TOIMEKSIANTOSUHTEISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE VUODELLE 2019

Varsinais-Suomen sopimuskunnat Sijaishuoltoyksikkö Tammi

TOIMEKSIANTOSUHTEISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE VUODELLE 2019

Sisällys

1. Perhehoidon toimintaympäristö	5
1.1 Perhehoidon lainsäädäntö	5
1.2 Perhehoidon tarkoitus ja tavoite	5
1.3 Perhehoidon organisaatio	6
1.4 Perhehoitomuodot	7
1.4.1 Lyhytaikainen perhehoito	7
1.4.1.1 Kriisi/vastaanottoperhehoito	8
1.4.1.2 Tuki- ja lomaperhehoito sekä perhehoito	si-
jaisvanhemman vapaan aikana	8
1.4.1.3 Osavuorokautinen perhehoito	9
1.4.2 Sukulais- ja läheisverkostosijoitus	9
1.4.3 Pitkäaikainen perhehoito	10
1.4.4 Jälkihuolto perhehoitona	10
2. Perhehoidon pääprosessit	10
3. Perhehoitajien rekrytointi	14
4. Ennakkovalmennus ja perhehoitajaksi hyväksymisen edellytykset	14
4.1 Läheisverkostoselvitys ja arviointityöskentely	16
4.2 PRIDE-ennakkovalmennus	18
4.3 Perhehoitajan valmiudet	20
4.4 Rikostaustan selvittäminen	20
4.5 Ehdottomat esteet perhehoitoon ryhtymiselle	20
5. Perhekoti	21
5.1 Perhekodin koko	21
5.2 Perhehoidon valvonta	21
5.2.1 Yksityinen sijoitus	22
6. Lapsen sijoitus perhehoitoon	23
6.1 Sijoitus avohuollon tukitoimena	23
6.2. Kiireellinen sijoitus	25
6.3 Huostaanotto ja sijaishuolto	25
6.4 Sijoituspaikan valinta	26
6.4.1 Lapsen tarpeiden huomiointi	28
6.4.2 Sijoituksen tarkoitus ja tavoitteet	28
6.4.3 Yhteydenpito läheisiin ihmisiin	29
6.4.4 Lapsen mielipide ja toiveet sekä kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioiminen	29
6.4.5 Terveydentilan tutkiminen	30
6.5 Tutustumis- ja sopimisvaihe	30
6.6 Avohuollon tukitoimien alkaminen / muutto sijaisperheeseen	31
6.7 Hoito- ja kasvatusprosessi	31
6.8 Jälkihuoltoprosessi	33
7. Perhehoitoa määrittävät suunnitelmat ja sopimukset	33
7.1 Asiakassuunnitelma	33

7.2 Toimeksiantosopimus 35

7.2.1 Toimeksiantosopimuksen sisältö 35

7.2.2 Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen 36

8. Perhehoidon korvaukset 36

8.1 Hoitopalkkio 37

8.1.1 Määräytymisen perusteet 37

8.1.2 Vähimmäismäärän mukainen hoitopalkkio 38

8.1.3 Perushoitopalkkio 38

8.1.4 Korotettu hoitopalkkio 39

8.1.5 Erityishoitopalkkio 39

8.2 Kulukorvaus 40

8.3 Erityisten kustannusten korvaus 42

8.3.1 Terapia ja terveydenhuolto 42

8.3.2 Opiskelukulut 43

8.3.3 Xxxxxxxxx, harrastusvälineet ja lomanvietto 43

8.3.4 Muut jatkuvaluonteiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset 43

8.4 Matkakustannusten korvaus 43

8.5 Käynnistämiskorvaus 44

8.6 Perhehoidon keskeytyminen 45

8.6.1 Perhehoitajasta johtuva syy 45

8.6.2 Perhehoitajasta riippumaton syy 45

9. Perhehoitoon sijoitetun lapsen asema ja oikeudet 45

9.1 Käyttövarat 47

9.2 Itsenäistymisvarat 48

9.3 Edunvalvonta 49

10. Lapsen huoltajien asema ja oikeudet 49

11. Perhehoitajan oikeudet, velvollisuudet ja tuki 51

11.1 Vastuutyöntekijä 52

11.2 Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus 52

11.3 Sijaishuoltoyksikön työntekijät 52

11.4 Oikeus vapaaseen 53

11.5 Perhehoitajan täydennyskoulutus 54

11.6 Mentorointi 54

11.7 Työnohjaus 54

11.8 Vertaisryhmätoiminta 55

11.9 Ihan iholla – kasvuryhmä 55

11.10 Sijaishoitaja 55

11.11 Hyvinvointi- ja terveystarkastukset 56

11.12 Eläketurva 56

11.13 Sosiaaliturva 57

11.14 Verotus 58

11.15 Perhehoitoliitto 58

12. Perhehoidon vakuutukset 59

13. Perheen jälleenyhdistäminen 60

14. Perhehoidon päättyminen 61

14.1 Jälkihuolto 61

LIITTEET

Perhehoidon korvaukset v. 2019 62

Perhehoidon asiakasmaksut, lapsen itsenäistymisvarat ja käyttövarat 68

Perhehoidon toimintaohje

Perhehoidon toimintaohje on hallinnollinen ohje siitä, miten lastensuojelun toimeksianto- sopimussuhteista perhehoitoa toteutetaan kunnassa. Asiakirja sisältää tietoa perhehoidon käytännöistä, menettelytavoista ja mm. tuen muodoista, joten se palvelee molempia per- hehoidon sopijaosapuolia. Toimintaohje lisää perhehoidon suunnitelmallisuutta ja ennakoi- tavuutta. Tavoitteena on luoda onnistuneelle perhehoidolle riittävät toimintaedellytykset.

Perhehoidon toimintaohje on tehty Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikön perustaneitten kuntien toiveen ja tarpeen pohjalta poistamaan alueellista kirjavuutta toimintakäytännöissä.

Parhaimmillaan toimintaohje luo perhehoidon järjestämiselle yhtenäisen linjan, antaa mahdollisuudet huomioida lasten ja perheiden yksilölliset tarpeet joustavasti ja lisää per- hehoidon suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta.

1. Perhehoidon toimintaympäristö

1.1. Perhehoidon lainsäädäntö

Varsinais-Suomen kunnat noudattavat perhehoidon toteutuksessa mm. seuraavia perhe- hoitoa määrittäviä lakeja ja asetuksia niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

• Perhehoitolaki (263/2015)

• Lastensuojelulaki (417/2007)

• Laki lastensuojelulain muuttamisesta (88/2010), (1302/2014), (297/2016)

• Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/83), (619/96)

• Sosiaalihuoltolaki (1301/2014), (269/2015)

• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992)

• Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)

• Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015)

• Hallintolaki (434/2003)

• Hallintolainkäyttölaki (586/1996)

1.2. Perhehoidon tarkoitus ja tavoite

Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Perhehoitoa voidaan käyttää huos- taanotettujen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi tai kun lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimena. Perhehoitoa toteutetaan myös lastensuojelu- lain mukaisena jälkihuoltona.

Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle lapselle mahdollisuus ko- dinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. (Perhehoitolaki 1§)

Perhehoito mahdollistaa lapselle lämpimän kiintymyssuhteen syntymisen, luo mallin per- he-elämästä, mahdollistaa yksilöllisen hoidon ja hoivan sekä kiinnittää sijoitetut lapset par-

haiten kaikista sijaishuoltomuodoista elämänmittaisiin ihmissuhteisiin. Perhehoito tarjoaa lapselle korjaavia kokemuksia lapsi-vanhempi -suhteesta, kiintymyssuhteen muodostami- sesta ja perhe-elämästä.

Varsinais-Suomen kunnat ovat sijaishuollon kehittämistyön aikana asettaneet tavoitteeksi kehittää perhehoitoa ja luoda riittävät toimintaedellytykset onnistuneelle perhehoidolle. Vuoden 2012 alusta voimaan tulleen Lastensuojelulain uudistuksen myötä lapsen sijais- huolto tulee järjestää ensisijaisesti perhehoitona. Sijaishuolto voidaan järjestää laitoshoito- na vain, jos sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla per- hehoidossa tai muualla. Sijaisperheisiin pyritään sijoittamaan etenkin pieniä lapsia, mutta myös nuorten mahdollisuuksiin päästä perhesijoituksiin on kiinnitetty aikaisempaa enem- män huomiota.

Perhehoidon tavoitetila

• Lapsille taataan tasavertainen mahdollisuus päästä perhehoitoon kunnasta riippu- matta.

• Perhehoitajia rekrytoidaan ja ennakkovalmennetaan sijoitustarpeeseen nähden riit- tävästi.

• Perhehoidon kaikki eri muodot ovat tarjolla ja käytössä: sijaisperheitä lyhyt- ja pit- käaikaisiin sijoituksiin, kriisiperheitä, tukiperheitä, lomitus- ja lomaperheitä.

• Perhehoidon laatu turvataan maakunnallisesti, kuntien yhteistyönä hoidettavalla rekrytoinnilla, ennakkovalmennuksella ja tukipalveluilla, jotka tukevat perhehoitajan jaksamista ja ammatillisuutta. Perhehoidossa noudatetaan valtakunnallisia sijais- huollon laatukriteereitä ja lastensuojelun laatusuosituksia.

1.3. Perhehoidon organisaatio

Varsinais-Suomen kunnat ovat perustaneet hankkeiden kautta tapahtuneen kehittämistyön jälkeen sijaishuoltoyksikön vastaamaan maakunnallisesti mm. alla mainituista toimeksian- tosuhteiseen perhehoitoon liittyvistä palveluista:

• lastensuojelusta ja perhehoidosta tiedottaminen

• erilaisiin tarpeisiin vastaavien perhehoitajien rekrytointi, ennakkovalmennus, jatko- koulutus ja tukipalveluiden järjestäminen

• perhehoitajista koostuvan tietopankin ylläpito

• perhehoidon toimintaohjeen ylläpito

• konsultaatio lastensuojelua ja sijaishuoltoa koskevissa kysymyksissä, yhteistyö kunnan työntekijän kanssa sijoituspaikan valinnassa

• sijaishuollon kehittäminen.

Edellä luetellut palvelut ovat olennaisia kokonaisuuksia suunnitelmallista perhehoitoa to- teutettaessa.

Sijaishuoltoyksikön toimintaan liittyy oleellisesti yhteistyö seudullisten toimijoiden kanssa ja jokaisessa yksittäisessä asiakastapauksessa kunnan sosiaalityöntekijän kanssa.

Kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijä valmistelee perhehoidon sijoituksen ja asiakas- suunnitelman, tekee kunnan edustajana toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa, seuraa ja arvioi hoitojaksoa, ohjaa ja valvoo perhehoitoa. Kaikkiin työvaiheisiin on mahdol- lista saada apua sijaishuoltoyksiköstä.

Sijaishuoltoyksikkö Tammeen kuuluu 23 Varsinais-Suomen kuntaa. Sopimuskunnat ovat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl., Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, So- mero, Uusikaupunki ja Vehmaa.

Sijaishuoltoyksikkö Xxxxx toimii isäntäkuntamallilla. Kaarina toimii isäntäkuntana. Sijais- huoltoyksikössä työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää ja kaksi perheohjaajaa. Esimiehenä toimii Kaarinan kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja. Yksikön toiminnan ja kuntien välisen yhteistyön kehittämistä varten on sopimuskuntien edustajista koottu tukiryhmä, joka kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa.

1.4. Perhehoitomuodot

Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena, sijais- tai jälkihuoltona. Sijaishuoltoon voidaan sijoittaa vain sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan ja tahdonvastai- sissa huostaanotoissa hallinto-oikeuden huostaanottama lapsi. Perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen lapsen sijaishuollon muoto. Laitoshoitoa järjestetään, jos lapsen si- jaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoi- dossa.

Perhehoito voi olla määräaikaista tai toistaiseksi voimassaolevaa perustuen yksilöllisiin asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmiin. Määräaikainen perhehoito sisältää lastensuojelun avohuollon perhehoidon sekä kriisi- ja tukiperhehoidon. Lasta tai nuorta ja hänen perhet- tään tuetaan ensisijaisesti siten, että lapsi voi kasvaa ja asua omassa kodissaan. Mikäli lapsen tilanne ei riittävästi korjaannu yhdessä sovittujen tukitoimien avulla, viimesijaisena toimenpiteenä on lapsen huostaanotto ja sijoitus kodin ulkopuolelle perhehoitoon. Huos- taanotettujen lasten sijoitukset ovat usein pitkäaikaisia sijoituksia, vaikka huostaanotto on voimassa lain mukaan toistaiseksi. Tästä johtuen sijaishuollon sijoitusten kohdalla puhu- taan pitkäaikaisesta sijoituksesta. Perhehoidon tehtävänä on auttaa lasta palaamaan ta- kaisin syntymäperheeseen, silloin kun se on mahdollista ja lapsen edun mukaista.

Perhehoidon moninaisia tarpeita varten tarvitaan riittävän kattava valikoima erilaisia val- miuksia omaavia perheitä vastaamaan erilaisiin sijoitettavien lasten ja nuorten tarpeisiin. Suunnitelmallisen rekrytoinnin ja ennakkovalmennuksen kautta voidaan turvata erilaisten vaihtoehtojen saatavuus.

1.4.1. Lyhytaikainen perhehoito

Avohuollon tukitoimena tapahtuva sijoitus on rajattu, tuen tarvetta arvioiva tai kuntouttava jakso. Se on suunnitelmallinen tukitoimi, joka järjestetään asiakassuunnitelmassa tarkoite- tulla tavalla. Avohuollon tukitoimena järjestettävän sijoituksen lähtökohtana on lapsen ja perheen kuntoutuminen, ei pitempiaikainen sijoitus kodin ulkopuolelle.

Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti avohuollon tukitoimena perhehoitoon maksimissaan kolmeksi kuukaudeksi, mikäli sijoitus on tarpeen:

1. lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi

2. lapsen kuntouttamiseksi; tai

3. lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. (LsL 37§)

Sijoituksen aikana tulee perhettä kuntouttaa ja tarjota ratkaisuja siten, että lapsi voi palata mahdollisimman nopeasti takaisin kotiin. Sijoitusta voidaan käyttää perheen lyhytaikaisissa kriiseissä (avioero, murrosiän vaikeudet tms.) tai yhtälailla pitempiaikaisten ongelmien sel- vittelemisessä (mielenterveysongelmat, vanhemmuuteen liittyvät kysymykset, päihteiden väärinkäyttö). Joissakin tilanteissa erityisesti täysi-ikäisyyttä lähestyvien lasten osalta avo- huollon sijoitus voi olla onnistunein ratkaisu. Tällöin lapseen yksin kohdistunut sijoitus voi kestoltaan olla pitempiaikainenkin. Myös adoptiota odottavat lapset voidaan sijoittaa avo- huollon tukitoimena äidin 8 viikon harkinta-ajaksi perhehoitoon.

Lapsen sijoittamista yksin avohuollon tukitoimena ei tule käyttää pitkäaikaisesti lapsen hoidon järjestämiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi ei vanhemmista tai huoltajista johtuvista syistä voi palata kotiin. Jos kodin ulkopuolista sijoitusta harkittaessa on toden- näköistä lapsen ja perheen olosuhteet huomioonottaen, että lapsi ei voi pitkähköön aikaan (esimerkiksi puoleen vuoteen) palata kotiinsa, tulee selvittää täyttyvätkö tilanteessa huos- taanoton edellytykset ja järjestää tarvittaessa lapselle sijaishuolto. Sijoitusta avohuollon tukitoimena ei saa käyttää huostaanoton korvikkeena. Jos avohuollon sijoitusta jatketaan, kokonaistilanne ja huostaanoton edellytysten täyttyminen tulee arvioida uudelleen jälleen kolmen kuukauden kuluttua.

Lapselle tulee turvata ihmissuhteiden pysyvyys eikä häntä tule siirrellä epätarkoituksen- mukaisesti kodin ja sijoituspaikan välillä. Tavoitteena on, että lapsen ei tarvitse muuttaa toiseen perhekotiin, vaikka hän tarvitsisi lyhytaikaisen, tuki- tai kriisiperhehoidon sijasta jatkuvaa perhehoitoa.

1.4.1.1. Kriisi/vastaanottoperhehoito

Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tar- peessa, voidaan hänet sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon. Erityisesti pienille lapsille per- hehoito on laitosta kodinomaisempi vaihtoehto kriisitilanteessa.

Kriisi/vastaanottoperheet pystyvät ottamaan lapsen vastaan lyhyelläkin varotusajalla tarvit- tavaksi ajaksi. Lapsi tai nuori voi palata kriisi/vastaanottoperheestä kotiin, jatkaa perhees- sä asumista avohuollon sijoituksen päätöksellä tai jäädä perheeseen odottamaan pitkäai- kaisen perheeseen siirtymistä. Myös kriisi/vastaanottoperhe voi muuttua pitkäaikaiseksi sijaisperheeksi, jolloin kiireellisen sijoituksen päättymisen jälkeen perhehoitajan kanssa tehdään uusi toimeksiantosopimus avo- tai sijaishuollon päätöksen sekä asiakassuunni- telman pohjalta.

1.4.1.2. Tuki- ja lomaperhehoito sekä perhehoito sijaisvanhemman la- kisääteisen vapaan aikana

Tukiperhetoiminnalla tuetaan ja vahvistetaan vanhempien jaksamista ja kasvatuskykyä. Tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä. Tukiperhetoiminnan tavoit- teena on tukea perhettä niin, että vanhemmat jatkossa selviytyvät omin voimavaroin.

Hoito tukiperheessä kestää yleisimmin yhden viikonlopun kuukaudessa sekä tarvittaessa pidempään esim. koululaisten lomien aikana, mutta lasten tarpeiden mukaan myös ti- heämmät hoitoajat ovat mahdollisia.

Lomaperhehoito toteutetaan lapsen loma-aikana sovitun pituisena jaksona, joka voi vaih- della tarpeen mukaan 1-4 viikon välillä. Lomaperhe voi olla lapsen tukena vain loma- aikoina toteutettavien tapaamisten aikana tai yhdistettynä tukiperhetoimintaan.

Toiminnassa olevien perhehoitajien lakisääteisen vapaan pitäminen voidaan mahdollistaa siten, että kunta järjestää lasten hoidon ennakkovalmennetussa ja perhehoitoon hyväksy- tyssä perhekodissa vapaan aikana.

1.4.1.3. Osavuorokautinen hoito

Huhtikuun alusta 2015 voimaan tullut Perhehoitolaki määrittelee, että perhehoitoa voidaan järjestää myös osavuorokautisesti. Tuolloin hoito kestää vuorokauden aikana vähemmän kuin 24h.

Xxxxxxxx tai päivähoidossa olevan pitkäaikaiseen perhehoitoon sijoitetun lapsen perhehoi- to ei ole osavuorokautista.

1.4.2. Sukulais- ja läheisverkostosijoitus

Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä lapsen sukulaisten tai muun läheisverkostoon kuuluvan henkilön mahdollisuus ottaa lapsi luokseen asumaan tai muu- ten osallistua lapsen tukemiseen sijoituksen aikana. Selvittäminen voidaan jättää tekemät- tä, jos sitä ei asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi ole tarpeen tehdä. Lapsen asumista ja sijoituspaikkaa koskeva asia on ratkaistava aina lapsen edun mukai- sella tavalla. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestämiseksi vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lapsen edun kannalta pidettävä aiheellisena (Lsl 32 §).

Jos lapsen tilanne voidaan turvata siten, että hänen läheisverkostostaan löytyy lapsen kannalta sopiva henkilö tai perhe huolehtimaan hänen hoidostaan ja huollostaan, on selvi- tettävä edellytykset lapsen huoltoa ja asumista koskevalle sopimukselle tai tuomioistuimin määräyksen hakemiselle. Tällöin ei ole kyse huostaanottoon liittyvästä sijoituksesta. Vaikka huostaanottoon ja sen perusteella tapahtuvaan sijoitukseen ei ryhdytäkään ja lapsi päätyy asumaan läheisen luona huoltajuusjärjestelyjen kautta, tulee oheishuoltajalle mak- saa Perhehoitolain mukaiset korvaukset. Lapsen ensisijaiset etuudet voidaan huomioida korvaustason määrittelyssä.

Perhehoitajana toimivan sukulaisen, läheisen ja/tai oheishuoltajan on suoritettava tehtä- vänsä edellyttämä ennakkovalmennus. Mikäli lapsen asuminen ja huolenpito järjestetään sukulaisen tai muun läheisen luona huoltajuusjärjestelyin, on kunnan varmistettava tuleval- le hoitajalle riittävä perehdytys, valmennus ja tuki lapsen asumista järjesteltäessä ja sen aikana. (Kuntaliitto, 2012).

1.4.3. Pitkäaikainen perhehoito

Lasta ei voida sijoittaa avohuollon tukitoimena, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät. Lasta ei myöskään saa sijoittaa toistuvasti avohuollon tukitoimena, ellei lapsen etu välttä- mättä vaadi uutta lyhytaikaista sijoitusta. Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan ote- tun, kiireellisesti sijoitetun tai Lastensuojelulain 83 §:ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella.

Lapsen sijaishuolto on Lastensuojelulain 50§:n mukaan järjestettävä ensisijaisesti perhe- hoitona, jolloin lasten hoitajaksi valitut perhehoitajat ovat valmistautuneet huolehtimaan lapsesta pitkäaikaisesti. Toistaiseksi voimassa oleva perhehoito on kodinomainen tapa järjestää huostaan otetun lapsen tai nuoren hoito ja kasvatus. Perhehoito mahdollistaa kiintymyssuhteen syntymisen ja korjaavan kokemuksen saamisen kiintymyssuhdevauriois- sa, luo mallin perhe-elämästä, mahdollistaa yksilöllisen hoidon ja hoivan sekä tutkimusten mukaan kiinnittää sijoitetut lapset parhaiten kaikista hoitomuodoista elämänmittaisiin ih- missuhteisiin.

1.4.4. Jälkihuolto perhehoitona

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto Lastensuojelulain 40§:ssä tarkoitetun sijaishuollon päättymisen jälkeen sekä Lastensuoje- lulain 37 §:ssä tarkoitetun avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos avohuollon sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja koh- distunut yksin lapseen. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle kuin em. lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle. (LsL 75§).

Jälkihuollon palvelut rakennetaan yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteis- työssä viranomaisten kanssa. Itsenäistymistä varten laaditaan yksilöllinen jälkihuoltosuun- nitelma, johon kirjataan tarkoitus ja tavoitteet. Nuorella on käytettävissään sosiaali- ja ter- veydenhuollon palvelut, joita on järjestettävä yksilöllisen jälkihuoltotarpeen perusteella. Jälkihuoltovelvoitteeseen kuuluu myös vanhempien tai perhehoitajien tukeminen perheen jälleenyhdistämistilanteessa. Jälkihuolto voi olla perhehoitoa, joka jatkuu sijoituksen jäl- keen lapsen täytettyä 18 vuotta. Jälkihuoltoon kuuluu mm. sijaisperheessä asumiseen, toimeentuloon, työhön ja opiskeluun liittyvä tukitoiminta.

Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. (LsL 75§). Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuo- ren käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet.

2. Perhehoidon pääprosessit

Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Sen tehtävänä on tukea van- hempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen

kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Lastensuo- jelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua to- teutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Perhehoidon onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että perhehoitaja on saanut tehtä- väänsä ennakkovalmennuksen ja määritellyt valmiuksiensa pohjalta kykynsä ja resurssin- sa suhteessa lasten tarpeisiin sekä biologisten vanhempien ja viranomaisten kanssa teh- tävään yhteistyöhön. Tärkeää on myös se, että sijoitusprosessi tehdään huolellisesti ja että perhehoitoa tarvitseva sijoitetaan juuri hänelle sopivaan perheeseen. Perhehoitoa ohjaa toimiva asiakassuunnitelma, jossa määritellään lapsen/nuoren yksilölliset sijoitus-, kasva- tus- ja hoito sekä jälkihuollon prosessit ja niiden edellyttämät tukipalvelut.

Perhehoito nähdään suunnitelmallisena prosessina, jota myös arvioidaan ja kehitetään. Arvioinnin tarkoituksena on kuvata lapsen/nuoren kasvua, hyvinvointia ja elämää suhtees- sa sijoituksen tavoitteisiin. Jatkuvan ja systemaattisen arvioinnin avulla eri osapuolet suun- taavat toimintaansa yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Prosessin kai- kissa vaiheissa tulee olla määriteltyinä:

• päämäärät ja keinot niiden saavuttamiseksi,

• vastuuhenkilöt ja päätöksentekojärjestelmät,

• dokumentointitavat ja arviointimenetelmät.

Perhehoidon pääprosessit ovat

• Perhehoidosta kiinnostuneen perheen yhteydenotto kuntaan tai sijaishuoltoyksik- köön, josta saa neuvontaa, ohjausta ja tietoa perhehoidosta sekä ennakkovalmen- nusryhmistä. Kunnan työntekijät ohjaavat kiinnostuneiden perheiden yhteydenotot sijaishuoltoyksikköön jatkotyöskentelyä varten. Perheille lähetetään sijaishuoltoyk- sikön kautta info-paketti PRIDE-ennakkovalmennuksesta. Perheet palauttavat si- jaishuoltoyksikköön taustatietolomakkeen. Jo toiminnassa olevat perheet täyttävät perustietolomakkeen.

• Sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijän ja perheen tutustumistapaaminen ja/tai alku- haastattelu sekä lisätiedon antaminen valmennuksesta ja perhehoidosta. Perheen ja sosiaalityöntekijän työntekijän arvio perheen soveltuvuudesta ennakkovalmen- nukseen ja/tai perhehoitoon.

• Ennakkovalmennukseen osallistuminen, valmiuksien arviointi ja päätös jatkosta. Toimintaan halukkaat ja hyväksytyt perheet siirtyvät osaksi ”perhepankkia” sijais- huoltoyksikön sopimuskuntien käyttöön.

• Sijoitusprosessi käynnistyy kunnan sosiaalityöntekijöiden arvioinnilla sijoitettavan lapsen tarpeista. Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä sen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Sosiaalityöntekijä selvittää lapsen/nuoren ja hänen vanhempiensa sekä mahdollisesti läheistensä mielipiteen sijoituksesta. Mikäli lap- sen läheinen haluaa ryhtyä sijaisvanhemmaksi, käynnistetään läheisperheen kans- sa sukulaissijaisvanhemmuuden arviotyöskentely. Sijaishuoltoyksikön sosiaalityön- tekijä voi osallistua työskentelyyn kunnan sosiaalityöntekijän työparina tai osana tiimiä.

• Kun lapselle tarvitaan perhehoitopaikkaa, sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä sijaishuol- toyksikköön kertomalla lapsen tarpeista ja asianosaisten toiveista. Hän täyttää pe-

rustietolomakkeen, jonka tietojen avulla lapselle etsitään xxxxxxx perhettä. Lomak- keeseen on tärkeä laittaa perheen valintaan vaikuttavia tietoja, esim. olennaiset tie- dot lapsesta (allergiat!), erityiset hoidon ja tuen tarpeet, arvio maksimipituisesta vä- limatkasta yhteydenpidon kannalta, vanhempien yhteistyövalmiudet jne. Lomake löytyy sijaishuoltoyksikön nettisivuilta kohdasta ”Kunnat” 🡪 ”Lomakkeet” 🡪 ”Perus- tiedot ja arvio lapsen sijoituksen tarpeesta”.

• Sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä arvioi toiveisiin sopivien perhehoitajien val- miuksia vastata ko. lapsen tarpeisiin ja ottaa yhteyttä perheisiin. Perhe-ehdokas ar- vioi saamiensa tietojen pohjalta omia valmiuksiaan ja sopivuuttaan ko. lapsen osal- ta yhdessä sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijän kanssa.

• Perhe miettii itsenäisesti mahdollisuuksiaan toimintaan ja ilmoittaa sijaishuoltoyksi- kön sosiaalityöntekijälle päätöksestään. Jos päätös on myönteinen, sosiaalityönteki- jä ottaa yhteyttä kunnan sosiaalityöntekijään ja molemmat sosiaalityöntekijät arvioi- vat vielä yhdessä perheen soveltuvuutta lapselle/nuorelle sekä keskinäisen keskus- teluiden että perhe-ehdokkaan kanssa käytävien keskusteluiden pohjalta.

• Kunnan sosiaalityöntekijä ilmoittaa lapsen vanhemmille perheen löytymisestä.

• Perhehoitajat ja sosiaalityöntekijät sekä lapsi vanhempineen arvioivat halukkuuttaan toiminnan aloittamiseen tutustumistapaamisten merkeissä. Perhehoitajan on tärkeä saada kaikki se tieto, joka auttaa heitä huolehtimaan lapsesta parhaalla mahdolli- sella tavalla lapsen tarpeet ja mieltymykset huomioiden. Tällaisia tietoja ovat aikai- semmin annettujen tietojen lisäksi esim. päivärytmi, pelot/mieltymykset/tärkeät asi- at.

• Perhehoitajan ja lapsen vanhempien kanssa sovitaan tutustumiskäyntien toteutuk- sesta ja arvioidaan tutustumisen kestoaika, sovitaan muuttoaikataulu, sovitaan lap- sen ja vanhempien yhteydenpidon toteutuksesta ja varataan asiakassuunnitelmalle aika. Tutustumisia voidaan toteuttaa ensin päivävierailuina perhehoitajien kodissa laajentaen ne yökyliksi, kun lapsi on siihen valmis.

• Kunnan sosiaalityöntekijä varmistaa lapsen/nuoren tarvitsemien palveluiden saamisen perhehoitajan asuinpaikkakunnalta

• Sijoituspäätös ja asiakassuunnitelman laatiminen: huomioon otettavia asioita ovat esim. lapsen ikä, kehitystaso, hoidon ja tuen tarpeet, sisarussuhteet ja muiden ih- missuhteiden ylläpito, hoidon jatkuvuus ja sijaishuollon kesto, vanhempien tilanne ja yhteistyökyky.

• Toimeksiantosopimus valmistellaan yhteistyössä perhehoitajien kanssa asiakas- suunnitelman sisältö huomioiden ja allekirjoitetaan hyväksymisen jälkeen

• Tarvittavien päätösten teko ja lapsen muutto perheeseen tai toiminnan aloitus

• Perhehoitajan vastuulla on lapsen/nuoren hoito ja kasvatusprosessi, joka pitää si- sällään mm. hoivan ja huolenpidon, lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioinnin, per- hesuhteiden tukemisen ja pysyvyyden tarjoamisen, yhteistyön ja sijoitetun asioista huolehtimisen. Sijaishuoltoyksikön kautta on saatavissa erilaista tukea sopimuskun- tien sijaisperheille.

• Sijoittavan kunnan vastuulla on sijoitetun lapsen/nuoren, biologisten vanhempien ja perhehoitajan tukeminen, perhehoidon valvonta, vastuutyöntekijän nimeäminen ja säännöllisten tapaamisten toteuttaminen, tuen antaminen ja muiden tukimuotojen järjestäminen: esim. mentorointi, työnohjaus, täydennyskoulutus, vapaan pitämisen mahdollistaminen. Sijaishuoltoyksikkö järjestää erilaista perhehoidon tukea sopi- muskuntien perhehoitajille.

• Perhehoidon laadun yhteinen arviointi avohuollon tukitoimen ja sijaishuollon aikana.

• Perhehoidon päättäminen, perhehoitoon sijoitetun tarpeiden arviointi, asiakassuun- nitelman laadinta, tarvittavien päätösten teko, toimeksiantosopimuksen irtisanomi- nen.

• Uuden toimeksiantosopimuksen laatiminen, mikäli jälkihuolto toteutetaan perhehoi- tona.

• Jälkihuollon päättäminen viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta.

3. Perhehoitajien rekrytointi

Perhehoidon rekrytointia on tärkeä tehdä jatkuvasti, jotta perhehoidon vaihtuviin ja kasva- viin tarpeisiin voidaan vastata. Kuntien yhteistyön tiivistäminen suuremmaksi alueelliseksi kokonaisuudeksi tehostaa rekrytointia. Lastensuojelun ja perhehoidon tunnetuksi tekemi- sen lisäksi myös perhehoitajana toimimisen edellytyksien parantaminen tukevat sijaisvan- hemmuudesta kiinnostuneiden rekrytointityötä.

Rekrytointia toteutetaan Tammen nettisivuilla, lehti-ilmoituksilla ja – jutuilla, joissa kerro- taan perhehoidosta sekä alkavista valmennusryhmistä. Myös radiohaastatteluita ja infoilto- ja voidaan järjestää. Sijaishuoltoyksikkö osallistuu vuosittain syksyisin järjestettävään val- takunnalliseen rekrytointikampanjaan, jota kautta asialle saadaan laajempaa näyttävyyttä eri mediakanavissa. Nettiportaalin xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx kautta aiheesta kiinnostuneet saavat sijaishuoltoyksikön yhteystiedot lisätietoja varten. Sijaishuoltoyksikön yhteystietojen lisäämien kuntien nettisivuille on todettu rekrytointia tehostavaksi tietokanavaksi. Kunnat voivat myös lisätä omille nettisivustoille perhehoitajien hakuilmoituksen, joka ohjaa kiinnos- tuneiden yhteydenotot sijaishuoltoyksikköön. Ilmoituksen sisältöön saa aineistoa sijais- huoltoyksiköstä.

Sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijät antavat perhehoidosta kiinnostuneille tietoa sekä perhehoidosta että alkavista ennakkovalmennuksista. Kuntien työntekijät voivat ohjata suoraan kuntiin yhteyttä ottaneet perheet sijaishuoltoyksikköön saamaan tarvittavaa lisä- tietoa. Jokaiselle yhteyttä ottaneelle ja perhehoidosta kiinnostuneelle perheelle lähetetään infopaketti PRIDE-valmennuksesta. Paketin mukana lähetetään myös taustatietolomake, jonka perheet palauttavat sijaishuoltoyksikköön, mikäli PRIDE-valmennukseen osallistumi- nen kiinnostaa. Sijaishuoltoyksiköllä on mahdollisuus toteuttaa tarpeen ja kysynnän mu- kaan maksimissaan neljä valmennusryhmää vuodessa (kaksi ryhmää keväällä ja kaksi ryhmää syksyllä). Taustatietolomakkeen palauttaneisiin perheisiin pidetään säännöllisesti yhteyttä mm. tiedottamalla alkavista valmennusryhmistä.

4. Ennakkovalmennus ja perhehoitajaksi hyväksymisen edel- lytykset

Perhehoitolain 6§:n mukaan perhehoitajaksi aikovan henkilön on suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus ennen kuin toimeksiantosopimusta voidaan solmia. Val- mennuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on selvittää aiheesta kiinnostuneen henkilön soveltuvuus tehtävään. Säännösten mukaan laadukas ennakkovalmennus

▪ vastaa sitä tehtävää, jota perhehoitajalta edellytetään

▪ huomioi lapsen mahdolliset erityistarpeet ja valmennettavan osaamisen

▪ on prosessinomainen, kestoltaan riittävän pitkä ja sisältää riittävän monta ta- paamista

▪ sisältää valmennuksen jälkeisen arviointimenetelmän sekä kirjallisen arvioin- nin osallistujan valmiuksista ja edellytyksistä toimia tehtävässä

▪ sisältää tietoa perhehoitajan asemasta, velvollisuuksista ja lainsäädännöstä

▪ huomioi erityisryhmien vaatimukset

▪ toteutetaan osallistujan omalla äidinkielellä.

Sijaisperheeksi ryhtyminen on suuri haaste ja elämänmuutos. Perheillä, jotka harkitsevat sijaisvanhemmuutta on oikeus saada ennakkovalmennusta ja tietoa siitä, mitä sijaisvan- hemmuus merkitsee. Valmennuksen yhtenä keskeisenä tehtävänä on antaa myös val- mennuksen järjestäjille mahdollisuus arvioida osallistujien valmiuksia toimia perhehoitaji- na. Prosessinomainen ennakkovalmennus on perhehoidon laadun, onnistuneen sijoitus- prosessin ja sijoitusten kestävyyden varmentamiseksi ensiarvoisen tärkeää. On myös huomioitava, että sijoitettavalla lapsella on oikeus päästä hyvin valmentautuneeseen ja arvioituun perheeseen.

Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilö- kohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa (PhL 6§). Sopi- vuutta harkitessaan on kiinnitettävä erityistä huomiota kodin ihmissuhteisiin, perhehoitoa antavan henkilön mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja tyydyttää perhehoitoon sijoitettavan lapsen tarpeet hänen etunsa mukaisesti. Perhehoitajan tulee suojella ja hoivata lasta, tu- kea lasta ja seurata hänen kehitystään, tukea lapsen yhteydenpitoa hänelle läheisiin ihmi- siin ja sitoutua lapseen. Lisäksi on huomioitava perhehoitajan yhteistyökyky ja - mahdollisuudet sijoittavan tahon sekä perhehoitoon sijoitettavan lapsen läheisten henkilöi- den kanssa. Perhehoitajan kelpoisuutta sijoitettavalla lapselle tulee arvioida hoidettavan henkilön kannalta kokonaisvaltaisesti. Mitä vaativampi lapsen tilanne on, sitä enemmän huomiota tulee kiinnittää perhehoitajien ammattitaitoon ja työssään tarvitsemaan tukeen.

Kuka voi ryhtyä perhehoitajaksi?

• Perhehoitaja on vastuullinen aikuinen, joka voi tarjota perhehoidettavalle kodin ja si- toutuu tehtäväänsä tarvittaessa hoidettavan aikuisuuteen saakka

• Perheenjäsenten ihmissuhteet ja elämäntilanne ovat kunnossa, perheen talous on vakaa.

• Perhehoitajalla on kykyä vastata lapsen tarpeisiin, kasvatukseen ja huolenpitoon. Hänellä on mahdollisuus huolehtia lapsen osallistumisesta kuntoutukseen, terapi- aan yms.

• Perhehoitaja ei hyväksy eikä käytä fyysisiä rankaisumenetelmiä.

• Perhehoitajalla on riittävästi aikaa lapselle.

• Perhehoitajana voi myös toimia yksinäinen henkilö.

• Perhehoitajalta vaadittavassa rikosrekisteriotteessa ei ole estäviä merkintöjä.

• Perhehoitajan terveydentila on hyvä. Tarvittaessa pitkäaikaiselta perhehoitajalta pyydetään lääkärinlausunto terveydentilasta.

• Perhehoitajan ikä vastaa suurin piirtein perhehoitoon sijoitettujen lasten biologisten vanhempien ikää.

• Perhehoitaja on osallistunut ennen tehtävään ryhtymistä prosessinomaiseen en- nakkovalmennukseen, jonka arviotyöskentelyn päätöksenä hänet on hyväksytty perhehoitotoimintaan.

• Perhehoitaja on yhteistyökykyinen. Yhteistyötahoja ovat lapsen biologiset vanhem- mat, lähiomaiset, sosiaalityöntekijät ja lapsen asioissa työskentelevät verkosto.

• Sijaisperheen jokainen perheenjäsen on valmis hyväksymään sijoitettavan lapsen muuton perheeseen ja lapselle halutaan antaa muihin jäseniin nähden tasavertai- nen asema.

4.1. Läheisverkostoselvitys ja arviointityöskentely

Lastensuojelulain 32§:n mukaan ennen lapsen sijoitusta kodin ulkopuolelle on selvitettävä sen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Sosiaalitoimen tulee ryhtyä toimenpiteisiin lapsen huollon järjestämi- seksi vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, jos tätä on lapsen edun kannalta pidettävä aiheellisena. Mikäli lapsen tilanne ja asuminen voidaan turvata siten, että läheisverkostosta löytyy sopiva henkilö tai perhe huolehtimaan hänen hoidos- taan ja huollostaan, on ensisijaisesti haettava lapsen huoltoa ja asumista koskevaa mää- räystä. Vanhemmat voivat sopia huollon siirrosta toiselle vanhemmalla tekemällä sopi- muksen lastenvalvojan luona. Jos vanhempien välinen sopimus ei ole mahdollinen tai jos huoltajuuden siirto tapahtuisi muulle kuin lapsen vanhemmalle, on laadittava hakemus kä- räjäoikeudelle huoltajuus- ja asumisasian ratkaisemiseksi. Mikäli lapsen asuminen ja huo- lenpito järjestetään sukulaisen tai muun läheisen luona huoltajuusjärjestelyin, ei kyseessä ole perhehoito eikä kunta tuolloin ole velvollinen järjestämään ennakkovalmennusta. Kos- ka asumisen järjestäminen ja huoltajuusasioiden järjestely kuitenkin tapahtuu kunnan myö- tävaikutuksella ja kodin ulkopuolisen sijoituksen vaihtoehtona, on kunnan varmistettava tulevalle hoitajalle riittävä perehdytys, valmennus ja tuki lapsen asumista järjesteltäessä ja sen aikana. (Kuntaliitto, 2012)

Läheisverkoston selvitysvelvollisuus koskee kaikkia sijoitustilanteita, mutta esim. asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi selvitystä ei ole tarpeen perusteellisesti tehdä. Sosiaalityöntekijällä on selvitysvelvollisuus myös niissä tilanteissa, joissa lapsen huoltaja kieltää läheisverkoston kartoituksen. Sosiaalityöntekijän harkintaan näissä tilan- teissa jää, missä laajuudessa ja millä menettelytavoilla läheisverkostoa voidaan selvittää.

Tärkeää on kuulla myös lasta:

▪ xxxxxx perheen ulkopuolisiin aikuisiin hän luottaa

▪ ketkä henkilöt ovat osallistuneet lapsen arkeen ja huolenpitoon aiemmin

▪ ketkä ovat hänelle merkityksellisiä ja turvallisia aikuisia

▪ keitä hän haluaa asiansa selvittelyyn mukaan tai neuvotteluun tuekseen

▪ xxxxxx luona hän haluaisi asua.

Kartoituksiin on kehitetty erilaisia kuulluksi tulemista tukevia tapoja. Yksi tapa on järjestää neuvottelu läheisneuvonpitona, jolloin kartoitetaan läheisverkoston voimavaroja, haluk- kuutta ja edellytyksiä sekä tuen tarvetta. Läheisverkoston kartoittaminen mahdollistaa sen, että nämä tahot voivat osallistua lapsen tukemiseen myös mahdollisen sijoituksen aikana.

Xxxx mukaan perhehoito on ensisijainen sijaishuoltomuoto laitoshoitoon nähden. Säännös merkitsee sitä, että ennen sijoituspaikan valintaa on selvitettävä mahdollisuudet järjestää sijaishoito perhehoidossa tai muulla tavoin. Säännöksessä tarkoitettu muu tapa voi olla esimerkiksi sukulaisperhe. Lapsen asumista ja sijoituspaikkaa koskeva asia on ratkaistava aina lapsen edun mukaisella tavalla. Lapsen sijoittaminen perhehoitoon edellyttää laaja- alaista ja huolellista arviointia perhehoidon soveltuvuudesta lapselle sekä sopivista perhe- hoitajista. Sukulaisilta ja läheisiltä edellytetään samanlaisia valmiuksia kuin muilta sijais- vanhemmilta ja ennakkovalmennuksen pakollisuus koskee myös heitä. Joskus voi tulla tilanteita, joissa lapsi on jo sijoitettu sukulaisen/läheisen luokse ilman ennakkovalmennusta esim. kriisiytyneen tilanteen vuoksi. Näitä tilanteita varten on laissa säädetty, että ennak-

kovalmennus voidaan erityisistä syistä suorittaa loppuun vuoden kuluessa sijoituksen al- kamisesta.

Tilanteen monipuoliselle ja perusteelliselle selvittämiselle on annettava riittävästi aikaa. Sukulaisten väliset suhteet, elämäntilanteet tai – olosuhteet eivät aina ole sellaiset, että lapsi olisi tervetullut perheeseen tai sijoituksen voidaan arvioida olevan lapsen edun mu- kainen. Ongelmallisia ovat tilanteet, joissa sukulaisperheellä on oma lastensuojelu- tai toi- meentulotukiasiakkuus. Sijoitus isovanhemmille voi joskus hämärtää sukupolvien välistä rajaa. Isovanhempien kohdalla on arvioitava, mitkä ovat heidän realistiset mahdollisuuten- sa vastata esim. vaikeahoitoisen lapsen tarpeisiin ikänsä ja toimintakykynsä puolesta. Vanhempien yhteydenpidon välttämätönkin rajaaminen voi olla sukulaiselle tai läheiselle vaikeaa. Sukulaisten/läheisten ajatus mahdollisuudestaan sitoutua perhehoitoon voi olla sidoksissa sukulaisen omaan arvioon sijoituksen tarpeellisuudesta ja kestosta.

Läheisperheillä on mahdollisuus osallistua kaikille perhehoidosta kiinnostuneille tarkoitet- tuun PRIDE-ennakkovalmennusryhmään. Tuolloin lapsen asioista vastaava sosiaalityön- tekijä on mukana arviointityöskentelyssä tutustumalla perheen tekemiin kotitehtäviin, osal- listumalla perhekohtaisiin keskusteluihin ja loppuarviokeskusteluun. Työskentelyn aikana sosiaalityöntekijä saa monipuolisesti tietoa päätöksenteon ja mahdollisen jatkotyöskente- lyn pohjaksi.

Valmennusryhmien toteutusajankohta ei välttämättä vastaa selvityksen valmistumisaikaan liittyviin toiveisiin, sillä ryhmiä käynnistyy max. neljä kertaa vuodessa. Näissä tilanteissa ennakkovalmennus voidaan toteutetaan Pesäpuu ry:n laatiman ”Sukulaissijaisvanhem- muudesta kiinnostuneiden ennakkovalmennus ja arviointi” - työskentelymallin mukaisesti. Työskentely käsittää kartoitustapaamisen, viisi perhekohtaista tapaamista ja niiden jälkeen annettavat kotitehtävät, riittävän määrän kotikäyntejä sekä kirjallisen loppuarvion. Tapaa- miset ovat teemoitettu seuraavasti:

• Arki ja verkostot

• Elämäntapahtumat

• Kasvatus ja huolenpito

• Yhteistyö

• Yhteinen arviointi ja päätöksenteko.

Läheisverkostosijoituksen onnistumisen edellytykset:

• sijoitus on lapsen kannalta paras vaihtoehto

• lapsella ja läheisellä on olemassa kiintymyssuhde ja lapsi on viettänyt joitakin aikoja tai viikonloppuja hänen luonaan

• läheinen on ollut aidosti huolissaan lapsen tilanteesta

• läheinen on halukas ja kykenevä suojelemaan ja hoivaamaan lasta, vastaamaan lapsen tarpeisiin

• läheinen on valmis ottamaan vastaa tukea ja apua

• läheinen hyväksyy viranomaisyhteistyön ja on halukas yhteistyöhön lapsen xxx- xxxxxxx kanssa

Läheissijaisvanhemman rooli ja asema on erilainen verrattuna sijaisvanhempaan, joka ei ole sukulainen:

• lapsi läheisineen on tuttu, tunnesuhde lapseen/läheisiin on erilainen

• sukulaisilla voi olla niin suuri halukkuus läheisen auttamiseen, että realistisen sovel- tuvuusarvion tekeminen vaikeutuu

• sukulaisen roolin muutos sijaisvanhemmaksi on haastavaa

• sukulaissijaiskoti tuttu lapselle ja läheisille

• yhteydenpito biologisiin vanhempiin ja muuhun sukuun voi olla erityisen helppoa tai hankalaa

• lojaliteettiristiriidat voivat vaarantaa lapsen edun.

Läheisverkoston kartoittaminen on sellaista sosiaalitoimen myötävaikuttamista sijoituk- seen, jonka perusteella lasta hoitaville henkilöille ja hänelle määrätyille huoltajille muodos- tuu perhehoitajaan verrattava asema ja oikeus mm. Perhehoitolain mukaisiin korvauksiin. Sijoitusta ei siis tällaisen työskentelyn jälkeen ole tarkoitus toteuttaa yksityisenä sijoitukse- na. Riittävän tuen turvaaminen on lakimääräistä myös läheissijoituksissa.

4.2. PRIDE-ennakkovalmennus

Ennakkovalmennuksen järjestämisvastuu on perhehoitoa järjestävillä ja sijoittavilla tahoilla. Varsinais-Suomen sopimuskunnat ovat määritelleet järjestämisvastuun sijaishuoltoyksikön tehtäväksi. Sijaishuoltoyksiköllä on mahdollisuus järjestää perheiden kiinnostuksen mu- kaan neljä PRIDE-valmennusryhmää vuodessa: kaksi keväällä ja kaksi syksyllä.

PRIDE-valmennuksen tavoitteena on turvata sijaishuollon palveluita tarvitseville lapsille tasavertaiset mahdollisuudet päästä tehtävään ennakolta valmennettuihin perheisiin ja antaa sijaisvanhemmuutta harkitseville perheille riittävästi tietoa perhehoitotoiminnasta, jotta he voivat saamansa tiedon pohjalta tehdä päätöksen sijaisvanhemmaksi ryhtymises- tään. Valmennuksen tavoitteena on myös taata lapselle hyvä hoito ja huolenpito niin, että sijaisvanhemmilla on riittävästi tietoja ja taitoja vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja teh- dä yhteistyötä lapselle tärkeiden ihmisten kanssa. Ennakkotiedon antamisen lisäksi val- mennukseen on yhdistetty arviointi, jossa perheen kykyä ja halukkuutta sijaisvanhemmuu- teen arvioidaan perheiden ja kouluttajien yhteistyönä.

PRIDE-valmennus kestää noin 3-4 kuukautta sisältäen alkuhaastattelun lisäksi yhdeksän ryhmätapaamista (á 3h), vähintään kaksi perhekohtaista tapaamista sekä loppuarviokes- kustelun. Osallistujat saavat ryhmätapaamisten jälkeen kotitehtäviä käsiteltyyn aiheeseen liittyen sekä kehitystehtäviä perhetapaamisten yhteydessä tarpeiden mukaan. Valmennuk- sessa on keskeistä tiedon jakamisen lisäksi kokemuksellinen oppiminen. Erilaisten harjoi- tusten avulla eläydytään omiin, lapsen ja hänen vanhempiensa tilanteisiin ja tunteisiin sijoi- tuksen eri vaiheissa. Valmennusryhmää vetää tehtävään koulutettu kouluttajapari, joista toinen on kokenut lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja toinen on kokenut sijais- tai adop- tiovanhempi.

PRIDE-valmennukseen voivat osallistua perheet, joilla on kiinnostusta perhehoitajuuteen. Perhehoitolain mukaan erityisestä syystä ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sijoituksen alkamisesta. Ryhmämuotoiseen valmennukseen otetaan maksimis- saan 8-9 perhettä. Perhehoitoperheeksi ryhtyminen on koko perheen asia, mistä johtuen molempien puolisoiden osallistumista edellytetään. Perhehoidosta ja sen mahdollisista vaikutuksista perheeseen tulee keskustella kaikkien perheenjäsenten kesken ja kaikkien tulee hyväksyä perhehoidon aloittaminen.

PRIDE-valmennuksen yhdeksän ryhmätapaamisen teemat ja sisällöt ovat seuraavat:

1. Lapsen oikeus perheeseen - perheen oikeus valmennukseen

Osallistujien ja kouluttajien tutustuminen toisiinsa. Mitä on PRIDE-valmennus?

PRIDE-valmennuksen yhteys lastensuojeluun. Mitä ovat perhehoito ja adoptio? Mitä valmiuksia sijais- ja adoptiovanhemmilta edellytetään?

2. Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen - perheen oikeus tiimiin

Pysyvyyden ja jatkuvuuden merkitys lapselle. Yhteistyön ja tiimityön merkitys.

Mitä on sijaissisaruus?

3. Lapselle lupa kiintyä Kiintymyksen syntyminen ja merkitys. Lapsen kehitys.

Lapsen myönteisen itsetunnon ja identiteetin merkitys.

4. Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä

Xxxxxxxxx menetyksiä sijoitetut ja adoptoidut lapset ovat kokeneet? Xxxxxxxxx tunteita ja reaktioita menetyksen kokemukseen liittyy?

Lapsen tukeminen menetysten suremisessa.

5. Lapsen oikeus perhesuhteisiin

Xxxxxx perhesuhteiden ja niiden tukemisen merkitys lapselle. Elinikäisten ihmissuhteiden merkityksen ymmärtäminen lapsen elämässä.

6. Lapsen oikeus hoivaan, huolenpitoon ja turvallisiin rajoihin Hoivaan, huolenpitoon ja turvallisten rajojen asettamiseen liittyvät haasteet. Lapsen myönteisen itsetunnon, kehityksen ja kasvun tukeminen.

7. Tietoa ja kokemuksia perhehoidosta ja adoptiosta

Tapaaminen, jossa on perhehoidon ja adoption asiantuntijoista koottu paneeli. Osallistujilla on mahdollisuus kutsua tapaamiseen myös sukulaisiaan, naapureitaan ja muuta verkostoaan kuulemaan ja kysymään perhehoidosta ja adoptiosta.

8. Muutokseen valmistautuminen

Perhe ja lapsi muutoksessa. Kun perheestä tulee sijais- tai adoptioperhe. Lapsen ja perheen tukeminen muutoksessa.

Valmennuksen päättäminen. Yhteiseen arviointiin ja päätöksen tekemiseen valmistautu- minen.

9. Perhehoidon tietopaketti

Perhehoidon tukimuodot. Toimeksiantosopimuksen sisältö ja tekeminen. Perhehoitajan verotus ja sosiaaliturva. Perhehoitajuuden ja kodin ulkopuolisen työelämän yhteensovitta- minen. Vakuutukset.

Valmennuksen jälkeen toimintaan halukkaat ja siihen hyväksytyt perheet kootaan ns. ”si- jaisperhepankkiin", jota kautta hyväksytyt perheet ovat sijaishuoltoyksikön sopimuskuntien käytössä keskitetysti.

4.3. Perhehoitajan valmiudet

Onnistunut perhehoitosijoitus edellyttää perhehoitajilta monia tietoja, taitoja ja ominaisuuk- sia, joita kutsutaan valmiuksiksi. Lapsen ja nuoren perhehoitajalla tulee olla valmius:

• Suojella ja hoivata lasta

• Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä

• Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden läheisten ihmissuhteiden jatkuminen

• Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan

• Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa.

4.4. Rikostaustan selvittäminen

Perhehoitajat kuuluvat ryhmään, jota velvoitetaan selvittämään lasten kanssa työskentele- vien rikostausta. (Xxxx lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Ennen perhehoidon toimeksiantosopimuksen tekemistä kunta pyytää perhehoi- tajalta nähtäväksi rikosrekisteriotteen, joka ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi eikä sii- nä saa olla merkintöjä esim. lapsiin kohdistuvista tai pahoinpitelyrikoksista. Rikosrekiste- riote palautetaan sen esittäneelle perhehoitajalle välittömästi eikä sitä saa kopioida tai ot- taa sosiaalitoimen säilytettäväksi.

4.5. Ehdottomat esteet perhehoitoon ryhtymiselle

Ehdottomat esteet perhehoitoon ryhtymiselle ovat esim.

• rikosrekisterimerkinnät liittyen erityisesti lapsiin kohdistuviin ja pahoinpitelyrikoksiin

• perheessä hyväksytään ja käytetään fyysisiä rangaistusmenetelmiä

• perheessä käynnissä oleva aktiivinen tai toistuva lastensuojeluasiakkuus (esim. las- tensuojelutarpeen selvitys, avohuollon asiakkuus, oma lapsi huostassa)

• perheellä on aktiivinen tai toistuva toimeentulotukiasiakkuus

• fyysiset pitkäaikaissairaudet, joiden ennustetaan aiheuttavan toimintakyvyn laskua

• mielenterveyden häiriöt ja sairaudet, jotka vaikeuttavat perhehoitotyötä

• päihdeongelma

• akuutti kriisi perheessä tai elämäntilanteessa (esim. akuutti huoltajuuskiista)

• arjenhallinnan vaikeudet perheessä

• puoliso tai joku muu perheenjäsen vastustaa ennakkovalmennukseen tuloa tai sijoi- tusta

• asuinkunnan arvio perheen sopimattomuudesta perhehoitajuuteen

• hylkäävä arvio ennakkovalmennuksesta.

5. Perhekoti

Perhekodilla tarkoitetaan Perhehoitolain mukaisen toimeksiantosopimuksen tehneen per- hehoitajan yksityiskotia, jossa sekä lapsi että perhehoitajat asuvat. Perhehoidossa käytet- tävien tilojen tulee olla rakenteeltaan, tiloiltaan, varustetasoltaan, terveydellisiltä ja muita olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopivat ja turvalliset. Perhekodin sijainnin on si- joitettavan tarvitsemien palvelujen ja läheisten yhteydenpidon kannalta oltava hyvä.

Jokaisella sijaishuoltoon tulevalla lapsella tulee olla mahdollisuus yksityisyyteen ja omaan rauhaan. Perhekodin soveltuvuudessa huomioidaan myös perheen keskinäiset ihmissuh- teet ja kodin ilmapiiri. Perhekodin sopivuutta harkittaessa on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet lapsen sijoituksen ja voiko lapsi saada on perhekodissa tasa- arvoisen aseman suhteessa muihin jäseniin. Soveltuvuutta arvioitaessa huomioidaan myös perhehoitajan mahdollisuudet huomioida ja vastata sijoitettavan lapsen tarpeisiin. Lapsella on oikeus saada hyvää kohtelua ja laadukasta perhehoitoa.

5.1. Perhekodin koko

Perhehoidossa saa hoitaa samanaikaisesti enintään neljää henkilöä mukaan lukien perhe- hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt. Poikkeuksena em. ovat tilanteet, jolloin hoitoa annetaan sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Perhekodissa saadaan hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista aina- kin toisella on Perhehoitolain 6§:n 1 momentissa (koulutuksen, kokemuksen tai henkilö- kohtaisten ominaisuuksien perusteella sopiva) ja toisella 3 momentissa säädetty kelpoi- suus (tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä).

Perhehoitajalla ei ole subjektiivista oikeutta tiettyyn sijoitukseen tai tiettyyn määrään sijoi- tuksia. Hoidettavien määrä on suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tar- vitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen. Toiminnan on oltava so- vitettua asiakkaan tarpeisiin (esim. ikäihmisten lyhytaikaiset perhehoitojaksot verrattuna pitkäaikaiseen lastensuojelun sijaishuoltoon).

Ennen Perhehoitolain (263/2015) voimaantuloa 1.4.2015 tehtyyn sopimukseen perustuva perhehoito voi hoidettavien määrän osalta jatkua niin pitkään kuin hoidettavan hoidon tar- ve sitä edellyttää.

5.2. Perhehoidon valvonta

Sijoittavan kunnan tehtävänä on luoda ja mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta olen- naiset asiat ja valvoa niiden käytännön toteutumista. Onnistunut perhehoito perustuu avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteistyöhön, jossa sekä sijoittajan että perhehoitajan asian- tuntemus huomioidaan asiakassuunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä. Yhteistyön sujumisen kannalta riittävä yhteydenpito sijoittajan ja perhehoitajan välillä on välttämättömyys..

Lapsen sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että lapsen sijoitus perhehoitoon toteu- tuu lapsen edun mukaisesti ja lapsen sijaishuollon aikaisia oikeuksia toteuttaen. Sijoittavan kunnan on myös huolehdittava, että lapsi saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet, jotka

sijoituskunnan (perhehoitajien asuinpaikkakunnan) on järjestettävä. Sijoittava kunta toteut- taa valvontatehtävää yhteistyössä sijoituskunnan ja aluehallintoviraston kanssa.

Valvonnan keinona ovat säännöllinen yhteydenpito perhehoitajaan ja sosiaalityöntekijän käynnit perhekodissa. Käynneillä on mahdollisuus seurata perhehoidon toimintaedellytyk- siä sekä lasten hoidon ja kasvatuksen periaatteita. Sosiaalityöntekijän tulee tavata lasta ja keskustella sijoitetun lapsen kanssa kahden kesken, jotta lapsi voi kertoa luottamukselli- sesti omasta tilanteestaan ja kokemuksistaan. Lapsen kokemus hoidosta ja huolenpidosta on tärkeä sijaishuollon laatua arvioitaessa.

Jos lapsi sijoitetaan pois kotipaikkakunnaltaan, sijoittajakunnan tulee ilmoittaa sijoituskun- nan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle lapsen sijoituksesta sekä sen päättymises- tä. Tällä turvataan sijoitetun lapsen palvelujen ja tukitoimien järjestäminen sekä sijaishuol- topaikan valvonta. Sijoituskunnan on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. (LsL 78§).

Jos lapsen sijoittanut kunta tai sijoituskunta havaitsee perhehoitajan toiminnassa sellaisia epäkohtia tai puutteita, jotka voivat vaikuttaa lasten hoitoon tai huolenpitoon, on em. taho- jen ilmoitettava asiasta välittömästi toinen toisilleen sekä muille samaan perhekotiin sijoit- taneille kunnille. (LsL 79§). Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on syytä keskustella heti yhdessä sekä lapsen että perhehoitajien kanssa. Näin ollen perhehoitajilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpi- teisiin tilanteen korjaamiseksi yhdessä sovittavalla tavalla. Kokonaistilanteen selvittämi- seksi on syytä myös kartoittaa vanhempien sekä muiden viranomaisten näkemyksiä tilan- teesta. Asioiden välitön ja avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuksen säilymiselle ja nopealle tilanteeseen puuttumiselle.

Sijoittaja- ja sijoituskunta voivat tarkastaa perhehoitopaikan toiminnan ja tilat ennalta il- moittamatta, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy. Perusteltuja syitä ovat mm. lapsen/nuoren pyyntö tehdä tarkastuskäynti tai kunnalle tullut ilmoitus, jossa perhekodissa epäillään olevan epäkohtia. Valvontamenetelmät valitaan tapaus- ja tilannekohtaisesti. Tarkastustilanteessa työntekijä on päästettävä kaikkiin perhehoitopaikan tiloihin ja tarkas- tuksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Työntekijällä on oikeus ottaa valokuvia tarkastuksen aikana.

Jos perhehoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, sijoittajakunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus ohjauksen avulla. Jos puutetta ei ole korjattu asetetussa määrä- ajassa, on sijoittajakunnan huolehdittava lapsen hoidon järjestämisestä hänen etunsa ja tarpeidensa mukaisella tavalla. Ellei puutetta korjata tai voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi.

5.2.1. Yksityinen sijoitus

Lastensuojelulain 81§:n mukaisella yksityisellä sijoituksella tarkoitetaan sijoitusta, jonka toteutumiseen sosiaalitoimi ei ole vaikuttanut. Kysymys on huoltajan päätösvaltaan kuulu- vasta asiasta. Kun lapsi sijoitetaan yksityiskotiin ilman, että hänet on huostaanotettu, on asiasta heti ilmoitettava sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Ilmoituksen on velvolli- nen tekemään lapsen huoltaja sekä henkilö, jonka hoitoon lapsi on sijoitettu. Ilmoituksen saatuaan lastensuojelun työntekijöiden on selvitettävä, sopiiko yksityiskoti olosuhteiltaan lapsen hoitoon ja kasvatukseen, kykeneekö lapsen luokseen ottanut henkilö huolehtimaan

lapsesta ja onko sijoitus lapsen xxxx xxxxxxxx. Sosiaalitoimen on myös selvitettävä lap- sen hoitoonsa ottaneelle henkilölle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa. Sijoituksen hy- väksymisestä on tehtävä päätös, jonka tekeminen edellyttää aina kotikäyntiä sekä lapsen ja hänen huoltajansa tapaamista. Asianosaisia asiassa ovat 15 vuotta täyttänyt lapsi, lap- sen huoltaja ja henkilö, jonka luokse lasta ollaan yksityisesti sijoittamassa. Kunta on vel- vollinen pitämään rekisteriä yksityisesti sijoitetuista lapsista. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on myös seurattava, onko sijoituksen jatkumiselle edellytyksiä ja mitkä tukitoi- met ovat tarpeen lapsen edun toteutumiseksi.

Yksityisissä sijoituksissa on huomioitava, että

• lapsen huoltaja hyväksyy sijoituksen ja valitsee sijoituspaikan

• lapsen huoltaja vastaa edelleen lapsen elatuksesta

• lapsilisät ja mahdolliset lapselle kuuluvat eläkkeet siirretään lapsen hoidosta vas- taavalle henkilölle

• lapsen hoidosta vastaavalle henkilölle esitellään normaalit sosiaali- ja terveyspalve- lut sekä tarvittaessa tuetaan perhettä avohuollon tukitoimin.

Jos yksityiskoti tai siinä annettu hoito ja kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteelli- seksi, on sosiaalitoimen yritettävä saada aikaan korjaus tilanteessa. Jollei muutosta ta- pahdu, lapsen pitäminen yksityiskodissa voidaan kieltää. Kiellosta on tehtävä valituskel- poinen päätös. Sosiaalitoimen on myös huolehdittava siitä, että lapsen hoito ja kasvatus järjestetään tämän jälkeen lapsen edun ja tarpeen mukaan. Lapsi on tarvittaessa otettava huostaan ja sijoitettava sijaishuoltoon.

6. Lapsen sijoitus perhehoitoon

Jokaisella sijoitetulla lapsella on oikeus laadukkaaseen, hänen yksilölliset tarpeensa huo- mioon ottavaan perhehoitoon. Lastensuojeluasiakkuus on tärkeää nähdä jatkumona, jossa eri vaiheet tukevat toinen toisiaan. Laadukkaan sijoitusprosessin päämääränä on mahdol- lisimman kattavalla tiedonkeruulla, suunnitelmallisuudella ja moniammatillisella arvioinnilla mahdollistaa lapsen tarpeiden ja tarvittavan palvelun kohtaaminen ja luoda suotuisa alku hyvälle hoitosuhteelle ja laadukkaalle työlle, jossa lapsi ja hänen läheisensä huomioidaan.

Riittävä sosiaalityön tuki kaikissa lastensuojelun vaiheissa on olennaista. Erityisen tärkeää tuki on lastensuojeluketjun kriittisissä pisteissä eli siirtymävaiheissa avohuollosta sijais- huoltoon ja sijaishuollosta jälkihuoltoon. Puutteellinen suunnittelu ja työskentely edellises- sä vaiheessa näkyvät ylimääräisinä haasteina seuraavassa vaiheessa. Muutosvaiheiden työskentelyllä on suora sisältövaikutus sijoitetun lapsen ja nuoren ainutkertaiseen elä- mään. Tavoitteena on luoda lapsen kasvulle ja kehitykselle mahdollisimman myönteiset olosuhteet ja vielä siten, että arvio tarpeita vastaavasta sijoituspaikasta onnistuu heti.

6.1. Sijoitus avohuollon tukitoimena

Avohuollon tukitoimiin on ryhdyttävä, kun lastensuojelun tarve on todettu. Tukitoimien tar- koituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa lapsen

hoidosta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Tukitoimien on oltava suunnitelmallisia ja vastattava lapsen ja perheen yksilöllisiin, tilannekohtaisiin tarpeisiin.

Avohuollon tukitoimena tapahtuva sijoitus on rajattu, tuen tarvetta arvioiva tai kuntouttava jakso. Se on suunnitelmallinen tukitoimi, joka järjestetään asiakassuunnitelmassa tarkoite- tulla tavalla. Avohuollon sijoituksen tulisi tapahtua ensisijaisesti siten, että lapsi sijoitetaan yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa. Koko perheen sijoitus voi tapahtua laitoksessa tai sitä voidaan järjestää perhehoidossa. Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti myös yksin avohuollon tuki- toimena perhehoitoon maksimissaan kolmeksi kuukaudeksi, mikäli sijoitus on tarpeen:

1. lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi

2. lapsen kuntouttamiseksi; tai

3. lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Sijoitukseen vaaditaan lapsen huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus. Jos huoltaja vaatii avohuollon sijoituksen lakkauttamista eikä huostaanoton edellytyksiä ole, on avohuollon sijoitus lakkautettava heti. Avohuollon tukitoimena tapahtuvan sijoituksen aika- na ei voida rajoittaa lapsen ja hänen huoltajansa välistä yhteydenpitoa eikä käyttää Las- tensuojelulain 11 luvun mukaisia rajoitustoimenpiteitä. Mikäli 12 vuotta täyttänyt lapsi itse vaatii avohuollon sijoitusta, mutta hänen huoltajansa vastustaa sitä, on arvioitava edelly- tykset edunvalvojan määräämiseksi. Samalla on arvioitava myös huostaanoton edellytys- ten täyttymistä. Ensisijaisesti tulisi kuitenkin pyrkiä ratkaisemaan lapsen ja hänen huolta- jansa välinen mahdollinen ristiriita sosiaalityön keinoin.

Avohuollon tukitoimena järjestettävän sijoituksen lähtökohtana on lapsen ja perheen kun- toutuminen, ei pitempiaikainen sijoitus kodin ulkopuolelle. Jos lapsen kodin ulkopuolisen sijoituksen tarve jatkuu yli kolme kuukautta, on selvitettävä sijoituksen jatkamisen edelly- tykset ja sen vaihtoehdot, kuten mahdollinen sijaishuollon tarve. Jos avohuollon sijoitusta jatketaan, tilanne tulee arvioida kolmen kuukauden välein. Arvioinnin yhteydessä on selvi- tettävä myös mahdollinen huostaanoton tarve. Lasta ei saa sijoittaa toistuvasti avohuollon tukitoimena ellei lapsen etu välttämättä vaadi uutta lyhytaikaista sijoitusta. Lapselle tulee turvata ihmissuhteiden pysyvyys, eikä häntä tule siirrellä epätarkoituksenmukaisesti kodin ja sijoituspaikan välillä.

Jos lapsi Lastensuojelulain 40 §:ssä mainituista syistä tarvitsee kiireellisesti apua, voidaan avohuollon tukitoimia järjestää kiireellisesti edellyttäen, että tukitoimet ovat lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia ja riittäviä (LsL 37 b §).

Avohuollon sijoitus on 1.4.2015 lukien mahdollista myös silloin, kun huostaanoton edelly- tykset täyttyvät. On siten mahdollista, että lapselle voidaan järjestää kiireellinen avohuollon sijoitus kiireellisen sijoituksen sijasta.

Avohuollon järjestämisestä vastaa lapsen kotikunta. Kun lapsi on sijoitettuna avohuollon tukitoimena toisen kunnan alueelle, sijoittajakunta ja sijoituskunta vastaavat yhteistyössä avohuollon järjestämisestä, mutta kustannusvastuu kuuluu sijoittajakunnalle.

6.2. Kiireellinen sijoitus

Jos lapsi on Lastensuojelulain 40§:ssä mainituista syistä välittömässä vaarassa tai muu- toin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, hänet voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon. Kiireellinen sijoitus voi kestää korkeintaan 30 päivää ja jatkua toiset 30 päi- vää kun LsL:n 38§:ssä mainitut säädökset täyttyvät.

6.3. Huostaanotto ja sijaishuolto

Jos kodin ulkopuolista sijoitusta harkittaessa on todennäköistä lapsen ja perheen olosuh- teet huomioonottaen, että lapsi ei voi pitkähköön aikaan (esim. puoleen vuoteen) palata kotiinsa, tulee selvittää täyttyvätkö tilanteessa huostaanoton edellytykset ja järjestää tarvit- taessa lapselle sijaishuolto. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, on se jär- jestettävä viivytyksettä. Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Sijoituksesta päätettäessä on määriteltävä sijoituksen tavoitteet ja arvioitu kesto. Tämä tulisi tehdä ensisijaisesti asia- kassuunnitelmassa, jossa määritellään yhdessä asiakkaiden kanssa em. asioiden lisäksi ajankohta, jolloin sijoituksen tavoitteiden toteutumista arvioidaan.

Huostaanottoon ja sijaishuoltoon turvaudutaan vain, jos kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä. Lisäksi huos- taanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole olleet mahdollisia, sopivia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. On myös arvioitava, että sijaishuolto on lapsen edun mukaista. Huostaanoton edellytykset on arvioi- tava sekä lapsen että vanhempien kannalta. Lapsen kannalta on varmistuttava siitä, että huostaanotto on se vaihtoehto, joka parhaiten turvaa lapsen kehityksen. Sijaishuoltoa jär- jestettäessä ei voida tyytyä lapsen ”säilyttävään” hoitoon. Sen on oltava lapsen nykytilan- teeseen nähden parempi vaihtoehto ja vastattava lapsen edun mukaisella tavalla hänen yksilölliseen hoidon ja huollon tarpeeseensa. Vanhempien kannalta tulee varmistua siitä, että kaikki mahdollinen on tehty perheen tukemiseksi. Arvioinnin tulee olla lapsilähtöistä ja tapahtua lapsen näkökulmasta. Laadultaan hyvässä huostaanotossa sekä lapsen että vanhempien toivomukset, mielipiteet ja kulttuuritausta on otettu huomioon.

Lapsen edun toteuttaminen lastensuojelutyössä tarkoittaa, että lapselle turvataan yksilöllis- ten tarpeiden ja odotusten mukainen kohtelu ja kehittymisen mahdollisuus. Jokainen lasta koskeva päätös tai ratkaisu on tehtävä niin, että se on perusteltu lapsen näkökulmasta. Lapsen edun arvioinnissa on aina kyse kokonaisharkinnasta, joka liittyy lapsen yksilölli- seen tilanteeseen ja erityistarpeisiin. Eri-ikäisten lasten elämäntilanteessa arvioidaan osin samoja, osin ikäkausittain eroavia tekijöitä. Xxxxxx etua määriteltäessä on otettava huo- mioon lapsen ikä ja kehitystaso sekä perheen kokonaistilanne. Perheissä on erilaisia käy- täntöjä mm. lapsen kasvattamisessa ja siksi on tärkeää keskustella kaikkien perheen- jäsenten kanssa. Lapsen mielipidettä ja tuntemuksia voidaan selvittää keskustelun lisäksi

myös havainnoimalla ja tutkimalla sekä kuulemalla ja keräämällä tietoa esimerkiksi lapsen läheisiltä ihmisiltä, koulusta ja päiväkodista.

Lastensuojelutyön lähtökohtana ovat lapsen tarpeet, jotka on otettava huomioon myös ai- kuisille suunnatuissa palveluissa. Jos lapsen ja vanhemman edut ovat keskenään ristirii- dassa, on asia ratkaistava lapsen edun hyväksi. Viranomaisilla, vanhemmilla ja lapsella itsellä saattaa olla hyvinkin erilaiset mielipiteet siitä, mikä on parasta lapselle. Viranomais- työssä joudutaan pohtimaan, onko huostaanotto käytettävistä vaihtoehdoista paras tai on- ko se tarjolla olevista epätyydyttävistä vaihtoehdoista kaikkein vähiten huono.

Huostaanottopäätöstä tehtäessä on arvioitava, voidaanko sijaishuollossa paremmin turva- ta lapselle tasapainoinen kehitys, hyvinvointi ja läheiset sekä jatkuvat ihmissuhteet. On punnittava, mikä vaihtoehto parhaiten toteuttaa lapselle:

• mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukai- sen valvonnan ja huolenpidon

• taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen

• turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden

• itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen

• mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa oloissaan sekä

• kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.

Huostaanottopäätöksessä on kyettävä kuvaamaan, millä tavalla sijaishuolto tarjoaa pa- remman vaihtoehdon lapsen hoidollisiin ja kasvatuksellisiin tarpeisiin kuin kotiin jääminen. Sijaishuollon tavoitteena on antaa lapselle turvallinen koti, yksilöllinen huolenpito ja hoito sekä mahdollisuus pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin ja yhteydenpitoon biologisten vanhempien kanssa.

Huostaanottoa valmistelevalla sosiaalityöntekijällä tulee olla säännöllinen työnohjaus ja mahdollisuus konsultaatioon sekä työskentelyyn työparin kanssa. Työntekijällä on oltava mahdollisuus saada tarvittaessa lausuntoja lastensuojelun asiantuntijaryhmältä sekä tukea tiimiltä tai työryhmältä, jossa on oman alan kokemukseen perustuvaa osaamista huos- taanotoista. Myös esimiehen tuki on tärkeä. Kunnan on huolehdittava, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, tervey- denhuollon, oikeudellista sekä muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta.

6.4. Sijoituspaikan valinta

Perhehoito on laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto (LsL 50§). Sijaishuol- to voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lasta sijoitettaessa olisi ensin kokeiltava perhehoitoa. Lapsen edun mukaista on pääs- tä heti hänen tarpeisiinsa vastaavaan sijaishuoltopaikkaan. Mikäli arvioidaan, ettei perhe- hoito tukitoimienkaan avulla tai niistä huolimatta turvaisi lapsen edun mukaista sijaishuol- toa, toteutetaan sijaishuolto laitoshoitona. Rajoitustoimenpiteitä tarvitsevaa lasta ei ole syytä sijoittaa perhehoitoon, jossa toimenpiteiden käyttö ei lain mukaan ole sallittua. Sijoi- tuksen alussa voi olla tärkeää kerätä lisätietoa lapsen tarpeista ja huostaanoton perustei- siin vaikuttaneista syistä, jolloin laitoshoito voi olla toimivampi ratkaisu.

Lapsen siirtyminen perheeseen tulee aina valmistella ja toteuttaa suunnitelmallisesti ja huolellisesti, jollei kyseessä ole akuutti kriisitilanne. Sijoituspäätöstä tehtäessä kuullaan sijoitettavaa lasta sekä hänen vanhempiaan ja läheisiään. Tavoitteena on löytää perhekoti, jolla on parhaat mahdolliset valmiudet vastata sijoitettavan tarpeisiin. Sosiaalityöntekijä kartoittaa lapsen ja hänen perheensä kanssa heidän tarpeitaan ja ottaa yhteyttä sijaishuol- toyksikköön sopivan sijoituspaikan löytymiseksi lapselle. Arvioinnin tavoitteena on selvit- tää, mitkä perhekodit pystyvät vastaamaan lapsen tarpeisiin. Perhe-ehdokkaiden tulee saada kaikki tarvittavat taustatiedot, jotka vaikuttavat lapsen hoitoon ja kuntoutumisen edellytyksiin, voidakseen itsenäisesti ja yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa arvioida val- miuksiaan vastata lapsen tarpeisiin. Tiedot annetaan tässä vaiheessa perheelle ilman tarkkoja henkilötietoja. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valitsee lapselle perhe- kotipaikan sijaishuoltoyksikön antamien tietojen ja sopiviksi arvioitujen vaihtoehtojen poh- jalta.

Sijoituspaikan valinta perustuu aina lapsen etuun. Xxxxxx etua arvioitaessa on kiinnitettä- vä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle:

• tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet;

• mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukai- sen valvonnan ja huolenpidon;

• taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen;

• turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;

• itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen;

• mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä

• kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.

Sijoituspaikkaa valittaessa on huomioitava ja arvioitava:

• Minkä ikäinen lapsi on kyseessä ja kuinka pitkään hän on ollut lastensuojelun toi- menpiteiden piirissä?

• Mitkä tekijät ja tarpeet ovat sijoittamisen taustalla ja miten ne vaikuttavat sijaishuol- toon?

• Mitkä ovat lapsen läheisverkoston mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai olla lapsen tukena?

• Mikä on mahdollisesti lapsen vaurioitumisen taso ja sen vaatima terapia tms. kun- toutusmuodot?

• Missä lasta on hoidettu ja tullaan hoitamaan? Onko sijaishuoltopaikalla edellytyksiä jatkaa hoitosuhdetta? Mitkä ovat hoidon jatkuvuuden edellytykset? Voiko sijaishuol- topaikka vastata muihin kuntoutustarpeisiin?

• Onko lapsen biologisilla vanhemmilla edellytyksiä, halua ja kykyä toimia yhteistyös- sä sijaishuoltopaikan kanssa? Voidaanko valinta tehdä yhteistyössä perheen kans- sa?

• Lapsen ja biologisen perheen yhteydenpito ja miten etäisyydet mahdollistavat sen? Kyetäänkö turvaamaan sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden jatku- vuus? Sijoitetaanko sisarukset samaan paikkaan?

• Pystyykö sijoituspaikka vastaamaan lapsen kielelliseen, kulttuuriseen ja uskonnolli- seen taustaan?

• Onko lapsen terveydentila tutkittu, jotta hänen tarvitsemansa hoito ja huolenpito voidaan turvata sijaishuollon aikana?

• Onko suunnitelmissa nopea kotiuttaminen? Miten pitkästä sijoittamisesta on kyse tässä vaiheessa; onko edellytyksiä tavoitella kotiuttamista lähiaikoina? Miten huo- mioidaan perheen jälleenyhdistäminen?

• Onko sijoituspaikassa muita lapsia? Millä problematiikalla muut lapset ovat?

• Minkälainen koulutus sijoituspaikan vanhemmilla on? Mikä on koulutuksen ja koke- muksen suhde sijoitettavan lapsen hoidollisiin ja kasvatuksellisiin tarpeisiin?

• Miten hyvin laatukriteerit täyttyvät sijoituspaikassa?

• Miten hyvin sijoituspaikka pystyy vastaamaan tämän lapsen tarpeeseen?

• Mikä on lapsen oma toive ja sen suhde sijoituspaikan tarjoamiin mahdollisuuksiin; liittyen mm. lapsen harrastuksiin, kiinnostuksen kohteisiin jne.?

• Miten sijoittaja voi tukea tätä sijoitusta? Miten sijaishuoltopaikkaan järjestetään riit- tävät lapsen edun mukaiset tukitoimet?

• Mitä enemmän ammatillisuutta lapsen hoito vaatii, sitä todennäköisempää on että sijaishuoltopaikaksi tarvitaan ammatillinen perhekoti, lastensuojelulaitos, koulukoti tmv.

• Mitä enemmän kodinomaisuutta lapsen hoito ja kuntoutuminen vaatii, sitä todennä- köisempää on, että oikea sijaishuollon muoto on perhehoito

6.4.1. Lapsen tarpeiden huomiointi sijoituspaikan valinnassa

Sijoituspaikkaa valittaessa lähtökohtana pidetään lapsen tarpeita ja sen kartoittamista, mi- kä muoto parhaiten vastaa lapsen tarpeeseen. Sijaishuoltomuotoa valittaessa tulee miet- tiä, onko lapsella jo olemassa merkittävä kiintymyssuhde vai tarvitseeko lapsi sijaishuollol- ta pysyvän ja korjaavan ihmissuhteen. Toisaalta jos lapsella on läheisiä ja tärkeitä ihmisiä, painottuuko hänen hoitamisessaan tarve erityistä ammattitaitoa vaativiin toimiin. Mahdollis- ta on myös, että lapsi tarvitsee sijoituspaikan, joka pystyy vastaamaan näihin molempiin tarpeisiin.

Sijoituspaikkaa valittaessa on otettava huomioon se, mitkä ovat avohuollon tukitoimien tai huostaanoton taustalla olevat ja lastensuojelutarpeesta johtuvat lapsen fyysiset, psyykki- set, emotionaaliset ja sosiaaliset tuen tarpeet. Valinnassa tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso, mahdolliset erityiset hoidon ja tuen tarpeet, koulunkäyntiin liittyvät erityis- tarpeet ja harrastukset. Vaihtoehtoja arvioitaessa huomioidaan sijaisvanhempien työ- ja perhehoitokokemus ja koulutus sekä muiden sijoitettujen lasten määrä, ikäjakauma ja hoi- dolliset erityispiirteet. Pienille lapsille ensisijaiseksi sijoituspaikaksi suositellaan sijaisper- hettä. Myös isompien lasten kohdalla perhehoidon mahdollisuus selvitetään aina.

Perhehoitoa käytettäessä on huolehdittava siitä, etteivät sijoitettavat lapset ole sijoitusvai- heessa liian vaurioituneita tullakseen hoidetuksi sijaisperheessä. Jos lapset ovat ehtineet elää vaurioittavissa olosuhteissa liian kauan, ovat sijaisperheet vaarassa uupua voimak- kaasti oirehtivien lasten kanssa. Perhehoidon näkökulmasta suurimpina haasteina ovat yhä myöhemmin sijoitettavat lapset ja vaikeasti oireilevat nuoret. On tärkeä huomioida, että perhehoidossa ei voida käyttää lastensuojelulain mukaisia rajoittamistoimenpiteitä.

6.4.2. Sijoituksen tarkoitus ja tavoitteet

Sijoituspaikkaa valittaessa on arvioitava sitä, mitä lapsi tarvitsee lastensuojelupalveluilta ja millainen toiminta ja paikka parhaiten vastaavat tähän tarpeeseen. Sijoittavan työntekijän on kerrottava sijaisvanhemmille avoimesti ja kattavasti avo- ja sijaishuollon tarkoituksesta, sijoitettavan lapsen ja perheen tilanteesta sekä mahdollisista sijoitukseen vaikuttavista

asioista ja ongelmista, sillä perhehoitajan on pystyttävä vastaamaan omalta osaltaan näi- hin ongelmiin sekä lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeisiin. Tietojen avoin ja perusteelli- nen käsittely edistää kaikkien tahojen sitoutumista sijoitukseen ja toisaalta vähentää vir- heellisten tulkintojen sekä epäonnistuneiden sijoitusten tapahtumista.

Sijoituksen tarkoitus määrittää sijoituksen arvioitua kestoa. Keston arvioinnin suhteen tulee olla varovainen ja muistaa se, että tilanteet ja tarpeet saattavat muuttua sijoituksen aikana. Huostaanotettujen lasten sijoitukset eivät voi olla määräaikaisia eivätkä pysyviä vaan sijoi- tus on aina voimassa toistaiseksi. Joitakin arvioita sijaishuollon kestosta on silti mahdollis- ta tehdä, jos se on kokonaistilanteen kannalta järkevää.

6.4.3. Yhteydenpito läheisiin ihmisiin

Perhehoidossa olevalle lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatku- vat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus sijoituksen aikana tavata vanhempiaan ja muita hänelle läheisiä ihmisiä sekä pitää heihin yhteyttä. Perhekotia valittaessa on huomi- oitava sijoituspaikan sijainti lapselle tärkeiden henkilöiden yhteydenpidon kannalta. Sijoit- tavan kunnan on tuettava yhteydenpitoa esim. osallistumalla matkakustannuksiin, järjes- tämällä majoituspalveluita ja tarjoamalla muuta tarvittavaa käytännön apua yhteydenpidon turvaamiseksi. Sisarukset tulee pääsääntöisesti sijoittaa samaan sijoituspaikkaan.

Olennaista on selvittää lapsen oma kokemus siitä, ketkä ovat hänelle läheisiä ihmisiä. Lä- heisverkoston kanssa työskentely mahdollistaa heidän osallistumisensa lapsen tukemi- seen myös sijoituksen aikana. Näin voidaan edistää lapsen yhteyden säilymistä hänelle läheisiin ihmisiin/biologiseen sukuun ja sitä kautta voidaan vahvistaa lapsen jatkuvuuden tunnetta.

Perhehoitoa saattaa kuormittaa yhteistyötilanteissa haastavat biologiset vanhemmat. Sijoittavan kunnan sosiaalityöntekijän on erityisesti huolehdittava siitä, että edellytykset rakentavalle yhteistyölle biologisen perheen ja sijaisvanhempien välillä luodaan. Tämä on edellytyksenä sijoituksen onnistumiselle ja sille, että lapsi saa luvan kiinnittyä sijaisperhee- seen. Hyvä yhteistyö tukee kaikkien osapuolten kuntoutumista ja hyvinvointia.

6.4.4. Lapsen mielipide ja toiveet sekä kielellisen, kulttuurisen ja us- konnollisen taustan huomioiminen

Sijoituspaikkaa valittaessa tulee ottaa huomioon lapsen toivomukset, mielipide, etu ja yksi- lölliset tarpeet hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden. Lapsen mielipide on selvitettä- vä hienovaraisesti ja siten, ettei siitä koidu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen van- hempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Mielipiteen selvittämisen tapa ja sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakirjoihin.

Sijaishuoltopaikkaa valittaessa huomioidaan lapsen kielellinen, kulttuurinen ja uskonnolli- nen tausta sekä selvitetään sen merkitys lapsen edun toteutumisessa. Taustan asettamat erityispiirteet tulisi huomioida etenkin tekemällä tiivistä yhteistyötä lapsen vanhempien ja muun lähiverkoston sekä tarvittaessa kulttuurisen ja kielellisen yhteisön kanssa. Tämän lisäksi sijoittavan sosiaalityöntekijän ja perhehoitajan tulee hankkia tarvittavaa asiantunte- musta siitä, miten näitä erityistarpeita voi huomioida ja tukea sijoituksen aikana. Huomioi- tavaksi tulee myös asiakkaiden oikeus osallistua ja tulla kuulluksi ymmärtämällään kielellä. Pääsääntöisesti tulee käyttää tulkkausta ja kirjallisten dokumenttien kääntämistä asiak-

kaan ymmärtämälle kielelle. Kielellisen, uskonnollisen ja kulttuurisen taustan huomioon ottaminen on tärkeää, jotta lapsella on mahdollisuus voi säilyttää yhteys oman kulttuuriin- sa, uskontoonsa ja äidinkieleensä.

6.4.5. Terveydentilan tutkiminen

Ennen lapsen sijoittamista sijaishuoltoon, tulee olla käytössä riittävät tiedot lapsen tervey- dentilasta, jotta hänelle voidaan valita oikea sijaishuoltopaikka. Sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä lapsen terveydentila tulee tutkia, ellei sitä ole tutkittu jo aiemmin tai riittäviä terveystietoja ei muusta syystä ole käytettävissä. Jos lapsen terveydentilan selvittäminen on jäänyt jostakin syystä aiemmin kesken, tulee tutkimukset saattaa tässä vaiheessa lop- puun. (LsL 51§). Terveydentilan tutkiminen edellyttää perusteellista lääkärintarkastusta. Se on tehtävä mielellään jo huostaanottoa valmisteltaessa, mutta viimeistään sijaishuollon alkaessa. Terveydentila on hyvä tutkia myös sijaishuollon päättyessä. Lastensuojelu saa tarvittavat tiedot terveydenhuollosta käyttöönsä asiakaslain (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista) 20 §:n perusteella.

Terveydentila voidaan jättää tutkimatta, jos lapsi on ollut säännöllisesti esim. neuvolan asiakkaana, hänestä on muuten olemassa riittävät terveystiedot tai jos huostaanottoon johtaneet syyt huomioon ottaen tutkimusta on pidettävä tarpeettomana. Jos lapsi sijoite- taan väliaikaisesti kotiin vanhempien tai muun huoltajan luokse, terveydentilan tutkiminen ei ilman perusteltua syytä ole tarkoituksen mukaista. Huolellinen ja erityinen anamneesi ja tutkimus ovat tarpeen, jotta lapsen tai nuoren tarvitsema lääketieteellinen kuntoutuksen tai hoidon tarve selviää. Tieto on tärkeä sijoittavalle taholle ja hoitoa järjestävälle kunnalle, jotta sijaishuolto voi hoitaa tehtävänsä. Lapsen sijaishuoltopaikka tarvitsee ehdottomasti tiedon lapsen terveydentilasta mahdollisine hoito-ohjeineen.

6.5. Tutustumis- ja sopimisvaihe

Ennen sijoituspaikkaan siirtymistä lapselle ja hänen vanhemmilleen järjestetään tutustu- miskäynti perhekotiin. Tutustumiskäynnin tavoitteena on varmistaa, että paikka on lapselle sopiva ja samalla luodaan perustaa hyvälle keskinäiselle yhteistyölle. Tutustumiskäynnin aikana lapselle ja hänen vanhemmilleen esitellään perhekodin tilat ja ihmiset sekä käydään läpi kodin käytäntöjä, sääntöjä yms. Tässä vaiheessa perheiden kanssa keskustellaan myös sijoituksen tarkoituksesta ja tavoitteista.

Tutustumiskäynnin jälkeen sijoittavan kunnan sosiaalityöntekijä kuulee lapsen ja hänen vanhempansa mielipiteet sijoituspaikasta ja tekee päätöksen sijoituksesta. Yhdessä per- hehoitajien kanssa sovitaan siirtymävaiheen aikataulusta. Päätöksen jälkeen tulee panos- taa perhekodin ja lapsen sekä hänen vanhempiensa välisen yhteistyösuhteen ja luotta- muksen rakentamiseen. Yhdessä auki puhutut odotukset, toiveet ja pelot helpottavat työs- kentelyä jatkossa. Yhteiset keskustelut auttavat myös luomaan yhteistä näkemystä sijoi- tuksen aikana tarvittavista vanhempien tuki- ja kuntoutustoimenpiteistä sekä siitä, miten parhaalla mahdollisella tavalla voidaan tukea lapsen ja vanhempien välistä suhdetta. Bio- logisten vanhempien näkökulmasta on olennaista, että he ymmärtävät sijoitukselle asete- tut tavoitteet ja lapsen hoidon periaatteet. Sijoittavan tahon roolina on mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta olennaiset asiat ja valvoa niiden käytännön toteutumista.

6.6. Avohuollon tukitoimen alkaminen / lapsen muutto sijaisperheeseen

Lapsen siirtyminen perhehoitoon tulee aina valmistella ja toteuttaa suunnitelmallisesti sekä huolellisesti, ellei kyseessä ole akuutti kriisitilanne, joka vaatii välittömiä toimia. Siirtymä- vaiheessa tärkeää on, että perhehoitajalla on aikaa olla lapsen kanssa hänen saapuessa uuteen paikkaan. Tällöin lapsi voivat kokea itsensä tervetulleeksi ja hyväksytyksi sekä siir- tymävaiheen turvalliseksi. Lapsen kannalta etenkin ensimmäinen vuorokausi on hyvin tär- keä. Sijoitukseen ja uuteen paikkaan sopeutumiseen liittyviä asioita käydään lapsen kans- sa läpi sen mukaan kuin lapsen ikä ja kehitystaso edellyttävät. Tärkeää on, että perhehoi- taja pystyy huomioimaan lapsen yksilöllisen tarpeen ja tilanteen sekä sopeuttamaan lasta uuteen tilanteeseen hänelle parhaiten sopivalla tavalla. Lasta ohjataan ja autetaan tutus- tumaan muihin perheen jäseniin. Perhekodilla on suuri vastuu siitä, että lapsi kokee siirty- mävaiheen myönteisellä tavalla.

Huostaan otetulle ja pitkäaikaiseen sijoitukseen tulevalle lapselle on oltava varattuna omat tilat perusvarustuksineen siten, että lapsi voi sisustaa huoneestaan oman näköisensä. Siir- tymävaiheessa tehdään tiivistä yhteistyötä lapsen, perheen, sijoittajan ja sijaisperheen vä- lillä. Perhehoitajan tulee koota järjestelmällisesti tietoja sijoitettavasta lapsesta ja saada sosiaalityöntekijältä tiedokseen mm. sijoituspäätös, viranomaislausunnot ja lääkärinlau- sunnot. Perhehoitaja puolestaan antaa tarvittavat tiedot omasta perheestään ja kunnan palveluista, harrastusmahdollisuuksista yms. Tietojen jakamisen lisäksi on tärkeää luoda yhteiset pelisäännöt sijaishuollon toteuttamisesta. Se, että osapuolilla on yhteinen näke- mys sijoituksen tavoitteista ja hoidon toteuttamisesta, auttaa kaikkia toimimaan saman ta- voitteen eteen.

Siirtymävaiheessa tarkistetaan lapsen asiakassuunnitelma, jota suositellaan täydennettä- väksi hoito- ja kasvatussuunnitelmalla sekä mahdollisesti vanhempien kuntoutussuunni- telmalla. Jatkossa asiakassuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa ja lain mukaan vähintään kerran vuodessa (LsL 30§).

6.7. Hoito- ja kasvatusprosessi

Hoito- ja kasvatusprosessin päämääränä on, että perhehoitaja hahmottaa lapsen elämän kokonaisuuden sekä oman roolinsa siinä ja toimii aktiivisesti yhteistyössä lapselle tärkei- den ja läheisten ihmisten kanssa sekä muiden ammattilaisten kanssa. Yhteistoiminnalla turvataan lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toi- vomusten mukaisesti.

Lapsen hoidossa, kasvatuksessa ja kasvuolojen järjestämisessä tulee noudattaa, mitä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1 §:ssä on säädetty. Lain mukaan lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. Xxxxxx hoito ja kasvatus on järjestettävä ja lasta kohdeltava siten, että hänen yksityisyyt- tään kunnioitetaan.

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Xxxxxxx tulee turvata myönteiset ja lähei- set ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee myös tur- vata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen val-

vonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvu- ympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Perhehoidon on li- säksi suojeltava lasta fyysiseltä ja henkiseltä väkivallalta sekä huomioitava lapsen kielelli- nen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta.

Vaurioittavissa oloissa eläneen lapsen ja nuoren monipuolinen tukeminen on hoito- ja kas- vatusprosessiin kuuluva perustehtävä. Lasten taustat ja tuen tarpeet vaihtelevat paljon, joten sijoitetulle lapselle räätälöidään yksilöllisiä tarpeita vastaava ja lapsen kehityksen mukaan päivittyvä suunnitelma tukipalveluista. Lapsen arki sijaishuollossa tulee järjestää lapsilähtöisesti.

Lapsilähtöisyys sijaishuollossa tarkoittaa sitä, että

1. lapsi on arvokas. Lapsi ja lapsen elämän tukeminen ovat korkealla sijalla arvo- ja käytännön valinnoissa myös konkreettisesti, eivät vain teoriassa.

2. lapsen kehitystarpeet tunnetaan. Xxxxxx ydintarpeista, kehityksen vaiheista ja ikä- kauden mukaisista keskeisistä tarpeista on hyvä käsitys. Lapsi on ensisijaisesti ke- hittyvä lapsi, vaikka hän olisi lastensuojeluasiakas tai hänellä olisi diagnooseja ja oi- reita. Lapsen elämänvaiheiden ja ihmissuhteiden ainutkertaisuus ymmärretään.

3. vuorovaikutus ja arki hoitavat. Jatkuva kehitystarpeisiin ja -viiveisiin vastaava vuo- rovaikutus vaikuttaa korjaavasti kehitykseen. Arjen yhteiselämä ja kaikki valitut toi- mintatavat ovat hoidollisen prosessin osia.

4. sijaishuolto järjestetään lasten tarpeiden mukaan. Vanhemmat tai muut hoitajat pys- tyvät erottamaan lapsen tarpeet omista tarpeistaan ja vastaamaan lapsen tarpeisiin. Sijaishuoltoa järjestetään lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla monimuotoisesti. Teoriat, kustannukset tai aikuisten omat päämäärät eivät ensisijaisesti ohjaa ratkai- suja.

Oleellinen osa perhehoidon laadukkuutta on prosessin jatkuva ja systemaattinen arviointi, jonka tarkoituksena on

⮚ kuvata lapsen ja nuoren kasvua, hyvinvointia ja elämää suhteessa sijoituksen ta- voitteisiin

⮚ ohjata osapuolia suuntaamaan toimintaansa yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lastensuojelutyö on kaikissa osa-alueissaan vaativa työkenttä, mistä johtuen hoitoproses- sin laadun turvaaminen haastaa myös perhehoitajat tekemään jatkuvaa arviota ja kehittä- mistyötä omien valmiuksien kanssa. Huomioitavaa on, että ennakkovalmennukseen osal- listuminen ei vähennä tai poista monipuolisen tuen tarvetta sijoituksen jälkeen.

Hoito ja kasvatus sijaishuollossa

• Sijaishuollossa kuunnellaan lasta niin, että hän kokee tulevansa ymmärretyksi.

• Sijaishuollossa lasta kohdellaan arvostavasti.

• Lasta kohdellaan siten, että hän voi tuntea itsensä hyväksytyksi, lapsi saa osakseen ymmärtämistä, turvaa ja hellyyttä.

• Lapselle luodaan tilanteita, joissa hän voi saada onnistumisen kokemuksia ja pystyy rakentamaan myönteistä kuvaa itsestään ja osaamisestaan.

• Lasta autetaan tunnistamaan omia ja muiden tunteita ja ilmaisemaan itseään.

• Lasta autetaan luomaan myönteisiä ja läheisiä ihmissuhteita

• Sijaisvanhemmat omalla esimerkillään ohjaavat lasta selvittämään ristiriitoja ja eri- mielisyyksiä sekä pyytämään ja antamaan anteeksi.

• Huolehditaan lapsen perushoidosta: vaatetus, ruokailu, lepo, hygienia, terveys, lii- kunta, siisteys

• Opetetaan lapselle taloudellisuutta ja rahan käyttöä.

• Lapselle taataan hänen fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen, seksuaalinen turval- lisuutensa ja luodaan turvalliset olosuhteet.

• Lapselle opetetaan rajojen, sääntöjen ja sopimusten tekemistä ja noudattamista si- ten, että hän oppii kantamaan vastuuta itsestään ja luomaan rajat omalle toiminnal- leen.

• Lapselle on tärkeää aikuisen läsnäolo ja lasta kannustetaan harrastuksissa, koulun- käynnissä, kuntoutumisessa ja ylipäätään kaikessa tasapainoisen tulevaisuuden mahdollistavissa valinnoissa.

6.8. Jälkihuoltoprosessi

Jälkihuoltoprosessin päämääränä on saattaa nuori itsenäiseen elämään, elämännälkäi- seksi aikuiseksi, jolla on oma sosiaalinen verkosto tukenaan.

Jälkihuollon tarkoituksena on turvata nuoren suunnitelmallinen siirtyminen itsenäiseen elämään. Valmistelutyön tavoitteena on hahmottaa nuoren uuden elämänvaiheen koko- naisuus ja kirjata se suunnitelmaksi nuoren ja hänelle tärkeiden ihmisten kanssa. Nuorta tuetaan hänen tarpeidensa ja toiveiden mukaan kaikilla hänen elämänsä osa-alueilla. Si- joittaja tukee nuoren tärkeitä elinikäisiä ihmissuhteita ja toimii nuoren tärkeiden ja läheisten ihmisten kanssa niin, että he pystyvät tukemaan nuorta jälkihuollon aikana ja sen päätyt- tyä.

7. Perhehoitoa määrittelevät suunnitelmat ja sopimukset

Tämä toimintaohje keskittyy vain toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon.

7.1. Asiakassuunnitelma

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma.

Avohuollon asiakassuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat

• Xxxxxx ja perheen palvelujen ja tuen tarve

• Ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan

• Palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan

• Arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan

• Asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä

• Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän henkilökohtaiset tapaamiset

Kun asiakassuunnitelmaa tehdään, on pyrittävä löytämään sellaisia tukemisen ja auttami- sen muotoja, jotka asiakkaat itse hyväksyvät ja joista kokevat olevan apua. Näiden tuki- muotojen etsimiseen kannattaa panostaa, sillä asiakkaille sopivien tukimuotojen löytymi- nen voi olla polku huostaanoton välttämiseen.

Sijaishuollon asiakassuunnitelmaan edellä mainittujen asioiden lisäksi kirjataan

• sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet

• erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle

• erityisen tuen ja avun järjestäminen lapsen vanhemmille, huoltajille tai muille lap- sen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille

• miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja mui- den lapselle läheisten henkilöiden kanssa

• miten lapsi voi riittävästi tavata henkilökohtaisesti hänen asioistaan vastaavaa so- siaalityöntekijää tai muuta lastensuojelun työntekijää muiden läsnä olematta ja keskustella häntä itseään ja sijaishuollon toteuttamista koskevista asioista

• miten tietojen antaminen lapselle toteutetaan

• lapselle maksettavat käyttövarat

• miten otetaan huomioon lapsen edun mukaisella tavalla tavoite perheen jälleenyh- distämisestä.

Huostaanotetun lapsen vanhemmille on lisäksi laadittava vanhemmuuden tukemiseksi eril- linen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa.

Jälkihuollossa olevan nuoren asiakassuunnitelmaan kirjataan

• jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet

• erityisen tuen ja avun järjestäminen nuorelle sekä hänen vanhemmilleen, huoltajil- leen tai muille hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaaville henkilöille

• jälkihuollon toteuttamistavat, joita ovat mm. nuoren taloudellinen tukeminen, asun- non järjestäminen, koulutuksen tukeminen, terapiapalvelujen ym. järjestäminen se- kä harrastusten tukeminen. Usein perhehoidossa olleen jälkihuolto jatkuu perhehoi- tona.

Asiakassuunnitelman tekemiseen osallistuvat lapsen ja nuoren vanhemmat (tai läheiset), perhehoitajat ja eri viranomaistahot sekä lapsi itse riippuen iästä ja kehitystasosta. Sosiaa- lityöntekijän on huolehdittava siitä, että edellytykset biologisen perheen ja perhehoitajien väliselle rakentavalle yhteistyölle ovat hyvät. Tämä on edellytyksenä sijoituksen onnistumi- selle ja lapsen kiintymiselle häntä hoitaviin aikuisiin.

Asiakassuunnitelma päivitetään avohuollon määräaikaisissa sijoituksissa kolmen kuukau- den välein ja pitkissä sijaishuollon sijoituksissa sekä tukiperhesijoituksissa vähintään ker- ran vuodessa. Asiakassuunnitelma on kuitenkin tarkistettava aina tilanteen tai olosuhtei- den oleellisesti muuttuessa tai muun tarpeen niin vaatiessa. Suositeltavaa on, että kulloin- kin laadittavaan asiakassuunnitelmaan kirjataan valmiiksi seuraavan tarkistamisen ajan- kohta. Asiakassuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisillä hoito- ja kasvatussuunni- telmilla, jotka konkretisoivat asiakassuunnitelmaan kirjatut tavoitteet arkipäivän tavoitteiksi ja kuvaa yksityiskohtaisesti sen, miten lapsen tarpeisiin vastataan. Suunnitelmaa seura- taan, päivitetään ja tarkistetaan suhteessa arjen sujumiseen sekä asiakassuunnitelmaan.

Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpees- ta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä. Jos yhteydenpidosta ei päästä sopimukseen, tehdään valituskelpoinen päätös yhteydenpidon rajoittamisesta.

7.2. Toimeksiantosopimus

Toimeksiantosopimussuhteinen perhehoito perustuu kunnan ja perhehoitajan väliseen so- pimukseen hoitosuhteeseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Toimeksiantosopi- mus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitettavan osalta erikseen ennen perhehoitoon sijoi- tusta. Xxxxxxxx perhehoidon muodoissa on huomattava, että toimeksiantosopimuksen liit- teeksi kuuluu asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelma tulee aina huomioida jo toimek- siantosopimusta tehtäessä, koska sillä on suora vaikutus mm. perhehoitoon sijoitetun hoi- dettavuuden määrittelyyn ja siten myös hoitopalkkion suuruuteen. Perhehoitajien tuen tar- peet määrittyvät myös pitkälle asiakassuunnitelman perusteella.

Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavat molemmat puolisot. PRIDE-valmennukseen osal- listuneet perheet ovat toimittaneet sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijälle nähtäväksi ri- kosrekisterilain mukaisen rikosrekisteriotteen. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä kunta varmistaa sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijältä ja/tai perhehoitajalta, että valmen- nuksen aikana esitetty rikosrikosrekisteriote ei ole kuutta kuukautta vanhempi. Mikäli ote on puolta vuotta vanhempi, toimittaa perhehoitaja sijoittavan kunnan nähtäväksi uuden rikosrekisteriotteen. Ote palautetaan perhehoitajalle eikä siitä saa ottaa kopioita.

Xxxxxxxxxxx sopimisasioissa ei saa jättää tilaa. On vältettävä sanontoja ”tarvittaessa”, ”tar- peen mukaan”, ”voidaan”. Sopimus on molempia osapuolia sitova eikä sopimusta voida muuttaa sopimuksen voimassaoloaikana yksipuolisesti. Toimeksiantosopimusta tarkiste- taan sijoituksen aikana hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä silloin, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. Tarkistamisesta on käytävä neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii.

Toimeksiantosopimus tehdään myös lyhytaikaisen perhehoidon muodoissa (kriisi-, loma- ja tukiperhetoiminta). Toimeksiantosopimuksen myötä perhehoitajalla on mahdollisuus kerryttää toiminnastaan eläkettä ja perhehoitaja on lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä.

Myös sijaishoitajan kanssa tehdään toimeksiantosopimus jokaisesta hoidettavasta erik- seen siltä ajalta, jolloin sijaishoitaja toimii perhehoitajan sijaisena. Toimeksiantosopimuk- sessa sovitaan sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta, tarvit- taessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta, toimeksiantosopimuksen voimassaoloajasta sekä tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista.

Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kun- taan. Perhehoitajana toimiminen ei kerrytä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Valtakunnallisessa käytössä oleva ja Perhehoitoliiton tekemä toimeksiantosopimuspohja löytyy sijaishuoltoyksikön nettisivuilta kohdasta ”Kunnat” 🡪 ”Lomakkeet” 🡪 ”Toimeksian- tosopimuspohja”.

7.2.1. Toimeksiantosopimuksen sisältö

Toimeksiannon perustana olevassa toimeksiantosopimuksessa tulee Perhehoito- lain mukaan sopia:

• perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta,

• perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaami- sesta sekä perhehoidossa olevan henkilön kalenterikuukausittaisten käyttövaro- jen maksamisesta,

• perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustan- nusten korvaamisesta,

• hoidon arvioidusta kestosta,

• perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta,

• perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta,

• toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta,

• tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista sekä

• yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken.

7.2.2. Toimeksiantosopimuksen irtisanominen ja purkaminen

Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Irtisanominen tehdään kirjallisesti.

Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tulee pyrkiä saamaan aikaan korjaus ohjauksen avulla. Toiminnassa havaituista puutteista tai epäkohdista on keskusteltava heti yhdessä sekä lapsen että perhehoitajien kanssa. Perhehoitajilla on mahdollisuus kertoa oma näkemyk- sensä tilanteesta sekä tarvittaessa ryhtyä toimenpitsiin tilanteen korjaamiseksi siten kuin yhdessä sovitaan. Kokonaistilanteen selvittämiseksi on syytä kartoittaa myös vanhempien sekä muiden viranomaisten näkemyksiä tilanteesta. Asioiden välitön ja avoin selvittäminen luo edellytyksiä keskinäisen luottamuksen säilymiselle sekä nopealle tilanteisiin puuttumi- selle.

Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman koh- tuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa heti.

8. Perhehoidon korvaukset

Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta sekä käynnistämiskorvausta. Hoitopalkkion määrää tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Vuoden 2019 alusta alkaen hoitopalk- kioita korotetaan 1,87 %. Kulukorvauksen ja käynnistämiskorvauksen määrää tarkistetaan myös kerran vuodessa samasta ajankohdasta lukien. Tarkistusperusteena on elinkustan- nusindeksin vuosimuutos. Vuoden 2019 alusta kulukorvausten ja käynnistämiskorvauksen määrää nostetaan 1,50 %.

Tammikuussa voimaan tulevia indeksikorotuksia ei tarvitse viedä yksistään lautakuntiin, koska ne ovat lakisääteisiä ja automaattisesti tehtäviä.

8.1. Hoitopalkkio

Perhehoidosta maksettava hoitopalkkio perustuu hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen sekä toiminnan luonteeseen. Hoitopalkkio on veronalaista tu- loa ja se kerryttää eläkettä. Hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2019 lukien 799,84 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Hoitopalkkio voidaan maksaa molemmille puolisoille jaettuna tai vain toiselle puolisoista. Tilanne on harkittava perhehoitajan verotukselliset ja eläkeseikat huomioiden.

Palkkion maksamisesta hoidon keskeytyksen ajalta on sovittava. Hoito voi keskeytyä per- hehoitajasta riippumattomasta syystä, esim. lapsen pitkäkestoisen sairaalahoidon, laitos- hoidon, pitkähkön omaisten luona oleskelun tms. takia. Tällöin palkkiota määritettäessä on huomioitava, mitä perhehoitajalta edellytetään keskeytyksen aikana esim. yhteyden pitä- misen, hoidon avustamisen ja hoitopaikan ylläpitämisen osalta.

Lyhytaikaisessa perhehoidossa, kriisi- ja tukiperhetoiminnassa palkkio voidaan sopia sa- mojen perussääntöjen mukaan kuin edellä on kuvattu pitkäaikaisen perhehoidon osalta. Yleensä maksu määritetään läsnäolon mukaan päiväperusteiseksi, jolloin lyhytaikaisen hoidon erityisyys ja vaativuus otetaan huomioon palkkiota korottavina tekijöinä. Maksu voidaan määrittää myös kuukausiperusteiseksi. Tukiperheelle maksetaan korvaukset päi- vien mukaan eli viikonloppu perjantaista sunnuntaihin korvataan kolmen päivän mukaan.

Lapsen muuttaessa pois perhehoidosta (perheen jälleenyhdistäminen, sijaishuoltopaikan muutos, itsenäiseen asumiseen siirtyminen tai sopimuksen lakkaaminen) maksetaan palk- kiota sen kuukauden loppuun, jona aikana muutos on tapahtunut. Toimeksiantosopimus on irtisanottava kirjallisesti ja se päätyy irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kulut- tua.

Palkkiota maksetaan enintään siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Mikäli nuoren jälkihuolto ja asuminen järjestetään tämän jälkeen perhehoitona, tehdään uusi toimeksian- tosopimus.

Hoitopalkkiota ei makseta perhehoitoon sijoitettua omaa alle 18-vuotiasta lastaan hoitaval- le henkilölle eikä henkilölle, joka on kieltäytynyt vastaanottamasta palkkiota.

8.1.1. Määräytymisen perusteet

Palkkiosta neuvoteltaessa on aina määriteltävä perhehoidon sisällöllinen vaativuus:

• Onko hoitotyö erityisen vaativaa ja sitovaa?

• Vaatiiko hoito yhtämittaista huolenpitoa, avustamista ja silmälläpitoa?

• Edellyttääkö työ perhehoitajalta erityisiä valmiuksia, kokemusta, asiantuntemusta tai ammattikoulutusta?

• Vaatiiko huolenpito yöllisiä hoitotoimenpiteitä?

• Mitä hoidettavan vaikeavammaisuus tai sairaus (liikuntavamma, aistivamma, vaikea psyyken vamma, epilepsia) edellyttävät perhehoitajalta?

• Miten lapsen haastava käyttäytyminen ja lastensuojelun ei-diagnosoidut, mutta vaa- tivat hoidon tarpeet vaikuttavat hoitoisuuteen ja perhehoidon sisältöön?

• Vaatiiko hoitotyö perhehoitajan kotona olemista, minkä vuoksi ei voi käydä kodin ul- kopuolella töissä?

• Kuinka laajoja ovat lapsen asioissa toimivat yhteistyöverkostot ja kuinka vaativaa on niiden ylläpito?

Hoidon vaativuus ja sitovuus eivät aina ole todettavissa ja arvioitavissa perhehoidon alka- essa ja toimeksiantosopimusta tehtäessä. Siksi on tärkeä sopia, milloin hoidon vaativuutta ja sitovuutta sekä sopimusta tarkistetaan ensimmäisen kerran (esim. 2-3 kk kuluttua). Palkkiota alentavana seikkana ei voi pitää esim. lapsen päiväkodissa tai koulussa olemis- ta, koska perhehoitajalla on ympärivuorokautinen vastuu sijoitetusta.

Perhehoitoon sijoittavilla lapsilla on erilaisia traumaattisia kokemuksia ja lapsi saattaa tar- vita sijoituksen alkuvaiheessa ja myös sijoituksen aikana erityistä tukea ja hoitoa. Tarpeita vastaava perhehoito on lapselle ja nuorelle laitoshoitoon verrattuna usein parempi sijoitus- vaihtoehto. Lapsen tilanne voi myös edellyttää perhehoitajan jäämistä pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen hoidon kotona. Perhehoidon toimintaedellytysten parantamisen ja asianmukaisten, tarpeen mukaan korotettujen hoitopalkkioiden kautta voidaan näihin haasteisiin vastata.

Tässä toimintaohjeessa hoitopalkkiot ovat hoidon vaativuuden perusteella jaettu neljään luokkaan: vähimmäismäärää pienempi hoitopalkkio, perus-, korotettu ja erityishoitopalkkio. Palkkioiden määrät löytyvät myös liitteestä toimintaohjeen lopussa.

8.1.2. Vähimmäismäärän mukainen hoitopalkkio

Hoitopalkkio voidaan sopia maksettavaksi säädetyn vähimmäismäärän 799,84 eu- roa/kk/lapsi mukaisesti silloin kun perhehoitoon sijoitettu ja jälkihuollossa oleva

• xxxxxxxxxx nuori opiskelija-asuntolassa tai opiskelupaikkakunnalla ja käy viikonlop- puisin sijaisperheessä. Vähimmäismäärän mukainen hoitopalkkio maksetaan opis- kelukuukausilta eli syyskuu-toukokuu. Kesälomakuukausilta, jolloin nuori asuu si- jaisperheessä, maksetaan perushoitopalkkio.

• yli 18-vuotias nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sijais- perheessä

• yli 18-vuotias nuori on yli 2 kk sairaalahoidossa, maksetaan hoitopalkkion vähim- mäismäärä 3. sairaalassaolokuukaudesta eteenpäin.

• nuori on varusmies- tai siviilipalvelusta suorittamassa ja käy viikonloppuisin sijais- perheessä.

8.1.3. Perushoitopalkkio

Sijaisperheessä asuvan alle 21–vuotiaan lapsen / nuoren hoidosta maksetaan perhehoita- jalle perushoitopalkkio 1303 euroa/kk/lapsi, mikäli perusteita palkkion korotukseen ei ole.

Lyhytaikaisesta perhehoidosta (avohuollon sijoitukset) korvataan

• 50 euroa/päivä/lapsi

Päivystys/vastaanottoperheelle korvataan 60 euroa/päivä/lapsi.

Tuki/lomitusperheelle korvataan 50 euroa/päivä/lapsi.

Perhe perheessä sijoituksista korvataan 60 euroa/päivä/henkilö.

8.1.4. Korotettu hoitopalkkio

Hoitopalkkiota korotetaan perushoitopalkkiosta 50 %, kun hoivan ja huolenpidon tarve poikkeaa lapsen normaalista kehitysiästä ja lapsi vaatii hoitoa enemmän kuin sijaishuol- lossa oleva lapsi keskimäärin. Korotettua hoitopalkkiota 1955 euroa/kk/lapsi käytetään kun

• lapsella on mielenterveyden, kehityksen tai käyttäytymisen häiriö

• lapsen kokoaikaisen valvonnan tarve on sairauden, hoidon tai lääkityksen vuoksi normaalia suurempi

• lapsen tarvitsema ylimääräinen ja yhtämittainen hoito, opastus ja avustaminen päi- vittäisissä toiminnoissa (esim. syöminen, pukeminen, koulunkäynti, vapaa-aika) vie päivittäin paljon aikaa, lasta ei voi jättää yksin

• lapsella on säännölliset ja pitkään jatkuvat kuntoutustoimenpiteet, jotka edellyttävät esim. viikoittaisia hoito- ja terapiakäyntejä, ylimääräisiä kuljetuksia, kotihoito- ohjelman toteuttamista

• kiintymykseen liittyvät pulmat vaikuttavat lapsen hoitoisuuteen

• lapsi on kokenut väkivallan tai kaltoinkohtelun aiheuttamia traumoja, jotka vaikutta- vat lapsen kehitykseen ja hoitoisuuteen

• lapsi saa Kelan vammaistukea.

• lapsen lähiverkoston kanssa tehtävä yhteistyö arvioidaan haasteelliseksi

• perhehoitajan edellytetään jäävän asiakassuunnitelman mukaisesti pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen hoidon kotona

Hoitopalkkiota voidaan korottaa yhteisestä sopimuksesta enintään vuoden määräajaksi, kun lapsen tilanteen tuntevat sosiaalityöntekijät, asiantuntijat tai asiantuntijaryhmät arvioi- vat lapsen vaikeahoitoiseksi. Vuoden määräajan jälkeen korotetun hoitopalkkion maksua voidaan jatkaa edelleen vuosi kerrallaan työntekijöiden arvioiden pohjalta. Korotettu hoito- palkkio on sidoksissa lapsen hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen, ei lapsen ikään.

Mikäli lapsi saa Kelan vammaistukea, peritään vammaistuki kunnalle, joka kerryttää sum- masta itsenäistymisvaroja lapselle. Kunta maksaa perhehoitajalle lapsen hoitoisuuden pe- rusteella korotettua hoitopalkkiota tai vaihtoehtoisesti vammaistukea vastaavan summan perushoitopalkkion lisäksi.

8.1.5. Erityishoitopalkkio

Hoitopalkkiota korotetaan perushoitopalkkiosta erityishoitopalkkioksi 2606 euroa/kk/lapsi

(korotus 100 %) kun

• lapsi tarvitsee erityisen vaativaa, sitovaa, ympärivuorokautista huolenpitoa, avusta- mista ja hoitoa sekä valvontaa (jatkuva silmälläpito)

• lapsi on vaikeavammainen ja/tai muuten sairauden vuoksi runsasta hoitoa tarvitse- va (lääkärin tai asiantuntijan lausunto)

• lapsella vaikea kriisi- tai traumakokemus, joka aiheuttaa viivettä iänmukaisessa ke- hityksessä

• lapsen/nuoren vaikeahoitoisuudesta (esim. vaikeat käytöshäiriöt, psyykkiset oireilut) on asiantuntijalausunto

• lasta on valvottava kohtausten ja/tai lääkityksen vuoksi

• lapselle tulee äkillisiä muutoksia huonompaan suuntaan voinnissaan

• lapsen kuntoutuksesta aiheutuva rasite on poikkeuksellisen suuri

• sijaisvanhemmilla on velvollisuus osallistua lapsen hoitoa tukeviin ryhmätoimintoihin

• tarvitsee henkilökohtaisen avustajan (päiväkodissa, koulussa)

• lapsi saa Kelan ylintä vammaistukea

• sijaisperheellä on valmiudet vastata erityishoidon tarpeeseen

• perhehoitajalla on erityisiä valmiuksia, kokemusta, asiantuntemusta, ammatti- tai li- säkoulutusta

• perhehoito korvaa lapsen laitoshoidon.

Hoitopalkkiota voidaan korottaa yhteisestä sopimuksesta enintään vuoden määräajaksi, kun lapsen tilanteen tuntevat sosiaalityöntekijät, asiantuntijat tai asiantuntijaryhmät arvioi- vat lapsen erittäin vaikeahoitoiseksi. Erityishoitopalkkio on sidoksissa lapsen hoidon vaati- vuuteen ja sitovuuteen, ei lapsen ikään. Mikäli lapsi saa Kelan vammaistukea, maksetaan korotettu hoitopalkkio takautuvasti Kelan päätöksen mukaisesti.

8.2. Kulukorvaus

Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhe- hoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus eli kulukorvaus. Vuonna 2019 0-12- vuotiaiden kulukorvaus on 621 euroa/kk/lapsi ja 13–20-vuotiaiden 754 euroa/kk/lapsi.

Kiireellisistä ja avohuollon sekä tukiperhe- ja lomitustoiminnasta korvataan perhehoitajalle

38 euroa/päivä/lapsi. Perhe-perheessä sijoituksista korvataan 38 euroa/päivä/henkilö.

Kun lapsen asuminen ja huolenpito on järjestetty huoltajuusjärjestelyin muun kuin van- hemman luokse, vähennetään kulukorvauksesta lapselle muuta kautta maksettavat etuu- det ja tulot.

Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön:

1. Ravintomenot

2. Tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Kulukorvaus sisältää tavanomaiset, esim. infektiosairauksiin liittyvät käsikauppa- lääkkeet ja tilapäiseen sairastamiseen liittyvät reseptilääkekulut, terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut, lääkärinpalkkiot ja matkakulut

3. Pesuaineet ja hygienia

4. Asunnon käytöstä aiheutuvat menot: sähkö, lämmitys, vesi, jätehuolto, kodin puh- taanapito, kodin kiinteistön korjaus, ja irtaimiston kuluminen sekä nuoren opiskelupaikka- kunnalla tai opiskelija-asuntolassa asumisesta aiheutuvat kulut siltä osin, mitä asumistuki ja muut etuudet eivät kata

5. Vaatteet ja vaatteiden huollosta aiheutuvat kustannukset

6. Virkistys- ja harrastusmenot. Virkistysmatkoihin sisältyvät koko perheen automatkat kilometreineen ja parkkimaksuineen, muut tavanomaiset virkistysmatkat lähialueilla, eloku- va- ja teatteriliput ja muut pääsyliput. Kulukorvaus kattaa tavanomaisista harrastuksista ja harrastusvälineistä (esim. koululiikuntavälineet) aiheutuvat kulut sekä harrastuskuljetukset.

7. Lapsen tai nuoren omaan käyttöön annettavat käyttövarat

8. Omalla autolla ajettujen, tavanomaiseen perhehoidon arkeen kuuluvien ajojen matka- kustannukset

9. Puhelinmaksut

10. Vakuutukset: sijoittaja edellyttää perhehoitajan ottavan laajennetun kotivakuutuksen vahinkojen varalta. Kunta on korvausvelvollinen, jos lapsen aiheuttamia aineellisia vahin- koja ei korvata lapsen / perheen vakuutuksesta.

Sijaisperheet eivät anna ns. leipärahaa lapsen biologisille vanhemmille tapaamisten yh- teydessä.

Kulukorvausta ei vähennetä perhehoitajalle maksettavan lapsilisän ja/tai vammaistuen pe- rusteella. Kulukorvausta ei myöskään alenneta, mikäli sijaisperhe vastaa opiskelun aikai- sista kuluista toisella paikkakunnalla.

Kulukorvausta korottavana tekijänä voidaan pitää esim. vammasta tai sairaudesta johtuva normaalia suurempi kulutus, normaalia suuremmat matkakulut tai yhteydenpitokulut.

Kulukorvausta maksetaan sen kuukauden loppuun, kun lapsi tai nuori muuttaa pois perhe- hoidosta (kotiutus, sijaishuoltopaikan muutos, itsenäinen asuminen) tai kun perhehoidon tarve muutoin lakkaa.

Vähimmäismääräinen tai sitä pienempi kulukorvaus

Kulukorvauksen vähimmäismäärä on 1.1.2019 lukien 420,09 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Tämä voi tulla kyseeseen esim. silloin kun

• omaa lasta hoitavalle maksetaan kulukorvausta. Tuolloin kulukorvauksesta on vä- hennettävä vanhemman/vanhempien oman elatusvastuun osuus, sillä jokainen vanhempi on kykynsä mukaan velvollinen huolehtimaan lapsensa toimeentulosta

• nuori on suorittamassa asevelvollisuuttaan, siviilipalvelusta tai opiskelee toisella paikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sekä lomillaan sijaisperheessä. Nuoren omaa avustamista voidaan harkita jälkihuoltona toimeentulotuella (esimerkiksi suuret mat- kakulut).

• nuori on pitkäaikaisessa (yli 6 kk) työsuhteessa perhesijoituksen aikana. Tuolloin tehdään yksilöllinen suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankinnoista nuori vastaa it- se (huomioitavia seikkoja ovat esim. työmatkakulut, käyttövarat, vaatteet, autokou- lumenot ja toimeentulo). Sosiaalityöntekijä tekee sijaisperheen ja nuoren kanssa yhdessä suunnitelman sijaisperheelle maksettavan kulukorvauksen vähentämises- tä. Kulukorvausta ei suoriteta, mikäli nuori kykenee elättämään itsensä.

• sijoitettavan sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kes- tää yli kuukauden, maksetaan korvausta kuluihin, jotka ovat olemassa sijoitettavan poissa ollessakin (asumiskulut, käyttövarat jne.)

8.3. Erityisten kustannusten korvaus

Toimeksiantosopimusta tehtäessä on tarkkaan selvitettävä, mitkä kustannukset katetaan kulukorvauksella ja mitkä korvataan erityiskuluina. Perhehoitaja ei ole sijoitettavaan henki- löön nähden elatusvelvollinen ja perhehoidossa olevan lapsen tulisi voida viettää mahdolli- simman normaalia elämää. Xxxx mukaan kulukorvauksen lisäksi korvataan sellaiset per- hehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvat terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21–vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvat erityiset kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata.

8.3.1. Terapia ja terveydenhuolto

Kulukorvaus sisältää tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsää- dännön nojalla korvata. Kulukorvaus sisältää tavanomaiset ja satunnaiset, esim. infektio- sairauksiin liittyvät käsikauppalääkkeet ja tilapäiseen sairastamiseen liittyvät reseptilääke- kulut, terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut, lääkärinpalkkiot ja matkakulut.

Kulukorvauksen lisäksi korvataan sellaiset perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvat terapian ja terveydenhuollon aiheutuvat erityiset kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata.

Erikseen korvataan

• lapsen elämäntilanteen kannalta tarvittavat rokotukset sosiaalityöntekijän harkin- nan mukaan

• pitkäaikaissairauteen liittyvät lääkärin määräämät reseptilääkkeet ja sairauden hoi- don edellyttämät poliklinikkamaksut

• kohtuulliset kustannukset silmälaseista ja piilolaseista,

• sovitut terapiasta aiheutuvat kulut

• terapiaan ja terveydenhoitoon liittyvät matkakulut siltä osin, kun niihin ei saada kor- vausta Kelan sairausvakuutuksesta,

• hammashoito ja

• muut ei-tavanomaiseksi luokiteltavat terveydenhuoltomenot.

Terapiaan, terveyden- tai sairaudenhoitoon liittyvät pysyväisluonteiset tai pitempikestoiset kustannukset voidaan liittää maksettavaksi varsinaisen kulukorvauksen yhteydessä. Vaih- toehtoisina menettelytapoina voivat olla maksusitoumus, sijoittaja maksaa aiheutuneet kulut suoraan laskuttajalle tai perhehoitaja saa korvauksen kunnalta kuitteja vastaan.

Kelan vammaistuen perusteena olevan sairauden aiheuttamia kuluja korvataan ainoastaan vammaistuen ylittävältä osalta. Kaikkiin terapioiden ja terveydenhoidon kuluihin tulee ensi- sijaisesti hakea Kelan korvauksia.

8.3.2. Opiskelukulut

Kulukorvauksen lisäksi korvataan sellaiset alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvat erityiset kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata.

Opintoraha on ensisijaisena etuutena tarkoitettu kattamaan opiskelusta aiheutuvat kustan- nukset. Käytännön ratkaisuista sovitaan jokaisen nuoren kanssa yksilöllisesti sosiaalityön- tekijän kanssa.

Erikseen korvataan opiskelusta aiheutuvat suuret, pakolliset kustannukset kuten

• oppikirjat (suositellaan käytettyjen oppimateriaalien hyödyntämistä),

• erityisvaatetus ja muut välttämättömät erityisvälineet,

• matkakulut (Kelan koulumatkakorvauksen ylittävältä osalta)

• opiskelusta aiheutuvat ylimääräiset menot.

Perhehoidossa olevan/olleen alle 21-vuotiaan nuoren keskiasteen tai lukion sekä ensim- mäisen ammattitutkinnon suorittamisesta johtuvat kulut korvataan edellä esitetyllä tavalla eikä nuoren tarvitse kattaa näitä opintolainalla. Erikseen korvattavat kustannukset olisivat nuorelle itselleen kohtuuttoman suuria opintotuki ja nuoren tilanne huomioiden. Mikäli nuori kuitenkin nostaa opintolainan, sovitaan hänen kohdallaan taloudellisesta avustamisesta erikseen.

Kun nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnalla eikä sijaisperheelle makseta täyttä kulukor- vausta, voidaan nuorta avustaa toimeentulotukinormia soveltaen ottaen tulona huomioon opintoraha ja asumislisä, menona yksinäisen perusosa. Taloudellinen tuki maksetaan asiakassuunnitelman mukaisesti joko perhehoitajalle tai nuorelle itselleen.

8.3.3. Harrastus, harrastusvälineet ja lomanvietto

Lapsen lomanvietosta aiheutuneita kustannuksia korvataan enintään 500 e/vuosi, mikä sisältää lapsen lento- tai junalipusta ja majoituksesta aiheutuvat kulut. Tämän lisäksi lap- sen passin hankinnasta aiheutuneet kulut korvataan. Lomanvietosta korvattavista osuuk- sista sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa.

Kulukorvaus kattaa tavanomaisista harrastuksista ja harrastusvälineistä aiheutuvat ku- lut. Lapsen erityistä harrastusta voidaan tukea sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan (esim. pitkäaikainen harrastus), kun harrastuksen arvioidaan olevan lapsen kasvun, kehi- tyksen ja sosiaalisten suhteiden kannalta välttämätön. Näitä harrastuskuluja korvataan kulukorvaukseen sisältyvän 600 euron ylittävältä osuudelta. Erikseen korvattavista harras- tuksista on sovittava etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa, joka harkitsee yhdessä sijais- perheen kanssa, millaista harrastusta perhehoitajan on mahdollista tukea huomioiden har- joitusten määrät, sitovuuden, kuljettamiset ja harrastuksen kokonaiskustannukset.

8.3.4. Muut jatkuvaluonteiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset

Päivähoitokulut maksaa sijoittava kunta. Perhehoitajalle ei määritellä päivähoitomaksua sijoitetun lapsen osalta.

Sijoitettuja lapsia muistetaan enintään 100 euron/tapahtuma lahjarahalla esim. rippijuh- lan, ammattiin valmistumisen tai ylioppilaaksi pääsyn yhteydessä.

8.4. Matkakustannusten korvaus

Matkakustannusten korvausta maksetaan avohuollon tukitoimena toimiville (lyhytaikaiset avohuollon sijoitukset, kriisi-, tuki- ja lomaperhetoiminta) perheille tilanteissa, joissa he

ovat huolehtineet lapsen hausta luokseen ja paluukyydityksestä takaisin vanhemmilleen kummankin suunnan osalta. Kriisisijoituksissa matkakuluja korvataan kaikilta niiltä osin, joihin sijoittaja edellyttää perhehoitajan lasta kuljettavan (päivähoitoon, kouluun, tapaami- siin, tutkimuksiin yms.).

Sijaisperheelle korvausta maksetaan tilanteissa, jotka liittyvät lapsen hoidon ja kasvatuk- sen järjestämiseen liittyviin neuvotteluihin ja tapaamisiin. Lapsen terapiaan ja terveyden- hoitoon liittyvät matkakulut korvataan siltä osin, kun niihin ei saada korvausta Xxxxx xxxxx- usvakuutuksesta.

Perhehoitajille korvataan matkakulut todellisen suuruisina tai omaa autoa käytettäessä 0,43 e/km mukaisesti. Matkakulujen korvaamisesta sovitaan asiakassuunnitelmassa. Ta- vallisia lapsen ja perheen arkeen tai lasten harrastuksiin liittyviä matkoja ei korvata eikä kyydissä olevista lisämatkustajista makseta lisäsenttejä.

8.5. Käynnistämiskorvaus

Perhehoitajalle maksetaan perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kus- tannuksista korvausta jokaisen pitkäaikaisen hoitosuhteen alkaessa. Käynnistämiskorva- uksen enimmäismäärä on 1.1.2019 lukien 2983,40 e perhehoidossa olevaa henkilöä koh- ti.

Enimmäismäärään saakka voidaan korvata lapsikohtaisesti mm.

• asuntoon kohdistuvat pienet välttämättömät korjaus- ja muutostyöt (esim. kaiteiden tai turvaporttien asennus, joita ei korvata vammaispalvelulain perusteella, lapsen huoneen maalaaminen, tapetointi tms.)

• lapsen käyttöön tulevat tarpeelliset hankinnat (esim. sänky, kirjoituspöytä, vaatteet, oman huoneen sisustus)

Käynnistämiskorvaus voidaan maksaa vuoden sisällä perhesijoituksen alkamisesta. Per- hehoitaja laatii luettelon lapsen tarvitsemista tarvikkeista ja mahdollisista kodissa tehtävis- tä muutostöistä, jonka pohjalta käynnistämiskorvauksen määrästä sovitaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.

Käynnistämiskorvauksena tehdyt hankinnat (ei kulutustavarat, joiden käyttöikä on 3 - 5 vuotta) ovat sijoittavan kunnan omaisuutta. Kuoleentumisaika on 4 vuotta siten, että kuna- kin vuonna poistuu neljäsosa (25 %) hankinnan arvosta. Mikäli perhehoito lakkaa lyhyem- män ajan kuluessa, voidaan kohtuus ja tilanne huomioiden sopia kuoleentumattoman osan takaisinmaksusta tai esim. välineiden luovuttamisesta sijoitetun lapsen tai kunnan käyt- töön. Sijoituksen päättyessä lapsen käyttöön jäävät ja mukaan ikätason mukaiset tarpeelli- set hankinnat.

Myös tarvikkeiden käyttöiästä ja uudistamisen ajankohdasta on syytä keskustella ja sopia. Käynnistämiskorvauksesta neuvoteltaessa on huomattava, että korvaus voi tulla myös esim. vammaispalveluina tai lääkinnällisenä kuntoutuksena terveydenhuollon piiristä. Vammaisen tarvitsemat asunnon muutostyöt tai apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia vammaispalveluna tai lääkinnällisenä kuntoutuksena.

8.6. Perhehoidon keskeytyminen

Perhehoitaja saa vapaansa ajalta normaalin hoitopalkkion ja kulukorvauksen. Perhehoita- jan osallistuminen työnohjaukseen, koulutukseen tai vertaisryhmätoimintaan, ei vaikuta hänelle maksettavan hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrään vähentävästi. Lasten ja nuorten lyhyttä sairaalassaoloaikaa eikä vierailuja biologisten vanhempien luona lasketa perhehoidon keskeytykseksi.

8.6.1. Perhehoitajasta johtuva syy

Perhehoidon ei tarvitse keskeytyä perhehoitajan sairauden vuoksi, mutta tuolloin on osoi- tettava, miten perhehoito on hoidettu sairausloman aikana. Xxxxxx perhehoito jatkuu perhe- kodissa esim. puolison sijaistamana tai muilla järjestelyillä, perhehoitaja on oikeutettu sai- rauspäivärahaan, kulukorvaukseen ja hoitopalkkioon.

Perhehoitajan sairastuessa ja ollessa kykenemätön hoitamaan tehtävää enintään 3 vuoro- kautta, tilanteesta riittää oma ilmoitus lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Xxx- xxxxxxxxx jatkuessa yli 3 vuorokautta tarvitaan terveydenhoitajan tai lääkärin todistus.

Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä ja sijoittava kunta järjestää lapselle korvaavan hoidon, maksetaan perhehoitajalle hoito- palkkio ja kulukorvaus sairastumispäivältä ja yhdeksältä arkipäivältä. Perhehoitaja on oi- keutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä + 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutuspäivärahan suurui- sena. Kulukorvauksesta vähennetään 1/3, jos hoidettava siirretään muualle hoitoon.

Edellytyksenä sairausajan palkanmaksamiselle on toimiminen perhehoitajana vähintään yhden kuukauden ajan ennen sairasloman alkua.

8.6.2. Perhehoitajasta riippumaton syy

Mikäli sijoitettavan sairaalahoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kes- tää yli kuukauden, maksetaan kulukorvausta kuluihin, jotka ovat olemassa sijoitettavan poissa ollessakin (asumiskulut, käyttövarat jne.) lakimääräisen vähimmäismäärän mukaan. Sijoitettavan tulo- ja lähtöpäivää ei lasketa poissaolopäiviksi.

Kun yli 18-vuotias nuori on yli 2 kk sairaalahoidossa, maksetaan vähimmäismääräinen hoitopalkkio kolmannesta sairaalassaolokuukaudesta eteenpäin.

Perhehoitajan tulee ilmoittaa lasten asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle välittömästi esimerkiksi palkkioiden ja korvauksien maksuperusteissa tapahtuneet muutokset. Ilmoi- tusvelvollisuus koskee erityisesti sijoitettujen lasten poissaloja, kuten sairaalajaksoa.

9. Perhehoitoon sijoitetun lapsen asema ja oikeudet

Lapsella on sijaishuollon aikana oikeus

• laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja tarpeita vastaavaan sijaishuoltopaikkaan’

• hyvään kohteluun ja perheenjäsenen asemaan perhehoidossa

• tavata läheisiä ihmisiä

• tavata sosiaalityöntekijää

• saada tietoa omasta tilanteestaan ja mahdollisuus esittää siitä mielipiteensä

• saada käyttövaroja.

Lapsen oikeuksien toteutumisesta vastaavat sijoittajakunnan sosiaaliviranomaiset, perhe- hoitajat ja lapsen vanhemmat. Perhehoito tulee kyseeseen erityisesti silloin, kun henkilön tasapainoinen kehitys edellyttää kiinteitä ihmissuhteita ja pysyvän perheyhteisön antamaa tukea. Toimeksiantosuhteiselle perhehoidolle on ominaista, että sijoitetut lapset ja nuoret jakavat arkipäivää osallistuen perheen yhteisiin toimintoihin perheyhteisön jäsenenä.

Xxxxxxxxxxxxxxx lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja tur- valliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänel- le läheisiä henkilöitä vastaanottamalla vieraita tai vierailemalla sijaishuoltopaikan ulkopuo- lella sekä pitää heihin muuten yhteyttä käyttämällä puhelinta tai lähettämällä ja vastaanot- tamalla kirjeitä tai niihin rinnastettavia muita luottamuksellisia viestejä taikka muita lähetyk- siä.

Lapsen sisarussuhteiden vaalimiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. On pyrittävä sii- hen, että sisarukset sijoitetaan samaan paikkaan. Jos muut sisarukset asuvat vanhempi- ensa kanssa, on huolehdittava siitä, että lapsi voi säännöllisesti tavata sisaruksiaan.

Lapsen sijaishuolto on järjestettävä niin, että sijoituspaikan etäisyys ei ole este yhteyden- pidolle lapselle läheisiin henkilöihin. Sijoittajakunnan on tuettava yhteydenpitoa taloudelli- sesti, sillä vanhempien taloudellinen tilanne ei saa olla esteenä tapaamisille tai yhteyden- pidolle sijoituksen aikana. Perheelle korvattavat taloudelliset kustannukset ovat tavallisesti vanhemmille lapsensa yhteydenpitoon liittyen maksettavia matkoja ja ruokarahaa. Muita korvattavia kustannuksia voivat olla erilaiset yhteydenpidon aikana syntyvät harrastemenot yms. Xxxxxx matkakulut vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden luo korva- taan asiakassuunnitelman mukaisesti.

Lapsella on oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan ja tavata sosiaalityöntekijäänsä kah- den kesken riittävän usein. Lapselle on tarjottava mahdollisuus tavata kahden kesken omaa sosiaalityöntekijäänsä tai muuta lastensuojelun työntekijää. Tapaamisten tulee olla lapselle turvallisia sekä ulkoisilta puitteiltaan että kokemuksena. Käytettävien menetelmien ja välineiden tulee olla riittävän monipuolisia ja lapselle sopivia. Lapsella on oikeus omaan henkilökohtaiseen työskentelyaikaan. Xxxxxx pitää myös itse saada määritellä, mitkä asiat ovat hänen mielestään tärkeitä, sillä tapaamisten tulee antaa jotakin myös lapselle. Lap- sella on oikeus saada tietoa ja palautetta siitä, miten työntekijä hänen tilanteensa näkee. Sosiaalityöntekijän tulee kertoa lapselle, millä edellytyksillä lapsen kertomat asiat on luovu- tettava esimerkiksi vanhemmille tai sijaisvanhemmille. Työskentelyä varten tulee olla riittä- västi aikaa. Tapaamisten toteuttaminen kirjataan lapsen asiakassuunnitelmaan.

Lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä xxxxxx- va ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lapsen mielipide on sel- vitettävä hienovaraisesti sekä siten, että tästä ei aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin. Kaksitoista vuotta täyttäneelle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaisesti häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lapsen

mielipide voidaan jättää selvittämättä vain, jos selvittäminen vaarantaisi lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos se on muutoin ilmeisen tarpeetonta. Kaksitoista vuotta täyttäneellä lap- sella on oikeus käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan ohella erikseen puhevaltaan- sa itseään koskevassa lastensuojeluasiassa.

Xxxxxxxx on selvitettävä hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisella tavalla huostaanotta- misen syyt ja toimenpiteet, joihin hänen tilanteessaan on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä. Selvi- tysvelvollisuus koskee sekä varsinaista huostaanottoa että kiireellistä sijoitusta. Lisäksi lapselle selvitetään, miten yhteydenpito lapsen ja hänen läheistensä välillä järjestetään ja turvataan sekä esimerkiksi lapsen kotiuttamiseen liittyvien asioiden edellytyksiä ja mahdol- lisuuksia. Selvitys on annettava siten, että lapsi ymmärtää selvityksen sisällön ja merkityk- sen. Xxxxxxxx ei kuitenkaan saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantavat hänen kehitystään tai ovat vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua.

Kunnan on huolehdittava siitä, että lastensuojelun palvelut järjestetään sisällöltään ja laa- juudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan. Lastensuojelun on oltava laadultaan sellaista, että se takaa lastensuojelun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen heidän tarvitsemansa avun ja tuen. Palveluiden ja etuuksien hakemisesta tulee aina neuvotella ja sopia tehtäväjaosta perhehoitajan ja sijoittajan kesken. Vastuu erityisen tuen ja palveluiden organisoimisesta ja maksusitoumuksista on sijoittajalla, joka järjestää palveluja yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa. Tällaisia palveluja ovat terveydenhuollon palvelut, erikoissairaanhoidon palvelut, koulupalvelut ja muut lapsen tarvitsemat palvelut. Sijoittavan tahon on otettava selvää si- joituskunnan palvelurakenteesta jo ennen lapsen sijoittamista ja näin ollen varmistua siitä, että palveluja on saatavilla. Palveluista ja tukitoimista on tehtävä valituskelpoinen päätös, johon on mahdollista hakea muutosta.

9.1. Käyttövarat

Kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona sijoitettu lapsi on oikeutettu saamaan taloudellista tukea käyttövaroina. Xxxxxx on lisäksi huolehdittava sii- tä, että lapsen opintoja ja harrastuksia tuetaan tarvittaessa ja että taloudellinen tilanne ei voi olla esteenä näiden jatkumiselle sijaishuollon aikana. Kunnan tulee huolehtia, että lap- selle annetaan hänen käyttöönsä kalenterikuukaudessa käyttövaroja henkilökohtaisten tarpeiden hoitamista varten. Käyttövarat henkilökohtaiseen käyttöön määritellään siten, että

• alle 15-vuotiaalle annetaan käyttöön määrä, joka vastaa hänen yksilöllisiä tarpei- taan

• 15 vuotta täyttäneelle annetaan vähintään määrä, joka vastaa kolmasosaa kulloin- kin voimassa olevasta elatustuen määrästä (v. 2019 52,91 e/kk)

Velvollisuutta maksaa käyttövaroja ei ole, jos lapsi on sijoitettu väliaikaisesti huoltajansa tai vanhempansa luokse.

Lapselle maksettavia käyttövaroja ei ole tarkoitettu kattamaan lapsen koulunkäyntiä tai harrastuksia, vaan kyse on taskurahan luonteisista varoista. Käyttövaroja ei ole myöskään tarkoitettu käytettäväksi sellaisten hygieniatuotteiden hankkimiseen, joiden on katsottava kuuluvan osaksi kulukorvauksia.

Lapsella on oikeus itse päättää henkilökohtaiseen käyttöön saamistaan käyttövaroista ja opetella itsenäistä rahan käyttöä. Lapsen edunvalvoja (yleensä huoltaja) ei ole siten oikeu- tettu määräämään varojen käytöstä. Käyttövarojen määrään ja maksamiseen ei vaikuta myöskään lapsen tai nuoren käyttäytyminen sijaishuoltopaikassa. Käyttövarojen määrää ei voida vähentää esimerkiksi lapsen karkumatkojen tai muun käyttäytymisen perusteella.

Perhehoitajan tulee pitää kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta ja siten huolehtia lapsen oikeusturvan toteutumisesta. Tarvittaessa lapsen asioista vastaava sosi- aalityöntekijä voi arvioida, miten käyttövaroja on lapselle maksettu ja mihin niitä on käytet- ty. Lapsen edunvalvojalla (huoltaja tai määrätty edunvalvoja) on myös oikeus saada selvi- tys käyttövarojen maksamisesta sijaishuollon aikana.

9.2. Itsenäistymisvarat

Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle sijoitusta avohuollon tukitoimena, sijais- huoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistään varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 prosenttia hänen so- siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitetuista tulois- taan, korvauksistaan tai saamisistaan. Määrää laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta huomioon. (LsL 77§). Kyse on minimisäännöksestä, joten kunnalla on mahdollisuus varata lapsen tuloista enemmänkin kuin ohjeistetut 40 %. Kunta voi periä perhehoitoa saaneen eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset tai muut jatkuvat taikka kertakaikkiset tulot, kor- vaukset tai saamiset siltä ajalta, jonka perhehoito kestää. Kunta ei voi periä itselleen perin- töä, rikosvahinkotuloa tai vakuutuskorvausta. Perinnän edellytyksenä on, että kysymyk- sessä olevat korvaukset ovat tarkoitetut lapsen hoitoon tai huoltoon ja ne maksetaan tätä tarkoitusta varten. Tällä perusteella kertakaikkisena tulona lapselle maksettava ryhmähen- kivakuutus voidaan ottaa huomioon itsenäistymisvaroja määrättäessä.

Itsenäistymisvaroja talletetaan kunnan avaamalle lapsen pankkitilille. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksa- misesta sijoituksen päätyttyä ja huoltajan, edunvalvojan tai 15-vuotiaan lapsen sitä pyytä- essä myös sijoituksen aikana. Lapselle kertyneitä itsenäistymisvaroja ei voi käyttää osak- sikaan hoidon korvaamiseen.

Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksa- misen ajankohdasta. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapselle tai itsenäis- tymässä olevalle nuorelle jälkihuollon päättyessä taikka lapsen tai nuoren itsenäistymisen tukemiseen tai turvaamiseen liittyvästä erityisestä syystä viimeistään hänen täyttäessään 21 vuotta.

Jollei lapsella tai nuorella ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia taikka jos ne ovat riittämättömät, sosi- aalihuollosta vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. Laki ei säätele tarpeellisen suuruisen itsenäistymisvaran enimmäismäärää, mutta itsenäistymisvaroja pitäisi varata ja maksaa aiheutumisperiatteen mukaisesti eli todellisuudessa aiheutuvien, itsenäistymistä tukevien kustannusten mukai- sessa laajuudessa.

9.3. Edunvalvonta

Perhehoidossa olevalle henkilölle nimetään tarvittaessa edunvalvoja, mikäli henkilö ei ky- kene itse valvomaan etuaan ja huolehtimaan itsestään.

Lapselle tulee lastensuojeluasioissa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta lapsen puhevaltaa, jos

• on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asi- assa; ja

• edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.

Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle (yli 18-vuotiaille) tai alle 18 v. lapselle van- hempien rinnalle hoitamaan raha-asioita.

Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä holhousviranomaisena toimiva maist- raatti, sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai huoltaja itse. Holhousviranomaisena toimiva maistraatti voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosiaalihuollosta vastaava toimielin ovat siitä yksimieliset. Muutoin edunvalvojan määrää tuomioistuin. Edunvalvojan määrää- misestä aiheutuneista kustannuksista sekä edunvalvojan palkkiosta ja kustannuksista vas- taa se kunta, joka on vastuussa lastensuojelun järjestämisestä. Edunvalvojan on pidettävä kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä annettava vuositilitykset maistraatille.

10. Lapsen huoltajan asema ja oikeudet

Lapsen vanhempien kanssa tehtävän työn tavoitteena tulee olla luottamuksellisen vuoro- vaikutuksen syntyminen ja lapsen tasapainoisen kehityksen turvaaminen yhteistyössä. Lapselle on tärkeää tietää, että omat vanhemmat hyväksyvät sijoituksen ja että vanhempia tuetaan ja autetaan. Ajantasainen tieto vanhempien auttamistavoista keventää lapsen omaa huolehtimisesta kertyvää taakkaa ja vapauttaa voimavaroja kasvuun ja kehitykseen. Xxxxx kokee olevansa arvostettu kun hänen perhettään arvostetaan.

Avohuollon tukitoimena tapahtuvan sijoituksen yhteydessä lapsen huolto ja hänen asiois- taan päättäminen säilyvät kokonaan huoltajilla. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoi- dosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Sijoitukseen vaaditaan lapsen huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus.

Jos huoltaja vaatii avohuollon sijoituksen lakkauttamista eikä huostaanoton edellytyksiä ole, on avohuollon sijoitus lakkautettava heti. Avohuollon tukitoimena tapahtuvan sijoituk- sen aikana ei voida rajoittaa lapsen ja hänen huoltajansa välistä yhteydenpitoa eikä käyt- tää LsL:n 11 luvun mukaisia rajoitustoimenpiteitä.

Xxxxxxxxxxxxx aikana lapsen vanhemmilla säilyvät huoltajan oikeudet tietyin rajoituksin. Kun huostaanotetun lapsen asioita käsitellään eri viranomaisissa, ovat vanhemmat lapsen huoltajina lapsen edustajia. Sosiaalitoimella on oikeus tulla kuulluksi ja käyttää itsenäistä puhevaltaa huostaanotetun lapsen asioissa. Lapsen huoltajalla on huostaanoton ja kiireel- lisen sijoituksen aikana oikeus saada tietoa lapsensa asioista ja pitää lapseen yhteyttä. Päätettäessä esimerkiksi lapselle tehtävistä terveydenhuollon toimenpiteistä tai opetuksen järjestämisestä, on kaikissa tilanteissa pyrittävä hyvään yhteistoimintaan lapsen, huoltajan ja vanhempien kanssa. Ellei kyse ole esimerkiksi kiireellisestä terveydenhuollon toimenpi-

teestä, on eri vaihtoehdoista keskusteltava lapsen huoltajien ja lapsen kanssa.

Lapsen huoltajilla on oikeus päättää myös sijaishuollon aikana lapsen uskonnosta, kansal- lisuudesta ja nimestä. Lapsen nimeä koskevan muutoksen edellytyksistä on kuitenkin pyy- dettävä lausunto sen kunnan sosiaalihuollon toimielimeltä, jonka huostassa lapsi on. Tar- koituksena on varmistaa, ettei lapsen identiteettiä tarpeettomasti tai toistuvasti horjuteta. Huoltajalla on myös oikeus antaa lupa adoptioon.

Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Huoltajalla on oikeus halutessaan hakea huostaanoton lopettamista. On tärkeätä varmistaa, että huoltaja on selvillä huostaanoton lopettamisen edellytyksistä, niin ettei lapsi altistuisi jatkuvaan epävarmuuteen ja katteettomiin toiveisiin. Mikäli perheen tilanne muuttuu sellaiseksi, että voidaan arvioida lapsen tulevaisuudessa siirtyvän takaisin kotiin, on ryhdyttävä valmistelemaan perheen jälleenyhdistämistä.

Joissain tapauksissa saattaa olla tarpeen tavata lasta henkilökohtaisesti vastoin huoltajan kieltoakin tai ilman hänen lupaansa. Erityisesti tällainen tilanne voi olla kyseessä silloin, kun selvitetään lastensuojelun tarvetta tilanteessa, jossa lapsi itse on kääntynyt lastensuo- jelun puoleen. Lapsen huoltajalla on oikeus saada tieto tällaisesta ilman huoltajan lupaa tapahtuneesta tapaamisesta, ellei se ole lapsen edun vastaista.

Xxxxxxxxxx ei lopu lapsen huostaanottoon ja sijoitukseen. Xxxxxxxx tulisi välittyä tietoi- suus siitä, että vanhemmat eivät ole hylänneet häntä ja ettei vanhemmista erottaminen johdu hänestä. Samoin lapsen tulee olla tietoinen siitä, että hänellä on oikeus pitää yhteyt- tä omiin vanhempiinsa ja muihin hänelle tärkeisiin henkilöihin sekä myös lupa kiintyä si- jaisvanhempiinsa. Lapsen omilla vanhemmilla on tärkeä rooli tässä prosessissa; vanhem- mat voivat auttaa lasta sopeutumaan tilanteeseen, mutta he tarvitsevat myös itse tukea tässä tilanteessa. Xxxxxxxxxxx on usein vaikeaa kohdata lapsensa kiintyminen sijaisvan- hempiin tai muihin häntä hoitaviin tahoihin ja myös vierailut lapsen luona aiheuttavat voi- makkaita tunnereaktioita. Lapsestaan luopumaan joutuneen vanhemman saattaa olla vai- keaa pitää yhteyttä lapseen johtuen omasta kriisitilanteesta, syyllisyydestä ja häpeästä. Jos vanhemmilla ei ole käsitystä oman vanhemmuutensa merkityksestä lapsen kehityksen kannalta, vanhempien saattaa olla mahdotonta toimia vanhemmuudessaan lasta tyydyttä- vällä tavalla. Tärkeää olisi tukea lapsen ja vanhemman suhdetta ja auttaa vanhempien ymmärtämään myös lapsen tilannetta sijaishuollossa.

Oikea-aikaisella ja riittävällä kriisi-interventiolla on suuri merkitys sijoituksen onnistumisen kannalta. Huostaanotettujen lasten vanhempien vertaistukitoiminnasta on saatu myös hy- viä kokemuksia. Ohjattu Voikukkia-ryhmätoiminta tarjoaa mahdollisuuden vanhemmille jakaa tuntemuksiaan ja keskustella kokemuksistaan muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Käynnistyviä ryhmiä voi tiedustella sijaishuoltoyksiköstä.

Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laadi- taan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielen- terveydenhuollon kanssa. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vä- hintään kerran vuodessa. Suositeltavaa on, että kulloinkin laadittavaan asiakassuunnitel- maan kirjataan valmiiksi seuraavan tarkistamisen ajankohta. Asiakassuunnitelmaan on kuitenkin tarkistettava aina tilanteen tai olosuhteiden oleellisesti muuttuessa tai muun tar- peen niin vaatiessa.

Kunta järjestää lastensuojelun asiakkaille ne sosiaalihuollon palvelut, jotka lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on asiakassuunnitelmassa arvioinut välttämättömiksi.

Tapaamisajalta biologisille vanhemmille maksetaan ruokarahaa 10e/vrk/lapsi ja korvataan matkat 0,20e/km. mukaan. Ruokaraha maksetaan kaikille vanhemmille.

11. Perhehoitajan oikeudet, velvollisuudet ja tuki

Perhehoitaja on oikeutettu

• perhehoidon korvauksiin

• vapaaseen sekä saamaan tukea sijoittajakunnalta lapsen hoidon järjestämisessä vapaa ajaksi

• kunnalliseen peruseläketurvaa ja tapaturmavakuutukseen

• ennakkovalmennukseen, työnohjaukseen ja täydennyskoulutukseen, joista vastaa sijoittava kunta

• saamaan perhehoidon onnistumisen kannalta oleelliset tiedot sijoitettavan elämän tilanteesta, historiasta ja terveydentilasta

• vastuutyöntekijän tarjoamaan riittävään tukeen ja yhteydenpitoon

• sijoittavan kunnan järjestämään riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen

• asianosaisuuteen huostaanottoa, sijaishuoltoa ja huostaanoton lakkaamista koske- vissa päätöksissä, kun lapsi on ollut ennen päätöstä perhehoitajan hoidossa

• erilaisiin sosiaalisiin etuuksiin ja yhteiskunnan tuottamiin palveluihin

Perhehoitajan velvollisuutena on

• luoda hoidettavalle turvallinen ja virikkeitä antava hoitoympäristö

• huomioida hoito- ja kasvatustehtävässään hoidettavan kehitys erityistarpeineen

• turvata hoidettavan ja hänen läheistensä yhteydenpito ja suhteet sekä ilmoittaa so- siaalitoimelle heti mikäli sopimukset tapaamisjärjestelyistä eivät toimi tai niistä poi- ketaan

• tehdä yhteistyötä lapsen, vanhempien ja sosiaalitoimen sekä muun lapsen asioissa työskentelevien tahojen kanssa

• noudattaa sitovaa vaitiolovelvollisuutta

• raportoida lapsen tilanteesta ja tarpeista riittävän usein sekä muutoksista mahdolli- simman nopeasti

• ilmoittaa perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle sekä kun- taan, jossa perhekoti sijaitsee

• toimia aloitteellisesti aina huomatessaan lapsen tarvitsevan jotakin tukea tai palve- luita

• toimittaa sijoituksen päättymisen jälkeen kaikkia lapsen asiakirjat kunnalle hävitet- täväksi.

Lastensuojelulain mukaan henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välit- tömästi ollut, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuollosta ja huostaanoton lakkaamisesta. Perhehoitaja kuuluu asianosaisten jouk- koon ja hänellä on myös tietojen saanti oikeus em. asioissa sekä muutoksenhakuoikeus.

Oikein rakennetut ja kohdennetut hoitajien tukipalvelut hyödyttävät etenkin perhehoitoon sijoitettua lasta. Perhehoidon tukeen sisältyvät sekä perhehoitoon sijoitetulle että perhehoi- tajalle ja hänen perheelleen suunnattu tuki. Perhehoitajaa tukevat mm. ennakkovalmen-

nus, vapaan pitämisen mahdollisuus, työnohjaus ja vertaistuki sekä mahdollisuus osallis- tua täydennyskoulutuspäiviin. Kaikki nämä tukimuodot sisältyvät perhehoitoa määrittävään lainsäädäntöön ja niiden tulee näkyä toimeksiantosopimuksessa. Huomioitavaa on, että ennakkovalmennukseen osallistuminen ei vähennä tai poista monipuolisen tuen tarvetta sijoituksen jälkeen.

11.1. Vastuutyöntekijä

Sijoittajan on tuen järjestämiseksi perhehoitajalle nimettävä jokaista hoidettavaa varten vastuutyöntekijä. Vastuutyöntekijänä voi toimia lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu riittävän koulutuksen saanut työntekijä (esim. sosiaaliohjaaja). Asiakassuunnitel- maneuvotteluiden lisäksi perhehoitajalle järjestetään mahdollisuus tavata vastuutyönteki- jää vähintään kahdesti vuodessa. Sijoituksen käynnistymistä seuraavana vuotena tulisi tapaamisia järjestää vähintään neljä. Intensiivisen tuen mahdollisuus turvataan erityisesti perhesijoituksen alkuvaiheessa ja elämän muutostilanteissa. Kotikäynnit ovat osa sosiaali- työn ja perhehoidon yhteistyötä. Kotikäynnillä sosiaalityöntekijä tapaa kaikkia perheenjä- seniä. Kotikäyntien lisäksi muita yhteydenottoja (sähköposti, puhelut, neuvottelut) on vuo- dessa vähintään neljä. Asiakassuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa. Sen pohjalta tarkistetaan myös toimeksiantosopimus.

11.2. Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus

Onnistunut perhehoito perustuu mahdollisimman avoimeen ja tasa-arvoiseen yhteistyö- hön, jossa sekä sijoittajan että perhehoitajan asiantuntemus huomioidaan asiakassuunni- telmia ja päätöksiä tehtäessä. Yhteistyön sujumisen kannalta riittävä yhteydenpito vastuu- työntekijän ja perhehoitajan välillä on välttämättömyys. Perhehoitajalla on paras käsitys perheeseensä sijoitetun tilanteesta ja tarpeista, joista hänen on velvollisuus raportoida so- siaalityöntekijälle riittävän usein ja muutoksia tapahtuessa mahdollisimman nopeasti.

Perhehoitaja on velvollinen ilmoittamaan perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vas- tuutyöntekijälle hyvissä ajoin sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee. Ilmoitettavia asioita ovat mm.

• perheeseen sijoitettujen lasten määrissä tapahtuvat muutokset

• elämäntilanteen muutokset; sairastumiset, esteet perhehoitotehtävälle

• perhesuhteiden muutokset

• suunnitellut vapaat ja niiden aikaiset järjestelyt

• ulkomaanmatkat perhehoidossa olevan henkilön kanssa

• sattuneet tapaturmat, väkivallanteot ja pakkotoimenpiteet ilmoitetaan aina kirjallise- na

• muut mahdolliset tärkeät perhehoitotyöhön vaikuttavat seikat.

11.3. Sijaishuoltoyksikön työntekijät

Sijaishuoltoyksikön tehtäviin kuuluu perhehoidon tukipalveluiden järjestäminen erityisesti perhehoitajille. Sekä kunnat että perhehoitajat voivat olla yhteydessä sijaishuoltoyksikön työntekijöihin tukeen liittyvissä asioissa. Yksikössä työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää ja kaksi perheohjaajaa, jotka osallistuvat tarvittavan tuen suunnitteluun ja toteutukseen. Sijaishuoltoyksikön työntekijöiden työskentely tapahtuu yhteistyössä sijoittavan kunnan,

perhekodin ja tarvittavien tahojen kanssa tavoitteena tukea perhehoitajan jaksamista, si- jaishuollon laadun toteutumista ja sijoituksen onnistumista.

Perheohjaajien työpanos keskittyy monipuolisesti perhehoitajille tarjottavaan tukeen. Per- heohjaajat ovat käytettävissä uusien tai haastavassa vaiheessa olevien sijoitusten tukeen, jolloin ammatillisen ohjauksen lisäksi voidaan esim. työskennellä myös perheen kaikkien lasten kanssa.

11.4. Oikeus vapaaseen

Sijoittavan kunnan tulee järjestää perhehoitajalle mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toi- meksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vrk perhehoitajana (PhL 13§). Vapaapäi- viä kertyy enimmillään 24 päivää vuodessa, ellei toimeksiantosopimuksessa ole sovittu suuremmasta määrästä. Toimeksiantosopimuksen teon yhteydessä neuvotellaan perhe- hoitajan kanssa vapaaoikeuden toteuttaminen eli vapaajärjestely on toimeksiantosopimus- ja lapsikohtainen. Vapaan määräytymisjakso on kalenterivuosi (1.1.–31.12.). Vapaa on pidettävä viimeistään seuraavan kalenterivuoden aikana.

Perhehoitajan vapaan ajalta maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus täysimääräisenä. Si- joittavan kunnan tulee huolehtia tai tarvittaessa avustaa lapsen hoidon tarkoituksenmukai- sessa järjestämisessä perhehoitajan vapaan ajaksi.

Vapaan pitämisen toteutusvaihtoehdot:

1. Lapsen hoidon järjestämisestä vapaan ajaksi huolehtii perhehoitaja. Lomituksessa voidaan hyödyntää mm. perhehoitajan sukulaisia tai läheisiä, jotka ovat tuttuja ja turvallisia myös lapselle. Mikäli läheisen kanssa tehdään toimeksiantosopimus ja läheiselle makse- taan perhehoidon korvauksia, arvioi sosiaalityöntekijä läheisen valmiudet tehtävään hyö- dyntäen esim. ”Lomitusperheen arviointiraportti” – lomaketta. Sukulaisille ja läheisille toi- minta korvataan lyhytaikaisen perhehoidon mukaisten korvausten mukaan. Kun läheinen hoitaa lapsia perhekodissa, maksetaan hoitopalkkio. Kun läheinen hoitaa lapsia omassa kodissaan, maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus.

2. Mikäli perhehoitaja ei saa järjestettyä vapaata omien verkostojen avulla, voidaan lapsi sijoittaa valmennettuun tuki- tai sijaisperheeseen tai lastensuojeluyksikköön. ”Lomitta- van” perhehoitajan kanssa tehdään toimeksiantosopimus vapaan pitämisen ajalle. Palkkio ja kulukorvaus maksetaan samoin perustein kuin tukiperheille. ”Lomittava” perhehoitaja toimittaa sijoittavalle kunnalle maksatuksia varten tarkat tiedot hoitoajasta sekä verokort- tinsa.

3. Kunta voi järjestää perhehoitajan vapaan ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä toi- meksiantosopimuksen sellaisen henkilön kanssa, joka täyttää perhehoitajalta vaadittavat edellytykset. Sopivaa henkilöä voi tiedustella sijaishuoltoyksiköstä tai muuta kautta tulleen henkilön soveltuvuutta tehtävään voi arvioida esim. ”Lomitusperheen arviointiraportti” – lomaketta hyödyntäen. Sijaishoitaja voi tulla perhehoitajan kotiin hoitamaan tämän hoi- dossa olevia lapsia (myös biologisia), jos perhehoitaja suostuu siihen ja se on sosiaalityön- tekijän arvion mukaan hoidettavien etujen mukaista. Toimeksiantosopimus tehdään sijais- hoitajan kanssa jokaisesta hoidettavasta erikseen.

4. Sijoittava kunta maksaa pitämättömät vapaapäivät rahana perhehoitajalle. Vuonna 2019 korvaus pitämättömästä vapaasta on 34 euroa/vapaapäivä. Esim. yhden kuukauden pitämättömistä vapaapäivistä korvaus on 2x34 euroa = 68 euroa/kk. Vapaan korvaami

Vapaan tavoitteena on taata perhehoitajalle mahdollisuus irrottautua sitovasta tehtäväs- tään, mikä tukee perhehoitajan jaksamista. Vapaan pitäminen palvelee siten myös perhe- hoidossa olevan henkilön hyvinvointia. Mikäli perhehoitaja ei halua käyttää oikeuttaan va- paaseen, siitä tulee olla maininta toimeksiantosopimuksessa.

11.5. Perhehoitajan täydennyskoulutus

Täydennyskoulutuksen sisällön tulee määräytyä perhehoitajan aikaisempi koulutus sekä perhehoidon sisältö, vaativuus ja tarve huomioon ottaen. Sijoittava kunta vastaa perhehoi- tajalle annettavasta tarvittavasta koulutuksesta. Perhehoitajille korvataan kaksi täydennys- koulutuspäivää vuodessa. Perhehoitaja voi osallistua sijoittajan järjestämiin, maakunnalli- siin tai valtakunnallisiin koulutuksiin. Mikäli perhehoitaja osallistuu koulutustapahtumaan, johon on lapsille järjestetty omaa ohjelmaa, koulutustilaisuus maksetaan koko perheen osalta (sisältää perhehoitajan puolison sekä biologisten lasten ja sijoitettujen lasten osallis- tumis- ja majoituskulut).

Sijaishuoltoyksikkö järjestää yhteistyössä Turun kaupungin ja Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa vuosittain kaksi täydennyskoulutuspäivää. Koulutusaiheista in- formoidaan sekä lastensuojelun työntekijöitä että perhehoitajia sijaishuoltoyksikön kautta. Nämä koulutuspäivät ovat perhehoitajille maksuttomia.

11.6. Mentorointi

Mentorointi on kokeneen ja työiältään vanhemman työntekijän antamaa asiantuntija-apua nuoremmalle ja työuransa alkuvaiheessa olevalle työntekijälle, esimerkiksi perhehoitajalle. Mentori voi ohjata ja tukea sijaisperhettä myös erilaisissa kriisitilanteissa.

Varsinais-Suomen alueella toimiviin, mentorikoulutuksen saaneisiin perhehoitajiin saa yh- teyden sijaishuoltoyksikön kautta. Mentorisuhde kestää 6kk – 1 vuosi. Ennen toiminnan alkamista tehdään toiminnalle suunnitelma ja sopimus käytännön järjestelyistä. Mentorille maksetaan palkkiota 41e/45min./henkilö tai 51e/45min./pariskunta. Yksi tapaaminen kestää 90 minuuttia.

11.7. Työnohjaus

Perhehoitajille järjestetään tarpeenmukaista yksilö-, perhekohtaista tai ryhmätyönohjausta, jolla tuetaan hoito- ja kasvatustyötä, perhehoitajan jaksamista ja voimavaroja. On tärkeää tarkistaa, että työnohjaaja on suorittanut vähintään 60 opintopisteen laajuisen työnohjaaja- koulutuksen hyväksytysti. Ennen työnohjauksen aloitusta tulee perhehoitajan ja sijoittaja- kunnan sopia työnohjauksen toteuttamisesta. Sijoittajakunta vastaa työnohjauksen kus- tannuksista. Sijaishuoltoyksiköstä saa tarvittaessa työnohjaajien yhteystietoja.

11.8. Vertaisryhmätoiminta

Vertaisryhmässä jaetaan ajatuksia ja kokemuksia sekä käydään läpi joskus hankaliakin perhehoidon arjen tilanteita. Vertaisryhmässä perhehoitajat saavat tilaisuuden oppia tois-

tensa kokemuksista, lisätä ammattitaitoaan ja vahvistaa voimavarojaan. Perhehoitajat koh- taavat tehtävässään monia haasteellisia ja vaikeita asioita. Vertaisryhmässä kokemusten ja tunteiden jakaminen vertaisten kanssa helpottaa joskus vaikeilta tuntuvissa perhehoidon tilanteissa ja ehkäisee uupumista.

Sijoittava kunta mahdollistaa perhehoitajan osallistumisen vertaistukiryhmätoimintaan maksamalla toiminnasta aiheutuvat perhekohtaiset kustannukset. Vertaisryhmän aloittami- sesta tulee sopia etukäteen sijoittajakunnan sosiaalityöntekijän kanssa. Sijaishuoltoyksikkö käynnistää vertaisryhmiä eri seutukunnille tarpeen ja ilmoittautuneiden perheiden määrän mukaan. Ryhmä käynnistyy heti kun riittävä määrä osallistujia on koossa.

Ohjatut vertaisryhmät kokoontuvat kymmenen kertaa. Ryhmä ovat suljettuja ja ovat osallis- tujamäärältään pieniä, noin 5-10 henkeä. Perhehoitoliitto suosittaa vertaisryhmäohjaajien palkkioiksi vähintään 15 e/kerta/osallistuja. Ohjaaja sopii suoraan sijoittavan kunnan kanssa palkkioiden suuruudesta ja laskutustavoista.

Valtakunnallisesti järjestetään vertaisryhmiä sijoituksen ennakoimattoman katkeamisen kokeneille perhehoitajille sekä yksin perhehoitajana toimiville.

11.9. Ihan iholla – kasvuryhmä

Ihan iholla - kasvuryhmän tavoitteina on:

1. lisätä tietoisuutta omasta vanhemmuustyylistä suhteessa sijoitetun lapsen tarpei- siin,

2. lisätä tietoisuutta sijaisvanhemman oman kasvuhistorian vaikutuksista tämän päi- vän sijaisvanhemmuuteen,

3. antaa tietoa terapeuttisesta vanhemmuudesta

4. antaa työvälineitä tunteiden ja kokemusten puheeksi ottamiseen, nimeämiseen ja tunnetaitojen työstämiseen lapsen/nuoren kanssa.

Sijaishuoltoyksikkö järjestää Xxxx iholla – kasvuryhmiä tarpeiden ja toiveiden mukaan eri seutukunnille. Ryhmästä kiinnostuneet perheet voi ohjata ottamaan yhteyttä sijaishuolto- yksikköön. Ryhmä käynnistyy heti kun riittävä määrä osallistujia on koossa.

11.10. Sijaishoitaja

Kunta voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä PhL 6§:ssä säädetyt edellytykset täyttävän henkilön kanssa toimek- siantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan kotona. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja järjestely arvioidaan hoidettavan henkilön edun mukaiseksi.

Xxxxxxxxxxxxxx kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan sijaishoitajalle mak- settavan hoitopalkkion määrästä ja suorittamisesta, tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta, toimeksiantosopimuksen voimassaolosta sekä tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista.

Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Sijaishoitajalle järjestet- tävästä koulutuksesta ja tuesta on voimassa, mitä niistä Perhehoitolain 15 §:ssä sääde- tään ja sijaishoitajan sosiaaliturvasta, mitä siitä Perhehoitajan 20 §:ssä säädetään.

Sijaishoitajan kanssa tehdään toimeksiantosopimus jokaisesta hoidettavasta erikseen siltä ajalta, jolloin sijaishoitaja toimii perhehoitajan sijaisena. Sijaishoitajalle maksetaan hoito- palkkiota alle 5 h hoidosta 17 e/tunti/lapsi ja yli 5h hoidosta 60e/päivä/lapsi. Sijaishoi- tajan työmatka perhekotiin ei ole työaikaa. Matkat sijaishoitopaikkaan ja muut määrätyt matkat korvataan 0,43 e/km mukaan.

11.11. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset

Kunnan on tarvittaessa järjestettävä toimeksiantosopimuksessa sovittavalla tavalla perhe- hoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Päätoimiselle perhehoitajalle mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkas- tukseen on järjestettävä vähintään joka toinen vuosi. (PhL 15a§). Muille toimeksiantosuh- teisille perhehoitajille mahdollisuus tarkastukseen järjestetään tarvittaessa. Jos perhehoita- ja on ansiotyön kautta työterveyshuollon piirissä tai kyseessä on lyhytaikainen perhehoito, ei tarkastus ole välttämätön. Tarkastuksen voi tehdä terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Tarkastukset tulisi keskittää perhehoidon erityiskysymyksiin perehtyneelle terveydenhuol- lon ammattihenkilölle.

Valtakunnallisesti kunnilla on erilaisia käytäntöjä terveystarkastuksen suhteen. Usealla seudulla toteutettu käytäntö on, että

• yksilökohtaiset maksusitoumukset tulevat sijoittavasta kunnasta. Mikäli lapsia on perheessä sijoitettuna useista kunnista, jakautuu kustannus sen mukaisesti. Mak- susitoumuksen perhehoitajalle kirjoittaa yksi kunta ja kustannusten jako suoritetaan hallintoelinten kesken.

• Maksusitoumuksen yhteydessä lähetettävä lomake sisältää saatteen mak- susitoumukseen kuuluvista palveluista ja tietoa perhehoidon erityiskysymyksistä.

11.12. Eläketurva

Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelais- sa. Perhehoitajan eläketurva määräytyy aina peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Eläkettä karttuu 1.1.2005 alkaen 1,5

% vuosiansiosta 18–52-vuotiailla, 1,9 % 53–62-vuotiailla (ennen vuotta 1950 syntyneillä kuitenkin 2 %) ja 4,5 % 63–67-vuotiailla. Vanhuuseläkkeelle perhehoitaja voi jäädä täytet- tyään 63 vuotta. Jos hän jatkaa perhehoitajana, eläkettä karttuu 68 ikävuoteen saakka.

Perhehoitaja voi jäädä osa-aikaeläkkeelle ja jatkaa osa-aikatyössä. Osa-aikaeläkkeen saaminen edellyttää tulojen pienenemistä 35–70 % osa-aikatyötä edeltäneestä vakiintu- neesta ansiosta. Osa-aikaeläke voidaan myöntää henkilölle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Ennen vuotta 1954 syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 60 vuotta. 1954 ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta.

Perhehoitajan tulee informoida sijoittavan kunnan sosiaalityöntekijää eläkkeelle siirtymi- sestä hyvissä ajoin. Perhehoidon loppumisesta sijoitettujen lastan kohdalla sovitaan yksi- löllisesti.

11.13. Sosiaaliturva

Perhehoitaja on oikeutettu saamaan sairauspäivärahaa omavastuuajan (sairastumispäivä

+ 9 arkipäivää) jälkeen verotettavien tulojensa perusteella laskettavan sairausvakuutus- päivärahan suuruisena.

Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien ajalta voidaan perhehoitajille maksaa kun- toutusrahaa, joka yleensä saajan sairauspäivärahan suuruinen ja se on verollista tuloa. Perhehoitaja voi saada kuntoutusrahaa ja hoitopalkkiota yhtäaikaisesti, mikäli perhehoito jatkuu perheessä.

Työttömyyspäivärahaa saadakseen perhehoitajan täytyy olla työmarkkinoiden käytettä- vissä eikä hän saa työllistyä yritystoimintaa vastaavalla tavalla. Jos perhehoitotehtävä on kovin työllistävä (esim. erityishoidettava lapsi), perhehoitaja ei voi olla työmarkkinoiden käytettävissä. Työllistävyys voidaan todeta lapsen asiakassuunnitelmassa. Toimeksian- tosuhteisena perhehoitajana toimimista ei lasketa työssä olemiseksi, mutta se voi pidentää työttömyysturvan tarkastelujaksoa. Perhehoitajana toimiminen yleensä on hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta. Jos henkilö ei ole vakuuttanut itseään työttömyyskassassa tai kassan jäsenyysehto ei vielä täyty, hän voi saada peruspäivärahaa työssäoloehdon täytty- essä. Perhehoitajana toimiminen ei kerrytä työssäoloehtoa, sillä perhehoitaja ei ole työ- suhteessa. KHO:n päätöksen mukaan perhehoitajalle maksettava palkkio ei ole verotuk- sellisesti palkkaa vaan työkorvausta. Perhehoidosta saatua palkkiota ei vähennetä työttö- myyspäivärahasta, koska kysymyksessä ei ole sosiaalietuus. Perhehoitajana toimiminen on silti aina ilmoitettava työvoimatoimistoon.

Perhehoitajan mahdollisia opintotuen muotoja ovat aikuiskoulutustuki, koulutustuki, koulu- tuspäiväraha ja opintoraha. Näiden lisäksi opiskeleva perhehoitaja voi saada Kelan myön- tämää yleistä asumistukea tai sen korotusta. Perhehoitajan tulot eivät vaikuta perhehoi- toon sijoitetun lapsen opintotukeen.

Perhehoitoon sijoitetun vauvan hoitaminen ei oikeuta sijaisvanhempia äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan. Jos perhehoitaja saa biologisen lapsen, toimeksiantosopimuksen mukainen perhehoidon palkkio huomioidaan vanhempainetuuden perusteena olevassa työtulossa. Päätoimiselle perhehoitajalle vanhempainpäiväraha maksetaan minimimääräi- senä, jos perhehoito jatkuu myös äitiys- ja vanhempainrahakaudella.

Uudet perhesijoitukset edellyttävät entistä useammin ainakin toisen perhehoitoperheen vanhemman jäämistä joksikin aikaa vastaamaan täysipäiväisesti sijoitetun hoidosta. Per- hehoidosta maksettavat korvaukset harvoin mahdollistavat tulotason säilymistä lähellä en- tistä. Perhehoitaja on oikeutettu työlainsäädännön perusteella saamaan hoitovapaata kodin ulkopuolisesta työstään. Hoitovapaaoikeus oikeuttaa kahteen kokoaikaiseen hoito- vapaajaksoon alle 3-vuotiaan lapsen hoitamiseksi. Hoitovapaajakson vähimmäispituus on yksi kuukausi. Myös kahta useammasta ja kuukautta lyhyemmästä hoitovapaajaksosta voidaan sopia.

Perhehoitaja ei ole kuitenkaan Kelan nykyisen tulkinnan mukaan oikeutettu saamaan ko- tihoidontukea sijoitetusta lapsesta. Sijoittajalla on kuitenkin mahdollisuus tukea lapsen kotihoitoa maksamalla kotihoidontukea vastaavaa korotusta perhehoidon palkkioon.

Tilapäinen hoitovapaa mahdollistaa alle 10-vuotiaan sairaan lapsen lyhytaikaisen hoidon.

Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen on kerrallaan enintään neljä työpäivää. Oikeus tilapäi- seen hoitovapaaseen koskee myös perhehoitajaa sijoitetun lapsen sairastuessa. Lisäksi työntekijällä on oikeus olla lyhytaikaisesti poissa työstä, jos hänen välitön läsnä- olonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Perhehoitaja on oikeutettu saamaan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata koulun toisen lukuvuoden tai mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, kolmannen lukuvuoden loppuun.

Perhehoitaja on oikeutettu vuorotteluvapaaseen sekä vuorotteluvapaa-ajalta maksetta- vaan vuorottelulisään. Vuorottelulisän määrä perustuu kodin ulkopuolisesta työstä saadun palkan määrään. Hoitopalkkio ei vähennä maksettavan vuorottelulisän määrää. Perhehoi- taja voi saada yhtä aikaa vuorottelulisää ja hoitopalkkiota. Perhehoitajuudesta ei voi jäädä vuorotteluvapaalle.

11.14. Perhehoitajan verotus

Perhehoitajalle maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus, kilometrikorvaukset ja käynnistä- miskorvaus ovat veronalaista tuloa, koska ne käsitellään työkorvauksena verotuksessa. Perhehoitaja vähentää muiden kuin hoitopalkkion määrän verotuksessa tulonhankkimisku- luna. Xxxxxxx kannattaa huomioida perhehoitajan verokortissa ja hakea pidätysprosentti etukäteen vuoden vaihtuessa.

11.15. Perhehoitoliitto

Toimeksiantosuhteisten perhehoitajien kannattaa aina liittyä oman alueensa Perhehoitolii- ton alueelliseen jäsenyhdistykseen. Monet perhehoitajat ja sijaisvanhemmat kokevat saa- vansa tukea yhdistyksissä toimimisesta ja vertaistukea toisten perhehoitajien tapaamisesta ja kokemusten vaihtamisesta. Jäsenyhdistykset järjestävät alueellaan virkistystoimintaa ja tapahtumia koko perheelle. Jäsenyhdistysten toimintaan voi kuulua myös pienryhmätoi- mintaa ja koulutustilaisuuksien järjestämistä joko yksin tai yhdessä alueen perhehoidon viranomaisten kanssa. Maakunnan alueella toimii kaksi paikallisyhdistystä: Varsinais- Suomen sijoituslasten vanhemmat ry ja Varsinais-Suomen perhehoitajat ry.

Perhehoitoliitto tarjoaa sekä sijoittajille että perhehoitajille apua ja tukea perhehoidon ky- symyksiin. Tukimuotoihin kuuluvat asiantuntija- ja kriisipuhelinpalvelun ylläpitäminen, laki- miespalvelu, kuntoutustoiminnan järjestäminen yhdessä Kelan kanssa, tuettujen lomien organisoiminen yhdessä lomajärjestöjen kanssa, perhehoitajien parisuhdekurssit, vertais- ryhmäohjaajien työn tukeminen, vertaisryhmien järjestäminen suunnittelemattoman perhe- sijoituksen katkeamisen kokeneille perhehoitajille, työmuotojen kehittäminen sijoitusten katkeamisen ehkäisemiseen, valtakunnallisten ja alueellisten koulutusten järjestäminen, perhehoitajien oman keskustelupalstan ylläpitäminen sekä uusien toimintamallien kehittä- minen perhehoidon tarpeisiin.

Perhehoitoliitto osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa perhe- hoidon lainsäädännön kehittymiseen. Perhehoitajien aseman ja oikeuksien vahvistaminen sekä sosiaalisten etuuksien lisääminen ovat Perhehoitoliiton keskeisiä tehtäviä. Tärkeä osa Perhehoitoliiton tiedotustoimintaa on kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Perhehoito-

lehti. Kaikella toiminnallaan Perhehoitoliitto pyrkii lisäämään tietoa ja tietoisuutta perhehoi- dosta sekä kehittämään perhehoitoa myös kansainvälisen yhteistyön avulla.

12. Perhehoidon vakuutukset

Perhehoitaja

Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavien perhehoitajien tapaturmavakuuttaminen kuuluu sijoittajakunnan lakisääteisiin tehtäviin. Vahinkotilanteessa selvitetään kaikki olosuhteet, jossa tapaturma sattui. Työtapaturman lisäksi perhehoitaja on oikeutettu saamaan korva- usta myös ammattitaudista. Tapaturmavakuutus kattaa kaikki sellaiset vammat ja sairau- det, joilla on selvä ja suora yhteys itse työn suorittamiseen: esim. perhehoitaja loukkaantuu hoitotyön yhteydessä vaikkapa nostotilanteessa. Lakia sovelletaan myös konkreettista työn/tehtävän suorittamista laajemmalle vahinkoihin, jotka sattuvat työstä johtuvissa olo- suhteissa esim. kauppamatkalla perhehoitajan hankkiessa perheelle ruokaa. Tapaturma- vakuutuslain mukaiset korvaukset koskevat sairaanhoitoa (lääkärin antama tai määräämä hoito, lääke-, proteesi- ja apuvälinekulut sekä erityisessä laitoksessa annettava pysyvä hoito), päivärahaa, tapaturmaeläkettä, haittarahaa, erilaisia lisiä kuten haittalisää, ansion- menetyskorvausta, perhe-eläkettä sekä hautausapua.

Omassa vapaa-ajan vietossa tapahtuvat vahingot eivät kuulu sijoittajan ottaman vakuutuk- sen piiriin. Kunta voi ottaa perhehoitajalle myös vahingonkorvausvastuuvakuutuksen.

Lapset

Sijoittajakunnalla ei ole lakisääteistä velvoitetta ottaa vakuutuksia perhehoidossa olevalle henkilölle (esim. tapaturmavakuutus, vahingonkorvausvastuuvakuutus), mutta sijoittajalla on vahinkotilanteessa perhehoidon järjestämisestä vastuussa olevan tahon vastuu korva- uksista.

Lapset voidaan vakuuttaa kunnan vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella ns. täysajan ehdoilla sekä myös matkojen aikana. Vakuutuksesta voidaan korvata tapaturman seuraa- mukset. Sairaudet ja rasituksesta vähitellen aiheutuneet vammat eivät kuulu korvauspiiriin. Hoitokulut korvataan alkuperäisiä, maksettuja laskuja vastaan.

Mikäli kunta ei ole vakuuttanut sijoitettuja lapsia, suositellaan perhehoitajan vakuuttavan lapsen laajennetun kotivakuutuksen kautta. Kunta on viime kädessä korvausvelvollinen, jos lapsen aiheuttamia aineellisia vahinkoja ei korvata perheen tai lapsen vakuutuksesta.

Vahingonkorvausvastuu

Vahingonkorvausvastuuta selvitettäessä tarkastellaan perhehoitoon sijoitetun henkilön vastuuta aiheuttamastaan vahingosta, perhehoitajan vastuuta ja valvontavelvollisuutta hoidossaan olevan henkilön aiheuttamasta vahingosta sekä sijoittajan vastuuta perhehoi- don järjestäjänä eli ns. isännän vastuuta. Vahingonkorvausta voidaan myös sovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman raskaaksi ottaen huomioon vahingon aiheutta- jan ja vahingon kärsineen varallisuus ja muut olosuhteet.

Sijoittava kunta suosittelee, että perhehoitaja ottaa laajennetun kotivakuutuksen. Perhee- seen sijoitetun henkilön omaisuus sisältyy lähtökohtaisesti perhehoitajan koti-irtaimiston vakuutukseen. Edellytyksenä kuitenkin on, että sijoitettu henkilö asuu perheessä perheen- jäsenenä, eikä kyseessä ole lyhyt- tai väliaikainen järjestely. Koska käytännöt vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin, vakuutussopimusta tehtäessä on syytä sopia vakuutuksen ehdoista mahdollisimman tarkasti tai tarkistaa jo tehdyn vakuutussopimuksen ehdot omasta vakuu- tusyhtiöstä. Esimerkiksi oman kotivakuutuksen osalta on tärkeää selvittää, tuleeko kaikki perheenjäsenet luetella vakuutussopimuksessa ja millainen tilapäisesti perhehoitoon sijoi- tettujen henkilöiden vastuuvakuutusturva on.

Jos perheeseen pysyvästi sijoitettu henkilö aiheuttaa perhehoitajan omaisuudelle vahin- koa, sitä ei lähtökohtaisesti korvata perheen kotivakuutuksesta. Vahingonkorvauslaki on Suomessa yleislaki, jonka perusteella korvausvastuu toiselle aiheutetuista vahingoista määräytyy. Korvausvastuu syntyy, kun vahinko on aiheutettu tahallaan tai huolimattomalla menettelyllä (tuottamusvastuu). Korvausvastuun syntyminen edellyttää aina, että henkilö on täydessä ymmärryksessä ja mieltää tekonsa seuraukset.

Kun vahingonaiheuttaja on pieni lapsi tai henkilö, joka kehitysasteensa tai sairautensa vuoksi ei vastaa itse omista teoistaan, voi korvausvastuuseen joutua henkilö (lapsen koh- dalla yleensä vanhemmat tai hoitajat) jonka vastuulla valvonta on. Silloin vastuu perustuu valvonnan laiminlyömiseen.

13. Perheen jälleenyhdistäminen

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännöissään korostanut huostaanoton luonnetta väliaikaisena toimenpiteenä,

• joka on lopettava niin pian kuin olosuhteet sallivat ja

• jonka aikana käytettävien erityistoimenpiteiden tulee olla sopusoinnussa perheen jälleenyhdistämiseen tähtäävän perimmäisen päämäärän kanssa.

Jos huostaanotto on kestänyt pitkään, lapsen elämäntilanteen muutoksia vastaan puhuvat seikat voivat painavampina syrjäyttää hänen vanhempiensa odotukset saada perhe jäl- leenyhdistettyä.

Perheen jälleenyhdistämistä harkittaessa on erityistä merkitystä annettava lapsen edulle ja sen toteutumiselle. Harkittaessa lapsen etua on otettava huomioon sijaishuollon kestoaika, lapsen ja sijaisperheen välillä vallitsevan kiintymyssuhteen laatu, lapsen ja hänen van- hempiensa välinen kanssakäyminen sekä lapsen mielipide. Turvallisten ja pysyvien ihmis- suhteisen merkitys on huostaan otetulle lapselle erityisen suuri, koska hänellä on usein kokemusta epävakaista ja epäsuotuisista ihmissuhteista ja kasvuolosuhteista. Mitä use- ampia muutostilanteita lapsi kohtaa, sitä huonommin hän yleensä pystyy selviytymään niistä. Perheen jälleenyhdistämistä on valmisteltava vähintään yhtä huolellisesti kuin huos- taanottoa. Jälkihuoltovelvoitteeseen kuuluu myös vanhempien tai perhehoitajien tukemi- nen perheen jälleenyhdistämistilanteessa.

14. Perhehoidon päättyminen

Avohuollon tukitoimi, huostaanotto ja sijaishuolto päättyvät, kun tarvetta perhehoidolle ei enää ole. Huostassapito ja sijaishuolto lakkaa viimeistään silloin, kun lapsi täyttää 18 vuot- ta.

14.1. Jälkihuolto

Jälkihuolto tulee järjestää

• Sijaishuollon päättymisen jälkeen

• Avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin

• Nuorelle, vaikka häntä ei olisi aiemmin sijoitettu kodin ulkopuolelle tai sijoitus olisi kestänyt alle puoli vuotta. Näin voidaan tukea nuorta itsenäistymisessä, vaikka eh- dotonta jälkihuoltovelvollisuutta ei olisikaan

Laadukasta jälkihuoltoa on tarjottava tasapuolisesti kaikille sijoitettuna olleille lapsille ja nuorille, riippumatta sijoitusmuodosta tai paikkakunnasta. Jälkihuollon tarkoituksena on helpottaa lapsen tai nuoren kotiutumista sijaishuollosta tai helpottaa nuoren itsenäistymis- tä. Jälkihuollon palvelut rakennetaan yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa. Itsenäistymistä varten laaditaan yksilöllinen jälkihuol- tosuunnitelma, johon kirjataan työskentelyn tarkoitus ja tavoitteet. Nuorella on käytettävis- sään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joita on järjestettävä yksilöllisen jälkihuoltotar- peen perusteella. Toimeentulon ja asumisen järjestäminen ovat jälkihuollossa olevalle nuorelle subjektiivisia oikeuksia.

Kun nuoren jälkihuolto järjestetään perhehoitona, maksetaan perhehoitajalle perhehoidon korvauksia edelleen. Hoitopalkkion määrää arvioitaessa huomioidaan nuoren hoidettavuus ja kokonaistilanne, miltä pohjalta määräytyy hoitopalkkion määrä sosiaalityöntekijän har- kinnan mukaan.

Kun jälkihuoltoa ei järjestetä, on tästä tehtävä erillinen, valituskelpoinen päätös. Nuorelle jälkihuolto on vapaaehtoista. Jos hän kieltäytyy tarjotusta jälkihuollosta, hän voi milloin ta- hansa pyytää sitä ennen 21 ikävuottaan.

Jälkihuollon päättyminen

Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 21 vuotta tai viiden vuo- den kuluttua siitä kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuoje- lun asiakkaana. Itsenäistyvää nuorta ei kuitenkaan saa jättää ilman tukea tämän jälkeen- kään, vaan sosiaalityöntekijän tulee ohjata ja saattaa hänet tarvittaessa käyttämään muita kunnan järjestämiä yleisiä palveluja, tukitoimia ja etuusjärjestelmiä. Sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava nuoren kanssa yhdessä suunnitelma, jossa kuvataan jälkihuollon jälkeen nuoren käytettävissä olevat palvelut.

Perhehoidon korvaukset v. 2019

Lasten ja nuorten toimeksiantosuhteinen perhehoito

Perhehoitomuoto	Hoitopalkkio	Kulukorvaus
Pitkäaikainen perhehoito – Perushoitopalkkio	1303 e/kk/lapsi	0 – 12v. 621 e/kk/lapsi 13 – 20 v. 754 e/kk/lapsi
Vähimmäismäärän mukai- nen hoitopalkkio	799,84 e/kk/lapsi	Vähimmäismäärän mu- kainen kulukorvaus 420,09 e/kk/lapsi
– alaikäinen nuori asuu opiskelija-asuntolassa tai opiskelupaikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sijais- perheessä. Vähimmäismää- rän mukainen hoitopalkkio maksetaan opiskelukuukau- silta eli syyskuu-toukokuu. Kesälomakuukausilta, jolloin nuori asuu sijaisperheessä, maksetaan perushoitopalk- kio – yli 18-vuotias nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnal- la ja käy viikonloppuisin si- jaisperheessä – yli 18-vuotias nuori on yli 2 kk sairaalahoidossa, makse- taan hoitopalkkion vähim- mäismäärä 3. sairaalassa- olokuukaudesta eteenpäin. – nuori on varusmies- tai siviilipalvelusta suorittamas- sa ja käy viikonloppuisin si- jaisperheessä		– omaa lasta hoitavalle jolloin kulukorvauksesta vähennetään vanhempi- en oman elatusvastuun osuus – nuori on suorittamassa asevelvollisuuttaan, sivii- lipalvelusta tai opiskelee toisella paikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sekä lomillaan sijaisperheessä. –nuori on pitkäaikaisessa (yli 6 kk) työsuhteessa perhesijoituksen aikana, jolloin tehdään yksilölli- nen suunnitelma siitä, mistä kuluista ja hankin- noista nuori vastaa itse. (Kulukorvausta ei suorite- ta, mikäli nuori kykenee elättämään itsensä.) –sijoitettavan sairaala- hoito tai muu sovittu oleskelu muualla kuin sijaisperheessä kestää yli kuukauden
Korotettu hoitopalkkio (50 %) -määräytymisperusteet s. 39	1955 e/kk/lapsi
Erityishoitopalkkio (100 %) -määräytymisperusteet s. 39	2606 e/kk/lapsi

Kriisiperhehoito	60 e/päivä/lapsi	38 e/päivä/lapsi
Tukiperhehoito	50 e/päivä/lapsi	38 e/päivä/lapsi
Lyhytaikainen perhehoito	50 e/päivä/lapsi	38 e/päivä/lapsi
Perhe perheessä –sijoitus	60 e/päivä/henkilö	38 e/päivä/henkilö

Kilometrikorvaus: 0,43 e/km (kyydissä olevista matkustajista ei makseta lisäsenttejä)

– Lapsen kuljetus perhetapaamisiin, terapiakäynneille, verkostotapaamisiin. Kriisiperheiden osal- ta myös sijoittajan edellyttämät kuljetukset esim. kouluun ja päiväkotiin kiireellisen sijoituksen ai- kana

– Lapsen haku tukiperheeseen ja paluukyyditys takaisin vanhemmilleen (matkat kumpaankin suuntaan korvataan)

Lapsilisä maksetaan perhehoitajalle.

Vammaistuki peritään kunnalle itsenäistymisvarojen kerryttämistä varten. Kunta maksaa lapsen hoitoisuuden perusteella korotettua hoitopalkkiota tai vaihtoehtoisesti vammaistukea vastaavan summan perhehoitajalle perushoitopalkkion lisäksi.

Pitämätön vapaa: korvataan perhehoitajalle 34 e/pitämätön vapaavrk. Perhehoitajalle kertyy vapaata 2vrk/kk, kun on toimittu enemmän kuin 14 vrk/kk perhehoitajana, joten korvaus koko kuukauden pitämättömästä vapaasta on 68e/kk. Vapaan korvaamisesta rahana sovitaan jokaisen sijoitettavan lapsen toimeksiantosopimuksessa, mistä johtuen myös korvaus maksetaan lapsi- kohtaisesti.

Terapia ja terveydenhuolto: Kulukorvaus sisältää tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Kulukorvaus sisältää tavanomaiset ja satunnaiset, esim. infektiosairauksiin liittyvät käsikauppalääkkeet ja tilapäiseen sairastamiseen liittyvät resepti- lääkekulut, terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut, lääkärinpalkkiot ja matkakulut.

Erikseen korvataan

• lapsen elämäntilanteen kannalta tarvittavat rokotukset sosiaalityöntekijän harkinnan mu- kaan

• pitkäaikaissairauteen liittyvät lääkärin määräämät reseptilääkkeet ja sairauden hoidon edellyttämät poliklinikkamaksut

• kohtuulliset kustannukset silmälaseista ja piilolaseista,

• sovitut terapiasta aiheutuvat kulut

• terapiaan ja terveydenhoitoon liittyvät matkakulut siltä osin, kun niihin ei saada korvausta Kelan sairausvakuutuksesta,

• hammashoito ja

• muut ei-tavanomaiseksi luokiteltavat terveydenhuoltomenot.

Opiskelun tuki: Kulukorvauksen lisäksi korvataan sellaiset alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvat erityiset kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata.

Erikseen korvataan opiskelusta aiheutuvat ja asiakassuunnitelmassa sovitut suuret kustannukset kuten

• oppikirjat (suositellaan käytettyjen oppimateriaalien hyödyntämistä),

• erityisvaatetus,

• muut välttämättömät erityisvälineet,

• matkakulut (Kelan koulumatkakorvauksen ylittävältä osalta)

• opiskelusta aiheutuvat ylimääräiset menot.

Lomanvietto: Lapsen lomanvietosta aiheutuneita kustannuksia korvataan enintään 500 e/vuosi, mikä sisältää lapsen lento- tai junalipusta ja majoituksesta aiheutuvat kulut. Tämän lisäksi lapsen passin hankinnasta aiheutuneet kulut korvataan. Lomanvietosta korvattavista osuuksista sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa.

Harrastusraha: Kulukorvaus kattaa tavanomaisista harrastuksista ja harrastusvälineistä aiheutu- vat kulut. Lapsen erityistä harrastusta voidaan tukea sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan (esim. pitkäaikainen harrastus), kun harrastuksen arvioidaan olevan lapsen kasvun, kehityksen ja sosi- aalisten suhteiden kannalta välttämätön. Näitä harrastuskuluja korvataan kulukorvaukseen sisäl- tyvän 600 euron ylittävältä osuudelta. Erikseen korvattavista harrastuksista on sovittava etukä- teen sosiaalityöntekijän kanssa, joka harkitsee yhdessä sijaisperheen kanssa, millaista harrastus- ta perhehoitajan on mahdollista tukea huomioiden harjoitusten määrät, sitovuuden, kuljettamiset ja harrastuksen kokonaiskustannukset.

Päivähoitolaskut: Sijaisperheelle ei määritellä päivähoitomaksua. Koululaisen iltapäivähoidosta aiheutuvat kustannukset korvataan. Sijoitetun lapsen päivähoidon tarve arvioidaan aina lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa.

Sijoitettuja lapsia muistetaan enintään 100 e/tapahtuma (esim. rippijuhlat, koulusta valmistumi- nen, ammattiin valmistuminen).

Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 2983,40 e/lapsi. Enimmäismäärään saakka voi- daan korvata lapsikohtaisesti mm.

• asuntoon kohdistuvat pienet välttämättömät korjaus- ja muutostyöt (esim. kaiteiden tai tur- vaporttien asennus, joita ei korvata vammaispalvelulain perusteella, lapsen huoneen maa- laaminen, tapetointi tms.)

• lapsen käyttöön tulevat tarpeelliset hankinnat (esim. sänky, kirjoituspöytä, vaatteet, oman huoneen sisustus)

Sijaishoitajan kanssa tehdään toimeksiantosopimus jokaisesta hoidettavasta erikseen siltä ajal- ta, jolloin sijaishoitaja toimii perhehoitajan sijaisena. Sijaishoitajalle maksetaan hoitopalkkiota alle 5 h hoidosta 17 e/tunti/lapsi ja yli 5h hoidosta 60e/päivä/lapsi. Matkat sijaishoitopaikkaan ja muut määrätyt matkat korvataan 0,43 e/km mukaan.

Mentoroinnin tarkoitus on, että aloittava sijaisperhe saa alkuvaiheentuekseen mentorin pitkäai- kaisen sijoituksen alkamisen jälkeen. Mentorisuhde kestää vuoden. Ennen toiminnan alkamista tehdään toiminnalle suunnitelma ja sopimus käytännön järjestelyistä. Mentorille maksetaan palk- kiota 41e/45min./henkilö tai 51e/45min./pariskunta. Yksi tapaaminen kestää 90 minuuttia.

Perhehoidon asiakasmaksut, lapsen käyttö- ja itsenäistymisva- rat

Asiakasmaksu

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista eli Asiakasmaksulain 7§:n 1 mom. perusteella lastensuojelulain mukaisena sijaishuoltona, avohuollon tukitoimena tai jälki- huoltona järjestetystä perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista lapsen vanhemmilta perittävä maksu jaetaan heidän kesken maksukyvyn mukaan. Perittävä maksu saa olla määrältään enintään elatusavun suuruinen (laki lapsen elatuksesta 1-3§). Vanhemmilta perittävän maksun määrittämisessä voidaan käyttää elatusavun määrittämi- sen laskukaavaa. Vanhempien maksukyvyn ohella määritellään oikeusministeriön ohjeiden (2007:2) mukaisesti lapsen elatuksen tarve, josta vähennetään lapselle tuleva ja kunnalle perittävä lapsilisä. Asia on ratkaistava tapauskohtaisesti, vallitsevat erityisolosuhteet huo- mioiden. Asiakasmaksulain 11§:n mukaan maksu voidaan jättää perimättä tai alentaa, jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat sitä edellyt- tävät. Xxxxxxxx ollessa työtön, peritään hoidon ja palvelun korvaukseksi työmarkkinatuen tai työttömyyspäivärahan lapsikorotus. Tarvittaessa on hyvä konsultoida lastenvalvojaa.

Lapsen tai nuoren tuloista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7

§:n 2 ja 3 momentin perusteella perittävä maksu lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista määritellään sosiaali- ja terveysministeriössä. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. (Asetus sosiaali- ja ter- veydenhuollon asiakasmaksuista 20 § 2 momentti).

Kunta voi periä perhehoitoa saaneen eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset tai muut jatkuvat taikka kertakaikkiset tulot, korvaukset tai saamiset siltä ajalta, jonka perhehoito kestää. Kunta ei voi periä itselleen perintöä, rikosvahinkotuloa tai vakuutuskorvausta. Pe- rinnän edellytyksenä on, että kysymyksessä olevat korvaukset ovat tarkoitetut lapsen hoi- toon tai huoltoon ja ne maksetaan tätä tarkoitusta varten.

Maksua aletaan periä sijoitusta seuraavan kuukauden alusta. Jos kunta on ilmoittanut tu- lon, korvauksen tai saamisen suorittajalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää, että tuloa, korvausta tai saamista ei saa suorittaa henkilölle itselleen, voi suoritus tapahtua laillisin vaikutuksin vain kunnalle. Alle kuukauden pituisista sijoituksista ei maksua peritä.

Maksu määrätään toistaiseksi ja tarkistetaan kalenterivuosittain tammikuussa ja aina sil- loin, kun maksajan taloudessa tapahtuu olennaisia maksukykyyn vaikuttavia muutoksia.

Käyttövarat

• alle 15-vuotiaalle annetaan käyttöön määrä, joka vastaa hänen yksilöllisiä tarpei- taan

• 15 vuotta täyttäneelle annetaan vähintään määrä, joka vastaa kolmasosaa kulloin- kin voimassa olevasta elatustuen määrästä (v. 2019 52,91 e/kk).

Velvollisuutta maksaa käyttövaroja ei ole, jos lapsi on sijoitettu väliaikaisesti huoltajansa tai vanhempansa luokse.

Perhehoitajan tulee pitää kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta ja siten huolehtia lapsen oikeusturvan toteutumisesta. Kirjaukset on lähetettävä vuosittain tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle. Tarvittaessa lapsen asioista vastaava so- siaalityöntekijä voi arvioida, miten käyttövaroja on lapselle maksettu ja mihin niitä on käy- tetty. Lapsen edunvalvojalla (huoltaja tai määrätty edunvalvoja) on myös oikeus saada selvitys käyttövarojen maksamisesta sijaishuollon aikana.

Itsenäistymisvarat

Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle sijoitusta avohuollon tukitoimena, sijais- huoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistään varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 40 prosenttia hänen so- siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitetuista tulois- taan, korvauksistaan tai saamisistaan. Määrää laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta huomioon. Kyse on minimisäännöksestä, jolloin kunnalla on mahdollisuus varata lapsen tuloista enemmänkin kuin ohjeistetut 40 %. Kunta voi periä perhehoitoa saaneen eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset tai muut jatkuvat taikka kertakaikkiset tulot, korvaukset tai saamiset siltä ajalta, jonka perhehoito kestää. Kunta ei voi periä itselleen perintöä, rikos- vahinkotuloa tai vakuutuskorvausta. Perinnän edellytyksenä on, että kysymyksessä olevat korvaukset ovat tarkoitetut lapsen hoitoon tai huoltoon ja ne maksetaan tätä tarkoitusta varten. Tällä perusteella kertakaikkisena tulona lapselle maksettava ryhmähenkivakuutus voidaan ottaa huomioon itsenäistymisvaroja määrättäessä.

Jollei lapsella tai nuorella ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia taikka jos ne ovat riittämättömät, sosi- aalihuollosta vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta asumiseen, koulutukseen ja muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. Laki ei säätele tarpeellisen suuruisen itsenäistymisvaran enimmäismäärää, mutta itsenäistymisvaroja pitäisi varata ja maksaa aiheutumisperiaat- teen mukaisesti eli todellisuudessa aiheutuvien, itsenäistymistä tukevien kustannusten mukaisessa laajuudessa.

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kerty- misestä ja maksamisesta sijoituksen päätyttyä ja huoltajan, edunvalvojan tai 15-vuotiaan lapsen sitä pyytäessä myös sijoituksen aikana.

Document Metadata

Table of Contents

TOIMEKSIANTOSUHTEISEN PERHEHOIDON TOIMINTAOHJE VUODELLE 2019

Document Metadata