Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 20.10.2006 NRO 5

Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 20.10.2006 NRO 5

Työehtosopimus nykyaikaan s. 15–18

S I S Ä L L Y S 5/06 ■ ■ ■

2 Pääkirjoitus

4 Akkuja lataamassa

8 Ei henkensä kaupalla

10 Talviset turvallisuuden tekijät

12 Paloesimiehestä yrittäjäksi

14 Työmarkkinoiden kansainvälistyminen asettaa uusia haasteita työmarkkinoille

Kuvitus Xxxxx Xxxxxx

15 Työehtosopimus nykyaikaan

19 Kolumni

20 Yksi minuutti voi säästää henkesi!

22 Kaveria ei jätetty

23 IAU Member kehittyy

23 SAK:n ja Invalidiliiton yhteisarpajaiset

24 Loppuuko aika?

25 Keksi lehdelle uusi nimi

26 Nopea vuororytmi auttaa jaksamaan

27 Xxxxx Xxxxxxx ja Xxx Xxxxx Xxx-Finlandin johtoon

28 Unioni-lehti etsii kirjoittajia ja kuvaajia

28 Kuvat pois piilosta

29 Jäsentietolomake

30 Luottamusmiesten vaaliohje uudistettiin

30 Kuvakulma

5/06

KANSIKUVA: Lentokonemekaanikko Xxxxx Xxxxxxx tarkastamassa lentokoneen ylärungon kuntoa.

31 Pellen päiväkirja

Levikki 4500

10. Vuosikerta

Julkaisija

Ilmailualan Unioni IAU ry

ISSN

1795-2840 (Painettu) 1795-343X (Verkkolehti)

Päätoimittaja

Xxxxxx Xxxxxx Puh. (00) 00000 000

Toimitussihteeri Xxxxx Xxxxxxxxxxx Puh. 040 528 8166

xxxxx.xxxxxxxxxxx@xx.xxx.xx

Toimituskunta Xxxxxx Xxxx Xxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxx Xxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Toimitus

Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6 PL 337

00531 HELSINKI

Fax. (00) 00000 000

Osoitteenmuutokset

Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/ väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse osoitteeseen xxx@xxx.xx.

Ilmestyminen

Lehti ilmestyy v. 2006 kuusi kertaa. Ilmestymisaikataulu takakannen sisäsivulla.

Aineisto

Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista eikä palauta niitä.

Ulkoasu

Sign Design/Xxxxx Xxxxxx

Paino

Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero

Kansikuva

2

Xxxxxx Xxxx

P Ä Ä K I R J O I T U S 12.10.2006 ■ ■ ■

Sopimuskierrokseen valmistautuminen alkanut

■

Ilmailualan Unionin on valmistauduttava huolella seuraavaan sopimuskier- rokseen ja varauduttava torjumaan työnantajapuolen aikeet huonontaa työeh- tosopimusta. IAU:n on entistä tärkeämpää tukea SAK:n pyrkimyksiä tulopoliittisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Samalla sen on valmistauduttava tekemään työehtoso-

pimus liittokohtaisen neuvottelun kautta.

Arvioidessaan tulevaa sopimuskierrosta, Xxxxxxxxxxx Unionin hallitus katsoi tarpeel- liseksi, että konkreettinen valmistautuminen siihen aloitetaan jo nyt, vaikka työehto- sopimus on vielä voimassa noin vuoden ajan. Liiton työehtosopimusvaliokunta arvi- oi tulevaa sopimuskierrosta kuluvan lokakuun aikana. Liiton hallitus määrittelee ku- luvan vuoden lopulla toimintakäsikirjoituksen seuraavalle sopimuskierrokselle.

Tulopoliittisen kokonaisratkaisun hyödyt ovat siinä määrin kiistattomat, että on järkevää ja jäsenten edun mukaista pyrkiä sen aikaansaamiseen myös jatkossa. Neu- vottelun ja sopimisen ajoitus olisi Ilmailualan Unionin kannalta paras, mikäli se ta- pahtuisi lähellä nykyisen sopimuksen loppumisajankohtaa. Sovellutusneuvotteluil- le tulisi varata riittävästi aikaa, jotta liittokohtaisista tarpeista voitaisiin huolehtia. Ilmailualan Unionin kannalta on myös merkityksellistä, ettei yritys- ja työpaikkata- son sopimista lisätä, kuten työnantajataho esittää. On kuitenkin tarpeellista selvit- tää työnantajan tavoitteet asian suhteen. Työnantajilta pitää vaatia työpaikkatason sopijaosapuolten tasavertaisuutta luottamusmiesten toimintaedellytyksiä lisäävien muutosesitysten kautta.

Ilmailualan Unioni ja Palvelualojen Toimialaliitto tekivät mittavan työn parantaak- seen työehtosopimuksen luettavuutta. Tämän työn seurauksena jopa työehtosopi- muksen nimi muutettiin ’Säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliiken- nettä koskevasta työehtosopimuksesta’ sopimusalaa paremmin kuvaavaksi ’Lento- liikenteen palveluja koskevaksi työehtosopimukseksi’. Tässä työssä onnistuminen ei kuitenkaan merkitse, etteikö Xxxxxxxxxxx Unionin tulisi erityisesti valmistautua työnantajapuolen erilaisiin toimenpiteisiin seuraavalla sopimuskierroksella. On va- rauduttava torjumaan esimerkiksi työ- ja palkkaehtojen huononnuspyrkimykset, joita työnantajapuoli on perustellut tarpeella ylläpitää lentoliikenteen vapaan kil- pailun mahdollistavia olosuhteita. Tosiasia kuitenkin on, etteivät työ- ja palkkaeh- dot, mikäli ne perustuvat koko alalla samaan yleissitovaan työehtosopimukseen, ole vapaan kilpailun esteitä. Kilpailua sen sijaan vääristää tilanne, jossa alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, vaan työ- ja palkkaehdot perustuvat yrityskohtaisiin sopimuksiin.

Ilmailualan Unioni tulee antamaan aktiivisen panoksensa niissä toimissa ja tavoi- teasetteluissa, joita tehdään seuraavaa sopimuskierrosta silmälläpitäen koko SAK:n kuljetusliittoperheessä. Erityisen tärkeänä Ilmailualan Unioni näkee, että kuljetus- liitot asettavat edelleen tavoitteita, jotka ovat kaikille liitoille yhteisiä. Niiden kautta sopimuskierrokselle syntyy kiinteä yhteistyö liittojen kesken.

”Tulopoliittisen kokonaisratkaisun hyödyt ovat siinä määrin kiistattomat, että on järkevää

ja jäsenten edun mukaista pyrkiä sen aikaansaamiseen myös jatkossa.”

5/06

XXXXXX XXXXXX

puheenjohtaja

3

M I K Ä T Y Ö ?

Akkuja

Oivan ja Eikan jalanjäljissä

lataamassa

5/06

4

M I K Ä T Y Ö ?

◀ Mittariasentaja Xxxxxx Xxxxx- nen aloittamassa MD-11 koneen pääakun huoltoa.

Eri matkustajakoneiden pääakku- ja latauspöydällä akkukoteloiden kannet avattuina.

Pöydän reunalla on MD-11 koneen laitteita, joissa kaikissa on akku.

5/06

■ Finnairin tekniikan Avioniikka- korjaamon sähköosastolla huolletaan lähes kaikkien Suomessa toimivien liikenne-lentokoneiden akut. Vuosit- tain korjaamon lävitse menee noin 500 pääakkua ja saman verran lento- koneiden hätävalo- ja muita akkuyk- sikköjä. Nämä akkuyksiköt sisältävät useita pieniä tavallisen pariston ko- koisia akkuja. Erityyppiset akut irro- tetaan lentokoneesta noin kolme ker- taa vuodessa, riippuen koneen lento- tuntimäärästä.

5

Elektroniikka-asentaja Xxxx Xxxxxxxxx kokeilemassa MD-11 Power modulen akkua.

Mittariasentaja Xxxxxx Xxxxxxxx ja elektroniikka- asentaja Xxxx Xxxxxxxxx fluolefltivat vuosittain usean sadan akun fluollosta.

5/06

Lataamista lataamisen perästä… Niiden huolto alkaa mittauksilla, min- kä jälkeen ne syväpuretaan. Mikäli ky- seessä on akun vuosihuolto, kennot ja kotelo puhdistetaan, ja tuntopäät mi- tataan. Tämän jälkeen akut kootaan ja ladataan. Kennojen nestepinnat tar- kastetaan. Akkujen syväpurkaminen, lataaminen ja kokeileminen tapahtu- vat automaattisten laitteiden avulla.

Lentokoneen pääakku koostuu ruostumattomasta teräksestä hitsa- tusta kotelosta, jonka sisälle on sijoi- tettu nailonkuorisia kennoja. Akkuko- telon päällä on lukoilla kiinnitetty tii- vis kansi. Lentokoneen akut ovat nik- keli-kadmium (Ni-Cd) -akkuja, joissa

elektrolyyttinä on tislatun veden ja ka- liumhydroksidin alkaalinen liuos.

Työturvallisuus akkutöissä

– Poista kellot, rannerenkaat, roikkuvat riipukset ja sormukset

– Käytä ainoastaan eristettyjä työvälineitä

– Käytä suoja- ja turvavälineitä

· nostovälineet

· silmäsuojaimet

· suojakäsineet

· turvakengät

– Pidä paikat siistinä

– Asiaankuulumattomia henkilöi- tä ei tule päästää alueelle

– Kiinnitä ”paperit” akkuun narulla

– Lyijyakkuja ei saa tuoda Ni-Cd akkujen kanssa samoihin tiloihin

Xxxx Xxxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxxx kertovat, että akkukorjaamolla pitkään työskennelleet Xxxx Xxxxxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxx ovat jäänet monelle Finnairin tekniikassa työskentelevälle mieleen. Oiva jaksoi muistuttaa lähes joka tilanteessa lentokoneissa työs- kenteleviä siitä, että koneen akkukyt- kin tulee muistaa ottaa pois päältä.

Tero ja Xxxxxx kertovat myös puoli vakavissaan, että heillä seuraa työt jo- pa lomalle. Onhan olemassa sanonta: ”Lähden lomalle akkuja lataamaan”.

Teksti ja kuvat XXXXX XXXXXXXXXXX

6

Finnairin tekniikan Avioniikkakor- jaamon sähköosastolla huolletaan ja korjataan lähes kaikkien Suomes- sa toimivien liikennekoneiden akut.

5/06

Ladatut akut säilytetään ennen lentokoneeseen asentamista kaapeissa, joissa on noin kahdeksan asteen lämpötila. Näin ne säilyttävät parhaiten varauksensa.

MD-11 hätävaloakkuyksikkö sisäl- tää paljon elektroniikkaa. Oikealla oleva tyhjä tila on varattu varsinai- sille akuille.

7

Ei henkensä kaupalla

■ Putoamisonnettomuudet aiheutta- vat keskimääräistä pitempiä sairaslo- mia ja enemmän kuolemantapauksia kuin muut työpaikkatapaturmat.

Putoamistapaturmia sattuu kaikil- la toimialueilla, myös lentokoneiden

huolto- ja korjaustöissä. Putoamisvaa- ra on pyrittävä ehkäisemään ensisijai- sesti rakenteellisilla ratkaisuilla, esi- merkiksi työtelineillä ja turvakaiteil- la. Jos tilapäisesti joudutaan työsken- telemään putoamisvaarallisissa olo-

suhteissa, on käytettävä turvavaljaita ja köysiä.

Auton turvavyö ei suojaa autoilijaa ellei se ole autoilijan päällä, sama vika turvavaljaissa!

teksti ja kuvat XXXXXX XXXX

FAKTAA

Vuosittain suomalaisilla työpai- koilla kuolee työtapaturmissa 30– 40 ihmistä, heistä noin 10 putoa- mistapaturmissa. Suomessa sattuu työpaikoilla n. 5700 putoamistapa- turmaa vuosittain.

Työpaikkojen putoamistapatur- missa noin 1200:sta aiheutuu yli 3 päivän työkyvyttömyys.

Noin 25 ihmistä joutuu sairaus- eläkkeelle vuosittain putoamista- paturman seurauksena.

Menehtyneistä noin 25% puto- aa alle 3 metrin korkeudesta.

Turvallista putoamiskorkeutta ei ole olemassa.

Lentokonemekaanikko Xxxxx Xxxx- nen on kiinnittänyt valjaansa. Ylä- rungon tarkastusta ei muuten tässä tilanteessa olisi pystynyt tekemään.

5/06

8

Lentokonetyöskentelyn putoamissuojauksia

Lentokonemekaanikko Xxxxx Xxxxxx tarkastaa siiven johtoreunaa, pu- toamisvaara on torjuttu. ▶

Airbus-koneiden putoamissuoja- us koostuu siiven kärjen ja koneen rungon väliin kiristettävästä köy- destä, jota pitkin työntekijän turva- köysi liukuu. ▼

▲ Boeing 757 -koneissa on siivessä neljä pikakiinnityspistettä tur- vavaljaille ja korkeusvakaajassa on kaksi kummallakin puolella.

5/06

◤ Xxxxxxxx xxxxxxxx menehtyi viime vuonna lentoemäntä pudottu- aan lentokoneen avoimesta oviaukosta, oviaukoissa yleisesti käyte- tyt nauhat eivät ole putoamissuojaimia. Kuvassa kunnollinen putoa- missuoja.

◀ Putoamissuojaus voidaan hoitaa myös imukuppijärjestelmällä. Imukupin voi kiinnittää siiven yläpintaan tai korkeusvakaimeen. Jär- jestelmään kuuluu alipaineyksikkö, joka tuottaa paineilmasta alipai- netta, sekä imukuppi turvavaljaineen ja köysineen. Alipaineyksikkö hälyttää vikaantuessaan äänimerkillä.

9

Talviset turvallisuuden

Helsinki-Vantaan lentoasemalla aloitti lokakuun alussa uusi yritys, ANTIDEICING ADI OY,

jonka keskeisimpiin tefltäviin kuuluu jään- poisto lentokoneista.

5/06

■ Kyselimme ADI Oy:n vastavalitul- ta pääluottamusmieheltä, Xxxx Xxxx- xxxxxxxx, hänen odotuksistaan ja työn- antajastaan.

Xxxxxxxxxxx ensin itsestäsi?

Xxxx Xxxx Xxxxxxxx 33 v. Asun Tuu- sulassa, Rusutjärvellä. Xxxx naimisissa ja vähän yli vuoden ikäisen tyttölapsen onnellinen isä. Vapaa-aika kuluu käy- tännöllisesti katsoen kokonaan, listoil-

10

lekin nousseen, hardrock ryhmä An- caran kitaristina ja taustalaulajana.

Koulutukseltani olen media-assis- tentti. Toimin myös freelancer-ääni- suunnittelijana/tarkkailijana. Olen teh- nyt hommia mm. Ylelle ja Transmix Oy:lle. Lisäksi pyöritämme kavereiden kanssa pientä levy-yhtiötä ym.

Lentokentälle päädyin kesätöihin Lindstömille. Vuonna -90 tie vei Sol’iin.

Ruiskutus käynnissä EFI 2000 ja EFI 3000

jäänpoistoautoilla.

Xxx Xxxxxxxxx

tekijät

Sitten Lentopesun ja Globen kautta ADI Oy:öön.

Kentällä olen tehnyt lähes kaikkia hommia maan ja taivaan väliltä. Ajo- lupakin on ollut vuodesta -93.

Jäänpoistohommissa lähtee käyn- tiin kuudes talvi. Toimin myös yhte- nä jäänpoiston kouluttajista, ja lisäk- si vielä, olen toiminut eri yrityksissä pääluottamusmiehenä useita vuosia.

Entä mitä odotuksia sinulla on työnantajaasi kohtaan?

Odotan todella, että meille tulee hyvä talvi. Työnantajani noudattaa la- keja ja asetuksia, sekä kohtelee työn- tekijää kaikin puolin hyvin. Uskon sen varmasti näkyvän lisääntyneenä moti- vaationa ja joustona.

Työnantajasi on vasta aloittanut toimintansa. Jäänpoisto on erittäin tärkeä osa lentoturvallisuutta, mi- ten aiotte vastata haasteeseen?

AntiDeIcing ADI Oy:n omistajat (vetäjät) ovat pitkänlinjan turvalli- suusalan ammattilaisia, kummallakin on ilmailualan taustaa lento-operoin- nin saralta ja osaamista jäänpoistajina suoritustasolta asti.

Molemmat kävivät tämän syksyn jäänpoistokoulutukset ja hallitsevat siten myös tämän

”Tavoitteena nollatoleranssi.”

päivän toiminta- tavat. Heidän pai- notuksensa juuri turvallisuuteen ja laatuun on tuo- tu esille nollatole-

ranssi-painotuksena. Tämä tarkoittaa, että ei kolhuja, ei työtapaturmia, eikä virheitä työssä. Jos tässä onnistumme, saamme tuntuvan palkkion! Työn ti- laaja puolestaan saa merkittävän edun taloudellisesti, sekä nimenomaan tur- vallisuuden ja työn korkean laadun.

ADI:ssa on panostettu myös omaan sisäiseen kouluttautumiseen. Esimer- kiksi viisi meistä kävi tänä syksynä kouluttautumassa jäänpoiston ruisku- tuskouluttajaksi ja ajo-opettajiksi. Vie- lä pienessä miehistössämme on ekstra- osaamista, joka tuo mukanaan kohon- nutta ammattitaitoa sekä oikeaa asen- netta työhön, minkä uskomme muut- tuvan myös osaksi turvallisuutta.

Millaista kalustoa teillä on käy- tössä?

Kalusto on samaa, jolla jäänpoistoa on tehty jo pitkään, eli entistä Finnairin kalustoa joka nyt on leasing-sopimuk- sella Northportin ja sitä kautta mei- dän käytössä.

Autot ovat EFI 2000 avotyökoril- la ja EFI 3000 umpityökorilla. Autoi- hin on asennettu VHF- ja UHF-radiot,

tietokoneet, puhelimet ja ja refra-mit- tauslaiteet, joilla mitataan joka päivä käytettyjen nesteiden arvoja ym, ym, eli ne alkavat muistuttaa jo kovastikin liikkuvaa toimistoa tai muuta hi-tec- yksikköä, joka vaatii käyttäjiltään pal- jon osaamista ja huolellisuutta.

Mitä yhtiöitä teillä on asiakkaina? Northport Oy on pääasiakkaam- me jäänpoistossa ja heidän kauttaan kaikki ne lentoyhtiöt, joilla on heidän

kanssaan sopimus.

Mitkä ovat pienen yhtiön edut ja haitat, miten niihin voi vaikuttaa? Pienen yhtiön etuihin kuuluu, että kaikki tuntee toisensa ja pystyy sopi- maan helposti asioista. Vaarana voi toisaalta olla jääminen isojen jyrää- mäksi, mutta ammattitaidolla, osaa- misella ja hyvällä yhteishengellä kyllä

pitäisi pärjätä.

Mitkä ovat tu- levaisuuden nä- kymät työnteki- jän silmin jään- poistossa?

Valitettavas-

ti työn kausiluontoisuuden ja nyky- maailman menon takia tulevaisuus ei näytä kovinkaan valoisalta. Monella nykyisellä jäänpoistajalla on kahden

5/06

Xxxx Xxxxxx

Turvallisuus on numero uno! Sanoo ADI Oy:n vastavalittu pääluottamus- mies Xxxx Xxxxxxxx.

11

vuoden sisään nyt jo kolmas työn- antaja! Tämä jatkuva firman vaih- tuminen näkyy siinä, että vanhat työntekijät lähtevät muihin töi- hin.

Jokavuotinen uusien koulut- taminen sisältää mielestäni myös riskejä. Jokainen jäänpoistoa teh- nyt tietää, että päästäkseen hyvään rutiinisuoritustasoon täytyy hom- maa tehdä vähintään yksi kausi.

Mikä on motiivi palkan lisäksi tehdä juuri jäänpoistoa?

Työ on monipuolista, mielenkiin- toista, vaatii paljon rutiinia ja on tarpeeksi vaativaa. Lisäksi on vie- lä hyvät työkaverit. Siinähän sitä on syytä!

Mitä haluaisit sanoa jäänpois- tosta muille kentällä työskente- leville?

Paloesimiehestä yrittäjäksi

■ Uskomme, että kun panostamme kolmeen perus faktaan, tieto, taito ja asenne onnistumme vastaamaan tämän päivän jäänpoistossa vaadit- tavaan korkeaan ammattilaisuuteen.

Xxxxx Xxxxxxxx

Yhtenä tuon ‘pyhän kolminaisuu- den’ toteuttamisen kulmakivistä on se, että työehdot ja kaikki hyvän työyht- eisön perusasiat on pyritty hoitamaan niin, että voimme keskittyä työhömme ilman niihin liittyviä häiriötekijöitä. Tämän toteutumisessa ovat auttaneet hyvät neuvottelu- ja keskustelusuhteet

Muu työyhteisö näkee vain it-

se ajon ja jäänpoistosuorituksen, mutta ei sitä kaikkea muuta, mitä se sisältää, kuten kirjaukset, ohjel- moinnit, tarkastukset, yhteyden- otot ja muu toiminta, jotka ovat selkeästi kasvava ja yhä isompi osa tätä työtä. Tässä kaikessa koros- tuu tekijöiden paineensietokyky ja vastuuntunto koko työtapahtu- masta.

5/06

Ulkoa katsoen tehtävä näyttää aivan muulta kuin mitä se itse asi- assa onkaan. Työstä saattaa saada sellaisen kuvan, että se voisi sujua nopeammin. Jäänpoisto on kui- tenkin kokonaisuus, johon kuuluu kaikki se, mitä tehdään, eli myös se näkymätön osa. Kun kaikki teh- dään ohjeistuksen ja koulutuksen mukaan, rakentuu turvallinen ja laadukas työsuoritus, jonka voi kuitata omalla nimellään.

Vaikka ympärillä lämmöt nou- sisivat ja paineet aikatauluista ja sloteista toisivatkin muun yhtei- sön paineet sinne jäänpoistoau- toon, on jäämiesten pysyttävä vii- leänä myrskypäivinäkin.

Turvallisuus on numero uno!

Haastattelijana XXXX XXXXXX

IAU:n ja yhtiön vetäjien välillä. Näissä

keskusteluissa on luonnollisesti myös miehistö ollut alusta alkaen merkit- tävästi mukana.

Kausiluontoisuuden haasteita Jäänpoistotyön kausiluonteisuus on aiemmin ja ehkä osin vielä tänäänkin aiheuttanut tällä kapealla erikoisalalla henkilöstön vaihtumista ja sitoutumi- sen heikkoutta. ADI Oy:n rekrytoin- ti on onnistunut yli odotusten ja siten koko 34 hengen miehistössä on vain neljä uutta tulokasta.

Teemme koko ajan työtä, jotta vaki- tuinen miehistö työllistyisi myös jään- poistoajan ulkopuolella kentälle. Näin tämä valtava erikoisosaaminen ei ka- toaisi vaan pikemminkin vahvistuisi.

Tämän päivän lentoasema on kehit- tynyt monialaosaajien työpaikaksi, ja siihen maailmaan kuuluvat myös am- mattilaisjäämiehet, joilla on osaamista myös muista alan töistä, kuten meil- lä ADI:ssa tuntuu olevankin. Myös se on osa turvallisuutta, kun hallit- see alaansa hieman enemmän kuin päätoimenkuva on. Silloin ymmärtää vielä paremmin jokaisen meistä ole- van osa sitä ketjua, joka palvelee len- toturvallisuutta.

Turvallisuus on nimenomaan ketju, jossa kaikki lenkit ovat tiukasti kiinni

toisissaan ja riippuvaisia toistensa lu-

juudesta ja kestävyydestä. Kentällä ei kukaan eikä mikään ammattiryhmä ole toistensa edellä tai jäljessä, vaan kaikki ovat toistensa rinnalla.

Toimitaan samaan suuntaan

Sama ajatus pitää olla myös yhtiös- sä sisällä, sillä toisten arvostaminen ja kunnioittaminen luovat pohjan tiiviille yhteistyölle ja me-hengelle. Kun jokai- nen tekee työnsä oikein ja hyvin, aut- taa se myös muita toimimaan samaan suuntaan. Pienessä työyhteisössä tämä on vieläpä oikeasti mahdollista.

Uskomme ADI:ssa, että olemme uutena toimijana, mutta kokeneella miehistöllä, todella hyvässä iskussa vastaamaan tulevan talven haasteisi- in. Toivotamme kaikki työtoverimme kentällä vierailemaan toimitiloissa- mme (ent. radiokorjaamo 5-hallin takana), vaikkapa vain hetken jutuste- lun merkeissä kahvimukin ääressä. Sillä suora yhteys ihmiseltä ihmiselle menee yli kaiken organisatorisen tai mielikuvin rakennetun eriarvoisuu- den lisäten yhteenkuuluvuutta, sillä samassa veneessään me kaikki lento- kentän ammattilaiset olemme!

XXXX XXXXXXX

AntiDeIcing ADI Oy:n Toimitusjohtaja

12

13

5/06

Tietopaketti

ulkomaalaisille netissä

Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset tervetulleita mukaan palkansaajajärjestöiflin

Vastauksia

kysymyksiin osoitteessa www.mol.fi/ finnwork.

■ Palkansaajajärjestöt ovat olleet kehittämässä työministeriön Internet- sivuille avattua uutta tietopalvelua, joka esittelee suomalaisen työelämän sääntöjä ulkomaalaisille työntekijöille.

Mitä pitäisi saada palkkaa, xxxxxxxx pitää maksaa veroja, mitä tehdä jos joutuu työttömäksi? Entä mitä tekee ammattiliitto Suomessa? Miten jäsenyys vaikuttaa työntekijän arkeen?

Vastauksia kaikkiin näihin kysymyksiin löytyy osoitteesta xxx.xxx.xx/ finnwork. Internet-sivuilla kerrotaan perustietoja työelämän säännöistä, työntekoon tarvittavista luvista ja suomalaisesta työkulttuurista sekä oh- jataan yksityiskohtaisemman tiedon lähteille hankkimaan lisätietoja.

Sivusto on käytössä neljällä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja viroksi. Venäjänkieliset sivut valmistuvat vielä syksyn aikana.

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen asettaa uusia haasteita työmarkkinoille

STTK, SAK ja AKAVA

tukevat Suomen työ- markkinoiden flallit- tua ja kestävää kansain- välistymistä. Suomen kansantalous on myös tässä suflteessa osa glo- baalia taloutta.

5/06

■ Yrityksillä on monia syitä rekrytoi- da maahanmuuttajia. Heillä on tarvit- tavaa kielitaitoa, kulttuurin tuntemus- ta sekä muita erityistietoja ja -taitoja. Toisaalta työnantajalla voi olla ongel- mia suomalaisen työvoimaa saan- nissa. Olivatpa syyt mitä tahansa, on tärkeää, että ulkomaalainen työvoima toivotetaan tervetulleeksi.

Lisäksi niin suomalaisen kuin ul- komaalaisenkin työntekijän edun mu- kaista on, että työvoiman työsuhtei- den ennakko- ja jälkivalvonta toimii. Ulkomaalaisten työntekijöiden edun- valvonta on usein vaikeampaa kuin oman maan kansalaisten. Tuoreissa viranomaistarkastuksissa on käynyt il- mi, että tietyillä aloilla on yleistä käyt- tää ulkomaalaisten tietämättömyyttä hyödyksi vähimmäistyöehtoja polke- malla.

On tärkeää, että selkokielistä tietoa on saatavilla eri kielillä. Työminister- iön uusi sivusto on tähän tarkoituk- seen hyvä apuväline. Lisäksi on toivot- tavaa, että ulkomaalaiset löytävät tien- sä ay-toimintaan. Se on paitsi hyödyl- linen kanava saada tietoa ja edun- valvontaa, myös tapa tutustua suoma- laiseen yhteiskuntaan.

Finnwork-sivuston tarkoituksena on myös helpottaa uutta työntekijän ilmoittamismenettelyä. EU:hun liitty- neiden Tšekin, Viron, Latvian, Liettu- an, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Slo- vakian kansalaisten työnteko on va- paata eikä lupaa Suomessa työskente- lyyn tarvita. Näistä valtioista Suomeen tulevien on kuitenkin ilmoitettava tie- dot yli 14 päivää kestävästä työnteosta työvoimatoimistoon, jossa tiedot rek- isteröidään. Tämä koskee myös lähe- tettyjä työntekijöitä.

Sivut on laadittu työministeriön joh- dolla yhteistyössä Kelan, verohallin- non, sosiaali- ja terveysministeriön, sisäasiainministeriön, ulkoasianminis- teriön, työmarkkinakeskusjärjestöjen ja Suomen Yrittäjien kanssa.

SAK/viestintä

14

S O P I M U K S E T

Työefltosopimus nykyaikaan

LENTOLIIKENTEEN PALVELUJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 31.8.2006–30.9.2007

Otsikossa mainittu työefltosopimus, jonka Palvelualojen Toimialaliitto ja Xxxxxxxxxxx Unioni IAU allekirjoittivat 30.8.2006 korvaa sitä edeltäneen säännöllistä reittiliikennettä tai raskas- ta tilauslentoliikennettä koskeneen työefltosopimuksen 16.12.2004–30.9.2007 liitteineen, sen palkkasopimuksen ja allekirjoituspöytäkirjan.

Uudistettu työehtosopimus koostuu varsinaisesta työehto- sopimuksesta, sen liitteenä olevasta palkkaryhmittelystä, allekirjoituspöytäkirjasta sekä keskusjärjestösopimuksista. Käyn tässä selvityksessä ensin työehtosopimuksen allekir- joituspöytäkirjan määräykset ja sen jälkeen uudet kohdat. Lopuksi selvitän lyhyesti työehtosopimuksen rakennetta. Selvitykset sopimuspykälien yhteydessä ovat kursiivilla.

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN MÄÄRÄYKSET

Allekirjoituspöytäkirjasta on siirretty kaikki pysyväisluon- teiset määräykset työehtosopimuksen puolelle, poistettu vanhentuneet määräykset ja lisätty muutama uusi määrä- ys. Allekirjoituspöytäkirja on tarkoitettu asiakirjaksi, johon kirjataan vain sopimuskauden ajan voimassa olevat mää- räykset, sopijaosapuolten suositukset tai sopijaosapuolten väliset kirjaukset, jotka eivät ole varsinaisia työehtosopi- muskohtia, mutta vaikuttavat niiden määräytymiseen ku- ten esimerkiksi allekirjoituspöytäkirjan 3§.

1. § Sopimuskausi

Työehtosopimus on voimassa 16.12.2004 – 30.9.2007.

Sopimuskausi ei muuttunut, vaikka työehtosopimus uudistet- tiin kesken kauden.

2. § Indeksiehto ja tarkastelulauseke

Tämän sopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä sovittua indeksiehtoa ja tarkastelulauseketta.

Työehtosopimus on tehty tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaisesti, joten siinä on mukana myös indeksiehto ja tarkaste- lulauseke. Tällä kohdalla ei ole enää merkitystä, mutta siinä vai- heessa kun tekstin uudistamistyöryhmä jätti esityksensä osapuo- lille 28.4.2006, ei vielä tiedetty tuottaako tarkastelulauseke sopi- musalalle palkantarkistusta.

3. § Vuorolisät

Lisät tarkistetaan vuosittain Ilmaliikenteen kuukausipalkkaisten työntekijöiden ansiokehitystä koskevan työmarkkinatilaston mu- kaisesti. Tilaston julkaisee Elinkeinoelämän Keskusliitto kalente- rivuosittain.

Vuorolisät määräytyvät seuraavasti:

– kello 15.00–23.00 (iltavuoro)15 %

– kello 23.00–7.00 (yövuoro) 25 %.

Tilaston edellyttämät muutokset toteutetaan vuosittain kesäkuun alusta. Jos jonkin työnantajan alueella on käytössä edellä kirjattu- ja suurempia vuorolisiä, ne jäävät voimaan.

Työehtosopimuksen 32. pykälän mukaiset, euromääräiset vuo- rolisät määräytyvät koko sopimusalan (työnantajaliiton jäsenyri- tykset) edellisen vuoden palkkatilastosta lasketusta keskituntipal- kasta edellä kerrotuin prosentein ja tilaston edellyttämät muu- tokset korottavat vuorolisiä vuosittain kesäkuun alussa.

4. § Henkilöstön edustajat

Liitot selvittävät, onko henkilöstön edustajien asemassa tehtäviin- sä nähden perusteettomia eroja, ja ehdottavat tarvittavia muu- toksia. Tarvittavat muutokset niiden poistamiseksi tehdään sopi- muskauden aikana. Selvityksen kohteena ovat esimerkiksi koulu- tusmahdollisuudet, korvaukset ja ajankäyttö luottamustehtävien hoitamiseksi. Liitot sopivat korvausten vähimmäismääristä.

5. § Työsuhdeasiain koulutus

Liitot toteavat, että keskusjärjestöt asettavat työryhmän laati- maan yhteistä työsuhdeasiain koulutuksen perusaineistoa liitto- jen käyttöön. Liitot arvioivat aineiston valmistumisen jälkeen tar- vetta täydentää sitä alakohtaisilla työehtosopimusasioilla.

6. § Luottamusvaltuutettu

Liitot selvittävät, vastaako työehtosopimuksessa sovittu henkilös- tön edustajan suoja liikkeen luovutusdirektiivin 6 artiklaa sekä työ- sopimuslaissa säädettyä luottamusvaltuutetun ansiomenetyksen korvausta ja luottamusvaltuutetun asemaa liikkeen luovutuksen yhteydessä. Tarvittavat muutokset toteutetaan samantasoisina.

Pykälät 4–6 liittyvät tulopoliittisen sopimuksen liitteen 1 koh- dassa 2 sovittuihin henkilöstön edustajien asemaa ja toiminta- edellytyksiä koskeviin järjestelyihin. Ne otetaan huomioon sopi- muskauden aikana ja työehtosopimukseen sovitaan tarvittavat muutokset.

5/06

7. § Ratkaisulautakunnan päätös 30.1.2004. Osapuolet noudattavat ratkaisulautakunnan 30.1.2004 antamaa päätöstä ongelmista, jotka syntyvät palkkausjärjestelmään, jos henkilö työskentelee muissa sopimusalan yrityksissä kuin lento- yhtiössä.

Määräys koskee niin sanottua henkilöstölippukompensaatiota ja tulee uudelleen ratkaistavaksi seuraavalla sopimuskierroksella.

8. § Yhteinen työmarkkinakoulutus

Allekirjoittaneet liitot sopivat sopimuskauden aikana järjestet- tävistä yhteisistä työmarkkinakoulutustilaisuuksista, joihin osal- listuvat työnantajapuolelta Palvelualojen Toimialaliiton jäsenyri- tyksien työehto- ja henkilöstöasioista vastaavat sekä työntekijä- puolelta näiden yrityksien IAU:n luottamusmiehet. Koulutustilai-

15

S O P I M U K S E T

suuksien tarkoituksena on selvittää työehtosopimusta sekä työn- arviointi- ja palkkausjärjestelmää.

Kun työehtosopimuksen tekstit on uudistettu, järjestetään eri- tyisesti uudistettua työehtosopimusta esitteleviä yhteisiä koulu- tustilaisuuksia.

Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Ilmailualan Unioni IAU ry järjestävät yhdessä ja yhteisesti työnantajaliittoon järjestäytynei- den työnantajien edustajille ja näiden yrityksien luottamusmie- hille koulutustilaisuuksia, joissa selvitetään uudistettua työehto- sopimusta sekä työnarviointi- ja palkkausjärjestelmää. Koulutus- tilaisuudet järjestetään ensi vuonna sen jälkeen, kun IAU:n kaksi- vuotinen luottamusmieskausi on vaihtunut. Nykyinen luottamus- mieskausi päättyy 31.1.2007.

9. § Allekirjoittajaliittojen suositus

Palvelualojen Toimialaliitto ry ja Xxxxxxxxxxx Unioni IAU ry suo- sittavat, että yritykset sopivat paikallisesti molemmat seuraavat asiat:

1. Lomarahan maksaminen

Lomaraha maksetaan kesälomalta kokonaisuudessaan 15.7. ja talvilomalta kokonaisuudessaan 15.12.

2. Pitkään palvelleiden huomioiminen

– 20 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleelle 50 vuotta täyttävälle työntekijälle annetaan ylimääräinen kahden päivän vapaa.

– 10 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleelle 50 vuotta täyttävälle työntekijälle annetaan ylimääräinen yhden päivän vapaa.

– 20 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleelle 60 vuotta täyttävälle työntekijälle annetaan ylimääräinen kahden päivän vapaa.

– 10 vuotta saman työnantajan palveluksessa olleelle 60 vuotta täyttävälle työntekijälle annetaan ylimääräinen yhden päivän vapaa.

Jos asiasta ei sovita toisin, annetaan edellä mainitut vapaapäivät samassa yhteydessä kuin merkkipäivän takia annettu palkallinen vapaapäivä.

Tämä kohta oli myös aikaisemmassa allekirjoituspöytäkirjas- sa. Liittojen yhteinen suositus koskee 9. §:n 1. ja 2. kohdan yhtäai- kaista sopimista.

10. § Palkkaryhmittely

Allekirjoittaneet liitot perustavat yhteisen palkkaryhmittelytyö- ryhmän. Kumpikin osapuoli nimeää työryhmään kaksi jäsentä. Työryhmä huolehtii, siitä että lentoliikenteen palveluja koskevan sopimusalan työt sijoitetaan työehtosopimuksen mukaiseen palk- karyhmittelyyn.

Kun työryhmä sijoittaa työt palkkaryhmiin, se käyttää hyväk- seen yhteisesti sovittuja painotuskertoimia, töiden parivertailua tai muuta yhteisesti sovittua järjestelmää.

5/06

Työnarvioinnin valmistuttua arviointityöryhmän sihteeri toi- mittaa arviointituloksen viivytyksettä tiedoksi palkkaryhmittely- työryhmälle. Palkkaryhmittely tulee voimaan työryhmän päätös- tä seuraavan palkanmaksukauden alusta. Työnantajan katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi seitsemäntenä päivänä siitä kun palk- karyhmittelytyöryhmä on lähettänyt sen tiedoksi.

Kohta on 12.4.2005 sovittu aikaisemman työehtosopimuksen liitteenä ollut pöytäkirja, joka on siirretty allekirjoituspöytäkir- jaan. Allekirjoituspöytäkirjan määräyksessä on huomioitu myös työehtosopimuksen nimen muutos.

11. § Palkkaryhmittelyn muutokset Palkkaryhmittelytyöryhmä pitää palkkaryhmittelyluetteloa ajan tasalla. Luetteloon merkitään uuden työn tai uudelleen arvioi- dun työn palkkaryhmä, heti kun palkkaryhmittelytyöryhmä on

16

sen päättänyt. Tämä luettelo on työehtosopimuksen liite, jonka palkkaryhmittelytyöryhmän jäsenet allekirjoittavat. Osapuolet tiedottavat kaikista palkkaryhmittelyn muutoksista kumpikin ta- hollaan.

Tämä on uusi määräys, ja sillä on sovittu työehtosopimuksen liitteenä olevan palkkaryhmittelyluettelon pitämisestä ajan tasal- la. IAU julkaisee muutosten päivitetyn palkkaryhmittelyluette- lon kotisivuillaan sekä tiedottaa palkkaryhmittelyn muutoksista myös kaikille pääluottamusmiehille. Työehtosopimuksen uudiste- tun painoksen liitteenä oleva palkkaryhmittely on vielä tällä het- kellä ajantasainen. Jos siihen tulee muutoksia menetellään kuten edellä on kerrottu.

12. § Sairausajan palkkaa

koskevasta määräyksestä poikkeaminen

Työnantajan ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välillä voidaan so- pia sairausajan palkkaa koskevasta työehtosopimusmääräykses- tä siten, että 78 §:ssä sairausajan palkkaan oikeuttava aika laske- taan yhdenjaksoisena kalenterivuoden vaihtuessa. Tällaisella so- pimuksella ei muuteta säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevan työehtosopimuksen 78 §:n muita määräyksiä.

Jos halutaan sopia toisin, työnantajalla on oltava käytössään järjestelmä, joka tähtää henkilöiden uudelleensijoittumiseen työssä, jos he eivät enää pysty tekemään omaa työtään ja ovat saa- neet tästä lääkärin lausunnon. Työntekijä voi tällöin sijoittua joko muihin tehtäviin samassa yrityksessä tai konsernissa tai, jos tä- mä ei ole mahdollista, tarjolla olevan uudelleensijoituspalvelun avulla kokonaan muuhun yritykseen. Järjestelmän avulla selvite- tään myös tarve ja mahdollisuus ammatilliseen kuntoutukseen ja opastetaan henkilöä käyttämään muita sosiaalisia etuuksia.

Tämä pykälä on sama kuin 25.10.2005 liittojen välillä allekir- joitettu pöytäkirja. Ensimmäisessä kappaleessa mainitun toisin sopimisen edellytyksenä on, että yrityksessä on käytössä toisessa kappaleessa mainittu uudelleensijoittumiseen tähtäävä järjes- telmä. Määräyksen tarkoituksena on huolehtia siitä, että omaan työhönsä työkykynsä menettäneet sijoittuvat muihin tehtäviin tai pääsevät kuntoutuksen tai muiden tarvittavien sosiaalietuuksien piirin.

13. § Työehtosopimuksen tekstit ja tulkinnat Allekirjoittaneet liitot ovat tänään sopineet muuttavansa välillään sovitun säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliiken- nettä koskevan työehtosopimuksen nimen lentoliikenteen palve- luja koskevaksi työehtosopimukseksi. Työehtosopimuksen sovel- tamisalaa ei ole muutettu. Samalla työehtosopimuksen osapuolet ovat hyväksyneet työehtosopimuksen tekstien uudistuksen.

Osapuolet ovat yhtä mieltä, siitä että uudistetun ja tänään alle- kirjoitetun työehtosopimuksen pykälien tai alakohtien sisältöä ja niiden vakiintuneita yhteisiä tulkintoja ei ole muutettu tällä sopi- muksella, paitsi seuraavissa pykälissä tai kohdissa jotka ovat sisäl- löltään uusia: 27. §, 37. §, 57 § 3., 58 § 1., 75 §:n pöytäkirjamerkin-

tä, 81 §, 83 § ja 84 §.

Muiden kuin muutettujen pykälien tai alakohtien tulkintaa tai soveltamista koskevien erimielisyyksien ratkaisemisessa voidaan käyttää apuna Palvelualojen Toimialaliiton ja Ilmailualan Unio- ni IAU:n välistä aikaisempaa, säännöllistä reittiliikennettä tai ras- kasta tilauslentoliikennettä koskevaa työehtosopimusta liittei- neen, sen palkkasopimusta ja allekirjoituspöytäkirjaa, jotka on al- lekirjoitettu 17.8.2005.

Tällä määräyksellä työehtosopimuksen osapuolet ovat hyväk- syneet työehtosopimuksen nimen muuttamisen sekä työehtosopi- muksen tekstien uudistuksen. Liitot ovat kuitenkin yhtä mieltä sii- tä, että työehtosopimuksen nimen muuttamisella ei ole muutet- tu soveltamisalaa eikä tekstien uudistuksilla ole muutettu niiden

S O P I M U K S E T

tarkoitusta. Sisällöltään uudet kohdat, joiden tarkoitus tai sovel- tamisalue on muuttunut, on lueteltu toisessa kappaleessa. Lisäk- si on sovittu että edellisen työehtosopimuksen viimeistä painosta voidaan käyttää apuna myös tämän työehtosopimuksen erimieli- syyksien ratkaisemisessa. Kaikkien työehtosopimusta tulkitsevien henkilöiden kannattaakin säilyttää edellinen keltakantinen työ- ehtosopimus vastaisen varalta.

14. § Voimassaoloaika

Tämä allekirjoituspöytäkirja on voimassa elokuun 31. päiväs- tä 2004 alkaen syyskuun 30. päivään 2007 saakka. Se jatkuu sen- kin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä ole kummaltakaan puolel- ta sanottu kirjallisesti irti viimeistään kaksi kuukautta ennen sen päättymistä.

Tässä on sovittu uudistetun työehtosopimuksen voimassaolon alkavan sopimuksen allekirjoitusta seuraavan päivänä ja päät- tyvän silloin, kun edellä ensimmäisessä pykälässä mainittu sopi- muskausi päättyy, kuitenkin tässä pykälässä edelletyllä tavalla.

15. § Allekirjoitukset

Pöytäkirjalla on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopi- muksella. Sitä on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijaosapuolelle. Merkittiin, että kummankin so- pijaosapuolen on allekirjoitettava pöytäkirja.

Allekirjoituspöytäkirja velvoittaa allekirjoittaneita osapuolia ja niiden jäseniä (yhdistyksiä, työnantajia tai työntekijöitä) sa- malla tavalla kuin työehtosopimuskin, johon se liittyy.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDET KOHDAT

27. § Jaksotyö

27. § ei ole varsinaisesti uusi pykälä, mutta se on yhdistelty aikai- semman työehtosopimuksen monesta eri kohdasta, joiden tekstiä on myös jonkin verran muutettu sekä tarkoituksenmukaisemmiksi että kieliasultaan selkeämmiksi.

1. Säännöllinen työaika jaksotyössä on enintään 111 tuntia kol- men viikon pituisena ajanjaksona. Jakson pituudessa on huo- mioitu aikaisempi työajan lyhentämissopimus.

Pykälän 1. kohta on entisen työehtosopimuksen kohta 6.11.1 yhdistettynä työajan lyhentämissopimuksen 5. §:ään. Tekstiä on muutettu ja se korvaa aikaisemman työajan lyhentämisso- pimuksen jaksotyön osalta kokonaisuudessaan.

2. Xxxxxxxxxx, kun se on muuna arkipäivänä kuin lauantaina, ja helatorstai lyhentävät asianomaista jaksoa kahdeksalla tun- nilla. Muiden arkipyhien ja arkipyhäviikkojen lauantaiden se- kä joulu- ja juhannusaattojen työaikaa lyhentävä vaikutus on otettu huomioon jakson säännöllisen työajan pituudessa.

2. kohta on entisen 6.11.1 kohdan pöytäkirjamerkintä, jon- ka teksti on muutettu.

3. Aikataulukausittain laaditaan ohjeellinen henkilöstön käytön suunnitelma.

Tämä kohta on entinen 6.11.2 kohdan 1. kappale.

4. Työvuoroluettelo pannaan nähtäville vähintään kaksi viikkoa ennen ensimmäisen työvuoron alkua.

Tämä kohta taas on entinen 6.11.2 kohdan 2. kappale.

5. Työvuoroluettelossa olevan työvuoron tuntimäärä pyritään järjestämään enintään 14 tunnin pituiseksi. Työvuoroluette- loon merkitty työvuoro on mahdollisuuksien mukaan vähin- tään neljä tuntia ja kahteen erilliseen osaan jaetun työvuoron yhteispituus vähintään seitsemän tuntia.

Tähän kohtaan on yhdistetty entiset 6.11.3 ja 6.11.7.

6. Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran vii- kossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-

ajan. Viikoittainen vapaa-aika pyritään järjestämään siten, et- tä sitä edeltävänä päivänä ei ole iltavuoroa eikä sen jälkeisenä päivänä aamuvuoroa. Viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi pyritään antamaan saman viikon aikana toinen vähintään 24 tunnin pi- tuinen vapaapäivä ja se annetaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä viikoittaisen vapaa-ajan kanssa.

6. kohta on entinen 6.11.6 kohdan 1. kappale.

7. Viikoittainen vapaa-aika pyritään antamaan vähintään kerran kuukaudessa viikonvaihteessa, mikäli mahdollista, sunnuntain yhteydessä.

Tämä kohta on entinen 6.11.6 kohdan 2. kappale

8. Jos työntekijä on ollut työssä kello 23.00:n ja 7.00:n välisen ajan ja työ jatkuu edelleen, yövuorolisää maksetaan niin kauan kuin työntekijä on yhdenjaksoisesti työssä.

Kohta on entinen 6.11.8, jonka teksti on muutettu.

37. § Hälytysluonteinen työ

Pykälä ja sen kohdat eivät varsinaisesti ole uusia, mutta niiden soveltamisalue on muuttunut. Uusi 37. pykälä korvaa aikaisem- mat erilliset hälytystyötä koskeneet määräykset 6.7 ja 6.15 ala- kohtineen ja sitä sovelletaan nyt kaikissa työaikamuodoissa lu- kuun ottamatta sen 6. kohtaa.

1. Työ katsotaan hälytysluonteiseksi silloin, kun työhöntulosta sovitaan työntekijän vapaa-aikana ja työ tehdään ennen seu- raavan työvuoron alkua. Hälytysluonteinen työ päättyy vii- meistään normaalin työvuoron alkaessa.

2. Hälytysluonteinen työ korvataan seuraavasti:

– ylityökorvaus, jos työ on ylityötä

– vuorotyölisät määräysten mukaisesti

– 50 %:lla korotettu palkka, jos työ tehdään kello 6.00:n ja 21.00: n välisenä aikana

– 100 %:lla korotettu palkka, jos työ tehdään kello 21.00:n ja 6.00: n välisenä aikana

– erityisenä hälytysrahana yhden tunnin peruspalkka, jos työ al- kaa kello 6.00:n ja 21.00:n välisenä aikana

– erityisenä hälytysrahana kahden tunnin peruspalkka, jos työ alkaa kello 21.00:n ja 6.00:n välisenä aikana

– lyhyemmältä kuin yhden tunnin pituiselta työajalta maksetaan kuitenkin yhden tunnin palkka.

3. Jos säännöllistä julkista liikennettä ei ole, työnantaja korvaa matkakustannukset määräämästään kuljetustavasta, järjestää kuljetuksen tai varaa yöpymis-mahdollisuuden.

Kohdat 1.–3. ovat entisen 6.15.1 kohdan 1., 2. ja 3. kappaleet, joita sovelletaan nyt siis muuallakin kuin jaksotyöalueella.

4. Kun työntekijälle ilmoitetaan hänen työvuoroluettelonsa mu- kaisena työaikana, että hänen tulisi työpaikalta jo poistuttuaan palata samana tai seuraavana päivänä työvuoroluettelosta poi- keten työhön, hänelle maksetaan myös tässä tapauksessa yh- den tunnin peruspalkka hälytysrahana.

5/06

5. Jos ulkoasemilla tehdään hälytysluonteista työtä varsinaisen työajan ulkopuolella (erillinen työrupeama) liikenteen epä- säännöllisyyksien hoitamiseksi, maksetaan työstä kolmen tun- nin palkka, vaikka työ ei kestäisikään niin kauan.

Kohdat 4. ja 5. ovat entiset 6.15.2 ja 6.15.3 kohdat ja näitä- kin sovelletaan nyt myös muualla kuin jaksotyöalueella.

6. Jos hälytysluonteinen työ alkaa päivätyössä ja joustavassa työs- sä ennen kello 23.00:a ja jatkuu seuraavana aamuna yli kello 3.00:n varataan työntekijälle palkallinen vapaapäivä seuraa- vaksi päiväksi. Jos poikkeustapauksissa ei voida menetellä näin ja hälytysluonteinen työ jatkuu säännöllisenä työaikana tehty- nä työnä, työntekijälle maksetaan säännöllisenäkin työaikana tekemästään työstä 100 prosentilla korotettu palkka.

Toisin kuin edellä olevat kohdat on tämä kohta aikaisem- man työehtosopimuksen 6.7 kohdan alakohta. Sen soveltamis-

17

S O P I M U K S E T

alue ei myöskään ole muuttunut, se koskee edelleenkin vain päivätyötä ja joustavaa työtä, joita työaikamuotoja koskevat toki myös tämän pykälän muut kohdat.

57. § Palkkaryhmät

3. Palkkaryhmittelytyöryhmän esityksestä luettelo vahvistetaan ja päivitetään osaksi tätä sopimusta.

Xxxxx on entinen palkkasopimuksen 3 § 2. kappale, jonka tekstiin on muutettu työnarviointityöryhmän sijalle palkka- ryhmittelytyöryhmä. Palkkaryhmittelytyöryhmä pitää allekir- joituspöytäkirjan 11. §:n mukaisesti luetteloa ajan tasalla.

58. § Uudet työt

1. Jos tämän sopimuksen soveltamisalueelle tulee sellaisia uusia töitä, joita ei tässä työehtosopimuksessa ole otettu huomioon, niistä neuvotellaan erikseen 108. §:n mukaisessa järjestyksessä.

Xxxxx on entinen allekirjoituspöytäkirjan 19. kohta, johon on lisätty: 108 §:n mukaisessa järjestyksessä. Aikaisemmassa määräyksessä ei ollut sovittu siitä ketkä uusista töistä neuvotte- levat. 58. § 1. kohdan mukaisesti on nyt sovittu, että uusien töi- den ottamisesta huomioon työehtosopimuksessa neuvotellaan samassa järjestyksessä kuin erimielisiä asioita ratkaistaessa.

75. § Monitaitoisuus

Pöytäkirjamerkintä:

Jos palkkaryhmäluettelossa mainittuja töitä yhdistetään yhdeksi arvi- oiduksi työksi, voidaan työntekijän monitaitoisuuden todeta alentu- neen enintään yhden tason. Palkkaa ei tällöin alenneta. Jos monitai- toisuuden taso myöhemmin nousee, tehdään TES-palkkavertailu.

Pöytäkirjamerkinnän tarkoittama rajoitus päättyy 30.9.2007. Pöytäkirjamerkintä on muutettu liittojen välillä 29.11.2005 allekir- joitetun pöytäkirjan mukaiseksi. Kyseisellä pöytäkirjalla ratkaistiin aikaisemman palkkasopimuksen 5.1.5 kohdan pöytäkirjamerkintää koskenut erimielisyys ja jatkettiin samalla muutetun pöytäkirjamer- kinnän voimassaoloaikaa sopimuskauden loppuun asti.

81. § Tilapäinen hoitovapaa

1. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituises- ti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt kymmentä vuotta, sai- rastuessa äkillisesti työntekijällä oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lap- sen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudes- sa. Tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäi- sellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

5/06

2. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoito- vapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollis- ta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta. Tilapäisen hoito- vapaan ajalta maksetaan työntekijälle sairausajan palkka.

Tämä pykälä korvaa aikaisemman työehtosopimuksen sai- raan lapsen hoitoa koskeneen määräyksen (9.3.1) soveltamis- ohjeineen. Uusi määräys on muuten saman sisältöinen kuin voimassa oleva työsopimuslain 4 luvun 6 §, mutta 2. kohdan loppuun on lisätty, että työntekijälle maksetaan kyseisen va- paan ajalta sairausajan palkka.

83. § Lakisääteiset terveystarkastukset

1. Työntekijän ansiota ei vähennetä ajalta, jonka työntekijä me- nettää työhön liittyvissä lakisääteisissä tai työnantajan mää- räämissä terveystarkastuksissa tai niihin liittyvissä matkoissa.

2. Työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset ky-

18

seisiin tarkastuksiin tai jälkitarkastuksiin määrätylle työnteki- jälle, ja se maksaa myös päivärahan, jos tarkastukset tehdään muulla paikkakunnalla. Korvaus matkustamiskustannuksista ja päiväraha maksetaan yrityksessä kulloinkin voimassa olevi- en matkakustannusten korvausten mukaan.

84. § Muut terveystarkastukset

1. Työntekijän ansiota ei vähennetä, jos kysymyksessä on sairas- tumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä no- peasti lääkärintarkastukseen. Muissa sairaustapauksissa an- siota ei vähennetä, jos aikaa lääkärintarkastukseen ei ole saata- vissa kohtuullisen ajan kuluessa työajan ulkopuolella.

2. Muihin lääkärintarkastuksiin rinnastetaan lääkärin määrää- mät laboratorio- ja röntgentutkimukset. Niihin rinnastetaan myös lääkärintarkastus, joka on tehty aikaisemmin todetun kroonisen sairauden hoidon määrittämiseksi.

Pykälät 83 ja 84 korvaavat aiemman työehtosopimuksen 10

§:n 2–9 kohdat ja myös 10.8 kohdan soveltamisohjeen.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN RAKENNE

Edellinen työehtosopimus oli jo rakenteeltaan varsin mo- nimutkainen: samanvertaisia ja samaan asiayhteyteen kuu- luvia määräyksiä oli työehtosopimuksessa, palkkasopi- muksessa, allekirjoituspöytäkirjassa, liitepöytäkirjoissa tai eri pöytäkirjamerkintöinä tai soveltamisohjeina. Nykyises- sä työehtosopimuksessa ei ole enää palkkasopimusta erik- seen tai erillisiä liitepöytäkirjoja, siinä on vain yksi määrä- aikainen pöytäkirjamerkintä ja muutamia tulkintaohjeita. Allekirjoituspöytäkirjastakin on kaikki varsinaiset työehto- sopimusmääräykset siirretty omiin asiayhteyksiinsä.

Nykyinen työehtosopimus jakaantuu 22 lukuun ja 110 pykälään. Samaa asiakokonaisuutta koskevat määräykset on koottu samaan lukuun ja samaa asiaa koskevat määräykset samaan pykälään. Pykälät on numeroitu juoksevasti luvuista huolimatta, niiden määrä eri luvuissa vaihtelee yhdestä nel- jääntoista. Liitteenä olevassa palkkaryhmittelyssä on neljä pykälää ja allekirjoituspöytäkirjassa niitä on 15. Lisäksi tule- vat työehtosopimuksen osana noudatettavat keskusjärjestö- sopimukset, joiden sisältöön ei luennollisestikaan ole puu- tuttu. Sivuja uudessa työehtosopimuksessa on 128.

Työehtosopimus on nyt siis uudistettu kokonaisuudes- saan rakenteeltaan, osin teksteiltään, nimeltään ja myös ul- koasultaan. Kielitoimisto on myös tarkastanut sen kieliasun. Nykyinen Palvelualojen Toimialaliitto ry:n ja Ilmailualan Unioni IAU ry:n välinen lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus on varmasti yksi valtakunnan nykyaikaisim- mista työehtosopimuksista. Sen allekirjoittaneet liitot ovat omalta osaltaan toteuttaneet keskusjärjestöjen osana tulopo- liittista kokonaisratkaisua jäsenliitoilleen tekemän esityksen, että jäsenliitot kehittäisivät alakohtaisia työehtosopimuksia. Työehtosopimus postitetaan tämän lehden mukana kai- kille sen sopimusalalla työskenteleville IAU:n ammattiosas- tojen jäsenille ja se on luettavissa myös Internetissä Valtion säädöstietopankki Finlexin sivuilta: xxxx://xxx.xxxxxx.xx/xx/

viranomaiset/tyoehto/tyoehto/2002/1263.

XXXXXX XXXXXX

K O L U M N I Xxxxx Xxxxxxxx ■ ■ ■

■

Hymyillen työkykyiseksi

”Mikäli työnantaja,

tuo ikuinen keppostelija, ei kiinnitä nykyistä paremmin huomiota työhyvinvoitiin, työergonomiaan ja työturvallisuuteen,

niin ei auta, vaikka hampaat irvessä hymyiltäisiin. Tällöin Hymy-ohjelmasta tulee uusi peukaloruuvi työnantajalle – eli Irvistys-ohjelma.”

Lämmin ja tapahtumarikas ke- sä jalkapallon MM-kisoineen on vääjäämättä kääntynyt syksyksi. Toi- vottavasti saamme nauttia lämpimis- tä kesistä edelleenkin, vaikka helle- kesä yhdistettynä jalkapallon MM-ki- soihin, on ainakin työnantajan mieles- tä yhdistelmä, jolla on selkeä vaikutus sairauspoissaolojen lisääntymiseen ja sitä kautta liikenteen täsmällisyyden

heikkenemiseen.

Tämän syksyn aikana olemme saa- neet tutustua Hymy-ohjelmaan, jon- ka tarkoituksena on vähentää sairaus- poissaoloja. (Alun perin H.Y.M.Y.-ly- henne tulee sanoista hyvinvoiva työ- paikka, motivoiva ympäristö.) Tämä varhaisen havaitsemisen mallin tar- koituksena on työntekijän työkyvyn tukeminen.

Hymy-mallissa on hälytysrajoja, joi- ta pitkin edetään. Ensimmäisen kerran työntekijä ja työnantaja istuvat nokik- kain, kun sairauspoissaoloja on ker- tynyt 100 tuntia vuodessa. Työkykyi- syyskeskustelussa, eli seuraavassa as- kelmassa, kun 200 tuntia on täyttynyt, on jo ts-valtuutettukin mukana. Lop- pukeskustelu tulee 500 tunnin koh- dalla, ja tässä vaiheessa punnitaan jo työsuhteen jatkumistakin yhtenä vaih- toehtona muiden toimenpiteiden jou- kossa...

Hyvää tässä ohjelmassa on se, et- tä luottamushenkilöt ovat mukana jo varhaisessa vaiheessa, ja näin ollen py- syvät paremmin kartalla missä men- nään.

On erittäin tärkeää, että pitkien sai- rauslomien todelliset syyt kartoitetaan yhdessä. Aidosti ja rehellisesti. Valitet- tavasti työnantajalla on nykyisin hir- veä kiire viedä tapaus loppukeskuste- luun, ja sitä kautta päästä eroon työn- tekijästä. Ei siinä paljon hymyily auta. Tämä loppukeskustelu ei saa missään

nimessä olla irtisanomistilaisuus, vaan uudelleensijoitus- ja koulutusmahdol- lisuus on tutkittava viimeistään tässä tilaisuudessa.

Lausahdus: ”Emme räätälöi kenel- lekään töitä”, tulee helposti työnanta- jan suusta viimeistään tässä vaiheessa. Toki kaikki tiedämme, että on elämää Finnair-konsernin ulkopuolella. Mutta kun työntekijä, jolla on pitkä työhisto- ria ja ikää yli 50v., ainoana koulutus- pohjana kansakoulu, joutuu pitkälle sairaslomalle, ollaankin pulassa. Vuo- sien uuttera aherrus, usein hyvinkin epäergonomisissa oloissa, rapauttaa itse kutakin. Tällaisen ihmisen työl- listyminen on erittäin haasteellista va- pailla työmarkkinoilla.

Mikäli työnantaja, tuo ikuinen kep- postelija, ei kiinnitä nykyistä parem- min huomiota työhyvinvoitiin, työer- gonomiaan ja työturvallisuuteen, niin ei auta, vaikka hampaat irvessä hy- myiltäisiin. Tällöin Hymy-ohjelmasta tulee uusi peukaloruuvi työn antajalle. Xxx Xxxxxxxx-ohjelma.

Nykyisessä kvartaalitaloudessa työn- antaja säälimättömästi puristaa jokai- sen hikipisaran irti työntekijästä. Ja mi- tä sen jälkeen: kaikkensa antanut työn- tekijä onkin rasite, josta pitää päästä eroon keinolla millä hyvänsä. Siinä, missä 20-vuotias suoriutuu työstään vienosti hymyillen, saattaa 50-vuotias joutua jo hieman irvistämään.

5/06

Pelin vääjäämättä kovetessa on ol- tava valmis vastaamaan siihen samalla mitalla. Pelin henki on kova ja hanskat on oltava valmiina pudottamaan jää- hän, jos tilanne sitä vaatii. Tosin pro- vosoitua ei kannata.

Hymyillään kun tavataan!!!!

XXXXX XXXXXXXX

Kirjoittaja on Finnair Catering Oy:n

työsuojeluvaltuutettu.

19

Yksi minuutti

voi säästää henkesi!

Tiedätkö fluoltamasi koneen moottoreiden vaara-alueet? Jos et, niin selvitä asia itsellesi ennen seuraavaa työpäivää! Mieti myös, olisiko järkevää aina varmistaa että moottorit ovat sammuneet, ennen kuin läflestyt konetta.

5/06

kuvitus: Xxxxx Xxxxxx

20

Xxxxxx           Xxxx      

16.1.2006 KVIA, AVIATION SAFETY NETWORK

Lentokonemekaanikko imeytyi Boeing 737 moottoriin, menehtyi

Suihkumoottorien imu on hirvit- tävän voimakas. Ahtimesta voi tulla ”lihamylly”.

■ El Paso:n kansainvälisen lento- kentän työntekijä imeytyi Continen- tal Airlinesin Boeing 737–500 koneen 2-moottoriin kuolettavin seurauksin.

HEILONGJIANG DAILY NEWS 12.5.2006

Lento 1515, jossa oli 114 matkustajaa sekä 5 miehistön jäsentä, oli lähtöpor- tilla valmistautuen lentoonlähtöön, kun onnettomuus tapahtui.

Suihkumoottori imaisi ramptyön- tekijän kohtalokkain seurauksin

■ KIINA – 12. toukokuuta asemata- son työntekijä kuoli välittömästi jou- duttuaan käyvän lentokoneen suihku- moottorin imaisemaksi. Kone oli val- mistautumassa lentoonlähtöön Har- bin Taiping kansainväliseltä lento- kentältä, Heilongjiangin maakun-

nassa Kiinassa.

Paikallisen lehden mukaan Bo- eing 737–800, Shanghai Airlinesin matkustajakone, oli pysäköity ase- matasolle, kun onnettomuus ta- pahtui. Onnettomuuden jälkeen koko alue ruuhkautui poliisiau- toista ja ambulansseista sekä len- tokentän henkilökunnasta. Työn- tekijä ruumis peitettiin valkoisilla lakanoilla, oikean siipimoottorin taakse asematasolle jäi myös usei-

ta metrejä pitkä verivana. Matkusta- jat vaihtoivat konetta tapahtuneen jäl- keen.

Todistajan mukaan Boeing 737–800 kone oli lähdössä reittilennolle Harbin City:stä Shanghaihin kello 15.20, kun asematason työntekijä imeytyi yllättä- en lentokoneen moottoriin ennen ko- neen lähtöä. Vaikka koneen moottori sammutettiin heti, kun työntekijä ka- tosi, mitään ei ollut tehtävissä hänen auttamisekseen.

Onnettomuuden jälkeen kone ei lähtenyt lennolle ja lentokentän henk- ilökunta siirsi matkustajat pian pois len- tokoneesta. Illalla noin kello 6 kentän henkilökunta aloitti onnettomuusalu- een siivouksen sekä lentokoneen moot- torin tarkastuksen.

ILTALEHTI: HELSINKI-VANTAA, 25.6.2006

5/06

Suihkumoottori oli imaista miehen

■ Kesätöissä rampilla ollut mies me- ni liian lähelle BA:n lennolla 794 ol- leen koneen moottoria. Kone oli juu- ri laskeutunut Helsinki-Vantaan len- tokentälle. Ykkösmoottorin imu tem-

xxxxxx varoituskartion kuormaajan kädestä ja ahtimen siivet murskasivat sen. Moottori ei kuitenkaan vaurioi- tunut. Kuormaajan esimies veti hänet turvaan

21

Berliinin maratonilla

Kaveria ei jätetty

Palautuminen maratonista kestää pari viikkoa. Nes- tettä on tankattava juoksun aikana

ja sen jälkeen, kertoi Xxxxx Xxxxxxxxx.

5/06

Xxxxx Xxxxxxxxxxx

Xxxxx Xxxxxxxxx

22

■ Finnair Facilities Management Oy: ssä sähköasentajana työskentelevä Ju- ha Myllymäki osallistui syyskuun lo-

IAU-Member kehittyy

pulla Berliinin maratonille. Kahteen Helsinki-maratoniin osallistunut Ju- ha lähti hakemaan kaverinsa Xxxx Xx- xxxxx kanssa kokemuksia hieman isommista ympyröistä. Berliinissä juoksijoita oli noin 40 000. Lähtöjono- kin oli satoja metrejä pitkä.

Harjoittelua tietysti tarvittiin ennen lopullista koitosta. Tosin Xxxx xxxxx juoksevansa vain huvikseen. Nuorem- pana hän juoksi 800 metrin matkoja, ja silloin harjoittelu oli tiiviimpää.

Kilpailu sujui Xxxxx ja Xxxxx osal- ta hyvin. He tulivat maaliin heti koh- ta kilpailun voittaneen etiopialaisen Xxxxx Xxxxxxxxxxxxxx jälkeen. Sijoi- tus osui 10 000:nnen ja 15 000:nnen juoksijan välille. Xxxxx Xxxxxxxxxxxx otti odotetusti voiton, häntähän pide- tään yleisesti parhaana pitkien matko- jen juoksijana kautta aikojen, mutta tavoitteena ollut maailmanennätys jäi kuitenkin saavuttamatta.

SAK:n ja Invalidiliiton yhteisarpajaiset

■ SAK ja Invalidiliitto järjestävät yhteistyössä Unelmaduuni-arpa- jaiset 1.11.2006–28.2.2007 välisenä aikana. Arpajaisten toimeenpa- nija on Kultareuna ry. Arpajaiset toteutetaan nettipohjaisena. Arpo- jen avaaminen ja maksaminen tapahtuu netissä verkkopankin avulla. Verkkopankkitunnusten puuttuessa arvat voi aktivoida salasanatarral- la, joita saa Kultareunasta.

Arpajaisten tavoitteena on lisätä tietoutta tuki- ja liikuntaelinvam- mojen synnystä ja ehkäisystä. Lisäksi tavoite on edistää ja tukea työ- yhteisöjä kiinnittämään huomiota työsuojeluun ja ennaltaehkäise- vään kuntoutustoimintaan, jotka edesauttavat työntekijöitä fyysisesti jaksamaan työssään pidempään.

Arpajaisilla kerättävät varat suunnataan tuki- ja liikuntaelinvammo- jen syntyyn liittyvään tutkimus- ja julkaisutoimintaan, vammautunei- den kuntoutukseen ja hoitoon sekä tapaturmien ennaltaehkäisyyn täh- täävään tiedotus- ja koulutustyöhön.

100-vuotisjuhliaan vuonna 2007 viettävä SAK on koko olemassaolon- sa ajan toiminut palkansaajien ja heidän perheittensä puolustajana ja yhteiskunnallisena muutosvoimana. Invalidiliitto on vuonna 1938 pe- rustettu tuki- ja liikuntaelinvammaisten valtakunnallinen vaikuttamis- ja palvelutoiminnan monialajärjestö. Liittoon kuuluu 164 jäsenyhdis- tystä, joissa on 34 000 henkilöjäsentä.

Xxxxx ja Xxxxx aika oli 3.55. Ju- han henkilökohtainen ennätys ei ihan mennyt rikki, sillä hän on juossut ma- ratonin aikaan 3.25. Juoksumatkan pituus maratonilla on 42 195 metriä. Kolmenkymmenen kilometrin koh- dalla oli kuulemma kovin paikka.

– Yhtä aikaa tultiin maaliin Xxxxx kanssa, sillä ennen kilpailuja oli sovit- tu, ettei kaveria jätetä, Xxxx xxxxx. Ko- ko matka juostiin ja maaliin päästiin, joten tyytyväinen voi olla.

Xxxxxxx oli kunnon urheilijoiden ta- paan myös sponsori. Työnantaja osal- listui ruokahuoltoon. Juoksutossut oli- vat jo vuoden ikäiset, sillä uusilla tos- suilla ei juoksuun voi lähteä.

Perinteiseen kysymykseen, ”mil- tä nyt tuntuu”, Xxxx vastaa: – Hyvältä tuntuu, jalkoja vielä kolottaa neljä päi- vää juoksun jälkeen.

XXXXX XXXXXXXXXXX

◀ Sinipaitaiset kaverukset Xxxx Xxxxxxxxx (vas.) ja Xxxx Xxxxxxx.

■ Liiton sähköistä viestintäjärjestel- mää kehitetään saadun palautteen perusteella.

Jäsensivulle on lisätty kaksi link- kiä. Liiton yhteystiedot-linkistä saat näkyviin liiton henkilökunnan puhe- linnumerot ja sähköpostiosoitteet.

Muut yhteystiedot-linkistä saat tiedot oman työpaikkasi pääluotta- musmiehestä ja työsuojeluvaltuute- tusta.

Jotkut ammattiosastot ovat jo tal- lentaneet johtokuntansa jäsenten, työsuojeluasiamiesten sekä osaston luottamusmiesten tietoja järjestel- mään. Myös ne tulevat näkyviin em. linkistä.

Hälytysviestit

5/06

Jos olet tallentanut järjestelmään sähköpostiosoitteesi, saat yleensä sähköpostiisi tiedon, kun järjestel-

mään on tullut sinulle viesti. Tämän hälytysviestin käytön laajentamisek- si, keräämme tehostetusti sähköpos- tiosoitteita.

Kun jatkossa kirjaudut järjestel- mään, se pyytää sinua tallentamaan sähköpostiosoitteesi järjestelmään, jollei sitä vielä ole siellä.

Suoraa viestintää jäsenille

Liiton päättämän periaatteen mu- kaan ajankohtaisista asioista tiedo- tetaan suoraan jäsenille tällä sähköi- sellä järjestelmällä. Tiedotteita tulee pääsääntöisesti liiton hallinnon ko- kousten jälkeen, sekä muulloinkin tarvittaessa.

Viestit on tarkoitettu luottamuk- sellisesti vain jäsenille, eikä niitä ole tarkoitus kopioida työpaikalla jaet- tavaksi!

XXXX XXXXXX

23

K E S K U S T E L U A

Xxxxxx Xxxx

■ Lentokonemekaanikko Xxxx Xxxxxxxxx työskentelee Finnair Oyj:n lentokonekor- jaamolla ja on myös mukana lentokonekor- jaamon kilpailukykyprojektissa. Hän kir- joitti edelliseen Unioniin kolumnin, joka on herättänyt Finnair Oyj:ssä laajaa kes- kustelua aina toimitusjohtaja Xxxxx Xxx- nosta myöten. Keskustelu jatkuu.

TOIMITUS

Loppuuko aika?

■ Ensinnäkin haluan kiittää työyh- teisöä upeasta tuesta jota olen saanut ajaessani meille tärkeitä asioita, jotta työpaikat olisivat vielä vuosiksi/vuo- sikymmeniksi tästä eteenpäin. Kiitok- sia myös Xxxxx Xxxxxxxxx, jonka idea oli että kirjoittaisin kolumnin.

5/06

Ennen kuin kilpailukykyprojekti pyörähti käyntiin, lentokonekorjaa- molla on ollut (ja toivottavasti myös muilla osastoilla) useita projekteja, joi- den tarkoitus on ollut parantaa tuot- tavuutta, läpimenoaikaa, työskentely- olosuhteita ja unohtamatta motivaa- tiota. Nämä 80-, 90- ja 2000-luvuilla käydyt projektit ja niiden aikaan saan- nokset (esim. Korjaamo 2000 projek- ti) ovat olleet hyviä, mutta mitä niistä on laitettu käytäntöön? Tässä kohtaa johtajat ovat suuressa viisaudessaan pyyhkineet takalistonsa niillä ja to- denneet, että olemassa olevaa ei tar- vitse muuttaa, näin mitätöiden pro- jektin loppuraportin.

Nyt kysynkin, missä on/ovat ne johtajat jotka oikeasti uskaltavat tehdä päätöksiä/ratkaisuja, jotta meillä olisi tulevaisuudessa työpaikat Finnairilla. Mahdollisesti ei ole uskallettu tai on pelätty muutosta/muutosvastarintaa, josta myös mainitsin kolumnissani

24

johtajien päättämättömyydestä. Päät- tämättömyydellä Finnairin tekniikalla on vuosikymmenten perinteet. Sorry to say.

Kilpailukykyprojekti, johon itse kuulun (lentokonekorjaamon), on saa- nut aikaiseksi uuden toiminta mal- lin, jota myös kokeillaan Boeing 757

”Meitä on moitittu siitä, että teemme liian hyvää jälkeä ja on kallista.”

-huollossa, mutta pelkästään tämä on osoittanut kuinka suuren muutosvas- tarinnan se on saanut aikaan ja puhu- taan vain ja ainoastaan kokeilusta täs- sä huollossa. Onneksi kirjoitushetkellä huolto on jo käynnissä, kä-

vi siinä sitten hyvin tai huo- nosti. Pääasia että kokeillaan uutta, eikä tässä olla kek- simässä pyörää, joka on jo keksitty.

Yhden yhteisen asian jo- hon olen törmännyt näinä

vaikeina aikoina, (toivottavasti yhtei- siä asioita on jatkossa enemmän) riip- pumatta ko. asemasta tai tittelistä, on kyse erittäin suuresta ammattitaidos- ta, joka tekniikassa on ja se on myös huomattu ulkomaita myöten. Tämä on yksi syy minkä puolesta olen val- mis puolustamaan tekniikka isommis- sakin foorumeissa. Tosi asia on, että millään firmalla ei ole varaa menettää

tällaista osaamista ja sen jos menet- tää/päästetään menemään, sitten vas- ta kusessa ollaankin.

Meitä on moitittu siitä, että teem- me liian hyvää jälkeä ja on kallista. Mielestäni Finnairin lentokoneet on sen takia turvallisia käyttää ja lentää, koska ne ovat hyvin huollettuja. Vai olisiko parempi, että me olisimme vain huoltavinamme, sillä sitäkin käy- täntöä maailmalla on tavattu. Halvalla et saa hyvää. Työntekijät ammattini- mikkeisiin katsomatta ovat palkkan-

sa ansainneet. Ja hyvin ovat työn teh- neet. Toistaiseksi.

Eräs huolestuttava asia joka tääl- lä hitech-verstaalla on vuosia huo- nosti hoidettu, on henkilöstöpolitiik- ka. Monet hyvät projektit, monet yk- sittäiset ideat sekä niissä olleet luovat henkilöt ovat kyllästyneet tai on lyöty maahan, kun eivät saaneet arvostusta uusille ajatuksilleen. Tämän johdosta

nykyiseen, jo käynnissä olevaan kil- pailukykyprojektiin ei todellakaan ol- lut tunkua, kun kyseltiin vapaaehtoi- sia, sanavalmiita ja asiansa esille tuo- via henkilöitä.

Itse näen, että tekniikassa on helve- tinmoista potentiaalia, kunhan siihen panostettaisiin kunnolla, kuunneltai- siin eri ammattikuntia (jota on jossain määrin tehty) ja mikä tärkeintä myös toteutetaan esitetyt asiat. Ymmärrän, että ei kaikkea saa mitä haluaa, mutta edes jotakin, sillä tämä molli-voittoi- suuden olisi parasta jo loppua. Koska on pelko, että järjestelmä alkaa naker- tua sisältäpäin ja se on huono asia.

”Epäkohdat on korjat- tava tulevaisuutta silmällä pitäen.”

Sitä nakerrusta on tapahtunut, kun katsoo aidan toiselle puolelle. Blue1: lle nousee iso halli, mistä Finnairin tekniikasta on siirtynyt koulutettua nuorta osaajaa. Onko ruoho vihreäm- pää aidan toisella puolella, sen aika

näyttää. Xxxxxxx kaverit saavat roppa- kaupalla kokemusta ja näkevät asioita eri näkövinkkelistä.

Miksi nähdä vaivaa ja kirjoittaa jul- kisesti näistä asioista. Nyt jos koskaan asioihin pitää puuttua ja korjata ne, sillä jos aika loppuu, meitä ei voi syyt- tää siitä, ettemmekö olisi yrittäneet parhaamme kukin omalla tahollaan.

Eräs kaveri sanoi, että ”sut ammu- taan huomenna”, kun pidin puheen jokin aika sitten. Mielestäni epäkoh- dat on korjattava tulevaisuutta sil- mällä pitäen, vaikeneminen tässä asi- assa ei ole kultaa. Toistaiseksi hengis- sä ollaan.

Vuorovaikutus taidot on myös tek- niikan heikkous, kun ajattelee kuin- ka paljon vietämme aikaa työpaikalla. Kuinka moneen kysymykseen olem- me jääneet vastausta vaille, kun ei ol- la uskallettu, kehdattu tai muuten on oltu välinpitämättömiä kuuntelemaan tai vastamaan.

Xxxxxxxxxx kanssa pitää pystyä kes- kustelemaan muistakin asioista, eikä pelkästään työasioista. Eikä olisi pa- hitteeksi heittää pientä ”small talkia ” myös päällikkötason kaverinkin kans- sa. Miksi vuorovaikutustaidot ovat niin huonot? Yksi syy on, kun astun vp3:n portista sisään tekniselle alueel- le, kuljen näkymättömän aikavyöhyk- keen läpi suoraan 50–60-lukujen työ- yhteisökulttuuriin, työmies ei saa eikä hänen tarvitse ajatella, sillä pomo/po- mot ajattelevat työntekijän puolesta ja tietävät vielä myös kuinka työ teh- dään. Pelottavaa. Esimiehissä on on- neksi poikkeuksia ja toivottavasti täs- säkin asiassa päästäisiin 2000-luvun työyhteisömalliin, jota juuri parhail- laan luomme.

2000-luvun yritysmallia vetää Xxxxx

Xxxxxxxx, niin hyvässä kuin pahassa. Hyvä että meidät on huomioitu pää- konttorissa asti, mikä sinän-

sä on uutta toimintaa tek- niikan näkövinkkelistä kat- sottuna. Toivottavasti hän sai oikeanlaisen kuvan sii- tä, mitä lattiatasolla tapah- tuu ja kuinka täällä oikeas- ti koetaan asiat, sillä asioilla

on tapana muuttua matkan varrella, kun niitä viedään eteenpäin (riippuu väliportaiden määrästä ja viestin vie- jästä). Pääsääntöisesti palaute Jukan vastauksista on ollut positiivista. Siitä hänelle kiitos.

Meikäläiselle tarjottiin toinen ti- laisuus kirjoittaa Unioni-lehteen, jo- hon en epäröinyt hetkeäkään tarttua. Tarkoitus oli kertoa hieman mistä on lähdetty liikkeelle (historiaa) ja mi- kä on oma näkemykseni tulevaisuu- den suhteen. Nyt tiedän kirjoituksilla- ni olevan tarkoituksen, ja kuinka pal- jon ne ovatkaan keskustelua herättä- neet. Avoimesti, rehellisesti ja vilpit- tömästi asioita yhdessä ratkoen pääs- tään eteenpäin. Monet ajatukset, joita kerron tai kirjoitan ovat työyhteisöltä tulleita, niitä yritän parhaani mukaan viedä eteenpäin. Peli on vielä kesken, toivottavasti peliaika ei lopu. Toivoo yksi pelaaja muiden joukossa.

XXXX XXXXXXXXX

Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti

20.9.2006

NRO

4

s. 10

Missä suunnitellaan

IAU:n tulevaisuus?

Keksi lehdelle uusi nimi

Unioni-leflti täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta. Leflteä ollaan uudistamassa ja täflän liittyen leflden nimi flalutaan muuttaa paremmin liittoa ja sen jäsenistöä kuvaavaksi.

■ Nyt kaivataan ehdotuksia uu- deksi nimeksi. Metallityöväen lii- ton lehti on Ahjo. Posti- ja logis- tiikka-xxxx xxxxxx PAU:n lehden nimi on Reitti. Mikä voisi olla Il- mailualan Unioni IAU ry:n lehden uusi nimi?

Lehden nimessä tulisi mielel- lään näkyä, että liitto on ilmailu- alan palvelutehtävissä toimivien ammattilaisten etujärjestö. Olivat ne siten teknisiä tai muita palve- luja.

5/06

Lähetä ehdotuksesi vuoden lop- puun mennessä xxx@xxx.xx sähkö- postiosoitteeseen tai toimita se liit- toon osoitteella Ilmailualan Unio- ni IAU ry, Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6, PL 337, 00531 HELSINKI.

Hyväksytyn ehdotuksen teki- jä palkitaan sadan euron palkkiol- la. Mikäli toteutumiskelpoista eh- dotusta ei löydy, arvotaan palkkio osallistujien kesken.

25

Nopea vuororytmi auttaa jaksamaan

– Nopea kierto on väflentänyt vuorotyön ongelmia, kertoo professori Xxxxx Xxxxx Työterveyslaitokselta

■ Nopeasti eteenpäin kiertävää kol- mivuorotyötä kokeillaan paraikaa mo- nella teollisuuden ja energia-alan työ- paikalla. Myös hoitoalalle ja liikentee- seen haetaan vastaavia järjestelmiä.

Kahden aamun, kahden illan ja kah- den yön mallia on testattu varsinkin metalliteollisuuden työpaikoilla, kokei- luja on myös paperiteollisuudessa.

Keskeytymättömässä kolmivuoro- työssä vuoro vaihtuu tavallisesti nel- jän päivän välein ja vuorojen lopussa on kuusi päivää vapaata.

Uutta puhtia aamuvuoroon

Xxxxx Xxxxx kertoo, että kokeilutyö- paikoilla nopea kierto on helpottanut jaksamista varsinkin aamuvuorossa. Työntekijät ovat kokeneet terveytensä parantuneen ja työn ja perhe-elämän yhteen sovittamisen helpottuneen.

Nopeasta kierrosta ovat hyötyneet eniten yli 45-vuotiaat. Finnairin len- tokonehuollossa he kokivat vireysti- lansa parantuneen, kun taas nuorem- milla unettomuus väheni ja unen laa- tu koheni.

5/06

– Työvuorojen aikana työntekijöi- den suorituskyky parani, Härmä ker- too.

Vapaa-ajan laatu paranee

Härmä muistuttaa, että ihminen on päiväeläin.

– Jatkuvaa yötyötäkin tekevät siir- tyvät päivärytmiin vapaapäivinään. Äärimmäisen harva meistä pystyy elä- mään vain öisin.

Nopeasti kiertävässä vuorossa ih- minen ei joudu muuttamaan rytmi- ään.

– Kun yövuoroja on vain yksi tai kaksi, elimistön palautuminen on hel- pompaa.

Kokeiluissa työntekijät ovatkin kii- telleet vapaa-ajan laadun paranemista.

Kellon suuntaan helpompaa Nopean järjestelmän etuna on myös vuorojen kiertosuunta.

Myötäpäivään kiertävissä vuorois- sa työntekijän työkyky ehtii palautua, sillä vuorojen väliin jää 16 tuntia.

– Vastapäivään kiertävässä järjes- telmässä työntekijä voi joutua tule- maan iltavuoron jälkeen aamuvuo- roon, jolloin lepoaika jää todella lyhy- eksi. Siinä ei ehdi ehkä nukkua kun- nolla, Härmä huomauttaa.

Palautuminen kestää pitkään var- sinkin neljän perättäisen yövuoron jälkeen. 15 päivän työputki keskey- tymättömässä kolmivuorotyössä on Härmän mukaan työntekijälle raskas, vaikka vuoroja seuraakin kuusi vapaa- päivää.

– Se neljän yön putki on etenkin ikääntyville hankala.

Tautiriski kasvaa vuorotyössä

Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, si- tä vaikeammaksi vuorotyö käy. Vuo- rotyöläisillä on todettu muuta väes- töä enemmän sydän- ja verisuonitau- teja, aivoveritulppia, unihäiriöitä ja ruoansulatuselimistön sairauksia, ku-

ten vatsakatarria ja pohjukkaissuolen haavaumia. Lisäksi vuorotyössä nais- ten rintasyöpäriski kasvaa.

– Elintoiminnot noudattavat vuo- rokausirytmiä. Yövuorossa ruoka ei juuri sula, sillä suolisto nukkuu.

Pyttipannut ja läskisoosit kannat- taakin Härmän mukaan jättää päivä- vuoroihin. Yövuorossa kannattaa syö- dä kevyesti.

Nokosilla päivärytmiin

Vuorotyön haittoja voi Xxxxx Xxx- män mukaan vähentää ruokailemal- la ja nukkumalla oikein. Ennen yö- vuoron alkua pitäisi ottaa noin tunnin unet, mieluiten iltapäivällä.

– Se taittaa pahimman väsymyksen yövuoron aikana. Eri asia on, mahdol- listaako vuorojärjestelmä nukkumi- sen ennen vuoron alkua. Xxxxxxxxx yövuoron jälkeen ei saisi nukkua liian pitkään, vaan elimistö pitäisi nopeasti totuttaa päivärytmiin.

Parin, kolmen tunnin nokoset yö- vuorojen jälkeen riittävät. Tärkeintä on, että seuraavan yön pystyy nukku- maan normaalisti.

Unta ei voi korvata

Pelkkä lepo ei poista uneliaisuutta. Jooga ja muut rentoutumiskeinot ei- vät korvaa unta, mutta voivat auttaa unen saannissa.

– Liikunta lisää unen syvyyttä ja sen myötä valveillaoloajan vireys kas- vaa. Liikunta kannattaa ajoittaa noin neljä tuntia ennen nukkumaan me-

26

Työterveyslaitoksen professori Xxxxx Xxxxx suosittaa nopeasti eteen- päin kiertävää vuorojärjestelmää. – Se helpottaa palautumista päivä- rytmiin.

Xxxxx Xxxxxxx ja Xxx Xxxxx

Key-Finlandin johtoon

■ SAK, STTK ja AKAVA ovat päättä- neet vahvistaa EU-edunvalvontaa. Jär- jestöt ovat kutsuneet SAK:n päälaki- mies Xxxxx Xxxxxxx sekä akavalaisen Tekniikan Akateemisten Liitto TEK: n viestintäjohtaja Xxx Xxxxxxx järjes- töjen yhteisen Brysselin-edustuston, KEY-Finlandin johtajiksi. Heidän työn- sä keskusjärjestöjen yhteisinä edustaji- na alkaa ensi vuoden alkupuolella, jol- loin edustuston nykyinen johtaja Jar- mo Lähteenmäki palaa Suomeen.

Xxxxx Xxxxxxx on SAK:n edus- tajana ollut aktiivisesti mukana am- mattiyhdistysliikkeen kansainvälises- sä edunvalvonnassa sekä EU:ssa että Kansainvälisessä työjärjestössä ILO: ssa. Hän toiminut mm. Euroopan pal- kansaajien keskusjärjestön EAY:n eri elimissä, ollut neuvottelijana euroop- patason puitesopimuksista ja osallis- tunut tiiviisti erityisesti EU-työlain- säädännön kehittämiseen. SAK:n so- pimuslinjan esimiehenä hän on vas- tannut oikeudellista ja työehtosopi- musasioista. Xxxxxxx on koulutuksel- taan juristi.

5/06

Xxxxx Xxxxxx

Xxx Xxxxx on viestintätehtäviensä ohella ollut monissa kansainvälisis- sä palkansaajajärjestötehtävissä mm. Euroopan metallissa, Euroopan kemi- an työntekijöiden liitossa, korkeakou- lutettujen palkansaajien Eurocadresis- sa sekä palvelualojen UNI:ssa. Hän on koulutukseltaan valtiotieteen mais- teri. Xxxxx on kuulunut Järvenpään kaupunginvaltuustoon vuodesta 1977 ja toiminut valtuuston puheenjohtaja- na vuodesta 1994.

noa, jotta elimistö ehtii rauhoittua,

Härmä opastaa.

Saunomisenkin on todettu lisää- vän syvää unta. Pieni määrä alkoho- lia auttaa ainakin vanhoja ihmisiä nukahtamaan, mutta Härmä ei suo- sittele ”yömyssyä” työikäisille.

– Jos vähänkin enemmän ottaa, se heikentää unen laatua. Yhteen

annokseen saattaa helposti tottua,

jolloin nukahtamiseen tarvitaankin suurempi annos.

Tärkeintä on Härmän mukaan rentoutunut tila, jonka voi hankkia pohtimalla tarpeeksi ajoissa seuraa- van päivän asiat, lukemalla tai liik- kumalla.

UP/XXXXXXXX XXXXXX

KEY-Finland (Keskusjärjestöjen

Eurooppa-yhteistyö) on suomalaisten palkansaajajärjestöjen SAK:n, STTK:n ja AKAVAn yhteinen edustusto Brys- selissä. KEY-Finland valvoo suoma- laisten palkansaajien etuja Euroopan integraatioon liittyvissä asioissa ja vä- littää EU-tietoa taustajärjestöilleen.

SAK/VIESTINTÄ

27

Kuvat pois piilosta

Ottamasi vanfla valokuva voi olla toiselle täysin uusi tai muuten kiinnostava. Nykyisetkin kuvat voivat valottaa kuljetusalan asioita uusista näkökulmista. Löytyisikö lukijoiltamme julkaistavia otoksia?

Unioni-lehti etsii kirjoittajia ja valokuvaajia

Xxxxxx kiinnostunut kir- joittamaan tai ottamaan valokuvia Unioni-leflteen?

■ Lukijapalautteen mukaan leh- teen tulisi saada lisää työpaikka- kuulumisia.

Jos tunnet itsesi henkilöksi, jo- ka voisi auttaa lehden tekemisessä osallistumalla sisällön suunnitte- luun ja tekemällä juttuja tai valo- kuvaamalla, niin ota yhteyttä!

Mikäli haluat lisätietoja tehtä- vistä, niin ota yhteys päätoimitta- jaan tai toimituskunnan jäseniin.

Henkilöt perehdytetään tehtä- viinsä ja koulutetaan tarpeen mu- kaan.

5/06

Ota yhteyttä niin sovitaan juuri Xxxxxxx sopiva tapa osallistua leh- den tekemiseen.

■ Liiton perustamisesta tulee kulu- neeksi ensi vuonna 50 työntäyteis- tä vuotta. On lakkoiltu, neuvoteltu ja sovittu. On vietetty melkoisesti ai- kaa enemmän ja vähemmän viralli- sissa yhteyksissä – on ollut niin arkea kuin juhlaakin. Näitä aikoja niin akti- vistit kuin muutkin alalla olleet välillä muistelevat, kun yhteen tullaan.

Arkistojen avulla voi olla saatavis- sa ajan kuvia taipaleeltamme kulje- tusalalla, mutta osa muistoista on var- masti tullut kuvatuksi kameroilla. Jä- senistöllä on varmaankin melkoisesti tallessa sellaisia kuvia, joita haluttai- siin näyttää muillekin. Niitä voisi käyt- tää niin liiton historiaa muisteltaes- sa, kuin liiton lehdessäkin, joka myös täyttää ensi vuonna tasavuosia, kym- menettään nykymuodossaan.

Niinpä pyydämmekin, että jos tie- dossa on jokin kuva, mikä voisi herät- tää kiinnostusta, tai jos sellainen löytyy laatikkoja tai kuvakansioita siivotessa, niin sen voisi toimittaa Xxxx Xxxxxxxxx liiton toimistoon viimeistään ensi vuo- den tammikuun loppuun mennessä.

Digitaalisen nykytekniikan vasta- painoksi voisi olla mukava nähdä vä- hän vanhempaa, mustavalkoistakin materiaalia. Xxxxx kanssa voi sopia, miten kotona olevat kuvat saa käte- vimmin liiton käyttöön.

Kuvien käyttämisestä ja siihen liit- tyvistä asioista sovitaan erikseen.

Ja: Mielenkiintoisia kuvia voisi jat- kossa käyttää myös muissa julkaisuis- samme – yksi kuvahan kertoo enem- män kuin tuhat sanaa.

Xxxxxx Xxxxxxxx

Kuvassa on 1970-luvun pukeutumistyyliä Finnairin lentokonehuollosta. Elektroniikka- ja sähköasentajia vasemmalta alkaen Xxxxx Xxxxxxx, Sep- po Halen, Xxxxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx.

28

TÄYTÄ LOMAKE SELVÄSTI PAINOKIRJAIMIN

JÄSENTIETOLOMAKE

Ilmailualan Unioni IAU ry:n, ammattiosaston, sekä

Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan työttömyyskassan jäseneksiliittymislomake / jäsenrekisteri-ilmoitus Jäsenmaksun perintäsopimus

Työntekijä Henkilötunnus - Suku- ja etunimet Puhelin koti työ            Lähiosoite GSM e-Mail           Postinumero ja -toimipaikka Ammatti Äidinkieli
Ammattiosasto/työttömyyskassan asiamies 001 Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry 002 Lounais-Suomen Ilmailualanyhdistys ry 004 Ilmailumekaanikot ILMEK ry 006 Lentoliikenteen Maapalvelutyöntekijät LeMa ry 008 Ulkomaisten lentoyhtiöiden Työntekijät/ULT ry 010 Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden liitto ry 012 Siviililentoliikenteen Työntekijät ry Työpaikkaosasto No   Nimi             Sopimusalat 01 Lentoliikenteen palveluja koskeva sopimus 02 Puolustusministeriön alue Muutostiedot Edellinen liitto/työttömyyskassa            Jäsenyysaika ed. liitossa/tk:ssa	Ilmoituslaji Uusi jäsen Jäsenmaksuvapaushakemus Opiskelijajäsen Eläke Päättyminen   Alkamis/päättymispäivämäärä      -       Lisätietoja                 Jäsenmaksun maksaminen Työnantaja perii jäsenmaksun palkastani Maksan jäsenmaksut itse Valtuutan ammattiliiton/työttömyyskassan ilmoittamaan erostani edelliseen ammattiliittoon/työttömyyskassaan. Osoitetietojani ei saa käyttää muuhun kuin jäsenetu- markkinointiin Työntekijän allekirjoitus Päiväys 20    Allekirjoitus
Ammattiosaston/työttömyyskassan asiamiehen allekirjoitus Xxxxxx vastaanotettu pvm. 20        Vastaanottajan allekirjoitus               Jäsenyyden alkamispäivämäärä 20       Ammattiosaston allekirjoitus	TIEDOT TYÖNANTAJASTA Työnantajan nimi                 Yhteyshenkilö                    Lähiosoite                    Postinumero Postitoimipaikka         Puhelinnumero             Y-tunnus         Työnantajan asianhoitajan nimi            Yhteyshenkilö                    Lähiosoite                     Postinumero Postitoimipaikka         Puhelinnumero                Työnantajan allekirjoitus Päiväys 20   Allekirjoitus                      Nimen selvennys
Jäsenmaksusuorituksen saajat: Ilmailualan Unioni IAU ry, liitto no 055 Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6, XX 000, 00000 XXXXXXXX xxx.xxx.xx Yllämainittu ammattiosasto Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa Xxxxxxxxxxxxxxx 00, 0. xxx, 00000 XXXXXXXX xxx.xxxxxx.xx Jäsenmaksun postisiirtotili: Sampo 800013-56 737
VALTUUTUS JA VOIMASSAOLOAIKA Tällä valtakirjalla työnantaja perii liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksun ennakonpidä- tyksen alaisesta kokonaisansiosta. Jäsenmaksuperuste ilmoitetaan työnantajalle vuosittain. Tällä valtakirjalla valtuutan myös työttömyyskassan perimään jäsenmaksun työttömyyskassan maksamista enna- konpidätyksen alaisista etuuksista ammattiliiton/työttömyyskassan voimassa olevien päätösten mukaisesti. Valtakirja on voimassa toistaiseksi. Valtakirjan voi peruuttaa kirjal- lisesti. Valtuutus raukeaa työsuhteen päättyessä valtakirjassa mainittuun työnantajaan. Valtuutus on voimassa, jos työsuhdetta jatketaan enintään kuukauden kuluessa. Tällä valtakirjalla kumotaan mahdollisesti aiemmin antamani jäsenmaksun perintäsopimus. Jos vaihdan ammattiliittoa/ammattiosastoa/työttömyyskassaa, ammattiliitto/ammatti- osasto/työttömyyskassa yhdistyy/purkautuu tai sopimusalani siirtyy toiseen SAK:laiseen liittoon, jäsenyystietoni saa luovuttaa uudelle liitolle.
	Palauta lomake osoitteeseen (postimerkkiä ei tarvitse laittaa): Ilmailualan Unioni IAU ry Tunnus 5015942 00003 VASTAUSLÄHETYS

5/06

Voit tehdä tällä lomakkeella kaikki jäsentietoihin liittyvät ilmoitukset.

Osoite ja nimimuutoksia ei tarvitse tehdä, koska ne päivitetään Väestörekisterin muutostietojen mukaan.

Lomake versio: 2/2006

29

Luottamusmiesten vaaliohje uudistettiin

IAU:n luottamusmiesten kausi vaifltuu tammi-flelmikuun vaiflteessa 2007. Luottamusmiesvalinnat läflestyvät ja niitä varten tuli tarvetta uusia vaalioflje.

Xxxxxx                         Xxxxxx             

■ Tärkeimmät muutokset vaaliohjeessa johtuvat lii- ton hallituksen 2.11.2005 tekemän päätöksen mukai- sesta pääluottamusmies- ten siirtymisestä liiton vas- tuulle ja edustajiston syys- kokouksessaan 18.11.2005 tekemästä linjauksesta, että yhdessä yrityksessä toimi- si vain yksi IAU:n alainen ammattiosasto sekä työeh- tosopimuksen tekstimuu-

toksista. Lisäksi luottamus- miesten velvoitteita ja teh- täviä on selkeytetty, erityi- sesti paikallisen sopimisen osalta. Myös vaalitapana on jatkossa joko uurnavaali, postiäänestys tai sähköinen äänestys Member-jäsen- viestijärjestelmän kautta. Vaaliohje hyväksyttiin hal- lituksen kokouksessa Tu- russa 9.9.2006.

VAALIVALIOKUNTA

◀ Liiton vaalivaliokunta ajanmukaisti luottamusmies- ten vaaliohjeen, vaalivaliokunnan jäsenet vasemmal- ta Xxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx sekä valiokunnan pu- heenjohtaja Xxxxx Xxxxx.

Unioni-lehden ilmestyminen

Numero 6 ilmestyy 8.12.

aineisto toimitukseen 20.11.

Unioni-lehti ilmestyy vuonna 2007 kuusi kertaa. Ilmestymis- aikataulu seuraavassa lehdessä.

Ilmoituskoot ja hinnat (alv. 0 %)

Koko sivu, 175 x 237 mm, 240 €

½ sivua, 175 x 118 mm, 120 €

2/6 sivua, 115 x 118 mm, 80 €

1/6 sivua, 55 x 118 mm, 40 €

K U V A K U L M A ■ ■ ■

5/06

Xxxx Xxxxxxxx

Ruskavaellus muuttui lähes arktiseksi lumiseikkailuksi Kilpisjärven tuntu- reilla. Kuva on otettu 25.9.2006 porojen ympäröimästä Kuonjarjoen autio- tuvasta. Ulkolämpötila oli auringon laskettua –8 astetta.

30

Ilmailualan Unioni IAU ry

Xxxx Xxxxxxxxxx ranta 6 PL 337

00531 HELSINKI

faksi: (00) 0000 0000

sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

Puheenjohtaja	Xxxxxx Xxxxxx	(00) 0000 0000
Varapuheenjohtaja	Xxxxxx Xxxxxx	(00) 0000 0000
Liittosihteeri	Alpo Pehkonen	(00) 0000 0000
Sopimussihteeri	Xxxx Xxxxxx	(00) 0000 0000

kotisivut: xxx.xxx.xx

Työympäristösihteeri	Xxxxx Xxxxxxxxxxx	(00) 0000 0000
(1.12. alkaen)
Sopimussihteeri	Xxxxx Xxxxxxx	(00) 0000 0000
Taloudenhoitaja	Xxxx Xxxxxxxx	(00) 0000 0000
Taloussihteeri	Xxx Xxxxxxxxx	(00) 0000 0000
(1.11. alkaen)
Toimistonhoitaja	Xxxxxxx Xxxxxx	(00) 0000 0000
Jäsenasiat	Xxxxx Xxxxxxx xxxxxxxxxx@xxx.xx	(00) 0000 0000

Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa

Xxxxxxxxxxxxxxx 00, 0. krs.

00100 HELSINKI

faksi: (00) 0000 0000

sähköposti: xxxxxxx.xxxxxxxx@xxx.xx

kotisivut: xxx.xxxxxx.xx

5/06

Kassanhoitaja Xxxxx Xxxxxxx (00) 0000 0000

Kassanhoitaja	Xxxx Xxxxxx	(00) 0000 0000
Kassanhoitaja	Xxxxx Xxxxxxxx	(00) 0000 0000
Kassanjohtaja	Xxxxx Xxxxxx	(00) 0000 0000

31