Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimus

Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimus

1.11.2010¬31.10.2013

PL 340 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki

Puhelin (09) 172 853, Faksi (09) 664 616 xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxx.xx

xxx.xxxx.xx

Toimitusjohtaja	Xxxxx Xxxxxxxxxxx
Apteekkien työsuhdeasiat	Xxxxx Xxxxxxxxxxx	(00) 0000 0000
	Xxxxx Xxxxxxx	(00) 0000 0000
Sihteeri	Xxxxx Xxxxxxxxx	(00) 0000 0000

Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimus

Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimus 1.11.2010−31.10.2013 1

1.11.2010–31.10.2013

S I S Ä L L Y S

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO 7

1. SOPIMUKSEN SOVELTAMINEN 12

1 § Soveltamisala 12

2. TYÖSUHDE. 12

2 § Työnjohto 12

3 § Työsopimus ja koeaika 12

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus 13

Irtisanomisaika 13

Määräaikainen työsopimus 14

Työsuhteen purkaminen 14

Päättämistoimenpiteet 14

Lomautus 15

3. TYÖAIKA 15

5 § Työaika 15

Säännöllinen työaika 15

Työajan järjestäminen 16

Työvuoroluettelo 17

Yöpäivystys 17

Varallaolo 18

6 § Ruoka- ja kahvitauko 18

Ruokatauko 18

Kahvitauko 18

7 § Vapaat 18

Vuorokausilepo 18

Viikoittainen vapaa-aika 18

Vapaapäivä 19

Arkipyhälyhennys 21

Kokoaikaiset 21

Osa-aikaiset 21

8 § Lisä- ja ylityö 22

Lisä- ja ylityökorvauksen laskeminen 22

Tuntipalkka 24

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana 24

Työaikapankki 24

9 § Sunnuntaityö 25

4. PALKKAUS 26

10 § Palkat 26

Palkan suuruus 26

Farmasiaoppilaan palkka 26

Palkkaryhmät 26

Palvelusvuodet 26

Työkohtaisuuslisä 27

Henkilökohtainen lisä 27

Apteekin / sivuapteekin hoito 28

Kuntien kalleusluokitus 28

11 § Työaikalisät 29

Iltalisä 29

Lauantai- ja aattolisä 29

Yölisä 29

Korotettu lisä 29

Lisien maksaminen 29

Lisien vaihto vapaa-aikaan 29

12 § Osa-aikaisen palkka 30

13 § Osakuukauden palkka 30

5. POISSAOLOT 32

14 § Sairastuminen 32

Palkanmaksuedellytykset 32

Ilmoitusvelvollisuus 32

Lääkärintodistus 32

Palkanmaksu 32

Sairauden uusiutuminen 35

15 § Tilapäinen poissaolo 35

Äkillinen sairaus perheessä 35

Vihkiminen ja merkkipäivä 36

Kuolema ja hautajaiset 36

Farmasialiiton luottamustehtävät 37

Yhteiskunnalliset tehtävät 37

Kertausharjoitukset 37

Poissaolon edellytykset ja vuosilomaedut 37

16 § Lääkärintarkastukset 38

Palkanmaksuedellytykset 38

17 § Lapsen syntymä 39

Perhevapaat 39

Ilmoitusajat 39

Palkanmaksu 39

Etuudet 40

6. VUOSILOMA 41

18 § Vuosiloma 41

Loman pituus 41

Loman antaminen 42

Loma ja vapaapäivät 43

Lomapalkka ja lisät 44

Lomapalkan maksaminen 46

Lomakorvaus 47

19 § Lomaltapaluuraha 47

Maksamisedellytykset 47

Suuruus 47

Lomaltapaluurahan maksaminen 48

Hoito-, opinto- ja vuorotteluvapaa sekä

muu palkaton vapaa 49

Eläkkeelle siirtyminen 49

Varusmiespalvelus 49

Työsuhteen päättyminen loman aikana 49

7. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN 50

20 § Työpaikkakohtainen sopiminen 50

8. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 51

21 § Erinäiset määräykset 51

Luottamusmies 51

Koulutus 51

Työtakki 52

Jäsenmaksuperintä 52

Ryhmähenkivakuutus 52

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA 53

22 § Erimielisyydet 53

Paikalliset neuvottelut 53

Liittoneuvottelut 53

Työtuomioistuin 53

Työtaistelutoimenpiteet 53

10. NÄHTÄVILLÄ PITO JA VOIMASSAOLO 54

23 § Sopimuksen nähtävillä pito 54

24 § Sopimuksen voimassaolo 54

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 55

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAINEN ERÄ 57

TYÖAIKAPANKKIPÖYTÄKIRJA 62

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 64

KOULUTUSSOPIMUS 71

YHTEINEN KANNANOTTO AMMATILLISEN OSAAMISEN YLLÄPITÄMISESTÄ JA KEHITTÄMISESTÄ 74

PALKKARYHMITTELY 76

FARMASEUTTIEN PALKAT 1.11.2010–31.10.2011 77

PROVIISORIEN PALKAT 1.11.2010–31.10.2011 78

KUNTIEN KALLEUSLUOKITUS 79

TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET 81

PERHEVAPAAT 84

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO

A Aattolisä 29, 44, 46, 77

Adoptiovapaa 39

Allekirjoituspöytäkirja 55–57

Ammatillinen koulutus 51, 68, 72

Ammattiyhdistysjäsenmaksu 52 Arkipyhälyhennys

- kokoaikaiset 21, 22

- osa-aikaiset 21, 22

D Direktio 12, 80

E Epidemia 32

Erimielisyydet 53

F Farmasialiiton luottamustehtävät 37 Farmasiaoppilas 26, 77

H Hammassairaus (äkillinen) 38 Hautajaiset 36

Henkilökohtainen lisä 27

Hoitolisä 28

Hoitovapaa 26, 39, 43, 49, 76, 84

I Iltalisä 29, 43, 44, 46, 77

Irtisanominen, -sanoutuminen 13–15

Isyysvapaa 16, 26, 39, 77

J Jakaja

- tuntipalkka 24

- työpäivän palkka 30, 31

- vuosilomapäivän palkka 31 Jouluaatto 29, 43

Juhannusaatto 29, 43

Järjestäytymisoikeus 12

Jäsenmaksuperintä 52

K Kahvitauko 18

Kuntien kalleusluokitus 28, 79 Kuukausipalkan jakaja

- tuntipalkka 24

- työpäivän palkka 31

- vuosilomapäivän palkka 31 Kuukausipalkan osittaminen 30, 31

L Laboratorio- ja röntgentutkimukset 38 Lapsen sairastuminen 35, 36

Lauantailisä 29, 44, 46, 77 Lisät

- aattolisä 29, 44, 46, 77

- henkilökohtainen lisä 27

- hoitolisä 28

- iltalisä 29, 44, 46, 77

- lauantailisä 29, 44, 46, 77

- työkohtaisuuslisä 27

- yölisä 29, 44, 46, 77

- maksaminen 29

- vaihto vapaa-aikaan 29 Lisätyö 22–24

Lomakausi 41, 42

Lomakorvaus 47

Lomanmääräytymiskuukausi 41, 42

Lomanmääräytymisvuosi 38, 41

Lomapalkka 44–46

Lomaltapaluuraha 47–49

Lomautus 13, 15, 62

Luottamusmies 50, 51, 64–69

Luottamusmiessopimus 64–69

Luottamustehtävät 37, 68, 69

Lääkärintarkastus 38

Lääkärintodistus 32, 35

M Merkkipäivä (50-, 60-vuotta) 36

Määräaikainen työsopimus 14, 50

N Neuvottelujärjestys 51, 53, 69

O Osa-aikatyöntekijä

- arkipyhälyhennys 21, 22

- kuukausipalkka 30–31

- palvelusvuodet 26

- tuntipalkka 24

- vuosilomapalkka, tuntipalkkainen 44, 45

P Paikalliset neuvottelut 53, 69

Palkkaryhmät 26, 76, 77, 78

Palkkataulukot 77, 78

Palvelusvuodet 26, 27

Palvelusvuosiportaan muutos 27, 61

Pekkaspäivä 19, 20

Periodi 16, 17, 19

Periodiylityö 22 Poissaolot, tilapäiset

- Farmasialiiton luottamustehtävät 37

- hammassairaus, äkillinen 38

- hautajaiset 36

- kertausharjoitukset 37

- kuolemantapaus 36

- laboratoriotutkimus 38

- lapsen sairaus 35

- lääkärintarkastukset 37, 38

- merkkipäivä (50-, 60-vuotta) 36

- perheenjäsenen sairaus 35

- röntgentutkimus 38

- vihkiäiset 36

- yhteiskunnalliset tehtävät 37 Purku 13, 14, 66

Päiväpalkka

- työpäivä 30, 31

- vuosilomapäivä 31

R Ruokatauko 18

Ryhmähenkivakuutus 52

S Sairastuminen 32

Sairausajan palkka 32–35

Sairauspäiväraha 33–34

Seulontatutkimukset 38

Soveltamisala 12

Suhteutettu kuukausipalkka 30

Sunnuntaityö 25

Sunnuntaityökorvaus 25, 23, 24

T Tapaturma 32

Tasaus 46 Tauot

- kahvitauko 18

- ruokatauko 18

Terveystarkastukset 38

Tuntipalkkainen 22, 24, 30, 45 Työaikaa lyhentävät päivät

- kokoaikaiset 15, 21

- osa-aikaiset 21, 25

Työajan lyhennysmallit 15

Työkohtaisuuslisä 27

Työnjohto-oikeus 12, 80

Työpaikkakohtainen sopiminen 50, 16, 17, 18, 19, 29, 43, 46, 48, 49

Työpalkat 26–29, 77–78

Työsopimus 12, 80–83 Työsopimuslomake ja täyttämisohje 80–83

Työsuhteen päättyminen 13–15, 16, 47, 49, 57, 63, 66

Työtaistelutoimenpiteet 53

Työtakki 52

Työterveystarkastukset 38

Työvuoroluettelo 17, 20, 23

V Vapaapäivä 15, 16, 19, 20

Varallaolo 18

Vanhempainvapaa 16, 26, 39, 40

Vihkiäiset 36

Viikkoylityö 22, 23

Viikoittainen vapaa-aika 18

Vuorokausilepo 18

Vuorokautinen ylityö 22, 23

Vuorotteluvapaa 49

Vuosityöajan lyhennys 15, 16

Y Yhteiskunnalliset tehtävät 37 Ylityö

- periodiylityö 22–24

- viikkoylityö 22–24

- vuorokautinen ylityö 22–24 Yölisä 29, 44, 46, 77

Yöpäivystys 17, 18

Ä Äitiysvapaa 26, 39, 40

Äitiysraha 39

APTEEKKIEN SUOMEN‌‌‌‌

TYÖNANTAJALIITTO FARMASIALIITTO

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUS

1. SOPIMUKSEN SOVELTAMINEN

1 § Soveltamisala

1. Sopimusta noudatetaan apteekeissa

- farmaseuttien

- proviisorien

- farmasiaoppilaiden työsuhteisiin.

2. Sopimus sitoo sopijapuolten jäseniä.

2. TYÖSUHDE

2 § Työnjohto

1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä.

2. Työnantaja ottaa ja erottaa työntekijät.

3. Järjestäytymisoikeus on loukkaamaton.

3 § Työsopimus ja koeaika

1. Työsuhteen alussa on tehtävä kirjallinen työsopimus noudattaen työ- ehtosopimuksen liitteenä (s. 80) olevaa mallia.

2. Koeajasta voidaan sopia työsopimuksessa.

3. Koeajan pituus on enintään 4 kuukautta.

Kahdeksaa (8) kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestosta.

4. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta. Työsuhde lakkaa tällöin sen työpäivän päättyessä, jonka aikana purkuilmoitus annetaan.

4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus

Irtisanomisaika

1. Työnantajan noudattama irtisanomisaika on, ellei pidemmästä irtisano- misajasta ole sovittu,

työsuhteen jatkuttua	irtisanomisaika
enintään 5 vuotta yli 5–enintään 10 vuotta yli 10 vuotta	2 kuukautta 3 kuukautta 4 kuukautta

2. Työntekijän noudattama irtisanomisaika on 1 kuukausi, ellei muusta ole sovittu.

3. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.

Esimerkki 1.

Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhde päättyy järjes- tysnumeroltaan samana päivänä, kun irtisanominen on suoritettu. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa määräaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä.

Irtisanomisaika 2 kk

4.3. <——————— 2 kk ———————> 4.5.

irtisanominen työsuhteen

viimeinen päivä

Irtisanomisaika 3 kk

30.11. <——————— 3 kk ———————> 28.2.

työsuhteen viimeinen päivä (kuukauden viimeinen päivä)

Määräaikainen työsopimus

4. Määräaikainen työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista, ellei toisin ole sovittu.

5. Työnantajan on ilmoitettava hyvissä ajoin työntekijälle sopimuksen päät- tymisajankohdasta, jos se on vain työnantajan tiedossa.

6. Päättäessään määräaikaisen työsuhteen ennen määräaikaa ilman pur- kuperustetta työntekijä maksaa työnantajalle kertakorvauksena kahden viikon palkan tai laiminlyödyn työkauden ollessa lyhyempi sitä vastaavan määrän.

Korvauksen kuittaaminen määräytyy työsopimuslain 2 luvun 17 §:n mu- kaan.

7. Päättäessään määräaikaisen työsuhteen ennen määräaikaa ilman pur- kuperustetta työnantaja korvaa työntekijälle aiheuttamansa vahingon työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan.

Työsuhteen purkaminen

8. Työsuhteen purkaminen määräytyy työsopimuslain mukaan.

Purettaessa työsuhde lopputili maksetaan viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä lukien.

Päättämistoimenpiteet

9. Irtisanominen, irtisanoutuminen ja työsuhteen purkaminen suoritetaan kirjallisesti tai muuten todistettavasti.

10. Irtisanomisen syy ja työsuhteen päättymisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti työntekijälle.‌

Lomautus

11. Toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa työsopimuslain ja apteekkien yhteistoimin- tasopimuksen mukaisesti.

3. TYÖAIKA

5 § Työaika

Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 115 tuntia 3 viikossa. Muuta periodia käytettäessä työaika on keskimäärin enintään 38 tuntia 20 minuuttia vii- kossa.

2. Säännöllisen keskimääräisen työajan ollessa 120 tuntia 3 viikossa tai 40 tuntia viikossa, kokoaikainen työntekijä ansaitsee ylimääräisiä vapaapäiviä kalenterivuodessa seuraavasti:

Kuukaudet, joissa työskennelty keskimäärin 40 t / vko	Vapaapäivien lukumäärä
2–3 kuukautta	2 vapaapäivää
4–6 kuukautta	4 vapaapäivää
7–8 kuukautta	6 vapaapäivää
9–10 kuukautta	8 vapaapäivää
11–12 kuukautta	10 vapaapäivää

Edellä mainittuihin kuukausiin luetaan ne kalenterikuukaudet, joissa työn- tekijällä on vähintään 14 työpäivää.

Työpäivien veroisiksi lasketaan myös:

- työehtosopimuksen 15 §:n tilapäiseen poissaoloon liittyvät vuosilo- maa kerryttävät päivät (s. 37) ja

- vuosilomalain 7 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta ko. pykälän

2. momentin 1 kohdan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainva- paata, 2 kohdan sairautta ja tapaturmaa, 3 kohdan kuntoutusta, 5 kohdan opintovapaata, 7 kohdan lomautusta ja 8 kohdan työviikkojen lyhentämistä.

3. 2. kohdan vapaapäivät annetaan

- seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä tai

- 20 §:n mukaisella sopimuksella seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.

Jos vapaapäivä tai yhdistetyt vapaapäivät annetaan muuna ajankohtana kuin työntekijä on esittänyt tai on sovittu, siitä ilmoitetaan työntekijälle vähintään 2 viikkoa etukäteen.

Vapaapäivät kerryttävät vuosilomaa. Työsuhteen päättyessä

- pitämättömät vapaapäivät korvataan vastaavalla päiväpalkalla

(jakajana 21,5)

- liikaa annettujen vapaapäivien palkka vähennetään palkkaennakkona lopputilistä.

Vapaapäivät voidaan antaa vastaavana rahakorvauksena 20 §:n mukaan sopimalla.

4. Työntekijän kanssa voidaan sopia 20 §:n mukaan muusta järjestelmästä, joka toteuttaa työajan lyhennyksen vuositasolla. Sopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan, ellei toisin sovita.

5. Työviikko alkaa maanantaina, ellei pätevät syyt toisin edellytä.

6. Vuorokausi alkaa klo 00.

Työajan järjestäminen

7. Säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimääräisenä viikkotyöaikana 2–8 viikon periodissa.

8. Periodin pituus voi poikkeuksellisesti vaihdella 2–8 viikon puitteissa.

9. Pysyvästä periodin vaihtelusta tai pidemmän periodin käytöstä sovitaan 20 §:n mukaisesti työntekijän kanssa.

10. Säännöllinen työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.

11. Säännöllinen työaika voidaan työntekijän halutessa sopia 20 §:n mukai- sesti enintään 10 tunniksi vuorokaudessa. Tällöin viikossa on enintään 4 työpäivää.

Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

12. Säännöllinen työaika voidaan 7 §:n 4. kohdan mukaan sovittaessa järjestää enintään 56 tunniksi viikossa.

13. Työajan jakaminen samana työpäivänä kahteen vuoroon, joiden välillä on yli 2 tuntia, edellyttää

- tilapäisiä painavia syitä tai

- työntekijän suostumusta.

14. Alle neljän (4) tunnin työvuoroa ei tule käyttää, ellei perusteltu syy tai työntekijän tarpeet tätä edellytä. Tämä kirjaus ei muuta 13. kohtaa.

Työvuoroluettelo

15. Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo, jossa on työntekijän

- säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sekä

- päivittäiset lepoajat.

Työvuoroluettelo annetaan kirjallisesti tiedoksi viimeistään kaksi viikkoa ennen periodin alkua. Tämän jälkeen sitä saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

Yöpäivystys

16. Yöpäivystystä on päivystävässä apteekissa klo 24.00–8.00 tehty työ.

17. Yöpäivystyksen päättymisvuorokautena työntekijää voidaan pitää työssä

- painavista syistä tilapäisesti tai

- hänen omalla suostumuksellaan.

18. Yöpäivystyksessä tehdään vain vakiintuneen käytännön mukaiset työt.‌

Varallaolo

19. Varallaolo määräytyy työaikalain 5 §:n mukaan.

6 § Ruoka- ja kahvitauko

Ruokatauko

1. Työaikalain 28 §:stä poiketen on sovittu seuraavaa:

- jos vuorokautinen työaika on 7 tuntia pidempi, työntekijälle järjeste- tään ruokailumahdollisuus työaikana

- ruokailuun tarvittava aika on pääsääntöisesti 20 minuuttia.

Kahvitauko

2. Työntekijälle varataan mahdollisuus kahvitaukoon työn lomassa seuraa- vasti:

Työpäivän pituus	Kahvitauko
yli 7 tuntia 6 tuntia–7 tuntia 4 tuntia–alle 6 tuntia	10 minuuttia 15 minuuttia 10 minuuttia

Kahvitauosta voidaan paikallisesti sopia toisin.

7 § Vapaat

Vuorokausilepo

1. Työntekijälle annetaan jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika.

2. Vuorokausilevosta voidaan sopia toisin työntekijän kanssa 20 §:n mukai- sesti. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään 7 tuntia.

Viikoittainen vapaa-aika

3. Viikoittainen vapaa-aika on 35 tuntia työaikalain 31 §:n mukaan.

4. Työntekijän kanssa voidaan sopia 20 §:n mukaisesti viikoittaisen vapaa- ajan siirtämisestä edelliselle tai seuraavalle viikolle. Tällöin perättäisten

työpäivien määrä on enintään 10.

Vapaapäivä

5. Työntekijällä on viikoittaisen vapaa-ajan lisäksi yksi vapaapäivä kutakin työaikaperiodin työssäoloviikkoa kohti.

Vapaapäivä voidaan antaa

- saman viikon aikana tai

- yhdistämällä työaikaperiodissa kaksi tai useampia vapaapäiviä yh- deksi tai useammaksi yhdenjaksoiseksi vapaaksi tai

- siirtämällä se työpaikkakohtaisella sopimuksella muuhun työaika- periodiin.

Esimerkki 2.

Työaika 120 tuntia 3 viikossa.

1. viikko:

2. viikko:

3. viikko:

T = työpäivä

V = vapaapäivä

VV = viikoittainen vapaa-aika PP = ”Pekkaspäivä” (s. 15)

Vapaapäivä on pyrittävä sijoittamaan viikoittaisen vapaa-ajan yhteyteen.

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	T	T	VV	T

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
V	T	T	T	T	T	VV

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
T	T	T	PP	V	V	VV

Esimerkki 3.

Työaika keskimäärin 40 tuntia viikossa.

|———————————————————|

Sairausloma

Torstaina kyseisellä viikolla arkipyhä.

Sairausloman alta ei vapaapäiviä siirretä myöhempään ajankohtaan.

|—————————|

Sairausloma

Työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä (V) on sairausloman ulko- puolella, joten työntekijä palaa töihin perjantaina.

T = työpäivä

PP = ”Pekkaspäivä” (s. 15) V = vapaapäivä

VV = viikoittainen vapaa-aika

6. Poissaolot eivät aiheuta muutosta sovittuihin, ilmoitettuihin tai työvuoro- listaan ennen poissaoloa merkittyihin vapaapäiviin.

Työvuoro-	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
luettelo:	T	T	T	-	PP	V	VV

Työvuoro-	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
luettelo:	T	T	T	V	T	T	VV

7. Työntekijän kanssa voidaan sopia 6-päiväisestä työviikosta. Allekirjoitta- jajärjestöjen on hyväksyttävä sopimus.

Järjestöjen välisellä sopimuksella voidaan 5-päiväisestä työviikosta poiketa muulloinkin paikallisista pätevistä syistä.

Arkipyhälyhennys

8. Työaikaa lyhentävät

- pitkäperjantai

- toinen pääsiäispäivä

- helatorstai

- juhannusaatto.

Työaikaa lyhentävät maanantaista perjantaihin sijoittuvat:

- uudenvuodenpäivä

- loppiainen

- vapunpäivä

- itsenäisyyspäivä

- jouluaatto tai toinen joulupäivä

- ensimmäinen joulupäivä.

Työajan lyhennys annetaan lyhentävän päivän sisältävällä periodilla. Arkipyhälyhennykset eivät koske:

- enintään kuukauden kestäviä määräaikaisia työsuhteita

- työntekijöitä, jotka työskentelevät vain 1.6.–31.8. välisenä aikana.

Kokoaikaiset

9. Työajan lyhennys on 7 tuntia 30 minuuttia lyhennyspäivää kohden.

Työajan lyhennys on 8 tuntia lyhennyspäivää kohden keskimääräisen viikkotyöajan ollessa 40 tuntia viikossa.

Lyhennys toteutetaan antamalla yhdenjaksoinen vapaa. Jos se ei ole mahdollista, lyhennetään periodin tuntimäärää muulla tavalla.

Osa-aikaiset

10. Osa-aikaisen työaikaa lyhennetään sillä tuntimäärällä, joka saadaan jakamalla työsopimuksessa sovittu keskimääräinen viikkotyöaika 5:llä.

Osa-aikaisen työajan lyhennys voidaan sopia rahakorvauksena.

Esimerkki 4.

Osa-aikaisen työntekijän työpäivien lukumäärä viikossa vaihtelee. Palkka maksetaan tuntipalkkana, koska työrytmin takia hänelle ei pystytä määrittelemään ositettua kuukausipalkkaa.

Osa-aikaisen tuntipalkkaisen arkipyhälyhennys edellyttää työsken- telyä kyseisellä viikolla, mikäli keskimääräinen viikkotyöaika on alle 12 tuntia viikossa.

Keskimääräinen viikkotyöaika lasketaan kolmen edeltävän kuukau- den ajalta.

8 § Lisä- ja ylityö

Lisä- ja ylityökorvauksen laskeminen

1. Lisä- ja ylityökorvauksia laskettaessa työvuoroluetteloa verrataan työ- aikaperiodin yksittäisenä päivänä ja viikkona tehtyihin työtunteihin sekä periodin kokonaistunteihin.

2. Lisätyö syntyy ylitettäessä työvuoroluettelon mukainen tuntimäärä, mutta ei ylityörajoja. Lisätyöstä maksetaan korottamatonta tuntipalkkaa.

3. Vuorokautinen ylityö syntyy tehtäessä yli 9-tuntisia päiviä tai yli 10- tuntisia (työpaikkakohtainen sopimus) päiviä. Yli 9 tuntia / 10 tuntia vuo- rokaudessa tehdystä työstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta 100 %:lla korotettu palkka.

4. Viikkoylityö syntyy viikon työtuntien ylittäessä vielä 48 tuntia tai 56 tun- tia (7 §:n 4. kohdan sopimus) saman viikon mahdollisten vuorokautisten ylityötuntien vähentämisen jälkeen. Viikkoylityötunnit korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla.

5. Periodiylityö syntyy työaikaperiodin kokonaistuntien ylittäessä vielä peri- odin enimmäistuntimäärän (viikkojen lukumäärä x 40 tuntia) mahdollisten vuorokautisten ja viikkoylityötuntien vähentämisen jälkeen. Periodiylityö korvataan maksamalla 20 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

6. Lisä- ja ylityökorvausta laskettaessa työaika pyöristetään lähimpään nel- jännestuntiin.

Esimerkki 5.

1. vko Työvuoroluetteloon merkitty 37 t, tehty 37 t

2. vko Työvuoroluetteloon merkitty 37 t, tehty 37 t

3. vko Työvuoro-	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su	yht.
luettelo	8	8	8	9	8	-	-	41 t = 115 t/3 vko
Tehty	8	8	8	10	9	-	12	55 t = 129 t/3 vko
Lisätyö 0 %					1	4		5
Vuorok. ylityö 50 %			1			2		3
Vuorok. ylityö 100 %						1		1
Vkoylityö 50 %						3		3
Periodiylityö 50 %						2		2
Sunnuntaityökorvaus						12		12
Korvaukset:

Lisätyö

120 tunnin ja työvuoroluetteloon merkityn 115 tunnin erotus on lisätyötä, joka korvataan korottamattomalla tuntipalkalla. Lisätyötä on tehty 1 tunti perjantaina ja 4 tuntia sunnuntaina.

Vuorokautinen ylityö

Torstaina ja sunnuntaina on ylitetty 9 tuntia. Torstain vuorokautinen ylityötunti korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla. Sunnuntain kol- mesta vuorokautisesta ylityötunnista kaksi ensimmäistä korvataan 50 %:lla ja yksi tunti 100 %:lla korotetulla palkalla.

Viikkoylityö

Viikossa on tehty 55 tuntia. Tästä vähennetään saman viikon jo kor- vatut vuorokautiset 4 ylityötuntia. Viikkoylityötä on 48 tunnin ylite eli 3 tuntia, jotka korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla. Viikkoylityötä on tehty sunnuntaina lisätyön jälkeen.

Periodiylityö

Jaksossa on tehty kaikkiaan 129 tuntia. Tästä vähennetään jo korva- tut 4 tuntia vuorokautista ylityötä ja 3 tuntia viikkoylityötä. Jäljelle jää 122 tuntia. 120 tuntia ylittävät 2 tuntia on periodi-ylityötä ja korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla. Periodiylityötä on tehty sunnuntaina lisätyön ja viikkoylityön jälkeen.

Sunnuntaityö

Sunnuntaina tehdyiltä 12 tunnilta maksetaan ylityökorvausten lisäksi sunnuntaikorotuksena yksinkertainen tuntipalkka tai annetaan so- pimalla vastaava vapaa-aika 9 §:n 3. kohdan mukaan.

Tuntipalkka

7. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka mahdollisine henkilökoh- taisine lisineen luvulla 160.

Osa-aikatyöntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla palvelusvuosia vastaa- va täyden työajan taulukkopalkka mahdollisine henkilökohtaisine lisineen luvulla 160. Osa-aikalisää ei huomioida laskennassa.

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana

8. Lisä- ja ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikaan työaikalain 23 §:n mukaan.

Esimerkki 6.

Työntekijä on tehnyt 5 tuntia lisätyötä ja 2 tuntia vuorokautista ylityötä. Vapaana annetaan 5 tuntia lisätyöstä ja 2 tuntia 50 %:lla korotettuna eli 3 tuntia. Yhteensä vapaata annetaan 8 tuntia.

Työaikapankki

9. Pöytäkirja työaikapankista on työehtosopimuksen liitteenä (s. 62).

9 § Sunnuntaityö

1. Sunnuntaityö määräytyy työaikalain 33 §:n mukaan.

2. Sunnuntaina tai kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka.

Esimerkki 7.

Työntekijä on työskennellyt työvuoroluettelon mukaisesti sunnuntai- na 6 tuntia. Sunnuntaityön peruspalkka sisältyy kuukausipalkkaan. Sunnuntaityökorvauksena työntekijälle maksetaan kuukausipalkan lisäksi yksinkertainen tuntipalkka 6 tunnilta. Tuntipalkka määräytyy 8 §:n 7. kohdan mukaan.

3. Sunnuntaityökorvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vastaavaan vapaa- aikaan työaikalain 23 §:n mukaan.

4. Pöytäkirja työaikapankista on työehtosopimuksen liitteenä (s. 62).

4. PALKKAUS‌

10 § Palkat

Palkan suuruus

1. Palkan suuruuteen vaikuttavat:

- työtehtävät

- koulutus

- palvelusvuodet

- lisät

- xxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxx.

Farmasiaoppilaan palkka

2. Farmasiaoppilaan pakollisen harjoittelun vähimmäispalkka on 45 % farmaseuttien palkkataulukon II palkkaryhmän 1. vuoden palkasta I kal- leusluokassa.

Palkkaryhmät

3. Työntekijä sijoitetaan palkkaryhmään päätehtävän perusteella. Tehtäviin voi sisältyä muutakin kuin palkkaryhmän mukaista työtä. Palkkaryhmittely on sopimuksen liitteenä (s. 76).

4. Palkkaryhmän uudelleen määrittely edellyttää, että ennalta tiedetään tehtävien jatkuvan yli kaksi kuukautta. Palkkaus muuttuu ryhmittelyn mu- kaiseksi siitä päivästä, jolloin ryhtyy tehtävää hoitamaan siihen päivään, jolloin tehtävä päättyy.

5. Työntekijälle ilmoitetaan kirjallisesti

- työtehtävien muutoksesta

- palkkaryhmästä

- työkohtaisuuslisän perusteena olevasta tehtävästä.

Palvelusvuodet

6. Palkkataulukon palvelusvuosiin lasketaan

- työssäolokuukaudet, lukuun ottamatta farmasiaoppilaan pakollista harjoittelua

- palkkaan oikeuttava poissaoloaika

- lakisääteinen äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa (hoitovapaata ja muuta palkatonta vapaata ei lasketa palvelusaikaan).

Osa-aikaisen palvelusvuodet kertyvät seuraavasti:

Keskimääräinen viikkotyöaika	Osa-aikaisesta työsuhteesta palvelusvuosiin lasketaan
10–19 tuntia 20–29 tuntia 30 tuntia tai enemmän	puolet (1/2) kaksi kolmasosaa (2/3) kaikki

10-tunnin alarajaa sovelletaan palvelusvuosien ansaintaan 1.11.2010 jälkeen.

7. Palvelusvuosia laskettaessa apteekkipalveluun rinnastetaan työskentely farmaseuttina tai proviisorina

- lääketehtaassa

- lääketukkukaupassa

- sairaala-apteekissa

- lääkekeskuksessa.

8. Muu hyödyllinen työkokemus otetaan kohtuullisessa määrin huomioon palvelusvuosia laskettaessa.

9. Proviisorin palvelusvuosiin lasketaan apteekkipalvelu farmaseuttina.

10. Palvelusvuosiportaan muuttuessa palkkaus muuttuu seuraavan palkan- maksukauden alusta lukien.

Työkohtaisuuslisä

11. Vähintään 5 %:n suuruista työkohtaisuuslisää maksetaan työntekijän hoitaessa omaa palkkaryhmäänsä vaativampia tai vastuunalaisempia osatehtäviä, kuten työsuhdeasioiden hoitoa.

Työkohtaisuuslisää ei makseta, jos kyseiset tehtävät on otettu huomioon jo palkkaryhmässä.

Henkilökohtainen lisä

12. Henkilökohtaista lisää suositellaan maksettavaksi erityisestä ansiosta, työtehosta ja ammattitaidosta. Erityinen ansio voi olla esimerkiksi työnte- kijän työssään käyttämä hyvä kielitaito.

Apteekin / sivuapteekin hoito

13. Yli 2 kuukautta kestävään hoitoon sovelletaan sopimuksen liitteenä olevaa palkkaryhmittelyä.

14. Apteekkia tai sivuapteekkia yhdenjaksoisesti yli viikon, mutta enintään kaksi kuukautta hoitavalle proviisorille tai farmaseutille maksetaan hoidon alusta lukien hoitolisää

- 10 %:a, jos edellisen kalenterivuoden reseptiluku on enintään 50.000.

- 15 %:a, jos edellisen kalenterivuoden reseptiluku on yli 50.000.

Lisä lasketaan farmaseuteilla II palkkaryhmän ja proviisoreilla I palkkaryh- män taulukkopalkasta palvelusvuodet ja kalleusluokka huomioon ottaen.

Esimerkki 8.

Hoitolisää laskettaessa hoitoaikaan sisältyvät kaikki kalenteripäivät apteekin aukiolosta riippumatta. Maksettaessa hoitolisää osalta kuukautta jakajana on kyseisen kuukauden kaikki päivät.

Hoito kestää 1.–16.7. Heinäkuussa on 31 päivää. Hoitolisä heinäkuulta:

16 pv x reseptuurista riippuen 10 % / 15 % x II/I palkkaryhmän 31 pv taulukkopalkka

palvelusvuodet ja kalleusluokka huomioon ottaen

Heinäkuulta maksetaan hoitolisä ja normaali kuukausipalkka.

Kuntien kalleusluokitus

15. Kuntien kalleusluokitus on palkkataulukkojen yhteydessä (s. 79).

Turun kaupunki luetaan kuitenkin I kalleusluokkaan.

11 § Työaikalisät

Iltalisä

1. Kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan:

- 1.11.2010 alkaen 4,62 euroa tunnilta.

Lauantai- ja aattolisä

2. Lauantaina kello 15.00, joulu- ja juhannusaattona kello 12.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan:

- 1.11.2010 alkaen 4,93 euroa tunnilta.

Yölisä

3. Kello 22.00 ja 8.00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan:

- 1.11.2010 alkaen 5,26 euroa tunnilta.

Yölisää ei makseta aamulla työvuoroon tuleville.

Korotettu lisä

4. Sunnuntaina, muuna kirkollisena juhla-, vapun- tai itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä työaikalisä maksetaan kaksinkertaisena.

Lisien maksaminen

5. Lisiä laskettaessa työaika pyöristetään työvuorokohtaisesti lähimpään neljännestuntiin.

Lisien vaihto vapaa-aikaan

6. Työntekijän kanssa voidaan sopia työaikalisien vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana tai näin syntyvien vapaiden siirtä- misestä työaikapankkiin. Samalla sovitaan laskutavasta.

Koko farmaseuttista henkilöstöä koskevasta sopimuksesta neuvotellaan 20 §:n mukaisesti mahdollisesti valitun luottamusmiehen kanssa.

12 § Osa-aikaisen palkka‌

1. Osa-aikaisen kuukausipalkka määräytyy sovitun keskimääräisen viikko- työajan ja 38 tunnin 20 minuutin suhteessa taulukkopalkasta laskettuna.

Esimerkki 9.

Osa-aikaisen työsopimuksessa sovittu työaika on 96 tuntia 3 vii- kossa eli keskimääräinen viikkotyöaika on 32 tuntia. Kokoaikaisen taulukkopalkka on 2.000 e.

Osa-aikaisen peruskuukausipalkka on näin ollen:

32 x 2.000 e = 1.669,71 e. 38,33

2. Osa-aikaiselle voidaan maksaa tuntipalkkaa, jos

- työaika vaihtelee periodista toiseen tai

- asiasta sovitaan.

Tuntipalkka saadaan jakamalla kokoaikaisen vastaava taulukkopalkka luvulla 160.

13 § Osakuukauden palkka

1. Maksettaessa työntekijälle palkkaa osalta kuukautta päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

2. Osakuukauden palkka lasketaan:

- kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on alle 13.

- vähentämällä kuukausipalkasta poissa oltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeuttavia päiviä on vähintään 13.

Työaikaa lyhentävät arkipyhät rinnastetaan palkkaan oikeuttaviin päiviin tai poissa oltuihin työpäiviin sen mukaan sisältyvätkö ne palkalliseen vai palkattomaan osaan kuukautta.

Esimerkki 10.

Työssä Poissaolo

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 ...

1.–12. välisenä aikana on 8 palkkaan oikeuttavaa päivää, joista yksi on työaikaa lyhentävä arkipyhä. Kuukausipalkka on 2.150 euroa. Päiväpalkka: 2.150 e : 21,5 = 100 e.

Palkkaa maksetaan: 100 e x 8 = 800 e.

Esimerkki 11.

Työssä Poissaolo

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 ... 30

1.–17. välisenä aikana on 13 palkkaan oikeuttavaa päivää. 18.–30. välisenä aikana poissa oltuja työpäiviä on 9.

Kuukausipalkka on 2.150 euroa. Päiväpalkka: 2.150 e : 21,5 = 100 e.

Poissa oltujen työpäivien palkka: 100 e x 9 = 900 e. Palkkaa maksetaan: 2.150 e - 900 e = 1.250 e.

3. Vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta laskettaessa päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka vuosilomalain mukaisesti luvulla 25.

5. POISSAOLOT‌

14 § Sairastuminen

Palkanmaksuedellytykset

1. Palkka maksetaan jos:

- työntekijä on sairastumisen tai tapaturman johdosta estynyt teke- mästä työtä ja

- työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.

Ilmoitusvelvollisuus

2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta.

Sairausajan palkanmaksu alkaa ilmoituksesta.

Lääkärintodistus

3. Työntekijän on vaadittaessa esitettävä työkyvyttömyydestä lääkärinto- distus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Vaatimus on esitettävä mahdollisimman varhaisessa työkyvyttömyysvaiheessa selvityksen saa- tavuuden ja luotettavuuden vuoksi.

Työnantajan nimetessä lääkärin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.

Epidemian aikana hyväksyttäväksi poissaoloselvitykseksi voidaan katsoa työterveys- tai terveydenhoitajan tutkimuksensa perusteella antama to- distus. Sairausloman pituus on tällöin enintään kolme vuorokautta.

Palkanmaksu

4. Palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraa- vasti:

Työsuhteen kesto sairastumishetkellä	Palkallisen jakson pituus
alle 3 vuotta vähintään 3 mutta alle 5 vuotta vähintään 5 vuotta	28 kalenterivuorokautta 35 kalenterivuorokautta 42 kalenterivuorokautta

Palkka maksetaan jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

5. Työkyvyttömyyden kestäessä yli edellä mainitun palkallisen jakson täyden palkan ja sairauspäivärahan erotusta maksetaan edelleen 28 lisävuorokau- den ajalta. Lisäjakso tulee maksettavaksi ainoastaan kerran 12 perättäisen kuukauden aikana ja se voi muodostua yhdestä tai useammasta osasta.

Mikäli uusi työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin 12 perättäisen kuukau- den jakso on päättynyt ja jatkuu edelleen yhdenjaksoisesti jakson päätty- misen jälkeen, ei tämän työkyvyttömyyden johdosta suoriteta sairausajan lisäjakson palkkaa.

Esimerkki 12 a.

Työntekijän työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta. Hän on sairauslomalla 1.3.–17.6. Työsuhteen keston perusteella hänelle maksetaan sai- rausajan palkkaa 42 + 28 kalenterivuorokauden jaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

Saman työntekijän 5.12.–16.2. sairauslomasta palkka maksetaan vain 42 kalenterivuorokauden jaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Lisä- jakso 28 kalenterivuorokautta on jo käytetty kuluneen 12 kuukauden aikana.

Esimerkki 12 b:

Yli 5 vuotta työsuhteessa olleen työntekijän sairausloma alkaa 1.3. ja päättyy 9.5. Sairausajan palkkaa maksetaan 42 kalenterivuo- rokauden perusjaksolta ja 28 kalenterivuorokauden lisäjaksolta. Hän sairastuu uudelleen seuraavan vuoden huhtikuun alussa. Sairausloma kestää 1.4.-31.5. Sairausajan palkkaa maksetaan 42 kalenterivuorokauden perusjaksolta eli 1.4.-12.5. Lisäjakso ei tule maksettavaksi, koska uusi työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin 12 perättäisen kuukauden jakso on päättynyt (9.5.), vaikka sairausloma jatkuu jakson päättymisen jälkeen.

42 + 28

42

1.3.

9.5.

1.4.

12.5. 31.5.

9.5.

Palkallinen jakso

Palkaton jakso

6. Sairausajan palkanmaksu voidaan toteuttaa noudattamalla jompaa kum- paa seuraavista vaihtoehdoista:

a. Sairausloman palkallisen jakson työpäiviltä palkka maksetaan suo- raan työntekijälle.

Työnantaja hakee tällöin jaksolta tulevan sairausvakuutuskorvauksen.

b. Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan (sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää) sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka. Tämän jälkeiseltä ajanjaksolta maksetaan päiväpalkan ja sai- rausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä sairauspäi- värahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja sa- malta ajanjaksolta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan:

- lain perusteella tai

- työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella.

Palkan tultua jo maksetuksi työnantaja voi nostaa korvaukset tai periä ne takaisin työntekijältä, kuitenkin enintään maksamansa määrän.

Työntekijälle, joka on ikänsä vuoksi estynyt saamasta sairauspäivärahaa, maksetaan kuitenkin sairausajan palkka 4. ja 5. kohdan mukaan.

Sairauden uusiutuminen

7. Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluusta sairausajan palkka maksetaan seuraavasti:

- poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso

- palkka maksetaan kuitenkin vähintään sairausvakuutuslain karens- siajalta. Xxxxxxxx on päivärahaoikeuden alettua jo aiemmalla jaksolla uusiutumistapauksissa vain sairastumispäivä. Palkka maksetaan sairastumispäivän ollessa työpäivä.

15 § Tilapäinen poissaolo

Äkillinen sairaus perheessä

1. Työntekijälle pyritään antamaan mahdollisuus lyhyeen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairauden johdosta.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen huoltajalle makse- taan palkka 14 §:n mukaan 1–3 kalenteripäivään sisältyviltä työpäiviltä, jos:

- lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi ja

- työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta sekä

- lapsen sairaudesta on toimitettu lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

Muulle kuin yksinhuoltajalle palkka maksetaan, jos toisella huoltajalla ei ole ansiotyön eikä työajan takia mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse.

Ma T	Ti T	Ke V	To T	Pe T	La T	Su VV
	S	S	S	S

To T	Pe T	La V	Su VV	Ma T	Ti T
	S	S	S	S

Esimerkki 13.

T = työpäivä

V = vapaapäivä

VV = viikoittainen vapaa-aika

S = lapsi sairaana ja työntekijä pois työstä

Palkka maksetaan kolmeen kalenteripäivään (Ti–To) sisältyviltä

työpäiviltä (Ti ja To).

Palkka maksetaan kolmeen kalenteripäivään (Pe–Su) sisältyvältä

työpäivältä (Pe).

3. Lapsen ollessa vaikeasti sairas työntekijä on sovittaessa oikeutettu pal- kattomaan poissaoloon (VNP 130/85).

Vihkiminen ja merkkipäivä

4. Työntekijän vihkimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen sattuessa hänen työpäiväkseen.

5. Vähintään vuoden työsuhteessa olleen työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä, kun merkkipäivä osuu hänen työpäiväkseen.

Kuolema ja hautajaiset

6. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.

Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjestelyihin tarvittavaa aikaa.

Poissaolon kestäessä yli päivän työntekijän on annettava työnantajan pyynnöstä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.

Lähiomaisia ovat lähinnä puoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar ja veli.

Poissaolo ei vähennä ansioita.

Farmasialiiton luottamustehtävät

7. Työntekijälle, joka on nimetty Suomen Farmasialiiton edustajaksi työehto- sopimusneuvotteluihin, järjestetään mahdollisuuksien mukaan tilaisuus niihin osallistumiseen palkattomasti.

8. Työntekijälle, joka on jäsenenä Suomen Farmasialiiton liittovaltuustossa tai liittohallituksessa, pyritään järjestämään tilaisuus kokouksiin osallistu- miseen ansiota vähentämättä.

Yhteiskunnalliset tehtävät

9. Työntekijälle maksetaan palkan ja ansionmenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessa työaikana:

- kunnanvaltuuston tai

- kunnanhallituksen tai

- valtiollisten tai kunnallisten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan työskentelyyn tai

- terveys- tai sosiaalilautakunnan kokoukseen.

Erotus maksetaan työntekijän annettua selvityksen ansionmenetys- korvauksesta.

Kertausharjoitukset

10. Työntekijälle maksetaan reservin kertausharjoituspäiviltä palkan ja reser- viläispalkan erotus.

Poissaolon edellytykset ja vuosilomaedut

11. Tämän pykälän mukaisesta poissaolostaan työntekijän on sovittava työn- antajan kanssa.

12. Tämän pykälän mukaiset poissaolot ovat vuosilomaa ansaittaessa työpäi- vien tai työtuntien veroista aikaa lukuun ottamatta 3., 4., 5. ja 8. kohtaa.

16 § Lääkärintarkastukset

Palkanmaksuedellytykset

Säännöllisen työajan palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa (a.–e.) edellyttäen, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty tarpee- tonta työajan menetystä välttäen.

a. Sairauden toteaminen

Sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkärin määräämä laboratorio- tai röntgentutkimus, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella. Jos vastaanotolle pääseminen siirtyisi viikkoja sen johdosta, että työntekijä ei saa vastaanottoaikaa työajan ulkopuolella, hyväksytään lääkärissäkäynti työaikana.

b. Äkillinen hammassairaus

Äkillisen hammassairauden hoitotoimen ajalta, jos:

- hammassairaus ennen hoitoa aiheuttaa työkyvyttömyyden ja

- hammassairaus vaatii hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana ja

- hammaslääkärin antama todistus osoittaa työkyvyttömyyden ja hoidon kiireellisyyden.

c. Raskaus

Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lääketie- teellisissä tutkimuksissa, jos aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella.

d. Työterveystarkastukset

Työntekijän käydessä lakisääteisessä ja työterveyshuollon suunnitelmassa mainitussa tarkastuksessa tai näissä määrätyssä jälkitarkastuksessa.

Työnantaja maksaa työntekijälle välttämättömät matkakustannukset kyseisiin tutkimuksiin tai jälkitarkastuksiin sekä edellytysten täyttyessä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.

e. Poissaolo muista syistä

Kunnan järjestämät seulontatutkimukset (Vna 1339/2006: mammografia- ja papakoe), mikäli käynnit eivät ole työvuoro- tai vapaapäiväjärjestelyitä taikka työaikapankkivapaita käyttäen mahdollisia työajan ulkopuolella.

17 § Lapsen syntymä

Perhevapaat

1. Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio-, vanhempainvapaa sekä hoito- että osittainen hoitovapaa ja työhön paluu näiltä määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.

Ilmoitusajat

2. Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta tulee pääsääntöisesti ilmoit- taa kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

Adoptiovapaasta on ilmoitettava mikäli mahdollista kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

Palkanmaksu

3. Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan:

a. 3 kuukaudelta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus tai

b. 3 kuukauden palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausva- kuutuslain äitiysrahan.

Maksamisen edellytyksenä ovat:

- työsuhde on kestänyt vähintään 9 kuukautta ennen vapaan alkua ja

- työntekijä palaa vanhempain-, adoptio- tai hoitovapaan jälkeen työ- hön.

Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä äitiysrahan suu- ruudesta.

Jos työntekijä ei ole toimittanut Kelan pyytämiä selvityksiä, eikä äitiysrahaa tästä syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, vähenee työnantajan palkanmaksuvelvollisuus maksamatta jääneellä määrällä.

4. 3. kohdassa mainituin edellytyksin isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 ensimmäiseltä isyysvapaapäivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyys- rahan erotus tai vastaavalta ajanjaksolta palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain isyysrahan.

Tätä kohtaa noudatetaan 1.5.2011 jälkeen alkaviin isyysvapaisiin.

Etuudet

4. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys- ja vanhempainva- paan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoon sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

6. VUOSILOMA‌

18 § Vuosiloma

1. Vuosilomaetuudet määräytyvät työehtosopimuksen mukaan, ellei vuosi- lomalaista muuta johdu.

Loman pituus

2. Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavasti:

Työsuhteen kesto lomanmääräytymis- vuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä	Lomapv / kk	Täysi loma
a. alle 1 v.	2 pv	24 pv
b. vähintään 1 v., alle 10 v.	2,5 pv	30 pv
c. vähintään 10 v., alle 15 v. tämän työehtosopimuksen piirissä	3 pv	36 pv
x. xxxxxxxxx 15 v. tämän työehtosopimuksen piirissä	3 pv	36 + 3 pv
Vähintään 15 vuotta palvelleilla on oikeus saada 30 päivää ylittävä loman osa lomakauden (2.5.–30.9.) ulkopuolella 50 %:lla pidennettynä.

Kohdissa c. ja d. työsuhteen kestoon luetaan nykyisestä työsuhteesta tämän työehtosopimuksen piirissä työskennelty aika, joka oikeuttaa pal- velusvuosiin.

Tätä määräystä sovelletaan 1.4.2003 alkavasta lomanmääräytymis- vuodesta lähtien.

Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, on päivän osa annettava täytenä lomapäivänä.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi:

- jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivää.

- jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 35 tuntia. Lomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön perusteella.

Lomaa ansaitaan 35 tunnin säännön perusteella työntekijän työskennelles- sä työsopimuksen mukaan pääsääntöisesti alle 14 päivää kuukaudessa.

Esimerkki 14.

Osa-aikainen työntekijä työskentelee viikossa kaksi päivää ja kumpanakin päivänä kahdeksan tuntia. Työsopimuksensa mukaan työntekijällä ei ole mahdollisuutta työskennellä 14 työpäivänä kuu- kaudessa. Lomaoikeus lasketaan 35 työtunnin ansaintasäännön perustella.

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta vähintään 35 työtunnin kuukaudelta.

Loman antaminen

3. Työnantajan on annettava ennen loman määräämistä työntekijälle mah- dollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti.

Loman ajankohta on ilmoitettava työntekijälle mikäli mahdollista kuukautta tai kuitenkin viimeistään 2 viikkoa ennen loman alkamista. Työkyvyttömyy- den johdosta siirretyn loman alkamisesta ilmoitetaan kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

4. Kuukaudelta 2,5 päivää lomaa ansaitsevalle annetaan 24 lomapäivää lomakaudella (2.5.–30.9.) ja muu osa lomasta ennen seuraavan loma- kauden alkua (1.10.–30.4.).

Kuukaudelta 3 päivää lomaa ansaitsevalle annetaan kertyneestä lomasta 30 lomapäivää lomakaudella.

5. Työsuhteen päättymisen sekä vanhempain- että hoitovapaalle jäämisen yhteydessä työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös muusta loman antamisajankohdasta vuosilomalain 20 ja 21 §:stä ja edellä määrätystä poiketen.

6. Lomapäiviksi ei lomaa annettaessa lueta sunnuntaita, muuta kirkollista juhla-, vapun-, itsenäisyyspäivää, pääsiäislauantaita, juhannus- tai joulu- aattoa.

7. Lakisääteisen (2,5 pv/kk) vuosiloman ylittävä loman osa voidaan 20 §:n mukaisella sopimuksella korvata rahassa. Samalla sovitaan laskutavasta.

Loma ja vapaapäivät

8. Vuosiloma ei aiheuta muutoksia työntekijän kiinteään vapaapäiväjärjes- telmään.

Ennalta laadittua vapaapäiväsuunnitelmaa noudatetaan myös vuosiloman alkamis- ja päättymisviikolla.

Jos työntekijällä ei ole kiinteää vapaapäivää (ks. esimerkki 15)

- loman alkaessa tai päättyessä kesken viikkoa ei vajaalla viikolla ole vapaapäivää

- loman alkaessa ja päättyessä kesken kalenteriviikkoa jommallakum- malla viikolla on vapaapäivä.

Esimerkki 15.

T = työpäivä

VL = vuosilomapäivä

VV = viikoittainen vapaa-aika

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su VL VL VL VL VL VL - VL VL T T T T VV

Xxxxx päättyessä kesken viikkoa tiistaina ei päättymisviikolla ole vapaapäivää.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su T T T VL VL VL - VL VL VL VL VL VL VV

Loman alkaessa torstaina ja päättyessä lauantaina, ei vajaalla vii- kolla ole vapaapäivää.

Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su T T T VL VL VL - VL VL VL T T V VV

Xxxxx alkaessa kesken viikkoa torstaina ja päättyessä kesken viik- koa keskiviikkona, on vapaapäivä annettu loman päättymisviikolla. Vaihtoehtona on sijoittaa vapaapäivä loman alkamisviikolle.

Lomapalkka ja lisät

9. Lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.

Lomapalkkaan lisätään kuukausipalkkaiselle lomanmääräytymisvuoden aikana maksetuista ilta-, lauantai-, aatto- ja yölisistä:

- 9 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä alle vuoden.

- 11,5 % työsuhteen kestettyä lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden.

Esimerkki 16.

Työntekijän kuukausipalkka on 2.600 e. Ilta- ja lauantailisiä hänelle on maksettu lomanmääräytymisvuoden aikana 800 e. Tästä 11,5 % on 92 e, johon sisältyy sekä kesä- että talviloman ajalle maksettavat lisät.

Työntekijällä on oikeus 30 päivän lomaan. 24 päivän kesälomalle lähtiessä maksettava palkka on

24 x 2.600 e + 24 x 92 e (kesälomaa vastaava osuus lisistä)

25 30

= 2.496 e + 73,60 e = 2.569,60 e.

Loput lisien osuudesta (18,40 e) maksetaan talvilomapalkan yhteydessä.

Lomaltapaluurahan suuruus on 50 % 2.569,60 e:sta, eli 1284,80 e.

Esimerkki 17.

Osa-aikainen tuntipalkkainen työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, työskentelee vaihtelevasti 1–3 päivää viikossa. Palkka maksetaan tuntipalkkana, koska työrytmin takia hänelle ei pystytä määrittele- mään ositettua kuukausipalkkaa. Työntekijän vuosiloma määräytyy 35 tunnin ansaintasäännön mukaan.

Ensin selvitetään 1.4.–31.3. maksetut työssäoloajan palkat ja vuo- silomalain 12 §:n 2. momentin laskennalliset palkat.

Työssäoloajan palkkoja hänelle on lomanmääräytymisvuoden aikana maksettu 11.500 e ja sairausajan palkkoja 500 e. Hänellä on oikeus 30 päivän lomaan, koska kaikissa lomanmääräytymisvuoden kuu- kausissa on vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.

Lomapalkka on 11,5 % x 12.000 e = 1.380 e. Kesälomapalkkana maksetaan 24/30 x 1.380 e = 1.104 e ja talvilomapalkkana loput eli 276 e.

Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun 31.3. mennessä alle vuoden, vuosilomaa ansaitaan 2 pv / kuukaudessa ja lomapalkka määräytyy 9 %:n mukaan.

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviksi lasketaan osa-aikatyönte- kijöilläkin kaikki vuosilomalain mukaiset arkipäivät (normaalisti 6 arkipäivää / viikko), vaikka työpäiviä olisikin 2–3 päivää viikossa.

Lisäksi maksetaan erikseen lomaltapaluuraha 19 §:n mukaan.

Lomapalkan maksaminen

10. Lomapalkka maksetaan vuosilomalain mukaisesti, ellei 20 §:n mukaisesti toisin sovita.

Koko farmaseuttista henkilöstöä koskevasta sopimuksesta neuvotellaan mahdollisesti valitun luottamusmiehen kanssa.

Enintään kuuden päivän loman palkka saadaan maksaa apteekin nor- maalina palkkapäivänä.

11. Kuukausipalkkaisen laskennallinen lomapalkka ja työssäoloajan palkka tasataan tarvittaessa vastaamaan sovittua palkka. Tasauksessa ei huo- mioida ilta-, lauantai-, aatto- ja yölisiä.

Esimerkki 18.

Työntekijän kuukausipalkka on 2.000 e. Hänellä on 24 päivän vuo- siloma 1.–28.8. Xxxxxxx lähtiessään hän saa lomapalkkana

24 x 2.000 e = 1.920 e.

25

Koska työntekijän tulee saada elokuulta sovittu kuukausipalkkansa vuosilomasta huolimatta, hänelle maksetaan loppukuun palkkana

2.000 e - 1.920 e = 80 e.

Esimerkki 19.

Työntekijän kuukausipalkka on 2.000 e. Hänellä on 24 päivän vuosiloma 1.6.–1.7. Xxxxxxx lähtiessään hän saa lomapalkkana edellisen esimerkin mukaisesti 1.920 e.

Koska työntekijän tulee saada sekä kesä- että heinäkuulta sovittu kuukausipalkkansa, palkka tasataan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä niin, että hän saa näiltä kuukausilta yhteensä 4.000 e.

Heinäkuussa työntekijälle maksetaan 4.000 e - 1.920 e = 2.080 e.

Lomakorvaus

12. Työsuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus ansaituista, pitämättömis- tä lomapäivistä lukuun ottamatta 2.d. kohdan 50 %:n talvilomapidennystä (3 pv). Lomakorvaus lasketaan kuten lomapalkka.

Esimerkki 20.

Työntekijän sairausloman sijaisena olleen henkilön työsuhde kesti 3 päivää. Työtunteja kertyi yhteensä 15 tuntia.

Työsopimuksen perusteella on työskennelty niin lyhyt aika, että täyttä lomanmääräytymiskuukautta ei ole tästä syystä kertynyt. Työsuhteen päättyessä maksetaan kuitenkin lomakorvauksena 9 % työstä maksetusta palkasta.

19 § Lomaltapaluuraha

Maksamisedellytykset

1. Lomaltapaluuraha maksetaan työntekijän:

- aloittaessa loman ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja

- palatessa työhön heti loman päätyttyä.

Lomaltapaluuraha maksetaan myös työntekijän:

- oltua poissa työstä työnantajan suostumuksella välittömästi ennen xxxxx alkamista tai sen päätyttyä tai

- ollessa estynyt palaamasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa mainitusta syystä tai

- ollessa siihen oikeutettu jäljempänä olevien 6.–9. kohtien tilanteissa.

Suuruus

2. Lomaltapaluuraha on 50 % vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa (2 / 2,5 pv/kk) vastaavasta lomapalkasta.

35 tunnin säännön mukaan xxxxx ansaitsevan tuntipalkkaisen lomaltapa- luuraha määräytyy ansaittujen lomapäivien ja työsuhteen keston mukaan määräytyvän teoreettisen kokonaislomaoikeuden suhteessa.

Esimerkki 21 a:

Tuntipalkkaisen työntekijän työsuhde alkoi 1.9. Hän ansaitsee lomaa 35 tunnin säännön perusteella. 1.9.–31.3. hän on neljänä kalenteri- kuukautena työskennellyt vähintään 35 tuntia.

Lomapäiviä on näin ollen yhteensä 4 x 2 pv = 8 päivää. Lomaltapaluuraha on tällöin:

8 x lomapalkka x 50 %

14

Jakaja on 14 koska ko. ajanjakson teoreettinen lomaoikeus on 7 x 2 pv = 14 päivää.

Esimerkki 21 b:

Tuntipalkkaisen työntekijän työsuhde on kestänyt yli vuoden.

Hän ansaitsee vuosilomaa 35 tunnin säännön perusteella. Loman- määräytymisvuoden aikana hän on 8 kuukautena työskennellyt vähintään 35 tuntia. Lomapäiviä on näin ollen yhteensä

8 x 2,5 pv = 20 päivää. Lomaltapaluuraha on tällöin:

20 x lomapalkka x 50 %

30

Lomaltapaluurahan maksaminen

3. Lomaltapaluuraha maksetaan vuosilomapalkan yhteydessä, elleivät työn- antaja ja työntekijä 20 §:n mukaisesti toisin sovi.

4. Vuosiloman ollessa jaettu osiin maksetaan kutakin loman osaa vastaava osa lomaltapaluurahasta vuosilomapalkan yhteydessä, ellei paikallisesti muuta ole sovittu.

5. Lomaltapaluuraha voidaan vaihtaa 20 §:n mukaisella sopimuksella va- paaksi säännöllisenä työaikana. Lomaltapaluurahavapaiden määrä on 50 % vuosilomalain mukaisten lomapäivien määrästä. Lomaltapaluura- havapaiksi lasketaan arkipäivät.

Koko farmaseuttista henkilöstöä koskevasta sopimuksesta on neuvoteltava mahdollisesti valitun luottamusmiehen kanssa.

Hoito-, opinto- ja vuorotteluvapaa sekä muu palkaton vapaa

6. Lomaltapaluuraha maksetaan myös työntekijän oltua poissa työstä vä- littömästi loman päätyttyä hoitovapaan, opintovapaan, vuorotteluvapaan tai muun näihin rinnastettavan palkattoman vapaan vuoksi. Lomaltapa- luurahan maksamisedellytyksenä on, että työntekijä on palannut työhön vapaalta ilmoituksensa mukaisesti.

Lomaltapaluuraha maksetaan vapaan päättymistä seuraavan palkanmak- sun yhteydessä.

Eläkkeelle siirtyminen

7. Lomaltapaluuraha maksetaan vuosilomapalkasta ja -korvauksesta työn- tekijän siirtyessä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai varhennetulle vanhuus- eläkkeelle.

Varusmiespalvelus

8. Lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuutta suorittavalle hänen palat- tua asianmukaisesti työhön.

Lomaltapaluuraha määräytyy 2. kohdan mukaan ennen palvelukseen as- tumista maksetusta lomapalkasta tai lomakorvauksesta ja silloin voimassa olleen työehtosopimuksen mukaisesti.

Työsuhteen päättyminen loman aikana

9. Lomaltapaluuraha maksetaan työsuhteen päättyessä loman aikana ta- loudellisista tai tuotannollisista syistä.

Esimerkki 22.

Työntekijän työsuhde irtisanottiin 30.5. taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla päättymään 30.7. Työntekijän kesäloman ajankohdaksi

oli sovittu 14.7.–10.8.‌

Työntekijä saa lomaltapaluurahana 50 % sovitun kesälomansa (14.7.–10.8.) lomapalkasta. Lopputilin yhteydessä maksettavasta lomakorvauksesta lomaltapaluurahaa ei makseta.

7. TYÖPAIKKAKOHTAINEN SOPIMINEN

20 § Työpaikkakohtainen sopiminen

1. Työpaikkakohtaisessa sopimisessa sopijapuolia ovat työnantaja tai hänen edustajansa ja luottamusmies, työntekijä tai työntekijät.

Jos apteekkiin on valittu vain Palvelualojen ammattiliiton luottamusmies, farmaseuttinen henkilöstö voi kirjallisesti valtuuttaa hänet edustamaan heitä tämän pykälän mukaan sovittavissa asioissa.

2. Sopimus on tehtävä kirjallisena jommankumman sopijapuolen pyynnöstä.

3. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta, ellei toisin sovita.

Kaksi vuotta kestänyt määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Sovitun järjestelyn ollessa sidottu tiettyyn ajanjaksoon se jatkuu joka tapauksessa jakson loppuun.

4. Sopimuksen päätyttyä noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

5. Tämän pykälän mukaisella työpaikkakohtaisella sopimuksella on työeh- tosopimuksen oikeusvaikutukset.

8. ERINÄISET MÄÄRÄYKSET‌

21 § Erinäiset määräykset

Luottamusmies

1. Apteekin farmaseuttisella henkilöstöllä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies edustamaan heitä tämän sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa.

Vaalista ja valitusta luottamusmiehestä on viipymättä ilmoitettava kirjalli- sesti työnantajalle.

2. Luottamusmieheksi valittua ei saa tämän tehtävän vuoksi painostaa tai erottaa työstä.

3. Luottamusmiehiin sovelletaan Apteekkien Työnantajaliiton ja Suomen Farmasialiiton välillä 30.6.1977 allekirjoitettua luottamusmiessopimusta.

4. Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiestehtävien hoitamisesta luottamusmieskorvausta, jos apteekissa on toistaiseksi voimassa olevas- sa työsuhteessa vähintään 10 Suomen Farmasialiittoon järjestäytynyttä farmaseuttia tai proviisoria. Korvauksen määrä on 35 euroa kuukaudessa. Korvaus maksetaan ajalta, jolta työnantaja maksaa tehdyn työajan palk- kaa.

Koulutus

5. Osapuolet pitävät työntekijöiden ammatillista koulutusta tärkeänä. Am- matillisen koulutuksen tarkoituksena on henkilöstön ammattitaidon ja pätevyyden ajan tasalla pitäminen ja kehittäminen vastaamaan apteekin nykyisiä ja tulevia tarpeita. Sillä voidaan myös vaikuttaa apteekin tuotta- vuuteen, henkilöstön työssään kehittymiseen ja työmotivaatioon.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä asettaa täydennyskoulutukseen liittyviä velvoitteita sekä työnantajalle että farmaseuttiselle henkilöstölle. Farmaseuttinen henkilöstö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammat- titoimintaa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Toisaalta työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että farmaseuttinen henkilöstö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

Koulutustarpeiden kartoitus, siihen pohjautuva kehittämissuunnitelma kustannusarvioineen on tarkoituksenmukaista laatia työnantajan ja hen- kilöstön yhteistyönä. Koulutuksen toteutuminen ja seuranta käsitellään vastaavasti vuosittain.

6. Työnantajan järjestäessä ammatillista koulutusta työpaikalla tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyvään koulutustilaisuuteen, korvataan koulutuskustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys.

Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

7. Osapuolten yhteinen kannanotto ammatillisen osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä on koulutussopimuksen liitteenä.

Työtakki

8. Työnantaja hankkii työntekijöille työtakit ja vastaa niiden puhtaana- ja kunnossapidosta.

Jäsenmaksuperintä

9. Apteekkien Työnantajaliitto suosittelee jäsenapteekkejaan perimään Suomen Farmasialiiton jäsenmaksut työntekijän palkasta, jos työntekijä on antanut siihen valtuutuksen.

Ryhmähenkivakuutus

10. Työnantaja kustantaa työntekijän ryhmähenkivakuutuksen keskusjärjes- töjen välillä sovitulla tavalla.

9. NEUVOTTELUJÄRJESTYS JA TYÖRAUHA‌

22 § Erimielisyydet

Paikalliset neuvottelut

1. Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työn- antajan ja työntekijän tai luottamusmiehen kanssa.

Asian jäädessä erimieliseksi paikalliset neuvottelut tulee yhteisesti todeta päättyneiksi. Tällöin suositellaan laadittavaksi erimielisyysmuistio. Siitä tulisi käydä ilmi muun muassa seuraavat seikat:

- apteekki

- erimielisyyden osapuolet

- erimielisyyden sisältö lyhyesti eri vaiheittain

- molempien osapuolten esittämät vaatimukset perusteluineen

- päiväys ja osapuolten allekirjoitukset.

2. Paikallisen neuvottelumenettelyn osalta noudatetaan luottamusmiesso- pimuksen 11 §:n määräyksiä.

Liittoneuvottelut

3. Asian jäädessä paikallisissa neuvotteluissa erimieliseksi, se voidaan antaa allekirjoittajajärjestöjen ratkaistavaksi.

Työtuomioistuin

4. Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuo- mioistuimen ratkaistavaksi.

Työtaistelutoimenpiteet

5. Kaikki työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.

6. Tämän työehtosopimuksen rikkomisen seuraamukset määräytyvät alle- kirjoituspäivänä voimassa olevan työehtosopimuslain ja keskusjärjestö- sopimuksen mukaan.

10. NÄHTÄVILLÄ PITO JA VOIMASSAOLO‌‌

23 § Sopimuksen nähtävillä pito

Tämä työehtosopimus on pidettävä työpaikan ilmoitustaululla tai muussa vastaavassa paikassa työntekijöiden nähtävillä.

24 § Sopimuksen voimassaolo

1. Sopimus on voimassa 1.11.2010–31.10.2013.

2. Sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä.

3. Sopimuksen irtisanojan on samassa yhteydessä jätettävä muistio muu- tosesityksistä toiselle sopijapuolelle. Muutoin irtisanominen on mitätön.

4. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneeksi.

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Apteekkien Työnantajaliitto ja Suomen Farmasialiitto sopivat uudesta farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksesta, joka on voimassa 1.11.2010–31.10.2013.

1. Palkankorotukset 1.11.2010

Farmaseuttien ja proviisorien voimassa olevia henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.11.2010 alkaen 1,0 % kuukaudessa.

Taulukkopalkat 1.11.2010 alkaen ovat työehtosopimuksessa (s. 77–78).

2. Palkankorotukset 1.5.2011

1.5.2011 alkaen käytetään palkkojen korottamiseen 0,5 % apteekkikoh- tainen erä työehtosopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan mukaisesti. Palkkataulukot säilyvät ennallaan.

3. Palkantarkistukset vuonna 2011

Osapuolet tarkastelevat vuonna 2011 elo-syyskuun aikana apteekkien talouden ja työllisyyden kehitysnäkymiä sekä alan ammattiryhmien an- siokehitystä. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 30.9.2011 mennessä vuoden 2011 palkantarkistuksista.

4. Palkantarkistukset vuonna 2012

Osapuolet tarkastelevat vuonna 2012 elo-syyskuun aikana apteekkien talouden ja työllisyyden kehitysnäkymiä sekä alan ammattiryhmien an- siokehitystä. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 30.9.2012 mennessä vuoden 2012 palkantarkistuksista.

5. Vuoden 2013 neuvottelut

Vuoden 2013 elo-syyskuussa neuvotellaan mahdollisesta työehtosopi- muksen jatkamisesta, sopimus päättyy 31.10.2013, ellei muuta sovita.

6. Työaikalisät

Työaikalisiä korotetaan 1.11.2010, vuonna 2011 ja vuonna 2012 yleisko- rotuksella.

1.11.2010 alkaen:

Iltalisä kello 18.00 ja 22.00 välisenä aikana on 4,62 euroa tunnilta, lau- antailisä kello 15.00 jälkeen sekä joulu- ja juhannusaattona kello 12.00 jälkeen on 4,93 euroa tunnilta ja yötyölisä kello 22.00 ja 08.00 välisenä aikana 5,26 euroa tunnilta.

7. Tekstimuutokset

Tekstimuutokset on kirjattu työehtosopimukseen.

Tekstimuutokset tulevat voimaan 1.11.2010 lukuun ottamatta työvuoroluet- telon tiedoksi antamista koskevaa tekstiä, joka tulee voimaan 1.12.2010 jälkeen alkavasta ensimmäisestä työvuoroluettelosta ja isyysvapaan palkkaa koskevaa tekstiä, joka tulee voimaan 1.5.2011.

8. Kehittämistyö

Osapuolet selvittävät sopimuskauden aikana lisä- ja ylityömääräysten kehittämistarpeita.

9. Kalleusluokitus

Sopimuskauden aikana noudatetaan kuntien yleistä kalleusluokitusta ja kunnallista jaotusta sellaisena, kun se on valtioneuvoston asetuksessa 11.12.2003/1055. Työehtosopimuksen 10 §:n 15. kohta säilyy kuitenkin ennallaan.

Liitot pyrkivät luopumaan kalleusluokituksesta sopimuskauden aikana erikseen sovittavalla tavalla.

10. Voimassaolo

Työehtosopimus on voimassa 1.11.2010–31.10.2013. Mikäli 30.9.2011 ja 30.9.2012 mennessä käytävissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, voi kumpikin osapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.10.2011 ja 31.10.2012.

Helsingissä 8. marraskuuta 2010 APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY

Apteekkien Työnantajaliitto Suomen Farmasialiitto

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAINEN ERÄ

Apteekkien Työnantajaliitto ja Suomen Farmasialiitto ovat sopineet 1.5.2011 toteutettavan 0,5 %:n apteekkikohtaisen palkankorotuksen to- teutuksesta seuraavaa:

A. Apteekkikohtaisen erän tarkoitus

Apteekkikohtaista erää käytetään henkilökohtaisen hyvän työsuorituksen palkitsemiseen. Tarkoituksena on, että henkilön ammattitaidon kehittymi- nen, pätevyys, työtaidot ja -teho, oma-aloitteisuus, itsensä kouluttaminen tai erityisosaaminen otetaan huomioon henkilökohtaista palkankorotusta määriteltäessä. Jokaisen apteekin henkilöstöstä löytyy yksilöllisiä eroja näissä suhteissa.

Apteekkikohtaista erää ei ole tarkoitettu lähiaikoina eläkkeelle siirtyvän työntekijän tai määräaikaisen työsuhteensa kohta päättävän työntekijän palkitsemiseen. Tähän tarkoitukseen on muita palkitsemiskeinoja.

B. Apteekkikohtaisen erän toteuttaminen

1. Palkankorotuserän suuruus

Erän laskennan pohjana on apteekin mahdollisimman normaali kuukausi- ja tuntipalkkojen yhteismäärä. Apteekki sivuapteekkeineen on yksi koko- naisuus. Ensin selvitetään 1.5.2011 työsuhteessa olevalle farmaseuttiselle henkilöstölle huhtikuussa maksetut palkat. Tällä tarkoitetaan kuukausi- ja tuntipalkkoja, työaikalisiä ja sunnuntaityökorotuksia, säännöllisesti maksettavia henkilökohtaisia ja työkohtaisuuslisiä sekä lomapalkkoja ja apteekkikohtaisia eriä.

Palkkasummaan ei lasketa huhtikuussa maksettuja ylityökorvauksia, kuu- kausipalkkaisen työntekijän lisätyökorvauksia, apteekin tai sivuapteekin tilapäisen hoidon korvauksia, lomaltapaluurahoja eikä lomakorvauksia. Mukaan lasketaan ne, joille on huhtikuussa maksettu palkkaa ja joiden

työsuhde on voimassa 1.5.2011, joten esim. hoitovapaalla oleva ei ole mukana, hänen sijaisensa sen sijaan on.

Seuraavissa tilanteissa tehdään korjauksia huhtikuussa maksettuun to- delliseen palkkasummaan:

- jos äitiysvapaalla olevalle maksetaan huhtikuussa palkan ja äitiysra- han erotusta koko kuukausipalkka otetaan huomioon. Mahdollisen sijaisen palkkaa ei lasketa tällöin mukaan.

- jos huhtikuun lomapalkkoja on maksettu etukäteen maaliskuussa tai toukokuun lomapalkkoja etukäteen huhtikuussa, laskennassa otetaan huomioon vain henkilöiden normaalit kuukausipalkat.

- jos työntekijälle maksetaan huhtikuussa sairausajan palkkana palkan ja sv-päivärahan erotusta, koko palkka otetaan laskennassa huomi- oon. Mahdollisen sijaisen palkkaa ei lasketa tällöin mukaan.

Saadusta palkkasummasta lasketaan 0,5 %, joka muodostaa korotuksina jaettavan euromäärän.

2. Erän jakoperusteet

Jakoperusteeksi voidaan valita yksi tai useampi seuraavista:

A) Hyvä asiakaspalvelija

B) Erityiset vastuu- ja osaamisalueet

C) Ammattitaidon ja pätevyyden kehittyminen

D) Erityistä ammattipätevyyttä omaavat henkilöt

E) Työyhteisön tiimihengen (positiivisen ja kannustavan ilmapiirin) luoja

F) Johtava- tai vastaava proviisori

G) Muu apteekin toimintastrategian mukainen peruste

Valittavan jakoperusteen mukaisen tehtävän hoitaminen ei sellaisenaan ole peruste apteekkikohtaisen erän saamiselle, vaan edellytyksenä on, että asianomainen on tässä tehtävässään henkilökohtaisesti suoriutunut hyvin.

Kannustavuuden edistämiseksi jakoperusteet voidaan päättää hyvissä ajoin, jotta työntekijät voivat toimia tavoitteellisesti.

3. Keskustelut erän jakoperusteista ja jaosta

Neuvotteluosapuolina ovat apteekkari ja luottamusmies tai luottamus- miehen puuttuessa farmaseuttisen henkilöstön yhdyshenkilö. Mikäli farmaseuttisella henkilöstöllä ei ole kumpaakaan, he valitsevat keskuu- destaan edustajan neuvotteluun. Jäljempänä käytetään yhteistä nimitystä luottamusmies.

Erän jakamisessa on kaksi vaihtoehtoista mallia (A ja B). Apteekkari ja luottamusmies keskustelevat kumpaan niistä käytetään. Jos asiasta ei olla yhtä mieltä, apteekkari valitsee, kumpaa mallia käytetään.

Vaihtoehto A

I. Apteekkari ja luottamusmies käyvät yhdessä läpi erän laskentaperusteet ja jaettavan euromäärän. Lisäksi pyritään yksimielisyyteen käytettävistä jakoperusteista (edellä kohta 2).

Jos jakoperusteista ei olla yhtä mieltä, apteekkari päättää jakoperusteet ottaen huomioon asiasta käydyt keskustelut.

II. Apteekkari keskustelee kunkin työntekijän kanssa siitä, miten apteekissa on yleisesti suoriuduttu, miten henkilö on suoriutunut työtehtävistään ja miten hän on täyttänyt valitut jakoperusteet. Tämä keskustelu voidaan käydä myös apteekin mahdollisten kehityskeskustelujen yhteydessä. Keskustelujen jälkeen apteekkari päättää erän saajat ja kunkin saaman euromäärän.

III. Apteekkari tiedottaa luottamusmiehelle erän saajat, jaetut euromäärät ja käytetyt jakoperusteet, jotta tämä voi varmistua erän tulleen jaetuksi.

Vaihtoehto B

I. Apteekkikohtaisen erä toteuttamisesta käydään neuvottelu apteekkarin ja luottamusmiehen kesken.

Neuvottelussa käydään yhdessä läpi erän laskentaperusteet, jaettava euromäärä sekä kuinka monelle erä jaetaan. Lisäksi sovitaan käytettävät jakoperusteet (edellä A - G), käytetäänkö kaikkia vai vain osaa edellä mainituista.

Jos jakoperusteista tai kuinka monelle erä jaetaan, ei olla yhtä mieltä, apteekkari päättää jakoperusteet sekä saajien lukumäärän, ottaen huo- mioon asiasta käydyt keskustelut.

II. Seuraavaksi luottamusmies keskustelee farmaseuttisen henkilöstön kanssa. Hän toteaa erän suuruuden, käytettävät jakoperusteet ja kuinka monelle erä on tarkoitus jakaa. Luottamusmies ja työntekijät keskustelevat, ketkä täyttävät jakokriteerit parhaiten. Luottamusmies tekee apteekkarille esityksen erän saajista. Luottamusmiehen ja farmaseuttisen henkilöstön keskustelut saadaan käydä työajalla apteekin normaalin toiminnan häi- riintymättä.

III. Tämän jälkeen apteekkari ja luottamusmies neuvottelevat jakoesityksestä ja kullekin jaettavasta summasta ja pyrkivät asiassa yksimielisyyteen. Jos erän saajista ja / tai kullekin jaettavasta summasta ei olla yksimielisiä, ap- teekkari päättää asian jakoesityksen pohjalta olematta siihen kuitenkaan sidottu. Apteekkari perustelee jakoesityksestä poikkeavan päätöksensä luottamusmiehelle ja tiedottaa hänelle erän saajat, jaetut euromäärät ja käytetyt jakoperusteet, jotta tämä voi varmistua erän tulleen jaetuksi.

4. Yleiset periaatteet ja aikataulu

Suosituksena on, että erän saajina olisi noin puolet apteekin farmaseut- tisesta henkilöstöstä. Jos tämä on epätarkoituksenmukaista esimerkiksi farmaseuttisen henkilöstön vähäisestä lukumäärästä johtuen, voidaan suosituksesta poiketa, mutta tällöinkin on tarkoitus, ettei summaa jaeta tasan kaikille vaan, että henkilökohtainen menestyminen työtehtävässä otetaan jaossa huomioon.

Liittojen yhteinen kanta on myös, ettei jakoperusteena voi olla se seikka, onko henkilö saanut aikaisemmin erää jaettaessa korotuksen vai ei. Jos henkilö on useamman kerran jäänyt saamatta erää, voidaan työpaikalla selvittää, onko mahdollista vaikuttaa asiaan perehdytyksen, opastuksen tai täydennyskoulutuksen avulla.

Erän saajia ja jaettuja euromääriä ei julkisteta koko henkilöstölle ilman asianomaisten lupaa. Palkkasalaisuus on tässä yhteydessä säilytettävä. Liitot suosittelevat, että jaosta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään erän saajat, jakoperusteet ja jaetut summat.

Neuvottelut on syytä aloittaa hyvissä ajoin ja käydä 30.4.2011 mennessä. Jos erää ei ehditä toteuttaa toukokuun palkanmaksun yhteydessä, se toteutetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä takautuvasti.

5. Korotuksen toteuttaminen

Apteekkikohtainen erä lisätään sen saajan henkilökohtaiseen kuukausi- palkkaan eikä sitä voi myöhemmin poistaa palkkaa alentamalla. Erä ei ole erillinen lisä vaan osa henkilökohtaista kuukausipalkkaa. Apteekkikoh- tainen erä ei vähennä palveluvuosiportaan vähimmäispalkan muutoksen mahdollisesti aiheuttamaa palkankorotusta.

Jos yleiskorotus ja apteekkikohtainen erä tulevat toteutettavaksi samana ajankohtana, yleiskorotus lasketaan ensin. Apteekkikohtainen erä lisätään yleiskorotuksella korotettuun palkkaan.

6. Voimaantulo

Edellä olevia ohjeita noudatetaan 1.5.2011 ja sen jälkeen toteutettaviin apteekkikohtaisiin eriin.

TYÖAIKAPANKKIPÖYTÄKIRJA

1. Työpaikkakohtaisesti sopien (työehtosopimuksen 20 §:n mukaan, s. 50) voidaan tehtyjä työtunteja siirtää työaikapankkiin alla esitetyllä tavalla.

2. Lisä- ja ylityön tekemisestä sovitaan työaikalain mukaisesti.

Siirrettävät työtunnit

3. Työnantajan ja työntekijän sopiessa työaikapankkiin voidaan siirtää:

- lisätyötunteja

- ylityötunteja

- sunnuntaityökorvaus

- viikoittaisen vapaa-ajan korvaus

- liukuvan työajan plus-saldotunteja

- työaikalisistä sovittu vapaa

4. Työnantajan aloitteesta tehtävät työtunnit, jotka työehtosopimuksen mu- kaan korvataan korotetulla palkalla, siirretään työaikapankkiin vastaavasti korotettuina.

Työntekijän pyynnöstä vapaan keräämiseksi tehtävät työtunnit siirretään työaikapankkiin korottamattomina.

Sopiessaan työtuntien siirtämisestä työaikapankkiin, työnantaja ja työn- tekijä toteavat yhdessä, kuinka monta tuntia pankkiin siirretään ja kuinka monesta maksetaan rahakorvaus.

5. Työaikapankissa saa kokoaikatyöntekijällä olla enintään 80 tuntia ja osa-aikatyöntekijällä enintään kaksi kertaa työsopimuksen mukainen keskimääräinen viikkotyöaika.

Vapaan pitäminen

6. Työnantaja ja työntekijä pyrkivät sopimaan työaikapankkiin kertyneen vapaan antamisajankohdan. Muussa tapauksessa työnantaja määrää vapaan antamisajankohdan.

Vapaan antamisajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään työvuoroluettelon vahvistamisen yhteydessä.

Vapaa annetaan kokonaisina vapaapäivinä, ellei toisin sovita. Se pyritään antamaan muiden vapaapäivien tai vuosiloman yhteydessä.

Vapaa on pidettävä viimeistään kertymisvuotta seuraavan kalenterivuoden aikana, ellei työntekijän hyväksyttävän poissaolon takia muuta sovita.

Työnantajan tai työntekijän irtisanoessa työaikapankkisopimuksen pide- tään työaikapankkiin siirretyt työtunnit vapaana tämän pykälän mukaan.

Poissaolot ja vuosiloma

7. Poissaolot eivät aiheuta muutosta sovittuihin, ilmoitettuihin tai työvuoro- listaan ennen poissaoloa merkittyihin vapaapäiviin.

Pankkivapaat kerryttävät vuosilomaa.

Kirjanpito

8. Työaikapankista työnantaja pitää kirjaa, josta ilmenee:

- milloin työ on tehty

- onko työ tehty työnantajan vai työntekijän aloitteesta

- montako tuntia työtä on tehty ja montako tuntia on siirretty pankkiin

- vapaan ajankohta ja montako tuntia pankista otetaan

Työsuhteen päättyminen

9. Työsuhteen päättyessä pitämätön vapaa korvataan rahana.

APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY

SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY

APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO ry

SUOMEN FARMASIALIITTO - FINLANDS FARMACIFÖRBUND ry

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tarkoituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnantajan ja toimihenkilöiden välille sopimuksen sovel- tamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina siihen kuuluvat myös työnantajan ja toimihenkilöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työehtosopimus- järjestelmän edellyttämällä tavalla.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelumenet- tely vähentää yrityksen ja toimihenkilöiden välisiä sekä toimihenkilöiden keskinäisiä kitkatekijöitä ja voi siten huomattavasti edistää sekä yrityksen tavoitteiden saavuttamista että toimihenkilöiden turvallisuuden ja viihty- vyyden lisääntymistä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi molempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstökysymyksissä ja siten toimia osana yrityksen informaatio- ja osallistumisjärjestelmää.

Toimihenkilöllä tarkoitetaan tässä luottamusmiessopimuksessa sen 1

§:ssä tarkoitetulla soveltamisalalla työskenteleviä toimihenkilöitä.

Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi allekirjoittaneet liitot ovat tehneet seuraavan luottamusmiessopimuksen:

1 § Sopimuksen soveltamisala ja sitovuus

Tämä luottamusmiessopimus sitoo Apteekkien Työnantajaliittoa ja sen jäseninä olevia apteekkeja sekä Suomen Farmasialiittoa ja farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen sovellutuspiirissä olevia toimihenkilöitä.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden tämän pykälän 2. ja 3. kohdissa valitsemaa luottamus- miestä ja varaluottamusmiestä.

2. Apteekin farmaseuttisen henkilöstön luottamusmiehen valitsevat apteekin palveluksessa olevat työehtosopimuksen piiriin kuuluvat Farmasialiittoon järjestäytyneet toimihenkilöt.

3. Lisäksi voidaan edellä 2. kohdassa mainitulle luottamusmiehelle valita varaluottamusmies, joka luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmiehen oikeudet ja velvolli- suudet.

4. Tässä sopimuksessa tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla asianomai- sen apteekin toimihenkilö, joka työskentelee farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen soveltamisalalla ja on Suomen Farmasialiiton jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin (ptk 15.4.2000).

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin toimittamisesta huolehtii lähinnä luottamusmies. Vaalien toimittamiseen kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä sekä hänen eroamisestaan tai erottamises- taan tehtävästään ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan jäljempänä esitetyin poikkeuksin työn- antajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamusmies on velvollinen noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan, eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

3. Jos apteekin farmaseuttista työvoimaa vähennetään tai lomautetaan ta- loudellisista tai tuotannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä määräyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia mää- räyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

4. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työso- pimuslain 53 §:n 2 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään Farmasialiiton toimesta.

5. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työ- sopimuslain 13 §:ään sisältyviä yleismääräyksiä. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopimuslain 43 §:n 5 kohdan purkuperusteillakaan noudattamatta työsuhteen päättämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

6. Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä pykälässä mainittuja määräyksiä, on velvollinen luottamusmiehelle suorittamaan Apteekkien Työnantajaliiton ja Suomen Farmasialiiton välillä tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

7. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia farmaseuttisen hen- kilöstön työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädän- nön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja toisaalta työnantajan ja toisaalta toimihenkilöiden välillä.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muusta työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle viivytyk- settä annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvit- tämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti asianomaisen toimihenki- lön valtuuksin seuraavat yrityksen järjestäytyneitä toimihenkilöitä koskevat tiedot:

a) Toimihenkilön suku- ja etunimet

b) Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuista toimihenkilöistä

c) Palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuuluu.

3. Edellä kohdissa a ja c tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuodessa. Tiedot on annettava työehtosopimuksen tultua solmituksi ja sen aiheuttamien muutosten tultua apteekissa toteutetuiksi. Tiedot an- netaan ko. ajankohtana apteekkiin työsuhteessa olevista järjestäytyneistä toimihenkilöistä. Uusien toimihenkilöiden osalta on luottamusmiehellä oi- keus saada kohdissa a, b ja c mainitut tiedot ainakin vuosineljänneksittäin.

4. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luottamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

5. Toimihenkilön valtuutukseksi edellä 1. ja 2. kohdissa mainittujen tietojen antamista varten on katsottava asianmukaisesti täytetty jäsenmaksun perintäsopimus tai muu selvitys toimihenkilön suostumuksesta.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä, vaihtu- vuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamusmie- hen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista varten sopivat Apteekkien Työnantajaliitto ja Suomen Farma- sialiitto, todettuaan työstä vapauttamisen edellytysten olemassaolon, niistä periaatteista, millä luottamusmiehelle myönnetään tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa vapautusta työstä luottamusmiestehtävien hoi- tamista varten.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. kap- paleessa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon apteekin toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

Luottamusmiehelle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille sekä tarvittaes- sa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä kuten apteekissa yleisesti käytössä olevaa tietokonetta ja internet-yhteyttä (sähköposti) luottamus- miestehtävien hoitamiseen. (Muut. 1.11.2010)

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisessa neuvottelussa työnantajan edustajan kanssa tai toimi- essaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä sään- nöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan siihen menetetystä ajasta työnantajan ja luottamusmiehen välillä erikseen sovittava korvaus.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matkakustannusten korvausta apteekissa sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

10 § Luottamusmiehen koulutus

Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvi- tettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut aloitetaan ja käydään ilman aiheetonta viivytystä.

4. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on erimie- lisyyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laadittava muistio, jos jompikumpi osapuolista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle (muut. 27.2.1979/pöytäkirja).

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi paikallisissa neuvotte- luissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa luotta- musmiehelle on ilmoitettava työnantajan edustaja sekä hänen toimival- tansa, jos se on rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan 30 päivänä kesäkuuta 1977.

2. Osapuolen, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsi- teltäväksi liittojen välisissä neuvotteluissa.

3. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi 6 kuukauden irtisanomisajoin.

Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1977

APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO ry

SUOMEN FARMASIALIITTO - FINLANDS FARMACIFÖRBUND ry

KOULUTUSSOPIMUS

1 § Ammattiyhdistyskoulutus

Koulutustyöryhmä

1. Tämän pykälän mukaista ammattiyhdistyskoulutusta varten on liittojen yhteinen koulutustyöryhmä.

Kurssien hyväksyminen

2. Koulutustyöryhmä hyväksyy työnantajan tuen piiriin kuuluvat kurssit seu- raavasti:

- hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve

- kurssit hyväksytään kalenterivuodeksi kerrallaan

- tarvittaessa kursseja voidaan hyväksyä kalenterivuoden aikana

- ennen hyväksymistä työryhmälle annetaan selvitys kurssin tavoit- teista, opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta ja kohderyhmästä.

Kurssit käsitellään koulutustyöryhmässä niin hyvissä ajoin, että liitot voi- vat tiedottaa niistä viimeistään kaksi kuukautta ennen kalenterivuoden ensimmäisen kurssin alkua.

Koulutustyöryhmä voi seurata kurssien opetusta.

Osallistumisoikeus

3. Luottamusmies voi osallistua koulutustyöryhmän hyväksymälle enintään viikon kurssille, jos se ei aiheuta apteekille tuntuvaa haittaa.

Luottamusmies voi osallistua:

- kalenterivuoden aikana yhdelle kurssille (osallistumisesta useam- malle kurssille voidaan sopia työnantajan kanssa).

- kalenterivuoden aikana useampijaksoisen kurssin kaikille jaksoille kurssin kokonaispituuden ollessa enintään 1 viikko.

- viiden vuoden aikana yhdelle samansisältöiselle kurssille (aika las- ketaan edellisen samansisältöisen kurssin päättymisestä).

Ilmoitusvelvollisuus

4. Luottamusmiehen on keskusteltava työnantajan kanssa aikomuksestaan osallistua kurssille mahdollisimman aikaisin, kuitenkin vähintään 4 viikkoa

ennen kurssin alkua ja niin, että osallistuminen voidaan ottaa huomioon muiden työvuoroja suunniteltaessa.

Työnantajan on ilmoitettava luottamusmiehelle mahdollisimman aikaisin, kuitenkin viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, miksi kurssille osallistuminen aiheuttaisi apteekille tuntuvaa haittaa.

Työnantaja voi peruuttaa kurssille/jaksolle osallistumisen apteekin töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

Korvaukset

5. Luottamusmies voi osallistua koulutustyöryhmän hyväksymälle kurssille ilman säännöllisen työajan ansionmenetystä.

Ansionmenetys korvataan enintään 1 viikolta.

Ansionmenetys korvataan peruspalkan mukaan. Työaikalisiä, sunnun- taityökorvauksia sekä muita mahdollisia tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan.

Muut edut

6. Osallistuminen tämän pykälän mukaiseen koulutukseen ei vähennä vuo- siloma-, eläke- tai näihin rinnastettavia etuuksia.

2 § Ammatillinen lisäkoulutus

1. Ammatillisesta lisäkoulutuksesta on sovittu työehtosopimuksessa (21 §).

2. Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan peruspalkan mukaan.

Työaikalisiä, sunnuntaityökorvauksia sekä muita tuntikohtaisia lisiä ei korvata. Kuukausikohtaiset lisät korvataan.

Ylimääräiset matkakustannukset korvataan xxxxxxxxx xxxxxxxxxxx mukaan. Tavanomaista korkeammista matkakustannuksista sovitaan etukäteen.

3. Ennen koulutukseen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

3 § Voimassaolo

Sopimus on voimassa toistaiseksi 3 kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä tammikuun 31. päivänä 2002

APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY

SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY

APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITTO RY 28.2.2003

SUOMEN FARMASIALIITTO SFL RY

YHTEINEN KANNANOTTO AMMATILLISEN OSAAMISEN YLLÄPITÄMISESTÄ JA KEHITTÄMISESTÄ

Apteekissa työskentelevillä farmaseuteilla ja proviisoreilla on lakiin perus- tuva velvollisuus ylläpitää ammatillista osaamistaan. Apteekkarille on puo- lestaan säädetty velvoite luoda edellytykset ammattitaidon ylläpitämiselle. Näiden velvoitteiden kirjaamisella lakiin on haluttu korostaa ammattitaidon ylläpitämisen tärkeyttä. Ammattitaidon ylläpitämistä ei pitäisi nähdä pelkän lain kirjaimen toteuttamisena vaan laajempana koko apteekkijärjestelmää ja ammattiapteekkikonseptia tukevana asiana.

Myös kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (STM Työryhmämuistioita 2002:3) korostaa ammattitaidon uusiutumista ja ylläpitämistä ja järjestelmällisen täydennyskoulutuksen roolia tavoitteen saavuttamisessa.

Puutteellinen osaaminen on työkykyä ja työmotivaatiota heikentävä teki- jä. Ammattitaidon kehittäminen ja oikeanlaisen osaamisen hankkiminen parantavat työssä jaksamista ja edesauttavat osaltaan työntekijöitä jatka- maan työelämässä eläkeikään saakka. Tarvittavan osaamisen hankkimi- nen työyhteisöön parantaa sen kokonaisvaltaista toimivuutta ja prosessien sujuvuutta.

Apteekkarin vastuulla on farmaseuttisen henkilöstön täydennyskoulu- tuksen suunnittelu ja koulutuksen toteutumisen seuranta osana apteekin laadun varmistamista. Työntekijän velvollisuutena on osallistua koulutuk- seen apteekin kehittämissuunnitelman mukaisesti.

Kansallinen terveysprojekti suosittaa vuotuiseksi terveydenhuollon ammat- tihenkilöiden täydennyskoulutusmääräksi 3–10 koulutuspäivää / työntekijä. Tämä voi olla tavoitteena myös apteekkien koulutusta suunniteltaessa. Ammatillista koulutusta voidaan toteuttaa sekä työpaikalla että sen ulko- puolisissa koulutustilaisuuksissa. Koulutus voi tapahtua sekä työaikana että sen ulkopuolella.

Ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen kehittämisen tulee toisaalta lähteä sekä yksittäisen työntekijän että koko työyhteisön todellisesta tarpeesta. Apteekissa osaamistarpeet lähtevät asiakkaiden tarpeista ja heidän odotuksistaan. Nämä ovat lähtökohtana rakennettaessa apteekin toiminta-ajatusta, arvoja ja toiminnan tavoitteita. Nämä puolestaan ovat pohjana kartoitettaessa, minkälaista osaamista apteekissa tarvitaan.

Apteekin osaamistarpeiden kartoituksen ohella on tarkasteltava myös yksittäisen henkilön tehtäviä ja osaamistarpeita. Yhtenä työvälineenä voidaan käyttää kehityskeskustelua, jonka yhteydessä arvioidaan hen- kilön nykyinen osaaminen ja vahvuudet. Näiden pohjalta voidaan laatia henkilökohtainen kehityssuunnitelma.

PALKKARYHMITTELY

Proviisorit ja farmaseutit sijoitetaan palkkaryhmiin seuraavasti:

I palkkaryhmä

Proviisorit, jotka tekevät farmaseutista työtä päätehtävänään, elleivät he jäljempänä olevan perusteella kuulu johonkin muuhun palkkaryhmään.

II palkkaryhmä

Farmaseutit, jotka tekevät farmaseuttista työtä päätehtävänään, elleivät he jäljempänä olevan perusteella kuulu johonkin muuhun palkkaryhmään.

III palkkaryhmä

Apteekeissa esimiehinä toimivat, joille työnantaja on henkilökunnan suuren lukumäärän tai muun vastaavan syyn vuoksi antanut tehtäväksi alaistensa työnjohtamisen.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnjohtamiseen sisältyvät työsuoritusten valvonta, töiden organisointi, työaika-, vapaapäivä- ja lomajärjestelyt, poissaolot, sijaisuudet sekä näihin liittyvä lakien ja sopimusten soveltaminen.

IV palkkaryhmä

Alle 10.000 reseptin apteekkia tai sivuapteekkia hoitavat.

V palkkaryhmä

10.000–50.000 reseptin apteekkia tai sivuapteekkia hoitavat.

VI palkkaryhmä

Yli 50.000 reseptin apteekkia tai sivuapteekkia hoitavat.

Palkkaryhmä määräytyy edellisen kalenterivuoden reseptuurin perusteella.

FARMASEUTTIEN PALKAT 1.11.2010–31.10.2011
I kalleusluokka
Palkka- ryhmä	1.–2. vuotena	3.–5. vuotena	6.–8. vuotena	9.–11. vuotena	12. vuotena
II	2.277	2.354	2.445	2.584	2.771
III	2.370	2.464	2.558	2.708	2.887
IV	2.475	2.572	2.672	2.829	3.018
V	2.582	2.685	2.788	2.951	3.152
VI	2.692	2.799	2.904	3.074	3.281
II kalleusluokka
Palkka-	1.–2.	3.–5.	6.–8.	9.–11.	12.
ryhmä	vuotena	vuotena	vuotena	vuotena	vuotena
II	2.221	2.298	2.386	2.518	2.702
III	2.310	2.403	2.498	2.637	2.813
IV	2.415	2.511	2.608	2.757	2.941
V	2.517	2.617	2.716	2.875	3.069
VI	2.622	2.725	2.831	2.997	3.200

Farmasiaoppilaan palkka on 1.11.2010 alkaen 1.025 euroa kuukaudessa.

Työaikalisät 1.11.2010 alkaen:

Iltalisä	4,62 €
Lauantai- ja aattolisä	4,93 €
Yölisä	5,26 €

PROVIISORIEN PALKAT 1.11.2010–31.10.2011
I kalleusluokka
Palkka- ryhmä	1.–2. vuotena	3.–5. vuotena	6.–8. vuotena	9. vuotena
I	3.306	3.446	3.588	3.905
III	3.638	3.793	3.947	4.296
IV	3.802	3.963	4.127	4.491
V	3.968	4.135	4.306	4.685
VI	4.134	4.308	4.485	4.881
II kalleusluokka
Palkka-	1.–2.	3.–5.	6.–8.	9.
ryhmä	vuotena	vuotena	vuotena	vuotena
I	3.262	3.400	3.538	3.852
III	3.586	3.738	3.892	4.237
IV	3.749	3.908	4.070	4.430
V	3.915	4.079	4.247	4.622
VI	4.075	4.247	4.424	4.814

KUNTIEN KALLEUSLUOKITUS

Valtioneuvoston asetuksessa 11.12.2003/1055

seuraavat kunnat Ahvenanmaan kuntien lisäksi kuuluvat I kalleusluokkaan:

Enontekiö Oulu

Espoo Pelkosenniemi

Helsinki Pello

Houtskari Posio

Hyrynsalmi Ranua

Hyvinkää Ristijärvi

Hämeenlinna Rovaniemen mlk

Inari Rovaniemi

Iniö Salla

Xxxxxxx Xxxxxxxxx

Jyväskylä Xxxx

Xxxxxxxxx Sodankylä

Kauniainen Tampere

Kemi Tervola

Kemijärvi Tornio

Keminmaa Utsjoki

Kerava Vaasa

Kirkkonummi Vantaa

Kittilä Ylitornio

Kolari Korppoo Kuhmo Kuivaniemi Kuopio Kuusamo Muonio Nauvo

Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan.

APTEEKIN TYÖSOPIMUS

1.TYÖSOPIMUKSEN TEKIJÄT	Työnantaja
	Työntekijä	Ammattinimike
	Henkilötunnus
	Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään työtä yllämainitulle työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena ja seuraavin ehdoin.
2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO	Työsuhteen alkamispäivä .... / .... .......... Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Määräajan a)    asti; Xxx määräaikaisuuteen:              b) Kunnes seuraava työtehtävä, sijaisuus tms. on suoritettu:
3. KOEAIKA	Työsuhteen alkamispäivästä lukien koeaika on   kuukautta.
4. TYÖPAIKKA JA TYÖAIKA	Työpaikka:
	Työaika: 115 t / 3 vkoa 120 t / 3 vkoa Muu:
5. YLITYÖ JA LISÄTYÖ	Työntekijällä voidaan teettää lisä-, yli- ja sunnuntaityötä lain ja työsopimuksen mukaisesti.
6. TYÖTEHTÄVÄ	Työntekijän työtehtävät ovat: Farmaseuttiset tehtävät Apteekin työntekijätehtävät Muut sovitut tehtävät, mitkä:                    Työntekijä on velvollinen suorittamaan muutakin työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa osoittamaa työtä.
7. PALKKAUS	Työsuhteen alkaessa huomioon otettava palvelusaika ja palkkaryhmä: v. kk palkkaryhmä
	Työsuhteen alussa työntekijän palkka määräytyy seuraavasti: Palkka on eur kk t
8. NOUDATETTAVA TYÖEHTO- SOPIMUS	Työsuhteessa noudatetaan puolin ja toisin palkka- ja muiden työehtojen osalta työnantajaa velvoittavaaa työehtosopimusta, voimassa olevia lakeja, asianmukaisesti annettuja sisäisiä ohjeita ja sääntöjä siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole sovittu työntekijälle paremmista ehdoista.
9. MUUT EHDOT	Purettaessa työsuhde lopputili maksetaan viimeistään kahden viikon kuluessa työsuhteen päätty- misestä lukien.
10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS	Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
	Xxxxxx Xxxx
Työnantajan allekirjoitus		Työntekijän allekirjoitus

TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

Työsopimuksen voimassaolo

Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon.

Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan.

Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös todeta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhem- painvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne.

Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

Koeaika

Sovitun koeajan pituus merkitään kohtaan 3 työsopimuksessa. Koeajan enimmäispituus on 4 kuukautta.

Kahdeksaa (8) kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestosta (ks. työehtosopimus 3 §, s. 13).

Työpaikka ja -aika

Työpaikaksi merkitään ko. apteekki, jolla tarkoitetaan apteekkia mahdol- lisine sivuapteekkeineen. Mikäli poikkeuksellisesti rajataan joku apteekin toimipisteistä ainoaksi työpaikaksi, se merkitään tähän kohtaan.

Lomakkeeseen on merkitty apteekin säännöllisen enimmäistyöajan vaihtoehdot. Mikäli sovitaan lyhyemmästä tai pidemmästä periodista tai osa-aikatyöstä, se merkitään kohtaan muu työaika, esim. 152 t/4 viikkoa tai 60 t/3 viikkoa.

Työtehtävä

Kohtaan muut sovitut tehtävät merkitään sellaiset erityistehtävät, jotka eivät sisälly farmaseuttisen henkilön tai apteekin työntekijän normaaliin toimenkuvaan.

Työntekijä on velvollinen suorittamaan muutakin ammattiinsa liittyvää työtä, jota työnantaja työnjohto-oikeutensa rajoissa osoittaa.

Palkkaus

Palkkaus määräytyy noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Palkan määräytymisperusteet ja palkan määrä sovitaan kohdassa 7.

Aikaisemmasta työkokemuksesta huomioon otettava palvelusaika mer- kitään tähän kohtaan, esim. 7 v 4 kk. Työntekijällä on näyttövelvollisuus aikaisemmasta työkokemuksestaan. Myös palkkaryhmä ja palvelusvuo- siporras merkitään tähän kohtaan, esim. I palkkaryhmä 9. vuosi.

Työsuhteen alussa sovittavan kuukausi- tai tuntipalkan määrä merkitään ao. kohtaan. Jos työntekijän kanssa sovitaan työkohtaisuus- tai henkilö- kohtaisesta lisästä tai esim. erityistehtävästä maksettavasta lisästä, sen määrä ja peruste merkitään joko tähän kohtaan tai kohtaan 9 muut ehdot.

Muut ehdot

Tähän kohtaan kirjataan esimerkiksi sellaiset sovitut ehdot, joilla poiketaan työehtosopimuksen vähimmäismääräyksistä. Tällaisia ehtoja voi liittyä palkkaukseen, työaikaan, vapaapäiviin, luontoisetuihin, vuosilomaan jne.

Muita ohjeita

Mikäli lomakkeen jollekin kohdalle varattu tila ei riitä, voidaan käyttää erillistä liitettä, jossa viitataan työsopimukseen.

Jos työsuhteen ehtoja muutetaan olennaisesti pysyvästi tai määräajaksi työsopimuksen tekemisen jälkeen, muutoksesta tehdään merkintä työso- pimukseen tai sen liitteeseen.

Jos apteekkarin vaihdoksen jälkeen halutaan tehdä kirjalliset työsopimuk- set, ei kyse ole uudesta työsopimuksesta vaan sen hetkisten työsuhteen ehtojen kirjaamisesta. Tällöin esim. kokemusvuosiksi, palkkaryhmäksi ja palvelusvuosiportaaksi sekä palkan määräksi merkitään sen hetkinen

tilanne. Työsuhteen alkamispäiväksi merkitään puolestaan se päivämäärä, jolloin työntekijä alun perin tuli apteekin palvelukseen.

PERHEVAPAAT

Vapaa	Pituus	Jaksotus	Ilmoitus- velvollisuus	Muuttaminen
Erityisäitiys- vapaa	Äitiysvapaan alkuun	–	–	–
Äitiysvapaa	105 arkipv	–	2 kk ennen alkua	- terveydelliset syyt - perusteltu syy
Isyysvapaa äitiys- ja vanhempain- rahakaudella	1–18 arkipv	enintään 4 jaksoa	2 kk ennen alkua	Syntymän yhteydessä niin pian kuin mahdollista terveydellisistä syistä, muutoin ilmoitusaika 1 kk - perusteltu syy
Lisäisyysvapaa yhdistettynä vanhempain- vapaaseen Edellytyksenä; isä käyttää vanhempain- vapaasta väh. sen 12 viimeistä arkipäivää.	1–24 arkipv	1 jakso, enintään 24 arkipv	2 kk ennen alkua	- perusteltu syy ilmoitusaika 1 kk
Vanhempainvapaa	158 arkipv	enintään 2 väh. 12 arkipv/jakso/vanh.	2 kk ennen alkua	- perusteltu syy (ilmoitusaika 1 kk)
Osittainen vanhempainvapaa	158 arkipv	vähintään 2 kk	sopimus	- sopimus - perusteltu syy
Hoitovapaa	Kunnes lapsi 3 v	Enintään 2 jaksoa; väh. 1 kk /jakso sop.mahd.	2 kk ennen alkua	- perusteltu syy (ilmoitusaika 1 kk)
Osittainen hoitovapaa (työajan lyhennys)	Sen vuoden heinäkuun loppuun, jolloin lapsen toinen lukuvuosi päättyy	Sopimus tai 1 jakso/kalenteri- vuosi	2 kk ennen alkua	- sopimus - perusteltu syy (ilmoitusaika 1 kk)
Tilapäinen hoitovapaa (alle 10 v. lapsen äkillinen sairastuminen)	1–4 työpv	–	ilmoitus niin pian kuin mahdollista	–

Jälkipainos kielletään