SOPIMUS TYÖVOIMAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUKSEEN PERUSTUVANA VASTUUKUNTAMALLINA
SOPIMUS TYÖVOIMAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUKSEEN PERUSTUVANA VASTUUKUNTAMALLINA
1. Sopimuksen osapuolet
Mikkelin kaupunki (jäljempänä tässä sopimuksessa Mikkeli tai Vastuukunta) Y-tunnus: 0165116-3
PL 33
50101 Mikkeli ja
Hirvensalmen kunta (jäljempänä tässä sopimuksessa Hirvensalmi) Y-tunnus: 0164384-1
Keskustie 2
52550 Hirvensalmi
Juvan kunta (jäljempänä tässä sopimuksessa Juva) Y-tunnus: 0164551-3
Juvantie 13
51900 Juva
Kangasniemen kunta (jäljempänä tässä sopimuksessa Kangasniemi) Y-tunnus: 0164690-3
Xxxx Xxxxxxxx xxx 0 00000 Xxxxxxxxxxx
Mäntyharjun kunta (jäljempänä tässä sopimuksessa Mäntyharju) Y-tunnus: 0165761-0
Asematie 3
52700 Mäntyharju
Pertunmaan kunta (jäljempänä tässä sopimuksessa Pertunmaa) Y-tunnus:0165867-2
Pertuntie 14
19430 Pertunmaa
Pieksämäen kaupunki (jäljempänä tässä sopimuksessa Pieksämäki) Y-tunnus: 2048903-4
PL 125
76101 Pieksämäki
Puumalan kunta (jäljempänä tässä sopimuksessa Puumala) Y-tunnus: 0166400-1
Keskustie 14
52200 Puumala
Muihin kuin Mikkelin kaupunkiin viitataan jäljempänä termillä ’Muut kunnat’.
Sopijapuolet yhdessä ”Sopijakunnat”.
2. Sopimuksen tarkoitus
Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu on työvoimapalvelujen järjestämisestä annetun lain (383/2023) 12 §:n mukaan kunnalla tai työllisyysalueella. Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvien tehtävien järjestämisestä kuntalain 8 §:n tarkoittamana lakisääteisenä yhteistoimintana.
Järjestämisvastuussa oleva kunta vastaa kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaisesti palvelujen ja muiden toimenpiteiden
1. yhdenvartaisesta saatavuudesta
2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä
3. tuottamistavasta
4. tuottamisen valvonnasta
5. viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä
Tällä yhteistoimintasopimuksella sovitaan laissa työvoimapalvelujen järjestämisestä (380/2023) tarkoitettujen julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä 1.1.2025 lukien.
Sopijapuolet haluavat järjestää työvoimapalvelut kuntalain (410/2015) 8 luvun sopimukseen perustuvana julkisoikeudellisena yhteistoimintana.
Sopimuksen tarkoittama työvoimapalvelu muodostuu tehtävistä, jotka on määritelty seuraavassa lainsäädännössä:
- Laki julkisista työelämä- ja yrityspalveluista 28.12.2012/916
- Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien voimaanpanosta 23.3.2023/383
- Työttömyysturvalaki 30.12.2002/12090
- Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386 ja 14.4.2023/681
- Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 30.12.2014/1369
- Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta 25.11.2022/935
Palveluiden järjestämisestä vastaavana yhteisenä toimielimenä ja työllisyysalueen työvoimaviranomaisena toimii Mikkelin seudun työvoimapalvelut. Mikäli alue täydentyy Pieksämäen kaupungilla ja/tai Savonlinnan seudun kunnilla, niin työllisyysalueen nimenä käytetään Etelä-Savon työvoimapalvelut.
Palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa otetaan huomioon yhteistoiminnassa mukana olevien kuntien toiminta, työllisyysalueen väestörakenne, asiakkaiden palvelun tarve sekä muut palveluiden antamista koskevat olosuhteet.
Ennen tämän sopimuksen voimaantuloa tämän sopimuksen hyväksymisestä on päätetty Sopijakunnissa seuraavasti:
Mikkelin kaupunginvaltuusto 25.9.2023
Hirvensalmen kunnanvaltuusto 25.9.2023
Juvan kunnanvaltuusto 18.9.2023
Kangasniemen kunnanvaltuusto 18.9.2023
Mäntyharjun kunnanvaltuusto 2.10.2023
Pertunmaan kunnanvaltuusto 18.9.2023
Pieksämäen kaupunginvaltuusto 25.9.2023
Puumalan kunnanvaltuusto 18.9.2023
3. Xxxxxxxxx ja päätöksenteon järjestäminen
Vastuukunnan hallintosääntöön kirjataan Mikkelin seudun/Etelä-Savon työvoimapalvelut, jonka tehtävinä on vastata työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisestä Mikkelin seudun/Etelä-Savon työllisyysalueella.
4. Toimielimen kokoonpano ja jäsenten valitseminen
Vastuukunnan valtuusto asettaa lautakunnan toimikaudekseen Sopijakuntien valtuustojen nimeämistä jäsenistä ja varajäsenistä. Yhteisessä toimielimessä on kymmenen (10) jäsentä, joilla jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Vastuukunnan valtuusto nimeää puheenjohtajan.
Edustajat valitaan niin, että Vastuukunta nimeää lautakuntaan viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, ja Muut kunnat asettavat keskuudestaan viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Xxxxxxxx toimielimen esittelijä määritellään Vastuukunnan hallintosäännössä (työvoimapalvelualueen johtaja).
Esittelijän ollessa esteellinen, noudatetaan kuntalain säädöksiä ja/tai Vastuukunnan hallintosääntöä.
Lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla. Lautakunnan tehtäviin kuuluu laissa määrätyt tehtävät.
Lautakunta asettaa asiantuntijoista koostuvan operatiivisen ohjausryhmän, jossa on edustus kaikista Sopijakunnista. Sen tarkoitus on osallistaa kaikki työllisyysalueen kunnat työvoimapalvelujen suunnitteluun ja toteutukseen, myös pidemmällä aikavälillä. Ohjausryhmän tehtäviin kuuluu jatkuva työvoimapalvelujen toteutuksen ja tulosten seuranta sekä raportoinnin tulkitseminen työllisyysalueen johtajan esittelemästä materiaalista. Ohjausryhmä valmistelee lautakunnalle talousarvioesityksen, työmarkkinatilanteiden katsauksen ja toimii työllisyysalueen johtajan tukiryhmänä.
5. Otto-oikeus
Vastuukunnan kaupunginhallituksella tai lautakunnalla ei ole otto-oikeutta lautakunnan tekemiin päätöksiin.
6. Henkilöstö
Etelä-Savon TE-palveluista ja Etelä-Savon ELY-keskuksesta ja Sopijakunnista viranomaistehtävien suorittamista varten siirtyvä henkilöstö on Vastuukunnan palveluksessa. Vastuukunnan palveluksessa olevan henkilöstö ja muiden kuntien elinvoimahenkilöstö tekevät yhteistyötä. Ennen sopimuksen voimaantuloa kaikki Sopijakunnat ovat käyneet muutokseen liittyvän yt-prosessin henkilökuntansa kanssa.
7. Talous ja hallinto
Sopimuksen tarkoittamassa toiminnassa taloudenhoito on Vastuukunnan vastuulla. Yhteisen toimielimen talous on osa Vastuukunnan talousarvioita ja taloussuunnittelua.
Mikkelin seudun työvoimapalvelut on itsenäinen taseyksikkö Vastuukunnan kirjanpidossa. Lautakunta tekee talousarvioesityksen kaupunginhallitukselle. Vastuukunnan kaupunginvaltuusto hyväksyy nettomääräisesti sitovan talousarvion.
Sopijakunnilla on oikeus osallistua vastuukunnan tämän sopimuksen tarkoittamaan toiminnan suunnitteluun ja talousarvion valmisteluun. Xxxxxxxxxxxxxx on oikeus tutustua Vastuukunnan tämän sopimuksen tarkoittaman toiminnan sisältämään kirjanpitoon ja saada tarpeelliset selvitykset laskutusperusteista.
Kuntien osuus työttömyysturvamaksuista on tämän sopimuksen ulkopuolella.
7.1.Kustannustenjako
7.1.1 Jaettavat kustannukset, tuotteistus ja hinnoittelu
Sopijakunnat vastaavat työllisyysalueen toimintamenojen rahoituksesta. Kunnan maksuosuuteen vaikuttaa työvoiman määrä, työttömien määrä ja vieraskielisten määrä:
47 % työikäisten määrä 47 % työttömien määrä
6 % vieraskielisten määrä (äidinkieli muu kuin Suomen viralliset kielet)
Määrittelynä ja tilastopohjana käytetään samoja määrittelyjä kuin mitä työ- ja elinkeinoministeriö käyttää omissa kustannustenjakoperusteissa. Kustannukset jaetaan kunnittain edeltävän vuoden kaikkien kuukausien aritmeettinen keskiarvo viimeisimpien tilastoitujen (Tilastokeskus) lukujen suhteessa.
7.1.2. Investoinnit
Investoinnit rahoitetaan samoilla periaatteilla kuin käyttötalouden menot. Investointimenot määritellään talousarviossa. Vuoden lopussa tai talousarviovuotta seuraavan vuoden alussa toteutuneet investointimenot tasataan vastaamaan kuntien maksuosuuksia. Investointimenoista muodostuneita poistoja ei sisällytetä kunnille jaettavaan käyttökustannusten kustannuspohjaan, jotta investoinneista aiheutuvia kustannuksia ei veloiteta kunnilta kahteen kertaan.
7.1.3. Lakisääteisten palveluiden ylialueellinen tuotanto
Lakisääteiset palvelut on mahdollista järjestää myös ylialueellisesti. Näitä ovat mm. erilaisten työllisyyspalvelualueiden yhteishankinnat sekä eri alueiden välillä tapahtuva yhteisten palveluiden järjestäminen. (Kuntalaki 8 §)
Viranomaispalveluiden hankinta ja myynti hinnoitellaan sopimuskohtaisesti ja sopimukset käsitellään lautakunnassa.
8. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Riskienhallinnassa noudatetaan Vastuukunnan toimintatapaa.
9. Kalusto ja varusteet
Vastuukunta vastaa tämän sopimuksen tarkoittaman toiminnan edellyttämästä kalustosta ja muista varusteista. Vastuukunta jakaa Etelä-Savon ELY-keskukselta liikkeenluovutuksen yhteydessä siirtyvän kaluston tarpeen mukaisesti toimipaikkoihin.
Vastuukunnalla on oikeus hankkia omistukseensa tai muuten hallintaansa sopimuksen tarkoittaman toiminnan edellyttämää kalustoa ja muita varusteita. Vastuukunta voi luovuttaa hallitsemansa tämän sopimuksen tarkoittamia tehtäviä palvelevan kaluston ja tarvikkeita kolmannelle osapuolelle silloin, kun se on tarpeellista tämän sopimuksen tarkoittamia tehtäviä suorittaessa. Tämän kohdan tarkoittamat kustannukset sisällytetään tämän sopimuksen tarkoittamiin jaettaviin kustannuksiin.
10. Toimitilat
Vastuukunta vastaa tämän sopimuksen tarkoittaman toiminnan edellyttämien toimitilojen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä sekä työturvallisuudesta.
Muut kunnat ovat velvollisia myötävaikuttamaan siihen, että Vastuukunnalla on käytössään toiminnalle riittävät, asianmukaiset ja työturvalliset toimitilat. Muut kunnat ovat Vastuukunnan pyynnöstä velvollisia osoittamaan Mikkelin seudun / Etelä-Savon työvoimapalveluiden käyttöön sopimukseen perustuen ja tämän sopimuksen voimassaoloajaksi hallinnassaan olevia vapaita sopimuksen tarkoittamaan toimintaan sopivia toimitiloja.
Siinä tapauksessa, että Vastuukunta vuokraa tarvittavat tilat Muilta kunnilta, noudatetaan vuokrauksen osalta yhtenäistä käytäntöä siten, että vuokra sisältää pääomavuokran lisäksi sähkön, veden, siivouksen ja muut tarvittavat huoltopalvelut, ellei erikseen toisin sovita.
Lautakunta määrittää kaikkien palvelupisteiden palvelutason ja aukioloajat vähintään kahden vuoden välein palvelusuunnitelmassa olevien kriteerien perusteella. Palvelutasosta kuullaan kuntia ennen päätöksentekoa ja operatiivinen ohjausryhmä voi tehdä muutosehdotuksia lautakunnalle.
1.1.2025 alkaen palvelua toteutetaan seuraavissa kunnissa:
Mikkeli: 50100 Mikkeli
Hirvensalmi: 52550 Hirvensalmi
Juva: 51900 Juva
Kangasniemi: 51200 Kangasniemi
Mäntyharju: 52700 Mäntyharju
Pertunmaa: 19430 Pertunmaa
Pieksämäki: 76100 Pieksämäki
Puumala: 52200 Puumala
Tilojen osoittautuessa tämän sopimuksen tarkoittamaan toimintaan sopimattomaksi, on tilojen sijaintikunnan pyrittävä osoittamaan korvaavat tilat työllisyyspalveluille kohtuullisessa ajassa. Tilakustannukset sisällytetään tämän sopimuksen tarkoittamiin jaettaviin kustannuksiin.
11. Tietoturva
Mikkeli ja muut kunnat sitoutuvat noudattamaan tämän sopimuksen edellyttämässä toiminnassa ja yhteistyössä sekä tietojenvaihdossa menettelyä, jotka täyttävät tiedonhallintalaissa (906/2019) ja 1§:ssä ja 4:§ssä määriteltyä tasoa.
12. Asiakastietojen käsittely
Sopimuksen tarkoittamassa toiminnassa käsitellään henkilötietoja. Sopimuksen tarkoittaman toiminnan edellyttämän henkilötietojen käsittelyn osalta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (679/2016) mukainen rekisterinpitäjä on määrätty Mikkelin hallintosäännössä.
Sopimuksen tarkoittamassa toiminnassa Mikkelin seudun / Etelä-Savon työvoimapalveluiden toimijat kirjaavat asiakastiedot valtakunnalliseen asiakaspalvelujärjestelmään.
Tietojärjestelmän ylläpitovastuu kuuluu Vastuukunnan tietohallintoyksikölle ja sopimuksista vastaa rekisterinpitäjä. Vastuukunnan henkilöstö käsittelee henkilötietoja ainoastaan työtehtävien ja henkilörekisterin käyttötarkoituksen sekä tietosuojalainsäädännön ja Vastuukunnan henkilötietojen käsittelyn ohjeistuksen mukaisesti. Vastuukunta sitoutuu toteuttamaan myös riittävät tekniset ja organisatoriset suojaus- ja tietoturvatoimet henkilötietojen turvaamiseksi.
Tietosuojalainsäädännön mukainen ilmoitusvelvollisuus (valvovalle viranomaiselle ja/tai rekisteröidylle) on rekisterinpitäjällä.
13. Asiakirjahallinta
Mikkelin seudun /Etelä-Savon työvoimapalveluiden henkilöstö noudattaa asiakirjojen arkistoinnissa, säilyttämisessä ja hävittämisessä kunnallista toimintaa koskevia säännöksiä ja ohjeita. Sopimuksen päättyessä Vastuukunta hävittää sopimuksenmukaiset tarpeettomat henkilötiedot ja arkistoi säilytysaikavelvoitteeseen perustuvat asiakirjat, ellei voimassa oleva lainsäädäntö muuta määrää.
Vastuukunta vastaa toiminnasta kertyvien asiakirjojen arkistoinnista, salassapidosta, asiakirjapyyntöihin vastaamisesta ja tietojen antamisesta.
14. Muut sopimukset
Vastuukunta vastaa toiminnan edellyttämistä sopimuksista. Vastuukunnan toimivalta tehdä sopimuksia on määrätty Vastuukunnan hallintosäännössä. Sopimuksissa syntyvät kustannukset sisällytetään tämän sopimuksen tarkoittamiin kustannuksiin.
15. Yhteistoiminnan kehittäminen ja sopimuksen toimivuuden seuranta
Vastuukunnan ja Muiden kuntien yhteistoimintaa kehitetään avoimella tiedonvaihdolla.
16. Sopimuksen muuttaminen
Sopimuksen muuttamisesta päätetään Sopijakuntien yhtäpitävillä päätöksillä. Samoin toimitaan jonkin kunnan liittyessä työvoimapalvelualueeseen tai poistuessa siitä, jolloin sopimus päivitetään.
17. Vahingonkorvausvastuu
Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannuksista sopijapuolet ovat vastuussa tässä sopimuksessa määrätyn perusteen mukaisesti.
Tämän sopimuksen tarkoittaman toiminnan aiheuttamista vahingoista muille tahoille kuin Sopijakunnille vastaa Vastuukunta. Korvaamisesta mahdollisesti aiheutuneet kulut kirjataan työvoimapalvelun menoihin.
18. Erimielisyyksien ratkaiseminen
Sopimukseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti Sopijakuntien kesken pidettävillä neuvotteluilla. Ellei erimielisyyttä saada ratkaistua 30 päivässä neuvottelujen alkamisesta lukien, erimielisyys voidaan ratkaista hallintoriitamenettelynä toimivaltaisessa hallintotuomioistuimessa.
19. Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen
Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen irtisanomisaika on yksi kalenterivuosi.
Irtisanominen on ilmoitettava kirjallisesti lautakunnalle.
20. Sopimuksen voimaantulo ja allekirjoitus
Tämä sopimus tulee voimaan, kun sopijaosapuolet ovat sen hyväksyneet ja kun sopimus on allekirjoitettu.
Sopimuksen tarkoittama yhteinen toimielin aloittaa hoitamaan tehtäviään 1.1.2025.
Tämä sopimus allekirjoitetaan käyttämällä Mikkelin kaupungin sähköistä sopimusten allekirjoitusjärjestelmää. Sopimus on lisätty järjestelmään kunkin Sopijakunnan allekirjoitettavaksi xx.xx.xxxx. Tämä sopimus katsotaan kokonaisuudessaan allekirjoitetuksi ja sopimus syntyneeksi, kun kunkin Sopijakunta on allekirjoittanut sopimuksen sähköisesti.
Mikkelin kaupunki
Hirvensalmen kunta
Juvan kunta
Kangasniemen kunta Mäntyharjun kunta
Pertunmaa kunta
Pieksämäen kaupunki
Puumalan kunta
31. ELOKUUTA 2023
MIKKELIN SEUDUN TYÖVOIMAPALVELUT
Palvelusuunnitelma
TE2024 E-SAVO -HANKE
MIKKELIN KAUPUNKI, ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO (AKKE-RAHOITUS)
Mikkeli
Sisällysluettelo
Työvoimapalvelujen palvelusuunnitelma 2
Elinkeinorakenne koko Etelä-Savossa 3
1. Palvelusuunnittelun tavoitteet ja periaatteet 4
Palvelusuunnittelun strategiset tavoitteet 4
Yhteys maakunnan ja kuntien strategioihin 5
Palvelusuunnitelman toteuttamisen strategiset toimet 5
Työvoimapalvelujen elinvoimatavoitteet 6
Mikkelin seudun työvoimapalveluiden mittarit ja seuranta 6
3. Laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen varattavat taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen 7
Henkilöstövoimavarat Mikkelin seudun työvoimapalveluissa 8
4. Laissa tarkoitettujen palvelujen tuottamista ja kohdentamista koskevat ratkaisut 8
5. Toimipisteiden määrä ja sijoittuminen 12
Kriteerit vakituiselle toimipisteelle 12
6. Yhteistyötahot ja –muodot 13
7. Työperäisen maahanmuuton, työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen 15
Työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen 16
8. Varautuminen rakennemuutostilanteisiin 17
9. Palvelusuunnittelun eteneminen 18
Työvoimapalvelujen palvelusuunnitelma
Työvoima- ja elinkeinopalvelujen siirto valtiolta paikallistasolle tapahtuu vuoden 2025 alusta alkaen. Uudistuksella tavoitellaan työllisyysalueelle sopivia palvelurakenteita, jotka edistävät työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työvoimapalveluiden tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuuta. Kuntien elinkeinopalvelut, koulutuspalvelut ja työvoimapalvelut tukevat kohdennettujen työmarkkinoiden tarpeisiin vastaamista.
Työ- ja elinkeinopalvelujen uudistuksen tarkoitus on tuoda julkiset työnvälityspalvelut lähemmäs kuntalaisia ja asiakkaita. Tällä tarkoitetaan muun muassa parempaa yhteyttä työnantajiin ja yrityksiin, kuntien elinkeinojen kehittämistä työllisyydenhoidon kautta, sekä kuntien veto- ja pitovoiman vahvistamista. Laki julkisista työvoimapalveluista hyväksyttiin eduskunnassa maaliskuussa 2023.
Etelä-Savon työ- ja elinkeinotoimiston tämänhetkiselle toiminta-alueelle suunnitellaan ensisijaisesti kahta työllisyysaluetta, Mikkelin ja Savonlinnan ympärille. Tämä palvelusuunnitelma keskittyy Mikkelin seudun työllisyysalueeseen jo sitoutuneiden kuntien palvelujen suunnitteluun. Nämä periaatteet ovat palvelujen suunnittelussa pohjana, mikäli alue laajenee Pieksämäen kaupungin tai Savonlinnan seudun kuntien osalta. Uudesta palvelusta käytetään nimeä Mikkelin seudun työvoimapalvelut. Edellä mainittujen liittyessä samaan työllisyysalueeseen Mikkelin seudun kanssa, käytetään nimiä Etelä-Savon työllisyysalue ja Etelä-Savon työvoimapalvelut.
Työllisyysalueen muodostamisessa yksi kriteeri on riittävä rahoitus, jotta voidaan turvata laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Toinen kriteeri on hyvä kuntayhteistyö ja luonnolliset työssäkäyntialueet.
Etelä-Savon kunnista Mikkelin kaupunki on ainoa, joka pystyy luomaan oman työllisyysalueen yli 20 000 hengen työvoimapohjan perusteella. Mikkelin ja lähikuntien etu ja vahvuus on kuitenkin yhteistyössä ja seudullisesti tuotetuissa palveluissa. Mikkeli on kutsunut Etelä-Savon kunnat mukaansa yhteiseen työllisyysalueeseen huhtikuussa 2023.
Mukaan valmisteluun sitoutuivat Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala. Lisäksi suunnittelussa on mukana Pieksämäki, joka valmistelee liittymistä Mikkelin seudun työllisyysalueeseen ja vaihtoehtona Keski-Savon työllisyysalueeseen yhdessä Varkauden, Leppävirran ja Joroisten kanssa.
Suunniteltu Mikkelin seudun työllisyysalue on yhtenäinen ja sillä on pitkät perinteet yhteistyöstä työssäkäyntialueena sekä elinkeinotoiminnan ja seudullisen kehittämisen osalta. Työllisyysalueeseen kuuluu (kaksi) kaupunkikeskusta, Mikkeli ja Pieksämäki. Mikkeli vastuukuntana huolehtii koko alueen työvoimapalveluista. Mikkeli vastaa tulevan työllisyysalueen lakisääteisten palvelujen järjestämisestä, yhdenvertaisesta saatavuudesta, tuottamistavasta, laadun määrittelemisestä, valvonnasta ja viranomaisen toimivallan käyttämisestä.
Savonlinna hakee poikkeuslupaa yhdessä Enonkosken, Rantasalmen ja Sulkavan kanssa työllisyysalueelle, jonka yhteenlaskettu työvoima alittaa vaaditun 20 000, ollen yhteensä noin 16 600 (v. 2021). Mikäli Savonlinna ei saa poikkeuslupaa, Savonlinnan seudun kunnat ovat mukana koko Etelä-Savon maakunnan kattavassa yhteisessä työllisyysalueessa. Tällöin järjestämisvastuukuntana toimii Mikkeli.
Tulevan Mikkelin seudun työllisyysalueen väestöpohja on yhteensä noin 74 700 92 000, mikä on 57 70 % koko Etelä-Savon maakunnan väestöstä. Alueen työvoima eli työikäisten
määrä on 32 500 39 600, samoin 57 70 % koko Etelä-Savon maakunnan työvoimasta. Mikkelin kaupungissa asuu vastaavasti 57 % tulevan työllisyysalueen työvoimasta.
Elinkeinorakenne koko Etelä-Savossa
Palveluiksi laskettavat toimialat ovat Etelä-Savon kuntien suurin työllistäjä. Etelä-Savon työpaikoista 72 % on palvelualoilla, 21 % jalostusta ja vain 6 % alkutuotantoa. Alkutuotanto painottuu vahvasti väestöltään pienempiin kuntiin, kuten Enonkoski, Puumala, Rantasalmi ja Juva, joiden työpaikoista vähintään 20 % on alkutuotantoa.
Jalostuksen osalta Mäntyharju on selkeä kärkikunta 36 % osuudella kunnan työpaikoista. Hirvensalmen, Kangasniemen ja Savonlinnan työpaikoista noin neljännes on teollisuuden jalostustehtäviä.
Etelä−Savon kuntien elinkeinorakenne v. 2021
lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto
100 %
90 %
80 %
70 %
60 %
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0 %
287
816
1026
287
355
35144
256
1095
621
483
16788
4735
8395
29
149
313
426
670
112
102 181
138
10402
2846
89
97
356
269
4086
653
1350
103
123 204
118
3149
178
330
629
Alkutuotanto (A) (Taso 9) Jalostus (B-F) (Taso 9) Palvelut (G-U) (Taso 9)
Palveluala on laaja käsite ja käsittää kaupan ja julkisen hallinnon lisäksi myös kuljetusalan tehtäviä sekä terveys- ja sosiaalipalveluita. Valtaosa Etelä-Savon työpaikoista onkin palvelusektorilla ja kaupungit nousevat tässä luonnollisesti esiin. Mikkelin kaupungissa jopa 78 % työpaikoista on palvelualalla, ja Pieksämäellä ja Savonlinnassa yli 70 %.
Liikevaihdollisesti kovin nousija viime vuosina on ollut teollisuus, mutta suhdanteet ovat olleet kasvussa kaikilla toimialoilla. Hitain kehittyjä on tukku- ja vähittäiskauppa. Suurin osa palkkatyöstä tehdään yhä vakituisissa kokoaikaisissa työsuhteissa.
1. Palvelusuunnittelun tavoitteet ja periaatteet
Palvelusuunnittelun periaatteet
• Ekosysteemiajattelu
• Työllisyysalueen veto- ja pitovoiman vahvistaminen
• Resurssien tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö
• Paikallisen ja keskitetyn asiantuntemuksen taitava hyödyntäminen
• Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen koko alueella
Elinvoiman vahvistaminen
julkisilla työvoima- palveluilla
Viranomais- palvelujen tuottamien yhteisvastuullisesti ja suhteellisesti samansuuruisilla resursoinneilla
Työvoima-
palvelujen Vaikuttava
suunnittelu ilman yhdyspintatyö kuntarajoja
• Tarkoituksenmukaiset ratkaisut tietojärjestelmien ja digitaalisten palvelujen osalta
• Työllisyysalueiden välinen
yhteistyö
• Aktiivinen työperäisen maahanmuuton edistäminen koko maakunnassa
• Koulutusorganisaatiot
• Hyvinvointialue
• Järjestöt / kolmas sektori
• Yrityspalveluorganisaatiot
• Aktiivinen yhteistyö eri organisaatioiden välillä
• Yksityinen työnvälitys
Palvelusuunnittelun strategiset tavoitteet
Tulevia työvoimapalveluita suunnitellaan strategian näkökulmasta jo ennen työllisyysalueiden muodostamista. Tavoitteet ja askelmerkit on hyvä yhdistää jo olemassa oleviin strategioihin sekä kuntalaisen hyvinvoinnin, että kuntien elinvoiman ja elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta.
Vastuukunta voi sopia viranomaistehtävien hoidosta muiden kuntien kanssa. Lähtökohtaisesti viranomaistehtävien hoidon jakamiselle ei ole tarvetta työllisyysalueella, vaan Mikkelin seudun työvoimapalvelut tuottaa lakisääteiset työvoimapalvelut koko alueelle. Perusteluina on riittävän osaamisen tason ja tasalaatuisten palveluiden ylläpito koko työllisyysalueella ilman kuntarajojen tuomia rajauksia. Palveluiden strategisen suunnittelun myötä vaihtoehtoiset toteutustavat ovat kuitenkin mahdollisia. Suunnitteluprosessin aikana määritellään, mitkä palvelut tuotetaan keskitetysti Mikkelin seudun työvoimapalveluiden toimesta, ja mitä lisäpalveluja kunnat voivat tuottaa. Joitakin palveluita on luonnollista myös toteuttaa yhteistyössä sopimalla muiden työllisyysalueiden kanssa. Savonlinnan seudun työllisyysalueen kanssa työstetään jo aiesopimusta yhteistä palveluista.
Strategisen suunnitteluun kuuluu myös työvoimapalvelujen integrointi osaksi kuntien omaa elinvoimatehtävää. Vaikka vastuukuntana on tällä alueella Mikkeli, suunnitellaan palvelut, palvelukanavat ja toimipaikkaverkosto sellaiseksi, että tämä on mahdollista. Jokainen kunta on vapaa edistämään työllisyyttään ja elinvoimaansa parhaaksi katsomallaan tavalla kunnan omien toimialojen mukaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työllisyydenhoidon lisäpalvelujen,
yrittäjille ja työnantajille kohdennettujen palvelujen ja muiden työllisyyttä edistävien palvelujen tuottamista.
Yhteys maakunnan ja kuntien strategioihin
Etelä-Savon maakunnan, kaupunkien ja kuntien strategioita yhdistää osaavan ja hyvinvoiva henkilöstön huomioiminen, ennakoiva ja reagoiva ote toimintaympäristön muutoksiin, digitaalisuuden hyödyntäminen ja yrittäjämyönteisyys. Kaikissa strategioissa painotetaan yrittäjyyden ja työllisyyden edistämistä, työpaikkojen säilyttämistä ja uusien syntymistä, yrittäjämyönteisyyden lisäämistä ja osaavan työvoiman houkutteluun panostamista.
Tärkeäksi koetaan myös oppilaitosyhteistyön, koulutuspalvelujen tuottajien verkostoitumisen ja opiskelijoiden kiinnittymisen tukeminen.
Maakunnan asukkaille taataan saavutettava palvelurakenne ja -tarjonta. Tärkeäksi koetaan myös asukas- ja työvoimamarkkinointi, toisen asteen opintotarjonnan laajentaminen ja työvoiman osaamisen kehittäminen myös digitaalisia oppimisympäristöjä hyödyntämällä.
Kuntien elinvoiman perustana nähdään yrittäjyys ja sille suotuisa ilmapiiri ja ympäristö. Kunnissa luotetaan yhdessä tekemiseen ja kuntalaisten osallistamiseen toimintaan.
Etelä-Savolaisten elämänlaadun kohottajana ovat ympäristön puhtaus, sujuva arki, osallisuus ja lähivaikuttaminen. Työhyvinvointiin panostaminen ja digitaalisten palveluiden saavutettavuuden parantaminen lisäävät monipaikkaisen työn edellytyksiä. Työn monipaikkaisuus ja yrittämisen mahdollisuudet tuovat kaivattua pitovoimaa.
Yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjänvaihdosten sujuvuuteen lisätään fokusta.
Tunnistettuja muutostekijöitä ovat mm. työn murros, paikkariippumattomuus, osaamisen keskittyminen ja jatkuva oppiminen, digitalisaatio ja kansainvälistyminen, kiertotalous ja informaatiotulva. Ikääntyvä väestö, muuttuvat toimialat ja työelämä, sekä kasvun ja kehittymisen tarve luovat kohtaantohaasteen, jonka yhdeksi ratkaisuksi nähdään työperäinen maahanmuutto ja tehokas kotouttaminen. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi ja monipuoliset koulutusmahdollisuudet, työelämäyhteistyö ja kansainvälinen verkostoituminen vastaavat joustavasti työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Koulutusten järjestäjien yhteistyö ja täydennys- ja uudelleenkoulutuksiin panostaminen tehostaa työmarkkinoiden toimivuutta.
Tavoitteellinen tietoliikenneverkon rakentuminen ja digitaalisten valmiuksien lisääminen mahdollistavat monipaikkaisuutta ja matkailun kasvamista toimialana. Valtion, kuntien, maakunnan, hyvinvointialueen, yritysten ja järjestöjen välinen yhteistyö tuovat tuloksia koko maakuntaan.
Palvelusuunnitelman toteuttamisen strategiset toimet
Mikkelin kaupungin organisaatioon perustetaan työllisyydenhoidon toteuttamiseen uusi toimielin, lautakunta ja työvoimapalvelujohtajan virka. Toimielimen tarkempi kuvaus on kohdassa 2. Järjestämisvastuu. Työllisyysalueita muodostettaessa käydään neuvotteluja työllisyysalueiden kesken yhteisesti toteutettavista palveluista ja laaditaan aiesopimus neuvottelujen pohjaksi.
Työllisyysalueelle laaditaan työllisyysohjelma, joka ohjaa toimintaa, palveluprosesseja ja yhteyttä muuhun elinkeinojen kehittämiseen. Työllisyysohjelma nojaa kuntien strategioihin ja ottaa huomioon kuntien tahtotilan työllisyyden hoidossa. Työllisyysohjelman laatii lautakunta yhdessä kuntien ja asiantuntijoiden kanssa.
Strategian tueksi ja uusia työvoimapalveluja ohjaamaan tuotetaan työllisyysalueen kuntien ja yhteistyökumppaneiden kesken prosessi, jolla luodaan työvoimapalveluille visio, missio ja arvot. Palvelusuunnittelun aikana visiona toimii ”Suomen parhaat työvoimapalvelut”.
Myös ennakoinnin ja tiedolla johtamisen työkalut ja datan hallinta otetaan aktiiviseen tarkasteluun. Työmarkkinoiden seuranta ja ennakoivan otteen vahvistaminen koulutuspalveluntuottajien ja elinkeinotoimijoiden suuntaan mahdollistavat joustavan ja nopean reagoinnin työmarkkinoilla tapahtuviin suhdannevaihteluihin.
Työvoimapalvelujen elinvoimatavoitteet
Työvoimapalveluja suunnitellessa vahvimmat elinvoimaa lisäävät tavoitteet ovat työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, työttömyyden vähentäminen, aloittavien yrittäjien tukeminen, yritysten toimintaedellytysten turvaaminen, työvoiman osaamisen lisääminen, kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen, rakennemuutokseen sopeutuminen ja sen ennakointi. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään erityisryhmien hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseen, nuorten työllisyyden nostoon ja työperäisen maahanmuuton sekä kotoutumisen tehostamiseen.
Näiden tavoitteiden täyttyminen vaatii työllisyysalueelta veto-, lumo-, ja pitovoimatekijöiden löytämistä. Niiden kehittäminen ja hyödyntäminen tukevat koko maakunnan työvoimapalveluja.
Mikkelin seudun työvoimapalveluiden mittarit ja seuranta
Työ- ja elinkeinoministeriö, KEHA-keskus ja Etelä-Savon ELY-keskus seuraavat lakisääteisiä työllisyysmittareita. Mikkelin seudun työvoimapalvelut seuraa näiden lisäksi kustannustehokkuutta, ostopalvelujen vaikuttavuutta ja budjetin käyttöä erikseen määriteltävillä mittareilla ja tavoilla. Työvoimapalvelujen mittareilla varmistetaan strategisten tavoitteiden toteutumista. Palvelukohtaiset mittarit ja niiden seuranta erityisesti yhteistyön rajapinnoilla toteutettavien palvelujen osalta määritellään suunnittelun yhteydessä.
Työvoimapalvelujen seuranta toimii päivittäisen tiedolla johtamisen työkaluna. Seurantaa varten tulee valmistella työkaluja ja mittarointia itse niiltä osin mitä ei valtion tarjoamien järjestelmien mukana tule. KEHA-keskus kehittää jo nyt laajaa seuranta- ja raportointikokonaisuutta ja ottaa huomioon kaikki työvoimapalveluiden kannalta olennaiset prosessit. Kokonaisuudessa nousee esiin se, miten turvataan kuntien pääsy itseään koskevaan työnhakijadataan. KEHA tuottaa monipuolisia toiminnallisuuksia ja työkaluja tiedolla johtamisen tueksi. Valtion asiakastietojärjestelmien datan hyödyntäminen tiedolla johtamisessa ja kuntien omassa toiminnassa helpottuu.
Etelä-Savon alueella on päätetty järjestää työvoimapalvelut järjestämisvastuuperiaatteella. Mikkelin seudun työvoimapalveluissa ovat mukana läntisen Etelä-Savon kunnat: Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, (Pieksämäen kaupunki) ja Puumala. Nämä kunnat siirtävät järjestämissopimuksella järjestämisvastuunsa Mikkelille.
Mikkelin kaupungin hallintoon perustetaan uusi työllisyydenhoidon toimiala, jolle rekrytoidaan työllisyysjohtaja. Toimialaa ohjaa lautakunta, jossa on 10 jäsentä. Jäsenistä 5 on Mikkelin kaupunginvaltuuston asettamia ja 5 muuta asetetaan työllisyysalueen muista kunnista.
Lautakunta hyväksyy työvoimapalveluiden tavoitteet ja budjetin ja seuraa niiden toteutumista. Tavoitteiden avulla ohjataan työvoimapalvelujen palvelutuotantoa, palvelujen kehittämistä, kustannustehokkuutta, henkilöstövoimavarojen käyttöä sekä tiedolla johtamista.
Lautakunta tekee viranomaispäätöksiä kuten valitsee työvoimapalvelujen johtajan, ja tuo kaupungin- ja kuntien hallituksille ja valtuustoille työllisyysalueeseen ja työvoimapalveluihin liittyviä katsauksia ja päätösesityksiä. Lautakunta kokoontuu useita kertoja vuodessa.
Esittelijänä toimii Mikkelin kaupungin työllisyysalueen johtaja.
Lautakunnan lisäksi työllisyydenhoidon toimintaa seurataan kuntien yhteisessä operatiivisessa ohjausryhmässä, jossa on edustus kaikista jäsenkunnista. Ohjausryhmän tarkoitus on osallistaa kaikki työllisyysalueen kunnat työvoimapalvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Ohjausryhmän tehtäviin kuuluu jatkuva työvoimapalvelujen seuranta ja tiedolla johtaminen. Ohjausryhmä valmistelee lautakunnalle talousarvioesityksen, työmarkkinatilanteiden katsauksen ja toimii työllisyysalueen johtajan tukiryhmänä.
Tulevan Mikkelin seudun työvoimapalveluiden rahoitus ja taloudelliset resurssit pohjautuvat ensisijaisesti uudistuksen myötä kunnille tulevaan valtionosuuksien lisäykseen.
Rahoitusmalli on määritelty järjestämisvastuusopimuksessa (yhteistoimintasopimus). Se on tasapuolinen ja läpinäkyvä. Rahoituksesta ja sen perusteluista on erillinen laskelma, jonka mukaan kuntien maksuosuudet mukailevat valtionosuuksien jakoperustetta. Valtionosuuden lisäksi kunnat rahoittavat viranomaistyötä myös itse. Tällä varmistetaan kuntien henkilöstön jatkaminen työvoimapalvelussa sekä tavoitteiden toteuttamiseen riittävät resurssit.
Kuntien osuus laskutetaan kuukausittain ja rahoitusmallia tarkastellaan kahden vuoden määräajoin työllisyyslautakunnassa. Kuntien työttömyysturvan maksuosuudet jäävät laskelman ja rahoitussuunnitelman ulkopuolille, koska ne ovat kuntakohtaisesti hoidettavia tehtäviä.
Tällä rahoituksella varmistetaan laissa määriteltävien viranomaistehtävien hoitaminen. Mikäli työllisyysalueella tai kunnissa halutaan työllisyysalueella toteutettavia lisäpalveluja, niiden rahoituksesta sovitaan erikseen. Jos kunta toteuttaa työllisyydenhoidon lisäpalveluja itsenäisesti, se vastaa palvelun rahoituksesta täysimääräisesti.
Henkilöstövoimavarat Mikkelin seudun työvoimapalveluissa
TE-uudistuksen myötä työllisyysalueelle siirtyy Etelä-Savon TE-toimiston ja ELY-keskuksen vakinaisissa viroissa ja työsuhteissa oleva, työvoimapalveluja tuottava ja hankintoja tekevä henkilöstö liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä. Henkilöstö siirtyy tehtävineen eli samoilla tehtävänkuvilla mitä he ovat tehneet vuonna 2024 ennen siirtymää. Mikäli henkilö on tehnyt määräaikaisesti muuta tehtävää, siirtyy henkilö pohjatehtävän mukaisesti.
Henkilöstön osallistaminen muutoksen ja tulevien palvelujen suunnitteluun varmistetaan. Henkilöstön osaamista kartoitetaan muutosprosessin ja muutoskeskustelujen 2024 myötä. Henkilöstösuunnitelmia tehdään ennakoiden ja huomioiden nykyisen henkilöstön osaaminen. Siirtyvän henkilöstön ja tehtävänkuvien osalta noudatetaan muutoskeskusteluissa 2024 tehtäviä suunnitelmia.
Koko Etelä-Savon osalta siirtyvä henkilöstöresurssi on noin 95 henkilötyövuotta (htv) TE- toimistosta ja ELY-keskuksesta. Tästä laskennallisesti Savonlinnan seudun resurssi on noin kolmannes. Mikkelin seudun työvoimapalveluihin siirtyy noin 55–70 htv, riippuen Pieksämäen ratkaisusta. Kunnista voi siirtyä työllisyysalueelle kuntien YT-neuvottelujen ja muutoskeskustelujen jälkeen työvoimapalveluja hoitavia henkilöresursseja. Kuntien resurssi ei kuitenkaan sisälly liikkeenluovutukseen.
Tavoitteena on asiakaspalveluresurssi, jolla pystytään vastaamaan laskennalliseen 100–200 asiakasta/työntekijä -tarpeeseen. Asiakasmäärää laskettaessa otetaan huomioon vain asiakaspalvelutyötä tekevä henkilöstö.
Henkilöstön tehtävänkuvat määrittelevät osittain sijoittumisen toimipisteisiin. Henkilöasiakaspalvelua tuottavat työntekijät sijoittuvat asiakasjaon mukaan sopiviin työpisteisiin ja etätyön osuudesta sovitaan. Yhteisesti, työllisyysalueellisesti tai maakunnallisesti tai niiden rajojen yli tuotettavia tehtäviä tekevä henkilöstö voi sijoittua vapaammin haluamiinsa työpisteisiin tai tarpeen ja tahdon mukaan Mikkeliin. Kaikki työllisyysalueen työntekijät ovat Mikkelin kaupungin työntekijöitä.
4. Laissa tarkoitettujen palvelujen tuottamista ja kohdentamista koskevat ratkaisut
Laki julkisista työvoimapalveluista hyväksyttiin eduskunnassa maaliskuussa 2023. Uudistuksessa kuntien järjestämisvastuulle siirtyvät henkilöasiakkaan työvoimapalvelut sekä työnantaja- ja yrityspalvelut ja niihin liittyvät tukitoiminnot kuten esimerkiksi:
- työnvälityspalvelut
- tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut
- valmennukset, koulutukset ja kokeilut
- henkilöasiakaan palveluprosessiin liittyvä asiantuntija-arviointi
- työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu
- työnantajalle ja henkilöasiakkaalle myönnettävät tuet ja korvaukset.
Asiakaslähtöiset, oikea-aikaiset ja tarpeen mukaiset palvelut mahdollistavat nopean työllistymisen. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa selvitetty asiakkaan palvelutarve edistää työllistymisen esteiden havaitsemista ja ratkaisuja. Paikallisesti tuotetuilla palveluilla voidaan puuttua alueen ja seudun kohtaanto-ongelmiin, työvoiman saatavuuteen ja yritysten kasvuun ja kehittymiseen.
Vuoden 2025 alusta Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) uudistuu. Asiakas voi tulla monialaisen palvelun asiakkaaksi käytännössä jo ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen, jos hän tarvitsee Kelan, hyvinvointialueen sekä työvoimapalveluiden yhteensovittamista työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi sekä työllistymisen tueksi, riippumatta työttömyyden kestosta. Toimintatapa mahdollistaa asiakkaiden tilanteiden selvittämisen nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja näin erilaisia palveluita voidaan asiakkaalle tarjota ennaltaehkäisevämmin. Tämä säästää resursseja korjaavampien palveluiden osalta. Tämä edellyttää tulevaisuudessa hyvää asiakkaiden palvelutarpeen tunnistamista, jossa korostuu entistä vahvemmin monialainen yhteistyö ja hyvä sekä tehokas asiakasohjaus asiakkaalle oikea-aikaisiin palveluihin.
Kolmas uudistuva laki on Laki kotoutumista edistävistä palveluista (jatkossa Kotoutumislaki). Kotoutumislaki sisältää uudistuksia, jotka koskevat sekä kuntien omaa toimintaa että työllisyysalueita. Tulevaisuudessa työvoimapalvelujen mukaisia kotoutumispalveluja tulee tarjota kaikille kotoutujille riippumatta asiakkuudesta tai työnhakustatuksesta.
Siirtyvät työvoimapalvelut voi jakaa pääosin henkilöasiakkaalle suunnattuihin palveluihin ja työnantaja-asiakkaalle suunnattuihin palveluihin. Osa TE-palveluissa toteutettavista palveluista siirtyy KEHA-keskuksen tai muiden valtion organisaatioiden tehtäväksi.
Laissa työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023, voimassa 1.1.2025 alkaen) tarkoitettuina julkisina työvoimapalveluina järjestetään:
1) työnvälityspalveluja;
2) tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja;
3) valmennusta;
4) työvoimakoulutusta;
5) muutosturvakoulutusta.
Julkisiin työvoimapalveluihin kuuluvat myös henkilöasiakkaan palveluprosessiin liittyvät asiantuntija-arvioinnit, lain mukaiset kokeilut, työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu sekä työnantajalle ja henkilöasiakkaalle myönnettävät tuet ja korvaukset.
Työllisyysalueella palvelut voidaan toteuttaa melko vapaasti, toki lakisääteiset toimet huomioiden. Tämä tarkoittaa myös sitä, että esimerkiksi palvelujen järjestäminen voidaan hoitaa itse tai hankkia ostopalveluna. Palvelut tuotetaan viranomaisvastuulla.
Lähde: Kuntaliitto
Henkilöasiakkaille suunnattu ydinpalvelu on työnvälitys. Siihen kuuluu laissa säädetty palveluprosessi ja sen mukaiset ohjaustilanteet. Työnvälitystä ja avoimia työpaikkoja tarjotaan verkkovälitteisesti Xxxxxxxxxxxxxxx.xx -alustalla. Alustalla on myös runsaasti ohjeistusta omatoimiseen työnhakuun. Sen rinnalle työvoimapalvelut tarjoaa yksilöllisen palvelutarpeen mukaisia palveluja. Työllisyysalueen tuottamat palvelut keskittyvät lakisääteisiin viranomaistehtäviin. Näiden lisäksi työllisyysalueen kunnat ja sidosryhmät voivat tuottaa henkilöasiakkaille muita työllistymistä edistäviä toimia ja palveluita. Tällaisia palveluja ovat mm. työpajat ja kotouttamiseen liittyvät palvelut ja tehtävät.
Työnantaja- ja yrityspalvelujen osalta Mikkelin seudun työvoimapalveluissa tuotetaan lakisääteiset työnvälityksen viranomaistehtävät. Myös alkavan yrityksen neuvonta ja starttirahan myöntäminen luetaan työnantaja- ja yrityspalveluihin. Muut laissa määritellyt työ- ja elinkeinopalvelut selvitetään, löydetään yhteiset rajapinnat ja mahdollistetaan integrointi kuntien omiin elinkeinopalveluihin. Työnantaja- ja yrityspalvelujen toteuttamisessa toteutuu seudullisuus ja aito kuntakohtainen elinkeinopalvelujen kehittämistyö.
Yhteishankintakoulutusten tuottaminen yritysten työvoiman rekrytoinnin ja osaamisen kehittämisen tarpeisiin on tärkeä työkalu työmarkkinoiden toimivuuteen ja kohtaanto- ongelmiin vastaamisessa. Muu yrityksen tieto- neuvonta- ja ohjauspalvelu tuotetaan valtakunnallisena palveluna KEHA-keskuksesta.
Palvelukokonaisuudet eivät ole erillisiä toisistaan vaan sekä työnantaja- että henkilöasiakkaiden palvelussa eritystä huomiota kiinnitetään tehokkaaseen ja vaikuttavaan työnvälitykseen, ennakointitiedon keräämiseen ja työmarkkinoiden kohtaannon parantamiseen.
Lakisääteisten viranomaispalveluiden lisäksi järjestettäviä muita laissa säädeltyjä palveluita sekä muita työllistymistä edistäviä palveluita voidaan myös tuottaa ostopalveluina. Etelä- Savon ELY-keskus on hankkinut TE-palveluiden henkilöasiakkaille asiantuntija-arviointeja, erilaisia työllistymiseen liittyviä valmennuksia, työvoimakoulutuksia ja muita työllistymistä edistäviä koulutuksia. Yrittäjyyskoulutuksia ja yhteishankintana toteutettuja rekrytointi- ym. koulutuksia on hankittu yritysten tarpeisiin. Kotoutumiseen liittyvät koulutukset ja muutosturvakoulutukset ovat myös luonnollisesti palveluvalikoimassa.
Palvelujen tuotantoon liittyy johtamiseen, henkilöstöhallintoon ja muuhun hallintoon, kuten eräiden tukien maksatukseen liittyviä tehtäviä. Palvelujen johtaminen ja henkilöstöhallinto luetaan työllisyysalueittain toteutettaviin tehtäviin.
Yhteistyö Etelä-Savon työllisyysalueiden välillä ja muiden työllisyysalueiden kanssa. Tukien maksatuksen tehtäviä voidaan tuottaa myös ylialueellisesti muille työllisyysalueille tai sopia maksatustehtävien siirrosta muille alueille. Näitä ylialueellisesti tuotettavia tehtäviä voivat olla myös jotkin muut työvoimapalvelun erityistehtävät, joita jo nyt tuotetaan vähintään maakunnallisesti tai verkostoittain. Mikkelin seudun työvoimapalvelut sopii erillisellä sopimuksella tehtävistä, jotka hoidetaan maakunnallisesti tai laajemmalla alueella.
Sopimuksella siirretään tehtävä toisen viranhaltijan hoidettavaksi virkavastuulla. Sopimuksessa määritellään tehtävän sisältö, seuranta, kustannusten perusteet ja jakautuminen sekä sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen. Mikkelin seudun työvoimapalvelut voi myös ottaa vastaavasti sopimuksella hoidettavaksi muiden alueiden tehtäviä.
Palveluita tullaan toteuttamaan monikanavaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa asiakkaiden palvelua sekä sähköisesti, videoyhteyksin, puhelimitse, kirjeillä sekä kasvotusten. Uusien teknologioiden, kuten tekoälyn mahdollisuuksia tutkitaan asiakaspalvelun tukena. Kasvotusten palvelua tullaan tuottamaan tarpeen mukaan Mikkelin päätoimipaikan lisäksi muissa kunnissa, ks. Toimipaikat. Asiakaskohtaamiset voidaan tuottaa myös sähköisesti ja puhelimitse sekä lain salliessa ryhmämuotoisena palveluna.
Kasvotusten tapahtuva palvelu painottuu henkilöasiakkaiden palveluun. Kasvokkaista palvelua tuotetaan eniten työnhaun alkaessa, kotoutujien palveluissa ja monialaisten palvelujen yhteydessä, jolloin asiakkaan kohtaaminen lähitapaamisena on tuloksekkainta. Työnantaja- ja yritysasiakkaiden palvelu tapahtuu pääosin sähköisesti ja puhelimitse, kasvotusten tapaamisia on yrityskäyntien yhteydessä.
Tuloksellinen palvelu edellyttää valtion antamien työkalujen, Työmarkkinatorin ja asiakastietojärjestelmän sekä muiden sähköisten järjestelmien huolellista hyödyntämistä ja vastuukunnan hankkimien työkalujen asianmukaista ja tietoturvallista käyttöä. Vastuukunnan käyttämät virtuaaliset viestintäkanavat ja -palvelut otetaan Mikkelin seudun työvoimapalveluiden palvelukanavakäyttöön sekä muuhun sisäiseen ja ulkoiseen viestintäkäyttöön.
Työllisyysalueille tulee käyttövelvoite valtion tietojärjestelmäkokonaisuuteen. Työvoimapalveluiden valtakunnallisen tietovarannon, palvelualustan ja asiakastietojärjestelmäkokonaisuuden kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa KEHA- keskus. Kunnat voivat hankkia asiakastietojärjestelmäkokonaisuutta täydentäviä lisäosia, joiden osalta KEHA määrittää tekniset ja tietoturvaan liittyvät vaatimukset. KEHA-keskus tuottaa valmistelun aikana tietoa valtion antamien järjestelmien rajapinnoista, jolloin valmistelussa pystytään reagoimaan alueella tarvittavien lisäjärjestelmien ja työkalujen hankintaan.
Kaikkien palveluiden kuvauksissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja tuotannossa otetaan huomioon yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus ja varmistetaan palvelujen saavutettavuus. Ulkoinen ja sisäinen viestintä on saavutettavaa ja asiakkaille viestitään monikanavaisesti kohderyhmän ja asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
Lisäksi kunnat ja sidosryhmät voivat tuottaa muita työllistymistä edistäviä toimia ja palveluita henkilöasiakkaille. Tällaisia palveluja ovat mm. kotouttamiseen liittyvät palvelut ja tehtävät
viranomaistehtävien lisäksi. Kuntien tehtäväksi jää yhä työttömyysturvan kuntaosuuksien hoito ja velvoitetyöllistäminen sekä kotoutumiseen liittyvät kuntatehtävät.
5. Toimipisteiden määrä ja sijoittuminen
TE-palvelu-uudistuksen myötä muodostumassa oleva Mikkelin seudun työllisyysalue ei aio ottaa käyttöön Etelä-Savon TE-palveluiden nykyisiä toimitiloja osoitteessa Xxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxx (xx Xxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxxxx).
Mikkelin kaupunki vastaa sopivien terveellisten ja turvallisten tilojen löytymisestä ensisijaisesti omista kiinteistöistään. Muut alueen kunnat osoittavat vastaavasti palvelutarpeen mukaiset tilat. Toimipisteitä suunnitellessa otetaan huomioon asiakastarpeiden muutokset, yhteys elinkeinopalveluihin sekä mahdollisuus muokata toimipaikkaverkkoa ketterästi.
Hallinnollisena päätoimipisteenä ja Mikkelin seudun työvoimapalveluiden postiosoitteena on alustavasti Mikkelin kaupungin virastotalo, Mikkeli. Kiinteistössä on toimitila, joka suunnitellaan remontoitavan työvoimapalveluiden tarpeisiin. Remontissa huomioidaan työtilojen asianmukaisuus, asiakkuuksien tietoturva ja muut asiakastyössä huomioitava asiat. Toimipaikassa on varaus 30–35 työpisteelle (arvio) ja sen lisäksi työskennellään etätyössä. Etätyön tieto- ja työturvallisuus varmistetaan ja etätyösopimukset tehdään joustavasti tehtävien mukaan sovittaen ne työntekijän henkilökohtaisiin tarpeisiin. Muiden paikkakuntien toimipaikat vuokrataan sopimuksen ja asiakastarpeen mukaan. Lisätään sähköistä ja virtuaalista asiointia.
Työvoimapalveluja toteutetaan eri tavoin myös muissa työllisyysalueen kunnissa. Työllisyysalueen kuntien toimipaikkojen määrä ja asioinnin rakenne ja toistuvuus määritellään sen mukaan, millaista palvelua alueella enimmäkseen tarvitaan.
Palvelutuotannossa painotetaan monikanavaisuutta.
Kriteerit vakituiselle toimipisteelle
Vakituisessa toimipisteessä tulee olla asiakastarpeen mukainen määrä asiakaspalvelupisteitä (front office) siten kuin palveluja suunnitellessa sovitaan. Näissä työpisteissä tuotetaan asiakkaiden kasvokkaista lähipalvelua. Asiakkaille mahdollistetaan sähköisten palvelujen käyttö asiakaspäätteillä ja aulapalvelu, joka neuvoo ja ohjaa asiakasta omatoimisessa työnhaussa sekä sähköisten palvelujen käytössä ja ajanvarauksissa.
Vakituisen toimipisteen asiakaspalveluajat määritellään palvelutarpeen mukaan.
Vakituisessa toimipisteessä tulee olla myös riittävästi tilaa taustatyölle (back office) ja tiimityöskentelyyn sopivia tiloja. Taustatyössä tehdään muun muassa asiakkaiden monikanavaista palvelua ja ratkotaan asiakastilanteita tarpeen mukaisesti hiljaisen työn huoneessa tai jaetuissa toimistohuoneissa. Taustatiloissa sijaitsevat yhteiset neuvottelutilat sekä henkilöstön sosiaalitilat. Kaikille työvoimapalvelujen työntekijöille järjestetään asianmukaiset työvälineet.
Tiloja suunnitellessa tulee varmistaa palveluympäristön ergonomia ja viihtyisyys sekä työturvallisuustaso, jolla turvataan hedelmälliset asiakaskohtaamiset. Asiakkaat liikkuvat vain
asiakaspalvelupisteiden alueella ja taustatiloihin ei pääse ilman kulunvalvontaa. Asiakashuoneista on pako-ovi toiseen tilaan ja näköyhteys aulatiloihin, mikäli se on mahdollista. Asiakaspalveluhuoneisiin asennetaan hälytysjärjestelmä.
Toimipisteen sijaintikunnan ja asiointialueen on katettava riittävä asiakasvolyymi, jotta käyntiasioinnin järjestämiselle on perusteita. Asiakkuuksien rakenne vaikuttaa siihen, millaisia kasvokkaisia palveluja toimipaikasta tuotetaan. Mikäli toimipaikan asiakasrakenne ja volyymi ei riitä jatkuvaan kasvokkaiseen palveluun, sovitaan, voiko toimipaikkaan sijoittuva henkilöstö tuottaa palveluja myös monikanavaisesti koko työllisyysalueelle sekä mahdollisesti keskitettyjä palveluja.
Satunnaisessa toimipisteessä ei ole nimettyä asiakaspalvelupistettä, eikä myöskään vakituisia työskentelytiloja työvoimapalvelulle. Satunnaisessa toimipisteessä asioidaan yhdessä asiakkaan kanssa sovitusti.
Esimerkkejä toimipisteratkaisuista
Kaksi aluetta A
Hallinnollinen päätoimipaikka olisi Mikkelissä ja osan viikkoa auki olevat sivutoimipisteet Juvalla, Kangasniemellä ja Mäntyharjulla. Juvalla voivat asioida sopimuksen mukaan Savonlinnan seudun asiakkaat, joilla on helpompaa käydä Juvalla. Muihin kuntiin sovitaan asiakaskäyntejä tarpeen mukaan ja toimipiste on esimerkiksi vaihtuva, mutta valvottu tila kunnantalolla, tai asiakkaan tarpeen (esim. TYP) mukainen tila yhteistyökumppanin tiloissa.
Kaksi aluetta B (Pieksämäki mukana)
Hallinnollinen päätoimipaikka Mikkelissä ja päivittäinen toimipaikka Pieksämäellä. Vakituiset, osan viikkoa auki olevat sivutoimipisteet esimerkin A mukaisesti Juvalla, Kangasniemellä ja Mäntyharjulla. Juvalla voivat asioida sopimuksen mukaan myös Savonlinnan seudun asiakkaat, joilla on helpompaa käydä Juvalla. Muihin kuntiin sovitaan asiakaskäyntejä tarpeen mukaan ja toimipisteet kuten esimerkissä A.
Koko Etelä-Savo
Hallinnollinen päätoimipaikka Mikkelissä, vastaavat seututoimipaikat Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Osan viikkoa auki olevat sivutoimipisteet Xxxxxxx, Kangasniemellä ja Mäntyharjulla. Näissä toimipisteissä työskentelevät tuottavat myös monikanavaisia palveluja koko maakuntaan ja toimivat tiiviissä yhteistyössä elinkeinopalvelujen kanssa. Muissa kunnissa lähipalvelua tilanteissa, joissa se nähdään tarpeelliseksi ja asiakkaan edun mukaiseksi.
Työvoimapalvelun vastuuviranomaisina Etelä-Savossa ovat molempien työllisyysalueiden lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriö ja KEHA-keskus.
Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa ja seuraa valtakunnallisesti työvoimapalvelujen järjestämistä.
KEHA-keskus hoitaa työvoimapalvelujen kansallisesti tuotettavia tehtäviä ja yleishallintoa sekä tarjoaa työllisyysalueille tukipalveluita. Näihin liittyy mm. lakisääteisten julkisen palvelun asiakastietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen, seuranta ja raportointi, tietyt työvoimapalvelujen keskitetyt palvelut, kuten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, sekä työvoimapalvelujen henkilöstökoulutus ja monialaisten palveluiden tuki. Lisäksi KEHA- keskus koordinoi Work in Finland -kansainvälisen rekrytoinnin kokonaisuutta.
Työvoimapalvelujen kanssa yhteisiä rajapintoja on monilla sidosryhmillä ja toimijoilla. Julkisista organisaatioista lähin yhteys on Etelä-Savon ELY-keskuksella, jonka kanssa tehdään säännöllistä yhteistyötä. ELY-keskus seuraa työllisyydenhoitoa alueellaan. ELY- keskukselle kuuluu myös muita seuranta- ja koordinointitehtäviä kohdistuen kotoutumiseen, äkillisiin rakennemuutoksiin sekä yritysten kehittämiseen.
Tärkeitä yhteistyötahoja ovat myös läheiset työllisyysalueet ja työvoimaviranomaiset. Mikkelin seudun työllisyysalue voi sopia joidenkin palveluiden tuottamisesta toisen työvoimaviranomaisen kanssa. Yhteisesti Mikkelin seudun tai toisen työllisyysalueen tuottamia palveluita ovat erityisosaamista tarvitsevat tehtävät, jotka kohdistuvat laajemmalle kuin omalle työllisyysalueelle. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi yhteiset tukipalvelut, kuten hankintojen suunnittelu ja toteutus, sekä kulukorvausten ja muiden työllistymistä tukevien korvausten maksatus. Nämä tehtävät on avattu tarkemmin kohdassa Yhteisesti tuotettavat palvelut.
Työllisyysalueen kuntien sisäinen yhteistyö mahdollistaa toimivien ja vaikuttavien työllisyydenhoidon toimien rakentamisen työllisyysalueelle ja omaa kuntaa laajemman elinkeinojen kehittämisen.
Muita julkisia toimijoita ovat muun muassa Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa (jäljempänä Eloisa), KELA, Työkanava Oy, koulutuspalveluiden tuottajat, työllistymistä tukevia palveluja tuottavat järjestöt ja alueella toimivat elinkeino- ja yrityskehittäjät. Ohjaamoilla on yhteistoimintamallin mukainen rajapinta myös työvoimapalveluihin.
Hyvinvointialueella on keskeinen järjestämisvastuu työllistymistä tukevien palveluiden tarjoamisessa ja monialaisia palveluita tarvitsevien asiakkaiden palveluohjauksessa.
Hyvinvointialue on vahvasti mukana koko Etelä-Savon maakunnassa työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintamallin toteuttamisessa yhdessä työllisyysalueen ja KELAn kanssa. Hyvinvointialueen roolissa korostuu sosiaalinen kuntoutus ja työ- ja toimintakyvyn selvittäminen. Muita yhteistyörajapintoja löytyy muun muassa sosiaalipalveluista, työkyvyn tukipalveluista sekä terveyspalveluista.
KELA osallistuu työllistymistä edistävien monialaisten yhteistyöpalveluiden tarjoamiseen ja tarjoaa kuntoutuspalveluita asiakaskohderyhmille.
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) toimii Etelä-Savossa maakunnallisena verkostona. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on yhteistoimintamalli, jossa kunta, TE-toimisto ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen edistämiseksi tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisen etenemisestä ja seurannasta.
Ohjaamot (Ohjaamo Olkkari, Savonlinnan Ohjaamo ja Pieksämäen Ohjaamo) Ohjaamot tuottavat työllistymistä ja koulutusta edistäviä maksuttomia matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluita 15–29-vuotiaille Etelä-Savon alueen nuorille kaupunkiensa Ohjaamoista käsin. Ohjaamo on toimintamalli, jonka palveluita tuotetaan moniammatillisena yhteistyönä kuntien, Eloisan sekä muiden alueen toimijoiden toimesta. Palveluiden tulee vastata alueen nuorten palveluiden tarpeeseen, ja työtä ohjaavat valtakunnalliset Ohjaamojen perusteet.
Työkanava Oy on valtion omistama yhtiö, jolla on erityinen tehtävä työllistää kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä henkilöitä. Asiakkaat ohjataan Työkanavan palvelukseen työvoimapalveluista.
Koulutuspalvelujen tuottajat, (koulutuksen järjestäjät, järjestöt, ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut sekä kansanopistot ja vapaan sivistystyön oppilaitokset) tuottavat koulutuksia ja muita työllistämistä edistäviä valmennuksia ja kursseja työnhakijoille. Työvoimapalveluista ohjataan asiakkaat työvoimakoulutuksiin, omaehtoisiin opintoihin ja valmennuspalveluihin.
Koulutusten järjestäjät ovat tiiviisti mukana työvoimatarpeiden ennakointityössä ja kehittämispalveluiden suunnittelussa. Mikkelin seudun työllisyysalueen osalta lähin yhteistyö on ollut Etelä-Savon ammattiopiston, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja kotoutumiskoulutuksien osalta Otavan opiston kanssa.
Elinkeinopalvelut ja julkisia yrityspalveluja tuottavat organisaatiot ovat tiiviisti mukana työvoimapalvelujen tuottamisessa vahvistamalla yritysten veto- ja pitovoimaa alueella, kehittämällä hyvää työnantajuutta yrityksissä, osallistumalla palveluekosysteemien kuvaamiseen ja kehittämiseen yhdessä kauppakamarin, yrittäjäjärjestöjen ja ammattijärjestöjen kanssa. Etelä-Savon yrityspalvelujen tuottajien verkostoituminen tiivistää yhteistyötä ja mahdollistaa lähemmän ja ketterämmän asiakkaan edun mukaisen palvelun. Uusyrityskeskuksen kanssa yhteistyötä tehdään muun muassa alkavien yritysten palvelujen osalta.
Yksityiset työnvälityspalveluja tuottavat yritykset. Työllisyysalueella toimivien yksityisten työnvälitysyritysten kanssa tullaan lähentämään yhteistyötä ja tehostetaan työnhakija- asiakkaiden hakeutumista työmarkkinoille myös yksityisten palvelutuottajien tarjoamia reittejä pitkin. Näitä ovat normaalien rekrytointien lisäksi esimerkiksi. kausityöpaikat, vuokratyöpaikat ja head-hunting erityistehtäviin.
Järjestöt ja kolmas sektori ovat vahvana yhteistyötoimijana työvoimapalveluille. Asiakasohjaus järjestöjen ja kolmannen sektorin tarjoamiin palveluihin aktivoi työnhakijaa ja parantaa työllistymisen edellytyksiä.
Työperäistä maahanmuuttoa tuetaan eri tasoilla. TEM:n Work in Finland -kokonaisuus on muodostumassa samaan aikaan kuin TE-palveluiden uudistus etenee. Work in Finland - kokonaisuudella on merkittävä rooli erityisesti maakuvan luomisessa ja Suomen työmarkkinoiden vetovoiman lisäämisessä. Työperäisen maahanmuuton lisääminen on Etelä-Savon kasvulle ja kehitykselle merkityksellistä, sillä jo nyt koetaan työvoimapulaa eri aloilla ja alueilla. Work in Finland -kokonaisuus ja sen yhteydet työllisyysalueisiin aukeaa valmistelun myötä. Etelä-Savon ELY-keskuksella on vahva rooli kotoutumisen koordinoijana.
TE-palveluiden tarjontaan kuuluu eurooppalainen rekrytointipalvelu EURES, joka on Euroopan komission koordinoima lakisääteinen palvelu. EURES--palvelu edistää eurooppalaista rajat ylittävää työvoiman liikkuvuutta. EURESin perustehtävä on tukea suomalaista työnantajaa ulkomaisten osaajien rekrytoimisessa Euroopasta. EU/ETA-maiden
kansalaiset eivät tarvitse työlupaa työskennellessään toisessa EU/ETA-maassa ja työllistyminen on siten vapaampaa ja nopeampaa kuin kolmansista maista (EU:n ulkopuolelta) rekrytointi. EURES-palvelua ohjaa ja seuraa paikallisesti ELY-keskus ja sitä tuotetaan TE-toimistojen asiantuntijoiden verkostoyhteistyönä.
Mikkelin seudun työvoimapalvelut kehittää kansainvälistä rekrytointia alueellisesti yhteistyössä kuntien elinkeinopalvelujen kanssa. Esimerkiksi lähtömaakoulutuksien asettautumispalveluiden vastuut kunnissa on hyvä määritellä. Vastaavasti kunnille jää tärkeä rooli työvoiman pitovoiman luomisessa ja asumisen ja elämisen mahdollistamisessa.
Kotoutumisen ja muiden kuin työ- ja opiskelusyistä tulevien maahanmuuttajien osalta kaikki Mikkelin seudun työllisyysalueen kunnat ovat tehneet Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa sopimuksen kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Kaikilla kunnilla on voimassa olevat kotouttamisohjelmat viimeistään lain kotoutumisen edistämisestä 681/2023 voimaan tullessa 1.1.2025.
ELY-keskus kehittää kotoutumisen ja hyvien väestösuhteiden edistämiseen liittyviä tehtäviä. ELY-keskus on perustanut Etelä-Savoon maahanmuuttoa ja kotoutumista edistävien tahojen verkoston. Hyvien väestösuhteiden edistäminen edellyttää myös kaupunki- ja aluesuunnittelua, jolla vaikutetaan hyvään kotoutumiseen. Mikkelin seudun työvoimapalvelut hankkii alueellaan tarvittavat lähtömaakoulutukset, työpaikkasuomi ja -ruotsi -koulutukset, kotoutumiskoulutukset ja muut palvelut joko itse tai yhdessä muiden työllisyysalueiden kanssa.
Hirvensalmen kuntaan ja Mikkelin (sekä Pieksämäen) kaupunkeihin on palkattu kotoutumiskoordinaattori tai maahanmuuttokoordinaattori. Tulevissa työvoimapalveluissa kotoutumisen edistämistä hoitavat kotoutumisen asiantuntijat. KOTO24 -uudistuksen mukaisesti työllisyysalueet tuottavat kotoutumisen palveluja myös työvoiman ulkopuolella oleville kotoutujille. Kunnilla on velvollisuus järjestää vieraskielisille suunnattuja ohjaus- ja neuvontapalveluja. Työttömänä työnhakijana olevan kotoutujan palvelutarpeen kartoitus ja kotoutumissuunnitelma toteutetaan yhteistyönä kotoutujan kotikunnan ja Mikkelin seudun työvoimapalveluiden välillä.
Työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen
Työvoiman kohtaanto-ongelma on valtakunnallinen. Kohtaanto-ongelman voisi jakaa Etelä- Savossa alueelliseen ja ammatilliseen haasteeseen.
Ammatillisen peruskoulutuksen painotus tulisi siirtyä lähemmäs työelämän tarpeita myös nuorten koulutuksessa. Toisen asteen ammatillinen aikuiskoulutus korostaa aitoa ennakointia ja sitoutumista työmarkkinoiden suhdanteisiin. Nuorten toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ei alasta riippumatta ole haittaa, mutta koulutusvalinnat saattavat hidastaa työllistymistä ja vaatia tapauskohtaisesti myös toisen koulutuksen hankintaa. Erilaisten korttien ja lupakoulutusten jatkuva ja välitön tarjoaminen edistää työllistymistä erityisesti matalan koulutustason töihin, joihin tarvitaan kyseisiä lupia.
Työnantajien kyky ennakoita työvoiman tarpeita ja tuoda niitä ajoissa esiin on matala erityisesti pienissä yrityksissä, joissa ei ole HR-resurssia. Etelä-Savon yrityksistä 95 % on mikroyrityksiä. Työnantajien ohut osaaminen ja tieto oikeista työvoiman hakukanavista, työpaikkailmoittelusta ja houkuttelevasta työnantajaimagosta on pohjana myös vääristyneelle kuvalle osaavan työvoiman saatavuudesta. Työnantajalla voi olla korkeat odotukset työtehtävän suorittajalle ja toiveet kohdennetusta moniosaajasta saattavat olla ylimitoitettuja. Selkeä työtehtävien kuvaus, minimivaatimuksissa jousto tai työn perehdytyksestä kertominen lisäisi monien työpaikkojen täyttöä.
Suhdanneherkät ja kausityötä painottavat toimialat luovat luonnolliset lyhytaikaisen työn markkinat. Työnantajat etsivät sitoutunutta työvoimaa kausityöhön ja korkeasuhdanteiden tarpeisiin, mutta eivät pysty lupaamaan jatkuvaa työtä edellä mainituista syistä. Työnhakijan intresseissä painottuu vakituinen tai kokoaikatyö suhteessa työnhakijan muun elämän suunnitteluun. Esimerkiksi pankkien asuntolainojen ehdoissa voidaan vaatia hakijalta vakituista tai pidempää kokoaikaista työsuhdetta. Nollatuntisopimukset näkyvät muun muassa kuljetus- tai ravintola-alalla sekä vähittäiskaupassa.
Työnhakijoilla on myös korkea kynnys hakeutua muihin kuin oman koulutus- ja työhistoriansa mukaisiin töihin. Erityisesti haluttomuus vaihtaa alemman koulutustason töihin tai pendelöidä oman paikkakunnan ulkopuolelle ovat ilmiöinä tuttuja työvoimapalveluille.
Pendelöinti voi olla aikaa vievää ja kallista ja tehdä työnteosta kannattamatonta. Myös muutto työn perässä on nihkeää, etenkin perheellisillä, ilman riittävää nousua elämänlaatuun. Työnhakijan arvioitu ja tosiasiallinen työkyky voivat myös olla haaste työllistymisessä. Palkan säännöllisyys ja toimeentuloon riittävä palkkataso ovat alakohtaisesti merkittäviä kohtaanto-ongelmaa lievittäviä tekijöitä. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen matalapalkka-aloilla ja erilaisissa työsuhteissa on monimutkaista ja työnhakijalla saattaa olla vähän tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.
Kevytyrittäjyys ei ole työllistymisvaihtoehtona ottanut vielä näkyvästi tuulta alleen, vaikka siinä onkin potentiaalia kohtaanto-ongelman osaratkaisuksi esimerkiksi palvelualoilla ja taajaman ulkopuolella.
8. Varautuminen rakennemuutostilanteisiin
Etelä-Savon työllisyyttä ja elinkeinoja varjostaa pitkällä tähtäimellä demografinen muutos ja huoltosuhteen heikentyminen. Etelä-Savon asukkaiden ikärakenne on korkea. Työikäisten määrä ei riitä jo nyt kattamaan kaikkialla työvoiman ulkopuolella olevien ja julkisia palveluja tarvitsevien tarpeita. Demografinen trendi pakottaa myös suuntaamaan elinkeinorakennetta kohti ikääntyvien hyvinvointi- ja terveyspalveluita ja muita palveluita. Pienten kuntien demografinen muutos tehostaa työvoiman käyttöä ja kytkeytyy vahvasti ikääntyvän väestön kuntien ammattirakenteen ja elinkeinojen muutokseen. Kaakkois-Suomen vaalipiirissä, mihin Etelä-Savokin kuuluu, alle 18-vuotiaiden määrä on vain 15 % ja se lupaa heikkoa tulevaisuuden huoltosuhteelle. Muita pitkän aikavälin rakennemuutoksia ovat edellisestä johtuva elinkeinorakenteen muutos ja logistisen verkon rappeumat.
Nopeat, äkilliset rakennemuutokset liittyvät suuriin rekrytointeihin ja irtisanomisiin tai lomautuksiin eri tilanteissa. Näihin varaudutaan varmistamalla Mikkelin seudun työvoimapalveluiden kontaktit suuriin työnantajiin, muutosturvapalveluiden saatavuus sekä strateginen yhteistyö kunnallisen päätöksenteon kanssa. Muutosturvatilanteissa
varmistetaan, että kohderyhmän tarpeet tulee huomioitua. Tällaisten irtisanomisiin, yrityksen lopettamisiin tai pitkiin lomautuksiin liittyvät rakennemuutokset ovat uhkana elinvoimalle erityisesti työllisyysalueen reunakunnissa, joissa on pieni työvoima ja korkea ikärakenne.
Positiivinen rakennemuutos tulee kysymykseen esim. tilanteessa, jossa alueelle on tulossa paljon henkilökuntaa tarvitseva yritys, tai jo oleva yritys investoi tai lisää kapasiteettiaan ja näin muodostaa työvoiman ja osaamisen tarpeen. Tällöin rakennemuutokseen tulisi varautua ennakoiden mahdollistamalla alueella tarpeisiin sopivaa koulutusta, valmennusta ja muuta osaamisen lisäämistä sekä vahvistamalla työvoiman liikkumista seudulle työn perässä.
9. Palvelusuunnittelun eteneminen
Tämä palvelusuunnitelma lähetetään järjestämissopimuksen liitteenä kuntien päättäjien käsittelyyn sekä hyväksynnän jälkeen yhteisen työllisyysalueilmoituksen mukana työ- ja elinkeinoministeriöön. Suunnitelmaan sen jälkeen tulevia muokkauksia esitellään kunnanhallituksille ja valtuustoille erityisesti siinä tapauksessa, että tullaan tekemään muutoksia järjestämissopimukseen tai muokkaukset muutoin vaikuttavat olennaisesti palvelukokonaisuuteen ja tuottamiseen. Palvelusuunnitelman pohjalta luodaan työllisyysalueelle jatkuvasti kehittyvä työllisyysohjelma.
Tulevien palvelujen suunnittelussa ensisijaisena lähtökohtana on se, että asiakkaan palvelu ei katkea muutoksen aikana, vaan uudistus näkyy asiakkaalle mahdollisimman vähän.
Palvelujen suunnittelu jatkuu uudistuksen yli vuoden 2025 puolelle. Vuoden 2023 puolella työskentely painottuu kokonaisuuksien suunnitteluun, ylialueellisten palvelujen hahmottamiseen ja palveluprosessien ja -tapojen visiointiin. Myös vuoden 2024 aikana tehtävät investoinnit ja hankinnat budjetoidaan jo 2023 puolella.
Vuonna 2024, työllisyysalueiden varmistuttua, pystytään osallistumaan muutoskeskustelujen ja YT-prosessin myötä henkilöstösuunnitteluun ja osaamisen kartoittamiseen. Uudistuksen toteutuksen suunnittelu, henkilöstön koulutus ja tutustuminen mahdollistetaan varhaisessa vaiheessa. Varmistetaan myös KEHA-keskuksen kanssa tehtävässä yhteistyössä järjestelmien siirron ja rajapintojen toimivuus.
Palvelukokonaisuuksista ja henkilöasiakkaiden palvelupoluista tehdään kuvaukset ja suunnitellaan niiden toteutumiset lakisääteisten viranomaispalveluiden ja Julkisista työvoimapalveluista annetussa laissa määriteltyjen muiden palvelujen mukaan. Työnantaja- ja yrityspalveluiden suunnittelussa hyödynnetään verkostokumppanien mm. Etelä-Savon Yrittäjien tekemiä kyselyitä. Suunnitelmissa on myös toteuttaa haastattelututkimus, jonka avulla selvitetään työnantajien toiveita uudistukselle. Palvelusuunnittelun edetessä kiinnitetään huomiota rakennemuutoksiin varautumiseen ja kehitetään yritysten palvelua suurissa rekrytointitilanteissa.
ELY-keskus on kilpailuttanut useita palveluja siten, että niissä on optio hankinnan jatkumiselle 2025 alkaen. Kilpailutettujen palvelujen osalta tehdään erillinen selvitys palveluiden nykytilasta, olemassa olevista ja siirtyvistä palveluhankinnoista ja määritellään palvelut, joiden optio voidaan ottaa käyttöön. Ostopalvelujen hankinta ja tuotanto vuoden 2025 alusta alkaen suunnitellaan valmistelun aikana.
ELY-keskus tarkistaa tulevan palvelusuunnittelun yhteydessä kaikkien kuntien kotouttamisohjelmien sisällöt ja ne harmonisoidaan työllisyysalueelle.
Tuleva Mikkelin seudun työvoimapalvelut jatkaa yhteistyötahojen kanssa samaa työtä, mitä Etelä-Savon TE-toimisto on tehnyt. Tarvittaessa tarkistetaan keskinäisten sopimusten tilanne ja vähintään päivitetään sopimuspuolet kohdalleen. Joidenkin osalta voidaan tarkastella sopimuksia myös sisällöllisesti. Yhteistyökumppaneiden kanssa tuotetaan yhteisen kehittämisen foorumeita tai työpajoja, joissa tarkastellaan rajapintoja ja seurataan yhteistyön sujumista.
Tavoitteena Suomen parhaat työvoimapalvelut
TE2024 E-Savo -hanke Xxxxx Xxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx
Hanke on rahoitettu Etelä-Savon Maakuntaliiton myöntämällä (AKKE-) rahoituksella ja sitä toteuttaa Mikkelin kaupunki.
31.8.2023
Työ- ja elinkeinoministeriö
Toimitiloja koskeva ilmoitus
TE-palvelu-uudistuksen myötä muodostumassa oleva Mikkelin seudun työllisyysalue ei aio ottaa käyttöön Etelä-Savon TE-palveluiden nykyisiä toimitiloja osoitteessa Xxxxxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxx (xx Xxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxxxx).