Kaupunkiseutujen yhteistä joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmää hallinnoivan

Kaupunkiseutujen yhteistä joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmää hallinnoivan

Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n osakassopimus

17.5.2013

OSAKASSOPIMUS – JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY

Johdanto

Allekirjoittaneet Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n (y-tunnus

         , jäljempänä ”Yhtiö”) kaikki osakkaat ovat solmineet tämän Yhtiön yhtiöjärjestystä täydentävän osakassopimuksen.

Osakkaiden tarkoituksena on sopia tällä osakassopimuksella Yhtiön toimintaperiaatteista, liiketoiminnan järjestämisestä ja hallinnosta sekä osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista Yhtiöön ja toisiinsa nähden. Jos yhtiöjärjestys ja osakassopimus ovat joltakin osin ristiriitaisia, osakassopimus on ensisijainen osakkaiden välisissä oikeussuhteissa.

Ensimmäisessä osakassopimuksen allekirjoittamista seuraavassa yhtiökokouksessa hyväksytään tämä sopimus soveltuvilta osiltaan myös Yhtiötä sitovaksi.

1. Sopimusosapuolet

1.1 Hämeenlinnan kaupunki

1.2 Imatran kaupunki

1.3 Joensuun kaupunki

1.4 Jyväskylän kaupunki

1.5 Kajaanin kaupunki

1.6 Kemin kaupunki

1.7 Kokkolan kaupunki

1.8 Kotkan kaupunki

1.9 Kouvolan kaupunki

1.10 Kuopion kaupunki

1.11 Lahden kaupunki

1.12 Lappeenrannan kaupunki

1.13 Mikkelin kaupunki

1.14 Oulun kaupunki

1.15 Porin kaupunki

1.16 Rovaniemen kaupunki

1.17 Savonlinnan kaupunki

1.18 Seinäjoen kaupunki

1.19 Tampereen kaupunki

1.20 Turun kaupunki

1.21 Vaasan kaupunki

1.22 Suomen valtio

1.23 Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy

1.1–1.22 jäljempänä kukin erikseen ”Osakas” ja kaikki yhdessä ”Osakkaat”. 1.1–1.23 jäljempänä kukin erikseen ”Sopimusosapuoli” ja kaikki yhdessä ”Sopimusosapuolet”.

Suomen valtion edustajana Yhtiössä toimii Liikennevirasto, ja valtion osalta järjestelmän käyttäjinä toimivat joukkoliikenteen toimivaltaisiksi viranomaisiksi määritellyt ELY-keskukset.

2. Yhtiön tarkoitus

2.1

Yhtiö on joukkoliikenneviranomaisten yhteinen IT-palvelu- ja hankintayhtiö, jonka tarkoitus on omakustannusperiaatteella toimien joko itse tai yhteistyökumppaneiden avulla hankkia, ylläpitää ja kehittää toimivaltaisten viranomaisten yhteistä joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmää, joka mahdollistaa yhden maksukortin käytön valtakunnallisesti (jäljempänä ”Järjestelmä”). Yhtiö tuottaa laadukkaita ja kustannustehokkaita joukkoliikenteen järjestelmäpalveluita joukkoliikenteen toimivaltaisille viranomaisille sekä muille Järjestelmän käyttäjille. Järjestelmän työnimi on PILETTI, joka vaihdetaan Järjestelmän toteutusvaiheessa. Järjestelmän toimittaja valitaan kesällä 2013, ja Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 aikana.

2.2

Järjestelmän kilpailutusvaiheessa Liikennevirasto on solminut valitun toimittajan kanssa Järjestelmän toimitus- ja palvelusopimukset Yhtiön puolesta. Yhtiön perustamisen ja rekisteröinnin jälkeen sopimukset maksuvelvoitteineen siirretään viivytyksettä Yhtiön nimiin.

2.3

Yhtiön tarkoituksena ei ole tavoitella voittoa eikä se jaa omistajilleen osinkoa, vaan mahdollinen voitto käytetään yhtiön oman toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Osakkailla ei ole oikeutta osakeyhtiölain mukaiseen vähemmistöosinkoon.

2.4

Yhtiö toimii julkisista hankinnoista annetun lain (30.3.2007/348) tarkoittamassa mielessä omistajiensa sidosyksikkönä ja yhteishankintayksikkönä.

2.5

Yhtiön toimiala määritellään yhtiöjärjestyksessä. Yhtiö voi toimintaansa varten mm. omistaa, hallita, ostaa, myydä ja vuokrata maksu- ja lukulaitteita, muita laitteita, kiinteistöjä, rakennuksia, rakenteita sekä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden ja muiden yhtiöiden osakkeita ja osuuksia. Yhtiö voi ostaa, myydä ja hallita kiinteää omaisuutta sekä käydä arvopaperikauppaa.

3. Yhtiön ansaintamalli ja arvonluontiperiaatteet

3.1

Yhtiön ja Järjestelmän käyttäjien välinen vastuunjako merkitsee sitä, että Järjestelmän ja sen osien rahavirrat kulkevat ainakin toiminnan alkuvaiheessa vain käyttäjien tilien kautta, jolloin matkalipuista tai matkakorttien latauksista ei kerry Yhtiölle liikevaihtoa. Tällöin Yhtiö kattaa kustannuksensa ja rahoittaa investointinsa

Järjestelmän käyttäjiltä perittävillä palvelumaksuilla. Koska Yhtiön toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tavoittelu, Yhtiö ei sisällytä palveluidensa hintoihin merkittävää voittomarginaalia, vaan pyrkii tekemään nollatuloksen vuosittain.

3.2

Yhtiö voi myydä Järjestelmän käyttöoikeutta sekä clearing- ja muita palveluita myös muille tahoille kuin Osakkailleen. Tällaisia tahoja voivat olla esimerkiksi ns. markkinaehtoiset joukkoliikennetoimijat tai kunnat, jotka eivät kuulu toimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten toimialueisiin. Osakkaat eivät saa myydä Järjestelmää ja siihen liittyviä palveluita eteenpäin ilman hallituksen suostumusta.

3.3

Yhtiöön ei kerätä liiketoiminnan normaalin käyttöpääomatarpeen ylittävää kassaa, vaan kertyneillä ylimääräisillä varoilla katetaan kaikille käyttäjille kohdistettavia palvelumaksuja.

4. Vastuu Yhtiön kustannuksista

4.1

Järjestelmä pyritään hankkimaan SaaS-periaatteen (software as a service) mukaisella palvelumallilla, mikä muistuttaa pitkäaikaista leasing-sopimusta ja tarkoittaa, että järjestelmätoimittaja jaksottaa alkuinvestoinnin koko sopimusajalle ja veloittaa Yhtiöltä vuosittain likimain samansuuruisia palvelumaksuja.

4.2

Yhtiön kustannuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä SaaS-palveluna hankittavaan Järjestelmään liittyviä jatkuvia käyttökustannuksia (mm. palvelumaksuja) sekä Yhtiön muita vuosittaisia kustannuksia. Järjestelmän kehittämisestä syntyvien investoinnin kaltaisten kertaluonteisten kustannusten ei katsota tässä yhteydessä kuuluvan Yhtiön kustannuksiin, vaan niiden kohdistamista käyttäjille käsitellään kappaleessa 5.

4.3

Valtio vastaa Yhtiön kustannuksista vuoden 2015 loppuun asti. Vuoden 2016 alusta alkaen Järjestelmän käyttäjät vastaavat Järjestelmän palvelumaksuista ja muista käyttökustannuksista sekä Yhtiön muista vuosittaisista kustannuksista.

4.4

Kustannusten jako käyttäjien kesken ei perustu omistusosuuksiin, vaan kustannukset kohdistetaan Järjestelmän käyttäjille Järjestelmän osien käyttövolyymeihin perustuvilla erikseen määriteltävillä jakoavaimilla, jotka ovat mahdollisimman kustannusvastaavia ja objektiivisia. Järjestelmän perusosan, joka tarkoittaa lähtökohtaisesti kaikilla käyttäjillä käytössä olevaa palvelualustaa, osalta jakoavain on kunkin viranomaisen tai käyttäjän vastuulla oleville joukkoliikennelinjoille Järjestelmään rekisteröityneiden nousujen lukumäärä. Nousujen eli tehtyjen matkojen määrä eroaa myytyjen lippujen määrästä siinä, että kulkuneuvon vaihtaminen samalla lipulla aiheuttaa kaksi nousua, mutta vain yhden lipun myynnin. Havainnollistavia esimerkkejä Järjestelmän kustannusten kohdistamisesta esitetään tämän sopimuksen Liitteessä 1.

4.5

Yhtiön yleis- ja palkkakustannukset kohdistetaan lähtökohtaisesti Järjestelmän perusosan kustannuksiksi.

4.6

Jos jotain Järjestelmän osaa tai lisäpalvelua käyttää vain osa käyttäjistä, tämän palvelun kustannukset jaetaan vain kyseisen osan tai palvelun käyttäjille käyttövolyymien tai käyttäjien saaman hyödyn suhteessa. Yhtiön johto tai tarvittaessa hallitus määrittelee tällaisissa tilanteissa soveltuvimman jakoavaimen kustannusten kohdistamiseen tällaisen Järjestelmän osan tai lisäpalvelun käyttäjille.

4.7

Jos Osakas ei käytä mitään osaa Järjestelmästä, Osakkaan ei tarvitse vastata Yhtiön kustannuksista.

4.8

Mikäli käyttäjä laiminlyö toistuvasti maksuvelvollisuutensa Yhtiötä kohtaan eikä huomautuksista huolimatta korjaa toimintaansa, Yhtiöllä on oikeus irtisanoa käyttäjän käyttöoikeus Järjestelmään kuukauden irtisanomisajalla ilmoittamalla siitä kirjallisesti käyttäjälle.

5. Yhtiön investointiperiaatteet ja rahoitusmalli

5.1

Tässä kappaleessa investoinneilla tarkoitetaan Järjestelmän kehittämisestä syntyviä investoinnin kaltaisia kertaluonteisia kustannuksia, joita Järjestelmän toimittaja tai vastaava yhteistyökumppani ei jaksota useamman vuoden aikana maksettaviksi.

5.2

Valtio vastaa Yhtiön investoinneista vuoden 2015 loppuun asti.

5.3

Vuodesta 2016 alkaen Yhtiön investoinnit peritään Järjestelmän käyttäjiltä ensisijaisesti omistusosuuksien suhteessa. Tämä koskee sekä kaikille käyttäjille kohdistettavia Järjestelmän perusosaa koskevia kertaluonteisia kehityskustannuksia että vain joidenkin käyttäjien käyttöönsä haluamien lisäominaisuuksien rakentamisesta aiheutuvia kertaluonteisia kustannuksia. Jälkimmäisessä tapauksessa maksuosuudet jaetaan vain investointiin osallistuvien käyttäjien kesken omistusosuuksien suhteessa. Hallitus voi perustellusta syystä myöntää poikkeuksen yleisperiaatteeseen investointien maksuosuuksien määräytymisestä omistusosuuksien suhteessa – esimerkiksi jos joku käyttäjistä ei ole Yhtiön Osakas.

5.4

Jos lisäominaisuuden käyttöönsä haluavat käyttäjät edustavat vähintään 2/3 Yhtiön osakekannasta, lisäominaisuus tulee automaattisesti osaksi Järjestelmän perusosaa. Tällöin kertaluonteiset kehityskustannukset jaetaan lähtökohtaisesti kaikkien Järjestelmän käyttäjien kesken, ensisijaisesti omistusosuuksien suhteessa.

5.5

Jos joku käyttäjä haluaa ottaa ”edelläkävijäkäyttäjien” rahoittaman lisäominaisuuden myöhemmin käyttöön, uuden käyttäjän täytyy maksaa hyvitysmaksuja kertaluonteisen alkuinvestoinnin maksaneille käyttäjille. Hyvitysmaksun suuruus vastaa käyttäjän laskennallista maksuosuutta, jos se olisi osallistunut alkuperäiseen investointiin. Maksu maksetaan alkuinvestoinnin maksaneille käyttäjille näiden investointiosuuksien suhteessa. Lisäominaisuuden uuden käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse osallistua lisäominaisuuden ylläpito-, käyttö- tai muihin vastaaviin kustannuksiin, jotka ovat realisoituneet ennen kuin uusi käyttäjä ottaa ominaisuuden käyttöön. Havainnollistava esimerkki lisäominaisuutta koskevan investoinnin rahoittamisesta esitetään tämän sopimuksen Liitteessä 2.

5.6

Yritys ei lähtökohtaisesti nosta korollisia lainoja rahoittaakseen Järjestelmän kehittämisestä syntyviä investoinnin kaltaisia kertaluonteisia kustannuksia, ellei hallitus perustellusta syystä päätä toisin.

6. Yhtiön omistus

6.1

Yhtiön osakkeita voi omistaa vain joukkoliikennelaissa mainitut palvelusopimus- asetuksessa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset, Suomen valtio sekä Yhtiö itse.

6.2

Omistusosuudet määritellään muiden kuin Suomen valtion osalta toimivaltaisten viranomaisten toimivalta-alueiden asukaslukujen suhteessa. Asukaslukuna käytetään kaikille Osakkaille Osakkaan liittymisajankohdasta riippumatta Väestörekisterikeskuksen julkistamia kuntakohtaisia väkilukuja per 31.12.2012.

6.3

Suomen valtion yhteenlaskettu omistusosuus riippuu Osakkaiksi tulevien muiden toimivaltaisten viranomaisten määrästä. Jos kaikki kunnalliset viranomaiset (HSL:ää lukuun ottamatta) tulevat Osakkaiksi perustamisvaiheessa, valtion omistusosuudeksi jää hieman yli 10 prosenttia (10,0001%). Jos vain osa kunnallisista joukkoliikenneviranomaisista tulee Osakkaiksi, Suomen valtio merkitsee myös poisjääneiden viranomaisten osuuden. Jos HSL tulee osakkaaksi, sille suunnataan HSL:n toimialueen asukasluvun suhteessa osakeanti, joka liudentaa kaikkien Osakkaiden, myös Suomen valtion omistusta. Esimerkkilaskelmat omistusosuuksien jakautumisesta esitetään tämän sopimuksen Liitteessä 3.

6.4

Jos vähintään kahden Osakkaan toimialueen todellinen väkiluku eroaa yli 20 prosenttia vuoden 2012 lopun tilanteesta, yhtiökokous joutuu päättämään kaikkien Osakkaiden omistusosuuksien muokkaamisesta vastaamaan todellista tilannetta. Muutos toteutetaan Sopimusosapuolten välisillä osakekaupoilla sekä tarvittaessa suunnatuilla osakeanneilla.

6.5

Jos Osakkaan toimialue kasvaa esimerkiksi kuntaliitoksen myötä, Osakkaalle voidaan yhtiökokouksen päätöksellä suunnata osakeanti, jossa Osakas merkitsee lisäosakkeita asukasmäärän lisäyksen verran perustamisvaiheen merkintähinnalla per osake. Toimialueen pienentyessä Yhtiö voi hallituksen päätöksellä ostaa Osakkaalta osakkeita muutoksen verran perustamisvaiheen merkintähinnalla per osake (0,08 €/osake).

6.6

Yhden Osakkaan (mukaan lukien Suomen valtio) yhteenlaskettu omistusosuus tai määräysvalta ei voi ylittää 49,9 %:ia Yhtiön osakekannasta tai äänivallasta.

6.7

Joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen voi ottaa Järjestelmän käyttöön vain, jos viranomainen on Yhtiön Osakas. Yhtiön osakkuus ei kuitenkaan tarkoita, että Osakkaan olisi pakko ottaa Järjestelmä käyttöön.

6.8

Muut kuin joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää Järjestelmää, vaikka eivät olisikaan Yhtiön Osakkaita. Hallitus päättää periaatteista, joilla Yhtiö voi myydä palveluitaan osakaskuntansa ulkopuolelle pitäen huolta, että Yhtiön sidosyksikköasema säilyy. Osakaskunnan ulkopuolisilta käyttäjiltä perittävistä käyttökustannuksista sovitaan erillisin sopimuksin.

7. Yhtiön hallitus

7.1

Sopimusosapuolet sitoutuvat käyttämään osakkeisiinsa liittyvää äänioikeutta siten, että Yhtiön hallitukseen valitaan 7–9 jäsentä ja kaksi (2) varajäsentä. Hallituksen jäsenten kelpoisuusehtona on koulutuksen ja/tai kokemuksen kautta hankittu joukkoliikennealan hyvä tuntemus ja taito taikka vahva liiketoiminnallinen osaaminen ja kokemus. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy valintaa seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.

7.2

Osakkailla, joilla on varsinaisen yhtiökokouksen aloitushetkellä vähintään 25,0 prosentin omistusosuus, on oikeus kahteen hallituspaikkaan. Osakkailla, joilla on varsinaisen yhtiökokouksen aloitushetkellä vähintään 8,0 prosentin omistusosuus, on oikeus yhteen hallituspaikkaan. Vaikka Suomen valtion yhteenlaskettu omistusosuus alittaisi 8,0 prosenttia, Suomen valtiolla on oikeus nimetä hallitukseen aina vähintään yksi edustaja, joka tulee Liikennevirastosta. Liikennevirastosta tulevan hallituksen jäsenen tehtävinä on erityisesti valvoa Järjestelmän valtakunnallisen ulottuvuuden toteutumista, huolehtia ELY-keskusten intresseistä sekä edustaa mahdollisia muita käyttäjäryhmiä, jotka eivät ole Osakkaita.

7.3

Loppuhallituksen valintaa varten muut kuin kohdassa 7.2 tarkoitetut Osakkaat jaetaan Yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen aloitushetken mukaisten

kokonaisomistusten perusteella kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat kuusi Yhtiön osakkeita eniten omistavaa Osakasta (jättäen huomioimatta kohdassa

7.2 tarkoitetut Osakkaat). Toiseen ryhmään kuuluvat muut Osakkaat.

7.4

Loput hallituspaikat jaetaan tasan kohdassa 7.3 mainittujen kahden ryhmän kesken. Yhtiökokouksen täytyy päättää hallituksen jäsenmäärä sellaiseksi, että hallituspaikkojen määrä menee ryhmien kesken tasan. Lisäksi kumpikin ryhmä nimeää yhden varajäsenen. Yhtiön hallitukseen ei valita muita jäseniä ilman Osakkaiden yksimielistä päätöstä. Havainnollistava esimerkki hallituspaikkojen jakautumisesta perustamisvaiheessa sekä Yhtiön hallituksen jäsenten valinta- ja kiertoperiaatteet esitetään tämän sopimuksen Liitteessä 4. Osakkaat voivat ryhmien sisällä päättää myös toisenlaisista kiertoperiaatteista.

7.5

Mikäli kohdassa 7.3 tarkoitettu ryhmä ei pääse yksimielisyyteen siitä, ketkä he nimeävät valittaviksi hallituksen jäseniksi, valitaan tästä ryhmästä nimettävät hallituksen jäsenet äänestyksellä. Ryhmä asettaa ehdokkaat äänestystä varten. Äänestykseen osallistuvat kaikki yhtiökokouksessa edustettuina olevat Osakkaat. Osakkaiden äänimäärät määräytyvät Osakkaiden omistamien Yhtiön osakkeiden tuottamien äänimäärien perusteella. Ryhmästä valittaviksi hallituksen jäseniksi nimetään äänestyksessä eniten ääniä saaneet. Äänestys järjestetään Yhtiön yhtiökokouksessa Yhtiön hallituksen jäsenten valinnan yhteydessä.

7.6

Valtion edustaja hallituksessa on hallituksen puheenjohtaja vuonna 2016 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Vuodesta 2016 eteenpäin hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Yhtiön hallitus kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa. Xxxxxxxx hallituksen varsinaisella jäsenellä on oikeus kutsua koolle hallituksen kokous käsittelemään kokouskutsussa yksilöityä asiaa noudattaen seitsemän (7) päivän vähimmäiskutsuaikaa. Kaikkien hallituksen jäsenten antamalla suostumuksella kokous voidaan pitää myös lyhyemmällä kutsuajalla.

7.7

Kukin Osakas huolehtii ja vastaa siitä, että sen hallitukseen nimeämät jäsenet toimivat tämän osakassopimuksen mukaisesti eivätkä tee sellaista päätöstä tai ryhdy sellaiseen toimenpiteeseen, joka olisi ristiriidassa tämän osakassopimuksen kanssa.

8. Päätöksenteko yhtiökokouksessa ja hallituksessa

8.1

Yhtiökokouksessa Osakkaiden äänivalta jakautuu edustettuna (paikalla) olevien osakkeiden tuottamien äänimäärien suhteessa kuitenkin siten, että yhden Osakkaan ääniosuus yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista voi olla enintään 49,9 prosenttia. Yhtiökokouksessa on jokaisella Osakkaalla yksi edustaja, joka käyttää Osakkaan äänivaltaa. Suomen valtion yhteistä äänivaltaa yhtiökokouksessa käyttää Liikenneviraston edustaja.

8.2

Päätökset yhtiökokouksessa tehdään osakeyhtiölain mukaisesti joko yksinkertaisella äänten enemmistöllä tai määräenemmistöllä kokouksessa edustetuista äänistä lukuun ottamatta kohdassa 8.3 esitettyjä poikkeustapauksia. Äänten jakautuessa tasan voittaa se mielipide, jota useammat äänestäjät ovat kannattaneet, tai äänestäjienkin luvun ollessa tasan ratkaisee arpa.

8.3

Seuraavista asioista päättäminen yhtiökokouksessa edellyttää vähintään 4/5 enemmistöä yhtiökokouksessa edustettuina olevien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä ja osakkeista:

(i) Yhtiön yhtiöjärjestyksen tai osakassopimuksen muuttaminen

(ii) Osakepääoman korottaminen tai alentaminen

(iii) Osakkeisiin oikeuttavan optio-oikeuden tai muun osakeyhtiölain tarkoittaman erityisen oikeuden antaminen

(iv) Takauksen tai vakuuden antaminen muun kuin Yhtiön velasta tai vastuusta

(v) Yhtiöjärjestyksen toimialan mukaisen Yhtiölle merkittävän liiketoiminnan tai sen osan luovuttaminen, myyminen, vuokraaminen tai lopettaminen

(vi) Yhtiön tai sen merkittävän omaisuuserän luovuttaminen, myyminen tai vuokraaminen

(vii) Merkittävän sopimuksen tai liiketoimen tekeminen yhtiön Osakkaan tai Osakkaan läheisen tahon kanssa

(viii) Sulautumisesta tai jakautumisesta päättäminen

(ix) Yhtiön asettaminen vapaaehtoiseen selvitystilaan

(x) Yrityksen saneerauksesta annetun lain tarkoittamaan menettelyyn hakeutuminen

(xi) Yhtiön purkaminen

(xii) Hallituksen valtuuttaminen päättämään edellä tässä sopimuskohdassa tarkoitetusta toimesta

8.4

Päätökset hallituksen kokouksissa tehdään paikalla olevien jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä – äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni ja vaalissa arpa.

8.5

Yhtiön hallitus ei saa yksinään tehdä ilman yhtiökokouksen hyväksyntää päätöstä, mikäli päätös koskee kohdassa 8.3 lueteltuja asioita ja yksikin hallituksen jäsen on hallituksessa äänestänyt päätöstä vastaan. Tämä ei kuitenkaan koske kohdassa 8.3 lueteltujen asioiden viemistä yhtiökokouksen päätettäväksi.

8.6

Hallituksen jäsenen täytyy tavoitella Yhtiön etua ja tuoda päätöksenteossa mahdolliset itseään koskevat esteellisyysnäkökohdat esiin sekä tarvittaessa jäävätä itsensä päätöksenteosta hallituksessa.

8.7

Hallitus edustaa Yhtiötä. Yhtiön edustamisoikeus on hallituksen jäsenillä kaksi yhdessä sekä hallituksen puheenjohtajalla ja toimitusjohtajalla kummallakin yksin. Lisäksi hallitus voi antaa nimetylle henkilölle prokuran tai oikeuden Yhtiön edustamiseen.

9. Osakkeiden luovuttaminen ja lunastaminen

9.1

Osakkeiden luovutuksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa Yhtiön osakkeiden millä tahansa tavalla, mukaan lukien sulautuminen, jakautuminen, tasinko-, perintö-, testamentti- ja lahjaluovutukset, tapahtuvaa luovutusta uudelle omistajalle riippumatta siitä onko uusi omistaja Osakas vai ei. Mikäli Osakkaan määräysvallassa tai omistusrakenteessa tapahtuu olennaisia muutoksia, rinnastetaan määräysvallan vaihtuminen Yhtiön osakkeiden luovutukseen.

9.2

Luovutuksena ei kuitenkaan pidetä tapauksia, joissa osake siirtyy, kun kaksi tai useampia Osakkaita sulautuu keskenään.

9.3

Osakkeita ei saa myydä tai muutoin luovuttaa ilman Yhtiön hallituksen suostumusta.

9.4

Mikäli Osakas aikoo luovuttaa omistamansa osakkeet tai osan niistä edelleen, Osakkaan tulee viipymättä antaa Yhtiön hallitukselle osakkeiden luovutusta koskeva kirjallinen siirtoilmoitus. Siirtoilmoituksen tulee sisältää tiedot saannosta (saannon laji, luovuttaja ja vastaanottaja, vastaanottajan yhteystiedot, siirron kohteina olevien osakkeiden numerot ja lukumäärä sekä kauppahinta tai ilmoitus siitä, että saanto on vastikkeeton).

9.5

Osakkeita luovuttavan Sopimusosapuolen on aina aikomansa luovutuksen yhteydessä sovittava siitä, että luovutuksen saaja sitoutuu liittymään tähän osakassopimukseen, mikäli saa osakkeet omistukseensa. Jos sitoumusta ei ole saatu, hallituksen tulee evätä suostumus osakkeiden luovutukseen.

9.6

Yhtiöllä on oikeus lunastaa osake kolmen (3) kuukauden kuluessa siirtoilmoituksen vastaanottamisesta maksamalla osakkeesta alkuperäinen merkintähinta (0,08

€/osake). Lunastusoikeus koskee kaikkia saantoja.

9.7

Mikäli Yhtiö ei ilmoita määräajassa haluaan käyttää tämän kohdan mukaista lunastusoikeuttaan, on osakkeet luovuttavalla Sopimusosapuolella oikeus luovuttaa osakkeet, jos luovutuksen saaja on sitoutunut tämän osakassopimuksen osapuoleksi. Siirron saajasta ei voi tulla osakkeenomistajaa ennen kuin saaja on sitoutunut Yhtiön osakassopimukseen.

9.8

Yhtiön osakkeen siirtyessä uudelle osakkeenomistajalle siirronsaaja on siirtäjän ohella vastuussa kaikkien yhtiöjärjestykseen ja tähän osakassopimukseen perustuvien osakkeita koskevien velvoitteiden täyttämisestä Yhtiötä kohtaan siltä osin, kuin velvoitteet perustuvat aikaan ennen osakkeiden siirtoa koskevan ilmoituksen tekemistä Yhtiölle. Tämä koskee myös vastuuta Yhtiön kustannuksista.

9.9

Osakkaat sitoutuvat olemaan hankkimatta luovutustoimin Yhtiön osakkeita, optio- oikeuksia tai osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia siten, että Osakkaan omistusosuus nousisi yli 49,9 prosenttiin.

9.10

Kaikkiin Yhtiön liikkeeseen laskemiin oman pääoman ehtoisiin osake- ja rahoitusinstrumentteihin sekä sellaisiin omaan pääomaan kytkettyihin osake- ja rahoitusinstrumentteihin, jotka voidaan muuntaa tai vaihtaa Yhtiön osakkeiksi, sovelletaan osakkeita koskevia osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä.

9.11

Sopimusosapuolilla ei ole oikeutta pantata Yhtiön osakkeita tai osakkeisiin liittyviä oikeuksia tai asiakirjoja.

10. Osakkaiden liittyminen Yhtiöön ja irtautuminen Yhtiöstä

10.1

Perustamisen jälkeen Yhtiön osakkaiksi voivat ilman erillistä Yhtiön hallituksen päätöstä liittyä kaikki kunnalliset joukkoliikenteen (seutu)viranomaiskaupungit (pois lukien HSL) ostamalla Suomen valtiolta osakkeita viranomaisen toimialueen asukasluvun oikeuttaman määrän sekä liittymällä osakassopimukseen.

10.2

Yhtiön osakkeen merkintähinta on 0,08 euroa per osake. Mikäli kohdassa 10.1 tarkoitettu viranomainen ostaa tai merkitsee yhtiön osakkeita perustamishetken jälkeen mutta viimeistään 30.6.2014, viranomainen maksaa osakkeista merkintähinnan ja tekee lisäksi merkintähintaa vastaavan vastikkeettoman sijoituksen Yhtiön sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Mikäli viranomainen ostaa tai merkitsee Yhtiön osakkeita 30.6.2014 jälkeen, viranomainen maksaa osakkeista merkintähinnan ja tekee lisäksi kolme kertaa merkintähinnan suuruisen vastikkeettoman sijoituksen Yhtiön sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.

Xxxxxxxxxxxx ei saa SVOP-rahastoon tehtävästä sijoituksesta vastikkeeksi osakkeita

eikä pääomasijoitus ole jatkossa korvamerkitty sijoituksen tehneen viranomaisen omaisuudeksi.

10.3

HSL:n halutessa liittyä Yhtiön osakkaaksi Yhtiön hallitus ja yhtiökokous päättävät osakkaan hyväksymisestä, sillä osakkuus toteutetaan HSL:n toimialueen asukasluvun mukaisen osakemäärän suunnatulla osakeannilla HSL:lle. Yhtiön osakkeen merkintähinta on 0,08 euroa per osake. HSL:n osakkaaksi hyväksyminen ei kuitenkaan vaadi kohdan 8.3 mukaista 4/5 äänten enemmistöä, vaan päätös voidaan tehdä yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Osakkaan täytyy äänestää HSL:n osakkuuden hyväksymisen puolesta, ellei Osakkaalla ole selkeää perusteltua syytä toimia toisin. Hallitus voi vaatia HSL:ltä merkintähinnan lisäksi mahdollista vastikkeetonta sijoitusta Yhtiön sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.

Vastikkeettoman sijoituksen tulee olla kohtuullinen merkintähintaan nähden. HSL:n osakkuuden edellytyksenä ovat osakassopimukseen liittyminen, osakemerkinnän suorittaminen kokonaisuudessaan sekä mahdollisten vaadittujen vastikkeettomien sijoitusten suorittaminen kokonaisuudessaan.

10.4

Uuden Osakkaan ottaessa Järjestelmän käyttöön Osakas joutuu maksamaan hyvitysmaksuja käyttöönsä ottamaansa Järjestelmäkokonaisuuteen tehtyjen kertaluonteisen kehitysinvestointien osalta. Hyvitysmaksut suoritetaan investoinnit maksaneille käyttäjille näiden investointiosuuksien suhteessa. Hyvitysmaksujen suuruudet vastaavat käyttäjän laskennallisia maksuosuuksia, jos se olisi osallistunut aiemmin tehtyihin investointeihin. Uuden käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse osallistua käyttöönsä ottamaan Järjestelmäkokonaisuuteen kohdistuneisiin ylläpito-, käyttö- tai muihin vastaaviin kustannuksiin, jotka ovat realisoituneet ennen kuin uusi käyttäjä ottaa ominaisuudet käyttöön.

10.5

Osakkaan halutessa irtautua Yhtiön osakkuudesta Osakkaan tulee ilmoittaa päätöksestään viivytyksettä Yhtiön hallitukselle. Osakkaan ilmoituksen saapumisesta alkaen astuu voimaan kuuden kuukauden irtautumisaika, jonka kuluessa irtautuva Osakas luopuu Järjestelmän käytöstä. Irtautuvan Osakkaan pyynnöstä hallitus voi päättää pidemmästäkin irtautumisajasta. Jos irtautuva Osakas ei käytä Järjestelmää, irtautuminen voidaan toteuttaa ilman irtautumisaikaa.

10.6

Irtautuvaa Osakasta edustavat hallituksen jäsenet irtisanoutuvat hallitusjäsenyydestään välittömästi irtautumisilmoituksen jälkeen.

10.7

Irtautumisajan päättyessä irtautuneen Osakkaan pääsy Järjestelmään estetään, eikä irtautunut Osakas saa enää käyttää Järjestelmää. Irtautuva Osakas sitoutuu kuitenkin maksamaan Järjestelmän palvelumaksuja irtautumisajalta siltä osin, kun Osakas käyttää Järjestelmää.

10.8

Irtautumisajan päättyessä Yhtiö ostaa irtautuvan Osakkaan osakkeet. Yhtiön ostaessa osakkeita ostoon käytetään ensisijaisesti Yhtiön voitonjakokelpoisia varoja ja toissijaisesti kauppahinta kerätään muilta kuin irtautumisestaan ilmoittaneilta Osakkailta näiden omistusosuuksien suhteessa. Osakkeiden kauppahinta on alkuperäinen merkintähinta (0,08€/osake). Perustamisvaiheen jälkeen Osakkaaksi liittyneen irtautuvan Osakkaan suorittamaa SVOP-rahastomerkintää ei palauteta irtautumistilanteessa. Hallituksen päätöksellä Yhtiön ostamat osakkeet voidaan joko myydä hankintahinnalla valtiolle, pitää Yhtiöllä tai mitätöidä.

11. Voimassaolo

11.1

Tämä sopimus tulee kunkin Osakkaan osalta voimaan ja sitovaksi sen jälkeen, kun Osakas on allekirjoittanut sopimuksen, ja Osakkaan päätös Yhtiön osakkeiden merkitsemisestä ja osakassopimuksen hyväksymisestä on lainvoimainen. Valtion osalta sopimus on sitova, kun eduskunta on valtion lisätalousarviossa 2013 oikeuttanut Liikenneviraston merkitsemään perustettavan osakeyhtiön osakkeet.

Sopimus muuttuu myös Yhtiötä sitovaksi, kun Yhtiön yhtiökokous on päättänyt sen hyväksymisestä ja siihen sitoutumisesta.

11.2

Tämä sopimus on voimassa kunkin Osakkaan osalta niin kauan kuin Osakas ja yksikin toinen Osakas on Yhtiön osakkeenomistajana. Yhtiön osalta tämä sopimus lakkaa olemasta voimassa, kun tämä sopimus on lakannut olemasta voimassa kaikkien Osakkaiden osalta.

11.3

Xxxxxxxxxxxx saavuttanut uusi osakkeenomistaja on sidottu osakassopimukseen heti, kun uusi osakkeenomistaja on allekirjoittanut tämän sopimuksen liitteeksi otettavan liittymisasiakirjan. Liittymisasiakirjan allekirjoittaa ensin uusi osakkeenomistaja itse, ja sen jälkeen Yhtiö.

11.4

Selvyyden vuoksi todetaan, että tämän osakassopimuksen ehtojen vastainen osakkeiden tai niiden merkintään oikeuttavien osake- tai rahoitusinstrumenttien luovutus ei vapauta luovuttajaa sopimuksen mukaisista velvoitteista. Lisäksi todetaan, että tämän sopimuksen mukainen osakkeiden luovutus siten, että luovuttaja ei enää omista osakkeita, johtaa siihen, että luovuttaja ei ole enää tämän sopimuksen osapuoli eikä luovuttajalla ole enää tämän sopimuksen mukaista Osakkaan asemaa.

12. Sopimussakko

12.1

Tämän sopimuksen olennainen rikkominen tai erityisesti tämän sopimuksen kohtien 7.7, 8.5, 8.6, 13.1 tai luvun 9 rikkominen ilman pikaisia korjaavia toimenpiteitä johtaa

kunkin sopimusta rikkoneen Sopimusosapuolen kohdalta 100 000 euron sopimussakkoon. Tämän lisäksi sopimusta rikkoneella on vahingonkorvaus- velvollisuus tuottamuksellisesti tai huolimattomuuttaan aiheuttamiensa vahinkojen osalta. Velvollisuutta maksaa sopimussakkoa ei kuitenkaan ole, jos sopimusrikkomus on aiheutunut huomaamattomuudesta ja on vaikutuksiltaan vähäinen.

12.2

Sopimusosapuoli, joka on toiminnallaan tai laiminlyönnillään rikkonut olennaisesti osakassopimusta eikä ole korjannut loukattua asiantilaa kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun loukatut Sopimusosapuolet ovat rikkomuksesta kirjallisesti rikkojalle huomauttaneet, on velvollinen suorittamaan paitsi sopimussakon, lisäksi korvaamaan aiheuttamansa vahingon siltä osin, kun vahingon määrä ylittää sopimussakon.

12.3

Sopimussakko on suoritettava Yhtiölle ja käytettävä Yhtiön juoksevien menojen kattamiseen. Mikäli Sopimusosapuoli tuomitaan vahingonkorvauksiin Yhtiölle aiheutetusta vahingosta, menetellään sen osalta samoin kuin sopimussakon osalta.

13. Muut ehdot

13.1

Sopimusosapuolet sitoutuvat toimimaan lojaalisti toisiaan kohtaan.

13.2

Yhtiö ei anna osakekirjoja eikä kukaan Sopimusosapuoli vaadi Yhtiöltä osakekirjojen antamista.

13.3

Mikäli kilpailulainsäädännön, Kilpailuviraston toimenpiteiden tai päätösten tai hankintalain säädösten perusteella Yhtiön toimintaa ei voitaisi harjoittaa tässä osakassopimuksessa sovitulla tavalla, Sopimusosapuolet neuvottelevat ja sopivat sen vuoksi mahdollisesti tarvittavista muutoksista osakassopimukseen.

13.4

Sopimusosapuolet pyrkivät ratkaisemaan tästä osakassopimuksesta mahdollisesti johtuvat erimielisyydet ensisijaisesti keskinäisillä neuvotteluilla. Ellei asiassa saavuteta sovintoa, hallitus ratkaisee erimielisyyden. Ellei hallitus pysty ratkaisemaan asiaa, osapuolet jatkavat neuvotteluja ulkopuolisen asiantuntijan avustamana.

Elleivät neuvottelut tuo ratkaisua riitaan, asia annetaan yhtiökokouksen ratkaistavaksi mahdollisessa äänestyksessä. Jos yhtiökokous ei pysty ratkaisemaan asiaa, ratkaisu haetaan pyytämällä ulkopuoliselta asiantuntijalta (esimerkiksi Kuntaliiton lakimieheltä) lausunto riita-asiasta. Mikäli ratkaisua riitaan ei edellä mainituilla toimenpiteillä löydy, riita ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä. Kumpikin osapuoli nimeää yhden välimiehen ja nämä yhdessä puheenjohtajan. Ellei toinen osapuoli nimeä välimiestä tai nämä eivät voi sopia puheenjohtajasta kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä toiselta osapuolelta kehotuksen saatuaan, nimeää välimiehen tai puheenjohtajan Keskuskauppakamarin

välityslautakunta. Välimiesoikeus kokoontuu Helsingissä. Välimiesmenettelyssä noudatetaan Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntöjä ja välimiesmenettelystä annettua lakia.

Tämä sopimus on laadittu kahtenakymmenenäkolmena (23) kappaleena, yksi kunkin Osakkaan haltuun ja yksi Yhtiön haltuun.

Helsingissä toukokuun 17. päivänä 2013 Osakkaiden allekirjoitukset

Hämeenlinnan kaupunki Imatran kaupunki

Joensuun kaupunki Jyväskylän kaupunki

Kajaanin kaupunki Kemin kaupunki

Kokkolan kaupunki Kotkan kaupunki

Kouvolan kaupunki Kuopion kaupunki

Lahden kaupunki Lappeenrannan kaupunki

Mikkelin kaupunki Oulun kaupunki

Porin kaupunki Rovaniemen kaupunki

Savonlinnan kaupunki Seinäjoen kaupunki

Tampereen kaupunki Turun kaupunki

Vaasan kaupunki Suomen valtio / Liikennevirasto

Olemme tänään saaneet tiedon tästä sopimuksesta ja sitoudumme noudattamaan sen määräyksiä siltä osin kuin ne koskevat allekirjoittanutta Yhtiötä.

Paikka ja aika:             

Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy

LIITTEET

1. Yhtiön kustannusten kohdistamismalli ja havainnollistava esimerkki Järjestelmän kustannusten kohdistamisesta

2. Havainnollistava esimerkki lippu- ja maksujärjestelmän lisäominaisuutta koskevan investoinnin rahoittamisesta

3. Esimerkit omistusosuuksien jakautumisesta eri osakaspohjilla

4. Havainnollistava esimerkki hallituspaikkojen jakautumisesta perustamisvaiheessa sekä Yhtiön hallituksen jäsenten valinta- ja kiertoperiaatteet