KOJAMON TYÖEHTOSOPIMUS 1.12.2019 - 31.12.2021
Ammattiliitto Pro ry Kojamo Oyj
KOJAMON TYÖEHTOSOPIMUS 1.12.2019 - 31.12.2021
Sisällys
2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytyminen 3
4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus 3
8 § Arkipyhäviikkojen työaika 6
12 § Ositettu palkka ja tilapäisen poissaolon korvaaminen 7
13 § Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen 7
16 § Työntekijän sairastuminen 10
17 § Lääkärintarkastukset ja työterveyshuolto 11
18 § Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen 11
19 § Lyhyt tilapäinen poissaolo 11
25 § Matkakorvaukset ja päivärahat 15
29 § Toimihenkilön kuolemantapaus 15
31 § Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen 15
32 § Neuvottelujärjestys ja täydentävät säännökset 16
LUOTTAMUSMIES- JA TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINTA 18
1. SOVELTAMISALA
1 § Sopimuksen ulottuvuus
Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Kojamo-konserniin kuuluvien yhtiöiden palveluk- sessa olevat toimihenkilöt.
2. TYÖSUHDE
2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytyminen
Työnantaja johtaa ja jakaa työtä. Työnantaja ottaa ja erottaa toimihenkilöt. Järjestäy- tymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
3 § Työsopimus ja koeaika
Työnantajan tai toimihenkilön vaatiessa työsopimus on tehtävä kirjallisesti. Työsopi- mus on voimassa toistaiseksi, ellei sitä ole perustellusta syystä tehty määräai- kaiseksi. Työsopimus saa olla määräaikainen ainoastaan työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä. Määräaikaisuuden perusteltu syy tulee ilmoittaa joko kirjalli- sessa työsopimuksessa tai työsopimuslain 2:4 §:n mukaisessa selvityksessä.
Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.
Koeajan pituus on enintään neljä kuukautta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle eri- tyisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi.
Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.
Työsuhteen kestoaikaa laskettaessa otetaan huomioon Kojamo-konsernissa yhtäjak- soisesti palveltu aika.
4 § Työsuhteen päättyminen ja lomautus
Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asialli- sesta ja painavasta syystä.
Työsopimuksen irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä määräytyy työsopimus- lain 7 luvun 2 §:n mukaisella perusteella.
Työsopimuksen irtisanominen taloudellisin ja tuotannollisin perustein määräytyy työ- sopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisella perusteella.
Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämi- sen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa, ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelynsä.
Irtisanomisaika
Työnantajan noudattama irtisanomisaika on:
Työsuhteen jatkuttua | Irtisanomisaika |
enintään yhden vuoden yli vuoden ja enintään 4 vuotta yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta yli 12 vuotta | 14 päivää 1 kuukausi 2 kuukautta 4 kuukautta 6 kuukautta |
Toimihenkilön noudattama irtisanomisaika on:
Työsuhteen jatkuttua | Irtisanomisaika |
alle 5 vuotta yli 5 vuotta | 14 vrk 1 kuukausi |
Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomista seuraavana päivänä.
Irtisanomisajasta voidaan sopia toisin Hay-palkkaluokka 16 ja sitä korkeammalle sijoi- tuvissa tehtävissä.
Xxxxxxxxx lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittu vuosiloma, johon toimihenkilöllä on lomakauden alkaessa oikeus, mutta jota hän vielä ei ole pitänyt, luetaan työnanta- jan ja toimihenkilön niin sopiessa irtisanomisaikaan kuuluvaksi.
Toimihenkilö vapautuu työstä sopimuksen mukaista irtisanomisaikaa lyhyemmän ajan kuluttua, jos siitä erikseen sovitaan työnantajan ja toimihenkilön välillä.
Työsuhteen purkaminen
Työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopi- muksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mu- kaisen erittäin painavan syyn perusteella.
Työntekijä saa vastaavasti purkaa työsopimuksen päättyväksi heti työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesti.
Palkanmaksu työsuhteen päättyessä
Työsuhteen päättyessä työntekijän aloitteesta palkka maksetaan työsuhteen päätty- mispäivää seuraavan kuukauden normaalina palkanmaksupäivänä.
Lomautus
Lomauttamisessa noudatetaan työsopimuslain säännöksiä. Lomautusta koskevat il- moitusajat ovat seuraavat:
Työsuhteen jatkuttua | Ilmoitusaika |
alle 5 vuotta yli 5 vuotta | 1 kuukausi 2 kuukautta |
Työvoiman vähentämisjärjestys
Arvioitaessa muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuvan irtisanomisen tai lomauttamisen kohdistumista tulee ensisijaisesti kiinnittää huomiota toimihenkilöi- den ammattitaitoon ja monitaitoisuuteen sekä jäljelle jääviin tehtäviin. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että ketään ei syrjitä työsuhteen keston, sukupuolen tai so- siaalisten tekijöiden perusteella.
Työllistymisvapaa
Työsopimuslain 7:12 §:n tarkoittaman työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisano- misajan pituuden mukaan seuraavasti:
1) enintään yhteensä kahdeksan työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;
2) enintään yhteensä 15 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta;
3) enintään yhteensä 30 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.
3. TYÖAIKA
5 § Säännöllinen työaika
24.2.2020 alkaen säännöllinen työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa ja 7 tuntia
15 minuuttia päivässä.
1.3.2020 jälkeen solmittavissa työsopimuksissa voidaan säännölliseksi työajaksi so- pia 37 tuntia 30 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 30 minuuttia päivässä.
1.3.2020 alkaen voidaan tuolloin työsuhteessa olevan henkilön kanssa sopia vapaa- ehtoisesta siirtymisestä säännölliseen työaikaan 37 tuntia 30 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 30 minuuttia päivässä. Siirtymisestä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Siirtymän edellytyksistä on laadittu tarkentava soveltamisohje.
Työaika sisältää kaksi kahvitaukoa päivässä työnantajan määrääminä aikoina. Ruo- katauko, joka ei sisälly työaikaan, on 0,5–1 tuntia päivässä kello 10.30–13.30 välillä.
Osa-aikatyössä työaika on vähintään 18 tuntia viikossa. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät toimihenkilön tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Pääluottamusmies ja työnantaja voivat paikallisesti sopia osa-aikatyön työ- ajasta ja muihin osa-aikatyön teettämiseen liittyvistä työehtosopimusmääräyksistä toi- sin.
6 § Liukuva työaika
Kojamossa sovelletaan liukuvaa työaikaa, jonka yksityiskohdista sovitaan työaikalain 12 §:n ja yhteistoimintalain mukaisesti erikseen työnantajan ja työntekijän kesken.
Liukuvasta työajasta on erillinen sopimus ja se on nähtävänä intranetin Wiki-toiminta- ohjeissa. Sopimuksen irtisanomisaika on molemmin puolin kolme (3) kuukautta.
7 § Viikoittaiset vapaat
Työviikko on viisipäiväinen. Lauantai on kiinteä vapaapäivä, ellei tilapäisesti toisin so- vita tai työtehtävien hoitaminen sitä edellytä. Asiasta on sovittava työsopimuksella.
Työaikalain 27 §:n mukainen viikoittainen 35 tunnin vapaa-aika on annettava sunnun- taina, ellei tilapäisesti toisin sovita.
8 § Arkipyhäviikkojen työaika
Arkipyhäviikolla lauantai on kuukausipalkkaisille palkallinen vapaapäivä.
Osa-aikaisille tuntityöntekijöille maksetaan arkipyhäkorvaus työajan suhteessa. Ra- hakorvaus tai työajan lyhennys lasketaan jakamalla sovittu viikkotyöaika tai keski- määräinen viikkotyöaika viidellä.
Arkipyhäviikkojen työajan lyhennykset eivät koske:
- alle kuukauden kestäviä määräaikaisia työsuhteita
- työntekijöitä, jotka työskentelevät vain 1.6.–15.8 välisenä aikana.
9 § Hätätyö
Vapunaaton työaika on 4 tuntia 30 minuuttia. Työaika sisältää yhden kahvitauon. Kiirastorstai, jouluaatto ja juhannusaatto ovat palkallisia vapaapäiviä.
Hätätyö on työtä, jota työntekijä joutuu tekemään, kun ennalta arvaamaton tapah- tuma on aiheuttanut keskeytyksen yrityksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaa- rantumiseen. Hätätyö määräytyy työaikalain 19 §:n mukaan.
10 § Sunnuntaityö
Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäi- vänä tehdystä työstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka.
11 § Lisä- ja ylityö
Lisätyö
Lisätyötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, jota sovitun säännöllisen työajan pituu- desta riippuen
- työntekijä päivittäin tekee 7 tunnin 15 minuutin ja 8 tunnin välillä
- työntekijä viikoittain tekee 36 tunnin15 minuutin ja 40 tunnin välillä. TAI
- työntekijä päivittäin tekee 7 tunnin 30 minuutin ja 8 tunnin välillä
- työntekijä viikoittain tekee 37 tunnin 30 minuutin ja 40 tunnin välillä.
Näiden sopimuksen mukaisten enimmäistyöaikojen lisäksi tehty lisätyö korvataan ku- ten ylityö.
Ylityö
Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa.
Lisä- ja ylityösuostumus
Lisä- ja ylityön tekeminen tapahtuu työnantajan aloitteesta ja edellyttää työntekijän suostumusta.
Korotettu palkka
Vuorokaudessa sovitun säännöllisen työajan ylittävästä työstä maksetaan 2 ensim- mäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Viikossa sovitun säännöllisen viikkotyöajan ylittävästä työstä maksetaan 7 ensimmäi- seltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
Vapaapäivänä tehty työ korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.
Ylityön määrää laskettaessa otetaan huomioon se aika, jonka toimihenkilö viikon ai- kana on ollut poissa työstä sairaudesta tai työnantajasta johtuvasta syystä.
Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana
Lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan vapaa-aikaan. Vapaa-ajan pituus määräytyy samoin perustein kuin yli- työstä maksettava palkka.
Ylityöpalkan laskentaperuste
Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on perustuntipalkka lasket- tava siten, että säännöllisen työajan ollessa 7 tuntia 15 minuuttia kokonaispalkka jae- taan luvulla 153 ja säännöllisen työajan ollessa 7 tuntia 30 minuuttia kokonaispalkka jaetaan luvulla 158.
12 § Ositettu palkka ja tilapäisen poissaolon korvaaminen
Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntien lukumäärällä.
Päivältä maksettava palkka saadaan käyttämällä jakajana asianomaisen kuukauden työpäiviä.
Esimiehen kanssa voidaan sopia myös lyhyen tilapäisen poissaolon korvaamisesta takaisin tehtävillä työtunneilla.
13 § Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen
Tilapäisesti viikoittaisen vapaan aikana tehty työ korvataan lyhentämällä vastaavasti säännöllistä työaikaa viimeistään seuraavan kalenterikuukauden aikana.
Toimihenkilölle on vapaa-ajan lisäksi maksettava sopimuksen mukaiset yli- ja sun- nuntaityökorotukset.
Viikoittainen vapaa-aika voidaan korvata myös siten, että työhön käytetyltä ajalta maksetaan peruspalkka 100 prosentilla korotettuna sekä mahdolliset yli- ja sunnun- taityökorotukset. Tämä edellyttää toimihenkilön suostumusta.
4. PALKKAMÄÄRÄYKSET
14 § Palkat
Toimihenkilön palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta ja sen lisäksi maksetta- vasta henkilökohtaisesta palkasta. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy työn vaati- vuuden arvioinnin perusteella vahvistetun vaativuusluokan mukaan. Henkilökohtainen palkka määräytyy toimihenkilön henkilökohtaisten ominaisuuksien, ammatillisen osaamisen ja muun pätevyyden perusteella. Henkilökohtaisen palkan perusteena ole- vat seikat tulee arvioida neljän kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta ja myö- hemmin vähintään kerran vuodessa tavoite- ja kehityskeskustelujen yhteydessä.
Tehtäväkohtaiset palkat sekä henkilökohtaisen palkan enimmäismäärät vaativuus- luokittain ilmenevät oheisesta taulukosta. Taulukon luvut sisältävät luontoisetujen ve- rotusarvot.
Palkkataulukko
Palkkaliukuma PKS 1.4.2020 alkaen
Palkkaliukuma Muu Suomi 1.4.2020 alkaen
Palkkaliukuma PKS 1.3.2021 alkaen
Palkkaliukuma Muu Suomi 1.3.2021 alkaen
15 § Sijaisuuskorvaus
Xxxxxx toimihenkilö, harjoittelijaa lukuun ottamatta, hoitaa tilapäisesti oman toimensa ohella toisen henkilön tehtäviä, maksetaan hänelle työmäärän lisääntymisen suh- teessa omasta toimesta tulevan palkan lisäksi erillistä sijaisuuskorvausta. Sijaisuus- korvausta maksetaan toimihenkilölle myös ajalta, jolloin hän hoitaa oman toimensa ohella toisen sijaisena vaativampia tehtäviä. Jos toimihenkilö toimii toisen sijaisena vaativuudeltaan omien tehtävien tasoisissa tehtävissä työmäärän lisääntymättä, ei korvausta makseta.
Sijaisuuskorvausta maksetaan, kun sijaisuus kestää yli viikon (yli 5 työpäivää).
Sijaisuuskorvauksen suuruus on 14–35 prosenttia sijaisuutta tekevän palkasta lasket- tuna. Korvauksen suuruus sekä muut työehtoihin liittyvät kysymykset, esimerkiksi si- jaisuuteen sisältyvät tehtävät, selvitetään paikallisesti ennen sijaisuuden alkamista.
Korvaustasoa harkitessa tulee kiinnittää huomiota, onko kysymyksessä:
- työmäärän olennainen lisääntyminen omien tasoisissa tehtävissä
- omia tehtäviä vaativampien tehtävien suorittaminen vai
- sekä työmäärän olennainen lisääntyminen että omia tehtäviä vaativammat työteh- tävät.
Mikäli sijaisuuskorvaus on huomioitu tehtävän vaativuutta luokitettaessa, on työnan- tajan selvitettävä tämän vaikutus henkilön palkkaan.
5. POISSAOLOT
16 § Työntekijän sairastuminen
Sairausajan palkka
Palkanmaksun edellytykset
- toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä
- toimihenkilö ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä tahallisesti tai törkeällä tuotta- muksella
Palkanmaksu
Toimihenkilöllä on oikeus työkyvyttömyyden aikana saada täysi palkka seuraavasti:
Työsuhteen kesto sairastumishetkellä | Palkallisen jakson pituus |
vähintään kuukausi, mutta alle 1 vuosi 1 vuosi - alle 5 vuotta 5 vuotta tai kauemmin | 5 viikkoa 6 viikkoa 4 kuukautta |
Sairausajan palkka lasketaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin vuosiloma- palkka osa-ajan palkan laskentakaavan mukaan.
Työnantaja maksaa sairausajan palkan suoraan työntekijälle ja hakee itselleen sai- rasvakuutuskorvauksen.
Jos työsuhde on sairastumishetkellä jatkunut alle kuukauden, toimihenkilöllä on oi- keus saada puolet palkasta sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, kuitenkin enintään siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairauspäivärahaan alkaa.
Työntekijän sairastuessa samaan sairauteen 30 kalenteripäivän kuluessa työhön pa- luusta, maksetaan sairasajan palkkaa siten, että poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso. Tällöin kuukaudella tarkoitetaan 30 kalenteripäivää. Saman sairauden uusiutuessa yli 30 kalenteripäivän kuluessa työhön paluusta sairausajan palkka maksetaan kuin kyseessä olisi uusi sai- raus.
Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttömyysjak- son aikana, suorittaa työnantaja kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8. luvun 7 § 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta. Määrittely sen suhteen, onko ky- seessä sama vai eri sairaus, tapahtuu sairausvakuutustoimiston tekemän ratkaisun perusteella.
Ilmoitusvelvollisuus
Toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja sen arvioidusta kestosta esi- miehelle tai muulle työnantajan edustajalle. Yli kolmen työpäivän poissaolosta on esi- tettävä työterveyslääkärin antama lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.
Vähennykset
Sairausajan palkasta vähennetään samasta työkyvyttömyydestä ja samalta ajanjak- solta saatu päiväraha tai siihen rinnastettava korvaus, joka maksetaan lain tai sopi- muksen perusteella.
Työnantajalla ei ole oikeutta vähentää kulukorvausta sairausajan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan toimihenkilölle hänen kokonaan tai osaksi itse kustanta- mansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
Työnantajalla oikeus vähentää palkasta päiväraha tai sen osa jos
- päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvista syistä makseta tai
- päiväraha maksetaan toimihenkilön laiminlyönnin takia lain mukaista päivärahaa vähäisempänä.
Xxxxxx toimihenkilö ole lainkaan oikeutettu sairausvakuutuslain mukaiseen päivära- haan, ei työnantaja ole velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa tämän sopimuk- sen mukaisesti.
17 § Lääkärintarkastukset ja työterveyshuolto
Työntekijällä on oikeus käydä palkallisena työaikana:
- lakisääteisissä lääkärintarkastuksissa
- lakisääteistä etuutta koskevissa lääkärintarkastuksissa
- työkyvyttömyyden toteamista koskevassa lääkärintarkastuksessa
- äkillisen sairastumisen yhteydessä lääkärintarkastuksessa
- lääkärin määräämissä jatkohoitotoimenpiteissä, kun hoitoaikaa ei ole saatavissa muuna kuin työaikana
Kojamo on järjestänyt lakisääteisen työterveyshuollon toimihenkilöilleen. Työnantaja tiedottaa työterveyshuoltoa koskevan sopimuksen sisällön toimihenkilöille.
18 § Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen
Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa toimihenkilölle maksetaan palkka 4 työpäivän ajalta. Myös eri taloudessa asuvalla lapsen vanhemmalla on oikeus lyhyeen tilapäi- seen poissaoloon lapsensa sairastuessa. Ilmoitusvelvollisuus ja velvollisuus selvityk- sen esittämiseen poissaolon tarpeesta määräytyvät 16 §:n mukaisesti.
19 § Lyhyt tilapäinen poissaolo
Tilapäisen palkallisen poissaolon pituus on enintään 3 palkallista työpäivää.
Poissaolosta ja sen pituudesta sovitaan työnantajan kanssa erikseen. Poissaolo ei vähennä vuosilomapäiviä.
Äkillinen sairastapaus perheessä
Toimihenkilöllä on oikeus tilapäiseen poissaoloon perheessään sattuneen äkillisen sairaustapauksen johdosta. Perheeseen luetaan kuuluviksi puoliso, omat ja puolison vanhemmat, perheen lapset, sisarukset sekä isovanhemmat.
Merkkipäivät
Työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.
Vihkiäis- tai parisuhteen rekisteröimispäivä
Työntekijän vihkiäis- tai parisuhteen rekisteröimispäivä on palkallinen vapaapäivä sen ollessa työpäivä.
Kuolema ja hautajaiset
Toimihenkilöllä on oikeus tilapäiseen poissaoloon lähiomaisen kuoleman johdosta sekä oikeus palkalliseen vapaapäivään hautajaisten vuoksi. Lähiomaisella tarkoite- taan puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia, sisaruksia sekä isovan- hempia.
Yhteiskunnallinen, kunnallinen ja ammattiyhdistystoiminta
Toimihenkilöllä on yhteiskunnallisen, kunnallisen luottamustehtävän hoitamiseksi ja ammattiyhdistystoimintaan osallistumiseksi oikeus enintään 8 päivän palkalliseen poissaoloon kalenterivuoden aikana.
Ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen
Toimihenkilöllä on oikeus tilapäiseen poissaoloon, jos hän osallistuu valittuna edusta- xxxx XXXX:n toimihenkilöjärjestön ylimpien päättävien elinten kokouksiin sekä tämän työehtosopimuksen sopijaosapuolena olevan järjestön edustajiston, hallituksen tai neuvottelukunnan kokoukseen tai tätä työehtosopimusta koskevaan neuvotteluun.
Kunnallinen luottamustehtävä
Toimihenkilön osallistuessaan työaikana kunnallisten luottamuselinten kokouksiin hä- nelle maksetaan palkan ja ansiomenetyskorvauksen erotus. Erotus maksetaan toimi- henkilön annettua selvityksen ansionmenetyskorvauksesta.
Muuttovapaa
Jos toimihenkilö muuttaa asuntoaan, saa hän palkallisen vapaapäivän, mikäli muutto osuu hänen työpäiväkseen. Palkalliseen muuttopäivään toimihenkilöllä on oikeus enintään kerran kahdentoista peräkkäisen kuukauden aikana.
20 § Perhevapaat
Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, adoptio- ja vanhempainvapaa sekä hoito- että osittainen hoitovapaa ja työhön paluu määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mu- kaan.
Äitiysvapaan ajalta maksetaan täysi palkka enintään 105 arkipäivän ajalta. Isyysva- paan ajalta maksetaan täysi palkka enintään yhden kuukauden (22 työpäivää) ajalta.
Kyseiseltä ajalta tulevat äitiys- ja isyysrahat työnantaja voi hakea itselleen.
Xxxxxxx toimihenkilö on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä 105 arkipäivän pituinen äitiysvapaaseen rinnastettava palkallinen vapaa.
Työnantajan maksaman äitiys- ja isyysvapaan ajalta maksettavan palkan edellytyk- senä on se, että työsuhde on kestänyt 6 kuukautta ennen laskettua aikaa tai adoptio- aikaa. Perhevapaalta tai opintovapaalta suoraan äitiysvapaalle jäävälle maksetaan palkka 105 arkipäivältä.
Työnantajan tulee tarjota perhevapaan jälkeen työhön palaavalle toimihenkilölle hä- nen ennen perhevapaan alkamista hoitamiaan tehtäviä. Mikäli tämä ei ole mahdol- lista, tulee työnantajan tarjota muita samantasoisia tehtäviä tai, ellei näitä ole, muuta työtä. Tässä kappaleessa tarkoitetulla toimihenkilöllä on oikeus työnsaantiin ennen sijaiseksi otettua henkilöä.
Hoitovapaan ja osittaisen hoitovapaan osalta sovelletaan työsopimuslain säännöksiä. Perhepoliittisten vapaiden käytöstä sovitaan työnantajan ja toimihenkilön välillä.
6. VUOSILOMA
21 § Loman ansaitseminen
Vuosilomaetuudet määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti, ellei vuosilomalaista muuta johdu.
Loman pituus
Lomaa ansaitaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavasti:
Työsuhteen kesto lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.) loppuun mennessä | Lomapäiviä/kk | Täysi loma |
a. alle 1 v b. vähintään 1 v c. vähintään 5 v | 2 pv 2,5 pv 2,66 pv | 24 pv 30 pv 32 pv |
Toimihenkilön työskenneltyä 31.3. mennessä 5 keskeytymätöntä työvuotta Kojamon palveluksessa lomaoikeus lisääntyy 2 arkipäivällä.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi:
- jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivää
- jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 35 tuntia
Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan myös vuosilomalain 2 luvun 7 §:n mukai- nen työssäolon veroinen aika.
22 § Loman antaminen
Vuosilomalain mukainen kesäloma annetaan 2.5.–30.9. välisenä aikana ja talviloma muuna aikana, ellei toimihenkilön kanssa muusta sovita.
Vuosilomaa annettaessa lauantaipäiviä ei lasketa lomapäiviksi. Lomaa kuluu 5 päi- vää normaalista kalenteriviikosta.
Työehtosopimuksen mukaisiin vuosiloma- ja säästövapaapäiviin sovelletaan vuosilo- malain 25 §:n ja 27 §:n määräyksiä 1.10.2013 lukien.
23 § Vuosilomapalkka
Vuosilomapalkka määräytyy vuosilomalain 3 luvun laskentasääntöjen mukaisesti. Toimihenkilölle maksetaan vuosiloman ajalta sama palkka kuin hänelle olisi maksettu työssäolon ajalta. Loma-aikana luontoisedut annetaan vähentymättöminä.
Työaikamuodon muuttuessa lomanmääräytymisvuoden aikana, noudatetaan loma- palkan laskennassa vuosilomalain 10 §:n mukaisia säännöksiä. Jos muutokset tapah- tuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän viikko- tai kuukausipalkan mukaan. Vuosilomalain 10 §:n 4 momentin 1. virkkeen mukaan määräytyvän lomapalkan laskennassa työntekijän vuo- silomapalkka on 12 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta työsuhteen jatkuttua lomanmääräytymisvuoden päättyessä vähintään 5 vuotta. Muilta osin noudatetaan vuosilomalain 12 §:n määräyksiä.
Vuosilomapalkka ja vuosilomakorvaus lasketaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25.
Laskettaessa vuosilomapalkkaa ja vuosilomakorvausta jaetaan kuukausipalkka lu- vulla 25. Kun käytännössä halutaan määritellä lomapalkka, joudutaan kuukausipalkka osittamaan työssäoloajalta maksettuun ja toisaalta loma-aikaan kohdistuvaan palk- kaan. Näiden tulee yhdessä aina vastata kuukausipalkkaa.
24 § Lomaraha
Toimihenkilölle maksetaan tämän sopimuksen mukaiselta loma-ajalta lomaraha, jonka suuruus on 50 prosenttia vuosilomapalkasta. Lomarahan määrää laskettaessa luontoisetujen verotusarvot huomioidaan täysimääräisinä.
Erikseen tapauskohtaisesti sovittaessa lomaraha tai sen osa voidaan muuttaa vas- taavaksi vapaaksi.
Lomaraha maksetaan kesälomakautena pidettävästä lomasta toukokuun palkanmak- sun yhteydessä ja kesälomakauden ulkopuolella pidettävästä lomasta helmikuun pal- kanmaksun yhteydessä.
Lomarahan maksamisajankohdasta voidaan sopia toisinkin työnantajan ja toimihenki- lön välillä tai luottamusmiehen kanssa.
Xxxxxxxx maksetaan myös äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta.
Xxxxxxxx maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työ- suhde päättyy lomakautena muusta kuin toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä.
Lomaraha maksetaan vuosilomapalkasta ja vuosilomakorvauksesta toimihenkilön siirtyessä vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus- tai yksi- lölliselle varhaiseläkkeelle.
Maanpuolustuspalvelua suorittavalle toimihenkilölle maksetaan lomakorvaus ja loma- raha hänen astuessa palvelukseen. (Maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annettu laki (8.5.2009/305).
7. MUUT MÄÄRÄYKSET
25 § Matkakorvaukset ja päivärahat
Työtehtävien edellyttämät matkat suoritetaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei matkaan kulu aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii. Oman auton käyttämisestä on sovittava etukäteen työnantajan kanssa, mikä on korvauksen saamisen edellytys.
Matkakorvaukset
Matkakustannusten korvaamisessa ja päivärahan maksamisessa noudatetaan vero- hallituksen ohjeita.
Työnantaja maksaa työmatkan ajalta päivärahaa, jos kohde on yli 30 kilometrin päässä joko työntekijän asunnosta tai varsinaisesta työpaikasta. Tätä kilometrisään- nöstä sovelletaan toimenkuvaan liittyvässä päivittäisessä liikkumisessa Kojamon koh- teissa lähialueella. Muiden matkojen osalta noudatetaan verohallituksen ohjeita.
26 § Koulutustilaisuudet
Milloin toimihenkilö osallistuu koulutukseen työnantajan lähettämänä työnantaja mak- saa toimihenkilön matkakorvaukset ja päivärahat 25 §:n mukaisesti.
27 § Työvälineet
Työnantajan tulee järjestää toimihenkilölle hänen työnsä suorittamista varten työväli- neet sekä suoja-asusteet ja -välineet.
28 § Ryhmähenkivakuutus
Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan yleisen ryhmähenki- vakuutuksen.
29 § Toimihenkilön kuolemantapaus
Kojamon palveluksessa olevan toimihenkilön kuolemantapauksessa suoritetaan hä- nen perheelleen (avio- tai avopuolisolle, lapsille) yhden kuukauden palkka kuolinpäi- västä lukien, mikäli työsuhde on kestänyt vähintään vuoden.
30 § Lahjapalkkio
Tunnustuksena pitkäaikaisesta palveluksesta Kojamossa annetaan toimihenkilölle kertaluonteisena lahjapalkkiona:
- 10 vuoden palveluksesta: kultakoru, kello tms.
- 15, 20, 25, 30, 35 ja 40 vuoden palveluksesta: yhden kuukauden palkka, yhden kuukauden loma (22 työpäivää) tai puolen kuukauden palkka ja 2 viikon loma (10 työpäivää).
Xxxxxxxxxxxx sopii menettelystä ja loman ajankohdasta esimiehen kanssa.
31 § Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen
Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyh- teisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liike- toiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pidentämiseksi suun- nattujen toimien tärkeyttä.
Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi
Työnantajalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma, joka käsitellään toimihenkilöiden edustajien kanssa kaksi kertaa vuodessa.
Työnantajan on työn luonne ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestel- mällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympä- ristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.
Haittojen ja vaarojen poistamisessa hyödynnetään tarvittaessa työterveyshuollon asi- antuntemusta.
Ikääntyneiden työntekijöiden työkykyyn ja kuormitukseen kiinnitetään erityistä huo- miota. Työntekijän niin halutessa työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä käyvät työnantajan selvityksen pohjalta keskustelun niistä toimenpiteistä, jotka tukevat ikääntyneen työntekijän työssä jaksamista.
32 § Neuvottelujärjestys ja täydentävät säännökset Luottamusmies
Toimihenkilöillä on oikeus valita luottamusmies ja tarvittava määrä varaluottamusmie- hiä. Luottamusmiehen tehtävänä on edustaa toimihenkilöitä. Luottamusmiestä koske- vat määräykset ovat tämän työehtosopimuksen liitteenä olevassa luottamusmiessopi- muksessa.
Kokoontumisoikeus työpaikalla
Työhuonekunnan kokouksesta työaikana on sovittava työnantajan kanssa.
Ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättäminen
Työnantaja pidättää toimihenkilön ay-jäsenmaksun ja tilittää sen palkanmaksu- kuukausittain osoitetun ammattijärjestön pankkitilille, mikäli toimihenkilö on antanut tähän valtuutuksen.
Sopimuksen voimassaolo ja neuvottelujärjestys
Työehtosopimus on voimassa 1.12.2019 – 31.12.2021.
Sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sopi- muksen päättymispäivää irtisanota.
Palkankorotukset neuvotellaan Ammattiliitto Pro ry:n kanssa yleisen työmarkkinakäy- tännön mukaisesti.
Tällä sopimuspöytäkirjalla on sama velvoittavuus kuin työehtosopimuksella.
Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta yksi kummallekin osa- puolelle.
Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2020
Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx
talousjohtaja henkilöstöpäällikkö
Kojamo Oyj Kojamo Oyj
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
pääluottamusmies varaluottamusmies
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
sopimusalavastaava johtaja, palvelusektori
Ammattiliitto Pro ry Ammattiliitto Pro ry
LIITE
LUOTTAMUSMIES- JA TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINTA
Tässä sopimuksessa käytetään termejä pääluottamusmies, luottamusmies, työsuoje- luvaltuutettu sekä edellä mainittujen varahenkilöt.
Luottamusmiehen valinta
Kojamo-konserniin työsuhteessa olevilla Ammattiliitto Pron jäseninä olevilla toimihen- kilöillä on oikeus valita keskuudestaan yritykseen pääluottamusmies ja hänelle vara- mies. Oulussa tai vaihtoehtoisesti jossain muualla sijaitsevaan työpaikkaan voidaan valita luottamusmies ja hänelle varamies, jos siellä työskentelee vähintään 5 toimi- henkilöä.
Valitusta pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä, varamiehen toimimisesta pää- tai luottamusmiehen sijaisena, työsuojeluvaltuutetun toimimisesta pääluottamusmies- tehtävissä sekä pääluottamusmiehen toimimisesta työsuojelutehtävissä on ilmoitet- tava kirjallisesti työnantajalle. Työnantaja ilmoittaa kirjallisesti pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja heidän kanssaan.
Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liikkeen luovutuk- sen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuu- toksen johdosta sovitaan siitä, miten yhteistoimintaorganisaatio muutetaan vastaa- maan muuttunutta kokoa ja rakennetta.
Työsuojeluyhteistoiminta
Kojamon henkilöstöllä on oikeus valita työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät ja oikeudet määräytyvät lain mukaan, jollei tästä sopimuksesta muuta johdu. Työsuojeluasiamiesten valinnasta sovitaan paikallisesti.
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada edustamiaan toimihenkilöitä koskevat tiedot, jotka työsuojelun ja valtuutetun tehtävien hoitamisen kannalta ovat tarpeellisia. Li- säksi työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada yritystä, sen liiketoimintaa ja kehittä- mistä koskevat työsuojelun kannalta tarpeelliset tiedot.
Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen
Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle järjestetään tilapäisesti, sään- nöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Työstä vapautusta järjestetään siinä määrin, että hän voi hoitaa luottamustehtäväänsä. Tällöin on kiinnitettävä huo- miota muun muassa toimihenkilöiden lukumäärään, tuotannon ja toiminnan luontee- seen ja tämän sopimuksen mukaisten tehtävien määrään.
Pääluottamusmiehen kanssa tarkastellaan luottamustehtävien vaatimaa ajankäyttöä ja sen vaikutuksia työtehtäviin. Tarkastelu suoritetaan vuosittain ja olennaisten muu- tosten yhteydessä.
Tässä sopimuksessa tarkoitetun henkilöstön edustajan kuukausipalkkaa ei vähen- netä, jos hän työaikana neuvottelee työnantajan edustajien kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä. Jos pääluottamusmies, luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu suorittaa työnantajan kanssa tapauskohtaisesti sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökor- vaus tai hänen kanssaan sovittu lisäkorvaus.
Tarvittaessa työnantaja järjestää pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuo- jeluvaltuutetulle tarkoituksenmukaisen paikan tehtävien edellyttämien tarvikkeiden säilyttämiseen. Pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle on pyrittävä järjestämään mahdollisuus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä, kuten yrityksessä yleisesti käy- tössä olevia atk-laitteita ja niihin liittyviä ohjelmia sekä internet-yhteyksiä (sähköposti). Työnantaja osoittaa mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisen tilan, jossa voi- daan käydä tehtävien hoitamista varten välttämättömät keskustelut. Käytännön järjes- telyistä sovitaan paikallisesti.
Työsuhdeturva
Pääluottamusmiestä tai luottamusmiestä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää alempipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli tehtävään viimeksi valituksi tullessaan. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata yrityksessä tapahtuvaa ansiokehitystä.
Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan tai irtisanotaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei pääluottamusmiestä tai luottamusmiestä saa irtisanoa tai lomauttaa, ellei yrityksen toimintaa hänen edustamiensa työntekijöiden osalta keskeytetä kokonaan. Mikäli hänen kanssaan yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammatti- aan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.
Pääluottamusmiehestä, luottamusmiehestä tai työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei häntä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7:10 §:n 1. momentin edellyttämää niiden toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa.
Jos työnantaja irtisanoo pääluottamusmiehen varamiehen tai luottamusmiehen vara- miehen työsopimuksen tai lomauttaa hänet silloin, kun hän ei toimi pääluottamusmie- hen/luottamusmiehen sijaisena taikka hänellä ei ole muutoinkaan pääluottamusmie- hen/luottamusmiehen asemaa, katsotaan irtisanomisen tai lomauttamisen johtuneen työntekijän luottamustehtävästä, ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta.
Näitä työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmies- tai luottamus- miesehdokkaaseen, josta on ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen toimikauden alkua ja päättyy vaalituloksen tultua todetuksi.
Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä on sovellettava myös pääluottamusmiehenä tai luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kymmenen (10) kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen.
Pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huoli- matta sellaisenaan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luo- vutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, pääluottamusmiehellä, luotta- musmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tämän sopimuksen tarkoittamaan jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimikauden päättymisestä lukien.
Jos pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopi- muksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena hänelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka.
Luottamusmiehiä koskevia määräyksiä työstä vapautuksesta, palkan maksamisesta vapautuksen ajalta, säännöllisen työajan ulkopuolella suoritettujen tehtävien korvaa- misesta, toimintaedellytyksistä, ansiokehityksestä, työsuhdeturvasta ja asemasta liik- keen luovutuksen yhteydessä sovelletaan vastaavasti työsuojeluvaltuutettuun.
Korvaus luottamusmiestehtävien ja työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta
Pääluottamusmiehelle, luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava kor- vaus määräytyy hänen edustamiensa toimihenkilöiden lukumäärän perusteella seu- raavasti:
Toimihenkilöitä edellisen vuoden vaihteessa | Luottamusmiestehtävät €/kk | Työsuojeluvaltuutetun tehtävät €/kk |
5 - 9 | 65 | 43 |
10 - 24 | 97 | 64 |
25 - 50 | 130 | 85 |
51 - 100 | 188 | 127 |
101 - 200 | 242 | 163 |
yli 200 | 279 | 188 |
Ay-koulutus
Jos sama henkilö hoitaa sekä pääluottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun tai luot- tamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, maksetaan hänelle täysi luottamus- mieskorvaus ja puolet työsuojeluvaltuutetun korvauksesta.
Pääluottamusmiehellä, luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetulla ja muilla työsuoje- luyhteistoiminnassa toimivilla toimihenkilöiden edustajilla, mukaan lukien työsuojelu- toimikunnan tai muun työsuojeluyhteistoimintaelimen jäsenet, on oikeus osallistua tehtävään liittyvään koulutukseen sekä liittojen ja ay-liikkeen ajankohtaisiin teema- ym. tilaisuuksiin. Työnantaja suhtautuu positiivisesti tällaiseen koulutukseen. Koulu- tuksen kustannuksista ja osallistumisen yksityiskohdista sovitaan erikseen. Henkilös- tön edustaja tekee itseään koskevan luottamustehtäviin liittyvän koulutussuunnitel- man, jonka työnantaja hyväksyy.
Osallistuminen em. koulutukseen ei aiheuta palkan vähentämistä, eikä se aiheuta yh- den kuukauden rajaan asti vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.
Työnantaja järjestää toimihenkilöiden valitsemille henkilöstöedustajille mahdollisuu- den osallistua ammattitaidon säilymisen takaavaan ja urakehityksen mahdollistavaan ammatilliseen koulutukseen yhdenvertaisesti muun henkilöstön kanssa. Työnantaja järjestää selvityksen edellyttämää koulutusta.
Koulutusoikeuden osalta varaluottamusmies- ja varatyösuojeluvaltuutettu rinnaste- taan luottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutettuun.
Tiedotustoiminta
Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa toimi- henkilöitä välittömästi tai välillisesti koskevista asioista.
Milloin syntyy epäselvyyttä toimihenkilön työsuhteeseen liittyvistä asioista, luottamus- miehelle annetaan kaikki asian selvittämiseksi tarpeelliset tiedot ilman aiheetonta vii- västystä, kuitenkin kahden viikon kuluessa.
Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille:
Taloustiedot
- Yhtiön tilinpäätös ja tulostiedot välittömästi sen jälkeen, kun ne on annettu julki- suuteen.
- Tilinpäätöstiedot annetaan henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisesti.
- Neljännesvuosittain annetaan selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
- Selvityksestä on käytävä ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustan- nusrakenteen kehitysnäkymät sekä alan yleiset suhdannenäkymät.
- Työnantajan on viipymättä tiedotettava muutokset, jotka poikkeavat olennaisesti annetuissa selvityksissä esitetyistä.
- Henkilöstöryhmien edustajien pyynnöstä työnantajan on esitettävä edellä tarkoite- tusta selvityksestä ilmenevät kehitysnäkymät yrityksen koko henkilöstölle noudat- taen yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan periaatteita ja käytäntöjä.
Henkilöstötiedot
- Henkilöstösuunnitelma- ja koulutustavoitetiedot laaditaan vuosittain. Suunnitel- man tulee sisältää vähintään:
1) yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä sekä arvio niiden kehittymi- sestä;
2) periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä;
3) arvio työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuvat vuosittaiset koulutustavoitteet henkilös- töryhmittäin; sekä
4) 1-3 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien ja tavoitteiden toteutumisen seurantamenettelyt.
- Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.
- Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomiota ikään- tyvien toimihenkilöiden erityistarpeisiin samoin kuin keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla toimihenkilöt voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää.
- Organisaatiorakenne, henkilöstöpolitiikan periaatteet ja sisäiset ohjeet.
Työsuhdetiedot
- Työnantajan on annettava neljännesvuosittain selvitys määräaikaisissa työsuh- teissa olevien määrästä.
- Työnantajan on annettava neljännesvuosittain selvitys osa-aikaisissa työsuh- teissa olevien määristä.
- Pääluottamusmiehelle annetaan kerran vuodessa tiedot toimialueensa toimihenki- löiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta tai sitä vas- taavasta. Näiden lisäksi annetaan toimen vaativuusluokka ja tilasto / ammatti- nimike.
- Pääluottamusmiehelle ja asianomaisen toimipisteen luottamusmiehelle annetaan edellä mainitut tiedot uusista toimihenkilöistä niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta.
- Yrityksessä noudatettavat periaatteet ja käytännöt siitä, mitä tietoja työntekijästä kerätään työhönoton yhteydessä ja työsuhteen aikana.
Palkkatiedot
- Luottamusmiehellä on oikeus perehtyä tilastointitarkoituksessa kerättäviin ja yri- tyksen ulkopuoliselle annettaviin työehtotietoihin.
- Työnantajan on annettava kerran vuodessa tilastotiedot kaikille työntekijöille mak- setuista palkoista. Tilasto annetaan välittömästi sen jälkeen, kun tilastoyhteistyö- sopimuksen mukainen toimihenkilötilasto on valmistunut. Tällöin annetaan kaikki ne palkkaerittelyt, jotka tilastosta tehdään.
- Työnantajan on annettava kerran vuodessa palkkatiedot isompien ammattiryh- mien osalta. Palkkatietojen ryhmittely on laadittava niin, että siitä ei käy ilmi yksit- täisen työntekijän palkkatietoja.
- Kerran vuodessa pääluottamusmiehelle ja asianomaisen toimipaikan luottamus- miehelle on annettava toimihenkilöiden kokonaispalkkojen mediaani ja keskiarvo vaativuusluokan ja sukupuolen mukaan luokiteltuina.
- Pääluottamusmies/luottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskimääräisiä kuu- kausiansiotietoja kolmea henkilöä pienemmistä ryhmistä.
Luottamusmiehelle annetaan mahdollisuus perehtyä yrityksen palkanmääräytymis- ja palkanlaskentajärjestelmiin, kuten eri palkkausmuotoihin, ansiolisäjärjestelmiin ja käy- tettävien lisien määräytymis- ja laskentasääntöihin.
Toimihenkilön valtuuttaessa luottamusmiehen saamaan palkkatietonsa luottamusmie- helle annetaan valtuuttajan henkilökohtaiset palkkatiedot.
Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä toimialueensa osalta hätä-, lisä- ja ylityöstä sekä sunnuntaityöstä tehtävän työajan seurannan tietoihin.
Pääluottamusmies saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoita- mista varten.
Uudelle toimihenkilölle ilmoitetaan häneen sovellettava työehtosopimus ja luottamus- miesjärjestelmä sekä luottamusmiehen yhteystiedot.
Tämän sopimuksen tarkoittamalla henkilöstöllä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevissa tai yhteistoimintalain mukaisissa kysymyksissä. Ammattiliitto Pron luotta- mushenkilöillä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia, sekä työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja. Ammattiliitto Pron luot- tamushenkilöillä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin ky- symyksiin liittyvistä asioista työpaikalla.
Voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.
Kojamon ja Ammattiliitto Pron työehtosopimusneuvottelu
Neuvottelutulos 21.2.2020
Paikka: Ammattiliitto Pro, neuvotteluhuone Verstas (20.2.2020)
Läsnä: Xxxx Xxxxx, Xxxxxx Xxx, Xxxxx Xxxxx, Xxxxxx Xxx, Xxxxx Xxxxxxxx, Ammattiliitto Pro, Xxxxx Xxxxxxxxx, Ammattiliitto Pro, Xxxxx Xxxxxxxx, Kojamo Oyj, Xxxxx Xxxxxxxx, Kojamo Oyj
Sopimuskausi ja palkankorotukset
Sopimuskausi 25kk, sopimus päättyy 31.12.2021 Palkankorotukset
• 2020 – 1,3% maksetaan yleiskorotuksena, 1.4.2020
• 2021 – 2%, josta yleiskorotus 1,4% ja yrityskohtainen erä 0,6%. Molemmat voimaan 1.3.2021. Luot- tamusmiehelle annetaan selvitys erän jakamisesta, jos selvitystä ei anneta, jaetaan yrityskohtainen erä yleiskorotuksena. Selvitys tulee antaa ennen erän jakamista.
Palkkataulukoita korjataan kokonaiskorotuksella 3.3. %, Korotus tehdään taulukoihin 1.4.2020 (1,3, %) ja 1.3.2021 (2 %)
Lm/tsv -korvaukset 1.3.2020 lukien alla olevan taulukon mukaisesti.
Toimihenkilöitä edellisen vuoden vaihteessa | Luottamusmiestehtävät €/kk | Työsuojeluvaltuutetun tehtä- vät €/kk |
5 - 9 | 65 | 43 |
10 - 24 | 97 | 64 |
25 - 50 | 130 | 85 |
51 - 100 | 188 | 127 |
101 - 200 | 242 | 163 |
yli 200 | 279 | 188 |
Muutokset sopimusteksteihin
Irtisanomisaikaan lisätään mahdollisuus sopia toisin ylemmissä palkkaluokissa. Alarajana pidetään Hay- palkkaluokka 16 mukaisia tehtäviä.
Kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden maininta poistetaan Hay-luokkien yhteydestä. Tarvittaessa töihin kutsuttavien sopimuksia voi olla yhtäaikaisesti max.30kpl
Tuntityötä tekevien tuntipalkan jakaja täsmennetään 7h 15min työajassa 153, pidennetyssä 7h30min työ- ajassa 158
Työehtosopimukseen tehdään työaikalain muuttumisesta johtuvat pykäläviittauskorjaukset ja ylityön enimmäismäärää koskevat korjaukset
Ei muita tekstimuutoksia
Muutokset työaikaan
Työaika muuttuu 7h15min ja tämän edellyttämät sopimuskohdat päivitetään. Työaikaa voidaan pidentää 7h30minuuttiin seuraavasti:
• 1.3.2020 jälkeen tehtävissä työsopimuksissa voidaan sopia 7h30min työaika (kirjataan TES:iin)
• 1.3.2020 jälkeen voidaan sopia tuolloin työsuhteessa olleen henkilön kanssa vapaaehtoisesta työ- ajan pidennyksestä 7h30minuuttiin seuraavin edellytyksin (kirjataan TES:iin)
o Päivittäistä työaikaa pidennetään 15min, jonka jälkeen työaika on 7h30min.
o Työajan pidentäminen kompensoidaan palkan suhteessa, joka tarkoittaa 3,4 % korotusta kokonaispalkkaan
o vaativuusluokkien keskiarvoja laskettaessa huomioidaan erot työajassa (7h 15 min/ 7h30 min).
o Työntekijä ei voi palata takaisin lyhyempään työaikaan, ellei tästä erikseen sovita yhteisesti (ei voi muuttaa yksipuolisesti)
o Muutos sovitaan työsopimukseen tehtävällä liitteellä, tai päivittämällä työsopimus, jolloin uu- den työsopimuksen tulee vastata kaikilta muilta osin aiempaa
o Pidennetyn työajan alkaminen voidaan sopia missä vaiheessa tahansa
o Työajan vapaaehtoisesta pidentämisestä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä
KOJAMO
Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
AMMATTILIITTO PRO
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx
Liite1, Soveltamisohje Kojamon neuvottelutulos 21.2.2020
1.3.2020 alkaen työnantaja ja työntekijä voivat sopia vapaaehtoisesta siirtymisestä 7 h 30 min päi- vittäiseen työaikaan.
Sovittaessa työajan pidentämisestä 15 minuutilla päivässä/1 tunti 15 minuuttia viikossa sovitaan samalla 3,4 % suuruisesta palkankorotuksesta. Erä lasketaan henkilön kokonaispalkasta.
Mikäli siirtymisestä sovitaan, ei 3,4%n korotusta oteta huomioon, kun tehdään henkilön suoritusar- viota. Siten jos henkilön positio on ennen korotusta esimerkiksi 100, on se suoritusarvioita tehtä- essä korotuksen jälkeenkin 100. Mikäli positio vastaavasti on ennen korotusta 120 (HAY-luokan yläraja), on se suoritusarvioita tehtäessä korotuksen jälkeenkin 120. Mikäli positio vastaavasti on ennen korotusta 80 (HAY-luokan alaraja), on se suoritusarvioita tehtäessä korotuksen jälkeenkin 80.
Toimihenkilö, joka sopii työaikansa pidentämisestä, sopii samalla työehtosopimuksen 11 § lisä- ja ylityön määräytymisen perusteista seuraavaa:
• Lisätyötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, jota työntekijä päivittäin tekee 7,30 tunnin ja 8 tunnin välillä / työntekijä viikoittain tekee 37,5 ja 40 tunnin välillä.
Toimihenkilö, joka sopii työaikansa pidentämisestä, sopii samalla työehtosopimuksen 11 § lisä- ja ylityön korotettu palkka korvaamisesta seuraavaa:
• Vuorokaudessa 7,30 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 pro- sentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.
• Viikossa 37,5 tuntia ylittävästä työstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka