STRATEGINEN SOPIMUS 2015 – 2018

Vihreä=kv osio

Punainen=kh osio

Musta (valkoinen) = infor-

maatio

STRATEGINEN SOPIMUS 2015 – 2018

KONSERNIHALLINTO

1. SOPIMUSOSAPUOLET

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun konsernihallinto. Lisäksi tämän strategisen sopimuksen piiriin kuuluvat konsernihallinnon ulkopuolelta palvelukeskukset. Vesiliikelaitoksen johtokunta ja aluepelastuslautakunta laativat omat strategi- set sopimuksensa ja ne ovat asiakirjan liitteinä. Palvelukeskusten, vesiliikelaitoksen ja aluepelastuksen sopimusten liittäminen konser- nihallinnon sopimukseen perustuu konsernihallinnolle kuuluvaan ohjaus- ja valvontavastuuseen.

2. SOPIMUKSEN TARKOITUS

Tällä sopimuksella kaupunginhallitus ja konsernihallinto sopivat johtosäännöissä määriteltyä konsernihallintoa, vesiliikelaitosta ja alue- pelastuslaitosta koskevista toiminnan lähtökohdista, kehittämistavoitteista ja resursseista.

3. LYHYT KUVAUS TOIMINNASTA

Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä kaupunginvaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöön- panosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallituksessa on konsernijaosto. Konsernijaoston tehtävänä on huolehtia keskitetyistä palveluista, joita ei ole annettu kaupunginhallituksen, lauta- tai johtokuntien tehtäväksi sekä konserniohjauksen kehittämisestä ja niiden yhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten sekä säätiöiden omistajaohjauksesta sekä valvonnasta, joiden osakkaana tai jäsenenä kaupunki on tai joissa kaupungilla on määräysvalta tai yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin perustuva oikeus nimittää hallituksen tai muiden toimieli- mien jäseniä.

Kaupunginjohtaja johtaa ja valvoo kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa ja taloutta sekä toimielinten ja laitosten toimintaa ja muuta kaupungin toimintaa. Kaupunginjohtaja johtaa konsernihallintoa, kaupungin edunvalvontaa ja kansainvälisiä suhteita. Kaupun- ginjohtaja vastaa kaupungin yleisestä elinkeinopolitiikasta, tiedottamisesta sekä tarpeellisen vieraanvaraisuuden ja huomaavaisuuden osoittamisesta. Kaupunginjohtaja edustaa kaupunkia koti- ja ulkomaisissa sidosryhmätilaisuuksissa ja neuvotteluissa.

Kaupunginjohtajan alaisuudessa toimii konsernihallinto, jonka tehtävänä on huolehtia kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja sen konsernijaoston päätöksenteon valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanemisesta sekä avustaa kaupunginhallituksen puheenjohtajaa tälle johtosäännössä annettujen tehtävien osalta, avustaa kaupunginjohtajaa ja apulaiskaupunginjohtajaa kaupungin hallinnon ja talou- denhoidon johtamisessa sekä toiminnan ja talouden johtamisessa.

Kaupunginjohtajan välittömässä alaisuudessa toimivat kolme konsernihallinnon ryhmää: hallintoryhmä, talous- ja strategiaryhmä sekä kaupunkikehitysryhmä. Kullakin ryhmällä on kaupunginjohtajan välittömässä alaisuudessa toimiva johtaja.

Varsinaiseen kaupunginhallituksen alaiseen organisaatioon kuuluvat konsernihallinto sekä seitsemän palvelukeskusta, joiden tehtävistä ja raportointivastuista kaupunginjohtaja päättää. Konsernihallinnon organisaatio on jaettu kolmeen ryhmään ja kahdeksaan palvelukes- kukseen. Palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa kaupunginhallituksen päättämiä palveluja kaupunkikonsernille ja ulkoisille asiakkaille. Palvelukeskuksen johtaja johtaa ja valvoo kaupunginhallituksen konsernijaoston ja kaupunginjohtajan alaisena palvelukeskusta ja vastaa sen kehittämisestä, taloudesta ja toiminnasta sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Kaupungissa toimivat johdon tukena talouden, henkilöstön, viestinnän, strategian ja kehittämisen sekä lakipalveluiden matriisitoiminnot, joiden tehtävänä on ohjata tehtäväalueensa toimintojen ja resurssien käyttöä kaupungissa.

4. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Talouden näkymät

Tilastokeskuksen syyskuun alussa 2014 julkistamien ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi 0,2 prosenttia huhti-kesäkuussa 2014 verrattuna edelliseen vuosineljännekseen, mikä merkitsee Tilastokeskuksen mukaan sitä, että teknisesti ottaen Suomi ei enää ollut taantumassa. Suomen koko vuotta 2014 koskevia talousennusteita on kuitenkin yleisesti tarkistettu alaspäin muun muassa Ukrainan kriisin takia. Tärkeimpien ennustelaitosten syksyllä 2014 julkistamien talousennusteiden optimistisin näkemys on valtiovarainministeriöllä (0,0 %) ja pessimistisin Aktialla ja Nordealla (-0,5 %). Vuoden 2015 BKT:n kasvua koskevat ennusteet vaihtele- vat vastaavasti välillä 0,3 – 1,2 %.

Syyskuussa 2014 julkaistussa Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten Alueelliset kehitysnäkymät 2/2014 –katsauksessa enna- koidaan Turun seutukunnan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanteen sekä työttömyyden pysyvän ennallaan seuraavien kuuden kuukauden aikana. Kun tarkastelujaksoa pidennetään 12 kuukauden mittaiseksi, elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanteen nähdään paranevan työttömyyden pysyessä ennallaan.

Kuntatalous

Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät noin 42 mrd. euroa vuodessa palvelujen järjestämiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Menoista noin puolet katetaan veroilla, neljännes maksuilla ja myyntituloilla ja vajaa viidennes valtionosuuksilla. Kuntien toimintamenot kasvavat tänä vuonna noin 1 % ja ensivuodelle ennustetaan 0,5 % kasvua. Menojen ja palvelutarpeen kasvun odotetaan jatkuvan väestön ikääntymiskehityksen myötä. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset, tehtävien lisääminen ja maailmantalouden yleisesti heikko

kehitys syventävät kuntien talousahdinkoa.

Toimintaa joudutaan yhä useammin rahoittamaan ottamalla lisää velkaa. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kunti- en lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2013 yhteensä 1,6 miljardilla eurolla. Kuntaliitto ennustaa kuntien lainakannan olevan vuoden 2014 lopussa 17,21 mrd. euroa.

Valtion toimet kuntatuottavuuden lisäämiseksi

Nopean velkaantumiskehityksen pysäyttämiseksi kuntien toimintaa on tulevina vuosina voimakkaasti sopeutettava. Valtio on käynnistä- nyt useita kuntatalouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä, joista merkittävimmät ovat kuntarakenneuudistus, kuntalain koko- naisuudistus, sote-uudistus, sekä kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Koska muutokset ovat vielä kesken, niiden yhteisvai- kutusten arviointi on vaikeaa. Selvää kuitenkin on, että talouden sopeuttamistoimet leimaavat sekä valtion että kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua tulevina vuosina. Turun kaupunki pyrkii uudistamisohjelmillaan pysyvään talouden tasapainoon toimintaansa ja toimintatapojaan uudistamalla.

Valtion kuntatuottavuusohjelman osana kuntien taloudentilan raportointivelvollisuuksia lisätään. Samalla kuntien talous- ja toimintatieto- ja sekä näiden tiedonsiirtotapoja yhtenäistetään avoimen tiedon periaatteiden mukaisesti. Tiedonhallinnan kehittäminen palvelee paitsi raportointia, myös parempaa päätöksentekoa ja siksi siihen on kiinnitetty erityistä huomiota myös Turun kaupungin uudessa strategias- sa.

Väestönkehitys ja työllisyys

Kaupungin väestönkasvu on vuosina 2010-2013 ollut aiempiin vuosiin verrattuna suhteellisen nopeaa ja on ylittänyt Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen luvut selvästi. Varsinkin 15-64 –vuotiaiden määrän kasvu on ollut ennustettua suurempi. Nettosiirtolai- suus on ollut Turulle voitollista koko 2000-luvun. Kuntien välinen nettomuutto oli tappiollista välillä 2004-2009, mutta vuodesta 2010 alkaen tulomuutto on ylittänyt lähtömuuton. Kasvu on, kuten koko maan tasollakin, paljolti maahanmuuton ansiota. Vuoden 2014 en- nakkotiedot näyttäisivät Turun väestönkasvun jatkuvan vuosien 2012 ja 2013 tasolla.

Turun työttömyysaste on kymmenen suurimman kaupungin vertailussa viidenneksi korkein. Turkua korkeampi työttömyysaste on Tam- pereella, Oulussa, Jyväskylässä ja Lahdessa. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on Turussa toiseksi ja nuorisotyöttömien osuus kolmanneksi matalin. Jatkossa Turun työllisyysnäkymät kohentunevat voimistuvan laivanrakennustoiminnan ansiosta.

5. TOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA STRATEGISET PAINOPISTEET kv

Hyvinvointi ja aktiivisuus –ohjelman mukainen kehittäminen

• Työllistämistoimintojen uuden toimintatavan käynnistäminen

• Vetovoimatoimintojen määrittely ja vahvistaminen

• Asiakaspalvelukokonaisuuden kehittäminen painottaen sähköisen palvelukokonaisuuden uudistamista driveTurku-hankkeen osana

• Sote-uudistuksen eteenpäin vieminen tulevan lainsäädännön mukaisesti

Kilpailukyky ja kestävä kasvu –ohjelman mukainen kehittäminen

• Strategisen johtamisen toimeenpano

o Strategian seuranta- ja arviointiprosessin määrittely ja käyttöönotto

o Yhtenäisen toiminnan kehittämisen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamallin (kehittämismalli) käyttöönotto

o Strategisten kärkihankkeiden tunnistaminen, suunnittelu ja käynnistäminen

o Vuosijohtamisen prosessien ja työtapojen määrittely, käyttöönotto ja kytkeminen strategian toimeenpanoon

• Tiedolla johtamisen kehittäminen

o talousinformaation laadun parantaminen, kustannuslaskennan kehittäminen, palvelujen tuotteistaminen ja asiakkai- den segmentointi

Oma kehittäminen

• Toimintamalliuudistuksen jatkokehityksenä kaupunkitason ohjausmallin ja sitä tukevan johtamisjärjestelmän vahvistaminen ja toimivuuden vakiinnuttaminen koko kaupungissa:

o 2014 vahvistetun sopimusohjausmallin jalkauttaminen ja vuosijohtamisen kehittäminen

o Matriisien toimintatavan vakiinnuttaminen ja seuranta

• Konserniohjauksen mallin toimeenpano: Pyritään siirtymään konserniohjauksessa kohti toimialakohtaista eli segmenttikoh- taista lähestymistapaa. Hyödynnetään jo tehtyä työtä segmenttien muodostamisessa sekä vastuutuksissa. Tehostetaan kon- sernimaista toimintatapaa hankinnoissa, rahoituksessa ja yhteisissä toimintatavoissa.

• Hankintastrategian uudistaminen

• Toimitilahallinnan kehittäminen sisältäen välillisen omistamisen sekä tilojen hallintaan liittyvän johtamismallin uudistamisen. Hyödynnetään laadittuja selvitystöitä toimitilahallinnon kehittämiseksi sekä suunnitellaan jatkotoimenpiteet.

• Viestintätoimintojen konserniohjauksen vahvistaminen

• Hankinta- ja logistiikkatoimintojen uudelleenorganisointi sekä innovatiivisten hankintamenettelyjen käyttöönotto toteutetaan

• Kiinteistötoimialan liikelaitosmallin hyötyjen ja taserakenteen arviointi

• 6Aika-hankkeen hyödyntäminen mahdollisimman hyvin kaupungin kehittämistoiminnassa

• Toimintoanalyysin syventämisestä saatavien hyötyjen varmistaminen

6. TAVOITTEET

Strategiset tavoitteet (ml. toimielimet ylittävät strategiset poikkihallinnolliset tavoitteet) kv

Hyvinvointiin ja aktiivisuuteen liittyvät tavoitteet	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Elinkeino- ja innovaatiopalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi ja yhdiste- tään yhteen toimitilaan (ICT-talo) Mittari: palvelusuoritteiden kehitys (vertailu- vuosi 2014) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.5
Digitaalisen palveluohjauksen, sähköisen asioinnin ja sähköisen työpöydän rakenta- minen (=DriveTurku)

Kilpailukykyyn ja kestävään kasvuun liittyvät tavoitteet
Kilpailukykyyn ja kestävään kasvuun liittyvät tavoitteet	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Toimintoanalyysin syventäminen, toiminto- analyysin suoritettu vuoden 2015 aikana Strategisen linjauksen tunnus: 3.2.2				Valmis	Valmis
Elinkeinoelämän kilpailuetua kasvatetaan vahvistamalla Turun logistista asemaa ja logistiikkapalveluja Strategisen linjauksen tunnus: 3.1.3.
Tiedolla johtamisen pilotointi sivistystoi- mialalla				100 %	100 %

Kj-kirjaukset

Perustetaan kv-asioiden operointiyhtiö.

Arvioidaan UBC:n toiminnan jatko ja orga- nisointi.

Aktiivinen osallistuminen 6aika ja Inka hankkeisiin.

Arvioidaan hostel-sopimusten jatko

Lentokentän investointeja tuetaan ja lento- aseman ympäristöä Suomen kakkoskenttä- nä kehitetään matkustaja- ja rahtiliikenteen

kasvattamiseksi

Valmistellaan Koneteknologiakeskuksen siirtyminen AMK tytäryhtiöksi.

Kiinteistötoimialan investointien priorisointi; kohteiden listaukset vahvistetaan erikseen kaupunginhallituksessa (investoinnit)

Tarkistetaan sisäisten vuokrien määräyty- misperusteet

Kaupunginhallituksen määrärahat ja käyttötalousinvestoinnit (1 000 €) kv

TOT 2013

TA 2014

yhteensä

TA 2015

TS 2016

TS 2017

TS 2018

Käyttötalousosa

Kaupunginhallitus

Toimintatuotot	53 855	59 297	60 357	50 037	50 037	50 037
Valm istus om aan kayttoon	58	5 031	5 462	5 000	5 000	5 000
Toimintamenot	128 032	143 679	156 777	143 466	141 985	142 577
Toimintakate	-74 119	-79 351	-90 958	-88 429	-86 948	-87 540
Muutos-%		7,1 %	14,6 %	-2,8 %	-1,7 %	0,7 %
Investointikulut	29 602	13 959	7 062	6 500	5 000	5 000
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet
Pysyvien vastaavien luovutustuotot		18 428
NETTO	29 602	-4 469	7 062	6 500	5 000	5 000
Muutos-%		-115,1 %	-258,0 %	-8,0 %	-23,1 %	0,0 %

Toimielimen investoinnit kh (1.000 €) kh

	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
It-investoinnit yhteensä				5 462
100783 SAP käytön laajennus	700	1 000		1 400
100784 SAP HR	650	760		400
101210 ICT-infran yhtenäistäminen ja tehostaminen	250	400		1 412	450	400	400
101211 Kaupunkitason sähköiset palvelut	440	820		1 100	800	800	800
101212 Tiedolla johtamisen kehittäminen	172	150		200	250	300
101712 Tietoliikenneohjelma	350	740		950
DriveTurku				1 400
Osakkeet ja osuudet				200

Määrärahojen jakautuminen tulosalueittain kh

	TUOTOT	KULUT	XXXX
Kaupunginhallitus	65 819	-156 777	-90 958
Yhteiset	6 391	-24 785	-18 394
I Ryhmät	7 070	-26 125	-19 056
II Hankkeet ja käyttötalousinvestoinnit	5 720	-9 196	-3 476
III Edelleen kohdistettavat määrärahat	270	-14 665	-14 395
Keskusvaalilautakunta	290	-558	-268
Hankinta- ja logistiikkakeskus	8 480	-6 171	2 308
Matkailun palvelukeskus	1 355	-5 268	-3 913
Velkaneuvontatoimisto	550	-563	-13
Turun Seudun Kehittämiskeskus	3 357	-3 389	-33
Henkilöstöasiain palvelukeskus	830	-943	-112
Työllisyyspalvelukeskus	4 160	-35 273	-31 114
Työterveyshuollon palvelut	6 781	-6 633	148
IT-palvelut	17 874	-20 604	-2 730
UBC - Union of the Baltic Cities	571	-571	0
Valonia	1 022	-1 022	0
Ruokapalvelut - toiminta	1 100	-1 011	89

Työvoiman käyttö kv

Henkilötyövuosien kehitys
Htv	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Kh yhteensä		555,7		534,9	521,7
Konsernihallinto		212,1		206,5	200,8
Velkaneuvonta		10,3	10	9	9
Henkilöstöasiainpalvelukeskus		18,2	17	17,0	17,0
Hankinta- ja logistiikkakeskus		87,9	80	85,4	82,9
IT-palvelut		74,6	78	72,0	70,0
Matkailun palvelukeskus		45,5		40,0	38,0
Turun Seudun Kehittämiskeskus		25,8		23,0	22,0
Työterveystalo		81,3	84,0	82,0	82,0

Työllisyyspalvelukeskus

Täydentävät strategiset tavoitteet kh Konsernihallinto

Hallintoryhmä
Teeman mukainen mittari ja toimenpi- teet	Lähtöta- so /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
DoTkun käyttöönottoprojekti Mittari: DoTkua käyttävien toimialojen ja niiden alaisten organisaatioyksiköiden osuus (%) Strategisen linjauksen tunnus: 3.2.2, 3.2.4, 3.2.5, 3.2.6, 3.2.7	0	25	60	100	100
Pietari-keskuksen toiminnan siirtäminen perustettavaan yhtiöön
Infotoritoiminnon käynnistäminen osana koko kaupungin asiakaspalvelua
Avustustoiminnan kehittäminen ja kaupunkitason prosessin määrittely
Digitaalisen palveluohjauksen, sähköisen asioinnin ja sähköisen työpöydän rakenta- minen (=DriveTurku)

Asiakkuudet ja osallisuus

Teeman mukainen mittari ja toimenpiteet	Lähtö- taso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Mun Turku –kuntalaistili mahdollistaa yh- denmukaisen kanssakäymisen asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä palvelusta riippu- matta. Mittari: Kuntalaistiliin liitettyjen palvelujen määrä. Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.2, 3.2.3				2 kpl	2 kpl
Palvelutiedon tuotteistaminen ja sen esille tuominen (kuntalaiset, 3. sektori löytävät tiedot, toimialojen toimintaa ylittävät palve- lupolut, Palvelutorihanke) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.1, 2.3.2, 2.3.5				Pilotti	Pilotti

Kaupunki on mukana kehittämässä aluetyö- tä ja – kumppanuutta osana osallisuustoi- mintaansa ja tukee aluetyössä mukana olevia yhdistyksiä. Mittari: kaupungin edustajat eri aluetapah- tumissa Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.1, 2.3.2, 2.3.4	10 tapah- tumaa	10 tapah- tumaa
Vaikuttajaryhmien yhdenmukainen toiminta- tapa, joka on sidottu kaupungin strategisiin tavoitteisiin) Yhteiset tapaamiset, kpl /v Yhteiset käsiteltävät asiat kpl/v Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.5	2 2-4	2 2-4

Omistajaohjaus

Strateginen tavoite
Teeman mukainen mittari ja toimenpiteet	Lähtö- taso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Omistajaohjauksen vaikuttavuutta paranne- taan vahvistamalla konsernimaista toiminta- tapaa. Mittari: Keskitettyjen konsernipalveluiden piirissä olevien yhtiöiden määrä, % kaikista konserniyhtiöistä Strategisen linjauksen tunnus: 3.2.5			13	14	14	15	16	17
Toimenpide: Yhtiöiden tavoitteiden asetanta selkeä, riittävän haastava ja kunnianhimoinen. Otetaan toimintamalli käyttöön. Mahdollistetaan ja edelly- tetään konserniyhteisöjen välistä yhteistyötä, jolla voidaan saavuttaa tuottavuus- ja synergiaetuja. Segmentit päätetty/perustettu ja niiden työjärjestys laadittu ja toimeenpantu. Keskitetyt hankintamenettelyt ja tukipalvelut käytössä halutussa laajuudessa koko konser- nin piirissä.

Talous- ja strategiaryhmä

Strateginen tavoite – toimintoanalyysin loppuun saattaminen loppuun
Teeman mukainen mittari ja toimenpiteet	Lähtö- taso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Toimintoanalyysin syventäminen, toiminto- analyysin suoritettu vuoden 2015 aikana Strategisen linjauksen tunnus: 3.2.2				valmi	valmis
Tiedolla johtamisen pilotointi Toimenpide:. Millä toimenpiteillä tavoitteeseen on tarkoitus päästä				100 %	100 %
Tietotyön tuottavuuden parantaminen Toimenpide: Millä toimenpiteillä tavoitteeseen on tarkoitus päästä
Strategisen hankesalkun käyttöönotto	ei	-	-	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä	kyllä

Toimenpide:.

Millä toimenpiteillä tavoitteeseen on tarkoitus päästä

Kaupunkikehitysryhmä

Strateginen tavoite

Lähtö- TOT TAM TAE TA TS TS2017 TS2018 taso 2013 2014 2015 2015 2016

/vuosi

Teeman mukainen mittari ja toimenpiteet Elinkeino- ja innovaatiopalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi ja yhdiste- tään yhteen toimitilaan (ICT-talo)

Mittari: palvelusuoritteiden kehitys (vertailu- vuosi 2014)

Uudistetaan seudulliset yrityspalvelut Mittari: uudistuneen toiminnan käynnistymi- nen

Kehitetään sähköisiä elinkeino- ja innovaa- tiopalveluja (xxxxxxxxxxxxx.xx)

Mittari: palvelujen käyttöaste ja asiakastyy- tyväisyys

Blue Industry Park- meriteollisuuden yritys- puiston perustaminen ja markkinointi Mittari: sijoittuneetyritykset

Uudistetaan elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti kaupungin yhteistyö teknillisten yliopistojen kanssa; painopisteenä meriteol- lisuuden t&k&i -toiminta

Mittari: uusi toimintamalli valmis 2015, toi- minta käynnistetään 2016 alusta

Uudistetaan työllisyydenhoidon toimintamal- li, perustetaan työllisyyspalvelukeskus Mittari: toiminta käynnistyy 2015

Luodaan pohjaa kasvulle kehittämällä kau- punkia suurina aluekokonaisuuksina.

Strategisen linjauksen tunnus: 3.3.1 Toimenpide:

Strategisen linjauksen alatavoitteita toimeenpannaan: Linjauksen alatavoitteissa mainittujen yksilöityjen aluekokonaisuuskohteiden organisoituminen on valmisteilla. Organisoituminen tehdään yhteistyössä toimialojen kanssa. Kokonaisuuksiin liittyviä olemassa olevia ja tehtyjä selvityksiä ja visioita yhteen sovitetaan. Osassa kohteita on toteutusprojektit käynnissä joiden kautta hankkeet etenevät. Mm. 6aika ja eri Tekes hankkeita on yhdistetty kehittämisalueisiin. Alueiden kytkemistä osaksi kaupunkikonsernin viestintää ja kaupungin

kokonaisbrändiä suunnitellaan. Ollaan käynnistämässä kohdebrändien tarkastelua ja laatimista koskeva työ. Strategisien sopimusten kohteiden keskikokoa kasvatetaan lähivuosina..

Vanhan rakennuskannan innovatiivista uusiokäyttöä lisätään yhdistämällä luovasti vanhaa ja uutta rakentamista.

Strategisen linjauksen tunnus: 3.3.8.

Strategisen linjauksen alatavoitteita toi- meenpannaan: Vanhan ja uuden yhteenso- vittamista edistetään asemakaavatasolla toteutusprojektien yhteydessä. Raklin toteut- tamassa ja Tekesin rahoittamassa hank- keessa tutkitaan käytännön kautta korjaus- rakentamisen mahdollisuuksia sekä siihen kytkeytyvän allianssimallin kehittämistä (case koy Jyrkkälänpolku).TVT oy:n kanssa on laadittu kehittämissuunnitelmia jotka mahdollistavat vanhan ja kalliin investointi-

tarpeen omaavan rakennuskannan luovut- tamisen (suojelukohteet).

Elinkeinoelämän kilpailuetua kasvatetaan vahvistamalla Turun logistista asemaa ja logistiikkapalveluja

Strategisen linjauksen tunnus: 3.1.3. Toimenpide:

Toimeenpannaan strategisen linjauksen alatavoitteita:

• Turun ja Helsingin välisen oikoradan suunnittelusta ja toteuttamisesta tehdään kansallinen päätös.

• Käynnistetään nykyaikaisen matkakeskuksen rakentaminen.

• Multimodaalilogistiikkajärjestelmää, joka kattaa kaikki liikennemuodot, kehitetään erikseen laadittavan kehittämis- ja kasvu- suunnitelman mukaisesti.

• Lentoliikennettä ja lentoaseman ympäristöä Suomen kakkoskenttänä kehitetään matkustaja- ja rahtiliikenteen kasvattamisek- si.

Satamaa ja sen kehittymistä tuetaan ja toimintaedellytyksiä parannetaan kumppanuuksiin perustuvalla yhteistyöllä logistiikka-alan johtavien toimijoiden kanssa.

Sujuvaa ja turvallista arkea tuetaan hyvällä kaupunkiympäristön ja palvelukanavien suunnittelulla.

Strategisen linjauksen tunnus: 3.3.10

Strategisen linjauksen alatavoitteita toi- meenpannaan.TVT Oy:n kanssa on priori- soitu vuokra-asumisen kehittämisen mahdol- listavia kohteita ja sisällytetty suunnitteluoh- jelmiin. Föli -hanke, jossa kehitetään jouk- koliikenteen palvelumalleja, etenee.

Palvelukeskukset

Velkaneuvonta

Jonotusajan lyhentäminen vuorokausissa
	Lähtötaso /2010	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Sähköisen asioinnin käyttöönotto	0	0	0	25% asiak- kaista	25%	40	50	50
Jonotusaika ensimmäiselle tapaamiselle	63,17 vrk	36,30	48,79	39,50	45,00	44,50	44,00	43,50
Toimenpide: Velkaneuvonnan asiakkuusprosessia tehostetaan keskittämällä asiakas yhdelle neuvojalle ja minimoimalla päällekkäinen työ. Palvelua annetaan puhelimitse, jolloin tapaamista ei tarvita ja palvelu on nopeampaa. Asiakas pyritään saamaan ensimmäiselle tapaamiselle nopeammin. Tavoitteeseen on päästy vuonna 2013. Vuonna 2014 ei tulla pääsemään tavoitteeseen sairaslomien ja määräaikaisten työntekijöiden tiheän vaihtuvuuden vuoksi. Arviota on korjattu edellisvuodesta.
Maksimikäsittelyajan lyhentäminen/ käsittelyaikojen tasoittaminen
	Lähtötaso /2011	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Maksimikäsittelyaika lyhenee	308 vrk			230	230	200

Toimenpide:

Velkaneuvonnan maksimikäsittelyaikaa pyritään lyhentämään. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaat saavat entistä tasapuolisempaa ja yhtenäisempää palvelua velkaneuvojasta riippumatta. Työtapaa ja –prosessia on muutettu monilta osin tavoitteen toteuttamiseksi (mm. asiakkaalla yksi henkilökohtainen velkaneuvoja/ uusien asiakkaiden jakoperusteiden muuttaminen). Vuoden 2013 tiedot saadaan vasta vuonna 2015, koska asiakasprosessi voi kestää useamman vuoden. Käsittelyaikojen pituutta seurataan kahden vuoden välein. Vuoden 2015 tiedot ovat saatavilla vuonna 2017.

Turun Seudun Kehittämiskeskus

Kilpailukykyyn ja kestävään kasvuun liittyvät tavoitteet
Kilpailukykyyn ja kestävään kasvuun liittyvät tavoitteet	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Alueen innovaatiopalvelut kootaan yhteen ja tuotetaan yhdessä korkeakoulujen ja muiden kumppaneiden kanssa.
Uusien monikanavaisten palvelukonseptien kautta kehitetään nykyistä parempaa toimin- taympäristöä ja -kulttuuria olemassa oleville ja uusille yrityksille.
Strategisen linjauksen tunnus:3.1.1
Mittarit:
neuvontatapahtumia/tilaisuuksia	6000	6000	6000	10000	10000	10000	10000	10000
uusien yritysten määrä	750	751/v	800	850	850	900	900	950
Yleisten innovaatiopalvelujen lisäksi tuotetaan tarvittavia erityispalveluja ja kehitysalustoja käynnistettäville ja selvitettäville aloille, joita ovat meriteollisuuteen liittyvät Blue Growth ja Blue Cleantech sekä biotekniikka, lääketiede, kemia, soveltava ICT ja terveys-, materiaali-, logistiikka-, elintarvike-, ruoka- ja matkailuala sekä luovat alat. Strategisen linjauksen tunnus: Ulkoisen rahoituksen kasvattaminen	0,5 milj	0,8/vi	0,4	%	10%/v.	10%	5%	5%
Kaupungin houkuttelevuutta kansainvälisenä investointikohteena ja yrityskaupunkina lisä- tään ja terävöitetään tekemällä tavoitteellista ja aktiivista markkinointi- ja myyntityötä. Strategisen linjauksen tunnus: Sijoittautumistapauksia per vuosi	5	5/vuosi	20	%	20	20	20	20

Matkailun palvelukeskus

Kilpailukykyyn ja kestävään kasvuun liittyvät tavoitteet
Kilpailukykyyn ja kestävään kasvuun liittyvät tavoitteet	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Turkua kehitetään vetovoimaisena matkai- lukaupunkina Yöpymisten määrä Suomalai- set/ruotsalaiset/venäläiset Strategisen linjauksen tunnus:3.1.5.		587357/ 26150/2 2017i	%	+0,2 %%	+0,2 %	+ 0,2%	+0,2%	0,3 %
Turkua markkinoidaan kongressikaupunki na Sijoitus kongressikaupunkina Strategisen linjauksen tunnus:3.1.5.		2.-4.	2.-4.	2.-4.	2.-4.	2.-4.	2.-4.	2.-4.

Turku on edelläkävijä sähköisissä matkai- luneuvonnan ja matkailutuotteiden verkko- kaupan palveluissa. Visit Xxxxx.xx –kävijämäärä 1000 hlöä
Strategisen linjauksen tunnus:3.1.5.
400 /vuosi
420
580
580
650
700
720

IT-palvelut

Kilpailukykyyn ja kestävään kasvuun liittyvät tavoitteet
Kilpailukykyyn ja kestävään kasvuun liittyvät tavoitteet	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Tuloksellisuutta parannetaan hyvällä johtamisella, uusilla toimintatavoilla ja niitä tukevilla työvälineillä Mittari: IT-palveluiden henkilöstö ymmär- tää kaupungin strategiset tavoitteet IT- palveluiden osalta ja pystyy omalla työ- tavallaan edistämään mahdollisimman tehokkaasti toteutumista. Strategisen linjauksen tunnus: 3.2.2 Mobiilityötapa käytössä; johtamisen lä- pinäkyvyys organisaation läpi; mahdolliste- taan osallistuminen ratkaisuiden rakentami- seen; tiedonjako päätöksien taustoista.
Parempaa johtamista ja päätöksentekoa tuetaan tiedonhallintaa parantamalla Mittari: IT-palveluiden henkilöstö tietää mistä taustat löytyvät ja pystyvät tarjoa- maan tiedon myös muille. Strategisen linjauksen tunnus: 3.2.4 Päätöksenteon läpinäkyvyys organisaation läpi; tiedonjako päätöksien taustoista niin että tarinaan voidaan palata.
Kaupungin perustoimintaa tuetaan pa- rantamalla tukipalvelujen laatua ja kustannustehokkuutta Mittari: Tuotteiden ja budjetin perustei- den tuntemus on toimialojen ja kaupun- kikonsernin yritysten tiedossa ja hyväk- sytty. Strategisen linjauksen tunnus: 3.2.6 Uusien IT-palveluiden tuominen tukeen ei rapauta IT-palveluiden budjettia; tuotantoon siirto tapahtuu sovitusti; asiakastyytyväi- syys uusien ratkaisujen osalta paranee.
Toimenpide: Tavoitteita toteutetaan IT-strategian mukaisella toiminnalla.

Työterveystalo

Hyvinvointiin ja aktiivisuuteen liittyvät tavoitteet

Henkilöstön terveyden ja työkyvyn yllä- pitäminen ja edistäminen sekä sairauk- sien ja erityisesti työperäisten sairauk- sien ehkäisy.	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Mittariin sidottu tavoite Sairauspoissaolo% Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.2.	4,38 %/ 2011	3,92 %	3,92 %	3,92	3,92 %	3,92 %	3,91 %	3,90 %
Toimenpide: Sairauksien hyvä hoito, sairauspoissaolo- jen oikea mitoitus ja hyvä yhteistyö työky- vyn tuessa työpaikkojen kanssa

Kilpailukykyyn ja kestävään kasvuun liittyvät tavoitteet
Henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Mittariin sidottu tavoite Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä Strategisen linjauksen tunnus: 3.2.2.	79	41	40	39	39	38	38	37
Toimenpide: Yhteistyö työpaikkojen kanssa, varhainen tuki, sairauksien hyvä hoito, oikea-aikainen kuntoutukseen ohjaaminen ja uudelleensi- joitusyhteistyö.

Hankinta- ja logistiikkakeskus

Kilpailukykyyn ja kestävään kasvuun liittyvät tavoitteet
Kilpailukykyyn ja kestävään kasvuun liittyvät tavoitteet	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Markkinavuoropuheluiden määrän lisäämi- nen yhteishankinnoissa Strategisen linjauksen tunnus: 3.2.1. Määritellään hankintoja aikaisempaa laa- jemmassa yhteistyössä tarjoajien ja loppu- käyttäjien kanssa. Toimenpiteet: Kaupungin hankintamenette- lyt toteutetaan niin, että ne luovat mahdolli- suuksia ja kannustavat innovatiivisiin han- kintoihin.		20/vuosi	50 %	80 %	80 %	90 %	95 %	95 %
Sähköisen kilpailutusjärjestelmän käytön lisääminen yhteishankinnoissa Strategisen linjauksen tunnus: 3.2.2. Mahdollistetaan toiminnan muutos hyödyn- tämällä aktiivisesti digitaalisia työvälineitä yhtenäisten kaupunkitason pelisääntöjen mukaisesti. Toimenpiteet: Hankintojen kaupunkitason ohjausryhmän toiminnan käynnistäminen ja toimintatapojen vakiinnuttaminen.		1/vuosi	50 %	80 %	80 %	95 %	100 %	100 %

Henkilöstöasiainpalvelukeskus

Strateginen tavoite

Teeman mukainen mittari ja toimenpiteet Lähtö- TOT TAM taso 2013 2014 /vuosi	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
SAP HR käyttäjinä kaikki kaupungin työnte- 100 % 100 % kijät. Strategisen linjauksen tunnus: 3.2.2 Toimenpiteet: SAP HR käyttöönoton laajennus ja tähän liittyvät toimintamallimuutokset henkilöstöasioiden hoidossa viedään läpi sovitussa aikataulussa. HPK:ssa tehdään palvelukeskuksen osalta suunnitelma tuotantokäytön tuen toteuttamiseksi 2016 alkaen.			100 %	100 %	100 %
Asiakkaille tarjotaan laadukasta palvelua. Asiakassuunnitelmat on tehty kaikille asiak- kaille Strategisen linjauksen tunnus: 3.2.6 Toimenpiteet: Tuotteiden sisällöt ja hinnoittelut ovat asiakkaiden tiedossa. Asiakkaat voivat seurata suoritemääriään. Toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely.	100 %	100 %	100 %	100 %	100 %

Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu

Vuoden 2015 tavoitteet painopistealueittain ovat:

Painopistealue	Alatavoite
Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia	Tehtävänkuvat (sis. perustehtävän määrittelyn) ja vastuualueet ovat selkeät – joka tehtävälle tulee löytyä tehtävänkuvaus
Aktiivinen osaamisen ennakointi	Resurssien sijoittuminen on tarpeita vastaavaa ja joustavaa. Tätä tuetaan yhteisen, kaikki toimialat kattavalla palkkausjärjestelmällä
Turku on vetovoimainen työnantaja	Vastuullinen työyhteisökäyttäytyminen ja motivoiva esimiestyö

Toiminnan kehittämishankkeet Konsernihallinto

Kehittämishanke	Strateginen linjaus, uudis- tamisohjelma U1/U2, muu ohjaus	Koko- naisbud- jetti	TA 2015	TA 2016	TA 2017	TA 2018	Toteutta- misaika- taulu
Konsernihallinnon omistamat, koko kaupunkia koskettavat merkittävimmät strategiset kehit- tämishankkeet
Xxxxxxxxx aleneva henkilöstösuunnitelma vakanssien lakkautus (-4 thv) tehtävien uu- delleen järjestäminen ja priorisointi (ei mer- kittävää vaikutusta palveluihin)	U1			-200
Avustusmäärärahat vähentäminen 1 %/vuosi	U1		-31	-30
Edelleen jaettavien määrärahojen vähen- täminen 1 %/vuosi (vähäinen vaikutus avustuksia saaviin yhteisöihin, viestinnällä ja ennustettavuudella voidaan minimoida haitat).	U1		-44	-44
Varausmäärärahojen vähentäminen 1%/vuosi (Heikentää kykyä reagoida ulkoi- siin tarpeisiin nopeasti ja vähentää johdon työkaluja ja ketteryyttä)	U1		-14	-14
Yleinen palvelutason pudotus ja hallinnon helppojen kululajikohtaisten säätöjen ha- keminen (Heikentävä vaikutus työviihtyvyy- teen, ulkoiseen kuvaan ja edunvalvontaan)	U1		-100	-100

Kaupungin tarjoamien pysäköintipaikkojen maksullisuus keskustassa. 400 paikkaa/40 eur/kk.	U1		-200	-200
digitaaliset palvelut, yhteinen asiakaspalve- lupiste (-2 htv). Uusien palvelumuotojen myötä ei vaikutuksia palveluihin	U1			-100
Kokoustilojen käytön tehostaminen	U2		-100	-100	-100	-100	2014-
Eräiden kaupungin omistamien osakeyhti- öiden osakekannan myyntimahdollisuuden selvittäminen	U2		-2 000	-2 000	-2 000	-2 000	2014-
Henkilöstökassan toiminnan muuttaminen	U2		-500	-500	-500	-500	2014-
Toimistotilojen käytön tehostaminen	U2		-500	-500	-500	-500	2014-
Tuottavuusinvestointien priorisointi ja inves- tointien kokonaistaloudellisuus (energiate- hokkuus ja elinkaarikustannukset)	U2		-500	-500	-500	-500	2014-
Sairauspäivärahakäytännön muuttaminen	U2		-300	-300	-300	-300	2014-
Erityistilojen käytön tehostaminen	U2		-500	-500	-500	-500	2015-
Xxxxxxxxx toimien keskittäminen	U2		-100	-100	-100	-100	2015-
Kannustinjärjestelmä henkilöstölle kehittä- mistoimenpiteistä	U2		-100	-100	-100	-100	2015-
Turun Pualest -lehden paperiversiosta luo- puminen ja samalla tarkistetaan kaikkien painettavien julkaisujen tarpeellisuus. Yh- distetään Turku-postiin kaupunkilaisille lä- hetettävät toimialojen asiakaslehdet (Kv 25.8.2014)	U2		-100	-100	-100	-100	2015-
Rakennusvalvonnan kiinteistöjen verotus- tietojen päivittäminen	U2		-2 000	-2 000	-2 000	-2 000	2015-
Matkajärjestelyjen uudistaminen	U2		-100	-100	-100	-100	2015-
Velkaneuvontasopimuksen irtisanominen	U2		-100	-100	-100	-100	2015-
Henkilöstöruokailun järjestäminen	U2		-100	-100	-100	-100	2017-
Luottamushenkilöiden osalta sitoudutaan osaltaan säästötoimenpiteisiin. Näistä pää- tetään siinä yhteydessä, kun henkilös- tösäästöt konkretisoituvat kaupungin osalta Yt-neuvottelujen päätyttyä. (Kv 25.8.2014; uusi toimenpide)	U2		-80	-80
Sähköisen ansiolaskelman käyttöönotto (oletuksena) henkilöstölle kotiin kirjeenä lähetettävän tilalle, Netpostin tarjoaminen henkilöstön käyttöön (Tapake)	U1		-220	-220
Tulostamisessa säästäminen (tulostusmää- rien puolittaminen toimintatapamuutoksilla) (Tapake)	U1
Project support services: UBC:n tasolla 10.000 -40.000 (jos esim. vuokrat ja muut sisäiset kulut saadaan tukikelpoiseksi) Lisä- tään yhteistyötä TAPAKEn, IT-puolen, strtegisen HR:n kanssa, jotta voidaan tukea koko kaupunkia hankerahojen tehokkaassa hyödyntämisessä	U1		-100	-100
Rakenteellisten ja toiminnallisten uudistus- ten toteutumista seurataan tehostetusti ja uudistamistyötä jatketaan.	U1
Uudistamisohjelman toteutumisesta rapor- toidaan kaupunginvaltuustolle toiminnan ja talouden vuosiraportoinnin yhteydessä.	U1

Sopimusohjausmallin kehittämistä jatke- taan kaupunginvaltuuston hallinnonjärjes- tämispäätöksessä tekemien linjausten mu- kaisesti. Kaupunginjohtajan johdolla uudis- tetaan hyvinvointitoimialan ja sivistystoi- mialan johtamisjärjestelmä ja arvioidaan tulosaluejaot. Samalla selvitetään hallinnol- listen tasojen määrä toimialoilla sekä ote- taan tarvittaessa toimiva työkierto käyttöön.	U1
Hallinnollisten tehtävien täyttövaltuudet ar- vioidaan uudelleen ja tarve arvioidaan ta- pauskohtaisesti.	U1
Veronkorotuksen osalta lopullinen korotus- taso päätetään syksyllä talousarvioproses- sin yhteydessä.	U1
Kaupungin kiinteistöjen myyntiä tehoste- taan esimerkiksi tarvittaessa kehittämällä tontteja kaavallisesti, ottamalla huomioon myytävien tilojen käyttäjien tarpeet ja var- mistamalla jäljelle jäävien tilojen riittävä käyttöaste. Selvitetään tyhjien tilojen määrä ja niihin liittyvät myynnin esteet ja ensisijai- sesti luovutaan tyhjistä, tyhjenevistä ja luo- vuttaviksi suunnitelluista tiloista. Liitteessä 3 mainittujen kohteiden sopimukset tuo- daan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.	U1
Kaupungin kiinteistöjen myyntiä tehoste- taan esimerkiksi tarvittaessa kehittämällä tontteja kaavallisesti.	U1
Otetaan huomioon myytävien tilojen käyttä- jien tarpeet	U1
Selvitetään tyhjien tilojen määrä ja niihin liittyvät myynnin esteet ja ensisijaisesti luo- vutaan tyhjistä, tyhjenevistä ja luovuttaviksi suunnitelluista tiloista.	U1
Liitteessä 3 mainittujen kohteiden sopimuk- set tuodaan kaupunginvaltuuston hyväksyt- täväksi.	U1
Perustetaan avustusrekisteri, jonka perus- teella vähennetään avustusten loppusum- masta 1 %.	U1
Tietojärjestelmien toiminnan tehostaminen ja päällekkäisyyksien karsiminen erityisesti hyvinvointitoimialan sisällä.	U1
Talouden seurantaa ja laskutusta tehoste- taan ja siitä raportoidaan konsernijaostolle.	U1
Varastoinnin tehokkuus arvioidaan ja tar- peettomista varastoista luovutaan.	U1
Kaupungin rahoitusomaisuus (kassavaran- to ja vahinkorahasto)	U1
Kaupungin konsernivelanhoito ja riskienhal- linta	U1
Tuloutus yhtiöistä - korot ja osinkotuotot	U1
Välillinen omistaminen sekä myynti ja ta- kaisinvuokraus -malli	U1		-25 000	-25 000

Palvelukeskukset

Velkaneuvonta

Kehittämishanke	Strateginen linjaus, uudis- tamisohjelma U1/U2, muu ohjaus	Koko- naisbud- jetti	TA 2015	TA 2016	TA 2017	TA 2018	Toteutta- misaika- taulu
Palvelukeskuksen omistamat merkittävät strategiset kehittämishankkeet
Sähköisen asiointimallin käyttöönotto	muu ohjaus	(Drive Turku)	0	0	0	0	0000- 0000

Hankinta- ja logistiikkakeskus

Kehittämishanke	Strateginen linjaus, uudis- tamisohjelma U1/U2, muu ohjaus	Koko- naisbud- jetti	TA 2015	TA 2016	TA 2017	TA 2018	Toteutta- misaika- taulu
Palvelukeskuksen omistamat merkittävät strategiset kehittämishankkeet
SAP tilaamisen lisääminen	uudistamis- ohjelma		käyt- töaste 14 %	käyt- töaste 15 %	käyt- töaste 16 %	käyt- töaste 17 %
Kuljetuskustannusten kasvun hillitseminen	uudistamis- ohjelma		kas- vu max. 1,6 %	kas- vu max. 2 %	kas- vu max. 2 %

IT-palvelut

Kehittämishanke	Strateginen linjaus, uudis- tamisohjelma U1/U2, muu ohjaus	Koko- naisbud- jetti	TA 2015	TA 2016	TA 2017	TA 2018	Toteutta- misaika- taulu
Palvelukeskuksen omistamat merkittävät strategiset kehittämishankkeet
Tulostaminen ja sähköinen arkistoiminen	U1	1000	330	300
Tietoliikenneinfrastruktuurin toteuttaminen	U1
Puhelinlaitteiden ja –liittymien korvaaminen	U1
Infrapalvelujen yhtenäistäminen		1000	400				2012- 2015
Konesali-ohjelma	1000		150				2012- 2015
Muiden toimialojen strategiset hankkeet, joihin palvelukeskuksen pitää varata resurs- seja
DriveTurku		-	-
Sähköinen ylioppilastutkinto							2016
Luottamushenkilöiden sähköinen työtapa	U2	400	100				2013- 2015
SAP:n käytön laajennus		3100	1400
Palveluseteli	muu ohjaus	700	240
Xxxxx e arkisto	muu ohjaus	150	150				2014- 2015
Liikennevaloprojekti

Matkailun palvelukeskus

Kehittämishanke	Strateginen linjaus, uudis- tamisohjelma U1/U2, muu ohjaus	Koko- naisbud- jetti	TA 2015	TA 2016	TA 2017	TA 2018	Toteutta- misaika- taulu
Palvelukeskuksen omistamat merkittävät strategiset kehittämishankkeet
Suomen Saaristo	Kilpailukyvyn ja kestävän kas- vun strategia	avoinna					2025- 2017
Matkailun liiketoimintayksiköiden kehittämi- nen Campingin kehittäminen 4* tasoon Hostel-toiminnan kehittäminen kannatta- vaksi (luvut tappioista taulukkoon)	U2						- 2017 2015- 2017

Muiden toimialojen strategiset hankkeet, joihin palvelukeskuksen pitää varata resurs- seja

Turun Seudun Kehittämiskeskus

Kehittämishanke	Strateginen linjaus, uudis- tamisohjelma U1/U2, muu ohjaus	Koko- naisbud- jetti	TA 2015	TA 2016	TA 2017	TA 2018	Toteutta- misaika- taulu
Palvelukeskuksen omistamat merkittävät strategiset kehittämishankkeet
Toimintakonsepti yrityspalveluihin (Muutto ICT-taloon ja yhteistyö muiden palvelujen tarjoajien kanssa)	U1		100000	200 00 0			2015- 2016
Inka älykäs kaupunki koordinaatio	U1		200000	20000	200000	200000	2020
6aika Innovaatioalustat	U1	1,1 milj	1,1,	1,1	1,1	1,1
Muiden toimialojen strategiset hankkeet, joihin palvelukeskuksen pitää varata resurs- seja
INKA -ohjelma			461 000	461000	461000	461000	2020

Työterveystalo

Kehittämishanke	Strateginen linjaus, uudis- tamisohjelma U1/U2, muu ohjaus	Koko- naisbud- jetti	TA 2015	TA 2016	TA 2017	TA 2018	Toteutta- misaika- taulu
Palvelukeskuksen omistamat merkittävät strategiset kehittämishankkeet	Kunnallisten työterveyshuol- tojen bench- marking	20 000 €	5 000 €	5 000 €	5 000 €	5 000 €

7. TOIMIELINKOHTAISET TIEDOKSI ANNETTAVAT TUNNUSLUVUT Konsernihallinto

Tunnusluku	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Tuottavuus ja taloudellisuus
Yhteiskäyttöautojen käytön li- sääminen			0	20km/auto	25 km/auto
Resurssien käyttö
Tilojen käyttö (m2)			16 238	16 238	16 238	16 238	16 238
Muut
SAP SRM tilausten %			9 %	11 %	13 %	18 %	22 %

Palvelukeskukset

Velkaneuvonta

Tunnusluku	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Tuottavuus ja taloudellisuus/ muut
Jonotusaika ensimmäiselle ta- paamiselle lyhenee (vrk)	42,75	36,30	40,00	39,50	39,00	39,00	39,00
Maksimi käsittelyaika lyhenee (vrk)	308 ( v.2011)	270		230		200
Resurssien käyttö
Tilojen käyttö (m2)	283+34	283+34	283+34	283+34	283+34	283+34	283+34

Henkilöstöasiainpalvelukeskus

Tunnusluku	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Tuottavuus ja taloudellisuus
Itsepalveluportaalin käyttöönotto				otettu käyttöön	50% palvelu- pyynnöistä	75% palvelu- pyynnöistä	75% palvelu- pyynnöistä
Asiakastyytyväisyyskysely (skaala 1-5)				3,7	4,0	4,0	4,0
Suoritemäärät (rekrytointi ja pal- velussuhdeasiat, 2014 luvut las- kennallisesti alkuvuoden suorite- seurannan perusteella)			21678	23000	23000	23000	23000

Hankinta- ja logistiikkakeskus

Tunnusluku	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Tuottavuus ja taloudellisuus
Keskusvaraston kiertonopeus			20	20
Varastoon sidottu pääoma			150 000	150 000

IT-palvelut

Tunnusluku	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Tuottavuus ja taloudellisuus
Käyttötalous (budj/toteutumat) (€)		18 684	21 629	20 643
Palvelupyynnöt ja vikailmoitukset (kpl)	42941+ter vi	59 822	60 000	60 000
Tietojärjestelmien kehittäminen (€)		4,7M€	6,3 M€	6,3 M€	7 M€
Resurssien käyttö
Tilojen käyttö (m2)	2071,5	2071,5	1899,5	1899,5	0000	0000	0000
Muut
Tietokoneita		13 000	12 957	13 000
Palvelimia		300	474	450
Sähköpostilaatikoita		21 000	21 270	22 000
Palvelinsovelluksia		220 + 50	285	285
Työasemaohjelmistoja		470	360	360
Sovellustoimittajia		230	230	230
Sovellus-, palvelu-, huolto- ja li- senssisopimuksia		000	000	000

Asiakaskohteiden määrä maakun- nallisesti 392 392 392

Matkailun palvelukeskus

Tunnusluku	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Aluetaloudelliset vaikutukset
Markkinaosuus yöpymisissä	3,7	4,0	4,0	4,0	4,1	4,1	4,2
Lentomatkustajat 1000 hlöä	374	324	350	350	353	357	361
Oman toiminnan tunnusluvut
Verkkosivujen kävijät/ 1000 hlöä	380	400	420	580	650	700	720
Ryhmien lukumäärä		000	000	000	720	720	730
Lehdistövieraat			400-500	400-500	400-500	400-500	400-500
Kongressit sijoitus	4.	2.-4.	2.-4.	2.-4.	2.-4.	2.-4.	2.-4.
Camping viipymä		1,7 vrk	1,8 vrk	2 vrk	2 vrk	2,2 vrk	2,2 vrk
Hostel käyttöaste			45	50	55	60

Työterveystalo

Tunnusluku	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Tuottavuus ja taloudellisuus
Toimintatulot / 1 000 €	6 006	7 082*	6 351	6 731	6 731	6 731	6 731
Toimintamenot/ 1 000 €	6 256	5 275*	6 197	6 583	6 731	6 731	6 731
Resurssien käyttö
Tilojen käyttö (m2)	3 256	3 256	3 256	3 256	3 256	3 256	3 256
Henkilöasiakkaiden määrä	23 315	23 400	23 450	23 450	23 450	23 450	23 450
Yritysasiakkaiden määrä	1 110	1 120	1 280	1 280	1 280	1 280	1 280
Muut
Työpaikkakäynnit	1 020	1 100	1 500	1 550	1 580	1 590	1 600
Vastaanottokäyntien määrä
• lääkärit	24 814	25 500	24 300	24 600	24 700	24 700	24 700
• hoitajat	19 552	20 000	20 600	21 600	21 600	21 600	21 600
• työfysioterapeutit	3 197	3 200	4 450	4 550	4 550	4 550	4 550
• työterv.psykologit	1 116	1 150	1 430	1 500	1 500	1 500	1 500

* Taseyksiköksi muuttuessa laskutuksessa ollut virheitä; mm. tilavuokra (noin 600 000 €) puuttunut tilinpäätöksestä ja me- not noin 1 M€ pienemmät kuin esimerkiksi vuonna 2011.

8. MUUT KAUPUNKITASON OHJAUSASIAKIRJAT JA RESURSSIEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJAUS Kaupunginhallitus ja muut toimielimet

Ohjausasiakirja	Ohjaustieto
Kasvusopimus	Meriteollisuuden kehittämisohjelma

IT-strategia	- resurssien tehokkaampi käyttö yhteisen IT-ohjauksen kautta - IT-ratkaisujen parempi uudelleen käytettävyys ja päällekkäisten investointien välttämi- nen yhteisellä kehittämissuunnittelulla ja kokonaisarkkitehtuureilla - kaupunkitason skaalaetujen hyödyntäminen noudattamalla yhteistä linjaa infrastruk- tuuriratkaisuissa ja IT-tuen järjestämisessä - kustannustehokkuuden parantaminen hoitamalla toimittajahallinta ja IT-hankinnat yhtenäisellä tavalla - IT:n vaikuttavuuden parantaminen panostamalla systemaattisesti henkilöstön osaami- sen kehittämiseen strategian mukaisilla osaamisalueilla.
Elinkeino- ja innovaatiosopimus	Turun kaupungin tavoitteena on omalla toiminnallaan sekä yhteistyössä yliopistojen ja muiden kumppanien kanssa kehittää toimintaympäristöä ja palveluja, jotka tukevat uusien yritysten käynnistämistä, innovatiivisten yritysten syntymistä ja yritysten kasvua sekä uudistumista Saattamalla alueen toimijat ja palvelut yhteen voidaan työtä tehdä yhdessä ja saavuttaa toiminnan parempaa vaikuttavuutta sekä synergiaetuja, jotka syntyvät nykyistä paremman työnjaon kautta. Asiakkaan näkökulmasta palvelukoko- naisuudet ovat helpommin saavutettavissa ja palveluprosessit muodostuvat saumat- tomiksi kokonaisuuksiksi, jossa palvelut tuottaa yhteistyössä eri toimijat. Sopimuksen lähtökohtana on innovaatio- ja elinkeinopalvelujen tuottaminen yhteisissä toimitiloissa nykyisessä ICT-talossa. Tilajärjestelyistä vastaa Teknologiakiinteistöt Oy. Sopimukseen pohjautuen ICT-taloon sijoitetaan Turun Yliopiston, Åbo Akademin, Tu- run Ammattikorkeakoulun innovaatiopalvelut sekä Turku Science Parkin ja Turun Seu- dun Kehittämiskeskuksen (mukaan lukien Potkuri) palvelut. Edelleen ICT-talossa aloi- tetaan uusien innovatiivisten yritysten syntymiseen ja käynnistymiseen tähtäävää AH- JO-toimintaa. Sopimukseen sisältyy myös yrityshautomo- ja kiihdyttämöpalvelujen kokoaminen yhteen paikkaan. Turun Seudun Kehittämiskeskuksen muuttamisen joh- dosta avautuu uusia mahdollisuuksia tilajärjestelyihin kaupunkikonsernissa. Sopimuksen ansiosta innovaatio- ja elinkeinopalvelut ovat nykyistä helpommin saavu- tettavissa. Asiakkaan on mahdollista saada lähes kaikki yritystoimintaan liittyvät palve- lut saman katon alta riippumatta siitä, kuka on palvelun tuottaja. Sopimus luo edelly- tykset myös nykyistä parempaan tehtävien jakamiseen kumppanien kesken ja resurs- sien tehokkaamman kohdentamisen. Mielikuva yritysmyönteisyydestä kirkastuu ja vahvistuu.
Kaupunkitutkimusohjelma	Kaupunkikehitystä koskevan tutkimusyhteistyön kohdistaminen
Tilastrategia	Kaupungin tilojen käyttö

Palvelukeskukset

Ohjausasiakirja Ohjaustieto

9. KAUPUNGINHALLITUKSEN OMARAHOITUSOSUUDET kv, kh

	TA 2014	TA 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Netto, 1.000 €	50.317	41.683	43.687	44.256	44.837
Kasvu-%	1,5 %	-17,2 %	4,8 %	1,3 %	1,3 %
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos	12.974	13.053
Selvitys omarahoitusosuudesta
Kiinteistöliikelaitos, omaisuuden ylläpito (Kh)	27.367	26.712
Selvitys omarahoitusosuudesta
Maaseutuelinkeinotoiminnot	56	56
Selvitys omarahoitusosuudesta
Matkailutoiminnot	3.834	0
Selvitys omarahoitusosuudesta
Velkaneuvontatoiminnot	294	0
Selvitys omarahoitusosuudesta
Turun Seudun kehittämiskeskus, väestöosuus	1.773	1.616
Selvitys omarahoitusosuudesta
UBC, hanketoiminnot	169	245
Selvitys omarahoitusosuudesta
Työllisyysmääräraha (Kh)	3.850	0
Selvitys omarahoitusosuudesta

Vihreä=kv osio

Punainen=kh osio

Musta (valkoinen) = informaatio

LIITE KONSERNIHALLINNON STRATEGISEEN SOPIMUKSEEN

VESILIIKELAITOS

1. LYHYT KUVAUS TOIMINNASTA

Vesiliikelaitos tarjoaa laadukkaita vesihuoltopalveluja kaupunginvaltuuston vahvistamalla toiminta-alueella Vesihuoltopalvelut kat- tavat huleveden viemäröinnin. Vesiliikelaitos ostaa talousvettä ja jäteveden puhdistuspalvelua seudullisilta yhtiöiltä. Vesiliikelaitos vastaa asiakassuhteista sekä verkostojen ylläpidosta ja laajentamisesta uusille kaava-alueille hankkimallaan rahoituksella.

Laadun takeena on palveluiden jatkuva kehittäminen sekä infraomaisuuden ylläpitäminen.

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT

Vesihuoltolaki ja talousvesiasetus tulivat voimaan 1.9.2014. Molemmissa korostetaan vesihuollon toimintavarmuutta ja riskienhal- lintaa. Huleveteen ja sen vastuisiin liittyy sekä vesihuoltolaissa että samanaikaisesti uudistetussa maankäyttö- ja rakennuslaissa useita kuntatasolla ratkaistavia asioita, kuten hulevesiviemäröinnin vastuutahon valinta. Talousvesiasetuksen muutos ei merkittä- västi vaikuta toimintaan.

Vesiliikelaitoksen verkosto laajenee uudisalueille maankäyttöohjelman mukaisesti. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on van- hoja asutusalueita, joille voi olla tarvetta laajentaa viemäröintiä, kun talousjätevesiasetuksen siirtymäkausi päättyy. Tarve tulisi ar- vioida myös uudistetun vesihuoltolain perusteella. Mikäli selkeä tarve on olemassa, tulisi toteutustapa sekä rahoitusmalli ratkaista.

Maailmanpoliittinen tilanne voi vaikuttaa yritysten toimintaan ja sitä kautta vesilaitoksen myymään veden määrään. Rakentamis- suhdanteet vaikuttavat erityisesti liittymismaksukertymään.

3. TOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA STRATEGISET PAINOPISTEET kv

• Seudullisen vesihuoltoyhtiön perustamiseen tähtäävät selvitykset jatkuvat

• Maankäytön prosessia sekä uudisinvestointien rahoitusmallia kehitetään yhdessä toimialojen kanssa.

• Vesihuoltolain aiheuttamien muutosten toimeenpano.

• Asiakaspalvelussa pyritään lisäämään asiakkaan itsepalvelumahdollisuuksia ja luomaan monikanavaisia palvelukokonai- suuksia.

• Infraomaisuuden hallinnalla pyritään entistä kohdennetumpaan ja ajantasaisempaan vesihuoltoverkostojen saneerauk- seen.

4. TAVOITTEET

Toimielimen strategiset tavoitteet kv

Taloudelliset tavoitteet	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Mittariin sidottu tavoite 1 Strategisen linjauksen tunnus: Korvaus peruspääomasta 1.000 €		4.051	4.051	4.051	4.051	4.051	4.051	4.051
Mittariin sidottu tavoite 2 Strategisen linjauksen tunnus: Käyttökate 1.000 €		11.079	11.431	11.660	11.660	11.893	12.131	12.374
Toimenpide:. Optimoimalla toimintoja vesihuollon laitostoiminnoista vastaavien yhtiöiden kanssa pyritään pitämään menokehitys lähivuosina inflaa- tiokehitystä alhaisempana. Tarvittaessa tehdään taksoihin maltillisia korotuksia. Peruspääoman korko pidetään nykyisellä tasolla.

Kilpailukykyyn liittyvät tavoitteet	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Mittariin sidottu tavoite 1 Maankäyttöohjelman mukaiset uudisalue- investoinnit (3.3.1, 3.3.2, 3.3.3, 3.3.4, 3.3.5)
Toimenpide:. Kohteet määritellään vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä. Tavoitteet saavutetaan toimialojen välisellä yhteistyöllä ja riittävällä ennakoinnilla.

Toimielimen määrärahat ja käyttötalousinvestoinnit (1 000 €) kv

	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Toimintatulot	41.948	42.791	43.006	43.131	43.241	43.451
Valmistus omaan käyttöön	581	630	620	620	620	620
Toimintamenot	31.392	31.989	31.961	31.827	31.733	31.625
Toimintakate	11.137	11.431	11.665	11.924	12.128	12.446
Muutos-%		2,6 %	2,0 %	2,2 %	1,7 %	2,6 %
Investointimenot	11.349	11.000	12.900	12.800	11.000	11.000
Rahoitusosuudet	0	0	0	0	0	0
Luovutustuotot	7	0	0	0	0	0
Investointien rahavirta	11.342	11.000	12.900	12.800	11.000	11.000
Muutos-%		-3,1 %	17,3 %	-0,8 %	-14,1 %	0,0 %

Toimielimen infra-, rakennus- ja taseinvestoinnit kv

Käynnissä olevat maankäytön strategiset hankkeet:

Keskustan kehittäminen - pohjaa keskustan elinvoiman kehitykselle (3.3.1, 3.3.2)
Fortuna –kortteli (Kh)	Kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta lisätään ja kaupunkilaisten yhteisiä kaupunkitiloja sekä kävelyn alueita parannetaan kehittämällä korttelia luovaa taloutta, kauppaa ja matkailua palvelevaksi alueeksi. Ratkaistaan rakennusten suojelun ja täydennysrakentamisen pääperiaatteet
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava KV
KITO	Rakennusten myynti	1,5	Piharakenteet	-1,0					+ 0,5
Vesiliikelaitos	------	-----		-----		-----		-----
Kauppatori (Kh)	Kauppatorin miljöö kohotetaan arvoiseensa asuun (3.3.2). Tavoitteena on mm.: - parantaa rakenteiden, rakennusten ja valaistuksen laatua ja ulkonäköä - järjestää toimintoja siten, että saavutetaan hyvin toimiva ja kaunis kauppatori - viedä joitakin toimintoja kuten pysäköinti maan alle - muuttaa Yliopistonkatu kävelyalueeksi myös Kauppatorin kohdalla - parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Yleissuunni- telman tarkistus
KITO	Suunnittelu, kilpailutus, kaivaukset	-0,85	infra	-5,0	infra	-5,0	infra	-10,0	-21,5
Vesilaitos	Suunnittelun valvonta	-0,03		-----		-----		-----
Logomon silta ja parkki	Ratapihankadun varrella oleva pysäköintilaitos ja kävelysilta, joka yhdistää keskustan Logomon alueeseen ja mahdollistaa myös pääsyn asemalai- tureille palvellen myös matkojen yhdistämisketjua.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava KV
KITO	Suunnittelu	-0,3	Silta + parkkitalo	-1,8	Silta + parkkitalo	-3.7	Silta + parkkitalo	-1,7	-7,5
Vesilaitos	Suunnittelun valvonta	-0,01		-----		-----		-----
VR konepaja	Kaupunkikeskustan ja kulttuurielämän laajentumisalue, missä mahdollista toteuttaa asuinkerrostaloja (AK) 65.080 k-m2 /1300 asukasta, palveluja ja työpaikkoja (Logomo) 32.775 k-m2/ 550 työpaikkaa
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO
KITO	Maankäyttö- sopimus, infra	4,9	infra	-2,0	infra	-3,0	infra	-0,6	-0,7
Vesilaitos	Vesihuollon suunnittelu ja rakennutta- minen	-1,1	Vesihuollon rakennutta- minen	-1,0	-----	-----	-----	-----	-1,2

Keskustan elinvoimaa - Kupittaa – Itäharju / kampus ja tiedepuisto (3.3.2, 3.3.4)

TYKS U2	Koko sairaalan kehittämisessä tavoitteena on mahdollisimman tehokas toiminta, jossa tilojen keskinäiset yhtey- det eivät saa muodostua esteeksi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (TYKS) sairaala-alueet Kiinamyllynmäel- lä ja Savitehtaankadun varrella on tarkoitus yhdistää Helsingin valtatien päälle rakennettavalla kannella. Kannel- le on suunniteltu rakennettavan nykyisen U-sairaalan korvaavat tilat. Lääketieteellisen tiedekunnan, Medisiinan, laajennus on monialainen yhteishanke, joka rakentuu sairaalatilojen viereen Karjaan radan varrelle. Kupittaan vanhan aseman tontilla on 5000 k-m2 rakentamatonta rakennusoikeutta. Turun joukkoliikennesuunnittelussa tavoitellaan runkolinjojen kehittämistä nopeiksi yhteyksiksi. Yksi runkolinjois- ta Varissuolta keskustaan kulkee Hämeenkadulta Kiinamyllynkadun ja Joukahaisenkadun kautta Kupittaansillal- le ja edelleen Kalevantielle. Tämän kaavanmuutoksen yhteydessä tulee tutkia runkolinjan tavoitteet, pysäkkien paikat ja katutilan mitoitus tällä, joukkoliikenteen käytön kannata erittäin keskeisellä alueella.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava KV
KITO	MKS, suun- nittelu	0
Vesiliikelaitos	Vesihuollon suunnittelua	0		-----			-----	-----
Palloiluhalli	Asemakaavan tavoitteena on määritellä tontille käyttötarkoitus, joka mahdollistaa kaupunginhallituksen hyväk- symän tavoitteen mukaisesti palloiluhallin rakentamisen tontille ja toiminnan edellyttämien pysäköintipaikkojen sijoittamisen ensisijaisesti tontille. Tavoitteena on mahdollistaa myös nykyisen kaavan mukainen toiminta, mikäli palloiluhalli ei toteudu kyseiselle tontille.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Kaavatalous netto xx €
YTO	Asemakaava KV
KITO
Vesilaitos	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----
Pääskyvuorenrinne	Tavoitteena on toteuttaa uusi asuinalue, jonka yhteydessä tulee tarkastella alueen liittyminen olemassa olevaan katu-, kävely- ja pyörätieverkostoon. Jaaninpuiston merkitystä alueelle tulee vahvistaa. Suunnittelualueen maa- pohja on kaupungin omistuksessa.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Xxxxxxxxxx	€	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO					suunnittelu	-0,15
Vesilaitos	-----	-----	-----	-----	Vesihuollon suunnittelu	-0,03	-----	-----

Linnakaupunki – merellinen kaupunkikeskusta (3.3.1; 3.3.3; 3.3.4; 3.3.5; 3.3.9)
Kirstinpuisto	Tavoitteena on kaupunkikeskustan laajentaminen ja merellisen kaupunkikeskusta kehittäminen. Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunkikeskustan elinvoimai- suutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaikkaympäristöjä. Veden läheisyys lisää kaupungin vetovoimaisuutta. Alueen pinta-ala on noin 17,3 ha.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO			MKS				suunnittelu	-0,025	-0,025
Vesiliikelaitos	-----	-----	-----	-----	-----	-----	vesihuollon suunnittelu	-0,04

Herttuankulma	Tavoitteena on kaupunkikeskustan laajentaminen ja merellisen kaupunkikeskusta kehittäminen. Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunkikeskustan elinvoimai- suutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaikkaympäristöjä. Veden läheisyys lisää kaupungin vetovoimaisuutta. Alueelle on tarkoitus sijoittaa palvelukeskus ja kerrostalovaltainen asuinalue yli 2000 asukkaalle. Kumppanuushanke (3.3.3). Alueen pinta-ala on noin 8 ha.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Xxxxxxxxxx	€	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO			MKS		Suunnittelu	-0,015	toteutus	-0,05	-0,65
Vesilaitos	-----	-----	-----	-----	vesihuollon suunnittelu	-0,02	toteutus	-0,05
Vaasanpuisto	Tavoitteena on kaupunkikeskustan laajentaminen ja merellisen kaupunkikeskusta kehittäminen. Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunkikeskustan elinvoimai- suutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaikkaympäristöjä. Veden läheisyys lisää kaupungin vetovoimaisuutta. Linnakaupungin osayleiskaavan yleistavoitteena on ollut kehittää aluetta asumis-, toimisto- ja liiketilakäyttöön, sekä luoda Turkuun ainutlaatuinen merellinen kaupunginosa. Kyseessä on entinen jätevedenpuhdistamon alue. Alueen pinta-ala on noin 10 ha.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Kaavatalous netto xx €
YTO	Uusi asema- kaavaluonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO							Suunnittelu	-0,025	-0,025
Vesilaitos	-----	-----	-----	-----	-----	-----	Vesihuollon suunnittelu	-0,03
Harppuunakortteli	Yleistavoitteena on kaupunkikeskustan laajentaminen ja merellisen kaupunkikeskusta kehittäminen. Pyrkimyk- senä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunkikeskustan elin- voimaisuutta ja kilpailukykyä tarjoamalla tässä hankkeessa vetovoimainen, houkutteleva asuinympäristö Turun linnan läheisyydestä linnan asemaa ja merkitystä kunnioittaen. Alueelle on tarkoitus sijoittua myös liike- ja toi- mistotilaa.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Kaavatalous netto xx €
YTO	Asemakaava voimaan
KITO
Vesilaitos	-----	-----					-----	-----
Linnanfältti	Linnanfältin alueen toteutuksen pääteemoja ovat kokeellinen puurakentaminen, kaupunkirakennetta eheyttävä (3.3.4) ympäristöönsä sopeutuva täydennysrakentaminen, visuaalinen ja toiminnallinen kaupunkikeskustamai- suus, asumisen uudet muodot (3.3.5) , hankkeen eri toimijoiden yhteistoiminta kehittämistyössä (3.3.3) sekä vahvan omaleimaisen imagon ja identiteetin luominen alueelle arkkitehtonisesti modernin yleisilmeen ja ympä- ristötaiteen avulla (3.3.10).Uudisrakentamisella on tarkoitus vahvistaa historian ja olemassa olevan rakennus- kannan antamia lähtökohtia (2.3.7; 3.3.8).
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Kaavatalous netto xx €
YTO
KITO	infra	-0,35	infra	-0,4	-----	-----	infra	-0,9	-2,6
Vesilaitos	vesihuollon toteutus	-0,06	-----	-----	-----	------	-----	-----

Skanssi – älykäs ja kestävä kaupunginosa (3.3.1; 3.3.6; 3.3.7)

Itäskanssi	Skanssin alue on nimetty kaupungin strategiseksi hankkeeksi (Kh 5.11.2012 § 509). Tavoitteena on suunnitella vetovoimainen kestävän kehityksen periaattein toimiva asuinalue. Alueelle suunnitel- laan kerrostalovoittoisesti asuinrakennuksia noin 2.200 asukkaalle, sekä alueella tarvittavia palveluja, erityisesti päiväkotia ja koulua. Alueen pohjoisosaan suunnitellaan myös toimitilarakentamista. Alueen läpi suunniteltu raitiotielinjaus mahdollistaa tiiviin maankäytön pysäkkien läheisyydessä ja liikenteen tukeutumisen tehokkaa- seen joukkoliikenteeseen (3.3.7). Alueelle suunnitellaan uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä ratkaisuja (3.3.6). Alueen hulevesiratkaisut, liikuntapaikat (2.3.) ja viheralueiden suunnittelu ovat oleellinen osa kaavoitusta.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO			MKS
Vesiliikelaitos	-----	-----	-----	-----
Skanssin Vallikatu	Skanssin alue on nimetty kaupungin strategiseksi hankkeeksi (Kh 5.11.2012 § 509). Tavoitteena on suunnitella vetovoimainen kestävän kehityksen periaattein toimiva asuinalue. Alueen sivuitse suunniteltu raitiotielinjaus mahdollistaa tiiviin maankäytön ja liikenteen tukeutumisen tehokkaaseen joukkoliiken- teeseen (3.3.7). Alueelle suunnitellaan uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä ratkaisuja (3.3.6).
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava KV
KITO	MKS, suunnittelu	+ ? -0,05	Infra	-0,5	Infra	-0,8		-0,5	-1,85
Vesilaitos	Vesihuollon suunnittelu	-0,01	Vesihuollon rakennutta- minen	-0,2	-----	-----	-----	-----

Halistenväylä (3.3.7)
Koroistenkaari	Tavoitteena on muuttaa Koroistenkaaren ja Ohitustien väliin jäävän asemakaavoittamattoman alue pääosin liike- ja toimistorakennusten alueeksi. Uusi alue liitetään olemassa olevaan katuverkostoon Koroistenkaaren tietä jatkamalla Topinojan tieliittymään saakka. Tarkoituksena on myös selkiyttää alueen ulkoilu- ja virkistysreitistö. Samalla tutkitaan Kaarinan kaupungin puolelle sijoittuvan tuotanto- ja liikerakennusalueen liittämistä katuverkos- toon Turun kautta.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava KV
KITO	MKS		Suunnittelu, infra	-0,35	-----	-----	Infra	-0,4	-5,0
Vesiliikelaitos	-----	-----	vesihuollon suunnittelu	-0,03	-----	-----	vesihuollon rakentaminen	-0,7

LogiCity – pohjaa kasvulle (3.1.3; 3.3.1; 3.3.7)
Maa-ainespuisto	Tavoitteena on ensisijaisesti laajan ylijäämämassojen sijoituspaikan sekä muiden maa-ainesten käsittelyä ja varastointia mahdollistavan alueen sijoittaminen Saramäkeen. Toisena tärkeänä tavoitteena on ajanmukaistaa alueella olevien teollisuuskortteleiden asemakaavat ja mahdollistaa uusien teollisuusrakennusten rakentaminen. Lisäksi on tarkoitus mahdollistaa Toijalan radan hyödyntäminen osana siihen rajoittuvien teollisuuskortteleiden toimintaa. Valmistelun yhteydessä tuli esiin tarve tutkia myös vaarallisten aineiden kuljetuksiin (VAK) liittyvän järjestelyratapihan sijoittamista Toijalan radan yhteyteen.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava KV
KITO	infra	-0,25	Infra	-0,5	Infra	-0,8	Infra	-0,9	-2,45
Vesiliikelaitos	vesihuollon rakentaminen	-0,35	vesihuollon rakentaminen	-0,25	-----	-----	-----	-----

Mustasuo	Tavoitteena on saada syntymään Toijalan radan ja Tampereen valtatien väliin yhtenäinen teollisuus- ja työpaik- ka-alue. Tähän päästään siirtämällä nykyisessä kaavassa Mustasuontielle varattu katualue pois radan varresta valtatien viereen. Näin muodostettavien työpaikkatonttien on mahdollista hyödyntää toiminnassaan junarataa. Valmistelun yhteydessä tuli esiin tarve tutkia myös vaarallisten aineiden kuljetuksiin (VAK) liittyvän järjestelyra- tapihan sijoittamista Toijalan radan yhteyteen.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO	MKS/ maan- hankinta, suunnittelu	-0,025	-----	-----	Infra	-0,4	Infra	-1,37	-1,8
Vesilaitos	Vesihuollon suunnittelu	-0,02	-----	-----	Vesihuollon rakennutta- minen alkaa	-0,25	Vesihuollon rakennutta- minen	-0,3

2015 käynnistyvät maankäytön strategiset hankkeet:

Keskustan kehittäminen - pohjaa keskustan elinvoiman kehitykselle (3.3.1, 3.3.2)
Turku Energian tontti	On jatkumo Linnankadun varren muille kehittämishankkeille – Harppuunakortteli ja Linnanfältti ja siten toteuttaa strategista tavoitetta luoda pohjaa kasvulle kehittämällä kaupunkia suurina kokonaisuuksina. Selvitetään säily- vän rakennuskannan uusia innovatiivisia käyttötarkoituksia ja mahdollisuuksia rakentaa alueelle uusia asuinra- kennuksia.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO	kumppanin valinta
Vesiliikelaitos	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----
Eerikinkatu 32 – 34 /Vanha vedenjake- lu	Selvitetään alueen erilaisia käyttötarkoitusmahdollisuuksia eri keskustatoiminnoille. Toteuttaa strategista tavoi- tetta painottamalla kasvua keskustaan.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO			Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO	Kumppanin valinta
Vesilaitos	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----
Ruusukortteli (TVT)	Tavoitteena täydennysrakentaa eheyttäen olevaa kaupunkirakennetta ja mahdollistaa monimuotoisia asumisrat- kaisuja olevia palveluja hyödyntäen.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO					toteutus + päiväkoti
Vesilaitos	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----
Matkakeskus (Kh)	Tavoitteena on vahvistaa Turun asemaa logistisena solmukohtana, missä kaikki liikennemuodot yhdistyvät toisiinsa katkeamatta (3.1.3). Selvitetään hankkeen palvelukonsepti – eri käyttötarkoitukset ja rakentamisen määrä. Toteuttaa kestävän liikenteen ja liikkumisen kaupunkirakenteellisia edellytyksiä (3.3.7)
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Toiminnalliset selvitykset ja suunnitelmat		Toiminnalliset selvitykset ja suunnitelmat		Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus
KITO	Toiminnalliset selvitykset ja suunnitelmat		Toiminnalliset selvitykset ja suunnitelmat

Vesilaitos	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----
Kupittaan siirtola- puutarha	Kaupunginvaltuustossa hyväksytyn uudistamisohjelma 1:n mukainen hanke. Selvitetään mahdollinen siirtola- puutarhan korvaava paikka ja luodaan edellytykset sen toteuttamiselle.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO			Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO	Korvaava siirtolapuu- tarha: suunni- telma + päätös (U1)
Vesilaitos	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----

Itäharjun kampus ja tiedepuisto (Kh) (3.3.1)
	Aluekokonaisuus, joka on yksi viidestä strategisista maankäytön hankkeista. Tavoitteena liittää alusta alkaen mukaan älykkäät palvelukanava- ja teknologiaratkaisut.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
Konsernihallinto	Ohjelmointi, kehittämis- suunnitelma- käynnistä- mispäätös KH
YTO	Kehittämis- suunnitelma		Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO	Kehittämis- suunnitelma
Vesiliikelaitos	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----

Halistenväylä (3.3.7)
Koroinen	Liikenteellisesti tavoitteena on mahdollistaa uuden katuyhteyden rakentaminen Markulantieltä Halistensillalle sekä tämän kadun yhdistäminen Koroistenkaareen. Samalla Gregorius XI:n tien liikennejärjestelyjä kehitetään. Xxxxxx Xxxxxxxxxxxxx ja rautatien tasoristeyksen tilalle suunnitellaan alikulkua nykyistä tasoristeystä eteläm- mäksi. Vanhan Maarian Kirkkosillan on tarkoitus jäädä kevyen liikenteen käyttöön. Rautatien osalta kaavoituk- sen yhteydessä selvitetään kaksirataistamista sekä mahdollisten paikallisjunapysäkkien. Tarkoituksena on mahdollistaa uudisrakentaminen soveltuvilla alueilla sekä luoda edellytyksiä jokivarren aktiivi- semmalle virkistyskäytölle.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO
Vesiliikelaitos	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----

Blue Industry Park – pohjaa kasvulle (Kh) (3.3.1)
	Tavoitteena suunnitella Pernoon meri- ja metalliteollisuuteen keskittyvää tuotannollista kohdetta. Aluekokonai- suus, joka on yksi viidestä strategisista maankäytön hankkeesta ja muiden ohella tukee Turun asemaa osana pohjoista kasvukäytävää.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
Konsernihallinto	Ohjelmointi, kehittämis- suunnitelman käynnistä- mispäätös KH

YTO	Kehittämis- suunnitelma		Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO	Kehittämis- suunnitelma
Vesiliikelaitos	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----

Työvoiman käyttö kv

Henkilötyövuosien kehitys
Htv	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Vesiliikelaitos	95,1	93	90	90	89	88	87

Täydentävät strategiset tavoitteet kh

Hulevesien hallinta	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Sekaviemärin pituus km Strategisen linjauksen tunnus: 3.3.6	54,8/2012	53,8	53	vähenee	vähenee	vähenee	vähenee	vähenee
Toimenpide: Erillisviemäröintiä lisäämällä vähennetään laimeiden ja puhdistamon toimintaa haittaavien vesien johtamista Kakolanmäen puhdistamolle. Samalla pumppaukseen tarvittavat energiankulutus vähenee. Tavoitteen saavut- taminen edellyttää riittäviä investointivaltuuksia Vesiliikelaitokselle ja Kiinteistötoimelle.

Henkilöstön hyvinvointiin ja työelämän laatuun liittyvät tavoitteet

Hyvinvointiohjelman päätavoite	TAE 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia	Tehtävänkuvat ja vastuualueet ovat selkeät
Aktiivinen osaamisen ennakointi	Resurssien sijoit- tuminen on tarpeita vastaavaa ja jous- tavaa.
Turku on vetovoimainen työnantaja	Vastuullinen työyh- teisökäyttäytymi- nen ja motivoiva esimiestyö
Tehtävänkuvat tarkistetaan kehityskeskustelujen yhteydessä ja päivitetään tarvittaessa. Matriisimainen toimintatapa yli yksikkörajojen. Koulutus.

Toiminnan kehittämishankkeet

Kehittämishanke	Strateginen linjaus uudistamisohjelma 1 ja 2, muu ohjaus	2015	2016	2017	2018
Toimialan merkittävimmät strategiset kehittämishankkeet

Erillisviemäröinnin kehittäminen	U1&2	0,05	0,05	0,05	0,05
Varavesilaitoksen optimointi	U1&2	0,35	0,00	0,00	0,00
Hulevesien erottelu kiinteistöillä ja hulevesien maksullisuus	U1&2	0,00	0,05	0,05	0,05
Pientalojen liittymismaksukäytäntöjen kehittäminen	U1&2	0,05	0,07	0,07	0,07

5. TOIMIELINKOHTAISET TIEDOKSI ANNETTAVAT TUNNUSLUVUT

Tunnusluku	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Tuottavuus ja taloudellisuus
Liikeylijäämä	2,8	4,0	4,3	4,6	4,7	4,9	5,2
Liikevaihto /htv 1.000 €	000	000	000	478	484	491	499
Omaisuuden arvon säilyttäminen
Vesijohtoverkoston uusiutumis- aika (vuosia)	147	180	100-150	100-150	100-150	100-150	100-150
Viemäriverkoston uusiutumisaika (vuosia)	79	91	<100	<100	<100	<100	<100
Muut
Veden vertailuhinta Turku / suu- ret laitokset (VVY:n tilasto)	4,98 / 4,75	5,56 /5,09	lähestyy keskiarvoa	lähestyy keskiarvoa	lähestyy keskiarvoa	lähestyy keskiarvoa	lähestyy keskiarvoa
Vesihuollon käyttömaksujen seudullinen sijoittuminen	halvin	halvin	1 – 3	halvin	halvin	halvin	halvin

6. RISKIENHALLINTA

Riski	Seuraukset	Toden- näköisyys	Vaikutus	Merkittä- vyys	Nykyinen varautuminen	Toimenpiteet	Vastuuhlö/ aikataulutus
Vakavat toimintahäiriöt
Avainhenkilöriskit
Omaisuusriskit

7. MUUT KAUPUNKITASON OHJAUSASIAKIRJAT JA RESURSSIEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJAUS

Ohjausasiakirja	Ohjaustieto
Vesihuollon kehittämissuunnitelma	Vesihuoltoverkostojen laajentamistavoitteet ja vesihuollon laadullinen parantaminen
Asunto- ja maankäyttöohjelma	Vuosittaiset uudisinvestointikohteet
Ilmasto- ja ympäristöohjelma	Materiaalien kestävä käyttö, energiatehokkuus, vesistöpäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten minimoiminen
Yhdenvertaisuussuunnitelma	Henkilöstön hyvinvointi ja asiakassuhteet
Turvallisuussuunnitelma	Vesihuollon toimintavarmuus ja varautuminen
IT -strategia	Kehittämishankkeet
Tilaohjelma	Tilojen käyttö ja tarpeettomista tiloista luopuminen

Vihreä=kv osio

Punainen=kh osio

Musta (valkoinen) = informaatio

LIITE KONSERNIHALLINNON STRATEGISEEN SOPIMUKSEEN

VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS

1. LYHYT KUVAUS TOIMINNASTA

- Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa ammattitaitoisesti, tasa- puolisesti ja nopeasti kaikkina vuorokauden aikoina.

- Aluepelastuslaitos tuottaa pelastustoimen palveluja Varsinais-Suomen maakunnan 28 kunnan alueella Alupelastuslauta- kunnan hyväksymän palvelutasopäätöksen mukaisesti.

- Aluepelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin palvelutasopäätöksen mukaisesti.

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT

- Pelastustoimen palvelutasopäätös koskee vuosia 2013–2016. Suunnitelmakauden luvut on tehty sillä oletuksella, että nykyinen palvelutaso säilyy. Uusi palvelutasopäätös kaudelle 2017-2020 päätetään lautakunnassa suunnitelman mukai- sesti vuonna 2016.

- Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi Sairaanhoitopiirille 2013 alusta. Vuonna 2013 toiminta jatkui samanlaisena, mutta täl- le vuodelle 2014 yhden yksikön vähennyksenä. Talousarviovuodelle 2015 tulevat muutokset koskevat ensihoitoyksiköi- den vuorokausirytmiin perustuvia valmiusasteen muutoksia. Suunnitelmakauden luvut 2016-2018 on tehty oletuksella, et- tä toiminnan laajuus ensihoitopalveluiden osalta säilyy 2015 tasolla.

- Luolajan uuden aseman (RaiNa = Raision ja Naantalin asema) valmistuminen vaikuttaa vuoden 2015 kiinteistöjen vuok- rakustannusten nousuun nettona n. puolella miljoonalla, joka katetaan henkilöstökustannusten vähennyksenä. Lisäksi vuokrakustannusten nousuun vaikuttavat Kemiönsaaren ja Piikkiön asemien uudistaminen n. 100 000 eurolla.

- Valtionvarainministeriön yleisenä kuluttajahintaindeksin ennusteena vuodelle 2015 on 1,6 % ja palkkojen nousuksi en- nustetaan vajaa prosentti.

- Investointien osalta raskasta kalustoa ei pystytä hankkimaan palvelutasopäätöksessä edellytettyä tasoa. Keskeisenä syynä on investointien valtionavustusten poistuminen. Toisena tekijänä vaikuttaa hintojen yleinen nousu. Mikäli investoin- timäärärahoihin ei tulevaisuudessa pystytä saamaan lisämäärärahoja, edes palvelutasopäätökseen kirjattu poistoikäta- voitteen (25 vuotta) heikentäminen 30 vuoteen ei mahdollista halutun raskaan kaluston tyydyttävän kiertoajan saavutta- mista. Tästä seuraa korjauskustannusten nousu, työturvallisuuden ja työtyytyväisyyden heikentyminen.

- Paloasemaverkoston täsmentyessä on mahdollista lakkauttaa virkoja niin, että olemassa olevilla paloasemilla työskente- levien määrä ei vähene ja palvelutasopäätöksen vaatimukset pystytään kuitenkin täyttämään.

3. TOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA STRATEGISET PAINOPISTEET kv

Toiminnan kehittämissuunnitelma:

- Palvelutasopäätöksessä on määritelty suunnitelmakauden kehittämissuunnitelma.

Strategiset painopistealueet:

- Osaava, motivoitunut ja toimintakykyinen henkilöstö

- Osaavat, motivoituneet ja toimintakykyiset sopimuspalokunnat

- Toimiva ja kattava paloasemaverkosto

- Tyytyväiset asiakkaat ja kuntaomistajat

- Toiminnan edellyttämät riittävät taloudelliset resurssit.

4. TAVOITTEET

Toimielimen strategiset tavoitteet (ml. toimielimet ylittävät strategiset horisontaaliset tavoitteet) kv

Tavoite (toimialan määrittämä)
Lähtötaso /vuosi
TOT 2013
TAM 2014
TAE 2015
TA 2015
TS 2016
TS2017
TS2018

Mittariin sidottu tavoite 1 Teema: Työtyytyväisyys (1-5)	2,56	ei tot.	2,60	2,60	ei tot.	2,70	ei tot.
Mittariin sidottu tavoite 1 Teema: Kunta-10 (1-5)	3,06	3,10	ei tot.	ei tot.	3,20	ei tot.	3,30
Toimenpide: Millä toimenpiteillä tavoitteeseen on tarkoitus päästä: Palvelualueet päättävät toimenpiteistä arvioituaan ja analysoituaan kyselyn tulok- set.

Mittariin sidottu tavoite 2 Teema: Toimintavalmiusaika (%)	86 %	80 %	80 %	80 %	80 %	80 %	80 %
Mittariin sidottu tavoite 2 Valtakunnallinen vertailu	74 %	%	%	%	%	%	%
Toimenpide: Millä toimenpiteillä tavoitteeseen on tarkoitus päästä: Tarkalla seurannalla puututaan mahdollisiin ylityksiin ja korjataan epäkohdat.

Mittariin sidottu tavoite 3 Teema: Tarkastusmäärät (%)	93 %	90 %	90 %	90 %	90 %	90 %	90 %
Mittariin sidottu tavoite 3 Valtakunnallinen vertailu	90 %	%	%	%	%	%	%
Toimenpide: Millä toimenpiteillä tavoitteeseen on tarkoitus päästä: Yritetään saavuttaa tavoitteet oikealla henkilöresurssien mitoituksella.

Mittariin sidottu tavoite 4 Teema: Kustannusvertailu (€/as.)	70,1 €	71 €	72 €	72 €	73 €	74 €	75 €
Mittariin sidottu tavoite 4 Valtakunnallinen vertailu	74 €	75 €	76 €	76 €	77 €	78 €	79 €
Toimenpide: Millä toimenpiteillä tavoitteeseen on tarkoitus päästä: Talouden toteutumista seurataan jatkuvasti ja tarkalla hankinta- ja henkilöstö- suunnittelulla pyritään pääsemään optimaaliseen palvelutuotantoon huomioiden mm. lain tuomat velvoitteet ja palvelutasopäätös.

Toimielimen määrärahat ja käyttötalousinvestoinnit 1 000 € kv

	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Toimintatulot	42 516 €	43 058 €	43 418 €	44 000 €	44 600 €	45 300 €
Valmistus omaan käyttöön	0 €	0 €	0 €	0 €	0 €	0 €
Toimintamenot	40 514 €	41 458 €	41 818 €	42 400 €	43 000 €	43 700 €
Toimintakate	2 001 €	1 600 €	1 600 €	1 600 €	1 600 €	1 600 €
Muutos-%	15,9 %	-19,9 %	0 %	0 %	0 %	0 %
Investointimenot	2 312 €	2 731 €	2 681 €	2 672 €	2 362 €	2 038 €
Rahoitusosuudet	441 €	973 €	972 €	963 €	592 €	438 €
Luovutustuotot	44 €	158 €	109 €	109 €	170 €	100 €
Investointien rahavirta	1 826 €	1 600 €	1 600 €	1 600 €	1 600 €	1 600 €
Muutos-%	7,4 %	-12,3 %	0 %	0 %	0 %	0 %

Työvoiman käyttö kv

Henkilötyövuosien kehitys
Htv	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos	560	560	555	555	555	555	555

Henkilöstön hyvinvointiin ja työelämän laatuun liittyvät tavoite

Painopistealue	Alatavoite
Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia	Tehtävänkuvat (sis. perustehtävän määrittelyn) ja vastuualueet ovat selkeät – joka tehtävälle tulee löytyä tehtävänkuvaus
Aktiivinen osaamisen ennakointi	Resurssien sijoittuminen on tarpeita vastaavaa ja joustavaa. Tätä tuetaan yhteisen, kaikki toimialat kattavalla palkkausjärjestelmällä
Turku on vetovoimainen työnantaja	Vastuullinen työyhteisökäyttäytyminen ja motivoiva esimiestyö

6. TOIMIELINKOHTAISET TIEDOKSI ANNETTAVAT TUNNUSLUVUT

Tunnusluku	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Tuottavuus ja taloudellisuus
Pelastetut henkilöt	265	230
Pelastettu omaisuus (1 000 €)	71 357	80 291
Ensihoitoyksiköiden käyttöaste-%	33,0	36,3

Resurssien käyttö
Tilojen käyttö (m2)	50.990	52.855	52.855	54.800	54.800	55.800	55.800

7. MUUT KAUPUNKITASON OHJAUSASIAKIRJAT JA RESURSSIEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJAUS

Ohjausasiakirja	Ohjaustieto
Johtosääntö	Määrittää toimivaltuudet.
Toimintasääntö	Määrittää organisaation.
Palvelutasopäätös	Aluepelastuslautakunta määrittää pelastustoimen palvelutason, resurssit ja kehittämi- sen valtuustokaudeksi.
Ensihoidon sopimus	Määrittää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätöksen mu- kaisen palvelutuotannon.
Valvontasuunnitelma	Määrittää riskienhallinnan toiminnan resurssien kohdentamisen.

Vihreä=kv osio

Punainen=kh osio

Musta (valkoinen) = informaatio

STRATEGINEN SOPIMUS 2015 – 2018

HYVINVOINTITOIMIALA

1. SOPIMUSOSAPUOLET

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun sosiaali- ja terveyslautakunta.

2. SOPIMUKSEN TARKOITUS

Tällä sopimuksella kaupunginhallitus ja sosiaali- ja terveyslautakunta sopivat johtosäännössä määriteltyä hyvinvointitoimialaa koskevista toiminnan lähtökohdista, kehittämistavoitteista ja resursseista.

3. LYHYT KUVAUS TOIMINNASTA

Hyvinvointitoimialan visio

Turun hyvinvointitoimiala on tuloksellisesti turkulaisten terveyttä, elämänhallintaa ja hyvinvointia tukeva, nopeasti palvelukysynnän muutoksiin vastaava, innovatiivinen organisaatio, jossa henkilöstön tietotaito käytetään asukkaiden hyväksi.

Hyvinvointitoimialan arvot

Hyvinvointitoimialan arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Arvojen pohjalta on luotu hyvinvointitoimialan toimintaa ohjaavat periaatteet:

1) Turkulaisten hyvinvointi on meille tärkeintä

2) Olemme rohkeita ammattilaisia

3) Kannamme vastuumme tulevaisuudesta

4) Toimintamme perustuu oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen

5) Toimimme kumppanuudessa turkulaisten hyväksi

Hyvinvointitoimialan toiminta

Hyvinvointitoimiala tuottaa avohuollon- ja sijaishuollonsosiaalityön sekä sosiaalityön erityispalveluita, neuvola (äitiys, lasten ja ehkäisy), koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, muun ehkäisevän terveydenhuollon, sairaudenhoidon sekä suun terveydenhuollon palveluita, somaattisen- ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita, lastenneurologisen tutkimuksen ja hoidon, lääkinnällisen kuntoutuksen, psykososiaalisen kuntoutuksen, työelämäkuntoutuksen sekä vammais- ja kehitysvammahuollon palveluita, kotihoi- don, ympärivuorokautisen hoidon sekä geriatrisen sairaalahoidon palveluita.

4. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT

Huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen työllisyyskehitys on lähivuosina heikkoa. Turun työttömyysaste nousi vuoden 2014 kesäkuussa 16,8%:iin. Työttömyysaste on noussut edellisvuodesta 1,3% -yksikköä Työttömyys on pysynyt Turussa reilusti koko maan keskiarvon yläpuolella (koko maan työttömyysasteen keskiarvo 12,9%). Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Turun työttömyysaste oli edelleen viidenneksi korkein. Turun telakan siirtyminen uuteen omistukseen on kuitenkin parantanut telakan ja sen alihankkijoiden työllisyysnäkymiä.

Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. väestön ikääntymiskehitys sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60% kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymisestä johtuen palvelujen tarve kasvaa. Myös palvelujen tuottajan valintaan liittyvä vapaus kasvaa.

Turun väestönkehityksen merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön (muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä) osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2013 lopun 9,2 %:iin. Mikäli muunkielisten määrä kasvaa lähivuosina samoin kuin 2011-2013 keskimäärin, 20 000:n raja ylittyy 2016. Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy työttömyystilastoissa. Esimerkiksi Varissuon työttömyysaste oli vuoden 2013 lopussa 34% (koko Turku 16,8%).

Nuorten alle 25 v. työttömien absoluuttinen määrä on noussut jatkuvasti vuodesta 2011 lähtien (2011 keskiarvo/kk 1349 ja 2013: 1961). Nuorisotyöttömyyden kasvu on ollut huolestuttavan nopeata ja kasvu on jatkunut myös alkuvuoden 2014 aikana.

15- 64 -vuotiaiden työikäisten määrä laskee ennakkotiedon mukaan noin 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Xxxxxxxxxx- xxxxxxx (kuvaa yli 65-vuotiaiden prosenttiosuutta työikäisestä 15-64v. väestöstä) oli Turussa v. 2013 28,9 % (2012: 28,2%), joka

on vertailukaupunkien suurin. Pienin oli Espoossa, jossa vastaava arvo oli 19,5 %.

Xxxxxxxxxxxxxxxx suurin haaste on vanhusten lukumäärän kasvu yli 85-vuotiaiden osalta. Tällä hetkellä ennakkotietojen mukaan kesäkuussa 2014 oli yli 85 -vuotiaita 5050 henkilöä (lisäystä vuoden 2013 kesäkuuhun 204 henkilöä) ja lukumäärä on kasvamassa (ennuste lisäyksestä vuoden 2017 loppuun mennessä 342 henkilöä) . Joulukuun 2013 lopussa yli 85 -vuotiaista 53 % oli säännöl- listen vanhuspalveluiden piirissä. 65-84 vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2017 mennessä arviolta 1631 henkilöllä. Näiden ikäihmisten osalta haasteena on ehkäisevän työn onnistuminen.

Turun ominaispiirteisiin kuuluu 0-14 –vuotiaiden lasten ja heidän 25-44 –vuotiaiden vanhempiensa ja työelämässä olevien pois- muutto Turusta. Turkuun muuttaa 15- 24 -vuotiaita nuoria mm. opiskelijoita, työvoimaan kuulumattomia, työttömiä, tuntemattoman taustan omaavia sekä vieraskielisiä. Pääasiallinen muuttotappio syntyy lapsiperheistä ja työllisestä työvoimasta. Turulle muuttoliike on ollut erittäin epäedullinen jo pitkään. Turun suhteellinen asema heikkenee vuodesta toiseen muuttoliikkeen rakenteen vuoksi, mikä vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvien palvelujen tarpeeseen.

THL:n tekemän alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan turkulaiset pärjäävät yleisesti hyvin, mutta hyvinvoinnissa on suuria alueellisia eroja. Suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointierojen kaventamiseen eri sosiaaliryhmien välillä. Turkulaisten lapsi- perheiden ongelmista kertovat maan keskiarvon ylittävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen (2,19% v. 2013) ja yleensä lastensuojelun palvelujen piirissä olleiden (10,5%, kuusikkovertailu 2013) 0-17 -vuotiaiden väestöosuudet. Molemmat västöosuudet ovat jatkaneet kasvuaan. Huostaan otetuissa ja myös kiireellisesti sijoitetussa korostuu 13-17 –vuotiaiden ikäryhmä. Pienten lasten perhehoidos- sa on edistytty, mutta vaikeasti oireilevan teinin sijoittaminen perheeseen on edelleen Turussa käytettävissä olevan tuen turvin harvoin mahdollista. Turun lastensuojelun kustannukset lapsiväestöön suhteutettuna ovat suurten kaupunkien korkeimmat ja kus- tannusten jakaantuminen avohuoltoon (13,3 %) ja sijaishuoltoon (86,7 %) ongelmallisin.

Kotitalouksien hankaluudet menojen kattamisessa käytettävissä olevilla tuloilla olivat Turussa suurista kaupungeista yleisimpiä. Toimeentulon hankaluudet olivat lisääntyneet (2010: 34% ja 2013: 39%). Erityisen haavoittuvia ovat köyhien ja yksinhuoltajien lapset. Turussa onkin yksinhuoltajaperheitä suhteessa väestöön eniten Suomessa. Turkulaisilla on myös paljon masennusoireilua (2013: 29,5%). Huolestuttavaa on myös se, että turkulaisten koetussa terveydessä on tapahtunut kehitystä huonompaan suuntaan ja tilanne oli suurten kaupunkien vertailussa heikoin. Työikäisistä työkykynsä heikentyneeksi koki joka neljäs (28%). Myös tämä tulos oli suurten kaupunkien vertailussa heikoin.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevia keskeisiä talousarvion laadintaa liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsää- däntöhankkeita:

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (sote-uudistus), sosiaalihuoltolain uudistaminen , sosiaali- ja terveyden- huollon asiakasmaksuista annetun lain muuttaminen, laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista, laki työllistymistä edistävästä mo- niammatillisesta yhteispalvelusta, vammaislainsäädännön uudistus, tartuntatautilain kokonaisuudistus, itsemääräämisoikeuslaki, kuntoutuksen asiakasyhteistyölain muuttaminen, muistutus- ja kantelumenettelyn uudistaminen, päivystysasetuksen muuttaminen, terveydenhuollon ammattihenkilölain muutos (laillistamismenettely ja valvonta), yksityisestä terveydenhuollosta ja yksityisestä sosiaalihuollosta annettujen lakien uudistaminen.

Hallitus päätti 25.3.2014 kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä, toiminnan tehostamisesta ja maksuperusteiden tarkis- tamisesta. Monet näistä toimenpiteistä ovat STM:n hallinnonalalla. Valmistelussa ovat mm. seuraavat asiat: Aikuisten ham- mashuollon tarkastusvälien pidentäminen ja ympärivuorokautisesta päivystyksestä luopuminen, turhien todistusten poistaminen terveydenhuollossa, aktivointisuunnitelman ja kuntouttavan työtoiminnan uudelleenkohdentaminen, yksityisen palveluntuottajan tilojen ja laitteiden tarkistamisen siirto aluehallintovirastoille, kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän poistaminen kunnan tehtävistä, potilastietojen paperimuotoisen arkistoinnin lopettaminen, turvakotien siirto valtiolle, kuntien valvontatehtävien uudelleenarviointi, toimeentulotuen maksatuksen ja laskennan siirto Kelalle.

5. TOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA STRATEGISET PAINOPISTEET kv

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta oleellista on pystyä vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeisiin luomalla puitteet hyvinvoin- nille, lisäämällä tuottavuutta ja ehkäisevää työtä sekä parantamalla palveluiden kohdentuvutta ja vaikuttavuutta asiakaskeskeisten palveluprosessien kautta. Tämä vaatii uudenlaista ja laajempaa yhteistyötä kaupungin toimijoiden, kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä kuntalaisten kesken. Oman palvelutuotannon osalta keskitytään ehkäisevän työn lisäämiseen, tuottavuu- den ja tehokkuuden parantamiseen sekä avopalveluiden osuuden kasvattamiseen. Kuntalaisten omaa aktiivisuutta tuetaan sekä osallistumista omien palveluidensa suunnitteluun lisätään. Hyvinvointitoimialan toiminnan strategiset painopisteet ovat:

1) Vaikuttavien ja tehokkaiden hoito- ja palveluketjujen kehittäminen

• Asiakastarpeen muutokset: Työikäisistä useampi kuin joka neljännes kokee työkykynsä heikentyneeksi ja suu- rimmista kaupungeista yleisimmin Turussa ihmiset kokevat terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi (42%). Sairastavuusindeksien perusteella turkulaisten ongelmat ovat korostuneesti mielenterveyden puolella. Terveyden kannalta huolestuttavaa on myös suuri vapaa-ajallaan liikuntaa harrastamattomien määrä. Vaikutta- vien ja tehokkaiden hoito- ja palveluketjujen kehittämisen kannalta tärkeimpiä painopisteitä ovat: perustason palveluiden vahvistaminen, sairaalatoimintojen kehittäminen (varhainen hoidon aloitus, lyhyemmät hoitoajat, akuuttihoidon jälkeisen kuntoutuksen kehittäminen) ja paljon palveluita käyttävien palveluiden integraatio.

2) Xxxxxx, nuoret ja lapsiperheet saavat tarvitsemaansa tukea riittävän aikaisin

• Asiakastarpeen muutokset: Lapsiperheiden tukena toimivat kattavat ja helposti saavutettavat peruspalvelut. Lapsiperheet tarvitsevat varhaisen vaiheen tukea, mm. kotipalvelun järjestämiseen velvoittaa myös lainsäädän- tö. Nykyisellään varhaisen tuen palvelua on liian vähän tarpeeseen nähden. Lasten laajoissa terveystarkastuk- sissa neuvoloissa ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa havaittuihin ongelmiin, joko kehityksessä, tervey- dessä tai perheen hyvinvoinnissa on pystyttävä tarjoamaan tukea tai hoitoa. Lasten käytöshäiriöt ovat lisäänty- neet ja vaikuttavat pitikälle lapsen koulunkäyntiin ja työelämään suuntautumiseen. Nuorten psyykkisiin ongel- miin tarvitaan perustason meilenterveystyön pelveluja, mieluiten nuoren omassa arkiympäristössä. Kouluihin jalkautuvaa palvelua on kokeiltu ja tulokset ovat lupaavia. Lasten, nuorten ja perheiden tuen järjestämisessä kaupungin toimijoiden välinen saumaton yhteistyö on tärkeää ja lisäksi tarvitaan kolmatta sektoria ja yksityisiä palveluntuottajia.

3) Lastensuojelun palvelurakenne uudistetaan avohuoltoon ja perhehoitoon painottuvaksi

• Asiakastarpeen muutokset: Lastensuojelun asiakasmäärän kasvu näyttäisi pysähtyneen vaikka väestöosuus onkin vielä kasvanut. Kodin ulkopuolelle sijoitutettujen määrä on edelleen kasvanut. Avohuoltoon tarvitaan re- sursseja ja toimintatapojen uudistamista. Avohuollon työn mahdollisuuksia rajoittaa lastensuojelun epäterve- palvelu- ja kustannusrakenne, joka sitoo henkilöresursseja ja rahaa sijaishuoltoon. Xxxxxxxxxxxxxxx yli 12- vuotiaiden perhehoidon mahdollisuudet ovat edelleen heikot ja vaativat kehittämistä. Jälkihuollossa nuorten asunnottomuutta ja laitoshoitoa on menestyksellisesti vähennetty tuetun asumisen TALK-toiminnalla ja sen jat- kuminen on turvattava.

4) Tuetaan ikäihmisten toimintakykyä ja kehitetään hoidon palvelurakennetta avopalvelupainotteisemmaksi

- Asiakastarpeen muutokset: Xxx 00-vuotiaiden määrä kasvaa ja lisäksi yli 85-vuotiaiden väestöosuuden kasvu ai- heuttaa palvelutarpeen kasvua (2013 lopussa 85-vuotta täyttäneistä säännöllisten vanhuspalveluiden piirissä oli 53%). Ihmiset kuitenkin säilyvät terveinä ja hyväkuntoisina entistä pidempään. Esimerkiksi tupakoinnin vähe- neminen, sydänsairauksiin kuolleisuuden väheneminen ja muistisairauksien väheneminen ovat ikäihmisten ter- veydentilassa tapahtuneita positiivisia muutoksia. Toisaalta mm. syöpätaudit, liikalihavuus ja päihteidenkäyttö ovat lisääntyneet. Elinajan odotteen pidentyminen puolestaan voi kasvattaa kallista sairastelu- ja raihnaisuus- vaihetta. Ikäihmisten palveluiden kannalta oleellista on tukea ihmisten toimintakykyä kattavilla ehkäisevillä pal- veluilla ja palveluohjauksella. Palveluiden tuottamisessa hyödynnetään vapaa-ehtoistyötä, kolmatta sektoria se- kä yksityisiä palveluntuottajia entistä laajemmin. Omassa palvelutuotannossa jatketaan toiminnan tehostamista ja kehittämistä. Myös ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteen muutosta edistetään.

Hyvinvointitoimialan uudistamisella ja organisaatiomuutoksella tavoitellaan tulevina vuosina mm. seuraavia asioita:

1. Asiakkaan asettaminen keskiöön organisaation sijasta, palveluohjauksen ja kumppanuuden vahvistaminen ovat asiakaslähtöi- sen palveluprosessin edellytyksiä. Ns. pitkien asiaprosessien kehittäminen ja palvelujen suurkulutuksen analyysi ovat vielä alkute- kijöissään. Työn alla olevia palvelukokonaisuuksia ovat mm. mielenterveys- ja päihdepalvelut ja sairaalatoiminnot. Tätä kehitystyö- tä tehdään mm. meneillään olevassa palvelumuotoiluhankkeessa, jolla on STM:n Kaste- rahoitus.

2. Toiminnallinen vaikuttavuus ja taloudellinen tehokkuus

Nykyisten tulosalueiden välillä ja sisällä olevia raja-aitoja on purettava. Toimialapalvelujen tehtävänä puolestaan on tukea toimin- nallisia palvelualueita ja johtoa.

3. Sote- uudistus ja lainsäädännön muutokset

Sote- uudistus edellyttää tuotanto-organisaatioilta tehokkaampaa toimintaa ja toimintojen parempaa vaikuttavuutta. Turun kaupun- gin tilanne jo ennen uudistusta edellyttää toimintojen merkittävää tehostamista. Nykyisillä järjestelmillä ja organisoitumisella ei rakennemuutoksia ja tehostumista ole toivotulla tavalla saavutettu. Lainsäädännön muutoksia on tulossa esim. työllistämistoimin- taan, samoin koko sosiaalilainsäädäntöä ollaan uudistamassa.

6. TAVOITTEET

Toimielimet ylittävät strategiset horisontaaliset tavoitteet kv

Strategiset horisontaaliset tavoitteet	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Vähennetään lasten ylipainoisuutta ja liikalihavuutta Strategisen linjauksen tunnus:	täsmennetään hyvinvoinnin ohjausryhmässä
Pitkäaikaistyöttömiä aktivoidaan: Strategisen linjauksen tunnus:	täsmennetään hyvinvoinnin ohjausryhmässä
Nuorisotyöttömyyden vähentäminen Strategisen linjauksen tunnus:	täsmennetään hyvinvoinnin ohjausryhmässä
Toimenpiteet: Toimialan omat tavoitteet ja toimenpiteet tarkennetaan hyvinvoinnin ohjausryhmässä vuoden 2015 aikana.

Toimielimen strategiset tavoitteet

Painopiste 1
Vaikuttavien ja tehokkaiden hoito- ja palveluketjujen kehittäminen	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden välit- tömien kokonaiskustannusten kasvun tait- tuminen Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.3	40,6M€/ 2011	43,8M€	45,4M €	44,8M€	44,8M€	44,6M€	44,4M€	44,2M€
Kiireettömän lääkärivastaanoton jonotusai- ka lyhenee terveyskeskuksessa Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.2 ja 2.1.3		5-6 viikkoa	max 4 viikkoa	max 4 viikkoa	max 4 viikkoa	3-4 viikkoa	2-3 viikkoa	2 viik- koa
Jatkohoitojonojen lyheneminen sairaanhoi- topiiristä. - jatkohoitojono Shp:stä, potilaita keskimäärin /vk - siirtoviivepäivien määrä /kk - korotetun maksun osuus siirtovii- vepäivistä Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.3		32 594 70%		<25 <400 < 50%	<25 <400 < 50%	<25 <400 < 50%	<25 <400 < 50%	<25 <400 < 50%
Oman sairaalahoidon tehostuminen. - akuuttiosastojen hoitojakson me- diaani ja keskiarvo - kuntouttamisosastojen kotiutta- misprosentti takaisin kotiin Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.3 ja 2.1.2		7vrk 13vrk 64%		< 6vrk < 10vrk > 75%	< 6vrk < 10vrk > 75%	< 6vrk < 10vrk > 75%	< 6vrk < 10vrk > 75%	< 6vrk < 10vrk > 75%
Toimenpiteet: Mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoito- ja palveluprosessien uudistaminen (2.1.1 ja.2.1.2 ja 2.1.3 ja 3.2.1), dementipotilaan hoitoket- jun kehittäminen (2.1.2 ja 2.1.3 ja 3.2.7), sairaala toimintojen uudelleenorganisoiminen (2.1.2 ja 2.1.3), kaupungin terveyskeskuksen tuottavuuden nostaminen (2.1.1 ja 2.1.2 ja 2.1.3 ja 3.2.3), suun terveydenhuollon palveluverkko- ja toteuttamistapaselvitys(2.1.3 ja 3.2.7).

Painopiste 2
Lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat tarvitsemaansa tukea riittävän aikaisin	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Lastensuojelun asiakkaana olevien 0-17 vuotiaiden määrä laskee. Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.2	2205	2776	alene- va	aleneva	aleneva	aleneva	aleneva	aleneva

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon raskaim- pien palveluiden tarve ikäluokassa 13-18-v. vähenee Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.2	581 nuorta / vuosi	lähtö- taso	-0,1%	-0,1%	aleneva	aleneva	aleneva
Toimenpiteet: Lastensuojelun ja perhepalveluiden kokonaisvaltainen uudistaminen (2.1.1 ja 2.1.2 ja 2.1.3), nuorten tukevien ja syrjäytymistä ehkäise- vien palvelujen kokoaminen samaan pisteeseen (2.1.2 ja 2.1.3 ja 3.2.1), lasten ja nuorten uusi psykososiaalinen kuntoutus (2.1.2 ja 2.1.3).

Painopiste 3
Lastensuojelun palvelurakenne uudiste- taan avohuoltoon ja perhehoitoon pai- nottuvaksi	Lähtö- taso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Lastensuojelun kokonaiskustannusten jakautuminen avohuollon ja sijoitusten kustannuksiin. Avohuollon osuus kasvaa Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.2	2009/ 31033202 avohuolto 12,8%, sijoitukset 87,2%.	413385 02 € avo- huolto 13,3%, sijoituk- set 86,7%	avo- huol- lon osuus nou- see	avo- huollon osuus nousee	avo- huollon osuus nousee	avo- huollon osuus nousee	avo- huollon osuus nousee	avo- huollon osuus nousee
Perhehoidon osuus huostaan otettujen sijoituksista kasvaa Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.3	32,9%/ 2008	40,1%	+ 5%- yksik- köä	+ 5% yksik- köä	+ 5% yksik- köä	+4 % yksik- köä	+4% yksik- köä	+4% yksik- köä
Toimenpiteet: Lastensuojelun ja perhepalveluiden kokonaisvaltainen uudistaminen (2.1.1 ja 2.1.2 ja 2.1.3).

Painopiste 4
Tuetaan ikäihmisten toimintakykyä ja kehitetään hoidon palvelurakennetta avopalvelupainotteisemmaksi	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Kotona asuvien +75-vuotiaiden määrä kasvaa Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.1. ja 2.1.2	88,9%/ 2008	89,7%	89,8%	90,1%	90,1%	90,3%	90,3 %	90,4 %
Ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyvien keski-ikä myöhentyy Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.2	83 v/ 2008	84v 7kk	84v 9kk	84v 11kk	84v 11kk	85 v	85,1 v.	85,1 v.
75 vuotta täyttäneiden säännöllisen koti- hoidon piirissä olevien osuus laskee Strategisen linjauksen tunnus:2.1.1 ja 2.1.2	13,2%/ 2008	13,9%	13,5%	13,2%	13,2%	13%	12,8 %	12,7 %
Omaishoidon tukea saavien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa Strategisen linjauksen tunnus: 2.1.2	2,8%/ 2008	3,0 %	2,9%	3,2%	3,2%	3,4%	3,5 %	3,6 %
Toimenpiteet: Vaikuttavien ja kustannustehokkaiden ennaltaehkäisevien palvelujen järjestäminen (ikäihmisten palveluohjaus) ja tehostaminen toimi- alojen ja tulosalueiden yhteistyönä (2.1.1 ja 2.1.2 ja 2.1.3 ja 3.2.1 ja 2.3.2), kotihoidon tehostaminen ja järjestämistapojen arviointi (2.1.2 ja 2.1.3 ja 3.2.1 ja 3.2.4), ympärivuorokautisen hoidon kehittäminen (2.1.2 ja 2.1.3).

Toimielimen määrärahat ja käyttötalousinvestoinnit (1 000 €) kv

1.000 €	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Toimintatuotot	75.429	70.693	72.394	72.394	73.696	75.019	76.603
Valmistus omaan käyttöön	67
Toimintakulut	642.710	652.159	661.990	656.634	654.226	668.793	684.198
Toimintakate	-567.213	-581.466	-589.595	-584.240	-580.531	-593.774	-607.595
Muutos-%		2,5	1,4	0,5	-0,6	2,3	2,3
Investointikulut	321	1.000	1.000	1.000	1.000	1.000	1.000
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet
Pysyvien vastaavien luovutustuotot
NETTO	-321	-1.000	-1.000	-1.000	-1.000	-1.000	-1.000
Muutos-%		212,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0

Kj:n muutokset, 1.000 €	0000	0000	0000	0000
Sisäiset palvelut, nettomuutos	353	353	353	353
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri	-4.000	-4.000	-4.000	-4.000
Työllisyyspalvelukeskuksen siirron muk. osuus yhteistä kustannuksista	-1.708	-1.708	-1.708	-1.708
Menojen vähennys		-14.232	-11.691	-10.674
Yhteensä	-5.355	-19.587	-17.046	-16.029
Työllisyyspalvelukeskuksen siirto Khlle 31,1 milj. €, siirto toteutettu v. 2015 - 2018

Työvoiman käyttö kv

Henkilötyövuosien kehitys
Htv	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Sosiaali- ja terveyslautakunta	4678,4	4694	4637	4637	4627	4607	4607

Määrärahojen jakautuminen tulosalueittain kh

Tulosalue, 1 000 €	TUOTOT	KULUT	KATE
Tulosalueet yhteensä	76 554	695 555	619 001
Toimialan hallinto	675	71 677	71 002
Sosiaalityön palvelut	21 034	98 453	77 420
Perusterveydenhuollon palvelut	10 321	49 005	38 684
Erikoissairaanhoidon palvelut	3 794	231 591	227 798
Kuntoutuspalvelut	5 103	86 502	81 399
Vanhuspalvelut	35 627	158 326	122 699

Toimielimen investoinnit kv

Sidotut määrärahat, 1.000 €	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Koneet ja kalusto	321	1 000	1 000	1 000	1 000	1 000	1 000

Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu (koko toimiala)

Painopistealue	Alatavoite
Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia	Tehtävänkuvat (sis. perustehtävän määrittelyn) ja vastuualueet ovat selkeät – joka tehtävälle tulee löytyä tehtävänkuvaus
Aktiivinen osaamisen ennakointi	Resurssien sijoittuminen on tarpeita vastaavaa ja joustavaa. Tätä tuetaan yhteisen, kaikki toimialat kattavalla palkkausjärjestelmällä
Turku on vetovoimainen työnantaja	Vastuullinen työyhteisökäyttäytyminen ja motivoiva esimiestyö

Toiminnan kehittämishankkeet

Ohjausasiakirja	Strateginen linja- us, uudistamisoh- jelma U1/U2, muu viite	2015	2016	2017	2018
Toimialan merkittävimmät strategiset kehittämishankkeet
Hallinnon uudelleenorganisointi ja päätöksenteon edellytysten parantaminen	U2, 2.1.2 ja 2.1.3 ja 3.2.2 ja 3.2.4
Vammaispalveluiden ostopalveluiden kokonaistarkastelu	U2, 2.1.2 ja 2.1.3
Hankintatoimen ja hankintaprosessin uudelleenorganisointi mm SRM ja ERP-tilaamisen osalta	U2, 3.2.2 ja 3.2.1
Vastaaminen kunnan kasvaviin velvoitteisiin työttömien palve- luissa	U2, 2.1.1 ja 3.1.4 ja 3.2.1
Palvelusetelin käytön laajentaminen	U2, 2.1.2
Tukitoimintojen uudelleenjärjestelyt	U2, 3.2.2 ja 3.2.4
Konsernihallinnon omistamat, koko kaupunkia koskettavat merkit- tävimmät strategiset kehittämishankkeet
Drive Turku	3.2.3
Muiden toimialojen strategiset hankkeet, joihin toimialan pitää varata resursseja

7. TOIMIELINKOHTAISET TIEDOKSI ANNETTAVAT TUNNUSLUVUT

Tunnusluku	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016
Tuottavuus ja taloudellisuus
Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset/asukas (pth ja esh) € (suurten kaupunkien vertailu)	2 070€	2 135€	2 168€	2 306€
Perusterveydenhuollon kustan- nukset/ 0-6 vuotias lapsi	471€	499€	517€	492€
65 vuotta täyttäneiden ikävakioi- dut sosiaali- ja terveyspalveluiden deflatoidut kustannukset väestöä kohti vuodessa	7 557€	7 154€	6 995€	7 157€
Resurssien käyttö
Tilojen käyttö m2	180 009	190 821	187 405	181.315	181.315	184.204	aleneva

Muut
Toimeentulotuen piirissä olevat kotitaloudet (ei sis. pakolaisia tai paluumuuttajia)	9 347	9 056	9068	9199
Terveysasemien peittävyys	..	45%	40,5%	40,5%
Yli 500pv työttömyysetuutta saa- neet (ns Kela-lista)	..	3400	3600	3836
Yli 300pv työttömyysetuutta saa- neet (ns uusi Kela-lista)	..	910	1050	1123
Varsinais-Suomen sairaanhoito- piirin maksuosuus (M€)	147,6M€	150,7M€	158,1M€	174,4M€

8. RISKIENHALLINTA

Riski	Seuraukset	Toden- näköisyys	Vaikutus	Merkittä- vyys	Nykyinen varautuminen	Toimenpiteet	Vastuuhlö/ aikataulutus
Turvallisuus- ja terveysriskit sekä potilaille että henkilöstölle
Tietojärjestelmien toimimatto- muus
Talouden tasapainoon liittyvät riskit

9. MUUT KAUPUNKITASON OHJAUSASIAKIRJAT JA RESURSSIEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJAUS (LUETTELO)

Ohjausasiakirja	Ohjaustieto
Vanhuspalvelusuunnitelma	1.7.2013 voimaan astunut laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista edellyttää kuntaa laatimaan suunni- telmantoimenpiteistään väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omais- hoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumis- ta ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma	Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma (lastensuojelulaki 12 §). Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Lastensuo- jelun suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähin- tään kerran neljässä vuodessa (LSL 12 §).

Vihreä=kv osio

Punainen=kh osio

Musta (valkoinen) = informaatio

STRATEGINEN SOPIMUS 2015 – 2018

SIVISTYSTOIMIALA

1. SOPIMUSOSAPUOLET

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun kasvatus- ja opetuslautakunta.

2. SOPIMUKSEN TARKOITUS

Tällä sopimuksella kaupunginhallitus ja kasvatus- ja opetuslautakunta sopivat johtosäännössä määriteltyä sivistystoimialaa koske- vista toiminnan lähtökohdista, kehittämistavoitteista ja resursseista.

3. LYHYT KUVAUS TOIMINNASTA

Sivistystoimialan tavoitteena on järjestää korkeatasoisia ja laadukkaita kasvatus- ja opetuspalveluja, jotka johtavat aktiivisiksi yh- teiskunnan jäseniksi. Henkilöstö on laadukkaan kasvatuksen lähtökohta, joten henkilöstön osaamiseen kohdennetaan resursseja.

Varhaiskasvatusta järjestetään kaupungin omissa päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja avoimena varhaiskasvatustoimintana. Kaupungin ohjaamaa ja valvomaa yksityistä varhaiskasvatusta hankitaan pääsääntöisesti palvelusetelillä. Yksityiset palveluntuot- tajat tuottavat päiväkotihoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa, perhepäivähoitoa sekä leikkitoimintaa. Esiopetusta järjestetään päiväko- deissa ja kouluissa. Esiopetusta ostetaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta.

Perusopetusta järjestetään perusopetuslain ja opetussuunnitelman mukaisesti oppivelvollisille. Turun kaupungissa on erikoisluok- katoimintaa mm. kielissä, matematiikassa, liikunnassa, musiikissa ja kuvataiteessa. Kaupungin koulujen lisäksi Turussa perusope- tusta tarjoavat myös Turun normaalikoulu sekä Turun Steiner-koulu.

Lukiokoulutusta järjestetään lukiolain ja opetussuunnitelman mukaisesti. Lukiokoulutusta annetaan suomenkielisenä Turun kau- pungin kuudessa päivälukiossa sekä Turun iltalukiossa, ruotsinkielisenä Katedralskolan i Åbossa ja englanninkielisenä Turun kansainvälisessä koulussa. Kaupungin lukioiden lisäksi Turussa lukiokoulutusta tarjoavat myös Turun normaalikoulun lukio sekä Turun Steiner-koulun lukio. Erityinen koulutustehtävä Turun lukioilla on Kerttulin lukiossa (urheilu- ja ICT-linjat), Puolalanmäen lukiossa (musiikki), Turun klassillisessa lukiossa (ilmaisulinja) ja Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa (meri- ja luonnontiede- linjat) sekä lisäksi Turun Normaalikoulussa (IB-linja).

Nuorten ammatillista koulutusta tarjotaan suomeksi ja ruotsiksi ammatillisen koulutuksen lain ja ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaisena tutkintoon johtavana koulutuksena Turun ammatti-instituutissa.. Ammatillisten perustutkintojen lisäksi tarjotaan valmistavaa ja valmentavaa koulutusta.

Oppisopimuskoulutusta tarjotaan Turun oppisopimustoimistossa. Oppisopimuskoulutus toteutetaan henkilökohtaisen opetussuun- nitelman perustalta, joka perustuu koulutuskohtaisiin opetussuunnitelmiin.

Ammatillista aikuiskoulutusta tarjotaan ammatillisen aikuiskoulutuslain mukaisena Turun ammatti-instituutissa näyttötutkintoperus- teisesti sekä ammatillisesti täydentävää että ammatillisiin perustutkintoihin valmistava koulutusta. Koulutusta toteutetaan valtion- osuusperusteisen lisäksi työvoimapoliittisena, oppisopimuskoulutuksena sekä muuna maksullisena koulutuksena.

Turun työväenopistoissa tarjotaan vapaan sivistystyön lain mukaisesti opetusta Turun suomenkielisessä työväenopistossa sekä suomen että muilla kielillä ja Åbo svenska arbetarinstitutissa ruotsinkielellä.

4. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT

Haasteina sivistystoimialan palveluja järjestettäessä ovat kaupunginosien eriarvoistuminen, väestörakenteen muutos sekä talou- dellisten resurssien riittävyys ja kohdentaminen.

Merkittävimmät uudisrakennushankkeet ovat sopimuskaudella Syvälahden koulun ja päiväkodin kokonaisuus.

Varhaiskasvatuksen palveluiden kysynnän odotetaan edelleen kasvavan ja siihen vaikuttaa lasten määrän lisääntymisen lisäksi myös palveluun osallistumisaste, jonka on todettu olevan nousussa myös valtakunnallisella tasolla.

Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat lainsäädäntö ja valtakunnallinen ohjeistus sekä kuntien omat ohjausasiakirjat. Päivähoi-

tolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on käynnissä. Lainsäädäntöön (ns. budjettilakina) on lisäksi valmisteilla muutoksia, jotka saattava vaikuttaa merkittävästi päivähoidon kysyntään. Subjektiivista päivähoito-oikeutta ollaan rajaamassa. Päivähoidon maksu- perusteita muutettaneen hoitoaikaperusteiseksi perustuen ennalta varattuihin tunteihin. Lisäksi kotihoidon tukeen on tulossa muu- toksia siten, että kotihoidon tukeen on tullut ns. joustava hoitoraha ja kotihoidon tukea ollaan kohdentamassa molemmille van- hemmille. Lainsäädäntö, kaupungin omat tavoitteet ja palvelujen kysynnän kasvu antavat reunaehdot varhaiskasvatuksen palvelu- jen järjestämiselle ja kehittämiselle. Turun kaupungin päivitetty varhaiskasvatussuunnitelma on otettu käyttöön syksyllä 2013.

Lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäluvat tulevat haettavaksi vuoden 2015 aikana. Kau- pungin tulee ratkaista, järjestetäänkö koulutus sivistystoimialan (peruskaupungin) vai jonkun muun mallin (säätiö, OY) kautta.

Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma uudistetaan siten, että uusien opetussuunnitelmien on oltava kunnissa käytössä elo- kuussa 2016.

Perusopetuksessa oppilasmäärien väheneminen on pysähtynyt ja oppilasmäärät ovat kääntymässä kasvuun erityisesti alakouluis- sa.

Lainsäädäntöön on päätetty muutoksesta koskien opetusta ja oppilas- ja opiskelijahuoltoa. Muutoksilla edistetään koulujen työ- rauhaa ja lisätään oppilaiden hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia. Oppilas- ja opiskelijahuollossa siirretään painopiste en- naltaehkäisyyn. Laki edellyttää riittävän tasoisia psykologi- ja kuraattoripalveluja kaikille kouluille, mikä merkitsee tarvetta lisätä ko. henkilöstöä. Oppilaitoksen sijaintikunnan on järjestettävä ko. palvelut.

Nuorisotakuu edellyttää, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Yhteisvalinnassa perusasteen päättäneet ja lisäopetuksen, valmistavan koulutuksen tai kansanopiston opinnot suorittaneet sekä ilman toisen asteen tutkintoa olevat saavat lisäpisteitä toisen asteen opiskelijavalinnoissa ensi vuoden yhteisvalinnassa ja toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan aikuiskoulutukseen.

Lukiokoulutuksessa siirrytään vuodesta 2016 alkaen vaiheittain sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Lukioiden tuntijaon ja opetussuun- nitelman uudistustyö on käynnissä, mutta ei etene tällä hetkellä alkuperäisen aikataulun mukaisesti.

Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksenjärjestäjien on otettava käyttöön laadun varmennusjärjestelmä vuoteen 2015 mennessä.

1.8.2015 astuvat voimaan määräykset, joilla ammatillisten koulutuksen tutkintojärjestelmä uudistetaan siirtymällä osaamisperustei- suuteen. Tässä yhteydessä opintoviikot korvataan osaamisperusteisilla osaamispisteillä. Tämä vaikuttaa koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelmaan, hopseihin, opettajan työn suunnitteluun ja sitä kautta opetuksen järjestämiseen. Samassa yhteydessä tule- vat voimaan uudet valmistavan koulutuksen perusteet sekä itsenäiseen elämään ja työhön valmentavan koulutuksen perusteet, joiden myötä erilaiset nykyiset valmistavat koulutukset yhdistetään. Nämä uudistukset vaativat koko ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön uudelleen kouluttamista.

Xxxxxxx on myönnetty yhdessä muiden varsinaissuomalaisten koulutuksen järjestäjien kanssa Taitaja 2015 kilpailujen järjestämis- oikeudet.

Aikuiskoulutuksen osalta merkittävä muutos tulee olemaan kilpailuneutraliteettiin liittyvä muutos, joka kieltää kuntia tai kuntayhty- miä osallistumista maksullisista koulutuksista käytäviin kilpailutuksiin. Muutos tulee voimaan 2015 alusta ja työvoimapoliittisten koulutusten osalta vasta vuonna 2017.

5. TOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA STRATEGISET PAINOPISTEET

Kehittämistyön keskiössä on nuorisotakuun toteuttaminen, osallisuus ja koulutuksellinen tasa-arvo, vieraskielisen väestön kielitai- don kehittäminen, hyvinvoinnin lisääminen sekä käyttöenergiansäästö. Kehittämistyössä tehdään tiivistä yhteistyötä kaupunkitasol- la, seudullisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016 Kehittämissuunnitelma linjaa toimialan järjestä- mien palvelujen kehittämistä valtakunnallisesti. Sopimuksen voimassaoloaikana on laadittu Turun kaupungin paikallinen kehittä- missuunnitelma.

Tarkastuslautakunnan vuonna 2013 tekemässä arvioinnissa varhaiskasvatuksesta todetaan: ”Kaupungin eri alueiden välillä on eroa päivähoitopaikan saatavuudessa lähipalveluna. Kaikilta osin subjektiivinen oikeus neljän kuukauden kuluessa saatavaan päivähoitopaikkaan ei Turun kaupungissa toteudu. Tämä aiheuttaa paineita palveluohjaukselle.” Palveluiden riittävyyden ja moni- puolisuuden takaaminen tulee nostaa keskeiseksi kehittämisalueeksi varhaiskasvatuksessa.

Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi 27.8.2014 koulutuksen järjestäjän paikallisen kehittämissuunnitelman vuosille 2015-2020. Perusopetuksessa jatketaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toimintamallin toteuttamista lain mukaisesti lähikouluperiaatteella.

Turku on hakenut vuosiksi 2014 – 2015 perusopetusryhmien pienentämiseen valtionavustusta . Lisäksi Turku sai Opetus- ja kult- tuuriministeriöltä erityisavustusta tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 2 348 118 euroa vuosiksi 2014 - 2015. Kaksikieliset kunnat saavat valtionosuutta 12 % yksikielisiä kuntia enemmän ruotsinkielisten koulujen ylläpitoon suomenkielisten rinnalla. Em. syistä ruotsinkielisten koulujen resursointi on jonkin verran suomenkielisten koulujen resursointia korkeampi.

Toisen asteen koulutuksen vetovoimaa ja laatua kehitetään sekä läpäisyastetta pyritään edelleen vahvistamaan puuttumalla kes- keyttämisen syihin ja tukemalla valmistumista sekä kehittämällä pedagogiikka.

Opettajien pedagogista osaamista, TVT-valmiuksia, työelämäyhteyksiä ja yrittäjyyskasvatuksellisia valmiuksia vahvistetaan. Opiskelijoiden osallisuutta ja tasa-arvoisuutta vahvistetaan.

Valtionosuuteen oikeuttavat paikat pidetään käytössä talousarvion sallimissa rajoissa.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityksessä ei ole voitu varautua toimintoihin, joiden osalta puuttuvat valtion päätökset ja joiden rahoittamiseen on saatavissa valtionosuuksia. Tällä sopimuksella kaupunginvaltuuston on sitouduttava seuraaviin talo- usarviovarauksiin, joiden toteutuminen edellyttää lisätalousarviota ja muulla tavoin huomioon ottamista, jos valtio tekee näiden rahoittamiseksi positiiviset päätökset:

• Taitaja2015 kisojen harkinnanvaraisen avustuksen hakeminen ja käyttäminen kisojen rahoitukseen.

• Turulle myönnettyjen ammatillisen peruskoulutuksen lisäpaikkojen vastaanottaminen ja niiden rahoittaminen näiden paikkojen tuottamalla valtionosuudella.

• Oppisopimuksen talousarvion pohjana olevien paikkojen yli menevien paikkojen osalta sopimusten tekeminen ja niiden rahoitta- minen näiden paikkojen tuottamalla valtionosuudella. Oppisopimuksen osalta talousarvion pohjana on 390 perustutkintopaikkaa ja 1020 lisäkoulutuspaikkaa. Perustutkintopaikkoja ei ole kiintiöity ja lisäkoulutukseen tulee mahdollisesti hakuun lisäpaikkoja esimer- kiksi nuorten aikuisten osaamisohjelmaan liittyen.

6. TAVOITTEET

Toimielimen strategiset tavoitteet (ml. toimielimet ylittävät strategiset horisontaaliset tavoitteet) kv

”Tulevaisuuden osaamispääoma turvataan järjestämällä jatkossakin korkeatasoista yleissivistävää ja ammatillista koulutusta” Hyvinvointi ja aktiivisuus-ohjelma	Lähtö- taso /Vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 15	TS 16	TS 17	TS 18
Mittariin sidottu tavoite: Yhteisvalinnassa perusasteen jälkeisiin opintoihin siirtyvien osuus (%) Teema: 2.2.7 Vuonna 2017 nuorisotakuu toteutuu laajan poikkihallinnollisen yhteistyön tuloksena		89,5	95	97	97	98	100	100
Toimenpide: Tuetaan toiseen asteen koulutukseen siirtymistä riittävällä yksilöllisellä ohjauksella, nuorisotakuu toteutuu laaja-alaisena yhteistyönä
Mittariin sidottu tavoite: Xxxxxxxxxxx ja hankitun palvelun osuudet (%)peruspäivähoidossa (päivä- koti- ja perhepäivähoidossa) Teema: 2.2.5 Varhaiskasvatuksen palvelujen asiakaslähtöisyyttä kasvatetaan laajentamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa		77/23	75/25	73/27	73/27	72/28	71/29	70/30
Toimenpide: Varhaiskasvatuspalveluja lisätään monipuolisesti, yksityisen palvelutuotannon osuutta kasvatetaan erityisesti peruspäivähoidossa * tilanne ko. vuoden joulukuussa
Mittariin sidottu tavoite: Keskeyttämisprosentti toisen asteen nuorisokoulutuksessa • lukio • ammatillinen koulutus Teema: 2.2.7 Vuonna 2017 nuorisotakuu toteutuu laajan poikkihallinnollisen yh- teistyön tuloksena Toimenpide: Toisen asteen koulutuksen läpäisyä parannetaan/keskeyttämistä vähen- netään		2/8,8	2/8,5	2/8,0	2/ 8,0	2/8,0	2/7,5	2/7,5
Mittariin sidottu tavoite: Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannus suhteessa kaupungin 0-6 vuoti- aiden määrään Teema Uudistamisohjelma KV 25.8.2014 Toimenpide Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannus lasta kohden alenee		6955	7157	7000	7000	6920	6900	6900

Toimielimen määrärahat ja käyttötalousinvestoinnit 1 000 € kv

1.000 €	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Kasvatus- ja opetuslautakunta
Toimintatuotot	28.577	26.225	28.140	28.140	27.590	27.314	27.587
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut	302.038	306.455	306.910	307.989	295.218	293.365	296.803
Toimintakate	-273.462	-280.230	-278.770	-279.850	-267.628	-266.051	-269.215
Muutos-%		2,5	-0,5	-0,1	-4,4	-0,6	1,2
Investointikulut	1.884	1.000	1.475	1.475	1.865	2.670	1.000
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet
Pysyvien vastaavien luovutustuotot
NETTO	-1.884	-1.000	-1.475	-1.475	-1.865	-2.670	-1.000
Muutos-%		-46,9	47,5	47,5	26,4	43,2	-62,5

Kj:n muutokset, 1.000 €	0000	0000	0000	0000
Sisäiset palvelut, nettomuutos	1.405	1.405	1.405	1.405
Suunnitteluluvun ylittävän osuuden leikkaus	-325	-325	-325	-325
Menojen vähennys		-6.457	-5.304	-4.843
Yhteensä	1.080	-5.378	-4.225	-3.763

Työvoiman käyttö kv

Henkilötyövuosien kehitys
Htv	TOT 2012	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Kasvatus- ja opetuslautakunta	3683,3	3726,4	3756	3688	3688	0000	0000	0000
- toimialan yhteinen hallinto	79,4	77,9	75	70	70
- varhaiskasvatus	1458,0	1406,6	1400	1375	1375
- perusopetus	1344,0	1266,9	1299	1275	1275
- lukiokoulutus	253,7	233,8	233	231	231
- ammatillinen koulutus	410,6	411,3	411	407	407
- aikuiskoulutus	137,6	125,9	000	000	000
- ruotsinkielinen kasvatus ja ope- tus	0	204,0	210	204	204

Määrärahojen jakautuminen tulosalueittain kh

Tulosalue 1 000 €	TUOTOT	KULUT	KATE
Tulosalueet yhteensä	28 140	306 910	-278 770
Varhaiskasvatus	7 193	88 908	-81 716
Perusopetus	10 263	112 802	-102 538
Lukiokoulutus	446	22 066	-21 620
Ammatillinen koulutus	3 309	43 433	-40 124
Aikuiskoulutus	3 789	10 473	-6 684
Ruotsinkielinen kasvatus- ja opetus	1 165	14 534	-13 370
Sivistystoimialan yhteinen hallinto	1 976	8 262	-6 286
Sivistystoimialan yhteiset toiminnot	0	6 433	-6 433

Toimielimen investoinnit kv

Sidotut määrärahat, 1 000 €	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Koneet ja kalusto	1 884	1 000	1 475	1 475	1 865	2 670	1 000

Täydentävät strategiset tavoitteet kh

Kasvatus ja opetuspalvelut ovat korkeatasoisia, vetovoimaisia ja kilpailukykyisiä	Lähtö- taso /Vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Mittariin sidottu tavoite Palvelua odottavien määrä ei kasva Teema: 2.2.2 Turun seudulla monipuoliset sivistyspalvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyödyn- tämällä uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuk- sia ja alueellista yhteistyötä		116	100	100	100	100	80	80
Toimenpide: Varhaiskasvatuspalvelun järjestäminen lakisääteisessä ajassa * joulukuun tilanne; seuraavan 4 kuukauden aikana käsiteltävät hakemukset, ns. lakisääteinen hakuaika
Mittariin sidottu tavoite Vuosittaiset tulosaluekohtaiset asiakastyytyväi- syyskyselyt ovat käytössä ja tavoitetasot on määri- telty operatiivisissa sopimuksissa Teema:		käy- tössä	käy- tössä	käy- tössä	käy- tössä	käy- tössä	käy- tössä	käy- tössä
Toimenpide: Arvioidaan ja uudistetaan palveluja asiakaslähtöisesti

Mittariin sidottu tavoite Ammatillinen koulutus vastaa työelämän tarpeisiin (Tilastokeskuksen sijoittumistilastoissa työssä tai jatko-opinnoissa) • nuorten ammatillinen • aikuisten ammatillinen Teema:	79,5 86,5	75 88	75 90	75 90	75 90	75 90	80 90
Toimenpide: Työelämän tarpeista lähtevä sekä jatko-opintoihin valmentava koulutus

Palveluverkko mahdollistaa tehokkaan palve- lutuotannon	Lähtö- taso /Vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Mittariin sidottu tavoite Käytössä olevat tilat Teema: 2.2.6 Kasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoa uudistetaan sivistystoimialan ja Ammattikorkea- koulun toimipisteverkkoja tiivistämällä		333.172	331.907	329.467	329.467	329.000	328.000	326.000
Toimenpide: Tilankäytön tehostaminen

Lasten ja oppijoiden hyvinvointia lisätään kestävällä tavalla	Lähtö- taso /Vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Mittariin sidottu tavoite Tulosalueilla on tasa-arvotavoitteiden mukai- set toimenpiteet ja ne toteutuvat operatiivisis- sa sopimuksessa asetetuin tavoittein Teema: 2.2.2 Turun seudulla monipuoliset sivistyspal- velut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuvil- le hyödyntämällä uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja alueellista yhteistyötä		tehty	tehty	tehdään	tehdään	tehdään	tehdään	tehdään
Toimenpide: Lisätään koulutuksellista tasa-arvoa, sivistystoimiala toimii tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden pilottikohteena
Mittariin sidottu tavoite Tulosalueilla on määritelty mukaiset toimenpi- teet ja ne toteutuvat operatiivisissa sopimuk- sessa asetetuin tavoittein Teema: Hyvinvoinnin ohjausryhmä: Vähennetään lasten ja nuorten lihavuutta		tehty	tehty	tehdään	tehdään	tehdään	tehdään	tehdään
Toimenpide: Tulosalueilla edistetään kouluruokailua, liikuntaa sekä lasten ja nuorten hyvinvointia

Mittariin sidottu tavoite Alle 30-vuotiaiden osuus aikuiskoulutuksessa • ammatillinen • yleissivistävä Teema: 2.2.7 Vuonna 2017 nuorisotakuu toteutuu laajan poikkihallinnollisen yhteistyön tuloksena	39 12	44 18	45 18	45 18	46 19	46 20	50 20
Toimenpide: Kohdennetaan koulutuspalveluja etenkin nuorisotakuun parissa oleville.

Kansainvälinen Turku	Lähtö- taso /Vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Mittariin sidottu tavoite Vieraskielisen väestön integrointi 0.0.0.: Vieraskielisen väestön suomen ja ruotsin kielen taidon kehittymistä ja suomalai- sen yhteiskunnan tuntemusta tuetaan riittäväl- lä koulutustarjonnalla			TAI 18% TSTO 13%	osuus kasvaa	osuus kasvaa	osuus kasvaa	osuus kasvaa	osuus kasvaa
Toimenpide: Vieraskielisten opiskelijoiden osuuden kasvattaminen aikuiskoulutuksessa, valmistavien koulutusten uudistaminen ja käynnistäminen esiopetuksessa
Mittariin sidottu tavoite Toiminnassa säilytetään vuoden 2014 taso Teema: 2.2.4.Kansainvälisyyden edellytykset turva- taan tukemalla asukkaiden ja henkilöstön valmiuksia toimia kulttuurien välisessä vuoro- vaikutuksessa			20 kieltä, taso määrit- tyy vuoden 2014 lopussa	2014 taso	2014 taso	2014 taso	2014 taso	2014 taso
Toimenpide: Kielivalikoimaa ei supisteta , tuetaan toimialan kansainvälistä liikkuvuutta ja kehittämistoimintaa

Henkilöstön hyvinvointiin ja työelämän laatuun liittyvät tavoitteet (koko toimiala)

Painopistealue	Alatavoite
Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvoin- tia	Tehtävänkuvat (sis. perustehtävän määrittelyn) ja vastuualu- eet ovat selkeät – joka tehtävälle tulee löytyä tehtävänkuva- us
Aktiivinen osaamisen ennakointi	Resurssien sijoittuminen on tarpeita vastaavaa ja joustavaa. Tätä tuetaan yhteisen, kaikki toimialat kattavalla palkkausjär- jestelmällä
Turku on vetovoimainen työnantaja	Vastuullinen työyhteisökäyttäytyminen ja motivoiva esimies- työ

Toiminnan kehittämishankkeet

Ohjausasiakirja	Strateginen linja- us, uudistamisoh- jelma U1/U2, muu viite	2015	2016	2017	2018
Toimialan merkittävimmät strategiset kehittämishankkeet
Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ja oikea-aikainen resur- sointi, sijaistyövoiman käytön väheneminen	U1, 2.2.1
Seudullinen lukiokoulutuksen kustannussopimus	U1, 3.2.7

Laitoshuoltajien työn mitoituksen tarkistaminen siivouksen ja ruokahuollon osalta ja ilman hoidollista työtä (säästö noin 10 % vakansseista eli 16 htv)	U1, 2.2.6
Palveluohjauksen kehittäminen ja kysynnän ohjaaminen kevy- empien hoitopalveluiden piiriin	U1, 2.2.5	toteutu- nut
Tommilankadun tiloista luopuminen ja luovuttaminen yksityiseen päiväkotikäyttöön	U1, 2.2.6
Työväenopiston kurssien tuntimäärän pudottaminen valtion- osuusrahoituksen tasolle	U1, 2.2.6	toteutu- nut
Lyseon lukion yhdistäminen Luostarivuoren lukioon, Runosmä- en koulun siirtyminen Lyseon tiloihin ja Nunnavuoren koulukiin- teistöstä luopuminen	U1, 2.2.6, 2.2.8
Opetuksen suunnittelun joustavoittaminen, kouluille ja opettajille toimintavastuu, (säästö n. 3 htv)	U1, 3.2.4
Vieraskuntalaisten kuljetuskustannusten laskuttaminen toteutu- neiden mukaisesti	U1, 3.2.4
Opetuksen porrastaminen ja koulutilojen tehokkaampi käyttä- minen perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä työväenopistoissa	U1, 3.2.4
Yhteisten kurssien järjestäminen lukio- ja ammatillisessa koulu- tuksessa esim. harvinaisten kielten osalta, (säästö n. 1 htv)	U1, 2.2.8
Kuljetuskustannusten väheneminen Syvälahden koulun valmis- tumisen jälkeen	U1, 2.2.6
Syvälahden (Hirvensalo II) uudet tilat	U1, 2.2.6
Tilankäytön tehostaminen	U2, 2.2.6	0,5	1,0	1,5	1,5
Kustannustietoisuuden parantaminen ottamalla varhaiskasva- tuksessa käyttöön yksikkökohtainen budjetointi	U2, 3.2.4	0	0	0	0
Opettajien työpanoksen vähentäminen	U2, 2.2.2	2	5	8	8
Palveluverkon uudistaminen	U2, 2.2.6	0,3	0,6	1,2	1,2
Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käytön laajentaminen	U2, 2.2.5	0,5	0,5	0,5	0,5
Toimialan hallinnon organisaatiouudistus	U2, 3.2.2	0,4	0,6	0,6	0,7
Opiskelijamäärän lisääminen lukiossa	U2, 2.2.7	0	0	0,3	0,6
Palvelutarjonnan vähentäminen	U2, 2.2.6	0,8	0,8	0,8	0,8
Ylikunnallisten sopimusten saattaminen kustannusvastaaviksi	U2, 3.2.4	0,4	0,8	0,8	0,8
Konsernihallinnon omistamat, koko kaupunkia koskettavat merkit- tävimmät strategiset kehittämishankkeet
Muiden toimialojen strategiset hankkeet, joihin toimialan pitää varata resursseja
Muut hankkeet ja projektit, joiden kokonaiskustannusarvio ylittää 2.milj euroa.

7. TOIMIELINKOHTAISET TIEDOKSI ANNETTAVAT TUNNUSLUVUT

Tunnusluku 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lapsia kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa sekä kotihoidon tuella yhteensä osuus väestössä ja lkm (Kuusikon mu- kaan)	9105 92,1%	9273 92,7%	9383 92,6%	9522 93 %	9663 93,1%	9783 93%	9902 93,3%
Perusopetus: oppilaiden määrä	12.856	12.793	12.642	12.767	12.796	12.919	13.030
Lukiokoulutus: opiskelijoiden määrä	4.121	4.131	4.218	4.007	4.005	4.010	4.010
Ammatillisen koulutuksen las- kennallisten vos-yksiköiden mää- rä	5.727	5.776,8	5899	5711,8	5724,3	5565,0	5565
Työväenopistojen tuntimäärä			27516	25974	22373	22373	22373

8. RISKIENHALLINTA

Riski	Seuraukset	Toden- näköisyys	Vaikutus	Merkittä- vyys	Nykyinen varautuminen	Toimenpiteet	Vastuuhlö/ aikataulutus
Käytettävien tilojen laatu
Kriisitilanteet päivähoidossa ja oppilaitoksissa (väkivalta, itse- murhat yms.)
Varhaiskasvatuspalvelujen tarjonnan turvaaminen

9. MUUT KAUPUNKITASON OHJAUSASIAKIRJAT JA RESURSSIEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJAUS (LUETTELO)

Ohjausasiakirja	Ohjaustieto
Turun koulutuksen paikallinen kehittä- missuunnitelma vuosille 2015 - 2020

STRATEGINEN SOPIMUS 2015 – 2018

VAPAA-AIKATOIMIALA

1. SOPIMUSOSAPUOLET

Punainen=kh osio

Vihreä=kv osio

Musta (valkoinen) = infor-

maatio

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun kulttuurilautakunta, Turun liikuntalautakunta ja Turun nuorisolau- takunta.

2. SOPIMUKSEN TARKOITUS

Tällä sopimuksella kaupunginhallitus ja kulttuurilautakunta, kaupunginhallitus ja liikuntalautakunta sekä kaupunginhallitus ja nuorisolau- takunta sopivat johtosäännössä määriteltyä vapaa-aikatoimialaa koskevista toiminnan lähtökohdista, kehittämistavoitteista ja resurs- seista.

3. LYHYT KUVAUS TOIMINNASTA

Laissa ja asetuksissa, kaupungin strategiassa ja ohjelmissa, hallintosäännössä sekä vapaa-aikatoimialan johtosäännössä säädetyllä tavalla vapaa-aikatoimiala ja sen lautakunnat edistävät asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia ja aktiivisuutta sekä kaupungin kilpailu- kykyä ja kestävää kehitystä.

Kulttuurilautakunnan tehtäväalueena on kirjastolaissa (904/98), museolaisssa(729/92), kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/92), teatteri- ja orkesterilaissa(739/82) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa(633/98) säädetysti huolehtia kulttuuripalvelu- jen kehittämisestä ja järjestämisestä sekä edistää ja tukea kaupungissa harjoitettavaa kulttuuritoimintaa.

Toimialan, kulttuurilautakunnan alainen

• kirjastopalvelut huolehtii tieto- ja kulttuurisisältöjen tarjoamisesta sekä niihin liittyvistä hakuvälineistä ja opastuspalveluista, ylläpitää kirjastoja sekä tarjoaa edellytyksiä asukkaiden oman tiedon ja kulttuurin tuottamiseen ja kansalaistoimintaan. Kirjas- topalvelut johtaa Vaski –kirjastojen yhteistä palvelujärjestelmää ja toimii Varsinais- Suomen maakuntakirjastona opetus- ja kulttuuriministeriön määräämällä tavalla.

• museopalvelut huolehtii kulttuuri- ja taideperinnön, luonnontieteellisen aineiston sekä niihin liittyvä tiedon keräämisestä, säi- lyttämisestä, välittämisestä ja tutkimuksesta. Museopalvelut toimii Varsinais-Suomen maakuntamuseona opetus- ja kulttuuri- ministeriön määräämällä tavalla.

• Turun Kaupunginorkesteri (TFO) tehtävänä on musiikkikulttuurin vaaliminen, edistäminen ja julkisten konserttien järjestämi- nen (sekä mahdollistaa ulkopuolisten järjestäjien erilaiset esitykset ja tapahtumat tilavuokrauksen keinoin).

• Yhtiöksi vuonna 2014 muuttuneen Turun kaupunginteatteri Oy:n tehtävänä on näyttämötaiteen tuottaminen, kehittäminen, edistäminen ja teatteriesitysten tuottaminen. Kulttuurilautakunta on solminut Turun kaupunginteatteri Oy:n kanssa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen, jonka ensimmäinen kausi on 1.1.2014 – 31.12.2016. Sopimuksessa on määritelty yhtiön teatte- ripalveluiden tavoitteet ja kaupungin osoittaman avustuksen suuruus, jotka vahvistetaan vuosittain.

Liikuntalautakunnan tehtäväalueena on liikuntalaissa (1054/98) säädetyllä tavalla edistää kaupungissa harjoitettavaa liikuntatoimintaa Toimialan, liikuntalautakunnan alainen

• Liikuntapalvelut luo edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistä- vää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja ja järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös eri- tyisryhmät.

Nuorisolautakunnan tehtäväalueena on nuorisolaissa (72/2006) säädetyllä tavalla huolehtia nuorisopalvelujen kehittämisestä ja järjes- tämisestä sekä edistää ja tukea kaupungissa harjoitettavaa nuorisotoimintaa. Lisäksi nuorisolautakunnan tehtäväalueena on toteuttaa lastensuojelulain (417/2007) 3 a §:ssä tarkoitettua tukea ja erityistä tukea sekä perusopetuslaissa (628/1998) ja perusopetuslain muut- tamisesta annetussa laissa (1135/2003) tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Toimialan, nuorisolautakunnan alainen

• Nuorisopalvelut -palvelualue tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

4. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT

Valtioneuvoston strategisessa toimeenpanosuunnitelmassa (VN 5.10.2011) todetaan mm., että syrjäytymistä vähennetään sekä sosiaa- listen ja terveydellisten ongelmien syntyä ennaltaehkäistään mm. hyvinvointia ja osallisuutta edistämällä (nuorten osallisuuden kehit- täminen, ennaltaehkäisevän toiminnan korostaminen, liikunnallisten ja kulttuuristen elämäntapojen vahvistaminen) ja estämällä asuin- alueiden eriytyminen (poikkihallinnollinen ohjelma), ja että työn ja yrittämisen kilpailukykyä edistetään mm. nuorisotyöttömyyttä alenta- malla ja luovien alojen mahdollisuuksia vahvistamalla (esim. kehittämällä taide- ja kulttuurilähtöisiä toimintamalleja). Nykyinen hallitus jatkaa työtä köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Museopalveluiden toimialaan kuuluvilta osin muutoksia toimintaan tulee kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanovaiheessa. Valtioneu- vosto hyväksyi kulttuuriympäristöstrategiaa koskevan periaatepäätöksen yleisistunnossaan 20.3.2014. Ympäristöministeriö on asetta- nut strategian toimeenpanoa valmistelevan työryhmän toimikaudelle 15.5.2014 - 31.1.2015.

Lastenkulttuuripoliittinen ohjelma 2014-2018 nostaa taide- ja taitoaineet keskeisiksi, sekä esittää ohjelmaehdotuksessa, että lasten ja nuorten kanssa tulisi suunnitella ja heille avata liikuntaan ja harrastamiseen innostavia tiloja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialueella ei ole vireillä kulttuurilautakunnan palvelualueisiin liittyviä lainsäädäntöhankkeita. Kirjasto- asetus uudistettiin vuonna 2013 ja sen henkilökunnan kelpoisuutta koskevan osuuden uudistaminen on vireillä. Ministeriön työryhmä on laatinut esityksen uudeksi liikuntalaiksi, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Lain tarkoituksena on parantaa kunnan eri toimialojen yhteistyötä liikunnan edistämisessä. Lakiesitys on lausuntokierroksella. Nuorisolain uudistamistarpeita ovat mm. nuoren määritelmä, lapsi – ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman arviointi, kuntien valtionosuudet ja nuorten työpajatoiminnan rooli. Tavoite on, että uusi nuorisolaki astuu voimaan vuonna 2016.

Valtioneuvoston selonteossa kulttuurin tulevaisuudesta ”Kulttuuri vuonna 2035” nostetaan keskeisimmiksi mahdollisuuksiksi kestävä kulttuuri, kulttuurinen moninaisuus ja luovuus. Keskeisiksi toiminnan alueiksi kuvataan taide-, kulttuuriperintö – ja kirjastopolitiikka.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan vuoteen 2020 ulottuvassa kulttuuripolitiikan strategian vaikuttavuustavoitteet ovat:

• kulttuurisen perustan vahvistaminen

• luovan työn tekijöiden ja kulttuuripalvelujen tuottajien toimintaedellytysten parantaminen

• kansalaisten kulttuuriin osallistumisen ja hyvinvoinnin edistäminen

• kulttuurin taloudellisten vaikutusten vahvistaminen.

Palvelujen saatavuuden ja laadun takaamiseksi ministeriö kannustaa taide-, kulttuuri- ja kirjastolaitoksia uudistamaan palvelujen järjes- tämistapoja esim. lisäämällä seudullista yhteistyötä ja verkostoitumista muiden kulttuuritoimijoiden kanssa.Opetusministeriö on vuonna 2009 (2009:32) määritellyt yleisten kirjastojen painoalueeksi mm., että ”panostamalla niiden osaamistasojen nostamiseen ja palvelun laatuun varmistetaan kansalaisten sivistykselliset perusoikeidet verkottuneessa yhteiskunnassa.”

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Liikunnan edistämisen linjoista asetettiin tavoitteeksi suomalaisen liikuntakulttuurin edistämi- nen niin, että mm.

• Lapset ja nuoret oppivat tarpeelliset liikuntataidot ja omaksuvat liikunnallisen elämäntavan.

• Nuoret aikuiset ylläpitävät liikunnallista elämäntapaa itsenäistymisen ja opiskeluvaiheen aikana.

• Työikäiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja lisäävät omavastuuta liikunnastaan.

• Ikääntyvät pitävät omatoimisuutta, toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita päivittäisen liikunnan avulla.

• Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä kasvaa ja liikunnasta syrjäytyneiden määrä vähenee.

• Erityistoimia vaativien väestöryhmien liikunta lisääntyy.

Valtioneuvoston nuorisolain mukaisessa Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa määritellään tavoitteet ja suuntaviivat kuntien nuorisopolitiikalle. Vuosien 2012 – 2015 ohjelman (VN 8.12.2011) painopisteitä ovat osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjen hallin- ta.

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman strategisia tavoitteita ovat mm. seuraavat:

• Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi.

• Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaan.

• Nuoret työllistyvät ja nuorten työllisyysaste paranee.

• Yhdenvertaisuus toteutuu.

• Tytöillä ja pojilla on tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet.

• Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä.

Kuntaliiton sivistyspoliittista ohjelmaa ”Sivistyksen suunta” –asiakirjaa, jossa linjataan kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa vuoteen 2020, päivitetään parhaillaan. Lähtökohtana vuonna 2011 hyväksytyssä edellisessä versiossa oli, että elinvoimaiset kunnat varmistavat jatkossakin nämä palvelut kuntalaisille.

Joulukuussa 2012 allekirjoitettuun valtuustoryhmien Turkusopimukseen vuosille 2013 – 2016 on kirjattu mm. että ” Ennaltaehkäisy on avainsana palveluiden järjestämisessä ja siihen panostetaan. Hyvinvointia edistävät yhtä lailla liikuntaan kannustava turvallinen ympä- ristö kuin luovuuteen ja toimeliaisuuteen innostavat kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ( siinä missä oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyden- huollon palvelutkin).”.

Kaupungin strategiassa Turku 2029 - pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki (kv 23.6.2014 § 110) todetaan esim. ”Hyvinvoinnille keskeistä on aktiivinen elämäntapa, jonka edellytyksiä parannetaan.”Strategian visio on Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eruroopplalainen yliopisto – ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä. Kaupungin strategiakokonaisuuteen sisältyy kaupunkistrategian lisäksi Strategiset ohjelmat, Kilpailukyky ja kestävä kehitys sekä Hyvinvointi ja aktiivisuus. Strategian pää- määrät ja tavoitteet puretaan toimialan strategisessa ja operatiivisessa sopimuksissa niin, että niistä voidaan johtaa käytännön toimin- taa tavoitteellisesti ja kustannustehokkaasti.

Kahden strategisen ohjelman ”Hyvinvointi ja aktiivisuus” sekä ”Kilpailukyky ja kestävä kehitys” toimeenpanon mittarit syntyvät sopi- musohjausprosessin tuloksena ja kuvaavat valittujen strategisten linjausten toteutumista.

5. TOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA STRATEGISET PAINOPISTEET kv

Vapaa-aikatoimiala toteuttaa kaupungin päästrategiasta erityisesti seuraavia kohtia: kaupunki pyrkii omalla toiminnallaan kaventamaan hyvinvointieroja, palveluiden kysyntää ennakoimalla palvelut kohdennetaan oikea-aikaisesti sinne, missä niiden vaikuttavuus on suurin sekä hyvinvoinnille keskeistä on aktiivinen elämäntapa, jonka edellytyksiä parannetaan.

Päästrategian lisäksi on kaksi strategista ohjelmaa. Hyvinvointi ja aktiivisuus –ohjelman pääteemat ovat: 1) Terve ja hyvinvoiva kau- punkilainen, 2) Osaava ja oppiva kaupunkilainen ja 3) Aktiivinen kaupunkilainen. Kilpailukyky ja kestävä kasvu –ohjelman pääteemat ovat : 1) Yrittävä ja osaava kaupunki, 2) Vaikuttava ja uudistuva kaupunki sekä 3) Rakentuva kaupunki ja ympäristö. Vapaa- aikatoimiala toteuttaa sopimuksissa eritellyillä tavoilla kummankin ohjelman linjauksia.

Aktiivinen kaupunkilainen –osioon on valittu seuraavat strategiset linjaukset:

• Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimiselle aktiivisuudelle

• Toteutetaan palveluja yhteistyöllä kansalais- ja järjestötoiminnan kanssa

• Aktiivista elämäntapaa edistävät palvelut kohdennetaan hyödyntämällä paremmin asukas- ja asiakastietoa

• Vahvistetaan aluenäkökulmaa asuinalueiden ominaispiirteitä hyödyntämällä

• Osallisuutta lisätään ottamalla se osaksi suunnittelua, toteuttamista ja päätöksentekoa

• Turun asemaa eurooppalaisena kulttuurikaupunkina ja kaupunkikulttuurin edelläkävijänä vahvistetaan kehittämällä uudenlai- sia kulttuuriin osallistumisen muotoja

• Hyvän elämän Turkua luodaan ottamalla aktiivisuus elämäntavaksi.

Toimiala toteuttaa em. linjauksia ja on määritellyt perustehtäväkseen ”Tarjoamme turkulaisten arkeen ja juhlaan iloa, elämyksiä, liiket- tä, tietoa ja taitoa” ja tahtotilakseen ”Hyvän elämän Turku.”

Toimialan lautakunnat toteuttavat aktiivinen kaupunkilainen ohjelmaa perustehtävissään, tahtotiloissaan ja valituissa painopisteissään.

Kulttuurilautakunta

• perustehtävä: Kulttuuri luo jokaiselle pysyvää pääomaa muuttuvassa ajassa

• tahtotila: Kulttuuri on erottamaton osa turkulaisten elämää ja syy tulla Turkuun. Turku on kansainvälisesti korkeatasoinen ja ennakkoluuloton kulttuurikaupunki.

• painopisteet: Kulttuuri kaikkien saataville, Ajassa elävät palvelut, Turkulaiset kulttuurin luojina, Huippuyksiköt ja magneettita- pahtumat sekä Toimivat tilat.

Liikuntalautakunta

• perustehtävä: Liikkuminen elämäntavaksi!

• tahtotila: Turku liikuttaa – kaikkia!

• painopisteet: Liikunnallinen ja yhteisöllinen elämä, Liikkuvat nuoret, Houkuttelevat liikkumisolosuhteet, Vireä seuratoiminta sekä Menestyvä urheilukulttuuri

Nuorisolautakunta

• perustehtävä: Nuorisopalvelut mahdollistaa, tukee ja turvaa lasten ja nuorten kasvua, tasapainoista elämää sekä omaehtois- ta toimintaa.

• tahtotila: Xxxxxxxx ja nuorilla on hyvä olla ja luottamus tulevaisuuteensa.

• painopisteet: Yhdenvertaisuuden edistäminen, Osallisuuden lisääminen, Nuoruuden arvostus, Monitoimitilat sekä Palvelut ja elämykset.

Kaupungin omat kulttuuripalvelut mahdollistavat kulttuurin perustarjonnan, jota vapaa kenttä täydentää. Matalan kynnyksen kulttuuri- palvelujen lisäksi tarvitaan vetovoimaisia huipputuotantoja, jotka kasvattavat kaupungin matkailullista kiinnostavuutta ja kilpailukykyä. Liikuntapalvelut toteutetaan paikallisella ja alueellisella yhteistyöllä, luomalla terveyttä edistävän liikunnan mahdollisuuksia, tukemalla kansalalistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja ja järjestämällä liikuntaa erityisesti passiivisille ja erityisryhmille. Lapsille ja nuorisolle tarjotaan mahdollisuuksia osallistua tasavertaisesti kulttuuri-, liikunta ja vapaa-ajan toimintaan sekä nuorisopalveluihin ja palveluiden suunnitteluun. Ennaltaehkäisevät palvelut ja virikkeellinen toiminta ylläpitävät lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä.

6. TAVOITTEET

Toimielimen strategiset tavoitteet (ml. toimielimet ylittävät strategiset horisontaaliset tavoitteet) kv

Turku luo hyvinvointia ja aktivoi	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Vähennetään ylipainoisuutta ja liikalihavuutta, erityisesti huomioiden lapset ja nuoret Ylipainoisten osuus 8 ja 9. luokan oppilaista (THL, KTK)	13,5 %/ 2009	14,8 %
Pitkäaikaistyöttömiä aktivoidaan Pitkäaikaistyöttömien määrä	3467/ 7/2013		3920 (7/2014)
Nuorisotyöttömyyttä vähennetään Alle 25 –vuotiaat työttömät	2226/ 7/2013		2509 (7/2014)
Tavoitetasot ja kunkin toimialan toimenpiteet tarkennetaan hyvinvoinnin ohjausryhmässä vuoden 2015 aikana.

Kulttuuri

Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimiselle aktiivisuudel- le. Kulttuuri tekee hyvää.	Lähtötaso /Vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Kirjastoa viimeisen 12 kk:n aikana käyttä- neet 18 -70 v. (FCG) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.1. ja 2.3.7 Toimenpiteet Vahvistetaan tietoyhteiskun- nan perustaitoja kuten monilukutaito, lähtö- kohtana tiedon saatavuus.	73 % /2012				73 %	73 %	73 %	73 %
Konsertissa viimeisen 12 kk:n aikana käy- neet 18 – 70 v. (FCG) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.1. ja 2.3.7 Toimenpiteet Vahvistetaan Turkua taide- musiikin dynaamisena keskittymänä ja taiteilijavierailijoiden esiintymispaikkana sekä kiinnostavana yhteistyökumppanina musiikin alalla.	51 %/ 2012				51 %	51 %	51 %	51 %
Taidenäyttelyssä viimeisen 12 kk:n aikana käyneet 18 -70 v (FCG). Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.1. ja 2.3.7. Toimenpiteet Tuotannot valmistellaan ja suunnitellaan koordinoidusti ja hyödynne- tään yhteisesti kaupunkitasolla.	45 %/ 2012				45 %	45 %	45 %	45 %
Museossa viimeisen 12 kk:n aikana käy- neet 18 -70 v. (FCG) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.1. ja 2.3.7. Toimenpiteet Museotoimintaa uudistetaan kokemuksellisen perhe- ja matkailutoimin- nan suuntaan	49 %/ 2012				49 %	49 %	49 %	49 %

Asukkaiden tyytyväisyys kirjastopalveluihin, asteikko 1 – 5 (FCG) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.1. ja 2.3.7. Toimenpiteet Kasvatetaan kulttuuripalvelu- jen asiakaslähtöisyyttä	4,22	4, 3	4, 3	4,3	4,3
Asukkaiden tyytyväisyys museoihin, asteikko 1 – 5 (FCG) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.1. ja 2.3.7. Toimenpiteet Museopalveluissa viran- omaistoiminnan palvelutasoa ja joustavuut- ta lisätään	4,14	4,1	4,1	4,1	4,1
Asukkaiden tyytyväisyys kulttuuripalveluihin (teatteri, musiikki ja taide), asteikko 1- 5 (FCG) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.1. ja 2.3.7. Toimenpiteet Kasvatetaan kulttuuripalvelu- jen asiakaslähtöisyyttä	4,15	4,1	4,1	4,1	4,1

Liikunta

Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimiselle aktiivisuudel- le. Liikkuminen elämäntavaksi.	Lähtötaso /Vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Uimahallia viimeisen 12 kk:n aikana käyttä- neet 18 – 70 v. (FCG) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.1. ja 2.3.7 Toimenpiteet Edistetään liikuntamahdolli- suuksia ja esteettömyyttä	38 %/ 2012				36 %	36 %	37 %	37 %
Kuntosalilla viimeisen 12 kk:n aikana käy- neet 18 – 70 v. (FCG) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.1. ja 2.3.7 Toimenpiteet Kehitetään liikuntaolosuhteita	38 %/ 2012				38 %	38 %	39 %	39 %
Kuntalaisten (18 -70 v.) tyytyväisyys liikun- taolosuhteisiin (kentät,uimahallit, liikuntasa- lit, uimarannat, maauimalat, kuntoradat ja ulkoilureitit), keskiarvo asteikko 1 – 5 (FCG) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.1. ja 2.3.7 Toimenpiteet Kehitetään liikuntaolosuhteita	3,93/ 2012				3,8	3,7	3,7	3,7
Kuntalaisten (18 -70 v.) tyytyväisyys liikun- tapalveluista tiedottamiseen, asteikko 1 – 5 (FCG) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.1. ja 2.3.7 Toimenpiteet	3,70/ 2012				3,2	3,2	3,3	3,4

Nuoriso

Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimiselle aktiivisuudelle. Lasten ja nuorten kasvu tasapainoiseen elämään.
Lähtötaso /Vuosi
TOT 2013
TAM 2014
TAE 2015
TA 2015
TS 2016
TS2017
TS2018

Sosiaalisen vahvistamisen, Ohjaamon ja etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret/vuosi Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.1. ja 2.3.7.	uusi mittari, pohjatieto saadaan 2014
Toimenpiteet Varmistetaan, että nuori saa tarvitessaan aikuisen tukea
Työpajojen (Fendari) onnistumisprosentti % Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.1. ja 2.3.7.	-	81 %	75 %	75 %	75 %	75 %	75 %
Toimenpide: Varmistetaan, että nuori saa tarvitessaan aikuisen tukea

1.000 €	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Kulttuurilautakunta
Toimintatuotot	6.201	3.249	3.446	3.446	3.377	3.343	3.376
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut	40.344	36.676	36.620	36.420	34.923	34.700	35.111
Toimintakate	-34.143	-33.427	-33.174	-32.974	-31.546	-31.357	-31.735
Muutos-%		-2,1	-0,8 %	-1,4	-4,3	-0,6	1,2
Investointikulut	638	450	435	435	475	855	475
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet						100
Pysyvien vastaavien luovutustuotot
NETTO	-638	-450	-435	-435	-475	-755	-475
Muutos-%		-29,5	-3,3	-3,3	9,2	58,9	-37,1

Toimielimen määrärahat ja käyttötalousinvestoinnit 1 000 € kv Kulttuuri

Kj:n muutokset, kulttuurilautakunta, 1.000 €	2015	2016	2017	2018
Sisäiset palvelut, nettomuutos	-200	-200	-200	-200
Menojen vähennys		-764	-627	-573
Yhteensä	-200	-964	-828	-723

Määrärahat palvelualueittain kh

Palvelualue 1 000 €	TUOTOT	KULUT	KATE
Palvelualueet yhteensä	3 446	36 620	-33 174
Kirjastopalvelut	721	11 712	-10 991
Museopalvelut	1 788	8 998	-7 210
Turun kaupunginorkesteri	937	6 058	-5 121
Kaupunkikulttuuri	0	721	-721
Kulttuuria/avustukset	0	4 990	-4 990
Vapaa-aikatoimialan hallinto	0	4 141	-4 141

Liikunta

1.000 €	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Liikuntalautakunta
Toimintatuotot	3.439	4.364	4.073	4.073	3.991	3.951	3.991
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut	21.694	22.416	21.940	21.921	21.025	20.891	21.137
Toimintakate	-18.255	-18.052	-17.867	-17.848	-17.034	-16.940	-17.146
Muutos-%		-1,1	-1,0	-1,1	-4,6	-0,5	1,2
Investointikulut	000	000	000	300	370	600	300
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet					50
Pysyvien vastaavien luovutustuotot
NETTO	-131	-150	-300	-300	-320	-600	-300
Muutos-%		14,5	100,0	100,0	6,7	87,5	-50,0

Kj:n muutokset, liikuntalautakunta, 1.000 €	2015	2016	2017	2018
Sisäiset palvelut, nettomuutos	-19	-19	-19	-19
Menojen vähennys		-457	-375	-343
Yhteensä	-19	-476	-395	-362

Palvelualue, 1 000 €	TUOTOT	KULUT	KATE
Liikuntapalvelut	4 073	21 940	-17 867

Nuoriso

1.000 €	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Nuorisolautakunta
Toimintatuotot	1.679	1.500	1.808	1.808	1.771	1.762	1.771
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut	11.609	11.634	11.840	11.727	11.242	11.171	11.303
Toimintakate	-9.929	-10.134	-10.032	-9.919	-9.471	-9.409	-9.532
Muutos-%		2,1	-1,0	-2,1	-4,5	-0,7	1,3
Investointikulut	68	140	85	85	90	120	120
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet		56
Pysyvien vastaavien luovutustuotot
NETTO	-68	-84	-85	-85	-90	-120	-120
Muutos-%		22,8	1,2	1,2	5,9	33,3	0,0

Kj:n muutokset, nuorisolautakunta, 1.000 €	0000	0000	0000	0000
Sisäiset palvelut, nettomuutos	-113	-113	-113	-113
Menojen vähennys		-248	-203	-186
Yhteensä	-113	-361	-316	-299

Palvelualue 1 000 €	TUOTOT	KULUT	KATE
Nuorisopalvelut	1 808	11 840	-10 032

Kulttuuri

Sidotut määrärahat	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Tilainvestoinnit
Koneet ja kalusto
Muut investoinnit

Liikunta

Sidotut määrärahat	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Tilainvestoinnit
Koneet ja kalusto
Muut investoinnit

Nuoriso

Sidotut määrärahat	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Tilainvestoinnit
Koneet ja kalusto
Muut investoinnit

Työvoiman käyttö kv

Henkilötyövuosien kehitys
Htv	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Kulttuurilautakunta	572,9	561	423	423
Liikuntalautakunta	103,4	97	95	95
Nuorisolautakunta	154,4	158	150	150

Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu

Vuoden 2015 tavoitteet painopistealueittain ovat:

Painopistealue	Alatavoite
Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvoin- tia	Tehtävänkuvat (sis. perustehtävän määrittelyn) ja vastuualueet ovat selkeät – joka tehtävälle tulee löytyä tehtävänkuvaus
Aktiivinen osaamisen ennakointi	Resurssien sijoittuminen on tarpeita vastaavaa ja joustavaa. Tätä tue- taan yhteisen, kaikki toimialat kattavalla palkkausjärjestelmällä
Turku on vetovoimainen työnantaja	Vastuullinen työyhteisökäyttäytyminen ja motivoiva esimiestyö

Täydentävät strategiset tavoitteet kh

Toimielimen alaisia palvelualueita koskevat keskeisimmät tavoitteet (soveltuvin osin) kh Kulttuuri

Aktiivista elämäntapaa edistävät palvelut kohdennetaan hyödyntämällä paremmin asiakas- ja asukastietoa	Lähtötaso /Vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Kirjaston käynnit Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.3.		1,9 milj.	1,9 milj		1,9 milj	1,9 milj	1,9 milj	1,9 milj
Museoiden kävijämäärä Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.3.		258 208	245000		250 000	250 000	250 000	250 000
Orkesterin kuulijat Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.3.		65 182	63 000		68 000	68 000	70 000	70 000
Asukkaiden, joiden mielestä liian vähän kirjastopalveluja tarjolla, osuus (FCG) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.3	10 %/ 2012				10 %	10 %	10 %	10 %
Asukkaiden, joiden mielestä liian vähän teatteripalveluja tarjolla, osuus (FCG) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.3	3 %/ 2012				3 %	3 %	3 %	3 %

Asukkaiden, joiden mielestä liian vähän konsertteja tarjolla, osuus (FCG) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.3	16 %/ 2012	16 %	16 %	16 %	16 %
Asukkaiden, joiden mielestä liian vähän taidenäyttelyitä tarjolla, osuus (FCG) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.3	5 %/ 2012	5 %	5 %	5 %	5 %
Asukkaiden, joiden mielestä liian vähän museopalveluja tarjolla, osuus (FCG) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.3	4 %/ 2012	4 %	4 %	4 %	4 %

Liikunta

Aktiivista elämäntapaa edistävät palvelut kohdennetaan hyödyntämällä paremmin asiakas- ja asukastietoa	Lähtötaso /Vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Uimalaitosten käyntikerrat Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.3.		687 051			600 000	720 000	720 000	720 000
Parkin kentän kävijämäärä Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.3.		45 225			41 000	41 000	41 000	41 000
Kupittaan urheiluhallin käyntikerrat Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.3.		228 736			210 000	210 000	210 000	210 000
Aktivointiosaston ohjatun toiminnan käyntikerrat Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.3.		87 202			90 000	90 000	90 000	90 000
Asukkaiden, joiden mielestä liian vähän liikuntapalveluja tarjolla, osuus (FCG) Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.3	15,5 %/ 2012				16 %	16 %	16 %	16 %
Avustuksia anoneiden urheiluseurojen harrastajamäärä Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.3.		59 250			59 250	59 250	59 250	59 250

Nuoriso

Aktiivista elämäntapaa edistävät palvelut kohdennetaan hyödyntämällä paremmin asiakas- ja asukastietoa	Lähtötaso /Vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Alueellisten ja niihin rinnastettavien *) nuorisotilojen käynnit Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.3.		232 468	246468		220 000	200 000	200 000	200 000
Digitaalisten medioiden hyödyntäminen vuorovaikutteisuuden kasvattamisessa, kehittämishanke Strategisen linjauksen tunnus: 2.3.3.
*) Hirvensalo, Ilpoinen, Jyrkkälä, Kuuvuori, Lauste, Maaria, Moisio, Paattinen, Pansio, Runosmäkl, Teräsrautela, Varis- suo, Vimma/oma toiminta, ruotsinkielinen toiminta, Auran Panimo, moottorihalli, Skeittihalli / 2014, päivitetään vuosit- tain.

Toiminnan kehittämishankkeet

	Strateginen linja- us, uudistamisoh- jelma U1/U2, muu viite	2015	2016	2017	2018
Toimialan toimenpide
Kaupungin omien vuokrattavien tilojen tehostettu vuokraus ja markkinointi	28, 3.2.7	40 000	40 000	40 000	40 000
Kirjaston omatoimikäytön laajentaminen	29, 3.2.3	30 000	30 000	30 000	30 000
Kumppanuus ja uudet yhteistyötavat kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojärjestöjen kanssa palvelutuotannossa	30, 2.3.2	20 000	20 000	20 000	20 000
Toimintaprosessien evaluointi ja yksinkertaistaminen	31, 3.2.2	70 000	70 000	70 000	70 000
Vapaa-aikatoimialan yhteiset kohderyhmäkohtaiset esitteet, printtitutotteiden vähentäminen, järkiperäistäminen ja yhdistä- minen. Kieliversioiden laajuuden päättäminen.	32, 3.2.1	20 000	20 000	20 000	20 000
Maksuryhmien tarkistaminen toimialan palveluissa mm. lasten ja nuorten maksuryhmäikärajojen alentaminen	33, 3.2.1	30 000	30 000	30 000	30 000
Palveluverkon muuttaminen/supistaminen (uimahalli-, kirjasto- ja nuorisotilaverkon tarkastelu)	34, 3.2.7	160 000	160 000	160 000	160 000
Toimialakohtainen laite-, tila-, kuljetuskalusto- ja kunnossapi- toasioiden tarkastelu	35, 3.2.6	10 000	10 000	10 000	10 000
Tulopohjan laajentaminen ja maksujen korottaminenmm. 65+ maksujen korotus, pääsylippuhinnat, palvelumaksut (*	36, 3.2.1	160 000	160 000	160 000	160 000
Seniorikortin hintaa nostetaan vuodelle 2015 tasolle 30 € /6kk ja 2016 se nostetaan Kimmoke-rannekkeen kanssa samalle tasolle (*	Kv:n muutos	40 000	40 000	40 000	40 000
Ulkoisen rahoituksen lisääminen	37, 3.2.1	70 000	70 000	70 000	70 000
Turun Pualest -lehden paperiversiosta luopuminen ja samalla tarkistetaan kaikkien painettavien julkaisujen tarpeellisuus. Yhdis- tetään Turku-postiin kaupunkilaisille lähetettävät toimialojen asia- kaslehdet.	Kv:n muutos, 3.2.1
Aamu- ja iltapäivätoiminnan siirto Sivistystoimialaan	3.3.10
Nuorisopalvelujen organisaation uudistaminen. Toimintamallin toteuttamisen jatkaminen toimialalla.	Toimintamalliuu- distus, 3.2.2	25 000	50 000	50 000	50 000
Konsernihallinnon omistamat, koko kaupunkia koskettavat merkittävimmät strategiset kehittämishankkeet
Muiden toimialojen strategiset hankkeet, joihin toimialan pitää varata resursseja
Kulttuurilautakunta:
Nuorisolautakunta:
Liikuntalautakunta:

6. TOIMIELINKOHTAISET TIEDOKSI ANNETTAVAT TUNNUSLUVUT Kulttuuri

Tunnusluku	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016
Tuottavuus ja taloudellisuus
Kirjaston nettomenot/ asukas	55,88	58,32	58,38	58,70	58,00	58,00	58,00
Museoiden netomenot/ asukas		38,23	39,38	39,98	39,00	39,00	39,00
Orkesterin ja konserttitalon net- tomenot / asukas		26,09	28,31	27,35	27,00	27,00	27,00
Resurssien käyttö
Tilojen käyttö (m2)				51 625	51 625	51 469	51 469
Muut

Avustusten määrä / asukas 6,11 6,71 6,99 7,05 7,00 7,00 7,00

Liikunta

Tunnusluku	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016
Tuottavuus ja taloudellisuus
Liikunnan nettomenot / asukas	59,10	68,17	69,72	72,13	72,00	72,00	72,00
Resurssien käyttö
Tilojen käyttö (m2)			73 978	75 432	74 120	71 740	73 415
Muut
Avustusten määrä / asukas	8,73	8,03	8,08	7,94	8,00	8,00	8,00

Nuoriso

Tunnusluku	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016
Tuottavuus ja taloudellisuus
Nuorison nettomenot / alle 29 vuotiaat, laissa määritelty kohde- ryhmä, voi muuttua 2016. Ei sisällä iltapäivätoimintaa.		122,45	125,46	123,07	125,00	124,00	121,00
Resurssien käyttö
Tilojen käyttö (m2)				17015	16941	16680	16315
Muut
Avustusten määrä / asukas		1,65	1,66	2,22	2,35	2,30	2,30

7. RISKIENHALLINTA

Vapaa-aikatoimiala (kulttuuri, liikunta, nuoriso)

Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus toimialan tavoitteiden savuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Riskit voivat toteutuessaan vaikuttaa kunnan asemaan, talouteen, palvelukykyyn, työ- voiman saatavuuteen ja yleiseen kilpailukykyyn asukkaista ja yrityksistä. Lautakuntien tulee seurata ja arvioida palvelualueiden toimin- taa ja taloutta sekä varmistaa niihin liittyvien riskien tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan toteutuminen. Johtavien viranhaltijoiden pitää ohjata ja seurata alaistaan toimintaa ja henkilöstöä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Viranhaltijoiden tulee toimeenpanna riittävät riskienhallintaa koskevat menettelytavat ja valvoa niiden toimivuutta. Vapaa-aikatoimialan toiminnot eivät kuulu elintärkeisiin tai kriitti- siin toimintoihin kuten esim. kunnallistekniikka ja terveyspalvelut. Toimialan palvelujen estymisellä on kuitenkin kielteisiä seurauksia asiakkaille ja kuntalaisten hyvinvoinnille. Häiriötilanteissa vapaa-aikatoimintojen jatkuvuuden turvaaminen tukee kaupungin ja muiden julkisten palveluiden jatkumisen hallintaa. Vapaa-aikatoimiala arvioi omalta osaltaan kaupungille yhteiseksi sovitut toiminnalliset (henki- löstö-, tila-, tietojärjestelmä- jne.), vahinko- (omaisuus, vahingonkorvaus jne.) ja taloudelliset riskit.

Riski	Seuraukset	Toden- näköisyys	Vaikutus	Merkittä- vyys	Nykyinen varautuminen	Toimenpiteet	Vastuuhlö/ aikataulutus
Huonot säät
Tietojärjestelmät/ Vuorovarusoh- jelmien ja lipunmyynnin häiriöt tai toimimattomuus
Henkilöstö/ Osaamisen ylläpito

8. MUUT KAUPUNKITASON OHJAUSASIAKIRJAT JA RESURSSIEN PITKÄN AIKAVÄLIN OHJAUS

Ohjausasiakirja	Ohjaustieto
Kulttuurilautakunta:
Liikuntalautakunta:
Nuorisolautakunta:

Vihreä=kv osio

Punainen=kh osio

Musta (valkoinen) = infor-

maatio

STRATEGINEN SOPIMUS 2015 – 2018

YMPÄRISTÖTOIMIALA

1. SOPIMUSOSAPUOLET

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus sekä Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta, Turun rakennus- lautakunta, Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta sekä Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta.

2. SOPIMUKSEN TARKOITUS

Tällä sopimuksella kaupunginhallitus ja edellä mainiitut lautakunnat sopivat ympäristötoimialaa ja sen lautakuntia koskevista toiminnan lähtökohdista, kehittämistavoitteista ja resursseista.

3. LYHYT KUVAUS TOIMINNASTA

Ympäristötoimiala tuottaa hyvinvointia ja aktiivisuutta sekä kilpailukykyä ja kestävää kasvua edistävää ympäristöä suunnittelemalla, luvittamalla ja valvomalla.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan tehtäväalueena on viihtyisän, toimivan, terveellisen ja turvallisen elinympäristön edistämiseksi ja säilymiseksi järjestää rakennetun ja luonnonmukaisen ympäristön suunnittelu ja ympäristönsuojelu sekä ympäristöter- veydenhuolto kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla.

Lautakunnan tulee huolehtia kaupungin rakenteellisesta ja kaupunkikuvallisesta kehittämisestä tuottamalla hyvää yhdyskuntarakennet- ta sekä kaavoitettua maata eri toimintojen tarpeisiin sekä huolehtia liikennejärjestelmän kehittämisestä ja kaupungin ympäristönsuoje- lua koskevien asiakirjojen valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta toimii monien eri lakien tarkoittamana viranomaisena (kuten mm. maankäyttö- ja rakennus- lain tarkoittamana kaavoitusviranomaisena, maa-aineslain tarkoittamana lupa- ja valvontaviranomaisena, ympäristönsuojelulain tarkoit- tamana kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, terveydensuojelulain tarkoitettamana terveydensuojeluviranomaisena, lääkelaissa tarkoitettuna kunnan viranomaisena sekä elintarvikelain, tupakkalain, eläinlääkintähuoltolain sekä kuluttajaturvallisuuslain tarkoittamana valvontaviranomaisena).

Rakennuslautakunta toimii maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana rakennusvalvontaviranomaisena ja huolehtii rakentamisen ohjauksen, neuvonnan ja valvonnan järjestämisestä Turun kaupungin alueella sekä toimii kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 15 §:n mukaisena kunnan valvontaviranomaisena.

Rakennusvalvonta edistää vetovoimaisen, virikkeellisen ja turvallisen rakennetun ympäristön kehittymistä Turussa asuville ja toimiville neuvomalla, ohjaamalla, lupia myöntämällä ja valvomalla yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäen. Rakennusvalvonta toimii asiakas- lähtöisesti siten, että Turun asukkaiden ja yritysten on mahdollista rakentaa laadukkaita ja kestäviä rakennuksia sekä viihtyisää, veto- voimaista ja kestävän kehityksen mukaista asuin ja elinympäristöä. (RO)

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta toimii joukkoliikennelain tarkoittamana seudullisena joukkoliikenneviranomaisena ohjaten ja valvoen koko joukkoliikenteen suunnittelua ja toteutusta siten, että joukkoliikenteen palvelutaso on liikennetarpeen mukainen ja että palvelu toteutuu asianmukaisesti yhteistoimintasopimuksen mukaisten kuntien muodostamalla alueella.

Turun seudun joukkoliikennetoimisto suunnittelee joukkoliikenteen reitit ja aikataulut kuntien palvelutasotavoitteiden mukaisesti sekä huolehtii mm. markkinoinnista, lipunmyynnistä, tarkastustoiminnasta, liikenteen kilpailuttamisesta, laskutuksesta ja joukkoliikenteen kuntakohtaisesta kirjanpidosta.

Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta toimii kuntalain mukaisesti osana Turun kaupungin organisaatiota jätelain mukaisena seudullisena jätehuoltoviranomaisena 14 kunnan alueella

4. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT

Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvualueille, perinteinen valmistava teollisuus siirtyy entist ä enemmän luonnonvarojen kestä- vää käyttöä korostavaan palvelutalouteen ja ilmastomuutoksen myötä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiaratkaisujen lisäämi- nen kaupunki-infrastruktuurin rakentamisessa on entistäkin tärkeämpää.

Lainsäädännössä on tapahtunut ja tapahtumassa vähäisiä tarkistuksia (maankäyttö- ja rakennuslaki, vesihuoltolaki, luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki, maastoliikennelaki).

Rakennusvalvonnan uudistaminen

Kuntien rakennusvalvonnan asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi yksi- köiksi. Uudistus toimeenpannaan vuoden 2016 aikana siten, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti vuoden 2017 alusta. Toiminta kate- taan tuolloin täysimääräisesti lupamaksuilla.

Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- ja organisointivaihtoehdoista. Työryhmä tarkastelee useita organisointivaihtoehtoja (mm. isäntäkunta-, yhteistoiminta- ja yksityistämismallia) ja selvittää niiden vaikutuksia mm. kuntien muuhun toimintaan, muuhun viranomaisyhteistyöhön, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin ja asiantuntemukseen.

Uudistus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet modernisoida rakennusvalvonnan toimintaa muun muassa sähköisten menetelmien avul- la. Samassa yhteydessä on tilaisuus myös luoda toimiva sanktiojärjestelmä säännösten noudattamisen tueksi.

Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista valmistuu 31.8.2014 mennessä. Lainvalmistelu käynnistyy sen pohjalta syys- kuussa 2014.

Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta – toiminta-alueen laajentuminen

Turun seudun jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n kunnat ovat allekirjoittaneet yhdistysmisopimuksen kesäkuussa 2014, jonka mukaisesti Rouskis Oy sulautuu TSJ Oy:öön 1.1.2015 alkaen. Sulautumisen voimaantulon edellytyksenä on jätelain 23 §:n tarkoittaman yhteistoi- minta-alueen kuntien yhteisen toimielimen perustaminen hoitamaan jätehuoltoviranomaisen tehtäviä. Nykyiseen Turun seudun jätehuol- tolautakunnan toiminta-alueeseen liittyvät näin Rouskis Oy:n omistajakunnat Kemiönsaari, Paimio, Sauvo ja Salo.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

Vuosi 2015 on seudullisen joukkoliikenteen (Föli) ensimmäinen kokonainen vuosi. Toimintatavat kuntien välillä muotoutuvat tarkemmin vuoden aikana. Budjetin 2015 laatimisessa ei ole käytettävissä aiempia matkamääriä seudulla eikä syksyn 2014 toteutumatietoja.

Toiminta-alue laajenee vuoden 2015 alussa Tarvasjoelle sen liittyessä Lietoon 1.1.2015.

Joukkoliikennelakiin on lähivuosina tulossa uudistuksia, joilla mahdollisesti on vaikutusta seudullisen viranomaisen toimintaan.

5. TOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA STRATEGISET PAINOPISTEET kv

Strategiasta toimialalle ja lautakunnille johdetut tavoitteet pannaan talousarviokausittain täytäntöön strategisella sopimuksel- la, johon sisältyvät seuraavat strategiset tavoitteet:

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta

Elinkeinoelämän kilpailuetua kasvatetaan vahvistamalla Turun logistista asemaa ja logistiikkapalveluja (3.1.3) Luodaan pohjaa kasvulle kehittämällä kaupunkia suurina aluekokonaisuuksina (3.3.1);

Kaupunkiskeskustan elinvoimaisuutta lisätään laajalla yhteistyöllä (3.3.2);

Huomisen rakentamista edistetään maankäytön kehittämisen kokonaisvaltaisuutta, ennakkoluulottomia kumppanuuksia ja yh- teistyömalleja korostavalla toimintamallilla (3.3.3);

Kaupunkirakenteen toimivuutta ja elinvoimaa vahvistetaan täydennysrakentamisella (3.3.4); Kaupungin kilpailukykyä lisätään tarjoamalla houkuttelevaa asumista kaikille (3.3.5);

Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä edetään kohti kaupunkiseudun hiilineutraaliutta 2040 (3.3.6); Ympäristön kannalta kestävää liikennettä ja liikkumista edistetään eheää kaupunkirakennetta hyödyntämällä (3.3.7);

Vanhan rakennuskannan innovatiivista uusiokäyttöä lisätään yhdistämällä luovasti vanhaa ja uutta rakentamista (3.3.8); Kaupungin vetovoimaisuutta lisätään korostamalla veden läheisyyttä ja saavutettavuutta (3.3.9);

Sujuvaa ja turvallista arkea tuetaan hyvällä kaupunkiympäristön ja palvelukanavien suunnittelulla (3.3.10)

Rakennuslautakunta

Kaupunkirakenteen toimivuutta ja elinvoimaa vahvistetaan täydennysrakentamisella (3.3.4):

–Tiivistyvillä kaupunkialueilla korostetaan rakennetun kaupunkiympäristön laatua huomioiden kuitenkin, että lupaeh- doilla tai määräyksillä ei tarpeettomasti koroteta rakentamisen kustannuksia

Vanhan rakennuskannan innovatiivista uusiokäyttöä lisätään yhdistämällä luovasti vanhaa ja uutta rakentamista (3.3.8):

-Arkkitehtuurissa korostetaan tietoisuutta historiallisesta jatkuvuudesta sekä vanhan ja uuden harmonisesta yhteenso- vittamisesta

-Turku toimii aktiivisesti korjausrakentamiseen liittyvien valtakunnallisten määräysten kehittämisessä niin, että vanhan korjaamisesta tulee nykyistä useammin kohtuullisin kustannuksin houkutteleva vaihtoehto.

Kaupungin vetovoimaisuutta lisätään korostamalla veden läheisyyttä ja saavutettavuutta (3.3.9):

-Merellisen asumisen mahdollisuuksia kehitetään arkkitehtonisesti kunnianhimoisin suunnitelmin ja toteutuksin.

Sujuvaa ja turvallista arkea tuetaan hyvällä kaupunkiympäristön ja palvelukanavien suunnittelulla (3.3.10):

-Esteettömyys huomioidaan kaikessa kaupunkiympäristön kehittämisessä kuitenkin painottaen ratkaisuja tehtäessä todennettua tarvetta, jotta rakentamisen kustannuksia ei tarpeettomasti kasvateta.

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

Ympäristön kannalta kestävää liikennettä ja liikkumista edistetään eheää kaupunkirakennetta hyödyntämällä (3.3.7):

- Joukkoliikennettä kehitetään seudullisesta näkökulmasta edistäen käytettävyyttä arki- ja työmatkaliikenteessä.

Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta

Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä edetään kohti kaupunkiseudun hiilineutraaliutta 2040 (3.3.6):

– Edistetään materiaalikierrätystä ja jätteiden energian hyötykäyttöä kaatopaikkaläjityksen minimoimiseksi,

6. TAVOITTEET

Toimielimen strategiset tavoitteet (ml. toimielimet ylittävät strategiset horisontaaliset tavoitteet) kv Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta

Yleiskaavoitusohjelman toteutumi- Lähtö- TOT 2013 ENN 2014 TAE TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 nen taso 2015
Vaihtoehto- Linjarat- Linjarat- Turun yleiskaava 2029 Tavoitteet asetelma kh kaisu kh kaisu kh Ehdotus kv Strategisen linjauksen tunnus: hyväksytty 9/2014 3/2015 3/2015 Ehdotuksen maakuntakaa- kh:ssa Vaihtoehtojen Luonnos Luonnos valmistelu van vahvista- 3.3.1, 3.3.2, 3.3.4, 3.3.7, 30.9.2013 vaikututsen kh kh misen jälkeen arviointi 12/2015 12/2015 Toimenpide: Yleiskaava on koko kaupungin pitkän tähtäimen kehittämistä ohjaava strateginen asiakirja, jonka tavoitteena on edistää Turun kaupungin ja koko kaupunkiseudun kilpailukykyä ja vetovoimaa. Kaava laaditaan vuorovaikutteisesti osallisten ja sidosryhmien kanssa. Vaihtoehtoisten kehityskuvien vaikutukset arvioidaan linjaratkaisun pohjaksi. Yleiskaava, selvitykset ja vaikutusten arvioinnit laaditaan vuorovaikutteisesti osallistaen, kehittämällä tehokasta projektimaista työskentelyä ja painottamalla kustannusvaikutusten arviointia. Valmisteluaikataulu on synkro- noitu mm. maakuntakaavan päivityksen kanssa.
Satava-Kakskerran osayleiskaava Kh:n käyn- Ehdotus Ehdotus Asemakaavoi- Strategisen linjauksen tunnus: nistyspäätös Luonnos kh kv kv tuksen ohjel- % % 9/2014 3.3.5 4.3.2013 12/2015 12/2015 mointi Toimenpide: Osayleiskaava tukee asuntotarjonnan monipuolistamista mahdollistamalla vetovoimaisia pientalotontteja merellisessä ympäristössä. Kaava valmistellaan projektimaista työskentelytapaa hyödyntäen. Kaavan valmistelussa hyödynnetään vuonna 2012 kumoutuneen osayleiskaavan selvityksiä ja arvioidaan saarten asuttamisen kustannusvaikutukset myös pitkällä aikavälillä. Yleiskaava, selvitykset ja vaikutus- ten arvioinnit laaditaan vuorovaikutteisesti osallistaen, kehittämällä tehokasta projektimaista työskentelyä ja painottamalla kustannusvaikutus- ten arviointia.
Lentokentän ympäristön osayleis- Luon- Ehdo- Ehdo- Asemakaavo- Asema- kaava (LogiCity) nos Naturaselvi- Naturaselvi- tuksen tuksen Ehdotus kv jen laadinta kaavojen Strategisen linjauksen tunnus: hyväk- tykset tykset valmiste- valmiste- 10/2016 ohjelman laadinta 3.1.3, 3.3.1, sytty lu lu mukaan ohjelman kh:ssa mukaan Toimenpide: Yhdessä Ruskon kanssa laadittava osayleiskaava tukee elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Ehdotuksen valmistelu jatkuu kun alueelle on löydetty hyväksyttävissä olevat toimenpiteet Pomponrahkan Natura-alueen luontoarvojen turvaamiseksi. Yleiskaava, selvitykset ja vaikutusten arvioinnit laaditaan vuorovaikutteisesti osallistaen, kehittämällä tehokasta projektimaista työskentelyä ja painottamalla kustannusvaikutusten arviointia.
Hirvensalon osayleiskaavan tarkis- Luon- Selvitys Naturaselvi- Asemakaavo- Asemakaavo- Asema- tus nos silta- ja tykset 9/2014 Ehdotus Ehdotus jen laadinta jen laadinta kaavojen Strategisen linjauksen tunnus: hyväk- tunneliyhte- Ehdotuksen kv kv ohjelman ohjelman laadinta 3.3.5 sytty yksistä valmistelu 10/2015 10/2015 mukaan mukaan ohjelman kh:ssa mukaan Toimenpide: Osayleiskaava tukee asuntotarjonnan monipuolistamista mahdollistamalla vetovoimaista pientaloasumista merellisessä ympäristössä. Laadi- taan tarvittavat liikenteelliset selvitykset ja arvioinnit myös Natura-alueiden osalta. Kaavan valmistelussa arvioidaan asuinalueiden toteuttami- sen vaikutuksia palveluiden järjestämiseen sekä saaren asuttamisen kustannusvaikutuksia myös pitkällä aikavälillä. Yleiskaava, selvitykset ja vaikutusten arvioinnit laaditaan vuorovaikutteisesti osallistaen, kehittämällä tehokasta projektimaista työskentelyä ja painottamalla kustannus- vaikutusten arviointia.
Selvitykset Maaria – Ilmarisen osayleiskaava Luon- ja uuden Ehdo- Ehdo- Asema- Strategisen linjauksen tunnus: nos luonnoksen Uusi luonnos tuksen tuksen Ehdotus kv Asemakaavoi- kaavojen hyväk- valmistelu kh 12/2014 valmiste- valmiste- 6/2016 tuksen ohjel- laadinta 3.3.5 sytty Rakenne- lu lu mointi ohjelman kh:ssa malli 2035:n mukaan pohjalta Toimenpide: Yhdessä Liedon kunnan kanssa laadittava osayleiskaava tukee asuntotarjonnan monipuolistamista mahdollistamalla pientalotontteja tukeutuen Jäkärlän ja Ilmaristen taajamien palveluihin. Kaavan valmistelussa arvioidaan asuinalueiden toteuttamisen vaikutuksia alueen palveluiden järjestämiseen. Yleiskaava, selvitykset ja vaikutusten arvioinnit laaditaan vuorovaikutteisesti osallistaen, kehittämällä tehokasta projektimaista työskentelyä ja painottamalla kustannusvaikutusten arviointia.
Asemakaavoitusohjelman toteutu- minen	Lähtö- TOT 2013 ENN 2014 TAE taso 2015	TA 2015	TS 2016 TS 2017 TS 2018
Ohjelma liitteenä – Liite 1A Strategisen linjauksen tunnus: Toteutuu 100 % Rakentuva kaupunki ja ympäristö 3.3		Toteutuu 100 %	Uusi ohjel- Uusi ohjel- Uusi mointi mointi ohjelmointi
Toimenpide: Päätetään, mitkä strategiaa toteuttavat asemakaavat tulee valmistua vuoden 2015 aikana ja mitkä käynnistetään vuoden 2015 aikana

Rakennuslautakunta

Ripeä, tasapuolinen ja oikeudenmukainen päätöksenteko	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Lupapäätösten keskimääräinen käsittelyaika (vrk) (90 % päätöksistä) Strategisen linjauksen tunnus: 3.2; 3.2.2		30	30	30	30	30	30	30
Toimenpide: Millä toimenpiteillä tavoitteeseen on tarkoitus päästä: Kehitetään vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja kuten esimerkiksi sähköinen asiointi. (2.1.3)
Rakennusviranomaisen päätöksistä tehdyt valitukset (%), joista menestyneitä valitusviranomaisten käsittelyssä (%) Strategisen linjauksen tunnus: 3.2; 3.2.2		0,9/7,1	0/0	0/0	0/0	0/0	0/0	0/0
Toimenpide: Millä toimenpiteillä tavoitteeseen on tarkoitus päästä: Henkilsötön osaaminen pidetään kehityksen kärjessä systemaattisella osaamisen johtamisella ja laajaan verkostoi- tumiseen kannustamalla (2.2.1)

Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

Tehokas ja houkutteleva joukkoliikenne	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
Joukkoliikenteen netto-ohjeluku Strategisen linjauksen tunnus: 3.3.7.		17,4 milj.e	-17,2 milj.e	-17,1 milj.e	-17,1 milj.e	-16,7 milj.e	-16,5 milj.e	-16,7 milj.e
Toimenpide: Panostetaan joukkoliikenteen markkinointiin, parannetaan entisestään matkustajainformaatiota ja joukkoliiken- teen tuotteita ja helppokäyttöisyyttä, suunnitellaan tehokkaat autokierrot, käytetään standardikalustoa, vastataan laatulupauksiin. Tarvittaessa karsitaan ilta- ja viikonloppuliikennettä vähän käytetyiltä linjoilta.
Lipputulot, Turku Strategisen linjauksen tunnus: 3.3.7.		20,2 milj.e	21,9 milj.e	27,2 milj.e	27,2 milj.e	28,6 milj.e	29,7 milj.e	30,5 milj.e
Toimenpide: Panostetaan joukkoliikenteen markkinointiin, parannetaan entisestään matkustajainformaatiota ja joukkoliiken- teen tuotteita ja helppokäyttöisyyttä, vastataan laatulupauksiin.

Kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta

Saostus- ja umpikaivolietteiden jätehuollon järjestäminen	Lähtötaso /vuosi	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	TA 2015	TS 2016	TS2017	TS2018
1 Strategisen linjauksen tunnus: 3.3.6			%	%	%	%	%	%
Toimenpide: Järjestämisen siirto TSJ Oy:lle

Toimielimen määrärahat ja käyttötalousinvestoinnit 1 000 € kv

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta

1.000 €	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristö- lautakunta
Toimintatuotot	5.037	4.757	4.756	4.756	4.756	4.756	4.795
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut	12.452	12.175	12.078	11.907	11.512	11.485	11.613
Toimintakate	-7.416	-7.419	-7.322	-7.151	-6.756	-6.729	-6.818
Muutos-%		0,0	-1,3	-3,6	-5,5	-0,4	1,3
Investointikulut		100	100	100	100
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet
Pysyvien vastaavien luovutustuotot
NETTO		-100	-100	-100	-100
Muutos-%			0,0	0,0	0,0

Kj:n muutokset, 1.000 €	0000	0000	0000	0000
Sisäiset palvelut, nettomuutos	-172	-172	-172	-172
Menojen vähennys		-249	-205	-187
Yhteensä	-172	-421	-377	-359

Rakennuslautakunta

1.000 €	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Rakennuslautakunta
Toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut	101	109	109	109	107	107	107
Toimintakate	-101	-109	-109	-109	-107	-107	-107
Muutos-%		7,5	0,0	0,0	-2,1	0,4	0,2

Kj:n muutokset, 1.000 €	0000	0000	0000	0000
Menojen vähennys		-2	-2	-2

Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

1.000 €	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Kaupunkiseudun joukkoliikenne- lautakunta
Toimintatuotot	21.478	27.511	34.911	34.911	36.270	37.487	38.407
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut	38.864	44.734	52.011	52.084	52.139	53.318	54.502

Toimintakate	-17.386	-17.223	-17.100	-17.174	-15.869	-15.831	-16.095
Muutos-%		-0,9	-0,7	-0,3	-7,6	-0,2	1,7
Investointikulut	604	1.500	1.500	1.500	500	500	500
Valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet		852	856	856	307	307	307
Pysyvien vastaavien luovutustuotot
NETTO	-604	-648	-645	-645	-193	-193	-193
Muutos-%		7,3	-0,6	-0,6	-70,0	0,0	0,0

Kj:n muutokset, 1.000 €	0000	0000	0000	0000
Vakanssin siirto Kh:lta ympäristötoimialalle	74	74	74	74
Menojen vähennys		-904	-743	-678
Yhteensä	74	-830	-669	-604

Kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta

1.000 €	TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Kaupunkiseudun jätehuoltolauta- kunta
Toimintatuotot	159	153	156	156	156	156	156
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut	160	153	156	156	156	156	156
Toimintakate	-1	0	0	0	0	0	0
Muutos-%

Toimielimen investoinnit kv

	Toteutunut 2013	TAM 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Tilainvestoinnit		100	100	100	100

Työvoiman käyttö kv

Henkilötyövuosien kehitys
Htv		TOT 2013	TAM 2014	TAE 2015	Kj:n TAE 2015	TS 2016	TS 2017	TS 2018
Ympäristötoimiala yhteensä – kaikki lau- takunnat		172,2	177*)	175	175
Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölauta- kunta • Rakennuslautakunta • Kaupunkiseudun jätehuoltolau- takunta	Sisältää myös raken- nuslautakun- nan ja kaupunki- seudun jätehuolto- lautakunnan henkilökun- nan	146,3	149,9	147,9	147,9

Rakennuslautakunta	Henkilökunta sisältyy kaupunki- suunnittelu- ja ympäristö- lautakunnan talousarvioon	-	-	-	-	-	-	-
Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta		25,9 7 hlön palkka jaetaan seudullises- ti (Turku 65%)	27,1 9 hlön palkka jaetaan seudulli- sesti (Turku 65%)	27,1 10 hlön palkka jaetaan seudullises- ti (Turku 65%)	27,1 10 hlön palkka jaetaan seudullises- ti (Turku 65%)	seudullinen kustannus- tenjako	seudullinen kustannus- tenjako	seudullinen kustannus- tenjako
Kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta	Henkilökunta sisältyy kaupunki- suunnittelu- ja ympäristö- lautakunnan talousarvioon	Laskute- taan TSJ:ltä 2,5 htv	Laskute- taan TSJ:ltä 2,5 htv	Laskute- taan TSJ:ltä 2,5 htv	Salon seudun liityttyä yhteiseen jätehuolto- organisaa- tioon, laskutus muuttuu	Salon seudun liityttyä yhteiseen jätehuolto- organisaa- tioon, laskutus muuttuu	Salon seudun liityttyä yhteiseen jätehuolto- organisaa- tioon, laskutus muuttuu	Salon seudun liityttyä yhteiseen jätehuolto- organisaa- tioon, laskutus muuttuu

*)

Ympäristöterveydenhuolto

• eläinlääkintähuolto /valvontaeläinlääkäri 1 htv

- palkkakustannukset laskutetaan valtiolta kokonaisuudessaan

- sopimus Raision kanssa ja virka-alue Turku, Raisio, Rusko, Naantali

• eläinhoitola /kaksi eläintenhoitajaa 2 htv

- palkkakustannukset jaetaan 13 sopimuskunnan kesken asukaslukujen suhteessa, Turun osuus n. 50 %

• eläinhoitola/ eläinsuojeluvalvoja 0,5 htv

- puolet palkkakustannuksista jaetaan 13 sopimuskunnan kesken asukaslukujen suhteessa, Turun osuus n. 75 %

*) Ympäristönsuojelu

• ilmansuojeluyhteistyö 2,5 htv/ Raisio, Naantali, Kaarina ja Parainen sekä teollisuus maksavat noin 70 % yhteistyön menoista, Turku noin 30 %

• jätehuoltolautakunnan alaisen henkilökunnan palkkakustannukset 2,5 htv laskutetaan kokonaisuudessaan Turun Seudun Jätehuolto Oy:ltä

*)

Seudullinen esteettömyysasiamies

*)

Seudullinen joukkoliikenne

Ympäristötoimialan, Kiinteistötoimialan ja Vesiliikelaitoksen yhteiset maankäytön strategiset hankkeet (kaavoitus- ja suunnit- telukustannukset sekä infra-, rakennus- ja taseinvestoinnit) kv

Käynnissä olevat maankäytön strategiset hankkeet:

Keskustan kehittäminen - pohjaa keskustan elinvoiman kehitykselle (3.3.1, 3.3.2)
Fortuna –kortteli (Kh)	Kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta lisätään ja kaupunkilaisten yhteisiä kaupunkitiloja sekä kävelyn alueita parannetaan kehitettämällä korttelia luovaa taloutta, kauppaa ja matkailua palvelevaksi alueeksi. Ratkaistaan rakennusten suojelun ja täydennysrakentamisen pääperiaatteet
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava KV
KITO	Rakennusten myynti	1,5	Piharakenteet	-1,0					+ 0,5
Vesiliikelaitos	------	-----		-----		-----		-----
Kauppatori (Kh)	Kauppatorin miljöö kohotetaan arvoiseensa asuun (3.3.2). Tavoitteena on mm.: - parantaa rakenteiden, rakennusten ja valaistuksen laatua ja ulkonäköä - järjestää toimintoja siten, että saavutetaan hyvin toimiva ja kaunis kauppatori - viedä joitakin toimintoja kuten pysäköinti maan alle - muuttaa Yliopistonkatu kävelyalueeksi myös Kauppatorin kohdalla - parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €

YTO	Yleissuunni- telman tarkistus
KITO	Suunnittelu, kilpailutus, kaivaukset	-0,85	infra	-5,0	infra	-5,0	infra	-10,0	-21,5
Vesilaitos	Suunnittelun valvonta	-0,03		-----		-----		-----
Logomon silta ja parkki	Ratapihankadun varrella oleva pysäköintilaitos ja kävelysilta, joka yhdistää keskustan Logomon alueeseen ja mahdollistaa myös pääsyn asemalai- tureille palvellen myös matkojen yhdistämisketjua.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava KV
KITO	Suunnittelu	-0,3	Silta + parkkitalo	-1,8	Silta + parkkitalo	-3.7	Silta + parkkitalo	-1,7	-7,5
Vesilaitos	Suunnittelun valvonta	-0,01		-----		-----		-----
VR konepaja	Kaupunkikeskustan ja kulttuurielän laajentumisalue, missä mahdollista toteuttaa asuinkerrostaloja (AK) 65.080 k-m2 /1300 asukasta, palveluja ja työpaikkoja (Logomo) 32.775 k-m2/ 550 työpaikkaa
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO
KITO	Maankäyttö- sopimus, infra	1,2 -1,2	infra	2,0 -2,0	infra	3,0 -3,0	infra	0,6 -0,6	0,0
Vesilaitos	Vesihuollon suunnittelu ja rakennutta- minen	-1,1	Vesihuollon rakennutta- minen	-1,0	-----	-----	-----	-----	-1,2

Keskustan elinvoimaa - Kupittaa – Itäharju / kampus ja tiedepuisto (3.3.2, 3.3.4)
TYKS U2	Koko sairaalan kehittämisessä tavoitteena on mahdollisimman tehokas toiminta, jossa tilojen keskinäiset yhtey- det eivät saa muodostua esteeksi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (TYKS) sairaala-alueet Kiinamyllynmäel- lä ja Savitehtaankadun varrella on tarkoitus yhdistää Helsingin valtatien päälle rakennettavalla kannella. Kannel- le on suunniteltu rakennettavan nykyisen U-sairaalan korvaavat tilat. Lääketieteellisen tiedekunnan, Medisiinan, laajennus on monialainen yhteishanke, joka rakentuu sairaalatilojen viereen Karjaan radan varrelle. Kupittaan vanhan aseman tontilla on 5000 k-m2 rakentamatonta rakennusoikeutta. Turun joukkoliikennesuunnittelussa tavoitellaan runkolinjojen kehittämistä nopeiksi yhteyksiksi. Yksi runkolinjois- ta Varissuolta keskustaan kulkee Hämeenkadulta Kiinamyllynkadun ja Joukahaisenkadunkautta Kupittaansillalle ja edelleen Kalevantielle. Tämän kaavanmuutoksen yhteydessä tulee tutkia runkolinjan tavoitteet, pysäkkien paikat ja katutilan mitoitus tällä, joukkoliikenteen käytön kannata erittäin keskeisellä alueella.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava KV
KITO	MKS, suun- nittelu	0
Vesiliikelaitos	Vesihuollon suunnittelua	0		-----			-----	-----
Palloiluhalli	Asemakaavan tavoitteena on määritellä tontille käyttötarkoitus, joka mahdollistaa kaupunginhallituksen hyväk- symän tavoitteen mukaisesti palloiluhallin rakentamisen tontille ja toiminnan edellyttämien pysäköintipaikkojen sijoittamisen ensisijaisesti tontille. Tavoitteena on mahdollistaa myös nykyisen kaavan mukainen toiminta, mikäli palloiluhalli ei toteudu kyseiselle tontille.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Kaavatalous netto xx €
YTO	Asemakaava KV

KITO
Vesilaitos	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----	-----
Pääskyvuorenrinne	Tavoitteena on toteuttaa uusi asuinalue, jonka yhteydessä tulee tarkastella alueen liittyminen olemassa olevaan katu-, kävely- ja pyörätieverkostoon. Jaaninpuiston merkitystä alueelle tulee vahvistaa. Suunnittelualueen maa- pohja on kaupungin omistuksessa.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Xxxxxxxxxx	€	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO					suunnittelu	-0,15
Vesilaitos	-----	-----	-----	-----	Vesihuollon suunnittelu	-0,03	-----	-----

Linnakaupunki – merellinen kaupunkikeskusta (3.3.1; 3.3.3; 3.3.4; 3.3.5; 3.3.9)
Kirstinpuisto	Tavoitteena on kaupunkikeskustan laajentaminen ja merellisen kaupunkikeskusta kehittäminen. Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunkikeskustan elinvoimai- suutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaikkaympäristöjä. Veden läheisys lisää kau- pungin vetovoimaisuutta. Alueen pinta-ala on noin 17,3 ha.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Toimenpide	milj. €	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaava- luonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO			MKS				suunnittelu	-0,025	-0,025
Vesiliikelaitos	-----	-----	-----	-----	-----	-----	vesihuollon suunnittelu	-0,04
Herttuankulma	Tavoitteena on kaupunkikeskustan laajentaminen ja merellisen kaupunkikeskusta kehittäminen. Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunkikeskustan elinvoimai- suutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaikkaympäristöjä. Veden läheisys lisää kau- pungin vetovoimaisuutta. Alueelle on tarkoitus sijoittaa palvelukeskus ja kerrostalovaltainen asuinalue yli 2000 asukkaalle. Kumppanuushanke (3.3.3). Alueen pinta-ala on noin 8 ha.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Xxxxxxxxxx	€	Kaavatalous netto milj. €
YTO	Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO			MKS		Suunnittelu	-0,015	toteutus	-0,05	-0,65
Vesilaitos	-----	-----	-----	-----	vesihuollon suunnittelu	-0,02	toteutus	-0,05
Vaasanpuisto	Tavoitteena on kaupunkikeskustan laajentaminen ja merellisen kaupunkikeskusta kehittäminen. Pyrkimyksenä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunkikeskustan elinvoimai- suutta ja kilpailukykyä tarjoamalla mm. houkuttelevia asuin- ja työpaikkaympäristöjä. Veden läheisys lisää kau- pungin vetovoimaisuutta. Linnakaupungin osayleiskaavan yleistavoitteena on ollut kehittää aluetta asumis-, toimisto- ja liiketilakäyttöön, sekä luoda Turkuun ainutlaatuinen merellinen kaupunginosa. Kyseessä on enitnen jätevedenpuhdistamon alue. Alueen pinta-ala on noin 10 ha.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Kaavatalous netto xx €
YTO	Uusi asema- kaavaluonnos		Asemakaa- vaehdotus		Asemakaava KV
KITO							Suunnittelu	-0,025	-0,025
Vesilaitos	-----	-----	-----	-----	-----	-----	Vesihuollon suunnittelu	-0,03
Harppuunakortteli	Yleistavoitteena on kaupunkikeskustan laajentaminen ja merellisen kaupunkikeskusta kehittäminen. Pyrkimyk- senä on strategian tavoitteiden mukaisesti luoda pohjaa kaupungin kasvulle, kehittää kaupunkikeskustan elin- voimaisuutta ja kilpailukykyä tarjoamalla tässä hankkeessa vetovoimainen, houkutteleva asuinympäristö Turun linnan läheisyydestä linnan asemaa ja merkitystä kunnioittaen. Alueelle tarkoitus sijoittua myös liike- ja toimisto- tilaa.
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus

	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Kaavatalous netto xx €
YTO	Asemakaava voimaan
KITO
Vesilaitos	-----	-----					-----	-----
Linnanfältti	Linnanfältin alueen toteutuksen pääteemoja ovat kokeellinen puurakentaminen, kaupunkirakennetta eheyttävä (3.3.4) ympäristöönsä sopeutuva täydennysrakentaminen, visuaalinen ja toiminnallinen kaupunkikeskustamai- suus, asumisen uudet muodot (3.3.5) , hankkeen eri toimijoiden yhteistoiminta kehittämistyössä (3.3.3) sekä vahvan omaleimaisen imagon ja identiteetin luominen alueelle arkkitehtonisesti modernin yleisilmeen ja ympä- ristötaiteen avulla (3.3.10).Uudisrakentamisella on tarkoitus vahvistaa historian ja olemassa olevan rakennus- kannan antamia lähtökohtia (2.3.7; 3.3.8).
	TA 2015		TS 2016		TS 2017		TS 2018		Toteutus
	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Toimenpide	€	Kaavatalous netto xx €
YTO
KITO	infra	-0,35	infra