PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI
PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
2013
SISÄLTÖ
JOHDANTO
1 VARHAISKASVATUS PIEKSÄMÄEN KAUPUN- GISSA
1.1. Mitä varhaiskasvatus on?
1.2. Varhaiskasvatuksen arvopohja
1.3. Palvelumuodot
2 KASVATUSKUMPPANUUS
3 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU)
3.1. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
3.2. Ryhmävasu
3.3. Yksikkövasu
4 VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN
4.1. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana on hyvinvoiva lapsi
4.2. Lapsen vasu toiminnan suunnittelun ja toteutuksen pohjana
4.3. Kasvattaja varhaiskasvatuksessa
4.4. Varhaiskasvatusympäristö
4.5. Kieli ja sen merkitys varhaiskasvatuksessa
4.6. Lapselle ominaiset tavat toimia
4.5.1. Leikkiminen
4.5.2 Liikkuminen
4.5.3. Tutkiminen
4.5.4. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
4.7. Sisällölliset orientaatiot
5. YHTEISTYÖ
6. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA
7. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISTEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄR- JESTÄMINEN
8. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEU- RANTA
Pieksämäen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, vasu, on tehty vuonna 2008 huomioi- den valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Vuonna 2013 työryhmä on päi- vittänyt vasun ajan tasalle. Jokaisella varhaiskasvatusyksiköllä on yksikkövasu, josta käy ilmi, miten päivähoitoa toteutetaan kaupungin yhteisen vasun periaatteiden mukaisesti. Lap- selle tehdään oma yksilöllinen vasu yhteistyössä perheen kanssa, näin huomioidaan perhei- den ja lasten toiveet sekä tarpeet. Lasten vasujen pohjalta tehdään päiväkodin ja ryhmiksen lapsiryhmälle sekä perhepäivähoitajalle ryhmävasu, jossa kootaan yhteen lasten vasuista nousseet tavoitteet varhaiskasvatustoiminnan toteuttamiselle.
Varhaiskasvatussuunnitelmilla turvataan kaikille lapsille tasavertaiset hoito-, kasvu- ja oppi- mismahdollisuudet. Varhaiskasvatussuunnitelma on kunnallisen varhaiskasvatuksen ohjauk- sen väline ja keskeinen henkilöstön työväline. Varhaiskasvatuksen suunnitelmallisuus ja pit- käjänteisyys edellyttävät koko henkilöstön sitoutumista yhteisiin suunnitelmiin.
Lapsen hyvinvointi, kasvu, kehitys ja oppiminen edellyttävät perheiden ja varhaiskasvatus- henkilöstön tiivistä yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lasta kuunnellaan ja hänen tarpeistaan huolehditaan mahdollisim- man hyvin. Xxxxxx pitää saada olla lapsi, joka nauttii elämästä ja leikistä oppien samalla uu- sia asioita.
Xxxxxxx, aika ja rajat ovat aikuisen lapselle antama perusta kasvuun ja kehitykseen.
♥ Xxxxxxx on huolenpitoa, välittämistä, vastuunottoa, lapsen kuulemista ja hyväksymistä, lapsen kysymyksiin vastaamista, hellyyttä, sylissä pitämistä …
♥ Aika on aikuisen läsnäoloa, saatavilla oloa, yhteisiä hetkiä, ihan arkisia asioita esim. pyy- kinlajittelua, ruuanlaittoa yhdessä, lelujen siivoamista yhdessä, leikkipuistossa leikkimistä, pulkkamäessä laskemista…
♥ Xxxxx tuovat lapselle säännöllisyyttä, rytmiä, johdonmukaisuutta ja turvallisuutta. Ne suo- jaavat lasta, ettei hän vahingoita itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöään. Aikuinen asettaa rajat, joista pidetään kiinni.
Jokainen lapsi on ihana oma itsensä!
Työryhmä: lastenhoitaja Xxxxx Xxxxxxxxx, päiväkodin opettaja Xxxxx Xxxxxxxx, kiertävä erityislastentarhan- opettaja Xxxx Xxxxxxxxx, vastaava lastenhoitaja Xxxxx Xxxxxxxx, päivähoidon ohjaaja Xxxx Xxxxxxx Valokuvat: Tilhi ryhmiksestä
Piirrokset: Nenonpellon ja Harjun päiväkotien lapset Ajatelmat: Nenonpellon päiväkodin eskarit
MIKÄ VASU ON?
” Se on vetoa, vetämistä. Vaikka talon tai hevosen. Sitä käsillä vedetään. Siihen tarvitaan leluja ja kissoja ja narua.
Se voi olla myös porojen lentävä reki tai vaikka hevosen nimi!”
1. VARHAISKASVATUS PIEKSÄMÄEN KAUPUNGISSA
1.1. Mitä varhaiskasvatus on?
Varhaiskasvatus on alle kouluikäisten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppi- mista. Se koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta ja on suunnitelmallista sekä tavoitteellista. Kasvatuskumppanuus ammattitaitoisen henkilökunnan ja perheiden välil- lä korostaa vanhempien asiantuntijuutta omasta lapsestaan ja on yhteistyötä lapsen par- haaksi.
Toiminta-ajatuksenamme on näkemys lapsesta aktiivisena toimijana ja uuden tiedon hankki- jana. Toiminnan tulee tarjota lapselle mahdollisuuksia havainnoida, kokeilla ja tutkia ympäris- töä leikin avulla unohtamatta lapsen oppimisen iloa.
Ensisijainen tavoitteemme on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja yksilöllistä ke- hitystä kasvattajan tuella. Haluamme vaalia lapsuutta ja ohjata lasta ihmisenä kasvamisessa. Näin lapsi oppii ottamaan huomioon muita ja välittämään toisista sekä suhtautumaan myön- teisesti itseensä, erilaisiin kulttuureihin ja ympäristöön
MITÄ ON VARHAISKASVATUS?
” Se on kurkku, joka kasvaa. Paras on kasvattaa varhain, että se suurenee.
Aurinko paistaa sille ja siksi se kasvaa!”
1.2. Varhaiskasvatuksen arvopohja
Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu lasten vanhempien ja varhaiskasvattajien arvomaa- ilmaan. Kunnioitamme, arvostamme ja suojelemme jokaista lasta ja perhettä. Näin turvaam- me lapselle hyvät kasvuolosuhteet kulttuurista tai taustasta riippumatta. Pidämme tärkeänä hyviä tapoja, rehellisyyttä, oikean ja väärän tiedostamista ja erilaisuuden hyväksymistä sekä omiin kykyihin luottamista.
Pieksämäellä on tehty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2009–2013, jossa on kartoitettu hyvinvoinnin ja palveluiden nykytila ja kehittämistarpeet:
• Koko kaupunki edistää aktiivisesti toiminnoissaan ja päätöksenteossaan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä turvallista kasvua ja kehitystä.
• Lasta ja nuorta sekä perheitä tuetaan elämänhallinnassa. Vanhemmat saavat tukea kasvatustehtävässään.
• Kaupungin kaikissa toiminnoissa edistetään lasten ja nuorten tervettä kasvua, kehitys- tä ja oppimista.
• Peruspalveluihin ja erityispalveluihin varataan riittävät resurssit. Erityispalveluilla tue- taan peruspalvelujen ennaltaehkäisevää työtä ja hoidetaan vaikeimmat ongelmat. Lasten ja nuorten luovuutta, osallistumista ja osallisuutta kannustetaan
• Lasten ja nuorten sekä perheiden kanssa työskentelevien yhteistyötä tehostetaan pal- veluiden toimivuuden varmistamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi
1.3. Palvelumuodot
Päiväkodissa lapset toimivat ryhmissä, jotka muodostetaan lasten iät, sisarussuhteet, kehi- tykselliset tarpeet ja päiväkodin tilat huomioiden. Päivähoitoasetus määrittelee henkilökun- nan koulutuksen ja määrän suhteessa lasten määrään. Päiväkodin lapsiryhmissä työskente- lee lastenhoitajia, lastentarhanopettajia ja avustajia. Päiväkodit ovat avoinna arkisin pää- sääntöisesti klo 6.30‒17.00, erikseen sovittaessa klo 6.15‒17.30. Päivähoito voi olla joko koko- tai osapäivähoitoa.
Perhepäivähoitoa järjestetään pääsääntöisesti hoitajan omassa kodissa
tai sopimuksen mukaan myös lapsen kotona. Perhepäivähoitajalla on hoidossaan enintään neljä kokopäiväistä ja yksi osapäiväinen esiopetusikäinen lapsi.
Perhepäivähoito on kodinomaista, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa, jossa korostuvat perushoito ja leikki. Pienessä, turvallisessa ryhmässä lapsi saa yksilöllistä hoitoa ja kasvatusta. Perhepäivähoidon varahoito järjestetään varahoitajien ja päiväkotien
toimesta. Päivähoito voi olla joko koko- tai osapäivähoitoa. Perhepäivähoitajan työaika mää- räytyy lasten hoitoaikojen mukaan.
Ryhmäperhepäivähoito tarjoaa kodinomaista ja suunnitelmallista toimintaa pienessä ryh- mässä. Ryhmänkoko on 8–12 alle kouluikäistä lasta. Ryhmäperhepäivähoitajia on 2–3 lapsi- ryhmän koosta riippuen. Ryhmäperhepäiväkodit sijaitsevat kantakaupungissa, Peiposjärvel- lä, Jäppilässä ja Virtasalmella. Aukioloajat muodostuvat lasten hoitoajoista.
Vuorohoito on klo 17.30‒6.00 ja /tai viikonloppuna tapahtuvaa hoitoa. Vuorohoitoa tarjotaan vanhempien työstä tai opiskelusta johtuvan tarpeen mukaan. Lasten hoitoajat perustuvat vanhempien työvuoroihin. Vuorohoitoa järjestetään arkipäivisin klo 5.30‒21.30 Naarajärvellä ja kantakaupungissa. Ympärivuorokautista ja viikonloppuhoitoa järjestetään ainoastaan kan- takaupungissa. Vuorohoidossa panostetaan sekä lasten keskinäiseen että aikuisen ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Vaihtelevista hoitoajoista huolimatta pyritään siihen, että jokai- nen lapsi voi osallistua toimintaan. Jos vuorohoidon tarve päättyy, järjestetään lapselle hoito- paikka toisesta päiväkodista tai perhepäivähoidosta. Vuorohoitoon ei ole subjektiivista oikeut- ta.
Kotihoidon ja yksityisen hoidon tukijärjestelmä on osa varhaiskasvatuspalvelujen koko- naisuutta. Vanhemmat voivat valita kunnallisen päivähoidon sijaan kotihoidon tuen ja kotihoi- don kuntalisän, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi ja häntä hoidetaan kotona. Perheen saadessa kotihoidontukea ja kuntalisää on perheen esiopetusikäisellä lapsella oikeus osallis- tua esiopetukseen. Yksityisen hoidon tukijärjestelmä antaa vanhemmille mahdollisuuden vali- ta hoitojärjestelyiksi yksityisen päivähoidon vaihtoehtoja. Niitä ovat yksityiset päiväko- dit/perhepäivähoito ja omaan kotiin palkattava hoitaja.
Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Lapsella on oikeus saada maksutonta esiopetusta op- pivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Pieksämäellä esiopetusta järjestetään päiväkodeissa ja kyläkoulujen yhteydessä. Esiopetukseen haetaan alkuvuodesta ja hakuohjeista tiedotetaan vuosittain. Pieksämäen kaupungin esiopetussuunnitelmassa kuvataan tarkemmin esiopetuk- sen toteuttamisen periaatteet.
2. KASVATUSKUMPPANUUS
Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja päivähoitohenkilöstön välistä yhteistyötä, johon tie- toisesti sitoudutaan. Kasvatuskumppanuuden onnistunut toteutuminen edellyttää keskinäistä luottamusta, kunnioitusta, tasa-arvoa ja avoimuutta.
Yhteistyöllä pyritään tukemaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen ja perheen tarpeista. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja - vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Vanhempien ja kasvattajien kokemukset ja tiedot lap- sesta luovat hyvän perustan yhteistyölle lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Päivähoidon henkilöstöllä on vastuu yhteistyön sisällyttämisestä luontevaksi osaksi arjen toimintaa. Vanhemmille järjestetään kasvatuskeskusteluja perhekohtaisesti ja yhdessä tois- ten vanhempien ja koko henkilöstön kanssa. Kasvatuskeskusteluissa sovitaan yhdessä yh- teistyön toteutuksen käytännöt ja luodaan lapsen kasvulle ja kehitykselle tavoitteet.
Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on myös edistää vanhempien keskinäisen yhteistyön muotoja ja tapoja. Aito kiinnostus, aktiivisuus, positiivinen asenne ja sitoutuminen ovat kas- vatuskumppanuuden kulmakiviä ja edistävät hyvin toimivaa yhteistyötä.
3. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (vasu)
3.1 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyös- sä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelmalomaketta käyttäen.
Vasulomake sisältää mm. lapsen
♦ mielenkiinnon kohteet
♦ tiedot, taidot, osaamisen ja vahvuudet
♦ yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet
♦ yhteisesti sovitut kasvatuksen tavoitteet
♦ xxxxxxxxxx kanssa sovitut yhteistyön muodot
Lapsen vasu on lapsen varhaiskasvatuksen ja kasvatuskumppanuuden perusta. Siinä koros- tuu vanhempien asiantuntemus omasta lapsestaan ja yhteisenä tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Suunnitelman avulla henkilökunta ja vanhemmat ”puhaltavat yhteen hiileen” yhteisten tavoitteiden suunnassa lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Suunnitelmaa voi tarvittaessa olla laatimassa myös muut lasta hoitavat/ kuntouttavat asiantuntijat esimerkiksi perhetyönte- kijä, puheterapeutti. Lapsen kehityksen tukemiseksi ja kuntoutuksen toteuttamiseksi yhteis- työ lapsen vanhempien, kasvatushenkilöstön ja muiden lasta hoitavien / kuntouttavien asian- tuntijoiden kanssa on tärkeää. Jokaisen lapsen kanssa työskentelevän on hyvä olla perillä yksilöllisistä kasvatuksen tavoitteista. Suunnitelma on henkilökunnan työväline lapsen arjen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi.
Xxxxxxxxxx kanssa ensimmäinen vasukeskustelu käydään hoitosuhteen alussa, jolloin tu- tustutaan perheen ja lapsen elämäntilanteeseen ja lapseen vanhempien välittämän tiedon ja kokemuksen valossa. Jatkossa keskustelu käydään uuden toimintakauden alussa ja arvioin- tikeskustelu sopimuksen mukaan. Henkilökunta ja vanhemmat keskustelevat kasvatuksen yhteisistä tavoitteista ja päämääristä. Yhdessä kartoitetaan vanhempien odotuksia, lapsen kehitystä, kasvun ja oppimisen tilannetta. Samalla arvioidaan saavutettuja tavoitteita sekä asetetaan uusia tavoitteita. Lomake säilytetään päivähoitopaikassa. Lapsen siirtyessä esi- opetukseen tai toiseen hoitopaikkaan vasulomakkeet siirretään vanhemman luvalla uuteen hoitopaikkaan tai esiopettajalle. Hoitosuhteen päättyessä tehdyt vasut annetaan vanhemmil- le.
3.2. Ryhmävasu
Ryhmävasu on suunnitelma lapsiryhmässä toteutettavalle varhaiskasvatustoiminnalle. Ryh- mäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman avulla toimintaa kehitetään lapsilähtöiseksi ja laadukkaaksi. Ryhmävasussa huomioidaan niin kunta- kuin yksikkövasujenkin omaleimaiset piirteet, sen runkona ovat valtakunnallisen vasun keskeiset periaatteet.
Ryhmävasu laaditaan siten, että kaikki lapset voivat osallistua toimintaan ikätasonsa ja xxxxx- xxxxx mukaan. Se ohjaa varhaiskasvatuksessa toteutettavan toiminnan suunnittelua. Ryh- mävasu yhdistää ryhmän lasten henkilökohtaiset vasut yhdeksi toteutettavaksi toimintasuun- nitelmaksi, jota arvioidaan toimintakauden kuluessa. Kasvattajan tehtävänä on huolehtia, että ryhmävasuun kirjataan lapsiryhmän tarpeet, vanhempien toiveet ja vasun keskeiset periaat- teet. Ryhmävasuun kirjataan myös sopimukset arjen käytännöistä ja toimintatavoista.
3.3. Yksikkövasu
Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja Pieksämäen kaupungin varhaiskasvatus- suunnitelma ovat pohjana päivähoitoyksiköiden suunnitelmille. Yksikön vasu on kaupungin suunnitelmaa täydentävä ja siinä kuvataan tarkemmin yksikön tarpeita sekä toimintaympäris- tön erityispiirteitä ja painotuksia. Se on keskeinen henkilöstön hoito- ja kasvatustyötä ohjaava työväline. Yksikön suunnitelma täydentyy ja tarkentuu vähitellen, koska sisältöjen valinnassa otetaan huomioon toiminnan tavoitteiden tilannesidonnaisuus: lasten, lapsiryhmän, toimin- taympäristön ja toimintaolosuhteiden tuntemus.Yhteistä kaikille toimintayksiköille ovat var- haiskasvatussuunnitelman tavoitteet, toiminta-ajatus, arvot, kasvatuskumppanuus ja mo- niammatillinen yhteistyö, suunnitelman arviointi ja kehittämissuunnitelmat. Koko henkilöstö sitoutuu suunnitelman tuottamiseen, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin. Myös van- hemmilla on mahdollisuus vaikuttaa yksikön vasun sisältöön ja osallistua sen arviointiin. To- teutunuttta toimintaa dokumentoidaan ja arvioidaan määräajoin.
4. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN
MITÄ LAPSI TARVITSEE KASVAAKSEEN?
' Lapsi tarvii juomista ja syötävää, että se kasvaa. Ja äidinmaitoo ja sitt' se tarvii äidin. Sitt' se tarvii elinvuotta...että tarvii vuosia kasvaa. Nukkumista tarvii sen kalloon ja että kirjaa luetaan sille, että saa unen päästä kii. Ja tarvii syyä karkkia, koska lauantaina pitää syyä aina karkkia! Karkista tulee sokeria ja paha olo! Kavereita tarvii, ettei tarvii leikkiä yksin. Halin tarvii, kun sattuu ja yöhalit ja yöpusut kanss'. Hampaat tarvii, ett' voi pestä ne. Ja tarvii heilumista ja putoomista ja unilelun ja tarvii leikkiä pihalla ja käydä lentokoneessa ja tehä ruokaa. Silleen!'
4.1. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana on hyvin- voiva lapsi
Varhaiskasvatuksen ensisijainen tavoite on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hyvinvointia on lapsen oma kokemus arvostuksesta, hyväksynnästä, huolenpidosta, kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Kun lapsi voi hyvin, hä- nellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehit- tymisen edellytykset. Hän nauttii yhdessäolosta lasten ja kasvattajien yhteisössä sekä kokee iloa ja toimimisen vapa- utta kiireettömässä ja turvallisessa ilmapiirissä. Lapsi on
kiinnostunut ympäristöstään ja hän voi suunnata energiansa leikkiin, oppimiseen ja arjen toimiin itselleen sopivin haastein.
Hyvinvoinnin edistämiseksi lapsen terveyttä ja toimintakykyä vaalitaan ja lapsen perustar- peista huolehditaan.
Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti. Hän kokee olevansa tasa-arvoinen riippumatta sukupuolestaan, sosiaalisesta tai kulttuurises- ta taustastaan tai etnisestä alkuperästään. Lapsen suhteita vanhempiin, kasvattajiin ja mui- hin lapsiin vaalitaan ja hän kokee kuuluvansa vertaisryhmään. Lapsi tarvitsee mahdollisim- man pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Tällaisessa ympäristössä lapsen on turvallista harjoi- tella sosiaalisia taitoja.
4.2. Lapsen vasu toiminnan suunnittelun ja toteutuksen pohjana
Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista eli lapsen hyvinvointia. Lapsen vasu toimii päivittäisen toiminnan suunnittelun pohjana. Suunnittelussa otetaan huomioon lapsen luontaiset tavat toimia: leikkiminen liikku- minen, tutkiminen, ilmaiseminen, taiteellinen kokeminen. Vasusta saadaan työkaluja kasvattajalle ja kasvatusympäristöä kehitetään tarpeiden mukaan.
4.3. Kasvattaja varhaiskasvatuksessa
♦ luo hyväksyvän, arvostavan ja lämminhenkisen ilmapiirin
♦ varaa aikaa lapselle
♦ huolehtii lapsen fyysisten tarpeiden tyydyttämi- sestä
♦ toimii mallina lapselle
♦ turvaa leikkirauhan
♦ kuuntelee
♦ tutustuu lapseen
♦ havainnoi lasta, kirjaa huomioitaan
♦ huolehtii, että toiminnan tavoitteet, sisällöt ja menetelmät perustuvat lasten tarpeisiin, lapsen elämänpiiri, tiedot, taidot, kokemukset huomioi- den
♦ huolehtii toiminnan monipuolisuudesta huomioi- den arjen oppimistilanteet ja kantaa vastuun toiminnan sujumisesta
♦ toimii vuorovaikutuksessa lapsen huoltajien ja muiden kasvattajien kanssa kasvatus- kumppanuusperiaatteiden mukaisesti
♦ arvioi ja pohtii omaa työskentelyään, seuraa aikaansa ja kouluttautuu, päivittää tietonsa lapsen kehityksestä
♦ on läsnä, tukee, kannustaa, ohjaa lasta, on kannustava, innostava
♦ uskoo lapsen kykyihin ja aktiivisuuteen
♦ osaa toimia luovasti erilaisissa tilanteissa, suunnitelmat ovat joustavia
♦ tuntee lapsen ja hänen tapansa oppia kokonaisvaltaisesti
♦ ymmärtää leikin tärkeyden lapsen oppimisessa
♦ huomioi lapsen yksilöllisyyden, lapsen tunteet ja tarpeet
♦ antaa lapselle sopivasti tilaa ja vapautta sekä asettaa turvalliset rajat, toimii lapsen edun mukaisesti
♦ osallistuu moniammatilliseen yhteistyöhön
4.4. Varhaiskasvatusympäristö
♦ lapset saavat osallistua ja vaikuttaa ympäristön suunnitteluun
♦ hyväksyvä, viihtyisä, levollinen, kiireetön
♦ kasvattaja on mukana
♦ antaa kaikille lapsille tasavertaisen mahdollisuuden leikkiin ja toimintaan
♦ innostaa ja aktivoi lasta leikkimään, tutkimaan, liikkumaan, ilmaisemaan itseään ja saa- maan taiteellisia kokemuksia
MILLAISEN HOITOPAIKAN HALUAISIT?
” Vihreän. Siellä ois patjahuone ja nukke- koti. Se talo ois puutelineen näköinen. Pat- jojen pitäisi olla pinkkejä ja sänkyjen sa- teenkaarenvärisiä. Siellä olisi hevosia, joil- la ratsastetaan. Myös oransseja patjoja.
Tarvitaan myös jättimäinen dinosaurus, et- tä sillä voisi ratsastaa. Siellä ois kivoja ai- kuisia, jotka tykkää lapsista ja auttaa lap- sia.Että tuleevat hädässä. Oon nähny sel- laisia aikuisia!”
Fyysinen kasvatusympäristö
•turvallinen ja terveellinen
•ympäristö, jossa lapsi pystyy päivittäin leikkimään, tutkimaan, liikkumaan, ilmaisemaan itseään ja saamaan taiteellisia kokemuksia
•tilat on järjestelty niin, että lapsella on mahdollisuus leikkiä myös yksin tai pienryhmässä
•leikkivälineet ovat lapsen saatavilla
•lähellä olevan luonnon tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään
•muokataan lapsiryhmän ja sen tarpeiden mukaan
Psyykkinen kasvatusympäristö
•antaa tilaa lapsen persoonalle ja itsetunnon kehittymiselle
•lapsella on mahdollisuus kehitellä ja valita vapaasti toimintojaan ilman turhia rajoituksia
•yksilölliset tarpeet ja ikätaso huomioidaan
•hyväksyy erilaisuuden
sosiaalinen kasvatusympäristö
•turvalliset ihmissuhteet
•aikaa lasten keskinäisille suhteille
•lapsii oppii huomiomaan ja välittämään toisista
4.5. Kieli ja sen merkitys varhaiskasvatuksessa
Kielen avulla lapsi tutustuu ympäristöönsä, jäsentää havaintojaan ja oppii uusia asioi- ta. Kieli on lapselle väline sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä ajatusten ja tun- teiden ilmaisemiseen. Lapsen kasvaessa kieli toimii hänen apunaan oman toiminnan suunnittelussa, ongelman ratkaisussa, loo- gisessa ajattelussa ja kuvittelussa. Kielelli- set valmiudet ovat perusta oppimisval- miuksille.
Lapsi oppii matkimalla ja kuulemalla. Hoi- to-, kasvatus- ja opetustilanteissa käyte- tään rikasta kieltä monipuolisiin toimintata- poihin yhdistettynä. Arkipäivän vuorovaiku-
tustilanteissa aikuinen on läsnä, keskustelee lapsen kanssa ja kuuntelee lasta. Näin lapsi saa malleja kielen ja käsitteiden oppimiseen. Samalla hänen vuorovaikutus- ja kuuntelutai- tonsa harjaantuvat. Kasvuympäristössään lapsi havainnoi puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Kas- vattaja rohkaisee ja kannustaa lasta tukien näin myönteisen minäkuvan kehittymistä.
Kielen kehitystä ja vuorovaikutusta voidaan tukea esimerkiksi seuraavilla asioilla:
musiikki, leikki, liikunta, draama
sadut, lorut, riimit, runot
diat, kirjat, tv, kuvat, videot, dvd:t, esineet,
pelit, leikkikirjoittaminen ja -lukeminen
puhuminen, kuunteleminen, ymmärtäminen, lukeminen, kirjoittaminen, kommunikointi
eleet, ilmeet, viittomat
rakentelu, kädentyöt
omat jutut, tarinat, keskustelu
4.6. Lapselle ominaiset tavat toimia
Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen kokeminen ovat lapselle ominaisia ta- poja toimia ja ajatella. Kasvattaja huomioi nämä päivittäisen toiminnan suunnittelussa ja to- teuttamisessa sekä oppimisympäristössä. Toiminnan suunnittelun lähtökohtana ovat lapsen tarpeet ja toiveet.
4.6.1. Leikkiminen
Xxxxxx avulla lapsi käsittelee näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. Hän tutkii, kokeilee ja oppii uusia asioita. Hän opet- telee leikin avulla myös ongelmanratkai- sua, sopimusten tekoa ja niiden noudat- tamista sekä pettymysten sietämistä. Ver- taisryhmässä leikkiessään lapsi kokeilee oppimiaan taitoja, eläytyy erilaisiin roolei- hin ja harjoittelee vuorovaikutustaitoja se- kä vastuunottamista omasta toiminnasta.
Kasvattaja mahdollistaa leikin antamalla sille päivittäin riittävästi aikaa, monipuoli- sia välineitä ja turvallisen ympäristön.
Leikkiympäristön luomisessa tulee huomioida lasten ikä ja kehitystaso siten, että erilaisten leikkien toteutuminen mahdollistuu sekä sisällä että ulkona. Kasvattaja kuuntelee lapsia, ha- vainnoi leikin kulkua, ohjaa, tukee ja osallistuu leikkiin antaen näin ideoita leikin etenemiseen ja rikastumiseen. Kasvattaja opastaa ja ohjaa lapsia juonelliseen leikkiin huomioiden lasten erilaiset tarpeet.
4.6.2.Liikkuminen
Päivittäinen liikkuminen on lapsen hyvin- voinnin ja terveen kasvun perusta. Se on myös lapselle luontainen tapa tutustua it- seensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Liik- kuessaan lapsi ajattelee, kokee iloa, ilmai- see tunteitaan ja oppii uutta. Liikunta on myös vauhtia, elämyksiä, hikeä ja hengäs- tymistä. Säännöllisellä liikunnalla on tärkeä merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehi- tykselle ja oppimiselle sekä liikunnallisen elämäntavan kehittymiselle.
Kasvattajan tulee suunnitella ja järjestää lapselle monipuolisesti mahdollisuuksia harjoitella motorisia perustaitoja erilaisissa ympäris- töissä päivittäin, poistaa liikuntaan liittyviä esteitä ja opettaa turvallista liikkumista eri vuoden- aikoina. Liikunnan perusvälineistöä tulee olla riittävästi lasten saatavilla omaehtoisen toimin- nan aikana sisällä ja ulkona.
4.6.3. Tutkiminen
MÄ TOIVOISIN, ETTÄ VIELÄ EI SA- TAIS RÄNTÄÄ. LINTUJENKIN ON VAIKEA LENTÄÄ ETELÄÄN, KUN RÄNTÄ PUTOILEE SILMILLE.. NIIN KUIN NIILLE LUOMILLE. MÄ HAIS- TOIN SIELLÄ TALVEN.
MILLA 4V.
Tutkiminen on lapselle syntymästä saakka luontainen tapa toimia. Lapsi tutustuu lä- hiympäristöönsä havainnoimalla ja tutkimalla sitä eri aistein. Yrityksen, erehdyksen ja oi- valluksen kokemus ylläpitää ja vahvistaa lapsessa oppimisen iloa, samoin vuorovai- kutus aikuisten ja muiden lasten kanssa. Lapsen tulee saada kokemus, että hänen tutkiva ihmettelynsä, kysymyksensä ja toi- mintansa on merkityksellistä.
Kasvattaja mahdollistaa lapselle monipuoli- sia kokemuksia ja elämyksiä kaikilla aisteilla ja koko keholla. Myönteinen ja kannustava
ilmapiiri sekä mielenkiintoa herättävät materiaalit ja välineet innostavat lasta kyselemään, kokeilemaan ja tutkimaan. Kasvattaja ohjaa lasta huomaamaan erilaisia asioita lähiympäris- töstä, luonnosta ja arkipäivän tilanteista, että lapsen oma ajattelu, ongelmanratkaisutaidot ja mielikuvitus kehittyvät.
4.6.4. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen
Lapsi saa taiteellisia kokemuksia ja elä- myksiä musiikista, kuvallisesta ilmaisusta, kädentaidoista, tanssista, draamasta ja kirjallisuudesta. Lapsen persoonallisuus ja mielikuvitus kehittyvät taiteellisen tekemi- sen kautta; tuotosta tärkeämpää onkin te- keminen ja sen kautta koetut aistimukset, elämykset, tunteet sekä oppimisen ilo.
Kasvattaja tarjoaa lapselle mahdollisuuksia kokea taiteellisia elämyksiä tutustumalla ja toimimalla monipuolisesti taiteen kaikilla alueilla. Kasvattaja tarjoaa lapsen ikäkau- delle sopivia materiaaleja ja välineitä, oh- jaa teknisessä osaamisessa ja harjoittelus- sa sekä tukee taiteellista ilmaisua lapsen
persoonallisia valintoja kunnioittaen. Lapsen taiteellista toimintaa dokumentoidaan ja tuo- daan ympäristössä esteettisesti esille. Yhteistyössä kaupungin kulttuuritoimen kanssa kehite- tään ja toteutetaan pieksämäkeläistä lastenkulttuuria osallistumalla kulttuuritapahtumiin sekä järjestämällä esim. lasten taidenäyttelyitä.
4.7. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT
Varhaiskasvatuksen sisällöt jaetaan kuuteen toisiaan täydentävään alueeseen, orientaatioon. Ne ovat kasvattajalle kehys siitä, millaisia kokemuksia hänen tulee tarjota lapselle. Orientaa- tioita käsitellään lapsen yksilölliset tarpeet, ikä ja kehitystaso huomioiden. Kasvattajan tulee olla tietoinen kunkin lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen etenemisestä. Oppiminen on varhaiskasvatuksessa iloinen asia ilman suorituspaineita.
Tasapainoisen kasvun ja kehityksen turvaamisen kautta lapselle muodostuu mahdollisimman eheä ja kokonaisvaltainen kuva ympäröivästä maailmasta. Eri orientaatioalueiden aiheet, ilmiöt ja sisällöt liitetään lapsen lähiympäristöön, arkeen ja kokemuksiin. Vuorovaikutukselli- suus, oppimisprosessi ja oppimaan oppimisen taitojen harjaannuttaminen korostuvat var- haiskasvatuksessa. Kieli toimii kommunikaation ja vuorovaikutuksen perustana kaikissa si- sällöllisissä orientaatioissa.
Matemaattinen orientaatio
•Matematiikka toteutuu varhaiskasvatuksessa arjen erilaisissa tilanteissa toiminnallisuuden, leikkimisen, keskustelun ja eri aistikanavien käytön kautta. Se perustuu vertaamiseen, päättelemiseen ja laskemiseen. Leikit, pelit, tarinat, keskustelut, liikunta, työtehtävät, retket, musiikki...näissä kaikissa lapsi oppii häntä kiinnostavalla tavalla matematiikkaa. Kasvattajan myönteinen asenne herättää lapsessa halun tutkia ympäristöä ja sen muotoja, värejä, kuvioita, suuntia, lukumääriä, kokoja, aikaa ja paikkaa.
Luonnontieteellinen orientaatio
•Lapsi oppii tuntemaan itseään ja ympäristöään. Hän tutustuu luonnon ilmiöihin, eläimiin ja kasveihin eri vuodenaikoina. Hän oppii kunnioittamaan luontoa ja huolehtimaan lähiympäristöstään. Hän leikkii, liikkuu, havannoi, tutkii ja kokeilee kaikilla aisteillaan. Kasvattajan tehtävänä on järjestää lapselle myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä luonnosta ja ympäristöstä. Varhaiskasvatuksessa pidetään tärkeänä luonnonsuojelua ja kestävän kehityksen periaatteita.
Historiallis-yhteiskunnallinen
orientaatio
•Kuva menneisyydestä ja nykyisyydestä muodostuu lapselle esineiden, dokumenttien ja vierailujen avulla. Kansanperinteen, kulttuurin ja juhlaperinteen välittäminen lapselle on tärkeää.
Esteettinen orientaatio
•Lapsi kuulee, näkee, havaitsee, luo, tuntee ja kuvittelee. Hän saa omakohtaisia kokemuksia, tuntemuksia ja aistimuksia niin luonnosta kuin rakennetusta ympäristöstäkin. Hän saa tehdä itse ja katsella /kuunnella muiden tuotoksia. Kasvattajan tehtävänä on mahdollistaa lapselle eri taide- ja kulttuurimuotoihin tutustuminen.
Eettinen orientaatio
•Lapsi kokee jokapäiväisissä elämän tilanteissa paljon normeihin ja arvoihin pohjautuvia kysymyksiä. Turvallisessa, kannustavassa ja hyväksyvässä kasvatusilmapiirissä lapsen kanssa pohditaan oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa, rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Häntä ohjataan empaattisuuteen, erilaisuuden arvostamiseen, toisen huomioimiseen, anteeksipyytämiseen ja -antamiseen. Turvallisessa kasvatusilmapiirissä lapsi saa ilmaista erilaisia tunteitaan. Kasvattaja tukee positiivisella palautteella lapsen itsetunnon kehittymistä.
Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio
•Lapselle annetaan mahdollisuus kohdata turvallisesti uskontoon liittyviä asioita. Lapsi saa hiljentyä, ihmetellä, kysellä ja pohtia. Uskontoon liittyvä hengellinen ja henkinen opetus, perinteet ja juhlat ovat osa varhaiskasvatusta. Perheiden vakaumus huomioidaan ja sitä kunnioitetaan toiminnan suunnittelussa.
Varhaiskasvatuksen puheterapeutti
Varhaiskasvatuksen puheterapeutin tehtävänä on arvioida ja kuntouttaa päivähoidossa olevien las- ten puheen, kielen tai kommunikaation ongelmia. Vanhempien ja päivähoidon henkilökunnan ohja- us ja tukeminen on olennainen osa puheterapiaa. Puheterapeutin vastaanotolle tullaan yleensä las- tenneuvolan terveydenhoitajan, lääkärin tai päi- vähoitohenkilöstön ohjaamana. Asiakkaat voivat ottaa myös suoraan yhteyttä puheterapeuttiin.
Varhaiskasvatuksen perhetyö
Varhaiskasvatuksen ennaltaehkäisevän perhetyön tärkein tehtävä on perheiden tukeminen kasvatustehtävässään. Perhetyöllä vahvistetaan perheiden arjen sujumista, vanhemmuutta ja kasvatusta. Toiminnan periaate on asiakaslähtöisyyys, avoimuus ja lapsen edun mukai- suus. Se on perheelle vapaaehtoista ja maksutonta. Tavoitteet, sisältö ja kesto sovitaan kun- kin perheen tarpeiden mukaan. Aloite yhteistyöhön tulee perheeltä, jolle päivähoidosta, neu- volasta tai muuta yhteistyötahosta on sitä mahdollisesti suositeltu.
Lasten neuvola
Yhteistyössä lastenneuvolatoiminnan kanssa tavoitteena on seurata lapsen kasvua ja kehi- tystä lapsen vanhempien kanssa ja tarvittaessa ohjata perhettä hakeutumaan lapsen kehitys- tä tai perhettä tukevien palvelujen piiriin mm. perheneuvola, puheterapeutti, psykologi.
Päivähoidossa on käytössä seuranta- ja arviointilomake lapsen kehityksestä 4-vuotiaiden ja tarvittaessa myös 3-5-vuotiaiden neuvolakäyntiä varten. Lomake lähetetään terveydenhoita- jalle vanhempien kanssa käydyn keskustelun jälkeen. Neuvolakäynnin jälkeen terveydenhoi- taja toimittaa kirjallisen palautteen päivähoitoon.
Perheneuvola
Perheneuvola tarjoaa ammmattiapua lasten, nuorten ja lapsiperheiden tueksi erilaisissa elä- mäntilanteissa. Palveluihin kuuluvat mm. lasten psykologiset ja puheenkehitykseen liittyvät tutkimukset ja terapiat, vanhempien tukeminen ja neuvonta sekä perhetyö.
Xxxxxxxxxxxxx ja päivähoidon henkilöstö tekevät yhteistyötä kunkin perheen kanssa xxxx- seen sovitulla tavalla.
Lastensuojelu
Lastensuojelun ja perhetyön keskeisenä tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttumi- nen ja avun löytäminen perheiden riskitilanteissa. Päivähoito on lastensuojelun avohuollon tukipalvelumuoto, jossa lapselle tarjotaan turvallinen ympäristö ja hänen kehitystasonsa mu- kaista monipuolista toimintaa.
Pieksämäen seurakunta
Seurakunnan kanssa tehdään yhteistyötä tavoitteena täydentää päivähoidossa annettavaa kasvatustavoitteiden mukaista uskontokasvatusta. Yhteistyömuotoja ovat mm. päiväkerhot 3- 5-vuotiaille lapsille, avoimet päiväkerhot aikuisille ja lapsille, yhteiset retket ja juhlat, juhlapy- hien kirkkohetket ja seurakunnan työntekijän vierailut päivähoidossa sekä henkilökunnan yhteiset koulutustilaisuudet.
Yksityiset terapiapalvelut
Päivähoito tekee tarpeen mukaan yhteistyötä myös yksityisten terapeuttien kanssa; esim. puhe-, toiminta- ja fysioterapia.
Esi- ja alkuopetus
Tiiviillä yhteistyöllä päivähoidon sekä esi- ja alkuopetuksen välillä rakennetaan yhteinen nä- kemys kasvatuksesta ja oppimisesta. Näin lapselle turvataan joustava siirtyminen päivähoi- dosta esiopetuksen kautta alkuopetukseen. Varhaiskasvatussuunnitelman arvot, tavoitteet ja sisällöt huomioidaan esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmissa.
Muut yhteistyötahot
Muita yhteistyötahoja ovat mm. kaupungin sivistys-, kulttuuri- ja liikuntatoimi sekä yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt.
♦ Kulttuuriviikko on perinteinen yhteistyön muoto kulttuuritoimen kanssa. Päivähoidon lapsille tarjotaan monipuolisesti mahdollisuutta osallistua erilaisiin esityksiin ja työpa- joihin.
♦ Liikuntatoimen kanssa yhteistyössä saadaan lapsille luistelu-, hiihto- ja uintimahdolli- suuksia sekä eri hankkeiden muodossa kehitetään lasten mahdollisuuksia liikuntaan.
♦ Kouluilta saadaan tiloja päivähoidon tapahtumien, koulutusten ja liikuntatuokioiden käyttöön. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa seudullisesti lähikuntien kanssa.
♦ Yhteistyötä tehdään myös vanhusten hoitoyksiköiden kanssa. Säännölliset vierailut vanhusten luona kuuluvat monen päivähoitoyksikön arkeen.
6. ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA
Varhaiskasvatuksen tavoitteena on lapsen tasapainoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen. Tämän kehityksen turvaamiseksi lapsi voi jossain vaiheessa tarvita erityistä tukea. Tuen tarve on voitu todeta ennen lapsen päivähoitoon tuloa tai sitä arvioidaan yhdes- sä lapsen vanhempien ja kasvatushenkilöstön kanssa.
Varhaiskasvatuksen tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve on havaittu. Ne ovat varhais- kasvatuksen tietoista tehostamista, suunnitelmallista päivittäisen ympäristön ja toiminnan arviointia sekä ympäristön ja kasvatustoiminnan muokkaamista lapsen tarpeiden mukaisesti. Tarvittaessa lapsi ohjataan jatkotutkimuksiin.
Varhaiskasvatuksessa erityishoito, -kasvatus ja -opetus liittyvät lapsen päivittäiseen toimin- taan kokonaisvaltaisesti. Xxxxx toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa. Päivittäisessä toiminnassa huomioidaan suunnitelmallisesti arjen kuntouttavat elementit:
♥ Hyvä vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä on pedagogisen toiminnan perusta. Päi- vähoidon toimintaan ja menetelmiin kuuluu vuorovaikutuksen tukeminen tarvittaessa kuvien ja viittomien avulla sekä hyvät ja luottamukselliset ihmissuhteet.
♥ Struktuuri = ajan, tilan, toimintojen ja ihmisten selkeä rakenne siten, että lapsi kykenee ennakoimaan ja oppimaan tapahtumien kulkua. Kun lapsi tietää, mitä seuraavaksi ta- pahtuu, missä ja kenen kanssa, voi hän ennakoida tapahtumia ja itseensä kohdistuvia odotuksia.
♥ Xxxxxx oman toiminnan ohjauksen kehittymistä tuetaan opastamalla lasta ajattele- maan ja tekemään päätöksiä päivittäisiin toimiin liittyvissä taidoissa. Lasta ohjataan keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ylläpitämiseen esim. kuvien käytöllä, tehtävien osit- tamisella, kannustamalla ja kiittämällä.
♥ Ryhmätoiminta ja kontaktit ikätovereihin tukevat kehitystä monella tavalla. Lasten kes- kinäinen leikki, toiminta ja sosiaalinen vuorovaikutus motivoivat lasta liikkumaan, pu- humaan, suunnittelemaan ja osallistumaan. Leikin myötä kehittyvät monet oppimis- valmiudet ja leikissä harjaannutetaan opittuja taitoja. Kasvatushenkilöstön tehtävänä on rikastaa, elävöittää ja monipuolistaa lapsen leikkiä.
♥ Varhaiskasvatuksen tavoitteiden asettelussa, toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa huomioidaan lapsen kehityksen eri osa-alueiden tukeminen. Lapset, joilla on oppimi- sen vaikeuksia, tarvitsevat huomattavasti enemmän toistoja perushoito-, kasvatus- ja oppimistilanteissa asioiden sisäistämiseksi.
Lapsen tarvitsemat tukitoimet kirjataan lapsen Vasu:n liitteeseen; Xxxxxx yksilöllisen kasvun tukemisen suunnitelma
Pieksämäellä toimii kaksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa (keltoa). He konsultoivat, havainnoivat ja arvioivat lasten kasvua ja kehitystä sekä osallistuvat yhdessä muiden päivä- hoidon työntekijöiden kanssa lapsen yksilölliset tarpeet huomioivan toiminnan ja varhaiskun- toutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Keltot kiertävät päiväkodeissa, ryhmäperhepäivä- hoitokodeissa ja perhepäivähoidossa erikseen sovittavan aikataulun mukaan.
7. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISTEN LASTEN VARHAISKASVATUKSEN JÄR- JESTÄMINEN
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja maahanmuuttajataustaisia lapsia. Henkilökunnalta edellytetään hyvää eri kulttuurien ymmär- rystä ja kunnioittamista. Yhteistyössä vanhempien kanssa edistetään lapsen kulttuuriperin- teen jatkumista. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä sekä kehittämi- sestä on perheillä.
Kun eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi aloittaa päivähoidossa, henkilökunta tutustuu per- heeseen täyttämällä vanhempien kanssa monikulttuurisen lapsen aloituskeskustelulomak- keen. Tervetuloa päivähoitoon -lomakeeseen tarkennetaan yhteystiedot, aukioloajat jne. Lo- makkeet on käännetty venäjäksi ja englanniksi, keskusteluissa käytetään tarvittaessa am- mattitulkkausta.
Pieksämäen kaupunkiin on tehty syksyllä 2013 Suomi toisena kielenä (S2) -opetussuun- nitelma. Se on osa Pieksämäen varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä esiopetuksen opetus- suunnitelmaa. Suomi toisena kielenä -opetus (S2-opetus) tarkoittaa monikulttuuriselle lapsel- le annettavaa suomen kielen tavoitteellista ja säännöllistä opetusta. Pieksämäellä S2-
opetusta järjestetään kaikille kolme vuotta täyttäneille lapsille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai joiden suomen kieli ei muusta syystä ole kehittynyt ikätasoisesti. Jokaiselle kolme vuotta täyttäneelle moniku-lapselle tehdään oma S2-suunnitelma,jolle asetetaan rea- listiset tavoitteet ja jota seurataan säännöllisesti S2-seurantalomakkeella. Alle 3-vuotiaiden suomen kielen kehitystä tuetaan päivähoidon arjen kaikissa vuorovaikutustilanteissa.
8. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEU- RANTA
Pieksämäen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma on osa päivähoidon laadunhallintaa, jonka tavoitteena on arvioida ja kehittää varhaiskasvatusta monipuolisesti ja säännöllisesti. Varhaiskasvatuksen kehittäminen on jatkuva prosessi.
Sisällöllisen kehittämisen edellytys on jatkuva ja säännöllinen arviointi, laatua koskettava do- kumentointi ja seuranta sekä henkilöstön koulutus. Arviointiin osallistuvat henkilöstön ja hal- linnon lisäksi vanhemmat, lapset ja eri yhteistyötahot. Säännöllinen dokumentointi mahdollis- taa pitkäjänteisen seurannan ja arvioinnin. Päivähoidon henkilöstöllä on kolme täydennys- koulutuspäivää vuodessa. Koulutukset suunnitellaan vuosittain henkilöstön tarpeiden ja toi- veiden mukaan. Sisällöllinen arviointi toteutetaan kaikkia päivähoitomuotoja koskettavana sisäisenä itsearviointina sekä asiakasperheitä ja eri yhteistyötahoja koskettavana ulkoisena arviointina. Pieksämäen kaupungin varhaiskasvatuksen laadunarvioinnissa käytetään per- heille tehtävää asiakastyytyväisyystutkimusta, joka tehdään joka toinen vuosi. Sisäisen arvi- oinnin apuna on henkilöstön työtyytyväisyyskyselyt.
Yksiköiden vasut päivitetään ja arvioidaan toimintavuosittain. Lasten vasut tehdään perhei- den kanssa yhteistyössä vähintään kerran vuodessa ja arvioidaan seuraavan vasun teon yhteydessä. Päivitystä tehdään pitkin toimintakautta. Ryhmävasut laaditaan lasten vasujen teon jälkeen ja arvioidaan tarvittaessa toimintakauden aikana. Kuntavasu päivitetään kahden vuoden välein päivähoidon johtoryhmän toimeksiannosta.