HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
1.2.2017–31.1.2018
HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
1.2.2017 – 31.1.2018
Sisältö
2 § Työnjohto ja järjestäytymisoikeus 1
4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus 2
1. Säännöllinen työaika ja vapaapäivät 4
2. Työpäivän pituus ja lepoajat 6
5 a § Kokoaikatyöntekijän työajan tasoittumisjärjestelmä 6
1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi 6
3. Lisä- ja ylityö kaksi- tai kolmiviikkoisjaksolla 8
4. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden 8
5. Tasoittumiskauden päättyminen 9
5 b § Kokoaikatyöntekijän vuosityöaikajärjestelmä 10
1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi 10
3. Lisä- ja ylityö kaksi- tai kolmiviikkoisjaksolla 11
4. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden 11
5. Tasoittumiskauden päättyminen 12
6 § Arkipyhistä johtuvat ylimääräiset lisävapaapäivät (AP-vapaat) 12
8 § Työaika- ja olosuhdelisät 15
4. Hälytystyö ja varallaolo 15
3. Vajaan jakson lisä- ja ylityö 16
5. Korotetun palkan vaihtaminen vapaaseen 17
12 § Vuosilomapalkka, lomaltapaluuraha ja lomakorvaus 22
3. Vuosilomapalkan ja lomaltapaluurahan maksaminen 24
15 § Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa 30
15 a § Äitiys-, adoptio- ja isyysvapaan palkka 30
17 § Matkakustannusten korvaus 32
21 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu 33
22 § Työpaikkakohtainen sopiminen 35
26 § Työhyvinvoinnin edistäminen 36
28 § Työrauha ja sopimusrikkomukset 38
29 § Sopimuksen voimassaoloaika 38
4 § Luottamusmiesorganisaatio 40
5 § Luottamusmiehen valitseminen 40
6 § Luottamusmiehen tehtävät 41
7 § Luottamusmiehelle annettava tiedot 42
9 § Ansionmenetyksen ja matkakustannusten korvaus 44
10 § Toimintavälineet ja -tilat 45
12 § Luottamusmiehen koulutus 46
SOPIMUS TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA 48
1 § Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala 48
3 § Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutetut ja työsuojeluasiamies 48
4 § Työsuojeluvaltuutetun, varavaltuutettujen ja
työsuojeluasiamiehen valitseminen 49
5 § Tietojen ilmoittaminen rekisterinpitäjälle 50
6 § Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen tehtävät 50
7 § Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen oikeus tiedonsaantiin 51
9 § Työsuojelutoimikunnan kokoonpano ja valinta 52
10 § Työsuojelutoimikunnan tehtävät 53
11 § Työsuojelutoiminta yhteisellä työpaikalla ja yhteisten vaarojen työpaikalla. 54
12 § Työsuojeluyhteistyö yksintyöskentelyssä 56
13 § Työterveyshuoltoa koskeva yhteistoiminta 56
14 § Työkykyä ylläpitävä toiminta 57
16 § Ansionmenetyksen ja matkakustannusten korvaus 59
17 § Toimintavälineet ja -tilat 60
19 § Työsuojeluvaltuutetun koulutus 60
21 § Salassapitovelvollisuus 62
23 § Sopimuksen voimassaolo 62
I SOPIMUKSEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA 63
1 §......................................................................................................................................................63
2 § Henkilöstön lisäedustaja 63
3 § Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen eräissä tapauksissa 63
5 § Yrityksen sisäinen tiedottaminen 64
6 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta 64
12 § Hankekohtainen kehittämistyöryhmä 66
13 § Vapautusaika ja korvaukset 67
14 § Salassapitovelvollisuus 68
16 § Sopimuksen voimassaolo 68
PÖYTÄKIRJA HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA G9
LIITE A: PÖYTÄKIRJA SELVIYTYMISLAUSEKKEEN KÄYTTÖÖN OTTAMISESTA 71
1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan kiinteissä toimipaikoissa sijaitsevissa huvi-, teema- ja elämyspuistoissa työskenteleviin työntekijöihin.
2. Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä.
3. Tämä sopimus ei koske yrityksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohtajaa, apulaisjohtajia, konttoripäälliköitä, itsenäisten osastojen päälliköitä ja vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.
4. Tätä sopimusta ei sovelleta sellaisiin nuoriin työntekijöihin, jotka voivat työs- kennellä ainoastaan nuorista työntekijöistä annetun lain 15 §:n säännöksestä ilmenevällä tavalla aluehallintoviraston antamalla poikkeusluvalla. Tällaisia työntekijöitä ovat nuorista työntekijöistä annetun lain 2 §:ssä mainitut henkilöt, jotka poikkeusluvan nojalla saavat työskennellä tilapäisesti esiintyjänä tai avus- tajana taide- ja kulttuuriesityksissä sekä muissa vastaavanlaisissa tilaisuuksissa.
5. Tämän sopimuksen osana noudatetaan seuraavia järjestösopimuksia:
• Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta (MaRa–PAM) 1.4.2010
• Sopimus yhteistoiminnasta (MaRa-PAM) 1.4.2010
• Koulutussopimus (MaRa-HRHL) 1.1.1994
• Päihdeongelmien ennaltaehkäisyä koskeva suositus (XXXXX, EK, KiT, KT, SAK, STTK, VTML, 12.1.2006)
• Työehtosopimuslain mukaisia hyvityssakkoja koskeva pöytäkirja (LTK-SAK)
• Jäsenmaksujen perintämenettelyä koskeva sopimus (LTK-SAK)
• Luottamusmiessopimus MaRa-PAM 1.4.2010.
2 § Työnjohto ja järjestäytymisoikeus
1. Työnantaja johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijät.
2. Määrätynlaiseen työhön otettu työntekijä on velvollinen tarpeen vaatiessa te- kemään muutakin samanlaista tai siihen verrattavaa työtä, joka ei olennaisesti muuta hänen varsinaista työtään.
3. Työsuhteen alkaessa työnopastuksen lisäksi työnantaja perehdyttää työnteki- jän työn turvallisiin ja terveellisiin suoritustapoihin, työpaikan työterveyshuol- lon sisältöön, työpaikan sairauspoissaolokäytäntöihin, mahdollisiin työturvalli- suusriskeihin sekä työsuojeluorganisaatioon.
4. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
6. Tämän työehtosopimuksen osapuolina toimivat työntekijöiden puolel- la Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja työnantajan puolella Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry.
3 § Työsopimus ja koeaika
1. Työsopimus tulee tehdä kirjallisesti.
2. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.
3. Koeajan pituus on enintään neljä kuukautta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmäs- sä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. Koeaika alkaa työnteon aloittamisesta.
ESIMERKKI
Työsopimuksessa on sovittu neljän kuukauden koeajasta. Työntekijä aloittaa työn- teon 26.4. Koeajan viimeinen päivä on 25.8.
4. Koeaikana voidaan työsopimus molemmin puolin purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta.
4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus
1. Irtisanomisaika
Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:
Työsuhteen jatkuttua | Irtisanomisaika |
Enintään vuoden | 14 päivää |
Yli 1 – enintään 4 vuotta | 1 kuukausi |
Yli 4 – enintään 8 vuotta | 2 kuukautta |
Yli 8 – enintään 12 vuotta | 4 kuukautta |
Yli 12 vuotta | 6 kuukautta |
Työntekijän noudattama irtisanomisaika on:
Työsuhteen jatkuttua | Irtisanomisaika |
Enintään 5 vuotta | 14 päivää |
Yli 5 vuotta | 1 kuukausi |
ESIMERKKI 1.
Irtisanomisaika 14 päivää
Työsuhde irtisanottiin 10.1. Irtisanomisaika alkaa kulua 11.1. Työsuhteen viimeinen voimassaolopäivä on 24.1.
ESIMERKKI 2.
Irtisanomisaika kuukausina
Kun irtisanomisaika lasketaan kuukausina, työsuhteen viimeinen voimassaolopäi- vä on järjestysnumeroltaan sama päivä, kun irtisanominen on suoritettu. Jos vas- taavaa päivää ei ole siinä kuussa, jossa irtisanomisaika päättyisi, työsuhde päättyy kuukauden viimeisenä päivänä
1.3. irtisanominen | 1 kk | 1.4. työsuhteen viimeinen päivä |
31.12. irtisanominen | 2 kk | 28.2. työsuhteen viimeinen päivä |
2. Korvaukset
1. Työnantaja, joka ei noudata edellä sovittuja irtisanomisaikoja, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä päättää työsuhteensa irtisanomisaikaa noudattamatta, on hän velvollinen maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, jonka työnantaja saa pidättää työntekijälle maksettavasta lopputilistä.
2. Mikäli noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomis- ajasta, käsittää suoritusvelvollisuus sitä vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.
4. Työnantajan päätettyä määräaikaiseen työsuhteeseen otetun työntekijän työ- suhteen ennen sovitun työkauden päättymistä määräytyy työnantajan vahingon- korvausvelvollisuus työsopimuslain 12 luvun mukaan.
5. Mitä edellä on todettu irtisanomisesta, ei sovelleta tapauksissa, joissa työsuhde voidaan lain tai tämän sopimuksen mukaan purkaa tai muutoin lopettaa irtisa- nomisaikaa noudattamatta.
3. Lomautus
Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen. Määräaikaisessa työsuhteessa ole- van osalta noudatetaan työsopimuslain määräyksiä.
5 § Työaika
1. Säännöllinen työaika ja vapaapäivät
Säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 7 §:n mukaisesti seuraavin poik- keuksin:
1. Kuukausipalkkaisilla työntekijöillä säännöllinen työaika on enintään 114 tun- tia kolmessa viikossa ja kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä enintään 76 tuntia kahdessa viikossa.
2. Tuntipalkkaisen työntekijän säännöllinen työaika voi olla enintään 120 tuntia kolmessa viikossa ja kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä enintään 80 tuntia kahdessa viikossa.
3. Työssäoloviikko alkaa maanantaina kello 00.00 ja päättyy sunnuntaina kello 24.00.
4. Vajaaksi jäävän työaikajakson säännöllinen työaika on työpäivää kohden enin- tään keskimäärin 7,6 tuntia.
5. Työntekijälle on annettava kutakin viisipäiväistä työviikkoa kohden kaksi va- paapäivää, joista toinen on vähintään 30 tunnin pituinen viikkolepopäivä (V) ja toinen vähintään 24 tunnin pituinen lisävapaapäivä (X). Viikkolepopäivä tulee
antaa jokaisella työssäoloviikolla. Lisävapaapäivä voidaan antaa joko sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, tai yhdistäen muihin vapaapäiviin kolmiviikkois- jakson kuluessa.
6. Mikäli lisävapaapäivä (X) annetaan sen viikon aikana, miltä se on ansaittu, se on mahdollisuuksien mukaan annettava viikkolepopäivään (V) liittyen.
7. Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää. Työntekijän suos- tumuksella tästä määräyksestä voidaan poiketa.
8. Vähintään joka viides viikonloppu tulee järjestää vapaaksi siten, että perjan- tai ja lauantai tai lauantai ja sunnuntai annetaan peräkkäisinä vapaapäivinä. Työpaikkakohtaisesti TES 22 §:n mukaisesti voidaan sopia siitä, että vapaa voidaan antaa myös sunnuntai-maanantai-yhdistelmänä.
Määräys koskee työntekijöitä, jotka ovat oikeutettuja V- ja X-päivien ansaintaan. Työntekijän halutessa tai pakottavasta syystä säännöksestä voidaan poiketa.
9. Työnantaja ja työntekijä voivat tapauskohtaisesti sopia työtuntien sekä X-vapaiden siirtämisestä kahden peräkkäisen kaksi- tai kolmiviikkoisjakson kes- ken ilman, että niillä on tällöin vaikutusta lisä- tai ylitöiden määrään. Siirretyistä tunneista ja niiden teettämisestä myöhemmin on pidettävä erillistä luetteloa.
10. Työvuorolista on laadittava etukäteen ja asetettava ilmoitustaululle tai muu- hun vastaavaan paikkaan työntekijöiden nähtäville vähintään viikkoa ennen kyseisen työaikajakson alkamista. Työvuorolista laaditaan kolmeksi viikoksi kerrallaan ja kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä kahdeksi viikoksi kerrallaan.
11. Työvuorolistaan on merkittävä työvuorojen alkamis- ja päättymisajat sekä vapaapäivät.
12. Työvuorolistaa voidaan muuttaa vain työntekijän ja työnantajan suostumuk- sella tai töiden järjestelyihin liittyvästä pakottavasta syystä, joka voi olla esim. sääolosuhteissa tapahtunut odottamaton muutos, tilauksen peruutus, laiterik- ko tai muu vastaava syy, joka on omiaan käytännössä estämään suunnitellun työn tekemisen. Pakottava syy todetaan työpaikalla työntekijöiden edustajan ja työnantajan edustajan välillä. Muutos on merkittävä työvuorolistaan. Muutoksen kohdistuessa viikon vapaapäiviin, annetaan tilalle uusi vapaapäivä, ellei toisin ole sovittu.
Mikäli työvuoro tämän kohdan mukaisesti peruuntuu ennen kuin työntekijä on lähtenyt työhön, ei peruuntumisesta suoriteta erillistä korvausta. Mikäli työvuo-
ro peruuntuu työntekijän ollessa työmatkalla, suoritetaan korvauksena kahden
(2) tunnin palkkaa vastaava määrä. Mikäli työvuoro peruuntuu tai lyhenee työn- tekijän jo saavuttua työhön, suoritetaan korvauksena kahden (2) tunnin palkkaa vastaava määrä, ellei muusta korvaamistavasta sovita (esim. puuttumaan jääneet tunnit annetaan ylimääräisinä tunteina samalla tai muulla työaikajaksolla).
2. Työpäivän pituus ja lepoajat
1. Päivittäinen säännöllinen työaika ei saa ylittää 12 tuntia, ellei työntekijän kanssa toisinsovita. 12 tunninpituisia työvuoroja ei saa kuitenkaanteettää kohtuuttomasti.
2. Alle 4 tunnin työvuoroja pyritään välttämään. Perusteet poikkeamiselle tode- taan työpaikalla työnantajan ja työntekijöiden edustajan kesken.
3. Päivittäisten työvuorojen välinen lepoaika on järjestettävä vähintään 8 tunnik- si. Mikäli työvuoron pituus ylittää 10 tuntia, tulee työvuorojen välinen lepoaika järjestää vähintään 10 tunniksi.
4. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika ylittää 6 tuntia, on työntekijälle annet- tava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana. Lepoaikaa ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa sinä aikana esteettömästi poistua työpaikalta.
5. Jos työ on yhtäjaksoista paikallaoloa vaativaa tai yhtäjaksoisesti kuormittavaa, työn lomaan on järjestettävä mahdollisuus tarvittaessa sellaisiin taukoihin, jotka sallivat lyhytaikaisen poistumisen työpisteestä.
5 a § Kokoaikatyöntekijän työajan tasoittumisjärjestelmä
1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi
Kuukausipalkkaisissa työaikamuodoissa säännöllinen työaika voidaan järjestää 114 tunniksi siten, että työaika tasoitetaan edellä mainittuun määrään enintään kuuden (6) peräkkäisen kolmiviikkoisjakson (tasoittumiskausi). Yksittäisen kol- miviikkoisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 130 tuntia.
Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä työaika järjestetään 76 tunniksi enintään yhdeksän (9) peräkkäisen kaksiviikkoisjakson aikana ja yksittäisen kaksiviik- koisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 87 tuntia.
Noudatettavan tasoittumiskauden pituus sekä sen alkamis- ja päättymisajankoh- ta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.
Viikkolepopäivä (V) on annettava jokaisella työssäoloviikolla.
Kustakin kolmiviikkoisjaksosta voidaan siirtää enintään kaksi (2) X-päivää ja kak- siviikkoisjaksosta yksi (1) X-päivä tasoittumiskauden sisällä muuna ajankohtana annettavaksi, jolloin siirretty X -päivä annetaan muuhun vapaaseen yhdistäen. Siirretty X -päivä rinnastetaan työpäivään X-, V- ja AP-vapaita sekä vuosilomaa ansaittaessa.
Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää.
Työaika tasoitetaan joko päivittäistä työaikaa lyhentämällä tai antamalla erillisiä tasoitusvapaita tasoittumiskauden aikana. Tasoittumiskauden aikana tulee antaa kuitenkin vähintään 3 tasoitusvapaata. Tasoitusvapaat (TS) merkitään työvuoro- listaan ja ne rinnastetaan työpäivään X-, V- ja AP-vapaita ja vuosilomaa ansaitta- essa sekä maksettaessa osakuukauden palkkaa.
Tasoitusvapaat eivät saa mennä vapaapäivien tai vuosiloman kanssa päällekkäin.
ESIMERKKI 1.
Työajan tasoittuminen
Noudatettavan tasoittumiskauden pituus on 6 kolmiviikkoisjaksoa. Tasoittumiskauden työtuntimäärä on yhteensä 6 x 114 tuntia eli 684 tuntia. Tasoittumiskauden aikana on annettu yhteensä 4 tasoitusvapaata.
1. jakso: 117 t | 2. jakso: 130 t | 3. jakso: 115 t |
3 X-vapaata | 1 X-vapaa | 3 X-vapaata |
3 V-vapaata | 3 V-vapaata | 3 V-vapaata |
1 tasoitusvapaa | ||
4. jakso: 86 t | 5. jakso: 116 t | 6. jakso: 120 t |
5 X-vapaata | 2 X-vapaata | 4 X-vapaata |
3 V-vapaata | 3 V-vapaata | 3 V-vapaata |
3 tasoitusvapaata |
Poissaolon ajalta luetaan työaikajärjestelmään tehdyiksi työtunneiksi työvuo- rolistan mukaiset työtunnit. Mikäli työvuorolistaa ei ole laadittuna, luetaan jär- jestelmään tehdyksi työajaksi 7,6 tuntia työpäivää kohti ja 38 tuntia työviikkoa kohti. Vuosiloman ajalta luetaan tehdyksi työajaksi TES 11 § 4. kohdan mukainen vuosiloman työaikaa lyhentävä vaikutus ja AP-vapaan osalta 7,6 tuntia.
3. Lisä- ja ylityö kaksi- tai kolmiviikkoisjaksolla
Lisä- ja ylityönä korvataan kolmiviikkoisjaksolla 130 tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti:
• 6 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja
• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.
Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvataan jaksolla 87 tunnin jälkeen teh- ty työ seuraavasti:
• 4 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja
• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.
Jaksokohtaiseen lisä- tai ylityökorvaukseen oikeuttavaa aikaa ei oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa.
4. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden
Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäistyöaikaan voidaan työtuntien alijäämä vähentää työntekijän palkasta. Mahdollinen ylijäämä kor- vataan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.
Mikäli työsuhteen päättyminen johtuu työnantajasta johtuvasta syystä, alijää- mää ei vähennetä. Mahdollinen lisä- ja ylityö korvataan kolmiviikkoisjärjestel- mässä keskimääräisen säännöllisen enimmäistyöajan ylittävistä työtunneista seuraavasti:
• keskimääräiseen 120 tuntiin asti lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• seuraavilta tunneilta puolet 50 %:lla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla.
Kaksiviikkoisjärjestelmässä enimmäistyöajan ylittävät tunnit korvataan lisätyö- nä keskimääräiseen 80 tuntiin asti ja tämän ylittävältä määrältä ylityönä samoin periaattein.
Lisä- ja ylityö työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden
114 tunnin kokoaikatyöntekijän työsuhde päättyy kesken 18 viikon tasoittumiskau- den työnantajasta johtuvasta syystä kolmen kolmiviikkoisjakson jälkeen.
1. jakso: 130 t | 2. jakso: 128 t | 3. jakso: 108t |
Jaksojen yhteenlaskettu työtuntimäärä on 366 tuntia eli keskimäärin 122 tuntia kolmiviikkoisjaksossa. Lisätyötä on tällöin jaksoa kohti keskimäärin 6 tuntia (120- 114) ja jaksoja on toteutunut 3 kpl. Työntekijälle suoritetaan lisätyökorvauksena 3 * 6
tunnin eli 18 tunnin palkka. Ylityötä on jaksoa kohti keskimäärin 2 tuntia (122-120)
eli yhteensä 6 tuntia (3 * 2), joista puolet eli 3 tuntia korvataan 50 %:lla korotetulla palkalla ja puolet eli 3 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla.
5. Tasoittumiskauden päättyminen
Työntekijästä johtuvasta syystä aiheutunut työtuntien alijäämä voidaan vähentää työntekijän palkasta tasoittumiskauden päättyessä. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työtuntien ylijäämää, korvataan kolmiviikkoisjärjestel- mässä tasoittumiskauden säännöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehdyt tunnit seuraavasti:
• 6 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• 18 tuntia 50 %:lla ja
• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla
Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvataan lisä- ja ylityö seuraavasti:
• 4 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja
• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.
ESIMERKKI 3.
Lisä- ja ylityö tasoittumisjärjestelmän päättyessä
Tasoittumiskauden pituus on 6 kolmiviikkoisjaksoa, jolloin tasoittumiskauden säännöllinen enimmäistyöaika on 684 tuntia. Ennen viimeisen kolmiviikkoisjak- son alkamista työntekijä on työskennellyt 643 tuntia. Viimeisellä kolmiviikkoisjak- solla olisi siten käytettävissä 41 tuntia (684 t-643 t). Työntekijä on kuitenkin tehnyt
• 6 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• 18 tuntia 50 %:lla korotetulla palkalla ja
• 16 tuntia 100 %:lla korotetulla palkalla
5 b § Kokoaikatyöntekijän vuosityöaikajärjestelmä
Vuosityöaikajärjestelmän käyttöönotosta tulee sopia työpaikkakohtaisesti TES 22
§ mukaisesti työntekijän kanssa. Jos yrityksessä on luottamusmies, tulee työnan- tajan ennen vuosityöaikajärjestelmän käyttöönottoa selvittää järjestelmän käyt- töönottoon ja järjestelmään liittyvät periaatteet luottamusmiehelle.
Vuosityöaikajärjestelmään kuuluvaa työntekijää ei saa lomauttaa toimialalle tyy- pillisen palvelujen kysynnän vaihtelun perusteella.
1. Säännöllinen työaika ja tasoittumiskausi
Kuukausipalkkaisissa työaikamuodoissa voidaan sopia työajan tasoittamisesta enintään 114 tuntiin kolmessa viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona (17 kolmiviikkoisjaksoa). Kolmiviikkoisjaksoa käytettäessä säännöllinen työaika saa olla enintään 136 tuntia.
Kaksiviikkoisjärjestelmässä työaika tasoitetaan enintään 76 tuntiin kahdessa vii- kossa enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona. Kaksiviikkoisjaksoa käytettäessä säännöllinen työaika saa olla enintään 91 tuntia.
Vuosityöaikaa käytettäessä työnantajan on laadittava ohjeellinen vuosityöaika- suunnitelma, jonka mukaan työaika tasoittuu enintään 114 tuntiin (76 tuntiin) kutakin työaikajaksoa kohti tasoittumiskauden aikana. Työaikasuunnitelma on pantava vähintään kahta viikkoa ennen sen käyttöönottoa nähtäville henkilö- kunnan ilmoitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan.
Noudatettavan tasoittumiskauden pituus sekä sen alkamis- ja päättymisajankoh- ta tulee käydä ilmi työvuorolistasta.
Viikkolepopäivä (V) on annettava jokaisella työssäoloviikolla.
X-päiviä voidaan siirtää tasoittumiskauden sisällä, jolloin siirretty X-päivä anne- taan jonkun muun vapaan yhteydessä. Siirretty X-päivä rinnastetaan työpäivään X-, V- ja AP-vapaita sekä vuosilomaa ansaittaessa.
Vapaapäivien välissä saa olla enintään seitsemän työpäivää.
Työaika tasoitetaan antamalla erillisiä tasoitusvapaita tasoittumiskauden aika- na. Tasoittumiskauden aikana tulee antaa kuitenkin vähintään 5 tasoitusvapaa- ta. Tasoitusvapaat (TS) merkitään työvuorolistaan ja ne rinnastetaan työpäivään X-, V- ja AP-vapaita sekä vuosilomaa ansaittaessa ja maksettaessa osakuukauden palkkaa. Työntekijän aloitteesta voidaan vapaiden pitämisestä sopia toisin tasoit- tumiskauden aikana.
Tasoitusvapaat eivät saa mennä vapaapäivien tai vuosiloman kanssa päällekkäin. Tasoitusvapaalla tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.
2. Poissaolojen vaikutus
Poissaolon ajalta luetaan työaikajärjestelmään tehdyiksi työtunneiksi työvuo- rolistan mukaiset työtunnit. Mikäli työvuorolistaa ei ole laadittuna, luetaan jär- jestelmään tehdyksi työajaksi 7,6 tuntia työpäivää kohti ja 38 tuntia työviikkoa kohti. Vuosiloman ajalta luetaan tehdyksi työajaksi TES 11 § 4. kohdan mukainen vuosiloman työaikaa lyhentävä vaikutus ja AP-vapaan osalta 7,6 tuntia.
3. Lisä- ja ylityö kaksi- tai kolmiviikkoisjaksolla
Lisä- ja ylityönä korvataan kolmiviikkoisjaksolla 136 tunnin jälkeen tehty työ seuraavasti:
• 6 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• 18 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja
• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.
Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvataan jaksolla 91 tunnin jälkeen teh- ty työ seuraavasti:
• 4 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja
• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.
Jaksokohtaiseen lisä- tai ylityökorvaukseen oikeuttavaa aikaa ei oteta huomioon tasoittumiskauden kokonaistuntimäärää laskettaessa.
4. Työsuhteen päättyminen kesken tasoittumiskauden
Työsuhteen päättyessä kesken tasoittumiskauden työntekijästä johtuvasta syystä ennen kuin työaika on tasoittunut säännölliseen enimmäistyöaikaan voidaan työtuntien alijäämä vähentää työntekijän palkasta. Mahdollinen ylijäämä kor- vataan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.
• keskimääräiseen 120 tuntiin asti lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• seuraavilta tunneilta puolet 50 %:lla ja puolet 100 %:lla korotetulla palkalla.
Kaksiviikkoisjärjestelmässä enimmäistyöajan ylittävät tunnit korvataan lisätyö- nä keskimääräiseen 80 tuntiin asti ja tämän ylittävältä määrältä ylityönä samoin periaattein.
5. Tasoittumiskauden päättyminen
Työntekijästä johtuvasta syystä aiheutunut työtuntien alijäämä voidaan vähentää työntekijän palkasta tasoittumiskauden päättyessä. Mikäli tasoittumiskauden päättyessä on kertynyt työtuntien ylijäämää, korvataan tasoittumiskauden sään- nöllisen enimmäistyöajan lisäksi tehdyt tunnit seuraavasti:
• 6 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• 18 tuntia 50 %:lla ja
• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla.
Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä korvataan lisä- ja ylityö seuraavasti:
• 4 tuntia lisätyönä yksinkertaisella tuntipalkalla
• 12 seuraavaa tuntia 50 %:lla ja
• seuraavat tunnit 100 %:lla korotetulla palkalla.
6 § Arkipyhistä johtuvat ylimääräiset lisävapaapäivät (AP-vapaat)
1. Työntekijä ansaitsee ylimääräisiä lisävapaapäiviä (AP-vapaa) siitä lukien, kun hänen työsuhteensa on kestänyt yhdenjaksoisesti kuusi (6) kuukautta.
2. Työntekijä ansaitsee AP-vapaan jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukau- delta heinäkuuta lukuun ottamatta. Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi katso- taan samat päivät kuin vuosiloman ansainnassa lukuun ottamatta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan kestoaikaa.
3. Tammi-kesäkuussa ansaitut AP-vapaat annetaan viimeistään joulukuun lop- puun mennessä ja elo-joulukuussa ansaitut AP-vapaat viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.
4. Työnantajan on ennen AP-vapaan merkitsemistä työvuoroluetteloon kuultava työntekijän mielipidettä sen sijoittamisesta.
5. Ansaittuja AP-vapaita ei saa sijoittaa vuosiloman ajaksi.
6. Työvuorolistalle merkityn AP-vapaan pituus on vähintään 24 tuntia.
7. AP-vapaa ei vähennä kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaa siltä palkanlas- kentajaksolta, johon se sijoitetaan.
8. AP-vapaan ajalta luetaan jakson työtuntimäärään tehdyksi työksi kokoaika- työntekijän osalta 7,6 tuntia. Ylimääräinen lisävapaapäivä ei vähennä muita va- paapäiviä.
ESIMERKKI 1
114 tuntia kolmessa viikossa työskentelevälle kuukausipalkkaiselle työntekijälle on kolmiviikkoisjaksolle sijoitettu 13 työpäivää, 2 AP-vapaata sekä 3 X- ja V-vapaata.
Työntekijä on työskennellyt jaksolla yhteensä 120 tuntia. Koska AP-vapaiden ajalta luetaan tehdyksi työksi 15,2 tuntia ( 2 x 7,6 t), on jakson yhteenlaskettu tuntimäärä 135,2 tuntia. Työntekijälle suoritetaan lisätyökorvauksena 6 tunnin palkka sekä 15,2 tunnilta ylityökorvauksena 50 %:lla korotettu palkka
9. Niille tuntipalkkaisille työntekijöille, jotka ovat oikeutettuja AP-vapaisiin , korvauksen määrä lasketaan suhteellisesti siten, että ansaittavaa AP-vapaata edeltävien kahden kalenterikuukauden työaika jaetaan luvulla 58. Lyhennys maksetaan rahakorvauksena AP-vapaan ansaintakuukautta lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä tai se annetaan palkallisena vapaana 3. kohdan mu- kaisesti. Vapaana annettu tuntimäärä luetaan jakson työtuntimäärään tehdyksi työksi kuten edellä.
ESIMERKKI 2
Tuntipalkkainen työntekijä on työskennellyt syyskuussa 120 tuntia ja lokakuussa 112 tuntia. Marraskuulta hän on ansainnut AP-vapaan, jonka määrä on 232 t (120+112)
/ 58 =4 tuntia. AP-vapaa maksetaan rahakorvauksena, jolloin työnantaja suorittaa joulukuun palkanmaksun yhteydessä 4 tunnin AP-korvauksen (yksinkertainen tuntipalkka).
10. Työsuhteen päättyessä pitämättä jääneet AP-vapaat korvataan rahana perus- tuntipalkalla.
1. Työntekijän palkka määräytyy jäljempänä olevien määräysten ja tämän työeh- tosopimuksen liitteenä olevien vaativuusryhmittelyn ja palkkataulukkojen mu- kaisesti.
2. Palkkausmuotona on tuntipalkka. Kokoaikatyöntekijälle voidaan maksaa myös kuukausipalkkaa.
2.b. Työsuhteen alussa voi sekä kokoaikaisella että osa-aikaisella työntekijällä olla yksi enintään 7,6 tunnin palkaton perehdytyspäivä, mikäli työsuhteen on tarkoitus kestää vähintään yksi kuukausi.
3. Kun kokoaikatyöntekijän työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti kuusi kuu- kautta, tulee hänelle kuitenkin maksaa kuukausipalkkaa.
4. Kuukausipalkka saadaan kertomalla tuntipalkka luvulla 159. Tuntipalkka saa- daan vastaavasti jakamalla kuukausipalkka luvulla 159.
5. Palkkataulukon tarkoittamaa kokemusaikaa laskettaessa otetaan huomioon saman työnantajan palveluksessa työskennelty aika. Kokemusaika lasketaan kuukausina.
Kokemusaikaa kertyy sellaisilta kalenterikuukausilta, joiden aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 10 työpäivää tai 76 tuntia.
Varsinaisen työssäoloajan lisäksi huomioidaan vuosilomalain 7 §:n mukainen työssäoloon rinnastettava poissaoloaika.
Kun työntekijä tulee oikeutetuksi seuraavan palvelusaikaportaan mukaiseen palkkaan, huomioidaan tämä seuraavan palkanlaskentakauden alusta lukien.
Mikäli työntekijän palkka palvelusaikaportaan täyttymisen jälkeen kuitenkin on suurempi kuin kyseisen palvelusaikaportaan mukainen taulukkopalkka, ei erillistä korotusta suoriteta.
6. Alle 18-vuotiaalle työntekijälle voidaan A- ja B-palkkaryhmissä maksaa työsuh- teen ensimmäisten neljän kuukauden ajalta 90 % asianomaisen palkkaryhmän palkasta.
1. Sunnuntai- ja pyhätyö
Sunnuntaina ja muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä vapunpäivänä ja itsenäi- syyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka.
2. Ilta- ja yötyölisä
Iltatyölisää maksetaan kello 18.00 – 24.00 välisenä aikana ja yötyölisää kello 24.00
– 06.00 välisenä aikana tehdystä työstä palkkaliitteen mukaisesti. Sunnuntai- ja pyhäpäiviltä ilta- ja yötyölisä maksetaan kaksinkertaisena.
3. Varavastaavan lisä
A- tai B-oikeuksin toimivassa anniskelupaikassa työskentelevälle, työnantajan määräämälle vastaavan hoitajan sijaiselle (varavastaava) maksetaan vähintään vuoropäällikön taulukkopalkan (palkkaryhmä D) mukainen tuntipalkka niiltä tunneilta, joina työntekijä on työskennellyt vastaavan hoitajan sijaisena.
4. Hälytystyö ja varallaolo
Työnantajan kutsuun perustuvasta työajan ulkopuolella tapahtuneesta yrityksen toiminnalle välttämättömästä huolto- ja korjaustyöstä maksetaan työhön käy- tetyn ajan lisäksi hälytysraha palkkaliitteen mukaisesti. Matkakustannukset korvataan 17 §:n mukaisesti.
Varallaolo korvataan maksamalla varallaoloajalta 27,5 % palkasta.
9 § Korotettu palkka
1. Lisätyö
Lisätyötä on työ, jota kolmiviikkoisjaksossa tehdään työsopimuksen mukaisen työajan lisäksi 120 tuntiin saakka.
Kaksiviikkoisjärjestelmässä lisätyötä on työsopimuksen mukaisen työajan lisäksi tehty työ 80 tuntiin saakka.
Lisätyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta ja lisätyötunneilta maksetaan korvauksena kultakin tunnilta perustuntipalkka.
Ylityötä on kolmiviikkoisjakson aikana 120 tuntia ylittävä työ.
Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä ylityötä on kaksiviikkoisjakson aikana 80 tuntia ylittävä työ.
Ylityön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta.
Ylityökorvauksena maksetaan kolmiviikkoisjärjestelmässä 120 ylittäviltä tun- neilta 18 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla koro- tettu palkka.
Kaksiviikkoisjärjestelmässä ylityökorvauksena maksetaan 80 ylittäviltä tunneil- ta 12 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Ylityön enimmäismäärä määräytyy työaikalain 19 §:n mukaisesti kuitenkin siten, että tarkastelujaksona on yksinomaan kalenterivuosi.
3. Vajaan jakson lisä- ja ylityö
Palkattoman poissaolon tai työsuhteen alkamisen tai päättymisen vuoksi va- jaaksi jäävän työaikajakson ylityökorvaukseen oikeuttava aika todetaan siten, että lasketaan, montako tuntia keskimääräinen työaika on työpäivien osalta 7,6 tuntia pitempi.Keskimäärin 7,6 tuntia ylittäviltä tunneilta 8 tuntiin asti makse- taan lisätyökorvauksena peruspalkka. Keskimäärin 8 tuntia ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Mikäli kaksi- tai kolmiviikkoisjakso on jäänyt vajaaksi sellaisen syyn vuoksi, joka ei ole ollut tiedossa työvuorolistaa laadittaessa, ei ylityökorvausta suoriteta.
4. Vapaapäivänä tehty työ
V- tai X-päivänä sekä AP-vapaana tehtävästä työstä on sovittava työntekijän ja työnantajan kesken.
V-päivänä tehtävästä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu peruspalkka.
X-päivänä ja AP-vapaana tehdystä työstä maksetaan 50 %:lla korotettu perus- palkka.
Lisäksi maksetaan sunnuntaityökorvaus, mikäli työ on tehty:
• sunnuntaina
• muuna kirkollisena juhlapyhänä
• vapunpäivänä
• itsenäisyyspäivänä.
V- tai X-päivänä tai AP-vapaana tehtyjä tunteja ei oteta huomioon jakson koko- naistuntimäärää laskettaessa.
Vajaan kolmiviikkoisjakson takia saamatta jäänyt lisävapaapäivä (X) korvataan korottamalla yhden työpäivän palkkaa 50 %:lla. Mikäli työpäivän pituus vaihte- lee, korvauksen määrä lasketaan keskimääräisen työajan mukaan.
5. Korotetun palkan vaihtaminen vapaaseen
Lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudat- taen soveltuvin osin tämän pykälän säännöksiä ylityöstä maksettavasta korvauk- sesta. Vapaa-aika on annettava neljän (4) kuukauden kuluessa ylityön tekemises- tä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.
6. Esimiehet
Esimiehen kanssa voidaan sopia alla mainittujen lisien ja korotusten korvaami- sesta erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena:
• lisätyökorvaus
• ylityökorvaus
• sunnuntaityökorvaus
• ilta- ja yötyölisä
• varavastaavanlisä
Kiinteän kuukausikorvauksen tulee kattaa yllämainittujen lisien ja korotusten työehtosopimuksen mukaisesti laskettu määrä toteutuneihin työtunteihin ver- rattuna.
Erilliseen kiinteään kuukausikorvaukseen ei voida sisällyttää viikkolepopäivältä, lisävapaapäivältä eikä AP-vapaalta maksettavaa korvausta.
Erillinen kiinteä kuukausikorvaus tulee huomioida palkankorotusten yhteydessä osana korotettavaa henkilökohtaista palkkaa. Erillinen kiinteä kuukausikorvaus tulee ottaa huomioon vuosilomapalkkaa tai -korvausta määrättäessä.
1. Kuukausipalkkaisille työntekijöille palkka maksetaan kerran kuukaudessa.
2. Muille kuin kuukausipalkkaisille työntekijöille palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa.
3. Palkanmaksun yhteydessä työntekijän tulee saada laskelma siitä, mistä eristä palkka muodostuu sekä miltä ajanjaksolta se maksetaan. Laskelmasta tulee il- metä säännöllisen työajan palkka, lisät, sunnuntai-, ylityö- ym. korvaukset sekä perityn ay-jäsenmaksun määrä.
4. Palkanmaksun alkaessa tai päättyessä kesken kalenterikuukauden lasketaan osakuukauden palkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 21 ja kertomalla näin saatu päiväpalkka palkalliseen jaksoon sisältyvillä, työvuorolistan mukaisilla työ-, sairausloma-, tasoitusvapaa- ja AP-vapailla.
Palkattoman poissaolon ollessa enintään 3 päivää, vähennetään täydestä kuukau- sipalkasta poissaoloajan palkka tuntipalkan mukaisesti laskettuna.
5. Työaikalisät ja -korvaukset on maksettava viimeistään kuukauden kuluessa asianomaisen työaikajakson päättymisestä lukien.
11 § Vuosiloma
1. Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.
Vuosilomalain 7 §:ssä mainittujen työssäolopäivien veroisten päivien lisäksi täl- laisina päivinä pidetään myös työehtosopimuksen mukaisia palkallisia päiviä (kuten tasoitusvapaat ja AP-vapaat) sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n hallinnon kokouksiin osallistumispäiviä.
2. Xxxxx ei saa merkitä alkamaan tai päättymään siten, että ansaitut tai ansaitta- vaksi tulevat vapaapäivät menevät vuosiloman kanssa päällekkäin.
3. Kiertävästä tai kiinteästä vapaapäivien antamisjärjestelmästä voidaan poiketa.
4. Kukin maanantain ja perjantain välinen, vuosilomapäiväksi luettava päivä lyhentää 114 tunnin ja 76 tunnin työaikajärjestelmässä jakson työaikaa 7,6 tun- nilla. Jakson työaikaa lyhentävät vastaavalla tavalla myös vuosiloman sisälle maanantai-perjantai-päiville sijoittuvat kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäi- vä, vapunpäivä, jouluaatto ja juhannusaatto. Osa-aikatyöntekijällä vuosiloman ja edellä mainittujen arkipyhä- ja juhlapäivien lyhentävä vaikutus lasketaan edellä mainituin periaattein hänen työaikansa suhteessa.
5. Jos loma sijoittuu useamman kaksi- tai kolmiviikkoisjakson ajalle, lasketaan työaikaa lyhentävä vaikutus kunkin jakson osalta erikseen
6. Jos viimeinen vuosilomaan kuuluva päivä on lauantai, tulee tätä seuraava sun- nuntai järjestää vapaapäiväksi. Tämä vapaapäivä ei vähennä ansaittuja tai ansait- tavaksi tulevia vapaapäiviä.
ESIMERKKI.
Viimeinen vuosilomapäivä on lauantai, jolloin loman päättymistä seuraava sunnun- tai järjestetään vapaapäiväksi.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | - | V | X | T | T | T | T | T |
7. Vuosiloma ja vapaapäivät
Jos työntekijä on työskennellyt viikossa viisi työpäivää (maanantai-perjantai), ei vuosilomaa saa merkitä alkamaan lauantaina, vaan lauantai ja sunnuntai tulee merkitä V- ja X-päiviksi. Ensimmäinen lomapäivä on maanantai.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
T | T | T | T | T | V | X | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL |
Jos loma alkaa viimeistään perjantaina, vapaapäiviä ei ole ansaittu.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
T | T | T | T | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL |
Jos työntekijän viimeinen vuosilomapäivä on maanantai, työntekijä ansaitsee sille viikolle kaksi vapaapäivää.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | T | T | T | T | V | X |
Jos työntekijän viimeinen vuosilomapäivä on tiistai, työntekijä ansaitsee sille viikolle yhden vapaapäivän.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | T | T | V | T | T |
Jos viimeinen vuosilomapäivä on keskiviikko tai myöhemmin, kyseiselle viikolle ei ansaita yhtään vapaapäivää.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | VL | T | T | T | T |
8. Vuosiloman vaikutus työaikaan
ESIMERKKI 1.
6 päivän kesäloma ja säännöllinen työaika 114 t / 3 vkoa.
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
T | T | T | T | T | V | X | L | L | L | L | L | L | - | T | T | T | T | T | X | V |
Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 5 kpl, jolloin jakson työaika lyhenee 5 * 7,6 tuntia eli yhteensä 38 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika (114-38) = 76 tuntia.
ESIMERKKI 2.
18 päivän kesäloma, joka osuu kahdelle jaksolle. Säännöllinen työaika 114 t / 3 vkoa.
T | T | T | T | T | V | X | T | T | T | T | T | V | X | L | L | L | L | L | L | |
L | L | L | L | L | L | L | L | L | L | L | L | – | V | T | T | X | T | T | T |
Ensimmäisessä kolmiviikkoisjaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 5 kpl, jolloin tämän jakson työaika lyhenee 5 × 7,6 tuntia eli yhteensä 38 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika yhteensä (114-38) = 76.
Toisessa kolmiviikkoisjaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoit- tuvia vuosilomapäiviä yhteensä 10 kpl, jolloin tämän jakson työaika lyhenee 10 × 7,6 tuntia eli yhteensä 76 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika yhteensä (114-76) = 38 tuntia.
ESIMERKKI 3.
(helatorstai)
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
L | L | L | - | L | L | - | L | T | T | T | T | X | V | T | T | T | T | T | X | V |
Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 5 kpl, joiden jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 5 x 7,6 t eli yhteensä 38 tuntia. Lisäksi vuosilomajaksoon sisältyy helatorstai, jonka jakson työaikaa lyhen- tävä vaikutus on 7,6 t. Jakson jäljelle jäävä työaika (114-45,6) on yhteensä 68,4 tuntia.
ESIMERKKI 4.
(juhannus)
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su | Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
L | L | L | L | - | - | - | L | L | T | T | T | T | V | T | T | T | T | T | X | V |
Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 6 kpl, joiden jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 6 x 7,6 t eli yhteensä 45,6 tuntia. Lisäksi vuosilomajaksoon sisältyy juhannusaatto, jonka jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 7,6 t. Jakson jäljelle jäävä työaika (114-53,2) on yhteensä 60,8 tuntia.
Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä jakson jäljellä oleva työaika lasketaan edellä selvitetyn periaattein suhteessa kaksiviikkoisjakson työaikaan (76 tuntia).
9. Lisä- ja ylityö vuosiloman sisältävällä työaikajaksolla
Mikäli vuosilomajakson työaikaa lyhentävän vaikutuksen ja jaksolla toteutuneen työajan yhteismäärä ylittää kolmiviikkoisjärjestelmää käytettäessä 114 tuntia, korvataan jakson lisä- ja ylityö seuraavasti:
• 120 tuntiin asti lisätyönä
• seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotetulla palkalla
Kaksiviikkoisjaksoa käytettäessä vastaava raja on 76 tuntia. Jakson lisä- ja ylityö korvataan 80 tuntiin asti lisätyönä ja tämän jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla koro- tetulla palkalla.
12 § Vuosilomapalkka, lomaltapaluuraha ja lomakorvaus
1. Vuosilomapalkka
I. Kuukausipalkkaiset työntekijät
Kuukausipalkkaisen työntekijän loma-ajan päiväpalkka saadaan jakamalla lo- malle lähtiessä voimassa oleva kuukausipalkka luvulla 25. Päiväpalkka kerrotaan ansaittujen lomapäivien määrällä.
Peruskuukausipalkan pohjalta laskettu vuosilomapalkka tasataan seuraavana palkanmaksupäivänä.
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkkaan lisätään lomanmääräytymisvuo- den aikana maksettujen iltatyö-, yötyö-, ja varavastaavanlisien sekä sunnuntai- työkorvausten summasta:
Lomanmääräytymisvuoden (1.4.- 31.3.) aikana maksetut | Työsuhde jatkunut alle vuoden 31.3. mennessä | Työsuhde jatkunut väh. vuoden 31.3. mennessä |
• iltatyölisä • yötyölisä • sunnuntaityökorvaus • varavastaavanlisä | 9 % | 11,5 % |
II. Tuntipalkkaiset työntekijät
Lomapalkka on lomanmääräytymisvuoden (1.4. – 31.3.) ansiosta:
• 9 % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden
• 11,5 % työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden
Lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti lomanmääräytymisvuoden ansiosta, joka muodostuu:
a. työssäolon ajalta maksetusta palkasta (lukuun ottamatta yli- ja hätätyöstä maksettua korotusosaa) sekä
b. seuraavista vuosilomaa kerryttävien poissaolojen ajalta laskettavista lasken- nallisista palkkaeristä:
• sairausajalta maksetun palkan lisäksi yhteensä enintään 75 työpäivältä
• lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta, kun sellaista annetaan lääkärin mää- räyksestä ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttami-
seksi tai säilyttämiseksi, yhteensä enintään 75 työpäivältä
• ajalta, jonka työ on estynyt sairauden leviämisen estämiseksi annetun vi- ranomaisen määräyksen takia
• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta sekä tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon ajalta.
• lomautusajalta enintään 30 työpäivältä lomautusta kohden ja
• työehtosopimuksen mukaisen tilapäisen poissaolon ja lääkärintarkastuk- sen ajalta
Alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevän työnteki- jän osalta laskennallista palkkaa lisätään sairaus- tai kuntoutusajalta jo makse- tun palkan lisäksi yhteensä enintään 105 kalenteripäivän ajalta lomanmääräy- tymisvuodessa ja lomautusajalta enintään 42 kalenteripäivän ajalta kerrallaan.
Laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja so- vitun keskimääräisen kolmiviikkoistuntimäärän perusteella tai sen puuttuessa poissaolon alkamishetkeä edeltävän kolmen täyden kolmiviikkoisjakson toteu- tuneen työajan perusteella (kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä neljän kak- siviikkoisjakson perusteella). Huomioon otetaan myös poissaoloaikana tapahtu- neet palkankorotukset.
2. Lomaltapaluuraha
1. Maksamisedellytykset
Työntekijä on oikeutettu lomaltapaluurahaan:
• aloittaessaan xxxxx ilmoitettuna tai sovittuna aikana ja
• palattuaan työhön heti loman päätyttyä sekä
• lomapalkasta ja lomakorvauksesta siirtyessään vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilölliselle varhais- tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.
Työhön palaamiseen rinnastetaan poissaolo, joka johtuu
• vuosilomalain 7 §:ssä mainitusta syystä
• työnantajan suostumuksesta
• erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta
• ylivoimaisesta esteestä (julkinen kulkuneuvo rikkoontunut)
• työpaikan muiden työntekijöiden vuosilomista
• reservin harjoituksista tai ylimääräisestä palveluksesta
• sairaudesta tai tapaturmasta
• kunnallisesta luottamustehtävästä, josta ei ole lain mukaan oikeutta kieltäytyä
• viranomaisen sairauden leviämisen estämiseksi antamasta määräyksestä
• muusta syystä, jos työnantaja lain tai työehtosopimuksen mukaan poissaolosta huolimatta on ollut velvollinen maksamaan työntekijälle tällaiselta päivältä palkkaa
• voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen koulutukseen osallistumisesta
• koulutussopimuksen mukaisesta poissaolosta
Riittävää on, jos edellä lueteltu syy on ollut olemassa sinä päivänä, joka olisi ollut lomaltapaluupäivä.
Loman päättymishetkellä opintovapaalla, vuorotteluvapaalla tai hoitovapaal- la olevalle työntekijälle lomaltapaluuraha maksetaan hänen palattuaan työhön lain tarkoittaman ennakkoilmoituksen tai siihen myöhemmin lain mukaisin perustein tehdyn muutoksen taikka työnantajan kanssa tehdyn sopimuksen mu- kaisesti.
Asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta suorittamasta palanneelle lomaltapaluuraha suoritetaan siitä vuosilomapalkasta ja/tai vuosi- lomakorvauksesta, joka hänelle maksettiin palvelukseen lähtiessään.
Mikäli muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanotun työntekijän työ- sopimus päättyy vuosiloman aikana ja työntekijä on tästä syystä estynyt palaa- masta vuosilomaltaan työhön, on työntekijällä oikeus lomaltapaluurahaan pide- tyn tai pidetyksi sovitun vuosiloman osalta.
2. Suuruus
Lomaltapaluuraha on 50 % työehtosopimuksen mukaan lasketusta lomapalkasta.
Lomaltapaluuraha lasketaan loma-ajan rahapalkasta ottaen mukaan mahdolli- nen rahana maksettava luontoisetu kuten ravintoetu. Muita loman aikana an- nettavia luontoisetuja ei oteta huomioon.
Työntekijän saadessa lomapalkkansa prosentuaalisena hänellä on oikeus lomalta- paluurahaan vain lomapäiviä vastaavalta osuudelta vuosilomapalkasta.
3. Vuosilomapalkan ja lomaltapaluurahan maksaminen
Vuosilomapalkka maksetaan ennen loman alkamista. Vaihtoehtoisesti vuosi- lomapalkka voidaan maksaa myös yrityksen normaalina palkanmaksupäivänä, ellei työntekijä pyydä lomapalkan maksamista ennen loman alkamista.
Lomaltapaluuraha maksetaan vuosiloman päättymistä seuraavana palkanmak- supäivänä.
1. Vuosilomakorvaus työsuhteen kestäessä
Työntekijällä, joka sopimuksensa mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden ai- kana työssä niin harvoina päivinä tai niin lyhyen ajan, ettei hänelle tästä syystä xxxxx täysiä lomanmääräytymiskuukausia, on oikeus lomapalkkaa vastaavaan lomakorvaukseen.
Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta vuosilomaan, hänellä on oikeus saada vuosi- lomakorvaus viimeistään 30.9. mennessä.
Työntekijän lähtiessä suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta, hänelle maksetaan ansaittuja lomapäiviä vastaava lomakorvaus.
2. Vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä
Työntekijällä on oikeus työsuhteen päättyessä saada vuosilomapalkan sijasta vuo- silomakorvaus.
Jos työntekijä niinä kuukausina, joina työsuhde alkoi ja päättyi, on ollut työssä yh- teensävähintään 14 päiväätai 35 tuntia, eikähän siltä ajaltaolesaanutlomaatailoma- korvausta, lasketaannämäyhteenyhdeksitäydeksilomanmääräytymiskuukaudeksi. Työntekijälle, jolle ei ole kertynyt työsuhteen päättymishetkeen mennessä oi- keutta vuosilomaan kummankaan vuosiloman ansaintasäännön perusteella, maksetaan lomakorvauksena 9 % työssäoloajan ansiosta (lukuun ottamatta yli- tai hätätyöstä maksettua korotusosaa). Työsuhteen kestettyä vähintään vuoden korvaus on 11,5 % kuluvan lomanmääräytymisvuoden alusta lukien.
13 § Sairausajan palkka
1. Palkanmaksun edellytykset
Työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, jos:
• työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja
• työntekijä on sairauden tai tapaturman johdosta estynyt tekemästä työtä ja
• työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella tai
• työntekijä on määrätty tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin
2. Ilmoitusvelvollisuus ja selvitys työkyvyttömyydestä
Työntekijä on velvollinen viipymättä henkilökohtaisesti ilmoittamaan sairastu- misestaan työnantajalle tai tämän edustajalle. Henkilökohtainen ilmoitus tulee tehdä työnantajan ohjeistamalla tavalla. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoituksen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.
Työkyvyttömyydestä on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu työn- antajan hyväksymä selvitys. Jos työnantaja nimeää käytettävän lääkärin, vastaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimiskustannuksista.
Enintään kolme kalenteripäivää kestävän sairaustapauksen osalta selvitys voi- daan esittää myös työterveyshoitajan, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan an- tamalla todistuksella edellyttäen, että
• kysymyksessä on epidemialuontoinen sairaus (esim. flunssa tai vatsatauti) ja
• työnantaja ei ole järjestänyt lääkäripalvelut sisältävää työterveyshuoltoa ja
• työntekijä ei ole pyynnöstään huolimatta saanut vastaanottoaikaa julkisen terveydenhuollon piiriin kuuluvalta lääkäriltä hoidon kiireellisyysluokituksen tai muun pakottavan syyn vuoksi.
Sairauden jatkuessa tai uusiutuessa 30 päivän kuluessa edellisen työkyvyttö- myysjakson päättymisestä tulee kuitenkin vaadittaessa esittää lääkärintodistus.
2 a § Sairauspoissaoloista ilmoittaminen paikallisesti sopien
Paikallisesti TES 22 § mukaisesti voidaan sopia menettelystä, jossa työntekijällä on mahdollisuus ilmoittaa lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestään ja sen syystä työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin tai terveydenhoita- xxx xxxxxxxxxx. Tällainen työpaikkakohtainen sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoi- sia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti).
Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa viipymättä TES 13 § 2. kohdan mukaisesti.
Työnantaja voi velvoittaa työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo en- simmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelli- seksi. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi toistuviin lyhyihin sairauspoissaoloi- hin, tapahtumainkulkuun työpaikalla ennen poissaoloa tai epäilyyn päihteiden väärinkäytöstä.
Menettelystä sovittaessa voidaan ottaa huomioon mm. seuraavaa:
• sopimuksen tavoitteet
• keitä menettely koskee: esim. menettely ei koske hoitoonohjaustoimen- piteiden piirissä olevia tai työntekijöitä, joilla on aikaisemmin todettu työkykyongelmia
• miten ja kenelle ilmoitus tehdään
• kuinka pitkäksi aikaa poissaolo-oikeus myönnetään kerrallaan
• menettelyn voimassaolo koeaikana
• menettelyn noudattaminen sairauspoissaolon ajoittuessa vapaapäivien tai lomien yhteyteen
• väärinkäytösten ennakointi ja mahdollisuus poistaa työntekijä menettelyn pii- ristä tai poiketa sairausajan palkanmaksuperusteista väärinkäytöstapauksessa
• kuinka toimitaan sairauden jatkuessa
• kuinka monta kertaa vuodessa voi olla poissa tällä menettelyllä
• lääkärin määräämää poissaoloa ei jatketa tällä menettelyllä
• miten sopimuksen toteutumista seurataan
2.b
Työntekijän on työnantajan vaatimuksesta suostuttava muulloinkin lääkärintar- kastukseen työnantajan oman tai osoittaman lääkärin luona, jolloin työnantaja korvaa lääkärintodistuksen hankkimiskustannukset.
2. c
Sairauslomalla olevan työntekijän tulee noudattaa annettuja hoito-ohjeita sekä huolehtia siitä, ettei hän menettelyllään viivästytä työkykynsä palautumista.
3. Sairausajan palkkajaksot
Sairausajan palkkaa maksetaan työsuhteen kestoajan perusteella seuraavasti:
Työsuhteen kesto sairastumishetkellä | Palkallisen jakson pituus |
alle 1 kk | – |
1 kk – 2 kk | SVL:n karenssiaika eli sairastumispäivä ja 9 seuraavaa arkipäivää |
yli 2 kk | 28 kalenteripäivää |
yli 3 v | 35 kalenteripäivää |
yli 5 v | 42 kalenteripäivää |
yli 10 v | 56 kalenteripäivää |
4. Sairausajan palkan määrä
Kuukausipalkkaiset työntekijät
Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan peruskuukausipalkkaa palkalli- selta sairausajanjaksolta.
Sairausajan palkanmaksun keskeytyessä tai katketessa lasketaan osakuukauden palkka työehtosopimuksen 10 § 4. kohdan mukaisesti.
Tuntipalkkaiset työntekijät
Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan perustuntipalkka työvuorolistaan merkityiltä työtunneilta.
Ellei sairausajalle ole laadittu työvuorolistaa, maksetaan palkka poissaoloa edel- tävän kolmen täyden kolmiviikkoisjakson toteutuneen työajan perusteella. Kaksiviikkoisjärjestelmää käytettäessä laskentaperusteena pidetään poissaoloa edeltävää neljää täyttä kaksiviikkoisjaksoa.
5. Sairausajan palkan maksutapa
Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen tältä ajalta työntekijälle tulevan sairauspäivärahan saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset ja valtuutuksen.
Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajan- jaksolta työntekijän saama sairauskorvaus (päiväraha tai siihen rinnastettava), joka maksetaan:
• tapaturmavakuutuslain, työntekijän eläkelain tai liikennevakuutuslain tai
• työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman muun vakuutuksen perusteella.
Jos sairausvakuutuslain päivärahaa ei työntekijästä johtuvasta syystä makseta tai se maksetaan normaalia pienempänä, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus vähenee maksamatta jääneellä määrällä.
6. Sairauden uusiutuminen
Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaami- sestaan maksetaan sairausajan palkka ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairas- tumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin vähintään sairausva- kuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.
1. Lääkärintarkastukset ja tutkimukset
Työnantaja korvaa ansionmenetyksen seuraavissa tapauksissa edellyttäen, että tarkastuksiin ja tutkimuksiin aikaa ei ole saatu työajan ulkopuolella ja nämä on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen:
• sairauden toteamiseksi välttämätön lääkärintarkastus ja siihen liittyvä lääkä- rin määräämä laboratorio- ja röntgentutkimus
• äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevat tarkastukset ja synnytystä edeltävät lääketieteelliset tutkimukset
• valtioneuvoston asetuksen 1339/2006 tarkoittamat rintasyöpäseulontatutki- mukset ja kohdun kaulaosan syövän seulontatutkimukset
• äkillisen hammassairauden aiheuttaman toimenpiteen ajalta, jos hammassai- raus on aiheuttanut työkyvyttömyyden, jota on hoidettava saman päivän tai työvuoron aikana. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammas- lääkärin antamalla todistuksella.
Ansionmenetys korvataan myös työntekijän käydessä aikaisemmin todetun sai- rauden johdosta lääkärintarkastuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:
• sairauden olennaisesti pahentuessa työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen
• krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. eri- koisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi
• hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen ao. erikoisalan lääkärintarkastus, jossa annetaan määräys apuvälineen, esim. silmälasien hankkimiseksi
• muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuolella
• syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttömyys.
2. Lakisääteiset tarkastukset
Ansionmenetys korvataan myös työntekijän käydessä seuraavissa lakisääteisissä tarkastuksissa ja tutkimuksissa:
• lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen tar- koittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan hyväksytyissä tarkastuksissa
• nuorista työntekijöistä annettuun lakiin tai säteilylakiin liittyvissä tutkimuksissa
• lainsäädännön edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirty- misestä yrityksessä toisiin tehtäviin.
Työnantajamaksaatyöntekijällevälittömätmatkakustannuksetkyseisiin tutkimuk- siin tai jälkitarkastuksiin sekä päivärahan, jos ne tehdään muulla paikkakunnalla.
15 § Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa
1. Työntekijän oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaaseen sekä osittaiseen hoitovapaaseen määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuu- tuslain perusteella.
2. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- ja vanhem- painvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.
15 a § Äitiys-, adoptio- ja isyysvapaan palkka
1. Äitiysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan äitiysvapaan palkkana työnte- kijän peruspalkan ja hänelle maksettavan sairausvakuutuslain mukaisen päivä- rahan erotus vapaan kolmen ensimmäisen kuukauden ajalta, jos
• työsuhde on keskeytyksettä kestänyt vähintään kaksitoista kuukautta ennen äitiysvapaan alkamista ja
• työntekijä palaa työhön.
2. Tässä pykälässä mainituin edellytyksin maksetaan työntekijälle palkka 3 kuu- kauden ajalta adoptiovapaalta työntekijän adoptoidessa alle 7-vuotiaan lapsen sekä enintään 6 arkipäivän pituiselta isyysvapaa-ajalta.
3. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijä esittää luotettavan selvityksen hänelle maksettavasta päivärahan määrästä.
4. Palkka maksetaan työntekijälle yrityksen normaaleina palkanmaksupäivinä äitiysvapaan alkamisen jälkeen. Äitiysvapaan palkka lasketaan kuten sairausajan palkka (TES 13 §).
5. Jos äitiysvapaa alkaa ennen kuin yksi vuosi on kulunut siitä, kun työntekijä on palannut takaisin työhön vähintään 6 kuukautta kestäneeltä muulta palkat- tomalta vapaalta kuin perhevapaalta, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvolli- suutta äitiysvapaan ajalta.
6. Xxxxxx äitiysvapaa-ajalta palkkaa saanut työntekijä ei palaa työhön, saadaan äitiysvapaa-ajalta maksettu palkka periä takaisin.
16 § Tilapäiset poissaolot
1. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta sairastuessa äkillisesti työntekijälle maksetaan palkkaa 1-3 kalenteripäivän pituiselta ajalta sairausajan palkkaa koskevien mää- räysten mukaisesti, jos
• lyhyt poissaolo on välttämätöntä lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoi- tamiseksi ja
• työntekijä on viipymättä ilmoittanut poissaolosta ja jos mahdollista sen kes- tosta sekä
• poissaolosta on annettu työehtosopimuksen 13 §:n mukainen selvitys.
Sama oikeus on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.
Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin lapsen kanssa yksin asuvalle on, että
• toisella lapsen kanssa vakituisesti asuvalla henkilöllä ei ole ansiotyönsä ja työ- aikansa, varusmiespalveluksen, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai sivii- lipalveluksen, pakollisen reservin kertausharjoituksen tai pakollisten täyden- nyspalvelusten vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa lasta itse ja
• toisen esteestä hoitaa lasta on annettu selvitys pyydettäessä.
Edellä oleva koskee myös yli 10-vuotiasta vammaista lasta, jos hoidon järjestämi- sen tai hoidon tarpeellisuus sitä edellyttävät ja muut edellä olevat edellytykset täyttyvät.
2. Työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudes- ta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta-arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.
3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen palkalliseen 1–3 päi- vän poissaoloon lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten johdosta.
Lyhyellä poissaololla tarkoitetaan kuolemasta ja hautajaisista johtuviin järjeste- lyihin sekä hautajaisiin tarvittavaa aikaa. Lähiomaisia ovat avio- tai avopuoliso, vanhemmat, iso- ja appivanhemmat, lapsi, sisar tai veli.
Yli päivän poissaolosta on pyydettäessä esitettävä etukäteen selvitys ajan tarpeesta.
4. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt yhdessä tai useammassa erässä 12 kuu- kautta, saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60- vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
5. Työntekijän vihkimispäivä tai parisuhteen rekisteröintipäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.
6. Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollisten tai vapaaehtoisen asepalveluksen kutsuntatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alentamista. Kutsuntaan liittyvän lääkärintarkastuksen aiheuttaman poissaolon osalta nou- datetaan, mitä työntekijän oman sairauden toteamiseksi välttämättömästä lää- kärintarkastuksesta 14 §:ssä on todettu.
7. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle pa- kollisilta kertausharjoituspäiviltä palkan ja reserviläispalkan erotus.
8. Palvelualojen ammattiliiton sopimusalatoimikunnan, valiokunnan, hallituk- sen ja edustajiston jäsenelle järjestetään mahdollisuus osallistua em. hallinto- elinten kokouksiin sekä liittokokoukseen, ellei osallistumiselle ole erityistä työn järjestelyistä johtuvaa painavaa estettä. Työntekijän tulee ilmoittaa kokoukseen osallistumisestaan mikäli mahdollista ennen ko. kokouksen ajankohdan sisäl- tävän työvuorolistan laatimista tai niin pian kuin mahdollista sekä esitettävä asianmukainen selvitys osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.
9. Tämänpykälän 2-8 kohtienmukaisistapoissaoloistatyöntekijänonsovittavatyön- antajan kanssa.
Tämän pykälän mukaiset poissaolot eivät vähennä vuosilomaetuja.
17 § Matkakustannusten korvaus
Työntekijälle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan, korvataan syntyneet matkakustannukset yrityksen oman matkustusohjesäännön tai sen puuttuessa verohallituksen verovapaata matkakustannusten korvausta koskevan päätöksen mukaisesti.
Matkustusohjesäännön perusteella suoritettavien korvausten ja päivärahojen maksuperusteisiin noudatetaan soveltuvin osin kulloinkin voimassa olevia ve- rohallituksen ohjeita.
Palvelualojen ammattiliiton alayhdistykset ja työpaikalla olevat osastot tai vas- taavat voivat pitää työajan ulkopuolella kokouksia työsuhdekysymyksistä seu- raavin edellytyksin:
• kokouksen pitämisestä työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muus- sa paikassa sovitaan työnantajan kanssa kolme (3) päivää etukäteen, jos mahdollista
• työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen hallinnassaan olevan kokouspaikan
• järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä.
Järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton ja alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.
19 § Työpaikkakäynnit
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n toimihenkilö voi, sovittuaan siitä yrityksen johdon kanssa, käydä yhdessä työnantajan edustajan ja työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa tutustumassa olosuhteisiin työpaikalla.
Työpaikalla mahdollisesti esiintyvistä erimielisyyksistä voidaan työpaikkakäyn- nin aikana neuvotella vain, jos asianomaisen työnantajaliiton edustaja osallistuu neuvotteluun.
20 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja kustantaa työntekijöilleen ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on sovittu keskusjärjestöjen välillä.
21 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
Luottamusmiehen osalta noudatetaan MaRa-PAM luottamusmiessopimusta.
Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työajan ulkopuolel- la suoritettavista tehtävistä korvausta seuraavasti:
Työntekijämäärä | Korvaus €/kk 1.2.2017 alkaen |
20-199 | 68 |
000-000 | 000 |
000-000 | 000 |
000-000 | 000 |
000-000 | 000 |
000-000 | 000 |
700- | 200 |
Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työstä vapautusajat
Pääluottamusmiehelle järjestetään luottamusmiessopimuksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä seuraavasti:
Työntekijämäärä | Työstä vapautustunteja / 3 vkoa |
30–50 | 6 |
51–70 | 9 |
71–90 | 12 |
91–110 | 14 |
111–150 | 20 |
151–200 | 25 |
201–300 | 38 |
301–400 | 52 |
401–500 | 69 |
501–800 | 104 |
yli 800 | kokonaan työstä vapautettu |
Työsuojeluvaltuutetulle järjestetään työsuojelun yhteistoimintasopimuksen edellyttämää säännöllistä vapautusta työstä vapautusta seuraavasti:
Työntekijämäärä | Työstä vapautustunteja / 3 vkoa |
10–29 | 4 |
30–50 | 6 |
51–70 | 9 |
71–90 | 12 |
91–110 | 14 |
111–150 | 20 |
151–200 | 25 |
201–300 | 38 |
301–400 | 48 |
401–500 | 59 |
68 | |
601–700 | 79 |
701–800 | 91 |
yli 800 | kokonaan työstä vapautettu |
Työntekijämäärät lasketaan seuraavalla tavalla:
• työntekijöiden lukumäärässä otetaan huomioon toistaiseksi voimassa olevassa kokoaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät sekä
• määräaikaisessa kokoaikaisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden tekemät työpäivät kalenterivuoden aikana lasketaan yhteen ja muutetaan vastaamaan toistaiseksi voimassa olevan työntekijän työpäivien lukumäärää ja tämä las- kennallinen henkilömäärä lisätään edellisen kohdan lukuun
• osa-aikatyöntekijät huomioidaan heidän keskimääräisen työaikansa ja kokoai- katyöntekijöiden työajan osoittamassa suhteessa.
Työntekijämäärät lasketaan edellisen kalenterivuoden perusteella. Laskenta voidaan tehdä myös niin, että kalenterivuoden aikana tehdyt työtunnit jaetaan luvulla 12 ja näin saatu määrä luvulla 159. Siten saatu luku vastaa laskennallista keskimääräistä kokoaikatyöntekijöiden lukumäärää.
22 § Työpaikkakohtainen sopiminen
Työpaikkakohtaisessa sopimisessa noudatetaan seuraavia määräyksiä, elleivät liitot toisin sovi:
1. Sopijapuolina voivat olla toisaalta työnantaja tai hänen edustajansa, toisaalta työntekijä, työntekijät tai luottamusmies, ellei ao. työehtosopimusmääräyk- sessä ole toisin sovittu.
2. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.
3. Sopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassaolevaksi tai määräajaksi.
Toistaiseksi voimassaoleva sopimus voidaan irtisanoa noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa. Määräaikainen sopimus, joka on ollut voimassa yli 9 kuukautta, voidaan irtisanoa kuten toistaiseksi voimassaoleva sopimus. Sopimuksen, jolla on sinänsä työehtosopimusvaikutukset, päätyttyä noudate- taan alan työehtosopimuksen määräyksiä.
Mikäli sovittu järjestely on sidottu tiettyyn ajanjaksoon, järjestely jatkuu joka tapauksessa sen loppuun.
Työpaikka-aterian raha-arvo määräytyy verohallinnon vahvistaman luontoisetu- jen ennakonpidätysarvon mukaan.
Raha-arvo peritään työntekijän nettopalkasta, ellei paikallisesti toisin sovita. Aterioiden raha-arvo peritään seuraavasti:
• raha-arvo pidätetään palkanmaksukausittain työntekijän kokonaispalkasta,
josta on vähennetty vero
• työntekijä suorittaa raha-arvon mukaisen summan käteisenä
• työnantaja myy työntekijälle raha-arvon mukaisella hinnalla ateriakuponkeja.
Ateriointiaikaonjärjestettävätämäntyöehtosopimuksen 5 § 2.4 - kohdanmukaisesti. Aterian on oltava hyvin valmistettu, vaihteleva ja ravitseva.
24 § Työpuku
Työpuvun pitää olla siisti ja asianmukainen. Työnantaja luovuttaa työntekijän työkäyttöön:
• lainsäädännön tai viranomaisohjeistuksen edellyttämät työasut ja muut suoja- vaatteet sekä välineet
• työpuvut, mikäli työnantaja esittää erityisiä vaatimuksia esimerkiksi työpuvun väriin, malliin tai yhtenäisyyteen.
25 § Jäsenmaksuperintä
Mikäli työntekijä antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Palvelualojen ammatti- liiton jäsenmaksut työnantajan palkanmaksun yhteydessä, ja antaa vuoden päät- tyessä verotusta varten todistuksen pidätetystä summasta.
Perintämenettelyssä noudatetaan keskusjärjestöjen (LTK- SAK) välistä sopimusta.
26 § Työhyvinvoinnin edistäminen
Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan sitä, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallises- sa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Tutkimukset osoittavat, että työhyvinvoinnin kehittäminen voi lisätä myös työn tuottavuutta. Työhyvinvoinnin rakentamiseen osallistuu koko työyhteisö.
Säännöllisesti käytävät kehityskeskustelut ovat oleellinen osa työhyvinvoinnin edistämistä. Kehityskeskusteluissa käsitellään työntekijän työuraa ja työssä jak-
Työpaikalle suositellaan laadittavaksi yhteistoiminnassa yrityksen työntekijöi- den kanssa työhyvinvointiohjelma tai toimenpiteet työhyvinvoinnin edistämi- seksi. Toimenpiteitä voidaan käsitellä myös osana kehityskeskustelua.
Toimenpiteissä voidaan huomioida esimerkiksi:
• työn hallinnan ja osaamisen varmistaminen.
• Johtamisen ja esimiestyön merkitys hyvän työilmapiirin luomisessa ja työky- vyn ylläpitämisessä.
• työaikajärjestelyjen ja työvuorosuunnittelun merkitys jaksamiselle.
• yö- ja vuorotyön aiheuttaman kuormituksen vähentäminen.
• vapaaehtoisen osa-aikatyön, vuorotteluvapaan ja osa-aikaeläkkeen tarjoamat mahdollisuudet.
• mahdollisuudet työn muokkaamiseen, keventämiseen ja työnkiertoon.
• työterveyshuollon tarjoamat palvelut.
• fyysisen työympäristön ja ergonomian parantaminen.
• terveellisten elämäntapojen merkitys hyvinvoinnille .
Tarkempia ohjeita työhyvinvointiohjelman laatimiseksi löytyy liittojen netti- sivuilta (xxx.xxxx.xx ja xxx.xxx.xx).
27 § Neuvottelujärjestys
Työehtosopimukseen liittyvistä erimielisyyksistä neuvotellaan ensin työnanta- jan ja työntekijöiden kesken.
Asian jäädessä erimieliseksi laaditaan kahtena kappaleena erimielisyysmuistio. Paikallistenosapuoltenon siirrettävä erimieliseksi jäänytasia liittojenratkaistavaksi.
Paikalliset neuvottelut on aloitettava viimeistään viikon kuluessa esityspäivästä ja liittoneuvottelut viimeistään kahden viikon kuluessa.
Asian jäädessä liittoneuvotteluissa erimieliseksi se voidaan jättää työtuomiois- tuimen ratkaistavaksi.
28 § Työrauha ja sopimusrikkomukset
Kaikki työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet on kielletty.
29 § Sopimuksen voimassaoloaika
Sopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti. Helsingissä 19.8.2016
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
1 § Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan huvi-, teema- ja elämyspuistoalalla.
2 § Luottamusmies
Luottamusmiehellä tarkoitetaan ammattiosaston valitsemaa pääluottamusmies- tä, alueellista pääluottamusmiestä ja toimipaikkakohtaista luottamusmiestä.
Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen Huvi-, teema- ja elämys- puistoalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluva työntekijä.
Ammattiosastolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa Palvelualojen ammattiliiton rekisteröidyn alayhdistyksen yrityksen piirissä huvi-, teema- ja elämyspuisto- alalla toimivaa osastoa.
Luottamusmiessopimuksen määräykset koskevat 5 §:ssä säädetyssä järjestykses- sä valittuja luottamusmiehiä sinä aikana, jona he ammattiosaston työnantajalle antaman ilmoituksen jälkeen hoitavat luottamusmiehen tehtäviä.
Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin yrityk- sen muut työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudat- tamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestys- määräyksiä.
3 § Varapääluottamusmies
Pääluottamusmiehelle ja alueelliselle pääluottamusmiehelle voidaan valita va- rapääluottamusmies.
Varapääluottamusmiehestä ilmoitetaan työnantajalle kuten pääluottamusmie- hestä.
Pääluottamusmies tai ammattiosasto ilmoittaa työnantajalle milloin varapää- luottamusmies toimii pääluottamusmiehen sijaisena. Sijaantuloa ei toteuteta pääluottamusmiehen ollessa lyhytaikaisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä.
Varapääluottamusmiehellä on luottamusmiesasema eli luottamusmiessopimuk- sen tarkoittamat oikeudet ja velvollisuudet sinä aikana, kun hän toimii pääluot- tamusmiehen sijaisena työnantajalle tehdyn ilmoituksen mukaisesti.
4 § Luottamusmiesorganisaatio
Mikäli yrityksellä onvainyksi toimipaikka, valitaanyritykseenpääluottamusmies.
Mikäli yrityksellä on useampia toimipaikkoja, jotka muodostavat alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden, valitaan yritykseen pääluottamusmies.
Mikäli yrityksellä on useampia toimipaikkoja, jotka eivät muodosta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista kokonaisuutta, jaetaan yritys tarkoi- tuksenmukaisiin kokonaisuuksiin, joihin valitaan alueelliset pääluottamusmie- het. Yrityksen jakamisesta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukai- siin kokonaisuuksiin sovitaan paikallisesti. Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, ratkaisevat liitot erimielisyyden.
Lisäksi voidaan sellaisiin toimipaikkoihin, joissa on vähintään kaksikymmentä työntekijää, valita toimipaikkakohtaiset luottamusmiehet. Työnantaja ja pää- luottamusmies (tai alueellinen pääluottamusmies) voivat kuitenkin kirjallisesti sopia siitä, että toimipaikkakohtaisen luottamusmiehen valinnan edellytyksenä oleva työntekijämäärä on tässä mainittua pienempi tai suurempi.
Luottamusmiesorganisaatiosta edellä mainituilla tavoilla tehty sopimus voidaan tehdä joko määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi, jolloin sopimus voidaan kummankin osapuolen taholta irtisanoa päättyväksi kolmen (3) kuukauden irti- sanomisaikaa noudattaen. Irtisanomisajan päättymishetkellä voimassa olevaa organisaatiota noudatetaan kuitenkin kuluvan toimikauden loppuun asti.
Pääluottamusmies edustaa koko yrityksen henkilöstöä, alueellinen pääluotta- musmies edustamansa alueellisen ja toiminnallisen kokonaisuuden henkilöstöä ja toimipaikkakohtainen luottamusmies kyseisen toimipaikan henkilöstöä.
5 § Luottamusmiehen valitseminen
Ammattiosastoon kuuluvat yrityksen työntekijät valitsevat luottamusmiehen.
Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toi- mittamiseen.
Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävästä vaalista on ilmoitettava työnantajalle viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.
Pääluottamusmiehen valintaan voivat osallistua kaikki yrityksen palveluksessa olevat ammattiosaston huvi-, teema- ja elämyspuistoalalla työskentelevät jä- senet. Alueellisen pääluottamusmiehen ja toimipaikkakohtaisen luottamusmie- hen valintaan voivat osallistua ne yrityksen palveluksessa olevat huvi-, teema- ja elämyspuistoalalla työskentelevät ammattiosaston jäsenet, jotka työskentelevät kyseisen valittavan luottamusmiehen toimintapiirissä.
Valitusta luottamusmiehestä sekä hänen eroamisestaan ja erottamisestaan am- mattiosaston on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Vasta kirjallisen ilmoi- tuksen jälkeen luottamusmieheksi valitulla on sopimuksen mukainen asema.
Luottamusmiehen tulee ilmoittaa työnantajalle myös, jos hän jatkaa tehtävissään ilman luottamusmiesvaaleja. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään vuoden kuluessa liiton ilmoittaman toimikauden päättymisestä.
Luottamusmieheksi voidaan valita vain työntekijäasemassa oleva henkilö.
6 § Luottamusmiehen tehtävät
Luottamusmies toimii ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen ja työ- lainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työnte- kijöiden välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.
Luottamusmies toimii työntekijöiden edustajana paikalliseen sopimiseen liit- tyvissä asioissa silloin, kun työehtosopimus tai lainsäädäntö sitä edellyttää. Luottamusmiehen toimivaltansa puitteissa tekemä sopimus sitoo myös hänen edustamiaan työntekijöitä.
Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä työrauhan ylläpitämiseksi.
Luottamusmies valvoo, etteivät työntekijät ryhdy työehtosopimukseen kohdistu- viin työtaistelutoimenpiteisiin tai muutoinkaan riko työehtosopimusta ja että he noudattavat työehtosopimuksen määräyksiä.
Luottamusmiestehtävien hoitaminen on pyrittävä järjestämään niin, ettei se häi- ritse työntekoa.
7 § Luottamusmiehelle annettava tiedot
Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvistä muista asioista, luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat yksityiskohtaiset ja perusteelliset tiedot.
Työnantajan tulee työsopimuksen solmittuaan, kuitenkin viimeistään kuu- kauden kuluessa työntekijän työsuhteen alkamisesta, ilmoittaa pääluottamus- miehelle tai alueelliselle pääluottamusmiehelle työntekijän suku- ja etunimet, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite, jos ne ovat työnantajan tiedossa, toi- mipaikka, työsuhteen laatu (kokoaikainen, osa-aikainen, määräaikainen) sekä palvelukseen tuloaika.
Yhteistoimintalain (334/2007) soveltamispiiriin kuuluvan työnantajan tulee li- säksi noudattaa, mitä ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan ilmoitusmenet- telyn osalta on laissa säädetty.
Edellä mainitun lisäksi pääluottamusmiehellä tai alueellisella pääluottamus- miehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen työntekijöitä koskevat tiedot:
a) vuosittain annettavat tiedot:
• suku- ja etunimet
• palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suorittamansa työ kuuluu
•
b) puolivuosittain annettavat tiedot:
• yrityksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä
• tiedot määräaikaisista työntekijöistä ja työsuhteen sovittu kestoaika
• ko. puolivuotiskauden aikana työssä olleiden erikseen työhön kutsuttavien tai muun tilapäisen henkilöstön lukumäärä
• irtisanotut ja lomautetut työntekijät
c) neljännesvuosittain annettavat tiedot:
• uusien työntekijöiden suku- ja etunimet ja palvelukseen tuloaika sekä palkkaryhmä
Alueelliselle pääluottamusmiehelle tässä pykälässä mainitut tiedot annetaan hänen toimialueeltaan.
Pääluottamusmiehellä tai alueellisella pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä sekä niistä maksetusta korotetusta palkasta laadittuunluetteloon.
Edellä olevilla määräyksillä ei ole supistettu luottamusmiehen oikeutta saada lainsäädännössä tai keskusjärjestösopimuksissa erikseen määriteltyjä tietoja.
Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.
8 § Työstävapautusajat
Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään pääluottamusmiehelle tai alueelliselle pääluottamusmiehelle säännöllistä vapautusta työehtosopimuk- sen 21 §:n mukaisesti.
Työntekijämäärään lasketaan työntekijät heidän järjestäytymisestään riippu- matta.
Osa-aikatyöntekijät huomioidaan heidän keskimääräisen työaikansa ja kokoai- katyöntekijöiden työajan osoittamassa suhteessa.
Vapautusaika on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan luottamusmiestehtävien hoitamiseen.
Työnantaja ja pääluottamusmies voivat sopia useamman kolmiviikkoisjakson vapautusajan yhdistämisestä pidemmäksi vapaaksi.
Vapautusajan ajankohdasta on sovittava työnantajan tai hänen edustajansa kans- sa.
Mikäli työpaikan työntekijämäärässä tapahtuu muutos, jonka perusteella luot- tamusmiehen vapautusaika ei vastaa muuttunutta tilannetta eikä muutos ole ainoastaan tilapäinen, vapautusaika tarkistetaan työntekijämäärää vastaavaksi.
Alueellisesti laajassa työpaikassa on työnantajan ja pääluottamusmiehen tai alu- eellisen pääluottamusmiehen kanssa sovittava lisäksi toimipisteiden väliseen matkustamiseen käytettävästä vapautuksesta, joka ei vähennä edellä olevan tau- lukon mukaista vapautusaikaa.
Jos pääluottamusmies (tai alueellinen pääluottamusmies) toimii myös työpaikan työsuojeluvaltuutettuna, hänellä on oikeus saada hyväkseen edellä sanotun lisäk- si myös työsuojeluvaltuutetulle sovittu vapautusaika.
9 § Ansionmenetyksen ja matkakustannusten korvaus
Työnantaja korvaa ansion, jonka luottamusmies menettää hoitaessaan luotta- musmiestehtäviä säännöllisenä työaikanaan. Ansionmenetyksen korvauksena maksetaan palkka olosuhde- ja vuorotyölisineen siltä ajalta, jonka luottamusmies työaikanaan suorittaa luottamusmiestehtäviä.
Pääluottamusmiehelle (tai alueelliselle pääluottamusmiehelle) maksetaan työ- ajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä korvaus kuukausittain työehtosopi- muksen 21 §:n mukaisesti. Tämän korvauksen lisäksi pääluottamusmiehelle ei suoriteta muuhun lainsäädäntöön mahdollisesti perustuvaa korvausta luotta- musmiesasemaan liittyvien tehtävien hoitamisesta säännöllisen työajan ulko- puolella.
Korvauksen perusteena olevaan työntekijämäärään lasketaan työntekijät heidän järjestäytymisestään riippumatta.
Osa-aikatyöntekijät huomioidaan heidän keskimääräisen työaikansa ja kokoai- katyöntekijöiden työajan osoittamassa suhteessa.
Mikäli työpaikan työntekijämäärässä tapahtuu muutos, jonka perusteella työajan ulkopuolella suoritettavista tehtävistä maksettava korvaus ei vastaa muuttunut- ta tilannetta eikä muutos ole ainoastaan tilapäinen, korvaus tarkistetaan työnte- kijämäärää vastaavaksi.
Työnantaja ja pääluottamusmies (tai alueellinen pääluottamusmies) voivat sopia siitä, että osa edellä mainitusta korvauksesta siirretään muille luottamusmie- hille.
Jos pääluottamusmies (tai alueellinen pääluottamusmies) toimii myös työpaikan työsuojeluvaltuutettuna, hänellä on oikeus saada hyväkseen edellä sanotun lisäk- si myös työsuojeluvaltuutetulle sovittu korvaus.
Osapuolet suosittelevat, että kokonaan työstä vapautetun pääluottamusmiehen ansiokehitys seuraa alan yleistä ansiokehitystä.
Luottamusmiehen matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:
• verohallituksen päätöksen mukaan tai
• yrityksen matkustusohjesäännön tai mahdollisen yrityskohtaisen luottamus- miehen matkakustannusten korvaamista koskevan sopimuksen mukaisesti
Jos luottamusmies käyttää matkustamiseen työnantajan suostumuksella omaa autoaan, maksaa työnantaja luottamusmiehelle kilometrikorvauksen edellä mai- nitun kohdan mukaisesti.
Mikäli pääluottamusmies (tai alueellinen pääluottamusmies) on sopinut työnan- tajan kanssa yöpymisestä vieraalla paikkakunnalla, työnantaja korvaa sovitusta majoituksesta aiheutuneet kustannukset.
10 § Toimintavälineet ja -tilat
Luottamusmiehelle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavan- omaisia toimistovälineitä.
Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yritykses- sä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä interne- tyhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen koko, luottamusmiehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Työnantaja ja luottamusmies sopivat yrityksen koko, yrityksessä yleisesti käytössä olevat tieto- ja tiedotusjärjestelmät sekä muut työpaikan olosuhteet huomioon ottaen osapuolille sopivasta järjestelystä, jolla luottamusmiehen on mahdollista säännöllisesti tiedottaa luottamustehtäviin kuuluvista asioista yrityksen työn- tekijöille. Luottamusmiehellä on oikeus tarjota työntekijöille ammattiosaston ja liiton jäsenyyttä.
11 § Kokoontumisoikeus
Yrityksessä, jossa luottamusmiesorganisaatio on rakennettu siten, että maantie- teellisiä alueita edustavat alueelliset pääluottamusmiehet, on heille annettava
12 § Luottamusmiehen koulutus
Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutukseen liittojen välisen koulutus- sopimuksen mukaisesti.
Työnantajan ja pääluottamusmiehen on selvitettävä luottamustehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työ- hön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.
13 § Työsuhdeturva
Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei saa tätä tehtävää hoitaessaan tai sen vuoksi siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmie- heksi valituksi tullessaan eikä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.
Luottamusmiehen ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä ongelmia, jotka kär- jistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä. Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden tulee viipymättä käynnistää neuvottelut sen selvittämiseksi mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet tilanteen. Neuvotteluiden tavoitteena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla luottamusmiehen ja työn- antajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palauttaa. Edellä mainittu koskee myös varaluottamusmiestä.
Työsopimuslain (55/01) 7 luvun 10 § mukaisesti luottamusmiestä ei saa hänestä johtuvasta syystä irtisanoa ilman edustamiensa työntekijöiden suostumusta. Taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä luottamusmies voidaan irtisanoa tai lo- mauttaa vain jos luottamusmiehen työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla.
Toimipaikkakohtaiselle luottamusmiehelle kuuluu edellä mainittu irtisanomis- ja lomauttamissuoja niin kauan, kuin kyseisessä toimipaikassa työskentelee mui- takin työntekijöitä.
Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vas- toin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä.
Työnantajan luovuttaessa liikkeensä tai sen osan, luottamusmiehen asema jatkuu luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä.
Jos luovutettu liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä ja luovutuksensaajalla on luottamusmiesorganisaatio, lakkaa luovutetussa liikkeessä tai sen osassa siirty- neen luottamusmiestehtävä luovutuksen yhteydessä. Mikäli luovutuksensaajalla ei ole luottamusmiesorganisaatiota jatkuu luottamusmiestehtävä luovutuksen yhteydessä siirtyneen henkilöstön osalta.
Pääluottamusmiehellä ja alueellisella pääluottamusmiehellä on työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säädetty irtisanomissuoja kuusi (6) kuukautta hänen luottamus- miestehtävänsä päättymisen jälkeen.
Työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaisesti luottamusmiehelle, jonka työsopimus on päätetty työsopimuslaissa säädettyjen perusteiden vastaisesti, on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrät- tävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12:2 §:ssä on säädetty ja tällöin on otettava huomioon myös työntekijän luottamusmiesasema. Liitot voi- vat yksittäistapauksissa sopia 10 kuukauden palkkaa pienemmästä korvauksesta.
14 § Neuvottelujärjestys
Ellei työntekijä ole saanut palkkaustaan tai muita työehtojaan koskevaa asiaa selvitetyksi suoraan työnantajan kanssa, voi hän saattaa asian käsiteltäväksi työ- paikan luottamusmiehen ja työnjohdon välillä.
Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, voi luottamusmies siirtää sen pääluottamus- miehelle (tai alueelliselle pääluottamusmiehelle).
Mikäli erimielisyyttä ei saada paikallisesti ratkaistuksi noudatetaan työehtoso- pimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
SOPIMUS TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA
1 § Sopimuksen tarkoitus ja soveltamisala
Sopimuksen tarkoituksena on edistää työsuojelua ja työterveyshuoltoa koskevan lainsäädännön toteutumista työpaikoilla. Työsuojelun ja sitä koskevan yhteis- toiminnan tavoite on työn ja työolosuhteiden turvallisuuden, terveellisyyden ja henkisen hyvinvoinnin kehittäminen.
Tätä sopimusta huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa yrityksissä.
Tämän sopimuksen lisäksi noudatetaan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistyöstä annetun lain (44/2006) sekä työturvallisuuslain (738/2002) määräyksiä.
2 § Työsuojelupäällikkö
Työnantajan on nimettävä työsuojelupäällikkö, ellei hän itse toimi työsuojelu- päällikkönä. Mikäli yrityksellä on useita toimipisteitä, voidaan näihin nimetä yksi yhteinen työsuojelupäällikkö, jos se on tarkoituksenmukaista.
Työsuojelupäällikön tulee olla huomioon ottaen työpaikan laatu ja laajuus riittä- vän perehtynyt työpaikan työsuojelukysymyksiin. Hänellä tulee olla tehtäviensä hoitamista varten riittävät tiedot ja toimintaedellytykset.
Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojelupäällikön tehtävä- nä on ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi työpaikalla sekä toimia työ- suojelua koskevan yhteistoiminnan kehittämiseksi.
3 § Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutetut ja työsuojeluasiamies
Yrityksessä, jonka palveluksessa säännöllisesti olevan henkilöstön määrä on vä- hintään 10, tulee henkilöstön valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Pienemmälläkin työpaikalla henkilöstöllä on oikeus valita em. valtuutetut.
Mikäli yrityksellä on vain yksi toimipaikka, valitaan yritykseen yksi työsuojelu- valtuutettu ja varavaltuutetut.
Mikäli yrityksellä on useampia toimipaikkoja, jotka eivät muodosta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista kokonaisuutta, jaetaan yritys tarkoi- tuksenmukaisiin kokonaisuuksiin, joihin valitaan alueelliset työsuojeluvaltuu- tetut ja näille varavaltuutetut. Yrityksen jakamisesta alueellisesti ja toiminnal- lisesti tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin sovitaan paikallisesti. Mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta, ratkaisevat liitot erimielisyyden.
Jos yrityksellä on useampia toimipaikkoja, valitaan lisäksi työsuojeluasiamiehet sellaisiin toimipaikkoihin, joiden henkilöstön määrä on vähintään 10.
Esimiesasemassa olevat voivat valita yhden työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kak- si varavaltuutettua, jotka edustavat yrityksen esimiehiä. Jos esimiehet eivät ole valinneet itselleen työsuojeluvaltuutettua, heitä edustaa työntekijöiden valitse- ma työsuojeluvaltuutettu.
4 § Työsuojeluvaltuutetun, varavaltuutettujen ja työsuojeluasiamiehen valitseminen
Työnantajan on tarvittaessa annettava työpaikalla tietoa työntekijöiden oikeu- desta valita työsuojeluvaltuutettu.
Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet on valittava työntekijöiden järjestämällä vaalilla toimikaudeksi, jonka pituus on kaksi ka- lenterivuotta. Toimikausi voidaan sopia myös työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa yhteistoimintamenettelyssä perustellusta syystä neljäksi kalente- rivuodeksi.
Vaalin ajasta ja paikasta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa. Vaali ei saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa työpaikan toiminnalle. Vaali on järjestettävä niin, että siihen voivat osallistua kaikki kyseisen valittavan työsuojeluvaltuutetun, varavaltuutetun tai työsuojeluasiamiehen toimintapiirissä työskentelevät työn- tekijät.
Jos esimiehet eivät valitse omaa työsuojeluvaltuutettua, voivat hekin äänestää vaalissa.
Ehdokkaina ja äänioikeutettuina esimiesten työsuojeluvaltuutetun ja varaval- tuutetun valintaan voivat olla ainoastaan esimiehet.
Vaalin toimittajien on välittömästi ilmoitettava vaalin tuloksesta kirjallisesti työnantajalle.
Jos työsuojeluvaltuutetun työsuhde päättyy tai hän eroaa työsuojeluvaltuutetun tehtävästä kesken toimikautensa, hänen sijaansa tulee varavaltuutettu jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Työsuojeluvaltuutettu tai varavaltuutettu ilmoittaa työnantajalle milloin vara- valtuutettu toimii työsuojeluvaltuutetun sijaisena. Sijaantuloa ei toteuteta työ- suojeluvaltuutetun ollessa lyhytaikaisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä, ell- eivät välttämättömät ja kiireelliset työsuojeluvaltuutetun tehtävät sitä edellytä.
Ensisijaisesti työsuojeluvaltuutetun tilalle tulee I varavaltuutettu ja tämänkin ollessa estyneenä II varavaltuutettu.
Työsuojeluvaltuutetun sijaan tulleella varavaltuutetulla on työsuojeluvaltuute- tun asema. Työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus maksetaan varavaltuu- tetulle siltä ajalta, kun tämä toimii työsuojeluvaltuutettuna. Varavaltuutetulle näin siirretty määrä vähennetään työsuojeluvaltuutetulle maksettavasta kor- vauksesta.
5 § Tietojen ilmoittaminen rekisterinpitäjälle
Työnantajan tulee ilmoittaa tässä sopimuksessa tarkoitettujen työsuojelun yh- teistoimintaa hoitavien henkilöiden tiedot työsuojeluhenkilörekisteriin, kuten työsuojeluhenkilörekisteristä annetussa laissa (1039/2001) on säädetty.
6 § Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen tehtävät
Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä työpaikan turvallisuutta ja terveelli- syyttä koskevissa asioissa sekä käsiteltäessä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) 26 §:ssä tarkoitettuja asioita.
Näitä työnantajan kanssa yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat mm.:
• työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset
• työpaikan vaarojen arviointi
• työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät kehittämistavoitteet ja – ohjelmat
• turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttava työn järjestely ja mitoitus
• työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot
• edellä mainittujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta.
Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin sekä työsuoje- lusäännöksiin, osallistua tarvittaessa työsuojelua koskeviin tarkastuksiin sekä kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveel- lisyyttä edistäviin seikkoihin.
Työsuojeluvaltuutettu osallistuu tarvittaessa työsuojelutoimikunnassa käsitel- tävien suunnitelmien sekä muiden työsuojelua koskevien asioiden valmisteluun.
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus laissa säädetyin edellytyksin keskeyttää työ, jos työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle tai terveydelle.
Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on toimialueellaan
• osallistua työsuojelua koskevaan tarkastukseen
• osallistua tutkimukseen, jonka toimeenpano johtuu tapaturman tai ammat- titaudin vaarasta tai sattuneen tapaturman laadusta taikka sen mahdollisesta vaikutuksesta työsuojelutyön suunnitteluun ja toteuttamiseen
• tarkkailla työsuojelumääräysten noudattamista ja huomauttaa niiden rikkomisesta
• ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista ensisijassa esimiehelle ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulle sekä huomauttaa työsuojelumääräysten noudattami- sesta ja vaaratekijöistä työntekijälle
• tehdä aloitteita työsuojeluvaltuutetulle toimialueensa työsuojelun kehittämi- sestä ja pitää yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun.
7 § Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiehen oikeus tiedonsaantiin
Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (20.1.2006/44) 32 § mukaan työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada nähtäväkseen asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien sään- nösten ja määräysten mukaan. Hänellä on oikeus tutustua työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja ter- veellisyyttä koskeviin asiakirjoihin. Lisäksi hänellä on oikeus saada tarpeelliset tiedot yhteistoimintatehtäviensä hoitamista varten.
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada nähtäväkseen työterveyshuoltosopimus tai työnantajan laatima kuvaus itse järjestämästään työterveyshuollosta sekä työ- terveyshuollon toimintasuunnitelma.
Työsuojeluasiamiehelle tulee antaa hänen tehtäviensä hoitamisen kannalta tar- peelliset tiedot.
8 § Työsuojelutoimikunta
Yrityksessä, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää, on pe- rustettava kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työsuojelutoimikunta. Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuna työnantaja sekä työntekijät.
Yritykseen voidaan perustaa useampia työsuojelutoimikuntia, mikäli se on tar- koituksenmukaista esimerkiksi yrityksen toiminnan laajuuden tai paikallisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi.
9 § Työsuojelutoimikunnan kokoonpano ja valinta
Jollei työsuojelutoimikunnan jäsenmäärästä ja eri osapuolten edustuksesta muu- ta sovita työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun/valtuutettujen kanssa, toimikun- nan jäsenmäärä on:
Yrityksen työntekijöiden määrä | Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä |
20-150 | 4 |
151-500 | 8 |
yli 500 | 12 |
Jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa, neljännes esimiehiä ja puolet työnteki- jöitä.
Työnantaja nimeää työsuojelutoimikuntaan edustajansa. Työsuojelupäällikkö on toimikunnan jäsen.
Työsuojeluvaltuutetut ovat toimikunnan jäseniä. Työntekijöitä edustavat muut jäsenet valitaan vaaleilla. Vaalien osalta noudatetaan soveltuvin osin samoja pe- riaatteita kuin työsuojeluvaltuutettua valittaessa.
Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimii työnantaja tai tämän edustaja taikka toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö.
10 § Työsuojelutoimikunnan tehtävät
Työnantajan edustaja valmistelee toimikunnassa käsiteltävät asiat.
Työsuojelutoimikunnan tulee laatia itselleen vuosittainen toimintasuunnitelma, jossa huomioidaan myös työnantajan ehdotus työsuojelun kehittämistavoitteiksi kustannusarvioineen. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon myös työpaikan työsuojelun toimintaohjelma.
Työsuojelutoimikunnan tehtävä on käsitellä mm:
• työpaikan vaarojen ja haittojen arviointi
• työpaikan turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavat suunnitelmat
• työpaikan työsuojelun tilaa ja tasoa kuten työsuojelulliset haitat, työtapatur- mat ja henkilöstöön kohdistuvat mahdolliset väkivaltatapaukset
• uusien työntekijöiden työnopastukseen liittyvät menettelytavat turvallisuu- den ja terveellisyyden kannalta sekä arvioida opastuksen tarve uutta tekniik- kaa käyttöön otettaessa tai töiden muuttuessa
• työsuojelututkimusten tarve, toteuttaminen ja seuranta
• päihdekuntoutusta yhteistyössä työterveyshenkilöstön kanssa
• työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja korvaushakemukset
• työterveyshuollon sisältö
• työpaikkaselvitysten toimenpide-ehdotukset
• työsuojelua koskevaa tiedottamista työpaikalla
• vuosittain työsuojelukoulutusta koskevan yhteistyökoulutuksen tarve ja laa- tia tällä perusteella ehdotus koulutussuunnitelman ja talousarvion tekemistä varten.
Työsuojelutoimikunta osallistuu työterveyshenkilöstön ja työnantajan edusta- jien kanssa työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan.
Lisäksi työsuojelutoimikunta voi tehdä ehdotuksia ja aloitteita työsuojelutoimin- nan ja työterveyshuollon kehittämisestä.
Työsuojelutoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estynyt vara- puheenjohtajan toimesta niin usein kuin sen tehtävät edellyttävät. Lisäksi toimi- kunta on kutsuttava koolle, kun työsuojelupäällikkö tai –valtuutettu tai vähin- tään neljännes toimikunnan jäsenistä pyytää sitä ilmoittamaansa asiaa varten.
Kokoukset pidetään mikäli mahdollista työaikana ja siten, että mahdollisimman moni voi osallistua kokouksiin.
Kokouksissa käsiteltävä kirjallinen aineisto toimitetaan toimikunnan jäsenille kokouskutsun yhteydessä tai muutoin ennen kokousta, mikäli se on mahdollista.
11 § Työsuojelutoiminta yhteisellä työpaikalla ja yhteisten vaarojen työpaikalla.
A Yhteinen työpaikka
1. Yhteisen työpaikan määritelmä
Yhteisellä työpaikalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla yksi työnantaja käyttää pää- asiallista määräysvaltaa ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja (ulkopuolinen työnantaja) siten, että työ voi vaikuttaa tois- ten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen. Yhteisen työpaikan työnanta- jien on kunkin osaltaan riittävällä keskinäisellä yhteistoiminnalla ja tiedotta- misella huolehdittava siitä, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta. Ulkopuolisen työnantajan on tiedotettava pääasialli- selle työnantajalle ja muille työnantajille niistä haittatekijöistä, jota hänen työnsä voi heihin nähden aiheuttaa.
2. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan velvollisuudet yhteisellä työpaikalla
Pääasiallista määräysvaltaa käytävän työnantajan on huolehdittava työpaikalla toimivien työnantajien toimintojen yhteensovittamisesta
• työpaikan liikenteen ja liikkumisen järjestelyistä
• työpaikan järjestyksestä ja siisteydestä
• muusta työpaikan yleissuunnittelusta
• työolosuhteiden ja työympäristön yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä.
Pääasiallista määräysvalta käyttävän työnantajan on ja varmistettava, että ul- kopuolinen työnantaja ja hänen työntekijänsä ovat saaneet tarpeelliset tiedot ja ohjeet
• työhön kohdistuvista työpaikan vaara- ja haittatekijöistä
• työpaikan ja työn turvallisuuteen liittyvistä toimintaohjeista
• työpaikan palontorjuntaan, ensiapuun, evakuointiin liittyvistä toimenpiteistä ja näihin tehtäviin nimetyistä henkilöistä.
3. Yhteistoiminnan osapuolet yhteisellä työpaikalla
Yhteiseen työpaikkaan liittyvän yhteistoiminnan osapuolina ovat pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja tai tämän edustaja ja pääasiallista määräys-
valtaa käyttävän työnantajan palveluksessa oleva työsuojeluvaltuutettu (ns. yh- teinen työsuojeluvaltuutettu).
Muut työsuojelun yhteistoiminta-asiat käsitellään asianomaisen työnantajan (ul- kopuolinen työnantaja) ja hänen palveluksessaan olevan työsuojeluvaltuutetun kesken.
4. Yhteinen työsuojelupäällikkö
Jos työnantajat eivät ole nimenneet yhteistä työsuojelupäällikköä, yhteisellä työ- paikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja huolehtii työsuojelu- päällikön tehtävistä.
5. Yhteisen työsuojeluvaltuutetun oikeudet yhteisellä työpaikalla
Yhteisellä työsuojeluvaltuutetulla on oikeus seurata ja selvittää edellä kohdassa 2. mainittujen huolehtimis- ja tiedottamisvelvollisuuksien toteutumista yhteisellä työpaikalla. Tiedonsaanti-, kulku- ja liikkumisoikeudet kohdistuvat kaikkiin yhteisellä työpaikalla toimiviin työnantajiin ja työntekijöihin. Työn keskeyttä- misoikeus on vain oman työnantajan työntekijöihin nähden.
Jos yhteisen työsuojeluvaltuutetun työtehtävät edellä mainituista syistä lisäänty- vät tulee paikallisesti sopia tämän vaikutuksesta yhteisen työsuojeluvaltuutetun työstä vapautusaikaan ja ansionmenetyksen korvaukseen.
6. Ulkopuolisen työnantajan palveluksessa olevan työsuojeluvaltuutetun oikeudet yhteisellä työpaikalla
Ulkopuolisen työnantajan palveluksessa olevalla työsuojeluvaltuutetulla on tehtävänsä hoitamiseksi oikeus päästä yhteiselle työpaikalle samoilla edellytyksillä kuin hänen edustamillaan työntekijöillä ottaen huomioon työpaikan yleiset kulku- ja turvallisuusmääräykset.
7. Työsuojelutoimikunnassa käsiteltävät yhteisen työpaikan työsuojeluasiat
Ulkopuolisen työnantajan työsuojeluvaltuutetulla on mahdollisuus osallistua pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan työsuojelutoimikunnassa yhteisten asioiden käsittelyyn.
B. Yhteisten vaarojen työpaikka
Teollisuus-, liike- tai muussa yhtenäisessä tilassa (esimerkiksi kauppakeskus) toimivat työnantajat ovat velvollisia yhteistoimintaan siinäkin tapauksessa, että
Kauppakeskusten yhteisten vaarojen torjunnassa noudatetaan Suomen kauppakeskusyhdistyksen, Suomen Kaupan Liiton, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin suositusta yhteistoiminnan järjestämiseksi kauppakeskuksissa ja yhteisten vaarojen ja haittojen torjumiseksi. Yhteisten vaarojen torjunnassa työnantajat voivat sopia yhteisestä työsuojelupäälliköstä, joka huolehtisi yhteistoiminnasta kaikkien tilassa toimivien työsuojeluvaltuutettujen kanssa.
12 § Työsuojeluyhteistyö yksintyöskentelyssä
Paikallisten työsuojeluosapuolten tulee työturvallisuuslain 29 § säännökset huomioiden ottaa huomioon yksintyöskentelyyn liittyvät ongelmat sekä tehdä ehdotuksia mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi.
13 § Työterveyshuoltoa koskeva yhteistoiminta
Työnantajan tulee järjestää työterveyshuolto siten kuin työterveyshuoltolaissa (1383/2001) on säädetty.
Työterveyshuollon suunnitelmallinen toteuttaminen työpaikoilla ja työterveys- huollon kustannusten korvaaminen edellyttävät, että vuosittain laaditaan toi- mintasuunnitelma, jossa käsitellään mm. seuraavat asiat:
• työterveyshuollon järjestämistapa
• terveydenhuollon ja työterveyshuoltoon liittyvien ammattihenkilöiden määrä ja laatu
• lakisääteiset toimintamuodot
• mahdollinen sairaanhoitotoiminta
• vapaaehtoinen muu ehkäisevä toiminta
• terveydenhuollon ammattihenkilöiden osallistuminen asiantuntijoina työsuojelutyöhön
• työterveyshuollon toimintatilat
• työterveyteen liittyvä tiedotus- ja opastustoiminta
• vajaakuntoisten työntekijöiden seuranta- ja kuntoutusjärjestelyt
• työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet.
Työpaikkaselvitykset laaditaan työnantajan edustajan, työterveyshenkilöstön ja työsuojeluvaltuutetun välisenä yhteistoimintana. Työpaikkaselvitysten toimen- pide-ehdotukset käsitellään työsuojelutoimikunnassa.
14 § Työkykyä ylläpitävä toiminta
Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteel- lista toimintaa, jolla yhteistyössä työterveyshuollon kanssa edistetään ja tuetaan työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä. Toiminta kohdistuu työhön, työoloihin ja työntekijöihin.
Työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan tehtävänä on osallistua työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteluun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja yksilöllistä toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa sekä osallistua suunnitelmien toteuttamiseen ja seurantaan.
Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on edistää toiminnalle myönteisen ilmapiirin muodostumista, seurata palveluksessa olevien työssä selviytymistä ja tarvittaes- sa laatia ohjeita työkykyä ylläpitävää toimintaa tarvitsevien ohjaamiseksi asian- tuntijoiden hoitoon.
15 § Työstävapautusajat
Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten järjestetään työsuojeluval- tuutetulle säännöllistä vapautusta työstä työehtosopimuksen 21 §:n mukaisesti.
Osa-aikatyöntekijät huomioidaan heidän keskimääräisen työaikansa ja kokoai- katyöntekijöiden työajan osoittamassa suhteessa.
Mikäli työsuojeluvaltuutettu ei jonakin kolmiviikkoisjaksona käytä kaikkea hänelle taulukon mukaan kuuluvaa vapautusaikaa, ei jäännös siirry seuraavalle kolmiviikkoisjaksolle. Vastaavasti, jos työsuojeluvaltuutettu joutuu käyttämään jonakin jaksona enemmän aikaa kun taulukko edellyttäisi, ei tätä ylitystä vähen- netä seuraavan jakson ajankäytöstä. Työnantaja ja työsuojeluvaltuutettu voivat kuitenkin sopia useamman kolmiviikkoisjakson vapautusajan yhdistämisestä pidemmäksi vapaaksi.
Vapautus on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan työsuojeluvaltuutetun tehtä- vien hoitamiseen.
Vapautusajan ajankohdasta on sovittava työnantajan tai hänen edustajansa kans- sa ja siitä sovittaessa on otettava huomioon työn järjestelyyn liittyvät tekijät. Mikäli työsuojeluvaltuutetulla ei tänä aikana ole työsuojelutehtäviä, hänen on hoidettava normaaleja työtehtäviään.
Mikäli työpaikan työntekijämäärässä tapahtuu muutos, jonka perusteella työsuo- jeluvaltuutetun vapautusaika ei vastaa muuttunutta tilannetta eikä muutos ole ainoastaan tilapäinen, vapautusaika tarkistetaan työntekijämäärää vastaavaksi.
Alueellisesti laajassa työpaikassa on työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sovit- tava lisäksi eri toimipisteiden väliseen matkustamiseen käytettävästä vapautuk- sesta, joka ei vähennä edellä olevan taulukon mukaista vapautusaikaa.
Työstävapautusaika ei vähene sen vuoksi, että työsuojeluvaltuutettu osallistuu koulutussopimuksessa tarkoitettuun yhteiseen tai ammattiyhdistyksen järjes- tämään työsuojelukoulutukseen.
Työsuojeluvaltuutetun ei tarvitse selvittää työnantajalle etukäteen sitä, mihin työsuojelutehtäviin hän käyttää työstävapautusaikansa. Työsuojeluvaltuutetun tulee pitää tehtäviensä suorittamisesta kirjaa, johon on merkittävä tehtävien suo- rittamisaika, tehtävien laatu ja niihin käytetty aika. Nämä tiedot on esitettävä työsuojelutoimikunnassa toimikunnan tai sen jäsenen pyynnöstä. Ellei työsuoje- lutoimikuntaa ole, tiedot on pyynnöstä esitettävä työsuojelupäällikölle.
Työsuojeluvaltuutetun tulee olla työstä vapautusaikana tavattavissa sovitussa paikassa työpaikalla, ellei hän ole suorittamassa tarkastuskäyntiä tai muuta työ- suojelutehtävää.
Mikäli osoittautuu, että työsuojeluvaltuutettu tarvitsee valtuutetun tehtävien hoitamiseen poikkeuksellisista syistä lisää vapautusta käytettyään jo koko edellä mainitun taulukon mukaisen työstävapautusaikansa, myönnetään lisävapautus- ta kussakin tapauksessa erikseen harkiten eikä näin myönnettyä määrää voida vähentää seuraavan työaikajakson vapautuksesta.
Jos työsuojeluvaltuutetun vapautusaika on niin suuri, ettei normaalien työteh- tävien järjestäminen ole enää käytännössä mahdollista, voi työnantaja järjestää hänelle työsuojeluun liittyvää muuta työtä ilman ansionmenetystä.
Paikallisesti sovitaan yleisistä edellytyksistä, joiden perusteella työsuojeluasia- mies saa vapautusta työstään asiamiehen tehtävien hoitamiseksi. Jos tällaiseen
Työsuojelutoimikunnan työntekijöitä edustavalle jäsenelle järjestetään vapau- tusta työstä välttämättömien työsuojelua koskevien tehtävien hoitamista varten.
16 § Ansionmenetyksen ja matkakustannusten korvaus
Työnantaja korvaa ansion, jonka työsuojeluvaltuutettu menettää hoitaessaan työsuojeluvaltuutetun tehtäviä säännöllisenä työaikanaan. Ansionmenetyksen korvauksena maksetaan palkka olosuhde- ja vuorotyölisineen siltä ajalta, jonka työsuojeluvaltuutettu työaikanaan suorittaa työsuojelutyötä.
Työsuojeluvaltuutetun ansio ei saa alentua sen johdosta, että hänet on valtuute- tun tehtäviensä vuoksi kokonaan tai osittain vapautettu työnteosta. Olosuhde- ja vuorotyölisät huomioidaan valinnan voimaantuloa edeltävän kuuden kuukauden keskiarvona.
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä korvaus kuukausittain työehtosopimuksen työehtosopimuksen 21 §:n mukaises- ti. Tämän korvauksen lisäksi työsuojeluvaltuutetulle ei suoriteta muuhun lain- säädäntöön mahdollisesti perustuvaa korvausta työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta säännöllisen työajan ulkopuolella.
Työsuojeluasiamiehelle ja työsuojelutoimikunnan jäsenelle korvataan ansionme- netys, joka aiheutuu välttämättömien työsuojelua koskevien tehtävien hoitami- sesta. Työajan ulkopuolella suoritetuista välttämättömistä työsuojelutehtävistä maksetaan korvaus, joka vastaa säännöllisen työajan palkkaa.
Työsuojelutoimikunnan sihteerille maksetaan säännöllisen työajan palkan mu- kaan laskettava erillinen korvaus kokousajalta siitä riippumatta pidetäänkö ko- kous työajalla tai sen ulkopuolella.
Työnantaja on velvollinen korvaamaan työsuojeluorganisaation jäsenelle työ- suojelun yhteistoiminnan vaatimasta matkustamisesta johtuvat suoranaiset kustannukset.
Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:
• verohallituksen päätöksen mukaan tai
• yrityksen matkustusohjesäännön tai mahdollisen yrityskohtaisen työsuojelu- organisaation jäsenen matkakustannusten korvaamista koskevan sopimuksen mukaisesti.
Mikäli työnantajan kanssa on sovittu yöpymisestä vieraalla paikkakunnalla, työnantaja korvaa sovitusta majoituksesta aiheutuneet kustannukset.
17 § Toimintavälineet ja -tilat
Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetulle tämän tehtävän hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelun määräykset sekä -ohjeet.
Työsuojeluvaltuutetulle annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riit- tävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvittaessa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä.
Tavanomaisten toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yritykses- sä yleisesti käytössä olevat puhelin, atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internetyhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityk- sen koko, tehtävien laajuus ja niiden edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti.
Työnantaja ja työsuojeluvaltuutettu sopivat yrityksen koko, yrityksessä yleises- ti käytössä olevat tieto- ja tiedotusjärjestelmät sekä muut työpaikan olosuhteet huomioon ottaen osapuolille sopivasta järjestelystä, jolla työsuojeluvaltuutetun on mahdollista säännöllisesti tiedottaa työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuulu- vista asioista yrityksen työntekijöille.
18 § Kokoontumisoikeus
Yrityksessä, jossa työsuojeluorganisaatio on rakennettu siten, että maantie- teellisiä alueita edustavat alueelliset työsuojeluvaltuutetut, on heille annettava mahdollisuus kokoontua käsittelemään yhteisiä asioita. Kokoontumisen mää- ristä ja käytännön järjestelyistä sovitaan yrityskohtaisesti työnantajan kanssa. Työnantaja korvaa kokoontumisesta aiheutuneet kulut ja ansiomenetykset.
19 § Työsuojeluvaltuutetun koulutus
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua koulutukseen liittojen välisen koulutus- sopimuksen mukaisesti. Työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun sekä varavaltuutetun onkäsiteltäväkoulutustarvettaja–järjestelyjäkahdenkuukaudenkuluessavalinnasta.
20 § Työsuhdeturva
Työsuojeluvaltuutettuna tai työsuojeluasiamiehenä toimivaa työntekijää ei saa tätä tehtävää hoitaessaan tai sen vuoksi siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli työsuojelutehtävään valituksi tullessaan eikä tämän tehtävän takia saa erottaa työstä.
Mikäli työsuojeluvaltuutetun varsinainen työ vaikeuttaa valtuutetun tehtävien hoitamista, voidaan hänelle järjestää muuta työtä. Tällainen järjestely ei saa ai- heuttaa työsuojeluvaltuutetun ansioiden alenemista.
Työsuojeluvaltuutetun ja työnantajan välille voi syntyä eri syistä ongelmia, jotka kärjistyessään voivat johtaa siihen, että työnantaja harkitsee työsuojeluvaltuu- tetun työsuhteen päättämistä. Kun liitot ovat saaneet edellä todetusta tiedon, niiden tulee viipymättä käynnistää neuvottelut sen selvittämiseksi mitkä syyt, olosuhteet ja tosiseikat ovat aiheuttaneet tilanteen. Neuvotteluiden tavoitteena on pyrkiä yhteiseen kannanottoon niistä edellytyksistä, joilla työsuojeluvaltuu- tetun työnantajan keskinäinen, työsuhteen perustana oleva luottamus voitaisiin palauttaa. Edellä mainittu koskee myös varavaltuutettua.
Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006) 37 §:n mukaisesti työsuojeluvaltuutettua ei saa hänestä johtuvasta syystä irtisanoa ilman edustamiensa työntekijöiden suostumusta. Taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa tai lomauttaa vain jos työsuojeluvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla.
Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa tai käsitellä purkautuneena vastoin työsopimuslain 8:1-3 §:n säännöksiä.
Työsuojeluvaltuutettuehdokas, jonka asettamisesta ehdokkaaksi on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti, nauttii edellä mainittua irtisanomis- ja lomauttamis- suojaa. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen toimikauden alkua ja päättyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaalituloksen.
Työnantajan luovuttaessa liikkeensä tai sen osan, työsuojeluvaltuutetun asema jatkuu luovutuksesta huolimatta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säi- lyttää itsenäisyytensä.
Työsuojeluvaltuutetulla on työsopimuslain 7 luvun 10 §:ssä säädetty irtisanomis- suoja kuusi (6) kuukautta hänen työsuojeluvaltuutetun päättymisen jälkeen.
Työsuojeluvaltuutetulle, jonka työsopimus on päätetty työsopimuslaissa säädet- tyjen perusteiden vastaisesti, on suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enin- tään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12:2 §:ssä on säädetty ja tällöin on otettava huomioon myös työntekijän asema työsuojeluvaltuutettuna. Liitot voivat yksittäistapauksissa so- pia 10 kuukauden palkkaa pienemmästä korvauksesta.
21 § Salassapitovelvollisuus
Työsuojelun yhteistoimintatehtäviä hoitavan henkilön on pidettävä salassa tehtä- vää hoitaessaan saamansa työnantajan taloudellista asemaa, liike- ja ammattisa- laisuutta sekä yritysturvallisuutta ja vastaavaa turvajärjestelyä koskevat tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan työnantajaa tai sen liike- tai sopimuskumppania. Lisäksi salassa on pidettävä yksityisen henkilön taloudel- lista asemaa ja muutoin häntä henkilökohtaisesti koskevat tiedot, jollei tietojen ilmaisemiseen ole saatu asianomaisen henkilön lupaa. Salassapitovelvollisuus jatkuu senkin jälkeen, kun henkilö on lakannut hoitamasta mainittua tehtävää.
Työnantajan tulee ennen edellä mainitun tiedon antamista yksilöidä salassapito- velvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot ja mikä on tietojen salassapitoaika.
22 § Neuvottelujärjestys
Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvo- tellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
23 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2010. Sopimus on voimassa kuten huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskeva työehtosopimus
I SOPIMUKSEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALA
1 §
Sopimuksen tavoitteena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoi- mintaa.
Tätä sopimusta sovelletaan huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskevan työehtoso- pimuksen soveltamisalaan kuuluvissa yrityksissä.
Tämän sopimuksen lisäksi noudatetaan yhteistoimintalain (334/2007) määrä- yksiä.
Sopimuksen II luvun määräyksiä ei sovelleta sellaisissa yrityksissä, joiden työsuh- teessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on alle 20 työntekijää.
II YHTEISTOIMINTAMENETTELY
2 § Henkilöstön lisäedustaja
Henkilöstön edustajana yhteistoimintamenettelyssä voi toimia työpaikan henki- löstöön kuuluva ns. lisäedustaja. Yhteistoimintalaissa tarkoitetut henkilöstöryh- mien edustajat voivat sopia työnantajan kanssa siitä, että henkilöstön edustajat voivat valita em. lisäedustajia. Työnantajan kanssa on myös sovittava siitä, missä asioissa, missä laajuudessa ja tarvittaessa minkä ajan valittu edustaja toimii. Ellei muuta sovita, toimiaika on yksi vuosi.
3 § Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen eräissä tapauksissa
Mikäli päätös asiassa tehdään yrityksen organisaation eri tasolla tai eri osassa kuin missä yhteistoimintamenettely on käyty, on henkilöstön edustajalle ilmoi- tettava, missä päätös tehdään. Menettelyn päätyttyä on varmistettava, että työn- antajalla päätöstä tehdessään on tiedossaan myös henkilöstön yhteistoimintame- nettelyssä esiin tuomat asiat.
4 § Neuvottelukunta
Työnantaja ja henkilöstöryhmien edustajat voivat sopia neuvottelukunnan pe- rustamisesta.
Neuvottelukunnasta tehtävästä sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin:
• neuvottelukunnassa käsiteltävät asiat
• neuvottelukunnan kokoonpano
• neuvottelukunnan toimikauden pituus
• neuvottelukunnan kokoontuminen.
Sopimus neuvottelukunnasta voidaan tehdä määräaikaiseksi tai olemaan voi- massa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa 6 kk irtisanomisajalla, jollei muusta sovita.
III TIEDOTTAMINEN
5 § Yrityksen sisäinen tiedottaminen
Yrityksen henkilöstöorganisaatio ja henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat periaatteet ja ohjeet on tiedotettava henkilöstölle.
Tiedottamisessa käytettäviä menettelytapoja kehitettäessä on ne käsiteltävä hen- kilöstön tai sen edustajien kanssa.
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
• yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yri- tyksen taloudellisesta tilasta
• vähintään kerran tilivuoden aikana selvitys yrityksen toiminnan, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymistä sekä taloudellisesta tilasta
• vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arvion henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista
• viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa.
Työnantajan on tiedotettava jo suunnitteluvaiheessa henkilöstön asemaan vai- kuttavista olennaisista muutoksista työtehtävissä, työpaikassa ja työolosuhteissa sekä laitehankinnoissa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä. Työnantajan on tie- dotettava päätöksenteon jälkeen myös päätöksen sisällöstä, jos se poikkeaa ennen päätöksentekoa tiedotetusta suunnitelmasta tai jos ao. henkilöstö tai sen edustaja tiedottamista pyytää.
6 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta
Palvelualojen ammattiliiton ammattiosastolla on oikeus työajan ulkopuolella ja- kaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan. Ammattiosasto voi jakaa kirjallisia työsuh-
Jos työpaikalla julkaistaan henkilöstölle tarkoitettua lehteä, on ammattiosastolla oikeus maksutta julkaista siinä kokous-, ym. ilmoituksia sekä työpaikan työsuh- teita tai yleensä työmarkkinakysymyksiä koskevaa tiedotusaineistoa.
Työnantajan on annettava ammattiosaston käyttöön ilmoitustaulu tai sen osa. Ammattiosasto vastaa käytössään olevan ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta. Ammattiosasto voi tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella yleisiin kysymyk- siin liittyvistä asioista kyseisellä ilmoitustaululla. Tiedonantoja saa kiinnittää ilman työnantajan suostumusta vain ilmoitustaululle.
Tässä pykälässä tarkoitettu tiedotusaineisto ja tiedonannot eivät saa olla yksi- tyistä työntekijää, esimiestä tai työnantajaa loukkaavia eivätkä muutoinkaan hyvän tavan vastaisia. Yleispolitiikka ei kuulu tässä pykälässä mainittujen asi- oiden piiriin.
IV YRITYKSEN KEHITTÄMINEN
7 § Kehittämistoiminta
Yrityksen kehittämisen tarkoituksena on parantaa yrityksen toiminnan tuotta- vuutta sekä työhyvinvointia. Tällaiseen kehittämiseen kuuluvat mm. organisaa- tion, toimintatapojen ja –menetelmien tai työvälineiden muuttaminen.
8 § Yhteistoiminta
Työnantajan tulee käsitellä luottamusmiehen kanssa kaikki kehittämistoimen- piteet ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ainoastaan muutamaa henkilöä kos- keva toimenpide voidaan käsitellä suoraan työnantajan ja kyseisten henkilöiden kanssa.
Mikäli kehittämistoimenpiteet aiheuttavat olennaisia muutoksia henkilöstön asemaan, työtehtäviin tai lukumäärään, työnantajan on yhdessä luottamusmie- hen kanssa selvitettävä mahdollisuudet ja vaihtoehdot, joilla henkilöstön työsuh- teiden jatkuvuus voidaan turvata. Jos asia on jo käsitelty työnantajan ja kyseisen henkilön välillä, ei em. selvitystä tarvitse tehdä.
Työntekijän siirtyessä uuteen tai muuttuneeseen työtehtävään työnantajan tu- lee huolehtia tarpeellisen lisäkoulutuksen tai perehdytyksen järjestämisestä. Ammattitaidon ja koulutuksen tarve selvitetään ja todetaan työnantajan ja luot- tamusmiehen kesken.
Kehittämistoiminnassa on otettava huomioon työsuojelun asettamat vaatimuk- set. Muutosten suunnittelussa on pyrittävä mielekkääseen ja vaihtelevaan työn sisältöön ja työolosuhteiden parantamiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haitallisten fyysisten ja henkisten kuormitustekijöiden poistamiseen tai vähen- tämiseen. Suoritettavat toimenpiteet eivät saa aiheuttaa haittaa työntekijöiden terveydelle tai työturvallisuudelle.
10 § Tutkimukset
Kehittämistoimintaan liittyvät työntutkimukset on suoritettava avoimesti. Tutkimuksista tulee ennen niihin ryhtymistä ilmoittaa luottamusmiehelle sekä niille henkilöille, joiden työhön toimenpiteet kohdistuvat. Ilmoituksesta tulee ilmetä tutkimuksen kohde ja tarkoitus, sen suorittamisajankohdat, tutkimusme- netelmä, onko tutkimus osa laajempaa selvitystä, minkä ajan kuluttua tutkimus voi johtaa käytännön toimenpiteisiin ja kenen vastuualueeseen tutkimus kuuluu. Tarpeen vaatiessa tulee antaa lisätietoja tutkimuksen edistymisestä ja mahdol- lisista muutoksista.
Luottamusmiehelle on varattava tilaisuus perehtyä tutkimuksen aikana kerty- neeseen aineistoon ja tutkimuksen tuloksiin. Tutkimuksen aineisto tallenteineen on oltava luottamusmiehen saatavilla.
11 § Koulutus
Yhteistoiminnan edellytyksenä on, että kehittämistoiminnasta vastaavilla ja sii- hen osallistuvilla henkilöillä on riittävät valmiudet kehittämistoimenpiteiden ja niiden seurauksien arvioimiseen. Luottamusmiehelle ja muille kehittämistyöhön pysyvämmin osallistuville (kuten työsuojeluvaltuutetulle) annetaan asianmu- kaista koulutusta kehittämisasioissa toiminnan laajuus huomioon ottaen.
12 § Hankekohtainen kehittämistyöryhmä
Jos kehittämishanke on merkittävä ja aiheuttaa olennaisia muutoksia henkilös- tön työtehtävien sisältöön tai työn suorittamistapaan, perustetaan kehittämis- työryhmä, jossa ovat edustettuina työnantaja ja henkilöstö.
Työryhmän tarkoituksena on koota kohderyhmän asiantuntemus asiassa sekä edistää henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Työryhmä tulee perustaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ryhmälle tulee antaa ennen asi- an käsittelyä käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot.
V MUUT MÄÄRÄYKSET
13 § Vapautusaika ja korvaukset
Neuvottelukunnan jäsenille ja yhteiseen kokoukseen osallistuville henkilöstön edustajille annetaan kokoukseen liittyen tarpeellinen vapautus työstä kokousta se- kävälittömästi siihen liittyväähenkilöstönedustajienkeskinäistävalmistautumista varten.
Ellei työstävapautuksen tarve yksittäistapauksissa muuta edellytä, annetaan vapau- tusta henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten enintään
• tunti, jos henkilöstön määrä on alle 200
• kaksi tuntia, jos henkilöstön määrä on vähintään 200, mutta pienempi kuin 500 ja
• kolme tuntia, jos henkilöstön määrä on vähintään 500.
Neuvottelukunnan sihteerille maksetaan säännöllisen työajan palkan mukaan laskettava erillinen korvaus kokousajalta siitä riippumatta pidetäänkö kokous työajalla tai sen ulkopuolella.
Työnantajanonannettavayhteistoimintalaissatarkoitetullejatämänsopimuksenmu- kaisesti valitulle henkilöstön lisäedustajalle yhteistoimintamenettelyä varten yhteis- toimintalain mukaisesti palkallista vapautusta työstä ajaksi, jonka nämä tarvitsevat lainmukaistayhteistoimintamenettelyäsekävälittömästi siihenliittyvää henkilöstön edustajien keskinäistä valmistautumista varten. Valmistautumisajan tarvetta arvioi- taessa kiinnitetään huomiota mm. neuvoteltavan asian kohteena olevien henkilöiden lukumäärään, asian laatuun ja laajuuteen sekä heidän työpaikkansa sijaintiin.
Sellaisille henkilöstön edustajille, joille ei makseta luottamusmiessopimuksen tai työsuojeluyhteistoimintasopimuksen mukaisesti korvausta työajan ulkopuo- lella suoritettavista tehtävistä, maksetaan korvausta työajan ulkopuolella suori- tetuista yhteistoimintatehtävistä yhteistoimintalain mukaisesti.
Työnantaja on velvollinen korvaamaan tämän sopimuksen mukaiseen yhteistoimin- taan osallistuvalle henkilöstön edustajalle yhteistoiminnan vaatimasta matkustami- sesta johtuvat suoranaiset kustannukset, jos matkasta on sovittu työnantajan kanssa.
Matkakustannukset korvataan vaihtoehtoisesti:
• verohallituksen päätöksen mukaan tai
• yrityksen matkustusohjesäännön mukaisesti.
Tämän sopimuksen mukaiseen yhteistoimintaan osallistuvan henkilön on pi- dettävä salassa tehtävää hoitaessaan saamansa työnantajan taloudellista ase- maa, liike- ja ammattisalaisuutta sekä yritysturvallisuutta ja vastaavaa tur- vajärjestelyä koskevat tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan työnantajaa tai sen liike- tai sopimuskumppania. Lisäksi salassa on pidettävä yksityisen henkilön taloudellista asemaa ja muutoin häntä henkilökohtaisesti koskevat tiedot, jollei tietojen ilmaisemiseen ole saatu asianomaisen henkilön lupaa. Salassapitovelvollisuus jatkuu senkin jälkeen, kun henkilö on lakannut hoitamasta mainittua tehtävää.
Työnantajan tulee ennen edellä mainitun tiedon antamista yksilöidä salassapito- velvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot ja mikä on tietojen salassapitoaika.
15 § Neuvottelujärjestys
Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä neuvo- tellaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.
16 § Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2010. Sopimus on voimassa kuten huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskeva työehtosopimus.
PÖYTÄKIRJA HUVI-, TEEMA- JA ELÄMYSPUISTOJA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA
Aika 19.8.2016
Paikka Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n toimisto.
Läsnä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n sekä Palvelualojen ammatti- liitto PAM ry:n edustajat.
1 § Työehtosopimusosapuolet ovat sopineet huvi-, teema- ja elämyspuistoja koskevan työehtosopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen uudista- misesta ajanjaksolle 1.2.2017–31.1.2018 keskusjärjestöjen sopiman kilpai- lukykysopimuksen mukaisesti.
2 § Todettiin, että sopimuskausi ei sisällä palkkojen yleiskorotusta.
3 § Työehtosopimuksen säännöllistä enimmäistyöaikaa nostetaan 112,5 tunnista 114 tuntiin ansiotason muuttumatta. Tasoittumisjärjestelmien tuntimäärä 129 nostetaan lukuun 130 ja tuntimäärä 135 lukuun 136. Lisätyökiintiöt pienenevät vastaavasti. Lisäksi AP-päiväjärjestelmään kuuluvaa laskentakaavaa muutetaan niin, että jakajana oleva luku 42 muutetaan lukuun 58. Työaikamääräyksiä koskevat muutokset tulevat voimaan 1.1.2017 alkaen tarkemmin sovittavien siirtymäsäännösten mu- kaisesti.
4 § Työehtosopimukseen lisätään määräys, jonka mukaan työsuhteen alussa voi olla yksi enintään 7,6 tunnin palkaton perehdytyspäivä, mikäli työ- suhteen on tarkoitus kestää vähintään yksi kuukausi.
5 § Työehtosopimukseen lisätään määräys, jonka mukaan paikallisesti voi- daan sopia lyhytaikaisesta sairauspoissaolosta ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta (liite 1). Liitot osal- taan suosittelevat menettelyn käyttöön ottamista.
6 § Sovittiin allekirjoituspöytäkirjan mukaisesta selviytymislausekkeesta (liite A).
7 § Sovittiin, että liitot voivat sopimuskauden aikana sopia erilaisista työ- aika- ja palkkausjärjestelmiin sekä luottamusmiesorganisaatioon liit- tyvistä kokeiluista.
Helsingissä 19.8.2016
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
PÖYTÄKIRJA SELVIYTYMISLAUSEKKEEN KÄYTTÖÖN OTTAMISESTA
Yleistä
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.2.2016 solmimassaan kilpailukykyso- pimuksessa esittäneet, että työttömyys – ja palkkaturvalainsäädäntöä tulee työ- ehtosopimuksiin sisällytettävästä selviytymislausekkeesta sovittaessa muuttaa siten, että työntekijän työttömyysturvan ja palkkaturvan taso määräytyy laki- muutosten seurauksena mahdollista selviytymissopimusta edeltävän tason mu- kaan. Tässä pöytäkirjassa tarkoitettu sopimus voidaan tehdä vasta sanottujen lainsäädäntömuutosten voimaatulon jälkeen.
Selviytymislauseke on voimassa kilpailukykysopimuksen voimassaoloajan. Sopimuskauden lopussa työehtosopimuksen osapuolet tarkastelevat selviytymis- lausekkeen vaikutuksia toimialan työllisyyteen ja kriisivalmiuksiin. Osapuolet ratkaisevat tältä pohjalta lausekkeen jatkon.
Selviytymissopimus
Selviytymislausekkeen perusteella tehtyä sopimusta kutsutaan selviytymisso- pimukseksi.
1 § Selviytymissopimuksen tekemisen edellytykset
Jos sopimuskauden aikana paikallisesti yhdessä todetaan, että yritys on vakavis- sa ja poikkeuksellisissa taloudellisissa vaikeuksissa, voidaan paikallisesti sopia työsuhteen ehtojen määräaikaisesta sopeuttamisesta työvoiman vähentämisen välttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi. Syyn pitää olla tilapäinen, työnantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva olosuhteissa tapahtu- nut muutos. Selviytymissopimuksen tekemisen syy ei saa olla toimialan tavan- omaisesta kilpailusta aiheutuva kysynnän heikkeneminen.
Ennen neuvottelujen aloittamista on mahdollisuuksien mukaan tarkistettava muut työehtosopimukseen sisältyvät paikallisen sopimisen mahdollisuudet ja vaikutukset yrityksen tilanteelle.
2 § Neuvotteluosapuolet
Selviytymissopimuksesta neuvotellaan ja sovitaan luottamusmiehen kanssa. Jos työntekijät eivät ole valinneet luottamusmiestä, selviytymissopimuksesta neu- votellaan yhdessä samanaikaisesti työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvi- en työntekijöiden ryhmän kanssa. Sopimuksen voimaantulo edellyttää työehto- sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työntekijöiden ryhmän keskuudessaan tekemää yhteistä päätöstä.
Sopimuksen voimassa ollessa työnantaja ei saa taloudellisin ja tuotannollisin perustein irtisanoa tai osa-aikaistaa työntekijöitä eikä lisätä vuokratyövoiman käyttöä. Jos kuitenkin työnantajan edellytykset tarjota työtä vähentyvät olen- naisesti ja äkillisesti ennalta arvaamattomasta, työnantajasta riippumattomasta syystä, lomauttaminen on sallittu sopimuksen voimassa ollessa.
3 § Tietojen esittäminen
Työnantajan on osoitettava edellä tarkoitettujen taloudellisten vaikeuksien ole- massaolo ja esitettävä luottamusmiehelle tai henkilöstölle hyvissä ajoin ennen neuvottelun alkua kaikki tarvittavat tiedot kirjallisesti taloudellisen tilanteen toteamiseksi ja sopimuksen tekemiseksi sekä selviytymissuunnitelmassa tarkoi- tettujen toimenpiteiden ja niiden vaikutusten arvioimiseksi.
Kaikki sellaiset tiedot, jotka sisältävät liike- ja ammattisalaisuuksia, ei-julkista tietoa yrityksen taloudellisesta asemasta tai jotka yritys on muutoin ilmoittanut luottamuksellisiksi, ovat salassa pidettäviä. Sama koskee lain tai sopimuksen nojalla salassa pidettäviä tietoja.
Luottamusmiehellä tai henkilöstöllä on salassapitosäännösten estämättä oikeus konsultoida asiantuntijaa ja pyytää neuvoja asiassa liitolta ja käsitellä siinä yhte- ydessä asiakirjoja liiton edustajan kanssa. Liitolla on velvollisuus käsitellä tietoja luottamuksellisesti ja hävittää tiedot käytön jälkeen.
Työnantaja ja luottamusmies tai henkilöstö sopivat selviytymissopimuksen neuvottelemiseen tarvittavasta kohtuullisesta ja riittävästä ajankäytöstä ilman ansionmenetystä. Mikäli luottamusmies on valittu, on tämä kokonaan työstä vapautettu ilman ansionmenetystä tässä tarkoitettuun taloudellisen tilanteen selvittämisen ja toteamiseen sekä sopimuksen neuvottelemiseen kuluvan ajan.
Mikäli yrityksessä on varaluottamusmies, hän hoitaa tänä aikana luottamusmie- hen tehtäviä luottamusmiehen oikeuksin ja velvollisuuksin.
4 § Selviytymissuunnitelma
Sopimuksen osaksi tehdään selviytymissuunnitelma. Suunnitelmassa tulee yk- silöidä työehtojen sopeuttamisen lisäksi muut yrityksessä tehtävät sopeutustoi- met. Suunnitelmassa yksilöidään lisäksi aikataulu ja menettelytavat, joilla so- peuttamistoimenpiteiden vaikutusten toteutumista arvioidaan.
Selviytymissuunnitelmaa laadittaessa tulee käsitellä toimenpiteiden kohdistu- mista mahdollisimman tasapuolisesti koko henkilöstöön.
5 § Työehtosopimuksen määräyksistä poikkeaminen
Paikallisella sopimuksella ei voida leikata (työehtosopimuksen mukaista) palkkaa tai työehtosopimuksen mukaisia palkan lisiä, sairausajan tai perhevapaa-ajan palkkaa tai muita palkan luonteisia eriä.
Sopimuksella voidaan siirtää lomarahan, sunnuntaityökorvauksen, lisä- ja yli- työkorvauksien (työehtosopimuksen mukaiset korotetut palkanosat) maksamis- ajankohtaa enintään 12 kuukauden ajalta. Osapuolet voivat sopia kuitenkin toi- sin tarkemmasta maksuaikataulusta selviytymissuunnitelmassa. Sopimuksella voidaan myös sopia lomautusilmoitusajan lyhentämisestä 14 päivästä 7 päivään.
Työvuoroluettelon julkaisuaikataulusta ja muuttamisen perusteista voidaan so- pia toisin osana selviytymissopimusta.
6 § Sopimuksen voimassaoloaika
Paikallinen sopimus voidaan tehdä siksi määräajaksi, jonka kuluessa yhteisesti arvioidaan edellytysten selviytymissopimuksen käyttämiseksi olevan voimassa, kuitenkin enintään vuoden määräajaksi. Mikäli sopimus tehdään vuotta lyhyem- mäksi ajaksi, sopimus voidaan uudistaa, jos sen tekemisen edellytykset määräajan päättyessä ovat edelleen voimassa. Sopimusten enimmäispituus yhteenlaskettu- na ei voi ylittää yhtä (1) vuotta ensimmäisen sopimuksen alkamisajankohdasta laskettuna. Sopimus tehdään kirjallisesti.
Paikallisen sopimuksen osapuolet tarkastelevat ja seuraavat sopimuksen toteu- tumista ja vaikutuksia selviytymissuunnitelmassa sovittavalla tavalla. Sopimus tulee päättää ennenaikaisesti, mikäli edellä kuvattuja perusteita sen voimassa- olon jatkamiselle ei enää ole olemassa. Sopimus voidaan tehdä myös ehdolliseksi, yrityksen taloudellisen tilanteen kehityksestä riippuvaiseksi. Sopimus purkau- tuu voimaantulosta lukien, mikäli osapuoli syyllistyy olennaiseen sopimusrik- komukseen tai sopimus on saatu aikaan olennaisesti väärin perustein.
7 § Sopimuksen oikeusvaikutukset
Tämän pöytäkirjan mukaisella selviytymissopimuksella on samat oikeusvaiku- tukset kuin työehtosopimuksella.
8 § Tiedottaminen
Työnantajan tulee tiedottaa sopimuksen syntymisestä ja sen keskeisestä sisällöstä koko henkilöstölle viipymättä yksityisyyden suojan vaatimukset huomioiden. Liitot seuraavat selviytymislausekkeiden käyttöä ja vaikutuksia alan yrityksissä. Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijöille tarvittavat tiedot viranomaisia varten.
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Sopimuksen osana noudatetaan 1.5.2010 lukien alla olevaa kalleusluokitusta. Kuntarajat määräytyvät 1.5.2010 voimassa olevan tilanteen mukaan.
I Kalleusluokka
Enontekiö Länsi-Turunmaa
Espoo Muonio
Helsinki Oulu
Hyrynsalmi Pelkosenniemi
Hyvinkää Pello
Hämeenlinna Posio
Ii Ranua
Inari Ristijärvi
Joensuu Rovaniemi
Jyväskylä Xxxxx
Xxxxxxxxx Savukoski
Kauniainen Simo
Kemi Sodankylä
Kemijärvi Tampere
Keminmaa Tervola
Kerava Tornio
Kirkkonummi Utsjoki
Kittilä Vaasa
Kolari Vantaa
Kuhmo Ylitornio
Kuopio kaikki Ahvenanmaan kunnat Kuusamo
Kaikki muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan.
Palkkaliitteessä mainitut palkat ovat vähimmäispalkkoja, ja niitä voidaan korot- taa työntekijän taitavuuden, työtehon, ahkeruuden, kielitaidon ja työkokemuk- sen ym. seikkojen perusteella.
Työehtosopimusratkaisu ei sisällä palkankorotuksia, joten palkkataulukot säily- vät ennallaan. Myös henkilöstön edustajien työstä vapautusajat sekä korvaukset pysyvät ennallaan.
Taulukkopalkat 1.2.2017 lukien
Palkkaryhmä A (perustehtävät)
Tyypillisiä työtehtäviä ovat: apulainen, lipunmyyjä, siivous- ja puistotyöntekijä, pelinhoitaja, ajolaitteenhoitaja tai -kuljettaja, eläintenhoitaja, grilli-, kahvila- ja kioskimyyjä, järjestyksen ylläpito, allasvalvoja
A-ryhmä | 0-6 kk | 6-12 kk | yli 1 v. | yli 2 v. | yli 5 v. | yli 10 v. |
I PKL | 7,24 | 7,95 | 8,89 | 9,22 | 9,53 | 9,86 |
II PKL | 7,12 | 7,83 | 8,75 | 9,09 | 9,41 | 9,74 |
Palkkaryhmä B (ammattitehtävät)
Tyypillisiä työtehtäviä ovat: kokki, tarjoilija (ei A/B anniskelua, kahvila), huolto- mies, ratatyöntekijä, toimistotyöntekijä, allasvalvoja (pätevyys), vaativa eläin- tenhoito, siivooja, kerroshoitaja, vaativa ajolaitteen hoito tai kuljetus, ryhmäopas, infopisteen hoitaja, ajolaitetauottaja
B-ryhmä | 0-6 kk | 6-12 kk | yli 1 v. | yli 2 v. | yli 5 v. | yli 10 v. |
I PKL | 8,26 | 9,03 | 10,21 | 10,40 | 10,60 | 10,79 |
II PKL | 8,18 | 8,92 | 10,09 | 10,33 | 10,53 | 10,70 |
Palkkaryhmä C (itsenäiset ja vastuullisemmat ammattitehtävät)
Tyypillisiä työtehtäviä ovat: tarjoilija, kokki (A/B anniskelu), kone-, sähkö- tai LVI-asentaja, kirvesmies, puuseppä, myyntisihteeri, vaativa toimistotyö, eläin- tarhanhoito, palkanlaskenta, vartija, kenttä- tai pistevastaava, kausiesimies, vuo- ro- tai kenttäpäällikkö ja muun kuin A/B-oikeudet omaavan kahvila-ravintolan vuoropäällikkö C + 5 %
C-ryhmä | 0-6 kk | 6-12 kk | yli 1 v. | yli 2 v. | yli 5 v. | yli 10 v. |
I PKL | 8,83 | 9,88 | 11,17 | 11,42 | 11,65 | 11,88 |
II PKL | 8,65 | 9,69 | 10,95 | 11,17 | 11,45 | 11,68 |
Palkkaryhmä D (asiantuntija- ja esimiestehtävät)
Tyypillisiä työtehtäviä ovat: myyntineuvottelija, markkinointisuunnittelija, A/B-oikeudet omaavan ravintolan vuoropäällikkö, asiakaspalvelupäällikkö, kenttä- ja turvallisuuspäällikkö, teknisen tuen päällikkö, järjestelmäylläpito, kahvilan päällikkö (ei A/B anniskelua)
D-ryhmä | 0-1 v. | yli 1 v. | yli 2 v. | yli 5 v. | yli 10 v. |
I PKL | 11,49 | 12,82 | 13,15 | 13,44 | 13,75 |
II PKL | 11,31 | 12,66 | 12,98 | 13,26 | 13,55 |
Palkkaryhmä E (vaativat asiantuntija- ja esimiestehtävät)
Tyypillisiä työtehtäviä ovat: A/B-oikeudet omaavan ravintolan ravintolapäällik- kö, keittiömestari, anniskeluravintolan vastaava hoitaja ja huollon työnjohtaja
E-ryhmä | 0-1 v. | yli 1 v. | yli 2 v. | yli 5 v. | yli 10 v. |
I PKL | 12,76 | 14,26 | 14,62 | 14,98 | 15,33 |
II PKL | 12,53 | 14,01 | 14,32 | 14,66 | 15,00 |
Palkkataulukot on laadittu ainoastaan tuntipalkkoina. Kuukausipalkkaisen työntekijän kuukausipalkka saadaan kertomalla tuntipalkka luvulla 159.
Lisät
Iltatyölisä 1,06 € / tunti
Yötyölisä 2,10 € / tunti Hälytysraha 8,91 €
Palvelualojen ammattiliitto PAM ry • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 77
Jäsenyys ja liittyminen
000 000 000
Jäsenten työsuhdeasiat
030 100 620