OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024

1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.

Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.

Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.

Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.

Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.

Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.

Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.

2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat

2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on vastuullinen hyvinvoinnin, teknologian ja luovan talouden korkeakoulu. Strategisina painopisteinä ovat tulevaisuuteen suuntautuva koulutus, vaikuttava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä elinvoimaa lisäävä kansainvälistyminen.

Ammattikorkeakoulu panostaa tulevaisuussuuntautuneeseen koulutukseen, joka mahdollistaa uusien ammattien kehittymisen ja varmistaa osaamisen jatkuvan uudistamisen. Jatkuvan koulutuksen tarjontaa vahvistetaan.

TKI-toiminnan alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta parannetaan lisäämällä yritysyhteistyötä ja kansainvälistä tutkimusrahoitusta. Innovaatioita tuottavia ekosysteemejä rakennetaan yhteistyössä strategisten kumppaneiden ja erillistutkimuslaitosten kanssa.

Ammattikorkeakoulun toimintoja leikkaa kansainvälisyys, joka tuo alueelle osaamista, työvoimaa sekä uutta liiketoimintapotentiaalia. Koulutusvientiä lisätään merkittävästi.

Neljän kampuksen välistä työnjakoa ja sisäistä synergiaa koulutustarjonnassa vahvistetaan. Kotkan Kantasatamaan valmistuu uusi kampus vuoteen 2023 mennessä.

2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun vahvuusalat yhdistävät tutkimusta, koulutusta ja yritystoimintaa. Ne edistävät Kaakkois-Suomen elinvoimaa ja kilpailukykyä luomalla uusia yrityksiä ja osaamiseen perustuvia työpaikkoja.

Vahvuusaloja ovat:

Metsä, ympäristö ja energia Kestävä hyvinvointi Digitaalinen talous Logistiikka ja merenkulku

Uusia nousevia aloja ovat vähähiilisyys, cleantech ja uudet biopohjaiset tuotteet.

3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.

3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet

Ammattikorkeakoulu toimii aloitteellisesti ja vastuullisesti yhdessä muiden korkeakoulutoimijoiden kanssa Kaakkois- Suomen kehitysnäkymien kääntämiseksi ja elinvoiman vahvistamiseksi.

Tulevaisuussuuntautunut koulutus

Ammattikorkeakoulu kehittää opetussuunnitelmat ja -menetelmät joustavammiksi ja entistä työelämäläheisimmiksi, koulutustarpeiden ennakointityö systematisoidaan ja opetuksen ja TKI:n integraatiota vahvistetaan. Jatkuvan oppimisen toimintakonseptia kehitetään joustavaksi ja rajoittamatonta oppimista tukevaksi. Opiskelijatyytyväisyyttä parannetaan tehostamalla aiemmin hankitun osaamisen prosessia ja ottamalla käyttöön toimintamalli opiskelijoiden kiinnittämiseksi työelämään jo opintojen alkuvaiheessa. Ohjauksen saavutettavuutta ja opintojen edistymisen seurantaa parannetaan.

Opiskelijoiden yrittäjyyspolkua vahvistetaan. Seurantaindikaattorit:

Valmistuneiden työllistyminen kehittyy positiivisesti : tuorein saatavilla oleva tieto 81,2%

Uraseurantakyselyn tulokset kehittyvät positiivisesti, rahoitusmallikysymysten pisteiden keskiarvo 2024: 4,4 (2019: 4,1,

2022: 4,3)

Avoimessa AMK:ssa suoritettujen opintopisteet 2024: 70 000 (2019: 46 044, 2022: 60 000)

AVOP-palautteen rahoitusmallikysymysten pisteiden keskiarvo amk-tutkintojen osalta 2024: 5,3 (2019: 5,2, 2022: 5,3)

Xamkista valmistuneista yrittäjinä työllistyy 2024: 5 % (2019: 4,3 %, 2022: 4,7 %)

Vaikuttava tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminta

Alueellisesti vaikuttavat ja kansainvälisesti kilpailukykyiset innovaatioekosysteemit luodaan neljän tutkimuskärjen ympärille: puukuitututkimus, dataperusteiset hyvinvointipalvelut, digitaalinen tiedonhallinta sekä öljyntorjunta ja ympäristöriskien hallinta. Yhteistyötä näillä aloilla toimivien erillistutkimuslaitosten kanssa syvennetään. Keskeisiä toimenpiteitä ovat kansainväliseen hanketoimintaan panostaminen sekä tutkimusinfrastruktuurien ja pilotointiympäristöjen vahvistaminen.

Seurantaindikaattorit:

Ulkoinen tutkimusrahoitus (josta kv-rahoitus) 2024: 15 M€ (15 %) ((2019: 15,4 M€ (7 %), 2022: 12 M€ (10 %)) Horisontti-ohjelman hankkeissa hakemusten onnistumisprosentti on yli EU-keskiarvon (15 %.)

Business Finland ja Suomen Akatemia -hankkeet 7 (2019: 6, 2022: 4) Kansainvälisyys elinvoimaksi

Ammattikorkeakoulun tavoitteena on houkutella entistä enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita ja osaajia, jotka etabloituvat Kymenlaaksoon ja Etelä-Savoon. Ammattikorkeakoulu luo toimintamallin, jolla nykyinen, kotimaisena kontaktiopetuksena käytettävä osaaminen ajallisesti ja kustannuksellisesti tehokkaasti saatetaan eri koulutusmarkkinoiden edellyttämään muotoon. Ammattikorkeakoulu pyrkii merkittäväksi toimijaksi Kiinan koulutusmarkkinoilla ja toimii tässä yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa.

Seurantaindikaattorit:

Avoimen AMK:n verkko-opintojaksojen koulutustarjonnasta on vieraskielisiä opintojaksoja 2024: 15 % (2019: 7 %,

2022: 13 %)

Tuotteistettujen verkkokoulutusten määrä 2024: 70 (2019: 6, 2022: 50)

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä 2024: 800 (2019: 490, 2022: 650) Muut kehittämistoimenpiteet

Ammattikorkeakoulu seuloo systemaattisesti TKI-toiminnan tuloksena syntyvät yritys- ja kaupallistamisaihiot.

Digitaalinen kokeilukulttuuri otetaan osaksi koulutusta ja korkeakoulun oman toiminnan arkea. Ammattikorkeakoulu lisää robotisaatio- ja tekoälyosaamista.

Ammattikorkeakorkeakoulu kehittää alueellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa seurantaa. Avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintakulttuuria syvennetään kaikissa toiminnoissa. Samalla huolehditaan hyvän tieteellisen käytännön periaatteiden toteutumisesta.

Ammattikorkeakorkeakoulun strategisten tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Esimieskoulutusta, sekä henkilöstön työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä ja osaamisen näkyväksi tekemistä jatketaan.

Opiskeluhyvinvointityöllä lisätään opiskelijan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opiskelukykyä. Tuetaan opiskelijan kykyä selviytyä opinnoista tavoitteiden mukaisesti.

Ammattikorkeakoulu lisää vieraskielistä koulutusta ja sen kohdennettua markkinointia yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa. Stipendijärjestelmää kehitetään entistä kannustavammaksi ja opintojen sujumista tukevaksi. Yhteistyössä kauppakamarien ja alueellisten yrittäjäjärjestöjen kanssa madalletaan yritysten kynnystä kiinnittää kv-opiskelijoita harjoittelijoiksi. Ystäväperhetoiminnalla puolestaan autetaan opintojen alkuvaiheessa olevia ulkomaalaisia opiskelijoita kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Kansainvälisille opiskelijoille luodaan erityisiä polkuja opinnoista TKI- projekteihin, joka tukee kiinnittymistä valmistumisen jälkeen alueen työelämään.

Kansainvälisen rekrytointiprosessin luominen helpottaa kansainvälisen asiantuntijamäärän kasvattamista opetuksessa, koulutusviennissä ja tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

Ammattikorkeakoulu pienentää matkustamisen hiilijalanjälkeään siirtymällä neljän kampusten välillä verkkokokouksiin. Matkustamisen sijasta verkkotapaamisia suositaan myös muissa yhteyksissä. Ammattikorkeakoulun tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä.

Laatujärjestelmän tuottaman tiedon hyödynnettävyyttä lisätään koko ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisessä.

Xamkissa suorittujen tutkintojen määrä on viime vuosina kasvanut tasaisesti. Alueellisesti merkittävää

on, että valmistuneista työllistyy Kymenlaaksoon 56 % ja Etelä-Savoon 51 % (tilastovuosi 2020). Jatkuvan koulutuksen saralla erityisenä saavutuksena voidaan pitää avoimen amk:n voimakasta kasvua (vuoden 2021 opintopistekertymä 111 306). Ulkoisen TKI-rahoituksen määrä nousi vuonna 2021 uuteen ennätykseen (18,8 milj. euroa), jonka sisällä myös laadullisesti kilpaillun tutkimusrahoituksen määrä kasvoi.

Tavoitteesta jäätiin merkittävästi yrittäjäksi työllistyneiden osuudessa. Xamkin sisäistä organisaatiota onkin uudistettu perustamalla opiskelijayrittäjyyteen ja innovaatiotoimintaan keskittyvä yksikkö Xentre. Kansainvälisten opiskelijoiden ja työntekijöiden määrä ei ole kasvanut tavoitteiden mukaisesti. Xxxxxxx osittain tätä selittää koronapandemian aika. Koulutusvienti Kiinaan ei toistaiseksi ole tuottanut odotettua tulosta. Edufication verkkoalustan käyttöön saamisen odotetaan lisäävän koulutusvientiä merkittävästi.

Xamkista valmistuneiden työllistyminen on kehittynyt positiivisesti, viimeisin tulos on 84,6 % (tilastovuosi 2019). Uraseurantakyselyn keskiarvo on 4,1. Vuoden 2021 aikana on suunniteltu koko korkeakoulun kattavaa pedagogista uudistusta. Kehittämistyö ajoittuu vuosille 2022-2024.

Xamk osallistuu aktiivisesti maakunnan liittojen alueelliseen ennakointityöhön, joissa on monipuolinen eri tahojen edustus. Opettajia valmennetaan ennakointityöhön Sitran ennakointimallin mukaisesti.

Xamk on kehittänyt erityisesti koulutuksen kehittämishankkeiden suunnitteluprosessia, koulutuksille tarjottavaa hanketukea sekä teknistä ratkaisua toiminnan dokumentointiin ja läpinäkyvyyden edistämiseen.

Avoimen AMK:n tulos vuonna 2021 oli 111 306 op. Jatkuvan oppimisen koulutusten tuotanto on mallinnettu. Xamk Pulse tarjoaa asiakaslähtöisesti monipuolisia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja koulutustarjonta on selkeä.

AVOP-pisteiden rahoitusmallikysymysten pisteiden ka. AMK-tutkintojen osalta oli 5,4. Xamk on valmistellut eAhot-työkalun käyttöönottoa ja päivittää osaamisen tunnustamisen prosessia. Opettajien osaamista on tuettu jakamalla hyviä käytänteitä arvioinneista ja osaamisen näytöistä. Työelämäpedagogiikkaa on tuettu pilotoimalla opettajien opetukseen kytkeytyviä työelämäjaksoja.

Ohjauksen saavutettavuutta ja opintojen edistymisen seurantaa on parannettu mm. tekemällä verkkomateriaali ohjaajille ohjausosaamisen kehittämiseen, ottamalla käyttöön Xxx Xxx opintojen etenemisen seurantaan sekä kuvaamalla opintojen edistymisen prosessi.

Yrittäjinä työllistyneiden osuus on 3,9% (tilastovuosi 2019). Uusi yrittäjyyden ja innovaatioiden tutkimus- ja koulutusyksikkö Xentre edistää ja innostaa opiskelijoita yrittäjyyteen.

Vuonna 2021 ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä nousi uuteen ennätykseen eli 18,8 milj. euroon, josta kansainvälisen rahoituksen osuus oli 12%. Käynnissä on neljä Horizon-ohjelmasta rahoitettua hanketta, mutta uusia Horizon-hakemuksia ei mennyt läpi vuoden 2021 aikana. Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoittamien hankkeiden määrä nousi seitsemään. Vuonna 2021 kansainvälisiä hankkeita oli käynnissä yhteensä 60. Ammattikorkeakoulun TKI-toimintaan eri hankkeissa osallistui 1709 kumppania.

Digitaalisen talouden vahvuusalalla kumppanuudet ovat lisääntyneet ja läsnäolo alueiden innovaatioekosysteemeissä on vahvistunut. Digitaalisen tiedonhallinnan osalta tehtiin päätös perustaa oma Digitaliatutkimusyksikkö. Lisäksi Mikkelin tiedonhallinnan ekosysteemin eli Memory Campuksen koordinaatiovastuu siirtyi Xamkille. Digitaliaan kiinnittyvää tutkimusinfrastruktuuria on vahvistettu.

Kestävän hyvinvoinnin vahvuusalalla Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Juvenian laaja-alainen yhteistyö valtakunnallisten alan keskeisten toimijoiden kanssa on konkretisoitunut mm. Suomen Akatemian huippututkimusyksikkörahoitushaussa. Juveniassa on kehitetty aktiivisesti myös yksikön kansainväliseen tutkimusyhteistyötä. Vaikuttavien hyvinvointipalveluiden tutkimusyksikkö Active Life Lab on vahvistanut asemaansa Mikkelin Kalevankankaan sekä maakunnallisen hyvinvointialan yrittäjyysekosysteemin vetäjänä Etelä-Savon maakunnan Älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti.

Logistiikka ja merenkulku -vahvuusala kasvoi edelleen vuonna 2021. North European Logistics Institute - tutkimusyksikkö (NELI) sai virallisen statuksen vuoden 2022 alussa. Öljyntorjunta ja ympäristöriskien hallinta -innovaatioekosysteemiä kehitettiin merkittävästi vuonna 2021 alueellisella hankerahoituksella (EAKR) ja strategiarahoituksella.

Metsä, ympäristö ja energia -vahvuusalalla betonin hiilineutraalisuutta edistävän tutkimuksen asema on vahvistunut. Tutkimuskeskus BioSammolla on puolestaan ollut merkittävä rooli mm. kiertotalousosaamisen ekosysteemin suunnittelussa Hyötyvirta-yritysalueelle Kouvolaan. Energiatehokkuuden tutkimusryhmä on kartoittanut laajasti Kymenlaakson hukkalämpöenergiapotentiaalia yhteistyössä alueen energiayhtiöiden kanssa ja pilotoinut uusia teknisiä ratkaisuja useissa eri kohteissa. Vahvuusala on myös osallistunut Kotkan- Haminan seudulle suunnitteilla olevan kansainvälisen akkuklusterin TKI- ja testaustarpeiden suunnitteluun.

Etelä-Savossa on puolestaan kehitetty merkittävästi bioenergian (biometaani), puhdistamolietteiden sekä biohiileen keskittyvää innovaatioekosysteemiä Mikkelin erikoisvahvuutena. Savonlinnassa TKI-toiminnan kehittämiskärkenä on edelleen vahvistettu biotuotteiden, erityisesti puukuidun ja teollisen puurakentamisen TKI-toimintaa. Kuitulaboratorion TKI-toiminta on myös päässyt vahvasti mukaan kansallisesti ja kansainvälisesti toimivaan tekstiilikuidun kierrätyksen tutkimuksiin ja demonstrointeihin.

Luonnonvarakeskus Luken ja Xamkin yhteistyönä on edistetty merkittävästi mm. metsänjalostuksen automaatiota ja robotiikkaa Savonlinnan teknologiapuistossa.

Vuonna 2021 Xamkissa oli 464 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Xamk on kiinnostava korkeakoulu ulkomaalaisille opiskelijoille ja kumppaneille, mikä näkyy mm. ennätyskorkeissa hakijamäärissä englanninkielisiin ohjelmiin ja suurena määrä koulutukseen liittyvissä yhteistyöpyynnöissä. Tämän hetken haaste on kapasiteetti ja kysyntään vastaaminen. Tavoitteena on sisäistä vastuunjakoa kehittämällä vastata paremmin kasvaneeseen kysyntään.

Vuonna 2021 tuotteistettujen verkkokurssien määrä oli 88, joista 38 oli uusia verkkokursseja. Xamkin digitaaliset opetussisällöt ovat maan kärkeä sekä laadullisesti että määrällisesti. Digitaalisia sisältöjä hyödynnetään kasvavissa määrin erilaisten yhteistyömallien ja koulutuskokonaisuuksien osana tuoden kustannushyötyä ja skaalautuvuutta. Xamkin digitaalinen sisältö on näyttäytynyt myös erinomaisena sisäänheittotuotteena koulutuksiin.

Xxxx on onnistunut saavuttamaan Kiinassa aseman ja rekisteröitymään ulkomaiseksi toimittajaksi

mm. SAFEA Overseas Training Program Contact and Cooperation System (OTCO) -järjestelmään. Jatkossa yhteistyö Kiinassa vaatii myös Xamkin toiminnan sisäistä kehittämistä, jotta kasvavaan määrään yhteistyöpyyntöjä pystytään vastaamaan.

Xamkissa ohjelmistorobotiikkaa hyödynnetään lähes kahdessakymmenessä sisäisessä prosessissa edistäen ketteryyttä ja datan tasalaatuisuutta. Opetuksessa kaikilla opiskelijoilla on valinnaisena mahdollisuus RPA/AI-opintoihin ja muutamissa koulutusohjelmissa aiheeseen paneudutaan syvemmin osana pakollisia opintoja.

Älykäs ohjaus -hankkeessa kehitettiin tekoälytuettua opinto-ohjausta, jonka kehittämistyöhön osallistettiin opiskelijoita ja ohjaustoimintojen ammattilaisia. Palautteen perusteella pilotoitu tekoälyratkaisu

tarjoaa myönteiseksi koetun mallin, joka täydentää kasvokkain tapahtuvaa opinto-ohjausta. Kehitystyö jatkuu Älykkäästi ohjaten -hankkeessa, jossa sovellusta kehitetään eteenpäin tekoälytuetuksi urasuunnitelmatyökaluksi.

Xamkin TKI-vaikuttavuusmallia on jalkautettu käytäntöön kehittämällä projektinhallintajärjestelmä Hansaa vaikuttavuuden mallintamiseen, arviointiin ja seurantaan. Vaikuttavuusviestintää sidosryhmille on tehostettu. Vuonna 2021 valmistui myös Tieteellisen kirjoittamisen ohjelma, jossa huomioidaan avoimen tieteen ja tutkimuksen tarpeet.

Henkilöstön kouluttamista on jatkettu mm. esimiesten valmennuksilla, kuukausittaisilla HR-infoilla sekä henkilöstön kielikoulutuksilla. Xamkissa tuetaan etätyöskentelyä, jonka tavoitteena on lisätä työn tekemisen joustavuutta, parantaa työn tuloksellisuutta, helpottaa työn ja vapaa-ajan yhdistämistä sekä vahvistaa korkeakoulun kiinnostavuutta työpaikkana. Yhteisten käytäntöjen vahvistamiseksi kehitetään "Modernin työn pelikirjaa" yhdessä henkilöstön kanssa.

Xamkin opiskeluhyvinvointityötä on tehostettu perustamalla erillinen Opiskeluhyvinvoinnin palvelut - yksikkö, johon kuuluu opiskeluhyvinvoinnin asiantuntijoita, opintopsykologeja sekä liikuntatoimijoita. Opiskelijoita palvellaan sekä lähi- että verkkotapaamisissa. Palvelujen saatavuus on ollut hyvä koko ajan - jonoja ei ole.

Kansainvälisten rekrytointien lisäämiseksi TKI- ja opetustehtävien hakuilmoitus tehdään myös englanniksi.

Verkkotapaamiset ovat vähentäneet kampusten välistä matkustamista oleellisesti. Koronatilanne on vaikuttanut myös matkustamiseen merkittävästi. Xamk raportoi matkustamisen aiheuttamat päästöt Arenen hiilijalanjälkityöryhmässä kehitetyllä laskurilla. Seurantadataa ei ole vielä saatavilla.

Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi käynnistetään tiekarttatyöskentely, johon kirjataan jo tehty työ sekä tarvittavat lisätoimet tavoitteen saavuttamiseksi. Xamkiin on palkattu täysipäiväinen vastuullisuuskoordinaattori. Koulutuksessa ja TKI-toiminnassa sekä henkilöstön osaamisessa hiilikädenjälki on keskeisenä huomion kohteena.

PowerBI-raportointi- ja analysointiratkaisuun on tuotettu lisää raportteja laatujärjestelmän tuottamasta tiedosta. Lisäksi työyhteisön kehittämiskyselyn tulosten käsittelyyn yksiköissä on lisätty opastusta ja ohjeistusta.

3.2 Tutkintotavoitteet

Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.

Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.

Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.

Savonlinnassa käynnistyvät uudet koulutukset otetaan huomioon vuonna 2025 alkavan sopimuskauden tutkintotavoitteissa.

Tavoitteet	Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	1 618
Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet	104
Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat	644
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat	418
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat	452
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 327

Ammattikorkeakoulu ottaa rakennusalan koulutuksessa huomioon puurakentamisen kehittämistarpeet.

4. Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (117/2019) perusteella yhteensä

65 606 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 59 747 000 euroa.

Strategiaperusteistarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoululle yhteensä 1 880 000 euroa vuonna 2021,

1 678 000 euroa vuonna 2022, 1 678 000 euroa vuonna 2023 ja 1 678 000 euroa vuonna 2024.

- Rahoituksesta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 200 000 euroa vuonna 2021, 1 100 000 euroa vuonna 2022, 1 100 000 euroa vuonna 2023 ja 1 100 000 euroa vuonna 2024 ottaen huomioon ammattikorkeakoulun strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.

- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:

a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 435 000 euroa vuonna 2021, 333 000 euroa vuonna 2022,

333 000 euroa vuonna 2023 ja 333 000 euroa vuonna 2024. Lisäksi ammattikorkeakoululle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 763 700 euroa.

b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 245 000 euroa vuonna 2021, 245 000 euroa vuonna 2022, 245 000 euroa vuonna 2023 ja

245 000 euroa vuonna 2024.

c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (800 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on ammattikorkeakoulujen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Metropolia Ammattikorkeakoululle.

b) Ammattikorkeakoulun valtionrahoitukseen sisältyy laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella vuonna 2021 lisäksi

- 3 979 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista.

c) Ammattikorkeakoulun rahoitukseen sisältyy lisäksi aloituspaikkojen lisääminen Savonlinnassa 150 paikalla vuodesta 2020 alkaen sekä jo aiemmin toteutettu mekaanisen puurakentamisen koulutuslaajennusta koskeva varaus.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Strategisen kehittämisen keskeiset toimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisesti raportin kohdassa 3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet.

Seurantaindikaattorit Tulevaisuussuuntautunut koulutus:

- Xamkista valmistuneiden työllisten osuus oli 84,6 % (tilastovuosi 2019)

- Avoimen AMK:n opintopistekertymä oli 111 293 op

- uraseurantakyselyn tulokset, rahoitusmallikysymysten pisteiden ka. oli 4,1

- AVOP-pisteiden rahoitusmallikysymysten pisteiden ka. AMK-tutkintojen osalta oli 5,4

- Xamkista yrittäjinä työllistyneiden määrä oli 3,9% (tilastovuosi 2019)

Seurantaindikaattorit Vaikuttava TKI-toiminta:

- ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä 18,8 milj. euroa, josta kansainvälisen rahoituksen osuus oli noin 12%

- uusia Horizon-hankkeita ei alkanut vuonna 2021

- Business Finland ja Suomen Akatemia -hankkeita oli käynnissä yhteensä 7

Seurantaindikaattorit Kansainvälisyys elinvoimaksi:

- Avoimen AMK:n verkko-opintoja oli tarjolla yhteensä 720 opintojaksoa, joista 93 vieraskielisiä (13% koko verkkotarjonnasta)

- tuotteistettujen verkkokurssien määrä oli 88, joista 38 julkaistiin vuonna 2021

- ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä oli 464 opiskelijaa (virallinen laskentapäivä 20.9.)

5. Seuranta

Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.

Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Korkeakoulu informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxxxx

Opetusneuvos Rehtori

Liitteet

Liite 1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu