Sopimus 1 (12)
Sopimus 1 (12)
(päivämäärä)
Malli
SOPIMUS YRITTÄJÄN TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUKSEN SUORITTAMISESTA YKSITYISELLE PALVELUNTUOTTAJALLE TILITYSMENETTELYLLÄ
1 Sopimuksen osapuolet
Kansaneläkelaitos, vakuutuspiiri (jäljempänä ”Kela”)
Yhteystiedot PL, postinumero ja postitoimipaikka
Palveluntuottaja nimi, y-tunnus
tai ammatinharjoittajan nimi ja rekisteröintinumero (jäljempänä ”Palveluntuottaja”)
Postitusosoite
2 Sopimuksen tarkoitus
Kelan ja yksityisen työterveyshuollon palveluntuottajan välisen sopimuksen tarkoituk- sena on sopia yrittäjän työterveyshuollon ja siihen liittyvän sairaanhoidon korvausten maksamisesta tilitysmenettelyllä suoraan palveluntuottajalle.
Palveluntuottaja puolestaan sopii yrittäjän kanssa siitä, että Kela maksaa yrittäjälle kuuluvan korvauksen suoraan työterveyshuollon yksityiselle palveluntuottajalle tämän tekemän tilityksen perusteella.
2.1 Sopimuksen kohde
Tällä sopimuksella osapuolet (Kela ja työterveyshuollon yksityinen palveluntuottaja) sopivat yrittäjän työterveyshuollon korvauksen maksamisesta palveluntuottajalle tili- tyksen perusteella. Tilitysmenettely perustuu sairausvakuutuslain (1224/2004) 15 lu- vun 9 §:ään.
− Yrittäjällä tarkoitetaan työterveyshuoltolain 3 §:n mukaan henkilöä, joka on määritelty yrittäjän eläkelaissa (YEL-vakuutettu) ja maatalousyrittäjän eläke- laissa (MYEL-vakuutettu). Menettely koskee sekä YEL- että MYEL -vakuutettuja
yksinyrittäjiä sekä niitä työnantajayrittäjiä, jotka valitsevat omien työterveys- huoltokustannustensa korvauksen hakutavaksi yrittäjän hakumenettelyn.1
− Palveluntuottajalla tarkoitetaan työterveyshuoltolain 7 §:n 1 momentin koh- dissa 2 ja 3 tarkoitettuja työterveyshuollon palveluntuottajia, joilla on lupavi- ranomaisen myöntämä toimilupa työterveyshuollon palveluiden tuottamiseen. Yksityisiä työterveyshuollon palveluntuottajia ovat lääkärikeskukset, kuntien joko kokonaan tai osittain omistamat osakeyhtiöt, työnantajien omat asemat, työnantajien yhteiset asemat ja ammatinharjoittajat.
Tilitysmenettelyn käyttö edellyttää, että
− jos yrittäjä hankkii2 sekä ehkäisevän työterveyshuollon että työterveyshuoltoon liittyvän sairaanhoidon, ne tulee hankkia sellaiselta palveluntuottajalta, jonka kanssa Kela on tehnyt sopimuksen yrittäjän korvauksen tilitysmenettelystä ja
− yrittäjä on työterveyshuoltosopimuksessa tai sen liitteessä antanut suostumuk- sensa hänelle kuuluvan korvauksen maksamiseen palveluntuottajalle tilitysme- nettelyllä.
Tilitysmenettelyssä, korvauksen määrittämisessä ja korvausasioiden käsittelyssä sitou- dutaan noudattamaan voimassa olevia säädöksiä, Kelan antamia ohjeita ja tätä sopi- musta.
2.2 Sopimuksen piiriin kuuluva työterveyshuolto ja sen kustannukset
Tämän sopimuksen tarkoittaman tilitysmenettelyn piiriin kuuluvat vain hyvän työter- veyshuoltokäytännön mukaisesta ehkäisevästä työterveyshuollosta (työterveyshuolto- laki 1383/2001 12 §) sekä sen yhteydessä annetusta sairaanhoidosta ja muusta tervey- denhuollosta (1383/2001 14 §) aiheutuneet kustannukset, jotka ovat sairausvakuutus- lain (1224/2004) mukaan hyväksyttäviä, tarpeellisia ja kohtuullisia.
Hyväksyttävien kustannusten ilmoittamisesta ja korvauksen määrästä katso lukuja 3.4 ja 3.5.
Työterveyshuollon korvaamisen edellytyksenä on, että työterveyshuolto toteutetaan hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisena jatkuvana toimintana. Siihen sisältyy yrittäjän työpaikan tarpeiden arviointi, toiminnan suunnittelu, varsinainen toiminta
vaikutusten aikaansaamiseksi, seuranta ja arviointi sekä laadun jatkuva parantaminen. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiseen toimintaan kuuluu lisäksi hyvä ammatti- käytäntö, monitieteinen ja moniammatillinen toimintatapa, tarpeellinen tieto työpaikan olosuhteista sekä työterveyshuoltolaissa säädetty yhteistyö ja -toiminta.
Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti yrittäjän tulee laatia yhteistyössä työter- veyshuollon kanssa työterveyshuoltosopimus. Yrittäjän työ ja työolosuhteet on selvitet- tävä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työpaikkaselvityksellä, jonka perusteella laaditaan työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Yrittäjän työterveyshuoltosopimus, työpaikkaselvitysraportti ja toimintasuunnitelma laaditaan kirjallisena. Hyvän työter- veyshuoltokäytännön mukaiseen toimintaan kuuluu lisäksi yrittäjän terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn selvittäminen ja seuranta (terveystarkastukset) sekä tietojen an- taminen valtioneuvoston asetuksessa (708/2013) 9 § ja 10 §:ssä säädetyistä asioista.
2.3 Sopimuksen rajoitukset
Tämän sopimuksen piiriin kuuluu ainoastaan yrittäjän työterveyshuollon kustannusten korvaaminen yksityiselle palveluntuottajalle. Menettely koskee sekä YEL- että MYEL - vakuutettuja yksinyrittäjiä ja niitä työnantajayrittäjiä, jotka valitsevat omien työter- veyshuoltokustannustensa korvauksen hakutavaksi yrittäjän hakumenettelyn.
Tämän sopimuksen ulkopuolelle jäävät sairausvakuutuslain muiden säännösten mu- kaan vakuutetulle taksaperusteisesti korvattavat sairaanhoidon kustannukset, kuntou- tuslainsäädännön, liikennevakuutuslain, työtapaturma- ja ammattitautilain sekä yksi- tyisen sairauskuluvakuutuksen piiriin kuuluvat kustannukset.
Tätä sopimusta ei voi soveltaa, jos yrittäjä ei ole antanut työterveyshuoltosopimuk- sessa tai sen liitteessä suostumustaan korvauksen maksamiseen suoraan palveluntuot- tajalle. Näille yrittäjille Kela maksaa korvauksen yrittäjän itse toimittaman korvausha- kemuksen perusteella.
Tämä sopimus ei koske yrittäjän työterveyshuoltoon liittyvistä matkoista tai ensiapu- tarvikehankinnoista aiheutuneita kustannuksia eikä kustannuksia, jotka ovat aiheutu- neet ensiapukoulutuksesta, jota yrittäjä ei ole ostanut tämän sopimuksen solmineelta palveluntuottajalta.
2.4 Sopimukseen liittyminen
Tilitysmenettelyn käyttöönotto yrittäjän työterveyshuollon ja siihen liittyvän sairaan- hoidon korvausten maksamisessa on työterveyshuollon yksityiselle palveluntuottajalle vapaaehtoista. Kun palveluntuottaja haluaa sopia tässä sopimuksessa tarkoitetusta tili- tysmenettelystä, se ottaa yhteyttä Kelaan.
2.5 Yhteistyö
Palveluntuottaja huolehtii riittävän yhteistyön toteuttamisesta menettelyn piiriin kuu- luvien yrittäjien kanssa.
Kela toimii korvausmenettelyssä kiinteässä yhteistyössä palveluntuottajan kanssa.
Kela tiedottaa ja antaa neuvoja ja ohjeita korvausmenettelyä ja korvausperusteita kos- kevissa asioissa.
3 Palveluntuottajaa koskevat velvollisuudet ja tehtävät
3.1 YEL- tai MYEL-vakuutuksen voimassaolo ja sen tarkistaminen
Vain YEL- tai MYEL -vakuutusmaksua maksavilla yrittäjillä on oikeus korvaukseen. Pal- veluntuottajan on tarkistettava tilityssopimuksen mukaisen käynnin yhteydessä, mak- saako yrittäjä YEL- tai MYEL-vakuutusta. Palveluntuottaja kirjaa työterveyshuollon tie- tojärjestelmään yrittäjän vakuutuksen voimassa olon. Palveluntuottaja voi tehdä tilitys- menettelyn Kelalle vain vakuutettujen yrittäjien työterveyshuollon kustannuksista. Jos ulkomaalainen yrittäjä tekee Suomessa työtä, yrittäjän kustannukset voidaan tilittää Kelalle, jos yrittäjä maksaa Suomeen YEL- tai MYEL-vakuutusmaksua ja lisäksi yrittäjän sosiaaliturvamaksuja työtulovakuutukseen.
3.2 Yrittäjän suostumus korvauksen maksamisesta
Yrittäjän antama suostumus sopimuksen mukaiseen menettelyyn tulee kirjata työter- veyshuoltosopimukseen tai sen liitteeseen. Palveluntuottaja sitoutuu ylläpitämään työ- terveyshuoltosopimukseen tai sen liitteeseen kirjatut yrittäjän suostumusta kuvaavat tiedot ajan tasalla (milloin ja miten suostumus on annettu).
Palveluntuottaja sopii yrittäjän kanssa myös, että yrittäjä maksaa palveluntuottajalle vain yrittäjän maksettavaksi kuuluvan kustannusosuuden. Laskutuksessa ja toimin- nassa tulee ottaa huomioon kustannukset, jotka ylittävät enimmäismäärät, sekä kustan- nukset, joista Kela ei maksa korvausta palveluntuottajalle.
3.3 Sopimukseen kuuluvat palvelut
Palveluntuottaja vastaa siitä, että tilityksessä ja sen liitteenä olevissa yrittäjäkohtaisissa selvityslomakkeissa esitetään vain työterveyshuoltolain 12 ja 14 §:in mukaisesta toi- minnasta aiheutuneita, hyväksyttäviä, hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen työterveyshuollon ja sen yhteydessä järjestetyn sairaanhoidon ja muun terveydenhuol- lon kustannuksia. Katso lukua 2.2.
Palveluntuottaja vastaa myös siitä, että
− toiminta on pätevien työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja heidän tarpeelli- siksi katsomien työterveyshuollon asiantuntijoiden toteuttamaa (työterveys- huoltolaki 1383/2001, 3 § ja 5 §)
− sillä on voimassa oleva toimilupa työterveyshuollon palvelujen antamiseen (työterveyshuoltolaki 1383/2001 7 §)
− työterveyshuoltolain edellyttämät toimenpiteet on yrittäjäkohtaisesti toteu- tettu.
Jos palveluntuottaja käyttää ostopalvelusopimuksen perusteella maatalouden asiantun- tijan palveluja tai erikoislääkäripalveluja, maatalouden asiantuntija tai erikoislääkäri- palvelun tuottaja laskuttaa yksityistä palveluntuottajaa. Maatalouden asiantuntija tai erikoislääkäri ei voi laskuttaa suoraan yrittäjää. Ostopalvelujen hinnoittelun ja sen pe- rusteiden tulee olla läpinäkyviä. Niiden tulee ilmetä myös yksityisen palveluntuottajan ja yrittäjän välisistä työterveyshuoltosopimuksista. Palvelujen koordinoinnista tai las- kutuspalvelusta (kauttakulkulaskutuksesta) aiheutuneet kustannukset eivät ole työter- veyshuoltona korvattavia, eikä niitä saa ilmoittaa korvaushakemuksissa. Myöskään ar- vonlisäveroja (alv) ei korvata työterveyshuoltona, eikä niitä ilmoiteta tilitysmenette- lyssä.
Jos edellä esitetyt korvaamisen edellytykset eivät täyty, kustannuksista ei ole oikeutta tehdä tilitystä Kelalle.
3.4 Hyväksyttävien kustannusten ilmoittaminen
Palveluntuottaja vastaa siitä, että tilityksessä esitetään vain luvussa 3.3. tarkoitettuja kustannuksia, jotka ovat sairausvakuutuslain 13 luvun 6 ja 7 §: ien ja niiden perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisia hyväksyttäviä kustannuksia.
Palveluntuottaja laskee perimänsä maksut ja palkkiot annetun asetuksen ja Kelan anta- mien ohjeiden perusteella. Kela tiedottaa korvausperusteista ja niiden muuttumisesta internetsivuillaan. Palveluntuottajan tulee huolehtia siitä, että se käyttää ajantasaisia tietoja tämän sopimuksen mukaisissa tehtävissä.
3.5 Xxxxxxxxxx määrä
Palveluntuottajalle maksetaan työterveyshuollon korvaus sairausvakuutuslain ja laki maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion va- roista -lain (859/1984) mukaan.
Xxxxxxx määräytyy hyväksyttävien kustannusten ja yrittäjäkohtaisen laskennallisen enimmäismäärän mukaan. Kela ei korvaa enimmäismäärän ylittäviä kustannuksia. Jos palveluntuottaja myöntää yrittäjälle alennusta, korvausta laskettaessa käytetään alen- nettua hintaa.
Palveluntuottaja saa korvauksen sairausvakuutuslain mukaisista hyväksyttävistä kus- tannuksista korvausten enimmäismääriin asti. Jos yrittäjän vuosittainen korvauksen
enimmäismäärä on täyttynyt, palveluntuottaja laskuttaa yrittäjältä ylittävän osan, josta ei enää saa korvausta. Yrittäjä voi itse seurata Kelan ylläpitämässä asiointipalvelussa, paljonko hän on saanut työterveyshuollon korvausta Kelasta (ks. myös lukua 3.7 Sopi- muksen piiriin kuuluvan yrittäjän velvollisuudet ja tehtävät.
3.6 Tietojen oikeellisuus
Palveluntuottaja laskuttaa yrittäjän maksettavaksi kuuluvat osuudet. Yrittäjän itsensä maksettaviksi jääviä kustannuksia ovat:
− yrittäjäkohtaiseen vuotuiseen enimmäismäärään sisältyvät kustannukset, joista ei myönnetä korvauksia sairausvakuutuslain eikä maatalousyrittäjien eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista -lain perusteella
− yrittäjäkohtaisen enimmäismäärän vuosittain ylittävät kustannukset
− kustannukset, jotka eivät oikeuta työterveyshuollon korvaukseen.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että yrittäjän maksettavaksi kuuluvia kustannuksia ei esi- tetä Kelalle annettavassa tilityksessä.
Jos palveluntuottaja on tilittänyt enemmän kuin vahvistetun enimmäismäärän perus- teella on mahdollisuus maksaa korvausta, kyseinen liikaa tilitetty osuus hylätään enim- mäismäärien täyttymisen vuoksi.
Palveluntuottaja vastaa siitä, että työterveyshuollon toimintatiedot, kustannukset ja muut tilityksessä ja sen liitteenä olevissa yrittäjäkohtaisissa selvityslomakkeissa ilmoi- tetut tiedot ovat oikeita ja että ne perustuvat työterveyshuollon toteutuneeseen toimin- taan (ks. myös luvut 2.2–2.3 sekä luvut 3.1–3.5).
Palveluntuottaja huolehtii siitä, että korvausmenettelyn piiriin kuuluvat yrittäjät eivät hae korvausta omilla erillisillä hakemuksillaan tämän korvausmenettelyn piiriin kuulu- vista kustannuksista. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin työterveyshuoltoon liittyvät matkakustannukset ja ensiapukustannukset. Palveluntuottaja voi tehdä tilityksen vain niiden yrittäjien kustannuksista, jotka ovat antaneet suostumuksen korvauksen maksa- miseen (ks. lukua 2.3).
Palveluntuottajalla on velvollisuus antaa tilityksissä tietoja Kelalle korvauksen maksa- miseen vaikuttavista asioista.
Palveluntuottaja ilmoittaa viipymättä Kelalle, jos palveluntuottajaa koskevissa tiedoissa tai toiminnassa tapahtuu muutoksia.
3.7 Sopimuksen piiriin kuuluvan yrittäjän velvollisuudet ja tehtävät
Palveluntuottaja sopii yrittäjän kanssa siitä, että yrittäjä ilmoittaa yritystoiminnan ja yrittäjän eläkevakuutuksen muutoksista palveluntuottajalle, sillä se voi vaikuttaa yrit- täjän oikeuteen saada työterveyshuollon korvausta (ks. lukua 3.1).
Yrittäjä voi seurata Kelan ylläpitämästä asiointipalvelusta, kuinka paljon yrittäjäkoh- taista vuotuista kustannus- ja korvausrahaa on jäljellä.3
4 Tilitysmenettely
4.1 Korvauksen hakeminen
Yksityinen palveluntuottaja hakee työterveyshuollon järjestäneiden ja tilitysmenette- lyn piiriin kuuluvien yrittäjien puolesta sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen työ- terveyshuollon palveluntuottajan tietojärjestelmästä tulostettavilla, Kelan hyväksymillä ja ajantasaisilla lomakkeilla. Tilityslomake ja sen liitelomakkeet täytetään toimintayk- sikkökohtaisesti.
Menettelyn piiriin kuuluvien yrittäjien työterveyshuoltoa koskevat kustannukset ja toi- mintatiedot esitetään palveluntuottajan laatimassa tilityslomakkeessa ja siihen liitty- vissä selvityksissä, joiden perusteella Kela tekee ratkaisut.
Tilityksen tekijän tulee allekirjoittaa tilityslomake. Palveluntuottaja toimittaa tilityksen selvityslomakkeineen Kelaan.
Korvauksen hakuaika on kuusi (6) kuukautta palveluiden antamisesta.
4.2 Päätöksen antaminen
Kela lähettää palveluntuottajalle tilitysilmoituksen maksetuista korvauksista.
Korvauksen maksamisesta ei anneta päätöstä yrittäjälle. Yrittäjä näkee tiedot makse- tuista korvauksista Kelan asiointipalvelussa. Yrittäjälle annetaan kirjallinen päätös, jos hän on sitä erikseen vaatinut kuuden kuukauden kuluessa palvelujen saamisesta. Jos korvaus evätään kokonaan tai osittain, Kela antaa päätöksen yrittäjälle ja palveluntuot- tajalle.
Jos yrittäjä tai palveluntuottaja hakee kustannusten korvauspäätökseen muutosta, muutoksenhaussa noudatetaan sairausvakuutuslain säännöksiä.
3 Yrittäjä voi seurata Kelan ylläpitämässä asiointipalvelussa, paljonko hänelle on kertynyt työ- terveyshuollon kustannuksia vuoden ajalta ja paljonko hän on saanut niihin korvauksia Kelasta. Asiointipalveluun yrittäjä kirjautuu omilla verkkopankkitunnuksillaan tai mobiilivarmenteella.
4.3 Korvauksen maksaminen
Kela maksaa työterveyshuollon korvaukset palvelutuottajan tekemän tilityksen perus- teella palveluntuottajan ilmoittamalle tilille, viimeistään 3 viikon (21 vuorokauden) ku- luessa tilityksen saapumisesta Kelaan, jos tilitys sisältää kaikki ratkaisua varten tarvit- tavat tiedot.
Jos korvausta ei voida maksaa tilityksessä olevan yksittäisen yrittäjän kustannuksista, palveluntuottajalta tai yrittäjältä pyydetään lisäselvitys Kelan asettamassa määräajassa. Asia ratkaistaan, kun riittävä lisäselvitys on saatu ja korvaus maksetaan mahdollisim- man pikaisesti. Tilityksessä olevasta yksittäisestä korvaushakemuksesta pyydetty lisä- selvitys ei estä muiden korvaushakemusten käsittelyä ja maksamista.
Kela maksaa palveluntuottajalle korvauksia vain sellaiselta ajalta, jolloin työterveys- huollon palveluntuottajan toimilupa tai ammatinharjoittajan oikeus on ollut voimassa.
5 Tilityksessä ja korvauksessa havaittujen virheiden oikaiseminen
5.1 Virhe havaittu ennen tilityksen hyväksymistä
Jos palveluntuottaja havaitsee toimittamassaan tilityksessä virheen, sen tulee ilmoittaa siitä viivytyksettä kirjallisesti Kelaan. Kela pyytää palveluntuottajalta selvityksen vir- heistä, jotka se on havainnut tilityksen käsittelyssä. Selvityksen perusteella Kela ratkai- see hakemuksen ja suorittaa sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen palveluntuot- tajalle.
5.2 Virhe havaittu korvauksen maksamisen jälkeen
Jos palveluntuottajalle on maksettu korvausta enemmän kuin mihin yrittäjällä olisi ol- lut oikeus, palveluntuottaja palauttaa liikaa maksetun määrän Kelaan. Jos palveluntuot- taja ei palauta perusteettomasti maksettua korvausta, se peritään takaisin yrittäjältä.
Tilanteessa, jossa yrittäjä ei ole yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mu- kaisesti vakuutettu (esim. yrittäjä on jäänyt vanhuuseläkkeelle) eikä ole ottanut itsel- leen vapaaehtoista YEL- tai MYEL-vakuutusta (ks. sopimuksen lukua 2.1), yrittäjällä ei ole oikeutta työterveyshuollon korvaukseen. Tilitys oikaistaan ja virheellisen maksun perintätoimenpiteet kohdistetaan työterveyshuoltopalvelun saaneeseen yrittäjään.
Jos korvausta on maksettu palveluntuottajalle vähemmän kuin mihin yrittäjällä olisi oikeus, puuttuva osa maksetaan suoraan yrittäjälle.
6 Tietojen antaminen Kelalle, Kelan tarkastusoikeus
Kelalla on oikeus saada palveluntuottajalta tilityksessä tarvittavat tiedot, jotka ovat va- kuutetun nimi, henkilötunnus sekä tilityksen maksamiseksi välttämättömät selvitykset yrittäjän työterveyshuoltokäynneistä, tehdyistä tutkimuksista ja muista työterveys- huollosta aiheutuneista kustannuksista.
Kelalla on oikeus tarkastaa palveluntuottajan tilitysmenettely sekä saada korvaushake- musten käsittelyä varten tarvitsemiaan tietoja työterveyshuollon kustannuksista ja toi- minnasta työterveyshuollon toteutumisen seuraamista varten sen mukaan, mitä sai- rausvakuutuslain 13 luvun 9 §:ssä säädetään.
7 Salassapito ja henkilötietojen käsittely
Osapuolet sitoutuvat pitämään salassa toisiltaan saamansa luottamukselliseksi katsot- tavat tiedot ja aineistot, jotka ovat lain perusteella salassa pidettäviä, sekä olemaan käyttämättä niitä muihin kuin tämän tilityssopimuksen mukaisiin tarkoituksiin.
Salassapitovelvollisuuden rikkomisena ei pidetä viranomaisten velvoittavan määräyk- sen vuoksi tapahtuvaa tietojen luovuttamista viranomaiselle tai muulle taholle.
Osapuolet vastaavat omalta osaltaan siitä, että tämän sopimuksen mukaisia tehtäviä suoritettaessa noudatetaan salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta, tietosuojasta ja sa- lassa pidettävien tietojen luovuttamisesta annettuja voimassa olevia säädöksiä. Palve- luntuottajan tulee lisäksi noudattaa tilitykseen liittyvien asiakirjojen ja tietojen käsitte- lyssä ja arkistoinnissa Kelan antamia ohjeita.
Palveluntuottajan on selvitettävä salassapitovelvollisuuden sisältö tämän tilityssopi- muksen mukaisia tehtäviä hoitavalle henkilöstölleen sekä tekemäänsä tilityssopimuk- seen liittyneille tahoille.
Tässä kohdassa tarkoitetut velvoitteet jatkuvat myös sopimuskauden jälkeen.
8 Sopimusta koskevien erimielisyyksien käsittely ja ratkaiseminen
Kela seuraa tilityssopimuksen toimivuutta. Tilitysmenettelyn soveltamisesta aiheutu- vat erimielisyydet neuvotellaan ensisijaisesti Kelan ja palveluntuottajan kesken. Jos neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, sopimuksen sisällöstä aiheutuvat erimieli- syydet voidaan käsitellä hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siltä osin, kuin ne lain mukaan kuuluvat hallintotuomioistuinten tuomiovallan piiriin, ja muilta osin ensias- teena käräjäoikeudessa.
Sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.
9 Vahingonkorvaus ja sopimussakko
Sopimusosapuolilla on oikeus saada vahingonkorvausta sopimusrikkomuksesta tai sää- dösten vastaisesta menettelystä aiheutuneesta välittömästä vahingosta. Jos toinen osa- puoli on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, rikkonut salas- sapitovelvoitetta tai loukannut immateriaalioikeuksia, vahinkoa kärsineellä osapuolella on oikeus korvaukseen myös välillisestä vahingosta.
Maksettavasta vahingonkorvauksesta vähennetään tämän sopimuksen perusteella maksettu sopimussakko tai muu sanktionluonteinen maksu.
Palveluntuottaja vastaa käyttämiensä alihankkijoiden toiminnasta kuten omastaan. Jos palveluntuottaja käyttää alihankkijaa, palveluntuottajan on ilmoitettava alihankkijan tiedot Kelaan tilityslomakkeella.
Kela ei vastaa vahingoista, joita palveluntuottajalle mahdollisesti aiheutuu yrittäjien tai muiden kolmansien henkilöiden tai tahojen toimista tai laiminlyönneistä.
Osapuolet eivät vastaa sellaisesta vahingosta, joka aiheutuu lakon, työsulun, yleisen lii- kenteen pysähtymisen tai muun senkaltaisen osapuolesta riippumattoman syyn takia (force majeure eli ylivoimainen este). Osapuolet ovat velvollisia ilmoittamaan toisilleen viipymättä ylivoimaisesta esteestä, sen arvioidusta kestosta ja sen lakkaamisesta. Jos ylivoimainen este jatkuu yli 2 kuukautta, se oikeuttaa sopimuksen purkamiseen.
Palveluntuottaja on velvollinen maksamaan Kelalle sopimussakkoa, jos palveluntuot- taja antaa toistuvasti korvauksen väärin perustein, rikkoo muutoin sopimusta, toimit- taa tilityksen puuttuvin tiedoin tai antaa korvauksen tarkistamatta yrittäjän eläkeva- kuutukseen kuulumista. Kela neuvottelee palveluntuottajan kanssa virheellisen toimin- nan korjaamisesta ennen kuin sakko voidaan määrätä. Jos toiminta ei korjaannu Kelan määräämässä kohtuullisessa ajassa, sopimussakko voidaan laittaa täytäntöön. Sopi- mussakko on 2 500,00 euroa huomautettavaa asiakokonaisuutta kohti.
10 Sopimuksen muuttaminen, irtisanominen tai purkaminen
Sopimusta voidaan muuttaa, jos tämän sopimuksen osapuolet kirjallisesti sopivat niin. Yrittäjän antaman tilitysmenettelyä koskevan suostumuksen katsotaan kattavan myös tehdyt muutokset.
Jos sairausvakuutuslain tai muun lainsäädännön muutoksen vuoksi muut kuin YEL- tai MYEL-vakuutetut henkilöt saavat YEL- ja MYEL-vakuutettuihin yrittäjiin verrannolli- sella tavalla oikeuden sairausvakuutuslain mukaiseen korvaukseen työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista, voidaan tätä sopimusta soveltaa myös näihin henkilöihin ilman erillistä kirjallista ilmoitusta tai muutosta tähän sopimukseen
kyseisen lainmuutoksen voimaantulon jälkeen. Tällöin heitä pidetään tässä sopimuk- sessa tarkoitettuina yrittäjinä huolimatta siitä, mitä sopimuksen kohdissa 2.1, 2.3, 3.1 ja 5 mainitaan.
Sopimuksen osapuolilla on oikeus irtisanoa tämä sopimus kolmen kuukauden irtisano- misajalla. Irtisanomisaika alkaa kulua siitä, kun kirjallinen irtisanomisilmoitus on toi- mitettu toiselle osapuolelle.
Jos palveluntuottajan on oikeuden päätöksellä tai muutoin luotettavasti todettu syyllis- tyneen väärinkäytöksiin tai jos palveluntuottaja on oleellisesti rikkonut tämän sopi- muksen ehtoja, annettuja ohjeita tai molempia, sopimus voidaan purkaa välittömästi noudattamatta irtisanomisaikaa. Korvauksen hakemisesta on tällöin voimassa se, mitä sairausvakuutuslaissa on säädetty.
Sopimuksen voimassaolo lakkaa välittömästi, jos lupaviranomainen keskeyttää tai pe- ruuttaa palveluntuottajan toimiluvan työterveyshuollon palvelujen antamiseen tai jos palveluntuottajan toiminta lakkaa kokonaan.
11 Sopimuksen voimassaolo, mahdolliset liitteet ja yhteyshenkilöt
Tämä sopimus tulee voimaan xx.xx.xxxx ja on voimassa toistaiseksi.
Palveluntuottaja huolehtii sopimuksen ajan tasalla pitämisestä yrittäjiä koskevien muu- tosten osalta ja siitä, että sopimus saatetaan sen piiriin kuuluvien yrittäjien tiedoksi.
Kelalla on tarvittaessa oikeus saada palveluntuottajalta tieto menettelyyn liittyneistä yrittäjistä.
Tämän sopimuksen yhteyshenkilöt ovat:
Palvelujentuottaja puh. Kelan vakuutuspiiri puh.
12 Allekirjoitukset
Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) saman sisältöistä kappaletta, yksi molemmille sopi- musosapuolille.
Paikka ja aika
nimi nimi
nimike nimike
palveluntuottajan nimi/yritys Kansaneläkelaitos
nimi nimi
nimike nimike
palveluntuottajan nimi/yritys Kansaneläkelaitos