Pöytäkirja
Sivu 1 / 22
Pöytäkirja
ULKOMAANLIIKENTEEN PIENTONNISTON TYÖEHTOSOPIMUS
1.3.2014 – 28.2.2017 (Päällystöliitot)
1 Työehtosopimuksen voimassaolo
1. Todettiin, että kansi- ja konepäällystöä koskeva pientonniston työehtosopimus on voimassa 1.3.2014 – 28.2.2017 välisen ajan, kuten osapuolten välisessä 26.10.2013 päivätyssä työehtosopi- muspöytäkirjassa on sovittu. Sopimuksen irtisanomisajasta on erikseen kirjaus runkosopimuksessa.
2 Työehtosopimusten päivitystyö
1. Todettiin, että osapuolet ovat saattaneet työehtosopimuksen ajan tasalle siten, että sopimusteksteihin on korjattu vuosien 2011
- 14 TES - pöytäkirjoissa osapuolten välillä sovitut muutokset. Li- säksi sopimustekstejä on modernisoitu ja lainsäädäntöviitaukset on korjattu vastaamaan nykytilaa. Pääsopimusten palkkaliitteet ovat ajan tasalla luontoisetukorvaukseineen.
2. Osapuolet ovat todenneet, että pääsopimuksia sekä yleissopi- muksia ei tulla painamaaan aivan lähivuosina kirjamuodossa uu- destaan, vaan sopimuksiin tes-kierroksella tehtävät mahdolliset muutokset sekä palkankorotukset sovitaan tes-pöytäkirjoilla. Pää- sopimukset ja yleissopimukset sähköiseen versioon on kuitenkin tarkoitus päivittää mahdolliset tulevat tekstimuutokset aina, kun niitä tulee.
Helsingissä 10.6.2015
Suomen Varustamot ry
Suomen Konepäällystöliitto – Finlands Maskinbefälsförbund ry
Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund ry
Sivu 2 / 22
ULKOMAANLIIKENTEEN PIENTONNISTON
TYÖEHTOSOPIMUS
1.3.2014 – 28.2.2017 (Päällystöliitot)
1 Soveltamisala
Suomen Varustamot ry toiselta puolen ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry ja Suomen Ko- nepäällystöliitto ry toiselta puolen tekevät täten seuraavan työehtosopimuksen, joka kos- kee Suomen Laivanpäällystöliiton ja Suomen Konepäällystöliiton jäsenten palkka- ja työ- ehtoja Suomen Varustamot ry:n jäsen-varustamoiden, alle 1600 brt kuivalasti-, säiliö- ja erikoisaluksissa.
Kun hyväksytään uusia aluksia tämän sopimuksen piiriin niin lähtökohta on vuoden 1947- alusmittaus-säännöt (Oslo-konventio). Jos aluksella ei ole Oslo-konvention mukaista mitta- kirjaa tai – todistusta niin aluksen kokoa vuoden 1969-alusmittausyleissopimuksen (Lon- toon- konventio) arvioidaan seuraavasti.
Uuden Lontoon-konvention BT-luvut kerrotaan roro-alusten osalta luvulla 0,25 sekä lolo- alusten osalta kertoimella 0,4. Näin saadaan aluksille lukema joka keskimäärin vastaa vanhan Oslo-konvention mukaisia brt-vetoisuuksia. Muiden alustyyppien osalta kertoimet sovitaan tapauskohtaisesti.
Tämä ei vaikuta 1.3.2005 Suomen lipun alla olevien alusten sopimusalakäytäntöön jollei niihin tehdä vetoisuuteen vaikuttavia muutostöitä. Uusista sopimusalaan, 2 momentin pe- rusteella, hyväksyttävistä aluksista osapuolet neuvottelevat erikseen.
2 Työhönotto
2.1 Yleistä
Työ- ja elinkeinotoimistojen asema säilyy keskeisenä työnvälitysjärjestelmässä. Suomen Varustamot ry suosittelee jäsenilleen kaikkien avointen työpaikkojen ilmoittamista työnväli- tystoimistoihin. Ilmoitus työnvälitystoimistoon, työsuhteen kestoajasta, tulee myöskin tehdä milloin varustamo kiireisissä tapauksissa palkkaa sijaisia tavanomaisten toimistoaikojen ulkopuolella.
Xxxxxxx työntekijän kanssa on sovittu työhön ottamisesta eikä hänen kanssaan työnantajas- ta johtuvasta syystä tehdä sopimusta, on hän oikeutettu saamaan vahingonkorvauksen kuten sopimuksen rikkomisesta.
Sivu 3 / 22
2.2 Työsopimus
Työntekijän kanssa on pääsääntöisesti tehtävä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä merityösopimuslain 1 luvun 4 §:n säännöksistä ilmenevien tarkoitusperien mukaisesti, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä, tai jos työnanta- jalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä perusteltu syy määräai- kaisen työsopimuksen tekemiseen. Tämän määräyksen tarkoituksena on estää työntekijän irtisanomissuojan ja työntekijälle työsuhteen kestosta johtuvien etujen kiertäminen. (Liite 10)
2.3 Harjoittelijat
Harjoittelijoiden käyttäminen ei saa johtaa vakituisen eikä edellä kohdassa 2.2 tarkoitetun muun työvoiman korvaamiseen.
2.4 Ulkopuolinen työvoima
Ulkopuolisen työvoiman käyttämiseen turvaudutaan vasta, kun on ensin selvitetty, onko aluksen oman henkilökunnan käyttäminen töiden suorittamiseen mahdollista ja miten ul- kopuolisen työvoiman käyttäminen tulee vaikuttamaan oman henkilökunnan työllisyyteen ja työtehtäviin.
3 Miehitys
Uuden miehitysasetuksen (1256/97) voimaantulosta huolimatta aluksen miehitykseen ja miehistön pätevyyksiin huomioidaan vanhan miehitysasetuksen (250/84) 13 §, 14 § ja 15 § miehitystaulukoita. Tämä helpottamiseksi osapuolet laativat malliperusmiehistöt eri alus- kokoluokille, vuoden 1969-alusmittausyleissopimuksen perusteella. Miehitystaulukot ovat työehtosopimuksen liitteenä (Liite 1 a).
Osapuolet sopivat Suomen lipun alle tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin tulevien uudisraken-nusten sekä uusien alusten laivahenkilökunnan lukumäärästä ja pätevyydestä. Aluskohtaiset miehityssopimukset sovitaan siten, että huomioidaan Liikenteen turvalli- suusvirasto (Trafin) antamasta miehitystodistuksesta ilmenevä vähimmäismiehitys. Miehi- tysmääriä sovittaessa on kuitenkin otettava huomioon se, että vahtia käyville työntekijöille taataan riittävä lepo. Miehityssopimus on oltava nähtävänä aluksen ilmoitus-taululla.
Päällikkö voi olosuhteiden niin salliessa osallistua vahdinpitoon yli 500 brt aluksissa enin- tään 4 tuntia vuorokaudessa ja alle 500 brt aluksissa Itämeren liikenteessä 12 tuntia vuo- rokaudessa. 500 brt vastaa GT-luku on lolo-alusten osalta 1250 ja roro-alusten osalta 2000. Vähintään 750 kW:n aluksilla on merivahtiin osallistuvalle konepäällikölle järjestettä- vä konemies (YT), ellei aluksessa toisin sovita.
Sivu 4 / 22
4 Työsuhteen ehdot
4.1 Työaika
4.1.1 Satamavuorokausi
Alus satamassa koko vuorokauden (0000 - 2400)
Maanantaista torstaihin päivittäinen työaika on 8 tuntia. 8 tuntia ylittävästä työstä makse- taan ylityökorvaus. Perjantaina päivittäinen työaika on 6 tuntia ja 6 tuntia ylittävästä työstä maksetaan ylityökorvaus. Lauantaina ja pyhäpäivänä tehdystä työstä maksetaan ylityökor- vaus.
Satamavuorokautena on säännöllinen työaika sijoitettava merityöaikalain 5 §:n mukaisesti klo 06.00 ja klo 18.00 välille. Klo 18.00 ja 06.00 välinen työ on aina ylityötä, josta makse- taan ylityökorvaus.
Jos työntekijä arkipäivänä maanantaista perjantaihin satamavuorokautena haluaa pitää 06.00-18.00 välisenä aikana nk. satamavapaata henkilökohtaisten asioiden hoitamista var- ten ja siitä sovitaan työnantajan kanssa, niin tästä satamavapaasta vähennetään täydeltä työpäivältä yksi vapaapäivä tai puolelta työpäivältä puoli vapaapäivää.
4.1.2 Meri-, tulo- ja lähtövuorokausi
Säännöllinen työaika on kaikkina viikonpäivinä enintään 8 tuntia ja 56 tuntia kalenterivii- kossa. Tämän lisäksi takuupalkkaan sisältyvä vuorokautinen työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 65 tuntia viikossa.
4.1.3 Aluksen arvioitu lähtöaika
Aluksen lähtöaika on ilmoitettava maihin meno portaiden läheisyyteen pantavalla taululla, mikäli mahdollista, vähintään 4 tuntia ennen arvioitua lähtöaikaa. Määräys ei kuitenkaan koske aluksia, jotka ovat aikataulun mukaisessa liikenteessä.
4.1.4 Osa-aikatyö
Merimieseläkelain mukaiseen osa-aikaeläkkeeseen ja osatyökyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä osa-aikatyö sekä merityösopimuslain mukainen osittainen hoitovapaa sekä osittai- nen vanhempainvapaa toteutetaan liitteessä 3 sovitulla tavalla.
Sivu 5 / 22
Jos tämän sopimuksen voimassa ollessa toteutetaan sellaisia lainsäädännöllisiä tai sopi- musperusteisia ratkaisuja, joilla parannetaan osa-aikatyössä olevien etuuksia, parannuk- set toteutetaan myös tämän kohdan mukaisilla osa-aikatyöntekijöillä.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että työntekijä olisi ter- veytensä perusteella kelpaamaton työskentelemään aluksella. Osapuolet suosittelevat, että työnantaja pyrkii selvittämään yhdessä työntekijän kanssa mahdollisuudet osa- aikatyön järjestämiseen osatyökyvyttömyyseläkkeellä olon ajaksi. Osa-aikatyöliite (liite 9)
4.1.5 Palo-, pelastus- ja muut turvallisuusharjoitukset
Sen lisäksi, mitä aluksella pidettävistä palo-, pelastus- ja muista turvallisuusharjoituksista on erikseen säädetty, ne on pyrittävä toteuttamaan siten, että ne häiritsevät mahdollisim- man vähän normaalien työtehtävien suorittamista ja työntekijän lepoaikoja sekä siten, että ne eivät aiheuta väsymystä.
4.2 Ylityö
Vuorokautisen työajan ylittävältä työajalta suoritetaan liitteen 1 mukainen ylityökorvaus.
Mikäli työaika kalenteriviikossa on enemmän kuin 65 tuntia ja siitä ei ole maksettu ylityö- korvausta vuorokautisen työaikasäännön mukaan, maksetaan siitä liitteen 1 mukainen yli- työkorvaus.
Työajan sovellutusohje (Katso: Liite 2)
4.3 Työaikakirjanpito
4.3.1 Yleistä
Aluksella tulee pitää merityöaikalain mukaista työaikapäiväkirjaa.
Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijäkohtai- sesti. Jos työnantaja on laiminlyönyt työaikakirjanpidon, tehdyt työtunnit ja niistä aiheutuvat korvaukset lasketaan työntekijän esittämän työaikakirjanpidon mukaisesti.
4.3.2 Lepoajat
Työntekijälle on annettava lepoajat merityöaikalain mukaisesti. Lisäksi työntekijälle on an- nettava 6 tunnin välein vähintään 20 minuutin pituinen ruokatauko, joka luetaan työaikaan, kun työtä tehdään ilman tavanmukaisia ruoka- ja kahvitaukoja.
4.4 Vuorottelu
Sivu 6 / 22
4.4.1 Yleistä
Vuorottelujärjestelmästä pidetään kirjanpitoa. Sovittu vuorottelujärjestelmä on asetettava sopivaan paikkaan niiden henkilöiden nähtäväksi, joita se koskee.
Aluksella noudatetaan osastoittain tai ammattiryhmittäin 1:1 (yksi jakso työtä, yksi jakso vapaata) tai 2:1 (kaksi jaksoa työtä, yksi jakso vapaata) vuorottelujärjestelmää kuitenkin siten, että kesä-elokuun aikana noudatetaan 1:1-vuorottelua. Kukin osasto ja ammattiryh- mä valitsee aluksella, kumpaa vuorottelujärjestelmää noudatetaan.
Ellei vuorottelujärjestelmästä päästä yhteisymmärrykseen työnantajan ja laivaväen kes- ken, siirretään asia ratkaistavaksi työehtosopijapuolten välisiin neuvotteluihin, joissa nou- datetaan kohdassa 5 määrättyä neuvottelujärjestystä.
Työjakson pituus on enintään 8 viikkoa, kuitenkin niin, että kaukoliikenteessä voi työjakson pituus olla enintään 16 viikkoa.
Vuorottelujärjestelmän toteuttamiseksi hankitaan aluksella oloajalta 0,45 (2:1-vuorottelu- järjestelmä) tai 0,8 (1:1-vuorottelujärjestelmä) päivää vapaata jokaiselta aluksellaolopäiväl- tä ja vastaavasti vapaavuorolla oltaessa vähennetään jokaiselta vuorotteluvapaapäivältä yksi (1) edellä mainitulla tavalla ansaittu vapaapäivä.
Maksettaessa ansaittuja vapaapäiviä rahana työsuhteen päättyessä tai muutoin poikkeuk- sellisesti työsuhteen kestäessä, käytetään päiväpalkan jakajana 1/30 takuupalkasta ikä- lisineen. Samaa päiväpalkan laskentakaavaa käytetään muunkin palkallisen vapaa-ajan kuten esim. sairausajan palkan laskennassa.
Vuorottelujärjestelmän toteuttamiseen voidaan lisäksi käyttää erääntyneitä vuosilomalain perusteella syntyneitä lomapäiviä kuitenkin siten, että niiden antamisessa noudatetaan merimiesten vuosilomalain määräyksiä. Vuorottelujärjestelmään tulee kuitenkin sijoittaa kesä-elokuun aikana yksi vähintään 30 päivän yhtäjaksoinen palkallinen vapaa-aika.
Mikäli vaihtopäivänä tehdään työtä, syntyy vapaata liitteessä 2 olevien kaavojen mukaises- ti.
4.4.2 Päälliköiden ja konepäälliköiden 1:1-vuorottelu.
Aluksessa noudatetaan 1:1-vuorottelujärjestelmää siten, että yksi aluksella olopäivä oike- uttaa yhteen vapaapäivään, kuitenkin siten että merimiesten vuosilomalain mukaiset vuosi- lomapäivät sisältyvät vuorottelujärjestelmään. Poikkeavasti siitä mitä merimiesten vuosi- lomalaissa on säädetty, suoritetaan tämän työehtosopimuksen mukaan päällikölle ja ko- nepäällikölle kolmelta (3) päivältä kuukaudessa vuosilomapalkan korotettu osuus (18 %), lomarahan korotettu osuus (50 %) ja luontoisetu.
Sivu 7 / 22
Vaihtopäivät puolitetaan toimien kesken. Mahdolliset yli 1:1-vuorottelujärjestelmän kerty- neet vapaapäivät korvataan vuosittain rahassa.
4.4.3 Vapaavuoron alkaminen ja päättyminen ulkomaan satamassa
Mikäli suomalaisen työntekijän vapaavuoro alkaa tai päättyy ulkomaan satamassa nouda- tetaan myös näiltä osin vuosilomalain (433/84) 7 §:n määräyksiä.
4.5 Vuosiloma
Vuosiloma määräytyy merimiesten vuosilomalain (433/84) mukaisesti. Yli viiden vuoden työsuhteen jälkeen samassa varustamossa vuosiloman pituus on 16 arkipäivää täydeltä lomanmääräytymiskaudelta
Vuosiloman ajalta maksetaan palkka, joka saadaan kertomalla työntekijän keskimääräinen päiväpalkka lomapäivien määrällä. Keskimääräinen päiväpalkka lasketaan jakamalla työn- tekijän takuupalkka ikälisineen 30:llä ja kertomalla näin saatu tulos kertoimella 1,18.
Lomapalkkaan kuuluvat takuupalkka ja mahdolliset ikälisät. Tämän lisäksi lasketaan loma- palkkaan niin kutsutut kiinteät lisät siinä suhteessa kuin niitä lomanmääräytymiskauden aikana on maksettu. Kiinteät lisät ovat: valtamerilisä, päällikön ja konepäällikön ulkoeuroo- panlisä, palopäällikkölisä ja sodanvaaralisä.
Vuosiloman ajalta suoritetaan myös luontoisetukorvaus liitteen 1 mukaisesti. Luontoisedut maksetaan myös sunnuntailta, kirkolliselta juhlapäivältä, itsenäisyyspäivältä, juhannusaa- tolta ja vapunpäivältä sekä jouluaatolta ja pääsiäislauantailta.
Alle 14 vuorokauden mittaisissa työsuhteissa vuosilomakorvaukseen sisältyvä ruoka- ja asuntokorvaus suoritetaan merimiesten vuosilomalain edellyttämällä tavalla seuraavasti:
1 - 3 vrk:n työsuhde 0,5 x ruoka- ja asuntokorvaus
4 - 6 vrk:n työsuhde 1 x ruoka- ja asuntokorvaus
7 - 9 vrk:n työsuhde 1,5 x ruoka- ja asuntokorvaus
10 - 13 vrk:n työsuhde 2 x ruoka- ja asuntokorvaus
Merimiesten vuosilomalain perusteella vuosilomaan oikeutetulle työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan (lomarahaa laskettaessa otetaan huomioon myös luontoisedut).
Lomaraha suoritetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijälle maksetaan vuo- silomapalkka. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan alkaessa sitä vas- taava osa lomarahoista noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty.
Sivu 8 / 22
4.6 Palkkaus
Työnantajan on annettava maksaessaan palkan tai tehdessään palkkaan korjauksia työn- tekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.
4.6.1 Takuupalkat
1:1- ja 2:1-vuorottelun mukaiset takuupalkkataulukot liitteenä 1.
4.6.2 Ikä- ja kokemuslisät
Ikä- tai kokemuslisä, joka vastaa 4 % takuupalkasta, lasketaan 3, 7, 10 ja 13 vuoden pal- velun sekä 1.1.2002 lukien 16 vuoden meripalvelun (palvelulla tarkoitetaan koko työsuh- teen kestoaikaa) jälkeen. EU- tai ETA-maihin rekisteröidyillä aluksilla sekä varustamoon kuuluvan ulkomaisen yhtiön aluksella. Päällystölle kokemuslisäkertymään oikeuttavat pääl- lystöasemassa palvellut vuodet, (samassa varustamossa miehistöasemassa palveltu aika rinnastetaan päällystö-palveluun). Ikä- tai kokemuslisiin oikeuttava palvelusaikaa on ran- nikko- tai sitä laajemmassa liikenteessä saatu palvelusaika.
Tässä sopimuksessa tarkoitetun palvelusajan pituutta määritettäessä katsotaan yhteisen johdon alaisina olevien varustamoiden sekä varustamoiden, joista toinen omistaa toisesta vähintään 51 %, muodostavan saman varustamon.
Ikä- tai kokemuslisään oikeuttavaan aikaan luetaan myös aika milloin työntekijä työsuh- teen kestäessä on estynyt työtä suorittamasta
1. työpaikan muiden työntekijäin vuosilomien takia;
2. reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen takia, jos hän on palannut työhön välittömästi tällaisen esteen lakattua;
3. merimiesten vuosilomalain 3 §:n 2 momentin 3-kohdassa tarkoitetun keskeytyksen johdosta;
4. työterveyshuoltolaissa (1383/2001) tai laivaväen lääkärintarkastuksista annetussa laissa (1171/2010) tarkoitetun tai työnantajan määräämän tahi sairaudesta taikka tapaturmasta johtuvan lääkärintarkastuksen vuoksi;
5. merityösopimuslaissa säädetyn äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainloman ai- kana;
6. sellaisen kunnallisen tai muun julkisen luottamustehtävän taikka todistajana kuule- misen takia, josta lain mukaan ei ole ollut oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi ollut sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella;
7. sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen takia;
8. työnsä edellyttämän matkustamisen takia, mikäli tällaisia matkustuspäiviä ei muuten luettaisi hänen työpäivikseen
Sivu 9 / 22
9. muusta syystä, mikäli työnantaja lain mukaan on ollut velvollinen maksamaan työn- tekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan;
10. työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työssäolopäivien veroisiksi voidaan sopia luettavaksi vain 30 päivää kerrallaan.
4.6.3 Päällikön palkkaus
Päällikön palkka on kokonaispalkka, joka sisältää päällikön 4 tunnin vahdinajon lisäksi muun tarvittavan työajan.
Mikäli Suomen Laivanpäällystöliiton mielestä jonkun Suomen Varustamot ry:hyn kuuluvan varustamon ja päällikön välisessä työehtoja koskevassa sopimuksessa on kysymyksessä ilmeinen alipalkkaus tai muunlainen epäkohta on asianomaisten välillä ryhdyttävä neuvot- teluihin kysymyksessä olevasta tapauksesta.
Jos asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että alipalkkaus tai epäkohta on olemassa, sitoutuu työnantajayhdistys viipymättä ryhtymään toimenpiteisiin oikaisun aikaansaamiseksi asian- omaisen varustamon kanssa.
Jos päällikkö luotsaa alusta kulkuvesillä, joissa yleisen käytännön mukaan käytetään meri- tai sisävesiluotsia, suoritetaan tästä korvaus varustamon ja päällikön siitä keskenään so- pimalla tavalla.
4.6.4 Konepäällikön palkkaus (E0 tai vastaava ja miehitetyn konehuoneen alukset) Kaikesta yli 10 tunnin vuorokautisesta työstä maksetaan ylityökorvaus.
4.6.5 Miehittämätön konehuone
Aluksia ajetaan miehittämättömällä konehuoneella. Kun aluksen konehuonetta ajetaan miehittämättömänä, on konepäällystöllä 8 tunnin varallaolovelvollisuus, joka vastaa lauan- taisin ja pyhäisin 8 tunnin työpäivää. Varallaolosta ei suoriteta korvausta.
4.6.6 Konepäällikön luokitus- ja tarkastuslisä
a. Niille konepäälliköille, joille luokituslaitos on myöntänyt oikeuden suorittaa erikseen määrättyjä koneistojen luokituksia, maksetaan heidän suorittamistaan luokituksista erillinen liitteen 1 mukainen korvaus koneelta/laitteelta konepäiväkirjaotteen perus- teella.
b. Niille konepäälliköille, joille Liikenteen turvallisuus virasto (Trafi) on myöntänyt oi- keuden suorittaa käsisammuttimien tarkastuksia, maksetaan heidän suorittamistaan tarkastuksista erillinen liitteen 1 mukainen korvaus sammuttimelta konepäiväkirjan perusteella.
Sivu 10 / 22
4.6.7 Yhtenäispäällystö
Henkilölle, jolla on yhtenäispäällystöpätevyys ja joka hoitaa yhtenäispäällystötehtävän, maksetaan 10 %:lla tai vähintään liitteen 1 mukaisesti korotettua takuupalkkaa.
Jos aluksen päällikkö joutuu osallistumaan oman, tämän sopimuksen mukaisen vahtivuo- ronsa lisäksi, yhtenäispäällystön vahtivuoron pitämiseen, kun yhtenäispäällystöön kuuluva on muissa tehtävissä, suoritetaan siitä hänelle jokaista alkanutta tuntia kohti liitteen 1 mu- kainen korvaus.
Varallaolosta suoritetaan korvaus niissä aluksissa, joissa on yhtenäispäällystö ja kone- päällikkö pitävät yli puolet kalenteriviikon varallaolotunneista. Tällöin jälkimmäisen puolis- kon varallaolotunneista maksetaan 30 prosenttia ylityökorvauksen määrästä.
4.6.8 Jäämisvuoro
Kun joku päällystöstä määrätään aluksen ollessa satamassa lastauksen ja/tai purkauksen jälkeen jäämään alukselle (stopp-törn), maksetaan tästä korvausta jäämisvuoroa kohti ar- kisin, sunnuntaisin ja pyhäisin liitteen 1 mukaisesti.
Lauantai-iltapäivän ja maanantaiaamun välinen aika käsittää kaksi jäämisvuoroa ja kaksi perättäistä pyhäpäivää käsittää neljä jäämisvuoroa.
Aluksen ollessa satamassa niin kutsutun pitkän viikonlopun, käsittää perjantai-illan ja maanantai-aamun välinen aika neljä jäämisvuoroa, joista kaksi on arki- ja kaksi pyhäjää- misvuoroa. Liikenteessä olevalla aluksella on tarvittaessa yhden päällystöön kuuluvan henkilön oltava saapuvilla.
Jos jäämisvuoron pitäjä koko jäämisvuoron ajan suorittaa ylitöitä, ei jäämisvuorokorvausta makseta. Jäämisvuorokorvausta ei myöskään makseta, jos jäämisvuoron pitäjä on määrät- ty jäämään alukselle merityöaikalain 10 §:ssä mainittujen määräysten nojalla.
Mikäli alus saapuu satamaan kaksi tuntia ennen säännöllisen työnajan alkua tai lähtee myöhemmin kuin kaksi tuntia säännöllisen työnajan jälkeen niin ylittävästä ajasta makse- taan myöskin jäämisvuorokorvaus.
4.6.9 Lastinkäsittelykorvaus
Lastinkäsittelyä on työ, joka ei ole perinteistä aluksen merikelpoiseksi saattamiseen liitty- vää merimiestyötä. Lastinkäsittelyyn kuuluu myös lastin siirto, lastin tuenta, kiinnitys tai irrotus, jota tehdään lastiruumissa aluksen ollessa satamassa.
Sivu 11 / 22
Milloin aluksen laivaväki poikkeustapauksissa osallistuu varsinaiseen lastinkäsittelyyn tai kylmäkonttien kytkemiseen aluksessa, siitä maksetaan tavanomaisen palkan ohella jokai- selta tunnilta 1/164 takuupalkasta.
Milloin roro-aluksen laivaväki poikkeustapauksessa osallistuu lastinkäsittelyyn, kiinnityk- seen ja/tai irrotukseen taikka kylmäkonttien kytkemiseen aluksessa, siitä maksetaan ta- vanomaisen palkan ohella jokaiselta tunnilta 1/164 takuupalkasta.
Työaikakirjanpitoon on merkittävä erikseen kaikki ne tunnit, mitkä liittyvät lastinkäsittelyyn.
Suomen Varustamot ry:n jäsenvarustamoiden alusten laivaväki voi suorittaa poikkeusta- pauksissa edellä mainittua lastinkäsittelytyötä, jota perinteisesti ovat tehneet ahtaustyön- tekijät. Tämä edellyttää, että asiasta on sovittu ennakolta periaatteet työntekijöiden suos- tumuksella heitä edustavien ammattiliittojen kanssa.
4.6.10 Valtamerilisä ja säiliö- ja erikoisaluslisä
Kun alus on valtameriliikenteessä, korotetaan takuupalkkoja 3 %:lla. Valtameriliikenteellä tarkoitetaan liikennettä seuraavien rajojen ulkopuolella: 11° läntistä pituutta, 30° pohjoista leveyttä ja 45° itäistä pituutta.
Kun alus on liikenteessä yksinomaan Pohjois- ja/tai Etelä-Amerikan satamien välillä ja sen alueen sisäpuolella, jonka rajana on idässä 30° läntistä pituutta, etelässä 60° eteläistä le- ve-yttä ja lännessä 170° läntistä pituutta, korotetaan takuupalkkoja 1 momentin 3 %:n asemasta 7 %:lla.
Päällikölle aluksella, joka liikennöi 1 momentissa tarkoitetun valtamerialueen satamien vä- lillä, maksetaan laivassaoloajalta 20 %:n suuruinen lisä takuupalkasta.
Konepäällikölle aluksella, joka liikennöi 1 momentissa tarkoitetun valtamerialueen satami- en välillä, maksetaan laivassaoloajalta 10 %:n suuruinen lisä takuupalkasta.
Ylläolevat lisät lasketaan takuupalkkataulukon 0-taulukosta ja lisätään kuukausiansioon. Lisää maksetaan työntekijän matkustaessa alukselle Suomesta ja palatessa alukselta Suomeen; matkallelähtövuorokauden alusta matkaltapaluuvuorokauden loppuun.
Edellä mainittu lisä maksetaan kaikilla aluksilla, jotka ovat säännöllisesti linjaliikenteessä valtamerentakaisiin satamiin koko työssäoloajalta, kuitenkin enintään 20 päivää sellaiselta ajalta, jolloin alus on poissa liikenteestä korjauksen tai muun syyn takia.
Muilla valtamerentakaisiin satamiin kulkevilla aluksilla lisä maksetaan siitä päivästä lukien, jolloin alus lähtee viimeisestä Euroopan liikenteeseen kuuluvasta lastaus- tai purkaussa- tamasta valtamerentakaisiin satamiin, siihen päivään saakka, jolloin alus saapuu ensim-
Sivu 12 / 22
mäiseen Euroopan liikenteeseen kuuluvaan lastaus- tai purkaussatamaan ja enintään 20 päivältä tämän jälkeen.
Jos kuitenkin tällainen alus tekee kaksi tai useampaa jatkuvaa matkaa valtameriliikentees- sä, maksetaan lisää kuten yllä myöskin satama-ajalta ensimmäiseltä matkalta paluun jäl- keen. Verrattavissa lastaus- ja purkaussatamaan on tässä suhteessa myös korjaus- ja rii- sumissatama.
Korotettu lisä maksetaan siitä päivästä lukien, jolloin alus on yllämainitun liikenteen sisä- puolella, alkaa lastata toista sanotun alueen sisäpuolella olevaa satamaa varten, siihen päivään saakka, jolloin alus lähtee viimeisestä alueen sisäpuolella olevasta satamasta.
Säiliö- ja erikoisaluksissa, jotka kuljettavat poltto-, raaka- tai voiteluöljyä ja/tai niihin rinnas- tettavia aineita taikka puristettuja, nesteytettyjä tai paineen alla liuotettuja kaasuja, tulenar- koja nesteitä, tulenarkoja itsesytytykselle alttiita aineita, jotka synnyttävät veden kanssa syttyviä kaasuja, orgaanisia peroksideja, hapettavia, myrkyllisiä, saastuttavia tai muita ai- neita, työskenteleville maksetaan säiliö- ja erikoisaluslisä, jonka suuruus on 10 % takuu- palkasta.
Lisä maksetaan aluksen ollessa satamassa enintään 20 päivältä tulopäivän jälkeen, kui- tenkin aina siltä ajalta, jonka lastissa tai osalastissa oleva alus joutuu olemaan satamassa ja/tai redillä.
4.6.11 Xxxxxxxxxx toimi (työtehtävien muutos)
Xxxxxxx työntekijä tilapäisesti on ollut vakinaista tointaan ylemmässä toimessa, korvataan hänelle vuorottelujärjestelmän mukaisina vapaapäivinä sen toimen edellyttämän palkan mukaan, missä vapaa-päivät kulloinkin on ansaittu.
4.6.12 Puuttuvan miehen palkka
Jos työntekijämäärä matkan kestäessä vähenee, on siten syntynyt palkan säästö siltä ajal- ta, jonka alus on merellä, jaettava jäljellä olevien työntekijäin kesken sen mukaan, kuin kunkin työ on lisääntynyt, kuitenkin vain mikäli työstä ei ole suoritettu ylityökorvausta sen mukaan, kuin siitä on säädetty erikseen.
Tätä säännöstä on sovellettava myös, milloin alus on matkan alkaessa ollut vajaamiehitet- ty.
4.6.13 Luontoisedut
Niissä tapauksissa, jolloin laivahenkilökunnalle ei voida varata ravintoa ja asuntoa laivalla, varustamon on järjestettävä vastaavat edut maissa tai suoritettava hänelle näitä etuja vas-
Sivu 13 / 22
taava kohtuullinen korvaus, kuitenkin vähintään yleisten valtion matkakustannusten korva- usperiaatteiden mukaisesti
4.6.14 Sodanvaaralisä
Mikäli alus kulkee sodanvaara-alueella tai sodanvaaran kaltaiseksi määrätetyllä alueella, noudatetaan mitä sodanvaarasopimuksessa on määrätty. (Liite 11)
4.6.15 Palkka työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä maksettavan viimeisen palkan on oltava työntekijän käytettävissä tai nostettavissa viipymättä, kuitenkin viimeistään kuudentena (6) arkipäivänä työsuhteen päättymisestä. Sellaisissa poikkeustapauksissa, joissa palkkaa ei pidetä selvänä esimer- kiksi siksi, että kaikki palkan osan suuruuden laskemista varten tarvittavat tiedot eivät ole vielä tiedossa työsuhteen päättyessä, viimeisen palkan on oltava työntekijän käytettävissä tai nostettavissa viimeistään kymmenentenä (10) arkipäivänä työsuhteen päättymisestä.
4.6.16 Täyden palkan määritelmä
Merityösopimuslain tai muun vastaavan lain mukaisella täydellä palkalla tarkoitetaan palk- kaa, joka sisältää tämän työehtosopimuksen tarkoittaman takuupalkan ja muut lisät sekä korvaukset.
4.6.17 Päällystön koulutus- ja tutkinto lisät
Koulutuslisä
Niille merikapteeni- ja insinööriopiskelijoille, jotka opiskelevat tai ovat valmistuneet ammat- tikorkeakoulussa ja jotka ovat saaneet vahtiperämiehen tai vahtikonemestarin pätevyyskir- xxx xxxxxxxxx, erillinen koulutuslisä, jonka suuruus ilmenee palkkataulukosta.
Tämä lisä ei poistu, kun vahtiperämies tai vahtikonemestari saa ylemmän pätevyyskirjan. Lisä maksetaan sekä työ- että vapaajaksoilta.
Tutkintolisä
I perämiehelle ja I konemestarille, joka on suorittanut merikapteenin- tai insinöörintutkin- non ammattikorkeakoulussa maksetaan yksi erillinen tutkintolisä kuukausittain, jonka suu- ruus ilmenee palkkataulukosta.
Lisää ei makseta päällikölle, konepäällikölle tai yliperämiehelle. Lisä maksetaan sekä työ- että vapaajaksoilta.
4.6.18 ISPS lisä
ISPS-koodin mukaisia aluksen turvapäällikön (SSO) tehtäviä hoitavalle kansi- tai kone- päällystöön kuuluvalle maksetaan erillinen lisä, jonka suuruus ilmenee palkkataulukosta.
Sivu 14 / 22
4.7 Poissaolo
4.7.1 50- ja 60-vuotispäivä
Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kolme vuotta, voidaan myöntää hänen 50- ja 60-vuotispäivänsä palkalliseksi vapaapäiväksi. Sama etuus voidaan myöntää työntekijälle, jolla on meripalvelusta Suomen kauppalaivastossa vähintään 10 vuotta edellyttäen, että hänen työsuhteensa on jatkunut keskeytymättä merkkipäivää välit- tömästi edeltäneet kuusi kuukautta.
4.7.2 Äkillinen sairaustapaus, hautauspäivä ja oma hääpäivä
Työntekijälle myönnetään hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen johdosta lyhyt tilapäinen palkallinen vapautus työstä, kuitenkin enintään kolme päivää.
Työntekijälle myönnetään niin ikään vastaava vapautus työstä hänen läheisen omaisensa hautauspäivänä sekä hänen omana hääpäivänään, kuitenkin enintään kahdeksi päiväksi.
Vapautuksen myöntämisen edellytyksenä on tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa, että se asianomaisen työntekijän tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mahdollista.
Läheisellä omaisella tarkoitetaan työntekijän avio- ja avopuolisoa, rekisteröidyn parisuh- teen puolisoa, lapsia, avio- ja avopuolison lapsia, rekisteröidyn xxxxxxxxxxx puolison lap- sia, työntekijän vanhempia ja hänen avio- ja avopuolison ja rekisteröidyn parisuhteen puo- lison vanhempia sekä työntekijän veljiä ja sisaria.
Avopuolisolla tarkoitetaan avioliiton omaisessa suhteessa yhteisessä taloudessa eläviä henkilöitä.
4.7.3 Vaikeasti sairaan lapsen hoito
Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa Valtioneuvoston päätöksen (130/85) (vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävästä avustuksesta) tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen VNp:ssä tarkoitettuun lapsen hoi- toon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolostaan etukäteen työnan- tajan kanssa.
4.7.4 Hoitoonohjaus
Sivu 15 / 22
Jos hoitoonohjauksen mukaisesta hoidosta on sovittu työnantajan kanssa, maksaa työn- antaja vapaaehtoisen laitoshoidon ajalta sairasajan palkkaa työehtosopimuksen mukaises- ti. (Ks. Liite 7.2)
4.7.5 Äitiysloma ja isyysvapaa
Äitiysrahaan oikeutetulla työntkeijällä on oikeus saada palkka 78 arkipäivältä äitiysraha- kauden alkamisesta lukien (äitiysloma).
Isyysvapaalla olevalle työtnekijälle maksetaan palkan ja sairasvakuutuslain mukaisen isyysrahan erotus 12 päivän ajalta.
4.8 Matkat
4.8.1 Yleistä
Työsuhteen alkaessa työnantaja korvaa matkakustannukset Suomessa kotoa alukselle.
Sijaisena toimivan työntekijän työsuhteen alkamisesta ja päättymisestä aiheutuvat matkat Suomessa ja ulkomailla työnantaja korvaa koti-alus-koti -periaatteen mukaisesti. Kotimat- ka on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä.
4.8.2 Matkakustannukset ja matka-ajan korvaukset
Mikäli työntekijä joutuu lähtemään työnantajan määräyksestä matkalle työhöntulopäivää edeltävänä päivänä ja matka on aloitettu ennen klo. 21.00, tämä päivä lasketaan puoleksi työpäiväksi ja työhöntulopäivä täydeksi työpäiväksi.
Laivanvarustamon laskuun tehtävillä matkoilla on työntekijä matkan tapahtuessa rautatiellä tai laivassa oikeutettu matkustamaan I luokassa (päällystö) ja lentokoneessa turisti- tai säästöluokassa. Jos matka tapahtuu ulkomailla, on hän oikeutettu matkustamaan luokas- sa, joka vallitseviin olosuhteisiin nähden vastaa mainittua luokkaa.
Asialliset matka- ja ruokakulut korvataan laskun mukaan tai yleisten valtion matkakustan- nusten korvausperiaatteiden mukaisesti. Edellä mainittua korvausperiaatetta voidaan myös soveltaa telakoinnin yhteydessä tai uudisrakennusten vastaanottovalvojiin, milloin ruokaa ei tarjota aluksessa. Asialliset taksikulut korvataan linja-auto-, rautatie- tai lento- aseman ja sataman välillä, jos käytettävissä ei ole julkista liikennevälinettä tai matka jou- dutaan tekemään sellaisena vuorokauden aikana, jolloin tällainen kulkuneuvo ei ole liiken- teessä.
Työntekijän, joka haluaa käyttää hyväkseen merityösopimuslaissa säädetyn edun vapaas- ta kotimatkasta, on ilmoitettava varustamolle aikeestaan matkustaa kotiinsa niin hyvissä ajoin, että sijainen ehditään lähettää alukselle.
Sivu 16 / 22
Varustamon laskuun tehtävällä lentomatkalla on työntekijä oikeutettu ottamaan mukaansa matkatavaraa omakohtaista käyttöä varten enintään 30 kg. Mahdollisesta ylipainosta me- nevän maksun suorittaa varustamo. Maksun 30 kg ylittävältä osalta suorittaa ko. työnteki- jä.
4.8.3 Lomamatkat
Työntekijä, joka palaa työhön vuosilomaltaan, vapaajaksoltaan tai sairaslomaltaan, on oi- keutettu saamaan työnantajalta Suomessa olevan kodin ja aluksen välisestä paluumatkas- ta juna-, linja-auto-, laiva- tai alennetun lentolipun hinnan. Milloin alennusta ei myönnetä, työntekijälle korvataan turistiluokan lentolipun hinta.
Ellei merimiesten vuosilomalaista muuta johdu, on työntekijä, joka kirjallisesti on sopinut varustamon kanssa palaavansa toimeen vuosiloman jälkeen varustamon kustannuksella cross-trade -liikenteessä olevaan alukseen, oikeutettu vapaaseen kotimatkaan.
Kohtuulliset asunto- ja ravintokustannukset matkan aikana korvataan laskun mukaan.
Rahtialuksessa työskentelevä työntekijä joka palaa toimeensa vuosilomalta, vapaajaksol- taan tai sairaslomalta alukselle, maksetaan, ellei työnantajan ja työntekijän kesken enna- kolta ole toisin sovittu, taksikustannukset työhönpaluupaikkakunnan linja-auto- tai rautatie- aseman tai lentoyhtiön kaupunkiterminaalin (tai lentoaseman, jos matka sieltä on lyhyem- pi) ja sataman/kotipaikkakunnalla kodin välillä, kun
- yleistä liikenneyhteyttä em. välillä ei ole, tai
- työntekijää on pyydetty palaamaan alukselle sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuneuvot eivät ole liikenteessä.
Taksi korvataan vain esitetyn tositteen tai poikkeustapauksissa muun luotettavan selvityk- sen perusteella ja korvataan enintään liitteen 1 mukaisesti.
Mikäli vuorottelujärjestelmän mukainen vaihto tapahtuu sellaisena ajankohtana, ettei koti- matkaa voida aloittaa välittömästi, maksaa työnantaja yöpymisestä aiheutuneet kustan- nukset.
4.8.4 Kokousmatkat
Ao. liitto maksaa SLPL:n/SKL:n hallituksen jäseniksi tai varajäseniksi valitun ao. liiton jä- senten mahdolliset matkakulut. (vrt. kohta järjestötoiminta)
4.9 Vaatetus
4.9.1 Suojavaatetus
Sivu 17 / 22
Aluksissa on varattava työntekijän käyttöön tarpeellinen määrä asianmukaisia suojapuku- ja, -käsineitä ja -jalkineita sekä muita henkilökohtaisia suojavälineitä.
Roro-alusten lastitiloissa työskenteleville työntekijöille hankitaan työnantajan kustannuk- sella CE merkityt ja heijastavalla varoitusvärillä varustetut yhtenäiset suojahaalarit.
Työnantajan työntekijän käyttöön hankkimat/varaamat suojavaatteet pesetetään työnanta- jan kustannuksella tai ko. vaatteet pestään työaikana. Ruiskumaalauksessa ja vaarallista lastia sisältäneiden säiliöiden puhdistuksessa sekä muissa niihin verrattavissa töissä on työntekijöiden käytettävä työnantajan hankkimia suojanaamareita ja muita suojavälineitä.
4.9.2 Päällystön virkapuvut
Milloin työnantaja edellyttää jonkun päällystöstä (päällystöön rinnastetaan tässä suhteessa myös kokkistuertti) käyttävän tietynlaista virkapukua, tällainen puku on maksettava (yksi puku vuodessa) ja huollettava työnantajan toimesta. Virkapuvulla tarkoitetaan takki, housut ja paita. Varustamo antaa maksutta tarvittavat virka- ja arvomerkit.
4.10 Siivous
Ruokailuastioiden ja -välineiden pesu sekä ruokailutilojen järjestäminen ja puhdistaminen on toimitettava jokaisen ruokailun jälkeen. Puhdistamistyön suorittamiseen on varattava tilaisuus säännöllisenä työaikana.
Makuuhytit ja ruokailutilat on perusteellisesti puhdistettava ja pestävä kerran viikossa. Nämä työt suoritetaan säännöllisenä työaikana.
Ellei tässä pykälässä tarkoitettuja töitä voida suorittaa säännöllisenä työaikana, on ne suo- ritettava ylityönä säädettyä ylityökorvausta vastaan. Ylityönä ei kuitenkaan pidetä sanotun- laista työtä, jonka vahdissa oleva suorittaa pyhäpäivänä.
Suosituksena todetaan työntekijän edistävän omalta osaltaan siisteyttä ja viihtyisyyttä si- jaamalla oman vuoteensa.
4.11 Vakuutukset
Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijän vapaa-aikana ja laivaurheilutoiminnan puitteissa sattuvan tapaturman varalta samoin ehdoin kuin työtapaturman varalta laissa on säädetty. Vapaa-ajaksi katsotaan tällöin myös vapaapäivät sekä merimiesten vuosiloma- lain mukainen loma.
Sivu 18 / 22
Työnantaja on myös velvollinen järjestämään laivaväen vapaa-ajan lisävakuutuksen, jolla korvataan sivullisen työntekijälle tahallisesti aiheuttama vamma edellyttäen, ettei vahingoit- tunut ole omalla menettelyllään ratkaisevasti myötävaikuttanut vamman aiheuttaneeseen tapahtumaan.
Jos työnantaja on laiminlyönyt nämä velvollisuudet, vastaa hän kuitenkin siitä, että työnte- kijä tai hänen oikeudenomistajansa saa hyväkseen tässä sovitut tapaturmakorvaukset.
Kun työntekijää kohtaa tapaturma, hänen on ilmoitettava siitä heti työnantajalle tai tämän edustajalle, jonka tulee vaadittaessa antaa työntekijälle siitä todistus. Tapaturmailmoitus on viipymättä tapaturman tapahduttua laivanpäällikön tai varustamon toimesta lähetettävä asianomaiselle vakuutuslaitokselle.
Jos laivan päällikkö tai varustamo laiminlyö tapaturmailmoituksen ajoissa lähettämisen vakuutuslaitokselle, vastaa varustamo siitä, että työntekijä kuitenkin saa hyväksensä lain mukaisen tapaturmakorvauksen.
Työntekijälle merimieslain 1) mukaan sairauden sattuessa kuuluvat edut taataan hänelle myös tapaturmatapauksissa.
Näiden lisäksi työnantaja ottaa työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen.
4.12 Kuolleen kotiinkuljetus
Ulkomaanliikenteessä kuolleen työntekijän ruumiin kotiinkuljetuksen hoitaa ja kustantaa varustamo merityösopimuslain mukaisesti.
4.13 Satamassa julistellut lakko/sulku/saarto
Jos jossakin satamassa, johon alus saapuu tai jossa se on, on laillisella tavalla päätetty ja kuulutettu lakko, sulku tai saarto, älköön työntekijöitä määrättäkö suorittamaan riidanalais- ta työtä enempää kuin mikä on välttämätöntä laivan varustamiseksi elintarvikkeilla, poltto- aineella ja muulla mitä ehdottomasti tarvitaan satamasta lähtöä varten.
4.14 Uudet alukset
Kun varustamo rakennuttaa uuden tai hankkii ulkomailta käytetyn aluksen, on varustamon esitettävä sopimuksen allekirjoittaneille osapuolille sen asuntopiirustukset.
Suomalaiselle varustamolle tilatun uuden aluksen hytit on suunniteltava siten, että ne ta- soltaan vastaavat vähintään asuntoasetuksen (518/76) 13 §:n 5 momentin määräyksiä
1) Tässä kohdassa tarkoitetaan ennen uuden merityösopimuslain 1.8.2011 voimaantuloa voimassa olevia merimieslain (423/1978) määräyksiä.
Sivu 19 / 22
Uudisrakennusten vastaanottovalvojiin nähden noudatetaan vähintään tämän sopimuksen vastaanotettavan aluksen määräämiä palkkaehtoja.
4.15 Ruoka
Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijälle päivittäin kolme ateriaa välipaloineen. Ruuan on oltava ravinto-opillisesti oikein valmistettua, vaihtelevaa, maukasta ja määräl- tään riittävää sekä laadukasta
5 Neuvottelumenettely
5.1 Jatkuvan neuvottelun periaate
Mikäli joku tämän työehtosopimuksen osapuolista haluaa tehdä aloitteen sopimuksen muuttamisesta taikka täydentämisestä, on tämän tehtävä siitä muille osapuolelle perustel- tu kirjallinen esitys, johon näiden on viipymättä vastattava samalla tavalla kirjallisesti.
Mikäli osapuolet pääsevät sopimukseen sopimuksen muuttamisesta taikka täydentämi- sestä, muutos voidaan saattaa voimaan osapuolten sopimalla tavalla siitä riippumatta, että työehtosopimuksen voimassaolokausi ei ole päättynyt.
Muutoin osapuolten väliseen neuvottelumenettelyyn sovelletaan, mitä tässä sopimuksessa on määrätty neuvottelujärjestyksestä.
Edellä olevalla ei ole muutettu osapuolten välillä työehtosopimuslain perusteella voimassa olevaa työrauhavelvoitetta. Näin ollen, mikäli jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti käydyissä neuvotteluissa ei saavuteta tulosta, tämä ei tarkoita sen työehtosopimuksen määräyksen, johon muutosehdotus on kohdistunut, voimassa olon lakkaamista saati tähän liittyvän työrauhavelvoitteen kumoutumista.
5.2 Yksittäisiin riitakysymyksiin liittyvä neuvottelujärjestys
Mikäli erimielisyyksiä tämän työehtosopimuksen soveltamisesta ei ole voitu paikallisesti selvittää, esim. luottamusmiessopimuksen tarkoittamassa järjestyksessä, on, milloin jom- maltakummalta puolelta sitä pyydetään, tämän sopimuksen allekirjoittaneiden järjestöjen pyrittävä neuvotteluteitse selvittämään erimielisyydet. Sen osapuolen järjestö, joka katsoo selvittelyn tarpeelliseksi, tehköön siitä toiselle perustellun kirjallisen esityksen, johon on samalla tavoin viipymättä vastattava.
Jos työsuhteeseen liittyvä kysymys on periaatteellinen tai koskee useamman liiton jäseniä, asian ratkaisesmiseksi osallistuvat kaikki sopijatahot.
Sivu 20 / 22
Jos joku sopimuspuoli katsoo toisen ilmeisesti rikkoneen tätä sopimusta tai merimiestä koskevia säännöksiä, sen vuoksi ei saa ryhtyä mihinkään muuhun toimenpiteeseen ennen kuin asianomaiset sopimusosapuolet ovat yrittäneet neuvotteluin päästä yhteisymmärryk- seen.
Jos riitaisuutta, joka on syntynyt tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta, ei ole saatu neuvotteluteitse selvitetyksi, se voidaan jättää työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Mikäli tällainen kysymys ei kuuluisi työtuomioistuimen ratkaistavaksi, se voidaan jättää viisimiehisen alempana mainitulla tavalla kokoonpannun välimiesoikeuden käsiteltäväksi ja lopullisesti ratkaistavaksi.
5.3 Välimiesoikeus
Tämän työehtosopimuksen osapuolet valitsevat erikseen jokaista riita-asiaa varten kaksi jäsentä kumpikin. Puheenjohtajana toimii välimiesoikeuden valitsema henkilö tai mikäli valinnasta ei päästä yksimielisyyteen, valtakunnansovittelijan määräämä henkilö. Välimi- ehet määräävät kussakin asiassa erikseen, onko jommankumman riitapuolen kokonaan tai yhdessä toisen kanssa maksettava välimiesten kokoontumisesta ja asian käsittelystä ai- heutuneet kustannukset sekä onko riitapuoli velvoitettava ja kuinka suurella määrällä korvaamaan toisen puolen oikeudenkäyntikulut.
Välimiesten on tätä sopimusta ja merityöehtosopimuslakia soveltaen käsiteltävä ja ratkais- tava asia noudattaen mitä kulloinkin voimassa oleva laki välimiesmenettelystä säätää.
6 Järjestötoiminta
6.1 Järjestötoimintaan osallistuminen
Jos Suomen Laivanpäällystöliiton tai Suomen Konepäällystöliiton jäsen valitaan ao. liiton hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi, tulee työnantajan milloin se haitatta käy päinsä, myöntää valituksi tulleelle ellei alla olevasta muuta johdu, palkatonta vapautusta työstä tarpeellisten kokousmatkojen suorittamiseksi.
Myönnetty vapaa voidaan tapaus tapaukselta sopia ao. henkilön kanssa vähennettäväksi aikaisemmin hankituista vapaapäivistä. Myös vuosilomapäivien käyttö on mahdollista.
6.2 Asiamiehet
Ao. asiamiehillä on oikeus, ammatillisissa asioissa, käydä laivoissa. Asiamiehellä on oltava Laivanpäällystöliiton tai Konepäällystöliiton antama valtakirja ja käynti ei saa häiritä laiva- väen työntekoa.
Sivu 21 / 22
Jos syntyy epäselvyyttä työntekijän palkasta tai muusta työsuhteeseen liittyvistä asioista, on asianomaisen liiton asiamiehelle annettava kaikki valituksenalaisen tapauksen selvit- tämiseen vaikuttavat tiedot.
Ammattiosastojen valituilla toimihenkilöillä on oikeus käydä jäsenasioissa aluksilla.
7 Irtisanominen ja lomautus
Irtisanomisen ja lomautuksen yhteydessä on noudatettava mitä tästä erikseen on sovittu. (Liite 4)
8 Terveydenhuolto
Terveyden huollon osalta noudatetaan Merenklkualan terveydenhuoltosopimuksen määrä- yksiä (Liite 7)
9 ALUKSEN LUOVUTTAMINEN JA LIPUN VAIHTO
Mikäli varustamo luovuttaa tai vaihtaa sen lippuvaltiota ja mikäli toimenpide johtaa tilan- teeseen, jossa työnantajalla on merityösopimuslain 8 luvun 3 §:n mukainen peruste työso- pimuksen irtisanomiseen, varustamon ja sen työntekijöiden välisissä yt-neuvotteluissa on pyrittävä sopimaan riittävän pitkästä, työntekijöiden uudelleen työllistymisen mahdollista- vasta siirtymäajasta.
Jos näissä neuvotteluissa ei päästä varustamoa ja työntekijöitä tyydyttävään lopputulok- seen, asia siirretään ratkaistavaksi työehtosopimusosapuolten kesken.
työehtosopimusosapuolet voivat myös neuvotella varustamon kannattavuutta parantavista toimenpiteistä, joilla aluksen luovuttaminen tai sen lippuvaltion vaihtaminen voidaan vält- tää, jos jompikumpi yt-neuvotteluiden osapuolista edellä kuvatussa tilanteessa sitä pyytää.
Jos alus jatkaa luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen liikennöintiä samassa liikenteessä ja jos työntekijä jatkaa työskentelyä aluksella luovutuksen tai lipun vaihdon jälkeen, luovuttaja vastaa siitä, että työntekijälle maksetaan vähintään osapuolten välisen työehtosopimuksen suuruista palkkaa.
Jos työntekijä ei jatka työskentelyä aluksella luovuttamisen tai lipun vaihdon jälkeen ja jos luovuttajalla ei ole tarjota työntekijälle hänen ammattiaan vastaavaa työtä irtisanomisajaksi sekä jos työntekijä siirtyy irtisanomisaikana kolmannen työnantajan palvelukseen eikä hän enää tämän johdosta ole työnantajan / luovuttajan käytettävissä, hän on kuitenkin oikeutet-
Sivu 22 / 22
tu saamaan hyväkseen palkan koko irtisanomisajalta edellyttäen, että hän on ilmoittanut siirtymisestä ennen kuin luovuttaja on ilmoittanut mahdollisesta korvaavasta työstä.
ULKOMAANLIIKENTEEN PIENTONNISTON LIITESOPIMUKSET
PÄÄLLYSTÖ
AJALLE 1.3.2014 – 28.2.2017
1/51
SISÄLLYSLUETTELO
Liite 2 Vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön laskenta esimerkki 6
Liite 3 SKL ja SLPL:n työntekijöiden Ulkomaanlii- kenteen luottamusmiessopimus 8
Liite 4 Merenkulkualan ulkomaanliikenteen sopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista 14
Liite 5 SKL ja SLPL:N työntekijöiden sopimus työ suojelutyöstä työpaikoilla merenkulun alalla 21
Liite 6 Työsuojelusopimuksen tarkoittaman työalatoimikun- nan toimintamalli 23
Liite 7 Merenkulkualan terveydenhuoltosopimus 25
Liite 7.1 Ulkomaanliikenteen päihdepolitiikka 30
Liite 7.2Alkoholi- ja päihdeaineiden väärinkäyttäjiä koskeva hoitoonohjaussopimus 35
Liite 8 SKL ja SLPL:n koulutussopimus 42
Liite 10 Työehtosopimuksen kohdan 2.2 soveltaminen 47
Liite 1 Miehitystaulukko
Miehitys aluksilla joitten bruttovetoisuutta (GT) osoittava luku on alle 4.000 (lolo) tai 6.400 (roro). Tämä vastaa aikaisempaa 1.600 bruttorekisteritonnin (grt) rajaa. Konepäällystön pätevyysvaatimusten osalta noudatetaan pääkoneen teholukua ilmais- tuna kilowatteina (kW).
Itämeri- | Lähi- / Euroo- pan- liikenne | Kauko- liikenne | |
Merikapteeni | 1 | 1 | |
Yliperämies | 2 | 1 | 1 |
Vahtiperämies | ½ | ½ | 1 |
Ylikonemestari | 1^ | 1^ | 1^ |
Konemestari | 1 | ||
Vahtikonemestari | ½ | ½ |
Matruusi/Konemies | 2 | 2 | 2 |
Vahtimies | 1 | 1 | 1 |
Kokki | 1 | 1 | 1 |
Alahuomautus:
½ = yhtenäispäällystö
^ = yli 3000 kW
Miehitys aluksilla joitten bruttovetoisuutta (GT) osoittava luku on alle 2.500 (lolo) tai 4.000 (roro). Tämä vastaa aikaisempaa 1.000 bruttorekisteritonnin (grt) rajaa. Konepäällystön pätevyysvaatimusten osalta noudatetaan pääkoneen teholukua ilmais- tuna kilowatteina (kW). Mikäli kellään laivaväellä ei ole talouspuolen koulutusta tulee aluksella olla laivakokki *.
Itämeri- | Lähi- / Euroo- pan- liikenne | Kauko- liikenne | |
Merikapteeni | 1 | ||
Yliperämies | 1 | 2 | 1 |
Vahtiperämies | 1½ | ½ | 1 |
Ylikonemestari | |||
Konemestari | 1 | 1 | |
Vahtikonemestari | 1^ |
Matruusi/Konemies | 1 | 1 | 1 |
Vahtimies | 1 | 2 | 2 |
Kokki | * | * | * |
Alahuomautus:
½ = yhtenäispäällystö
^ = alle1500 kW
Miehitys aluksilla joitten bruttovetoisuutta (GT) osoittava luku on alle 1.250 (lolo) tai 2.000 (roro). Tämä vastaa aikaisempaa 500 bruttorekisteritonnin (grt) rajaa. Konepäällystön pätevyysvaatimusten osalta noudatetaan pääkoneen teholukua ilmais- tuna kilowatteina (kW). Yhden laivaväestä pitää olla keittotaitoinen.
Itämeri- | Lähi- / Euroo- pan- liikenne | Kauko- liikenne | |
Merikapteeni | 1 | ||
Yliperämies | 1 | 1 | |
Vahtiperämies | 2 | 1½ | 1 |
Ylikonemestari | |||
Konemestari | |||
Vahtikonemestari | # | # | 1 |
Matruusi/Konemies | 1 | 1 | |
Vahtimies | 2 | 1 | 1 |
Kokki |
Alahuomautus:
½ = yhtenäispäällystö # = koneenhoitaja
LIITE 2 VUOROKAUTISEN JA VIIKOITTAISEN YLITYÖN LASKENTA ESIMERKKI
Alus merellä tai tulo- ja/tai lähtövuorokausi
Maanantai 10 | ||
Tiistai | 14 | 4 ylityötuntia |
Keskiviikko | 10 | |
Torstai | 13 | 3 ylityötuntia |
Perjantai | 12 | 2 ylityötuntia |
Lauantai | 10 | |
Sunnuntai | 10 | |
79 – 9 = 70 t
70 t – 65 t = 5 ylityötuntia
Koska sunnuntaina on tehty 2 tuntia yli 8 tunnin, lauantaina 2 tuntia yli 8 tunnin ja perjantaina 4 tuntia yli 8 tunnin josta 1 tunti on viikkoylityötä, niin kaksi tuntia yli 65 menevistä tunneista on pyhäylityötunteja ja kolme tuntia yli 65 menevistä tunneista on arkiylityötunteja.
Esimerkkiviikolta tulee siten korvattavaksi 12 arkiylityötuntia ja 2 pyhäylityötuntia.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Vaihtopäivien laskentaesimerkki
Mikäli vaihtopäivänä tehdään työtä, syntyy vapaata alla olevien kaavojen mukaisesti:
Tulo-, lähtö- ja merivuorokautena
(Työtunnit)
--------------- x 0,8 = Vapaata, (1:1 vuorottelu) 10
(Työtunnit)
--------------- x 0,45 = Vapaata, (2:1 vuorottelu) 10
Satamavuorokautena
(Työtunnit)
--------------- x 0,8 = Vapaata, (1:1 vuorottelu) 8
(Työtunnit)
--------------- x 0,45 = Vapaata, (2:1 vuorottelu) 8
Kun vaihtopäivänä ei tehdä työtä lasketaan tämä vapaa-ajaksi ja yksi (1) aikaisemmin ansaittu vapaapäivä vähennetään.
LIITE 3 SKL JA SLPL:N TYÖNTEKIJÖIDEN ULKOMAANLII-
KENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS
Yleiset määräykset Soveltamisala
1. Tätä sopimusta sovelletaan Suomen Varustamot ry:n jäsenvarustamoissa.
1. Työpaikan yhteistoimintaelimet
1. Työnantajan, luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatio vastaavat työpaikan yhteis- toiminnasta. Nämä voivat lisäksi perustaa muita sopimiaan varustamokohtaisia toi- mielimiä paikallisesti sovittavia tehtäviä varten. Yhteistoimintaelimiin henkilöitä ni- mettäessä on otettava huomioon toimielimissä tarvittava asiantuntemus ja ammatilli- nen monipuolisuus.
2. Yhteistoimintaelinten vaalit
1. Vaalit suoritetaan työpaikalla siten, että menettely ei aiheuta kohtuutonta haittaa työnteolle ja että kaikille vaalioikeutetuille mahdollisuuksien mukaan varataan tilai- suus osallistua valintaan.
3. Luottamusmies
1. Varustamon aluksilla työskentelevillä Suomen Konepäällystöliiton ja Suomen Lai- vanpäällystöliiton jäsenillä on oikeus valita varustamokohtaiset luottamusmiehet ja heille varamiehet.
3.1 Paikallinen sopimus yhteistoiminta organisaatiosta
1. Paikallisesti voidaan sopia, että sama henkilö toimii sekä luottamusmiehenä että työsuojeluvaltuutettuna.
2. Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton jäsenet voivat paikallisesti sopia, että varustamoon valitaan yksi yhteinen luottamusmies ja hänelle varamies.
3. Paikallisesti voidaan sopia yhdestä tai useammasta yhteistoimintaelimestä, joka vastaa yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista paikallisen toimielimen tehtävistä ja hoitaa kehittämistoimintaan liittyvät yhteistyötehtävät.
3.2 Luottamusmiehen toimivalta
1. Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton luottamusmiehet toimivat kumpikin omien jäsentensä edustajana työsuhdeasioissa.
2. Työsuhde-erimielisyydet pyritään ratkaisemaan sovinnollisesti luottamusmiehen ja työnantajan välisissä neuvotteluissa. Vasta tällaisen neuvottelun epäonnistuttua asia voidaan siirtää työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopijaosapuol- ten ratkaistavaksi.
3.3 Ilmoitukset
1. Valituista luottamusmiehistä ja työnantajan nimeämistä neuvotteluedustajista teh- dään puolin ja toisin kirjallisesti ilmoitukset yhteistyökumppanille.
3.4 Luottamusmiehen työstä vapautus
1. Luottamusmies on oikeutettu kalenterivuoden aikana pitämään vapaata luottamus- miestoimeen liittyvien asioiden hoitamista varten (varustamon tähän tarkoitukseen varaamissa työtiloissa) seuraavasti:
- varustamoissa, joissa on yli 10 alusta 30 vrk
- varustamoissa, joissa on 6-10 alusta 20 vrk
- varustamoissa, joissa on 3-5 alusta 10 vrk
2. Tehtävien hoitoon kerralla käytetystä ajasta sovitaan paikallisesti liikennealue ja reittiaikataulu huomioon ottaen.
3. Mikäli luottamusmies ei voi käyttää vapautusta työn kiireellisyyden tai muutoin työtehtävien hoitamisen johdosta työaikana ja milloin hän joutuu hoitamaan luotta- musmiestehtäväänsä tämän vuoksi vapaa-aikanaan, tämän sopimuksen mukainen va- pautus korvataan hänelle muuna vapaana varustamon ja liiton erikseen sopimalla ta- valla.
3.5 Luottamusmieskorvaus
1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.
2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työ- aikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus.
3. Luottamusmies on oikeutettu luottamusmiestehtävien hoitopäivien korvaukseen joka vastaa 2,0 arkiylityön palkkaa.
4. Luottamusmiestehtävien hoitamisen kannalta välttämättömät matka-, viestintä-, majoitus-, ravinto- ja muut kulut korvataan varustamon ja luottamusmiehen kesken erikseen sovittavalla tavalla.
3.6 Luottamusmiehen toimitilat ja työvälineet
1. Työnantaja järjestää luottamusmiehen käyttöön toimitilan ja toimistovälineitä sekä työsuhdekirjallisuutta siten kuin varustamon olosuhteet ja luottamusmiestehtävät yri- tyksessä kohtuudella vaativat.
2. Erimielisyyskysymysten ratkaisemiseksi luottamusmiehellä on oikeus käyttää maksutta puhelinta, radiopuhelinta tai lähettää ja vastaanottaa teleksejä, telefakseja, sähkösanomia ja sähköpostiviestejä.
3.7 Luottamusmiehen työsuhdeturva
1. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen täh- den saa siirtää alempipalkkaiseen työhön eikä sellaiseen työhön, joka olennaisesti vaikeuttaa luottamusmiestehtävien hoitamista. Luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata varustamossa tapahtuvaa ansiokehitystä.
2. Jos varustamon työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannol- lisista syistä tai liikkeen luovutuksesta johtuvasta syystä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei varustamon toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
3. Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman merityösopimus- lain 8 luvun 9 § edellyttämää Suomen Konepäällystöliiton tai Suomen Laivanpäällys- töliiton jäsenten enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
4. Näitä määräyksiä sovelletaan myös luottamusmiesvaaliehdokkaaseen, jos ehdok- kuudesta on kirjallisesti ilmoitettu työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavan toimikauden alkua ja päättyy vaalituloksen tultua todetuksi.
5. Näitä määräyksiä sovelletaan luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuu- si kuukautta luottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen.
6. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukau- den palkka. Milloin varustamossa tai vastaavassa toimintayksikössä säännöllisessä työskentelee yhteensä alle 20 työntekijää ja toimihenkilöä on edellä mainittu korvaus kuitenkin työsuojeluvaltuutetun osalta vähintään neljän ja enintään 24 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin merityösopimus- lain 12 luvun 2 § on säädetty.
7. Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin merityösopimuslain 9 luvun säännöksiä. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa häntä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.
3.8 Varaluottamusmiehen asema
1. Yhteistoimintasopimuksen kohta luottamusmiehen työsuhdeturvasta, luottamus- miehen siirtämisestä ja koulutusoikeudesta sovelletaan myös varaluottamusmieheen.
2. Muut luottamusmiestä koskevat oikeudet ja velvollisuudet varaluottamusmiehellä on silloin, kun hän toimii luottamusmiehen sijaisena.
3.9 Työnantajan tiedotettavat asiat
1. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Ko- nepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton jäseniä välittömästi tai välillisesti koskevis- ta asioista.
2. Milloin syntyy epäselvyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liittyvistä asioista, luot- tamusmiehelle annetaan kaikki asian selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.
3. Yksityistä henkilöä koskevat terveyteen tai muutoin henkilöön liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Salassapitovelvollisuus koskee myös varustamon liiketoimintaan ja asiakassuhteisiin liittyviä sellaisia tietoja, jotka yleisen elämänkokemuksen mukaan ovat luottamuksellisia.
4. Luottamusmiehelle annetaan tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys varustamon taloudellisesta tilasta ja vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys varustamon taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät. Tiedot annetaan pyynnöstä kirjallisena.
5. Luottamusmiehelle annetaan vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavista olevista muutoksista.
6. Luottamusmiehelle annetaan neljännesvuosittain osastoittain työntekijöiden ja toi- mihenkilöiden lukumäärät.
7. Varustamon tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituis- sa tiedoissa.
8. Luottamusmiehelle annetaan toimialueensa osalta hätä- ja ylityöstä sekä niiden korvausmenettelystä työaikakirjanpidon tiedot tarkastelujaksoittain.
9. Luottamusmiehelle annetaan kirjallisesti toimialueeltaan vuosittain työsuhdetiedot, joista ilmenee jäsenen nimi, koulutus, ammattinimike, toimen vaativuustaso ja työ- suhteen alkamisajankohta.
10. Luottamusmiehelle annetaan mainittujen työsuhdetietojen lisäksi tiedot mahdolli- sesta koeajasta sekä työsuhteen luonteesta ja mahdollisen määräaikaisen työsopimuk- sen solmimisen perusteesta.
11. Luottamusmiehellä on toimialueeltaan oikeus saada tiedot varustamon laivoissa työskentelevien jäsenten työvoimatilanteesta sekä näiden ansiotasosta ja sen koostu- muksesta ja kehityksestä.
12. Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot aluksilla toimivista aliurakoitsijoista ja niiden palveluksessa aluksilla olevasta työvoimasta.
13. Luottamusmiehelle on annettava tiedoksi Konepäällystöliiton sekä Laivanpäällys- töliiton ja varustamon väliset erillissopimukset.
14. Luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot aluksilla sovitusta vuorottelujärjestel- mästä.
15. Henkilön valtuuttaessa luottamusmiehen saamaan palkkatietonsa luottamusmie- helle annetaan valtuuttajan henkilökohtaiset palkkatiedot.
16. Uudelle henkilölle ilmoitetaan sovellettava työehtosopimus ja luottamusmiesjär- jestelmä.
Kokoontumis- ja tiedotusoikeus
1. Konepäällystöliiton ja Laivanpäällystöliiton jäsenillä on oikeus järjestää työnanta- jan toimitiloissa kokouksia työsuhdeasioissa. Menettelytavat sovitaan paikallisesti.
2. Paikallisen osapuolen kutsusta kokoukseen voi osallistua tämän sopimuksen osal- lisliiton edustaja.
3. Luottamusmiehellä on oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia ja tiedonantoja työsuhdeasioissa ja yleisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa.
3.9 Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa kuten pääsopimus.
LIITE 4 MERENKULKUALAN ULKOMAANLIIKENTEEN SOPIMUS IRTISANOMISEN JA LOMAUTUKSEN PERUSTEISTA
Allekirjoittaneet järjestöt ovat – huomioon ottaen toisaalta välttämättömät pyrkimyk- set yritysten tuotannollisten toimintaedellytysten parantamiseksi ja toisaalta taloudel- lisista ja tuotannollisista syistä tapahtuneiden yritysten työntekijämäärien supistami- sen työntekijöiden sosiaaliselle turvallisuudelle aiheuttaman epävarmuuden – sopi- neet seuraavista toimenpiteistä, joita on sovellettava Suomen Varustamot ry:n jäsen- varustamoiden aluksilla.
1 § Soveltamisala
Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla.
Sopimus ei koske
1. työntekijää, jonka työsopimus on tehty määräajaksi taikka koskemaan määrättyä matkaa tai määrättyjä matkoja,
2. tapauksia, joissa työsopimus on purettu merityösopimuslain (756/2011) 9 luvun 1 §:ssa tarkoitetusta syystä, eikä
3. työsopimuksen purkamista merityösopimuslain 1 luvun 5 §:n tarkoittamana koe- aikana.
Xxxxxxx työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten merityösopimuslain purkamispe- rusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet voimassa.
2 § Irtisanomisajat
Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua kes- keytyksittä:
a) päällikön osalta
1) kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 9 vuot- ta.
2) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 9 vuotta, mutta enintään 12 vuotta.
3) viiden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta, mutta enintään 15 vuotta, ja
4) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 15 vuotta.
b) muiden osalta
1. kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuot- ta,
2. kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta, mutta enintään yhdeksän vuotta,
3. neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli yhdeksän vuotta, mutta enintään kaksitoista vuotta,
4. viiden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kaksitoista vuotta, mutta enintään viisitoista vuotta, ja
5. kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisitoista vuotta.
Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava
a) päällikön osalta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja
b) muiden työntekijöiden osalta kuukauden pituista irtisanomisaikaa. Jos työsuh- de on jatkunut yli kymmenen vuotta, irtisanomisaika on kaksi kuukautta.
Merityösopimuslain 8 luvun 5 ja 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan laissa säädettyä irtisanomismenettelyä.
3 § Irtisanomisajan laiminlyönti
Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työnteki- jälle täyden palkan irtisanomisajalta.
Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorit- tamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pi- dättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä meri- työsopimuslain 2 luvun 21 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.
Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkas- ta.
4 § Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman merityösopimuslain 8 lu- vun 2 §:n mukaista painavaa syytä tai saman lain 8 luvun 3 §:ssä tar-koitettua perus- tetta.
Irtisanomisperusteina pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkami- nen merityösopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto- oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräys- ten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
Irtisanominen liikkeen luovutuksen johdosta sekä työnantajan konkurssin ja kuole- man vuoksi tapahtuu merityösopimuslain 8 luvun 5 ja 7 §:ssä määrätyllä tavalla.
5 § Perusteettomasta irtisanomisesta maksettava vahingonkorvaus
Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen, eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä peruuta toimenpidettä, on irtisa- notulla oikeus saada sen johdosta merityösopimuslain 12 luvun 2 §:ssä tarkoitettu vahingonkorvaus. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta irtisanomisen voimaan tullessa, on hyvikkeenä maksettava vähintään 6 kuukauden peruspalkka mahdollisine kiinteine lisineen.
6 § Työntekijän irtisanomissuoja raskauden, äitiys-, isyys- ja vanhem- painloman sekä hoitovapaan aikana
Työnantaja ei saa irtisanoa raskaana olevan työntekijän työsopimusta raskauden joh- dosta. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan työntekijän raskaudesta, ellei työnantaja muuta perustetta näy- tä.
Työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan työnantajan sitä pyytäessä.
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta merityösopimuslain 5 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetun työsopimuksin tai työnantajan ja työntekijän kesken sovitun äitiys-, isyys- ja vanhempainloman sekä hoitovapaan aikana eikä myöskään, saatuaan tietää työntekijän olevan raskaana tai käyttävän edellä mainittua oikeuttaan, päättymään sanotun loman taikka hoitovapaan alkaessa tai aikana.
7 § Lomautus
Lomauttaminen
Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtä- vään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.
Työnantaja saa merityösopimuslain 6 luvun 2 §:ssä säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon ko- konaan tai lyhentämällä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työ- aikaa siinä määrin kuin sen lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä.
Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos:
1) hänellä on merityösopimuslain 8 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotan- nollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen;
2) työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnanta- jan tarpeita vastaavaa koulutusta;
työn tai työntarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää.
Sopimuksella voidaan lomauttamisoikeutta laajentaa.
Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, on työn alkamisesta ilmoitettava vähintään 7 päivää ennen, jollei toisin ole sovittu.
Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.
Lomautuksen ennakkoselvitys ja työntekijöiden kuuleminen
Milloin lomautuksen perusteena on taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuva työn vähentyminen, on työnantajan käytettävissään olevien tietojen perusteella esitet- tävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laa- juudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta sekä lomautettavien työntekijöiden arvioitu lukumäärä ammattiryhmittäin.
Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa asianomaiselle luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lo- mautuksen tarpeen tultua työntekijöiden tietoon.
Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työntekijöille tai heidän edustajalle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.
Lomautusilmoitus
a) päällikön kohdalla 90 päivän ilmoitusaikaa
b) muun päällystön kohdalla
1) mikäli työsuhde keskeytyksittä on jatkunut enintään 3 vuotta 30 päivän ilmoitus aikaa noudattaen.
2) mikäli työsuhde keskeytyksittä on jatkunut yli 3 vuotta ja enintään 5 vuotta 45 päivän ilmoitusaikaa noudattaen, ja
3) mikäli työsuhde keskeytyksittä on jatkunut yli 5 vuotta 60 päivän ilmoi- tusaikaa noudattaen.
Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta viimeistään 14 päivää ennen lomautuk- sen alkamista. Ilmoitus on annettava lomautettavalle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitus- ta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti sa- maa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomau- tuksen osalta sen arvioitu kesto.
Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistu- vaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.
Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavien työntekijöiden edustajalle.
Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen
Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippu- matta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomau- tuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen.
Sama oikeus on työntekijällä joka irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää.
Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä lomautetaan irtisa- nomisaikana tällaisen syyn johdosta, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy samojen periaatteiden mukaisesti.
8 § Muu työnteon ja palkanmaksun keskeytys
Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.
9 § Takaisin ottaminen
Milloin työnantaja on irtisanonut työsopimuksen muista kuin työntekijästä johtuvista syistä, ja työnantaja yhdeksän kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä tar- vitsee työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tulee työnantajan tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko entisiä työntekijöitä etsimässä tämän vi- ranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjota työtä ensisijassa näille työntekijöille.
10 § Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus työvoimaviranomai- sille
Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asianomaiselle luottamusmie- helle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kymmeneen (10) työntekijään, on siitä il- moitettava myös työvoimaviranomaisille.
11 § Työvoiman vähentämisjärjestys
Irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatetta- va sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työ- kyvystään menettäneitä sekä, että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.
Soveltamisohje
Työvoiman vähentäminen toteutetaan pääsääntöisesti varustamokohtaisesti. Työvoi- man vähentäminen voidaan toteuttaa myös aluskohtaisesti esimerkiksi silloin, kun varustamo poistaa liikenteestä eri liikennealueella toimivan tai toimivia erityyppisiä aluksia. Kun työvoiman vähentäminen toteutetaan varustamokohtaisesti, varustamon matkustaja-aluksia sekä kuivarahti- ja tankki-aluksia käsitellään kokonaisuuksina.
Työvoiman vähennyksistä ja niissä noudatettavasta järjestyksestä tulee neuvotella hyvissä ajoin etukäteen yhteistoimintalain ja sen soveltamisesta merenkulkualalle laadittujen soveltamisohjeiden mukaisessa järjestyksessä.
Vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä sovellettaessa on otettava huomioon, että varustamon toiminnalle tärkeät ammattityöntekijät ja osan työkyvystään saman työn- antajan palveluksessa menettäneet ovat keskenään rinnasteisessa asemassa. Heidän keskinäinen asemansa vähentämisjärjestyksessä määräytyy yleensä työsuhteen kesto- ajan ja huoltovelvollisuuden määrän perusteella.
Varustamon toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ovat esimerkiksi:
- työkokemuksen tai koulutuksen taikka työnantajan järjestämän lisä-
/erikoiskoulutuksen perusteella tärkeän ammattitaidon – kuten erityisen erikois- osaamisen – omaavat työntekijät
- erityisen ammattitaidon omaavat työntekijät; sekä
- erityisiin työtehtäviin, kuten raskaaseen työhön soveltuvat työntekijät.
Muiden työntekijöiden keskinäinen lomauttamis- ja irtisanomisjärjestys määräytyy työsuhteen kestoajan ja huoltovelvollisuuden perusteella siten, että viimeksi lomaute- taan tai irtisanotaan työntekijä, jonka työsuhde on pidempi. Jos työsuhteet ovat yhtä pitkät, viimeksi lomautetaan tai irtisanotaan työntekijä, jonka huoltovelvollisuus on suurempi.
Luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun ja työsuojeluvaltuutetun asemasta työvoi- man vähentämistilanteissa on määrätty erikseen.
12 § Neuvottelujärjestys
Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä nou- dattaen. Elleivät työnantaja- ja työntekijäliitot pääse asiassa yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
13 § Voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa kuten pääsopimus.
LIITE 5 SKL JA SLPL:N TYÖNTEKIJÖIDEN SOPIMUS TYÖ SUOJELUTYÖSTÄ TYÖPAIKOILLA MERENKULUN ALALLA
1§ Työsuojelu
1.1 Työsuojeluorganisaatio
1. Työsuojeluyhteistyötä varten aluksessa on työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuu- tettu ja kaksi varavaltuutettua.
2. Varustamo nimeää työnantajan työsuojeluyhteistyötä varten alusten työsuojelu- päälliköt ja varustamon työsuojeluyhteishenkilön varustamon ja alusten välisen yh- teistyön edistämiseksi.
3. Toimihenkilöt valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua. Toimihenkilöt voivat valita työntekijöiden kanssa yhteisen työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua.
4. Työsuojeluvaltuutettu on valittava, kun työntekijöiden ja toimihenkilöiden luku- määrä on yhteensä vähintään kymmenen.
5. Milloin samalla työpaikalla työskentelee eri työnantajan palveluksessa olevia hen- kilöitä, heillä on oikeus valita yhteinen työsuojeluvaltuutettu edustamaan heitä tässä sopimuksessa tarkoitetussa yhteistoiminnassa kaikkien työantajain kanssa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin.
6. Aluksessa, jossa säännöllisesti työskentelee yhteensä vähintään 5 työntekijää ja toimihenkilöä on perustettava työsuojelutoimikunta.
7. Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on 4. Jäsenistä ¼ edustaa työnantajaa, ¼ toi- mihenkilöitä ja puolet työntekijöitä. Jos toimihenkilöitä on työpaikalla enemmistö, edustaa puolet jäsenistä heitä ja ¼ työntekijöitä.
8. Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on 4 laivaväen lukumäärän ollessa alle 50 ja 8 lukumäärän ollessa 50 tai yli.
9. Mikäli aluksen päällikkö tai konepäällikkö ei toimi aluksen työsuojelupäällikkönä eikä työnantajan edustajana työsuojelutoimikunnassa, on heillä oikeus osallistua toi- mikunnan kokouksiin, joissa heillä on puheoikeus.
1.2 Työkykyä ylläpitävä yhteistoiminta
1. Työkykyä ylläpitävä toiminta hoidetaan paikallisesti sovittavalla tavalla yhteis- työssä asiantuntijoiden kanssa. Yhteistoiminnassa seurataan palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja ohjataan kuntoutusta tarvitsevat asiantuntijoiden hoitoon.
1.3 Työsuojeluvaltuutetun työjärjestelyt
1. Jos työpaikalla kaikkia henkilöstöryhmiä edustavaksi työsuojeluvaltuutetuksi vali- tun työ vaikeuttaa työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista, on hänelle, työpaikan olosuhteet ja hänen ammattitaitonsa huomioon ottaen, järjestettävä muuta työtä. Jär- jestely ei saa aiheuttaa ansion alentumista.
1.4 Työsuojeluvaltuutetun tehtäväkorvaus työstä vapautus ja työsuhdeturva
1. Luottamusmiehiä koskevia määräyksiä työstä vapautuksesta, palkan maksamisesta vapautuksen ajalta, säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettujen tehtävien korvaa- misesta, toimitilasta, ansiokehityksestä ja työsuhdeturvasta sovelletaan vastaavasti työsuojeluvaltuutettuun.
2. Mikäli työsuojeluvaltuutetun tehtäviin liittyvästä ajankäytöstä ei päästä yksimieli- syyteen, on hän kuitenkin oikeutettu saamaan vapautusta työstään vähintään 5 tuntia 4 peräkkäisen viikon aikana. Jos laivaväen lukumäärä ylittää 80 henkeä, 8 tuntia 4 peräkkäisen viikon aikana.
2 § Sopimuksen voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa kuten pääsopimus
LIITE 6 TYÖSUOJELUSOPIMUKSEN TARKOITTAMAN TYÖALATOIMI- KUN-
NAN TOIMINTAMALLI
1 § Merenkulkualan työalatoimikunta
Työmarkkinain keskusjärjestöjen välisen sopimuksen mukaisena merenkulkualan turvallisuustyön työalatoimikuntana toimii sopimusosapuolten erikseen asettama työ- alatoimikunta.
2 § Työalatoimikunnan jäsenet ja toimikausi
Työalatoimikuntaan kuuluu yhteensä viisi jäsentä, joista kaksi edustaa työnantajajär- jestöjä ja kolme työntekijäjärjestöjä. Työalatoimikunnan jäsenet sekä heidän varajä- senet nimetään sopijaosapuolten toimesta kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Työalatoimi- kuntaan kutsutaan Työturvallisuuskeskuksesta pysyvä asiantuntija.
3 § Puheenjohtajan ja sihteerin valinta
Työalatoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja Työturvallisuuskeskus nimeää sihteerin. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimi- kausi on sama kuin toimikunnan ja puheenjohtajan valinnassa noudatetaan käytäntöä, jonka mukaan puheenjohtajuus vaihtuu toimikausittain vuorotellen työnantajajärjes- töjen ja työntekijäjärjestöjen kesken.
4 § Kokoontuminen
Työalatoimikunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtaja on velvollinen kutsumaan kokouksen koolle yhdenkin jäsenen sitä kirjallisesti pyytäessä.
5 § Päätösvaltaisuus
Työalatoimikunta on päätösvaltainen, kun työnantaja- ja palkansaajajärjestöpuoli ovat edustettuina. Toimikunnan kokouksissa päätökset tehdään yksimielisesti.
6 § Työalatoimikunnan tehtävänä on
1) toiminnan suunnittelu, budjetointi ja raportointi (hankkeet, koulutus) sekä hyväk- syttyjen suunnitelmien toteuttaminen;
2) seurata ja arvioida vuosittain oman toimialansa työhyvinvointipalvelujen tarpeita ja toteutumista. Tämän pohjalta työalatoimikunta laatii toimialakohtaisen suunni-
telman, jonka toimeenpanosta osapuolet huolehtivat. Työalatoimikunta tekee myös ehdotuksia tarvittavista jatkotoimista;
3) seurata ja edistää alansa työsuojelutyön kehitystä;
4) suunnitella ja toteuttaa alansa työsuojeluun liittyvää koulutusta, tiedotusta ja neu- vontaa;
5) tuottaa ajankohtaisia työturvallisuus- ja työelämän kehittämisaineistoja;
6) toteuttaa yhteistyötä työpaikkojen, viranomaisten, tutkimuslaitosten, korkeakoulu- jen, yliopistojen, koulutuslaitosten yms. tahojen kanssa;
7) seurata ja tiedottaa työelämässä ja lainsäädännössä tapahtuvista muutoksista;
8) seurata alan kansainvälistä kehitystä sekä ylläpitää yhteyksiä alan pohjoismaisiin ym. kansainvälisiin organisaatioihin;
9) perustaa tarvittaessa erillisiä työryhmiä, joihin voidaan kutsua asiantuntijoita; sekä
10) toteuttaa muut keskuksen toimialaan kuuluvat hallituksen ja alan sopi- musosapuolten määräämät tehtävät.
7 § Kustannukset
Osapuolet vastaavat omien jäsentensä kokouskustannuksista. Muut työalatoimikun- nan toiminnasta aiheutuvat kulut jaetaan osapuolten kesken työalatoimikunnassa ole- vien edustajien lukumäärän suhteessa.
LIITE 7 MERENKULKUALAN TERVEYDENHUOLTOSOPIMUS
Suomen Varustamot ry toiselta puolen ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Suomen Laivapäällystöliitto ry ja Suomen Konepäällystöliitto ry toiselta puolen tekevät täten seuraavan työnantajaliittojen jäsenvarustamoiden aluksissa palvelevien työntekijöi- den työterveydenhuoltoa koskevan sopimuksen.
1 § Neuvottelukunta
Tämän sopimuksen mukaisen työpaikkaterveydenhuollon kehittämisen johtaminen kuuluu sopijapuolten asettamalle pysyvälle neuvottelukunnalle (merenkulun työpaik- katerveydenhuollon neuvottelukunta).
Neuvottelukuntaan kuuluu yhteensä kahdeksan jäsentä, joista neljä edustaa työnanta- jajärjestöjä ja neljä työntekijäjärjestöä.
Neuvottelukunnan jäsenet sekä heidän varajäsenet nimitetään sopijapuolten toimesta kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin.
Neuvottelukunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtaja on velvollinen kutsumaan kokouksen koolle yhdenkin jäsenen sitä kirjallisesti pyytäessä.
Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi jäsentä sekä työnantajapuo- lella että työntekijäpuolelta on saapuvilla.
Neuvottelukunnan päätösten tekemiseen vaaditaan vähintään 3/4 annetuista äänistä.
2 § Organisaatiomallit
Tässä sopimuksessa mainittujen ja sen pohjalta kehitettävien työterveydenhuollollis- ten toimenpiteiden käytännön toteuttaminen ja järjestäminen kuuluu varustamoille.
Tässä tarkoitetut työterveydenhuoltoon kuuluvat palvelut varustamot voivat järjestää merimiesterveyskeskusten sekä muiden kunnallisten terveyskeskusten avulla tai muun työterveyshuoltopalvelujen antamiseen oikeutetun laitoksen tai henkilön avulla tai varustamoiden toimesta järjestettyä omaa työterveydenhuoltopalvelua hyväksi- käyttäen taikka mainittuja palveluja tarkoituksenmukaisesti yhdistelemällä.
Varustamot voivat myös käyttää hyväksi muita tarjolla olevia esim. Työterveyslai- toksen, merimieslääkäreiden ja muiden yksityisten myös ulkomaiden sairaaloiden ja lääkärien tarjoamia terveyden- ja sairaanhoidon palveluja.
3 § Varustamon työterveydenhuoltohenkilökunta
Riippuen siitä, minkä 2 §:ssä mainitun vaihtoehdon mukaisesti varustamo päättää jär- jestää työterveydenhuolto-organisaationsa, on varustamon otettava palvelukseensa se määrä ja sen tasoista terveydenhuoltohenkilökuntaa, että tässä sopimuksessa tarkoi- tettujen työterveydenhuollollisten toimenpiteiden toteuttaminen voidaan taata.
4 § Työympäristö ja työsuojelu
Työtilat sekä asunto-, ruokailu- ja vapaa-ajanviettotilat tulee suunnitella siten, ettei työntekijä niiden ominaisuuksien johdosta joudu tapaturman tai sairastumisen vaa- raan.
Milloin työsuojelun kannalta tyydyttävää työympäristöä ei voida saavuttaa rakenteel- lisin tai teknillisin keinoin tai muilla vastaavilla mahdollisimman vähän työn suoritta- jasta tai muusta henkilöstä riippuvilla torjuntatoimenpiteillä tai tällaisia toimenpiteitä ei kohtuudella voida vaatia, on työntekijöille varattava tarkoituksenmukaiset suojelu- välineet.
5 § Työterveydenhuollon toimintapiiri
Työterveydenhuollon toimintapiiriin kuuluu laivapalveluksessa olevan henkilökun- nan työkunnon ja -terveyden ylläpitäminen ja edistäminen huolehtimalla tässä sopi- muksessa tarkoitetulla tavalla henkilökunnan
- terveydenhoidosta
- ensiavusta ja sairaanhoidosta sekä
- kuntoutuksesta.
6 § Terveydentilan tarkkailu
Terveydenhuoltohenkilökunnan käynnit aluksissa luovat pohjan työterveyshuollon suunnittelulle, toteutukselle ja kehittämiselle.
Sairauksien ennalta ehkäisemiseksi, niiden varhaiseksi toteamiseksi ja tarvittavaan hoitoon saattamiseksi suoritetaan varustamon käyttämän työterveysyksikön toimesta laivapalveluksessa olevan henkilökunnan terveydentilan tarkkailua erikseen laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti noudattaen työterveyshuoltolain määräyksiä.
7 § Työhöntulotarkastus ja seurantatarkastukset
Työntekijäin työhöntulotarkastuksesta ja seurantatarkastuksesta on säädetty laissa laivaväen lääkärintarkastuksesta (1171/2010).
Varustamo suorittaa edellä mainitussa laissa tarkoitetusta lääkärintodistuksesta sekä siihen liittyvistä erikoistodistuksista, maksettavat palkkiot, tutkimuslaitoksen ja lää- kärin antamia kuitteja vastaan.
Työntekijän on otettava yhteys työnantajaan tai hänen edustajaansa ennen kuin hän käy edellä tarkoitetuissa lääkärintarkastuksissa tai tutkimuksissa.
8 § Tutkimukset
Tehokkainta ehkäisevää työtä on terveydellisten - mm. ergonomisten - seikkojen huomioonottaminen kaikessa suunnittelussa.
Aluksiin, työvälineisiin ja työntekoon liittyvien fyysisten ja psyykkisten kitkatekijöi- den (ergonomiset epäkohdat), sekä työstä, työympäristöstä tai muutoin työolosuhteis- ta johtuvien hygieenisten vaaratekijöiden (työhygieeniset epäkohdat) toteamiseksi järjestetään varustamoiden kustannuksella tutkimuksia ja ryhdytään niiden perusteella kohtuullisiksi katsottaviin tarpeellisiin toimenpiteisiin näin todettujen haittojen pois- tamiseksi. Tällaisia tutkimuksia tulee erityisesti suorittaa aluksilla, jotka kuljettavat vaarallisia kemikalioita irtolasteina.
9 § Sairaudenhoito ja ensiapu
Sairauden hoidosta ja ensiavusta aluksessa sekä varustamon sairaudenhoitovelvolli- suudesta silloin kun laivapalveluksessa oleva työntekijä on työsuhteen päättyessä sai- raana, säädetään merimieslaissa 1).
10 § Työkyvyn ylläpito ja kuntoutus
Työpaikkaterveydenhuollon tehtävänä kuntoutuskysymyksissä on neuvoa ja ohjata työntekijöitä liikuntaan, liikunnan ylläpitoon ja kehittämiseen työpaikalla sekä ohjata kuntoutusta tarvitsevat työntekijät asiantuntijaelinten hoidettaviksi.
11 § Alkoholin ja päihteiden väärinkäyttö
Alkoholin ja huumeaineiden väärinkäytön poistamiseksi noudatetaan sopi- musosapuolten välillä sovittua alkoholi- ja päihdeaineiden väärinkäyttäjiä koskevaa hoitoonohjaussopimusta.
1) Tässä kohdassa tarkoitetaan ennen uuden merityösopimuslain 1.8.2011 voimaantuloa voimassa olevia merimieslain (423/1978) määräyksiä.
Työntekijä, joka aluksessa väärinkäyttää alkoholia tai muita päihdyttäviä aineita, tu- lee pyrkiä ohjaamaan sopivaan hoitolaitokseen.
Mikäli työnteko työnantajan ja työntekijän sopiman hoidon vuoksi on keskeytynyt, noudatetaan tämän terveydenhuoltosopimuksen 14 §:n määräyksiä.
Huumeiden osalta työmarkkinaosapuolet toteavat, että huumeiden käyttö ja hallussa- pito aluksella on kielletty. Lisäksi osapuolet viittaavat huumausainelakiin, jossa tode- taan: "Joka laittomasti valmistaa tai yrittää valmistaa huumausainetta taikka viljelee oopiumunikkoa, kokapensasta tai hamppua käytettäväksi huumausaineena tai sen raaka-aineena, tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta taikka kuljettaa tai kuljetuttaa huumausainetta, myy, välittää, toiselle luovuttaa tai muulla tavoin levittää huumausainetta tai pitää hallussaan taikka yrittää hankkia huumausai- netta taikka käyttää sitä, on tuomittava huumausainerikoksesta sakkoon tai vankeu- teen enintään kahdeksi vuodeksi”. Huumausaineeksi katsotaan huumausaineasetuk- sessa tarkoitetut aineet.
12 § Terveysvalistus ja -kasvatus
Sopijapuolet pitävät tärkeänä, että terveydenhuollosta aluksessa vastuussa oleville järjestetään koulutusta ja neuvontaa terveydenhoitokysymyksissä sekä toimitetaan terveyskasvatusta koskevaa materiaalia myös työsuojeluhenkilöstön käyttöön.
Erityisesti on tällöin kiinnitettävä huomiota niiden alusten henkilökuntaan, jotka kul- jettavat terveydelle vaarallisia kemikalioita tai muita vaarallisia lasteja.
13 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma sekä hoitovapaa
Otsikossa mainituista lomista on voimassa mitä merityösopimuslaissa on säädetty.
Nainen, joka on ollut välittömästi ennen sairausvakuutuslain mukaiselle äitiyslomalle jäämistään 6 kuukautta yhtäjaksoisesti varustamon palveluksessa, on oikeutettu äi- tiyslomalle jäädessään luontaisetukorvaukseen kuitenkin enintään 42 päivältä.
14 § Työsuhde ja sairaus
Sairaustapauksissa on työntekijän ensisijaisesti käännyttävä päällikön/ varustamon osoittaman lääkärin puoleen.
Työntekijä, joka työsuhteen päättyessä tietää olevansa sairas, on velvollinen ilmoit- tamaan tästä päällikölle tai varustamolle ja hänen tulee vaadittaessa viivytyksettä kääntyä lääkärin puoleen.
Varustamon tulee pyrkiä sijoittamaan sairauden päätyttyä tai vamman parannuttua takaisin varustamoon meripalvelukseen työntekijä, joka on [päätöskatselmoitu] sai- rauden tai tapaturman takia varsinaisesta työsuhteesta säännöllisesti Suomeen liiken- nöivästä aluksesta.
Palkka määräytyy sen aluksen mukaan, johon hän ryhtyy toimeen.
Työntekijä, joka palaa toimeensa sairaslomaltaan, on oikeutettu saamaan varustamol- ta kodin ja aluksen välisestä matkasta juna-, linja-, auto-, laiva- tai alennetun lentoli- pun hinnan tositteen mukaan.
Muussa kuin matkustaja-aluksessa työskentelevän työntekijän palatessa sairaslomal- taan alukselle, maksetaan, ellei työnantajan ja työntekijän kesken ennakolta ole toisin sovittu, taksikustannukset työhönpaluupaikkakunnan linja-auto- tai rautatieaseman taikka lentoyhtiön kaupunkiterminaalin (tai lentoaseman, jos matka sieltä on lyhyem- pi) ja sataman välillä tositteen mukaan, kun
- yleistä liikenneyhteyttä em. välillä ei ole, tai
- työntekijää on pyydetty palaamaan alukselle sellaisena vuorokauden aikana, jona yleiset kulkuneuvot eivät ole liikenteessä.
Taksikustannukset korvataan ainoastaan esitettyä kuittia vastaan tai poikkeustapauk- sessa muun luotettavan selvityksen mukaan.
15 § Salassapitovelvollisuus
Henkilökunnan lääkärin ja työntekijän on annettava työnantajalle ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä harkittaessa palvelukseen ottoon, työhön sijoittamiseen, työntekijän terveyteen tai palvelussuhteen jatkumiseen liittyviä seikkoja. Näitä tietoja saa kuiten- kin antaa vain saman varustamon tai varustamoyhtymän sisällä.
Henkilöt, jotka tämän sopimuksen ja asemansa perusteella ovat saaneet tietää työnte- kijää tai hänen perhettään koskevan yksityisen salaisuuden, eivät saa ilmaista sitä lu- vatta, jollei laista muuta johdu.
16 § Voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa kuten pääsopimus.
LIITE 7.1 ULKOMAANLIIKENTEEN PÄIHDEPOLITIIKKA
Varustamot suhtautuvat kielteisesti henkilöstönsä alkoholin ja huumeiden käyttöön.
Työskenteleminen alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena kasvattaa huomatta- vasti onnettomuus- ja tapaturmariskiä. Tämän vuoksi ulkomaanliikenteen aluksilla noudatetaan alkoholin ja huumeiden osalta niin sanottua nollatoleranssia.
Jokaiseen varustamon tietoon tulleeseen tapaukseen, jossa henkilöstöön kuuluva on esiintynyt alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena joko saapuessaan alukselle tai työskennellessään aluksella, tullaan kiinnittämään huomiota. Varustamot korosta- vat päihdehaittojen ennaltaehkäisevän toiminnan ja varhaisen henkilökohtaisen pu- heeksi oton sekä hoitoonohjauksen merkitystä.
Aluksen päällikkö tai hänen määräämänään aluksen sairaanhoitaja taikka, josta täl- laista ei ole, aluksen terveydenhuollosta vastaava päällystön jäsen tulee tarvittaessa suorittamaan jäljempänä tarkoitettuja tarkastuksia sen selvittämiseksi, onko yllä mai- nittuja periaatteita rikottu.
Suomen lipun alla olevilla aluksilla voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan työntekijöiden on suoritettava tehtävänsä kunnollisesti lain ja hyvän merimiestavan mukaisesti. Lisäksi laivapalveluksessa on noudatettava raittiutta, hyvää järjestystä ja kuria sekä käyttäydyttävä kohteliaasti. Alusta ja sen kuntoa on hoidettava huolelli- suudella.
Tarkemmat päihdepolitiikkaa koskevat säännöt ovat seuraavat:
1 Yleistä
Päihteillä tarkoitetaan alkoholia, huumausaineita ja väärinkäytettyjä huumaavia lääk- keitä.
Päihdepolitiikan toteutuminen aluksilla on jokaisen laivaväkeen kuuluvan etu. Lähtö- kohtana on, että kaikki aluksella työskentelevät, mukaan lukien alihankkijat ja lisä- työvoima, kuuluvat päihdepolitiikan piiriin, ja että kaikkiin heihin noudatetaan samo- ja toimintaperiaatteita.
Esimiehet ja työnjohto seuraavat päihdepolitiikan toteutumista. Tapaukset, joissa työntekijä on esiintynyt alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena, johtavat jäljempänä määriteltyihin toimenpiteisiin.
Mikäli on syytä epäillä jonkun laivaväkeen kuuluvan olevan päihtynyt, esimiesten ja työnjohtajien on ilmoitettava tästä omille esimiehilleen tai aluksen päällikölle. Mikäli on syytä epäillä aluksen päällikön olevan päihtynyt, asiasta on ilmoitettava viipymät-
tä yliperämiehelle tai ylimmälle vastuulliselle perämiehelle. Ilmoituksen vastaanotta- neen perämiehen on ilmoitettava asiasta konepäällikön tai muun päällystön jäsenen kanssa viipymättä varustamolle.
Päihdeongelmaisella on aina oma-aloitteisesti mahdollisuus hakeutua hoitoon työter- veyshuoltoon. Kaikki päihteiden käyttöön liittyvät tiedot käsitellään työterveyshuol- lossa luottamuksellisesti. Työnantajalla on kuitenkin oikeus saada hoitoonohjausta- pauksissa tietoja hoidon edistymisestä.
2 Alkoholi
Aluksella työskentelevä ei saa esiintyä työssä ollessaan alkoholin vaikutuksen alaise- na eikä hänen veren alkoholipitoisuutensa (BAC) saa koskaan ylittää työaikana 0,0
‰. Jos työntekijän veren alkoholipitoisuus ylittää 0,0 ‰:a, hän ei saa osallistua mi- hinkään toimintaan aluksella lukuun ottamatta pelastautumista.
Työntekijän on muutoinkin esiinnyttävä aluksella ollessaan siten, että hän ei vaaranna matkustajien ja muun henkilökunnan saati aluksen ja sen lastin turvallisuutta ja siten, että hän selviytyy moitteettomasti tehtävistään pelastusorganisaatiossa.
Henkilökuntaan kuuluva saa ostaa ja säilyttää aluksella alkoholipitoisia aineita, mutta niiden käyttäminen yllä kuvatulla tavalla on kielletty. Aluksen päällikkö valvoo aluk- sella hankitun sekä säilytetyn alkoholin määrää.
Mikäli on aihetta olettaa, että työntekijä on tuonut alukselle tai säilyttää hytissään sel- laisia määriä alkoholia, että se voi aiheuttaa vaaraa alukselle, aluksessa oleville hen- kilöille tai lastille taikka muutoin aiheuttaa epäjärjestystä aluksella, aluksen päälliköl- lä on oikeus tarkastuttaa työntekijän käytettävissä olevat tilat. Asumiseen tarkoitettu tila voidaan tarkastaa vain, jos se on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi. Asuintilojen tarkastuksen voi tehdä vain aluksen päällikkö tai alukselle asetettu järjestyksenvalvoja.
Tarkastus on toimitettava todistajien läsnä ollessa. Tarvittaessa päälliköllä on oikeus ottaa haltuunsa vaaraa tai haittaa aiheuttava aine. Xxxx on luovutettava poliisille tai, jollei siihen lain mukaan ole estettä, palautettava työntekijälle hänen poistuessaan aluksesta.
3 Huumausaineet
Huumausaineilla tarkoitetaan kaikkia niitä aineita, joiden käytön on Suomessa katsot- tu täyttävän huumausaineiden käyttörikoksen tunnusmerkistön. Tämän lisäksi huu- mausaineilla tarkoitetaan väärinkäytettyjä huumaavia lääkkeitä ja muita päihtymys- tarkoituksessa käytettyjä aineita (esim. teknisiä liuottimia).
Huumausaineiden tuominen alukselle ja niiden hallussapito, käyttäminen, myyminen tai välittäminen aluksella on ehdottomasti kielletty.
4 Lääkkeet
Lääkärin tai aluksen lääkintähenkilöstön määräämien lääkkeiden reseptin mukainen käyttäminen on sallittua. Ne, joille on lääkärin toimesta määrätty lääkitys, ovat vel- vollisia pyydettäessä esittämään lääkityksestä selvityksen aluksen sairaanhoitajalle tai, jos tällaista ei ole, terveydenhuollosta vastaavalle päällystön jäsenelle.
5 Päihdetestaus
Aluksilla työskenteleviin työntekijöihin kohdistuviin huumausainetesteihin sovelle- taan, mitä yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004) on säädet- ty.
Alkoholi- ja huumetarkastuksien suorittamisessa on noudatettava tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta ja ne on toimitettava siten, että ne ovat yleisiä eivätkä kohdistu erityisesti kehenkään yksittäiseen työntekijään. Tarkastuksissa käytettävät laitteet ja mittarit on kalibroitava ja tarkistettava säännöllisin väliajoin ja ne on pidettävä kun- nossa siten, että niiden toimintatarkkuudesta ei voi olla epäilystä.
Kaikille merihenkilöstöön kuuluville voidaan suorittaa huumetestaus ennen toistai- seksi voimassa olevan työsopimuksen solmimista. Tämän lisäksi aluksilla voidaan suorittaa pistokoeluontoisia huumausainetestejä. Jokainen merihenkilöstöön kuuluva voidaan velvoittaa pitämään pätevyyskirjojensa liitteenä viimeisintä huumetestin tu- losta.
Mikäli on syytä epäillä työntekijän olevan työssä alkoholin vaikutuksen alainen, hä- net testataan puhallustestillä. Jos työntekijä kieltäytyy testauksesta, kieltäytymisen merkitys selvitetään joka kerta tapauskohtaisesti ottaen huomioon työntekijän päih- tymistä osoittavat muut seikat. Tämän lisäksi aluksilla voidaan suorittaa työssä olevil- le pistokoeluontoisia alkoholitestauksia.
Mikäli olosuhteet sallivat, alkoholi- ja huumetestaukset suoritetaan mahdollisimman pian jokaisen turvallisuutta tai ympäristöä vaarantaneen onnettomuuden jälkeen. Täl- löin on testattava päällikkö, konepäällikkö ja kaikki muut työtehtävissä olleet tai muuten onnettomuuden syntyyn mahdollisesti vaikuttaneet.
6 Testausmenettely
Päihdetestaukseen puhallustestausta lukuun ottamatta kuuluvien näytteidenoton suo- rittaa lääketieteellisen koulutuksen saanut henkilö, jonka varustamo on tehtävään ni- mennyt. Kyseisen henkilön ja varusteiden, näytteenotto-menetelmien sekä näytteiden kuljetuksen, analysoinnin, arvioinnin, tulosten raportoinnin ja salassapidon tulee nou- dattaa kaikkina asianomaisina ajankohtina vastaaviin testauksiin tavanmukaisesti alalla noudatettavia vaatimuksia ja suosituksia.
6.1 Virtsakoetestaus
Virtsakoetestillä voidaan selvittää huumausaineiden vaikutuksen alaisena olemista. Testin suorittaa aina merimieslääkäri tai muu hyväksytty terveyshuollon edustaja.
6.2 Puhallustestaus
Puhallustestillä voidaan selvittää alkoholin vaikutuksen alaisena olemista.
Aluksella on testin suorittamista varten alkometri ja sen näyttämän tarkastamiseen tarvittavat välineet. Alkometrin näyttämä tarkastetaan ohjeen mukaan aina ennen pu- hallustestauksen aloittamista. Puhallustestauksen suorittaa aluksen päällikkö tai hä- nen määräämänään aluksen sairaanhoitaja taikka, josta tällaista ei ole, aluksen ter- veydenhuollosta vastaava päällystön jäsen ja siihen osallistuvat sekä päällystön että miehistön edustajat. Tarkastuksesta ja suoritetuista puhallustestauksista vapaaehtoisia testauksia lukuun ottamatta tehdään merkintä laivapäiväkirjaan.
Mikäli puhallustestauksen tulos ylittää 0,0 ‰, työntekijä poistetaan töistä ja testi uu- sitaan 30 minuutin kuluttua. Mittaustuloksissa voi olla 0,2 promillen mittavirhe tek- nisten ja lääketieteellisten syiden perusteella.
Alkometri on kenen tahansa aluksella olevan saatavilla vapaaehtoista testausta varten.
7 Rikkomusten seuraukset
Päihtyneenä työssä esiintymisestä seuraa aina aluksen päällikön antama kirjallinen varoitus, joka on voimassa alkoholitapauksissa 12 kuukautta ja huumetapauksissa 24 kuukautta. Varoituksen ja siihen sisältyvän hoitoonhakeutumiskehoituksen lisäksi on aina ryhdyttävä alkoholi- ja päihdeaineiden väärinkäyttäjiä koskevan hoitoonohjausta koskevan sopimuksen mukaisiin toimenpiteisiin työntekijän ohjaamiseksi hoitoon. Hoitoonohjaukseen ei turvauduta ensimmäisen päihtyneenä esiintymisen johdosta annettavan varoituksen yhteydessä. Jos olosuhteet, kuten päihtyneenä olemisen tois- tuminen ja päihtymisen aste kuitenkin ovat sellaiset, että ne puoltavat hoitoonohjaus- ta, tähän voidaan ryhtyä jo ensimmäisen varoituksen yhteydessä. Hoitoonohjaukseen ei turvauduta ensimmäisen päihtyneenä esiintymisen johdosta annettavan varoituksen yhteydessä. Jos olosuhteet, kuten päihtyneenä olemisen toistuminen ja päihtymisen aste, kuitenkin ovat sellaiset, että ne puoltavat hoitoonohjausta, tähän voidaan ryhtyä jo ensimmäisen varoituksen yhteydessä.
Huumausaineita koskevien kieltojen rikkomisesta voi myös seurata työsuhteen väli- tön purkaminen.
Koeajalla olevan työntekijän työsuhde voidaan päättää varoituksetta, mikäli hän syyl- listyy tämän päihdepolitiikan rikkomiseen.
Mikäli hoitoon hakeutunut työntekijä rikkoo hoitoa varten laadittua hoitosuunnitel- maa tai hoito-ohjeita tai mikäli hän esiintyy varoituksen voimassa ollessa uudestaan päihtyneenä työssään, työnantaja voi päättää hänen työsopimuksensa.
LIITE 7.2 ALKOHOLI- JA PÄIHDEAINEIDEN VÄÄRINKÄYTTÄJIÄ KOSKE- VA
HOITOONOHJAUSSOPIMUS
Tämän hoitoonohjaussopimuksen tarkoituksena on pyrkiä päihteettömään työpaik- kaan sekä parantaa ja selkeyttää työpaikalla tapahtuvaa päihdeongelmien käsittelyä ja hoitoa. Työpaikkoja kannustetaan yhteisesti luomaan ja vahvistamaan omia päihtei- den käytön ehkäisyyn ja käyttöön liittyviä toimintatapoja. Erityisesti korostetaan en- naltaehkäisevää toimintaa, eli puuttumista päihteiden käyttöön mahdollisimman var- haisessa vaiheessa.
Sopimuksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota päihteiden käytön haitallisuuteen työelämässä sekä tuoda esiin asioita ja ratkaisumalleja, jotka voisivat olla apuna työ- paikkakohtaisia toimintatapoja luotaessa.
1 Ennalta ehkäisevä toiminta
Ennalta ehkäisevä toiminta tukee työpaikoilla yhteisesti tehtävää työturvallisuustyötä. Tässä keskeistä on tiedottaminen ja koulutus päihdeasioissa sekä ongelmakäyttöön puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedottaminen ja koulutus kos- kevat alkoholin käytön haittoja, käytön ja ongelmien tunnistamista, käyttöön puuttu- mista sekä hoitoonohjausmahdollisuuksia.
2 Tiedottaminen ja koulutus
Tiedottamisella ja henkilöstön kouluttamisella pyritään:
- antamaan tietoa päihteiden väärinkäytön aiheuttamista ongelmista ja haittavai- kutuksista työelämässä;
- vaikuttamaan asenteisiin päihteiden väärinkäytön ja siihen liittyvien ongelmien tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi avoimesti ja rakentavasti;
- madaltamaan puuttumis- ja puheeksiottamiskynnystä;
- edistämään työpaikan yhteisten toimintatapojen (päihdepolitiikan) tunnetuksi tekemistä ja niihin sitoutumista;
- edistämään välitöntä ja varhaista väärinkäyttötapauksiin puuttumista; sekä
- edistämään päihdeongelmaisen ohjaamista hoitoon.
Koulutus kohdistetaan koko henkilöstöön työterveyshuollon asiantuntemusta hyödyn- täen.
3 Työyhteisö
Työyhteisön on sitouduttava päihteettömään työkulttuuriin. Jokainen, niin esimies kuin työntekijä, voi toimia hyvänä esimerkkinä päihteettömyyden edistämiseksi työ- paikoilla. Työpaikoilla voi olla myös päihdeongelmiin perehtynyt yhdyshenkilö. Päihteiden käytön piilohyväksyntää, salailua ja vähättelyä ei pidä sallia työpaikoilla. Asiallinen ja rakentava ongelmiin ja rikkomuksiin puuttuminen voivat monesti estää päihdeongelman pahenemisen.
4 Työterveyshuolto
Työterveyshuollolla on lakiin perustuva ennalta ehkäisevän toiminnan tehtävä. Ter- veystarkastusten ja sairaanhoidon yhteydessä yksilöohjauksessa ja neuvonnassa ter- veydenhuollon ammattilaisilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa terveiden elintapo- jen ja päihteettömyyden edistämiseen.
5 Tilanteen tunnistaminen
Päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi väärinkäy- tön tunnistaminen on välttämätöntä. Väärinkäyttö voi ilmetä eri tavoin ja sen tun- nusmerkkejä voivat olla esimerkiksi:
- toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset poistumiset työpaikalta tai muut työaiko- jen noudattamatta jättämiset;
- satunnaiset ja äkilliset työstä poissaolot;
- toistuvat, yllättävät oma-aloitteiset työvuorojen vaihdot;
- töihin tulo tai työssä oleminen krapulassa;
- työtehon heikkeneminen, töiden laiminlyönnit ja toistuvat virhesuoritukset;
- sairauslomatodistukset eri lääkäreiltä;
- esimiesten välttely;
- toistuvat tapaturmat;
- rattijuopumus; sekä
- rokulipäivät.
Päihteiden väärinkäyttö voi tulla esiin myös työterveyshuollossa terveystarkastusten ja sairaanhoidon yhteydessä.
6 Tilanteeseen puuttuminen
Päihteiden käyttö työpaikalla tai työssäolo päihteiden vaikutuksen alaisena on työsuh- teesta johtuvien velvoitteiden vakava rikkomus ja merkki ongelmasta, johon tulee puuttua. Ongelmaan puututtaessa on kuitenkin huolehdittava asian hienovaraisesta hoitamisesta.
Puheeksi ottaminen voi tapahtua esimiehen, työterveyshuollon tai työtoverin aloit- teesta.
Työntekijän kanssa käydyn keskustelun perusteella tehdään suunnitelma jatkotoi- menpiteistä ja arvioidaan mahdollinen hoidon tarve. Työterveyshuollon on oltava mukana suunnitelman tekemisessä, hoidon tarpeen arvioinnissa sekä toimenpiteiden vaikutusten seurannassa.
6.1 Esimiehen vastuu
Mikäli työntekijän käyttäytymisessä tai työsuorituksissa havaitaan viitteitä päihdeon- gelmasta, esimiehen on keskusteltava työntekijän kanssa työpaikan toimintatavoista ja vaatimuksista sekä mahdollisista seuraamuksista.
Epäillessään työntekijän olevan alkoholin vaikutuksen alaisena työnantajan on arvioi- tava tilanne tapauskohtaisesti. Erilaisissa testauksissa tulee kuitenkin noudattaa voi- massa olevia säännöksiä ja määräyksiä. Huumausaineiden testaamisesta on säädetty laissa yksityisyyden suojasta työelämässä.
Jos on epäselvää, onko työsuorituksien ongelmien taustalla päihdeongelma vai saira- us, asianomainen työntekijä voidaan ohjata omaan työterveyshuoltoon työkykyarvio- ta ja hoidon tarpeen arviointia varten.
6.2 Työtovereiden tuki
Jokaisen työtoverin velvollisuus on neuvoa ja kannustaa päihdeongelmaista hake- maan apua esimerkiksi ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoon tai muuhun ammatti- henkilöön. Mikäli työpaikalla on nimetty päihdeyhdyshenkilö, työtoveri voi myös pyytää häntä keskustelemaan asianomaisen työntekijän kanssa. Ongelman piilottelua ja salaamista ei tule hyväksyä esimerkiksi huolehtimalla ongelmaisen työntekijän laiminlyömistä työtehtävistä.
Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että hoidossa oleva ja hoidosta palaava työtoveri hyväksytään työyhteisöön tasavertaisena. Näin tuetaan hänen selviytymis- tään ja toipumistaan.
6.3 Työterveyshuollon tehtävät
Työterveyshuoltohenkilöstön tehtävänä on arvioida alkoholin ja muiden päihteiden ongelmallinen käyttö kaikissa potilaskontakteissa, puuttua tarvittaessa asiaan aktiivi- sesti ja antaa tietoa ja tukea.
Mikäli työterveyshuolto toteaa päihdeongelman, työterveyshuollon tehtävänä on ker- toa päihdeongelmaiselle hoitomahdollisuuksista ja ohjata hänet asianmukaiseen hoi- toon. Tilanteissa, joissa on aihetta epäillä päihtyneenä olemista työpaikalla ja joissa päihtyneenä olemisesta aiheutuu vaaraa, työterveyshuollon on otettava yhteyttä työ- paikkaan ja tiedustella työntekijän työssä selviytymistä ja tarvittaessa ehdottaa toi- menpiteitä työntekijän hoitoon ohjaamiseksi.
Työterveyshuollon tehtävänä on esimiehen pyynnöstä tehdä työkykyarvio ja arvioida hoidon tarve sekä osallistua hoitoonohjauksen, hoidon toteuttamiseen ja seurantaan.
7 Yhteistoiminta ja henkilöstön edustajat
Työpaikalla noudatettavat päihdeasioiden käsittelyä, hoitoonohjausta ja työterveys- huollon roolia päihdeasioissa koskevat periaatteet käsitellään työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain tarkoittamassa yhteistoimin- nassa. Yhteistyössä keskeisiä ovat myös työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet.
Yksittäistä tapausta käsitellessään työnantajalla on päihdeongelmaisen suostumuksel- la oikeus ilmoittaa asiasta henkilöstön edustajalle. Työntekijän pyynnöstä henkilöstön edustajalla on oikeus olla läsnä, kun asiaa käsitellään työnantajan kanssa.
8 Hoitoonohjausjärjestelmä
Päihdeongelman omaehtoinen tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen edistävät hoi- don tuloksellisuutta. Työyhteisön jäsenten, työtovereiden ja esimiesten tulee kannus- taa päihdeongelmaista hakeutumaan hoitoon. Ensisijaisena tavoitteena on kannustaa oma-aloitteeseen ja vapaaehtoiseen hoitoon hakeutumiseen.
Hoitoon hakeutumista ja hoitoon ohjausta varten työpaikalla on oltava tieto käytettä- vissä olevista hoitopaikoista ja -muodoista. Jos työpaikalla on päihdeyhdyshenkilö, hän voi huolehtia myös hoitoon ohjaamisen käytännön järjestelyistä.
Hoidon tavoitteena on päihdeongelmasta toipuminen, terveyden ja työkyvyn säilyt- täminen, mahdollisimman hyvän terveydellisen ja sosiaalisen tilan saavuttaminen, työssä käynnin vakiintuminen, epäasiallisten poissaolojen väheneminen ja omien se- kä myös perheasioiden kuntoon saaminen.
8.1 Hoitoon ohjattava
Hoitoon ohjattavalla tarkoitetaan henkilöä, jolle on kehittynyt tai selvästi on kehitty- mässä alkoholin tai muiden päihteiden ongelmakäytöstä johtuva sosiaalinen, tervey- dellinen tai työntekoa ja turvallisuutta häiritsevä haitta.
8.2 Hoitoon ohjaus
Hoitoon hakeutuminen ja hoitoon ohjaus tapahtuvat seuraavasti:
- vapaaehtoisesti omasta tai perheen aloitteesta;
- työtovereiden, esimiehen tai yhteyshenkilön;
- työterveyshenkilöstön aloitteesta; taikka
- työnantajan aloitteesta, kun on jouduttu toteuttamaan päihteiden ongelmakäytöstä johtuva kurinpitotoimenpide (kirjallinen varoitus).
Esimiehet ja työtoverit ovat keskeisessä asemassa päihdeongelman havaitsemisessa työpaikalla. Esimiehen on annettava päihdeongelmaiselle kehotus hoitoon hakeutu- misesta ongelman havaittuaan. Työtoverit voivat myös toiminnallaan edesauttaa päihdeongelmaisen hoitoon hakeutumista.
Päihdeongelmainen voi halutessaan ottaa päihdeyhteyshenkilön, luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan mukaan hoitoon ohjaamista koskevaan keskusteluun.
Hoitoon ohjauksen toteuttamisesta huolehtivien on pyrittävä siihen, että päihdeon- gelmainen ohjataan hoitoon ennen päihteiden ongelmakäytöstä aiheutuvia kurinpidol- lisia toimia.
Hoitoon hakeutumisen ja hoitoonohjauksen helpottamiseksi menetellään seuraavasti:
- alusten ilmoitustauluilla ja terveysasemilla on oltava tiedot käytettävistä olevista hoitopaikoista ja hoitomuodoista (päihdehuollon palveluopas);
- aluksella ja/tai varustamossa on oltava yhteyshenkilö, jonka puoleen voi kääntyä hoitoon hakeuduttaessa;
- työnantaja, yhteyshenkilöt ja työterveyshenkilöstö toimivat yhteistyössä hoi- toonohjauksen käytännön toteuttamisessa. Työnantajan on ilmoitettava sen aloit- teesta tapahtuvasta hoitoon ohjauksesta yhteyshenkilölle, mikäli hoitoon ohjattava antaa tähän luvan;
- hoitoonohjauksen yhteydessä tehdään hoitosopimus, jossa sovitaan hoidossa käynnistä, kustannusten korvaamisesta, varustamon tukitoimista ja hoidon seuran- nasta. Hoitosopimuksen allekirjoittavat työnantaja ja hoitoon ohjattava itse; sekä
- hoitopaikan kanssa tehdään hoitosuunnitelma, jossa sovitaan tarkemmin muun muassa hoitomuodosta.
8.3 Yhteyshenkilö
Päihdeongelmainen voi ensisijaisesti kääntyä aluksen ja/tai varustamon yhteyshenki- lön puoleen. Yhteyshenkilöksi on valittava tehtävään mahdollisimman hyvin sopiva henkilö, joka nauttii työntekijöiden luottamusta. Yhteyshenkilönä voi myös toimia työterveyshenkilöstön edustaja. Yhteyshenkilö nimetään työsuojelutoimikunnassa.
Yhteyshenkilö huolehtii hoitoonohjauksen liittyvistä käytännön toimista. Yhteyshen- kilö hoitaa myös ongelmaisen puolesta tarpeellisia yhteyksiä hoitopaikkaan, työnan- tajaan, tämän edustajaan ja työterveyshenkilöstöön.
Yhteyshenkilöt on ilmoitettava työpaikan ilmoitustauluilla ja työterveysasemilla.
8.4 Hoidon toteuttaminen
Hoitosopimuksessa mainitun hoitojakson aikana on vältettävä kurinpitotoimien käyt- töä lukuun ottamatta tapauksia, jolloin henkilö on alkoholin vaikutuksen alainen työ- paikalla. Ennen kuin työpaikalla ryhdytään työsuhteen purkuun hoidon aikana, esi- miehen on kuultava työterveyshenkilöstöä ja yhteyshenkilöä.
Xxxxxxx hoitoon ohjattu kieltäytyy menemästä hoitoon tai laiminlyö hoidossa käymi- sen tai mikäli hoito todetaan tuloksettomaksi, työnantajalla on oikeus menetellä meri- työsopimuslain ja voimassa olevan menettelytapaohjeen mukaan.
Hoidossa käynti tapahtuu vapaa-aikana.
8.5 Tukitoimet
Mikäli hoidossa oleva sitä esittää, hänet on siirrettävä mahdollisuuksien mukaan teh- tävästä tai työryhmästä toiseen hoidon ajaksi edellyttäen, että tämän voidaan katsoa tukevan hoitoa. Tarvittaessa voidaan toteuttaa myös muita tukitoimia.
8.6 Hoidon seuraaminen
Hoitoon ohjauksen käytännön toteuttamisesta huolehtivien osapuolten on toimittava yhteistyössä hoitopaikan kanssa. Hoitosopimuksessa on myös sovittava, miten yhtey- denpito hoitopaikkaan toteutetaan. Hoitosopimus on toimitettava tiedoksi hoitopaik- kaan.
Kun hoitoon ohjaus on tapahtunut työnantajan aloitteesta ja/tai kun hoito tapahtuu työaikana ja aina, kun työnantaja osallistuu hoidon kustannuksiin, työnantajan edusta- jalla on oikeus saada tieto hoidossa käynneistä ja/tai hoidon keskeytymisestä.
Työterveyshenkilöstö ja yhteyshenkilö seuraavat hoidossa käyntiä hoitopaikasta an- nettujen tietojen ja ongelmaisen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta.
8.7 Luottamuksellisuus
Päihdeongelmaisen hoitoon ohjaukseen liittyvät toimenpiteet ja tiedot ovat luotta- muksellisia. Xxxxxxx ohjauksen kanssa tekemisissä olevat eivät saa antaa ilman asi- anomaisen lupaa asiaa koskevia tietoja sivullisille.
8.8 Hoidon tuloksellisuus
Hoitoa on pidettävä tuloksellisena, jos hoitoonohjauksen perusteena olleet sosiaaliset, terveydelliset tai työntekoa häiritsevät haitat ovat vähentyneet. Tuloksia ovat mm. vähentyneet poissaolot, työssäkäynnin vakiintuminen ja epämääräisen sairastamisen väheneminen.
8.9 Kustannukset
Vapaaehtoisesti laitoshoitoon hakeutuneelle maksetaan hoidon ajalta sairausajan palkkaa, jos hoidosta on etukäteen sovittu työnantajan kanssa.
Hoitomaksuista on ensisijaisesti vastuussa asianomainen itse. Hoitosopimuksella voi- daan sopia kustannuksista tarkemmin.
8.10 Tiedottaminen
Tämä hoitoonohjaussopimus, tiedot yhteyshenkilöistä ja hoitopaikoista pidetään näh- tävänä ilmoitustauluilla. Vastaavat tiedot ovat myös työterveyshenkilöstöllä, yhteys- henkilöillä ja työsuojeluhenkilöillä. Työsuojelutoimikunnassa on käsiteltävä hoitoon ohjaamiseen liittyvät tiedotus- ja yhteistyökysymykset (kuten tiedotus, kampanjat, yhteyshenkilöiden koulutus ja työturvallisuus).
LIITE 8 SKL JA SLPL:N KOULUTUSSOPIMUS
1§ Koulutus
1.1 Toimihenkilön ammatillinen koulutus
1. Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä hänet ammattinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat suora- naiset kustannukset eikä toimihenkilön palkkaa vähennetä.
2. Kuukausipalkalla tarkoitetaan perus-, takuu- ja kokonaispalkkaa mahdollisine kiin- teine kuukausilisineen.
3. Toimihenkilön osallistuessa vapaapäivänään koulutukseen maksetaan hänelle kou- lutusajalta palkka tai vuorottelujärjestelmän mukaista vapaata ei vähennetä.
4. Jos koulutusaika ylittää säännöllisen päivittäisen työajan, maksetaan ylittävältä osalta ylityökorvaus.
5. Matkakustannusten korvaukset määräytyvät sen mukaisesti, mitä verohallitus vuo- sittain päättä verovapaista matkakustannusten korvauksista.
6. Kun työntekijä osallistuu taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittä- mistä annetun lain mukaiseen koulutukseen, työnantajan velvollisuuteen maksaa kou- lutuksen aiheuttamat kustannukset ja velvollisuuteen korvata koulutuksen aiheuttama ansionmenetys noudatetaan, mitä tässä sopimuksessa on ammatillisesta koulutuksesta määrätty. Mikäli koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, siitä aiheutuvien kustannus- ten ja ansionmenetysten korvaamiseen sovelletaan samoja periaatteita kuin työajalla tapahtuvaan koulutukseen.
7. Päällystön STCW pätevyys-, lisäpätevyys-, uusimis-, ja vaihtokustannuksia koske- va sopimus on tämän sopimuksen liitteenä.
1.2 Työnantajan ja toimihenkilöiden yhteinen koulutus
1. Työpaikan yhteistoimintakoulutusta järjestävät työmarkkinaosapuolet tai paikalli- set osapuolet sopimallaan tavalla. Yhteistoimintakoulutusta ovat myös paikallista so- pimista ja osallistumisjärjestelmiä koskevat kurssit sekä työsuojelun perus- ja eri- koiskurssit.
2. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten ammatillinen koulutus.
3. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti.
1.3 Toimihenkilön ay-koulutus
1. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille enintään kuukauden kestäville kursseille annetaan toimihenkilöille tilaisuus osallistua, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa varustamon toiminalle. Haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mah- dollisimman varhain. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle hyvissä ajoin epäämisen syy ja pyritään yhteisesti selvittämään muu sovelias osallistu- misajankohta.
2. Etukäteen todetaan, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti.
3. Kurssilta, joka järjestetään STTK:n tai sen jäsenliiton koulutuslaitoksessa tai muu- alla ja jonka sopimusosapuolet ovat hyväksyneet, työnantaja maksaa luottamusmie- helle, varaluottamusmiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, varavaltuutetulle, työsuojelu toimikunnan jäsenelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta kuukausi- palkan, luottamusmiehelle enintään kuukauden ajalta, sekä muille edellä mainituille enintään kahden viikon ajalta. Paikallisesti voidaan sopia tämän korvauksen maksa- misesta myös muulle toimihenkilölle.
4. Luottamusmiehelle ja jäsen yhdistysten puheenjohtajalle korvataan vastaavasti heidän osallistuessaan STTK:n opistossa järjestettävälle kolmen kuukauden kurssille ansion menetys yhden kuukauden osalta.
5. Lisäksi maksetaan kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta kuukausipalkkaa ei vä- hennetä, ruokailukustannusten korvaukseksi sopijaosapuolten sopima ateriakorvaus.
6. Työnantaja on velvollinen maksamaan korvaukset samalle henkilölle vain kerran sisällöltään samasta koulutustilaisuudesta.
7. Luottamusmiehen lisäksi on Suomen Konepäällystöliiton jäsenillä oikeus osallistua luottamusmieskoulutukseen seuraavasti:
8. Varustamoissa, jossa on yli 10 alusta 3 henkilöä vuodessa
6-10 alusta 2 henkilöä vuodessa
3-5 alusta 1 henkilö vuodessa
1.4 Harjoitteluvastaava
1. Harjoitteluvastaavaan liittyvät määräykset on sovittu tämän yhteistoimintasopi- muksen liitteessä.
2§ Voimassaoloaika
Tämä sopimus on voimassa kuten pääsopimus.
LIITE 9 OSA-AIKATYÖ
Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Suomen Kone- päällystöliitto ry ja Suomen Varustamot ry ovat sopineet osa-aikaeläk-keellä, osatyö- kyvyttömyyseläkkeellä sekä osittaisella hoitovapaalla tai osittaisella vanhempainva- paalla olevan työntekijän osa-aikatyöstä seuraavaa:
1 Osa-aikatyöntekijä
Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, johon sovelletaan merityöaikalakia (296/76) ja jonka säännöllinen työaika on puolet samanlaista työtä tekevän kokoai- kaisen työntekijän säännöllisestä työajasta ja joka on merimieselä-kelain (1290/2006) tarkoittamalla osa-aikaeläkkeellä. Jäljempänä olevia määräyksiä sovelletaan ainoas- taan tällaiseen työntekijään.
Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja osittaisella hoitovapaalla sekä osittaisella vanhem- painvapaalla olevaan työntekijään sovelletaan, mitä osa-aikaeläk-keellä olevan työn- tekijän osalta on sovittu.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että työntekijä olisi terveytensä perusteella kelpaamaton työskentelemään aluksella. Osapuolet suosittele- vat, että työnantaja pyrkii selvittämään yhdessä työntekijän kanssa mahdollisuudet osa-aikatyön järjestämiseen osatyökyvyttömyyseläkkeellä olon ajaksi.
2 Osa-aikatyöntekijän palkan laskeminen ja maksaminen
Osa-aikatyöntekijän päiväpalkka on puolet (1/2) samanlaista työtä tekevän kokoai- kaisen työntekijän päiväpalkasta. Näin ollen osa-aikaisen työntekijän päiväpalkka lasketaan seuraavan kaavan avulla:
Päiväpalkka = 1/2 x 1/30 x kokoaikaisen työntekijän takuupalkka
Osa-aikatyöntekijän takuupalkka saadaan, kun hänen päiväpalkkansa kerrotaan 30:llä (takuupalkka = 30 x päiväpalkka).
Kokoaikaisen työntekijän takuupalkka on määritelty ulkomaanliikenteen pientonnis- toa koskevassa työehtosopimuksessa (pientonnistosopimus) siten, että siihen kuuluu peruspalkka tai korotettu peruspalkka sekä ikälisät ja valtamerilisä. Kokoaikaisen työntekijän päiväpalkka saadaan, kun hänen takuupalkkansa jaetaan kolmellakym- menellä.
Osa-aikatyöntekijän palkka maksetaan samalla tavalla kuin kokoaikaisen työntekijän palkka.
3 Ylitöiden korvaaminen
Osa-aikaisen työntekijän tekemät ylityöt korvataan siten, kuin ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksessa on määrätty. Rahana suoritettava ylityökorvaus lasketaan kokoaikaisen työntekijän kuukausipalkasta.
4 Luontoisedut vuosiloman ajalta
Osa-aikatyöntekijän luontoisetujen korvaus vuosiloman aikana on puolet kokoaikai- selle työntekijälle vastaavalta ajalta maksettavasta luontoisetukorvauksesta.
5 Vuosiloma
Osa-aikaisen työntekijän vuosiloman osalta noudatetaan merimiesten vuosilomalaissa (433/1984) sekä ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksessa olevia sään- nöksiä ja määräyksiä..
6 Sairausajan palkka ja sairaanhoidon kustannukset
Osa-aikatyöntekijän oikeuteen saada sairausajan palkka sekä korvaus sairaanhoidon kustannuksista sovelletaan, mitä merimieslaissa (423/78) on säädetty.
7 Esimerkki osa-aikatyön toteutuksesta
Työjakso Vapaajakso Eläkejakso
< >< >< >
I I I I
< >
Työsuhde
LIITE 10 TYÖEHTOSOPIMUKSEN KOHDAN 2.2 SOVELTAMINEN
ULKOMAANLIIKENTEEN PIENTONNISTON TYÖEHTOSOPIMUKSEN KOHDAN 2.2 MÄÄRÄAIKAISTEN TYÖSOPIMUSTEN SOVELTAMINEN
Ulkomaanliikenteen pientonniston työehtosopimuskohdan 2.2 mukaisilla määräyksil- lä on haluttu toisaalta yksilöidä ne tilanteet, joissa työnantajan aloitteesta voidaan tehdä määräaikainen työsopimus, ja toisaalta estää määräaikaisen työsopimuksen käyttö työntekijän työsuhdeturvan kiertämiseen. Määräyksellä ei ole tarkoitettu estää työntekijän aloitteesta tapahtuvaa ja hänen etujensa mukaisen määräaikaisen työso- pimuksen solmimista tilanteessa, jossa tämä ei olisi mahdollista työnantajan aloittees- ta.
Määräaikaisen työsopimuksen käyttäminen tulee yleensä kysymykseen tilanteissa, joissa työtä on tarjolla, mutta jossa etukäteen tiedetään, että työ loppuu määrätyn ajan kuluttua tai määrätyn tehtävän tultua suoritetuksi.
Käytännön tilanteiden helpottamiseksi osapuolet ovat päätyneet toteamaan, että ul- komaanliikenteen pientonniston työehtosopimuksen kohdan 2.2 mukaan määräaikai- nen työsopimus voidaan tehdä työnantajan aloitteesta, jos siihen on syynä:
- työn luonne, esimerkiksi
- määrätty työ tai
- kausiluonteinen työ;
- sijaisuus, esimerkiksi
- erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla, tila- päisellä hoitovapaalla, sairaus- tai vuosilomalla taikka opintovapaalla olevan työntekijän sijaisuus;
- harjoittelu;
- muu edellä mainittuihin rinnastettava määräaikaista työsopimusta edellyttävä seikka, esimerkiksi
- työhuippujen tasaaminen ruuhkaisena aikana,
- viikonloppuihin sijoittuva työ kuitenkin siten, että työskentely viikon- loppuina ei sinänsä ole peruste määräaikaisen työsopimuksen tekemi- selle vaan, että tähän on olemassa muu hyväksyttävä syy ja edellyttä- en, että kyse ei ole työntekijän irtisanomissuojan ja työsuhdeturvan kiertämisestä; sekä
- muu varustamon toimintaan tai sen harjoittamaan liikenteeseen liittyvä perus- teltu syy, esimerkiksi
- toiminnan aloittamiseen tai jatkumiseen liittyvä perusteltu tilapäinen epävarmuus edellyttäen, että kyse ei ole työntekijän irtisanomissuojan kiertämisestä tai
- aluksen aika- tai matkarahtaus taikka määräaikainen vuokraus kuiten- kin siten, että pelkkä rahtaus- tai vuokraussopimus sinänsä ei ole pe- ruste määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle ja edellyttäen, että ky- se ei ole työntekijän irtisanomissuojan kiertämisestä.
Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan ottaa määräys siitä, että sopimus on irtisa- nottavissa kuitenkin siten, että irtisanomisaikojen osalta noudatetaan, mitä ulkomaan- liikenteen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perus- teista on määrätty.
Määräaikaiseksi tehty työsopimus voidaan purkaa, mikäli siihen on merityösopimus- lain mukainen peruste.
Jos työnantaja sallii määräaikaisessa työsopimussuhteessa olleen työntekijän jatkaa työtä sen jälkeen, kun työsuhde olisi lain mukaan voinut päättyä sovitun ajan tai mat- kan päättymisen tai sopimuksen irtisanomisen ja irtisanomisajan loppuun kulumisen vuoksi, työsopimussuhteen katsotaan pidentyneen toistaiseksi voimassa olevaksi, ei kuitenkaan silloin, jos edellä tarkoitetun ajan jälkeen tehdään työtä, joka on välttämä- töntä aluksen, aluksessa olevien tai lastin turvallisuuden vuoksi ja jos työ ei kestä kahta päivää kauemmin.
LIITE 11 SODANVAARASOPIMUS
Allekirjoittaneet ovat sopineet sodanvaarasta ja sodanvaaran (mm. merirosvous) kal- taisista tilanteista seuraavaa:
Sodanvaara-alueeksi tai sodanvaaran kaltaiseksi alueeksi hyväksytään Lloyd´s Joint War Committeen (JWC, katso erillinen lista, joka päivitetään tapa-uskohtaisesti) ju- listamia alueita.
Sodanvaara-alueella liikennöivällä aluksella maksetaan 100 %:lla korotettua tauluk- ko- tai takuupalkkaa. Sodanvaara-alueella tehty ylityö maksetaan 100 %:lla korote- tusta taulukko- tai takuupalkasta.
Korotettua palkkaa aletaan maksaa sen vuorokauden alusta, jonka kuluessa alus saa- puu edellä mainitulle alueelle ja sen vuorokauden loppuun, jonka kuluessa alus on poistunut alueelta, kuitenkin vähintään kahdelta vuorokaudelta.
Laskettaessa vuosiloma-ajan palkkaa, aika jolta on maksettu korotettua taulukko- tai takuupalkkaa on otettava huomioon (pro rata-periaatteen mukaisesti).
Työtapaturma-, ryhmähenki- ja henkilökohtaisen omaisuuden vakuutukset ovat voi- massa ko. alueilla (ellei sodanvaarasta ole muuta sovittu) kuitenkin siten, että sodan- vaara alueella, jos tapaturma tai kuolema johtuu sotatoimista tai niihin rinnastettavista toimista:
- ryhmähenkivakuutuksen mukainen korvaus kuolemantapauksen johdosta on kaksinkertainen;
- lakisääteisen tapaturmavakuutuskorvauksen lisäksi 100 %:sta pysyvästä työky- vyttömyydestä maksettava kertakorvaus on 210 000 euroa. Tätä vähäisemmäs- tä työkyvyttömyydestä maksetaan kertakorvaus, jonka suuruus on pro rata suh- teessa täyteen kertakorvaukseen. Kertakorvauksen määrään tehdään vuosittain vastaavat korotukset kuin muihin tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaisiin korvauksiin;
- henkilökohtaisen omaisuuden menetys korvataan työnantajan velvollisuudesta maksaa työntekijälle merionnettomuudessa menetetystä henkilökohtaisesta omaisuudesta annetun työ- ja elinkeinoministeriön asetuksen mukaisesti (721/2009).
Mikäli työntekijä ei halua seurata alusta sodanvaara tai sodanvaaran kaltaiselle alu- eelle, hänen on ilmoitettava asiasta heti, kun tieto aluksen siirtymisestä tällaiselle alu-
eelle tulee tietoon. Muutoin seurataan voimassaolevaa sodanvaaraa koskevaa lainsää- däntöä.
Tämä sodanvaarasopimus on voimassa kuten osapuolten välillä olevat muut ulko- maanliikenteen työehtosopimukset.
HELSINGISSÄ 27. kesäkuuta 2012
SUOMEN VARUSTAMOT ry SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU ry SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO ry SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO ry