SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ,

Pohjois-Pohjanmaa

SOPIMUS HENKILÖKULJETUSTEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISTYÖSTÄ,

JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄSTÄ JA JOUKKOLIIKENTEEN KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA

1. Sopijapuolet

Joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen:

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus), joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavana viranomaisena ja

Kunta:

Paltamon kunta (jäljempänä kunta), jonka kuntalaisia ja aluetta sopimus koskee.

2. Sopimuksen kohde ja tarkoitus

Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia ELY-keskuksen järjestämän joukkoliikenteen, kunnan henkilökuljetusten ja kunnan järjestämän täydentävän joukkoliikenteen muodostamasta kokonaisuudesta eli sen suunnittelu-, järjestämis- ja rahoitusvastuista sekä markkinaehtoisen liikenteen asemasta. Tällä sopimuksella ei kuitenkaan muuteta joukkoliikennelain ja muun lainsäädännön mukaista sopijapuolten välistä perusvastuunjakoa.

Tässä sopimuksessa sovitaan:

• joukkoliikenteen suunnittelun ja seurannan yhteistyöstä, periaatteista ja menettelytavoista,

• kunnan järjestämien henkilökuljetusten ja ELY-keskuksen järjestämien joukkoliikennepalvelujen koordinoinnista

• kunnan osallistumisesta kuntalaisiaan palvelevan ELY-keskuksen järjestämien joukkoliikennepalvelujen kustannuksiin,

• kunnan alueella käytettävästä joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmästä ja sen toteutuksesta asiakaspalvelupisteineen sekä

• kunnan järjestämän täydentävän joukkoliikenteen tietojen toimittamisesta valtakunnallisiin rekistereihin.

Sopimuksen alkaessa noudatetaan lippu- ja maksujärjestelmän ja rahoituksen osalta tässä sopimuksessa kuvattuja menettelyjä. Siirryttäessä viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmään tehdään sopimusmuutos täydentämällä sopimusta uutta lippu- ja maksujärjestelmää kuvaavilla liitteillä 2 ja 3, joiden yksityiskohtaisesta sisällöstä sopijapuolet neuvottelevat ja sopivat erikseen.

Tämä sopimus koskee joukkoliikennelain (869/2009) mukaisten siirtymäajan liikennöintisopimuksien lakkaamisen jälkeen heinäkuun 2014 alusta lukien EU:n palvelusopimusasetuksen (EY-1370/2007, jäljempänä PSA) mukaisesti järjestettyä

ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvaa liikennettä. Sopimus korvaa 22.10.2010 sopijapuolten välillä tehdyn lippuyhteistyötä koskevan sopimuksen muutoin paitsi jäljempänä lueteltujen siirtymäajan liikennöintisopimusten ja niitä koskevien lisäasiakirjojen osalta, elleivät ELY-keskus ja liikenteenharjoittaja toisin erikseen sovi.

Sopimuksen piiriin tulee todennäköisesti myöhemmin ELY-keskuksen nykyisiä ostoliikennesopimuksia sekä seuraavia siirtymäajan liikennöintisopimuksia korvaava PSA:n mukainen liikenne joko liikennöintisopimusten umpeutuessa tai aiemmin, mikäli sopimusosapuolet näin erikseen sopivat tai ELY-keskus irtisanoo sopimuksen joukkoliikennelain 62 § 8 momentin perusteella (suluissa sopimuksen umpeutumispäivämäärä):

Siirtymäajan liikennöintisopimus 500788 (31.5.2015)

Siirtymäajan liikennöintisopimus 500725 (14.8.2015)

Siirtymäajan liikennöintisopimus 500760 (3.6.2016)

Siirtymäajan liikennöintisopimus 500772 (31.5.2016)

Siirtymäajan liikennöintisopimus 500746 (31.5.2016)

Siirtymäajan liikennöintisopimus 500875 (14.8.2017)

Ostoliikennesopimus 501964 (31.5.2015)

Ostoliikennesopimus 501965 (31.5.2015)

Ostoliikennesopimus 501967 (31.5.2015)

Ostoliikennesopimus 501968 (31.5.2015)

Ostoliikennesopimus 501969 (31.5.2015)

Käyttöoikeussopimus 532326 (31.5.2015)

Käyttöoikeussopimus 532400 (31.5.2015)

Käyttöoikeussopimus 532297 (14.8.2015)

Ostoliikennesopimus 9261 (31.5.2016)

Käyttöoikeussopimus 532354 (3.6.2016)

Ostoliikennesopimus 9255 (4.6.2016)

Lisäksi sopimuksen kohteena on yhteistyön, liikennesuunnitteluperiaatteiden, joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmän sekä tietojen toimittamisen osalta myös kunnan järjestämät henkilökuljetukset ja täydentävät joukkoliikenteet.

3. Joukkoliikenteen suunnittelun ja seurannan yhteistyö

ELY-keskuksen vastuulla on toimialueensa joukkoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen siten, kuin PSA, joukkoliikennelaki ja julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö edellyttävät.

ELY-keskus määrittelee avoimen joukkoliikenteen palvelutason ja suunnittelee kunnan asukkaita palvelevan joukkoliikenteen yhteistyössä kunnan kanssa sekä vastaa tilaajana joukkoliikennepalveluiden järjestämisestä. Hankinnoissa noudatetaan joukkoliikennelakia ja hankintalakia kun tehdään käyttöoikeussopimuksia ja pelkästään hankintalakia silloin kun tehdään liikennöintisopimuksia bruttomallilla. Joukkoliikenteen suunnittelussa tavoitteena on kunnan henkilökuljetusten sovittaminen avoimeen joukkoliikenteeseen. Hankintojen suunnittelun reunaehtoina ovat valtion ja kunnan talousarvioihin varatut määrärahat sekä ELY-keskuksen henkilöresurssit.

Kunta osallistuu joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn ja joukkoliikennepalveluiden suunnitteluun. Kunta täydentää tarpeen mukaan

ELY-keskuksen hankkimaa liikennettä kunnan sisäisillä liikenteillä ja vastaa tilaajana niiden henkilökuljetusten ja täydentävien joukkoliikennepalvelujen järjestämisestä kunnan sisäisessä liikenteessä, joita ei järjestetä tämän sopimuksen mukaisina

ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvina joukkoliikennepalveluina. Mikäli kunnan henkilökuljetuksia sovitetaan osaksi ELY-keskuksen tilaamaa liikennettä, vastaa kunta edelleenkin niiden kustannuksista.

ELY-keskus vastaa tilaajana sopimuksenaikaisesta yhteydenpidosta liikenteenharjoittajiin esimerkiksi mahdollisissa sopimusmuutoksissa, mutta neuvottelee aina kunnan kanssa ennen kuin päättää muutoksista, joilla on vaikutusta määriteltyyn palvelutasoon tai kustannuksiin.

Kunta välittää ELY-keskukselle tiedon sopimuksen mukaista liikennettä koskevasta asiakaspalautteesta.

4. Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

4.1 Lippu- ja maksujärjestelmä, siinä noudatettava taksajärjestelmä ja lipputuotteet

Sopimuksen alkaessa sopimuksen kohteena olevassa ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvassa liikenteessä liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho vastaa lippu- ja maksujärjestelmän toteuttamisesta liikennepalvelujen tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Liikenteenharjoittajan toteuttamassa lippu- ja maksujärjestelmässä noudatetaan matkan pituuteen perustuvaa kilometritaksaa.

Järjestelmän lipputuotteet on kuvattu liitteessä 1.

Myös kunnan hankkimissa täydentävissä joukkoliikennepalveluissa on käytössä liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä, jonka vaatimukset määritellään kunnan kilpailuttamisasiakirjoissa.

Tavoitteena on, että kesäkuun alussa 2016 siirrytään vyöhykejakoon perustuvaan viranomaisten yhteiseen lippu- ja maksujärjestelmään. Tähän sopimuksen laaditaan viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen viranomaisjärjestelmään siirtymistä liitteet, joissa kuvataan lippu- ja maksujärjestelmä, käyttöön otettavat hintavyöhykkeet, lipputuotteet ja hinnat sekä sovitaan asiakaspalvelujen laajuudesta ja laadusta, järjestelmän piiriin tulevasta liikenteestä ja muista käyttöehdoista, kuten esimerkiksi kunnan velvoitteista silloin kun kunnan sisäisessä liikenteessä otetaan käyttöön viranomaisten lippujärjestelmä. Viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus lisätään sopimuksen liitteeksi 2 ja järjestelmän vyöhykkeet ja käyttöön otettavat lipputuotteet liitteeksi 3. Sopijaosapuolet neuvottelevat liitteiden yksityiskohtaisesta sisällöstä erikseen.

4.2 Lippujen hintarakenne ja hintojen tarkistukset

Sopimuksen alkuvaiheessa liikenteessä käytettävät liikenteenharjoittajan tai tämän valtuuttaman tahon toteuttaman lippu- ja maksujärjestelmän lipputuotteet, järjestelmän käyttöönottopäivän asiakashinnat ja käyttöoikeussopimuksissa liikenteenharjoittajalle maksettavat lipputulokorvaukset ovat liitteessä 1.

Liikenteenharjoittajien liikennöintisopimusten mukainen tulonmuodostus korvausten indeksitarkastuksineen sovitaan yksityiskohtaisesti ELY-keskuksen ja liikenteenharjoittajien välisissä liikennöintisopimuksissa.

ELY-keskus päättää toimivalta-alueensa aikuisten kerta- ja sarjalippujen asiakashinnat. Nämä ELY-keskuksen vahvistamat matkalippujen asiakashinnat ja niiden perusteella määräytyvät liikenteenharjoittajan lipputulokorvaukset tarkistetaan kerran vuodessa Tilastokeskuksen laatiman linja-autoliikenteen kustannusindeksin vakiovuoroliikenteen vuosi-indeksin mukaan. Asiakashintojen indeksitarkistus tapahtuu kolmen desimaalin tarkkuudella ja näin saatavat asiakashinnat pyöristetään lähimpään 10 senttiin. Perusindeksinä on vuoden 2012 vuosi-indeksi.

Sopimuksen alkaessa sopimuksen mukaisessa ELY-keskuksen tilaamassa liikenteessä käytetään lisäksi siirtymäajan sopimusten ja niiden lisäasiakirjojen mukaisia tuettuja kausi- ja sarjalippuja (kuntakohtaiset matkaliput), joiden hintarakenne ja hinnantarkistukset toteutetaan siten kuin voimaan jäävää siirtymäajan liikennöintisopimusten mukaista liikennettä koskevassa ELY-keskuksen ja kunnan välisessä lippuyhteistyösopimuksessa 22.10.2010 on kuvattu ja käytännön toimissa noudatetaan kunnan ja Oy Matkahuolto Ab:n välistä edelliseen pohjautuvaa, voimassaolevaa sopimusta. Sopimuksen mukaisessa liikenteessä ei oteta uusia kuntakohtaisia lipputuotteita käyttöön ennen kuin siirrytään viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmään.

ELY-keskus päättää myös mahdollisten muiden, liikenteenharjoittajan tarjouspyynnössään esittämien lipputyyppien käyttöönotosta, jolloin liitettä 1 päivitetään ko. lipputuotteiden osalta. Mahdollisista muista käyttöönotettavista lipputuotteista liikenteenharjoittajalle kuuluu vain asiakastulojen osuus, eikä ELY-keskus tai kunta maksa niistä mitään lipputukea.

Mikäli Tilastokeskuksen linja-autoliikenteen kustannusindeksin vakiovuoroliikenteen vuosi-indeksi julkaistaan tammikuun 18. päivään mennessä, vahvistaa ELY-keskus vuosittain helmikuun 1. päivään mennessä kerta- ja sarjalippujen asiakashinnat ja niiden mukaan määräytyvät liikenteenharjoittajalle maksettavat nousukohtaiset korvaukset kalenterivuodeksi kerrallaan. Vahvistetut asiakashinnat ja tarkastetut lipputulokorvaukset tulevat tällöin voimaan maaliskuun 1. päivänä. Jos vuosi-indeksi julkaistaan myöhemmin kuin 18. tammikuuta, siirretään mainittuja määräaikoja yhtä monta arkipäivää kuin julkaisuajankohdan ja tammikuun 18. päivän väliin on jäänyt arkipäiviä.

Viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmän mukaiset lippujen asiakashinnat, liikenteenharjoittajalle maksettavat nousukorvaukset ja näiden indeksitarkistukset kuvataan sopimukseen myöhemmin liitettävässä liitteessä 3.

4.3 Palvelupisteet

Sopimuksen alkuvaiheessa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho vastaa asiakaspalvelu- ja myyntipisteiden järjestämisestä seuraavissa kilpailutusasiakirjoihin vaatimuksena kirjattavissa taajamissa:

Paltamo

Lisäksi liikenteenharjoittajan toteuttamassa lippu- ja maksujärjestelmässä edellytetään, että matkakortteja voi ladata myös ajoneuvoissa.

5. Kunnan osallistuminen joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksiin

5.1 Kustannusten jakamisen periaatteet ja maksatus ennen viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönottoa

Sopimuksen alkaessa joukkoliikenteen alijäämän ja lippu- ja maksujärjestelmien kustannusten jaosta sovitaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

-ELY-keskus vastaa sopimuksen mukaisessa liikenteessä liikennöintikorvauksen (käyttöoikeussopimuksissa käyttöoikeuskorvaus) maksamisesta.

- kunta vastaa kuntakohtaisten matkalippujen tukiosuuden maksamisesta liikenteenharjoittajalle tai tämän valtuuttamalle taholle. ELY-keskus osallistuu tämän lipputuen kustannuksiin myöntämällä kunnalle vuosittain valtionavustusta joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen mukaisesti samoin periaattein kuin on sovittu kunnan ja ELY-keskuksen välisessä lippuyhteistyösopimuksessa voimaan jäävän siirtymäajan liikenteen osalta

-kunnan opetustoimi ostaa peruskoululaistensa käyttöön liitteen 1 mukaisesti hinnoitellut koululaisliput ja maksaa niiden käytöstä liikenteenharjoittajalle matkustamisen mukaan ELY-keskuksen ja liikenteenharjoittajan välisen liikennöintisopimuksen mukaisesti. ELY-keskus on kuitenkin tilaajana velvollinen selvittämään mahdolliset koulumatkakustannusten laskutukseen liittyvät epäselvyydet.

Vuoden 2014 aikana päättyvien siirtymäajan sopimusten ja ELY-keskuksen ostosopimusten kustannusten jaosta on sovittu liitteessä 4 kuvatulla tavalla.

5.2 Rahoituksen kehittäminen

Siirryttäessä viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmään (alustavasti kesästä 2016 alkaen) valtion joukkoliikennerahoitus kohdistetaan kunnan alueelle siten, että ELY-keskus ja kunta jakavat kuukausittain sopimuksen mukaisen liikenteen ja sen lippu- ja maksujärjestelmän kustannukset kunnan kanssa yhteistyössä laadittuun rahoitussuunnitelmaan perustuvan kustannusjaon mukaisesti. Sopimuksen mukaiseen liikenteeseen, sen lippu- ja maksujärjestelmään tai hintavelvoitteiden kustannuksiin ei myönnetä enää erillistä harkinnanvaraista joukkoliikenteen valtionavustusta. Muihin kohteisiin valtionavustusta on mahdollista myöntää jatkossakin voimassaolevan joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen mukaisesti.

ELY-keskus laatii vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kunnalle esityksen seuraavan vuoden joukkoliikenteen rahoitussuunnitelmasta, jossa huomioidaan palvelutasotavoitteet, tämän sopimuksen mukaisen liikenteen arvioidut kustannukset, arvioidut siirtymäajan liikennöintisopimusten hintavelvoitteiden mukaiset kustannukset sekä henkilökuljetusten yhteissuunnittelulla tavoitellut kustannussäästöt, jotka ovat edellytyksenä yhteisrahoitteisille joukkoliikenteen palvelutason parantamisille. Liitteenä 5 on suunnitelmasta esimerkinomainen luonnos. Rahoitussuunnitelma laaditaan ensimmäisen kerran toukokuun loppuun 2014 mennessä.

ELY-keskus pyytää kunnalta lausunnon rahoitussuunnitelmasta ennen sen vahvistamista. Lopullisesti suunnitelma vahvistuu valtion budjetin vahvistamisen myötä.

Rahoitussuunnitelma on voimassa vastaavan ajan kuin ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasopäätös (31.12.2016) ja sitä tarkistetaan vuosittain. Suunnitelma liitetään sen valmistuttua osaksi tätä sopimusta (korvaa liitteen 5).

Siirryttäessä viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmään tavoitteena on, että kuntien osuus liikennöintikorvauksesta ja lippu- ja maksujärjestelmän kustannuksista on puolet ja ELY-keskuksen puolet, mutta tavoitteeseen edetään vaiheittain huomioiden saavutetut kustannussäästöt henkilökuljetukset yhteen sovittavassa suunnittelussa.

Vuonna 2015 kunnan osuus liikennöintikorvauksesta sekä lippu- ja maksujärjestelmien käyttökuluista vastaa euromääräisesti samaa tasoa kuin kunta käytti vuonna 2014 hintavelvoitteen korvauksiin huomioiden yleinen kustannustason kehitys.

Vuodesta 2015 eteenpäin ELY-keskus määrittelee rahoitusosuudet rahoitussuunnitelmassa huomioiden kunnan alueen henkilökuljetusten kokonaisrahoituksen tason ja sen kehityksen, joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet, kuntalaisten joukkoliikenteen matkustuksen ja siirtymäajan liikennöintisopimusten hintavelvoitteiden kustannukset. Viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönoton myötä voidaan kustannustenjaossa hyödyntää järjestelmän tuottamia matkustajamäärä- eli nousutietoja. Henkilökuljetusten yhteissuunnittelua ja siihen käytettävää rahoitusta kehitetään henkilökuljetusten valtakunnallisen uudistushankkeen tuottamilla menettelytavoilla sekä joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen ja voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti.

Tähän sopimukseen tehdään tarpeelliset säädösmuutosten edellyttämät tarkistukset.

6. Kunnan joukkoliikenne- ja henkilökuljetustietojen toimittaminen valtakunnallisiin rekistereihin

Kunta ylläpitää internet-sivuillaan joukkoliikenneaiheisia sivuja, joilla on yleisen joukkoliikennetiedotuksen lisäksi ainakin linkit matka.fi-sivulle ja viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmän internet-sivuille.

Kunta vastaa katualueidensa osalta linja-autopysäkkitiedoista ja toimittaa

Digiroad-järjestelmään tiedot uusista, poistuneista ja muuttuneista pysäkkitiedoista. Lisäksi kunta sisällyttää tilaamansa kaikille avoimen henkilöliikenteen liikennöintisopimuksiin liikenteenharjoittajalle velvoitteen toimittaa liikenteen aikataulu- ja reittitiedot joukkoliikennelain 57 § mukaisesti valtakunnalliseen joukkoliikenteen koontitietokantaan kuukausi ennen liikenteen alkamista. Kunta velvoittaa liikenteenharjoittajan toimittamaan tiedot sähköisesti joko tallentamalla ne internet-pohjaisen työkalun avulla tai tiedonsiirtona sähköisen rajapinnan kautta.

Liikenteenharjoittajan tulee toimittaa aikataulu- ja reittitiedot pysäkkikohtaisine ohitusaikoineen (arvioidut ohitusajat). Liikenteen muuttuessa tiedot on päivitettävä kuukautta ennen muutosten voimaantuloa. Kunta valvoo tilaajana liikenteenharjoittajan velvollisuuden täyttämistä.

Lisäksi kunta toimittaa tilaamastaan kutsujoukkoliikenteestä tiedot valtakunnalliseen palveluun xxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xxxxx.xx sekä tilaamaansa avointa joukkoliikennettä koskevat sopimus- ja seurantatiedot joukkoliikenteen rahoituksen ja henkilökuljetusten kustannusten hallintajärjestelmään (JUKU). Järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana ja sen tarkoituksena on helpottaa kuntien ja toimivaltaisten viranomaisten tilastotiedon hallintaa sekä tarjota samoille tahoille koottua ja ajantasaista tietoa. Järjestelmään toimitetaan myöhemmässä vaiheessa tietoja myös kunnan henkilökuljetuksista sitä mukaa kun järjestelmän toiminnallisuutta kehitetään.

ELY-keskuksella ja Liikennevirastolla on valtakunnalliseen koontitietokantaan ja JUKU-järjestelmään tallennettuihin tietoihin täysi käyttöoikeus mukaan lukien oikeus luovuttaa niitä edelleen kolmansille osapuolille.

7. Henkilöliikennetyöryhmä

ELY-keskuksen toimialueen joukkoliikenneyhteistyön seurannasta ja valvonnasta vastaa ELY-keskus. Kunnan tai eri kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä varten ELY-keskus perustaa henkilöliikennetyöryhmän, johon kuuluu edustajia

ELY-keskuksesta ja kunnista. ELY-keskuksen edustaja toimii ryhmän puheenjohtajana ja ryhmä valitsee keskuudestaan sihteerin. Kainuussa henkilöliikennetyötyöryhmän tehtävien hoito rakennetaan olevan alueellisen joukkoliikennetyöryhmän pohjalta.

Työryhmässä oleva kunnan edustaja vastaa yhteydenpidosta ja yhteistyöstä eri hallintokuntien kesken siten, että ainakin joukkoliikenteen, koulukuljetusten sekä sosiaali- ja terveystoimen kuljetusten vastuualat tulevat työryhmässä kuulluiksi. Mikäli kunnassa ei ole henkilökuljetusvastaavaa, tulee kunnan muulla tavoin varmistaa eri hallinnonalojen kuulluksi tuleminen työryhmässä. Työryhmään voidaan nimetä myös joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavia muita viranomaisia edustavia asiantuntijajäseniä. Työryhmä kuulee tarvittaessa muitakin alan asiantuntijoita.

Työryhmä voi tarvittaessa järjestäytyä alaryhmiin tai muutoin päättää tarkoituksenmukaisista toimintamuodoista esimerkiksi suhteessa siirtymäajan liikennöintisopimuksia koskeviin alueellisiin joukkoliikennetyöryhmiin.

Työryhmä järjestää vähintään kerran vuodessa kokouksen tai muun tilaisuuden, jossa käsitellään ELY-keskuksen toimialueen joukkoliikenteen järjestämiseen sekä kehittämiseen ja kilpailuttamiseen liittyviä keskeisiä asioita. Tilaisuuteen kutsutaan kaikki alueen joukkoliikennelupien haltijat.

Työryhmän tehtävänä on seurata ja varmistaa tämän sopimuksen toteutuminen sekä seurata joukkoliikenteen kehittymistä ja henkilökuljetusten sovittamista joukkoliikenteeseen. Työryhmässä käsitellään ja tarvittaessa valmistellaan tässä sopimuksessa sopijaosapuolille vastuutetut tehtävät.

Työryhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Työryhmä kokoontuu tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa.

8. Erimielisyyksien ratkaiseminen

Sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevat erimielisyydet, joista sopijapuolet eivät keskinäisin neuvotteluin pääse yksimielisyyteen, jätetään Kajaanin käräjäoikeu- den ratkaistavaksi.

9. Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen

Tämä sopimus tulee voimaan 1.7.2014 ja on voimassa toistaiseksi.

Sopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta. Irtisanomisaika lasketaan siitä, kun kirjallinen irtisanoutuminen on toimitettu toiselle osapuolelle.

Jos ELY-keskusten väliset toimialueiden rajat muuttuvat, voi ELY-keskus siirtää tämän sopimuksen kunnan suostumuksella kokonaan tai soveltuvin osin sille ELY-keskukselle, jonka toimivaltaan liikenne siirtyy. Mikäli kunta liittyy seudullisen

toimivaltaisen viranomaisen jäseneksi, siirretään sopimus kunnan suostumuksella seudulliselle toimivaltaiselle viranomaiselle noudattaen kuntien yhteistyösopimusta.

10. Sopimusmuutokset

Mahdolliset muutokset sopimustekstiin tai sopimuksen liitteeseen tehdään ja vahvistetaan kirjallisesti, minkä jälkeen ne ovat osapuolia sitovia.

11. Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) samansanaista kappaletta, yksi kullekin sopijaosapuolelle.

Xssä      kuun   . päivänä 2013

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Paltamon kunta

LIITTEET

Liite 1. Lipputuotteet liikenteenharjoittajan toteuttamassa lippu- ja maksujärjestelmässä (asiakashinnat 1.7.2014 ja käyttöoikeussopimuksen liikenteenharjoittajalle maksettavat lipputulokorvaukset)

Liite 2. Luonnos viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmän kuvauksesta (sopimukseen lisätään myöhemmin kuvaus lippujärjestelmästä ja eri tahojen vastuista ELY-keskuksen ja kunnan neuvoteltua sisällöstä)

Liite 3. Sopimukseen lisätään myöhemmin kuvaus viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmän vyöhykkeistä ja käyttöön otettavista lipputuotteista ELY-keskuksen ja kunnan neuvoteltua sisällöstä erikseen (järjestelmän käyttöönottopäivän asiakashinnat ja käyttöoikeussopimuksen liikenteenharjoittajalle maksettavat lipputulokorvaukset)

Liite 4. Kustannusten jako vuonna 2014 päättyvien siirtymäajan sopimusten ja ELY-keskuksen ostosopimusten osalta

Liite 5. Esimerkki kunnan joukkoliikenteen rahoitussuunnitelmasta vuosille 2014-2015 (esimerkki korvataan varsinaisella kuntaa koskevalla rahoitussuunnitelmalla myöhemmin suunnitelman valmistuttu