YLEISET MÄÄRÄYKSET
L&T-sairauskassan säännöt 1.1.2021 alkaen
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Vakuutuskassan nimi on L&T-sairauskassa. Kassan kotipaikka on Helsinki
2 §
Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikka- kassana.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).
Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuu- tuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.
3 § Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä.
TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS
4 §
L&T-sairauskassan toimintapiirin muodostaa seuraaviin yhtiöihin ja yhteisöihin työsuhteessa olevat henkilöt:
Xxxxxxx & Tikanoja Oyj (y-tunnus 1680140-0) L&T Kiinteistöpalvelut tukitoiminnot Oy (y-tunnus 3155937-6) L&T Siivous Oy (y-tunnus 3155982-7)
L&T Kiinteistöhuolto Oy (y-tunnus 3155934-1)
L&T Kiinteistötekniikka Oy (y-tunnus 3155933-3)
L&T Ympäristöpalvelut Oy (y-tunnus 3155938-4)
L&T Teollisuuspalvelut Oy (y-tunnus 3155938-4)
L&T Biowatti Oy (y-tunnus 1477919-0)
L&T-sairauskassa (y-tunnus 2153218-8)
L & T Hankinta Ky (y-tunnus 1956418-0)
Yhtiötä kutsutaan näissä säännöissä osakkaaksi. Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että hen- kilö saa osakkaalta tai sairauskassalta pääasiallisen toimeentulonsa.
Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäi- seksi ja lyhytaikaiseksi. Hallitus päättää jäsenyyden alkamisesta.
Voimaantulosäännös
Jäseneksi liittyminen on vapaaehtoista niiden osakkaaseen työsuhteessa olevien henkilöiden osalta, jotka ovat työsuhteessa silloin kun kassa merkitään vakuutuskassarekisteriin. Jäseneksi on liityttävä 3 kuukauden kuluessa kassan merkitsemisestä rekisteriin.
Kassankokous voi erillisellä 3 kuukauden määräajaksi annetulla päätöksellä mahdollistaa jäsenyyden hakemisen myös niille osakkaaseen työsuhteessa oleville henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin liittyneet kassan jäseniksi.
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
5 §
Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin. Jäsentä ei voida erottaa kassasta.
6 §
Osakas eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään 6 kuukautta ennen eroamispäivää.
Osakasta ei voida erottaa kassasta.
7 §
Jäsenellä tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.
VAKUUTUSMAKSUT
8 §
Kassan jäsenmaksu on 0,54 prosenttia jäsenen osakkaalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta, kuitenkin vähintään 10,12 euroa ja enintään 24,33 euroa kuukaudessa. Jos jäsenyys alkaa tai päättyy kesken kuukauden, peritään vähimmäis- ja enimmäismääränä suhteellinen osuus koko kuukauden maksusta. Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä jäsenmaksua.
Jäsenmaksun vähimmäis- ja enimmäismäärät sidotaan työntekijäin eläkelain (395/2006)
96 , 97 § ja 100 §:n mukaiseen palkkakertoimeen siten, että tässä pykälässä olevat euromäärät vas- taavat palkkakerrointa 1,446. Jäsenmaksua ei kuitenkaan peritä 18 §:n 1 momentissa
tarkoitetuissa tilanteissa.
Xxxxxx hallitus voi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta pitkäaikaisen ulkomailla oleskelun ajaksi. Jäsenellä ei maksuvapautuksen aikana ole oikeutta näiden sääntöjen 14-14a §:n mukaisiin etuuksiin.
Osakkaan jatkuva kannatusmaksu on 0,54 prosenttia palveluksessaan olevien kassan jäsenten palkkasummasta kuitenkin siten, että osakkaalta perittävä kannatusmaksu on yhtä suuri kuin palveluksessaan olevien kassan jäsenten maksamat jäsenmaksut yhteensä.
9 §
Osakas pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.
Jatkuva kannatusmaksu tilitetään kassalle samalla kertaa kuin sitä vastaava jäsenmaksuerä.
10 §
Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 8 §:ssä mai- nittuja maksuja sekä jäsenmaksun palkkakertoimella tarkistettuja vähimmäis- ja enimmäis- määriä enintään 30 prosentilla. Maksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamista osakkaan suostumus. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.
SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA
11 §
Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:
1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
5) erityishoitorahaa;
6) tartuntatautilain (583/1986) 27 §:ssä tarkoitettua päivärahaa ja korvausta ansion menetyksestä; sekä
7) ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa
12 §
Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annet- tujen säännösten ja määräysten mukaisesti.
13 §
Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.
LISÄETUUDET
14 §
Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskau- den tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikou- lutuksen saaneen henkilön hoitoon. Tällaisena sairaudesta tai raskaudesta johtuvana hoitona ei pidetä keinohedelmöitystä. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta kor- vauksesta tehdään ennen sen maksamista 16 §:ssä tarkoitettu vähennys.
Kustannuksina korvataan:
1) Avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammas- hoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu, sarjahoidon maksut sekä päiväkirurgiasta peritty maksu, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa, yö- ja päivähoidon maksut enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaiseen maksukattoon saakka.
Maksukaton täytyttyä lyhytaikaisesta laitoshoidosta perittävä hoitopäivämaksu korvataan enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen mukaiseen enimmäismäärään saakka. Korvausta suoritetaan enintään 60 vuorokaudelta saman sairauden johdosta,
2) kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä mainittuihin enimmäismääriin saakka, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua;
3 a) lääkärin määräämät lääkkeet silloin kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu. Viitehinnan ylittävä osuus jää jäsenen maksettavaksi, jos hän kieltää valmisteen vaihdon.
b) kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet silloin, kun ne ovat myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavia. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu. Viitehinnan ylittävä osuus jää jäsenen maksettavaksi, jos hän kieltää valmisteen vaihdon.
Alkuomavastuuseen sisältyvät lääkekustannukset korvataan, vaikka niistä ei ole saatu korvausta sairausvakuutuslain nojalla.
4) Erikoislääkärin vastaanottopalkkiosta 80%, enintään neljä käyntikertaa kalenterivuodessa
5) Hallituksen vahvistaman luettelon mukaisista tähystystoimenpiteistä ja niiden laitosmaksuista 80%
6 a) lääkärin määräämät, hallituksen vahvistaman tutkimusluettelon mukaiset laboratoriotutkimukset, patologian alaan kuuluvat tutkimukset sekä niihin liittyvä näytteenotto. Tutkimusluettelo vahvistetaan puoli vuosittain tai tarvittaessa;
b) lääkärin määräämät hallituksen vahvistaman tutkimusluettelon mukaiset ultraääni- ja röntgentutkimukset ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;
Tutkimusluettelo vahvistetaan puoli vuosittain tai tarvittaessa;
c) lääkärin määräämät magneetti- ja tietokonetomografiatutkimukset, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;
d) lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista 80 %, enintään 15 hoitokertaa kalenterivuodessa;
e) valohoito silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa;
f) lääkärin määräämästä hieronnasta, naprapatia-, osteopatia- ja kiropraktiikkahoidosta 80 %; sekä
g) lääkärin määräämä kynsien ureahoito;
7 a) kassan jäsenelle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaan- hoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä;
b) lääkärin tai muun 15 §:n 1 momentissa tarkoitetun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset; sekä
c) kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset tarpeelliset majoittumiskustannukset, mikäli kassan jäsen on korvattavan matkan aikana joutunut yöpymään majoitusliikkeessä taikka tutkimus- tai hoitolaitoksen potilaita varten järjestetyssä majoituspaikassa;
8 a) lääkärin tai fysioterapeutin määräämien sidosten, apuvälineiden ja tekojäsenten hankkiminen 100 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti, jos niitä ei ole mahdollista saada
joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen kerran kalenterivuodessa;
sekä
b) lääkärin määräämien hoitovälineiden, laitteiden ja mittarien hankkiminen joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua;
9) vähintään vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinta 400 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti tai vaihtoehtoisesti silmien
taittovirheleikkauksesta aiheutuneista kustannuksista 400 euroa korvauskertaa kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Korvausta voidaan suorittaa joka toinen vuosi (kalenterivuosi);
10 a) Lisäetuutena korvataan vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle jäsenelle 90 % hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja hammaslääkärin määräämän suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritystä palkkiosta tai maksusta. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Korvaus on kuitenkin enintään 500 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista; sekä
b) hammaslääkärin palkkio, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito.
14 a §
Jäsenen työkyvyttömyyden estämiseksi sekä työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi suoritettavista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset voidaan korvata joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus katsoo yksittäistapauksessa kohtuulliseksi siihen suostua ja elleivät ne ole 14 §:n mukaan muutoin korvattavia. Korvaamisen edellytyksenä on lisäksi, että toimenpiteiden tarpeellisuudesta esitetään osakkaan työterveyshuollosta saatu B-lääkärilausunto tai muu vastaava selvitys.
15 §
Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että
1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai
2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.
Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksa- maan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomaille ei korvata.
Edellä 14 §:n 2 momentin 7 ja 8 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan viimeistään marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaavasti.
16 §
Edellä 14 – 14a §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan kor-
vauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa
huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.
17 §
Xxxxxx vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia. Sairaalahoidon korvaaminen lakkaa kuitenkin vasta 14 §:n 2 momentin 2 a kohdassa mainitun enimmäisajan päätyttyä taikka, jos jäsen siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuuseläkkeen alkaessa, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen jäsenyyden päättymistä.
Jos sairaus uudelleen aiheuttaa työkyvyttömyyden sen jälkeen kun jäsen on ollut yhtäjaksoisesti yhden vuoden ajan kykenevä tekemään työtä, katsotaan se sairaalahoidon uudelleen alkaessa eri sairaudeksi, vaikka sitä lääketieteellisesti olisikin pidettävä saman sairauden jatkona.
LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET
18 §
Jos jäsen on poissa työstään työnseisauksen tai työn puutteesta johtuvan lomautuksen taikka jonkin muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi eikä hän saa tältä ajalta palkkaa, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 14 – 14 a §:n mukaisia lisäetuuksia kysymyksessä olevalta ajalta.
Edellä tarkoitettuja etuuksia ei makseta 8 §:n 3 momentissa tarkoitetun maksuvapautuksen ajalta.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa 14 §:n mukaista korvausta voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.
19 §
Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
20 §
Xxxxx on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen
keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumis- taan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.
21 §
Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 15 §:n 1 momen- tissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaan- hoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.
Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuk- sella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.
Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.
LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN
22 §
Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutus- kassalain 91 §:n säännöksiä.
23 §
Näiden sääntöjen 14 §:n mukainen korvaus voidaan 16 §:n estämättä suorittaa täysimää- räisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.
24 §
Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän
kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.
MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN
25 §
Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta
OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT
26 § Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.
Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikau- silta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta
antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.
27 §
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2) hallituksen harkinnan mukaan 14 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä
3) 18 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen.
Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 40 prosenttia täyden vararahaston
määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.
VASTUUVELKA
28 §
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.
TILINPÄÄTÖS
29 §
Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Vakuutusvalvontaviraston antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslas- kelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.
30 §
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.
TILINTARKASTUS
31 §
Kassalla on oltava yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.
Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.
Tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta päättää kassankokous. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta.
KASSANKOKOUS
32 §
Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä ja osakkaalla on oikeus osallistua.
33 §
Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään 1 jäsentä.
Xxxxxx edustaa kassankokouksessa äänimäärää, joka on yhtä suuri kuin kokouksessa edustettuna olevien jäsenten yhteinen äänimäärä. Äänimäärä jakautuu osakkaiden kesken heidän edelliseltä tilikaudelta maksamiensa kannatusmaksujen osoittamassa suhteessa.
Jäsenen asiamiehen ja osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.
Xxxxxxxxxxxxxxxxx ei saa käyttää avustajaa.
34 §
Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.
Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;
4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä
6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
3) valitaan tilintarkastaja ja tarvittava varatilintarkastaja; sekä
4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
35 §
Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa
asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.
36 §
Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirre- tään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka on julkaistavana kassan verkkosivuilla. Kokouskutsu laitetaan lisäksi osakkaan ilmoitustaululle ja lähetetään erikseen osakkaalle.
37 §
Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassan- kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.
38 §
Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä.
Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.
Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.
39 §
Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laimin- lyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsit- telemään.
40 §
Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirjan on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten ja osakkaan nähtävänä.
HALLITUS
41 §
Kassan hallitukseen kuuluu minimi 6 varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan jäsenet valitsevat 3 varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Osakas valitsee 3 varsinaista jäsentä varajäsenineen. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.
Hallituksen jäsenen toimikausi on 3 kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi 1 kassan jäsenten valitsema varsinainen jäsen varajäsenineen sekä 1 osakkaan valitsema varsinainen jäsen varajäsenineen ensin arvan ja sitten vuoron mukaan.
42 §
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja, xxxxxx toimihenkilöt ja luottamuslääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2) antaa kassanjohtajalle xxxxxx juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 48 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilölle;
6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toiminta- kertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 47 §:n mukaisesti.
43 §
Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 3 muuta jäsentä on saapuvilla.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannat- tanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.
Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.
44 §
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheen- johtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti
ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirjaan on merkittävä:
1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.
KASSANJOHTAJA
45 §
Xxxxxx toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huoleh- dittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.
LUOTTAMUSLÄÄKÄRI
46 §
Kassalla on oltava luottamuslääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.
KASSAN NIMENKIRJOITUS
47 §
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
48 §
Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmäl- lä pitäen. Xxxxxx varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.
Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suos- tumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.
OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN
49 §
Jos osakas haluaa muuttaa 8 §:n 4 tai 5 momentissa mainittua kannatusmaksua tai peruuttaa muita näissä säännöissä olevia osakasta koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään 6 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.
Jos osakkaan antama vakuutuskassalain 15 §:ssä tarkoitettu pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.
Saatuaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi. Samoin on meneteltävä, jos osakas on tehnyt 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun eroamisilmoituksen.
JAKAUTUMINEN
50 §
Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.
XXXXXX XXXXXXXXXX
51 §
Xxxxx on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:
1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tili- kauden aikana; sekä
3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.
52 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.