SOPIMUS

SOPIMUS

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimus rautateiden ja maanteiden tavara- ja henkilölii- kenteestä

SVEITSIN VALALIITTO, jäljempänä ’Sveitsi’ ja EUROOPAN YHTEISO¨ , jäljempänä ’yhteisö’, molemmat jäljempänä ’sopimuspuolet’,

ovat tietoisia siitä, että on molempien sopimuspuolten yhteisen edun mukaista edistää yhteistyötä ja kauppaa, erityisesti myöntämällä vastavuoroisesti pääsy toistensa kuljetusmarkkinoille, kuten tavaroiden rautatie- ja maantiekul- jetuksista 2 päivänä toukokuuta 1992 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksen, jäljempänä ’vuoden 1992 sopimus’, 13 artiklassa määrätään,

haluavat kehittää yhteensovitettua liikennepolitiikkaa, jolla pyritään kannustamaan ympäristöä säästävämpien kuljetusmuotojen käyttöä tavara- ja henkilöliikenteessä tarkoituksena yhdistää ympäristönsuojelu ja liikennejärjestel- mien tehokkuus erityisesti Alppien alueella,

haluavat taata terveen kilpailun eri kuljetusmuotojen välillä ja katsovat, että eri kuljetusmuotojen on katettava aiheuttamansa kustannukset, ja

pitävät tarpeellisena taata johdonmukaisuus Sveitsin liikennepolitiikan ja yhteisön liikennepolitiikan pääperiaatteiden välillä, erityisesti yhteensovitetun lainsäädäntö- ja sääntelykehyksen toteuttamisen yhteydessä,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I OSASTO

YLEISET MA¨ A¨ RA¨ YKSET

2 artikla

Soveltamisala

1 artikla

1. Tätä sopimusta sovelletaan sopimuspuolten kahdenväli-

Periaatteet ja yleiset tavoitteet seen maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen, sopimuspuol-

ten alueiden kauttakulkuliikenteeseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vuoden 1992 sopimuksen soveltamista ja jollei

1. Tällä yhteisön ja Sveitsin välisellä sopimuksella pyritään toisaalta määrittämään yhteensovitetun liikennepolitiikan yksi- tyiskohtaiset säännöt ja toisaalta vapauttamaan sopimuspuol- ten pääsy toistensa maanteiden ja rautateiden tavara- ja henkilöliikenteen markkinoille niin, että liikenteen parempi sujuvuus taataan kaikille sopimuksessa tarkoitetuille kuljetus-

7 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, ja luonteeltaan triangulaa- riseen maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen sekä yhteisön jäsenvaltioiden väliseen Sveitsin kabotaasiliikenteeseen.

xxxxxxxxx teknisesti, maantieteellisesti ja taloudellisesti sopi- 2. Tätä sopimusta sovelletaan kansainväliseen rautateiden vimmalla reitillä. tavara- ja henkilöliikenteeseen sekä kansainvälisiin yhdistettyi-

hin kuljetuksiin. Sitä ei sovelleta rautatieyrityksiin, joiden

toiminta rajoittuu pelkästään kaupunki-, esikaupunki- tai

2. Sopimuksen määräykset ja niiden soveltaminen perustu- vat vastavuoroisuuden ja kuljetusmuodon vapaan valinnan periaatteille.

alueelliseen liikenteeseen.

3. Sopimuspuolet sitoutuvat olemaan toteuttamatta syrjiviä

3. Tätä sopimusta sovelletaan jommankumman sopimus- puolen alueelle sijoittautuneiden maantie- tai rautatieliikennet-

toimenpiteitä tämän sopimuksen soveltamisen yhteydessä. tä harjoittavien yritysten kuljetustoimintaan.

3 artikla – ’luvalla’ sopimuspuolen lainsäädännön mukaan vaaditta- vaa lupaa, toimilupaa tai muuta virallista suostumusta.

Määritelmät

(2) Rau t atiel iiken ne

(1) Maantiel iiken ne Tässä sopimuksessa tarkoitetaan

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan – ’rautatieyrityksellä’ yksityis- tai julkisoikeudellista yritystä,

– ’maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammatilla’ yri- tyksen joko moottoriajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistel- mällä toisen lukuun harjoittamaa tavaraliikennettä;

joka päätoimenaan harjoittaa rautateiden tavara- ja/tai henkilöliikennettä ja joka on velvollinen vastaamaan vetovoimasta, mikä voi kuitenkin tapahtua kalustolla, jota kyseinen rautatieyritys ei omista, ja turvautumalla henkilöstöön, joka ei ole kyseisen rautatieyrityksen omaa

– ’maanteiden henkilöliikenteen harjoittajan ammatilla’ yri- henkilöstöä; tyksen toisen lukuun harjoittamaa kansainvälistä henkilö-

liikennettä linja-autolla; – ’kansainvälisellä ryhmittymällä’ yhteenliittymää, jossa on vähintään kaksi yhteisön eri jäsenvaltioihin sijoittautunut-

– ’yrityksellä’ luonnollista henkilöä tai voittoa tavoittelevaa ta tai yksi yhteisön jäsenvaltioon ja yksi Sveitsiin sijoittau- tai tavoittelematonta oikeushenkilöä, yhdistystä tai voit- tunut rautatieyritys kansainvälisen liikenteen harjoittami- toa tavoittelevaa tai tavoittelematonta ryhmää, joka ei ole seksi yhteisön ja Sveitsin välillä;

oikeushenkilö, ja julkisen viranomaisen alaista elintä

riippumatta siitä, onko se itse oikeushenkilö tai onko – ’infrastruktuurin hallinnalla’ julkista laitosta tai yritystä, se riippuvuussuhteessa oikeushenkilöllisyyden omaavaan joka on vastuussa erityisesti rautateiden infrastruktuurin viranomaiseen; rakentamisesta ja ylläpidosta sekä ohjaus- ja turvajärjestel-

mien hallinnasta;

– ’ajoneuvolla’ moottoriajoneuvoa, joka on rekisteröity

jommankumman sopimuspuolen alueella, tai ajoneu- – ’toimiluvalla’ jommankumman sopimuspuolen toimival- voyhdistelmää, josta ainakin vetoauto on rekisteröity taisen viranomaisen yritykselle myöntämää lupaa, jolla jommankumman sopimuspuolen alueella, ja joka on tunnustetaan sen oikeus toimia rautatieyrityksenä. Tämä tarkoitettu pelkästään tavaroiden kuljetukseen, tai mitä toimintaoikeus voidaan rajoittaa tietyntyyppisten palvelu- tahansa moottoriajoneuvoa, joka rakenteeltaan ja varuste- jen tarjoamiseen;

lultaan soveltuu ja on tarkoitettu yli yhdeksän henkilön

kuljettamiseen kuljettaja mukaan lukien; – ’toimilupaviranomaisella’ elintä, jonka tehtäväksi molem-

mat sopimuspuolet ovat määränneet toimilupien myön-

– ’kansainvälisellä liikenteellä’ ajoneuvon siirtymistä toisen tämisen; sopimuspuolen alueella olevasta lähtöpaikasta toisen so-

tyn junan kuljettamiseen paikasta toiseen tiettynä aikana;

määräpaikkaan, tai päinvastoin, sekä edellä mainittuun

pimuspuolen alueella tai kolmannessa maassa olevaan – ’junareitillä’ infrastruktuurikapasiteettia, joka tarvitaan tie- reittiin liittyvää ajoa tyhjällä ajoneuvolla; jos lähtö- tai

määräpaikka sijaitsee kolmannessa maassa, kuljetukseen

on käytettävä sen sopimuspuolen alueella rekisteröityä ajoneuvoa, jossa matkan lähtö- tai määräpaikka sijaitsee;

– ’kauttakululla’ (ilman kuormausta tai kuorman purkamis- ta tapahtuvaa) tavara- tai henkilöliikennettä sekä ajoa tyhjällä ajoneuvolla jommankumman sopimuspuolen alueen kautta;

– ’jäsenvaltioiden välisellä Sveitsin kabotaasiliikenteellä’ ta- varaliikennettä Sveitsissä rekisteröidyllä ajoneuvolla toi- sen lukuun yhdestä yhteisön jäsenvaltiosta toiseen, riippu- matta siitä, kulkeeko ajoneuvo saman matkan aikana ja tavanomaisen reitin mukaisesti Sveitsin kautta;

– ’triangulaarisella liikenteellä kolmansien maiden kanssa’ tavara- tai henkilöliikennettä yhden sopimuspuolen alu- eelta kolmanteen maahan, tai päinvastoin, ajoneuvolla,

– ’käyttöoikeuden myöntämisellä’ käyttöoikeuden myöntä- vän elimen suorittamaa rautatieinfrastruktuurikapasitee- tin käyttöoikeuden myöntämistä;

– ’käyttöoikeuden myöntävällä elimellä’ viranomaista ja/tai rautateiden infrastruktuurin hallintoa, jonka tehtäväksi toinen sopimuspuolista on antanut infrastruktuurikapasi- teetin käyttöoikeuden myöntämisen;

– ’kaupunki- ja esikaupunkiliikenteellä’ liikennepalveluja kaupunkikeskuksen tai taajaman tarpeiden sekä tällaisen kaupunkikeskuksen tai taajaman ja sen ympäristöalueiden liikennepalvelutarpeiden täyttämiseksi;

– ’alueellisella liikenteellä’ liikennettä, jota hoidetaan tietyn alueen kuljetustarpeiden täyttämiseksi;

joka on rekisteröity toisen sopimuspuolen alueella, riip- – ’yhdistetyllä kuljetuksella’ tavaroiden kuljetusta maantiea-

pumatta siitä, kulkeeko ajoneuvo saman matkan aikana joneuvoissa tai kuormausyksiköissä, joita kuljetetaan osa

ja tavanomaisen reitin mukaisesti sen maan kautta, jossa matkasta rautateitse ja/tai alku- sekä loppumatkalla maan-

se on rekisteröity; teitse;

– ’kilpailukykyisillä rautatieliikenteen hinnoilla’ Sveitsin 2. Sveitsillä on tämän sopimuksen voimaantulosta 2 vuo-

rautatieliikenteen keskimääräisiä hintoja, jos ne eivät ylitä den siirtymäaika saattaa ajoneuvojen teknisiä tarkastuksia

maantieliikenteen kustannuksia sellaisina, kuin ne on koskeva lainsäädäntönsä yhteisön lainsäädäntöä vastaavaksi. määritelty liitteessä 9, vastaavalla matkalla.

4 artikla

Vuoden 1992 sopimusta koskeva varauma

3. Sveitsin soveltama suurin puoliperävaunuyhdistelmien ja perävaunuyhdistelmien todellinen kokonaispainoraja kuor- mattuna on kaikessa liikenteessä 34 tonnia 1 päivästä tammi- kuuta 2001.

Jollei tässä sopimuksessa tehtävissä poikkeuksissa toisin määrä- Sveitsi saattaa näille ajoneuvoille kansainvälisessä liikenteessä tä, tämän sopimuksen määräykset eivät vaikuta vuoden 1992 sallittuja enimmäispainoja koskevan lainsäädäntönsä yhteis- sopimukseen perustuviin sopimuspuolten oikeuksiin ja vel- össä sopimuksen allekirjoittamishetkellä voimassa olevaa lain- voitteisiin. säädäntöä vastaavaksi 1 päivästä tammikuuta 2005.

4. Jäljempänä 40 artiklassa määriteltyjen tienkäyttömaksu-

II OSASTO jen käyttöönotto tapahtuu rinnakkain 3 kohdassa määrätyn enimmäispainon asteittaisen korotuksen kanssa.

KANSAINVA¨ LINEN MAANTIELIIKENNE

A. YHTEISET MA¨ A¨ RA¨ YKSET

5. Kumpikin sopimuspuoli sitoutuu olemaan asettamatta toisen alueella hyväksytyille ajoneuvoille omalla alueellaan voimassa olevia rajoituksia tiukempia rajoituksia.

5 artikla 8 artikla

Ammattiin pääsy Ajoneuvojen painoa koskeva siirtymäajan järjestely

1. Yritysten, jotka haluavat harjoittaa maantieliikennettä,

on täytettävä seuraavat kolme ehtoa:

a) hyvämaineisuus,

b) riittävä vakavaraisuus,

c) ammatillinen pätevyys.

2. Sovellettavat määräykset ovat liitteen 1 jaksossa 1.

6 artikla

Sosiaaliset normit

Sosiaalisiin näkökohtiin sovellettava lainsäädäntö luetellaan liitteen 1 jaksossa 2.

7 artikla

Tekniset normit

1. Jollei jäljempänä 2 ja 3 kohdassa toisin määrätä, Sveitsi hyväksyy kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen

1. Edellä 7 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa määritel- lyn lopullisen järjestelyn asteittaista käyttöönottoa silmällä pitäen sellaista tavaraliikennettä, jota harjoitetaan ajoneuvolla, jonka tosiasiallinen paino kuormattuna on enemmän kuin 28 t (ennen 31.12.2000) tai 34 t (1.1.2001–31.12.2004) mutta ei ylitä 40 t, ja joka suuntautuu yhteisön alueelta rajaa lähellä olevaa Sveitsin aluetta kauemmaksi, sellaisena kuin tämä alue on määriteltynä liitteessä 6, (ja päinvastoin) tai kauttakulkuliikenteenä Sveitsin läpi, rajoitetaan kiintiöinnillä, johon liittyy infrastruktuurin käytöstä perittävä maksu, jäljem- pänä 2, 3 ja 4 kohdassa määrättyjen yksityiskohtaisten sääntö- jen mukaisesti. Sveitsissä rekisteröityjen ajoneuvojen osalta kiintiötä voidaan käyttää myös Sveitsin alueella tapahtuvan liikenteen yhteydessä.

2. Yhteisö saa 250 000 luvan kiintiön vuodeksi 2000. Sveitsi saa 250 000 luvan kiintiön vuodeksi 2000. Jollei sopimus tule voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000, vuodeksi 2000 määrättyjen lupien määrää vähennetään vastaavassa suhteessa.

3. Yhteisö saa 300 000 luvan kiintiön vuodeksi 2001 ja vuodeksi 2002. Sveitsi saa 300 000 luvan kiintiön vuodeksi 2001 ja vuodeksi 2002.

allekirjoittamisesta järjestelyt, jotka vastaavat maantieliiken- 4. Yhteisö saa 400 000 luvan kiintiön vuodeksi 2003 ja

teen teknisiä edellytyksiä koskevaa yhteisön lainsäädäntöä, vuodeksi 2004. Sveitsi saa 400 000 luvan kiintiön vuodeksi

johon on viitattu liitteen 1 jaksossa 3. 2003 ja vuodeksi 2004.

5. Edellä 2, 3 ja 4 kohdassa määrättyjen lupien käyttö 11 artikla

edellyttää, että kukin yhteisön tai Sveitsin liikenteenharjoittaja

maksaa sveitsiläisen infrastruktuurin käytöstä maksun, joka Kauttakulku Itävallan läpi

lasketaan ja peritään liitteen 2 yksityiskohtaisten sääntöjen

mukaisesti.

6. Edellä olevan 7 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa määrättyjen teknisten normien mukaiset ajoneuvot vapaute- taan 32 artiklan mukaisesti kiintiö- ja lupajärjestelystä 1 päi- västä tammikuuta 2005.

B. KANSAINVA¨ LINEN MAANTEIDEN TAVARALIIKENNE

Sveitsiläisten liikenteenharjoittajien kauttakulkuun Itävallan läpi sovelletaan Itävallan liittymisestä Euroopan unioniin teh- dyn liittymisasiakirjan pöytäkirjan N:o 9 11 artiklan määräyk- siä vastaavaa ekopistejärjestelmää pöytäkirjan voimassaolon rajoissa. Ekopisteiden laskemismenetelmä, niitä koskevat yksi- tyiskohtaiset säännöt sekä hallinto- ja valvontamenettelyt määritellään hallinnollisella järjestelyllä, joka laaditaan yhteis- esti sopimuspuolten kesken tämän sopimuksen valmistuttua ja joka vastaa soveltuvin osin edellä mainitun pöytäkirjan N:o 9 määräyksiä.

12 artikla

9 artikla Jäsenvaltioiden välinen Sveitsin kabotaasiliikenne

Tavaraliikenne sopimuspuolten alueiden välillä 1. Jäsenvaltioiden välinen Sveitsin kabotaasiliikenne salli-

taan vuodesta 2001 seuraavin edellytyksin:

1. Kansainvälinen maanteiden tavaraliikenne toisen lukuun – tällainen liikenne edellyttää 9 artiklan 1 kohdassa tarkoi- sekä tyhjällä ajoneuvolla ajettavat matkat sopimuspuolten tettua Sveitsin myöntämää lupaa

alueiden välillä edellyttävät yhteisön liikenteenharjoittajilta

asetuksessa (ETY) N:o 881/92 vahvistettua yhteisön liikennelu- – tällainen liikenne rajoittuu yhteen paluumatkan kuljetus- paa, jonka malli on liitteessä 3, ja sveitsiläisiltä liikenteenhar- operaatioon, joka on jatkoa tavaroiden kuljetukselle Sveit- joittajilta vastaavaa sveitsiläistä lupaa. sin ja jonkin yhteisön jäsenvaltion välillä.

2. Annetut luvat korvaavat tämän sopimuksen soveltamis- alaan kuuluvan liikenteen osalta yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin kahdenkeskisesti vaihtamat luvat, jotka olivat tarpeen tämän sopimuksen voimaantuloon asti.

2. Kyseiseen päivämäärään asti voidaan kuitenkin edelleen käyttää oikeuksia, jotka perustuvat voimassa oleviin kahdenvä- lisiin sopimuksiin. Tämän sopimuksen liitteessä 5 on luettelo näistä oikeuksista.

3. Liitteessä 4 lueteltu liikenne vapautetaan kaikista liiken- nelupajärjestelyistä.

3. Jäsenvaltioiden välinen Sveitsin kabotaasiliikenne on täysin vapaata vuodesta 2005. Tällainen liikenne edellyttää kuitenkin 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua Sveitsin myöntä- mää lupaa.

4. Lupien myöntämistä, käyttämistä, uusimista ja pois 13 artikla

ottamista sekä vastavuoroista avunantoa koskevista menette-

Triangulaarinen liikenne kolmansien maiden kanssa

lyistä säädetään yhteisön liikenteenharjoittajien osalta asetuk- sessa (ETY) N:o 881/92 ja sveitsiläisten liikenteenharjoittajien osalta vastaavissa sveitsiläisissä säännöksissä.

10 artikla

1. Kolmansien maiden kanssa harjoitettavaan triangulaari- seen liikenteeseen sovellettava järjestely määritetään yhteisesti yhteisön ja kyseisen kolmannen maan sekä Sveitsin ja kyseisen kolmannen maan välillä tarvittavan sopimuksen tekemisen jälkeen. Järjestelyllä pyritään varmistamaan yhteisön ja Sveitsin

Tavaroiden kauttakuljetus sopimuspuolten alueen läpi liikenteenharjoittajien yhdenvertainen kohtelu tällaisen trian-

gulaarisen liikenteen yhteydessä.

1. Maanteitse tapahtuva kansainvälinen tavaroiden kautta- 2. Siihen asti kun sopimukset yhteisön ja asianomaisten kulkuliikenne toisen lukuun sekä tyhjällä ajoneuvolla ajettavat kolmansien maiden kesken on tehty, tämä sopimus ei vaikuta matkat sopimuspuolten alueiden kautta vapautetaan. Nämä triangulaarista liikennettä koskeviin määräyksiin, jotka sisälty- kuljetukset edellyttävät 9 artiklassa tarkoitettua lupaa. vät yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin kesken tehtyihin kah-

denvälisiin sopimuksiin, jotka koskevat liikennettä kolmansien

maiden kanssa. Tämän sopimuksen liitteessä 5 on luettelo

2. Sopimuksen 9 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa voidaan soveltaa. näistä oikeuksista.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun järjestelyn määrittämisen – hän täyttää liikenneturvallisuutta koskevat vaatimukset

jälkeen Sveitsi tekee tarvittavat sopimukset tai mukauttaa tarvittavassa määrin kahdenvälisiä sopimuksia näiden kolman- sien maiden kanssa.

14 artikla

Liikenne kahden sellaisen paikan välillä, jotka sijaitsevat

kuljettajiin ja ajoneuvoihin sovellettavien normien osalta.

2. Omaan lukuun liikennettä harjoittava liikennöitsijä saa suorittaa liitteen 7 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kuljetus- palveluja ilman kansallisuuteen tai toimipaikkaan perustavaa syrjintää sillä edellytyksellä, että:

joko yhteisön yhden jäsenvaltion tai Sveitsin alueella – hänet on valtuutettu harjoittamaan linja-autoliikennettä

Sveitsissä tai siinä yhteisön jäsenvaltiossa, johon hän on Sveitsissä rekisteröidyn ajoneuvon liikennöiminen yhteisön sijoittautunut, kansallisessa lainsäädännössä vahvistettu- yhdessä jäsenvaltiossa sijaitsevien kahden paikan välillä ja jen markkinoille pääsyä koskevien edellytysten mukai- jossakin yhteisön jäsenvaltiossa rekisteröidyn ajoneuvon lii- sesti;

kennöiminen Sveitsin alueella sijaitsevien kahden paikan välillä

ei ole sallittua tämän sopimuksen nojalla. – hän täyttää liikenneturvallisuutta koskevat vaatimukset kuljettajiin ja ajoneuvoihin sovellettavien normien osalta.

15 artikla

Ajokielto öisin ja sunnuntaisin sekä poikkeukset painorajoituksesta

1. Yöajokieltoa Sveitsin alueella sovelletaan ainoastaan kello 22:n ja 05:n välisenä aikana.

3. Voidakseen harjoittaa kansainvälistä henkilöliikennettä linja-autoilla yhteisön liikenteenharjoittajalla, joka täyttää 1 kohdassa määrätyt edellytykset, on oltava vaadittava yhtei- sön liikennelupa, ja kyseiset edellytykset täyttävällä sveitsiläi- sellä liikenteenharjoittajalla vastaava sveitsiläinen lupa.

Luvan mallista sekä sen myöntämistä, käyttöä ja uusimista

2. Poikkeukset painorajoituksesta sekä poikkeukset öisin ja koskevista menettelyistä säädetään yhteisön liikenteenharjoit- sunnuntaisin ajamista koskevasta kiellosta mainitaan liit- tajien osalta asetuksessa (ETY) N:o 684/92, sellaisena kuin se teessä 6. on muutettuna asetuksella (EY) N:o 11/98, ja sveitsiläisten liikenteenharjoittajien osalta vastaavissa Sveitsin säännöksissä.

3. Poikkeukset yöajokiellosta myönnetään ketään syrjimät-

tä, ja niitä myöntää hakemuksesta keskitetty (yksi ainoa) 18 artikla

palvelupiste. Niitä myönnetään maksua vastaan, joka on

tarkoitettu kattamaan hallinnointikulut.

16 artikla

Pääsy markkinoille

1. Liitteen 7 1 artiklan 2.1 kohdassa määritelty satunnaislii-

Painorajoituksesta sallittavien tiettyjen poikkeusten kenne vapautetaan kaikista lupamenettelyistä.

kumoaminen

Vuoden 1992 sopimuksen liitteessä 6 olevan II kohdan 3 ja 4 alakohtaa ei enää sovelleta tämän sopimuksen voimaantulos- ta lähtien.

C. KANSAINVA¨ LINEN HENKILO¨ LIIKENNE LINJA-AUTOILLA

17 artikla

Liikenteenharjoittajiin sovellettavat ehdot

1. Toisen lukuun liikennettä harjoittava liikennöitsijä saa

2. Liitteen 7 1 artiklan 1.2 kohdassa määritelty säännölli- nen erityisliikenne vapautetaan lupamenettelystä edellyttäen, että siihen sovelletaan yhteisön alueella liikenteen järjestäjän ja liikennöitsijän välistä sopimusta.

3. Myös 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin kuljetuksiin liittyvät tyhjällä ajoneuvolla ajettavat matkat vapautetaan kaikista lupamenettelyistä.

4. Säännöllinen liikenne edellyttää liitteen 7 2 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen mukaista lupaa.

suorittaa liitteen 7 1 artiklassa määriteltyjä kuljetuspalveluja 5. Säännöllinen erityisliikenne, johon ei sovelleta liikenteen ilman kansallisuuteen tai toimipaikkaan perustavaa syrjintää järjestäjän ja liikennöitsijän välistä sopimusta, edellyttää yhtei- sillä edellytyksellä, että: sön alueella liitteen 7 2 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen

– hänet on valtuutettu harjoittamaan linja-autoliikennettä Sveitsissä tai siinä yhteisön jäsenvaltiossa, johon hän on

mukaista lupaa.

sijoittautunut, säännöllisen liikenteen (myös säännöllisen Sveitsissä tällainen liikenne on vapaata kaikista lupamenette-

erityisliikenteen) tai satunnaisliikenteen muodossa; lyistä.

6. Liitteen 7 1 artiklan 3 kohdassa määritelty maantieliiken- 22 artikla

ne omaan lukuun on vapaata lupamenettelyistä, mutta edellyt- tää yhteisön alueella todistusta.

Siirtymämääräys

19 artikla Tämän sopimuksen voimaantulopäivänä voimassa olevat luvat pysyvät voimassa luvan myöntämisen yhteydessä määrättyyn

Triangulaarinen liikenne kolmansien maiden kanssa

1. Kolmansien maiden kanssa harjoitettavaan triangulaari- seen liikenteeseen sovellettava järjestely määritetään yhteisesti yhteisön ja kyseisen kolmannen maan sekä Sveitsin ja kyseisen kolmannen maan välillä tarvittavan sopimuksen tekemisen jälkeen. Järjestelyllä pyritään varmistamaan yhteisön ja Sveitsin

päivään asti niiltä osin kuin kyseiset liikennepalvelut pysyvät edelleen luvanvaraisina.

III OSASTO

KANSAINVALINEN RAUTATIELIIKENNE

liikenteenharjoittajien yhdenvertainen kohtelu tällaisen trian- ¨

gulaarisen liikenteen yhteydessä.

2. Siihen asti kun sopimukset yhteisön ja asianomaisten kolmansien maiden kesken on tehty, tämä sopimus ei vaikuta

23 artikla

Riippumaton hallinto

Sopimuspuolet sitoutuvat

1 kohdassa tarkoitettua liikennettä koskeviin määräyksiin, jotka sisältyvät yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin kesken tehtyihin kahdenvälisiin sopimuksiin, jotka koskevat liikennet- tä kolmansien maiden kanssa. Tämän sopimuksen liitteessä 8 on luettelo näistä oikeuksista.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun järjestelyn määrittämisen jälkeen Sveitsi tekee tarvittavat sopimukset tai mukauttaa tarvittavassa määrin kahdenvälisiä sopimuksia näiden kolman- sien maiden kanssa.

20 artikla

Liikenne saman sopimuspuolen alueella sijaitsevien

– takaamaan rautatieyritysten hallinnon riippumattomuu- den, erityisesti antamalla niille itsenäisen aseman, anta- malla niiden mukauttaa toimintansa markkinoiden mu- kaan ja hoitaa tätä toimintaa hallintoelintensä vastuulla;

– erottamaan ainakin kirjanpidossa rautateiden infrastruk- tuurin hallinnon rautatieyritysten kuljetuspalveluista; yh- delle näistä toiminnoista maksettavaa tukea ei saa siirtää toiselle.

kahden paikan välillä 24 artikla

kauttakulkuoikeudet

Rautateiden infrastruktuurin käyttö- ja

1. Yhden sopimuspuolen alueelle sijoittautuneen liikenteen- harjoittajan harjoittama liikenne kahden sellaisen paikan välil- lä, jotka sijaitsevat toisen sopimuspuolen alueella, ei ole sallittua tämän sopimuksen nojalla.

2. Sellaisia oikeuksia, jotka perustuvat voimassa oleviin kahdenvälisiin sopimuksiin yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin välillä, voidaan kuitenkin edelleen käyttää edellyttäen, että kaikkia yhteisön liikenteenharjoittajia kohdellaan tasapuoli-

1. Rautatieyrityksillä ja kansainvälisillä ryhmittymillä on käyttö- ja/tai kauttakulkuoikeudet, jotka on määritelty yhteisön lainsäädännössä, johon on viitattu liitteen 1 jaksossa 4.

sesti ja että kilpailu ei vääristy. Tämän sopimuksen liitteessä 8 2. Toisen sopimuspuolen alueelle sijoittautuneille rautatiey- on luettelo näistä oikeuksista. rityksille myönnetään oikeus käyttää toisen sopimuspuolen alueella sijaitsevaa infrastruktuuria kansainvälisten yhdistetty-

jen kuljetusten harjoittamista varten.

21 artikla

Menettelyt

Tämän sopimuksen liitteen 7 määräykset kattavat luvan myön-

3. Rautatieyritysten ja kansainvälisten ryhmittymien, jotka hyödyntävät käyttö- ja kauttakulkuoikeuksiaan, on tehtävä tarvittavat hallinnolliset, tekniset ja taloudelliset sopimukset käyttämänsä rautateiden infrastruktuurin hallinnon kanssa 1

tämistä, käyttämistä, uusimista ja kumoamista sekä keskinäistä ja 2 kohdassa tarkoitettuja kansainvälisiä kuljetuksia koskevien

avunantoa koskevat menettelyt. liikenteen ohjaus- ja turvallisuuskysymysten ratkaisemiseksi.

25 artikla 27 artikla

Rautatieliikenteen toimiluvat Junareittien käyttöoikeuden myöntäminen

1. Hakemus rautateiden infrastruktuurin käyttö- tai kautta- 1. Kumpikin sopimuspuoli nimittää käyttöoikeuden myön- kulkuoikeuden saamiseksi ja siten oikeus harjoittaa rautatielii- tävän elimen, joka voi olla tietty viranomainen tai infrastruk- kennettä edellyttää kyseiseen liikenteeseen soveltuvaa asianmu- tuurin hallinto. Käyttöoikeuden myöntävän elimen, jolla on kaista toimilupaa. Xxxxxxxx toimilupa ei kuitenkaan sellaise- oltava tiedot käytettävissä olevista junareiteistä, on erityisesti naan oikeuta käyttämään rautateiden infrastruktuuria. varmistettava, että:

2. Rautatieyrityksellä on oikeus hakea toimilupaa Sveitsissä tai siinä yhteisön jäsenvaltiossa, johon se on sijoittautunut. Sopimuspuolet eivät myönnä toimilupaa eivätkä pidennä niiden voimassaoloa, jos tässä sopimuksessa asetetut vaatimuk-

– rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuksia myönnetään oikeudenmukaisin ja syrjimättömin perus- tein ja että,

set eivät täyty. – jollei tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa toisin määrätä,

käyttöoikeuden myöntämismenettely takaa infrastruk- tuurin tehokkaan ja parhaan mahdollisen käytön.

3. Toimiluvat myöntää sopimuspuolten vastuulla erityisesti

nykyisille ja uusille yrityksille myönnettävistä luvista vastaava

toimilupaviranomainen. 2. Junareittiä tai -reittejä koskeva rautatieyrityksen tai kan- sainvälisen ryhmittymän hakemus on toimitettava sen sopi-

4. Toimiluvat tunnustetaan yhteisössä ja Sveitsissä vasta- vuoroisesti.

5. Toimiluvan saamisen edellytyksenä on sopimuspuolten vahvistamien vaatimusten täyttyminen hyvämaineisuuden, ta- loudellisen vakavaraisuuden ja ammatillisen pätevyyden sekä korvausvelvollisuuden osalta koko toimiluvan voimassaoloa- jan. Sovellettavat määräykset ovat liitteen 1 jaksossa 4.

6. Toimilupa on voimassa niin kauan kuin rautatieyritys täyttää edellä mainittujen määräysten mukaiset velvoitteet. Toimilupaviranomainen voi kuitenkin määrätä säännöllisesti tapahtuvasta uudelleentarkastelusta.

muspuolen käyttöoikeuden myöntävälle elimelle (myöntäville elimille), jonka (joiden) alueella kyseisen kuljetuspalvelun läh- töpaikka sijaitsee. Käyttöoikeuden myöntävän elimen, jolle hakemus on toimitettu, on ilmoitettava siitä viipymättä muille käyttöoikeuden myöntäville elimille, joita asia koskee. Jälki- mmäisten on päätettävä asiasta viimeistään yhden kuukauden kuluttua tarvittavien tietojen vastaanottamisesta, ja jokainen käyttöoikeuden myöntävä elin voi hylätä hakemuksen. Käyttö- oikeuden myöntävän elimen, jolle hakemus on toimitettu, on yhdessä muiden asianomaisten käyttöoikeuden myöntävien elinten kanssa päätettävä hakemuksesta viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun kaikki tarvittavat tiedot on toimitettu. Infrastruktuurikapasiteettia koskevan hakemuk- sen käsittelystä määrätään liitteen 1 4 jaksossa.

3. Yhteisö ja Sveitsi saavat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet

7. Edellä mainituissa määräyksissä määrätään toimiluvan sen varmistamiseksi, että rautateiden infrastruktuurikapasitee- tarkastamista, muuttamista sekä peruuttamista määräajaksi tai tin käyttöoikeuksia myönnettäessä annetaan etusija seuraaville kokonaan koskevista menettelyistä. rautatiepalveluille:

26 artikla

Turvallisuustodistuksen myöntäminen

1. Sopimuspuolet määräävät rautatieyritysten velvollisuu-

a) yleisen edun vuoksi tarjottavat palvelut,

b) palvelut, joissa käytetään kokonaan tai osittain näitä palveluja varten rakennettua tai parannettua infrastruk- tuuria (erityiset suurnopeus- tai rahtilinjat).

desta esittää lisäksi turvallisuustodistus, jossa vahvistetaan 4. Yhteisö ja Sveitsi voivat velvoittaa infrastruktuurikapasi- rautatieyrityksille asetettavat turvallisuusvaatimukset turvalli- teetin käyttöoikeuden myöntävän elimen myöntämään erityis- sen toiminnan takaamiseksi kyseisillä reiteillä. oikeuksia syrjimättömin perustein rautatieyrityksille, jotka

tarjoavat tietyntyyppisiä palveluja tai toimivat tietyillä alueilla,

2. Rautatieyritys voi hakea turvallisuustodistusta sen sopi- muspuolen nimittämältä viranomaiselta, jonka alueella käytet- tävä infrastruktuuri sijaitsee.

3. Turvallisuustodistuksen saamista varten rautatieyrityksen

jos nämä erityisoikeudet ovat välttämättömiä riittävän julkisen palvelun varmistamiseksi tai infrastruktuurikapasiteetin tehok- kaaksi käyttämiseksi tai uuden infrastruktuurikapasiteetin ra- hoittamiseksi.

on noudatettava Sveitsin alueella sijaitsevan rataosuuden osalta 5. Sopimuspuolet voivat määrätä mahdollisuudesta, että

Sveitsin lainsäädäntöä ja yhteisön alueella sijaitsevan rataosuu- infrastruktuurin käyttöä koskeviin hakemuksiin on liitettävä

den osalta yhteisön lainsäädäntöä. takuu tai muu siihen verrattava vakuus.

6. Yhteisö ja Sveitsi päättävät rautatieinfrastruktuurikapasi- IV OSASTO

xxxxxx myöntämismenettelyistä ja julkaisevat ne. Lisäksi sopi- muspuolet tiedottavat menettelyistä tämän sopimuksen 51 ar-

tiklalla perustettavalle sekakomitealle.

28 artikla

Tilit ja käyttömaksut

1. Rautateiden infrastruktuurin hallinnon tileissä on koh- tuullisen ajan kuluessa arvioituna oltava vähintään tasapaino infrastruktuurin käytöstä saatujen maksutulojen ja mahdollis- ten valtiolta saatujen avustusten sekä toisaalta infrastruktuuris- ta aiheutuvien menojen välillä.

YHTEENSOVITETTU LIIKENNEPOLITIIKKA

A. YLEISET MA¨ A¨ RA¨ YKSET

30 artikla

Tavoitteet

1. Sopimuspuolet sopivat kehittävänsä yhteensovitettua ta- vara- ja henkilöliikennepolitiikkaa tarpeen mukaan. Tämän

2. Infrastruktuurin hallinto voi periä käyttömaksun sen politiikan tavoitteena on yhdistää kuljetusjärjestelmien tehok- hallinnoimaa rautatieinfrastruktuuria käyttäviltä rautatieyrityk- kuus ja ympäristönsuojelu, millä varmistetaan kestävä liikku- siltä tai kansainvälisiltä ryhmittymiltä. vuus.

3. Rautateiden infrastruktuurin käyttömaksut on vahvistet- 2. Sopimuspuolet pyrkivät saattamaan liikenteenharjoitta- tava ottaen huomioon erityisesti palvelun luonne, palvelun misen edellytykset, mukaan lukien verotus molempien alueella, ajankohta, markkinatilanne sekä infrastruktuurin tyyppi ja helposti vertailtaviksi, jotta vältettäisiin Alppien alueen liiken- kuluneisuusaste. teen siirtyminen ja jotta liikenne Alppien alueella jakautuisi

tasaisemmin.

4. Maksut suoritetaan infrastruktuurin hallinnolle/hallin- noille.

5. Kumpikin sopimuspuoli määrittää näiden maksujen vah- vistamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt infrastruktuurin hallintoa kuultuaan. Samanlaisista palveluista samoilla markki- noilla perittävien maksujen on oltava syrjimättömiä.

6. Rautateiden infrastruktuurin hallinnon on ilmoitettava

31 artikla

Toimenpiteet

1. Edellä mainitun tavoitteen toteuttamiseksi sopimuspuo- let toteuttavat toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan terve kilpailu eri kuljetusmuotojen kesken ja sisällä sekä helpotta-

ajoissa rautatieyrityksille tai kansainvälisille ryhmittymille, maan ympäristöä säästävämpien tavara- ja henkilöliikenteen jotka käyttävät sen infrastruktuuria tarjotakseen 24 artiklassa muotojen käyttöä.

tarkoitettuja palveluja, merkittävistä muutoksista kyseisen in-

frastruktuurin laadussa tai kapasiteetissa.

29 artikla

Oikeussuojakeinot

1. Yhteisö ja Sveitsi toteuttavat tarvittavat toimenpiteet taatakseen, että infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden

2. Toimenpiteisiin sisältyy II ja III osastojen määräysten lisäksi

– Alppien kautta kulkevan rautatieinfrastruktuurin kehittä- minen sekä hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyisten rautatiekuljetusten ja yhdistettyjen kuljetusten tarjo- aminen,

myöntämisestä tai käyttömaksujen perimisestä tehdyistä pää- – maantieliikenteeseen sovellettavien asianmukaisten käyt- töksistä voi valittaa riippumattomalle taholle, jonka on käsitel- tömaksujärjestelmien luominen,

tävä asia kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kaikki tarvitta-

vat tiedot on toimitettu. – liitännäismääräyksiä.

2. Sopimuspuolten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet

sen varmistamiseksi, että 1 kohdan ja 25 artiklan 3 kohdan 3. Sopimuspuolten tämän sopimuksen nojalla toteuttamat

mukaisesti tehtyihin päätöksiin sovelletaan tuomioistuinval- toimenpiteet toteutetaan asteittain ja mahdollisuuksien mu-

vontaa. kaan yhteensovitetusti.

32 artikla 3. Sopimuspuolet sitoutuvat toteuttamaan tarvittavat toi- menpiteet, jotta edistetään 40 artiklassa tarkoitetun liikenneve-

Periaatteet

Jollei 47 artiklassa toisin määrätä, 31 artiklassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamisessa on noudatettava seuraavia pe- riaatteita:

rotuksen asteittaisen käyttöönoton kanssa samanaikaisesti käyttäjien mahdollisuuksia kapasiteetiltaan, hinnaltaan ja laa- dultaan sellaisiin rautatieliikenteen ja yhdistettyjen kuljetusten palveluihin, että varmistetaan liikenteen tasapuolinen jakautu- minen Alppien eri kauttakulkupaikkojen kesken.

34 artikla

– suora tai epäsuora syrjintä liikenteenharjoittajan kansalli- suuden, ajoneuvon rekisteröintipaikan tai kuljetuksen lähtö- ja/tai määräpaikan perusteella on kiellettyä,

– kuljetusmuoto on vapaasti valittavissa,

Rautatieliikenteen kapasiteetti

– käyttöön ei saa ottaa yksipuolisia määrällisiä rajoituksia, 1. Sopimuspuolet vahvistavat vuoden 1992 sopimuksen 5

– alueellisuus,

– verotuksen on oltava suhteutettu liikenteen kustannuk- siin, ajoneuvon tyyppiin liittyvät perusteet mukaan luet- tuina,

– avoimuus,

– Alppien eri kauttakulkupaikkojen käyttöedellytysten ver- tailtavuus,

– alppialueiden liikennevirtojen vääristymisten välttä- minen,

ja 6 artiklan sitoumuksensa, joiden mukaan Sveitsin tulee rakentaa uusi rautatieyhteys Alppien poikki ja yhteisön tulee parantaa tähän uuteen rautatieyhteyteen pohjoisessa ja etelässä liittyvien ratojen kapasiteettia. Ne sopivat, että tämä uusi rautatieinfrastruktuuri on toteutukseltaan IUR:n luokkaa C.

2. Yhteisön osalta 1 kohdassa tarkoitetut infrastruktuuria koskevat toimenpiteet liittyvät, päätöksessä määrätyin edelly- tyksin, yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenne- verkon kehittämiseksi tehtyyn Euroopan parlamentin ja neu- voston päätökseen 1692/96/EY, johon sisältyvät rautatieyhtey- det ja yhdistettyjen kuljetusten yhteydet Alppien kautta ja erityisesti Sveitsin rautatieinfrastruktuuriin liittyvät yhteydet

– vastavuoroisuus. sekä yhdistettyjen kuljetusten rakenteet.

B. RAUTATIELIIKENNE JA YHDISTETYT KULJETUKSET

33 artikla

3. Molemmat sopimuspuolet toimivat yhdessä, jotta niiden toimivaltaiset viranomaiset voisivat suunnitella ja toteuttaa yhteensovitetusti tarvittavat rautatieliikenteen ja yhdistettyjen

kuljetusten infrastruktuuria koskevat toimenpiteet 1 ja 2 koh- dassa esitettyjen sitoumusten täyttämiseksi ja työaikataulun

Tavoitteet yhdenmukaistamiseksi vaaditun kapasiteetin mukaan. Ne pyr-

kivät toiminnassaan siihen, että tehdyt investoinnit olisivat

1. Sopimuspuolet sopivat tavoitteesta luoda Alppien alueel- le kapasiteetiltaan, taloudelliselta kilpailukyvyltään ja palvelun laadultaan riittävät ja maantieliikennettä vastaavat rautatielii-

kannattavia. Tätä varten ne toteuttavat sekakomiteassa kaikki asioiden edellyttämät toimenpiteet.

kenteen ja yhdistettyjen kuljetusten palvelut noudattaen 32 ar- 4. Sekakomitea voi perustaa alakomitean, jonka tehtävänä tiklassa lueteltuja tavoitteita ja takaamalla markkinavoimien on valvoa infrastruktuurihankkeiden yhteensovittamista Alp- vapaa toiminta, etenkin III osastossa määrätyn rautatieinfra- pien alueella. Alakomitea muodostuu Sveitsin, Euroopan yhtei- struktuurin käyttöoikeuden vapauttamisen osana, sekä sön sekä Alppien alueella sijaitsevien yhteisön jäsenvaltioiden

rautatieyritysten riippumattomuus. edustajista.

2. Tätä tarkoitusta varten sopimuspuolet

– toteuttavat toimivaltansa rajoissa infrastruktuuria ja toi- mintaa koskevat toimenpiteet sekä Sveitsissä että yhteisön alueella niin, että taataan sveitsiläisten rautatiepalveluiden elinvoimaisuus pitkällä aikavälillä sekä niiden yhdenmu- kaisuus ja integroituminen pitkän matkan rautatiejärjes- telmiin;

– sitoutuvat myös kehittämään rautatieliikenteen ja yhdis-

35 artikla

Taloudelliset parametrit

1. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpi- teet 33 artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Tätä varten ne valvovat, että rautateiden tavaraliikenne ja yhdistetyt

tettyjen kuljetusten verkkojen yhteenliitettävyyttä ja yh- kuljetukset – myös vetoauton kanssa – Sveitsin kautta pysyvät

teentoimivuutta. Ne varmistavat tätä varten tarvittavan hinnaltaan ja palvelun laadultaan kilpailukykyisinä samalla

yhteistyön kansainvälisten järjestöjen ja asianomaisten reitillä harjoitettavaan maantieliikenteeseen verrattuna, mutta

instituutioiden kanssa ja antavat sekakomitean tehtäväksi takaavat kuitenkin samalla rautatieyritysten riippumatto-

näiden asioiden seuraamisen. muuden.

2. Asianmukaisten rautatieliikenteen ja yhdistettyjen kulje- – rajatarkastusten vähentäminen rautatieliikenteessä ja näi-

tusten palvelujen luomiseksi sopimuspuolet voivat tukea talou- den tarkastusten siirtäminen kuormaus- tai purkupaik-

dellisesti rautatieinfrastruktuuriin, sellaisiin kiinteisiin laitteisiin kaan yhteisön ja Sveitsin sekä EFTA-valtioiden välillä

tai liikkuvaan kalustoon, joka on tarpeen eri maaliikennemuo- 20 päivänä toukokuuta 1987 tehdyn yhteistä passitusme-

tojen välisiin lastinsiirtoihin, ja erityisesti yhdistettyihin kulje- nettelyä koskevan yleissopimuksen mukaisesti; tuksiin sopivaan ja käytettävään kalustoon tehtäviä investointe-

ja sekä lainsäädäntönsä sallimissa rajoissa Sveitsin kautta – yhdistettyjen kuljetusten järjestämisen helpottaminen yk- kulkevien yhdistettyjen kuljetusten toimintakustannuksia, jos sinkertaistamalla kutakin sopimuspuolta koskevia, yhdis- nämä toimenpiteet auttavat parantamaan rautatieliikenteen ja tettyihin kuljetuksiin liittyviä sääntöjä ja hallinnollisia yhdistettyjen kuljetusten laatua ja hintakilpailukykyä eivätkä määräyksiä;

aiheuta suhteetonta kilpailun vääristymistä eri liikenteenhar-

joittajien välillä. Rautatiematkojen hintojen määrääminen – yhdistettyjen kuljetusten harjoittajien ja rautatieyritysten pysyy toimivaltaisten viranomaisten tai elinten päätäntävallan kannustaminen parantamaan palveluidensa laatua. alaisena.

3. Sopimuspuolet voivat myös tehdä julkisia palveluja koskevia sopimuksia rautatieyritysten kanssa taatakseen riittä- vät rautatieliikennepalvelut, erityisesti sosiaaliset ja ympäristö- tekijät huomioon ottaen.

Luettelo rautatieliikennettä koskevista parametreistä on liit- teessä 9. Nämä parametrit otetaan huomioon 46 artiklan mu- kaisesti tehdyn valituksen yhteydessä.

4. Sopimuspuolet pyrkivät toimivaltansa rajoissa toteutta- maan asianmukaiset toimenpiteet rautateiden rahtiliikennekäy- tävien nopeaa perustamista varten. Ne tiedottavat toisilleen säännöllisesti kaikista näitä rautateiden rahtiliikennekäytäviä

4. Sopimuspuolet valvovat toimivaltansa rajoissa, että jom- koskevista toimenpiteistä, joita ne aikovat toteuttaa. mankumman sopimuspuolen mahdollisesti myöntämän val-

tiontuen vaikutusta markkinoihin ei kumota toisen sopimus-

puolen tai jommankumman alueella sijaitsevan tahon toimilla.

5. Sekakomitea laatii joka toinen vuosi kertomuksen edelli- sessä artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden käyttöönotosta.

tämän artiklan määräyksiä.

5. Sekakomitea seuraa, miten sopimuspuolet soveltavat C. MAANTIELIIKENTEEN MAKSUJA¨ RJESTELMA¨ T

36 artikla

Laatuparametrit

1. Sopimuspuolet sopivat toteuttavansa kaikki tarvittavat toimenpiteet 33 artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Tätä varten ne sitoutuvat edistämään yhdistettyjä kuljetuksia.

37 artikla

Tavoitteet

Sopimuspuolet asettavat vuoden 1992 sopimuksen III osaston mukaisesti tavoitteekseen ottaa asteittain toimivaltansa puit- teissa ja omia menettelyjään noudattaen käyttöön maksujärjes- telmiä, joilla pyritään kohdistamaan maantieajoneuvoille ja muille liikennemuodoille niiden aiheuttamat kustannukset.

38 artikla

2. Edellä 8 artiklassa tarkoitetun siirtymävaiheen aikana

Sveitsi sitoutuu myös vuoden 1992 sopimuksen II osaston Periaatteet

mukaisesti saattamaan käyttöön vetoauton kanssa tapahtuvia yhdistettyjä kuljetuksia (tavarankuljetusajoneuvojen rautatie-

kuljetus), jotka ovat laadultaan ja hinnaltaan kilpailukykyisiä maantieliikenteen kanssa.

3. Yhdistettyjen kuljetusten edistämiseksi sopimuspuolet toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti ne valvo- vat seuraavien säännösten soveltamista:

– maantieliikenteen teknisiä ja sosiaalisia normeja koske-

1. Maksujärjestelmien tulee perustua 32 artiklassa ilmaistui-

hin periaatteisiin, joita ovat erityisesti syrjimättömyys, suhteel- lisuus ja avoimuus.

2. Hinnoittelu muodostuu ajoneuvoveroista, polttoaineve- rosta ja tieverkon käytöstä perittävistä maksuista.

3. Edellä 37 artiklassa lueteltujen tavoitteiden saavuttami- seksi olisi valittava toimenpiteitä, jotka eivät aiheuta liikenteen

vien sääntöjen noudattaminen erityisesti ajo- ja lepoajan, siirtymistä teknisesti, taloudellisesti ja maantieteellisesti sopi-

nopeusrajoitusten sekä enimmäispainojen ja -mittojen vimmalta reitiltä kuljetuksen lähtöpaikan ja sen lopullisen

osalta; määräpaikan välillä.

4. Erityisesti tiemaksujen ja tieverkon käyttöoikeudesta pe- b) Poikkeuksena edellä olevasta 3 a kohdasta yhteisö

rittävien maksujen hallintoa ja keräämistä, rajavalvonnan tai saa ajalle 1.1.2001–31.12.2004 vuosittaisen kiin-

järjestelmällisten rajatarkastusten sekä liiallisten muodollisuuk- tiön, joka oikeuttaa 220 000 yksittäiseen matkaan

sien poistamista koskevia toimenpiteitä on sovellettava niin, kauttakulkuliikenteenä Sveitsin Alppien kautta tyh-

että sopimuspuolten väliselle tavaroiden ja palveluiden vapaalle jällä tai kevyin tuottein kuormatulla ajoneuvolla,

liikkuvuudelle ei aiheudu haittaa. Vaikeuksien välttämiseksi jonka todellinen kokonaispaino kuormattuna on

tässä suhteessa Sveitsi pyrkii soveltamaan tällä alalla voimassa enintään 28 tonnia, infrastruktuurin käytöstä perit-

olevia yhteisön säännöksiä.

tävää maksua vastaan; maksu on 50 CHF vuonna 2001, 60 CHF vuonna 2002, 70 CHF vuonna 2003

ja 80 CHF vuonna 2004. Sveitsi saa kiintiön samoin

5. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan ajoneuvoihin, joi- ehdoin. Tähän liikenteeseen sovelletaan tavanomai- den rekisteriotteessa mainittu sallittu enimmäispaino on sia valvontamenettelyjä.

12 tonnia tai enemmän. Tämä sopimus ei kuitenkaan estä

sopimuspuolia päättämästä omalla alueellaan toimenpiteistä,

jotka kohdistuvat ajoneuvoihin, joiden sallittu enimmäispaino on vähemmän kuin 12 tonnia.

4. Mainitussa 1 päivästä tammikuuta 2005 sovellettavassa käyttömaksujärjestelmässä käyttömaksujen painotettu keskiar- vo saa olla enintään 325 euroa CHF ajoneuvolta, jonka todellinen kokonaispaino kuormattuna on enintään 40 tonnia

6. Sopimuspuolet eivät myönnä suoraa tai välillistä valtion- ja joka kulkee 300 kilometrin matkan Alppien alueen kautta.

tukea yrityksille, varsinkaan liikenneyrityksille, tässä sopimuk- Saastuttavimman ajoneuvoluokan käyttömaksu saa olla enin- sessa määrättyjen, liikenteen kustannuksia vastaavien maksu- tään 380 CHF.

jen yrityksille aiheuttamien vaikutusten lieventämiseksi.

5. Osa 3 ja 4 kohdassa mainituista käyttömaksuista voi

39 artikla muodostua Alppien erityisen infrastruktuurin käytöstä perittä-

vistä maksuista. Tämä osa voi olla enintään 15 prosenttia 3 ja

Järjestelmien yhteentoimivuus

4 kohdassa mainituista käyttömaksuista.

Saavuttaakseen asianmukaisen tason tiemaksujen perimisessä 6. Edellä 4 kohdassa mainitut painotukset määritellään ku- käytettävien elektronisten järjestelmien yhteentoimivuudessa hunkin eri EURO-normiluokkaan kuuluvien Sveitsissä liiken- sopimuspuolet käyvät neuvotteluja sekakomiteassa. nöivien ajoneuvojen lukumäärän perusteella. Kuhunkin luok-

kaan kuuluvien ajoneuvojen lukumäärä vahvistetaan sekako-

40 artikla

Sveitsin toimenpiteet

1. Edellä 37 artiklassa määritettyjen tavoitteiden saavutta- miseksi ja ottaen huomioon 7 artiklan 3 kohdassa määrätyt painorajan korotukset, Sveitsi ottaa käyttöön ajoneuvojen syrjimättömän käyttömaksujärjestelmän kaksivaiheisesti: en-

mitean analysoimien laskentojen perusteella. Sekakomitea määrittää käytettävän painotuksen kerran kahdessa vuodessa tehtävän tarkastelun perusteella ottaakseen huomioon Sveit- sissä liikennöivän ajoneuvokannan rakenteellisen kehityksen sekä EURO-normien mahdolliset muutokset; ensimmäinen tarkastelu suoritetaan ennen 1 päivää heinäkuuta 2004.

41 artikla

simmäinen 1 päivästä tammikuuta 2001 ja toinen 1 päivästä Yhteisön toimenpiteet

tammikuuta 2005. Käyttömaksujärjestelmä perustuu erityisesti

38 artiklan 1 kohdassa mainittuihin periaatteisiin sekä liit- Yhteisö jatkaa edelleen sellaisten alueellaan sovellettavien teessä 10 määriteltyihin sääntöihin. käyttömaksujärjestelmien kehittämistä, jotka ovat yhteydessä

infrastruktuurin käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Järjestel-

2. Käyttömaksut erotellaan kolmen päästönormiluokan (EURO) mukaan. Mainitussa 1 päivästä tammikuuta 2005

mät perustuvat ’käyttäjä maksaa’ -periaatteeseen.

42 artikla

sovellettavassa käyttömaksujärjestelmässä käyttömaksun eron eri luokkien välillä on oltava mahdollisimman suuri, mutta se ei saa ylittää 15:tä prosenttia 4 kohdassa mainitusta käyttö-

maksujen painotetusta keskiarvosta. Käyttömaksujen tason uudelleentarkastelu

3. a) Mainitussa 1 päivästä tammikuuta 2001 sovelletta- 1. Edellä 40 artiklan 4 kohdassa määritettyjen käyttömak-

vassa käyttömaksujärjestelmässä ajoneuvoja, joiden sujen enimmäismääriä tarkistetaan 1 päivästä tammikuuta

todellinen kokonaispaino kuormattuna on enintään 2007, ja sen jälkeen joka toinen vuosi, Sveitsin kahden

34 tonnia ja jotka kulkevat 300 kilometrin matkan edellisen vuoden inflaatioasteen huomioon ottamiseksi. Tarkis-

Alppien alueen kautta, koskevan käyttömaksun tusta varten Sveitsi toimittaa sekakomitealle viimeistään tarkis-

enimmäismäärä saa olla 205 CHF ajoneuvoilta, jotka tusta edeltävän vuoden 30 päivänä syyskuuta suunnitellun

eivät vastaa EURO-normeja, 172 CHF ajoneuvoilta, tarkistuksen perusteeksi tarvittavat tilastotiedot. Sekakomitea

jotka vastaavat EURO I -normia, ja 145 CHF ajoneu- kokoontuu yhteisön pyynnöstä 30 päivän kuluessa tietojen

voilta, jotka vastaavat EURO II -normia. toimittamisesta neuvotellakseen suunnitellusta tarkistuksesta.

Jos Sveitsin keskimääräinen inflaatio on korkeampi kuin 2. Sopimuspuolet kuulevat toisiaan säännöllisesti näiden

2 prosenttia vuodessa tämän sopimuksen allekirjoittamispäi- vän ja 31 päivän joulukuuta 2004 välisenä aikana, 40 artiklan 4 kohdassa määritettyjen käyttömaksujen enimmäismääriä tar- kistetaan ainoastaan 2 prosenttia ylittävän keskimääräisen vuosi-inflaation huomioon ottamiseksi. Tarkistukseen sovelle- taan edellisessä alakohdassa määrättyä menettelyä.

2. Sekakomitea voi 1 päivästä tammikuuta 2007 tarkastella uudelleen jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä 40 ar- tiklan 4 kohdassa määritettyjen käyttömaksujen enimmäis-

normien valmistelun yhteydessä.

3. Jos raskaan ajoneuvon EURO-päästöluokkaa (sellaisena kuin se on määriteltynä yhteisön lainsäädännössä) ei mainita ajoneuvon rekisteriotteessa, se on tarkastettava rekisteriot- teessa ilmoitetun ajoneuvon ensimmäisen käyttöönottopäivän perusteella tai tarvittaessa erityisen lisäasiakirjan perusteella, jonka myöntävät asianomaisen valtion toimivaltaiset viran- omaiset.

45 artikla

määriä yhteisen päätöksen tekemiseksi niiden tarkistamisesta. Tarkastelu tapahtuu seuraavien kriteerien perusteella:

– veroluonteisten käyttömaksujen taso ja rakenne molem- pien sopimuspuolten alueella, erityisesti vertailukelpois- ten Alppien kauttakulkupaikkojen osalta,

– liikenteen jakautuminen vertailukelpoisten Alppien kaut- takulkupaikkojen kesken,

Liikenteen seurantakeskus

1. Heti tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen peruste- taan maantieliikennettä, rautatieliikennettä ja yhdistettyjä kul- jetuksia Alppien alueella seuraava pysyvä seurantakeskus. Se laatii tämän sopimuksen 51 artiklan nojalla perustettavalle sekakomitealle vuosittain kertomuksen liikenteen kehityksestä.

– eri liikennemuotojen jakautumisen kehitys Alppien alu- Sekakomitea voi myös pyytää sitä laatimaan erityiskertomuk-

xxxxx, sen etenkin tämän sopimuksen 46 ja 47 artiklan määräysten

soveltamisesta.

– Alppien kautta kulkevan rautatieinfrastruktuurin kehitys.

D. LIITA¨ NNA¨ ISTOIMENPITEET

2. Seurantakeskuksen työskentelyn rahoituksesta vastaavat sopimuspuolet. Rahoituksen jakautumisesta päättää sekako- mitea.

43 artikla

Rajatarkastusten helpottaminen

3. Sopimuspuolet määrittävät seurantakeskuksen toimin- nan hallinnolliset yksityiskohdat sekakomitean päätöksellä komitean ensimmäisessä kokouksessa.

1. Sopimuspuolet sitoutuvat keventämään ja yksinkertaista- maan liikennettä koskevia muodollisuuksia erityisesti tullin

E. KORJAAVAT TOIMENPITEET

alalla. 46 artikla

2. Osapuolten 1 kohdan soveltamiseksi toteuttamien toi- Yksipuoliset suojatoimenpiteet

menpiteiden pohjana ovat 21 päivänä marraskuuta 1990 tehty Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimus

tavaraliikenteen tarkastusten ja muodollisuuksien yksinkertais- tamisesta, 20 päivänä toukokuuta 1987 tehty yhteistä passitus- ta koskeva yleissopimus sekä rautatieliikenteen osalta rauta- tieyhtiöiden sopimus kansainväliseen liikenteeseen tarkoitettu- jen tavaravaunujen teknisistä tarkastuksista.

44 artikla

1. Jos 1 päivän tammikuuta 2005 jälkeen kilpailukykyisistä

rautatieliikenteen hinnoista ja 36 artiklassa määrättyjen laatu- parametrejä koskevien toimenpiteiden asianmukaisesta sovel- tamisesta huolimatta Sveitsin Alppien kautta kulkevan maan- tieliikenteen sujumisessa on vaikeuksia ja jos rautatiekapasitee- tin keskimääräinen käyttöaste Sveitsin alueella (yhdistetyt kuljetukset vetoauton kanssa tai ilman vetoautoa) on 10 viikon ajan vähemmän kuin 66 prosenttia, Sveitsi voi poiketa 40 ar- tiklan 4 ja 5 kohdan määräyksistä ja korottaa 40 artiklan 4 kohdassa määrättyjä käyttömaksuja enintään 12,5:llä pro-

Hyötyajoneuvojen ympäristönormit sentilla. Korotuksen tuotto käytetään täysimääräisesti rautatie-

liikenteen ja yhdistettyjen kuljetusten hyväksi, jotta paranne- taan niiden kilpailukykyä maantieliikenteeseen verrattuna.

1. Ympäristön suojelemiseksi, rajoittamatta kuitenkaan

7 artiklaan perustuvia velvoitteita, sopimuspuolet pyrkivät

ottamaan käyttöön ympäristönormeja, joilla varmistetaan kor- 2. Jos 1 kohdassa mainittu tilanne ilmenee yhteisön alueel-

kea ympäristönsuojelun taso raskaiden hyötyajoneuvojen pa- la, yhteisö voi vastaavissa olosuhteissa turvautua samankaltai-

kokaasupäästöjen, hiukkaspäästöjen ja melun vähentämiseksi. siin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

3. a) Edeltävien kohtien mukaisen suojatoimenpiteen so- 3. Suojatoimenpiteet on rajattava soveltamisalaltaan ja kes-

veltamisala ja kesto on rajattava siihen, mikä on toltaan siihen, mikä on ehdottomasti välttämätöntä tilanteen

ehdottoman välttämätöntä tilanteen korjaamiseksi. korjaamiseksi. Etusija on annettava sellaisille toimenpiteille,

Xxxxx saa olla enintään kuusi kuukautta, mutta jotka haittaavat mahdollisimman vähän tämän sopimuksen

sitä voidaan pidentää kerran kuudeksi kuukaudeksi. soveltamista.

Lisäpidennyksistä voi päättää sekakomitea yhteisellä sopimuksella.

b) Jos sopimuspuoli on jo aiemmin soveltanut 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, sama sopi-

48 artikla

muspuoli saa soveltaa niitä seuraavin edellytyksin: Kriisitoimenpiteet

– Jos toimenpiteitä on edellisellä kerralla sovellet-

tu enintään kuusi kuukautta, uusien toimenpi- Jos Alppien kautta kulkeva liikenne häiriintyy vakavasti ylivoi- teiden soveltaminen sallitaan aikaisintaan maisen esteen vuoksi, esimerkiksi luonnonmullistuksen yhtey- 12 kuukauden määräajan kuluttua edellisen so- dessä, sopimuspuolet toteuttavat yhteistyössä, kumpikin omal- veltamiskauden lopusta; la alueellaan, kaikki mahdolliset tarvittavat toimenpiteet liiken- teen sujumiseksi. Etusija annetaan herkkien kuormien, kuten

– Jos toimenpiteitä on edellisellä kerralla sovellet- pilaantuvien tavaroiden, kuljetuksille.

tu yli kuusi kuukautta, uusien suojatoimenpi-

teiden soveltaminen sallitaan aikaisintaan 18 kuukauden määräajan kuluttua edellisen so- veltamiskauden lopusta;

– Suojatoimenpiteitä voidaan käyttää joka ta-

V OSASTO

YLEIS- JA LOPPUMA¨ A¨ RA¨ YKSET

pauksessa ainoastaan kahtena ajanjaksona vii- den vuoden aikana ensimmäisen suojatoimen- piteiden soveltamisajanjakson alusta lasket- tuna.

49 artikla

Sekakomitea voi yhteisellä sopimuksella päättää myöntää

sissa.

poikkeuksia edellä mainittuihin rajoituksiin erityistapauk- Sopimuksen täytäntöönpano

4. Ennen turvautumista edellisissä kohdissa määrättyihin 1. Sopimuspuolet toteuttavat kaikki yleiset tai erityiset toimenpiteisiin asianomaisen sopimuspuolen on ilmoitettava toimenpiteet tämän sopimuksen velvoitteiden noudattamisen aikomuksestaan sekakomitealle. Sekakomitea kokoontuu tar- varmistamiseksi.

kastellakseen asiaa. Jollei sekakomitea toisin päätä, asianomai-

nen sopimuspuoli voi toteuttaa kyseisen toimenpiteen 30 päi-

vää sen jälkeen, kun toimenpiteestä on ilmoitettu sekakomi- 2. Ne pidättyvät toimenpiteistä, jotka saattaisivat vaarantaa tealle. tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen.

47 artikla

3. Nivelajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien sallittua

Yhteisesti sovittavat suojatoimenpiteet enimmäispainoa ja liikenteen hinnoittelua koskevat tämän

sopimuksen määräykset pannaan täytäntöön kahdessa vai-

1. Jos Alppien kautta kulkevassa liikennevirrassa esiintyy vakavia vääristymiä, jotka haittaavat tämän sopimuksen 30 ar- tiklassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista, sekakomitea kokoontuu jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä mää- rittääkseen asianmukaiset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. Pyynnön esittävän sopimuspuolen tulee ilmoittaa asiasta viipy-

heessa: 1 päivästä tammikuuta 2001 31 päivään joulukuuta

2004 asti ja 1 päivästä tammikuuta 2005 lähtien.

50 artikla

Tasapainottavat toimenpiteet

mättä liikenteen seurantakeskukselle, joka laatii 14 päivän kuluessa kertomuksen tilanteesta ja mahdollisesti toteutettavis- ta toimenpiteistä.

2. Sekakomitea kokoontuu 15 päivän kuluessa pyynnön

Jos toinen sopimuspuoli havaitsee, että toinen osapuoli ei noudata tämän sopimuksen velvoitteita tai että tämä ei pane

esittämisestä. Se tarkastelee tilannetta ottaen asianmukaisesti täytäntöön sekakomitean päätöstä, vahinkoa kärsinyt sopi-

huomioon liikenteen seurantakeskuksen kertomuksen. Seka- muspuoli voi sekakomiteassa käydyn kuulemisen jälkeen to-

komitea päättää mahdollisesti toteutettavista toimenpiteistä teuttaa asianmukaiset toimenpiteet tämän sopimuksen tasapai-

60 päivän kuluessa sen ensimmäisestä asiaa käsitelleestä ko- non säilyttämiseksi. Sopimuspuolten on toimitettava sekako-

kouksesta. Määräaikoja voidaan pidentää yhteisellä sopimuk- mitealle kaikki tilanteen perusteellisen tarkastelun kannalta

sella. tarvittavat tiedot.

51 artikla 2. Kun toinen sopimuspuoli valmistelee uutta lainsäädäntöä tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvalla alalla, sen tulee

Sekakomitea

1. Perustetaan sekakomitea, nimeltään ’yhteisön ja Sveitsin maaliikennekomitea’, joka muodostuu sopimuspuolten edusta- jista ja joka vastaa tämän sopimuksen hallinnoinnista ja moitteettomasta soveltamisesta. Tätä varten se laatii suosituk- sia. Se tekee päätöksiä sopimuksessa määrätyissä tapauksissa. Päätökset pannaan täytäntöön sopimuspuolten omien sääntö- jen mukaisesti. Sekakomitea tekee ratkaisunsa yhteisellä sopi- muksella.

2. Sekakomitea varmistaa erityisesti sopimuksen määräys- ten seurannan ja soveltamisen etenkin 27 artiklan 6 kohdan, 33, 34, 35, 36, 39, 40, 42, 45, 46, 47 ja 54 artiklan osalta. Se panee täytäntöön myös 52 ja 55 artiklassa tarkoitetut mukauttamista ja tarkistamista koskevat lausekkeet.

pyytää epävirallisesti toisen sopimuspuolen asiantuntijoiden lausuntoa. Uuden lainsäädännön virallista hyväksymistä edeltä- vänä aikana sopimuspuolten on tiedotettava asiasta toisilleen ja neuvoteltava tarpeen mukaan. Jommankumman sopimus- puolen pyynnöstä käydään sekakomiteassa alustava näkemys- ten vaihto erityisesti muutoksen vaikutuksista sopimuksen soveltamiseen.

3. Asianomaisen sopimuspuolen tulee antaa uudet sään- nökset kirjallisesti tiedoksi toiselle sopimuspuolelle heti uuden lainsäädännön hyväksymisen jälkeen ja viimeistään kahdeksan päivän kuluttua sen julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen viral- lisessa lehdessä tai Sveitsin lakikokoelmassa. Jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä on viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä järjestettävä näkemystenvaihto sekakomiteassa muutoksen vaikutuksista tämän sopimuksen soveltamiseen.

3. Sopimuksen moitteettoman noudattamisen varmistami- seksi sopimuspuolet vaihtavat säännöllisesti tietoja ja neuvotte-

4. Sekakomitea

levat sekakomiteassa jommankumman osapuolen pyynnöstä. – joko tekee päätöksen sopimuksen liitteiden 1, 3, 4 ja 7 Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen sopimuksen soveltamises- tarkistamisesta tai tarvittaessa ehdottaa tämän sopimuk-

ta sekä erityisesti lupien myöntämisestä ja tarkastuksista sen määräysten tarkistamista niin, että niihin sisällytetään vastaavilta viranomaisilta saadut tiedot. Nämä viranomaiset kyseisessä lainsäädännössä tapahtuneet muutokset tar-

antavat tietonsa suoraan toisilleen. peen mukaan ja vastavuoroisuutta noudattaen

4. Sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä, johon sisältyvät muun muassa yksityiskohtaiset säännöt kokousten koollekut- sumisesta, puheenjohtajiston nimittämisestä ja tämän toimi-

– tekee päätöksen, jonka mukaan kyseisen lainsäädännön muutokset ovat tämän sopimuksen mukaisia, tai

kauden määrittelemisestä. – päättää muista toimenpiteistä, joilla pyritään turvaamaan tämän sopimuksen moitteeton soveltaminen.

5. Sekakomitea kokoontuu tarvittaessa ja vähintään kerran

vuodessa. Kumpikin sopimuspuoli voi pyytää kokouksen 5. Sekakomitea päättää niistä yksityiskohtaisista säännöistä, koollekutsumista. joiden mukaan tämä sopimus mukautetaan 13 ja 19 artiklassa

tarkoitettuihin yhteisön ja kolmansien maiden tai Sveitsin ja

6. Sekakomitea voi päättää perustaa työ- tai asiantuntijaryh- miä avustamaan itseään tehtäviensä suorittamisessa.

7. Tällä komitealla on myös ne tehtävät, joita aiemmin on hoitanut vuoden 1992 sopimuksen 18 artiklan nojalla perustettu ’yhteisön ja Sveitsin maaliikennekomitea’.

52 artikla

kolmansien maiden välisten tulevien sopimusten määräyksiin.

6. Tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sopi- muspuolet toteuttavat 49 artiklassa määrätyn aikataulun mu- kaisesti kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta sopimuspuolten välisissä suhteissa sovellettaisiin liitteessä 1 lueteltuihin yhtei- sön säädöksiin sisältyviä oikeuksia ja velvoitteita vastaavia oikeuksia ja velvoitteita.

Lainsäädännön kehittyminen

1. Tällä sopimuksella ei rajoiteta kummankaan sopimus- puolen oikeutta muuttaa itsenäisesti kansallista lainsäädäntö-

53 artikla

Luottamuksellisuus

ään tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla edel- Sopimuspuolten edustajat, asiantuntijat ja muut virkailijat

lyttäen, että tämä tapahtuu syrjimättömyyden periaatetta ja eivät saa tehtävistään luopumisen jälkeenkään paljastaa tämän

tämän sopimuksen määräyksiä noudattaen. sopimuksen puitteissa saamiaan salassapidettäviä tietoja.

54 artikla 58 artikla

Erimielisyyksien ratkaiseminen Loppulausekkeet

Kumpikin sopimuspuoli voi esittää sekakomitean ratkaistavak-

si tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden. Sekakomitea pyrkii ratkaisemaan erimielisyy- det. Sekakomitealle on toimitettava kaikki aiheelliset tiedot, jotta se voi tarkastella tilannetta perusteellisesti ja saada aikaan hyväksyttävän ratkaisun. Tätä varten sekakomitea tarkastelee kaikkia eri mahdollisuuksia tämän sopimuksen moitteettoman soveltamisen jatkamiseksi.

55 artikla

Sopimuksen tarkistaminen

1. Jos toinen sopimuspuoli haluaa tarkistaa tämän sopi-

1. Sopimuspuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopi- muksen omia menettelyjään noudattaen. Sopimus tulee voi- maan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä, kun viimeinen ilmoitus ratifiointiasiakirjojen tallettamisesta tai kaikkien seuraavien seitsemän sopimuksen hyväksymisestä on annettu:

– sopimus rautateiden ja maanteiden tavara- ja henkilölii- kenteestä

– sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta

– sopimus lentoliikenteestä

muksen määräyksiä, sen on ilmoitettava asiasta sekakomitealle. – sopimus maataloustuotteiden kaupasta Jollei jäljempänä olevasta 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, tämän

sopimuksen muutokset tulevat voimaan, kun molempien – sopimus vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuo- osapuolten kansalliset menettelyt on saatu päätökseen. roisesta tunnustamisesta

2. Liitettä 1, 3, 4 ja 7 voidaan muuttaa sekakomitean päätöksellä 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti alaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä tapahtuneen kehityksen ottamiseksi huomioon.

– sopimus tietyistä julkisiin hankintoihin liittyvistä näkö- kohdista

– sopimus tiede- ja teknologiayhteistyöstä.

3. Liitettä 5, 6, 8 ja 9 voidaan muuttaa sekakomitean 2. Tämä sopimus tehdään seitsemäksi vuodeksi. Sen voi- päätöksellä 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti. massaoloa jatketaan määrittämättömäksi ajaksi, jollei yhteisö

tai Sveitsi toisin ilmoita toiselle sopimuspuolelle ennen sopi-

56 artikla muksen alkuperäisen voimassaoloajan päättymistä. Ilmoitta- minen tapahtuu 4 kohdan määräysten mukaisesti.

Liitteet

Liitteet 1–10 muodostavat olennaisen osan tätä sopimusta.

57 artikla

3. Yhteisö tai Sveitsi voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla päätöksestään toiselle sopimuspuolelle. Ilmoitta- minen tapahtuu 4 kohdan määräysten mukaisesti.

Alueellinen soveltamisala 4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen seitsemän sopimuksen voimassaolo päättyy kuuden kuukauden kuluttua 2 kohdassa

Tätä sopimusta sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopi- tarkoitetun voimassaolon jatkamatta jättämistä koskevan il-

muksessa määrätyin edellytyksin alueilla, joilla kyseistä sopi- moituksen tai 3 kohdassa tarkoitetun irtisanomisilmoituksen

musta sovelletaan, sekä Sveitsin alueella. vastaanottamisesta.

Hecho en Luxemburgo, el veintiuno de junio de mil novecientos noventa y nueve, en doble ejemplar en lenguas alemana, danesa, espan˜ ola, finesa, francesa, griega, inglesa, italiana, neerlandesa, portuguesa y sueca, siendo cada uno de estos textos igualmente auténtico.

Udfærdiget i Luxembourg, den enogtyvende juni nitten hundrede og nioghalvfems, i to eksemplarer på dansk, engelsk, finsk, fransk, græsk, italiensk, nederlandsk, portugisisk, spansk, svensk og tysk, idet hver af disse tekster har samme gyldighed.

Geschehen zu Luxemburg am einundzwanzigsten Juni neunzehnhundertneunundneunzig in zwei Urschriften in dänischer, deutscher, englischer, finnischer, französischer, griechischer, italienischer, niederländischer, portugiesischer, spanischer und schwedischer Sprache, wobei jeder dieser Wortlaute gleichermaßen verbindlich ist.

'Εγινε στο Λουξεµβου΄ργο, στις ε΄ικοσι µ΄ια Ιουν΄ιου χ΄ιλια εννιακο΄σια ενενη΄ντα ενν΄εα, εις διπλου΄ν στην αγγλικη΄, γαλλικη΄, γερµανικη΄, δανικη΄, ελληνικη΄, ισπανικη΄, ιταλικη΄, ολλανδικη΄, πορτογαλικη΄, σουηδικη΄, και φινλανδικη΄ γλω΄σσα, κα΄θε κε΄ιµενο απο΄ τα οπο΄ια ε΄ιναι αυθεντικο΄.

Done at Luxembourg on the twenty-first day of June in the year one thousand and ninety-nine, and drawn up in duplicate in the Danish, Dutch, English, Finnish, French, German, Greek, Italian, Portuguese, Spanish and Swedish languages, each text being equally authentic.

Fait à Luxembourg, le vingt-et-un juin mil neuf cent quatre-vingt dix-neuf, en double exemplaire en langues allemande, anglaise, danoise, espagnole, finnoise, française, grecque, italienne, néerlandaise, portugaise et suédoise, chacun de ces textes faisant également foi.

Fatto a Lussemburgo, addı` ventuno giugno millenovecentonovantanove, in duplice copia, in lingua danese, finlandese, francese, greca, inglese, italiana, olandese, portoghese, spagnola, svedese e tedesca, ciascun testo facente ugualmente fede.

Gedaan te Luxemburg, de eenentwintigste juni negentienhonderd negenennegentig, in twee exemplaren in de Deense, de Duitse, de Engelse, de Finse, de Franse, de Griekse, de Italiaanse, de Nederlandse, de Portugese, de Spaanse en de Zweedse taal, zijnde alle teksten gelijkelijk authentiek.

Feito em Luxemburgo, em vinte e um de Junho de mil novecentos e noventa e nove, em duplo exemplar nas lı´nguas alema˜, dinamarquesa, espanhola, finlandesa, francesa, grega, inglesa, italiana, neerlandesa, portuguesa e sueca, fazendo fé qualquer dos textos.

Tehty Luxemburgissa kahdentenakymmenentenäensimmäisenä päivänä kesäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdek- sänkymmentäyhdeksän kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä, ja kaikki teksti ovat yhtä todistusvoimaiset.

Utfärdat i Luxemburg den tjugoförsta juni nittonhundranittionio i två exemplar på det danska, engelska, finska, franska, grekiska, italienska, nederländska, portugisiska, spanska, svenska och tyska språket, vilka samtliga texter är lika giltiga.

Por la Comunidad Europea For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Για την Ευρωπαι¨κη΄ Κοινο΄τητα

For the European Community Pour la Communauté européenne Per la Comunità europea

Voor de Europese Gemeenschap Pela Comunidade Europeia Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

Por la Confederacio´ n Suiza

For Det Schweiziske Edsforbund

Für der Schweizerischen Eidgenossenschaft

Για την Ελβετικη΄ Συνοµοσπονδ΄ια For the Swiss Confederation Pour la Confédération suisse Per la Confederazione svizzera Voor de Zwitserse Bondsstaat Pela Confederaça˜o Suı´ça Sveitsin valaliiton puolesta

På Schweiziska Edsförbundets vägnar

LIITELUETTELO

Liite 1: 5 artiklan 2 kohta, 7 artiklan 1 kohta, 24 artiklan 1 kohta, 25 artiklan 5 kohta ja 27 artiklan 2 kohta: Xxxxxxxxxxxxx säännökset

Liite 2: 8 artiklan 5 kohta: 8 artiklassa määrättyjen käyttömaksujen yksityiskohtaiset soveltamissäännöt Liite 3: 9 artiklan 1 kohta: Kansainvälistä maanteiden tavaraliikennettä varten tarvittavan liikenneluvan

malli

Liite 4: 9 artiklan 3 kohta: Lupa- ja liikennelupamenettelystä vapautetut liikennemuodot

Liite 5: 12 ja 13 artikla: Voimassa oleviin kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvat nykyiset oikeudet Liite 6: 15 artiklan 2 kohta: Poikkeukset painorajoitukseen sekä yö- ja sunnuntaiajokieltoon

Liite 7: 17, 18 ja 21 artikla: Kansainvälinen henkilöliikenne ja lupamenettelyt

Liite 8: 19 ja 20 artikla: Voimassa oleviin kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvat nykyiset oikeudet Liite 9: 36 artikla: Rautatieliikenteen ja yhdistettyjen kuljetusten palvelun laatuparametrit

Liite 10: 40 artiklan 1 kohta: 40 artiklassa määrättyjen käyttömaksujen yksityiskohtaiset soveltamissäännöt

LIITE 1

SOVELLETTAVAT SA¨ A¨ NNO¨ KSET

Tämän sopimuksen 52 artiklan 6 kohdan mukaisesti Sveitsi soveltaa seuraavassa mainittuja säännöksiä vastaavia säännöksiä:

Yhteisön säännöstön keskeiset säädökset

1 j a k s o

– Neuvoston direktiivi 96/26/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1996, maanteiden kansallisen ja kansainvälisen tavara- ja henkilöliikenteen harjoittajien ammattiin pääsystä sekä tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä toimenpiteistä näiden liikenteenharjoittajien sijoittautumisvapauden tehokkaan käyttämisen edistämiseksi (EYVL L 124, 23.5.1996,

s. 1), viimeksi muutettuna neuvoston direktiivillä 98/76/EY, (EYVL L 277, 14.10.1998, s. 17).

2 j a k s o

– Neuvoston asetus (ETY) N:o 3821/85, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, tieliikenteen valvontalaitteista (EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8), viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 2135/98, (EYVL L 274, 9.10.1998, s. 1).

– Neuvoston asetus (ETY) N:o 3820/85, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EYVL L 370, 31.12.1985, s. 1), tai vastaavat AETR-sopimuksella ja sen muutoksilla vahvistetut säännöt.

– Neuvoston direktiivi 88/599/ETY, annettu 23 päivänä marraskuuta 1988, yhdenmukaisista menettelyistä pantaessa täytäntöön tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annettu asetus (ETY) N:o 3820/85 ja tieliikenteen valvontalaitteista annettu asetus (ETY) N:o 3821/85 (EYVL L 325, 29.11.1988,

s. 55), viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 2135/98, (EYVL L 274, 9.10.1998, s. 1).

– Neuvoston direktiivi 76/914/ETY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1976, tieliikenteen kuljettajien koulutuksen vähimmäistasosta (EYVL L 357, 29.12.1976, s. 36).

3 j a k s o

– Neuvoston direktiivi 96/53/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996, tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 59).

– Neuvoston direktiivi 96/96/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1996, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunu- jen katsastusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 46, 17.2.1997, s. 1).

– Neuvoston direktiivi 91/542/ETY, annettu 1 päivänä lokakuuta 1991, ajoneuvojen dieselmoottoreiden ilman pilaantumista aiheuttavien kaasupäästöjen vähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 88/77/ETY muuttamisesta (EYVL L 295, 25.10.1991, s. 1).

– Neuvoston direktiivi 92/6/ETY, annettu 10 päivänä helmikuuta 1992, tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien nopeudenrajoittimien asentamisesta ja käytöstä yhteisössä (EYVL L 57, 23.3.1992, s. 27).

– Neuvoston direktiivi 92/24/ETY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 1992, tiettyihin moottoriajoneuvoluokkiin asennettavista nopeudenrajoittimista tai vastaavista nopeudenrajoitusjärjestelmistä (EYVL L 129, 14.5.1992, s. 154).

– Neuvoston direktiivi 92/97/ETY, annettu 10 päivänä marraskuuta 1992, moottoriajoneuvojen sallittua melutasoa ja pakojärjestelmää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 70/157/ETY muuttamisesta (EYVL L 371, 19.12.1992, s. 1).

– Neuvoston direktiivi 94/55/EY, annettu 21 päivänä marraskuuta 1994, vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 319, 12.12.1994, s. 7).

– Neuvoston direktiivi 95/50/EY, annettu 6 päivänä lokakuuta 1995, yhtenäisestä menettelystä vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastuksissa (EYVL L 249, 17.10.1995, s. 35).

– Neuvoston direktiivi 96/35/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1996, vaarallisten aineiden maakuljetusten turvallisuusneuvonantajan nimeämisestä ja ammatillisesta pätevyydestä (EYVL L 145, 19.6.1996, s. 10).

– Komission direktiivi 96/86/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 1996, vaarallisten aineiden tiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 94/55/EY mukauttami- sesta tekniikan kehitykseen (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EYVL L 335, 24.12.1996, s. 43).

4 j a k s o

– Neuvoston direktiivi 95/18/EY, annettu 19 päivänä kesäkuuta 1995, rautatieyritysten toimiluvista (EYVL L 143, 27.6.1995, s. 70).

– Neuvoston direktiivi 95/19/EY, annettu 19 päivänä kesäkuuta 1995, rautatieinfrastruktuurin kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja infrastruktuurimaksujen perimisestä (EYVL 143, 27.6.1995, s. 75).

– Neuvoston direktiivi 91/440/ETY, annettu 29 päivänä heinäkuuta 1991, yhteisön rautateiden kehittämisestä (EYVL L 237, 24.8.1991, s. 25).

5 j a k s o

– Neuvoston direktiivi 92/82/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, kivennäisöljyjen valmisteverojen määrien lähentämisestä (EYVL L 316, 31.10.1992, s. 19).

– Neuvoston direktiivi 96/49/EY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 25).

– Komission direktiivi 96/87/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 1996, vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 96/49/EY mukauttami- sesta tekniikan kehitykseen (EYVL L 335, 24.12.1996, s. 45).

LIITE 2

8 ARTIKLASSA MA¨ A¨ RA¨ TTYJEN KA¨ YTTO¨ MAKSUJEN YKSITYISKOHTAISET SOVELTAMISSA¨ A¨ NNO¨ T

1. Ajoneuvoista, joiden todellinen kokonaispaino kuormattuna on enemmän kuin 28 tonnia ja joille on annettu 8 artiklan 2 kohdan mukainen lupa, Sveitsissä perittävä käyttömaksu on korkeintaan:

– 180 CHF kauttakulkumatkasta Sveitsin alueella

– 70 CHF kahdenvälisestä edestakaisesta matkasta, joka alkaa Sveitsin alueelta tai päättyy sinne.

2. Ajoneuvoista, joille on annettu 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu lupa ja joiden todellinen kokonaispaino kuormattuna on yli 34 tonnia mutta enintään 40 tonnia ja jotka ajavat 300 km:n matkan Alppien kautta, Sveitsissä perittävä käyttömaksu saa olla enintään 252 CHF ajoneuvolta, joka ei vastaa EURO-normeja, 211 CHF ajoneuvolta, joka vastaa EURO I -normia ja 178 CHF ajoneuvolta, joka vastaa EURO II -normia. Käyttömaksua sovelletaan 40 artiklan yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

3. Ajoneuvoista, joille on annettu 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu lupa ja joiden todellinen kokonaispaino kuormattuna on yli 34 tonnia mutta enintään 40 tonnia ja jotka ajavat 300 km:n matkan Alppien kautta, Sveitsissä perittävä käyttömaksu saa olla enintään 300 CHF ajoneuvolta, joka ei vastaa EURO-normeja, 240 CHF ajoneuvolta, joka vastaa EURO I -normia ja 210 CHF ajoneuvolta, joka vastaa EURO II -normia. Käyttömaksua sovelletaan 40 artiklan yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

LIITE 3

LIITE 4

Liikennelupamenettelystä ja kuljetusluvasta vapautetut kuljetukset

1. Osana julkista palvelua harjoitettava postinkuljetus.

2. Vahingoittuneiden tai rikkoutuneiden ajoneuvojen kuljetus.

3. Tavaroiden kuljetukset moottoriajoneuvolla, jos ajoneuvon kokonaispaino kuormattuna, perävaunu mukaan lukien, on enintään 6 tonnia tai jos ajoneuvon sallittu hyötykuorma, perävaunu mukaan lukien, on enintään 3,5 tonnia.

4. Tavaroiden kuljetukset moottoriajoneuvolla seuraavin edellytyksin:

a) kuljetettavien tavaroiden on kuuluttava kyseiselle yritykselle tai yrityksen on pitänyt myydä, ostaa, antaa, vuokrata, tuottaa, louhia tai erottaa, jalostaa tai korjata ne;

b) kuljetuksen tarkoituksena tulee olla tavaroiden kuljettaminen yritykseen tai yrityksestä taikka niiden siirtäminen joko yrityksen sisällä tai yrityksen omia tarpeita varten sen ulkopuolella;

c) kuljetuksessa käytettävien moottoriajoneuvojen on oltava yrityksen oman henkilöstön ajamia;

d) kuljetuksessa käytettävien ajoneuvojen on kuuluttava yritykselle tai niiden on oltava yrityksen osamaksulla ostamia tai vuokraamia, jälkimmäisessä tapauksessa sillä ehdolla, että ne täyttävät ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttämisestä maanteiden tavaraliikenteessä 19 päivänä joulukuuta 1984 annetussa neuvoston direktiivissä 84/647/ETY säädetyt edellytykset.

Tätä määräystä ei sovelleta tavanomaisesti käytetyn ajoneuvon lyhytaikaisen vioittumisen vuoksi käytettävään vara-ajoneuvoon.

e) Kuljetustoiminnan osuuden tulee olla toisarvoinen yrityksen kokonaistoiminnassa.

5. Lääkkeiden, lääkinnällisten välineiden ja laitteiden sekä muiden hätäapuun tarvittavien välineiden kuljetus, esimerkiksi luonnonmullistusten yhteydessä.

LIITE 5

LUETTELO SVEITSIN JA YHTEISO¨ N ERI JA¨ SENVALTIOIDEN KAHDENVA¨ LISIIN MAANTIELIIKENNESO- PIMUKSIIN SISA¨ LTYVISTA¨ TRIANGULAARISTA TAVARILIIKENNETTA¨ KOSKEVISTA

MA¨ A¨ RA¨ YKSISTA¨

Maa	Sopimus allekirjoitettu	Tullut voimaan	Ehdot
Saksa	17.12.1953	1.2.1954	7 §: Kansallisen lain mukaan varsinainen triangulaarinen liikenne sallittua, muu triangulaarinen liikenne kiellettyä. 8 §: Tavaraliikenteen harjoittamiseen oikeutetut yritykset saavat kuljettaa jomman- kumman sopimusvaltion alueella rekisteröidyillä ajoneuvoilla a) Jompaankumpaan valtioon matkalla olevia tai jommastakummasta valtiosta lähtöisin olevia tavaroita. Varsinainen triangulaarinen liikenne sallittua; muu triangulaarinen liikenne kiellettyä. 4 §:n 1 momentin b kohta: Varsinainen triangulaarinen liikenne sallittua; muu triangulaarinen liikenne kiellettyä. 4 §:n 2 momentti: Kolmannesta maasta toisen sopimuspuolen alueelle tai toisen sopimuspuolen alueelta kolmanteen maahan suuntautuva liikenne edellyttää toisen sopimus- puolen tapauskohtaisesti myöntämää lupaa. Pöytäkirja 29. lokakuuta 1971: Varsinainen triangulaarinen liikenne sallittua; muu triangulaarinen liikenne kiellettyä. 6 §:n 2 momentti + 23. ja 24. toukokuuta 1989 järjestetyn Sveitsin ja Suomen sekakomitean kokouksen pöytäkirja, kohta 2.2: varsinainen ja muu triangulaarinen liikenne on sallittua luvan nojalla. Kansallisen lain mukaan: Sveitsin liikenteenharjoittajat: Varsinainen ja muu triangulaarinen liikenne on kiellettyä Ranskassa. Ranskan liikenteenharjoittajat: Varsinainen ja muu triangulaarinen liikenne on sallittua Sveitsissä. 3 § + 11.–13. joulukuuta 1972 järjestetyn Sveitsin ja Kreikan sekakomitean kokouksen pöytäkirja: varsinainen ja muu triangulaarinen liikenne on sallittua (kiintiöidyt erityisluvat). 14. kesäkuuta 1993 järjestetyn Sveitsin ja Italian sekakomitean kokouksen pöytäkirja: Sveitsin liikenteenharjoittajat: lupakiintiö varsinaista triangulaarista liiken- nettä varten. Muu triangulaarinen liikenne on kiellettyä. Italian liikenteenharjoittajat: varsinainen triangulaarinen liikenne on sallit- tua ilman lupaa. varten. Lupakiintiö muuta triangulaarista liikennettä varten.
Itävalta	22.10.1958	4.4.1959
Belgia	25.2.1975	24.7.1975
Tanska	27.8.1981	25.3.1982
Espanja	23.1.1963	21.8.1963
Suomi	16.1.1980	28.5.1981
Ranska	20.11.1951	1.4.1952
Kreikka	8.8.1970	6.9.1971
Italia	—	—

Maa	Sopimus allekirjoitettu	Tullut voimaan	Ehdot
Irlanti Luxemburg Alankomaat Portugali Yhdistynyt kunin- gaskunta Ruotsi	— 17.5.1972 20.5.1952 28.6.1973 20.12.1974 12.12.1973	— 1.6.1972 15.6.1952 1.1.1974 21.11.1975 22.4.1974	Kansallisen lain mukaan: Sveitsin liikenteenharjoittajat: Varsinainen ja muu triangulaarinen liikenne on kiellettyä ilman Irlannin viranomaisten myöntämää lupaa. Irlannin liikenteenharjoittajat: Varsinainen ja muu triangulaarinen liikenne on sallittua Sveitsin kanssa harjoitettavassa liikenteessä. Sopimusta sovelletaan ainoastaan henkilöliikenteeseen. Tavaraliikenteestä ei ole sovittu mitään. Triangulaarinen liikenne sallitaan kansallisen lain mukaan. (Sovelletaan vastavuoroisuusperiaatetta). Varsinainen ja muu triangulaarinen liikenne on sallittua. Sopimusta sovelletaan ainoastaan henkilöliikenteeseen. Tavaraliikenteestä ei ole sovittu mitään. Triangulaarinen liikenne sallitaan kansallisen lain mukaan. (Sovelletaan vastavuoroisuusperiaatetta). Varsinainen ja muu triangulaarinen liikenne on sallittua. Varsinainen ja muu triangulaarinen liikenne vapautetaan Sveitsin ja Portugalin sekakomitean kokouksessa 6. kesäkuuta 1996 tehdyn päätöksen nojalla. 3 §:n b kohta: Varsinainen triangulaarinen liikenne sallittua; muu triangulaarinen liikenne kiellettyä. 4 §:n 1 ja 2 momentti: Triangulaarinen liikenne on sallittua erityisluvalla, jotka on kiintiöity.

Varsinainen triangulaarinen liikenne: ajoneuvo kulkee tavanomaisen reitin mukaan sen maan kautta, jossa se on rekisteröity. Esim. kun Sveitsissä rekisteröity ajoneuvo liikennöi Saksasta Italiaan Sveitsin kautta.

Muu triangulaarinen liikenne: ajoneuvo ei kulje sen maan kautta, jossa se on rekisteröity. Esim. kun Sveitsissä rekisteröity ajoneuvo liikennöi Saksasta Italiaan Itävallan kautta.

LIITE 6

POIKKEUKSET PAINORAJOITUKSEEN SEKA¨ YO¨ - JA SUNNUNTAIAJOKIELTOON

I Poikkeukset painorajoitukseen 31. joulukuuta 2004 päättyvänä ajanjaksona

Ajoille, jotka alkavat ulkomailta ja päättyvät rajaa lähellä olevalle Sveitsin alueelle (1) (ja päinvastoin), voidaan kuljetettavasta tavarasta riippumatta sallia poikkeuksia lisämaksutta 40 tonnin kokonaispainoon asti ja 40- jalkaisten ISO-konttien yhdistetyille kuljetuksille voidaan sallia poikkeuksia 44 tonniin asti. Teiden rakenteen takia tietyt tullitoimipaikat soveltavat matalampia painorajoituksia.

II Muut poikkeukset painorajoitukseen

Sellaisille ajoille, jotka alkavat ulkomailta ja jotka eivät pääty rajaa lähellä olevalle Sveitsin alueelle (1) (ja päinvastoin) tai jotka kulkevat Sveitsin kautta, voidaan myös sallia Sveitsissä sallitun enimmäispainon ylittävä tosiasiallinen paino kuormattuna tapauksissa, joita ei tarkoiteta 8 artiklassa:

a) tavarat, joita ei voida jakaa, silloin kuin määräyksiä ei voida noudattaa vaikka käytetään soveltuvaa ajoneuvoa,

b) erityisajoneuvojen siirrot tai käyttö, erityisesti työajoneuvojen, joihin niillä suoritettavan työn luonteen takia ei voida soveltaa painorajoituksia,

c) vahingoittuneiden tai hinattavien ajoneuvojen kiireelliset kuljetukset,

d) lentokoneissa tarjottavien ruokien kuljetukset (catering),

e) yhdistetyn kuljetuksen alku- ja loppuosuudet, yleensä 30 km:n säteellä päätepisteestä.

III Poikkeukset yö- ja sunnuntaiajokieltoon

Määrätään seuraavista sunnuntai- ja yöajokieltoa koskevista poikkeuksista:

a) ilman erityslupaa

– ajot ensiavun varmistamiseksi suuronnettomuuksissa,

– ajot ensiavun varmistamiseksi onnettomuuksissa, erityisesti julkisen liikenteen ja lentoliikenteen onnettomuuksissa,

b) erityisluvalla

sellaisten tavaroiden kuljetuksissa, jotka luonteestaan johtuen oikeuttavat yöajoon ja erittäin hyvin perustelluissa tapauksissa sunnuntaiajoon:

– pilaantuvat maataloustuotteet (esimerkiksi marjat, hedelmät ja vihannekset, kasvit – leikkokukat mukaan luettuina – tai vastapuristetut hedelmämehut) ympäri vuoden

– teurassiat ja teurassiipikarja,

– tuore maito ja pilaantuvat maitotuotteet,

– sirkuslaitteet, orkesterin musiikkilaitteet, teatterilavastukset jne.,

– päivälehdet, joissa on toimituksellinen osa, ja postilähetykset, jotka perustuvat viralliseen valtakir- jaan.

Lupamenettelyn helpottamiseksi voidaan enintään 12 kuukautta voimassa olevan luvan nojalla tehdä useita ajoja edellyttäen, että kaikki matkat ovat luonteeltaan samantyyppisiä.

(1) Rajaa lähellä oleva alue määritellään vuoden 1992 sopimuksessa perustetun sekakomitean viidennen kokouksen pöytäkirjan liitteessä 4. Kokous pidettiin Brysselissä 2. huhtikuuta 1998. Yleensä kyseessä on alue, joka on 10 kilometrin säteellä tullitoimipaikasta.

LIITE 7

KANSAINVA¨ LINEN HENKILO¨ LIIKENNE LINJA-AUTOILLA

1 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1. Sää nnö lline n l iikenne

1.1. Säännöllinen liikenne on liikennettä, jolla huolehditaan henkilöliikenteestä määrätyin väliajoin määrätyllä reitillä ja jolla matkustajia otetaan kyytiin ja jätetään kyydistä ennalta vahvistetuissa pysähdyspaikoissa. Säännöllinen liikenne on kaikkien käytettävissä ja siihen voi tarvittaessa liittyä pakollinen paikanvaraus.

Liikenteen harjoittamisen edellytysten mukauttaminen ei vaikuta liikenteen säännöllisyyteen.

1.2. Säännölliseksi liikenteeksi katsotaan samoin järjestäjästä riippumatta liikenne, jolla huolehditaan vain tiettyjen matkustajaryhmien kuljetuksesta ilman muita matkustajia, jos tällainen liikenne tapahtuu 1.1. kohdan mukaisissa olosuhteissa. Tällaista liikennettä kutsutaan jäljempänä ”säännölliseksi erityisliikenteeksi”.

Säännölliseen erityisliikenteeseen kuuluu erityisesti:

a) työntekijöiden kuljettaminen kodin ja työpaikan välillä,

b) koululaisten ja opiskelijoiden kuljettaminen kodin ja oppilaitoksen välillä,

c) sotilaiden ja heidän perheidensä kuljetukset kotivaltion ja kasarmin sijaintipaikan välillä.

Se seikka, että liikennejärjestelyjä voidaan muunnella käyttäjien vaihtelevien tarpeiden mukaan, ei muuta säännöllisen liikenteen luonnetta.

1.3. Väliaikaisen tai rinnakkaisliikenteen järjestämistä, joka palvelee samaa yleisöä kuin säännöllinen liikenne, tiettyjen pysähdyspaikkojen käytön lopettamista ja säännöllistä liikennettä palvelevien lisäpysähdysten käyttöön- ottoa koskevat samat säännöt kuin säännöllistä liikennettä.

2. Satu nnaisliikenne

2.1. Satunnaisliikenne on liikennettä, joka ei vastaa säännöllisen liikenteen määritelmää, säännöllinen erityisliikenne mukaan luettuna, ja jolle on erityisesti ominaista, että siinä on kyse toimeksiantajan tai liikenteenharjoittajan omasta aloitteesta muodostetun ryhmän kuljettamisesta.

Sellaisen väliaikaisen tai rinnakkaisliikenteen järjestämiseen, joka on verrattavissa olemassa olevaan säännölli- seen liikenteeseen ja joka palvelee sen kanssa samaa asiakaskuntaa, on haettava lupa I jaksossa säädettyä menettelyä noudattaen.

2.2. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu liikenne voi olla jossakin määrin toistuvaa olematta sen vuoksi muuta kuin satunnaisliikennettä.

2.3. Satunnaisliikennettä voi harjoittaa ryhmä liikenteenharjoittajia saman toimeksiantajan lukuun.

Tällaisten liikenteenharjoittajien nimet ja tarvittaessa matkan varrella olevat jatkoyhteyspaikat on ilmoitettava asianomaisten Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin toimivaltaisille viranomaisille sekakomitean määrittämien menettelyjen mukaisesti.

3. L i ike nne o m a a n l ukuun

Liikenne omaan lukuun on liikennettä, jota harjoittaa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voittoa tai kaupallista hyötyä tavoittelematta, jos:

– liikenne on vain kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavanomaisen toiminnan lisäksi tulevaa toimintaa;

– liikenteeseen käytetyt ajoneuvot ovat kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön omaisuutta tai tämä on ostanut ne osamaksulla tai ne on hankittu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella ja jos kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön henkilökuntaan kuuluva tai luonnollinen henkilö itse ajaa niitä.

I j a k s o LUVANVARAINEN SA¨ A¨ NNO¨ LLINEN LIIKENNE

2 artikla

Luvan laatu

1. Liikenneluvat annetaan liikenteenharjoittajan nimiin; tämä ei saa siirtää niitä kolmansille osapuolille. Luvan saanut liikenteenharjoittaja voi kuitenkin tämän liitteen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viranomaisen suostumuksella harjoittaa liikennettä käyttäen alihankkijaa. Tässä tapauksessa luvassa on mainittava viimeksi mainitun nimi ja tämän asema alihankkijana. Alihankkijoiden on täytettävä sopimuksen 17 artiklassa vahvistetut edellytykset.

Jos yritykset toimivat yhdessä harjoittaakseen säännöllistä liikennettä, lupa on annettava kaikkien yritysten nimiin. Lupa on annettava vastuulliselle yritykselle ja jäljennös siitä muille yrityksille. Luvassa on oltava kaikkien liikenteenharjoittajien nimet.

2. Lupa on voimassa enintään viisi vuotta.

3. Luvassa on eriteltävä seuraavat seikat:

a) liikennemuoto,

b) matkareitti, erityisesti on mainittava lähtö- ja määräpaikka,

c) voimassaoloaika,

d) pysähdykset ja aikataulut.

4. Luvan on oltava asetuksessa (ETY) N:o 2121/98 (1) annetun mallin mukainen.

5. Lupa oikeuttaa sen haltijan tai haltijat harjoittamaan säännöllistä liikennettä sopimuspuolien alueilla.

6. Säännöllistä liikennettä harjoittava liikenteenharjoittaja voi käyttää lisäajoneuvoja selviytyäkseen väliaikaisista ja poikkeuksellisista tilanteista.

Tällöin liikenteenharjoittajan on varmistettava, että kyseisissä ajoneuvoissa on seuraavat asiakirjat:

– jäljennös säännöllisen liikenteen harjoittamiseen oikeuttavasta luvasta,

– jäljennös säännöllisen liikenteen harjoittajan ja sen yrityksen välisestä sopimuksesta, joka antaa lisäajoneu- vot käyttöön, tai vastaava asiakirja,

– oikeaksi todistettu jäljennös säännöllisen liikenteen harjoittajalle myönnetystä yhteisön liikenneluvasta yhteisön liikenteenharjoittajien osalta tai vastaavasta sveitsiläisestä liikenneluvasta sveitsiläisten liikenteen- harjoittajien osalta.

(1) Komission asetus (EY) N:o 2121/98, annettu 2 päivänä lokakuuta 1998, neuvoston asetusten (ETY) N:o 684/92 ja (ETY) N:o 12/98 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöksistä linja-autoilla harjoitettavan henkilöliikenteen kuljetusasiakir- jojen osalta, joka on Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (EYVL L 268, 3.10.1998, s. 10).

3 artikla

Lupahakemusten esittäminen

1. Yhteisön liikenteenharjoittajien on esitettävä lupahakemukset asetuksen (ETY) N:o 684/92, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 11/98, 6 artiklan säännösten mukaisesti, ja sveitsiläisten liikenteenharjoitta- jien on esitettävä lupahakemukset 25. marraskuuta 1998 annetun matkustajaliikenteen konsessioita koskevan määräyksen (OCTV) (1) 5 luvun mukaisesti. Sellaisen liikenteen osalta, joka on vapautettu lupamenettelyistä Sveitsissä mutta joka on lupamenettelyn alaista yhteisössä, sveitsiläisten liikenteenharjoittajien on esitettävä lupahakemukset Sveitsin toimivaltaisille viranomaisille, jos liikenteen lähtöpaikka on Sveitsissä.

2. Lupahakemuksen on oltava asetuksessa (ETY) N:o 2121/98 annetun mallin mukainen.

3. Luvan hakijan on toimitettava lupahakemuksensa tueksi kaikki tarpeellisiksi katsomansa tai lupaviranomaisen pyytämät täydentävät tiedot ja erityisesti säännöllinen ajosuunnitelma, jonka avulla voidaan valvoa ajo- ja lepoaikoja koskevan lainsäädännön noudattamista, sekä jäljennös säännöllisen liikenteen harjoittajille myönne- tystä yhteisön liikenneluvasta toisen lukuun harjoitettavaa kansainvälistä maanteiden henkilöliikennettä varten yhteisön liikenteenharjoittajien osalta tai vastaavasta sveitsiläisestä liikenneluvasta sveitsiläisten liikenteenharjoit- tajien osalta.

4 artikla

Lupamenettely

1. Lupa on annettava niiden sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten yhteisellä sopimuksella, joiden alueella matkustajia otetaan kyytiin tai jätetään kyydistä. Lupaviranomaisen on toimitettava hakemuksen jäljennös, jäljennökset kaikista muista asiaa koskevista asiakirjoista ja oma arvionsa edellä mainituille viranomaisille sekä niiden yhteisön jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joiden alueen kautta kuljetaan ottamatta matkustajia kyytiin tai jättämättä matkustajia kyydistä.

2. Sveitsin ja yhteisön jäsenmaiden toimivaltaisten viranomaisten, joilta pyydetään suostumusta, on ilmoitettava kantansa lupaviranomaisille kahden kuukauden kuluessa. Tämä määräaika lasketaan vastaanottotodistuksesta ilmenevästä lausuntopyynnön vastaanottopäivästä. Jos lupaviranomainen ei ole saanut vastausta tämän määräajan kuluessa, katsotaan viranomaisten, joilta on pyydetty lausuntoa, antaneen suostumuksensa, ja lupaviranomainen antaa luvan.

3. Jollei 7 ja 8 kohdasta muuta johdu, lupaviranomaisten on tehtävä päätös hakemuksesta neljän kuukauden kuluessa siitä, kun liikenteenharjoittaja on jättänyt hakemuksen.

4. Lupa myönnetään, jollei:

a) hakija ole kykenemätön harjoittamaan hakemuksen mukaista liikennettä sillä kalustolla, joka hänellä on käytössään;

b) hakija ole aikaisemmin jättänyt noudattamatta kansallisia tai kansainvälisiä tieliikennesäännöksiä ja erityisesti kansainvälisen tieliikenteen lupaehtoja ja -vaatimuksia tai ole vakavasti rikkonut tieturvallisuutta koskevia säännöksiä, erityisesti ajoneuvoja koskevia vaatimuksia ja kuljettajien ajo- ja lepoaikoja;

c) lupaehtoja ole jätetty noudattamatta, kun kyse on luvan uusimisesta;

d) voida osoittaa, että kyseinen liikenne vaarantaisi suoraan luvan jo saaneen säännöllisen liikenteen toiminnan, lukuun ottamatta tapauksia, joissa kyseistä säännöllistä liikennettä harjoittaa vain yksi liikenteenharjoittaja tai liikenteenharjoittajaryhmä;

(1) RS/SR/744.11.

e) osoittaudu, että liikennettä, jota lupa koskee, on tarkoitus harjoittaa vain kannattavimmilla olemassa olevilla yhteyksillä;

f) jonkin sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen yksityiskohtaisen selvityksen perusteella katso, että kyseinen liikenne aiheuttaisi vakavaa haittaa sellaisen vertailukelpoisen rautatieliikenteen kannattavuudelle, jota harjoitetaan kyseisillä suorilla reiteillä. Tämän määräyksen nojalla tehtävät päätökset sekä niiden perustelut on annettava tiedoksi kyseisille liikenteenharjoittajille.

Jos kansainvälinen linja-autoilla harjoitettava liikenne aiheuttaa vakavaa haittaa sellaisen vertailukelpoisen rautatieliikenteen kannattavuudelle, jota harjoitetaan kyseisillä suorilla reiteillä, jommankumman sopimus- puolen toimivaltainen viranomainen voi 1 päivästä tammikuuta 2000 alkaen sekakomitean suostumuksel- la perua väliaikaisesti tai kokonaan luvan harjoittaa kansainvälistä liikennettä linja-autoilla annettuaan kuusi kuukautta tätä ennen kyseiselle liikenteenharjoittajalle asiaa koskevan ennakkoilmoituksen.

Liikenteenharjoittajan tarjoamat muiden maantieliikenteen harjoittajien hintoja alemmat hinnat tai se, että joku muu maantieliikenteen harjoittaja jo harjoittaa liikennettä kyseisellä yhteydellä, ei ole yksin peruste luvan hylkäämiselle.

5. Lupaviranomainen voi evätä luvan vain tämän sopimuksen mukaisin perustein.

6. Jos 1 kohdassa tarkoitettu sopimusmenettely ei johda tulokseen, asia voidaan saattaa sekakomitean käsiteltä- väksi.

7. Sekakomitea tekee asiasta päätöksen mahdollisimman pian. Päätös tulee voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun päätöksestä on ilmoitettu Sveitsille ja asianomaisille yhteisön jäsenvaltioille.

8. Kun tässä artiklassa määrätty menettely on saatettu päätökseen, lupaviranomaisen on ilmoitettava päätöksestään 1 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille ja lähetettävä heille tarvittaessa jäljennös luvasta.

5 artikla

Luvan antaminen ja uusiminen

1. Kun tämän liitteen 4 artiklassa tarkoitettu menettely on saatettu päätökseen, lupaviranomaisen on annettava lupa tai hylättävä hakemus muodollisesti.

2. Päätös hakemuksen hylkäämisestä on perusteltava. Sopimuspuolten on taattava liikenteenharjoittajille mahdolli- suus puolustaa oikeuksiaan siinä tapauksessa, että hakemus hylätään.

3. Tämän liitteen 4 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin luvan uusimista tai luvanvaraisen liikenteenharjoittamisen edellytysten muutoksia koskeviin hakemuksiin.

Jos liikenteenharjoittamisen edellytykset muuttuvat vain vähän, erityisesti jos vuorovälejä, maksuja ja aikatauluja tarkistetaan, riittää, että lupaviranomainen toimittaa kyseiset tiedot toisen sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille.

6 artikla

Luvan raukeaminen

Luvan raukeamiseen liittyvä menettely on asetuksen (ETY) N:o 684/92 9 artiklan säännösten ja OCTV:n 44 artiklan määräysten mukainen.

7 artikla

Liikenteenharjoittajien velvollisuudet

1. Muutoin kuin ylivoimaisen esteen sattuessa säännöllistä liikennettä harjoittavan liikenteenharjoittajan on luvan raukeamiseen asti toteutettava kaikki toimenpiteet sen varmistamiseksi, että liikenne täyttää jatkuvuutta, säännöllisyyttä ja kapasiteettia koskevat normit sekä toimivaltaisen viranomaisen tämän liitteen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti asettamat edellytykset.

2. Liikenteenharjoittajan on esitettävä matkareitti, linja-auton pysähdyspaikat, aikataulut, kuljetusmaksut ja

-ehdot, ellei näistä ole säädetty lailla, siten, että varmistetaan näiden tietojen olevan kaikkien käyttäjien saatavilla.

3. Sveitsi ja kyseiset yhteisön jäsenvaltiot voivat yhteisellä sopimuksella ja luvanhaltijan suostumuksella muuttaa säännöllisen liikenteen harjoittamisedellytyksiä.

II ja k s o

SATUNNAISLIIKENNE JA MUU LIIKENNE, JOKA EI EDELLYTA¨ LUPAA

8 artikla

Valvonta-asiakirja

1. Sopimuksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun liikenteen harjoittamista varten vaaditaan valvonta-asiakirja (kuljetuskirja).

2. Liikenteenharjoittajan, joka harjoittaa satunnaisliikennettä, on täytettävä kuljetuskirja ennen jokaista matkaa.

3. Kuljetuskirjoja saa Sveitsin ja sen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta, johon liikenteenharjoittaja on sijoittautunut, tai kyseisten viranomaisten nimeämältä toimielimeltä.

4. Valvonta-asiakirjan mallista ja sen käyttöön liittyvistä yksityiskohtaisista säännöistä säädetään asetuksessa (ETY) N:o 2121/98.

9 artikla

Todistus

Sopimuksen 18 artiklan 6 kohdassa määrätyn todistuksen antaa Sveitsin tai yhteisön sen jäsenvaltion, jossa ajoneuvo on rekisteröity, toimivaltainen viranomainen.

Todistuksen on oltava asetuksessa (ETY) N:o 2121/98 säädetyn mallin mukainen.

II I j a k so VALVONTA JA SEURAAMUKSET

10 artikla

Matkaliput

1. Säännöllistä erityisliikennettä lukuun ottamatta säännöllisessä liikenteessä on matkustajilla oltava koko matkan ajan joko henkilökohtainen tai ryhmämatkalippu, josta käy ilmi:

– lähtö- ja määräpaikka sekä tarvittaessa paluumatka

– lipun voimassaoloaika

– matkan hinta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu matkalippu on esitettävä toimivaltaisen tarkastusviranomaisen pyynnöstä.

11 artikla

Tarkastukset tiellä ja yrityksissä

1. Toisen lukuun harjoitettavan liikenteen yhteydessä ajoneuvossa on oltava seuraavat asiakirjat, jotka on esitettävä toimivaltaisen tarkastusviranomaisen pyynnöstä: oikeaksi todistettu jäljennös yhteisön liikenneluvasta yhteisön liikenteenharjoittajien osalta tai vastaavasta sveitsiläisestä liikenneluvasta sveitsiläisten liikenteenharjoittajien osalta sekä liikenteen luonteen mukainen lupa (oikeaksi todistettu jäljennös luvasta) tai kuljetuskirja.

Omaan lukuun harjoitettavan liikenteen yhteydessä todistus (tai oikeaksi todistettu jäljennös todistuksesta) on pidettävä ajoneuvossa ja esitettävä toimivaltaisen tarkastusviranomaisen pyynnöstä.

Sopimuksen 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun liikenteen osalta sopimus tai sen oikeaksi todistettu jäljennös käy valvonta-asiakirjasta.

2. Kansainvälistä linja-autoliikennettä harjoittavien liikenteenharjoittajien on sallittava kaikki tarkastukset ja erityisesti ajo- ja lepoaikoja koskevat tarkastukset, jotka tehdään liikenteen asianmukaisen harjoittamisen varmistamiseksi.

12 artikla

Keskinäinen avunanto

1. Sopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten on pyynnöstä annettava toisilleen kaikki saatavissa olevat tiedot:

– toisen sopimuspuolen liikenteenharjoittajan tekemistä tämän sopimuksen määräysten ja muiden kansain- väliseen linja-autoliikenteeseen sovellettavien sääntöjen rikkomuksista sopimuspuolen alueella sekä rikkomuksiin sovelletuista seuraamuksista;

– omien liikenteenharjoittajiensa toisen sopimuspuolen alueella tekemien rikkomusten seuraamuksista.

2. Sen sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten, johon liikenteenharjoittaja on sijoittautunut, on peruttava yhteisön liikennelupa tai sveitsiläisten liikenteenharjoittajien vastaava sveitsiläinen lupa, jos luvanhaltija

– ei enää täytä sopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa määrättyjä edellytyksiä;

– on antanut virheellisiä tietoja niistä seikoista, jotka olivat tarpeen yhteisön liikenneluvan tai sveitsiläisten liikenteenharjoittajien vastaavan sveitsiläisen luvan antamiseksi.

3. Lupaviranomaisen on peruttava lupa, jos luvanhaltija ei enää täytä niitä edellytyksiä, joiden perusteella tämän sopimuksen mukainen lupa on annettu, ja erityisesti jos sen sopimuspuolen viranomaiset, johon liikenteenharjoittaja on sijoittautunut, sitä pyytävät. Viranomaisen on välittömästi ilmoitettava tästä toisen sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille.

4. Jos on kyse tieliikenne- ja tieturvallisuussäännösten vakavasta rikkomisesta tai toistuvista vähäisistä rikkomuksis- ta, erityisesti ajoneuvoja koskevien vaatimusten, kuljettajien ajo- ja lepoaikojen sekä 1 artiklan 2.1 kohdassa määrätyn väliaikaisen tai rinnakkaisliikenteen luvattoman harjoittamisen osalta, sen sopimuspuolen toimivaltai- set viranomaiset, johon rikkomuksen tehnyt liikenteenharjoittaja on sijoittautunut, voivat perua yhteisön liikenneluvan tai sveitsiläisten liikenteenharjoittajien vastaavan sveitsiläisen luvan tai ottaa väliaikaisesti ja/tai osittain pois oikeaksi todistetut jäljennökset yhteisön liikenneluvasta tai sveitsiläisten liikenteenharjoittajien vastaavasta sveitsiläisestä luvasta.

Kyseiset seuraamukset on määritettävä suhteessa yhteisön liikenneluvan tai sveitsiläisten liikenteenharjoittajien vastaavan sveitsiläisen luvan haltijan tekemän rikkomuksen vakavuuteen ja luvan haltijalla kansainvälisessä liikenteessä olevien oikeaksi todistettujen jäljennösten kokonaismäärään.

LIITE 8

SVEITSIN JA YHTEISO¨ N ERI JA¨ SENVALTIOIDEN KAHDENVA¨ LISIIN MAANTIELIIKENNESOPIMUKSIIN SISA¨ LTYVA¨ T MA¨ MA¨ RA¨ YKSET, JOYTKA KOSKEVAT LUVAN MYO¨ NTA¨ MISTA¨ MATKISTAJIEN KULJET- TAMISEEN TRIANGULAARISESSA LIIKENTEESSA¨

Maa:	Sopimus allekirjoitettu:	Tullut voimaan:	Ehdot:
Saksa	17.12.1953	1.2.1954	4 ja 5 §:
			– kansallisen lain mukaan
			– vastavuoroisuuden noudattaminen
Itävalta	22.10.1958	4.4.1959	6 §:
			– kansallisen lain mukaan
			– vastavuoroisuuden noudattaminen
Belgia	25.2.1975	24.7.1975	3 §:
			– kansallisen lain mukaan
Tanska	27.8.1981	25.3.1982	3 ja 5 §:
			– kansallisen lain mukaan
Espanja	23.1.1963	21.8.1963	2 ja 3 §:
			– toisen sopimuspuolen nimenomainen lupa
			– yhteisellä sopimuksella (vastavuoroisuus)
Suomi	16.1.1980	28.5.1981	3 §:
			– kansallisen lain mukaan
Ranska	20.11.1951	1.4.1952	II osasto
			– yhteisellä sopimuksella
			– vastavuoroisuuden noudattaminen
Kreikka	8.8.1970	6.9.1971	2 §:
			– yhteisellä sopimuksella (vastavuoroisuus)
Italia	—	—	kansallisen lain mukaan (ei kahdenvälistä sopimusta)
Irlanti	—	—	kansallisen lain mukaan (ei kahdenvälistä sopimusta)
Luxemburg	17.5.1972	1.6.1972	3 §:
			kansallisen lain mukaan
Alankomaat	20.5.1952	15.6.1952	2 momentin 2 kohta
			kansallisen lain mukaan
Portugali	28.6.1973	1.1.1974	Sopimuksen pöytäkirjan 5 ja 6 momentti
			– vastavuoroinen sopimus
			– vastavuoroisuus
Yhdistynyt kuningas- kunta	20.12.1974	21.11.1975	kansallisen lain mukaan (sopimus koskee ainoastaan tavaraliikennettä)
Ruotsi	12.12.1973	22.4.1974	3 §:
			kansallisen lain mukaan

LIITE 9

RAUTATIELIIKENTEEN JA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN PALVELUN LAATUA KOSKEVA LIITE

Sveitsi voi turvautua sopimuksen 46 artiklassa määrättyihin suojatoimenpiteisiin seuraavin edellytyksin:

1. Rautatieliikenteen tai yhdistettyjen kuljetusten keskimääräinen hinta Sveitsin kautta ei ylitä sallitulta enimmäis- painoltaan 40 tonnin ajoneuvon kustannuksia 300 km:n matkalla Alppien kautta. Erityisesti vetoauton kanssa tapahtuvaan yhdistettyyn kuljetukseen (tavarankuljetusajoneuvon rautatiekuljetus) sovellettava keskimääräinen hinta ei ylitä maantieliikenteen kustannuksia (tienkäyttömaksut ja vaihtelevat kustannukset).

2. Sveitsi on toteuttanut toimenpiteet vahvistaakseen Sveitsin kautta tapahtuvien tavaroiden rautatiekuljetusten ja yhdistettyjen kuljetusten kilpailukykyä.

3. Tavaroiden rautatiekuljetusten ja yhdistettyjen kuljetusten kilpailukyvyn arvioimisessa on käytettävä ainakin seuraavia parametrejä:

– aikataulujen ja nopeuden yhteensopivuus käyttäjien tarpeiden kanssa,

– palveluille varmistetun vastuun ja takuun laatu,

– tyytyväisyys palvelun laatua koskevien sitoumusten noudattamiseen ja käyttäjien saamat korvaukset sveitsiläisten liikenteenharjoittajien sitoumusten noudattamatta jättämisestä,

– varausehdot.

LIITE 10

40 ARTIKLASSA MA¨ A¨ RA¨ TTYJEN KA¨ YTTO¨ MAKSUJEN YKSITYISKOHTAISET SOVELTAMISSA¨ A¨ NNO¨ T

Jollei 40 artiklan 3 kohdan b alakohdasta ja 5 kohdasta muuta johdu, 40 artiklassa määrättyjä käyttömaksuja sovelletaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a) Käyttömaksut niille kuljetuksille, jotka käyttävät alle tai yli 300 kilometrin pituista reittiä Sveitsissä, muutetaan suhteellisesti ottaen huomioon Sveitsin alueella kuljettu todellinen etäisyys.

b) Käyttömaksut ovat suhteessa ajoneuvon painoluokkaan.