KirVESTES 2022–2024

Seuraavassa on lueteltu aiheryhmittäin tärkeimpiä seurakunnan henkilöstöhallin- toon vaikuttavia lakeja. Lain nimen perässä on mainittu lain numero ja säätämisvuo- si (esim. 1054/1993).

Internetissä Valtion säädöstietopankki Finlexissä ylläpidetään jatkuvasti ajan tasal- la olevaa tietokantaa Suomen voimassa olevasta lainsäädännöstä. Finlexin Inter- net-osoite on xxx.xxxxxx.xx/ (ruotsinkieliset sivut ovat osoitteessa: xxx.xxxxxx.xx/ sv/). Finlexistä voi hakea säädöksiä niiden numerolla. Lisäksi Finlexissä on asia- sanahaku. Voimassa olevan lain tai asetuksen saa haettua Xxxxxxxxxx valitsemalla Xxxxxxxx etusivulta vaihtoehdon lainsäädäntö, sitten ”ajantasainen lainsäädäntö” ja syöttämällä avautuvassa ikkunassa olevaan tietokenttään lain numeron ja toiseen tietokenttään lain säätämisvuoden.

1. Työsopimus, yhteistoiminta, tasa-arvo ja yksityisyys

• Työsopimuslaki (55/2001)

• Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)

• Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)

• Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004)

• Tietosuojalaki (1050/2018)

• Laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014)

• Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006)

2. Työaika ja työvapaat

• Työaikalaki (872/2019)

• Vuosilomalaki (162/2005)

• Vuorotteluvapaalaki (1305/2002)

• Opintovapaalaki (273/1979) ja –asetus (864/1979)

3. Työturvallisuus ja sen valvonta sekä työterveys

• Työturvallisuuslaki (738/2002)

• Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006)

• Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003)

• Työterveyshuoltolaki (1383/2001)

• Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015)

• Sairausvakuutuslaki (1224/2004)

4. Nuoret työntekijät

• Laki nuorista työntekijöistä (998/1993)

• Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaa- rallisista töistä (475/2006)

• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töi- den esimerkkiluettelosta (188/2012)

• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille sopivien kevyi- den töiden esimerkkiluettelosta (189/2012)

5. Hallinnollinen lainsäädäntö

• Hallintolaki (434/2003)

• Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003)

• Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019)

• Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)

• Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintata- vasta (1030/1999)

6. Kirkon virkasuhde sekä virka- ja työehtolainsäädäntö

• Kirkkolaki (1054/1993); lain 5 ja 6 luku

• Kirkkojärjestys (1055/1993); kirkkojärjestyksen 5 ja 6 luku

• Laki evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista (968/1974)

• Laki evankelis-luterilaisen kirkon työehtosopimuksista (829/2005)

KIRKON VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2022–2024 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ‌

1 § Sopimuskausi ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.3.2022–29.2.2024. Sopimuk- sen voimassaolo jatkuu 29.2.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kir- jallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päätty- mistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimas- sa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päät- tyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Sopimustarkistukset vuonna 2022

2.1 Yleinen palkkausjärjestelmä

Yleisen palkkausjärjestelmän mukaan määriteltyä viranhaltijan ja kuukausi- palkkaisen työntekijän täyden työajan mukaista peruspalkkaa tarkistetaan 2,0 %:n yleiskorotuksella 1.6.2022 lukien.

Yleisen palkkausryhmän vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja on tarkistet- tu vastaavasti 1.6.2022 lukien (KirVESTES liite 1).

Yleisen palkkausjärjestelmän mukaisia kokemuslisiä tarkistetaan liitteen 1 mukaisesti. Jos viranhaltijan/työntekijän kokemuslisä on pienempi kuin tar- kistettujen kokemuslisien vähimmäismäärä liitteessä 1, kokemuslisä tarkis- tetaan vähimmäismäärään 1.6.2022 lukien.

2.2 Seurakunnan ylimmän johdon palkkausjärjestelmä

Seurakunnan ylimmän johdon palkkausjärjestelmään kuuluvan viranhaltijan peruspalkkaa tarkistetaan 2,0 %:n yleiskorotuksella 1.6.2022 lukien.

K- ja J-hinnoitteluryhmien asteikkoja on tarkistettu vastaavasti 1.6.2022 luki- en (KirVESTES liite 1).

2.3 Tuntipalkkajärjestelmä

Tuntipalkkajärjestelmän palkkahinnoittelun mukaan määriteltyä työntekijän tehtäväkohtaista perustuntipalkkaa tarkistetaan 2,0 %:n yleiskorotuksella 1.6.2022 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Tuntipalkkajärjestelmän tuntipalkkahinnoittelua on tarkistettu vastaavasti 1.6.2022 lukien (KirVESTES liite 1).

Työntekijän tuntipalkkahinnoittelun mukaista kokemuslisää (34 §) ja henki-

lökohtaista lisää (35 §) tarkistetaan 2,0 %:n yleiskorotuksella 1.6.2022 lähin- nä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Seurakunnassa työolosuh- delisistä laaditun luettelon lisiä (36 §) tarkistetaan 2,0 %:n yleiskorotuksella 1.6.2022 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Tuntipalkkahinnoittelun mukaisia kokemuslisiä, henkilökohtaista lisää ja työ- olosuhdelisää on tarkistettu vastaavasti 1.6.2022 lukien (KirVESTES liite 1).

Seurakunnan omien suorien urakoiden urakkahinnoitteluja tarkistetaan 2,0

%:n yleiskorotuksella 1.6.2022 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alus- ta lukien.

Muuta kuin edellä sanottua tuntipalkkajärjestelmän palkkahinnoittelun mu- kaan määriteltyä tuntipalkkaa tarkistetaan 2,0 %:n yleiskorotuksella 1.6.2022 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

2.4 Eräät muut peruspalkat, lisät, lisäpalkkiot ja palkanlisät

Sellaista muuta peruspalkkaa, joka ei tarkistu edellisten kohtien perusteella, tarkistetaan 2,0 %:n yleiskorotuksella 1.6.2022 lukien.

Sellaista lisää, lisäpalkkiota ja palkanlisää, joka ei määräydy suhteessa pe- ruspalkkaan ja jota ei ole erikseen sovittu tarkistettavan, tarkistetaan 2,0 %:n yleiskorotuksella 1.6.2022 lukien.

Sellainen lisä, lisäpalkkio ja palkanlisä, joka määräytyy suhteessa viranhal- tijan tai työntekijän peruspalkkaan, tarkistuu automaattisesti peruspalkan tarkistamisen seurauksena.

3 § Sopimustarkistukset vuonna 2023

Vuoden 2023 palkantarkistusten määrästä, ajankohdasta ja toteutustavoista neuvotellaan 31.12.2022 mennessä. Mikäli neuvotteluissa ei saavuteta yksi- mielisyyttä 31.12.2022 mennessä, voi sopijaosapuoli irtisanoa tämän sopi- muksen 16.1.2023 mennessä päättymään 28.2.2023. Irtisanominen koskee tällöin kaikkia sopijaosapuolia.

4 § Tarkistetun palkan maksaminen

Tarkistetut palkat maksetaan mahdollisuuksien mukaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta lukien, jollei ajankohdasta ole sovittu paikallisesti toisin.

Yleistyöaikajärjestelmän perusteella maksettavat työaikakorvaukset tule- vat voimaan 1.6.2022 ja vuodelle 2023 sovitun palkantarkistusajankohdan jälkeen alkavan työaikajakson alusta lukien.

5 § Virka- ja työehtosopimuksen liitteet, kokeilujen vakinaistaminen ja eräät erillissopimukset

Kirkon virka- ja työehtosopimuksen 2022–2024 liitteet 1–7 ja 19 on otettu tämän sopimuksen osaksi.

Tällä sopimuksella vakinaistetaan ylimmän johdon palkkausjärjestelmäko- keilu ja työajattomien hengellisen työn viranhaltijoiden/työntekijöiden mo- duulityöaikakokeilu siten kuin kyseisistä sopimuksista ilmenee (KirVESTES liitteet 6, 7 ja 19).

Tällä sopimuksella hyväksytään eräisiin erillissopimuksiin (KirVESTES liitteet 10 ja 11) tehdyt tarkistukset.

Tällä sopimuksella hyväksytään myös Virkaehtosopimus avoimia ja enna- koivia työehtoja Euroopan unionissa koskevan direktiivin 2019/1152 EU (ns. työehtodirektiivi) täytäntöönpanosta (liite 8).

6 § Matkakustannusten korvaus

Matkakustannusten korvausmääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana noudattaen soveltuvin osin verohallinnon kyseisten korvausten tarkistuksia koskevia päätöksiä.

7 § Pääsopijajärjestöjen ja niiden alayhdistysten tai niiden jäsenliittojen jäsenmaksujen perintä

Seurakunta pidättää, mikäli viranhaltija/työntekijä on antanut siihen valtuu- tuksen, pääsopijajärjestön tai sen alayhdistyksen tai niiden jäsenliittojen jäsenmaksun viranhaltijalle/työntekijälle maksettavasta palkasta. Pidätetyt jäsenmaksut seurakunta tilittää pääsopijajärjestön ilmoittamalle pankkiti- lille. Pääsopijajärjestö on velvollinen antamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tarpeelliset tiedot.

8 § Neuvottelut sopimuskauden aikana

Sopimuskauden aikana voidaan tämän sopimuksen allekirjoittaneiden osa- puolten välillä neuvotella ja sopia tarvittavista muutoksista palkkaukseen tai muihin palvelussuhteen ehtoihin. Esityksen sopimuksen tekemisestä voi tehdä Kirkon työmarkkinalaitos, seurakunta tai tämän sopimuksen allekir- joittanut viranhaltijoita tai työntekijöitä edustava järjestö.

Sopijaosapuolet sitoutuvat vahvasti jatkuvan neuvottelun periaatteeseen. Tavoitteena on työelämän kehittäminen.

Pääryhmä

1) laatii 31.5.2022 mennessä yhteisen ohjeistuksen työajattomien hengelli- sen työn viranhaltijoiden/työntekijöiden vapaa-aikasuunnittelusta ottaen huomioon työ- ja vapaapäivien ennakoitavuuden;

2) tarkentaa palkkausjärjestelmän suorituslisää koskevan yhteisen ohjeis- tuksen 17.6.2022 mennessä ja

3) neuvottelee elokuusta 2022 lukien mallista, jolla pyritään varmistamaan kirkon palkkakilpailukyky eri tehtävissä. Työn osana tarkastellaan mah- dollisia palkkaukseen liittyviä jälkeenjääneisyyksiä ottaen huomioon pal- velussuhteen ehdot laajasti.

9 § Eräät erityistoimet

Mikäli sopimusosapuolet yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, ne kokoontuvat neuvot- telemaan, mitä toimenpiteitä tämä edellyttää. Tällöin sopijaosapuolet voivat sopia tämän virka- ja työehtosopimuksen muuttamisesta.

10 § Neuvottelumenettely ja työrauha

Neuvottelumenettelystä ja työrauhasta on voimassa, mitä Xxxxxx pääsopi- muksessa on määrätty.

Helsingissä 7. päivänä maaliskuuta 2022

KIRKON TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY. KIRKON ALAN UNIONI R.Y.

KIRKON ALAT RY

KirVESTES 2022-2024 ‌

JOHDANTO

Tämä sopimus on sekä kirkon virkaehtosopimuslain (laki evankelis-luterilaisen kir- kon virkaehtosopimuksista 968/1974) tarkoittama virkaehtosopimus että työehto- sopimuslain (työehtosopimuslaki 436/1946) tarkoittama työehtosopimus. Tämän sopimuksen määräykset voivat koskea virkaa, viranhaltijaa tai työsopimussuhteis- ta työntekijää. Mikäli jossakin sopimuksen määräyksessä ei ole nimenomaisesti mainittu rajoitusta, koskee se sekä viranhaltijaa että työntekijää. Kun sopimuksen määräys koskee vain viranhaltijaa, on säännös merkitty VES, ja kun se koskee vain työntekijää, on se merkitty TES.

KirVESTES jakautuu aihepiirittäisiin osiin (osat I-VII). Kullakin osalla on oma johdan- tonsa, jossa kerrotaan pääpiirteet osan sisällöstä. Sopimuksen eri osat on eroteltu ylätunnisteessa sekä sivun reunassa näkyvällä värillä.

Sopimuksen osat ovat seuraavat:

• I Osa Palvelussuhdetta koskevia yleisiä määräyksiä

• II Osa Palkkaus

• III Osa Poissaolot ja palkkaus poissaoloajoilta

• IV Osa Vuosiloma

• V Osa Korvaukset

• VI Osa Työaika

• VII Osa Eräät henkilöstön edustajien etuudet.

Sopimuskirjan liitteet 1-4 ovat myös sopimuksen osia. Lisäksi sopimuskirjassa on mukana erillisiä virka- ja/tai työehtosopimuksia ja suosituksia (liitteet 5-19).

Sopimuskirjan reunassa ja yläviitteessä on käytetty värejä osoittamaan sopimuk- sen eri osia.

Viranhaltijoita koskevia yleisiä säännöksiä on lisäksi kirkkolaissa (1054/1993) ja

-järjestyksessä (1055/1993). Työntekijöitä koskevia yleisiä säännöksiä on työsopi- muslaissa (55/2001). Työsopimuslaki sekä kirkkolain ja -järjestyksen viranhaltijoita koskevat säännökset (KL ja KJ 5 ja 6 luvut) ovat luettavissa internetistä osoitteesta xxx.xxxxxx.xx.

Lisäksi mukana on luettelo muusta keskeisestä henkilöstöhallintoa koskevasta lainsäädännöstä. Lainsäädäntöä on seurattu 7.3.2022 asti. Tämän sopimuskirjan alussa on luettelo tässä sopimuskirjassa käytetyistä säädösten lyhenteistä. Lyhen- teitä käytetään usein toistuvien säädösten yhteydessä.

I OSA

I OSA PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ ‌

PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1 § Soveltamisala

1 mom. Kirkon virat, viranhaltijat ja työntekijät

Tätä sopimusta sovelletaan evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakun- tien virkoihin, viranhaltijoihin ja työsopimussuhteessa oleviin työntekijöihin.

2 mom. Työnantajan määritelmä

Tämän sopimuksen tarkoittamia työnantajia ovat seurakunnat, seurakun- tayhtymät, tuomiokapitulit ja kirkkohallitus. Mitä tässä sopimuksessa on sanottu seurakunnasta, koskee vastaavasti myös edellä mainittuja muita työnantajia.

3 mom. Viittaukset lain säännöksiin

Jäljempänä tässä sopimuksessa on viittauksia lain säännöksiin. Näitä säännöksiä ei ole otettu tämän sopimuksen osaksi.

1a § Paikallinen sopiminen

1 mom. Paikallisen virka- ja työehtosopimuksen vaikutus KirVESTES:n soveltamiseen

Tätä virka- ja työehtosopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määrä- yksistä on poikettu evankelis-luterilaisen kirkon pääsopimuksen 14 §:ssä tarkoitetulla paikallisella virka- ja työehtosopimuksella.

2 mom. Normaalilausekkeen mukaisen sopimuksen sopimisala

Pääsopimuksen 14 § 1 momentin normaalilausekkeen mukaisella virka- ja työehtosopimuksella voidaan sopia luottamusmiessopimuksesta ja yhteis- toimintasopimuksesta siltä osin kuin näissä sopimuksissa on määrätty

Soveltamisohje:

7.3.2022 mennessä tehdyt palkkausta, lomarahaa, moduulityöaikaa ja työaikaa koskevat paikalliset virka- ja työehtosopimukset ovat edelleen voimassa kyseisten sopimusten mukaisesti.

2 § Palvelussuhteen alkaminen

1 mom. Viranhaltijan palvelussuhteen alkaminen

VES Viranhaltijan palvelussuhteen alkamisesta on määrätty KL 6 ja KJ 6 luvuissa. 2 mom. Työsopimuksen tekeminen

TES Työsopimus tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti ja niin tarkasti, että siitä käyvät ilmi kaikki työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat seikat.

I OSA

Soveltamisohje:

Työsopimuksen muodosta ja kestosta on säädetty TSL 1:3:ssa ja työnteon kes- keisistä ehdoista annettavasta selvityksestä TSL 2:4:ssa. Työsopimukseen voidaan sisällyttää TSL 1:4:n mukainen koeaika.

PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

TSL:n mukaan työsopimus tehdään pääsääntöisesti olemaan voimassa toistaisek- si. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää perusteltua syytä (esim. sijaisuus, työn kausiluonteisuus). Ilman perusteltua syytä määräajaksi tehtyä työ- sopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana (ks. TSL 1:3).

Työsopimus voidaan tehdä poikkeuksellisesti suullisesti silloin, kun siihen on pe- rusteltua aihetta esimerkiksi työsopimuksen lyhytaikaisuuden vuoksi.

Ns. tarvittaessa tulevan työntekijän osalta seurakunnassa on oltava päätös, onko hänet palkattu toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, vai sovitaanko kus- takin työrupeamasta erikseen tehtävällä määräaikaisella työsopimuksella. Tämä vaikuttaa siihen, mitä tietoja työsopimukseen tulee merkitä samoin kuin myös esim. velvollisuuteen maksaa lomakorvaus työsuhteen päättymisen yhteydessä, jos työsuhde on määräaikainen.

3 mom. Työsuhteen alkaminen

TES Työsuhde alkaa siitä päivästä, jolloin työntekijä työsopimuksensa mu- kaisesti tosiasiassa ryhtyy työhön. Jos kuitenkin kalenterikuukauden en- simmäinen päivä on sellainen pyhä- tai juhlapäivä tai muu päivä, joka säännönmukaisesti ei ole työpäivä, työntekijän oikeudet alkavat sanotun kuukauden alusta, mikäli työhön valittu on edellä mainittujen päivien jäl- keisenä ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänä ryhtynyt työhön.

3 § Terveydentilaa koskevat selvitykset

1 mom. Viranhaltijan velvollisuus esittää terveydentilaa koskeva selvitys

VES Viranhaltijan velvollisuudesta esittää terveydentilaa koskeva selvitys vir- kasuhteeseen otettaessa säädetään KL 6:16:ssa. Viranhaltijan velvolli- suudesta antaa virkasuhteen aikana tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset tiedot työ- ja toimintakyvystään säädetään KL 6:31:ssa.

2 mom. Työntekijän lääkärintodistus ennen työsuhteen alkamista

TES Työntekijän on ennen työsuhteen alkamista vaadittaessa esitettävä hy- väksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan.

3 mom. Työntekijän terveydentilaa koskeva selvitys työsuhteen aikana

TES Työntekijä on työsuhteen aikana velvollinen työnantajan pyynnöstä anta- maan tälle tehtävän hoitamisen edellytyksien selvittämiseksi tarpeelliset tiedot työ- ja toimintakyvystään. Työntekijä on myös velvollinen osallistu- maan työnantajan määräyksestä terveydentilansa toteamiseksi suoritet- taviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoi- tamisen edellytysten selvittämiseksi. Työntekijälle on ennen määräyksen

I OSA

antamista varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Työnantajan määräämien tarkastusten ja tutkimusten kustannuksista vastaa työnantaja.

Soveltamisohje:

PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Palkkaus tässä momentissa tarkoitettujen tutkimusten ajalta, ks. 81 § 2 mom.

4 § Viranhaltijan ja työntekijän tehtävät

1 mom. Viranhaltijan tehtävät

VES Viranhaltijan tehtävistä määrätään KL:ssa ja KJ:ssä ja/tai viran johtosään- nössä.

2 mom. Työntekijän tehtävät

TES Työntekijä otetaan työsopimuksella sovittuihin tehtäviin, mutta hän on tarvittaessa velvollinen siirtymään tilapäisesti muihinkin tehtäviin, joita työntekijän työkokemuksen ja koulutuksen perusteella voidaan pitää hä- nelle sopivina.

5 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomautus

1 mom. Virkasuhteen päättyminen ja lomauttaminen

VES Viranhaltijan virkasuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta on säädetty KL:ssa.

2 mom. Työsopimuksen irtisanominen, purkaminen ja lomauttaminen

TES Työntekijän työsopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta sekä lomaut- tamisesta on säädetty TSL:ssa.

Soveltamisohje 1-2 mom.:

Viranhaltijan virkasuhteen päättyminen ja lomauttaminen ks. KL:n henkilöstöä koskeva luku. Työntekijän lomauttaminen ks. TSL 5 luku, työsopimuksen irtisano- minen ja purkaminen ks. TSL 6-9 luvut.

Kun lomauttaminen tai irtisanominen perustuu tuotannollisiin tai taloudellisiin syihin, on asia käsiteltävä kirkon yhteistoimintasopimuksen menettelytapoja ja määräaikoja noudattaen.

3 mom. Työsuhteen lakkaaminen täyden työkyvyttömyyseläkkeen johdosta

TES Kun työntekijälle on myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke toistaiseksi, työsuhde lakkaa ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sinä päivänä, jo- na työntekijän oikeus työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen on alkanut. Jos työnantaja on saanut työkyvyttömyyseläkettä koskevasta päätöksestä tie- don myöhemmin, työsuhde lakkaa tiedoksisaantipäivästä alkaen.

4 mom. Palkaton virka-/työvapaa määräaikaisen kuntoutustuen aikana

VES+TES Kun viranhaltija/työntekijä jää julkisten alojen eläkelain (81/2016) mukaan

I OSA

PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

määräytyvälle määräaikaiselle kuntoutustuelle, on työstä poissaoloaika palkatonta virka-/työvapaata. Jos työnantaja on saanut kuntoutustukea koskevasta päätöksestä tiedon myöhemmin, palkaton virka-/työvapaa al- kaa tiedoksisaantipäivästä alkaen.

Soveltamisohje 3-4 mom.:

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää joko toistaiseksi jatkuvana tai määräaikai- sena. Määräaikaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä käytetään nimeä kuntoutustuki. Se voi olla joko täysi kuntoutustuki tai osakuntoutustuki.

Täysi ja toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke päättää työntekijän työsuh- teen ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa. Viranhaltijan virkasuhde päättyy KL:n henkilöstöä koskevan luvun mukaan vastaavasti.

Määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki ei päätä palvelussuhdetta vaan viranhaltija/työntekijä on palkattomalla virka-/työvapaalla.

Julkisten alojen eläkelain (81/2016) 128 ja 132 §:ssä on säädetty takautuvasti myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahan maksamisesta työnanta- jalle, jos työnantaja on maksanut viranhaltijalle/työntekijälle samalta ajalta saira- usajan palkkaa. Eläke maksetaan tältä ajalta hakemuksesta työnantajalle enintään samalta ajalta maksetun palkan määräisenä edellyttäen, että ilmoitus on tehty elä- kelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksupäivää.

Määräaikaiselta kuntoutustuelta töihin palaavalle viranhaltijalle/työntekijälle tar- jotaan hänen entisiä työtehtäviään. Jos sellaisia ei enää ole, hänelle on pyrittävä tarjoamaan muuta hänelle soveltuvaa työtä.

6 § Irtisanomisajat

1 mom. Viranhaltijan irtisanomisajat

VES Viranhaltijan irtisanomisajoista säädetään KL 6:55:ssä. 2 mom. Työntekijän irtisanomisajat

TES Työntekijän irtisanomisajoista säädetään TSL 6:3:ssa.

7 § Palvelussuhteen yhdenjaksoisuus

Virkasuhde/työsuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos väliin jäävä aika ei ole kolmea kalenteripäivää pitempi.

Soveltamisohje:

Palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi myös silloin, jos palvelussuhteen laji muuttuu pykälässä mainitun lyhyen keskeytyksen aikana toiseksi.

Esimerkki:

Jos työsuhde päättyy sunnuntaina ja virkasuhde alkaa keskiviikkona, palvelussuh- de katsotaan yhdenjaksoiseksi.

II OSA

II OSA PALKKAUS ‌‌

JOHDANTO

PALKKAUS

Osa II sisältää kolme lukua

• palkkaa ja palkan maksamista koskevat yleiset määräykset sisältyvät lukuun 2.1. Tässä luvussa on määräyksiä mm. viranhaltijan/työntekijän oikeudesta palkkaukseen, päätoimisuudesta ja osa-aikaisuudesta sekä palkan maksamisen ajankohdasta.

• seurakunnassa/seurakuntayhtymässä sovellettavia palkkausjärjestel- miä koskevat määräykset sisältyvät lukuun 2.2. Tämän luvun alussa on oma johdantonsa, jossa kuvataan käytössä olevia palkkausjärjestelmiä.

• palkkausjärjestelmiin kuulumattomia lisiä ja palkkioita koskevat mää- räykset ovat luvussa 2.3. Tähän lukuun sisältyy mm. määräykset leirin johtajan palkkiosta sekä kokouspalkkioista.

LUKU 2.1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

10 § Oikeus palkkaukseen

1 mom. Palkkauksen alkaminen ja päättyminen

Viranhaltijan/työntekijän oikeus palkkaukseen alkaa siitä päivästä, jolloin hän ryhtyy hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä tai mistä lukien hänen työssä ollessaan hänelle on myönnetty palkkauksellinen etuus. Oikeus palkkaukseen jatkuu siihen päivään, jolloin viran tai tehtävän hoitaminen päättyy tai viranhaltijalle/työntekijälle myönnetty palkkauksellinen etuus lakkaa.

Soveltamisohje:

Oikeus palkkaan alkaa normaalisti vasta, kun virantoimitus tai tehtävän hoitami- nen on alkanut. Jos virka-/työsuhde kuitenkin alkaa viranhaltijan/työntekijän sään- nönmukaisena vapaapäivänä tai kuukauden ensimmäiseksi päiväksi sattuvana py- hä-, juhla- tai muuna vapaapäivänä, oikeus palkkaukseen alkaa virka-/työsuhteen alkamispäivästä. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun viranhaltijan/ kuukausipalkkaisen työntekijän palvelussuhde alkaa kalenterikuukauden alusta ja kuukauden ensimmäiset päivät sijoittuvat viranhaltijan/työntekijän säännönmu- kaisille vapaapäiville. Edellytyksenä palkan maksamiselle on kuitenkin, että tehtä- vän hoitaminen tosiasiallisesti alkaa heti ensimmäisenä viranhaltijan/työntekijän säännönmukaisena työpäivänä em. vapaapäivän tai juhla- tai pyhäpäivän jälkeen.

2 mom. Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän oikeus palkkaukseen erityis- tapauksessa

Jos viranhaltijan virkasuhde/kuukausipalkkaisen työntekijän työsuhde päättyy kesken kalenterikuukauden sairauden tai vamman vuoksi siten,

II OSA

että hän tulee pysyvästi kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa/työtään, tai hän kuolee, palkkaus suoritetaan hänelle tai hänen oikeudenomistajil- leen koko siltä kalenterikuukaudelta.

PALKKAUS

Soveltamisohje:

Jos viranhaltijan virkasuhde/kuukausipalkkaisen työntekijän työsuhde päättyy muusta kuin sopimuskohdassa mainitusta syystä kesken kalenterikuukauden, lii- kaa maksettu palkka peritään takaisin.

11 § Kokonaispalkkaus

Tässä sopimuksessa tarkoitetut palkat ovat kokonaispalkkoja.

Soveltamisohje:

Kokonaispalkkaukseen ei kuulu minkäänlaisia kokonaan tai osittain ilman vasti- ketta annettavia luontoisetuja.

Jos viranhaltijalle/työntekijälle annetaan luontoisetu, sen verotusarvo on osa var- sinaista palkkaa siten, ettei luontoisedun antaminen lisää tämän sopimuksen mu- kaan määritellyn kokonaispalkan määrää.

Luontoisetupalkkauksen evankelis-luterilaisen kirkon palkkauslain kumoamisesta annetun lain (1990/391) perusteella säilyttäneeseen sovelletaan em. määräyksiä, jos työnantaja ei päätä toisin.

Yksityiseltä tai muulta maksuvelvolliselta perittävät maksut viranhaltijan suoritta- mista virkatoimista ja lunastukset toimituskirjoista kuuluvat seurakunnalle.

12 § Varsinainen palkka

Varsinaisella palkalla tarkoitetaan viranhaltijaan/työntekijään sovellet- tavan palkkausjärjestelmän mukaan määräytyvää säännöllisesti palkan- maksukausittain maksettavaa palkkaa. Varsinaiseen palkkaan ei lueta:

1) työajan perusteella suoritettavaa korvausta,

2) erityisestä työolosuhteesta tai -ajankohdasta maksettavaa palkkiota tai korvausta,

3) kustannusten korvausta,

4) luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavaa korvausta

5) muuta palkkausjärjestelmään perustumatonta korvausta eikä

6) kertapalkkiota.

Soveltamisohje:

Yleinen palkkausjärjestelmä, varsinainen palkka, ks. 21 §. Johdon palkkausjärjestelmä, varsinainen palkka, ks. liite 7, 2 §. Tuntipalkkajärjestelmä, varsinainen palkka, ks. 31 §.

Viranhaltijan ja kuukausipalkkaisen työntekijän palkanmaksukausi on kuukausi. Tuntipalkkaisella työntekijällä on kuukaudessa kaksi tai useampia palkanmaksu- kausia, ks. 17 § 2 mom.

Varsinaisen palkan käsitteellä on merkitystä sovellettaessa mm. seuraavia virka- ja työehtosopimuksen kohtia:

1) osa-aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaus (14 §)

II OSA

2) palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta (15 §),

3) palkanmaksuajankohta (16-17 §),

4) sairausajan palkkaus (53-58 §),

PALKKAUS

5) eräiden virka- ja työvapaiden palkkaus (63 §, 80-85 §, 88 §),

6) tuntipalkan laskeminen työaikakorvauksia suoritettaessa (165 §),

7) vuosilomapalkka, lomaraha ja lomakorvaus (IV Osan luvut 4.4-4.6).

Varsinaiseen palkkaan luetaan kuuluvaksi myös vastikkeetta annettava asunto ja siihen liittyvä luontoisetu tai näiden sijaan annettava rahakorvaus ja ne otetaan huomioon mm. lomakorvauksen ja lomarahan laskennassa. Edun arvo on sama kuin sen ennakonpidätysarvo verotuksessa. Jos luontoisedun arvoa ei voida muu- ten todeta, pidetään sinä sitä määrää, josta verotusta varten suoritetaan ennakon- pidätys. Luontoisetupalkkauksesta, ks. 11 §.

13 § Päätoimisuus

Virkasuhde/työsuhde on päätoiminen, jos viranhaltijan/työntekijän mää- ritelty työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa eikä hän ole muussa päätoimiseksi katsottavassa työssä tai palvelussuhteessa. Työ- ajattoman/hengellisen työn viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde on päätoiminen silloin, kun tehtävämäärä on vähintään puolet kokoaikaisen viran täydestä tehtävämäärästä.

14 § Osa-aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaus

Osa-aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkka mää- räytyy prosenttiosuutena kokoaikaiselle maksettavasta varsinaisesta pal- kasta siinä suhteessa kuin hänen työaikansa on asianomaista täyttä sään- nöllistä työaikaa lyhyempi tai tehtävämääränsä asianomaista säännöllistä tehtävämäärää pienempi.

Soveltamisohje:

Osa-aikaisesti työskentelevän viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkan määrittäminen edellyttää, että hänelle ensin määritetään täydeltä työajalta mak- settava palkka. Sen määrittämisessä noudatetaan samoja perusteita kuin koko- aikaisesti työskentelevän viranhaltijan/työntekijän palkkauksen määrittämisessä.

Osa-aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkkausprosentti määritellään suorana osatyöajan ja täyden säännöllisen työajan suhteena. Pyöris- tyksenä käytetään yhtä desimaalia tai jos osa-aikapalkka määritellään palkanmak- suohjelman mukaisesti, noudatetaan sen pyöristystä. Esimerkiksi jos yleistyöajas- sa olevan työntekijän työaika on 20 tuntia viikossa, palkkausprosentti on 52,3 % (= 20,00 / 38,25). Tai jos työaika on 19 tuntia 15 minuuttia viikossa, palkkausprosentti

on 50,3 % (= 19,25 / 38,25).

15 § Palkan maksaminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta

1 mom. Palkka osalta kalenterikuukautta

Viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka osalta

II OSA

PALKKAUS

kalenterikuukautta siten, että jokaista virantoimituspäivää tai keskeytyk- sen ulkopuolista kalenteripäivää kohden lasketaan niin mones osa kalen- terikuukauden varsinaisesta palkasta kuin siinä kuukaudessa on kalente- ripäiviä.

Soveltamisohje:

Päiväpalkka saadaan jakamalla viranhaltijan/työntekijän varsinainen kuukausi- palkka asianomaisen kuukauden kalenteripäivien lukumäärällä.

Palkka maksetaan osalta kalenterikuukautta päiväpalkkana silloin,

• kun viranhaltija/työntekijä on yhden tai useampia päiviä poissa virantoimituk- sesta/työstä palkattomalla virka-/työvapaalla,

• kun määräaikaisen virka-/työsuhteen palkka on määritelty kuukausipalkkana, mutta palvelussuhde kestää vähemmän kuin kuukauden mutta enemmän kuin 12 kalenteripäivää tai

• kun palvelussuhde alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden.

Palkattomalla virka-/työvapaalla olevalta viranhaltijalta/työntekijältä pidätetään palkka kaikilta niiltä päiviltä, joiksi virka-/työvapaa on myönnetty.

2 mom. Palkka 12 kalenteripäivää lyhyemmältä ajalta

Jos työaikamääräysten piirissä olevan viranhaltijan määräaikainen virka- suhde tai kuukausipalkkaisen työntekijän määräaikainen työsuhde koko- naisuudessaan kestää enintään 12 kalenteripäivää, palkka maksetaan 1 momentista poiketen tehtyjen työtuntien mukaan. Tuntipalkka lasketaan käyttäen 165 §:n jakajalukuja.

Soveltamisohje:

Työajattomille hengellisen työn viranhaltijoille/työntekijöille palkka maksetaan ai- na päiväpalkkaperusteisesti.

16 § Palkan maksaminen viranhaltijalle VES

1 mom. Palkan maksamisen ajankohta

Viranhaltijan varsinainen palkka maksetaan kunkin kalenterikuukauden

15. päivänä. Jos maksupäiväksi määrätty päivä sattuu arkilauantaiksi, sun- nuntaiksi tai muuksi juhlapäiväksi, palkka maksetaan sitä lähinnä edel- tävänä saman kalenterikuukauden muuna arkipäivänä. Palkan tulee olla nostettavissa tässä momentissa tarkoitettuna palkanmaksupäivänä.

Soveltamisohje:

Palkanmaksuajankohta on sama sekä toistaisessa että määräaikaisessa virkasuh- teessa oleville viranhaltijoille.

Palkanmaksun yhteydessä tulee antaa viranhaltijalle laskelma, jossa on selvitys palkan suuruudesta, mahdollisista lisistä sekä palkanpidätyksistä eri tarkoituksiin (KL 6:24).

2 mom. Muun kuin varsinaisen palkan tai palkkion maksaminen

Muu kuin varsinainen palkka tai palkkio maksetaan varsinaisen palkan

II OSA

PALKKAUS

maksamisen yhteydessä, jollei virkaehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Jos palkan tai palkkion maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvi- tystä suoritetuista toimenpiteistä, maksu suoritetaan viimeistään laskun esittämistä seuraavan kalenterikuukauden aikana.

3 mom. Palkan maksamisen tapa

Viranhaltijan palkka maksetaan hänen osoittamalleen rahalaitoksen tilille.

4 mom. Palkan maksaminen virkasuhteen päättyessä

Virkasuhteen päättyessä säännöllinen palkka maksetaan palvelussuhteen tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Työaikakorvaukset ja muut vastaa- vat epäsäännölliset palkkaerät maksetaan niiden tavanomaisena palkan- maksuajankohtana.

17 § Palkan maksaminen työsopimussuhteiselle työntekijälle TES

1 mom. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkan maksamisen ajankohta

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka kerran kuukaudessa jälkikäteen kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Jos kuukauden viimeinen arkipäivä on lauantai, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkka on erään- tymispäivänä työntekijän käytettävissä.

Soveltamisohje:

Työntekijälle annetaan palkanmaksun yhteydessä laskelma josta käyvät ilmi pal- kan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Ks. TSL 2:16,2 mom.

2 mom. Tuntipalkkaisen työntekijän palkan maksamisen ajankohta

Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudes- sa. Mikäli työnantajan ja työntekijän kesken niin sovitaan, voidaan palkka maksaa kerran viikossa tai kerran kuukaudessa. Palkka erääntyy makset- tavaksi viimeistään kuudentenatoista kalenteripäivänä palkanmaksukau- den päätyttyä.

Soveltamisohje:

Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan yleisimmin kaksi kertaa kuukau- dessa. Tällöin työaikajaksot voivat olla esimerkiksi 1.-15. päivä sekä 16. päivästä kuukauden loppuun. Ensimmäisen työaikajakson (1.-15. päivä) palkka maksetaan tällöin kuukauden viimeisenä arkipäivänä saman aikataulun mukaan kuin kuukau- sipalkkaiselle työsuhteiselle työntekijälle (ks. 1 mom.). Jälkimmäisen työaikajakson (16. päivästä kuukauden loppuun) palkka maksetaan viimeistään seuraavan kuu- kauden 15. päivä tai jos se on arkilauantai, sunnuntai tai muu juhlapäivä, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä.

3 mom. Palkan maksaminen työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan viimeistään palvelussuhteen

II OSA

viimeisenä päivänä, jollei maksuajankohdasta ole nimenomaisesti työso- pimuksella toisin sovittu.

Soveltamisohje:

PALKKAUS

Palkan maksaminen työsuhteen päättyessä muuna kuin työsuhteen päättymis- päivänä, esimerkiksi työsuhteessa noudatettuna tavanomaisena palkanmaksu- päivänä, edellyttää, että siitä on sovittu työsopimusta solmittaessa tai työsuhteen aikana. Asiasta on aina nimenomaisesti sovittava. Jos ehto on vakiolausekkeena työsopimuksessa, se on voimassa vain, jos asiasta on sovittu ja siitä on tehty mer- kintä työsopimukseen. Ks. myös TSL 2:13-14.

Muut kuin säännölliset palkkaerät, joista ei ole selvitystä työsuhteen päättymis- päivänä (esimerkiksi työaikakorvaukset), voidaan maksaa palkan tavanomaisena maksuajankohtana työsuhteen päättymisen jälkeen.

4 mom. Palkan erääntyminen erityistapauksissa

Jos työntekijän palkka työsuhteen aikana tai sen päättyessä erääntyy maksettavaksi pyhäpäivänä, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai ju- hannusaattona tai arkilauantaina, pidetään erääntymispäivänä lähinnä edellistä arkipäivää.

5 mom. Palkan maksamisen tapa

Työntekijän palkka maksetaan hänen osoittamalleen rahalaitoksen tilille.

18 § Työsopimussuhteisia työntekijöitä koskevia muita määräyksiä TES

1 mom. Palkka muusta kuin säännönmukaisesta työstä

Xxxxxxx työntekijä on tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve muutoin vaatii, on hän velvollinen suorittamaan muutakin työtä. Jos työ, johon työntekijä on siirretty, on alemmin palkattua, mak- setaan hänelle omaa ammattiaan tai työtään vastaava palkka. Jos työ on korkeammin palkattua, työntekijälle maksetaan tilapäistä työtään vastaa- va korkeampi palkka siltä ajalta, jona hän tätä työtä suorittaa.

Soveltamisohje:

Muun työn tulee olla työntekijälle hänen ammattiinsa ja työkokemukseensa näh- den sopivaa.

Xxxxxxx, kun työnantaja ja työntekijä sopivat muusta työstä sen sijaan, että työnan- taja käyttäisi TSL:n mukaista oikeuttaan lomauttaa tai irtisanoa työntekijä, palk- kaus määräytyy momentissa sanotusta poiketen asianomaista työtä koskevien palkkausmääräysten mukaisesti. Esimerkiksi, jos työnantaja sopii lastenohjaajan kanssa hautausmaatyöstä sen sijaan, että lomauttaisi työntekijän, määräytyy työntekijän palkka hautausmaiden kesätyöntekijän tehtävistä maksettavan kuu- kausi- tai tuntipalkan mukaisesti.

2 mom. Luonnonesteen aiheuttama töiden keskeytys

Milloin työntekijä sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheuttaman

II OSA

töiden keskeytyksen vuoksi ei voi tehdä työtään, on hänelle täksi ajaksi pyrittävä järjestämään muuta työtä.‌

Soveltamisohje:

PALKKAUS

Jos kysymyksessä on tavanomainen luonnoneste, ei työntekijälle, joka on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään, makseta palkkaa. Jos kysymyksessä taas on työpaikkaa kohdannut tulipalo, poikkeuksellinen luonnontapahtuma tai muu sen kaltainen työsopimuksen osapuolista riippumaton tapahtuma, maksetaan työn- tekijälle työnteon keskeytyksen ajalta varsinainen palkka, enintään kuitenkin 14 päivältä (ks. myös TSL 2:12, 2-3 mom.).

LUKU 2.2. PALKKAUSJÄRJESTELMÄT

JOHDANTO

Kirkon virka- ja työehtosopimuksen palkkausjärjestelmät muodostavat seurakunta-/seurakuntayhtymäkohtaiselle palkkapolitiikalle yhteisen pe- rustan ja tavoitteet. Palkkausjärjestelmiä on kaksi:

• kirkon yleinen palkkausjärjestelmä ja

• tuntipalkkajärjestelmä.

Palkkausjärjestelmissä on huomioitu tehtävistä, palkkaustavoista ja orga- nisaatiosta johtuvat tarpeet. Työnantaja harjoittaa omaa palkkapolitiik- kaansa järjestelmien osoittamissa rajoissa.

Palkkausjärjestelmät sisältävät palkan eri osia, palkan tasoa sekä sen aset- tamisen ja tarkistamisen käytäntöjä koskevia määräyksiä. Järjestelmien tavoitteena on, että työnantajan palkkapolitiikka on kannustavaa, kilpailu- kykyistä ja tasa-arvoista sekä palkkauksen porrastus oikeudenmukainen. Tarkoituksena on, että palkkaukseen liittyvät käytännöt ja prosessit ovat avoimia, läpinäkyviä, objektiivisia ja joustavia.

Palkkausjärjestelmien tavoitteiden mukaista on, että johto ja esihenkilöt toimivat vastuullisesti, kannustavasti ja läpi organisaation yhtenevästi. Myös yhteistyöstä henkilöstön edustajien kanssa on huolehdittava. Palk- kausasioiden hyvien käytäntöjen mukaista on, että viranhaltijat/työnteki- jät tuntevat palkan määräytymisperusteet ja palkanasetannan prosessit sekä ymmärtävät, miten oma suoritus vaikuttaa palkkaukseen.

Seurakuntien rakennemuutostilanteissa vahvistetaan noudatettava palk- kapolitiikka ja laaditaan palkkojen yhteensovittamisesta suunnitelma, jo- ka sisältää aikataulun ja kustannusarvion.

Kirkon palkkausjärjestelmissä palkkaustapa on joko kuukausi- tai tunti- palkka. Palkan suuruus määritellään etukäteen valittua aikayksikköä (kuu- kausi tai tunti) kohden.

Kirkon yleinen palkkausjärjestelmä ja tuntipalkkajärjestelmä perustuvat

II OSA

PALKKAUS

tehtävän vaativuutta mittaavaan tehtäväkohtaiseen palkanosaan sekä vi- ranhaltijan/työntekijän työkokemusta ja työsuoritusta mittaavaan henki- lökohtaiseen palkanosaan. Näistä tehtäväkohtainen palkanosa muodos- taa pääosan palkasta.

VAATIVUUSOSA

ERITYINEN OSA

KOKEMUSLISÄ

SUORITUSLISÄ

Perusteena henkilön

työsuoritus

• Arviointikriteerit

Perusteena henkilön

työkokemus

• Palvelusaika

Perusteena

tehtävän vaativuus

• Vaativuusryhmittely ja tehtävänkuvaus

Peruspalkka/ tehtäväkohtainen palkanosa

Henkilökohtainen palkanosa

Varsinainen palkka

Kuva 1. Kirkon yleisen palkkausjärjestelmän palkanosat

VAATIVUUSRYHMÄN VÄHIMMÄISPALKKA

Kirkon työmarkkinalaitos ja kirkon pääsopijaosapuolet ovat sopineet seuraavista poikkeuksista sovellettaviin palkkausjärjestelmiin:

• Työehtosopimus nuorten ja oppisopimuskoulutukseen otettavien työntekijöiden palkkauksesta (liite 5). Tämä sopimus sisältää palkka- hinnoittelut, joiden soveltaminen ja taso poikkeavat kirkon yleisen palkkausjärjestelmän ja tuntipalkkajärjestelmän määräyksistä. Palkka- hinnoitteluja voidaan soveltaa vain sopimuksessa tarkoitettuihin työ- ajallisiin työntekijöihin. Virkasuhteisiin tai työajattomiin työsuhteisiin sopimusta ei voi soveltaa.

• Virkaehtosopimus ylimmän johdon palkkausjärjestelmästä seurakun-

II OSA

PALKKAUS

nissa ja sopimus virkaehtosopimuksen sitovuuspiirin rajoittamisesta (liitteet 6 ja 7) 1.8.2014 alkaen 1.4.2014 alkavan sopimuskauden lop- puun saakka. Sopimukset koskevat kirkkoherran virkaa ja sen haltijaa sekä työnantajaa edustavaa johtavaa talous- ja henkilöstöhallinnon virkaa ja sen haltijaa. Ylimmän johdon palkka on sopimuksen mukaan kokonaisarvioinnilla määriteltävä peruspalkka, jonka suuruuden päät- tää työnantaja käyttämällä Kirkon työmarkkinalaitoksen viralle vahvis- tamaa hinnoitteluryhmän palkka-asteikkoa.‌

LUKU 2.2.1. KIRKON YLEINEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

20 § Soveltamisala

Tämän luvun määräykset koskevat viran ja viranhaltijan sekä täysin työ- kykyisen 17 vuotta täyttäneen kuukausipalkkaisen työntekijän palkkausta. Määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta kirkkoherran eikä johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon viran ja sen haltijan palkkaukseen.

21 § Yleinen palkkausjärjestelmä, palkanosat ja palkkausperusteet

Yleisessä palkkausjärjestelmässä varsinainen palkka muodostuu

1) tehtäväkohtaisesta palkanosasta (peruspalkka; 22 §) ja

2) henkilökohtaisesta palkanosasta (kokemuslisä ja suorituslisä; 24-26 §).

Soveltamisohje:

Yleiseen palkkausjärjestelmään 1.10.2007 siirryttäessä viranhaltijalle/työntekijälle on voinut syntyä euromääräinen henkilökohtainen lisä, jota maksetaan vain niin kauan kuin lisäpalkkaa tai palkanlisää saava viranhaltija/työntekijä on nykyisessä tehtävässään. Tällainen lisä on poikkeuksellisesti osa tämän viranhaltijan/työnte- kijän varsinaista palkkaa.

22 § Tehtäväkohtainen palkanosa (peruspalkka)

1 mom. Tehtävän vaativuuden arviointi

Tehtäväkohtainen palkanosa (peruspalkka) määritetään arvioimalla vi- ranhaltijan/työntekijän tehtävän vaativuutta virka- ja työehtosopimuksen vaativuusryhmittelyn kriteereiden ja tehtävästä laaditun tehtävänkuvauk- sen avulla.

2 mom. Tehtävän sijoittamien vaativuusryhmään ja viranhaltijan/työntekijän pe- ruspalkan määrittäminen

Tehtävä sijoitetaan siihen vaativuusryhmään, johon se vaativuuden arvi- oinnin perusteella kuuluu. Vaativuusryhmillä on vähimmäispalkat. Viran- haltijan/työntekijän peruspalkka on tehtävälle määritetyn vaativuusryh- män vähimmäispalkan suuruinen, jollei 3 ja 4 momentista muuta johdu.

II OSA

3 mom. Peruspalkan vaativuusosa

PALKKAUS

Viranhaltijan/työntekijän peruspalkka on määritettävä tehtävän vaati- vuusryhmän vähimmäispalkkaa korkeammaksi, jos tehtävänkuvaus ja sen vaativuuskriteereitä koskevat merkinnät sitä edellyttävät. Tämä ylitys merkitään peruspalkan vaativuusosaksi.

4 mom. Peruspalkan erityinen osa

Viranhaltijan/työntekijän peruspalkka on määritettävä tehtävän vaati- vuusryhmän vähimmäispalkkaa korkeammaksi, jos tehtävään liittyvä eri- tyinen peruste sitä edellyttää. Erityisellä perusteella tarkoitetaan sellaisia tehtävään liittyviä vaatimuksia, jotka jäävät tehtävän vaativuutta kuvaavis- sa kriteereissä huomioon ottamatta. Tämä ylitys merkitään peruspalkan erityiseksi osaksi.

5 mom. Peruspalkan muodostuminen

Peruspalkka muodostuu tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkan sekä mahdollisen vaativuusosan ja erityisen osan yhteismäärästä. Perus- palkka voi olla tehtävän vaativuusryhmää seuraavan vaativuusryhmän vä- himmäispalkan suuruinen tai sitä korkeampi vain, jos siinä on erityinen osa.

Soveltamisohje 1-5 mom.:

Työnantaja määrittää peruspalkan palvelussuhteeseen otettaessa. Sen määrittä- minen perustuu tehtävän vaativuuden arvioimiseen. Määrittämisen keskeinen vä- line on tehtävänkuvaus. Ilman sitä tehtäväkohtaista palkanosaa ei voida asettaa. Jos tehtävä on uusi, työnantaja laatii tehtävänkuvauksen (lomake, liite 2). Viranhal- tijan/työntekijän vaihtuessa työnantaja tarkistaa tehtävästä laaditun tehtävänku- vauksen ajantasaisuuden ja tekee siihen tarvittavat muutokset. Tehtävänkuvausta ei muuteta, jos tehtävään ei tehdä muutoksia.

Tehtävän vaativuuden arvioinnissa voidaan erottaa kaksi vaihetta:

1) tehtävän sijoittaminen vaativuusryhmään ja

2) viranhaltijan/työntekijän peruspalkan määrittäminen.

Tehtävää vaativuusryhmään sijoitettaessa vaativuuden arviointi tarkoittaa sitä, että tehtävänkuvauksen yleiskuvausta (lomakkeen kohdat B1-B3) ja vaativuuskri- teereiden tasomerkintöjä (lomakkeen kohdat C1-C5) sekä mahdollisia tarkentavia apumerkintöjä (esim. +) tarkastellaan vaativuusryhmittelyä vasten. Arvioinnissa tarkastellaan myös sellaisia piirteitä tehtävän vaativuudessa, jotka eivät tule vaa- tivuuskriteereillä arvioiduiksi (lomakkeen kohta D). Tavoitteena on löytää ensin vaativuusryhmittelystä ryhmä, joka vastaa kokonaisuutena parhaiten tehtävänku- vauksen yleiskuvausta ja sen tasomerkintöjä.

Vaativuuden arvioinnin toisessa vaiheessa varmistetaan, edellyttääkö tehtävän- kuvauksen yleiskuvaus, vaativuuskriteereiden tasomerkinnät sekä mahdolliset tarkentavat apumerkinnät ja erityinen peruste, että viranhaltijan/työntekijän pe- ruspalkka on määritettävä tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkkaa korke- ammaksi. Jos tällaisia seikkoja ei tehtävänkuvauksesta ilmene, viranhaltijan/työn- tekijän peruspalkaksi määritetään sen vaativuusryhmän vähimmäispalkka, johon tehtävä on sijoitettu.

II OSA

PALKKAUS

Peruspalkkaan on määritettävä vaativuusosa silloin, kun tehtävän yleiskuvaus ja vaativuuskriteereiden tasomerkinnät sekä mahdolliset tarkentavat apumerkinnät (esim. +) edellyttävät sitä. Vaativuusosan sisältävän peruspalkan on oltava tehtä- vän vaativuusryhmää seuraavan vaativuusryhmän vähimmäispalkkaa pienempi. Samaan vaativuusryhmään sijoitettujen tehtävien vaativuusosien on oltava vaati- vuuden mukaisessa suhteessa toisiinsa. Yhtä vaativissa tehtävissä vaativuusosien on oltava yhtä suuret.

Peruspalkkaan määritetään erityinen osa, jos tehtävässä on nimettävissä erityinen peruste. Se mahdollistaa sellaisten tehtävän vaativuuden tai muiden tehtävään liittyvien piirteiden huomioon ottamisen, jotka jäävät vaativuusryhmittelyn kritee- reissä (C1-C5) huomioon ottamatta. Erityinen peruste voi johtua esimerkiksi

1) työskentelypaikkakunnan olosuhteista ja alueellisesta sijainnista, niistä aiheu- tuvista rekrytointihaasteista;

2) tehtävän toimintaympäristöstä, sen laajuudesta, monialaisuudesta tai kuormit- tavuudesta;

3) tehtävään liittyvistä muista vaatimuksista.

Jos erityinen peruste, esim. 1) –kohdassa tarkoitettu rekrytointihaaste, otetaan huomioon määräaikaisesti, on peruspalkan erityisen osan voimassaololle määri- teltävä määräaika. Kun määräaika päättyy, erityisen osan maksaminen päättyy.

Peruspalkan erityiseksi osaksi merkitään myös se vaativuusryhmän vähimmäis- palkan ylittävä peruspalkan osa, joka johtuu esim. sopimuskorotuksissa käytetyis- tä pyöristyssäännöistä tai vastaavista sopimuskorotuksiin liittyvistä järjestelyistä. Sitä voidaan joutua käyttämään myös seurakuntaliitostilanteissa palkkoja harmo- nisoitaessa.

Peruspalkka voi ylittää tehtävän vaativuusryhmää ylemmän vaativuusryhmän pe- ruspalkan vain, jos siihen sisältyy erityinen osa.

Peruspalkan vaativuusosa tai erityinen osa on aina ilmaistava palkkaa koskevassa työnantajan päätöksessä erillisinä. Jos peruspalkkaan ei sisälly vaativuusosaa eikä eri- tyistä osaa, peruspalkka muodostuu tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkasta.

Esimerkki 1:

Tehtävän A tehtävänkuvauslomake: Tehtävän osaaminen-kriteerin kohtaan on merkitty korkeakoulututkinto ja vuorovaikutus-kriteerin tasoksi 2.6, ohjaus-kri- teerin tasoksi 3.3, ongelmanratkaisu ja tiedonhankinta -kriteerin tasoksi 4.3 se- kä vastuu-kriteerin tasoksi 5.3. Tehtävän vaativuuskriteerit vastaavat täsmälleen vaativuusryhmittelyssä olevan vaativuusryhmän 601 vaativuuskriteereiden tasoja. Tämän perusteella tehtävä sijoitetaan vaativuusryhmään 601. Viranhaltijan/työn- tekijän peruspalkka määritetään vaativuusryhmän vähimmäispalkan suuruiseksi, jolloin vaativuusosa on 0 euroa.

Tehtävässä B vaativuuskriteerit ovat muuten samat kuin tehtävässä A, mutta vas- tuukriteerin taso on merkitty korkeammaksi, se on 5.5. Tehtävä sijoitetaan edel- leenkin vaativuusryhmään 601, koska se vastaa kokonaisuutena parhaiten teh- tävänkuvauksen yleiskuvausta ja sen tasomerkintöjä. Vastuu–kriteerin korkeampi tasomerkintä otetaan huomioon viranhaltijan/työntekijän peruspalkan vaativuus- osana, jolloin peruspalkka määritetään vaativuusryhmän 601 vähimmäispalkkaa korkeammaksi.

Esimerkki 2:

Tehtävän C tehtävänkuvauslomake: Osaaminen-kriteerin kohtaan on merkitty ”tehtävään soveltuva ammatillinen koulutus tai tutkinto tai vastaava ammatillinen osaaminen ja työkokemus” ja vuorovaikutus-kriteerin tasoksi 2.3 +, ohjaus-kri-

II OSA

PALKKAUS

teerin tasoksi 3.2, ongelmanratkaisu ja tiedonhankinta -kriteerin tasoksi 4.2 sekä vastuu-kriteerin tasoksi 5.2 +. Tehtävän vaativuuskriteereiden tasomerkinnät vas- taavat tehtävänkuvaukseen perustuvan arvion mukaan kokonaisuutena parhai- ten vaativuusryhmän 401 vaativuuskriteereiden tasoja, joten tehtävä sijoitetaan vaativuusryhmään 401. Kriteereiden 2.3 ja 5.2 plus-merkintöjen johdosta viran- haltijan/työntekijän peruspalkka on kuitenkin määriteltävä vaativuusryhmän 401 vähimmäispalkkaa korkeammaksi. Se tapahtuu määrittelemällä peruspalkkaan vaativuusosa. Tehtävän C peruspalkka = vaativuusryhmän 401 vähimmäispalkka

+ vaativuusosa (2 plusmerkintää). Plus-merkintöjen arvon kussakin vaativuusryh- mässä määrittää seurakunta/seurakuntayhtymä.

23 § Tehtävän muutoksen vaikutus peruspalkkaan

1 mom. Peruspalkan tarkistaminen

Jos työnantaja päättää muuttaa tehtävää niin, että tehtävän vaativuus muuttuu olennaisesti, se tarkistaa peruspalkan vaativuuden muutosta vastaavasti.

2 mom. Peruspalkan määräaikainen tarkistaminen

Jos 1 momentissa tarkoitettu muutos on tilapäinen, peruspalkkaa tarkis- tetaan määräajaksi.

3 mom. Voimaantulo

Jollei asiasta erikseen toisin päätetä, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus aikaisempaa korkeampaan peruspalkkaan muutoksen todentamista seu- raavan kuukauden alusta lukien. Jos tehtävää muutetaan työnantajan toi- mesta niin, että sen vaativuus alentuu olennaisesti ja pysyvästi, tämä ote- taan huomioon peruspalkassa viranhaltijaan/työntekijään sovellettavaa irtisanomisaikaa noudattaen. Palkan muutosta koskeva irtisanomisaika alkaa päätöstä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

4 mom. Tehtävänkuvauksen päivittäminen

Työnantajan on pidettävä tehtävänkuvaukset ajantasaisena. Tehtävänku- vaus päivitetään, kun tehtävää muutetaan. Muutosta koskevan päätök- sen tekee asiassa toimivaltainen viranomainen. Työnantajan on huoleh- dittava, että esihenkilö käsittelee tehtävästä laaditun tehtävänkuvauksen viranhaltijan/työntekijän kanssa vuosittain. Tehtävässä tapahtuneeseen muutokseen voi työnantajan huomion kiinnittää myös viranhaltija/työn- tekijä tai häntä edustava luottamusmies.

Soveltamisohje 1-4 mom.:

Tehtävää muuttaessaan työnantajan on arvioitava tehtävän vaativuus uudelleen ja määritettävä peruspalkka tehtävän muuttuneen vaativuuden mukaiseksi. Pe- ruspalkkaa korotetaan, jos tehtävä on olennaisesti aikaisempaa vaativampi. Sitä alennetaan, jos tehtävä on olennaisesti vähemmän vaativa. Peruspalkan määrittä- misestä ks. 22 § ja sen soveltamisohje. Huomattavaa on, että kaikki peruspalkan tekijät (vaativuusryhmä ja sen vähimmäispalkka, vaativuusosa ja erityinen osa)

II OSA

ovat tarkastelun kohteena. Muutos voi kohdistua niihin kaikkiin tai vain osaan niistä.

PALKKAUS

Olennainen mutta tilapäinen tehtävien vaativuuden muutos voi johtua esim. hankkeista tai projekteista, joiden johdosta tehtävän vuorovaikutuksen vaativuus tai vastuu lisääntyvät (määritellään peruspalkan vaativuusosa). Tällainen muutos voi liittyä myös toisen viran tehtävien määräaikaiseen hoitamiseen ja ilmetä silloin esim. monialaisuuteen liittyvänä vaativuuden muutoksena (määritellään erityinen peruste/peruspalkan erityinen osa).

Tehtävänkuvauksen tarkistaminen ja mahdollinen päivittäminen ovat erityisen tärkeitä seurakuntajaon muutostilanteissa sekä tilanteissa, joissa henkilöstön määrää vähennetään ja poistuvien viranhaltijoiden/työntekijöiden tehtävät jae- taan muun henkilöstön tehtäväksi. Jos tehtävän sisältö muutetaan sisältämään ai- empaa verrattuna useammanlaisia tehtäviä (esim. seurakuntamestarille lisätään vahtimestarin ja suntion tehtävien lisäksi emännän tehtäviä), uuteen tehtävänku- vaukseen sovellettava vaativuusryhmä on arvioitava uuden tehtäväkokonaisuu- den perusteella siihen vaativuusryhmään, joka vastaa kokonaisuutena parhaiten tehtävänkuvauksen yleiskuvausta ja sen tasomerkintöjä (ks. myös 22 § ja sen so- veltamisohje).

Peruspalkan määräaikainen tarkistaminen edellyttää yleensä, että tehtävien tila- päinen muutos on voimassa ainakin kuukauden ajan. Päätökseen peruspalkan muuttamisesta määräajaksi on sisällytettävä voimassaoloaika tai päättymisen pe- ruste, jos voimassaoloaika ei ole päätöstä tehtäessä tiedossa. Määräajan päätyt- tyä peruspalkka palautuu entiseen tasoonsa.

Työnantajan on huolehdittava, että tehtävänkuvaukset pysyvät ajantasaisina. Esi- henkilö käsittelee siksi tehtävänkuvaukset viranhaltijoiden/työntekijöiden kanssa vuosittain. Se voidaan tehdä esim. tavoite- ja kehityskeskustelussa. Esihenkilön on saatettava työnantajan tietoon tehtävänkuvauksien käsittelyssä mahdollisesti ha- vaitut tarpeet muuttaa olemassa olevia tehtävänkuvauksia. Tehtävänkuvauksen vahvistaa työnantaja.

Tehtävänkuvausta ei muuteta, jos tehtävän sisällössä ei ole tapahtunut muutok- sia, joiden johdosta tehtävän vaativuus on muuttunut olennaisesti. Tehtävänku- vauksen vaativuuskriteereiden tasomerkintöjä (lomakkeen kohdat C1-C5) ei pidä myöskään muuttaa ilman, että yleiskuvausta (lomakkeen kohdat B1-B3) muute- taan.

Luottamusmiehillä on oikeus saada tarvittaessa nähtäväkseen edustamiensa jä- senten tehtävänkuvaukset. Työnantajan on perusteltua käsitellä luottamusmies- ten kanssa tehtäväkohtaista palkanosaa koskevia selvityksiä, jos työnantaja laatii niitä omaan käyttöönsä.

24 § Kokemuslisä

1 mom. Kokemuslisän peruste

Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan peruspalkan lisäksi euromääräistä kokemuslisää, kun hänellä on 25 §:n mukaisten palvelussuhteiden perus- teella määräytyvää palvelusaikaa 5, 10, ja 15 vuotta. Vaativuusryhmien mu- kaiset kokemuslisien vähimmäiseuromäärät ovat liitteessä 1, kohdassa 1.2.

II OSA

2 mom. Kokemuslisään oikeuttavan ajan alkaminen

Oikeus kokemuslisään alkaa siihen oikeuttavan palvelusajan täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien.

PALKKAUS

3 mom. Kokemuslisän maksamisen edellytykset

Työnantaja maksaa kokemuslisän sen erääntyessä. Muusta kuin nykyisen työnantajan palveluksesta kertyneestä ajasta viranhaltijan/työntekijän on esitettävä sellainen luotettava kirjallinen selvitys, jonka perusteella työn- antaja voi päättää palveluksessaoloajan hyväksymisestä. Takautuvasti ko- kemuslisää maksetaan enintään sen kalenterivuoden alusta lukien, jona selvitys on esitetty.

Soveltamisohje:

Kokemuslisän maksaminen ei edellytä erillistä selvitystä palvelussuhteen alussa silloin, kun on kysymys aiemmista palvelussuhteista työnantajaan, joka kokemus- lisää maksaa. Palvelussuhteet muihin työnantajiin ja muu mahdollinen kokemus- lisään oikeuttava aika otetaan huomioon kokemuslisässä vain, jos viranhaltija/ työntekijä esittää niitä koskevan riittävän selvityksen työnantajalle.

Palvelussuhteen aikana työnantaja seuraa kokemuslisään oikeuttavan ajan kerty- mistä ja maksaa erääntyvät kokemuslisät.

25 § Kokemuslisään oikeuttava aika

1 mom. Kokemuslisään oikeuttavat palvelussuhteet

Viranhaltijan/työntekijän 17 vuoden täyttämisen jälkeen voimassa olleet palvelussuhteet oikeuttavat kokemuslisään seuraavasti:

1) seurakunnan päätoiminen palvelussuhde kokonaisuudessaan,

2) työnantajan harkinnan perusteella muu kuin 1)-kohdan mukainen pal- velussuhde, josta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtävässä.

Soveltamisohje:

Kohdan 1) mukainen palvelus hyväksytään aina kokonaisuudessaan eikä siitä vä- hennetä mahdollisia virka-/työvapaa- tai muita poissaoloaikoja, sillä edellytyksellä, että palvelussuhde on ollut voimassa.

Kohdan 2) mukaisen palvelussuhteen hyväksyminen perustuu työnantajan harkin- taan siitä, onko palvelussuhteesta olennaista hyötyä nykyisten tehtävien kannalta. Päätoimisesta palvelussuhteesta vastaavalla ammattialalla katsotaan olevan olen- naista hyötyä siten, että se otetaan huomioon kokonaisuudessaan. Muunlaisen päätoimisen sekä sivutoimisen palvelussuhteen osalta työnantaja harkitsee, hy- väksytäänkö ja minkä verran siitä hyväksytään kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi.

Asevelvollisuuslain mukainen palvelus ja toiminta itsenäisenä yrittäjänä tai amma- tinharjoittajana hyväksytään työnantajan harkinnan perusteella kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi, jos niistä on olennaista hyötyä nykyisen viran/työtehtävien hoidossa.

Samankaltaisissa tapauksissa noudatetaan yhteneväistä käytäntöä. Palvelussuhteen päätoimisuus, ks. 13 §.

II OSA

2 mom. Kokemuslisään oikeuttavan ajan määrittäminen

PALKKAUS

Kokemuslisään oikeuttavaa aikaa määritettäessä otetaan huomioon vain täydet kuukaudet. Täydeksi kuukaudeksi luetaan myös vähintään 30 päi- vän yhtäjaksoinen palvelussuhde.

Soveltamisohje:

Kokemuslisän määrittäminen perustuu voimassaolevaan palvelussuhteeseen. Vir- ka-/työvapaat tai lomautus eivät keskeytä palvelussuhdetta eivätkä vaikuta vähen- tävästi kokemuslisään oikeuttavan ajan kertymään.

Useasta samanaikaisesta palvelussuhteesta otetaan huomioon enintään yhtä päätoimista palvelussuhdetta vastaava määrä.

26 § Suorituslisä

1 mom. Suorituslisäjärjestelmä

Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuulu- vaa euromääräistä suorituslisää. Suorituslisää maksetaan viranhaltijan/ työntekijän työsuorituksen perusteella tarkoitukseen osoitettujen varojen puitteissa. Suorituslisästä, sen arviointiperusteista, järjestelmän kirjalli- sesta kuvauksesta ja suorituslisän maksamisesta päättää työnantaja.

Soveltamisohje:

Seurakunnan toimivaltainen viranomainen (työnantaja) vahvistaa vuosittain suo- rituslisän määrän ja kenelle sitä maksetaan. Lähiesihenkilön kehityskeskustelun perusteella tekemä suorituksen arviointi on luonteeltaan ehdotus seurakunnan toimivaltaiselle viranomaiselle suorituslisän määrän vahvistamista varten. Käy- tettyjen suorituslisien yhteismäärän tulee olla vuosittain vähintään 1,1 % yleisen palkkausjärjestelmän piirissä olevan henkilöstön peruspalkkojen yhteismäärästä.

2 mom. Suorituslisän arviointiperusteet

Suorituslisän arviointiperusteina käytetään vähintään kahta arviointikri- teeriä ja vähintään kolmea suoritustasoa.

Soveltamisohje:

Suorituslisän käyttö perustuu arviointiperusteisiin, joiden tulee olla selkeitä ja riit- tävän yksinkertaisia sekä sellaisia, jotka eivät johda suorituslisän maksamiseen koko henkilöstölle. Työnantaja tekee arviointiperusteista kirjallisen kuvauksen

Arviointikriteereistä yhden tulee olla työssä suoriutuminen. Sen lisäksi arvioin- tikriteerinä käytetään yhtä tai tarvittaessa useampaa kriteeriä, joina voidaan käyt- tää esimerkiksi seuraavia kriteereitä:

• tuloksellisuus,

• monitaitoisuus,

• erityistiedot ja –taidot,

• yhteistyökyky,

• aloitteellisuus, kehityshakuisuus ja innovointikyky.

Työsuorituksen arvioinnissa käytetään vähintään kolmea suoritustasoa. Näitä ovat odotusten mukainen hyvä suoritustaso, sen ylittävä suoritustaso ja odotus- ten mukaisen hyvän suoritustason alittava suoritustaso. Suoritustasot voidaan

II OSA

paikallisesti nimetä toisin. Jos käytetään neljää suoritustasoa, ylin suoritustaso voi olla esimerkiksi erinomainen työsuoritus.

3 mom. Työsuorituksen arviointi

PALKKAUS

Työnantaja arvioi viranhaltijan/työntekijän työsuoritusta asettamillaan ar- viointiperusteilla.

4 mom. Työsuorituksen arviointijakso

Työsuorituksen arviointijakso on pääsääntöisesti yksi vuosi. Alle vuoden mittaisen palvelussuhteen arviointijaksona voidaan käyttää palvelussuh- teen kestoa.

Soveltamisohje:

Henkilöstön työsuoritukset arvioidaan esimerkiksi vuosittain kehityskeskustelujen yhteydessä, jossa asetetaan seuraavan vuoden tavoitteet ja arvioidaan menneen kauden tavoitteiden saavuttamista ja työsuoritusta.

5 mom. Tasapuolisen kohtelun vaatimus

Suorituslisää maksettaessa on eri viranhaltija-/työntekijäryhmiä kohdelta- va tasapuolisesti.

Soveltamisohje:

Suorituslisiin tämän momentin ja 1 momentin soveltamisohjeen mukaan vuosit- tain käytettävästä summasta, lisiin kesäkuussa käytetystä summasta, jakaumasta sekä arvio seuraavan vuoden suorituslisiin käytettävästä summasta annetaan luot- tamusmiehelle selvitys viimeistään kunkin vuoden elokuun loppuun mennessä.

6 mom. Päätös suorituslisästä ja suorituslisän maksaminen

Viranhaltijalle/työntekijälle maksettavasta suorituslisästä tehdään päätös arviointijakson päätyttyä. Suorituslisää maksetaan arviointijaksoa seuraa- van kalenterivuoden ajan kuukausittain. Arviointijaksoa lyhyemmässä, mutta vähintään 4 kuukautta kestävässä määräaikaisessa palvelussuh- teessa suorituslisä maksetaan kertasuorituksena palvelussuhteen päät- tyessä.

Soveltamisohje:

Suorituslisä maksetaan vakinaiselle henkilöstölle kuukausittain. Niille viranhalti- joille ja kuukausipalkkaisille työntekijöille, joiden palvelussuhde kestää arviointi- jaksoa lyhyemmän ajan, mutta kuitenkin vähintään 4 kuukautta, suorituslisä mak- setaan kertasuorituksena. Näin menetellään esimerkiksi sijaisten ja kausityönte- kijöiden osalta.

Päätös suorituslisän maksamisesta tulee tehdä niin hyvissä ajoin, että suorituslisä voidaan maksaa arviointijaksoa seuraavan kalenterivuoden alusta.

7 mom. Täytäntöönpanoneuvottelut työsuorituksen arviointiperusteista

Työsuorituksen arviointiperusteista, niiden kehittämisestä ja muuttami- sesta käydään pääsopimuksen 2 §:n 4 momentin ja 13 §:n mukaiset täy- täntöönpanoneuvottelut pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa.

Soveltamisohje:

II OSA

PALKKAUS

Ennen suorituslisän käyttöönottoa on lisän maksamisen perusteista käytävä pää- sopimuksen (liite 9) 2 §:n 4 momentin ja 13 §:n mukaiset täytäntöönpanoneuvot- telut. Neuvottelut on käytävä myös arviointiperusteita muutettaessa. Menettelyn tavoitteena on, että suorituslisän arviointiperusteista olisi mahdollisimman laaja yksimielisyys työnantajan ja henkilöstön kesken.

Työnantajan kirjallisesti vahvistamat arviointiperusteet ja järjestelmän käyttöönot- toa ja työsuorituksen arviointia koskeva aikataulu annetaan tiedoksi henkilöstölle.

Suorituslisä on osa kannustavaa palkkausta, jolla pyritään parantamaan tuloksel- lisuutta ja johtamaan työntekijöiden työsuoritusta. Parhaimmillaan sillä palkitaan tavoitteiden suuntaisesta toiminnasta, johon työntekijällä on mahdollisuus vaikut- taa omin toimin. Tästä syystä arviointiperusteiden tulisi olla henkilöstön tiedossa.

27 § Viran tehtävien määräaikainen hoitaminen VES

1 mom. Määräaikaisen viranhaltijan varsinainen palkka

Viranhaltijan palkasta 22-26 §:ssä sanottu koskee myös määräaikaista vi- ranhaltijaa, jos hän hoitaa viran kaikki tehtävät ja täyttää viran kelpoisuus- ehdot. Jos määräaikainen viranhaltija hoitaa viran tehtävät, mutta hänellä ei ole virassa edellytettyä kelpoisuutta, hänen peruspalkkansa voidaan määrätä enintään 15 % alemmaksi kuin 22 §:n mukaan määritellyn vaati- vuusryhmän vähimmäispalkka on.

Soveltamisohje:

Määräaikaisen viranhaltijan (esim. sijaisen tai avoimen viran hoitajan) palkan määrittäminen tapahtuu samalla tavalla kuin virkaan toistaiseksi määrättävän. Jos määräaikaiselta viranhaltijalta puuttuu tehtävässä edellytetty kelpoisuus, hänen peruspalkkaansa määritettäessä voidaan alittaa tehtävän vaativuusryhmän vä- himmäispalkka. Vähimmäispalkasta tehtävä vähennys voi olla enintään 15 %. Vä- hentämiseen oikeuttaa sellaisen kelpoisuusehdon puuttuminen, joka on asetettu KJ:ssä, viran johtosäännössä tai virkaa perustettaessa.

2 mom. Papille maksettava korvaus toisen viran tehtävien hoitamisesta

Papille, joka määrätään hoitamaan määräaikaisesti oman virkatehtävän ohella toisen viran tehtäviä, voidaan maksaa tuomiokapitulin päättämä kohtuullinen korvaus.

Soveltamisohje:

Korvaus määritetään yhteistyössä seurakunnan kanssa. Muut viranhaltijat kuin papit ks. 23 §.

Korvausta voidaan maksaa myös kirkkoherran virkaa oman virkatehtävän ohella hoitavalle.

3 mom. Palkkion maksaminen eläkettä saavalle papin tai kanttorin viran määräai- kaiselle hoitajalle

Papin ja kanttorin viran määräaikaiselle hoitajalle, joka saa eläkettä julkis- ten alojen eläkelain perusteella, voidaan 1 momentissa sanotun asemasta

II OSA

maksaa hoidetun viran tehtävistä palkkiota seurakunnassa voimassa ole- van toimituspalkkiotaksan mukaisesti.‌

Soveltamisohje:

Tämän momentin mukaista toimituspalkkiotaksaa voidaan maksaa myös kirkko- herran viran hoidosta.

28 § Puuttuvan erityiskoulutuksen vaikutus vakinaiseksi viranhaltijaksi valittavan palkkaukseen

VES

PALKKAUS

Jos viranhaltija valitaan vakinaiseen virkasuhteeseen kirkkolain 6 luvun 14

§:n 3 momentin perusteella ja häneltä puuttuu virassa edellytetty erityis- koulutus, hänen peruspalkkansa voidaan määrätä siihen asti, kunnes hän on suorittanut erityiskoulutuksen, enintään 5 % alemmaksi kuin 22 §:n mukaan määritellyn vaativuusryhmän vähimmäispalkka on.

Soveltamisohje:

Pykälä koskee ensisijaisesti perheneuvojien ja sairaalasielunhoitajien virkoihin liit- tyvää erityiskoulutusta.

LUKU 2.2.2. TUNTIPALKKAJÄRJESTELMÄ

30 § Soveltamisala TES

Tämän luvun (Luku 2.2.2.) määräykset koskevat täysin työkykyistä 17 vuotta täyttänyttä tuntipalkkaista työntekijää.

31 § Tuntipalkkajärjestelmä, palkanosat ja palkkausperusteet TES

Tuntipalkkaisen työntekijän varsinainen palkka aikatyössä muodostuu

1) tehtäväkohtaisesta tuntipalkkahinnoittelun mukaisesta perustuntipal- kasta (33 §) tai muusta perustuntipalkasta,

2) kokemuslisästä, jos perustuntipalkka määräytyy tuntipalkkahinnoitte- lun mukaisesti (34 §),

3) henkilökohtaisesta lisästä (35 §) ja

4) muusta kaikilta työtunneilta maksettavasta lisästä.

Soveltamisohje:

Tuntipalkkaa voidaan pitää perusteltuna niissä tehtävissä, jotka sisältyvät tunti- palkkahinnoitteluun sekä silloin, kun palvelussuhde on lyhyt tai kun säännöllistä työaikaa ei ole voitu vahvistaa työtehtävien satunnaisuuden vuoksi (ns. tarvittaes- sa tuleva työntekijä).

Tuntipalkkaisen arkipyhäkorvauksesta on määräys 172 §:ssä.

32 § Suorituspalkka TES

PALKKAUS

Tuntipalkkaisen työntekijän urakka- tai muista suorituspalkoista on sovit- tava ennen työn aloittamista. Tuntipalkkaisen työntekijän ansio urakka- tai muussa suorituspalkkaisessa työssä ei saa olla alempi kuin aikapalkan mukaan laskettu ansio.

II OSA

33 § Tuntipalkkahinnoittelu TES

Perustuntipalkka määritetään tehtäväkohtaisen tuntipalkkahinnoittelun hinnoitteluryhmien T1, T2 tai T3 asteikolta (liite 1, kohta 2.1.) ottaen huo- mioon työntekijän työtehtävien laatu, laaja-alaisuus ja vastuullisuus sekä tehtävässä edellytettävä koulutus ja ammattitaito. Jos tuntipalkkahinnoit- telun hinnoitteluryhmät eivät tehtävien osalta sovellu tuntipalkan määrit- tämiseen, sovitaan muusta perustuntipalkasta.

Hinnoitteluryhmä T1

Emännän, keittäjän, haudankaivajan, kiinteistötyöntekijän, kirvesmiehen, kuorma-autonkuljettajan, laattamiehen, maalarin, muurarin, putkiasenta- jan, puusepän, sähköasentajan, traktorinkuljettajan sekä muut erityisam- mattimiehen tehtävät, joissa edellytetään soveltuvaa ammatillista tutkin- toa tai käytännön tehtävissä hankittua ammattitaitoa.

Hinnoitteluryhmä T2

Hautausmaan-, kasvihuone- ja puistotyöntekijän tehtävät sekä siivous- alan tehtävät ja avustavat keittiötehtävät, joissa edellytetään soveltuvaa ammatillista tutkintoa, käytännön tehtävissä hankittua ammattitaitoa tai muuta osaamista.

Hinnoitteluryhmä T3

Kausiluontoiset hautausmaan tehtävät.

34 § Kokemuslisä TES

1 mom. Kokemuslisän määräytyminen ja määrä

Tuntipalkkaiselle työntekijälle, jonka perustuntipalkka määräytyy tunti- palkkahinnoittelun mukaisesti, maksetaan kaikilta tehdyiltä työtunneilta euromääräistä kokemuslisää kahden, neljän, kuuden ja kahdeksan vuo- den palveluksesta liitteen 1 kohdassa 2.2. mainittu määrä. Kokemuslisään oikeuttava palvelusaika määräytyy ja sitä lasketaan niin kuin 25 §:ssä on määrätty.

Soveltamisohje:

Kokemuslisää ei makseta, jos perustuntipalkka ei määräydy hinnoitteluryhmän T1, T2 tai T3 perusteella.

II OSA

2 mom. Kokemuslisäoikeuden alkaminen

PALKKAUS

Oikeus kokemuslisään alkaa lähinnä sen jälkeisen palkanmaksukauden alusta lukien, jona lisään oikeuttava palvelusaika on täyttynyt. Työnantaja maksaa kokemuslisän sen erääntyessä. Muusta kuin nykyisen työnanta- jan palveluksesta kertyneestä ajasta työntekijän on esitettävä sellainen luotettava kirjallinen selvitys, jonka perusteella työnantaja voi päättää palveluksessaoloajan hyväksymisestä. Takautuvasti kokemuslisää makse- taan enintään sen kalenterivuoden alusta lukien, jona selvitys on esitetty.

Soveltamisohje:

Kokemuslisän maksaminen ei edellytä erillistä selvitystä palvelussuhteen alussa silloin, kun on kysymys aiemmista palvelussuhteista työnantajaan, joka kokemus- lisää maksaa. Palvelussuhteet muihin työnantajiin ja muu mahdollinen kokemusli- sään oikeuttava aika otetaan huomioon kokemuslisässä vain, jos työntekijä esittää niitä koskevan riittävän selvityksen työnantajalle.

Palvelussuhteen aikana työnantaja seuraa kokemuslisäajan kertymistä ja maksaa erääntyvät kokemuslisät.

3 mom. Kokemuslisä kausiluontoisissa hautausmaan tehtävissä

Jos hinnoitteluryhmässä T3 olevan tuntipalkkaisen työntekijän työsopi- mus uusitaan seuraavana kasvukautena, otetaan hänen peräkkäisten edellisten vuosien työssäoloaikansa täydet kuukaudet 2 momentissa sa- notusta poiketen huomioon siten, että

• vähintään kahden täyden kuukauden työssäolo vastaa seuraavana ke- sänä kolmen kuukauden työssäoloa,

• vähintään neljän kuukauden työssäolo kuuden kuukauden työssäoloa,

• vähintään kuuden kuukauden työssäolo yhdeksän kuukauden työssä- oloa ja

• vähintään kahdeksan kuukauden työssäolo kahdentoista kuukauden työssäoloa.

Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan sellaiseen hinnoitteluryhmässä T3 olevaan työntekijään, joka keskeytymättä joka kasvukausi on saman seurakunnan/seurakuntayhtymän kausiluontoisissa hautausmaan tehtävissä. Jos työntekijä ei jonain kasvukautena ole sanotun hinnoitteluryhmän mukaisessa työssä, hänen kokemuslisäajakseen luetaan aikaisempien kasvukausien todelliset työssäolokuukaudet korottamatto- mina, jos hänet myöhemmin palkataan tämän ryhmän mukaiseen työhön.

Kun jonkun työssäolovuoden työssäolokuukaudet lasketaan seuraavana kasvu- kautena korotettuina, myöhempinä vuosina korotusta ei samaan työssäolojak- soon enää tehdä. Korotus tehdään samaan työssäolojaksoon vain kerran. Jos työsuhde myöhempinä peräkkäisinä vuosina uudistetaan, käytetään edellisten vuosien työssäolokuukausien määränä kerran korotettuja työssäolokuukausia.

II OSA

35 § Henkilökohtainen lisä TES

1 mom. Henkilökohtaisen lisän peruste

PALKKAUS

Tuntipalkkaiselle työntekijälle voidaan maksaa työnantajan harkinnan mukaan kaikilta tehdyiltä työtunneilta euromääräistä henkilökohtaista lisää työntekijän työtaidon, työtehon tai tehtävien asettamien erityisten vaatimusten perusteella. Henkilökohtaisen lisän enimmäismäärä on liit- teen 1 kohdassa 2.3.

2 mom. Henkilökohtaisen lisän maksaminen

Henkilökohtaista lisää maksetaan määräajan, jos tehtävien asettamat vaatimukset lisääntyvät tilapäisesti. Henkilökohtaisen lisän maksamista arvioidaan tarvittaessa uudelleen. Mikäli uudelleen arvioinnin yhteydessä päädytään lisän määrän alentamiseen tai sen poistamiseen, siihen tulee olla perusteltu syy.

Soveltamisohje 1-2 mom.:

Henkilökohtaisen lisän maksaminen edellyttää muun muassa työntekijän työtai- don tai työsuorituksen arviointia. Arvioinnin perusteet ja tulokset perusteluineen selvitetään asianomaisen henkilön kanssa esimerkiksi vuosittain käytävässä kehi- tyskeskustelussa.

Tehtävien asettamat vaatimukset voivat lisääntyä tilapäisesti esimerkiksi hautaus- maatyöntekijällä, joka toimii määräajan kausiluontoisissa hautausmaan tehtävis- sä työskentelevien ryhmän vetäjänä.

Jos henkilökohtaisen lisän maksamisen uudelleen arvioinnin yhteydessä pääte- tään lisän muutoksesta, tulee muutos voimaan päätöstä seuraavan palkanmak- sukauden alusta lukien.

36 § Työolosuhdelisä TES

Tuntipalkkaiselle työntekijälle voidaan maksaa euromääräistä työolosuh- delisää niiltä työtunneilta, joina työolosuhteet ovat erityisen epämukavat. Siitä, minkälaisissa olosuhteissa työskenneltäessä ja minkä suuruisena li- sää milloinkin maksetaan, sovitaan paikallisesti etukäteen laadittavassa luettelossa. Työolosuhdelisän enimmäismäärä on liitteen 1 kohdassa 2.4.

Soveltamisohje:

Työolosuhteiden epämukavuus voi johtua muun muassa työn

1) likaisuudesta,

2) hajuhaitoista,

3) työskentelypaikan poikkeuksellisesta lämpötilasta tai

4) erityisten olosuhteiden vaatimista työskentelytavoista.

Lisän suuruutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon työolosuhteisiin haitallisesti vaikuttavien tekijöiden painoarvo.

II OSA

LUKU 2.3. ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT ‌

40 § Kertapalkkio

PALKKAUS

Viranhaltijalle/työntekijälle tai näiden ryhmälle voidaan maksaa kertapalk- kio, jos työnantaja harkitsee sen suorittamisen perustelluksi.

Soveltamisohje:

Kertapalkkio mahdollistaa nopean palkitsemisen. Työnantaja voi maksaa kerta- palkkion esim. yksilölle tai ryhmälle silloin, kun se pitää palkitsemista tarkoituk- senmukaisena. Kertapalkkio on kertasuoritus eli sitä ei makseta säännöllisesti eikä se ole varsinaista palkkaa.

Työnantajalla on päätäntävalta kertapalkkioiden suuruudesta ja periaatteista. Jos kertapalkkiota käytetään yleisesti, sen maksamisperusteet on tarkoituksenmu- kaista selvittää yhteisesti henkilöstön edustajien kanssa.

Ylimmän johdon kertapalkkiosta määrätään ylimmän johdon palkkausjärjestel- mästä tehdyssä virkaehtosopimuksessa (liite 7).

41 § Leirin johtajan palkkio (johtajalisä)

Viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle, joka on määrätty ohjel- ma- ja turvallisuusvastuussa olevaksi leirin johtajaksi, maksetaan johta- jalisää jokaiselta yhdenjaksoiselta leirivuorokaudelta liitteen 1 kohdassa

4.1. mainittu määrä. Enintään 12 tuntia kestävältä leiriltä johtajalisää ei makseta.

Soveltamisohje:

Johtajalisää voi saada samalta leiriltä vain yksi viranhaltija/työntekijä. Päätös joh- tajalisän maksamisesta on tehtävä etukäteen, esimerkiksi leirisuunnitelman vah- vistamisen yhteydessä. Johtajalisää maksetaan myös seurakunnan järjestämältä retkeltä, jos lisän maksamisen edellytykset muutoin täyttyvät.

42 § Kokouspalkkio

1 mom. Kokouspalkkion peruste

Viranhaltijalle/työntekijälle, joka on työajaton, voidaan maksaa kokous- palkkiota enintään liitteen 1 kohdassa 4.2. mainittu määrä seuraavista kokouksista:

1) kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston, seura- kuntaneuvoston tai yhteisen kirkkoneuvoston kokous;

2) kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston asettaman johtokun- nan kokous;

3) kirkkoneuvoston taloudellisen jaoston kokous;

4) yhteisen kirkkoneuvoston jaoston kokous;

5) kirkkoneuvoston taloushallinnollisia asioita varten asettaman toimi- kunnan kokous;

II OSA

6) yhteisen kirkkoneuvoston asettaman toimikunnan kokous;

7) kirkkolain 8 luvussa tarkoitetun papin- tai seurakuntavaalin vaalilauta- kunnan kokous; ja

PALKKAUS

8) kappelineuvoston kokous.

Soveltamisohje:

Kokouspalkkiomääräykset koskevat vain työajatonta hengellisen työn viranhalti- jaa/työntekijää ja johtavaa talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltijaa/työntekijää, joka ei ole työaikalain alainen (osa VI, luku 6 A). Työaikamääräysten piirissä ole- via viranhaltijoita/työntekijöitä määräykset eivät koske. Heille kokousaika voi olla säännönmukaista työaikaa tai lisä- ja ylityötä, josta suoritetaan työaikakorvausta.

Kokouspalkkiomääräykset eivät koske myöskään luottamushenkilön asemassa olevaa kokoukseen osallistujaa. Luottamushenkilö saa kokouspalkkiota sen mu- kaisesti kuin kirkkovaltuusto tai yhteinen kirkkovaltuusto erikseen päättää. Viran- haltija/työntekijä voi olla luottamushenkilön asemassa silloin, kun hänet valitaan toisen seurakunnan/seurakuntayhtymän luottamushenkilöksi.

Maksettavan kokouspalkkion määrän päättää seurakunta/seurakuntayhtymä. Se ei voi päättää liitteen 1 kohdassa 4.2. mainittua määrää suuremmasta palkkiosta. Asia kuuluu talousarviokysymyksenä yleensä kirkkovaltuustolle/yhteiselle kirkko- valtuustolle.

Luettelo toimielimistä, joiden kokouksista voidaan maksaa kokouspalkkio, on tyh- jentävä.

Kohdassa 5 tarkoitettua toimikuntaa asetettaessa tulisi selkeästi todeta, onko toimikunta asetettu taloushallinnollisia vai toiminnallisia tai muita asioita var- ten. Vain ensiksi mainittua tarkoitusta varten asetetun toimikunnan kokouksista voidaan maksaa kokouspalkkio. Taloushallinnollisia toimikuntia ovat esim. it- ja rakennushankkeita, virkojen järjestelyjä, yhteistoimintaa seurakunnassa, hauta- usmaasuunnittelua tai muuta vastaavaa tarkoitusta varten asetetut toimikunnat. Sen sijaan esim. jumalanpalvelus-, diakonia-, pyhäkoulutyö-, nuorisotyö-, kirkko- musiikki- tms. toimikuntien kokouksista ei voida maksaa kokouspalkkiota.

2 mom. Kokouspalkkion maksamisen edellytykset

Kokouspalkkion maksamisen edellytyksenä on, että viranhaltija/työnteki- jä on muulloin kuin kello 8.00 – 16.00 välisenä aikana vähintään puolen tunnin ajan saapuvilla 1 momentissa mainitussa kokouksessa sihteerinä, esittelijänä, asiantuntijana taikka muutoin lain, asetuksen tai ohje- tai joh- tosäännön nojalla.

Soveltamisohje:

Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa kokouspalkkiota vain, jos hän on vel- vollinen olemaan läsnä kokouksessa. Läsnäolovelvollisuuteen voidaan rinnastaa tilanne, jossa viranhaltija/työntekijä on läsnä kokouksessa toimielimen nimen- omaisesta ja kokouksen pöytäkirjaan merkittävästä pyynnöstä. Lisäksi kirkkoher- ralle voidaan maksaa kokouspalkkio kirkkoneuvoston taloudellisen jaoston koko- uksesta, vaikka hänellä ei ole velvollisuutta olla läsnä kokouksessa vaan ainoas- taan läsnäolo-oikeus.

3 mom. Kokouspalkkion maksamista koskevat rajoitukset

Kokouspalkkio maksetaan yhteensä enintään kahdelta saman vuorokau-

II OSA

PALKKAUS

den aikana pidetyltä kokoukselta. Jos samana kalenterivuorokautena pi- detään useampi kuin yksi saman toimielimen kokous, ne katsotaan ko- kouspalkkiota laskettaessa yhdeksi kokoukseksi, jollei kokousten välinen aika ole yli kuusi tuntia.

4 mom. Kokouspalkkion korottaminen Kokouspalkkiota korotetaan

1) 50 %:lla kokouksen puheenjohtajana enimmän ajan toimineelle,

2) 50 %:lla kokouksen sihteerinä toimineelle ja

3) 25 %:lla jokaista yli kolmen tunnin jälkeen kertyvää täyttä tuntia kohden.

Soveltamisohje:

Jos kokouksen kesto on enemmän kuin kolme tuntia, maksetaan kokouspalkkioon 25 %:n korotus jokaiselta yli kolmen tunnin jälkeen kertyvältä täydeltä tunnilta. Esimerkiksi, jos kokouspalkkion suuruudeksi on vahvistettu 20 euroa, on korotuk- sen suuruus 5 euroa tunnilta. Jos kokouksen pituus on 4 tuntia, maksetaan koko- uspalkkiona 25 euroa. Puheenjohtajan ja sihteerin kokouspalkkio on tällöin 37,50 euroa.

43 § Eräät Kirkon keskusrahaston varoista suoritettavat palkkiot VES

Kirkon keskusrahaston varoista suoritetaan lääninrovastille (KL 19:11), pappisasessorille (KL19:3) ja tuomiorovastille (KL 19:2) näiden tehtävien hoitoon perustuva liitteen 1 kohdassa 4.3. mainittu kuukausipalkkio.

44 § Mobiilitavoitettavuuskorvaus

Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia, että viranhaltija/_työnte- kijä on puhelimitse tavoitettavissa seurakunnassa hälytyksen aiheuttavan tapahtuman vuoksi (mobiilitavoitettavuus). Tavoitettavuudesta makse- taan sen sitovuuden, hälytyksen aiheuttaman toimenpidevelvollisuuden ja toimenpiteiden kiireellisyyden sekä muiden viranhaltijalle/työntekijäl- le aiheutuvien velvoitteiden mukaisesti vähintään liitteen 1 kohdassa 4.4 mainittu korvaus.

Soveltamisohje:

Mobiilitavoitettavuuskorvauksen maksaminen edellyttää, että viranhaltijan/työn- tekijän on oltava tavoitettavissa puhelimitse. Yleensä kysymyksessä on kiinteis- töjen hälytyslaitteiden aiheuttamiin hälytyksiin tai hengelliseen työn hälytysluon- teisiin tehtäviin liittyvä tavoitettavuus, jossa viranhaltijaan/työntekijään otetaan yhteyttä hälytyksen sattuessa puhelimitse.

Mobiilitavoitettavuuskorvaus maksetaan kuukausittain. Se ei ole osa varsinaista palkkaa. Jos viranhaltijalle/työntekijälle myönnetään vuosilomaa tai virkavapaata/ työvapaata, joka kestää koko kalenterikuukauden, mobiilitavoitettavuuskorvausta ei tällaiselta kuukaudelta makseta.

Mobiilitavoitettavuus on ns. passiivista tavoitettavuutta. Se on löyhempää kuin 160 §:n mukainen varallaolo, josta annetaan kirjalliset ohjeet viranhaltijan/työnte- kijän oikeuksista ja velvollisuuksista.

III OSA

III OSA POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA ‌

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

JOHDANTO

Tässä osassa käsitellään viranhaltijoille/työntekijöille sairauden tai perhe- vapaan perusteella myönnettäviä virka-/työvapaita, eräitä muita vapaita sekä palkkausta vapaiden ajalta. Työkyvyttömyyden perusteella myönne- tystä virka-/työvapaasta käytetään myös ilmaisuja sairausaika tai sairaus- poissaolo.

Oikeus vapaaseen:

Viranhaltijalla/työntekijällä on tietyissä tilanteissa oikeus saada virka-/työ- vapaata. Viranhaltijan/työntekijän oikeus vapaaseen perustuu joko lakiin tai tässä luvussa sanottuihin virka- ja työehtosopimuksen määräyksiin. Tällöin työnantajalla ei ole lainkaan tai on vain rajoitetusti harkintavaltaa vapaan myöntämisessä. Jos viranhaltijalla/työntekijällä ei ole vapaaseen nimenomaista oikeutta, työnantaja voi harkintansa mukaan päättää, myönnetäänkö virka-/työvapaa vai ei.

Useat virka-/työvapaat perustuvat lakiin. Joistain lakiin perustuvista va- paista on lisäksi sovittu tässä luvussa (esim. perhevapaat), jolloin vapaa perustuu sekä lakiin että virka- ja työehtosopimukseen. Pelkästään lakiin perustuvia virka-/työvapaita ovat esim. opintovapaa ja vuorotteluvapaa. Oikeudesta niihin ei ole virka- ja työehtosopimusmääräyksiä. Oikeudes- ta tällaisten vapaiden saamiseen sekä vapaita koskevista muista edelly- tyksistä säädetään kyseisissä laeissa (mm. opintovapaalaki 273/1979 ja opintovapaa-asetus 864/1979 sekä vuorotteluvapaalaki 1305/2002). Osa vapaista perustuu ainoastaan virka- ja työehtosopimuksen määräyksiin. Tällaisia ovat esim. oikeus saada virka-/työvapaata avioliittoon vihkimis- päiväksi tai 50- ja 60-vuotispäiväksi.

Kaikkia virka-/työvapaita on haettava. Myönteinen virka-/työvapaapäätös antaa viranhaltijalle/työntekijälle vapautuksen työstä virka-/työvapaan ajaksi.

Palkkaus vapaiden ajalta:

Virka-/työvapaa on palkallista vain, jos palkallisuudesta on tässä sopi- muksessa sovittu. Jos palkkaa ei sopimuksen perusteella makseta, laki voi kuitenkin antaa viranhaltijalle/työntekijälle oikeuden saada viranomaisil- ta päivärahaa tai muuta korvausta vapaan ajalta. Jos työnantaja maksaa virka- ja työehtosopimuksen määräyksen perusteella palkkaa virka-/työ- vapaan ajalta, työnantajalla on yleensä oikeus saada viranhaltijalle/työn- tekijälle maksettava päiväraha tai korvaus itselleen.

III OSA

50 § Palkan maksaminen ja pidättäminen virka-/työvapaan ajalta

1 mom. Palkan maksamisen ja pidättämisen pääsääntö poissaoloajalta

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

Virka-/työvapaan ajalta maksetaan palkkaa siten kuin tässä osassa (III osa) on sovittu. Jos palkan maksamisesta virka-/työvapaan ajalta ei ole tässä osassa sovittu, virka-/työvapaan ajalta pidätetään koko palkkaus.

2 mom. Palkan maksaminen virka-/työvapaan ajalta työnantajan harkinnan perusteella

Palkan maksamisesta työnantajan harkinnan perusteella muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa määrätään 88 §:ssä.

3 mom. Palkan pidättäminen alle viikon mittaiselta palkattomalta harkinnanvarai- selta virka-/työvapaalta

Jos kuukausipalkkainen viranhaltija/työntekijä hakee palkatonta harkin- nanvaraista virka-/työvapaata alle viikon mittaiseksi jaksoksi tai yli viikon mittaiseen virka-/työvapaajaksoon liittyvänä alle viikon mittaisena jakso- na ja työnantaja hyväksyy hakemuksen perusteet, virka-/työvapaa myön- netään ja palkka pidätetään täysien viikkojen lisäksi seuraavasti:

• Jos virka-/työvapaa kestää 1 tai 2 työpäivää, virka-/työvapaa myönne- tään täksi ajaksi ja palkka pidätetään myönnetyltä 1 tai 2 työpäivältä.

• Jos virka-/työvapaa kestää 3 tai 4 työpäivää, virka-/työvapaa myönne- tään siten, että virka-/työvapaaseen sisällytetään haettujen työpäivien lisäksi yksi vapaapäivä ja palkka pidätetään myönnettyjen 3 tai 4 työ- päivän lisäksi yhdeltä vapaapäivältä.

• Jos virka-/työvapaa kestää 5 työpäivää, virka-/työvapaa myönnetään si- ten, että virka-/työvapaaseen sisällytetään haettujen työpäivien lisäksi kaksi vapaapäivää ja palkka pidätetään 7 kalenteripäivältä.

Soveltamisohje:

Momentti koskee vain kuukausipalkkaisia viranhaltijoita/työntekijöitä. Tuntipalk- kaisilla työntekijöillä palkan pidätys toteutetaan siten, että palkattoman työvapaan ajan työtuntien palkkaa ei makseta.

Jos virka-/työvapaa myönnetään esimerkiksi kalenteriviikon ja 4 työpäivän mit- taiseksi jaksoksi, sen ajalta pidätetään palkka koko kalenteriviikolta sekä viideltä päivältä.

4 mom. Poissaolo virantoimituksesta/työstä ilman pätevää syytä

Jos viranhaltija/työntekijä on ilman pätevää syytä jäänyt pois virantoimi- tuksesta/työstä, ei palkkaetuja suoriteta.

III OSA

LUKU 3.1. SAIRAUSPOISSAOLOT ‌

51 § Oikeus virka-/työvapaaseen sairauden perusteella

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

Viranhaltijalla/työntekijällä, joka on sairaudesta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään, on oikeus saada siksi ajaksi virka-/työvapaata.

Soveltamisohje:

Osasairauspäivärahalla olevaan viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan osa-aika- työtä koskevia määräyksiä. Hänen tulee hakea osittaista virka-/työvapaata. Jos hä- nelle myönnetään osittainen virka-/työvapaa osasairauspäivärahan perusteella, hän työskentelee osa-aikaisesti ja saa osa-aikatyön mukaisen palkan. Lisäksi hän saa osasairauspäivärahan itselleen. Tällöin hän on työnantajan näkökulmasta osa- aikatyössä eikä sairauden vuoksi virka-/työvapaalla. Osasairauspäiväraha-ajalta viranhaltijalle/työntekijälle ei voida maksaa tehtyä osa-aikatyötä suurempaa palk- kaa, ja toisaalta osasairauspäivärahaa ei voida maksaa työnantajalle.

52 § Sairastumisesta ilmoittaminen ja lääkärintodistuksen esittäminen

1 mom. Sairastumisesta ilmoittaminen

Sairastumisesta on viipymättä ilmoitettava työnantajalle.

Soveltamisohje:

Ilmoitus sairastumisesta tulee tehdä mahdollisimman nopeasti. Ilmoitus tehdään seurakunnassa päätetyllä tavalla, ensisijaisesti lähimmälle esihenkilölle. Suositel- tavaa on henkilökohtainen yhteydenotto esimerkiksi puhelimitse. Kullekin viran- haltijalle/työntekijälle tulee antaa tiedoksi, miten työnantaja edellyttää ilmoituk- sen tehtäväksi.

2 mom. Lääkärintodistuksen esittäminen

Työkyvyttömyyden perusteella myönnettävää virka-/työvapaata varten on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Työnantaja voi myöntää virka-/ työvapaata lääkärintodistusta vaatimatta enintään 5 kalenteripäivää, jos työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväksymä muu luotettava selvitys. Mikäli lääkärintodistusta tai muuta luotettavaa selvitystä ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa todistuksen tai selvityksen alle- kirjoituspäivämäärästä virka-/työvapaan ensimmäinen päivä on palkaton.

Soveltamisohje:

Työkyvyttömyys osoitetaan normaalisti lääkärintodistuksella. Lääkärintodistus on asiantuntijalausunto virka-/työvapaan myöntämistä varten. Poikkeaminen lääkä- rintodistuksessa esitetystä edellyttää perusteltua syytä.

Työkyvyn arvioimiseksi työnantaja voi kustannuksellaan lähettää viranhaltijan/ työntekijän osoittamansa lääkärin tarkastettavaksi.

Muu luotettava selvitys voi olla esimerkiksi terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus. Toimivaltainen viranomainen voi myös päättää, että aivan lyhyis- sä virka-/työvapaissa ei tarvita edellä tarkoitettua todistusta, vaan esihenkilön an-

III OSA

tama lupa riittää. Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan saamiseksi vakuute- tun on yleensä esitettävä Kelalle® asianmukainen lääkärintodistus sairaudestaan lukuun ottamatta ns. omavastuuaikaa.

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

Vaikka työnantaja ei yleensä edellyttäisi lääkärintodistuksen esittämistä työkyvyt- tömyydestä, se voi sen tehdä, jos se katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi.

Aikataulusyistä lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen voi toimittaa työnantajalle myös sähköisesti. Työntekijä/viranhaltija ei 2 momentin kolmannen virkkeen perusteella menetä sairausajan palkkaa, mikäli lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen viipyminen aiheutuu hyväksyttävästä syystä.

3 mom. Hakemus virka-/työvapaan perusteena

Työkyvyttömyyteen perustuva virka-/työvapaa myönnetään ilman eri ha- kemusta lääkärintodistuksessa mainituksi tai muulla 2 momentissa mai- nitulla tavalla selvitetyksi ajaksi.

Soveltamisohje:

Saadakseen työkyvyttömyyteen perustuvaa virka-/työvapaata viranhaltijan/työn- tekijän tulee olla kykenemätön tekemään omaa työtään ja osoittaa tämä yleensä lääkärintodistuksella tai muulla edellä 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Todistus esimerkiksi lääkärissä käynnistä, tutkimuksista, kuntoutuksesta tai poliklinikal- la käynnistä ei ole riittävä. Jos lääkäri on kirjoittanut työkyvyttömyystodistuksen taannehtivasti, hänen pitää perustella todistuksen taannehtivuus.

Koska lääkärintodistus tai muu terveydenhuollon antama todistus on vain asi- antuntijan lausunto, toimivaltainen viranomainen voi poiketa siitä perustellusta syystä. Mikäli lääkärintodistusta ei perustellusta syystä voida hyväksyä, työnantaja voi omalla kustannuksellaan lähettää viranhaltijan/työntekijän osoittamansa lää- kärin tarkastukseen.

Viranhaltijan/työntekijän on esitettävä työnantajalle hyväksyttävä lääkärin- tai muu 2 momentissa tarkoitettu todistus työkyvyttömyydestään ilman aiheetonta viivytystä. Jos viranhaltijan/työntekijän sairauspoissaolo sijoittuu samalla vuosilo- man ajalle ja hän haluaa siirtää vuosilomaansa sairauden perusteella (98 §), tätä koskeva nimenomainen vuosiloman siirtopyyntö on myös viipymättä ilmoitettava työnantajalle.

Mikäli käy ilmi, ettei viranhaltija/työntekijä lääkärintodistuksesta huolimatta ole ol- lut työkyvytön, esim. henkilö on ollut samankaltaisessa työssä vastaavana aikana, hänellä ei ole oikeutta palkalliseen virka-/työvapaaseen.

Työnantajan tulee yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 5 §:n mukaises- ti nimetä ne henkilöt, jotka työnantajan puolesta saavat käsitellä työkyvyttömyy- teen perustuvaa virka-/työvapaata koskevia diagnoositietoja (viittausmääräys).

53 § Sairausajan palkka, yleiset perusteet

1 mom. Sairausajan palkan peruste

Sairausajalta maksetaan varsinaista palkkaa 56-58 §:n mukaisesti, jollei 3-4 momentista tai 70 §:stä muuta johdu.

Soveltamisohje:

Varsinainen palkka on määritelty 12 §:ssä. Jos palkkaukseen kuuluu luontoisetuja,

III OSA

ne on oikeus saada vähentämättöminä niin kauan kuin sairausajalta maksetaan palkkaetuja; ks. 11 §.

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

Jäljempänä 70 §:ssä on määräykset siitä, miten viranhaltijan/työntekijän tulee toimia, jotta hänellä on oikeus sairausajan palkkaetuihin. Samassa pykälässä on myös määräyksiä siitä, mihin esim. SVL:n perusteella maksettaviin korvauksiin työnantajalla on oikeus.

2 mom. Sairauden alkaminen kesken työpäivän

Jos viranhaltija/työntekijä sairastuu työpäivän kuluessa, ja joutuu poistu- maan ennenaikaisesti työpaikalta, sairastumispäivä ei kuluta niitä päiviä, joilta sairausajan palkkaa maksetaan.

3 mom. Osallisuus sairauden aiheuttamiseen

Viranhaltijalla/työntekijällä ei ole oikeutta 56-58 §:n mukaiseen palkkauk- seen, jos hän on tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttanut sairauden tai vamman tai estänyt sen parantumisen.

4 mom. Eläkepäätöksen tai määräaikaisen kuntoutustuen vaikutus sairausajan palkkaukseen

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaukseen enintään siihen asti, kun hän alkaa saada julkisten alojen eläkelain (81/2016) mu- kaista työkyvyttömyyseläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea.

Soveltamisohje:

Viranhaltija/työntekijä ei voi saada yhtä aikaa sekä sairausajan palkkaa että jul- kisten alojen eläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä. Oikeus sairausajan palkkaan loppuu sen kuukauden alusta lukien, jona eläkkeen maksaminen alkaa. Työnantajan mahdollisuudesta saada korvausta maksamastaan sairausajan pal- kasta takautuvasti myönnetyn eläkkeen yhteydessä katso 5 §:n 4 momentin so- veltamisohje.

Osa-aikaeläkkeellä/osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä oleva on saman- aikaisesti edelleen osa-aikatyössä. Hänellä on oikeus saada sairausajalta palkkaa 56-58 §:n mukaisesti. Sairauden perusteella myönnetty virka-/ työvapaa ei keskey- tä osa-aikaeläkkeen/osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen maksamista.

Ammatillisen kuntoutuksen työkokeilussa oleva viranhaltija/työntekijä saa työko- keilun ajalta eläkelaitoksen maksamaa kuntoutusetuutta, joka on kuntoutusraha tai kuntoutustuki ja kuntoutuskorotus. Samalta ajalta ei voi saada sairausvakuu- tuslain mukaista päivärahaa. Jos seurakunta maksaa työkokeilijalle 88 §:n mukai- sesti palkkaa työkokeilun ajalta, kuntoutusetuus maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Työnantajan palkanmaksuihin lähetetään tällöin Kevasta palkkatiedustelu -lomake. Kuntoutusetuus maksetaan työnantajalle sen jälkeen, kun lomake on palautettu Kevaan. Jos työnantaja ei maksa palkkaa työkokeilun ajalta, kuntoutusetuus maksetaan suoraan työkokeilijalle.

III OSA

54 § Tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkan erityismääräykset TES

1 mom. Sairausajan palkan määrittämisen pääsääntö

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

Sairausajan palkkana maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle se sään- nöllisen työajan mukaan laskettu varsinainen palkka, jonka työntekijä olisi saanut, jos hän olisi ollut työssä. Säännöllisen työajan mukaan lasketulla palkalla tarkoitetaan työntekijän varsinaista palkkaa ilman sunnuntai-, ilta- tai yötyö- tai muitakaan työaikakorvauksiin perustuvia ns. olosuhdelisiä.

Soveltamisohje:

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa 56–58 §:ssä määritellyil- tä ajanjaksoilta ja näissä pykälissä sanotut määrät. Tässä momentissa määrätään siitä, miten tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkan perusteena olevan palkan suu- ruus lasketaan. Palkkaperusteena on varsinainen palkka. Tuntipalkkaisen palkkaan voi sisältyä sellaisia lisiä, jotka sisältyvät varsinaiseen palkkaan ja jotka otetaan huomioon sairausajan palkassa. Tällaisia ovat tuntipalkkajärjestelmän (osa II Luku 2.2.2.) tarkoit- tama kokemuslisä, henkilökohtainen lisä ja työolosuhdelisä. Sen sijaan työaikamäärä- yksiin perustuvia korvauksia ei oteta huomioon sairausajan palkkaa määritettäessä.

2 mom. Sairausajan palkan määrittäminen keskituntiansion avulla

Jollei tuntipalkkaisen työntekijän palkkaa voida todeta 1 momentissa tar- koitetulla tavalla, käytetään sairausajan palkan laskentaperusteena keski- tuntiansiota, joka saadaan siten, että työntekijän edellisen palkanmaksu- kauden aikana saamansa ansio ilman sunnuntai-, ilta- tai yötyö- tai mui- takaan työaikakorvauksiin perustuvia ns. olosuhdelisiä, jaetaan saman palkanmaksukauden aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Soveltamisohje:

Edellisellä palkanmaksukaudella tarkoitetaan sairautta edeltäneen kahden palkan- maksupäivän välistä, pääsääntöisesti kahden viikon pituista ajanjaksoa. Mikäli tämän palkanmaksukauden työaika on ollut satunnaisen syyn vuoksi vajaa, lasketaan kes- kituntiansio tätä palkanmaksukautta lähinnä edellisen täyden palkanmaksukauden palkkakertymän ja työajan mukaan.

3 mom. Palkantarkistuksen vaikutus keskituntiansioon

Jos edellä tarkoitetun keskituntiansion laskemisen jälkeen palkkoja on tarkistettu yleiskorotuksella, eikä uutta keskituntiansiota sen jälkeen ole vielä laskettu, keskituntiansiota korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

4 mom. Keskimääräisen työajan määrittäminen sairausajan palkkaa varten

Jollei tuntipalkkaisen työntekijän säännöllisestä työajasta ole sovittu eikä sitä voida selvittää sairausajalta, sairausajan palkka määräytyy laskennal- lisen päivittäisen työajan perusteella. Työntekijän laskennallinen päivittäi- nen työaika määritetään siten, että sairautta edeltävän 12 viikon jaksona tehty työaika jaetaan luvulla 60.

Soveltamisohje:

III OSA

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

Laskennallinen työaika joudutaan määrittämään erityisesti ns. tarvittaessa tule- ville työntekijöille, joiden säännöllisestä työajasta ei ole sovittu. Keskimääräinen päivittäinen työaika saadaan jakamalla 12 edellisen viikon työaika luvulla 60, koska 12 viikon jaksoon sisältyy normaalisti 60 työpäivää (12 x 5 = 60).

55 § Kausityöntekijän oikeus sairausajan palkkaan

TES Kausiluontoisessa seurakunnan puisto- ja puutarhatyössä kolmantena peräkkäisenä kasvukautena työskentelevän työntekijän kahden edellisen vuoden työssäolon täydet kuukaudet otetaan huomioon sairausajan palk- kaa määritettäessä. Edellytyksenä on, että kulumassa oleva työsuhde on jatkunut 14 kalenteripäivää.

56 § Sairausajan palkka, vähemmän kuin 60 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde

1 mom. Sairausajan palkka, 1-29 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde

Jos palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen sairausajan alka- mista kestänyt 1-29 kalenteripäivää, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada sairausajalta puolet varsinaisesta palkasta yhteensä 14 kalenteri- päivältä.

2 mom. Sairausajan palkka, 30-59 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde

Jos palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen sairausajan alka- mista kestänyt 30–59 kalenteripäivää, viranhaltijalla/työntekijällä on oi- keus saada sairausajalta varsinainen palkka yhteensä 14 kalenteripäivältä.

Soveltamisohje 1-2 mom.:

Oikeus tämän määräyksen mukaiseen sairausajan palkkaan edellyttää, että viran tai tehtävän hoitaminen on alkanut (ks. 10 § 1 mom.).

Jos palvelussuhteen kesto ylittää sairauspoissaolon aikana 29 kalenteripäivän ra- jan, sairausajalta maksetaan puolet varsinaisesta palkasta sairausajan loppuun asti, kuitenkin yhteensä enintään 14 kalenteripäivältä. Vastaavaa periaatetta so- velletaan silloin, kun palvelussuhteen kesto ylittää sairauspoissaolon aikana 2 mo- mentissa sanotun 59 kalenteripäivän rajan. Varsinainen palkka maksetaan tällöin yhteensä enintään 14 kalenteripäivältä. Oikeus saada varsinaista palkkaa 60 saira- uspoissaolon kalenteripäivältä edellyttää, että palvelussuhde on kestänyt sairau- den alkaessa vähintään 60 kalenteripäivää (57 §).

Jos viranhaltija/työntekijä on saanut hyväkseen sairausajan palkkaa tämän pykä- län perusteella, nämä sairausajan palkalliset päivät vähentävät oikeutta saada sai- rausajan palkkaa 57 §:n perusteella.

III OSA

57 § Sairausajan palkka, vähintään 60 kalenteripäivää kestänyt palvelus- suhde

1 mom. Sairausajan palkan määrä ja kesto

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

Jos palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen sairausajan alka- mista kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada sairausajalta palkkaa kalenterivuoden aikana seuraavasti:

1) varsinainen palkka yhteensä 60 ensimmäiseltä kalenteripäivältä;

2) sen jälkeen2/3 varsinaisesta palkasta yhteensä 120 kalenteripäivän ajan;

3) tämän jälkeen palkanmaksu päättyy, jollei harkinnan perusteella pää- tetä jatkaa palkanmaksua. Harkinnan perusteella palkanmaksua voi- daan maksaa enintään puolet (1/2) varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta.

Soveltamisohje:

Sairausaika voi olla yhdenjaksoista tai sairausjaksoja voi olla vuodessa useita erilli- siä. Molemmissa tapauksissa kalenterivuoden järjestyksessään ensimmäiseltä 60 sairauspäivältä maksetaan varsinainen palkka ja sen jälkeen 2/3 palkka enintään 120 kalenteripäivältä. Tämän jälkeen sairausajan palkan maksaminen lakkaa, jollei työnantaja päätä harkinnan perusteella jatkaa enintään 185 päivän määräajaksi 1/2 palkan maksamista.

Silloin, kun sairaus jatkuu keskeytyksittä vuoden vaihteen yli toisen kalenterivuo- den puolelle, palkan suuruus määritellään kummankin vuoden puolella erikseen. Jos ensimmäisen vuoden puolella sairausajan palkka on jo maksettu vähennetty- nä tai palkanmaksu on ehtinyt keskeytyä kokonaan, toisen vuoden alusta palkka maksetaan jälleen täyden palkan mukaisesti 60 kalenteripäivältä ja sen jälkeen 2/3 palkkaa enintään 120 kalenteripäivää.

Pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä palkanmaksu voi keskeytyä sairauden toi- sena vuotena edellä sanottua aiemmin, jos sairaus on kestänyt yhdenjaksoisesti 365 kalenteripäivää. Tästä on määräys 2 momentissa.

Esimerkeissä käytettyjen värien selitykset:

sairausaika, jolta maksetaan varsinainen palkka (1 momentin 1 kohta)

sairausaika, jolta maksetaan 2/3 varsinaisesta palkasta (1 momentin 2 kohta)

sairausaika, jolta ei makseta palkkaa (1 momentin 3 kohta) työssäoloaika tai vuosiloma-aika

Esimerkki 1: Useita sairauspoissaoloja saman vuoden aikana Sairausajat:

1.2.-11.3. 5.5.-21.5. 11.7.-20.11.

III OSA

39 pv

palkka 100 %

12 pv

palkka 100 %

9 pv

palkka 100 %

120 pv

palkka 2/3

14 pv

ei palkkaa

Sairauspoissaoloja on kolmessa jaksossa yhteensä 194 päivää. Kun kolmatta jak- soa on kestänyt 9 päivää, kalenterivuoden aikana oleva oikeus saada täyttä palk- kaa 60 päivältä tulee täyteen (39+12+9=60). Tämän jälkeen palkkaa maksetaan kaksi kolmasosaa täydestä palkasta 120 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen oi- keus palkkaan päättyy.

Esimerkki 2: Sairauspoissaoloja kahden eri kalenterivuoden aikana Sairausajat: Vuodenvaihde

1.2.-11.3. 5.5.-31.12. 1.1.-20.3.

39 pv

palkka 100 %

työ

21 pv

palkka 100 %

120 pv

palkka 2/3

61 pv

ei palkkaa

60 pv

palkka 100 %

19 pv

palkka 2/3

työssäolo jatkuu

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

Ensimmäisenä vuonna on yhteensä 241 päivää sairauspoissaoloa, josta palkallis- ta on yhteensä 180 päivää (yhteensä 60 päivää täyttä palkkaa ja 120 päivää 2/3 palkkaa). Tämän jälkeen vuotuinen palkanmaksu päättyy loppuvuodeksi. Toise- na vuonna vuotuinen sairausajan palkanmaksu alkaa uudestaan vuoden alusta ja kestää sairausajan loppuun 20.3. asti.

2 mom. Palkanmaksun päättyminen, yli 365 kalenteripäivää kestävät sairauspois- saolot

Sairausajan palkanmaksu päättyy, kun sairauspoissaolo on kestänyt yh- denjaksoisesti 365 kalenteripäivää. Virka-/työvapaa katsotaan yhdenjak- soiseksi, jos viranhaltija/työntekijä ei ole palannut virantoimitukseen/työ- hön vähintään 30 kalenteripäivän ajaksi sairauspoissaolon jälkeen. Erityi- sestä syystä voidaan harkinnan mukaan 365 kalenteripäivän yli menevältä ajalta maksaa enintään puolet varsinaisesta palkasta. Tällainen päätös voidaan tehdä enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Soveltamisohje:

Pykälän 2 momentti tulee käytännössä sovellettavaksi silloin, kun sairaus on pitkä- kestoinen ja ulottuu vähintään kahdelle kalenterivuodelle. Momentti rajoittaa sitä 1 momentin mukaista vuosittaisen sairausajan palkan maksamisen pääsääntöä, että kunkin kalenterivuoden aikana maksetaan varsinainen palkka 60 kalenteri- päivältä ja osittaista palkkaa 120 kalenteripäivän ajalta. Pitkien sairauspoissaolo- jen yhteydessä joudutaan seuraamaan samanaikaisesti kahta periaatetta, joiden kummankin perusteella palkanmaksu voi lakata: 1) vuosittainen sairausajan pal-

III OSA

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

kan laskenta sekä 2) yhdenjaksoinen 365 kalenteripäivän sairauspoissaolon las- kenta. Palkanmaksu päättyy viimeistään silloin, kun sairaus on kestänyt 365 ka- lenteripäivää, vaikka pelkästään 1 momentin perusteella palkkaa voitaisiin vielä maksaa. Joissain tilanteissa palkanmaksu ehtii päättyä 1 momentin perusteella jo ennen kuin se päättyisi 365 kalenteripäivän laskennan perusteella.

Esimerkki 1: Sairaus kestää yli 365 kalenteripäivää; sovelletaan 365 kalenteripäi- vän rajoitusta

Sairausaika: Vuodenvaihde

5.5.-31.12. 1.1.-30.10.

60 pv 120 pv 61 pv 60 pv 64 pv

365 pv (4.5.)

palkka 100 %

palkka 2/3

ei palkkaa

palkka 100 %

palkka 2/3

ei palkkaa

5.5. lukien

Yhdenjaksoinen sairaus alkaa 5.5. ensimmäisenä vuonna. Ensimmäisenä vuonna maksetaan 60 päivältä täyttä palkkaa ja 120 päivältä 2/3 palkkaa. Toisena vuonna

4.5. sairaus on kestänyt yhdenjaksoisesti 365 kalenteripäivää. Palkan maksu päät- tyy 4.5., vaikka vuotuisen sairausajan palkanmaksuperiaatteen nojalla palkanmak- su jatkuisi 29.6. asti (60+120 pv). Palkkaa maksetaan toisena vuonna 60 kalente- ripäivää täyden palkan mukaan ja 2/3 palkkaa 64 kalenteripäivää 4.5. asti, jolloin sairausajan yhdenjaksoinen 365 kalenteripäivän kesto keskeyttää palkanmaksun.

Esimerkki 2: Sairaus kestää yli 365 kalenteripäivää; palkanmaksu päättyy jo ennen 365 kalenteripäivän täyttymistä

Sairausaika: Vuodenvaihde

5.10.-31.12. 1.1.-30.10.

60 pv 28 pv 60 pv 120 pv

124 pv

60+120 pv (29.6.)

palkka 100 %

palkka 2/3

palkka 100 %

palkka 2/3

ei palkkaa

29.6. lukien

Yhdenjaksoinen sairaus alkaa 5.10. ensimmäisenä vuonna (5 kuukautta myöhem- min kuin esimerkissä 1). Xxxxxxx on kestänyt yhdenjaksoisesti 365 kalenteripäi- vää 4.10. toisena vuonna. Palkan maksu päättyisi 365 kalenteripäivän laskennan perusteella 4.10., mutta koska oikeus vuotuiseen sairausajan palkkaan (60+120 kalenteripäivää) toisena vuonna päättyy jo 29.6., palkanmaksu keskeytetään 29.6. Tässä esimerkissä 365 kalenteripäivän laskentaan perustuva palkanmaksun kes- keytys ei ehdi toteutua ennen kuin palkanmaksu päättyy vuotuisen sairausajan palkanmaksuperiaatteen nojalla. Jos sairaus jatkuisi yhdenjaksoisena vielä kol- mannen kalenterivuoden puolelle, palkkaa ei enää maksettaisi kolmantena vuon- na 365 päivän täyttymisen vuoksi.

Sairausajan teknisen yhdenjaksoisuuden soveltaminen

Momentti sisältää teknisen yhdenjaksoisen sairauden käsitteen. Sairaus katso- taan yhdenjaksoiseksi, jos erillisinä jaksoina myönnettyjen sairausaikojen välillä ei

III OSA

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

ole palattu työhön vähintään 30 kalenteripäiväksi. Tämä vaikuttaa palkanmaksun suuruuteen ja kestoon silloin, kun viranhaltija/työntekijä palaa välillä työhön ja sairastuu uudestaan tai hänelle myönnetään eri sairauspoissaolojen väliin vuosi- lomaa, muuta virka-/työvapaata tai hänet lomautetaan. Tällöin joudutaan muun muassa ratkaisemaan, pitääkö työhön paluun vuoksi katsoa jälkimmäinen saira- usaika uudeksi sairauspoissaoloksi ja maksaa sairausajan palkkaa toisena vuonna jälleen 1 momentin mukaisesti vai sovelletaanko edelleen 2 momentin mukaista 365 kalenteripäivän rajoitusta.

Kaikki erillisetkin sairausajat katsotaan teknisesti yhdeksi yhdenjaksoiseksi sairau- deksi, jollei viranhaltija/työntekijä palaa välillä työhön vähintään 30 kalenteripäi- väksi. Merkitystä sairauden yhdenjaksoisuuden arvioinnissa ei ole sillä, perustu- vatko poissaolot samaan vai eri sairausdiagnoosiin. Yhdenjaksoisuutta ei katkaise myöskään vuosiloma, muu virka-/työvapaa tai lomautus. Yhdenjaksoisen sairaus- ajan katkaisee vain työhön paluu vähintään 30 kalenteripäiväksi. Kun työssäolo on kestänyt 30 kalenteripäivää ennen uuden sairauspoissaolon alkua, lopetetaan 2 momentin mukainen 365 päivän laskentaan perustuva palkanmaksun keskeytys ja palataan noudattamaan 1 momentin pääsääntöä.

Vaikka alle 30 kalenteripäivää kestänyt työssäolo, muu kuin sairauteen perustu- va virka-/työvapaa, vuosiloma tai lomautus ei katkaise sairausajan yhdenjaksoi- suutta, ne lykkäävät 365 kalenteripäivän täyttymistä. Ne jätetään huomiotta, kun lasketaan, milloin 365 kalenteripäivää yhdenjaksoista sairausaikaa tulee täyteen.

Esimerkki 3:

Työntekijällä on kolme pitkäkestoista sairauspoissaoloa. Ensimmäinen sairausai- ka on 1.3.–8.4. Työntekijä palaa työhön vajaaksi kuukaudeksi ja on sitten sairau- den vuoksi työvapaalla 5.5.–30.11. välisen ajan. Tämän jälkeen hänelle myönne- tään vuosilomaa 1.12.–16.1. väliseksi ajaksi. Vuosiloman jälkeen sairauspoissaolo jatkuu toisena vuonna 17.1.–31.10. välisen ajanjakson.

Ensimmäisen sairauspoissaolon alettua 1.3. työntekijä ei palaa työhön vähintään 30 kalenteripäiväksi ennen kuin viimeinen sairauspoissaolojakso päättyy toisena vuonna lokakuun lopussa. Sairaus katsotaan yhdenjaksoiseksi 1.3. alkaen, koska työhön ei ole palattu vähintään 30 päiväksi.

Oikeus sairausajan palkkaan määräytyy ensimmäisenä vuonna 1 momentin pe- rusperiaatteen mukaisesti: 60 kalenteripäivää täyttä palkkaa ja sen jälkeen 120 kalenteripäivää 2/3 palkkaa. Toisena vuonna sairausajan palkanmaksun kesto riippuu siitä, milloin sairauspoissaolo on kestänyt 365 kalenteripäivää. Laskenta aloitetaan ensimmäisenä vuonna 1.3. lukien, koska työhön ei missään vaihees- sa palattu vähintään 30 kalenteripäiväksi. Laskenta jatkuu, vaikka työntekijä on sairausaikojen välillä lyhyen aikaa työssä ja vuoden vaihteessa myös pitkällä vuo- silomalla. Alle 30 päivän mittainen työssäoloaika ja vuosiloma eivät ole sellaista työhön paluuta, joka katkaisee 365 päivän laskennan. Työssäolo ja vuosiloma kui- tenkin lykkäävät 365 kalenteripäivän täyttymistä kestonsa verran.

Työssäolo kestää sairausjaksojen välissä 26 kalenteripäivää (9.4.–4.5.) ja vuosilo- ma 47 kalenteripäivää (1.12.–16.1.); yhteensä nämä kestävät 73 kalenteripäivää. Normaalisti yhdenjaksoinen 365 kalenteripäivän laskenta, joka alkaa ensimmäise- nä vuonna 1.3. lukien, täyttyisi toisena vuonna jo 28.2. Kuitenkaan työssäoloa ja vuosilomaa ei oteta huomioon 365 päivän seurannassa, joten ne lykkäävät palkan- maksun päättymistä yhteensä 73 kalenteripäivän verran 12.5. asti. Tämän vuoksi työntekijä saa sairauspoissaolon ajalta toisena vuonna 60 kalenteripäivältä täyt- tä palkkaa (17.1.–17.3.) ja 2/3 palkkaa 365 päivän täyttymiseen asti (18.3.–12.5.). Tällöin 365 päivän täyttyminen katkaisee vuotuisen sairausajan palkanmaksun.

III OSA

Toisena vuonna 2/3 palkkaa maksetaan täyden vuotuisen määrän eli 120 päivän sijasta 56 päivältä 18.3.–12.5.

Sairausajat:

1.3.-8.4. 5.5.-30.11. 17.1.-31.10.

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

39 pv 21 pv 120 pv 69 pv 60 pv 56 pv 172 pv

Työ 26 pv

Vuosiloma 47 pv

palkka 100 %

palkka 2/3

ei palkkaa

Vuoden- vaihde

palkka 100 %

palkka 2/3

ei palkkaa

palkka 100 %

58 § Työtapaturma ja ammattitauti

palkka 100 %

365 pv (12.5.)

1 mom. Työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuneen sairausajan palkka

Jos työkyvyttömyys johtuu työssä sattuneesta tapaturmasta (työtapatur- ma) tai ammattitaudista, maksetaan tällaisen syyn perusteella myönnetyn virka-/työvapaan ajalta palkkaa seuraavasti:

1) varsinainen palkka enintään 120 kalenteripäivältä;

2) sen jälkeen yhdellä kolmasosalla vähennetty palkka enintään 120 ka- lenteripäivän ajan;

3) tämän jälkeen maksetaan puolet palkasta enintään 125 kalenteripäi- vän ajan;

4) tämän jälkeen voidaan erityisestä syystä harkinnan mukaan maksaa enintään puolet palkasta. Tällainen päätös voidaan tehdä enintään kol- meksi kalenterikuukaudeksi kerrallaan.

Soveltamisohje:

Tämän pykälän mukaiseen sairausajan palkkaan ei sovelleta 56-57 §:ssä asetettuja edellytyksiä palvelussuhteen kestolle.

Jos työtapaturman tai ammattitaudin perusteella myönnetty sairauspoissaolo jatkuu vuodenvaihteen yli seuraavan kalenterivuoden puolelle, sairausajan palk- kaan noudatetaan vain tämän momentin mukaisia palkkaetuja. Toisin kuin 57 §:n sairausajan palkanmaksun yhteydessä, palkanmaksu ei työtapaturman tai am- mattitaudin perusteella myönnetyn sairausajan jatkuessa vuodenvaihteen yli ala vuodenvaihteen jälkeen täytenä palkkana, jos se on ehtinyt pienentyä yhdellä kol- masosalla vähennetyksi tai puoleksi palkaksi. Ks. myös 4 mom:n soveltamisohje.

2 mom. Työtapaturman ja ammattitaudin toteaminen

Palkan maksaminen 1 momentin mukaisesti edellyttää, että sairaus tai ammattitauti katsotaan työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) mu- kaan ammattitaudiksi.

Soveltamisohje:‌

III OSA

Jos sairauden ei todeta aiheutuneen työtapaturmasta tai olevan ammattitauti, sai- rauspoissaoloon sovelletaan, mitä 56–57 §:ssä on määrätty.

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

3 mom. Osittainen tapaturmakorvaus

Jos tapaturmakorvausta ei myönnetä täysimääräisenä, sairausajan palkka maksetaan 56–57 §:n mukaisesti.

4 mom. Työtapaturman ja ammattitaudin vaikutus muun sairausajan palkkaukseen

Tämän pykälän mukaista oikeutta saada sairausajalta palkkaetuja työta- paturman ja ammattitaudin perusteella ei vähennä se, että viranhaltijal- le/työntekijälle on maksettu saman kalenterivuoden aikana sairausajan palkkaa muun sairauden perusteella. Työtapaturman ja ammattitaudin perusteella maksettu sairausajan palkka ei puolestaan vähennä viranhal- tijan/työntekijän oikeutta saada sairausajan palkkaa 56–57 §:n mukaisesti muun sairauden perusteella.

Soveltamisohje:

Työtapaturmasta ja ammattitaudista johtuvaa sairausaikaa käsitellään erillään ta- vallisesta syystä johtuneesta sairausajasta. Tavallinen sairausaika ei vähennä mil- tään osin oikeutta saada työtapaturman tai ammattitaudin nojalla myönnetyltä sairausajalta palkkaa. Toisaalta jos viranhaltija/työntekijä on saanut työtapatur- man tai ammattitaudin perusteella sairausajalta palkkaa, hänellä säilyy sen lisäksi oikeus saada muusta sairaudesta johtuneelta sairausajalta kunkin kalenterivuo- den aikana 56–57 §:n mukaiset palkkaedut vähentämättöminä.

Sairausajan palkkaa on oikeus saada kunkin työtapaturman tai ammattitaudin osalta erikseen tässä pykälässä sanotut ajat.

LUKU 3.2. PERHEVAPAAT

Seuraavat sopimusmääräykset tulevat voimaan 1.8.2022 lukien. Siihen saakka sovelletaan KirVESTES 2020-2022 määräyksiä.

60 § Xxxxxx perhevapaaseen

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada perhevapaata TSL 4 luvun mukaisesti. Lain 4 luvussa tarkoitettuja perhevapaita ovat

• Raskaus- ja erityisraskausvapaa;

• Vanhempainvapaa ja osittainen vanhempainvapaa;

• Hoitovapaa, osittainen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa;

• Poissaolo pakottavista perhesyistä, poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi ja omaishoitovapaa.

Soveltamisohje:

TSL 4 lukua sovelletaan tämän pykälän määräyksen perusteella työntekijöiden li- säksi viranhaltijoihin.

TSL 4:1 mukaan työntekijällä on oikeus raskauden tai synnytyksen vuoksi tai lap-

III OSA

sen hoitamista varten saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitetut raskaus-, erityisraskaus- ja vanhempainrahapäivät. Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään neljässä jaksossa, joiden tulee olla vähin- tään 12 arkipäivän pituisia.

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

Perhevapaan ajalta maksettavasta palkasta ks. 63 §.

Uusia 1.8.2022 voimaan tulevia sairausvakuutuslain päivärahasäännöksiä sovelle- taan henkilöön, jonka lapsen laskettu syntymäaika on aikaisintaan 4.9.2022. Täl- löin sairausvakuutuslain mukainen raskausvapaa voi alkaa aikaisintaan 1.8.2022. Jos lapsi kuitenkin syntyy ennenaikaisesti 29.7.2022 tai sitä aikaisemmin, sairaus- vakuutuslain mukaisia päivärahoja maksetaan 1.8.2022 saakka voimassa olleen lain mukaisesti.

Muut alla perhesyistä johtuvat poissaolot ovat palkattomia poissaoloja työstä.

TSL 4:7 (poissaolo pakottavista perhesyistä) antaa työntekijälle oikeuden tilapäi- seen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta ar- vaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

TSL 4:7a mukaan (poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi) työn- tekijä voi jäädä pois työstä määräajaksi perheenjäsenen tai muun läheisen hoita- miseksi. Vapaasta ja sen kestosta on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken.

TSL 4: 7 b Työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään viisi työ- päivää vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle, jos omainen tai muu läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avusta- mista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai va- kavan vamman vuoksi. Työntekijällä on oikeus vastaavaan vapaaseen myös edellä tarkoitetun henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi.

Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitet- tävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.

61 § Perhevapaista ilmoittaminen

Määräajat ja perusteet perhevapaiden hakemiselle ja mahdolliselle muut- tamiselle on säädetty TSL 4 luvussa. Työnantajalle on pyrittävä ilmoitta- maan perhevapaita haettaessa kokonaissuunnitelma niiden käyttämises- tä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta.

Soveltamisohje:

Xxxxxx XxxXXXXXX:n mukaisiin perhevapaiden palkkaetuihin edellyttää, että vapai- ta haetaan TSL 4 luvussa säädettyjä määräaikoja noudattaen.

Kokonaissuunnitelma perhevapaiden käytöstä ei ole sitova, mutta sen esittämi- nen on tärkeää mm. sijaisjärjestelyjen vuoksi.

Vahvistetun vapaajakson muuttaminen on mahdollista vain TSL:n 4 luvussa sää- detystä perustellusta syystä. Perusteltuna syynä pidetään sellaista ennalta-arvaa- matonta ja olennaista muutosta lapsen hoitamisedellytyksissä, jota työntekijä ei ole voinut ottaa huomioon ilmoittaessaan poissaolon ajankohdasta.

III OSA

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

Perusteltu syy voi olla esimerkiksi lapsen tai toisen vanhemman pitkäaikainen ja vakava sairastuminen tai kuolema taikka lapsen vanhempien avioero tai muu lap- sen hoitoedellytyksissä tapahtunut olennainen muutos. Perusteltuna syynä ei ole pidetty puolison työttömyydestä johtuvia toimeentulovaikeuksia. Työntekijällä ei myöskään katsottu olleen oikeutta hoitovapaan yksipuoliseen keskeyttämiseen sillä perusteella, että lapsenhoitoon tarjoutuu hoitovapaan aikana joku muu jär- jestely kuin lapsen hoitaminen kotona.

62 § Palkkauksen perusteet perhevapaiden aikana

1 mom. Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkan peruste

VES+TES Viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan perhevapai- den ajalta varsinainen palkka 63 §:ssä sanotuilta ajanjaksoilta.

Soveltamisohje:

Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän varsinainen palkka on määritelty 12

§:ssä.

2 mom. Tuntipalkkaisen työntekijän palkan peruste

TES Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan perhevapaiden ajalta palkkaa 63 §:n mukaisesti sellaisilta kalenteripäiviltä, jotka muutoin olisivat olleet hänen työpäiviään.

Soveltamisohje:

Jos 63 §:ssä tarkoitettuihin kalenteripäiviin sisältyy arkipyhä, jolta työntekijä olisi saanut arkipyhäkorvauksen, jos hän olisi ollut työssä, saa hän sen myös 63 §:ssä tarkoitettuun ajanjaksoon sisältyvältä tällaiselta arkipyhältä. Arkipyhäkorvaukses- ta ks. 172 §.

3 mom. Tuntipalkkaisen työntekijän palkan laskeminen perhevapaiden ajalta

TES Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan 63 §:ssä tarkoitettuna palkkana se säännöllisen työajan mukaan laskettu varsinainen palkka, jonka hän olisi saanut, jos hän olisi ollut työssä. Palkan laskemisesta on voimassa, mitä 54 §:ssä on määrätty tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkan laskemisesta.

Soveltamisohje:

Tuntipalkkaisen työntekijän varsinainen palkka on määritelty 12 ja 31 §:ssä.

63 § Viranhaltijan/työntekijän palkan määrä perhevapaiden aikana

1 mom. Palkkaus synnyttäjälle

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkka ajanjak- solta, johon sisältyvät raskausvapaan alusta luetut 72 sellaista arkipäivää, joina viranhaltija/työntekijä on pois työstä. Palkan maksamisen edellytyk- senä on, että palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen raskaus- vapaan alkamista kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää.

Soveltamisohje:

III OSA

Palkka 72 arkipäivän osalta maksetaan henkilölle raskausvapaan alkamisesta luki- en aina siihen asti, kunnes kaikki kyseiset 72 arkipäivää on käytetty. Edellytyksenä on, että henkilö on poissa töistä lapsen syntymän vuoksi.

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

2 mom. Palkkaus toiselle vanhemmalle

Lapsen toisella vanhemmalla on oikeus saada varsinainen palkka ajan- jaksolta, johon sisältyy vanhempainvapaan 18 ensimmäistä arkipäivää. Palkan maksamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen vanhempainvapaan alkamista kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää.

Soveltamisohje:

Vanhempainvapaata on haettava TSL:n mukaisesti viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, va- paata on haettava vähintään kuukautta ennen vapaan alkamista. Lapsen synty- män, lapsen tai lapsen vanhemman terveydentilan vuoksi on mahdollista muut- taa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun vanhempainvapaan ajankohtaa. Muutoksesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

3 mom. Palkkaus adoptiolapsen toiselle vanhemmalle

Adoptiolapsen toiselle vanhemmalle myönnetyltä vanhempainvapaalta maksetaan varsinainen palkka ajanjaksolta, johon sisältyvät vapaan alusta luetut 72 sellaista arkipäivää, joina viranhaltija/työntekijä on pois työstä. Palkan maksamisen edellytyksenä on lisäksi se, että palvelussuhde seu- rakuntaan on välittömästi ennen vanhempainvapaata kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää.

Soveltamisohje 3 mom.:

Palkka 72 arkipäivän osalta maksetaan henkilölle vanhempainvapaan alkamisesta lukien aina siihen asti, kunnes kaikki kyseiset 72 arkipäivää on käytetty. Edellytyk- senä on, että henkilö on poissa töistä lapsen adoption vuoksi.

Soveltamisohje 1–3 mom.:

Edellä 1 ja 3 momenteissa mainittu 72 arkipäivää sisältävän ajanjakson laskenta alkaa raskausrahakauden tai adoptiolapsen hoitamiseksi myönnetyn vanhem- painrahakauden alkamispäivästä. Laskenta alkaa sanotusta päivästä myös sii- nä tapauksessa, että viranhaltijalla/työntekijällä on tällöin jo muulla perusteella myönnetty virka-/työvapaa. Jo myönnettyä muuta virka-/työvapaata ei muuteta raskaus- tai vanhempainvapaaksi, vaikka oikeus uuteen raskaus- tai vanhempain- rahaan alkaisikin aiemmin myönnetyn virkavapaan/työvapaan aikana (ns. aikapri- oriteettiperiaate). Raskaus- tai vanhempainvapaan palkkaa ei siksi makseta raska- us- tai vanhempainrahakauden siltä osalta, joka kuluu samanaikaisesti aikaisem- min myönnetyn muun virka-/työvapaan kanssa.

Viranhaltijalla/työntekijällä on aikaprioriteettiperiaatteesta poiketen oikeus kes- keyttää aiemmin myönnetty hoitovapaa uuden raskauden johdosta siitä ajankoh- dasta lukien, jolloin viranhaltijan/työntekijän oikeus TSL 4 luvussa tarkoitettuun raskausvapaaseen alkaa.

III OSA

Uusi raskausvapaa on palkallinen tämän pykälän mukaisesti 72 ensimmäistä arki- päivää sisältävän ajanjakson ajan.

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

Palkallinen ajanjakso on kokonaiskestoltaan pidempi kuin 72 kalenteripäivää, kos- ka 72 kalenteripäivään sisältyy arkipäivien lisäksi sunnuntaipäiviä sekä mahdolli- sesti myös arkipyhiä. Palkalliseksi luetaan koko 72 ensimmäistä arkipäivää sisältä- vä ajanjakso riippumatta siitä, olisiko viranhaltija/työntekijä kaikkina näinä päivinä ollut työssä. Vapaat ovat palkattomia 72 arkipäivää sisältävän jakson jälkeen.

Arkipäiviä ovat maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai ja lauantai, jollei- vat ne ole arkipyhiä. Eräitä juhlapäiviä pidetään arkipäivinä perhevapaita koske- van laskennan yhteydessä (osittain toisin kuin vuosiloma- ja työaikalaskennassa). Tällaisia ovat pääsiäislauantai ja juhannusaatto sekä lisäksi jouluaatto, mikäli se sijoittuu arkipäiväksi.

Jos palkkaa on maksettava kalenterikuukauden osalta, sen laskemisessa noudate- taan 15 §:n määräyksiä.

4 mom. Palkkaus tilapäisen hoitovapaan ajalta

Viranhaltijalla/työntekijällä, jolle myönnetään tilapäistä hoitovapaata alle 12-vuotiaan tai vammaisen lapsensa tai muun hänen taloudessaan vaki- tuisesti asuvan alle 12-vuotiaan tai vammaisen lapsen hoitamiseksi tämän sairastuessa äkillisesti, on oikeus saada varsinainen palkkansa tilapäisen hoitovapaan alusta lukien, enintään kuitenkin kahdelta työpäivältä.

Soveltamisohje:

Tilapäisen hoitovapaan enimmäismäärä on TSL 4:6 mukaan neljä päivää, joista tä- män sopimuksen mukaan palkallisia ovat kaksi työpäivää. Jos tilapäiseen hoitova- paaseen sisältyy tavanmukaisia tai vapaapäiväsuunnitelman mukaisia palkallisia vapaapäiviä, niitä ei oteta huomioon kahta palkallista työpäivää laskettaessa. Jos tällaisia vapaapäiviä on enemmän kuin kaksi, tämän määrän ylittävät vapaapäivät vähentävät palkallisia virka-/työvapaapäiviä. Jos lapsi sairastuu kesken työpäivän, tätä päivää ei lueta mukaan tilapäiseen hoitovapaaseen. Jos lapsen sairaus kes- tää enemmän kuin neljä työpäivää, viranhaltijalle/työntekijälle voidaan myöntää harkinnanvaraista palkatonta virka-/työvapaata tai hänellä voi olla oikeus 60 §:ssä tarkoitettuun poissaoloon pakottavista perhesyistä.

Vammaisella lapsella tarkoitetaan iästä riippumatta henkilöä, jonka hoidontarve on verrattavissa alle 12-vuotiaaseen lapseen ja joka sairastuessaan äkillisesti tulee vamman vuoksi niin avuttomaksi, ettei hän kykene hoitamaan itseään. Vammaisia lapsia ovat mm. kehitysvammaiset lapset, ja vamman vaikeudesta riippuen aivo-, raaja-, näkö- tai kuulovammaiset lapset. Vammaisella lapsella ei tarkoiteta krooni- sesti sairasta lasta (esim. diabetes, allergia, astma tms.). Krooninen sairaus saattaa kuitenkin johtaa tilaan, jossa sairasta lasta on pidettävä vammaisena, esim. vaikea sydänsairaus tai diabetes. Viranhaltija/työntekijä on velvollinen tarvittaessa lääkä- rintodistuksella osoittamaan, onko hänen yli 12 vuoden ikäinen lapsensa edellä tarkoitetulla tavalla vammainen.

5 mom. Palkkaus osittaisen vanhempainvapaan tai osittaisen hoitovapaan ajalta

Myönnettäessä osittaista vanhempainvapaata tai osittaista hoitovapaata viranhaltijalle/työntekijälle, vähennetään viranhaltijan/työntekijän varsi- naista palkkaa tältä ajalta samassa suhteessa, jossa lyhentynyt työaika on

III OSA

täyteen säännölliseen työaikaan tai työvelvollisuus vanhempainvapaan tai hoitovapaan aikana on täydestä työvelvollisuudesta.‌

Soveltamisohje:

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

Palkan laskemisesta ks. 14 §. Osittaisen vanhempainvapaan tai osittaisen hoitova- paan myöntämisestä työajattomassa työssä, ks. 64 §.

6 mom. Palkkaus muun perhevapaan ajalta

Viranhaltijalle/työntekijälle ei makseta palkkaa muun kuin tässä pykälässä mainitun perhevapaan ajalta.

64 § Osittainen vanhempainvapaa tai osittainen hoitovapaa työajatto- massa työssä

Viranhaltijoille/työntekijöille, joiden työaikaa ei määritellä tunteina, an- netaan osittaista vanhempainvapaata tai osittaista hoitovapaata myön- tämällä vapaata siinä suhteessa kuin osittaisen vanhempainvapaan tai osittaisen hoitovapaan aikainen työvelvollisuus on täydestä työvelvolli- suudesta. Työnantajan ja viranhaltijan/työntekijän ollessa erimielisiä työ- velvollisuuden määrästä osittaisen vanhempainvapaan tai osittaisen hoi- tovapaan aikana, osittainen vanhempainvapaa tai osittainen hoitovapaa myönnetään antamalla viranhaltijalle/työntekijälle vapaata yksi työpäivä viikossa ja vähentämällä hänen työvelvollisuuttaan ja palkkaansa 20 pro- sentilla. Osittaisen vanhempainvapaan tai osittaisen hoitovapaan muus- ta yksityiskohtaisesta järjestämisestä on voimassa, mitä TSL 4 luvussa on säädetty.

Soveltamisohje:

Tätä pykälää sovelletaan luvussa 6 A tarkoitettuihin työajattomiin viranhaltijoihin/ työntekijöihin.

LUKU 3.3. SAIRAUSPOISSAOLOJA JA PERHEVAPAITA KOSKEVIA MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

Seuraavat sopimusmääräykset tulevat voimaan 1.8.2022 lukien. Siihen saakka sovelletaan KirVESTES 2020-2022 määräyksiä

70 § Edellytykset palkkaetujen saamiseksi

Oikeus sairausajan tai perhevapaan palkkaetuihin edellyttää, että viran- haltija/työntekijä noudattaa, mitä SVL:ssa on määrätty päivä-, raskaus- tai vanhempainrahan saamisesta. Jos työnantaja menettää viranhaltijan/ työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteen johdosta sille kuuluvan etuu- den, viranhaltijan/työntekijän palkkaetuja vähennetään menetystä vas- taavalla rahamäärällä.

Soveltamisohje:‌

III OSA

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

Jotta työnantaja voi hakea SVL:n mukaista päivärahaetuutta, viranhaltijan/työnte- kijän on noudatettava, mitä SVL:ssa määrätään päivä-, raskaus- tai vanhempai- nrahan saamisesta ja toimitettava lain edellyttämät tiedot ja selvitykset ajoissa työnantajalle.

71 § Työnantajan oikeus päivärahoihin ja eräisiin korvauksiin

1 mom. Työnantajan oikeus päivärahoihin

Työnantajalla on oikeus saada sairausajalta sekä perhevapaiden ajalta maksettua palkkaa vastaava osuus SVL:n mukaisista päivä-, raskaus- ja vanhempainrahoista.

Soveltamisohje:

Jos päiväraha on suurempi kuin viranhaltijalle/työntekijälle maksettava palkka, päivärahan ja palkan erotus kuuluu viranhaltijalle/työntekijälle.

2 mom. Työnantajan oikeus muihin korvauksiin

Jos viranhaltijalle/työntekijälle suoritetaan muun pakollisen vakuutuksen kuin sairausvakuutuksen perusteella tapaturma- tai muuta korvausta tai jos hänellä olisi oikeus sellaista saada, tämä korvaus kuuluu palkkausta vastaavalta osalta työnantajalle siltä sairausajalta, jolta viranhaltijalle/ työntekijälle on suoritettu palkkaetuja. Korvaukseksi katsotaan tällöin suoritettu tapaturmaeläke, päiväraha ja elinkorko, mutta ei hoitoa eikä siihen verrattavia kustannuksia eikä elinkoron sijasta maksettavaa kerta- kaikkista korvausta, haittarahaa eikä työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 51 §:ssä mainittua hoitotukea. Tämä määräys ei kuitenkaan koske sellaista tapaturmaeläkettä eikä elinkorkoa, joka ei ole kysymykses- sä olevan sairauden aiheuttajana.

Soveltamisohje:

Viranhaltijan/työntekijän itsensä maksaman vakuutuksen perusteella tulevat korva- ukset eivät kuulu työnantajalle, vaikka työnantaja maksaisikin sairausajan palkkaa.

Momentin viimeinen lause tulee sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun viranhal- tija/työntekijä on loukkaantunut oman tai entisen työnantajan työssä ja saa sen johdosta jatkuvaa tapaturmakorvausta.

LUKU 3.4. ERÄÄT MUUT VIRKA-/TYÖVAPAAT JA KESKEYTYKSET

80 § Juhlapäivät ja eräät muut erityiset päivät

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada palkallista virka-/työvapaata, jos hänen

1) avioliittoon vihkimispäivänsä

2) 50- ja 60-vuotissyntymäpäivänsä

III OSA

3) muuttopäivänsä

4) asevelvollisuuslain mukaisiin kutsuntoihin osallistumispäivänsä

5) lähiomaisen kuolinpäivä

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

6) lähiomaisen hautaan siunaamisen päivä sattuu työpäiväksi.

Soveltamisohje:

Lähiomaisella tarkoitetaan viranhaltijan/työntekijän puolisoa, lapsia ja xxxxxxxxx sekä hänen puolisonsa lapsia ja xxxxxxxxx sekä viranhaltijan/työntekijän sisaruk- sia ja sisaruspuolia. Jos viranhaltija/työntekijä osallistuu esim. entisen puolisonsa tai tämän vanhempien hautajaisiin, tämä päivä ei ole palkallinen virka-/työvapaa- päivä.

Puolisolla tarkoitetaan henkilöä, jonka kanssa viranhaltija/työntekijä on avioliitos- sa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Puolisolla tarkoitetaan myös henkilöä, jonka kanssa viranhaltija/työntekijä avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteisessä ta- loudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa ja jonka kanssa hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi taikka jonka kanssa hänellä on viranomaisen vahvistama sopimus keskinäisestä elatuksesta.

Vapaapäiväksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat pykälässä mainitut päivät eivät oikeuta saamaan vastaavaa vapaapäivää muuna ajankohtana.

Pykälässä tarkoitettua virka-/työvapaata on haettava mahdollisimman hyvissä ajoin.

81 § Eräät terveydenhoidolliset poissaolot

1 mom. Raskausajan lääketieteelliset tutkimukset

Raskaana olevalla on oikeus ilman palkanmenetystä käydä työaikaan ajoittuvissa synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa.

Soveltamisohje:

Äitiysneuvolassa käynneistä ja raskauden aikaisista muista tutkimuksista tulee il- moittaa työnantajalle välittömästi, kun viranhaltija/työntekijä saa niiden ajankoh- dan tietoonsa. Jos työtehtävien suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaista, työvuoroja voidaan järjestää siten, että työ sijoittuu muuhun kuin äitiysneuvolassa tai tutkimuksissa käynnin aikaan. Jos äitiysneuvolassa tai tutkimuksissa käynti si- joittuu työajalle, täksi ajaksi annetaan vapautus työstä. Työstä vapautusaikaa ei lueta työajaksi työaikakorvauksia laskettaessa.

2 mom. Työnantajan määräämät terveydenhoidolliset tutkimukset

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada tarpeellinen vapautus työstä työnantajan määräämää terveydenhoidollista tutkimusta, jatkotutkimus- ta tai tarkastusta sekä siihen välttämätöntä matkustamista varten. Sano- tulta ajalta viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan varsinainen palkka sekä matkakustannusten korvausta 120-130 §:n mukaisesti. Viranhoidon/työn edellyttämä lakimääräinen sekä ohje- ja johtosäännössä määrätty tarkas- tus rinnastetaan edellä mainittuihin tarkastuksiin.

Soveltamisohje 1-2 mom.:

III OSA

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

Muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun terveydenhoidollisen tutkimuksen ja tar- kastuksessa käynnin osalta työnantaja harkitsee kussakin tapauksessa erikseen, annetaanko viranhaltijalle/työntekijälle mahdollisuus käydä siinä antamalla tähän palkatonta virka-/työvapaata ja/tai teettämällä siihen mahdollisesti kulunut työ- aika takaisin.

82 § Kertausharjoitus-, maanpuolustus- ja väestönsuojelukoulutusaika

Reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustuskurssille, siviilipalveluslain (1446/2007) mukaiseen täydennyspalvelukseen tai pelastuslain (379/2011) 67 §:n nojalla väestönsuojelukoulutukseen kutsutulle viranhaltijalle/työn- tekijälle suoritetaan kertausharjoitusten, maanpuolustuskurssin tai väes- tönsuojelukoulutuksen ajalta hänen varsinainen palkkansa vähennettynä asianomaisella reserviläispalkalla tai sitä vastaavan korvauksen määrällä.

Soveltamisohje:

Kutsua vapaaehtoiseen harjoitukseen (laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta 566/2007, 18 §) ei rinnasteta kertausharjoitukseen saatuun kutsuun eikä sen ajalta makseta palkkaa.

Viranhaltija/työntekijä ei saa asevelvollisuuden suorittamisajalta palkkaetuja seu- rakunnalta. Sama koskee myös palvelusaikaa aseettomana ja siviilipalvelusaikaa.

83 § Koulutusaika

Ammatillisen osaamisen kehittämisestä maksettavista etuuksista on määrätty tämän pykälän 1–2 momentissa. Luottamusmiehen palkasta luottamusmieskoulutuksen ajalta on määräys Kirkon luottamusmiessopi- muksen 11 §:ssä ja työsuojeluvaltuutetun palkasta työsuojelukoulutuksen ajalta Kirkon yhteistoimintasopimuksen 23 §:ssä.

1 mom. Välttämätön ammatillisen osaamisen kehittäminen

Kun työnantaja on määrännyt viranhaltijan/työntekijän osallistumaan työtehtävien hoidon kannalta välttämättömään ammatillisen osaamisen kehittämiseen, osallistumisen ajalta viranhaltija/työntekijä on oikeutettu saamaan varsinaisen palkkansa. Lisäksi hänelle korvataan KirVESTES:n mukaisesti matkakustannukset ja muut osallistumisesta välittömästi ai- heutuneet kohtuulliset kustannukset.

Soveltamisohje:

Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan koulutusaikakorvausta niiltä koulutustun- neilta, jotka ylittävät työvuoroluetteloon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työ- ajan. Korvaus suoritetaan antamalla kutakin säännöllisen työajan ylittävää koulu- tustuntia kohti yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava palkallinen vapaa-aika. Sitä laskettaessa ei oteta huomioon matkustamista eikä koulutuspäivän tai –päivien sisältämiä lepoaikoja. Korvattavien koulutustuntien yhteenlaskettu määrä tasoite- taan KirVESTES:n 165 §:n mukaisesti lähimpään puoleen tuntiin. Työaikakorvauk-

III OSA

sia, esim. lisätyö-, ylityö-, ilta- ja sunnuntaityökorvauksia ei välttämättömän henki- löstökoulutuksen ajalta suoriteta.

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

Työajattomalle hengellisen työn viranhaltijalle/työntekijälle suoritetaan koulutus- aikakorvausta, kun tämän vapaapäivän saaminen estyy välttämättömään hen- kilöstökoulutukseen osallistumisen vuoksi. Menetetyn vapaapäivän tilalle anne- taan silloin ensisijaisesti uusi vapaapäivä. Mahdollinen rahakorvaus lasketaan KirVESTES:n 142 §:n 2 momentin mukaisesti.

Lähtökohtana on, ettei määräystä välttämättömään osaamisen kehittämiseen osallistumista varten anneta viranhaltijan/työntekijän vapaapäiväksi ja ettei työ- aikamääräysten piirissä olevan viranhaltijan/työntekijän säännöllistä työaikaa yli- tetä koulutukseen osallistumisen vuoksi. Jos näin kuitenkin joudutaan menettele- mään, viranhaltijalle/työntekijälle suoritetaan koulutusaikakorvausta.

Ks. KirVESTES 12 § (varsinainen palkka) ja 120-130 § (matkakustannukset).

2 mom. Muu tarpeellinen ammatillisen osaamisen kehittäminen

Kun työnantaja on myöntänyt viranhaltijalle/työntekijälle hakemuksesta virka-/työvapaata työtehtävien hoidon kannalta tarpeelliseen ammatilli- sen osaamisen kehittämiseen, viranhaltijalle/työntekijälle voidaan mak- saa virka-/työvapaan ajalta palkkaa työnantajan harkinnan mukaan osak- si tai kokonaan yhteensä enintään 30 kalenteripäivän ajalta kalenterivuo- dessa. Erityisestä syystä 30 kalenteripäivän enimmäisaika voidaan ylittää. Lisäksi voidaan kohtuullisessa määrin korvata koulutuksesta välittömästi aiheutuneita kustannuksia.

Soveltamisohje:

Tämän momentin määräyksiä sovelletaan myös koulutukseen, jonka työnantaja hyväksyy henkilöstökoulutukseksi ja johon viranhaltija/työntekijä osallistuu vuosi- lomallaan tai muun palkallisen tai palkattoman työstä poissaolon aikana.

Tarpeellinen osaamisen kehittäminen voidaan toteuttaa työnantajan ehdotuk- sesta tai viranhaltijan/työntekijän hakemuksella/suostumuksella. Osallistuminen edellyttää aina

1) viranhaltijan/työntekijän hakemusta,

2) virka-/työvapaan myöntämistä koulutusta varten sekä

3) etukäteen tehtävää päätöstä koulutuksen ajalta maksettavista etuuksista.

Työnantaja voi harkintansa mukaan päättää maksaa palkkaa ammatillisen osaami- sen kehittämistä varten myönnettävän virka-/työvapaan ajalta. Tämän momentin mukaisen korvauksen enimmäismäärä voidaan ylittää vain erityisestä syystä. Vir- ka-/työvapaan palkallisuuden enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon kaikki saman kalenterivuoden aikana myönnetty 2 momentin mukaiseksi tulkittu osaamisen kehittäminen, jonka ajalta on maksettu palkkaa. Erityinen syy voi olla kysymyksessä muun muassa silloin, kun kokonaiskirkon koulutukselliset tarpeet edellyttävät työnantajan toimenpiteitä samanaikaisesti sen omien kehittämistar- peiden kanssa. Erityinen syy on päätöksessä perusteltava.

Myös kustannuksia voidaan työnantajan harkinnan mukaan kohtuullisessa mää- rin korvata, jos ne liittyvät välittömästi kehittämiseen. Korvattavaksi voivat muun muassa tulla matkakustannukset KirVESTES:n mukaisesti sekä esimerkiksi kurssi- ja osanottajamaksut ja työnantajan omistukseen ja hallintaan jäävän kurssimate- riaalin hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.

III OSA

84 § Julkisen tehtävän hoitamisaika

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

Viranhaltijalle/työntekijälle, joka on estynyt hoitamasta virkaansa/työtään julkisen luottamustoimen hoitamisen vuoksi, ei suoriteta palkkaetuja tältä ajalta.

Soveltamisohje:

Momenttia sovelletaan silloin, kun on kysymys kunnallisesta luottamustoimesta tai valtion luottamustoimesta, johon kunnan toimielin on valinnut edustajan.

Oikeudesta saada vapaata kunnallisen luottamustoimen hoitamista varten ks. KL 6:40 ja TSL 2:18.

85 § Palkkaus kirkon edustamisen ajalta

Jos viranhaltijalle/työntekijälle on myönnetty virka-/työvapaata

1) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustamiseksi ulkomailla tai ko- timaassa tai

2) kirkon yhteisiä tarpeita varten perustetun toimielimen kokoukseen tai työskentelyyn osallistumiseksi,

työnantaja voi päättää, että virka-/työvapaan ajalta maksetaan viranhalti- jan/työntekijän varsinainen palkka yhteensä enintään 30 kalenteripäivältä kalenterivuodessa.

Soveltamisohje:

Kirkon ulkomaisella edustamisella tarkoitetaan piispainkokouksen ja kirkkohalli- tuksen päätöksen mukaisesti tapahtuvaa kirkon edustamista ulkomaisessa koko- uksessa, konferenssissa tai vastaavassa tilaisuudessa. Kirkon kotimaisella edusta- misella tarkoitetaan kirkolliskokouksen, piispainkokouksen, kirkkohallituksen tai tuomiokapitulin aloitteesta tapahtuvaa kirkon edustamista kotimaisessa kokouk- sessa, konferenssissa tai vastaavassa tilaisuudessa.

Kirkon yhteisiä tarpeita varten perustetun toimielimen kokoukseen tai työsken- telyyn osallistumisella tarkoitetaan kirkolliskokouksen, piispainkokouksen, kirkko- hallituksen, tuomiokapitulin tai näiden asettaman valiokunnan, pysyväisluontei- sen toimikunnan, komitean, työryhmän tai muun vastaavan toimielimen kokouk- seen tai työskentelyyn osallistumista.

86 § Palkkaus virantoimituksesta pidättämisen ajalta VES

1 mom. Palkkauksen pidättäminen

Jos viranhaltija on KL 6:63 nojalla pidätetty virantoimituksesta, häneltä pi- dätetään tältä ajalta koko palkkaus.

2 mom. Palkkauksen maksaminen jälkikäteen pidätysperusteen kumouduttua

Jos lainvoimaisella päätöksellä viranhaltijalle ei tuomioistuimessa tuomita sakkoa tai vankeusrangaistusta tai jos viranhaltijaa koskeva virantoimi- tuksesta pidättämispäätös tai irtisanomispäätös kumotaan, maksetaan

III OSA

pidätetty palkka hänelle. Pidätetystä palkasta vähennetään KL 6:61:ssä sanotut muut tulot.

Soveltamisohje:

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

Jos viranhaltija on virantoimituksen ollessa keskeytyneenä saanut palkkaa muusta palvelussuhteesta tai sosiaalietuuksia, nämä vähennetään pidätetyn palkan mää- rästä siten kuin KL 6:61:ssä säädetään.

3 mom. Palkkauksen maksaminen, jos virkasuhde päättyy virantoimituksesta pi- dättämisen aikana

Jos syyte- tai tuomioistuinmenettely on virkasuhteen päättymisen joh- dosta rauennut, ei väliaikaisesti pidätettyä palkkaa makseta takaisin, jos viranhaltija on syyllistynyt sellaiseen tekoon, käyttäytymiseen tai laimin- lyöntiin, että hänelle olisi voitu siitä tuomita sakko tai vankeusrangaistus.

87 § Työtaisteluajan palkkaus

VES Viranhaltijan palkkaus ja muut taloudelliset edut lakon tai työsulun aikana määräytyvät KirVESL 18 §:n perusteella.

88 § Palkkaus muun virka-/työvapaan ajalta

Työnantaja voi harkinnan perusteella maksaa viranhaltijalle/työntekijäl- le palkkaa osittain tai kokonaan yhteensä enintään 30 kalenteripäivältä vuodessa sellaisen virka-/työvapaan ajalta, joka muutoin olisi tämän sopi- muksen mukaan palkaton.

Soveltamisohje:

Jos työnantaja maksaa julkisten alojen eläkelain (81/2016) mukaisen ammatillisen kuntoutuksen perusteella myönnetyn virka-/työvapaan ajalta viranhaltijalle/työn- tekijälle koko varsinaisen palkan, kuntoutusraha tai muu vastaava kuntoutusetuus maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Ks. kuntoutusetuuden mak- samisesta työnantajalle 53 §:n 4 momentin soveltamisohje.

IV OSA

IV OSA VUOSILOMA ‌

VUOSILOMA

JOHDANTO

KirVESTES:llä on sovittu kattavasti vuosilomamääräyksistä. Sen vuoksi vuosilomalain määräyksiä ei sovelleta kirkon palvelussuhteissa, jollei Kir- VESTES toisin määrää.

KirVESTES:n vuosilomamääräykset sisältävät määräykset

• vuosiloman ansainnasta ja loman määrästä,

• vuosiloman antamisesta ja säästämisestä,

• lomapalkasta,

• lomakorvauksesta,

• lomarahasta ja

• lomaan liittyvien etujen maksamisesta viranhaltijalle/työntekijälle.

Vuosiloman ansainta perustuu KirVESTES:ssä työpäiväperiaatteelle. Lo- manmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy seuraavana vuonna 31.3., jol- loin loma erääntyy pidettäväksi. Lomaa ansaitaan ja se kuluu työpäivien mukaan laskettuna. Koko julkisen sektorin palvelussuhteissa on käytössä samankaltainen lomajärjestelmä. Vuosilomalaissa ansainta on puoles- taan arkipäiväperusteinen. Kirkon työrytmiin työpäiväperusteinen loma- järjestelmä soveltuu arkipäiväperustetta paremmin, koska työtä tehdään usein viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.

Vuosilomaa kerryttää sellainen kalenterikuukausi, ns. täysi lomanmää- räytymiskuukausi, jonka aikana tehdään sopimuksessa edellytetty määrä työtä (35 työtuntia tai 14 työpäivää). Lisäksi edellytetään, että palvelussuh- de on ollut voimassa vähintään puolet kuukauden kestosta eli 16 kalen- teripäivää.

Osa työstä poissaoloista rinnastetaan lomaan oikeuttavaksi ajaksi. Työstä poissaolot, joiden ajalta on maksettu palkkaa tai Kelan päivärahaa, kerryt- tävät vuosilomaa. Tällaisia ovat esimerkiksi vuosiloma, palkallinen saira- uspoissaolo sekä useimmat perhevapaat. Lisäksi palkattomat poissaolot, kuten opintovapaa tai lomautus, kerryttävät joltain osin vuosilomaa.

Vuosiloman määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka monta täyttä loman- määräytymiskuukautta lomanmääräytymisvuoden aikana on kertynyt ja mitä kolmesta lomataulukosta viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan. Vuosiloman määrään vaikuttaa palvelussuhteen kesto sekä työkokemuk- sen perusteella hyväksytty kokemuslisään oikeuttava aika. Loman määrä täydeltä lomanmääräytymisvuodelta vaihtelee viranhaltijaan/työnteki- jään sovellettavan lomataulukon mukaan ja on 23-38 työpäivää eli noin 4,5-7,5 viikkoa.

IV OSA

VUOSILOMA

Vuosiloma annetaan pääosin kesäaikaan lomakaudella, joka alkaa 1.5. ja päättyy 30.9. Lomasta jätetään myös yleensä osa pidettäväksi talviloma- na. Kesällä pidettävän ja talvilomana pidettävän loman suhdetta voidaan muuttaa työn tarpeiden vuoksi tai jos työnantaja ja viranhaltija/työntekijä siitä sopivat. Ennen kesäloman ajankohdan vahvistamista ns. lomajärjes- tyksellä työnantajan tulee tiedustella viranhaltijoiden/työntekijöiden toi- veita loman ajankohdasta. Sopimuksessa on myös sovittu siitä, millä edel- lytyksillä vahvistetun vuosiloman ajankohtaa voidaan siirtää esimerkiksi sairastumistapauksissa.‌

Viranhaltija/työntekijä voi ennen lomajärjestyksen vahvistamista säästää osan ansaitsemastaan vuosilomasta annettavaksi myöhempänä vuonna säästövapaana.

Vuosiloman ajalta maksetaan lomapalkka. Viranhaltijan/kuukausipalk- kaisen työntekijän lomapalkka on säännöllisen palkan suuruinen. Tunti- palkkaisen työntekijän lomapalkka lasketaan prosentuaalisena osuutena kuluneen lomanmääräytymisvuoden palkasta.

Lomapalkan lisäksi maksetaan kesäkuussa lomaraha, jonka suuruus vaih- telee palkkausmuodosta (kuukausi- vai tuntipalkka) ja sovellettavasta lo- mataulukosta riippuen. Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.

Palvelussuhteen päättyessä maksetaan pitämättä jäävästä lomasta lo- makorvaus. Yleisimmin lomakorvaus tulee maksettavaksi määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä (sijaisuudet ja kausityöntekijät). Lomakorva- uksen suuruus määräytyy korvattavien lomapäivien määrän sekä palkka- usmuodon mukaan.

LUKU 4.1. YLEISET MÄÄRÄYKSET

90 § Oikeus vuosilomaan ja vuosilomamääräysten soveltamisala

1 mom. Yleismääräys vuosiloman määräytymisestä

Viranhaltijan/työntekijän oikeus vuosilomaan määräytyy tämän osan mu- kaisesti.

Soveltamisohje:

Tämän osan (IV osa) määräykset korvaavat VLL:n säännökset, jollei jäljempänä ole erikseen toisin määrätty.

2 mom. Loman määräytyminen useassa yhtäaikaisessa palvelussuhteessa

Jos viranhaltija/työntekijä on seurakunnassa samanaikaisesti useassa palvelussuhteessa, hänen vuosilomaetuutensa määritellään siten kuin palvelussuhteita olisi vain yksi. Vastaavasti menetellään myös silloin, kun

IV OSA

viranhaltija/työntekijä on samanaikaisesti työssä kahdessa tai useammas- sa seurakuntayhtymän seurakunnassa tai seurakuntayhtymän ja siihen kuuluvan seurakunnan palveluksessa.

VUOSILOMA

Soveltamisohje:

Jos henkilö on seurakunnassa samanaikaisesti kahdella eri perusteella palkatussa työssä (esim. lastenohjaaja ja vahtimestari), vuosilomaetuuksia annettaessa hä- nen palvelussuhteitaan käsitellään yhtenä palvelussuhteena. Vastaavasti, jos hen- kilö on samanaikaisesti työssä kahdessa tai useammassa seurakunnassa, jotka kuuluvat samaan seurakuntayhtymään, vuosilomaetuuksia annettaessa hänen palvelussuhteitaan käsitellään yhtenä palvelussuhteena. Lomapalkka ja lomaraha lasketaan erikseen kustakin työstä ko. työn palkkaa koskevien määräysten mukai- sesti, mutta kohdistetaan samaan loman ajankohtaan.

3 mom. Seurakuntapastorin vuosilomaa koskeva poikkeusmääräys

VES Seurakuntapastorilla, joka ilman omaa hakemustaan on tuomiokapitulin määräyksellä välittömästi siirretty toiseen seurakuntaan, on oikeus saada ansaitsemansa vuosiloma siinä seurakunnassa, jossa hän vuosiloman an- tamisajankohtana palvelee.

Soveltamisohje:

Jos seurakuntapastori, joka ilman omaa hakemustaan on tuomiokapitulin mää- räyksellä välittömästi siirretty toiseen seurakuntaan, haluaa siirtää aiemmassa seurakunnassa ansaitsemansa lomapäivät uuteen seurakuntaan, hänen tulee itse ilmoittaa siitä aiemmalle ja uudelle työnantajalle sekä tuomiokapitulille. Muussa tapauksessa lomapäivät maksetaan lomakorvauksena aiemmasta seurakunnasta.

91 § Eräitä peruskäsitteitä

Tässä sopimuksessa vuosilomaan liittyvillä käsitteillä tarkoitetaan seuraavaa:

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.

Xxxxxxxxx on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.

Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

Lomakorvaus on palvelussuhteen päättyessä pitämättä jääneiltä loma- päiviltä maksettava rahakorvaus.

Lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka.

Lomaraha on kesäkuussa maksettava erillinen palkanlisä, jonka suuruus perustuu ansaitun loman määrään.

Lomataulukossa on valmiiksi laskettuna vuosiloman määrä sen mukaan kuinka monelta kuukaudelta lomaa on ansaittu (ks. 94 §). Lomataulukossa lomapäivien määrä ilmaistaan työpäivien lukumääränä, ei arki- tai kalen- teripäivinä.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalente- rikuukausi (ks. 92-93 §).

IV OSA

Vuosilomapäiviä ovat 94 §:n mukaan ansaitut vuosilomapäivät, jotka ku- luvat annettaessa vuosilomaa 95 §:n mukaan.‌

VUOSILOMA

Vuosiloma-aika on vuosilomaksi määrätty ajanjakso, johon voi sisältyä vuosilomaa kuluttavien vuosilomapäivien lisäksi muitakin päiviä, esimer- kiksi vapaapäiviä tai arkipyhiä.

Erääntynyt ja erääntymätön vuosiloma: Vuosiloma erääntyy pidettä- väksi lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3. Tämän ajankohdan jäl- keen annettava vuosiloma on erääntynyttä vuosilomaa. Xxxxx voidaan antaa ennen sen erääntymistä vain poikkeuksellisesti perustellusta syystä.

LUKU 4.2. VUOSILOMAN ANSAINTA JA PITUUS

92 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi

1 mom. Työajan piirissä olevat viranhaltijat/työntekijät

Työajan piirissä olevan viranhaltijan/työntekijän täysi lomanmääräytymis- kuukausi on sellainen kalenterikuukausi,

1) jonka aikana viranhaltija/työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työ- tuntia tai 14 työpäivää ja

2) palvelussuhde on ollut voimassa yhtäjaksoisesti vähintään 16 kalente- ripäivää.

Soveltamisohje:

Xxxxxxxxxx tutkitaan erikseen kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta. Loma- oikeuden edellytyksenä on kaksi ehtoa, työssäoloehto ja palvelussuhteen kestoa koskeva ehto, joiden tulee täyttyä yhtä aikaa. Ensiksi tutkitaan työssäoloehto, jossa on kaksi vaihtoehtoa: täyttyykö kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta jompikumpi ehdoista, 35 työtuntia tai 14 työpäivää. Erityisesti osa-aikaisella vi- ranhaltijalla/työntekijällä voi eri kuukausina olla eri määrä työtä ja siten täyttyä eri työssäoloehto. Toisena ehtona lomaoikeuden syntymiselle on lisäksi aina se, että palvelussuhde on kunakin kalenterikuukautena ollut voimassa vähintään 16 kalenteripäivää. Tällä on merkitystä palvelussuhteiden alkamis- ja päättymiskuu- kausina. Tämän ehdon tarkoituksena on se, että palvelussuhteen on tullut olla voimassa yli puolet kuukaudesta (16 kalenteripäivää). Virka-/työvapaa ei keskeytä palvelussuhteen voimassaoloa. Vajaan alkamis- ja päättymiskuukauden päivien yhteen laskemisesta ks. 3 momentti.

Esimerkki:

Hautausmaan kokoaikainen kesätyöntekijä on palkattu seurakuntaan ajalle 6.6.-

14.8. Lomaoikeus syntyy kesä- ja heinäkuulta. Molempina kuukausina täyttyvät molemmat vaaditut ehdot: työsuhde kestää vähintään 16 kalenteripäivää ja työ- tunteja on molempina kuukausina vähintään 35 tai työpäiviä vähintään 14. Elo- kuulta ei lomaoikeutta synny, vaikka työtunteja on yli 35, koska työsuhde ei elo- kuussa kestä vähintään vaadittua 16 kalenteripäivää (ks. myös 3 momentin esi- merkki).

IV OSA

2 mom. Työajattomat viranhaltijat/työntekijät

VUOSILOMA

Työajattoman viranhaltijan/työntekijän täysi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana viranhaltija/työntekijä on ol- lut työssä

1a) vähintään 14 työpäivänä tai

1b) vähintään 3/4:na säännönmukaisista työpäivistään ja työssäoloa on kestänyt vähintään 7 kalenteripäivää

2) palvelussuhde on ollut voimassa yhtäjaksoisesti vähintään 16 kalen- teripäivää.

Soveltamisohje:

Tämä momentti koskee työajattomia hengellisen työn viranhaltijoita/työntekijöitä (ks. 140 §). Se koskee myös TAL:n perusteella työajan ulkopuolella olevia muita viranhaltijoita/työntekijöitä (ks. 144 §).

Esimerkki 1:

Kokoaikaisen seurakuntapastorin virkasuhde päättyy 18.7. Hän on työskennellyt päättymiskuukautena 12 päivänä ja vapaapäiviä on ollut 6. Lomaoikeuden ehto- na oleva palvelussuhteen 16 kalenteripäivän kesto täyttyy. Sen sijaan työpäiviä ei kerry 14. Kun seurakuntapastori kuitenkin on työskennellyt kaikkina säännöllisinä työpäivinään (tai ollut työstä poissa 93 §:n mukaisina työhön rinnastettavina päivi- nä, esim. vuosilomalla), hänelle syntyy palvelussuhteen päättymiskuukaudelta lo- maoikeus, koska hän on ollut työssä heinäkuussa kaikkina niinä 12 työpäivänään, jotka edeltävät virkasuhteen päättymistä. Xxxxxxxxxxxx syntymiseen olisi tämän esimerkin tilanteessa riittänyt se, että hän olisi ollut työssä vain 9 työpäivänä (3/4 säännöllisistä työpäivistä).

Esimerkki 2:

Osa-aikaisen nuorisotyönohjaajan viran työmäärä ja palkkaus on 70 % kokoaikai- sen viran työn ja palkan määrästä. Työ on määrätty tehtäväksi siten, että työtä on joka toinen viikko 4 työpäivää ja joka toinen viikko 3 työpäivää. Tällöin työpäiviä on joka kuukausi vähintään 14 ja lomaoikeus syntyy tällä perusteella.

Esimerkki 3:

Osa-aikaisen nuorisotyönohjaajan viran työn määrä ja palkkaus on 60 % kokoai- kaisen viran työn ja palkan määrästä. Työ on määrätty tehtäväksi siten, että työtä on joka viikko 3 työpäivää. Tällöin työpäiviä on keskimäärin (laskennallisesti) noin 12,5 kuukaudessa ja käytännössä kalenterikuukaudesta ja vapaapäivien sijoittu- misesta riippuen 12-14 kuukaudessa. Työpäiviä ei tule joka kuukaudelle 14, joten sovelletaan 3/4-sääntöä. Laskennallisesti työpäiviä on oltava 3/4 * 12,5 = 9,4, joka pyöristetään ylöspäin lukuun 10. Lomaoikeus syntyy sellaiselta lomanmääräyty- miskuukaudelta, jona työpäiviä on vähintään 10. Jos työpäiviä on jonain kuukaute- na vähemmän kuin 10 ja työstä poissaolopäivät eivät rinnastu 93 §:n perusteella työssäolopäivien veroisiksi, kyseessä on vajaa lomanmääräytymiskuukausi.

Esimerkki 4 (osa-aikaeläke/osittainen varhennettu vanhuuseläke): säännöllisten työpäivien määrä on pienempi kuin 14 kuukaudessa ja työn määrä vaihtelee eri kuukausina:

Osa-aikaeläkkeelle/osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyneen kap- palaisen palkkausprosentti on 50 % ja työ on määrätty jaksotettavaksi siten, että

IV OSA

VUOSILOMA

työtä tehdään kokoaikaisesti kolme viikkoa kerrallaan ja vastaavasti työstä pois- saoloaikaa on kolme viikkoa kerrallaan. Laskennallisesti työpäiviä on tällöin kes- kimäärin 2,5 viikossa, mutta työn sijoittamisen vuoksi työpäivien määrä kuukau- dessa vaihtelee käytännössä siten, että toisina kuukausina se on keskimäärin 15 ja toisina keskimäärin noin 6. Työpäiviä on 15, kun kalenterikuukaudelle osuu koko kolmen viikon työjakso. Vastaavasti työpäiviä on noin 6, kun kalenterikuukauden aikana on kolmen viikon poissaolojakso ja työtä runsas viikko. Keskimäärin työpäi- viä on kuukautta kohti noin 11.

Jotta kyseessä olisi täysi lomanmääräytymiskuukausi, työpäiviä tulee olla vähin- tään 3/4 täydestä määrästä eli työn jaksotuksen mukaan vuorokuukausin 3/4 * 15

= 12 tai 3/4 * 6 = 5. Desimaalit pyöristetään ylöspäin, tässä tapauksessa lukuun 12 ja 5. Jos työpäiviä on jonain kuukautena vähemmän kuin mainitut 12 tai 5 ja työstä poissaolopäivät eivät rinnastu 93 §:n perusteella työssäolopäivien veroisiksi, ky- seessä on vajaa lomanmääräytymiskuukausi.

Virantoimituksesta poissaolot luetaan hyväksi 93 §:n mukaisesti, kuitenkin vain siinä määrin kuin poissaolot 93 §:n mukaan ovat sisältäneet sellaisia työssäolopäi- vien veroisia päiviä, jotka olisivat olleet osa-aikaisen viranhaltijan työpäiviä.

Esimerkki 5 (osa-aikaeläke/osittainen varhennettu vanhuuseläke): työ on järjest- etty tehtäväksi vuorokuukausin:

Osa-aikaeläkkeellä/osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä olevan kappalai- sen työvelvollisuus on 50 % viran täydestä työvelvollisuudesta. Jos 50 %:n työ on poikkeuksellisesti järjestetty tehtäväksi vuorokuukausin, vuosilomaoikeuden kat- sotaan syntyvän myös sellaiselta kuukaudelta, jona viranhaltija ei osa-aikaisuuden vuoksi lainkaan työskentele. On kuitenkin huomattava, että lomaa annettaessa lomaa tulee sijoittaa 50 %:n osa-aika-eläketilanteessa yhtä paljon työssäolokuu- kausille kuin työstä poissaolokuukausille (ks. 95 § 4 mom.).

3 mom. Ns. hännät yhteen –periaate

Kun palvelussuhde on alkanut samana tai edellisenä kalenterivuonna, jo- na palvelussuhde päättyy ja jos ne kalenterikuukaudet, joina palvelussuh- de alkoi ja päättyi,

1) ovat kumpikin vajaita lomanmääräytymiskuukausia,

2) viranhaltija/työntekijä on ollut työssä niiden aikana yhteensä vähin- tään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja

3) yhtäjaksoinen palvelussuhde on alkamis- ja päättymiskuukauden aika- na jatkunut yhteensä vähintään 16 kalenteripäivää ilman muita kuin 93 §:ssä tarkoitettuja keskeytysaikoja,

luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Soveltamisohje:

Palvelussuhde voi alkaa ja/tai päättyä kesken kalenterikuukauden, siten että alka- mis- ja päättymiskuukausi ovat vajaita lomanmääräytymiskuukausia. Vastaavasti palvelussuhde voi olla niin lyhyt, ettei se kestä yhtäkään täyttä kuukautta, mutta ulottuu kahdelle kalenterikuukaudelle. Näissä tapauksissa lasketaan alkamis- ja päättymiskuukauden työtunnit tai työpäivät yhteen lomaoikeuden määrittämistä varten (ns. hännät yhteen -periaate).

IV OSA

VUOSILOMA

Hännät yhteen -periaatetta noudatetaan myös 2 momentissa tarkoitettuun työ- ajattomaan viranhaltijaan/työntekijään, jonka palvelussuhteen alkamis- ja päät- tymiskuukaudet ovat molemmat vajaita lomanmääräytymiskuukausia. Kohdan 2 mukainen edellytys täyttyy, jos hän on näinä kuukausina ollut työssä yhteensä vähintään 14 työpäivänä tai vähintään 3/4:na säännönmukaisista työpäivistään.

Esimerkki (ks. myös 103 § 3 momentin esimerkkejä):

Hautausmaan kokoaikainen kesätyöntekijä on palkattu seurakuntaan ajalle 26.6.-

14.8. Lomaoikeus syntyy ensinnäkin koko kalenterikuukauden kestäneeltä heinä- kuulta. Lomaoikeus syntyy myös kesä- ja elokuun yhteenlasketuilta päiviltä. Kesä- kuussa työsuhde kesti 5 kalenteripäivää ja elokuussa 14 kalenteripäivää, yhteensä 19 kalenteripäivää. Tänä aikana on väistämättä tehty myös vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää. Lomakorvaus ja lomaraha maksetaan kahdelta kuukaudelta.

93 § Työssäoloon rinnastettava poissaoloaika

Täyttä lomanmääräytymiskuukautta määritettäessä työssäolopäivien ja työssäolotuntien veroisia ovat ne työpäivät ja työtunnit, joina viranhaltija/ työntekijä on ollut

1) vuosilomalla tai säästövapaalla;

2) poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi, jos viranhaltijalle/työn- tekijälle on virka-/työvapaan ajalta suoritettu palkkaetuja virka- tai työ- ehtosopimuksen perusteella;

3) poissa työstä

• erityisraskaus-, raskaus- tai vanhempainvapaan vuoksi (TSL 4:1; voi- massa 1.8.2022 lukien),

• tilapäisen hoitovapaan vuoksi (TSL 4:6),

• pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi (TSL 4:7);

• omaishoitovapaan vuoksi (TSL 4:7b; voimassa 1.8.2022 lukien);

Soveltamisohje:

Määräys ei koske hoitovapaata. Hoitovapaan ajasta on työssäolopäivien veroi- sia enintään 30 kalenteripäivää kohdan 9 mukaisesti.

4) poissa työstä opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetun opintovapaan vuoksi, kuitenkin yhteensä enintään 60 kalenteripäivää lomanmääräy- tymisvuoden aikana;

5) poissa työstä

• työn edellyttämässä koulutuksessa tai

• ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaisessa, voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämässä tietopuolisessa koulutuksessa enintään 60 kalenteripäivää kerrallaan;

6) poissa työstä lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 42 kalenteri- päivää kerrallaan;

7) poissa työstä lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kun sellaista an- netaan lääkärin määräyksestä viranomaisen hyväksymässä kuntou- tuslaitoksessa tai muussa fysikaalisessa tutkimus- tai hoitoyksikössä

IV OSA

VUOSILOMA

ammattitaudin tai työtapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, yhteensä kuitenkin enintään 105 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos tällainen poissaolo jatkuu kes- keytyksittä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kuntoutusajan osalta virantoimituspäivien veroisina yhteensä enin- tään 105 kalenteripäivää;

8) poissa työstä, mikäli

• poissaolo on johtunut työnantajasta,

• poissaolo on johtunut julkisen viranomaisen antamasta velvoitta- vasta määräyksestä tai

• seurakunta on lain mukaan ollut velvollinen maksamaan viranhalti- jalle/työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan sekä

9) poissa työstä muusta kuin edellä mainitusta syystä yhteensä enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana, jos

• viranhaltija/työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut asianomaisessa seurakunnassa työssä vähintään 22 työpäivää ja

• viranhaltija/työntekijä ei ansaitse vuosilomaa samanaikaisesti muun palvelun perusteella.

Jos tämän kohdan mukainen virkavapaus/työvapaa jatkuu keskeytyk- sittä lomanmääräytymisvuoden jälkeen, otetaan virantoimituspäivi- en/työpäivien veroisina päivinä huomioon yhteensä enintään 30 ka- lenteripäivää.

Soveltamisohje:

Tämän pykälän luettelemien poissaolojen rinnasteisuus vaihtelee poissaoloperus- teen mukaan:

1) osa poissaoloista rinnastuu kokonaan (kohdat 1-3 ja 8); osa vain luettelossa määrätyn rajoitetun ajan (muut kohdat),

2) rajoitetun ajan rinnastuvista poissaoloista

• osa rinnastuu luettelossa sanotun ajan vain kerran, jos poissaolo jatkuisi lomanmääräytymisvuoden yli seuraavalle lomanmääräytymisvuodelle (koh- dat 7 ja 9),

• osa rinnastuu luettelossa sanotun ajan lomanmääräytymisvuosittain (koh-

ta 4) ja

• osa rinnastuu luettelossa sanotun ajan kutakin poissaolokertaa kohti, vaikka poissaolokertoja olisi useita saman lomamääräytymisvuoden aikana (kohdat 5 ja 6).

Kohdan 9 mukaista rinnastusta voidaan soveltaa vain sellaisiin poissaoloihin, jotka johtuvat muista kuin kohdissa 1-8 mainituista syistä.

94 § Vuosiloman määrä

1 mom. Vuosiloman määrän peruste

Vuosiloma määräytyy 92-93 §:ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräyty-

IV OSA

miskuukausien lukumäärän perusteella siten kuin tässä pykälässä jäljem- pänä määrätään.

2 mom. Lomataulukot: vuosiloman määrä

VUOSILOMA

Viranhaltijan/työntekijän vuosiloman määrä määräytyy lomataulukon 1, 2 tai 3 mukaan seuraavasti:

Lomataulukko 1

Täydet loman- määräytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Xxxxxxxxxxx määrä	3	6	9	12	15	18	21	24	27	30	33	38

Viranhaltijan/työntekijän vuosiloman määrä on lomataulukon 1 mukai- nen, kun

1) viranhaltijalla/työntekijällä on lomakautta edeltävän lomanmääräyty- misvuoden loppuun mennessä kertynyt kokemuslisään oikeuttavaa aikaa vähintään 15 vuotta;

2) kyseessä on vakinainen kirkkoherranviran haltija.

Lomataulukko 2

Täydet loman- määräytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Xxxxxxxxxxx määrä	3	5	7	9	12	15	18	20	22	24	26	29

Viranhaltijan/työntekijän vuosiloman määrä on lomataulukon 2 mukai- nen, kun

1) kokemuslisään oikeuttavaa aikaa on kertynyt lomanmääräytymisvuo- den loppuun mennessä vähintään 3 vuotta tai

2) palvelussuhde asianomaisessa seurakunnassa on lomanmääräytymis- vuoden loppuun mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuo- den. Tutkittaessa sitä, onko palvelussuhde jatkunut seurakunnassa yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden ajan, ei palveluaikana oteta huomi- oon varusmies- tai siviilipalveluksessa oltua aikaa.

Soveltamisohje:

Lomataulukon 2 soveltamiseksi riittää, että jompikumpi vaihtoehdosta 1 tai 2 täyttyy.

Lomataulukko 3

Täydet loman- määräytymiskuukaudet	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Xxxxxxxxxxx määrä	2	4	5	7	9	10	13	15	17	19	21	23

IV OSA

Muissa kuin lomataulukon 1 ja 2 tapauksissa viranhaltijan/työntekijän vuosiloman pituus määräytyy lomataulukon 3 mukaisesti.

3 mom. Vuosilomalain soveltaminen loman määrään

VUOSILOMA

Viranhaltijan/työntekijän vuosiloman määrä on aina vähintään VLL:n mu- kainen.

4 mom. Oikeus vapaaseen, kun vuosilomaa ei ansaita

Sivutoimisella viranhaltijalla/työntekijällä, joka ei säännöllisen työaikansa tai työmääränsä perusteella ansaitse lomaa yhdeltäkään lomanmääräy- tymiskuukaudelta, on oikeus saada vapaata lomataulukon 3 mukaisesti. Vapaan ajalle maksetaan lomakorvaus 105 §:n 1 momentin mukaisesti.

Soveltamisohje:

Momentissa tarkoitetulla sivutoimisella viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada VLL:n 8 §:ää vastaava vapaa lomataulukon 3 mukaisesti. Määräys koskee käytännössä sivutoimisia, alle 9 tuntia viikossa säännöllisesti työskenteleviä vi- ranhaltijoita/työntekijöitä. Heidän säännöllinen työaikansa on niin vähäinen, että sen perusteella lomaa ei ansaita lainkaan. Määräyksellä toteutetaan VLL:n ja EU:n työaikadirektiivin velvoite antaa kaikille viranhaltijoille/työntekijöille oikeus neljän viikon vapaaseen. Vapaan ajalta ei makseta lomapalkkaa, koska lomaa ei lainkaan ansaita. Sen sijaan maksetaan 105 § 1 momentin mukainen lomakorvaus.

Vapaan pituus määräytyy lomataulukko 3:n perusteella sen mukaisesti, monenako kuukautena viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde on ollut voimassa päättyneen lomanmääräytymisvuoden aikana. Vapaan määrä ei ole sidottu lainkaan loman ansaitsemiseen, vaan työssäolon kestoon. Vapaan pitäminen edellyttää, että vi- ranhaltija/työntekijä ilmoittaa työnantajalle halustaan pitää vapaata. Vapaan anta- miseen ja pitämiseen sovelletaan muutoin, mitä vuosilomasta on tässä sopimuk- sessa sanottu.

5 mom. Lomaoikeuden määräytyminen palvelussuhteen päättyessä

Palvelussuhteen päättyessä kesken lomanmääräytymisvuoden viranhal- tijan/työntekijän lomaoikeus määräytyy kuluvalta lomanmääräytymis- vuodelta

1) edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaoikeuden mukaan tai

2) jos hän ei edellisen lomanmääräytymisvuoden päättyessä ollut vielä seurakunnan palveluksessa, palvelussuhteen alkamishetken kokemus- lisään oikeuttavan ajan mukaan.

Soveltamisohje:

Lomaoikeuden määräytymisen yleisperiaatteena on, että lomaoikeus ei vaihdu kesken lomanmääräytymisvuoden ja että palvelussuhteen päättyessä kesken lo- manmääräytymisvuoden lomaoikeus todetaan päättymistä edeltävän täyden lo- manmääräytymisvuoden päättymishetken mukaisesti. Seurakunnan kausityössä tai muussa määräaikaisessa työssä on tavanomaista, että palvelussuhde alkaa ja päättyy kesken lomanmääräytymisvuotta. Näissä tapauksissa lomaoikeus mää- räytyy palvelussuhteen alkamishetken kokemuslisään oikeuttavan ajan mukaan.

IV OSA

6 mom. Oikeus täydentäviin lisävapaapäiviin ‌

VUOSILOMA

Jos viranhaltija/työntekijä on sairauden, tapaturman tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi virka-/työvapaalla niin kauan, että poissaolo ei enää 93 § 2)-kohdan perusteella rinnastu lomaan oikeuttavaksi ajaksi, viranhal- tijalle/työntekijälle annetaan vuosilomalain 7a §:n tarkoittamia täydentä- viä lisävapaapäiviä niin monta, että lisävapaapäivät ja vuosiloman yhteis- määrä ovat yhteensä 20 päivää.

Soveltamisohje:

Lisävapaapäivien ajalta maksetaan viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työnteki- jälle varsinainen palkka. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan kultakin lisäva- paapäivältä palkka, jonka suuruus on hänen säännöllinen tuntipalkkansa kerrot- tuna työssäoloajan säännöllisen työpäivän mukaisilla työtunneilla.

LUKU 4.3. VUOSILOMAN ANTAMINEN JA SÄÄSTÄMINEN

95 § Vuosilomapäiviä kuluttavat päivät vuosilomaa annettaessa

1 mom. Lomapäivien kulumisen pääsääntö

Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä kuluttavat kaikki vuosiloma-ai- kaan sisältyvät säännölliset työpäivät, jollei 2-5 momentista muuta johdu. Täydellä kalenteriviikolla tai sitä vastaavana viikon mittaisena ajanjaksona vuosilomapäiviä voi kulua enintään 5.

Soveltamisohje:

Normaalisti viranhaltijalla/työntekijällä olisi lomaviikolla 5 työpäivää ja 2 vapaa- päivää, joista työpäivät kuluttavat lomaa. Kuitenkin 2-5 momentissa sanotuissa poikkeustapauksissa lomapäiviä voi kulua vähemmän kuin 5. Jos viranhaltijan/ työntekijän säännöllinen työaika on poikkeuksellisesti jaettu tehtäväksi kuutena päivänä viikossa, myös tällaiselta viikolta kuluu 5 lomapäivää. On huomattava, että loman kulumisen kannalta ei ole merkitystä sillä, sijoittuvatko työ- ja vapaapäivät arki- vai pyhäpäiviksi.

Jos vuosiloma-ajalle on merkitty työaikakorvauksena annettavia vapaapäiviä, nä- mä eivät kuluta vuosilomapäiviä. Vastaavasti, jos työajattomalle hengellisen työn viranhaltijalle/työntekijälle on merkitty vuosiloma-ajalle siirrettyjä vapaapäiviä (142 § 2-3 mom.) tai leirityöaikahyvityspäiviä (143 §), nämä eivät kuluta vuosilo- mapäiviä.

2 mom. Eräiden arkipyhien vaikutus loman kulumiseen

Vahvistetulla lomajaksolla vuosilomapäiviä eivät kuluta seuraavat arkipy- häpäivät:

1) pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto (ns. kiinteät arkipyhät)

2) maanantain ja perjantain välille nämä päivät mukaan lukien sijoittuvat (ns. liikkuvat arkipyhät)

IV OSA

• uudenvuodenpäivä,

• xxxxxxxxxx,

• vapunpäivä,

VUOSILOMA

• itsenäisyyspäivä,

• jouluaatto,

• joulupäivä ja

• tapaninpäivä.

Soveltamisohje:

Tässä sopimuksessa arkipyhillä tarkoitetaan kohdassa 1-2 lueteltuja päiviä. Arki- pyhiksi katsottavien päivien luettelo vastaa työaikamääräyksissä omaksuttua ar- kipyhien työaikaa lyhentävää käytäntöä (171 §). Lainsäädännössä arkipyhillä tar- koitetaan yleisesti KL 4:3:ssa mainittuja kirkollisia juhlapäiviä. Lisäksi arkipyhällä tarkoitetaan usein myös muita juhlapäiviä, esim. vappua sekä myös juhannusaat- toa ja jouluaattoa, jotka ovat arkipäiviä. Juhannusaatto ja jouluaatto rinnastetaan arkipäiväluonteestaan huolimatta virka- ja työehtosopimuksessa arkipyhiin.

Yllä luetellut arkipyhät eivät kuluta vuosilomaa sijoittuessaan vahvistetun loma- jakson sisälle. Kohdassa 2 mainitut arkipyhät ovat ns. liikkuvia arkipyhiä. Niistä on sovittu, että ne eivät kuluta vuosilomaa sijoittuessaan maanantain ja perjan- tain välille. Sen sijaan ne kuluttavat vuosilomaa, jos ne sijoittuvat viikonloppuun lauantaiksi tai sunnuntaiksi ja olisivat ilman vuosilomaa viranhaltijan/työntekijän työpäiviä.

Silloin, kun loma-ajaksi vahvistetaan viikkoa lyhyempi jakso ja arkipyhä (ma-pe) jää tällaisen jakson sisälle, se ei kuluta vuosilomapäiviä. Viikkoa lyhyempien lomajak- sojen yhteydessä arkipyhiä ei kuitenkaan tulisi vahvistaa lomajakson ensimmäi- seksi tai viimeiseksi päiväksi.

On huomattava, että pääsiäislauantai sekä lisäksi pyhäpäiväluonteestaan huo- limatta myös juhannuslauantai kuluttavat vuosilomaa, jos ne ilman vuosilomaa olisivat viranhaltijan/työntekijän työpäiviä. Tämä johtuu siitä, että ne sijoittuvat viikonloppuun eivätkä työaikamääräyksissä omaksutun periaatteen mukaisesti lyhennä viikon työaikaa.

Vuosiloma-ajaksi vahvistetaan aina tietty kalenteripäivinä määritelty ajanjakso, jo- hon voi sisältyä työpäivien lisäksi vapaapäiviä. Työpäivät kuluttavat vuosilomapäi- viä, vapaapäivät eivät. Vuosiloman kuluminen lauantai- ja sunnuntaipäiviltä riip- puu kokonaan siitä, olisivatko nämä päivät normaalilla työviikolla työpäiviä vai ei.

Jos yllä sanottu arkipyhä on vahvistetun lomajakson sisälle, se ei kuluta vuosiloma- päiviä. Se, olisiko tällainen maanantain ja perjantain välille sijoittuva arkipyhäpäi- vä normaalisti viranhaltijan/työntekijän vapaapäivä vai työpäivä, ei vaikuta asiaan. Arkipyhän loman kulumista vähentävä vaikutus toteutetaan laskennallisesti (ks. esim. 1 ja 2).

Esimerkki 1:

Työntekijän vapaapäivät ovat maanantai ja tiistai. Hänelle vahvistetaan loma- ajaksi koko itsenäisyyspäiväviikko (ma-su). Itsenäisyyspäivä sijoittuu työntekijän vapaapäivälle tiistaiksi eli ma-pe väliselle ajalle. Itsenäisyyspäivä ei kuluta lomaa, mikä todetaan laskennallisesti: 5-1=4. Viikolta kuluu 4 lomapäivää.

Esimerkki 2:

Kuten edellinen esimerkki, mutta työntekijän vapaapäivät ovat lauantai ja sunnun- tai. Työ- ja vapaapäivien sijoittuminen ei vaikuta kokonaisten lomaviikkojen loma-

IV OSA

laskentaan. Kun lomajakson sisällä oleva arkipyhä sijoittuu ma-pe väliselle ajalle, myös tässä tapauksessa kuluu 4 lomapäivää.

Esimerkki 3:

VUOSILOMA

Vapunpäivä sijoittuu lauantaiksi (ei siis maanantain ja perjantain välille). Se ei vai- kuta vuosilomalaskentaan millään tavalla. Lomaa kuluu kokonaisella lomaviikolla normaalit 5 päivää. (Arkipyhän sijoittuminen lauantaiksi tai sunnuntaiksi ei vaikuta myöskään viikon työaikaa lyhentävästi työaikamääräysten piirissä oleville työnte- kijöille; vrt. esim. 4)

Esimerkki 4:

Työntekijän vapaapäivät ovat lauantai ja sunnuntai. Vapunpäivä sijoittuu keskivii- koksi. Työntekijälle myönnetään lomaa maanantaiksi ja tiistaiksi. Vuosilomaa ku- luu kaksi päivää. Vapunpäivä ei tässä tapauksessa vaikuta vuosilomalaskentaan millään tavalla, koska se jää vahvistetun loma-ajan ulkopuolelle.

Kokonaan eri asia on se, että vapunpäivä vähentää yleistyöajan piirissä olevien työntekijöiden viikoittaista työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia, kun sitä ei sisällytetä vuosiloma-aikaan. Vastaavasti toimistotyöaikaa noudattavilla vapunpäivä olisi pal- kallinen vapaapäivä. Työajattomilla hengellisen työn viranhaltijoilla/työntekijöillä vapunpäivä (arkipyhä) ei sen sijaan vaikuta vähentävästi viikon työvelvollisuuteen.

3 mom. Vuosilomapäivien kuluminen yleistyöajassa

Jos työaikajakso on yleistyöajassa suunniteltu keskeytyväksi vuosiloman vuoksi, vuosilomapäivät kuluvat seuraavien määräysten mukaisesti:

1) Kun vuosiloma kestää täyden kalenteriviikon, vuosiloma-aikaan sisälty- vällä täydellä kalenteriviikolla kuluu 5 vuosilomapäivää. Jos vuosiloma- aikaan sisältyy arkipyhiä, ne vähentävät vuosilomapäivien kulumista edellä 2 momentissa sanotulla tavalla.

2) Kun vuosiloma kestää yleistyöajassa vajaan kalenteriviikon ja päivittäi- set työajat on vahvistettu pysyvästi tietyille viikonpäiville, vuosilomapäi- viä kuluttavat kaikki vuosiloma-aikaan sisältyvät säännölliset työpäivät. Jos vuosiloma-aikaan sisältyy arkipyhiä, ne vähentävät vuosilomapäivi- en kulumista edellä 2 momentissa sanotulla tavalla.

3) Kun vuosiloma kestää yleistyöajassa vajaan kalenteriviikon ja työaika ei ole 2) –kohdassa tarkoitetulla tavalla kiinteä, vuosiloma-aikaan sisäl- tyvällä vajaalla kalenteriviikolla vuosilomapäiviä kuluu ja keskeytyneen viikon työaika on seuraava:

Vuosiloma-aika kalenteripäivinä	Vuosilomapäiviä kuluu	Viikon työaika tunteina (ks. 183 §)
1	1	30 tuntia 36 min
2	2	22 tuntia 57 min
3	2	22 tuntia 57 min
4	3	15 tuntia 18 min
5	3	15 tuntia 18 min
6	4	7 tuntia 39 min

Soveltamisohje:

IV OSA

Taulukkoa sovellettaessa edellä 2 momentissa tarkoitetut arkipyhät eivät kuluta vuosilomaa, jos ne sijoittuvat vuosiloma-ajalle. Tällöin vuosilomapäiviä kuluu vä- hemmän kuin taulukossa on sanottu.

VUOSILOMA

Jos työntekijällä ei ole säännöllisesti kiinteitä vapaapäiviä, mutta työvuoroluettelo on vahvistettu ennen alle viikon mittaisen loman myöntämistä tai vahvistetaan loman myöntämisen yhteydessä, työntekijän kanssa voidaan sopia, että häneen sovelletaan 2)-kohdan mukaista lomalaskentaa. Tällöin viikolla tehtävän työajan määrä lasketaan 183 § 1 momentin mukaisesti.

4 mom. Vuosiloman kuluminen osa-aikaisessa palvelussuhteessa

Mikäli osa-aikaisen viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työ on järjestet- ty siten, että kalenteriviikossa työpäiviä on keskimäärin vähemmän kuin 5, vuosiloma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaapäiviä sekä työ- ja vapaa-aikaa samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on. Tällöin vuosilomaa kulutta- viksi päiviksi katsotaan vuosiloma-aikaan sisältyvät muut päivät kuin

1) säännölliset viikoittaiset vapaapäivät ja

2) edellä 2 momentissa tarkoitetut arkipyhät.

Soveltamisohje:

Normaalilla lomaviikolla osa-aikaisella työntekijällä kuluu 5 päivää lomaa siitä riip- pumatta, miten monena päivänä viikossa osa-aikatyö on järjestetty tehtäväksi. Viikossa katsotaan lomalaskennan kannalta olevan 5 työpäivää ja 2 säännöllistä vapaapäivää, vaikka työ olisi järjestetty tehtäväksi harvemmin kuin 5 työpäivänä.

Esimerkki 1:

Osa-aikainen toimistosihteeri työskentelee 19 tuntia viikossa säännöllisesti viitenä päivänä viikossa (ma-pe). Lomaa kuluu kuten kokoaikaisella työntekijällä 5 päivää viikossa. Vastaavasti jos lomaa myönnetään yksittäisille työpäiville, ne kaikki ku- luttavat lomaa.

Esimerkki 2:

Osa-aikainen toimistosihteeri työskentelee 19 tuntia viikossa säännöllisesti kolme- na päivänä (ma, ti ja ke). Tällöin vuosilomaa myönnettäessä yhdeltä viikolta kuluu 5 vuosilomapäivää (ma-pe). Myös torstai ja perjantai katsotaan tässä tapauksessa lomaa kuluttaviksi päiviksi, koska työ olisi voitu järjestää myös tasaiseksi niin, että työtä olisi ollut viitenä päivänä viikossa. Työajan sijoittaminen työviikon työpäivil- le keskimääräisestä poikkeavasti ei vaikuta loman kulumiseen. Vuosiloma-ajaksi merkitään koko kalenteriviikko (ma-su), jolloin vapaapäivät lauantai ja sunnuntai eivät kuluta vuosilomaa.

Jos vuosilomaa annetaan poikkeuksellisesti yksittäisinä päivinä tai muutaman päi- vän jaksoissa, tällöin on esimerkin tapauksessa huolehdittava siitä, että viimeis- tään silloin, kun on annettu kolme yksittäistä työpäivälle sijoittuvaa lomapäivää, niiden lisäksi on merkitty kaksi lomapäivää työstä vapaille päiville eli torstaille ja perjantaille. Käytännössä on selvintä menetellä siten, että 5 irtolomapäivästä ensimmäinen merkitään työpäivälle, toinen työstä poissaolopäivälle, kolmas työ- päivälle, neljäs työstä poissaolopäivälle ja viides jälleen työpäivälle. Jos irtopäiviä myönnetään enemmän kuin 5, uusi 5 irtopäivän ”sarja” aloitetaan merkitsemällä ensimmäinen irtopäivä työpäivälle. Näin toteutetaan se yleisperiaate, että myös osa-aikaisella työntekijällä kuluu lomaviikolla 5 lomapäivää.

Soveltamisohje; työn sijoittaminen usean viikon jaksolle:

IV OSA

VUOSILOMA

Osa-aikatyö voidaan jaksottaa tehtäväksi useamman viikon tasoittumisjaksolla. Tällöin on huolehdittava siitä, että lomaa kuluttavia päiviä sijoitetaan lomajaksolle tasasuhteisesti työpäiville ja työstä poissaolopäiville sen mukaan, mikä on osa- aikatyön määrä. Kun osa-aikatyön sijoittaminen on järjestetty viikkoa pidemmälle jaksolle, myös lomapäivien sijoittamista ja loman kulumista on tarkasteltava viik- koa pidemmissä jaksoissa.

Esimerkki 3:

Osa-aikaisen seurakuntamestarin työaika on 19 tuntia viikossa. Hän työskentelee vuoroviikoin siten, että joka toinen viikko on työviikko (työtä 38 tuntia) ja joka toi- nen viikko vapaaviikko (työtä 0 työtuntia). Jos lomaa myönnetään koko työviikon ajaksi, vuosiloma-ajaksi on merkittävä sekä työ- että vapaaviikko. Tällöin kummal- takin viikolta kuluu 5 vuosilomapäivää, yhteensä 10 vuosilomapäivää. Vuosilomaa ei voida myöntää pelkästään työ- tai vapaaviikolle.

Vastaavasti jos esimerkin mukaiselle työntekijälle myönnetään työviikolle vajaa viikko vuosilomaa, esim. 2 työpäivää vuosilomaa, tällöin merkitään työstä vapaal- le viikolle sama määrä vuosilomapäiviä; tässä tapauksessa 2 ja vuosilomaa kuluu yhteensä 4 vuosilomapäivää.

Esimerkki 4:

Osa-aikaeläketapauksissa on tavallista, että jos työn määrä on 50 % ja eläkkeen määrä 50 %, työtä tehdään kokoaikaisena joka toinen viikko ja työstä ollaan poissa joka toinen viikko. Työn järjestely voi olla esimerkiksi myös sellainen, että työssä ollaan 2 viikkoa ja työstä poissa 2 viikkoa. Tällaisissa tapauksissa lomaa tulee si- joittaa työviikoille ja työstä poissaoloviikoille samassa suhteessa kuin työaika ja poissaoloaika ovat suhteessa toisiinsa. Jos työmäärä on 50 % ja työ on jaksotettu tehtäväksi vuoroviikoin, jokaista työpäivälle sijoitettua lomapäivää kohti sijoite- taan lomapäivä työstä poissaoloviikolle.

Esimerkki 5:

Osa-aikaisen kanttorin työmäärä on 60 % viikossa. Tällöin työpäivien määrä on keskimäärin 3 viikossa. Hän työskentelee säännöllisesti siten että joka toinen viik- ko työtä on 5 työpäivänä ja joka toinen viikko 1 työpäivänä. Vuosilomaa myönnet- täessä tulee huolehtia siitä, että lomaa merkitään työpäiville ja työstä poissaolo- päiville suhteessa 3 : 2.

Jos lomaviikoiksi myönnetään 2 viikkoa, lomaa kuluttavat ensimmäisen viikon 5 työpäivän lisäksi toisen viikon 1 työpäivä sekä työstä vapaat 4 päivää; yhteensä 10 lomapäivää, joista 6 on työpäiviä ja 4 työstä vapaita päiviä. Mikäli lomaa myön- netään irtopäivinä, tulee huolehtia siitä, että lomaa kuluu työmäärän suhteessa: jokaista kolmea työpäivälle sijoittuvaa lomapäivää kohden tulee merkitä lomaa kaksi päivää työstä poissaolopäiville. Näin toteutetaan se yleisperiaate, että myös osa-aikaisella työntekijällä kuluu lomaviikolla 5 lomapäivää.

5 mom. Ns. tarvittaessa tulevan työntekijän vuosiloman kuluminen

TES Mikäli toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oleva ns. tarvit- taessa tuleva työsopimussuhteinen tuntipalkkainen työntekijä ansaitsee vuosilomaa, vuosiloman antamiseen ja vuosilomapäivien kulumiseen noudatetaan mitä 4 momentissa on määrätty.

Soveltamisohje:

Tätä momenttia sovelletaan sellaisiin työntekijöihin, joiden kanssa on solmittu

IV OSA

toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, mutta sopimuksessa ei ole määritelty säännöllistä työaikaa, vaan työ määräytyy seurakunnan toiminnan tarpeen mu- kaan (ns. “tarvittaessa tulevat työntekijät”).

VUOSILOMA

Tämän momentin mukainen työntekijä saattaa osalta lomanmääräytymiskuukau- sista ansaita vuosilomaa. Tämä loma annetaan työntekijälle normaaliin tapaan merkitsemällä vuosiloman ajankohta lomajärjestykseen. Vuosiloma-ajan vahvis- taminen osoittaa, milloin tarvittaessa tulevaa työntekijää ei kutsuta työhön. Loma- palkan sijasta tarvittaessa tulevalle työntekijälle maksetaan lomapalkkaa vastaava lomakorvaus 104 §:n 1 momentin mukaisesti.

96 § Vuosiloman ajankohdan määrääminen

1 mom. Pääsääntö vuosiloman ajankohdan määräämisestä

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana siten, että loma- vuoden lomakauteen (2.5.–30.9.) sijoitetaan vähintään 65 prosenttia lo- manmääräytymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä ja loput lo- makauden jälkeen. Vuosilomaa ei saa määrätä siten, että viranhaltijan/ työntekijän työssäoloajan säännöllinen työaika muuttuisi olennaisesti vuosiloman vuoksi.

Soveltamisohje:

Vuosiloma-aika voidaan tämän sopimuksen mukaisessa järjestelmässä merkitä al- kavaksi tai päättyväksi arkipäivien lisäksi myös sunnuntaina tai muuna pyhäpäivä- nä. Vuosiloma sellaiselle viranhaltijalle/työntekijälle, jonka vapaapäivät ovat lauan- tai ja sunnuntai, voidaan merkitä alkamaan maanantaista ja päättymään niin, että vuosiloma-ajan viimeinen päivä on sunnuntai. Vastaavasti jos esim. papin tai seu- rakuntamestarin säännölliset vapaapäivät ovat maanantai ja tiistai, voidaan mene- tellä samalla tavalla. Vuosiloma voidaan aloittaa vapaapäivänä (ma) ja päättää se sunnuntaihin. Tällöin vuosiloma-aika tulee vahvistetuksi täysinä kalenteriviikkoina ja vuosilomaa seuraavan viikon maanantai ja tiistai ovat normaaliin tapaan papin ja seurakuntamestarin vapaapäiviä. On huomattava, että vuosiloma-ajan vahvis- tamisella em. tavalla ei ole vaikutusta lomapäivien kulumiseen, vaan viranhaltijan virantoimitusvelvollisuuteen vuosiloma-aikana. Vuosiloma-aikana viranhaltijalla ei ole virantoimitusvelvollisuutta. Jos vapaapäiviä ei sisällytetä vuosiloma-aikaan, virantoimitusvelvollisuus voisi syntyä äkillisissä ja kiireellisissä tapauksissa (ks. KL 6:27). Tämän vuoksi yhdenjaksoiseksi tarkoitettuun lomajaksoon sisällytetään ko- konaisten viikkojen vapaapäivät. Näin menetellään myös silloin, kun lomaviikolta palkka maksetaan 99 § 2 mom. keskimääräisen lomapalkkaprosentin mukaisena.

Silloin kun vapaapäivät sijoittuvat kalenteriviikon keskelle, vuosiloma-aika on tar- koituksenmukaista merkitä alkamaan vapaapäivien jälkeisestä päivästä ja päätty- mään viimeisellä lomaviikolla vapaapäiviin. Esim. jos vapaapäivät ovat torstai ja perjantai, vuosiloma-aika alkaisi lauantaina ja päättyisi viimeisen lomaviikon per- jantaina.

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että jos vuosiloman pituus on vähintään 23 työ- päivää, osa lomasta tulisi antaa talvilomana varsinaisen lomakauden ulkopuolella.

Mikäli viranhaltijalle/työntekijälle on myönnetty pitkäaikainen virka-/työvapaa, vuosiloma voidaan antaa viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä virka-/työvapaan ai- kana. Tällöin virka-/työvapaa keskeytetään vuosiloman ajaksi.

IV OSA

2 mom. Vuosiloman antaminen pääsäännöstä poikkeavasti

Vuosiloma voidaan määrätä annettavaksi 1 momentista poikkeavasti

VUOSILOMA

1) työtehtävien kausiluonteisuuden tai muun vastaavan työtehtävien vuosittaiseen sijoittumiseen vaikuttavan perustellun syyn vuoksi tai

2) jos viranhaltijan/työntekijän kanssa niin sovitaan.

Soveltamisohje:

Palvelussuhteen päättyessä työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia, et- tä ansaitut erääntymättömät vuosilomapäivät annetaan ennen palvelussuhteen päättymistä lomana.

3 mom. Vuosiloman antamisen viimeisin ajankohta

Erääntynyt vuosiloma on annettava viimeistään lomavuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä tai perustellusta syystä syyskuun loppuun mennessä. Viranhaltijan/työntekijän kanssa voidaan myös sopia loman antamisesta lomavuotta seuraavan joulukuun loppuun mennessä.

Soveltamisohje:

Erääntynyt vuosiloma tulee pääsääntöisesti antaa ennen uuden lomakauden alka- mista (1.5). Poikkeuksellisesti ja perustellusta syystä voidaan loma antaa vielä tä- män jälkeen. Perusteltuna syynä pidetään esimerkiksi loman antamisen estymistä pitkän virka-/työvapaan tai työtilanteen vuoksi. Vuosiloma on kuitenkin aina an- nettava lomavuotta seuraavan syyskuun loppuun mennessä, jollei viranhaltijan/ työntekijän kanssa sovita loman antamisesta joulukuun loppuun mennessä. Jos sitä ei voida antaa tähän mennessä, siitä maksetaan lomakorvaus, jollei lomapäi- vien säästämisestä ole yksimielisesti sovittu. Säästää voidaan enintään 97 §:n 1 momentissa sanottu määrä pitämättömistä lomapäivistä..

4 mom. Vuosiloman yhdenjaksoisuus

Lomakauteen ja lomakauden ulkopuolelle sijoitettavat vuosilomajaksot annetaan yhdenjaksoisina, jollei asianomaisen viranhaltijan/työntekijän kanssa toisin sovita.

5 mom. Viranhaltijan/työntekijän kuuleminen ja loman ajankohdasta ilmoittaminen

Ennen loman ajankohdan määräämistä viranhaltijalle/työntekijälle on va- rattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Loman ajan- kohta on ilmoitettava, mikäli mahdollista kuukautta, mutta kuitenkin vii- meistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, jollei asian- omaisen viranhaltijan/työntekijän kanssa toisin sovita.

97 § Vuosiloman säästäminen

1 mom. Säästettävän vuosiloman määrä

Vuosilomasta on pidettävä vuosilomana vähintään 15 vuosilomapäivää. Sen ylittävästä vuosilomapäivien määrästä viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus säästää enintään 10 vuosilomapäivää pidettäväksi seuraavalla

IV OSA

lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Tämän lisäksi viranhaltija/ työntekijä voi säästää enintään 5 vuosilomapäivää, mikäli asiasta sovitaan viranhaltijan/työntekijän ja työnantajan kesken.

VUOSILOMA

Soveltamisohje:

Jos vuosilomaoikeus on vähemmän kuin 15 vuosilomapäivää, lomaa ei voida lain- kaan säästää. Jos viranhaltija/työntekijä tahtoo säästää enemmän kuin 10 loma- päivää, tähän on saatava työnantajan suostumus lomajärjestyksen vahvistamisen yhteydessä.

2 mom. Säästämisestä ilmoittamisen ajankohta

Viranhaltijan/työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle keväällä vuosilo- majärjestyksen vahvistamisen yhteydessä, kuinka monta lomapäivää hän tahtoo säästää.

Soveltamisohje:

Lomajärjestyksen vahvistamisen jälkeen lomapäiviä ei pääsääntöisesti enää voida säästää. Kuitenkin poikkeuksellisesti lomapäiviä voidaan säästää vielä lomakautta seuraavan kalenterivuoden syyskuun loppuun asti esim. pitkän sairauspoissaolon tai muun pitkäkestoisen virka-/työvapaan vuoksi, jos osapuolet ovat asiasta yksi- mielisiä.

3 mom. Säästövapaan antaminen

Jollei toisin sovita, säästetyt vuosilomapäivät on annettava säästövapaana yhdellä kertaa viranhaltijan/työntekijän ja työnantajan sopimana aikana. Säästövapaa on pidettävä viimeistään viidentenä kalenterivuotena sen kalenterivuoden päättymisestä, jona säästövapaan kerääminen alkoi.

Soveltamisohje:

Koko säästövapaa annetaan pääsääntöisesti yhdellä kertaa. Viranhaltija/työnteki- jä ja työnantaja voivat kuitenkin sopia, että säästövapaa annetaan useammassa jaksossa. Tällöinkin on suositeltavaa, että annettavat jaksot ovat riittävän pitkiä säästövapaan tarkoituksen eli pidemmän vapaan pitämisen toteuttamiseksi.

4 mom. Säästövapaan korvaaminen rahana

Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan jokaiselta pitämättä jääneeltä säästövapaapäivältä korvaus, joka lasketaan ennen muutosta voimassa olleen varsinaisen palkan perusteella, jos

1) viranhaltijan/työntekijän työaika muuttuu olennaisesti tai

2) viranhaltija/työntekijä joutuu toistaiseksi lomautetuksi.

Soveltamisohje:

Jos viranhaltija/työntekijä ja työnantaja niin sopivat, voidaan 1)-kohdan mukaisissa tapauksissa säästövapaa pitää vapaana työajan muutoksesta huolimatta. Tällöin säästövapaan ajalta maksetaan sen työajan mukainen palkka, mitä viranhaltija/ työntekijä sai säästämisen ajankohtana.

IV OSA

98 § Vuosiloman siirto ‌

1 mom. Oikeus vuosiloman siirtoon

VUOSILOMA

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomansa tai sen osa tai säästövapaa myöhempään ajankohtaan, jos

1) hän on vuosiloman tai säästövapaan alkaessa tai aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön ja

2) hän ei ole aiheuttanut sairautta tai tapaturmaa tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.

Siirto-oikeuden edellytyksenä on, että viranhaltija/työntekijä viipymättä tai laillisen esteen lakattua ilman aiheetonta viivytystä nimenomaisesti pyytää vuosiloman siirtoa. Viranhaltijalla/työntekijällä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, jos tiedetään, että hän loman aikana jou- tuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Soveltamisohje:

Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta edellyttää, että viranhaltija/työn- tekijä nimenomaisesti pyytää loman siirtoa ja että viranhaltija/työntekijä esittää lääkärintodistuksen työkyvyttömyydestään (52 §).

2 mom. Siirretyn vuosiloman antaminen

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty loma annetaan mahdollisuuksien mu- kaan saman lomakauden aikana. Loman uuden ajankohdan määräämi- sessä noudatetaan vähintään 3 päivän ilmoitusaikaa ennen siirretyn lo- man alkamista. Loxxx xiirtämisessä annettavaksi lomakauden jälkeen noudatetaan, mitä 96 §:n 3 momentissa on loman antamisesta määrätty.

3 mom. Työnantajan aloitteesta johtuva vuosiloman siirtäminen

Mikäli loman ajankohtaa joudutaan työnantajan aloitteesta painavasta syystä muuttamaan, muutoksesta on ilmoitettava vähintään 2 viikkoa en- nen loman tai sen osan alkamista. Viranhaltijan vuosiloman ajankohtaa voidaan erityisen painavasta syystä siirtää tai vuosiloma keskeyttää 2 vii- kon ilmoitusaikaa noudattamatta. Viranhaltijalle/työntekijälle on varatta- va tilaisuus tulla kuulluksi ennen tällaisen päätöksen tekemistä.

LUKU 4.4. LOMAPALKKA

99 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka

1 mom. Lomapalkan pääsääntö

Vuosiloman ja säästövapaan ajalta maksetaan viranhaltijalle/kuukausi- palkkaiselle työntekijälle hänen varsinainen palkkansa.

Soveltamisohje:

IV OSA

Henkilöön sovelletaan kuukausipalkkaisia koskevia määräyksiä, jos hän vuosilo- mansa alkaessa on kuukausipalkkainen. Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkan maksamisesta on määräykset 101 ja 102 §:ssä.

VUOSILOMA

2 mom. Keskimääräisen palkkausprosentin mukainen lomapalkka, kun työaika ja palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana

Kun viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, määräytyy kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman palkka lomanmääräyty- misvuoden aikana käytettyjen työajan mukaan määräytyneiden palkkaus- prosenttien keskiarvon perusteella (keskimääräinen palkkausprosentti).

Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan sellaisiin tilanteisiin, joissa palvelussuhteen säännöllinen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. Tällöin viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomallelähtö- hetken palkan sijasta lomapalkkaa, jonka perusteena on lomanmääräytymisvuo- den aikana ansaittujen palkkojen keskimääräinen palkkausprosentti. Lomapalkan määrässä tulee tällöin huomioon otetuksi työajan muuttuminen loman ansainta- aikana. Määräys tulee sovellettavaksi esim. silloin, kun täyttä työaikaa tekevä jää osa-aikaeläkkeelle/osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osittaisella vir- ka-/työvapaalla ollut palaa tekemään täyttä työaikaa.

Keskimääräinen palkkausprosentti määräytyy siten, että eri palkkausprosentit kerrotaan voimassaolokuukausiensa määrällä ja jaetaan lomanmääräytymiskuu- kausien yhteismäärällä. Jos palkkausprosentti on vaihtunut kesken kalenterikuu- kauden, lasketaan ko. kuukauden palkka päiväpalkkaperusteisesti erikseen mo- lempien palkkausprosenttien osalta.

Esimerkki:

Työntekijän työaika ja palkkausprosentti on lomanmääräytymisvuoden 1.4.2014– 31.3.2015 kuuden kuukauden ajan 100 % ja osa-aikaeläkkeelle/osittaiselle var- hennetulle vanhuuseläkkeelle siirtymisen vuoksi kuuden kuukauden ajan 50 %. Tältä lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman palkka määräytyy näiden prosenttien keskimääränä: (6*100 % + 6*50 %)/12 = 75 %. Vastaavasti jos palkka- usprosentti on esim. ollut neljä kuukautta 60 % ja 8 kuukautta 100 %, on keskimää- räinen palkkausprosentti 87 % (= 4*60 % + 8*100 %)/12.

Työntekijän ollessa vuosilomalla esim. 18.–31.8.2014 (14 kalenteripäivää) laske- taan lomapalkka tältä ajalta kuukausipalkasta, joka määräytyy em. tavalla mää- ritellyn keskimääräisen palkkausprosentin mukaan. Jos keskimääräinen palkka- usprosentti on esim. 75 %, maksetaan loma-ajan palkka 75 %:n kuukausipalkan mukaan 14 kalenteripäivältä, ja lopulta 17 kalenteripäivältä palkka maksetaan sen palkkausprosentin mukaan, mikä työntekijällä sillä hetkellä työssä ollessa on. Jos työntekijä on lomalla koko kalenterikuukauden, maksetaan tällaisen kuukauden palkka kokonaisuudessaan em. tavalla määritellyn keskimääräisen palkkauspro- sentin mukaan.

3 mom. Lomapalkka, kun työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ennen loman alkamista

Kun viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaavasti

IV OSA

VUOSILOMA

palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ennen vuosilo- man tai sen osan alkamista, määräytyy kyseiseltä lomanmääräytymisvuo- delta ansaitun vuosiloman palkka sen edellisen lomanmääräytymisvuo- den palkkausprosentin mukaan, jota viranhaltijalle/työntekijälle on mak- settu ennen työajassa ja palkassa tapahtunutta muutosta.

Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan tilanteisiin, joissa viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työnte- kijän työaika ja palkka ovat muuttuneet loman eräännyttyä, mutta ennen loman tai sen osan alkamista. Tällöin lomapalkkana maksetaan se varsinainen palkka, jota viranhaltijalle/työntekijälle maksettiin kyseisenä lomanmääräytymisvuonna eli vuosiloman ansainta-aikana.

Myös tämän momentin tapauksessa palkkaperusteena lomaa annettaessa käyte- tään loman antamishetken palkkatasoa samalla tavalla kuin 2 momentin tapauk- sessa keskimääräistä palkkausprosenttia käytettäessä.

4 mom. Prosenttiperusteinen lomapalkka, kun työaika on 7-8 tuntia viikossa

Sivutoimiselle viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle, joka sään- nöllisen työaikansa perusteella työskentelee niin harvoina päivinä ja niin vähäisen tuntimäärän, että jokaisen lomanmääräytymisvuoden aikana yksi tai useampi lomanmääräytymiskuukausi jää vajaaksi lomanmääräy- tymiskuukaudeksi, maksetaan lomapalkkana 104 §:n mukaisesti laskettu prosenttiperusteinen lomapalkka.

Soveltamisohje:

Tämä momentti koskee palvelussuhteita, joissa säännöllinen työaika on 7-8 tun- tia viikossa. Tällöin osalta kuukausista täyttyy lomaoikeuden edellytyksenä oleva 35 työtunnin määrä ja osalta ei. (Jos kuukausipalkkaisen työntekijän säännöllinen työaika on vain 1-6 tuntia viikossa, noudatetaan pelkästään 105 §:n lomakorvaus- määräyksiä, koska lomaoikeutta ei synny miltään kuukaudelta.)

Viranhaltijan/työntekijän täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta ansaitsema vuo- siloma annetaan vuosilomana tavalliseen tapaan. On huomattava, että kun loma- palkka maksetaan 104 §:n 1 momentin mukaisesti laskettuna prosenttiperusteise- na lomapalkkana, sen suuruus määräytyy koko lomanmääräytymisvuoden palkan perusteella, siis myös niiden kuukausien palkan perusteella, joilta työntekijä ei ole ansainnut vuosilomaa.

Jos työaika on sellainen, että viranhaltija/työntekijä normaalisti työskennellessään ansaitsisi vuosilomaa joka kuukaudelta, mutta hän ei tilapäisestä syystä ansait- se vuosilomaa joka kuukaudelta (esim. sellaisen palkattoman virka-/työvapaan vuoksi, joka ei rinnastu työssäolon veroiseksi ajaksi), lomapalkka tai lomakorvaus maksetaan täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta normaaliin tapaan 1 momen- tin mukaisesti. Tällöin vajailta lomanmääräytymiskuukausilta ei makseta mitään lomakorvausta.

Esimerkki:

Siivooja on ollut seurakunnan palveluksessa useita vuosia. Työaika on 8 tuntia viikossa ja kuukausipalkka 18 % vaativuusryhmän 303 mukaisesta palkasta. Hän ansaitsee vuosilomaa 9 kuukaudelta eli noina kuukausina työtunteja kertyy vähin- tään 35. Häneen sovelletaan lomataulukkoa 2, joten lomaoikeus on 22 päivää ja sovellettava lomakorvausprosentti 11,5 %. Siivooja on ansainnut palkkaa päätty-

IV OSA

VUOSILOMA

neen lomanmääräytymisvuoden aikana (poislukien yli- ja hätätyötuntien palkka) 3.988,90 €. Palkan kokonaismäärästä 3.005,45 € on ansaittu niinä 9 kuukautena, joilta on ansaittu vuosilomaa ja 983,45 € niinä 3 kuukautena, joilta lomaa ei ansait- tu. Lomapalkka määräytyy 104 § 1 momentin lomakorvausprosenttien mukaan ja lomaraha 107 § 2 momentin mukaan seuraavasti:

Prosenttiperusteinen lomapalkka ja lomaraha 9 kuukaudelta 11,5 % * 3.005,45 € = 345,62 € (lomapalkka)

50 % * 345,62 € = 172,81 € (lomaraha)

Prosenttiperusteinen lomapalkka 3 kuukaudelta (lomarahaa ei makseta, koska lo- maoikeus ei ole syntynyt)

11,5 % * 983,45 € = 113,09 €

5 mom. Prosenttiperusteinen lomapalkka, jos työaika vaihtelee vuoden eri aikoina

Viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle, jonka työaika vaihtelee lomanmääräytymisvuoden aikana, maksetaan lomapalkka seuraavasti:

1) kun viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika vaihtelee vuoden eri aikoina pysyvän järjestelmän mukaan, lomapalkka maksetaan 2 momentin mukaisesti (keskimääräinen palkkausprosentti).

2) kun viranhaltijan/työntekijän työaika vaihtelee vuoden eri aikoina si- ten, että osan vuotta noudatetaan säännöllistä työaikaa ja osan vuotta työaika määräytyy kokonaan tai osittain tehtävien tarpeiden mukaan (tarvittaessa tuleva), lomapalkka määräytyy 104 §:n mukaan.

Soveltamisohje:

Lomapalkan laskemisesta katso 4 momentin esimerkkiä.

6 mom. Prosenttiperusteisen lomapalkan laskennallinen oikaiseminen

Jos edellä 4-5 momentissa tarkoitetun viranhaltijan/työntekijän palkka täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on ollut tavanomaista pienempi siitä syystä, että hän on ollut kyseisen kuukauden aikana palkattomalla virka-/työvapaalla tai hänen palkkansa on sairauspoissaolon vuoksi ollut alentunut, tällaisen kuukauden lomapalkan laskentaperusteena käyte- tään laskennallista palkkaa, jonka suuruus saadaan laskemalla yhteen vi- ranhaltijan/työntekijän kolmen edellisen, palkan määrältään säännöllisen kuukauden palkka ja jakamalla se kolmella.

Esimerkki:

Työntekijä on ottanut palkatonta työvapaata maaliskuussa 10 päivää, jonka vuok- si hänen palkkansa on tänä kuukautena normaalia pienempi. Vaikka työssäoloai- kana ei työtunteja olisi kertynyt 35, lomaoikeus syntyy myös maaliskuulta, koska poissaolo rinnastuu työssäolon veroiseksi ajaksi (93 § kohta 9). Maaliskuun palk- kana käytetään laskennallista palkkaa, joka saadaan laskemalla joulu-, tammi- ja helmikuun palkka yhteen ja jakamalla se luvulla 3. Lisäksi on huomattava, että joulu-helmikuun palkasta tulee poistaa yli- ja hätätyöajan palkka.

IV OSA

7 mom. Palkkausmuodon muuttumisen vaikutus lomapalkkaan

VUOSILOMA

TES Jos tuntipalkkaisen työntekijän palkkausmuoto vaihtuu lomanmääräyty- misvuoden aikana kuukausipalkkaiseksi, lomaa annettaessa lomapalkkana maksetaan loman alkamishetken mukainen varsinainen kuukausipalkka.

100 § Lomapalkan lisäys

1 mom. Oikeus lomapalkan lisäykseen

Jos viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaan sisältyy sään- nöllisenä työaikana tehtyä sunnuntai-, ilta- tai yötyötä, lomapalkkaan las- ketaan näistä työajoista maksettujen rahakorvausten mukainen lomapal- kan lisäys.

2 mom. Lomapalkan lisäyksen laskeminen

Lomapalkan lisäyksen suuruus määritetään seuraavasti:

1) Ensiksi määritetään, kuinka monta prosenttia edellisenä lomanmää- räytymisvuonna säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntai-, ilta- ja yötyöstä maksetut rahakorvaukset ovat edellisenä lomanmääräyty- misvuonna maksetusta varsinaisesta palkasta (lomapalkan lisäyspro- sentti).

2) Toiseksi määritetään viranhaltijan/työntekijän laskennallinen loman kesto kuukausina. Loman laskennallinen kesto kuukausina määrite- tään jakamalla viranhaltijan/työntekijän ansaitsemien erääntyneiden lomapäivien määrä luvulla 21,5.

3) Kolmanneksi määritetään viranhaltijan/työntekijän laskennallinen lo- mapalkka. Laskennallinen lomapalkka saadaan kertomalla viranhal- tijan/työntekijän varsinainen kuukausipalkka laskennallisella loman kestolla.

4) Lomapalkan lisäyksen määrä saadaan kertomalla viranhaltijan/työnte- kijän laskennallinen lomapalkan määrä lomapalkan lisäysprosentilla.

3 mom. Lomapalkan lisäyksen enimmäismäärä

Lomapalkan lisäys on enintään 35 % laskennallisesta lomapalkasta.

4 mom. Lomapalkan lisäyksen maksaminen

Lomapalkan lisäys maksetaan kertasuorituksena lomarahan maksamisen yhteydessä kesäkuussa.

5 mom. Lomapalkan lisäys palvelussuhteen päättyessä

Palvelussuhteen päättyessä maksettavaan lomakorvaukseen lomapal- kan lisäys lasketaan käyttäen kyseisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksettuja työaikakorvauksia ja palvelussuhteen päättymishetken varsi- naista palkkaa.

Soveltamisohje:

IV OSA

Lomapalkan lisäystä laskettaessa ei oteta huomioon vapaa-aikana annettuja työ- aikakorvauksia.

Esimerkki:

VUOSILOMA

Työntekijän säännöllinen kuukausipalkka (varsinainen palkka) on 2.150 €/kk ja var- sinainen palkka koko päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta 25.800 €. Hänelle on lisäksi maksettu samana aikana 310 € pyhä-, ilta- ja yötyökorvauksia säännöl- lisenä työaikana tehdystä työstä. (Lisäksi on maksettu vastaavia korvauksia ylitöi- hin liittyen, mutta niitä ei tässä laskelmassa oteta huomioon.) Lomapalkan lisäys lasketaan seuraavasti:

1) Korvausten määrä on 1,2 % varsinaisesta palkasta (310 € / 25.800 € * 100). Lo- mapalkkaa lisätään tällä prosenttimäärällä.

2) Lomaoikeus on 38 lomapäivää (lomataulukko 1). Kuukaudessa on keskimää- rin n. 21,5 lomapäivää. Loman laskennallinen kesto on tällöin 1,77 kuukautta (38 / 21,5 = 1,77).

3) Työntekijän säännöllinen kuukausipalkka (varsinainen palkka) on 2.150 €/kk. Laskennallinen lomapalkka on 1,77 * 2.150 € = 3.805,50 €

4) Lisäyksen määrä on (1,2 % * 3.805,50 €) = 45,67 €.

101 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka erääntyneestä vuosilomasta TES

1 mom. Lomapalkan suuruus

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan erääntyneestä vuosilomasta prosenttiperusteisesti määräytyvä lomapalkka, jos hän on

1) toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa tai

2) sellaisessa pitkäkestoisessa määräaikaisessa työsuhteessa, jossa erääntynyt vuosiloma annetaan vuosilomana eikä makseta lomakor- vauksena.

Lomapalkka määräytyy alla olevan taulukon mukaisena prosenttiosuute- na lomanmääräytymisvuoden aikana täysiltä lomanmääräytymiskuukau- silta maksetusta palkasta. Palkkaan lasketaan mukaan maksetut lisät, lu- kuun ottamatta yli- ja hätätyön ajalta maksettua palkkaa.

Lomaoikeus- vaihtoehto (94 § 2 mom.)	Täydet lomanmääräytymiskuukaudet
Lomaoikeus- vaihtoehto (94 § 2 mom.)	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12
Lomataulukko 1	13,0	13,0	13,0	13,0	13,0	13,0	14,0	14,0	14,0	15,0	15,5	16,5
Lomataulukko 2	11,5	11,5	11,5	11,5	11,5	11,5	11,5	11,5	11,5	11,5	12,0	12,5
Lomataulukko 3	9,0	9,0	9,0	9,0	9,0	9,0	9,0	9,0	9,0	9,0	9,0	9,5

Soveltamisohje:

Yllä olevassa taulukossa olevat viittaukset lomataulukkoihin 1-3 tarkoittavat 94 § 2 momentissa olevaa kolmea eri lomaoikeusvaihtoehtoa. Sarakkeissa olevat luvut tarkoittavat lomapalkkaprosentin suuruutta sen mukaan, kuinka monelta loman- määräytymiskuukaudelta lomaa on ansaittu. Käytännössä sovellettavaksi tulevat

IV OSA

VUOSILOMA

lähinnä 12 täyden lomanmääräytymiskuukausisarakkeen mukaiset lomapalkka- prosentit. Muiden sarakkeiden mukaiset palkkausprosentit tulevat sovellettavaksi silloin, jos työntekijä ei ole joltain/joiltain kuukausilta ansainnut vuosilomaa. On huomattava, että vajaiden lomanmääräytymiskuukausien palkkaa ei oteta lainkaan huomioon määriteltäessä lomapalkan suuruutta prosenttiperusteisesti. Vajaiden lomanmääräytymiskuukausien palkkaan ei makseta myöskään lomakorvausta.

Tämän momentin mukaista lomapalkkaa ei makseta, jos vuosilomaa annetaan kesken lomanmääräytymisvuoden ennen sen erääntymistä. Tämä koskee eri- tyisesti niitä tilanteita, jossa kausityöntekijälle annetaan ennen palvelussuhteen päättymistä ansaitut erääntymättömät vuosilomapäivät lomana. Ks. 102 § sovel- tamisohjeineen.

Esimerkki:

Tuntipalkkainen työntekijä on ansainnut vuosilomaa 12 kuukaudelta 38 työpäi- vää. Lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun palkan määrä, johon lasketaan mukaan lomapalkka ja muilta poissaoloajoilta maksettu palkka (esim. sairaus- ajan palkka) sekä ilta-, yö-, pitkän työpäivän ja sunnuntaityökorvaukset, on ollut 22.000,00 €. Palkan määrästä on vähennetty ylitöiden ajalta maksettu palkka, lo- maraha ja mahdollinen varallaolokorvaus, joita ei oteta huomioon lomapalkkaa laskettaessa.

Lomapalkan kokonaismäärä on 16,5 % * 22.000,00 € = 3.630,00 €. Yhden vuosilo- mapäivän (työpäivän) palkka on 3.630,00 € / 38 = 95,52 €. Lomapalkkaa maksetaan kullekin lomajaksolle sen mukaan, kuinka monta vuosilomaa kuluttavaa päivää (työpäivää) siihen sisältyy.

2 mom. Alentuneen palkkaperusteen laskennallinen oikaiseminen

Jos 1 momentissa tarkoitetun tuntipalkkaisen työntekijän palkka täydel- tä lomanmääräytymiskuukaudelta on ollut tavanomaista pienempi siitä syystä, että hän on ollut kyseisen kuukauden aikana palkattomalla työva- paalla tai hänen palkkansa on sairauspoissaolon vuoksi ollut alentunut, tällaisen kuukauden lomapalkan laskentaperusteena käytetään lasken- nallista palkkaa. Laskennallisen palkan suuruus saadaan laskemalla yh- teen työntekijän kolmen edellisen, palkan määrältään säännöllisen kuu- kauden palkka ja jakamalla se kolmella.

Esimerkki:

Kokoaikainen työntekijä on ottanut palkatonta työvapaata maaliskuussa 10 päi- vää, jonka vuoksi hänen palkkansa on tänä kuukautena normaalia pienempi. Työs- säoloaikana työtunteja on kuitenkin enemmän kuin 35, joten lomaoikeus syntyy. Maaliskuun palkkana käytetään laskennallista palkkaa, joka saadaan laskemalla joulu-, tammi- ja helmikuun palkka yhteen ja jakamalla se luvulla 3. Lisäksi on huo- mattava, että joulukuun-helmikuun palkasta tulee 1 momentin mukaisesti poistaa yli- ja hätätyöajan palkka.

3 mom. Ns. tarvittaessa töihin tulevan tuntipalkkaisen lomapalkka

Jos tuntipalkkainen työntekijä on palkattu työhön toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, mutta täsmällistä työaikaa ei ole sovittu työmää- rän vaihtelujen vuoksi (ns. tarvittaessa työhön tulevat), hänen lomapalk- kansa määritetään 104 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje:‌

IV OSA

Lomapalkan ja lomarahan määrittämisestä ks. esimerkkiä 99 § 4 momentista.

4 mom. Palkkausmuodon muuttumisen vaikutus lomapalkkaan

VUOSILOMA

Jos työntekijän palkkausmuoto vaihtuu lomanmääräytymisvuoden aikana kuukausipalkkaisesta tuntipalkkaiseksi, lomaa annettaessa lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitusta palkasta 1-2 mo- mentin mukaisesti.

Soveltamisohje:

Tätä momenttia sovelletaan, kun työntekijä on lomanmääräytymisvuoden alku- osan työskennellyt kuukausipalkkaisena viranhaltijana/työntekijänä ja palkkaus- muoto on kesken lomanmääräytymisvuotta vaihtunut tuntipalkkaiseksi. Tällaises- sa muutostilanteessa työaika on samalla voinut muuttua.

102 § Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksettava lomapalkka erääntymät- tömästä vuosilomasta

TES

Jos tuntipalkkaiselle työntekijälle myönnetään vuosilomaa ennen sen erääntymistä, lomapalkka maksetaan tällaisen vuosiloman ajalta 104 §:n lomakorvausta koskevan määräyksen mukaisesti.

Soveltamisohje:

Tätä pykälää sovelletaan 101 §:n sijasta lähinnä silloin, jos kausityötekijälle xxxx- xxxx ansaittua, mutta vielä erääntymätöntä vuosilomaa poikkeuksellisesti määrä- aikaisen työsuhteen aikana. Tällainen tilanne voi syntyä myös silloin, jos tuntipalk- kaiselle työntekijälle annetaan ansaittua erääntymätöntä vuosilomaa lomakorva- uksen maksamisen sijasta palvelussuhteen päättyessä kesken lomanmääräyty- misvuoden esim. eläkkeelle siirtymisen vuoksi.

LUKU 4.5. LOMAKORVAUS

103 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä

1 mom. Lomakorvauksen pääsääntö

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus palvelussuhteen päättyessä saada lomakorvaus pitämättömiltä vuosilomapäiviltä. Lomakorvaus lasketaan jakamalla palvelussuhteen päättymisajankohdan varsinainen kuukausi- palkka luvulla 20,83 ja kertomalla se 94 §:n 2 momentin mukaisten loma- taulukoiden vuosilomapäivien lukumäärällä, joista ensin vähennetään jo pidetyt lomapäivät.

Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan poikkeustilanteessa myös palvelussuhteen jatkuessa, kun lomaa ei saada annettua 96 § 3 momentin mukaisesti lomavuotta seuraavan ka- lenterivuoden syyskuun loppuun mennessä ja se maksetaan lomakorvauksena.

IV OSA

Lomakorvauksen maksaminen on yleisintä seurakunnan kausiluontoisissa töissä määräaikaisen työsuhteen päättyessä, mutta se tulee kyseeseen myös toistaiseksi voimassa olevan palvelussuhteen päättyessä.

VUOSILOMA

Lomakorvausta ei makseta lähtökohtaisesti lainkaan sellaisten lomanmääräyty- miskuukausien palkkaan, joilta ei synny lomaoikeutta. Tähän perusperiaatteeseen on kaksi poikkeusta:

1) kun lomaoikeus syntyy yhdistämällä kahden vajaan lomanmääräytymiskuukau- den päivät 92 § 3 momentin mukaisesti (ns. hännät yhteen -periaate)

2) kun palvelussuhteen aikana ei ansaita sen lyhyyden tai työmäärän vähyyden vuoksi lainkaan vuosilomaa, jolloin maksetaan 105 §:n mukainen lomakorvaus.

Lomarahan maksamisesta lomakorvauksen maksamisen yhteydessä ks. 110 §

2 mom.

Esimerkki:

Viranhaltijan/työntekijän lomaoikeus on 38 vuosilomapäivää (94 §:n 2 mom. loma- taulukko 1). Palvelussuhde päättyy 31.8. ja hän on pitänyt edellisen lomanmääräy- tymisvuoden lomasta (38 lomapäivää) 27 lomapäivää. Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus kaikkiaan 26 lomapäivältä: edelliseltä lomanmääräyty- misvuodelta jäljellä olevat 11 työpäivää ja kulumassa olevalta lomanmääräytymis- vuodelta viideltä kuukaudelta ansaittu 15 työpäivää erääntymätöntä vuosilomaa. (Erääntyneestä lomasta lomaraha on maksettu jo kesäkuussa. Erääntymättömäs- tä lomasta maksetaan lomarahaa 106 §:n 1 momentin mukaisesti 5 kuukaudelta yhteensä 30 % kuukausipalkasta (= 5 * 6 %).

2 mom. Lomakorvaus, kun työaika ja palkka on muuttunut tai muuttuu loman- määräytymisvuoden aikana

Jos viranhaltijan/työntekijän lomapalkka määräytyy 99 §:n 2 tai 3 momen- tin mukaisesti, lasketaan myös lomakorvaus pitämättömiltä vuosiloma- päiviltä noudattaen 99 §:n 2 ja 3 momentin laskentasääntöjä.

3 mom. Lomakorvauksen suhteutus lyhyissä palvelussuhteissa

Jos viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä kalenterikuukautta, mutta hän kuitenkin ansaitsee palve- lussuhteen perusteella vuosilomaa, lomakorvausta maksetaan siinä suh- teessa, montako kalenteripäivää palvelussuhde on kestänyt koko kalen- terikuukauden kalenteripäivien määrästä. Jos viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde kestää kokonaisuudessaan yli kalenterikuukauden mittai- sen jakson, lomakorvauksen määrä maksetaan täytenä jokaiselta lomaan oikeuttavalta kuukaudelta.

Soveltamisohje:

Lomaoikeus voi syntyä kahdessa tapauksessa silloinkin, kun palvelussuhde kestää vähemmän kuin täyden kalenterikuukauden:

1) Palvelussuhde kestää kalenterikuukauden aikana vähintään 16 kalenterivuo- rokautta ja sen aikana tehdään työtä vähintään 35 tuntia tai työskennellään vähintään 14 työpäivänä (ks. 92 § 1-2 mom.).

2) Lomaoikeus syntyy ns. hännät yhteen -periaatteen nojalla (ks. 92 § 3 mom.)

Sen jälkeen kun palvelussuhde on kestänyt kokonaisen kalenterikuukauden, suh-

IV OSA

teutusta ei enää käytetä. Jos palvelussuhteen kesto kahtena sellaisena kuukaute- na, joihin suhteutusta sovelletaan, on kestänyt yhteensä yli kuukauden mittaisen jakson, suhteutuksen perusteella ei kuitenkaan makseta enempää kuin yhden täy- den kuukauden lomakorvaus (ks. esim. 3).

VUOSILOMA

Esimerkki 1:

Kokoaikainen palvelussuhde kestää 6.-24.7. eli 19 kalenterivuorokautta. Lomaoi- keus syntyy: palvelussuhteen kesto on yli 16 kalenteripäivää ja työtä tehdään yli 35 työtuntia. Kun palvelussuhde ei kestä yhtään kokonaista kalenterikuukautta, lomakorvaus suhteutetaan palveluksessaoloaikaan. Lomakorvaus on 19/31-osaa täydestä lomakorvauksesta. Myös lomaraha suhteutetaan samalla suhdeluvulla

Esimerkki 2:

Kokoaikainen palvelussuhde kestää 22.7.–9.8. eli 19 kalenterivuorokautta. Kumpi- kin lomanmääräytymiskuukausi on vajaa, koska palvelussuhde ei kestä kumpana- kaan kuukautena 16 kalenterivuorokautta. Kuitenkin 92 § 3 momentin perusteella heinä- ja elokuun päivät lasketaan yhteen, jolloin syntyy laskennallisesti esimerk- kiä 1 vastaava lomaoikeus. Lomakorvaus ja lomaraha lasketaan samalla tavalla kuin esimerkissä 1. Suhteutuksessa jakajana käytetään sen kuukauden kalenteri- päiviä, jonka ajalle suurempi määrä työsuhteen kestosta sijoittuu (heinäkuu).

Esimerkki 3:

Kokoaikainen palvelussuhde kestää kokonaisuudessaan yli kuukauden, mutta ei yhtään täyttä kalenterikuukautta: 3.7.-10.8. Lomaoikeus syntyy heinäkuulta, mut- ta ei elokuulta. Kun koko palvelussuhteen kesto on pituudeltaan yli kuukauden mittainen, lomakorvaus ja lomaraha maksetaan yhden kuukauden osalta täytenä. Se osa elokuun puolelle jatkuvasta palvelussuhteesta, joka ylittää kuukauden ko- konaiskeston, ei oikeuta muuhun lomakorvaukseen.

Esimerkki 4:

Kokoaikainen palvelussuhde kestää 3.7.-20.8. Molemmat työssäolokuukaudet ovat itsessään täysiä lomanmääräytymiskuukausia. Kun palvelussuhde ei kuiten- kaan ole kestänyt yhtään kokonaista täyttä kalenterikuukautta, maksettava kah- den kuukauden lomakorvaus ja lomaraha suhteutetaan kuukausien kalenteripäi- vien yhteenlaskettuun lukumäärään: (29+20)/(31+31).

Jos palvelussuhteeseen sisältyisi yksikin kokonainen kalenterikuukausi, esim. pal- velussuhde kestäisi 3.6.-20.8, suhteutusta ei tehtäisi, vaan kaikkien itsessään täy- sien lomanmääräytymiskuukausien lomakorvaus maksettaisiin täytenä. Tällöin todettaisiin, mitkä kuukaudet ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia ja niiden lisäksi mahdollinen 92 § 3 momentin hännät yhteen -periaatteen perusteella muo- dostettu ”laskennallinen” täysi lomanmääräytymiskuukausi. Näiltä maksetaan täy- si lomakorvaus ja lomaraha. Vajailta lomanmääräytymiskuukausilta ei tällaisessa tapauksessa lomakorvausta makseta.

4 mom. Lomakorvauksen maksaminen papin o.v.o-korvaukseeen

VES Edellä 27 §:n 2 momentissa tarkoitetulle papille, joka on tuomiokapitulin määräyksestä yhdenjaksoisesti hoitanut lomanmääräytymisvuoden aika- na oman virkansa ohella toiseen virkaan kuuluvia tehtäviä kauemmin kuin kaksi kuukautta, suoritetaan lomakorvauksena 9,0 % hänelle maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä korvauksesta tai palkkiosta. Lomakorva- us maksetaan viranhoitomääräyksen päättymistä seuraavan palkanmak- sun yhteydessä.

IV OSA

5 mom. Lomakorvaus, kun lomaa ei lainkaan ansaita

VUOSILOMA

Sellaisen palvelussuhteen ajalta, jolta viranhaltija/kuukausipalkkainen työntekijä ei ansaitse lainkaan vuosilomaa edes 92 §:n 3 momentin mu- kaisesti laskettuna, maksetaan lomakorvausta siten kuin 104 §:ssä mää- rätään.

104 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomakorvaus työsuhteen päättyessä TES

1 mom. Lomakorvauksen määrä

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan työsuhteen päättyessä täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta maksetusta palkasta lisineen lomakorva- usta seuraavan taulukon mukaisesti, jollei 2-3 momentista muuta johdu. Lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan ei lasketa mukaan yli- ja hätätyön ajalta maksettua palkkaa.

Lomaoikeusvaihtoehto (94 § 2 mom.)	Lomapalkan/lomakorvauksen suuruus
Lomataulukko 1	13,0 %
Lomataulukko 2	11,5 %
Lomataulukko 3	9,0 %

Soveltamisohje:

Määräystä sovelletaan poikkeustilanteessa myös palvelussuhteen jatkuessa, kun lomaa ei saada annettua 96 §:n 3 momentin mukaisesti lomavuotta seuraavan syyskuun loppuun mennessä ja se maksetaan lomakorvauksena.

Lomakorvausta/lomapalkkaa laskettaessa otetaan huomioon vain niiden kuukau- sien palkka, joilta työntekijä on ansainnut vuosilomaa. Vajaiden lomanmääräyty- miskuukausien palkkaan ei makseta lomakorvausta, ellei 92 §:n 3 momentin hän- nät yhteen -periaatteesta muuta johdu.

Lomakorvausta laskettaessa otetaan huomioon kaikki palkkaerät lukuun ottamat- ta yli- ja hätätyötuntien palkkaa. Siten ylityötuntien peruspalkka ylityökorotuksi- neen ja mahdollisine muine lisineen samoin kuin varallaolokorvaus jää aina huo- miotta lomakorvauksen suuruutta määriteltäessä. Sen sijaan muut säännölliseltä työajalta maksetut palkkaerät kuten sunnuntaityökorvaus, ilta- ja yötyökorvaus, lomapalkka ja sairausajan palkka otetaan kokonaisuudessaan huomioon loma- korvauksen suuruutta määriteltäessä. Tämän pykälän 2 momentissa on poikkeus- määräys sitä tilannetta varten, että palkka joltain lomaan oikeuttavalta kuukaudel- ta on tilapäisesti ollut vähentynyt esim. palkattoman työvapaan tai pitkästä saira- uspoissaolosta tehdyn palkan vähennyksen vuoksi. Lisäksi 92 §:n 3 momentissa on poikkeusmääräys siitä, milloin työsuhteen vajaan alkamis- ja päättymiskuukau- den työpäivät tai työtunnit voidaan laskea yhteen yhden täyden lomanmääräyty- miskuukauden määrittämiseksi.

Lomapalkan maksamisen ajankohdasta, kun loma annetaan useammassa kuin yhdessä osassa, ks. 109 §:n 2 mom.

Tämän momentin mukaisia lomakorvausprosentteja sovelletaan poikkeuksellises-

IV OSA

ti myös 101 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa toistaiseksi voimassa oleviin tai pitkä- kestoisiin määräaikaisiin työsuhteisiin. Kyseisissä poikkeustilanteissa lomapalkan sijasta maksettava prosenttiperusteinen lomapalkka lasketaan myös sellaisten lo- manmääräytymiskuukausien palkkaan, joilta ei ole ansaittu vuosilomaa.

VUOSILOMA

2 mom. Alentuneen palkkaperusteen laskennallinen oikaiseminen

Jos edellä 1 momentissa tarkoitetun tuntipalkkaisen työntekijän palkka täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on ollut tavanomaista pienempi siitä syystä, että hän on ollut kyseisen kuukauden aikana palkattomalla työvapaalla tai hänen palkkansa on sairauspoissaolon vuoksi ollut alentu- nut, tällaisen kuukauden lomapalkan laskentaperusteena käytetään las- kennallista palkkaa, jonka suuruus saadaan laskemalla yhteen työntekijän kolmen edellisen, palkan määrältään säännöllisen kuukauden palkka ja jakamalla se kolmella.

Soveltamisohje:

Ks. esimerkkiä 101 § 2 momentista.

3 mom. Palkkausmuodon muuttumisen vaikutus lomakorvaukseen

Jos työntekijän palkkausmuoto on vaihtunut kuukausipalkkaisesta tunti- palkkaiseksi, lomakorvaus maksetaan koko korvattavalta ajanjaksolta 1 momentin mukaisesti.

Soveltamisohje:

Tätä momenttia sovelletaan, kun työntekijä on lomakorvaukseen oikeuttavan ajan- jakson alkuosan työskennellyt viranhaltijana/kuukausipalkkaisena työntekijänä ja palkkausmuoto on ennen työsuhteen päättymistä vaihtunut tuntipalkkaiseksi.

105 § Viranhaltijan/työntekijän lomakorvaus, kun vuosilomaa ei ansaita yhdeltäkään lomanmääräytymiskuukaudelta

1 mom. Lomakorvauksen määrä, kun lomaoikeutta ei ole syntynyt

Jos viranhaltija/työntekijä ei ansaitse palvelussuhteen ajalta lainkaan vuo- xxxxxxx, lomakorvauksena maksetaan 9,0 % kunkin kuukauden aikana maksetusta palkasta yli- ja hätätyön ajalta maksettua palkkaa lukuun ot- tamatta. Jos palvelussuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuoden, korvauspro- sentti on 11,5 %.

2 mom. Xxxxxxxxxxxxxx suhde lomaan oikeuttavaan erilliseen palvelussuhteeseen

Määriteltäessä viranhaltijan/työntekijän oikeutta tämän pykälän mukai- seen lomakorvaukseen huomioon ei oteta niitä työpäiviä eikä työtunteja, joiden perusteella on syntynyt oikeus vuosilomaan ja sen mukaiseen lo- makorvaukseen. Lomakorvausta laskettaessa ei oteta huomioon näiden työpäivien eikä työtuntien palkkaa.

Document Metadata

Table of Contents

KirVESTES 2022–2024

Document Metadata