OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2021-2024

1. Kohti vuoden 2030 tavoitetilaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiosta 2030 sekä korkeakoulun strategiasta.

Korkeakoulut luovat edellytyksiä sivistyksen, kestävän kasvun ja hyvinvoinnin sekä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle. Ne tuottavat yhteiskuntaa kehittävää uutta tietoa ja osaamista.

Globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys yhdistettynä työn murrokseen aiheuttavat korkeakouluissa tarpeen arvioida ja suunnata toimintaa uudelleen. Toiminnan lähtökohtia ovat uusin käytettävissä oleva tieto, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja globaali vastuu. Yhteiskunnan eheys ja vahva demokratia edellyttävät korkeakouluilta vastuullista vaikuttamista.

Korkeakoulut ovat aktiivisia globaaleissa edelläkävijäverkostoissa, jotka auttavat ratkaisemaan ihmiskunnan haasteita. Monialainen yhteistyö ja avoimet toimintatavat ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan keskeisiä voimavaroja. Korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskittymien ja innovaatioekosysteemien kehittämiseen.

Nostamalla osaamis- ja koulutustasoa vastataan työn muutokseen ja mahdollistetaan erikoistuminen korkeaa osaamista vaativiin tehtäviin. Korkeakoulut toimivat oppijakeskeisesti ja tukevat jatkuvaa oppimista elämän eri tilanteissa.

Korkeakoulut tekevät valtakunnallisesti yhteistyötä avointen, saavutettavien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien rakentamiseksi. Toimintatapojen uudistaminen parantaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa- arvoa. Koulutussisällöt, oppimisympäristöt, opiskelijoiden ohjaus ja korkeakoulujen vahva vuorovaikutus työelämän kanssa tukevat työelämään sijoittumista.

Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä. Korkeakouluja johdetaan hyvin, työhyvinvointiin panostetaan ja osaamisen kehittämisestä huolehditaan systemaattisesti. Korkeakoulut ovat Suomen parhaita työ- ja opiskelupaikkoja.

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on panostettu edellä esitettyihin asioihin ja niihin liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Oppijakeskeisyys on Seinäjoen ammattikorkeakoulun pedagogisen mallin "Oppiminen SeAMKissa" ydintä. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on mukana valtakunnallisissa verkostoissa ja ristiinopiskelun kokeiluissa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on juuri päivitetty ja saavutettavuussuunnitelma valmistuu syksyllä 2022. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on panostanut merkittävällä tavalla oppimisympäristöihin ja koulutussisältöihin sekä saanut valmistuneiden opiskelijoiden tyytyväisyyskyselyssä näistä kaikkien ammattikorkeakoulujen joukossa parhaimmat arviot. Opintojen ohjaukseen sekä laajemmin koko korkeakouluyhteisön hyvinvointiin on myös panostettu merkittävästi strategista rahoitusta. Lisäksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun henkilöstön osaamisen kehittämisen kokonaisuus on erittäin monipuolinen ja esimerkiksi Karvin laatuauditoinnissa se nostettiin yhdeksi selkeäksi vahvuudeksi.

2. Korkeakoulun strategiset valinnat, profiili ja vahvuusalat

2.1 Strategiset tavoitteet, valinnat ja profiili

Seinäjoen ammattikorkeakoulun missiona on osaamisen, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kasvattaminen. Korkeakoulun

visiona on kansainvälinen, yrittäjähenkinen SeAMK - paras korkeakoulu opiskelijalle. Arvot, joihin korkeakoulun toiminta nojaa, ovat yrittäjähenkisyys, kansainvälisyys, vastuullisuus sekä SeAMK-henki.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu haluaa kasvaa ollen kokoonsa nähden entistä vaikuttavampi ja tuloksekkaampi sekä pyrkiä strategisiin päämääriinsä yhä tiiviimmällä yhteistyöllä alueen yritysten ja yhteisöjen, samoin kuin kumppanikorkeakoulujen kanssa.

Korkeakoululla on viisi strategista päämäärää, joista ensimmäinen on vetovoiman kasvattaminen. Se tarkoittaa opiskelijavetovoiman lisäksi työnantaja- ja asiantuntijavetovoimaa sekä vetovoimaa yhteistyökumppanien näkökulmasta. Tavoitteena on, että XxXXXxx koulutus- ja TKI-tuotteet ovat kiinnostavia ja vetovoimaisia ja hakijoita on riittävästi.

Ammattikorkeakoulu lisää kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilökunnan määrää kansainvälisen kasvun suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on myös, että SeAMK on haluttu koulutus- ja TKI-kumppani muiden korkeakoulujen ja yritysten/yhteisöjen näkökulmasta ja että sidosryhmät arvostavat ja luottavat ammattikorkeakoulun toimintaan ja asiantuntemukseen. SeAMK on houkutteleva työnantaja, ja pääsee valitsemaan parhaat asiantuntijat. Kampuksella on modernit oppimisympäristöt, joissa tehdään rohkeita kokeiluja yhdessä työelämän kanssa. Open Campus -konseptin mukaisesti korkeakoulun ovet ovat auki myös alueen muille oppilaitoksille ja opiskelijoille.

Toinen strateginen päämäärä on muista korkeakouluista erottuminen, johon pyritään toteuttamalla visiota käytännön arjessa sekä vahvistamalla edelleen vahvuusaloja. Erityisesti ammattikorkeakoulu panostaa ruokaan ja yrittäjyyteen. SeAMKin tavoitteena on, että opiskelijat ovat Suomen tyytyväisimpiä ja työllistyvät parhaiten. SeAMKin tavoitteena on, että korkeakoululla on sekä opetuksessa että TKI:ssa ohjelmia. joista ammattikorkeakoulu tunnetaan valtakunnallisesti. Lisäksi jokaisessa tutkinto-ohjelmassa on muista korkeakouluista erottava tekijä, joka houkuttaa opiskelijoita.

Kolmas korkeakoulun strateginen päämäärä on kasvun hakeminen erityisesti kansainvälisyydestä. Kansainvälisen kasvun suunnitelman toteuttaminen merkitsee mm. englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ja kansainvälisten tutkinto- opiskelijoiden määrän kaksinkertaistamista sekä kansainvälisen TKI-rahoituksen kolminkertaistamista.

Ammattikorkeakoulu panostaa myös jatkuvan oppimisen toteutusmuotojen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulu koordinoi alueella Talent Hub -verkostoa.

Neljäs päämäärä on digitaalinen loikka kaikissa toiminnoissa. Opetuksen digitalisaatiota kehitetään ohjelmallisesti, ja TKI:ssa jokaisella vahvuusalalla digitalisaatio on merkittävässä roolissa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa digitalisaation moderneja kehittämisympäristöjä opiskelijoille sekä työ- ja elinkeinoelämälle. Tukipalvelujen digitalisoinnin myötä ammattikorkeakoulu saa enemmän resursseja toiminnan kehittämiseen.

Viides päämäärä on menestyminen yhdessä maakunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminnan laadun ja tehokkuuden sekä vaikuttavuuden lisäämiseksi ammattikorkeakoulu tekee entistä tiiviimpää yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa. Omaleimainen ja vaikuttava työelämäyhteistyö on vetovoimatekijä, ja ammattikorkeakoulu tekee yritysten ja yhteisöjen kanssa rohkeita kokeiluja oppimis- ja tutkimusympäristöissä.

Vision, strategisten päämäärien ja kasvun toteuttamiseksi on rakennettu strategiset kehittämisohjelmat, joita päivitetään vuosittain. Kehittämisohjelmat ovat: Laadukas ja työelämälähtöinen opetus sekä ohjaus, Yrittäjähenkinen SeAMK, Kansainvälinen SeAMK, Hyvinvoiva, uudistuva ja avoin SeAMK-yhteisö, Vetovoimainen SeAMK, Vahvuusalojen vahvistaminen, Ulkopuolisen rahoituksen kasvu / kansainvälinen kasvu, Jatkuvan oppimisen kasvu ja Digitaalinen SeAMK.

Ammattikorkeakoulu on hiilineutraali vuonna 2030.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteuttaa strategiaansa erittäin systemaattisesti yhdeksän kehittämisohjelman kautta, ja XxXXX sai strategian toteuttamisesta erityisen positiivisen arvion myös Karvin laatuauditoinnissa, joka toteutettiin marraskuussa 2021. Strategisia kehittämisohjelmia myös päivitetään ja seurataan aktiivisesti. Strategiset kehittämisohjelmat ovat: Laadukas ja työelämälähtöinen opetus sekä ohjaus, Yrittäjähenkinen

SeAMK, Kansainvälinen SeAMK, Hyvinvoiva, uudistuva ja avoin SeAMK-yhteisö, Vetovoimainen SeAMK, Ulkopuolisen rahoituksen kasvu ja vahvuusalojen vahvistaminen, Jatkuvan oppimisen kasvu, Kasvua ja vaikuttavuutta yAMK-koulutuksesta sekä Digitaalinen SeAMK.

SeAMK sai Xxxxxx laatuauditoinnissa kaikkiaan erittäin hyvät arviot: Osaamista luova korkeakoulu: hyvä taso, Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu: erinomainen taso, Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu: erinomainen taso.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun visiosta Paras korkeakoulu opiskelijalle on toteutunut mitatusti kahtena peräkkäisenä vuotena, kun XxXXX on saanut parhaat arviot valmistuneiden opiskelijoiden tyytyväisyyskyselyssä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun vaikuttavuuden vahvistamisen kannalta kolme keskeisintä toimenpidettä, joissa on kuluvalla strategiakaudella tähän mennessä onnistuttu ovat seuraavat:

Laadukas korkeakoulutus ja osaavan työvoiman tarjonta: Uusien tutkinto-ohjelman suunnittelu ja aloitus (Tieto- ja viestintätekniikka, Automation Engineering sekä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Ikääntymisen asiantuntija, lisäksi syksyllä 2022 on alkamassa Agri-Food Engineering)

TKI-intensiteetin kasvu: TKI-volyymin kasvu 50 % vuodesta 2021 vuoteen 2022 ja alkuvuonna 2022 neljä uutta Horisonttia läpi

Kansainvälisten osaajien määrän kasvu: Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvattaminen

Kolme keskeisintä toimenpidettä, jossa XxXXXxxxx vaaditaan vielä lisäponnisteluita: Jatkuva oppiminen: Jatkuvan oppimisen volyymin kasvattaminen

Kansainvälisten osaajien määrän kasvu: Harjoittelupaikkojen saaminen kansainvälisille opiskelijoille Etelä- Pohjanmaalta ja heidän kotouttaminen alueelle siten, että jäävät alueelle myös töihin valmistumisen jälkeen Digitaalisuus: Data-analytiikkaan, automaattiseen raportointiin ja ohjelmistorobotiikkaan liittyvä kehitystyö erityisesti tukipalvelujen osalta

Seinäjoen ammattikorkeakoulun keskeiset toimet hiilineutraaliuuden saavuttamiseksi vuonna 2030: Seinäjoen ammattikorkeakouluun perustettiin vuonna 2019 Kestävän kehityksen -työryhmä ja laadittiin kestävän kehityksen ohjelma vuosille 2020-2025. Seinäjoen ammattikorkeakoulu toimii aktiivisesti Xxxxx Xx:n Kestävyys ja vastuullisuus -työryhmässä ja on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä yhdessä muun korkeakouluyhteisön kanssa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun hiilidioksidipäästöjä on seurattu vuodesta 2019 lähtien Xxxxx Xx:n Hiilijalanjäljen laskenta -työryhmän kehittämällä laskentamallilla.

Kansainväliseen kestävyys- ja vastuullistoimintaa mittaavaan Greenmetric UI -korkeakouluyhteisöön Seinäjoen ammattikorkeakoulu liittyi vuonna 2020. Osana kestävyystavoitteita Seinäjoen ammattikorkeakoulu hankki vuonna 2021 kampuksen F-rakennuksen katolle aurinkovoimalan. Lisäksi mm. kampuksen jätelajittelua kehitettiin ja etätyöskentelymahdollisuuksia lisättiin. Opetuksessa kestävän kehityksen osaamisjuonne on läpileikkaava teema kaikkien tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmissa. TKI- toiminnassa kiertotalous ja kestävä kehitys on määritelty ammattikorkeakoulun nousevaksi alaksi. Vuodesta 2021 alkaen jokainen käynnistettävä hanke on arvioitu kestävän kehityksen näkökulmasta, minkä myötä päästään arvioimaan TKI-toiminnan vaikuttavuutta ja hiilikädenjäljen suuruutta yksityiskohtaisemmin.

2.2 Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

SeAMKin painoalat ovat yhteiset Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa: Kestävät ruokaratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, Hyvinvointi ja luovuus sekä Yrittäjyys ja kasvu. Painoalojen sisällä SeAMKin varsinaiset vahvuusalat ovat 1. Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset, 2. Ruokaturvallisuus, 3. Digitaalinen valmistus ja teollinen internet sekä 4. Hyvinvointiteknologia. Kullakin vahvuusalalla SeAMK tähtää vähintään kansalliseen kärkeen, mutta myös kansainväliselle tasolle, mikä tarkoittaa osallistumista kansainvälisten verkostojen toimintaan ja kansainvälisen rahoituksen saamista. SeAMKin nouseva ala on kiertotalous ja kestävä kehitys.

Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset -profiilin osalta XxXXXxx osaaminen on muita vahvuusaloja integroiva ja leikkaava teema. SeAMKin osaaminen on tällä vahvuusalalla valtakunnan kärkeä ja tunnustettu myös kansainvälisesti. Tutkijaryhmässä toimii kymmenen post doc-tutkijaa ja ryhmä on erittäin aktiivinen myös julkaisutoiminnassa.

Sopimuskauden tavoitteena on entisestään nostaa vahvuusalan kansainvälistä tasoa panostamalla kansainvälisiin

hankkeisiin, julkaisuihin sekä verkostoihin.

Ruokaturvallisuuden edistäminen edellyttää koko ruokaketjun tiivistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. SeAMKin vahvuuksia ruokaturvallisuuden edistämisessä ovat korkeatasoinen, koko ruokaketjun kattava testaus- ja laboratorioympäristö, mikrobiturvallisuutta lisäävät menetelmät, digitalisaation hyödyntäminen jäljitettävyydessä sekä tuotteiden ravitsemuslaatuun ja prosessihygieniaan liittyvä osaaminen. Sopimuskauden aikana SeAMK pyrkii kasvattamaan asiantuntijaryhmän kriittistä massaa, kehittämään laboratorion palvelukonsepteja, tiivistämään kansainvälisiä verkostoja sekä lisäämään kansainvälisiä hankkeita ja julkaisuja.

Digitaalinen valmistus ja teollinen internet pohjautuvat teollisten pk-yritysten tarpeeseen kehittää kilpailukykyään ja tuotehallintaansa lisäämällä tuotteisiin älyä ja palvelua sekä valmistukseen ketteryyttä. SeAMK panostaa pitkäjänteisesti ja systemaattisesti teollisen internetin ja digitaalisen valmistuksen edistämiseen laboratorioiden, opetuksen sekä TKI- hankkeiden muodossa. SeAMKin IoT-Compass Hub on saanut Digital Innovation Hub (DIH) -statuksen ja on fully operational -tasolla. Sopimuskauden tavoitteena on nostaa vahvuusalan kansainvälistä tasoa sekä tunnettuutta panostamalla mm. DIH- ja EDIH -toimintamallien vakiinnuttamiseen, verkostoihin, kansainvälisiin julkaisuihin ja hankkeisiin.

SeAMKissa on toteutettu systemaattisesti hyvinvointiteknologiaan liittyvä koulutusta, tutkimusta ja palvelutoimintaa. Hyvinvointiteknologian koulutustarpeet ovat lisääntyneet, ja SeAMKon alkanut kehittää hyvinvointiteknologian koulutuskokonaisuuksia myös jatkuvan oppimisen tarpeisiin. SeAMK:n tavoitteena on profiloitua hyvinvointiteknologian edelläkävijänä sekä kansainvälisesti kiinnostavana yhteistyökumppanina.

SeAMKin nouseva ala on kiertotalous ja kestävä kehitys. SeAMKissa huomioidaan yhä paremmin myös YK:n kestävän kehityksen ja EU:n Green Deal -ohjelman tavoitteet ja kansainväliset ilmastosopimukset. Kestävyys, vastuullisuus ja kiertotalous toimivat läpileikkaavina teemoina eri vahvuusalojen välillä. Tulevalla sopimuskaudella tavoitteena on asiantuntijoiden kriittisen massan lisääminen, tutkimustoiminnan vahvistaminen ja kansainvälisen TKI-yhteistyön vakiinnuttaminen. SeAMK on uudistanut myös kestävän kehityksen ohjelmansa kattamaan laajemmin toimintaansa, mm. integroimalla kestävyyden tavoitteet kiinteämmin hankintoihin, opetukseen ja TKI-toimintaan.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on panostanut vahvuusalojensa sekä nousevan alan vahvistamiseen rekrytoimalla huomattavasti lisää asiantuntijoita näihin teemoihin. XxXXX on käyttänyt tähän hankerahoituksen lisäksi myös omia varainkeruun varoja sekä muuta strategista rahoitusta. Seinäjoen ammattikorkeakoulun ulkoinen TKI-rahoitus kasvoi vuodesta 2020 vuoteen 2021 neljästä miljoonasta neljään ja puoleen miljoonaan. Edelleen vuodelle 2022 on budjetoitu kasvua peräti 50 %, joka tarkoittaa 6,5 miljoonaa euroa ulkoista TKI-rahoitusta. Useiden kansainvälisten hankkeiden päättyessä kansainvälisessä rahoituksessa tuli notkahdus vuodesta 2020 vuoteen 2021. Silti kansainvälisiä hankkeita vuonna 2021 oli käynnissä 24. Alkuvuoden 2022 aikana on mennyt neljä Horisontti-hakemusta läpi ruoka-alalla sekä terveysalalla.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun TKI-toiminta organisoitiin SeAMK-tasoiseksi v. 2022 alusta alkaen osana SeAMKin organisaatiouudistusta. Lisäksi yhdeksän tutkimusryhmää aloitti toimintansa vuoden alussa.

Tutkimusryhmät liittyvät SeAMKin vahvuusaloihin ja nouseviin aloihin ja niissä on 15-40 asiantuntijaa kussakin. Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset vahvuusala on onnistunut lisäämään kansainvälisiä julkaisuja kahden vuoden aikana. Digitaalinen valmistus ja teollinen internet vahvuusala sai Digital Europen EDIH-rahoitusta osana SIX-konsortiota. Konsortio sai Suomessa parhaimmat arviointipisteet.

Ruokaturvallisuudessa on päästy osaksi hyviä kansainvälisiä verkostoja ja kaksi Horisonttia meni läpi äskettäin. Lisäksi parhaillaan suunnitellaan isoa tulevaisuuden elintarviketeknologiat investointia elintarvikelaboratorion edelleen kehittämiseksi ja nostamiseksi uudelle tasolle. Hyvinvointiteknologian läheisesti liittyen meni myös kaksi Horisonttia alkuvuonna 2022 läpi. Nouseva ala Kiertotalous ja kestävyys kasvaa nopeasti. Tämän alan TKI-hankkeita on lähes 30 käynnissä. Kestävyys sekä digitaalisuus läpäisevät SeAMKin kaikkia tutkimusryhmiä.

SeAMKissa on luotu ns. tenure track -urapolku, joka mahdollistaa oman talon henkilökunnalle etenemisen uralla TKI-meritoitumisen myötä.

Vahvuusalojen osalta digitaalisen valmistuksen ja teollisen internetin osalta opetus on ollut jo myös entuudestaan vahvaa ja uusien tutkinto-ohjelmien (tieto- ja viestintätekniikan sekä Automation Engineeringin) myötä yhteys opetukseen on edelleen vahvistunut. Myös ruokaturvallisuuden osalta vahvuusalan rooli myös opetuksessa on vahvistunut ja isot panostukset alan oppimis- ja tutkimusympäristöön ovat myös vahvistaneet yhteyttä. Kasvuyrittäjyyden osalta uudet opiskelijakonseptit XxXXX Xxxxxxxxxxxx ja SeAMK Ostajakoulu perustuvat alan pitkäaikaiseen TKI-työhön. Hyvinvointiteknologia näkyy tällä hetkellä opetuksessa yksittäisinä opintojaksoina. Kestävyys ja kiertotalouden osalta kestävä kehitys on yksi opetussuunnitelmia läpäisevistä viidestä juonteesta, millä on varmistettu, että kestävä kehitys työelämätaitona on mukana kaikessa opetuksessa.

3. Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet ja tutkintotavoitteet

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö sitoutuvat korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoon. Korkeakoulujen digivisio toteutetaan korkeakoulujen yhteisen tiekartan mukaisesti.

3.1 Korkeakoulun strategiaa tukevat toimenpiteet

Vetovoiman vahvistaminen ja muista korkeakouluista erottuminen

Panostetaan yhä enemmän kuhunkin vahvuusalaan mm. lisärekrytoinneilla ja myös ammattikorkeakoulun omalla rahoituksella. Kehitetään opetuksen ja TKI-toiminnan ohjelmia vahvuusaloilla. Kehitetään kunkin tutkinto-ohjelman ainutlaatuisuutta. Kirkastetaan XxXXXxx strategian mukaista viestintää. Kehitetään rekrymarkkinointia. Panostetaan Open Campus -toimintaan (mm. alueen kaikille muille oppilaitoksille peruskouluista toiselle asteelle) sekä opiskelija- ja henkilöstölähettiläisiin. Kehitetään markkinointi-toimenpiteitä ja korkeakoulukaupungin imagoa yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa.

Seurantaindikaattori:

Ensisijaisten hakijoiden määrä 2024: 3,0 (2019: 2,6 (yhteishaku- ja erillishaku), 2022: 2,8) Kasvua kansainvälisyydestä ja jatkuvasta oppimisesta

Kehitetään uusia englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia sekä AMK- että YAMK-tutkintoihin. Panostetaan lisää kansainväliseen markkinointiin ja kansainvälisiin rekrytointeihin sekä kansainvälisten opiskelijoiden harjoitteluun. Koordinoidaan Etelä- Pohjanmaalla Talent Hub-verkostoa. Rekrytoidaan ulkomaalaisia työntekijöitä TKI-asiantuntijoiksi ja opettajiksi.

Vahvistetaan vahvuusalojen kansainvälisiä TKI-verkostoja. Panostetaan lisää sisäiseen kv. TKI-hanketukeen ja koulutukseen sekä valmennukseen. Opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuksia monimuotoistetaan mm. Blended Mobility- ja Virtual Mobility -liikkuvuusmuotojen avulla. Vieraskielistä opetusta lisätään kaikissa tutkinto-ohjelmissa kansainvälisen kasvun suunnitelman mukaisesti.

Jatkuvasta oppimisesta kehitetään tutkintokoulutuksen rinnalle merkityksellinen koulutuksen muoto, jonka tarjontaa monipuolistetaan, monialaistetaan ja laajennetaan, osin yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa. Lisäksi sujuvoitetaan ja kehitetään väyliä toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ja lukiosta ammattikorkeakouluun. Jatkuvan oppimisen ja siihen liittyvän ohjauksen sekä tarpeiden kartoittamisen toimintamalleja kehitetään yhdessä alueen yritysten sekä mm. TE- toimistojen ja ELY-keskuksen kanssa ja koulutuksia toteutetaan myös yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa.

Seurantaindikaattorit:

Kansainväliset tutkinto-opiskelijat 2024: 450 (2019: 219, 2022: 300)

Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat 2024: 6 (2019: 3, 2022: 5)

Jatkuvan oppimisen opintopisteet 2024: 30 000 (2019: 15 847, 2022: 25 000)

Kansainvälinen T&K-rahoitus: 2024: 1,1 milj. € (2019: 0,6 M€, 2022: välitavoite 0,6M€)

Ulkomaalaistaustaiset työntekijät 2024: 15 (2019: 3, 2022: välitavoite 8)

Laadukas ja työelämälähtöinen opetus sekä ohjaus

Hyödynnetään Oppiminen SeAMKissa - pedagogista toimintamallia koulutuksen kehittämisessä. Lisätään opinnollistamista, näyttöjä ja työelämäprojekteja opintojen suoritusmuotoina sekä kehitetään osaamisperustaista arviointia. Lisätään vaihtoehtoisia suoritustapoja ja varmistetaan, että SeAMKin monialaisuus mahdollistaa opiskelijoille yksilöllisiä opintopolkuja. Hyödynnetään osuuskuntatoimintaa ja yrittäjähenkisyyttä opetuksessa. Hyödynnetään yhä paremmin olemassa olevia runsaita työelämäverkostoja, mukaan lukien maakuntakorkeakoulun toiminta. Panostetaan henkilöstön ajantasaisen työelämäosaamisen ylläpitoon (mm. työelämäjaksot) ja lisätään sivutoimisia työelämäasiantuntijoita opetuksessa.

Panostetaan opintojen ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin kehittämiseen tavoitteena muodostaa lähes päätoimisten ja koulutettujen opinto-ohjaajien, jo olemassa olevien ammatillisten erityisopettajien ja palkattavan opintopsykologin saumaton yhteistyö muiden hyvinvointiin liittyvien verkostojen kanssa. Kehitetään ohjauksen prosesseja ottaen huomioon urasuunnittelu, erilaiset oppijat ja yhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa. Kehitetään modulaarista koulutustarjontaa opintojen joustavuuden ja jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämiseksi. Kehitetään edelleen digitaalista ohjausosaamista oppimisanalytiikkaa ja tekoälyä hyödyntämällä. Varmistetaan, että kestävä kehitys on vahva työelämätaito kaikilla SeAMKista valmistuvilla.

Seurantaindikaattorit:

Ammattikorkeakoulujen opiskelijatyytyväisyys 2024: ammattikorkeakoulun tavoitteena 1. sija (2019: 3. sija, 2022: ammattikorkeakoulun tavoite 1 sija.)

Määrällinen työllistyminen (työllistymispisteet) 2024: 0,890, (2019: 0,867, 2022: 0,875)

Laadullinen työllistyminen: uraseurantakyselyn tulokset; rahoitusmallikysymysten pisteiden keskiarvo 2024: 21,8 (2019: 21,43, 2022: 21,6)

Yrittäjähenkinen SeAMK

Luodaan yrittäjähenkisyyttä ja kokeilukulttuuria vahvistava ilmapiiri sekä henkilökunnalle että opiskelijoille. Uudistetaan opetussuunnitelmien yrittäjyyden osaamisjuonne EntreComp-viitekehystä hyödyntäen ja yrittäjähenkisyyttä painottaen. Muokataan yrittäjyyden perusopinnot uudistetun juonteen mukaisiksi ja lisätään yrittäjyysjuonteen näkyvyyttä tutkinto- ohjelmissa. Yrittäjyyden Y-Zone-portaali ja fyysinen tila otetaan aktiiviseen käyttöön omassa yrittäjyysopetuksessa sekä Open Campus -idean toteuttamisessa alueen muille oppilaitoksille. Y-Zonen suhteen tehdään tiivistä yhteistyötä Tampereen korkeakouluyhteisön y-kampuksen kanssa sekä Satakunnan AMK:n kanssa. Perustetaan oppilaitososuuskunta. Jatketaan liikeideakilpailuja ja innovaatiorahoitusta opiskelijoille ja henkilökunnalle. Kasvatetaan kasvuyrittäjyyden tutkijaryhmän kriittistä massaa ja kansainvälistä rahoitusta sekä lisätään kansainvälisten julkaisujen määrää.

Seurantaindikaattorit:

AVOP yrittäjyysosio 2024: 4,9 (2019: 4,6, 2022: 4,8)

Yrittäjyyden TKI-salkku 2024: 2 milj. € (2019: lähtötaso 0,9M€, 2022: välitavoite 1,4M€)

Digitaalinen SeAMK

Panostetaan lisää digitukeen ja sen sisällölliseen kehittämiseen. Haetaan yhteistyökumppanuuksia tukipalvelujen digitalisaation ja verkko-opintojen järjestämisessä. Kehitetään työelämälle avoimia digitalisaation oppimisympäristöjä. Kartoitetaan robottien ja tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia sekä otetaan niitä käyttöön. Hyödynnetään oppimisanalytiikkaa opetus- ja ohjaustyössä. Osallistutaan Peppi-ekosysteemin kehittämiseen ja otetaan sen uudet optiot käyttöön soveltuvin osin. Edistetään verkko-opetusta ja -opiskelua sekä panostetaan edelleen henkilöstön digiosaamisen ja digituen kehittämiseen. Jatketaan prosessien digitalisointia.

Seurantaindikaattorit:

Verkko-opetuksen AVOP-tulos 2024: 5,9 (2019: lähtötaso 5,5, 2022: 5,7)

Henkilöstön digiosaamismerkkejä 2024: 8 (ka. per työntekijä) (2019: lähtötaso 3,3, 2022: 5,5) Hyvinvoiva, uudistuva ja avoin SeAMK-yhteisö

Koko SeAMK-yhteisö (henkilöstö ja opiskelijat) osallistuu toiminnan kehittämiseen, mm. opiskelijakunnan edustaja on tullut pysyvästi johtoryhmään vuoden 2020 alusta. Panostetaan avoimeen ja välittömään vuorovaikutukseen SeAMK- yhteisön sisällä. Juurrutetaan SeAMKin arvot käytännön arkeen. Panostetaan lisää opiskelijahyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen (opintopsykologi, päätoimiset koulutetut opinto-ohjaajat, ammatilliset erityisopettajat ja SeAMK-tasoinen opotyö). Jatketaan henkilöstön työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen liittyviä periaatteita ja toimenpiteitä.

Uudistetaan SeAMK-yhteisön toimintaa kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamiseksi. Hyödynnetään SeAMK Akatemian koulutustarjontaa ja suunnataan henkilöstön kehittämisrahaston rahoitusta henkilöstön osaamisen vahvistamiseen.

Jatketaan esimiesvalmennuksia ja yhteisiä esimiesten kokoontumisia. Hyödynnetään lean-periaatteita sujuvamman arjen varmistamiseksi. Kehitetään edelleen sekä opiskelijoiden että henkilökunnan liikuntapalveluita. Noudatetaan avoimen TKI-toiminnan toimintatapojen ja suomalaisen tutkimusyhteisön yhteisiä linjauksia ja vahvistetaan vastuullisten ja eettisten toimintatapojen osaamista. Xxxxxxxxxxx avoimen tieteen ja tutkimuksen kypsyystaso 5:n edellyttämiin toimenpiteisiin.

Seurantaindikaattori:

Henkilöstökyselyn tulos 2024: AA+ (2019: lähtötaso A+, 2022: välitavoite AA)

Vetovoiman vahvistaminen ja muista korkeakouluista erottuminen

Kuhunkin neljään vahvuusalaan sekä nousevaan alaan on rekrytoitu huomattavasti lisää asiantuntijoita. Tähän on myös etupainotteisesti käytetty SeAMKin varainkeruun varoja sekä strategista rahoitusta. SeAMKissa on valittu markkinoinnilliset kärkiohjelmat, kehitetty tutkinto-ohjelmittain uusia videoita ja tekstejä sekä aloitettu opiskelukaupunki -teemaan liittyvät toimenpiteet yhteistyössä kaupungin ja alueen muiden oppilaitosten kanssa. SeAMKin uusi viestintästrategia ydinviesteineen ja äänensävyineen on hyväksytty ja sen jälkeen on luotu markkinoinnin ja viestinnän työkalupakki, jolla voidaan auttaa koko SeAMK-yhteisöä viestimään. Työnantajasivu on uudistettu ja rekrymarkkinointia kehitetty. Markkinointitoimenpiteitä ja korkeakoulukaupungin imagoa on kehitetty yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa. Open Campus-toiminta ei ole edistynyt suunnitellusti koronapandemian aikana, mutta suunnitelmat ovat valmiina odottamassa.

Seurantaindikaattori:

Ensisijaisten hakijoiden määrä 2021: 2,73

Kasvua kansainvälisyydestä ja jatkuvasta oppimisesta

Vuonna 2021 aloitettiin uusi englanninkielinen tutkinto-ohjelma (Automation Engineering) ja toinen uusi on alkamassa syksyllä 2022 (Agri-Food Engineering). Syksyllä 2022 SeAMKissa on 5 englanninkielistä tutkinto-ohjelmaa. Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiin on panostettu lisää solmimalla sopimuksia useiden agenttitoimistojen kanssa. Lisäksi on panostettu kansainvälisten opiskelijoiden kotouttamiseen, suomen kielen parantamiseen ja harjoittelupaikkojen saamiseen omasta maakunnasta mm. työnantajia valmentamalla. SeAMK koordinoi alueellaan Talent Hub-verkostoa.

Opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuksia on monimuotoistettu mm. Blended Mobility- ja Virtual Mobility

-liikkuvuusmuotojen avulla. Vieraskielistä opetusta on lisätty tutkinto-ohjelmissa kansainvälisen kasvun suunnitelman mukaisesti. Tutkinto-ohjelmien opintosuunnitelmissa on nostettu vahvemmin esille liikkuvuus- ja kotikansainvälisyysmahdollisuuksia sekä tehostettu näistä mahdollisuuksista tiedottamista opiskelijoille.

Kansainvälistä TKI-toimintaa on edistetty vahvistamalla vahvuusalojen kv.verkostoja sekä panostamalla sisäisesti kv.TKI-hanketukeen mm. koulutuksella ja valmennuksilla. Alkuvuonna 2022 meni läpi 4 Horisontti-hakemusta. SeAMK on mukana v. 2022 European Universities -haussa Xxxxxx Xxxxx University of Applied Sciences -koordinoimassa verkostossa.

Jatkuvasta oppimisesta on kehitetty tutkintokoulutuksen rinnalle merkityksellinen koulutuksen muoto, jonka tarjontaa on monipuolistettu, monialaistettu sekä laajennettu, joiltain osin yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa. Väyliä korkeakouluun toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ja lukiokoulutuksesta on sujuvoitettu. Väyläyhteistyö toisen asteen oppilaitosten kanssa on laajentunut ja lisäksi on tiivistetty urheiluakatemiayhteistyötä. Avoimen ammattikorkeakoulun tekniikan alan polkuopintoja on tarjottu myös maakunnallisina toteutuksina. Jatkuvan oppimisen ohjauksen toimintamalleja on kehitetty mm. TE-toimistojen ja ELY-keskuksen sekä alueellisen oppilaitosverkoston kanssa yhteistyössä. Jatkuvan

oppimisen markkinoinnillista ilmettä on uudistettu ja jatkuva oppiminen on nostettu osaksi markkinointiautomaation kehittämistä. Ennakointityön näkökulmasta SeAMK on toteuttanut yhteistyössä Sedun kanssa Etelä-Pohjanmaan Osaamisbarometri 2021-raportin, joka tuotti tilannekuvaa Etelä-Pohjanmaan yritysten työllisyyden tulevaisuuden näkymistä ja henkilöstön osaamisen kehittämistarpeista.

Seurantaindikaattorit:

Kansainväliset tutkinto-opiskelijat 2021: 277

Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat 2021: 5

Jatkuvan oppimisen opintopisteet (mukaan lukien yhteistyöopintopisteet) 2021: 19 479

Kansainvälinen T&K-rahoitus: 2021: 360 000 e

Ulkomaalaistaustaiset työntekijät 2021: 6

Laadukas ja työelämälähtöinen opetus sekä ohjaus

Oppiminen SeAMKissa -pedagogista toimintamallia on hyödynnetty tutkinto-ohjelmien ja työelämäläheisten Living Lab -tyyppisten oppimisympäristöjen kehittämisessä. Työelämälähtöisillä projekteilla ja SeAMK Osuuskuntatoiminnalla on vahvistettu TKI-toiminnan ja opetuksen integraatiota ja yrittäjyysvalmiuksia.

Opinnollistamista ja näyttöjä on hyödynnetty useimmissa tutkinto-ohjelmissa ja niiden avulla on voitu kehittää osaamisperustaista arviointia. Tutkinto-ohjelmat ovat systemaattisesti kehittäneet opintojen monimuotoistamista. SeAMKissa on alettu kehittää XxXXX Verkkokampusta kokoamaan verkkomuotoisten opintojen tarjontaa niin opintojen monimuotoistamisen kuin jatkuvan oppimisenkin tarpeisiin. Opetuksen kehittämisessä on hyödynnetty avainkumppanitoimintaa ja opettajien työelämäjaksojen antia. Koulutettujen opinto-ohjaajien, ryhmänohjaajien ja ammatillisten erityisopettajien toimenkuvat on kirkastettu ja luotu niille SeAMK-tasoinen resurssipohja. Ohjauksen prosesseja on kehitetty mm. urasuunnittelu (esim. urheilijan dual- career) ja erilaisten oppijoiden tarpeet huomioiden (esim. Opinnot ojennukseen -klinikka). Hankkeen muodossa opiskelijahyvinvointia edistävä työ on laajentunut myös kuraattorityön kehittämiseen.

Kehittämisessä on tehty yhteistyötä opiskelijakunta SAMO:n kanssa. Digitaalista ohjausosaamista on kehitetty Peppiin ja Moodleen sisällytetyllä oppimisanalytiikalla. Kestävän kehityksen juonteella on opetussuunnitelmissa varmistettu kestävän kehityksen huomioiminen työelämätaitona.

Seurantaindikaattorit:

Ammattikorkeakoulujen opiskelijatyytyväisyys 2021: 1. sija toistamiseen kaikkien ammattikorkeakoulujen joukossa

Määrällinen työllistyminen (työllistymispisteet) 2021: 0,889

Laadullinen työllistyminen: uraseurantakyselyn tulokset; rahoitusmallikysymysten pisteiden keskiarvo 2021: 21,85

Yrittäjähenkinen SeAMK

Yrittäjyyden perusopinnot sisältyvät jokaiseen tutkinto-ohjelmaan, ja opintojakson sisältö on muokattu EntreComp-viitekehystä hyödyntäen ja yrittäjähenkisyyttä painottaen. SeAMKin yrittäjyystoimet on koottu Y-Zoneen, joka on sekä fyysinen tila että portaali verkossa. Uusina konsepteina on aloitettu SeAMK Osuuskunta, joka tarjoaa opiskelijoille matalan kynnyksen yrittäjyyteen sekä SeAMK Jatkajakoulu ja SeAMK Ostajakoulu. SeAMKin jo aiemmin kehittämiä useita liikeideakonsepteja ja innovaatiorahoitusmahdollisuutta on jatkettu. Yrittäjyyden hankesalkku on 1,6 Me suuruinen, tutkijaryhmä on kasvanut kooltaan ja julkaisumäärä kasvaa vuosi vuodelta ollen reilusti yli 100 vuodessa.

Seurantaindikaattorit:

AVOP yrittäjyysosio 2021: 5,08

Yrittäjyyden TKI-salkku 2024: 1,6 Me

Digitaalinen SeAMK

Digitukea on kehitetty määrällisesti ja sisällöllisesti. Digituen henkilöstöä on lisätty ja opetushenkilöstölle on laadittu laajat digiopetuksen suositukset ohjeineen (koko henkilöstö voi hyödyntää. SeAMK on lisännyt merkittävästi pedagogisesti hyödynnettävää digitaalista laitekantaa. Sopivien osaamismerkkien laatimisella (esim. Forms ja Exam) on vauhditettu henkilöstön digiosaamista. Tukipalvelujen digitalisaatiossa yhteistyötä on haettu yksityiseltä sektorilta ja benchmark-toiminnalla ja yhteistyöllä ammattikorkeakoulujen kanssa (esim. Karelia ja SAMK). Verkko-opintoja on järjestetty yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa, myös ulkomaisten (esim. IoT-teknologioihin liittyen tekniikan alalla). Yrityselämälle avointen digitalisaation oppimisympäristöjen uutena avauksena on toteutettu liiketalouden alan Digital Business Lab.

Ohjelmistorobotiikkaan liittyvät rekrytoinnit on tehty ja ensimmäiset ohjelmistorobotiikan pilotit ovat käynnistyneet. Oppimisanalytiikkaa on alettu hyödyntää niin Peppi- kuin Moodle-ympäristössä. Peppi-

ekosysteemin kehittämiseen on osallistuttu aktiivisesti, sen toiminnallisuuksia lisätty ja valmistauduttu ristiin opiskelun vaatimiin toimiin. Prosessien digitalisointia on edistetty mm. sähköisen allekirjoituksen käyttöönotolla.

Seurantaindikaattorit:

Verkko-opetuksen AVOP-tulos 2021: 6,1

Henkilöstön digiosaamismerkkejä 2021: 5,4

Hyvinvoiva, uudistuva ja avoin SeAMK-yhteisö

Toimintaa kehitettäessä varmistetaan aina henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen. Opiskelijoiden edustaja on myös SeAMKin johtoryhmässä. Avointa ja välitöntä vuorovaikutusta on kehitetty lisäämällä henkilöstön yhteisiä iltapäiviä ja -infoja ja käymällä niissä ryhmäkeskusteluja. SeAMKin arvot on nostettu erityiseksi aiheeksi kehityskeskusteluihin. SeAMKissa laaditaan vuosittaiset työhyvinvointisuunnitelmat. SeAMKissa toimii oma opintopsykologi ja hankkeen myötä on käynnistetty kuraattoritoiminta. Opinto- ohjaus on uudistettu nimeämällä päätoimiset koulutetut opinto-ohjaajat. Kestävän kehityksen ryhmä on edistänyt kestävää kehitystä pienillä ja isommilla toimilla jätelajittelusta aurinkosähkövoimalan hankintaan. SeAMK Akatemian koulutustarjonta on ollut aktiivista ja henkilöstön kehittämisrahaston rahoitusta on käytetty useisiin strategisiin koulutuksiin. Uudessa organisaatiossa aloitti osaamisen kehittämisen päällikkö.

SeAMKin uusi organisaatio suunniteltiin v. 2021 ja se aloitti toimintansa 1.1.2022. Uuden organisaation tavoitteena on SeAMK-tasoisen näkökulman korostaminen sekä tehokkaampi toimintatapa. Esimiehille parhaillaankin järjestetään esimiesvalmennusta ja yhteisiä muitakin kokoontumisia. Lean-periaatteita on otettu käyttöön, mutta tässä on vielä mahdollisuuksia sujuvoittaa arkea enemmänkin. Opiskelijoiden liikuntapalveluihin on panostettu hankerahoituksen päättyessä lisää myös XxXXXxx omaa rahoitusta opiskelijakunta SAMOn kautta käytettäväksi. SeAMK noudattaa ja on edelleen panostanut avoimen TKI- toiminnan toimintatapojen ja suomalaisen tutkimusyhteisön yhteisten linjausten noudattamiseen sekä vastuullisten ja eettisten toimintatapojen noudattamiseen. SeAMK on myös jakanut avoimesti avoimen TKI- toiminnan osaamista muille ammattikorkeakouluille.

Seurantaindikaattori:

Henkilöstökyselyn tulos 2021: ei mittausta, tulossa seuraavan kerran syksyllä 2022

3.2 Tutkintotavoitteet

Tavoitteena on, että korkeakoulutettujen määrä nousee vähintään 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Uuden työvoiman tarpeen näkökulmasta kasvu painottuu korkeakoulutettuihin. Vuonna 2030 suoritettaisiin ammattikorkeakoulututkintoja ja yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja yhteensä noin 49 000. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan vastataan läpäisyä parantamalla ja lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja sekä suomen ja ruotsinkielisessä että vieraskielisessä koulutuksessa. Korkeakoulut ennakoivat työvoima- ja koulutustarpeita yhteistyössä eri sidosryhmiensä kanssa.

Korkeakoulut kasvattavat merkittävästi aidosti ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien osuutta opiskelemaan valittavista sopimuskauden loppuun mennessä. Korkeakoulut tehostavat siirto-opiskelijoiden valintaa vastaamaan kysyntään.

Korkeakoulut tiivistävät työ- ja elinkeinoelämäyhteistyötä ja parantavat opiskelijoiden työelämävalmiuksia kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut edistävät tohtoritutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta ja sijoittumista myös muihin kuin korkeakoulujen tehtäviin. Korkeakoulut edistävät yhdessä eri toimijoiden kanssa ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden integroitumista Suomeen ja suomalaisille työmarkkinoille.

Vuosina 2021 - 2024 keskimäärin

Tavoitteet

Ammattikorkeakoulututkinnot	815
Kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet	60
Humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat	270
Liiketalous, hallinto- ja oikeustieteet sekä palvelualat	215
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat	270
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	115

Seinäjoen ammattikorkeakoulun tavoite on, että päivätoteutuksissa varataan vähintään 85 % aloituspaikoista ensikertalaisille ja monimuotototeutuksissa vähintään 65 %. Kevään 2021 yhteishaussa ensikertalaisten osuus oli 87 % ja syksyn 2021 monimuotopainotteisessa yhteishaussa 74 %. SeAMK on kehittänyt siirtohakua mahdollistamalla sisäisen siirtymisen korkeakoulun sisällä tutkinto-ohjelmasta toiseen siten, että tavoitetutkintoon liitettävä tutkintonimike muuttuu.

Vuonna 2021 Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistui 780 ammattikorkeakoulun tutkinnon ja 117 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta. Kulttuuri- ja yhteiskuntatieteiden aloilta valmistui 53, terveys- ja hyvinvointialoilta 305, liiketalouden ja palvelualoilta 203 ja tekniikan sekä maatalouden aloilta

219. Tutkinnoista jääminen johtui osittain koronapandemiasta sekä osittain siitä, että aiempien vuosien opiskelijoiden sisäänottomäärät eivät olleet niin suuria, kun SeAMKin tutkintotavoite oli matalampi.

4. Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (117/2019) perusteella yhteensä

28 228 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

a) Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 24 851 000 euroa.

Strategiaperusteista rahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoululle yhteensä 1 392 000 euroa vuonna 2021,

1 205 000 euroa vuonna 2022, 1 205 000 euroa vuonna 2023 ja 1 205 000 euroa vuonna 2024.

- Rahoituksesta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 000 000 euroa vuonna 2021, 850 000 euroa vuonna 2022, 850 000 euroa vuonna 2023 ja 850 000 euroa vuonna 2024 ottaen huomioon ammattikorkeakoulun strategia ja sopimuksessa kohdassa 3.1 nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet.

- Rahoituksesta kohdennetaan strategiaperusteisen rahoituksen ohjelmaosuuden (liite) mukaisesti:

a) Koulutus- ja osaamistason nostamiseen 187 000 euroa vuonna 2021, 150 000 euroa vuonna 2022,

150 000 euroa vuonna 2023 ja 150 000 euroa vuonna 2024. Lisäksi ammattikorkeakoululle osoitetaan helmikuussa 2021 erillisellä päätöksellä vuosien 2021-2022 lisäaloituspaikkojen osarahoituksena vuoden 2020 määrärahoista 343 700 euroa.

b) Korkeakoulujen kansainvälisyyden ja koulutusperäisen maahanmuuton ja integroitumisen edistämiseen 205 000 euroa vuonna 2021, 205 000 euroa vuonna 2022, 205 000 euroa vuonna 2023 ja

205 000 euroa vuonna 2024.

c) Korkeakoulujen digitaalisen palveluympäristön kehittämisen rahoitus (800 000 euroa/v vuosina 2021-2024) on ammattikorkeakoulujen osalta osoitettu koordinaatiosta vastaavalle Metropolia Ammattikorkeakoululle.

b) Ammattikorkeakoulun valtionrahoitukseen sisältyy laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoituksen ulkopuolella vuonna 2021 lisäksi

- 1 985 000 euroa arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu käyttää vuodessa yli miljoona euroa strategisten kehittämisohjelmien mukaisiin toimenpiteisiin, joista johtoryhmä päättää aina erillisen ohjelman mukaisesti. Koulutus- ja osaamistason nostamiseen saadut lisäpaikkarahoitukset ovat olleet erittäin myönteinen lisä rahoitukseen. Xxxxxxxx on muodostanut se, että kaikilta osin tätä rahoitusta ei ole ollut mahdollisuus jaksottaa oikein eli tuotot ja kulut ovat jakaantuneet eri vuosille. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on sitoutunut kv.palvelulupauksen toteuttamiseen ja käyttää sen käytännön toteutukseen kansainvälistymiseen tarkoitettua strategiaperusteista ohjelmarahaa.

5. Seuranta

Ministeriö seuraa korkeakoulujen toimintaa, maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta tilinpäätösten, tilastoseurannan ja ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen kautta.

Korkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittain sovittavalla tavalla sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Korkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan korkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Korkeakoulu informoi ennakoivasti ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Ministeriö varmistaa sopimuskauden aikana, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa ministeriö käy tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on sitoutunut edellä mainittuihin asioihin ja ehtoihin. SeAMK on toimittanut tilinpäätöksensä ja toimintakertomuksensa vuodelta 2021 ministeriöön. SeAMK noudattaa täysin ja raportoi taloushallinnon koodiston mukaisesti.

Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxx Xxxxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxx

Opetusneuvos Rehtori

Liitteet

Liite 1 Valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukeva strategiaperusteinen rahoitusosuus 2021-2024 Liite 2 Korkeakoulujen kansainvälisyysohjelma 2021-2024, Seinäjoen ammattikorkeakoulu