AVAINOTES 2022–2025

Osapuolet neuvottelevat kolmannen vuoden palkantarkistuksista 15.3.2024 men- nessä. Mikäli palkantarkistuksista ei päästä yksimielisyyteen, sopimus voidaan irtisanoa päättymään 1.5.2024 lukien. Irtisanomisilmoitus on toimitettava kirjalli- sesti 31.3.2024 mennessä.

Sopimuksen voimassaolo jatkuu 1.5.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai joku sopijaosapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Yleiskorotukset

1 mom. Yleiskorotus 1.5.2022

Työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 2 % yleiskorotuksella 1.5.2022 alkaen.

2 mom. Yleiskorotus 1.6.2023

Työntekijän peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan yleiskorotuksella 1.6.2023 alkaen. Korotuksen suuruus on 1,49 %.

3 mom. Palkkaryhmittelyn vähimmäisperuspalkat

Palkkaliitteen mukaisia vähimmäisperuspalkkoja korotetaan 1.5.2022 ja 1.6.2023 yleiskorotuksia vastaavasti.

3 § Paikalliset järjestelyerät ja keskitetyt kehittämiserät

1 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.11.2022 alkaen

Paikallinen järjestelyerä on 0,5 % jäsenyhteisön tämän työehto- sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden peruspalkkojen palkka- summasta.

Tätä järjestelyerää koskevat neuvottelut tulee käydä jäljempänä kuvatulla tavalla 14.10.22 mennessä.

2 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.6.2023 alkaen

Paikallinen järjestelyerä on 0,4 % jäsenyhteisön tämän työehto- sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden peruspalkkojen palkka- summasta.

Tätä järjestelyerää koskevat neuvottelut tulee käydä jäljempänä kuvatulla tavalla 31.3.2023 mennessä.

3 mom. Kehittämiserä 1.6.2023

Osapuolet ovat sopineet, että käytössä on 1,2 % keskitetysti jaettava kehittämiserä.

Tästä kehittämiserästä neuvotellaan liittotasolla 31.3.2023 mennes- sä. Kohdentamistavoitteena ovat työvoiman saatavuuden paranta- miseen liittyvät toimenpiteet. Kehittämiserän painotus voi olla liite- kohtainen, mutta kuitenkin yllä olevaan raamiin perustuva.

4 mom. Kehittämiserä 1.2.2024

Osapuolet ovat sopineet, että käytössä on 0,4 % keskitetysti jaettava kehittämiserä palkkausjärjestelmän kehittämiseen tai muutoin työ- ehtosopimusmääräysten kehittämiseen. Ensisijaisia kohdentamista- voitteita ovat työvoiman saatavuuden parantamiseen liittyvät toimen- piteet. Kehittämiserän painotus voi olla liitekohtainen, mutta kuiten- kin yllä olevaan raamiin perustuva.

Erästä varataan pakollisen ryhmähenkivakuutuksen kattamiseen 0,1 %.

Tätä kehittämiserää koskevat keskitetyt neuvottelut käydään liitto- tasolla 31.12.2023 mennessä.

5 mom. Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen

Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen sekä paikal- listen palkkausepäkohtien korjaaminen. Paikallinen järjestelyerä käy- tetään työntekijöiden henkilökohtaisten peruspalkkojen ja henkilö- kohtaisten lisien korottamiseen.

Allekirjoituspöytäkirja

6 mom. Paikallisen järjestelyerän laskeminen

Paikallisen järjestelyerän suuruus lasketaan tämän sopimuksen pii- riin kuuluvien työntekijöiden peruspalkkojen palkkasummasta mah- dollisimman tavanomaiselta kuukaudelta.

7 mom. Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

Työnantajan edustajat ja henkilöstön edustajat neuvottelevat paikalli- sen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdolli- suuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neu- votteluosapuolia.

Neuvottelut tulee käydä jäljempänä kuvatulla tavalla.

Neuvottelut tulee aloittaa riittävän ajoissa, jotta tosiasiallinen ja aito neuvottelu järjestelyerän kohdentumisen periaatteista voidaan käydä.

Osapuolet neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käytöstä tarkoituk- siin, jotka on mainittu tämän allekirjoituspöytäkirjan 3 § 5 momentissa.

Ennen järjestelyerän jakamista työnantaja ja henkilöstön edustajat neuvottelevat erän kohdentamisen perusteista ja menettelytavoista sekä niiden vaikutuksesta palkkaukseen. Neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen. Työnantaja antaa henkilöstön edustajille neuvotte- lua varten tarvittavat tiedot. Tarvittavina ennakkotietoina neuvottelui- den alkaessa tarkoitetaan palkkasumman suuruutta ja henkilöstön lukumäärää.

Neuvotteluista pidetään pöytäkirjaa osapuolten sopimalla tavalla. Pöytäkirjaan kirjataan osapuolten näkemykset perusteluineen ja yksimielinen tai erimielinen neuvottelutulos.

Luottamusmies edustaa henkilöstöä niissä jäsenyhteisössä, joissa luottamusmies on valittu. Niissä jäsenyhteisöissä, joissa ei ole luottamusmiestä, järjestelyerän kohdentamisen perusteista neuvo- tellaan henkilöstön valitseman edustajan ja muissa, lähinnä pienissä jäsenyhteisöissä, suoraan henkilöstön kanssa.

Neuvotteluissa saavutettu yksimielinen neuvottelutulos kirjataan pöytäkirjaan. Xxxxxx neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, työn- antaja päättää paikallisen järjestelyerän kohdentamisesta perus- palkkojen korotuksiin.

Työnantaja antaa kohdentamisen jälkeen selvityksen luottamus- miehelle/työntekijöiden valitsemalle edustajalle/henkilöstölle päättä- miensä toimenpiteiden perusteista ja niihin liittyneiden palkkaratkai-

sujen kustannusten jakautumisesta. Selvitys sisältää tiedon järjeste- lyerän jaettavasta palkkasummasta, saajien lukumäärästä ja keski- määräisestä peruspalkan korotuksesta. Tiedot annetaan siten, ettei yhden henkilön palkkatietoja voida yksilöidä.

Jos neuvottelutulos on pöytäkirjan mukaan yksimielinen, työnantaja ei toimita erillistä selvitystä.

Mikäli neuvottelutulos on erimielinen, työnantajan on annettava hen- kilöstön edustajille yllä tarkoitettu selvitys viimeistään 3 § 1 momen- tissa (14.10.2022) ja 2 momentissa (31.3.2023) mainittuihin neuvot- teluaikoihin mennessä. Jos selvitystä ei anneta tai neuvottelua ei ole käyty mainittuun päivään mennessä, järjestelyerä jaetaan yleiskoro- tuksena.

4 § Työehtosopimusmuutokset

Perhevapaauudistus ja muut työehtosopimusmuutokset on kuvattu ao. liitteissä.

5 § Jatkuva neuvottelumenettely

Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenet- telyn periaatteita osapuolten esille ottamissa työehtosopimusasioissa.

6 § Työryhmät

1) Lukiokoulutuksen työehtosopimusmääräyksiä selvittävä työryhmä Sopijapuolet perustuvat työryhmän, jossa

o arvioidaan ja tarkastellaan rajapintoja, jotka liittyvät muun muassa

lukio-opettajien mahdolliseen käyttöön muissa oppilaitosmuodoissa sekä muiden oppilaitosmuotojen opettajien käyttöön lukiossa.

o arvioidaan ja kehitetään muutoin ns. lukioliitteen työsuhteen ehtoja ottaen huomioon kunta-alan lukioliitteen kehittämisasiat

Työryhmä asetetaan sopimuskaudeksi.

2) Työryhmä, joka laatii yhteisen soveltamisohjeen E-osion 1 § pöytäkirja- merkinnästä, ns. joustavoittamisesta

Työryhmän tavoitteena on laatia yhteinen soveltamisohje E-osion ns. jousta- voittamisesta. Työryhmä työskentelee syyskauden 2022 ja aloittaa syys- kuussa 2022.

Allekirjoituspöytäkirja

7 § Tarkistettujen palkkojen maksaminen

Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään neljän kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään viiden kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta.

Helsingissä päivänä kesäkuuta 2022 AVAINTYÖNANTAJAT AVAINTA RY OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY

Osio A

Yleinen osa

I luku Soveltaminen

1 § Soveltamisala

Tätä työehtosopimusta (AVAINOTES) sovelletaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyhteisön ylläpitämän ammattikorkeakoulun, musiikkioppilaitoksen, kansalais- opiston, ammatillisen oppilaitoksen ja aikuiskoulutuskeskuksen opetushenkilöstön työsuhteen ehtoihin.

Tätä sopimusta ei sovelleta oppilaitoksen/ammattikorkeakoulun johtoon eikä muihin vastaavassa esimiesasemassa oleviin, jotka edustavat työnantajaa työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.

Sopimuksen piirissä olevan opetushenkilöstön työsuhteen ehtoihin sovelletaan soveltuvin osin Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimusta (AVAINTES), jollei tässä työehtosopimuksessa tai sen liitteessä ole sovittu toisin.

II luku Palkkaus

2 § Palkkausperusteet

1 Opetushenkilöstön peruspalkan määräytymisessä noudatetaan soveltuvin osin Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen (AVAINTES) palkkausluvun 13 §:n 1–2 momenttia.

2 Erivapauden saaneen opettajan peruspalkka määräytyy erivapauden saa- misajankohtana voimassa olleiden kelpoisuusehtojen (ei siirtymäsäännösten) mukaisen kelpoisuus/tutkintoryhmän perusteella.

3 Toimipaikkojen sijainnin mukaisessa jaossa noudatetaan seuraavaa kalleus- luokitusta:

I kalleusluokkaan kuuluvat seuraavat kunnat:

Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Kolari, Kuhmo, Kuopio, Kuusamo, Muonio, Oulu,

12 | I luku Soveltaminen

Osio A Yleinen osa

Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Ristijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tampere, Tervola, Tornio, Utsjoki, Vaasa, Vantaa ja Ylitornio.

Muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan

4 Kalleusluokan mukainen euromääräinen palkka määräytyy opettajan pää- asiallisen toimipisteen (oppilaitos, jossa eniten tunteja) mukaan.

5 Tämän sopimuksen mukaista palkkaperustetta sovelletaan myös milloin opet- taja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikallisesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä.

3 § Poistettu

4 § Poistettu

5 § Epäpätevyysalennus

Toimenhaltijan, jolla ei ole toimen kelpoisuusehdoissa määriteltyä pätevyyttä, palkka on 6–20 prosenttia ko. hinnoittelutunnuksen mukaista palkkaa alempi.

Pöytäkirjamerkintä

Epäpätevyysalennuksesta päättää työnantaja. Kelpoisuusehdoissa määritellyllä pätevyydellä tarkoitetaan laissa/asetuksessa säädettyä pätevyyttä. Jos laissa/ asetuksessa säädetyt johonkin tiettyyn toimeen vaaditut tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoehtoisia, epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamasta tutkintota- sosta.

6 § Vuosisidonnainen lisä kansalaisopistossa, musiikkioppilaitoksessa ja ammatillisessa oppilaitoksessa

1 Kansalaisopiston, musiikkioppilaitoksen ja ammatillisen oppilaitoksen pää- toimiselle toimihenkilölle maksetaan vuosisidonnaista lisää vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan palvelusajan jälkeen siten kuin oppilaitoskohtaisissa mää- räyksissä on sovittu.

2 Vuosisidonnaiset lisät määräytyvät vähimmäisperuspalkan ja päätoimisen tun- tiopettajan osalta enintään asianomaisen aineen opettajan opetusvelvollisuut- ta vastaavan palkkion sekä edellisten vuosisidonnaisten lisien yhteismäärän perusteella siten kuin oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on sovittu.

3 Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttaa päätoimiseksi katsottava kotimainen ja ulkomainen palvelus opettajana/rehtorina tai kokemus toimihenkilön tointa vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä toimi- henkilön tehtävissä.

4 Eri palvelusaikoja vuosisidonnaista lisää varten laskettaessa otetaan huo- mioon ne kalenterikuukaudet, joiden aikana toimihenkilö on ollut saman työn- antajan palveluksessa vähintään 18 kalenteripäivää.

5 Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi ajaksi hyväksytään myös poissaolo, xxxxx toimihenkilölle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista päivä-, raskaus-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

6 Opintovapaalain (273/79) mukaisesta opintovapaasta hyväksytään vuosi- sidonnaiseen lisään enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta. Edellytyksenä on, että toimihenkilö on opintovapaan jälkeen palannut välittömästi saman työnantajan palvelukseen.

7 § Henkilökohtainen lisä

1 Toimihenkilölle voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka perusteena ovat ensisijaisesti toimihenkilön henkilökohtainen osaaminen ja henkilökohtaiset työtulokset. Lisän maksamisesta päättää työnantaja. Lisälle ei ole määrätty ala- tai ylärajaa.

2 Henkilökohtainen lisä myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi kuitenkin enin- tään siksi aikaa, kun toimihenkilö saman työnantajan palveluksessa hoitaa samaa tehtävää. Vuosisidonnaisiin lisiin oikeuttavan palvelusajan täyttyessä vähenee henkilökohtainen lisä vastaavasti. Toistaiseksi myönnetty henkilö- kohtainen lisä säilyy muuten osana toimihenkilön kokonaispalkkaa ja sen maksaminen voidaan lopettaa maksamisperusteiden poistuessa.

8 § Kielilisä

1 Kaksikielisessä kunnassa voidaan opettajalle, jonka työtehtävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimai- sessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä voidaan suorittaa kielilisänä hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta ks. palkkaliite.

2 Opettajalle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kielet, voidaan kielilisänä suorittaa ks. palkkaliite.

9 § Kielitaitolisä

1 Kielitaitolisää (L yleisestä kielitutkinnosta 668/1994 ja asetus 669/1994) mak- setaan, jos asianomaiselle opettajalle kuuluvien tehtävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin suomen tai ruotsin kielen taidosta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos toimi nimenomaan edellyttää vieraan kielen taitoa.

2 Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen ks. palkkaliite.

Osio A Yleinen osa

10 § Sijaisuus

Korkeampipalkkaista tointa sijaisena hoitavalle maksetaan palkkauksen erotus sijaisuusajalta.

11 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio

Jos opettajalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta 30 prosenttia oman toimen ylituntipalkkiosta.

12 § Yksityisopiskelijoiden tentti

Yksityisopiskelijoiden tentin järjestävälle opettajalle maksetaan palkkio (ks. palkka- liite). Palkkio sisältää korvauksen tentin valmistelemisesta, korjaus- ja arviointi- työstä sekä tarvittaessa valvonnasta. Tentti käsittää kirjallisen ja suullisen kyse- lyn, työnäytteen sekä uusintakokeen. Jos samassa tilaisuudessa tentittävänä on useampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan tentin järjestävälle opettajalle täysi palkkio kolmesta ensimmäisestä opiskelijasta, 1/2 palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja ¼ palkkiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien.

13 § Täysi palkka

1 Opettajan palkallisen työloman ajan palkka sekä lomaraha ja 25 §:n 4 koh- dassa mainittu korvaus (luottamusmieskorvaus) lasketaan opettajan täydestä palkasta.

2 Opettajan täydellä palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa sekä kaikkia kuukausit- tain säännöllisesti toistuvia palkanlisiä, lisäpalkkioita ja korvauksia ylitunti- palkkiot mukaan luettuna.

13 a § Tekniikan laboratorio- ja harjoitteluinsinöörin vähimmäispalkka

Tekniikan laboratorio- ja harjoitteluinsinöörin vähimmäispalkka kuukaudessa määräytyy palveluvuosien mukaan I kalleusluokassa seuraavasti: ks. palkkaliite.

Tekniikan laboratorio- ja harjoitteluinsinöörin vähimmäispalkka kuukaudessa saadaan II kalleusluokassa kertomalla yllä mainittu euromäärä luvulla 0,9873.

Epäpätevyysalennukset määräytyvät yleisen osan 5 §:n mukaan työnantajan määrittelemistä pätevyysvaatimuksista.

Soveltamisohje

Koska edellä oleviin vähimmäispalkkoihin sisältyy lomarahan osuus, erillistä loma- rahaa ei makseta.

III luku Työaika

14 § Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön työaika

1 Jos oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on sovittu, että rehtorin, opettajan tai muun opetushenkilöstön osalta noudatetaan tämän pykälän määräyksiä, oppilaitoksen rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön toimessa nouda- tetaan kokonaistyöaikaa, jolloin asianomainen työskentelee soveltuvin osin toimistotyöaikaa koskevien määräysten mukaisesti kuitenkin rehtorin, opetta- jan ja muun opetushenkilöstön työn erikoisluonne huomioon ottaen.

2 Työn erikoisluonteesta johtuu seuraavaa: Rehtorin, opettajan ja muun opetus- henkilöstön tehtäväkokonaisuus muodostuu osittain tehtävistä, joiden sijoitta- minen tarkasti rajattuun työaikajärjestelmään tai päivittäiseen työaikaan on vaikeaa sekä osittain tehtävistä, jotka voidaan suorittaa muuallakin kuin varsi- naisella työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huo- mattavasti. Näistä syistä rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön työ- aika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin edellä mainitusta työajasta.

14 a § Tekniikan laboratorio- ja harjoitteluinsinöörin työaika

Tekniikan laboratorio- ja harjoitteluinsinöörin työaika on 14 §:n mukainen kokonaistyöaika.

15 § Opetushenkilöstön työaika

1 Opetus- ja koulutustyöpäivien lukumäärä, oppitunnin pituus, opettajan opetus- ja muun työajan sijoitus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädän- nön ja työsuunnitelmasta tai vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti.

2 Ennen kun työnantaja vahvistaa sellaisen työn tuntimäärän, josta maksetaan ylituntipalkkioperusteinen tuntipalkkio tai joka luetaan opetusvelvollisuuteen, työnantaja ja opettaja yhdessä käyvät läpi työn osatekijät ja arvioivat työhön mitoitettavan ajan.

16 § Etäopetukseen liittyvä työ

Kansalaisopiston ja musiikkioppilaitoksen opiskelijan etäopiskelun ohjaamisesta opettajalle määrätystä työstä luetaan opetustuntimäärään työnantajan ja opetta- jan etukäteen yhdessä arvioima ja työnantajan vahvistama tuntimäärä. Palkan- maksun perusteena 1,5 tuntia etäopetustyötä vastaa yhtä oppituntia.

Osio A Yleinen osa

IV luku Vuosiloma

17 § Vuosilomaoikeus

1 Jos opetushenkilöstöön kuuluvalla työntekijällä on oikeus vuosilomaan, on tästä maininta asianomaisessa liitteessä.

2 Vuosilomanmääräyksinä sovelletaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehto- sopimuksen (AVAINTES) vuosilomamääräyksiä seuraavin poikkeuksin:

a Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuoden sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana toimenhaltija on ollut toimessa vähintään 16 kalenteripäivää (korvaa AVAINTES:n 74 §:n).

b Toimessaolopäivien veroisia päiviä ovat myös AVAINTES:n 75 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät.

c Vuosilomaan vaikuttavana palvelusaikana on opetushenkilöstöllä vuosi- sidonnaiseen lisään oikeuttava palvelusaika.

d Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy siten, että lomanmääräyty- misvuoden täydet lomanmääräytymiskuukaudet kerrotaan AVAINTES:n 86 §:ssä sovitulla prosenttilukua vastaavalla kokonaisluvulla ja jaetaan kahdella. Jos tulokseksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylempää kokonaislukuun. Laskennallisten vuosilomapäivien lukumäärä asetetaan kalenterille 16.6. alkaen ja laskennallisen vuosiloman päiviä ovat kaikki arkipäivät (juhannusaattoa lukuun ottamatta).

18 § Määräaikaisen toimihenkilön lomapäiväkorvaus

Jos määräaikainen toimihenkilö on ollut työsuhteessa lukuvuoden tai lukukauden koko työajan, maksetaan hänelle työsuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 17 §:n mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden kahden päivän varsinainen palkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät työ- suhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät.

Soveltamisohje

Em. kohdan mukainen täysi palkka maksetaan työsuhteen päättymishetken mukaisena.

Määräystä sovelletaan, jos määräaikainen toimihenkilö on ollut työsuhteessa tosi- asiallisesti lukuvuoden tai lukukauden työajan. Tarkoituksena ei ole, että muuta- man päivän koko lukuvuoden tai lukukauden työaikaa lyhyempi työsuhde johtaa siihen, ettei 18 § sovelleta.

19 § Vuosilomaetuudet siirryttäessä tehtävästä toiseen

Toimenhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, jolla ei ole vuosilomaoikeutta ja joka siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti vuosilomasäännösten piirissä olevaan toimeen tai tehtävään, on oikeutettu laskennallisella vuosilomalla vähennettyyn vuosilomaan ja lomakorvaukseen.

20 § Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön vuosiloma

Rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön oikeus vuosilomaan määräytyy työehtosopimuksen vuosilomamääräysten mukaisesti.

V luku Työvapaat

21 § Sairausajan palkka

1 Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole tätä aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, hänellä on oikeus työ- suhteen jatkuessa saada työnantajaltaan täysi palkka kunkin työkyvyttömyys- tapauksen yhteydessä seuraavasti, jos

– työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti alle kuukauden enintään sairasvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta

– työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 1 kuukauden, ei kuitenkaan 3 vuotta, enintään 4 viikon pituiselta ajanjaksolta

– työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 vuotta,

ei kuitenkaan 5 vuotta, enintään 5 viikon pituiselta ajanjaksolta

– työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuotta,

ei kuitenkaan 10 vuotta, enintään 6 viikon pituiselta ajanjaksolta

– työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 10 vuotta, enintään 8 viikon pituiselta ajanjaksolta.

Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapaturma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, on sairausajan palkanmaksujakso 12 viikkoa.

2 Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorit- tamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastu- misajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden näin uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.

Osio A Yleinen osa

3 Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy sairausajalta työn- antajalle siltä osin, kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Sellaisen opetushenkilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle 16.6. alka- van ns. laskennallisen vuosiloman ajalta. Sen opetushenkilöstön osalta, johon sovelletaan ammattikorkeakoulusopimusta, työnantajalla ei ole edellisestä poiketen oikeutta em. päivärahaan kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä.

Muuna aikana, kun opetustyö on lomien johdosta keskeytynyt oppilaitokses- sa, päiväraha tai muu 5 kohdassa tarkoitettu korvaus suoritetaan työnantajal- le, kun toimihenkilö on ollut oikeutettu päivärahaan tai muuhun korvaukseen, mutta toimihenkilö ei ole hakenut työkyvyttömyyden johdosta vapaata.

Pöytäkirjamerkintä

Työntekijällä, joka on tartuntatautilain (1227/2016) 57 §:n tai 63 §:n perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on oikeus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin tässä pykälässä on määrätty sairausajan palkasta.

4 Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

5 Mikäli toimihenkilö saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen perus- teella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sairausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.

Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauk- sista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

6 Toimihenkilö, joka 1 kohdassa mainittujen syiden vuoksi on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle tästä sekä siitä milloin esteen arvioidaan päättyvän.

7 Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodis- tus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Xxxxxx toimihenkilö käyttää työn- antajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankki- misesta aiheutuvat kustannukset.

8 Sairausajan palkkaa maksetaan myös, milloin päihdeongelmainen toimihenki- lö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajansa kanssa.

9 Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työ- aikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys sairausajan palkkaan. Sairausajan palkkaa korotetaan samalla prosenttiluvulla kuin ne ovat olleet edellisen palkanmaksu- kauden palkasta.

21 b § Palkallinen raskaus- ja vanhempainvapaa ja oikeus raskaus- ja vanhempainrahaan 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman aikana 1.8.2022 alkaen

Siltä osin, kun raskausrahaan oikeutetun toimihenkilön palkallinen raskaus- ja/tai vanhempainrahakausi (AVAINTES 93 § 2 mom. ja 95 § 2 mom.) osittain tai koko- naan sijoittuu 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman ajalle, työnantaja maksaa mainittujen raskaus- ja/tai vanhempainrahakauden osalta varsinaisen palkan li- säksi sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden opettajalle varsinaiseen palkkaan kuulumattomana palkanosana.

Työnantajalla on oikeus saada maksettua palkkaa vastaava osa sairaus- vakuutuslain mukaisista raskaus- ja vanhempainrahan korvauksista.

Saadakseen raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta palkkaedut, toimihenkilön on noudatettava, mitä raskaus- ja vanhempainrahan saamiseksi on säädetty tai määrätty. Jos työnantaja menettää toimihenkilön laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, raskaus- ja/tai vanhempainvapaan palkka- etuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.

21 c § Palkallinen raskaus- ja vanhempainvapaa ja oikeus raskaus- ja vanhempainrahaan ammattikorkeakoulussa 1.8.2022 alkaen

Siltä osin, kun raskausrahaan oikeutetun ammattikorkeakoulun opetushenkilös- tön palkallinen raskaus- ja/tai vanhempainrahakausi (AVAINTES 93 § 2 mom. ja 95 § 2 mom.) osittain tai kokonaan sijoittuu kesävapaajakson alusta 30 ensim- mäisen arkipäivän ajalle, työnantaja maksaa mainittujen raskaus- ja/tai vanhempainrahakauden osalta varsinaisen palkan lisäksi sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden opettajalle varsinaiseen palkkaan kuulumattomana palkanosana.

Työnantajalla on oikeus saada maksettua palkkaa vastaava osa sairaus- vakuutuslain mukaisista raskaus- ja vanhempainrahan korvauksista.

Osio A Yleinen osa

seurauksena sille kuuluvan etuuden, raskaus- ja/tai vanhempainvapaan palkka- etuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.

22 § Osa-aikaisen palkka

Osa-aikaisen opettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänen työ- aikansa on asianomaista täyttä työaikaa alempi.

Soveltamisohje

Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa.

22 a § Osittaisen hoitovapaan palkka

1 mom. Osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa opetustun- neista ja muusta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat vii- koittaisesta kokonaistyöajasta. Koulutyöajan ollessa keskeytyneenä osittainen hoitovapaa kohdistuu kokonaisuudessaan muuhun työ- aikaan. Kokonaistyöaikaa noudattavan rehtorin osittainen hoitovapaa voidaan toteuttaa myös kohdistamalla se ensisijaisesti oppitunteihin.

2 mom. Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vahvistetaan keskimäärin 18 tuntia viikossa.

VI luku Tuntiopettajat

23 § Päätoimiset tuntiopettajat

1 Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan musiikkioppilaitoksissa ja ammatilli- sissa oppilaitoksissa.

2 Päätoimisen tuntiopettajan palkkausjärjestelmä perustuu toimenhaltijoiden palkkausjärjestelmään siten kuin tässä pykälässä on sovittu.

3 Tuntiopettaja on päätoiminen, jos hän opettaa yhdessä tai useammassa am- mattikorkeakoulussa, korkeakoulutasoa alemmassa valtion oppilaitoksessa, kunnallisessa lukiossa tai peruskoulussa, yksityisessä lukiossa tai perus- koulua korvaavassa tai vastaavassa koulussa tai lain perusteella valtion- osuutta tai -avustusta saavassa kunnallisessa tai yksityisessä ammatillisessa oppilaitoksessa tai musiikkioppilaitoksessa yhteensä keskimäärin vähintään 16 luokkatuntia, aikuislukiossa 14 luokkatuntia viikossa. Luokkatunneiksi täs- sä yhteydessä katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio maksetaan vuosiviikkotuntipalkkiona.

VI luku Tuntiopettajat | 21

Edellytyksenä tuntien yhteen laskemiselle on, että siitä on sovittu ennen työsuhteen alkamista. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan osalta laskenta aloitetaan irtisanomisajan kuluttua.

4 Jos tuntiopettaja opettaa kahdessa tai useammassa oppilaitoksessa siten, että hänen laskennallista opetusvelvollisuutta vastaava tuntimääränsä, kuitenkin vähintään 16 tai 14 (ks. edellinen momentti) viikkotuntia, tulee täyteen joissakin näistä oppilaitoksista, hän on muissa oppilaitoksissa sivutoiminen tuntiopettaja.

5 Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka on vastaavan toimenhaltijan perus- palkka, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin määrätty. Jos pää- toiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joissa toimenhaltijalla on eri peruspalkka, lasketaan hänelle palkkauksen määräämistä varten painotettu peruspalkka. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkasta tehdään epäpätevyysalennukset.

6 Päätoimisten tuntiopettajien palkka maksetaan käyttäen vuotuisen palkkion jakajana 12:ta.

7 Päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan vuosisidonnaista lisää samojen pe- rusteiden mukaan kuin vastaavalle toimenhaltijalle. Jos päätoiminen tunti- opettaja opettaa aineita, joiden osalta hänellä on oikeus erisuuruiseen vuosi- sidonnaiseen lisään, hänen vuosisidonnainen lisänsä määräytyy sen mu- kaan, mitä tunteja hän opettaa eniten. Jos tunteja on yhtä paljon, määräytyy vuosisidonnaisten lisien lukumäärä tuntiopettajalle edullisimman mukaan.

8 Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus vuosisidonnaiseen lisään siltä tuntien määrältä, joka vastaa vastaavan toimenhaltijan opetusvelvollisuuden tunti- määrää ja jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa tätä vähemmän, todelliselta tuntimäärältä. Em. tuntimäärän ylittäviltä tunneilta kalliinpaikanlisä makse- taan halvimman paikkakuntaluokan mukaan.

9 Jos tuntiopettajan tuntien lukumäärä jää alle vastaavan toimenhaltijan opetusvelvollisuustuntimäärän, maksetaan hänelle palkkauksesta osuus, joka vastaa hänen tuntimääräänsä toimenhaltijan opetusvelvollisuudesta.

10 Tuntiopettajan laskennallinen opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavan toimenhaltijan opetusvelvollisuus. Jos tuntiopettaja opettaa aineita, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle painotettu laskennallinen opetusvelvollisuus.

11 Laskennallisen opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan ylitunti- palkkio. Palkkioperusteen peruspalkka määräytyy kussakin oppilaitoksessa 5 kohdan mukaisesti ja muutoin samojen perusteiden mukaan kuin toimenhaltijalla.

12 Kahden tai useamman eri oppilaitoksen tuntien varassa päätoimiseksi tule- valle tuntiopettajalle määrätään peruspalkka ja laskennallinen opetusvelvolli- suus kuten edellä on määrätty. Kussakin oppilaitoksessa lasketaan se oppi- laitoksen tuntien osuus, jolta maksetaan peruspalkka, tämän osan yleiset

Osio A Yleinen osa

lisät ja vuosisidonnainen lisä sekä se tuntien osuus, jolta maksetaan 11 koh- dan mukainen ylituntipalkkio.

13 Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus saada lomaraha samojen perustei- den mukaan kuin vastaavalla toimenhaltijalla.

14 Tuntiopettajan tai määräaikaisessa työsuhteessa olevan työsuhde, joka päättyy lukukauden lopussa tai sitä seuraavan loman aikana, katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se alkaa seuraavan lukukauden työkauden alussa joko samassa tai toisessa oppilaitoksessa.

24 § Sivutoimiset tuntiopettajat

1 Sivutoimisen tuntiopettajan palkkiojärjestelmänä on palkkio kultakin pidetyltä tunnilta. Palkkioperusteet ovat oppilaitoskohtaisissa määräyksissä.

2 Jos sivutoiminen tuntiopettaja osallistuu reservin kertausharjoituksiin, väestönsuojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täydennys- koulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta työjärjestyksen osoittaman tuntimäärän mukainen palkkio.

3 Itsenäisyyspäivän vuoksi pitämättä jääneistä tunneista maksetaan palkkio kuten itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä on säädetty (L 388/1937 viittausmääräys).

VII luku Luottamusmiehet

25 § Luottamusmiehen ajankäyttö ja luottamusmieskorvaus

1 mom. Luottamusmiehen ajankäyttö määräytyy AVAINTES 112 § mukaan.

Vuosityöajassa kiinteä vapautus lasketaan samassa suhteessa sido- tusta ja sitomattomasta työajasta kuin mitä ne ovat opettajan vuosi- työajasta.

Opetusvelvollisuustyöajassa olevan luottamusmiehen opetusvelvolli- suuden huojennus on puolet määritellystä kiinteästä vapautuksesta.

2 mom. Opetusvelvollisuustyöajassa luottamusmiehenä toimivalle opettajalle maksetaan yksilöityä laskua vastaan oppituntien ulkopuolella tehdys- tä luottamusmiestyöstä tuntipalkkio, jonka suuruus määräytyy siten, että täysi palkka kuukaudessa jaetaan luvulla 150. Palkkio makse- taan enintään 7 tunnilta viikossa.

Lisäksi luottamusmiehenä toimivalle opettajalle voidaan sopia varat- tavaksi viikoittain oppituntien ulkopuolella keskimäärin 1–2 vastaan- ottotuntia. Vastaanottotunti/tunnit luetaan 1 kohdassa mainittuun 7 tunnin enimmäisaikaan. Vastaanottotunneista ei tarvitse esittää yksi- löityä laskua.

3 mom. Luottamusmieskorvaus määräytyy AVAINTES 115 § mukaan.

Osio C Ammatilliset oppilaitokset

Osio C

Ammatilliset oppilaitokset

Opetushenkilöstön yhteiset määräykset

1 § Rehtorin vähimmäisperuspalkka ja opetustuntimäärä

1 Rehtorin vähimmäisperuspalkka:

4 09 01 02 4

Rehtorin vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite)

Jos oppilaitoksessa on enintään 120 opiskelijaa ja siellä annetaan ainoastaan yhden koulutusalan opetusta, alkupalkka on kuitenkin 7 % yllä olevaa alempi.

2 Rehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 456 tun- niksi. Monialaisen ammatillisen oppilaitoksen rehtorin opetustuntimäärä voi olla enintään 320 tuntia.

2 § Apulaisrehtorin ja aikuiskoulutusjohtajan palkka ja opetustuntimäärä

1 Kokonaistyöajassa olevan apulaisrehtorin ja aikuiskoulutusjohtajan vähimmäisperuspalkat, ks. palkkaliite.

4 00 03 00 1	Ylempi korkeakoulututkinto
4 00 03 00 2	Muu tutkinto

2 Apulaisrehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain 760 tunniksi ja aikuiskoulutusjohtajan enintään 350 tunniksi ottaen huomioon oppi- laitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet.

3 § Kokonaistyöajassa olevan toimenhaltijan työaika ja vuosiloma

Toimenhaltijan työaika on kokonaistyöaika, joka on oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika (yleinen osa 14 §).

Toimenhaltijan vuosiloma määräytyy yleisen osan 20 §:n mukaan.

4 § Vuosisidonnainen lisä

Toimenhaltijan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräy- tyvät yleisen osan II luvun 6 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
rehtori			5 %	4 %	4 %
apulaisrehtori, aikuiskoulutusjohtaja			5 %	4 %	4 %
laboratorioinsinööri (merenkulku)	6 %	4 %	6 %	6 %	6 %

5 § Palkan muodostuminen

Palkka muodostuu yleisen osan II luvun 2 §:n mukaisesti.

6 § Siirtymäkauden lisä ja henkilökohtainen palkanlisä

1 Jos opettajalle maksettiin 28.2.2010 OVTES 2010–2011 osion C yhteisten määräysten 14 §:n mukaista siirtymäkauden lisää ja/tai osion C liite 4 10 §, liite 5 10 §, liite 6 9 §, liite 8 6 §, liite 9 10 § mukaista henkilökohtaista palkan- lisää, hänelle maksetaan ko. lisää edelleen siten kuin jäljempänä määrätään.

2 Jos opettajan kokonaisansio kelpoisuusasetuksen muutoksen johdosta 1.8.2011 tehtyjen sopimusmääräysmuutosten vuoksi ao. tehtävässä 31.7.2011 voimassa olleen PTYOTES 2010–2011 sopimusmääräysten mu- kaan on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.8.2011 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.

3 Opettajan henkilökohtainen siirtymäkauden lisä ja henkilökohtainen palkanlisä poistuvat peruspalkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai toimenhaltijan tehtävien muuttuessa olennaisesti.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostuneiden palkanlisien osalta. Peruspalkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää.

7 § Laboratorioinsinöörin työaika

Merenkulun koulutusalan laboratorioinsinööriin sovelletaan ammatillisten oppi- laitosten yhteisten määräysten 3 §:ää. Kokonaistyöaikaan voi sisältyä enintään 26 viikkotuntia opetusta.

26 | Opetushenkilöstön yhteiset määräykset

Liite 10 Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö

Liite 10

Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö

I Soveltaminen

1 § Poistettu

2 § Soveltamisala

1 mom. Tämän liitteen sopimusmääräyksiä sovelletaan ammatillisen oppi- laitoksen opetushenkilöstöön.

2 mom. Tämän liitteen sopimusmääräyksiä ei kuitenkaan sovelleta ammatilli- sen oppilaitoksen rehtoriin, apulaisrehtoriin eikä laboratorioinsinööriin.

3 mom. Yhteispäätoimisen tuntiopettajan työsuhteen ehdot määräytyvät AVAINOTES 2018–2020 osion C yhteisen osan ja liitteiden 1–6 sekä osion A päätoimisia tuntiopettajia koskevien määräysten mukaisesti. (Voimassa 1.8.2022–31.7.2025)

4 mom. Musiikin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin (musiikkialan perus- tutkinto) johtavassa koulutuksessa opettajan työsuhteen ehdot mää- räytyvät musiikkioppilaitosmääräysten mukaan.

3 § Muut sovellettavat sopimusmääräykset

1 mom. Tämän liitteen mukaisien sopimusmääräysten lisäksi opetushenkilös- töön sovelletaan AVAINOTES:n yleisen osan seuraavia määräyksiä:

1 § Soveltamisala

2 § Palkkausperusteet

5 § Epäpätevyysalennus

6 § Vuosisidonnainen lisä kansalaisopistossa, musiikkioppi- laitoksessa ja ammatillisessa oppilaitoksessa (3–6 kohdat)

7 § Henkilökohtainen lisä 8 § Kielilisä

9 § Kielitaitolisä

10 § Sijaisuus

17 § Vuosilomaoikeus

I Soveltaminen | 27

21 § Sairausajan palkka 22 § Osa-aikaisen palkka

24 § Sivutoimiset tuntiopettajat

25 § Luottamusmiehen ajankäyttö ja luottamusmieskorvaus

2 mom. Tämän liitteen mukaisien sopimusmääräysten lisäksi sovelletaan osion C yhteisten määräyksien seuraavia määräyksiä:

5 § Palkan muodostuminen

6 § Siirtymäkauden lisä ja henkilökohtainen palkanlisä

3 mom. Lisäksi sovelletaan soveltuvin osin AVAINTES:n määräyksiä.

II Palkka

4 § Opettajan palkka

Kokoaikaisen (1500 h) opettajan peruspalkka on vähintään tämän sopimuksen palkkaliitteen mukainen.

4 11 04 00 1	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 11 04 00 2	Soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto
4 11 04 00 3	Soveltuva opistoasteen tutkinto
4 11 04 00 4	Muu soveltuva tutkinto tai koulutus

5 § Opinto-ohjaajan palkka

Kokoaikaisen (1500 h) opinto-ohjaajan peruspalkka on vähintään tämän sopi- muksen palkkaliitteen mukainen.

4 11 03 00 3	Ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 11 03 00 4	Muu tutkinto

6 § Palveluvuosien vaikutus palkkaan

Palveluaika määräytyy AVAINOTES:n yleisen osan 6 §:n 3–6 kohtien vuosisidon- naista lisää koskevan määräyksen perusteella. Palveluajan vaikutus palkkaan ilmenee palkkaliitteestä.

Liite 10 Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö

7 § Palkan muodostuminen ja palkkausjärjestelmä

Peruspalkan määräytymiseen sovelletaan AVAINOTES:n yleisen osan II luvun 2 §:ä.

8 § Varsinainen palkka

1 mom. Varsinainen palkka määräytyy AVAINTES 10 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje:

Osion C vuosityöaikajärjestelmässä 1500 tunnin vuosityöaika tai keskimäärin 37,5 tuntia viikossa vastaa täyttä työaikaa.

Varsinainen palkka ei sisällä tämän liitteen 16 ja 17 §:n mukaisia työ- aikakorvauksia eikä 23 §:n mukaista vapaajaksokorvausta.

Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa palkkaa mm. sairausajan ja äitiysvapaan / raskausvapaan / vanhempainvapaan ajalta sekä päätoimisen tuntiopettajan palkan määrittelyssä.

Palkallisen työvapaan ajalta, mm. sairausajan ja äitiysvapaan / raskausvapaan / vanhempainvapaan ajalta, maksetaan 25 §:n mu- kaan varsinaisen palkan lisäksi 16 §:n mukaiset lisätunnit vahvistetun työaikasuunnitelman mukaisesti.

9 § Epäpätevyysalennus

AVAINOTES:n yleisen osan 5 §:n mukainen epäpätevyysalennus lasketaan palkkaliitteen mukaisen palveluvuodet sisältävän asteikon alarajasta.

10 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio

Jos opettajalle annetaan määräys sidotun työtehtävänsä kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, hänelle maksetaan tunnilta palkkio, joka on 30 % opettajan tuntipalkasta. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta opinto-ohjaajiin.

III Työaika

11 § Opettajan työaika

1 mom. Kokoaikaisen opettajan vuosityöaika on 1500 tuntia.

2 mom. Vuotta lyhyemmissä työsuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on 37,5 tuntia viikossa, josta sitomattoman työajan osuus on 12 §:n mu- kainen.

Soveltamisohje

Osa-aikatyössä 1500 tunnin vuosityöaika tai 37 tuntia ja 30 minuuttia viikossa vastaa täyttä työaikaa.

Soveltamisohje

Työaika järjestetään siten, että se tasoittuu tämän momentin mukai- seen tuntimäärään työsuhteen aikana.

3 mom. AVAINOTES:n osion E kokoaikainen opettaja voi halutessaan säilyt- tää palkkatasonsa siirtyessään vuosityöaikajärjestelmään. Vastaava oikeus on myös osa-aikaisella opettajalla, jonka työsopimuksen mu- kaisen palkkatason säilyttäminen edellyttää yli 1500 tunnin vuosityö- aikaa.

Tällaisen osiosta E siirtyneen opettajan henkilökohtainen vuosityö- aika on palkkatason mukaisessa suhteessa korkeampi kuin vuosityö- ajassa olevan kokoaikaisen (1500 tuntia/vuosi) opettajan työaika.

Opettajan keskimääräinen viikkotyöaika lasketaan opettajan henkilö- kohtaisesta vuosityöajasta.

Soveltamisohje

3 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan E-osiosta siirtyneisiin opettajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa tehtävissä.

E-osiosta siirtyneeseen opettajaan, joka uudelleenvalinnassa siirtyi 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sovellettiin

3 momentin määräyksiä uudelleenvalinnan voimaan tuloon saakka. Uudelleenvalinta tuli voimaan joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, oliko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuosi- tarkastelussa.

Liite 10 Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö

12 § Opettajan sidottu ja sitomaton työaika

Opettajan vuosityöajasta vähintään 25 %:n osalta opettaja saa valita työn teke- misen ajan ja paikan (sitomaton työaika). Muu työaika on sidottua työaikaa.

Sitomattoman työajan määrän tulee perustua yksittäisen opettajan todelliseen arvioituun tarpeeseen.

Soveltamisohje

Opettajan työaikasuunnitelmassa voi olla tehtäviä, joiden osalta määritellään vain työaika, eikä sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia tarvitse erikseen määri- tellä.

Tällaisia tehtäviä voivat olla esimiestyö/tiimivastaavan tehtävät, hanke- ja kehittä- mistyö, vastuutehtävät (esim. urakointitöiden vastaava johtaja, laatuvastaava), sidosryhmäyhteistyö ja oman osaamisen kehittäminen.

13 § Sitomatonta työaikaa koskeva siirtymämääräys

1 mom. Määräys koskee opettajia, jotka ovat siirtyneet tähän liitteeseen työnantajan ottaessa vuosityöaikajärjestelmän käyttöön 1.8.2018– 1.8.2020. Muihin kuin tässä pykälässä erikseen mainittuihin siirty- neisiin opettajiin sovelletaan 12 §:n mukaista sitomattoman työajan prosenttia.

2 mom. Seuraavia sitomattoman työajan vähimmäisprosentteja sovelletaan siirtyneisiin opettajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siir- tymishetken mukaisissa tehtävissään:

Matemaattisten aineiden ja kielten opettajat 30 % Liiketalouden opettajat:

– kirjanpidon, laskentatoimen ja taloushallinnon opettaja 37 %

– ammatillisten teoria-aineiden opettaja (mm. toinen

kotimainen kieli, vieraat kielet ja matemaattiset aineet) 34 %

– äidinkielen ja kauppakirjeenvaihdon/viestinnän opettaja 43 %

Merenkulkualan opettajat:

– merenkulun ja teknillisten aineiden opettaja 30 %

– työnopetus 27 %

– navigointi- ja konevalvontaopetusta antava opettaja 35 %

– kielten opettaja 42 %

– muiden aineiden opettaja 38 %

Aikuiskoulutuskeskusta koskevien sopimusmääräysten soveltamisalasta siirtyneet opettajat 17 %

Soveltamisohje

E-osiosta siirtyneeseen opettajaan, joka uudelleenvalinnassa siirtyi 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sovellettiin tä- män pykälän määräyksiä uudelleenvalinnan voimaantuloon saakka. Sen jälkeen sitomattoman työajan vähimmäisprosentti on 12 §:n

1 momentin mukainen. Uudelleenvalinta tuli voimaan joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, oliko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.

E-osiosta vuosityöaikajärjestelmään siirtyneeseen opettajan, joka oli jo aiemmin valinnut siirtymisen (tai on muuten siirtynyt) 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sitomattoman työajan vähim- mäisprosentti muuttui automaattisesti 12 §:n 1 momentin mukaisek- si. Muutos opettajan sitomattoman työajan vähimmäisprosentissa tapahtui suunnitteluvuoden alusta lukien. Muutosajankohta oli joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, oliko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkastelussa.

Uudelleenvalinnan ja em. muutoksen voimaantulosta lukien E-osiosta siirtyneellä opettajalla tarkoitetaan tässä pykälässä vain niitä E-osiosta siirtyneitä opettajia, jotka ovat valinneet henkilökohtaisen vuosityöajan.

14 § Opinto-ohjaajan työaika

1 mom. Kokoaikaisen opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1500 tuntia.

Opinto-ohjaajan työaikasuunnitelmassa määritellään vain työaika, eikä sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia tarvitse erikseen määritellä.

2 mom. Siirtyessään vuosityöaikajärjestelmään AVAINOTES:n kokoaikainen opinto-ohjaaja voi valita 1575 tunnin henkilökohtaisen vuosityöajan. Opinto-ohjaajan keskimääräinen viikkotyöaika on tällöin 37,5 tuntia.

Soveltamisohje

Määräystä sovelletaan opinto-ohjaajiin, jotka ovat siirtyneet tähän liitteeseen viimeistään 1.8.2020.

2 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan siirtyneisiin opinto- ohjaajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa tehtävissä.

3 mom. Vuotta lyhemmissä työsuhteissa kokoaikaisen opinto-ohjaajan työ- aika on 36,25 tuntia viikossa.

Liite 10 Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö

15 § Työajan suunnittelu ja seuranta

1 mom. Työnantaja vahvistaa opettajalle ja opinto-ohjaajalle kirjallisen vuosi- työaikasuunnitelman, jossa määritellään opetus- ja ohjaustyön sisäl- tö, määrä ja opettajan muut tehtävät. Vuosityöaikasuunnitelma laadi- taan yhteistyössä opettajan kanssa ja annetaan opettajalle ennen opettajan työkauden alkua.

2 mom. Työaikaa seurataan säännöllisesti. Jos vuosityöaikasuunnitelmaa on tarpeen muuttaa, se tehdään muuttamalla vuosityöaikasuunnitelmaan kirjattuja tehtäviä.

Soveltamisohje

Työajan suunnittelu ja seuranta perustuvat paikalliseen järjestelmään. Työaikasuunnitelmaa ja työajan seurantaa koskevat tarkemmat sovel- tamisohjeet valmistellaan paikallisesti yhteistoiminnassa opetushenki- löstön edustajien kanssa.

16 § 1500 tunnin vuosityöajan ylittäminen (lisätyö)

1 mom. Kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuosityöaika voi olla 1500–1700 tuntia. Jos vuosityöaika on yli 1500 tuntia, palkka on vastaavassa suhteessa korkeampi.

Esimerkki:

Opettajan vuosityöaika on 1650 tuntia, jolloin kuukausipalkka on vä- hintään 110 % 1500 tuntia tekevän opettajan palkasta. Työajan ylitys voidaan maksaa myös 3 momentin mukaisella tuntipalkkiolla.

2 mom. Yli 1 700 tuntia ylittävä vuosityöaika edellyttää asiasta sopimista ao. opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Tästä lisätyöstä maksetaan jokai- selta tunnilta 3 momentin mukainen korvaus 50 prosentilla korotettuna.

3 mom. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125.

17 § Epämukavan työajan korvaukset

1 mom. Saman vuorokauden aikana tehtäviltä työtunneilta maksetaan ilta- lisää sen jälkeen, kun on kulunut 8 tuntia vuorokauden ensimmäisen työtehtävän alkamisesta. Työn alkamisen ja lisän maksamisen osalta ei huomioida 12 §:n mukaista sitomatonta työaikaa. Iltalisä on 50 % 16 § 3 momentin mukaisesta korvauksesta.

Soveltamisohje

Iltalisää maksetaan aikaisintaan kello 15 jälkeen

2 mom. Lauantaihin, sunnuntaihin ja arkipyhiin sekä arkipäiviin kello 22.00 ja

7.00 välille työnantajan työaikasuunnitelmaan vahvistamasta työstä maksetaan epämukavan työajan lisä, joka on 50 % 16 § 3 momentin mukaisesta korvauksesta.

3 mom. Samalta työtunnilta ei makseta työaikakorvausta kuin yhdellä 1 ja 2 momenttien mukaisella perusteella.

18 § Ammatillisessa oppilaitoksessa annettava lukion opetussuunnitelman mukainen opetus

1 mom. Jos lukion aineenopetukseen kelpoinen opettaja (asetus 986/1998, 10 §) opettaa lukion opetussuunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautu- vaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimai- sessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, hänen vuosi- työaikaansa luetaan ko. oppituntien lisäksi sitomatonta työaikaa.

2 mom. Sitomattoman työajan määrä saadaan kertomalla opetustunnit opetettavasta aineesta riippuvalla kertoimella, joka on:

äidinkielessä ja kirjallisuudessa 0,85 toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä 0,62 matematiikassa 0,56

Esimerkki:

Yhteisten tutkinnon osien äidinkielen opettaja opettaa lukiossa 10 tuntia viikossa. Vuosityöaikaan oppituntien lisäksi luettavan sitomat- toman työajan määrä saadaan kertomalla oppituntien määrä kertoi- mella 0,85.

Opettajan vuosityöaika saadaan laskemalla sidottu ja sitomaton työ- aika yhteen. Oppitunteihin (10) lisätään sitomaton työaika (0,85 x 10). Em. opetuksesta luetaan siis opettajan vuosityöaikaan 18,5 tuntia, joista 10 tuntia on sidottua ja 8,5 tuntia sitomatonta työaikaa.

Liite 10 Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö

IV Vapaajaksot

19 § Opettajan vapaajaksot

1 mom. Opettajalle on annettava 2.5.−30.9. välisenä aikana kahdeksan (8) viikon eli 56 kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso, johon työn- antaja ei saa sijoittaa työaikaa. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään kolmessa osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään neljä

(4) viikkoa. Muuna aikana opettajalle on annettava neljän (4) viikon eli 28 kalenteripäivän pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enin- tään neljässä osassa.

2 mom. E-osiosta siirtyneelle opettajalle on annettava 2.5.–30.9. välisenä aikana kuuden (6) viikon eli 42 kalenteripäivän pituinen kesävapaa- jakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään neljässä osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään kolme (3) viikkoa. Muuna aikana opettajille on annettava neljän viikon eli 28 kalenteripäivän pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enintään neljässä osassa.

Tämän momentin mukaisen opettajan kanssa voidaan sopia, että vapaajaksojen määrä määräytyy 19 § 1 momentin mukaan.

Soveltamisohje

2 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan E-osiosta siirtyviin opettajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa tehtävissä.

E-osiosta siirtyneellä opettajalla tarkoitetaan tässä pykälässä kaikkia E-osiosta vuosityöaikaan siirtyneitä opettajia.

3 mom. Työnantaja voi kuitenkin siirtää enintään yhden (1) viikon eli 7 kalen- teripäivää kesävapaajaksoa aikavälille 1.10.–1.5. tai enintään yhden viikon eli 7 kalenteripäivää muuna aikana annettavaa vapaajaksoa aikavälille 2.5.–30.9. Siirretty vapaajakso voidaan antaa erillisinä jak- sona 1 momentin jaksotusta koskevista määräyksistä riippumatta.

Siirtäminen ei voi muuttaa vapaajaksojen kokonaismäärää, joka määräytyy 1 momentin mukaisesti.

Soveltamisohje

Määräystä ei sovelleta opettajiin, joiden vapaajaksot määräytyvät 2 momentin mukaisesti.

4 mom. Opettajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajankohdista, jaksotuksesta ja määrästä toisin. Vapaajaksoja on annettava vähin- tään 10 viikkoa eli 70 kalenteripäivää suunnitteluvuodessa.

Soveltamisohje

Sopiminen on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti (esim. sähköpostitse tapahtuva sopiminen).

20 § Opinto-ohjaajan vapaajaksot

1 mom. Opinto-ohjaajalle on annettava 2.5.−30.9. välisenä aikana vähintään viiden (5) viikon eli 35 kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään neljässä osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään kolme (3) viikkoa.

2 mom. Muuna aikana opinto-ohjaajalle on annettava viiden (5) viikon eli

35 kalenteripäivän pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enintään viidessä osassa.

3 mom. Työnantaja voi kuitenkin siirtää enintään yhden (1) viikon eli 7 kalen- teripäivää kesävapaajaksoa aikavälille 1.10.–30.4. tai enintään yh- den (1) viikon eli 7 kalenteripäivää muuna aikana annettavaa vapaa- jaksoa aikavälille 2.5.–30.9. Siirretty vapaajaksoviikko voidaan antaa erillisenä jaksona 1–2 momentin mukaisista jaksotusta koskevista määräyksistä riippumatta. Siirtäminen ei voi muuttaa vapaajaksojen kokonaismäärää.

4 mom. Opinto-ohjaajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajan- kohdista ja jaksotuksesta toisin.

21 § Vapaajaksojen ajankohdan vahvistaminen

Vapaajaksojen ajankohdat vahvistetaan seuraavasti:

Vapaajakson ajankohta	Vahvistetaan viimeistään
1.8.–30.9.	31.5.
1.10.–31.12.	30.9.
1.1.–1.5.	30.11.
2.5.–31.7.	31.3.

Pöytäkirjamerkintä

Oppilaitoksen vapaajaksorytmi on oletus suunnitteluvuoden vapaajaksojen sijoittumisesta (ajankohdista, osien määrästä ja pituudesta). Vapaajaksorytmejä voi olla useita, esim. yksikkökohtaisesti.

Liite 10 Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö

Mikäli opettaja on osan suunnitteluvuotta töissä ja osan työvapaalla, on vapaa- jaksot suunniteltava ja vahvistettava koko vuodelle, myös työvapaa-aikaan.

Alustavaa tai vahvistettua tietoa vapaajaksojen sijoittumisesta tarvitaan mm. työ- ajan laskentaan.

Vapaajaksojen lopullinen sijoittuminen käy ilmi, kun vapaajaksojen ajankohdat vahvistetaan 21 §:n mukaisina määräaikoina.

22 § Vuosilomajärjestelmästä siirtyminen

Jos henkilö siirtyy vuosilomajärjestelmästä tämän liitteen mukaiseen työaika- järjestelmään, hänen lomapäiviensä katsotaan kuittaantuvan siirtymisellä tämän liitteen mukaiseen työaikajärjestelmään.

23 § Määräaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vapaajaksokorvaus

1 mom. Vuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatulle opettajalle maksetaan työ- suhteen päättyessä vapaajaksokorvaus, jonka suuruus perustuu opettajan työpäivien lukumäärään. Vapaajaksokorvausta kerryttävät kaikki opettajan työsuunnitelman mukaiset työsuhteeseen sisältyneet työpäivät (ma–pe). Opettajan vahvistetut vapaajaksopäivät eivät ole työpäiviä.

2 mom. Vapaajaksokorvauspäivien lukumäärä saadaan kertomalla opettajan edellä kuvattujen työpäivien lukumäärä luvulla 0,42, ja vapaajakso- korvaus lasketaan kertomalla opettajan päiväpalkka vapaajakso- korvauspäivien lukumäärällä.

Vuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatun opinto-ohjaajan vapaajakso- korvaus lasketaan 1 ja 2 momentin mukaisesti kuitenkin siten, että kerroin on 0,33.

3 mom. Jos työsuhteeseen on sisältynyt työaikasuunnitelmassa vahvistettuja vapaajaksopäiviä, jokainen vapaajakson kalenteripäivä (ma–su) vä- hennetään maksettavien vapaajaksokorvauspäivien lukumäärästä.

Soveltamisohje

Kun vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa ollut opetta- ja/opinto-ohjaaja siirtyy ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä saman työnantajan palveluksessa toiseen työsuhteeseen, voidaan siirtymistä edeltäneen määräaikaisen työsuhteen päättyessä sen ajal- ta maksaa vapaajaksokorvaus.

Esimerkki

Opettaja palkattiin ajalle 16.8.–17.12.2021. Viikko 42 on vahvistettu opettajan vapaajaksoviikoksi. Vapaajaksoa on 7 kalenteripäivää.

Työpäiviksi lasketaan kaikki muut päivät (ma-pe), paitsi vapaajakso- päivät. Työsuhteeseen sisältyy 85 työpäivää (ma-pe). Vapaajakso- korvaus lasketaan seuraavasti: työpäivien lukumäärä 85 x 0,42 = 35,7 vapaajaksokorvauspäivää. Tästä vähennetään syysloman va- paajakson kalenteripäivät (35,7 – 7 = 28,7). Opettajalle maksetaan

vapaajaksokorvausta 28,7 päivältä.

Kalenterikuukausi, jonka mukaan päiväpalkat määräytyvät, on palvelussuhteen päättymiskuukausi.

24 § Lomaraha

Opettajan, päätoimisen tuntiopettajan ja opinto-ohjaajan lomarahan laskenta- perusteena oleva varsinainen palkka kerrotaan luvulla 0,92.

Soveltamisohje

Lomaraha määräytyy AVAINTES 86 §:n ja AVAINOTES:n yleisen osan 17 §:n 2) kohdan a–c kohtien mukaisesti.

V Työvapaa

25 § Työvapaan vaikutus lisätuntien maksamiseen

1 mom. Opettajalle ja opinto-ohjaajalle maksetaan palkallisen työvapaan ajalta 16 §:n mukaiset lisätunnit vahvistetun työaikasuunnitelman mukaisesti.

2 mom. Työnantajan oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan

Työnantajalla ei ole AVAINOTES:n yleisen osan 21 §:n 3) kohdan 2 kohdasta poiketen oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- rahaan, lukuun ottamatta isyysrahaa, kesävapaajakson alusta lukien sen 34 ensimmäiseltä arkipäivältä.

Soveltamisohje

21 §:n 9) kohtaa sairausajan palkan lisäyksestä ei sovelleta.

Soveltamisohje 1.8.2022 voimaan tulevien sairausvakuutuslain muu- tosten jälkeen:

38 | V Työvapaa

Liite 10 Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö

Raskaus- ja vanhempainvapaan palkalliset ajanjaksot määräytyvät AVAINTES 93 § 2 momentin ja 95 § 2 momentin mukaisesti ja ovat palkallisia vain, jos työnantaja saa raskaus- ja vanhempainrahan, johon työntekijä on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.

Työnantajalla on oikeus saada maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisista raskaus- ja vanhempainrahan korvauksista.

Siltä osin, kun sairausvakuutuslain mukaiseen raskausrahaan oikeute- tun opettajan palkallinen raskaus- ja/tai vanhempainrahakausi sijoittuu kesävapaajakson 34 ensimmäisen arkipäivän ajalle, työnantaja mak- saa mainittujen raskaus- ja/tai vanhempainrahakauden osalta varsi- naisen palkan lisäksi sairausvakuu-tuslain mukaisen päivärahaosuu- den opettajalle varsinaiseen palkkaan kuulumattomana palkanosana.

26 § Osittainen hoitovapaa

Osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä so- pivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan työajaksi vahvistetaan keskimäärin 30 tuntia viikossa. Osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa sido- tusta ja sitomattomasta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat opettajan vuosityöajasta.

VI Tuntiopettajat

27 § Päätoiminen tuntiopettaja

1 mom. Tuntiopettajan, jonka vuotuinen työaika on 1500 tuntia (kokoaikaisen työaika), palkka määräytyy samoin perustein kuin 4 §:n mukaisella opettajalla.

4 11 07 00 1	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 11 07 00 2	Soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto
4 11 07 00 3	Soveltuva opistoasteen tutkinto
4 11 07 00 4	Muu soveltuva tutkinto tai koulutus

2 mom. Alle 1500 tuntia tekevän tuntiopettajan palkka on samassa suhtees- sa alempi kuin hänelle määrätty työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.

3 mom. Päätoimisen tuntiopettajan vuosityöaika on vähintään 800 tuntia työ- vuodessa tai vähintään keskimäärin 20 tuntia viikossa. Sitomattoman työajan osuus on 12 §:n mukainen.

Soveltamisohje

Tuntiopettaja katsotaan päätoimiseksi, mikäli hänellä on sidottua työtä vähintään 600 tuntia työvuodessa tai keskimäärin 15 tuntia viikossa.

Esimerkki

Opettaja palkattiin ajalle 24.8.–18.12.2020. Viikko 42 on alustavasti suunniteltu opettajan vapaajaksoviikoksi. Vapaajaksoa on 7 kalenteri- päivää. Työpäiviksi lasketaan kaikki muut päivät (ma-pe), paitsi vapaa- jaksopäivät. Työsuhteeseen sisältyy 80 työpäivää (ma-pe). Vuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on 37,5 tuntia viikossa, josta sitomattoman työajan osuus on 12 §:n 1 mo- mentin mukainen. Täysiä työviikkoja on 16, joten opettajan 100 %:n työaika on 16 * 37,5= 600 tuntia. Jos opettajalle on vahvistettu 500 työtuntia, on opettajan työaika tällöin 83,33 % täydestä työajasta (500/600).

28 § Sivutoiminen tuntiopettaja

1 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan vuosityöaika on alle 800 tuntia (keski- määrin alle 20 tuntia viikossa).

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan vähintään palkkaliitteen mukainen tuntipalkkio jokaiselta tehdyltä työtunnilta. Tuntipalkkiot sisältävät myös lomapäivien palkan ja lomarahan osuuden.

Soveltamisohje

Tuntiopettaja katsotaan sivutoimiseksi, mikäli hänellä on sidottua työtä alle 600 tuntia työvuodessa tai keskimäärin alle 15 tuntia vii- kossa.

Tuntipalkkion määrittämisessä otetaan huomioon työn vaativuus ja vastuullisuus sekä opettajan kokemus, taidot ja kyky.

Tämän pykälän sopimusmääräykset voi ottaa käyttöön aikaisintaan 1.8.2022 alkaen. Sivutoimiset tuntiopettajiin, jotka palkataan 1.11.2022 alkaen tai sen jälkeen, sovelletaan tämän pykälän määräyksiä.

Viimeistään 1.8.2023 sovelletaan sopimusmääräyksiä sivutoimisiin tuntiopettajiin, jotka on palkattu ennen uuden sopimusmääräyksen voimaan tuloa vakituiseen tai määräaikaiseen palvelussuhteeseen AVAINOTES 2020-2022 liitteen 10 tuntiopettajien sopimusmääräyk- sillä.

Liite 10 Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö

2 mom. Sivutoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan AVAINOTES:n yleisen osan 24 §:ä.

Kelpoisuusvaatimuksissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan sivu- toimisen tuntiopettaja epäpätevyysalennus määräytyy AVAINOTESin yleisen osan 5 §:n mukaan.

4 11 07 04 1	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 11 07 04 2	Soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto
4 11 07 04 3	Soveltuva opistoasteen tutkinto
4 11 07 04 4	Muu soveltuva tutkinto tai koulutus

3 mom.

4 mom. Ennen työkauden alkua opettajalle vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan työaikasuunnitelma, joka sisältää opettajan kaikki työtehtä- vät. Työaikasuunnitelmaa vahvistettaessa otetaan huomioon työ- kauden pituus ja työtehtävien ennakoitavuus. Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.

Työaikasuunnitelmassa vahvistetaan kaikki sidottu/sitomaton/sään- telemätön työaika vastaamaan todellista tarvetta. Sivutoimisiin tuntiopettajiin ei sovelleta 12 §:n mukaista sitomattoman työajan vähimmäismäärää.

Vähintään vuodeksi palkatulle sivutoimiselle tuntiopettajalle suunni- tellaan töitä enintään 40 viikolle/200 työpäivälle. Opettajan kanssa voidaan sopia työviikkojen/työpäivien määrästä toisin.

5 mom. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan epämukavan työajan lisää, jolla korotetaan opettajalle maksettavaa tuntipalkkiota 50 %. Työn alkamisen ja lisän maksamisen osalta ei huomioida 12 § 1 mom. mukaista sitomatonta työaikaa.

Saman vuorokauden aikana tehtäviltä työtunneilta maksetaan ilta- lisää sen jälkeen, kun on kulunut 8 tuntia vuorokauden ensimmäisen työantajan vahvistaman opettajan työtehtävän alkamisesta. Iltalisää maksetaan aikaisintaan kello 15 jälkeen.

Lauantaille ja sunnuntaille työnantajan vahvistamasta työstä makse- taan epämukavan työajan lisää siinä tapauksessa, että opettajan työtehtäviä on samalla kalenteriviikolla sijoitettu jollekin kalenteri- päivälle / joillekin kalenteripäiville maanantai–perjantai.

Arkipyhiin sekä arkipäiviin kello 22.00 ja 7.00 välille työnantajan työ- aikasuunnitelmaan vahvistamasta opettajan työstä maksetaan epä- mukavan työajan lisä.

Samalta työtunnilta ei makseta työaikalisää kuin yhdellä edellä mai- nitulla perusteella.

Soveltamisohje

Lauantaille ja sunnuntaille työnantajan vahvistamasta työstä ei makse- ta epämukavan työajan lisää silloin, kun opettaja on palkattu pelkäs- tään viikonlopun ajaksi perjantai–sunnuntai väliselle ajalle.

Osio D Ammattikorkeakoulut

Osio D

Ammattikorkeakoulut

1 § Soveltamisala

1 mom. Tätä osiota sovelletaan ammattikorkeakoulun yliopettajaan, lehtoriin ja tuntiopettajaan.

2 mom. Tämän sopimuksen piirissä olevien opettajien työsuhteeseen ei so- velleta lomarahaa koskevia työehtosopimuksen määräyksiä. Tämän sopimuksen piirissä oleviin sovelletaan AVAINOTES:n yleisen osan 1, 2, 6, 7, 8, 9, 21 ja 25 §.

2 § Yliopettajan ja lehtorin työaika

1 mom. Vuosityöaika on 1600 tuntia, joista vähintään 28 % osalta opettaja saa määrätä tehtävän työn ajan ja paikan.

Soveltamisohje

Yliopettajan ja lehtorin kanssa voidaan sopia 1 momentin mukaisen vuosityöajan alittamisesta.

Siirtymämääräys

Siirtymämääräystä noudatetaan tekniikan ja liikenteen koulutusalalle sijoitettuun ammattikorkeakoulun opettajaan, joka on ollut työ- suhteessa lukuvuosirytmiä noudattavassa ammattikorkeakoulussa 31.7.2020 tai kalenterivuosirytmiä noudattavassa ammattikorkea- koulussa 31.12.2020 niin kauan kuin hän on työsuhteessa samaan työnantajaan tekniikan ja liikenteen koulutusalalla:

Tekniikan ja liikenteen opettajan vuosityöajasta 37,5 %:n osalta opet- taja saa itse määrätä työn tekemisen ajan ja paikan. Tekniikan ja lii- kenteen koulutusalalla työnantaja voi sijoittaa määrättävissään olevaa työaikaa 35 viikolle. Työaikaa voidaan sijoittaa myös useammille vii- koille, siten kuin siitä sovitaan ao. opettajan kanssa. Opettajan kanssa on mahdollista sopia pienemmästä sitomattoman työajan määrästä kuitenkin siten, että sitomattoman työajan määrä on vähintään 28 %

2 mom. Opettajalle on annettava 2.5.–30.9. välisenä aikana kahdeksan vii- kon (56 kalenteripäivää) pituinen vapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Vapaajakso voidaan antaa kahdessa osassa. Luonnonvara-alan opetustyön alan luonteesta johtuen työnantaja voi poiketa edellä olevasta ajoituksesta.

3 mom. Opettajalle on annettava muulloin kuin 2.5.–30.9. neljän viikon (28 kalenteripäivää) pituinen vapaajakso ammattikorkeakoulun toimin- nan kannalta sopivana aikana (esimerkiksi joulun, uudenvuoden ja opiskelijoiden muiden lomien yhteydessä) ja se voidaan antaa enin- tään neljässä jaksossa.

4 mom. Opettajan kanssa voidaan sopia toisin vapaajakson sijoitusajan- kohdasta ja jaksotuksesta.

5 mom. Opettajalle vahvistetaan ennen työkauden alkua työaikasuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön määrän sekä opettajan muut teh- tävät. Työaikasuunnitelman toteuttamista seurataan säännöllisesti.

Soveltamisohje

Työaikasuunnitelma sisältää lisäksi työ- ja vapaajaksot.

Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työaikasuunni- telmaa esimerkiksi sen vuoksi, että tehtäviä ja niiden vaatimaa työaikaa ei ole kyetty riittävästi ennakoimaan, se tehdään poistamalla opettajalle määrättyjä tehtäviä ja työaikaa tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä teh- täviä toisiin tehtäviin tai määräämällä opettajalle lisätehtäviä ja työaikaa. Työaikasuunnitelman tulevista muutoksista on ilmoitettava opettajalle mahdollisimman pian.

6 mom. Vuosityöaika voidaan henkilön suostumuksella ylittää, jolloin kyse on lisätyöstä.

7 mom. Jos henkilö siirtyy muusta vuosilomajärjestelmästä tämän sopimuk- sen työaikajärjestelmään, hänen lomapäiviensä katsotaan kuittaan- tuvan siirtymisellä tämän liitteen mukaiseen työaikajärjestelmään.

3 § Yliopettajan ja lehtorin vähimmäispalkka

1 mom. Yliopettajan ja lehtorin vähimmäispalkka kuukaudessa määräytyy palveluvuosien mukaan siten kuin jäljempänä määrätään.

2 mom. Yliopettajan vähimmäispalkka kuukaudessa (ks. palkkaliite)

Soveltamisohje

Hinnoittelutunnukset tilastointia varten ovat seuraavat:

Koulutusala
Tekniikka ja liikenne	4 22 04 01 0
Kauppa ja hallinto	4 22 04 01 1
Muut koulutusalat	4 22 04 01 2

Osio D Ammattikorkeakoulut

3 mom. Lehtorin vähimmäispalkka kuukaudessa ilmenee palkkaliitteestä.

Soveltamisohje

Hinnoittelutunnukset tilastointia varten ovat seuraavat:

Koulutusala
Tekniikka ja liikenne	4 22 04 02 0
Kauppa ja hallinto	4 22 04 02 1
Muut koulutusalat	4 22 04 02 2

4 mom. Yliopettajan ja lehtorin vähimmäispalkka kuukaudessa saadaan II kalleusluokassa kertomalla 2–3 kohdan euromäärä luvulla 0,9951.

5 mom. Opettajan, jolla ei ole toimen kelpoisuusehdoissa säädettyä päte- vyyttä samoin kuin sellaisen opettajan, joka ei ole suorittanut vähin- tään 35 opintoviikon laajuista opettajankoulutusta tai vähintään 60 opintopisteen laajuista opettajankoulutusta, vähimmäispalkka on 6–20 prosenttia edellä olevaa pienempi. Opettajankoulutuksen puuttumisesta tehtävä vähennys ei kuitenkaan koske asetuksen 259/1995 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettua ammattikorkeakoulun perus- tana olevasta ammatillisesta oppilaitoksesta siirtynyttä opettajaa.

6 mom. Palveluaika määräytyy AVAINOTES:n yleisen osan 6 §:n 3–6 kohtien vuosisidonnaista lisää koskevan määräyksen perusteella.

4 § Työajan ylityskorvaus

Vuosityöajan ylittävästä (1600 tuntia) työaikasuunnitelmassa vahvistetusta lisätyöstä maksetaan euromääräinen varsinaiseen palkkaan kuulumaton tunti- palkkio, joka saadaan kertomalla varsinainen palkka 12:lla ja jakamalla tulos 1600:lla.

5 § Kesävapaan korvaus

Työvuotta lyhyemmäksi ajaksi otetun opettajan työsuhteen päättyessä makse- taan opettajalle kesävapaakorvauksena jokaista työsuhteen keston ammatti- korkeakoulun työpäivää (ma–pe) kohden korvaus, joka saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 0,18. Jos työsuhteeseen on sisältynyt 2.5.–30.9. välille vah- vistettuja kesävapaapäiviä, vähennetään ne kesävapaakorvaukseen oikeuttavien päivien lukumäärästä.

Soveltamisohje-esimerkki

Opettajan työsuhde kestää 25.2.–31.5.2010. Siihen sisältyy 61 ammattikorkea- koulun työpäivää (ma–pe). Opettajalle on työaikasuunnitelmassa vahvistettu yhden viikon kesävapaajakso toukokuun loppuun (ma–su, yhteensä 7 kalenteripäivää).

Opettajalle maksetaan palvelussuhteen päättyessä kesävapaan korvausta neljältä päivältä (61 x 0,18 – 7 kalenteripäivää). Kesävapaakorvauksen suuruus on siis 4 x päiväpalkka.

6 § Epämukavan työajan lisät

1 mom. Työnantajan työaikasuunnitelmassa määräämä kello 18.00–7.00 vä- liseen aikaan sijoittuva työ on ilta/yötyötä, joka korvataan ilta/yötyö- lisällä. Rahakorvauksen suuruus on ilta/yötyötunnilta vähintään 30 prosenttia 4 §:n mukaisesta tuntipalkkiosta. Työaikakorvauksesta voidaan sopia opettajan kanssa toisin.

2 mom. Työnantajan lauantaihin, sunnuntaihin ja arkipyhään työaikasuunni- telmassa määräämä työ on viikonlopputyötä, joka korvataan viikon- loppu/arkipyhälisällä. Rahakorvauksen suuruus on viikonloppu-/arki- pyhätunnilta vähintään 50 prosenttia 4 §:n mukaisesta tuntipalkkios- ta. Työaikakorvauksesta voidaan sopia opettajan kanssa toisin.

7 § Täyttä työaikaa tekevä tuntiopettaja

1 mom. Tuntiopettajan, jonka vuotuinen työaika on 2 § 1 kohdan mukainen, palkka määräytyy samoin perustein kuin lehtorin toimen haltijalla.

2 mom. Tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ovat samat kuin vastaavalla toimenhaltijalla.

7 b § Osa-aikainen tuntiopettaja

1 mom. Osa-aikaisen tuntiopettajan vuosityöaika on vähintään 760 tuntia työ- vuodessa tai vähintään keskimäärin 19 tuntia viikossa. Tuntiopetta- jan omavalintaisen työajan ja -paikan osuus on 28 % vahvistetusta työajasta, kuitenkin enintään 448 tuntia.

2 mom. Osa-aikaisen tuntiopettajan palkka määräytyy 3 §:n 3 momentin mukaan, ja se on samassa suhteessa alempi kuin tuntiopettajalle määrätty työaika on täyttä lehtorin työaikaa (1600 h) lyhyempi.

Soveltamisohje

Osa-aikainen tuntiopettaja, jonka työaika on vähintään 760 tuntia vuodessa tai keskimäärin 19 tuntia viikossa, on päätoimisessa työ- suhteessa.

Osa-aikaisen tuntiopettajan hinnoittelutunnukset määräytyvät edellä olevan 3 §:n 3 momentin mukaisesti.

Osio D Ammattikorkeakoulut

Tämän liitteen mukaiseen tuntiopettajaan ei sovelleta AVAINOTES:n yleisen osan 23 §.

7 c § Sivutoiminen tuntiopettaja

1 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan säännöllinen työaika on alle 19 tuntia viikossa.

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan tuntipalkkio jokaiselta pide- tyltä opetustunnilta. Tuntipalkan määräämisessä tulee ottaa huo- mioon opetustyön vaativuus ja vastuullisuus sekä opettajan taito ja kyky.

2 mom. poistettu

8 § Saatavuuslisä

1 mom. Opettajan peruspalkan tasoon vaikuttaa mm. työvoiman saatavuus kyseisellä ammattialalla sekä paikkakunnan ja ao. ammattialan yleiseen palkkatasoon liittyvät ongelmat.

2 mom. Tekniikan alan opettajalla, jonka tehtäviin kuuluu pääosin ammatti- opintojen järjestäminen, euromääräinen saatavuuslisä saadaan kertomalla opettajan vähimmäispalkka seuraavilla kertoimilla:

	Yliopettaja	Lehtori
Alkupalkka	0,239	0,239
5 vuoden jälkeen	0,231	0,226
10 vuoden jälkeen	0,213	0,207
15 vuoden jälkeen	0,193	0,189
20 vuoden jälkeen	0,181	0,179

Soveltamisohje

Kerrottava vähimmäispalkka on osa-aikaisilla osapalkka ja epäpäte- villä epäpätevyysalennuksella vähennetty palkka.

9 § Siirtymämääräys

Sellaisen ammattikorkeakoulun palvelussuhteessa olevan tekniikan ja liikenteen alan opettajan, johon ei sovelleta 8 §:n 2 kohtaa, vähimmäispalkka määräytyy PTYOTES 2005–2007 mukaan niin kauan kuin hän hoitaa ao. tehtävää katkea- mattomassa palvelussuhteessa saman työnantajan palveluksessa

Osio E

Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus

1 § Soveltamisala

1 Tätä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat

– rehtorit ja apulaisrehtorit

– kokoaikaiset opettajat

– osa-aikaiset opettajat

– sivutoimiset tuntiopettajat sekä

– koulutuksen/opetuksen suunnittelijat, joiden työsopimuksen mukaisiin tehtäviin kuuluu myös opetusta.

Pöytäkirjamerkintä

Ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstöä koskee AVAINOTES Osio C. Ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia (Osio E) koskevia sopimusmääräyksiä voi kuitenkin edelleen soveltaa ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opetus- henkilöstöön kuten aikaisemmin (AVAINOTES 2017–2018). Sopijaosapuolten ei ole tarkoitus muuttaa vakiintuneita käytäntöjä.

Ammatillisella aikuiskoulutuskeskuksella tarkoitetaan oppilaitosta, jossa tarjo- taan pääsääntöisesti aikuisopiskelijoille ammattitutkintoihin tai erikoisammatti- tutkintoihin johtavaa koulutusta tai sellaista koulutusta, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen (esim. ammatillista osaamista syventävä tai täydentävä koulutus).

Työnantaja voi tarjota ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa opettavalle ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opettajalle työtunteja myös ammatillises- sa oppilaitoksessa. Tällöin opettaja saa valita työn tekemisen ajan ja paikan ammatilliseen oppilaitokseen kohdistuvista työtunneista vähintään 25 %:n osalta.

E-osion opettajan työajasta pääosan on kuitenkin kohdistuttava aikuiskoulutus- keskukseen.

Osio E Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus

2 Rehtorin ja apulaisrehtorin työsuhteen ehdot määräytyvät AVAINTES:n mu- kaan. Vuosisidonnainen lisä määräytyy kuitenkin yleisen osan II luvun 6 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat:

5 v.	8 v.	10 v.
		5 %

3 Kokoaikaisiin ja osa-aikaisiin opettajiin noudatetaan seuraavia AVAINTES:n määräyksiä:

1. luku Yleinen osa

4 § Työnantajan yleiset oikeudet

5 § Työsuhde: työsopimuksen muoto ja kesto, koeaika, lääkärin- todistuksen esittäminen ja työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen

6 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet

2. luku Palkkaus

12 § Päiväpalkka vajaalta kalenterikuukaudelta 13 § Peruspalkka (soveltuvin osin)

16 § Siirto muuhun työhön

20 § Määräaikainen palkanlisä 22 § Tulospalkkio

24 § Palkanmaksu

(Poikkeus: Osa-aikaiselle opettajalle maksetaan palkka viimeistään seuraavan kuukauden 16. kalenteripäivänä. Paikallisesti voidaan sopia AVAINTES:n 24 §:n soveltamisesta myös em. tapauksessa.)

26 § Työnantajan saatavan kuittausoikeus

40 ja 41 § soveltuvin osin. Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa-ajankorvausten suorittamisajankohta

3. luku Työaika

28 § 2 ja 3 mom.: Työaika/Eräitä erityistilanteita

28 § 5 ja 6 mom.: Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin kuuluneen ajan lukeminen työaikaan

4. luku Vuosiloma

Vuosilomapalkkaa laskettaessa AVAINTES:n mukaisena varsinaisena kuukausipalkkana pidetään peruspalkkaa. Vuosilomaluvun 82 §:n 4 momentin mukaista vuosilomapalkan lisäystä laskettaessa otetaan AVAINTES:n määräyksistä poiketen huomioon tämän liitteen 2 §:n 2 kohdan mukaiset ilta-, lauantai-, sunnuntai- ja yötyökorvaukset.

5. luku Työloma lukuun ottamatta sairauspoissaoloa (sovelletaan AVAINOTES:n yleistä osaa)

6. luku Luottamusmiehet

7. luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen Liite 2 Matkakustannusten korvaukset.

Kokoaikaisiin ja osa-aikaisiin opettajiin noudatetaan lisäksi seuraavia AVAINOTES:n yleisen osan määräyksiä 6 § vuosisidonnainen lisä ja kielilisä 9 §.

4 Sivutoimisiin tuntiopettajiin noudatetaan seuraavia AVAINTES:n määräyksiä:

Allekirjoituspöytäkirja 8 §: Sopimuksen suhde aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin

1. luku Yleinen osa

4 § Työnantajan yleiset oikeudet

5 § Työsuhde: työsopimuksen muoto ja kesto, koe-aika, lääkärin- todistuksen esittäminen ja työsuhteen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen

6 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet

2. luku Palkkaus

24 § Palkanmaksu

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan palkka viimeistään seuraavan kuukauden 16. kalenteripäivänä.

5. luku Työloma lukuun ottamatta sairauspoissaoloa (sovelletaan AVAINOTES:n yleistä osaa) ja 100 ja 101 §:ää (opintovapaa, täydennyskoulutus)

6. luku Luottamusmiehet

7. luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen Liite 2 Matkakustannusten korvaukset.

2 § Koko- ja osa-aikainen opettaja

Koko- ja osa-aikaisen opettajan työaika on seuraava:

1 Säännöllinen viikoittainen työaika:

kokoaikainen opettaja 38 tuntia 15 minuuttia

osa-aikainen opettaja 16–38 tuntia 15 minuuttia

Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää siten, että se tasoittuu tämän osion mukaiseen tuntimäärään enintään 1 vuoden tasoittumisjakson aikana.

Tasoittumisjakson työaika voidaan ylittää (lisätyö).

Arkipyhäviikkojen työaika määräytyy soveltuvin osin AVAINTES:n 3 luvun 47

§:n mukaisesti. Jos osa-aikaisen opettajan palkkaus määrätään kuukausittain erikseen laskettavan työajan perusteella, otetaan huomioon myös arkipyhät.

Ennen työkauden alkua opettajalle vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan työaikasuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön määrän sekä työn- antajan määräämät muut tehtävät. Työaikasuunnitelmaa vahvistettaessa otetaan huomioon työkauden pituus sekä työtehtävien ennakoitavuus.

Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.

Osio E Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus

2 Työaikakorvaukset

Edellä 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu lisätyö korvataan maksamalla opettajalle tuntia kohden palkka, joka saadaan siten, että opettajan 3 §:n mukaan mää- räytyvä kuukausipalkka jaetaan luvulla 163. Osa-aikaisen opettajan tuntipal- kan määräämisessä käytetään sitä kokoaikaisen opettajan kuukausipalkkaa, josta ao. opettajan osa-aikapalkka on laskettu.

Jos maanantain ja perjantain välinen säännöllinen työaika sijoitetaan klo 18.00–22.00 väliseen aikaan, maksetaan näistä tunneista 15 % rahakorvaus (iltatyökorvaus). Sama korvaus maksetaan lauantaisin klo 07.00–18.00 väli- senä aikana tehdystä työstä (lauantaityökorvaus). Yöllä klo 22.00–07.00 väli- senä aikana tehdystä työstä maksetaan 30 % rahakorvaus (yötyökorvaus). Sunnuntaisin tehdystä työstä maksetaan 50 % rahakorvaus (sunnuntaityö- korvaus). Sama korvaus maksetaan lauantaina klo 18.00–24.00 välisenä aikana tehdystä työstä.

Kukin em. rahakorvauksista lasketaan 3 §:n mukaisesta tuntipalkasta ja ne on maksettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Rahakorvauksen sijasta voidaan antaa myös vastaava vapaa.

3 § Palkkaus

Kelpoisuusehdot täyttävän opettajan palkkahinnoittelu, (ks. palkkaliite).

4 30 04 00 4	Ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 30 04 00 5	Korkeakoulututkinto tai insinöörin tutkinto
4 30 04 00 6	Opistoasteen tutkinto
4 30 04 00 7	Muu tutkinto

Palveluaika määräytyy AVAINOTES:n yleisen osan 6 §:n 3–6 kohtien vuosisidonnaista lisää koskevan määräyksen perusteella. Palvelusvuodet ovat edellä taulukossa.

Soveltamisohje

Jos opettajalla ei ole opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaista ammatilliselle koulutukselle määriteltyä kelpoisuutta, noudatetaan edellä olevia asteikkoja enintään 20 %:lla alennettuina.

Osa-aikaisen opettajan kuukausipalkka on siinä suhteessa kokoaikaisen opetta- jan palkkaa alempi kuin hänen viikoittainen työaikansa on kokoaikaisen opettajan työaikaa lyhyempi.

Jos osa-aikaisen opettajan palkallisen työloman viikoittaista työaikaa ei ole tie- dossa, maksetaan opettajalle palkka edellisen vuosineljänneksen keskimääräi- sen työajan mukaan.

Jos opettajan palkallisen työloman viikoittaista työaikaa ei ole tiedossa ja opettaja on ollut työlomalla edellisen vuosineljänneksen ajan, maksetaan työloman palkka työlomaa edeltävän 12 kuukauden ajanjakson keskimääräisen työajan mukaan. Keskimääräisen työajan laskennassa huomioidaan tosiasiallinen työaika. Opetta- jalle maksetaan kuitenkin aina vähintään työsopimuksen mukainen palkka. Jos opettaja on ollut työlomalla koko edeltävän 12 kuukauden ajan, maksetaan työ- sopimuksen mukainen palkka.

4 § Sivutoimiset tuntiopettajat

1 Sivutoimisen tuntiopettajan säännöllinen työaika on alle 16 tuntia viikossa.

Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan jokaiselta pidetyltä oppitunnilta erik- seen sovittu tuntipalkka. Tuntipalkan määräämisessä tulee ottaa huomioon opetustyön vaativuus ja vastuullisuus sekä opettajan taito ja kyky.

Sivutoimisella tuntiopettajalla on oikeus työsopimuslain nojalla sairausajan palkkaan ja vuosilomalain nojalla vuosilomaan ja/tai lomakorvaukseen.

Tuntipalkkiota tarkistetaan yleiskorotusta vastaavasti.

2 Kohta 2 poistettu.

Xxxx X Xxxxx sivistystyö ja taiteen perusopetus

Osio F

Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus

Liite 1 Kansalaisopistot

Rehtorit

1 § Rehtorin vähimmäisperuspalkka ja opetusvelvollisuus

1 Rehtorin (4 06 01 00 1) vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite).

2 Opetusvelvollisuus on enintään 100 tuntia vuodessa.

2 § Työaika ja vuosiloma

Rehtorin työaika ja vuosiloma määräytyvät yleisen osan 15 ja 17 §:n mukaisesti.

Apulaisrehtorit

3 § Kokonaispalkkauksessa olevan apulaisrehtorin toimenhaltijan vähimmäisperuspalkka ja opetusvelvollisuus

1 Apulaisrehtorin (4 06 02 00 2) vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite).

2 Apulaisrehtorin opetusvelvollisuus on 150 tuntia työvuodessa.

4 § Työaika ja vuosiloma

Apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma määräytyvät samojen perusteiden mukai- sesti kuin rehtorin työaika ja vuosiloma.

Rehtorit | 53

Opettajat

5 § Opettajan hinnoittelutunnukset ja vähimmäisperuspalkka

Ks. palkkaliite.

4 06 04 00 6	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 06 04 00 7	Muu tutkinto

6 § Opetusvelvollisuus

1 Opettaja on velvollinen opettamaan seuraavan opetustuntien määrän vuodessa:

– yhteiskunnallisten aineiden, kasvatustieteellisten aineiden, äidinkielen, toi- sen kotimaisen kielen, vieraan kielen sekä matemaattisluonnontieteellisen aineen opettaja 530 tuntia

– muut 580 tuntia.

2 Jos opettaja opettaa useampia aineita, joiden tuntimäärät ovat erilaiset, laske- taan hänen opetustuntiensa määrä vuodessa eri aineiden mukaan painotettuna.

3 Opetusvelvollisuuteen kuuluvan opetustunnin pituus lasketaan 45 minuutin mukaan. Opetustunteina suoritettavaan työvelvollisuuteen sisältyy opetuksen valmistelu samoin kuin opetukseen kuuluvien kertaus, kokeiden ja muiden tehtävien valmistus ja korjaus sekä osallistuminen opettajainkokouksiin.

7 § Muu työvelvollisuus

1 Opettajan muun työvelvollisuuden määrä on 350 tuntia työvuodessa. Jos opettaja eri toimipisteeseen matkustamisen johdosta matkustaa viikossa keskimäärin 200 kilometriä, luetaan matkustamiseen käytetystä ajasta enin- tään 75 tuntia vuodessa muuhun työvelvollisuuteen.

Jos opetusvelvollisuus määrätään pienemmäksi kuin 6 §:ssä on mainittu, lisä- tään muuta työvelvollisuutta 1 ½ tuntia jokaista vähennettyä opetustuntia koh- den. Opetusvelvollisuus voidaan opettajan suostumuksin vahvistaa myös suu- remmaksi työvuodeksi kerrallaan, jolloin muuta työvelvollisuutta vähennetään 1 ½ tuntia jokaista lisättyä opetustuntia kohden. Tällöin muu työvelvollisuus on vähintään 200 tuntia työvuodessa.

Tarvittaessa opettaja voi opettaa 150 tuntia vuotuista opetustuntimäärää enemmän. Ylimääräisestä opetuksesta sovitaan opettajan kanssa. Ylimääräi- nen opetus korvataan tuntipalkkiona ja yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen kuukausipalkka luvulla 103.

54 | Opettajat

Osio F Liite 1 Kansalaisopistot

2 Muuhun työvelvollisuuteen kuuluvan tunnin pituus lasketaan 60 minuutin mukaan.

3 Opettajan muuhun työvelvollisuuteen kuuluvat opiston erityisluonteesta johtuen yleiset järjestelyt, opetussuunnitelman laatiminen, opetuksen kehittä- minen, opiskelijan ohjaus, opistolaiskuntatoimintaan osallistuminen sekä muut samantapaiset tehtävät.

8 § Loppiaisen vaikutus opetustyövelvollisuuteen

Kansalais- ja työväenopiston päätoimisen opettajan työ- ja opetusvelvollisuutta vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen johdosta laskennallisesti yhden päivän työ- ja opetusvelvollisuutta vastaavin osin.

9 § Opetusvelvollisuuden huojennukset

1 Apulaisrehtorin tehtävät

Jos opettaja on määrätty apulaisrehtoriksi, työnantaja voi huojentaa hänen opetustuntimääräänsä vähintään 400 tunniksi. Jos opettaja on määrätty apulaisrehtoriksi opistoon, jossa opetustuntien määrä on alle 11 000 ja jossa päätoimisia opettajan toimenhaltijoita on vähintään neljä, työnantaja voi huo- jentaa opettajan opetustuntien määrää vähintään 300 tunniksi. Jos opistossa on yli 5 000 opiskelijaa, työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntimää- rää, jos hallinnollisten tehtävien määrä antaa alentamiseen erittäin pätevät perusteet, vähintään 200 tunniksi.

2 Erityistehtävät

Jos opettajalle on määrätty erityistehtäviä, jotka rajoittavat opetustuntien pitä- mistä, työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntimäärää vähintään 400 tunniksi.

3 Osastonjohtaja

Jos opettaja on määrätty osastonjohtajaksi, työnantaja voi huojentaa hänen opetustuntimääräänsä vähintään 400 tunniksi. Jos osastonjohtajaksi määrä- tyn opettajan hallinnollisten tehtävien määrä antaa alentamiselle erittäin päte- vät perusteet, työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntien määrää vähin- tään 150 tunniksi.

Jos kuitenkin osastossa on yli 2 000 opiskelijaa, työnantaja voi huojentaa osastonjohtajan opetustuntien määrän vähintään 150 tunniksi, mikäli hallin- nollisten tehtävien määrä antaa siihen erittäin pätevät perusteet.

4 Opetusalan johtava opettaja

Jos opistossa on vähintään 11 000 opetustuntia vuodessa, työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntien määrää vähintään 200 tunniksi, jos opetta- ja toimii oman opetusalansa johtavana opettajana, jolle opistossa on erityises- ti keskitetty opetusalansa opetuksen ja oppimateriaalien kehittäminen sekä tuntiopettajien ohjaus.

Opettajat | 55

10 § Vuosisidonnainen lisä

Rehtorin, apulaisrehtorin ja päätoimisen opettajan vuosisidonnaiseen lisään oi- keuttava aika ja sen laskenta määräytyvät yleisen osan mukaan. Siihen oikeutta- vat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

Voimassa 31.7.2023 asti

	5 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori		6 %	2 %	6 %
Apulaisrehtori		6 %	3 %	6 %
Opettaja	6 %	2 %	5 %	6 %

Voimassa 1.8.2023 alkaen

	5 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori		6 %	2 %	6 %
Apulaisrehtori		6 %	3 %	6 %
Opettaja	5 %	2 %	5 %	6 %

Soveltamisohje

Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaan kertomalla hinnoittelu- tunnuksen mukainen vähimmäisperuspalkka tai asteikkopalkkauksessa asteikon alaraja vuosisidonnaisen lisän prosenttien mukaisilla kertoimilla (esim. 6 % = 1,06) pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa. Laskenta tehdään siis korkoa korolle -periaatteella.

Jos rehtorin, apulaisrehtorin tai opettajan peruspalkkaa on alennettu kelpoisuuden puuttumisen vuoksi, vuosisidonnaisen lisän vaikutus lasketaan tästä alennetusta vähimmäisperuspalkasta.

Tuntiopettajat

11 § Palkkioperusteet

1 Tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ja tuntipalkkioperusteet (ks. palkkaliite)

4 06 07 03 3	Soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut tuntiopettaja
4 06 07 03 4	Alemman korkeakoulututkinnon, voimistelun-, kuvaamataidon-, musiikin-, kotitalous-, kotiteollisuus- ja käsityöopettajan tutkinnon tai opistoinsinöörin tutkinnon suorittanut tuntiopettaja
4 06 07 03 5	Muu tutkinto

Osio F Liite 1 Kansalaisopistot

Soveltamisohje

Kansanopiston ja kansalaisopiston päätoimisen opettajan kelpoisuuden omaa- valle tuntiopettajalle sekä tuntiopettajalle, joka on suorittanut aikuiskasvatuksen approbatur-arvosanan tai aikuiskasvatuksen perusopintojen tutkinnon ja opetta- nut yhteensä vähintään kaksi vuotta opistossa opettaen tänä aikana yhteensä vähintään 100 tuntia, maksetaan lisäpätevyydestä tuntipalkkio 10 % korkeam- pana kuin muutoin.

2 Alansa opetusta antavan taiteilijan palkkioperuste määräytyy a)- – c)-kohdan mukaan riippuen siitä arvostuksesta ja tunnustuksesta, minkä taiteilija työllään on maan rajojen ulkopuolella, valtakunnallisesti tai alueellisesti saavuttanut.

3 Kuoron- ja orkesterinjohtaja. Opiston kuoron- ja orkesterinjohtajalla makse- taan tuntipalkkio 1 b) -kohdan perusteen mukaan, ellei hänen palkkioperus- teeseensa ole sovellettava 1 a) -kohdan määräystä.

11 a § Poistettu

12 § Työsuhteen alkaminen

1 Työsuhteen alkamisessa noudatetaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehto- sopimuksen (AVAINTES) 1 luvun 5 §:n määräyksiä.

2 Tuntiopettaja otetaan tässä sopimuksessa mainittua opetusta antamaan. Tuntiopettajan velvollisuuteen kuuluu oppitunnin valmistelu, oppitunnin pito, oppituntiin välittömästi liittyvät muut työt sekä osallistuminen opiston ohje- säännön mukaisiin opettajainkokouksiin.

3 Oppitunnin pituus on 45 minuuttia.

4 Tuntiopettaja on tarvittaessa tilapäisesti velvollinen suorittamaan myös muita sellaisia opiston toiminta- ja opetussuunnitelmassa vahvistettuja tehtäviä, jot- ka kiinteästi liittyvät opiston toimintaan hänen omalla alallaan ja jotka hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella voidaan katsoa hänelle sopi- viksi. Palkkio näistä tehtävistä määräytyy 11 §:n mukaan.

5 Edellä tarkoitetun muun kuin oppitunnin pituus on 60 minuuttia.

13 § Vuosilomakorvaus

1 Tuntiopettajan oikeus lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain säännösten perusteella.

2 Vuosilomakorvaus maksetaan opiston työkauden tai työsuhteen päättyessä.

3 Vuosilomakorvauksesta on annettava tuntiopettajalle laskelma, jossa on selvi- tys korvauksen perusteesta.

14 § Lomaraha

1 Keskimäärin vähintään 16 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle makse- taan lomaraha. Keskimääräisen viikkotuntimäärän toteamisessa käytetään tasoitusjaksona kalenterikuukautta.

2 Lomarahan maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että tuntiopettajalla on vähintään 14 työssäolopäiviä kalenterikuukaudessa.

15 § Xxxxxxxxxxx ja äitiysvapaan / raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän palkka

1 Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle xxxxx- xxxx äitiysvapaa-ajan ja sairausajan palkkaa.

Soveltamisohje 1.8.2022 voimaan tulevien sairausvakuutuslain muutosten jälkeen: Kohdassa 1 tarkoitetulle raskausvapaaseen oikeutetulle opettajalle maksetaan raskaus- ja vanhempainvapaa-ajan palkkaa AVAINTES 93 § 2 momentin ja 95 § 2 momentin mukaan, jos työnantaja saa raskaus- ja van- hempainrahan, johon työntekijä on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.

Työnantajalla on oikeus saada maksettua palkkaa vastaava osa sairaus- vakuutuslain mukaisista raskaus- ja vanhempainrahan korvauksista.

2 Karenssiaikoja laskettaessa katsotaan tuntiopettajan palvelus yhtäjaksoiseksi, jo hän on ollut oman opistonsa palveluksessa edellisen varsinaisen työkauden loppuun asti opettaen tällöin keskimäärin 14 tuntia viikossa.

3 Muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen tuntiopettajien oikeus äitiysvapaaseen / raskaus- ja vanhempainvapaaseen ja palkalliseen sairausaikaan määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.

16 § Matkakustannusten korvaus

1 Tuntiopettajan oikeus matkakustannusten korvauksiin määräytyy AVAINTES:n määräysten mukaan, kuitenkin seuraavin poikkeuksin.

2 Muussa kuin opiston sijaintikunnassa asuvalle tuntiopettajalle maksetaan matkakustannusten korvaukset tuntiopettajan matkasta kunnan ulkopuolella sijaitsevasta asunnosta tai hänen kunnan ulkopuolella sijaitsevasta toimipaikas- taan opiston työpisteeseen siltä osin kuin matkan pituus ylittää kuusi kilometriä. Samoin perustein korvataan matka takaisin sekä maksetaan päivärahaa.

3 Samassa kunnassa asuvalle tuntiopettajalle maksetaan matkakustannusten

Osio F Liite 1 Kansalaisopistot

korvaukset tuntiopettajan asunnosta tai toimipaikasta opiston työpisteeseen, kuitenkin enintään siltä osin kuin matka ylittää kuusi kilometriä. Samoin perus- tein korvataan matka takaisin.

17 § Palkanmaksu

1 Palkanmaksukausi on yksi kalenterikuukausi. Palkka maksetaan viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana. Palkka saadaan maksaa pankin välityksellä. Jos tuntiopettaja osoittaa paikkakunnalla sijaitsevan pankin tai muun rahalaitoksen, on palkka maksettava tähän rahalaitokseen.

2 Jos palkka erääntyy maksettavaksi pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona taikka arkilauantaina, pidetään edellistä muuta arkipäivää erääntymispäivänä.

3 Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkansaajalle laskelma, jossa on yksityiskohtainen selvitys palkan perusteista, sen suuruudesta sekä palkan- pidätyksistä eri tarkoituksiin.

18 § Siirtymämääräys 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirrettävälle opettajalle

1 Jos opettajan toimenhaltijan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.12.2005 on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.1.2006 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen palkanlisä.

2 Henkilökohtainen palkanlisä poistuu toimen tehtäväkohtaisessa peruspalkas- sa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai toimenhaltijan siirtyessä muuhun toimeen.

Soveltamisohje

Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostuneiden henkilö- kohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökohtaista lisää.

19 § Siirtymäkauden lisä

1 Jos apulaisrehtorina toimivan opettajan tai tohtorin tutkintolisää saaneen reh- torin tai opettajan kokonaisansio 31.8.2007 voimassa olleen PTYOTES:n 2005–2007 sopimusmääräysten mukaan on suurempi kuin samasta tehtäväs- tä 1.9.2007 laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilö- kohtainen siirtymäkauden lisä.

2 Tämän pykälän henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu toimen perus- palkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai toimenhaltijan siirtyessä muu- hun toimeen.

Soveltamisohje

Peruspalkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia. Muuhun toimeen siirtymisestä on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan apulaisrehtorin tehtävä. Myös muu olosuhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muodostunut, poistaa siirtymäkauden lisää.

Osio F Liite 2 Musiikkioppilaitokset

Osio F

Liite 2 Musiikkioppilaitokset

Rehtorit ja apulaisrehtorit

1 § Rehtorin ja apulaisrehtorin vähimmäisperuspalkka ja opetusvelvollisuus

1 Rehtorin (4 08 01 00 2) vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite).

2 Rehtorin opetusvelvollisuus on 70–350 tuntia vuodessa.

3 Apulaisrehtorin (4 08 02 00 5) vähimmäisperuspalkka ks. palkkaliite

4 Apulaisrehtorin opetusvelvollisuus on 70–455 tuntia vuodessa.

2 § Työaika ja vuosiloma

Työaika ja vuosiloma määräytyvät yleisen osan 15 ja 17 §:n mukaisesti.

3 § Apulaisrehtorina toimivan opettajan opetusvelvollisuus

Apulaisrehtorina toimivan opettajan opetusvelvollisuus on 350–560 tuntia vuodessa.

Rehtorit ja apulaisrehtorit | 61

Opettajat

4 § Opettajan hinnoittelutunnukset, opetusvelvollisuudet ja vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite)

1 Musiikin perusopetuksen opettaja

		Opetus- velvollisuus tuntia/viikko	Opetus- velvollisuus tuntia/vuosi
4 08 04 01 2	Soveltuva ylempi korkeakoulu- tutkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	23	805
4 08 04 01 4	Soveltuva ammattikorkeakoulu- tutkinto, konservatorion jatko- tutkinto tai entinen lehtorin kelpoisuus	23	805
4 08 04 01 3	Muu soveltuva tutkinto tai entinen opettajan kelpoisuus	24	840

2 Ammatillinen koulutuksen lehtori (II aste)

Opetus- velvollisuus tuntia/viikko

Opetus- velvollisuus tuntia/vuosi

4 08 04 00 8

Soveltuva ylempi korkeakoulu- tutkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto

770

4 08 04 00 9

Muu soveltuva tutkinto

770

3 Opetusvelvollisuus voidaan määrätä tarvittaessa vuotuisena.

Pöytäkirjamerkintä

Opettajalla tarkoitetaan myös säestäjää.

5 § Sivutoimipisteen johtaja

Sivutoimipisteen johtajaksi määrätylle opettajalle maksetaan tästä tehtävästä seuraava lisäpalkkio:

Sivutoimipisteen oppilaiden lukumäärä	Korvaus viikkotunteina
20–50	1
51–100	2
101–200	3
201–	4

Osio F Liite 2 Musiikkioppilaitokset

6 § Sivutoimipisteen opetus

Jos opettaja määrätään opettamaan pääkoulun lisäksi yhdessä tai useammassa sivutoimipisteessä, sivutoimipisteen opetuslisä saadaan kertomalla 4 §:n 1 koh- dan mukainen vähimmäisperuspalkka kertoimella 0,03–0,07 opettajan pääkoulul- ta tai asunnosta sivutoimipisteeseen/-pisteisiin viikoittain kuljettavan matkan pituuden perusteella seuraavasti:

Matkakilometrit viikossa	Kerroin
100–149	0,03
150–199	0,05
200 tai enemmän	0,07

Soveltamisohje

Matkakilometrit lasketaan pääsääntöisesti pääkoulun ja sivutoimipisteen tai -pistei- den välisiltä edestakaisilta matkoilta, kuitenkin enintään todellisilta matkoilta, lyhin- tä käyttökelpoista matkareittiä käyttäen. Toisin sanoen, jos opettajan matka asun- nosta sivutoimipisteeseen on lyhyempi kuin matka pääkoululta sivutoimipisteeseen ja opettajan sivutoimipisteeseen kulkema matka alkaa asunnosta, lasketaan matkakilometrit todellisuudessa kuljetun matkan mukaan asunnosta sivutoimi- pisteeseen. Merkitystä ei ole, opettaako opettaja saman päivänä aikana vain sivu- toimipisteessä tai sivutoimipisteen lisäksi myös pääkoulussa.

6 a § Tohtorin tutkintolisä

Jos musiikkioppilaitoksen rehtori tai opettaja on suorittanut tohtorin tutkinnon, sii- tä maksettava lisä saadaan kertoimella tehtävänimikkeen hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka kertoimella 0,03.

7 § Opettajan ylituntipalkkio

1 Opettajantoimen haltijalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkioperuste on 4 §:n 1 tai 2 kohdan mukaan määräy- tyvä ao. kalleusluokan mukainen peruspalkka (jossa otetaan lisäksi huomioon 6 §:n mukainen lisä).

Soveltamisohje

Jos opettajan peruspalkka on epäpätevyyden perusteella alempi, ylituntipalkkio lasketaan alennetusta peruspalkasta.

2 Vuosiviikkoylituntipalkkio maksetaan vuoden jokaisena kuukautena opettajal- le, jolle on vahvistettu yksi ylitunti viikossa lukuvuoden kaikille työviikoille.

Soveltamisohje

Vuosiviikkoylituntina maksettava palkkio tarkoittaa sitä, että yhden viikoittaisen ylitunnin maksatus tasoitetaan 12 kuukaudelle. Ylitunteja on oltava musiikki- oppilaitoksessa 35 tuntia.

3 Vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa saadaan seuraavasti:

ylituntipalkkioperuste x 0,90

toimen opetusvelvollisuus

4 Vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan toimen peruspalkan ja opetusvelvollisuu- den perusteella. Peruspalkassa ei oteta huomioon toimenhaltijalle myönnetty- jä vuosisidonnaista lisää, määrävuosikorotuksia, eikä muutakaan henkilö- kohtaista lisää. Opetusvelvollisuus on toimen opetusvelvollisuus, johon ei vaikuta toimenhaltijan opetusvelvollisuuden huojennus.

5 Jos ylituntien lukumäärä on pienempi kuin työviikkojen lukumäärä, maksetaan palkkio pidetyiltä ylitunneilta.

Soveltamisohje

Pidetyn tunnin hinta sisältää myös oppilaitoksen loma-aikojen palkkaosuuden.

6 Yhden yksittäisen ylitunnin hinta (kertatuntipalkkio) saadaan siten, että vuosi- viikkoylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se luvulla 12 ja tulos jaetaan luvulla 35.

8 § Matkakustannusten korvaaminen

Opettajalle maksetaan korvausta AVAINTES:n mukaan siirtymisestä musiikki- oppilaitoksen toimipisteestä toiseen aiheutuneista matkakustannuksista.

9 § Työaika

1 Opettajan työ ja muu työ suunnitellaan enintään 38 viikolle. Opetustyö pyri- tään suunnittelemaan enintään 35 viikolle. Työviikko on viisipäiväinen. Päivis- tä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.

2 Muuhun työhön kuuluu opetuksen kehittäminen ja muut työnantajan määrää- mät vastaavan tasoiset oppitunteihin välittömästi liittymättömät tehtävät. Muun työn vuotuinen työaika on 90 tuntia ja tunnin pituus 60 minuuttia.

3 Muun työn asemasta opettaja voidaan määrätä opettamaan yli 35 työviikkoa. Tällöin yksi opetustunti lyhentää muuta työtä 1,5 tunnilla. Jos opettajalle määrätään muuta työtä yli 90 tuntia, maksetaan yhdestä muun työn tunnista yhden ylitunnin palkkio.

Osio F Liite 2 Musiikkioppilaitokset

4 Opettajan työaika tulee pyrkiä järjestämään maanantaista perjantaihin. Jos opetuksen järjestäminen lauantaisin on oppilaitoksen kannalta välttämätöntä tai siitä opettajan kanssa muutoin sovitaan, tulee opettajan vapaapäivä järjes- tää maanantaiksi, ellei opettajan pyynnöstä erityisesti toisin sovita.

10 § Vuosisidonnainen lisä

Rehtorin, apulaisrehtorin, opettajan ja päätoimisen tuntiopettajan vuosisidonnai- seen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät yleisen osan mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:

Voimassa 31.7.2023 asti

	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori			6 %	1 %	6 %
Apulaisrehtori			6 %	1 %	6 %
Opettaja	4 %	3 %	9 %	5 %	6 %
Lehtori	4 %	3 %	9 %	5 %	6 %
Päätoiminen tuntiopettaja	4 %	3 %	9 %	5 %	6 %

Voimassa 1.8.2023 alkaen

	5 v.	8 v.	10 v.	15 v.	20 v.
Rehtori			6 %	1 %	6 %
Apulaisrehtori			6 %	1 %	6 %
Opettaja	4 %	2 %	9 %	5 %	6 %
Lehtori	4 %	2 %	9 %	5 %	6 %
Päätoiminen tuntiopettaja	4 %	2 %	9 %	5 %	6 %

Soveltamisohje

Jos rehtorin, apulaisrehtorin tai opettajan peruspalkkaa on alennettu kelpoisuuden puuttumisen vuoksi, vuosisidonnaisen lisän vaikutus lasketaan tästä alennetusta vähimmäisperuspalkasta.

Päätoimiset tuntiopettajat

11 § Päätoimisten tuntiopettajien hinnoittelutunnus, opetus- velvollisuus ja vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite)

		Opetus- velvollisuus tuntia/viikko	Opetus- velvollisuus tuntia/vuosi
4 08 07 02 6	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	23	805
4 08 07 02 8	Soveltuva ammattikorkeakoulu- tutkinto, konservatorion jatkotutkinto tai entinen lehtorin kelpoisuus	23	805
4 08 07 02 7	Muu soveltuva tutkinto tai entinen opettajan kelpoisuus	24	840

2 Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste lasketaan 7 §:n ylitunti- palkkiota koskevien määräysten mukaisesti tämän pykälän perusteella määräytyvästä peruspalkasta ja opetusvelvollisuudesta. Palkkioperusteessa otetaan lisäksi huomioon opettaminen sivutoimipisteessä 6 §:n ja 14 §:n

1 kohdan mukaan.

12 § Sivutoimisen tuntiopettajan hinnoittelutunnus ja tuntipalkkio (ks. palkkaliite)

4 08 07 02 9	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 08 07 03 0	Ammattikorkeakoulussa suoritettu musiikinopettajan tutkinto tai konservatoriossa suoritettu musiikkioppilaitoksen opettajan opintolinjan jatkotutkinto tai aiempi lehtorilta vaadittu kelpoisuus
4 08 07 03 1	Muu soveltuva tutkinto taikka aiempi opettajalta tai säestäjältä vaadittu kelpoisuus

12 a § Tuntiopettajan muun työn velvollisuus

1 mom. Päätoiminen tuntiopettaja

Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu päätoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 9 §:n 2 kohdan mukaista muuta työtä, esimerkiksi opettajakokouksia, 8 tuntia vuodessa, jolloin korvaus maksetaan 8 tuntia ylittävältä osalta.

Vähintään lukukauden työajaksi otettu päätoiminen tuntiopettaja voidaan määrätä tekemään 9 §:n 2 kohdan mukaista muuta työtä, esimerkiksi opettajakokouksia, 4 tuntia lukukaudessa, jolloin korvaus maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta.

Osio F Liite 2 Musiikkioppilaitokset

2 mom. Poistettu

13 § Tutkintolautakunta- ja suunnittelutehtävät

Jos tuntiopettaja tekee tutkintolautakunta- tai suunnittelutehtäviä, maksetaan kultakin tunnilta oman ylituntipalkkioperusteen mukainen kertatuntipalkkio.

14 § Yhdessä tai useammassa toimipisteessä opettavan tuntiopettajan lisä

1 Tuntiopettajalle, joka opettaa yhdessä musiikkioppilaitoksessa vähintään

16 tuntia viikossa, palkkioperusteessa otetaan lisäksi huomioon opettaminen sivutoimipisteessä siten kuin 6 §:ssä on todettu.

2 Matkakilometrien laskennan osalta noudatetaan 6 §:ssä olevaa soveltamis- ohjetta.

3 Tuntiopettajaan, joka opettaa yhdessä musiikkioppilaitoksessa vähintään 16 tuntia viikossa, sovelletaan 6 a §:n tohtorin tutkintolisää.

15 § Matkakustannusten korvaaminen

1 Tuntiopettajalle, joka yhdessä musiikkioppilaitoksessa opettaa vähintään

16 tuntia viikossa, maksetaan siirtymisestä musiikkioppilaitoksen toimipistees- tä toiseen aiheutuneet matkustamiskustannukset AVAINTES:n mukaisesti.

2 Tuntiopettajalle, joka yhdessä musiikkioppilaitoksessa opettaa alle 16 tuntia viikossa, korvataan 1 kohdan lisäksi matkustamiskustannukset asunnosta toi- sen kunnan alueella sijaitsevaan ensimmäiseen toimipisteeseen ja vastaavas- ti toisen kunnan alueella sijaitsevasta viimeisestä toimipisteestä asuntoon matkustussäännön mukaisesti.

3 Jos 2 kohdassa mainittu tuntiopettaja joutuu poikkeuksellisesti tai työnantajan nimenomaisesta määräyksestä työtehtävien suorittamisen takia yöpymään muualla kuin asunnossaan, maksetaan päiväraha matkustussäännön mukai- sin edellytyksin samoin kuin työmatkoista.

4 Jos 2 kohdassa mainittu tuntiopettaja matkustaa työtehtävien hoitamista varten toisen kunnan alueelle vähintään 120 kilometrin päähän varsinaisesta toimipaikastaan tai asunnostaan ja matka kestää vähintään 10 tuntia, makse- taan hänelle osapäivärahan suuruinen korvaus.

5 Erityisten painavien syiden johdosta oppilaitos voi harkintansa mukaan maksaa osapäivärahaa 2 kohdassa tarkoitetulle tuntiopettajalle, mikäli tunti- opettajan asunnon ja toimipisteen välinen matka on vähintään 75 kilometriä ja matka kestää vähintään viisi tuntia.

Soveltamisohje (5 kohta ja matkakilometrien laskenta)

Jos on kysymyksessä sellainen opetusaine, johon on saatavissa vähän tunteja, mutta joka opetussuunnitelman toteuttamisen kannalta on välttämätöntä saada järjestetyksi tai jos tietyn esimerkiksi harvinaislaatuisen soittimen opettajasta on erityinen pula, voi työnantaja harkita maksettavaksi yhtä työvuotta koskevana osapäivärahan suuruisen korvauksen myös siinä tapauksessa, että yhteen suuntaan 75 kilometrin ja matkan kokonaiskeston viiden tunnin edellytykset täyttyvät. Matkakilometrien laskemisessa noudatetaan soveltuvin osin 6 §:n soveltamisohjetta.

16 § Sopimusmääräyksistä poikkeaminen

Mikäli opetusalan työehtosopimuksen tai edellä olevien sopimusmääräysten soveltaminen johtaa paikallisesti taloudellisiin vaikeuksiin, paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi em. määräyksistä.

17 § Siirtymämääräys 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirrettävälle opettajalle

2 Henkilökohtainen palkanlisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa vähimmäis- peruspalkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai toimenhaltijan siirtyessä muuhun toimeen.

Soveltamisohje

18 § Sivutoimisen tuntiopettajan oikeus sairausajan palkkaan

Vähintään lukuvuoden työajaksi palkattavalle sivutoimiselle tuntiopettajalle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 60 kalenteripäivää, maksetaan sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden johdosta hänen täysi palkkansa sairas- tumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivä- rahaan alkaa. Jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimat- tomuudella, sairausajan palkkaa ei makseta.

Soveltamisohje

Esteen ja selvityksen ilmoittamiseen sovelletaan, mitä yleisen osan 21 §:n 6–7 kohdassa on todettu.

Palkkaliite

Palkat ja palkkiot 1.5.2022 lukien

OSIO A Yleinen osa
Palkkiot
	Kielilisä (8 §)		€/kk
	Hyvä suullinen taito (8 § 1 mom.)		20,73
	Hyvä suullinen ja kirjallinen taito (8 § 1 mom.)		26,59
	Molempien kotimaisten kielten täydellinen hallinta (8 § 2 mom.)		41,39

	Kielitaitolisä (9 § 2 mom.)		€/kk
	Tutkintotaso I		20,73
	Tutkintotaso II		41,39
	Tutkintotaso III tai korkeampi		80,56

			€/kerta
	Yksityisopiskelijan tentti (12 §)		38,23

Hinnoittelutunnus
Vähimmäispalkat		I kl	II kl
4 22 04 03 0	Tekniikan laboratorio- ja harjoitteluinsinööri (13 a §)
	alkupalkka vähintään	3 373,50	3 330,65
	5 palveluvuoden jälkeen vähintään	3 521,83	3 477,09
	10 palveluvuoden jälkeen vähintään	3 785,83	3 737,74
	15 palveluvuoden jälkeen vähintään	4 095,07	4 043,07
	20 palveluvuoden jälkeen vähintään	4 277,70	4 223,38

OSIO C Ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstön yhteiset määräykset
Vähimmäisperuspalkat		I kl	II kl
4 09 01 02 4	Rehtori	4 136,61	4 077,33
4 00 03 00 1	Apulaisrehtori ja aikuiskoulutusjohtaja/ ylempi korkeakoulututkinto	3 928,21	3 871,82
4 00 03 00 2	Apulaisrehtori ja aikuiskoulutusjohtaja/ muu tutkinto	3 792,32	3 737,50
4 20 04 00 3	Merenkulun koulutusalan laboratorioinsinööri	3 007,34	2 964,68

OSIO C Liite 10 Ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö
Vähimmäisperuspalkka		I kl	II kl
4 11 03 00 3	Opinto-ohjaaja/ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto
	0 vuotta	3 603,38	3 555,59
	5 vuotta	3 802,71	3 752,08
	8 vuotta	3 943,55	3 890,93
	10 vuotta	4 163,28	4 107,55
	15 vuotta	4 396,20	4 337,16
	20 vuotta	4 643,09	4 580,54
4 11 03 00 4	Opinto-ohjaaja/muu tutkinto
	0 vuotta	3 254,87	3 208,24
	5 vuotta	3 426,67	3 381,07
	8 vuotta	3 553,59	3 506,20
	10 vuotta	3 751,61	3 701,38
	15 vuotta	3 961,49	3 908,30
	20 vuotta	4 183,97	4 127,61
4 11 04 00 1	Lehtori/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
4 11 07 00 1	Tuntiopettaja/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto
	0 vuotta	3 603,38	3 555,59
	5 vuotta	3 802,71	3 752,08
	8 vuotta	3 943,55	3 890,93
	10 vuotta	4 163,28	4 107,55
	15 vuotta	4 396,20	4 337,16
	20 vuotta	4 643,09	4 580,54
4 11 04 00 2	Lehtori/soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto
4 11 07 00 2	Tuntiopettaja/soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto
	0 vuotta	3 247,07	3 204,00
	5 vuotta	3 426,67	3 381,07
	8 vuotta	3 553,59	3 506,20
	10 vuotta	3 751,61	3 701,38
	15 vuotta	3 961,49	3 908,30
	20 vuotta	4 183,97	4 127,61

Palkat ja palkkiot 1.5.2022 lukien

4 11 04 00 3	Lehtori/soveltuva opistoasteen tutkinto
4 11 07 00 3	Tuntiopettaja/soveltuva opistoasteen tutkinto
	0 vuotta	2 930,05	2 891,24
	5 vuotta	3 092,12	3 051,02
	8 vuotta	3 206,67	3 163,93
	10 vuotta	3 385,35	3 340,08
	15 vuotta	3 574,73	3 526,77
	20 vuotta	3 775,49	3 724,69
4 11 04 00 4	Lehtori/muu soveltuva tutkinto tai koulutus
4 11 07 00 4	Tuntiopettaja/muu soveltuva tutkinto tai koulutus
	0 vuotta	2 886,17	2 848,30
	5 vuotta	3 045,82	3 005,72
	8 vuotta	3 158,65	3 116,95
	10 vuotta	3 334,65	3 290,46
	15 vuotta	3 521,20	3 474,40
	20 vuotta	3 718,97	3 669,38

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio		€/tunti
4 11 07 03 3		28,40
4 11 07 04 1	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	32,29	31,86
4 11 07 04 2	Soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin tai rakennusarkkitehdin tutkinto	29,09	28,71
4 11 07 04 3	Soveltuva opistoasteen tutkinto	26,25	25,91
4 11 07 04 4	Muu soveltuva tutkinto tai koulutus	25,86	25,52

OSIO D Ammattikorkeakoulu
Vähimmäispalkat		I kl	II kl
Yliopettaja (42204010, 42204011, 42204012)
	alkupalkka vähintään	4 353,91	4 332,60
	5 palveluvuoden jälkeen vähintään	4 492,38	4 470,36
	10 palveluvuoden jälkeen vähintään	4 873,99	4 850,10
	15 palveluvuoden jälkeen vähintään	5 395,32	5 368,86
	20 palveluvuoden jälkeen vähintään	5 744,52	5 716,37
Lehtori ja tuntiopettaja (42204020, 42204021, 42204022)
	alkupalkka vähintään	3 758,29	3 739,88
	5 palveluvuoden jälkeen vähintään	3 962,83	3 943,41
	10 palveluvuoden jälkeen vähintään	4 326,98	4 305,80
	15 palveluvuoden jälkeen vähintään	4 753,52	4 730,24
	20 palveluvuoden jälkeen vähintään	5 005,46	4 980,93

OSIO E Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
Xxxxxx		Xxxxxxx	Xxxxxxx
4 30 04 00 4	Kokoaikainen opettaja/ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto
	0 vuotta	4 000,68	4 697,18
	5 vuotta	4 200,71	4 897,24
	10 vuotta	4 410,75	5 107,28
	15 vuotta	4 631,30	5 327,81
	20 vuotta	4 816,54	5 513,09
4 30 04 00 5	Kokoaikainen opettaja/korkeakoulututkinto tai insinöörin tutkinto
	0 vuotta	3 763,37	4 313,91
	5 vuotta	3 951,54	4 502,10
	10 vuotta	4 149,11	4 699,65
	15 vuotta	4 356,56	4 907,12
	20 vuotta	4 530,85	5 081,40
4 30 04 00 6	Kokoaikainen opettaja/opistoasteen tutkinto
	0 vuotta	3 268,00	3 748,80
	5 vuotta	3 431,42	3 912,17
	10 vuotta	3 602,98	4 083,77
	15 vuotta	3 783,14	4 263,92
	20 vuotta	3 934,45	4 415,22
4 30 04 00 7	Kokoaikainen opettaja/muu tutkinto
	0 vuotta	2 976,55	3 358,23
	5 vuotta	3 125,41	3 507,06
	10 vuotta	3 281,67	3 663,31
	15 vuotta	3 445,77	3 827,40
	20 vuotta	3 583,61	3 965,22

Palkat ja palkkiot 1.5.2022 lukien

OSIO F Liite 1 Kansalaisopisto
Vähimmäisperuspalkat		Alaraja I kl	Yläraja I kl	Alaraja II kl	Yläraja II kl
4 06 01 00 1	Rehtori	4 000,79	4 514,20	4 000,79	4 514,20
4 06 02 00 2	Apulaisrehtori	3 703,81	3 835,47	3 703,81	3 835,47
4 06 04 00 6	Opettaja/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammatti- korkeakoulututkinto	3 087,76		3 041,85
4 06 04 00 7	Opettaja/muu tutkinto	2 652,89		2 613,47

Tuntiopettajan tuntipalkkioperuste		I kl €/tunti		II kl €/tunti
4 06 07 03 3	Tuntiopettaja/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi am- mattikorkeakoulututkinto	30,41		29,93
4 06 07 03 4	Tuntiopettaja/alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulu- tutkinto, voimistelun-, kuvaamataidon-, musiikin-, kotitalous-, kotiteollisuus- ja käsityön- opettajan tutkinto tai opistoinsinöörin tutkinto	28,65		28,27
4 06 07 03 5	Tuntiopettaja/ muu tutkinto	27,84		27,42

OSIO F Liite 2 Musiikkioppilaitos
Vähimmäisperuspalkat		Alaraja I kl	Yläraja I kl	Alaraja II kl	Yläraja II kl
4 08 01 00 2	Rehtori	3 998,39	4 967,69	3 998,39	4 967,69
4 08 02 00 5	Apulaisrehtori	3 731,23	4 348,75	3 731,23	4 348,75
4 08 04 01 2	Opettaja/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammatti- korkeakoulututkinto	2 772,90		2 731,69
4 08 04 01 4	Opettaja/soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, konservatorion jatkotutkinto tai entinen lehtorin kelpoisuus	2 596,01		2 557,45
4 08 04 01 3	Opettaja/muu soveltuva tutkinto tai entinen opettajan kelpoisuus	2 368,48		2 333,27
4 08 04 00 8	Ammatillisen koulutuksen lehtori/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammatti- korkeakoulututkinto	2 772,48		2 731,23
4 08 04 00 9	Ammatillisen koulutuksen lehtori/muu soveltuva tutkinto	2 630,57		2 591,43
4 08 07 02 6	Tuntiopettaja/soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto	2 578,27		2 539,96
4 08 07 02 8	Tuntiopettaja/soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, konservatorion jatkotutkinto tai entinen lehtorin kelpoisuus	2 457,25		2 420,70
4 08 07 02 7	Tuntiopettaja/muu soveltuva tutkinto tai entinen opettajan kelpoisuus	2 232,12		2 198,96

Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio					€/tunti
4 08 07 02 9	Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto				31,07
4 08 07 03 0	Ammattikorkeakoulussa suoritettu musiikinopettajan tutkinto tai konservatoriossa suoritettu musiikkioppilaitoksen opettajan opintolinjan jatkotutkinto tai alempi lehtorilta vaadittu kelpoisuus				30,05
4 08 07 03 1	Muu soveltuva tutkinto taikka aiempi opettajalta tai säestäjältä vaadittu kelpoisuus				26,70

Palkat ja palkkiot 1.5.2022 lukien

Avaintyönantajat AVAINTA ry

ISBN 978-952-7231-14-2 painettu julkaisu ISBN 978-952-7231-15-9 verkkojulkaisu

Document Metadata

Table of Contents

AVAINOTES 2022–2025

Document Metadata

AVAINOTES 2022–2025

AVAINOTES 2022–2025

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n opetusalan työehtosopimus

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n opetusalan työehtosopimus (AVAINOTES) 2022–2025

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 7

OSIO A YLEINEN OSA 12

I luku Soveltaminen 12

II luku Palkkaus 12

III luku Työaika 16

IV luku Vuosiloma 17

V luku Työvapaat 18

VI luku Tuntiopettajat 21

VII luku Luottamusmiehet 23

OPETUSHENKILÖSTÖN YHTEISET MÄÄRÄYKSET 25

Liite 10 AMMATILLISEN OPPILAITOKSEN OPETUSHENKILÖSTÖ 27

I Soveltaminen 27

II Palkka 28

III Työaika 30

IV Vapaajaksot 35

V Työvapaa 38

VI Tuntiopettajat 39

OSIO D AMMATTIKORKEAKOULUT 43

OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 48

OSIO F VAPAA SIVISTYSTYÖ JA TAITEEN PERUSOPETUS 53

Liite 1 KANSALAISOPISTOT 53

Liite 2 MUSIIKKIOPPILAITOKSET 61

PALKKALIITE 69

1 mom. Yleiskorotus 1.5.2022

2 mom. Yleiskorotus 1.6.2023

3 mom. Palkkaryhmittelyn vähimmäisperuspalkat

1 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.11.2022 alkaen

2 mom. Paikallinen järjestelyerä 1.6.2023 alkaen

3 mom. Kehittämiserä 1.6.2023

4 mom. Kehittämiserä 1.2.2024

5 mom. Paikallisen järjestelyerän kohdentaminen

6 mom. Paikallisen järjestelyerän laskeminen

7 mom. Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely

2 mom. Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vahvistetaan keskimäärin 18 tuntia viikossa.

1 mom. Luottamusmiehen ajankäyttö määräytyy AVAINTES 112 § mukaan.

3 mom. Luottamusmieskorvaus määräytyy AVAINTES 115 § mukaan.

1 mom. Tämän liitteen sopimusmääräyksiä sovelletaan ammatillisen oppi- laitoksen opetushenkilöstöön.

2 mom. Tämän liitteen sopimusmääräyksiä ei kuitenkaan sovelleta ammatilli- sen oppilaitoksen rehtoriin, apulaisrehtoriin eikä laboratorioinsinööriin.

3 mom. Yhteispäätoimisen tuntiopettajan työsuhteen ehdot määräytyvät AVAINOTES 2018–2020 osion C yhteisen osan ja liitteiden 1–6 sekä osion A päätoimisia tuntiopettajia koskevien määräysten mukaisesti. (Voimassa 1.8.2022–31.7.2025)

4 mom. Musiikin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin (musiikkialan perus- tutkinto) johtavassa koulutuksessa opettajan työsuhteen ehdot mää- räytyvät musiikkioppilaitosmääräysten mukaan.

1 mom. Tämän liitteen mukaisien sopimusmääräysten lisäksi opetushenkilös- töön sovelletaan AVAINOTES:n yleisen osan seuraavia määräyksiä:

2 mom. Tämän liitteen mukaisien sopimusmääräysten lisäksi sovelletaan osion C yhteisten määräyksien seuraavia määräyksiä:

3 mom. Lisäksi sovelletaan soveltuvin osin AVAINTES:n määräyksiä.

1 mom. Varsinainen palkka määräytyy AVAINTES 10 §:n mukaisesti.

1 mom. Kokoaikaisen opettajan vuosityöaika on 1500 tuntia.

2 mom. Vuotta lyhyemmissä työsuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on 37,5 tuntia viikossa, josta sitomattoman työajan osuus on 12 §:n mu- kainen.

3 mom. AVAINOTES:n osion E kokoaikainen opettaja voi halutessaan säilyt- tää palkkatasonsa siirtyessään vuosityöaikajärjestelmään. Vastaava oikeus on myös osa-aikaisella opettajalla, jonka työsopimuksen mu- kaisen palkkatason säilyttäminen edellyttää yli 1500 tunnin vuosityö- aikaa.

2 mom. Seuraavia sitomattoman työajan vähimmäisprosentteja sovelletaan siirtyneisiin opettajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siir- tymishetken mukaisissa tehtävissään:

1 mom. Kokoaikaisen opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1500 tuntia.

2 mom. Siirtyessään vuosityöaikajärjestelmään AVAINOTES:n kokoaikainen opinto-ohjaaja voi valita 1575 tunnin henkilökohtaisen vuosityöajan. Opinto-ohjaajan keskimääräinen viikkotyöaika on tällöin 37,5 tuntia.

3 mom. Vuotta lyhemmissä työsuhteissa kokoaikaisen opinto-ohjaajan työ- aika on 36,25 tuntia viikossa.

2 mom. Työaikaa seurataan säännöllisesti. Jos vuosityöaikasuunnitelmaa on tarpeen muuttaa, se tehdään muuttamalla vuosityöaikasuunnitelmaan kirjattuja tehtäviä.

1 mom. Kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuosityöaika voi olla 1500–1700 tuntia. Jos vuosityöaika on yli 1500 tuntia, palkka on vastaavassa suhteessa korkeampi.

2 mom. Yli 1 700 tuntia ylittävä vuosityöaika edellyttää asiasta sopimista ao. opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Tästä lisätyöstä maksetaan jokai- selta tunnilta 3 momentin mukainen korvaus 50 prosentilla korotettuna.

3 mom. Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125.

2 mom. Lauantaihin, sunnuntaihin ja arkipyhiin sekä arkipäiviin kello 22.00 ja

3 mom. Samalta työtunnilta ei makseta työaikakorvausta kuin yhdellä 1 ja 2 momenttien mukaisella perusteella.

2 mom. Sitomattoman työajan määrä saadaan kertomalla opetustunnit opetettavasta aineesta riippuvalla kertoimella, joka on:

1 mom. Opettajalle on annettava 2.5.−30.9. välisenä aikana kahdeksan (8) viikon eli 56 kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso, johon työn- antaja ei saa sijoittaa työaikaa. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään kolmessa osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään neljä

4 mom. Opettajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajankohdista, jaksotuksesta ja määrästä toisin. Vapaajaksoja on annettava vähin- tään 10 viikkoa eli 70 kalenteripäivää suunnitteluvuodessa.

2 mom. Muuna aikana opinto-ohjaajalle on annettava viiden (5) viikon eli

4 mom. Opinto-ohjaajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajan- kohdista ja jaksotuksesta toisin.

Oppilaitoksen vapaajaksorytmi on oletus suunnitteluvuoden vapaajaksojen sijoittumisesta (ajankohdista, osien määrästä ja pituudesta). Vapaajaksorytmejä voi olla useita, esim. yksikkökohtaisesti.

2 mom. Vapaajaksokorvauspäivien lukumäärä saadaan kertomalla opettajan edellä kuvattujen työpäivien lukumäärä luvulla 0,42, ja vapaajakso- korvaus lasketaan kertomalla opettajan päiväpalkka vapaajakso- korvauspäivien lukumäärällä.

3 mom. Jos työsuhteeseen on sisältynyt työaikasuunnitelmassa vahvistettuja vapaajaksopäiviä, jokainen vapaajakson kalenteripäivä (ma–su) vä- hennetään maksettavien vapaajaksokorvauspäivien lukumäärästä.

1 mom. Opettajalle ja opinto-ohjaajalle maksetaan palkallisen työvapaan ajalta 16 §:n mukaiset lisätunnit vahvistetun työaikasuunnitelman mukaisesti.

2 mom. Työnantajan oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan

1 mom. Tuntiopettajan, jonka vuotuinen työaika on 1500 tuntia (kokoaikaisen työaika), palkka määräytyy samoin perustein kuin 4 §:n mukaisella opettajalla.

2 mom. Alle 1500 tuntia tekevän tuntiopettajan palkka on samassa suhtees- sa alempi kuin hänelle määrätty työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.

3 mom. Päätoimisen tuntiopettajan vuosityöaika on vähintään 800 tuntia työ- vuodessa tai vähintään keskimäärin 20 tuntia viikossa. Sitomattoman työajan osuus on 12 §:n mukainen.

1 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan vuosityöaika on alle 800 tuntia (keski- määrin alle 20 tuntia viikossa).

2 mom. Sivutoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan AVAINOTES:n yleisen osan 24 §:ä.

3 mom.

5 mom. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan epämukavan työajan lisää, jolla korotetaan opettajalle maksettavaa tuntipalkkiota 50 %. Työn alkamisen ja lisän maksamisen osalta ei huomioida 12 § 1 mom. mukaista sitomatonta työaikaa.

1 mom. Tätä osiota sovelletaan ammattikorkeakoulun yliopettajaan, lehtoriin ja tuntiopettajaan.

2 mom. Tämän sopimuksen piirissä olevien opettajien työsuhteeseen ei so- velleta lomarahaa koskevia työehtosopimuksen määräyksiä. Tämän sopimuksen piirissä oleviin sovelletaan AVAINOTES:n yleisen osan 1, 2, 6, 7, 8, 9, 21 ja 25 §.