ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Taloushallintoalan työehtosopimus 24.2.2020 – 30.11.2021 3

Sisällysluettelo

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ammattiliitto Pro ry Toimihenkilöliitto ERTO ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Taloushallintoalan työehtosopimus 24.2.2020 –30.11.2021‌

Aika 24.2.2020

Sopimusosapuolten välillä on 21.2.2020 saavutettu uutta työehtosopimusta kos- keva neuvottelutulos, joka on 24.2.2020 hyväksytty liittojen hallinnoissa niitä sito- vaksi työehtosopimukseksi.

1. Sopimuskausi ja sopimuksen voimassaolo

Uusi sopimuskausi alkaa 24.2.2020 ja päättyy 30.11.2021. Uuden työehtosopimuk- sen voimaantuloon asti noudatetaan aiemman sopimuksen määräyksiä. Sopimus jatkuu 30.11.2021 jälkeen vuoden kerrallaan, mikäli työehtosopimusta ei irtisanota viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä.

2. Palkankorotukset

2.1. Palkkaratkaisu vuosina 2020 ja vuosina 2021

Vuosi 2020

Palkkoja korotetaan 1.3.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,3 %:n suuruisella yleiskorotuksella.

Vuosi 2021

Palkkoja korotetaan 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,0 % suuruisella korotuksella. Ellei muusta toteutustavasta sovita, korotuk- sesta 1,2 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,8 % yritys- tai työpaikkakohtaisena eränä.

Yritys- tai työpaikkakohtaisen erän suuruus lasketaan työehtosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden marraskuun 2020 kuukausipalkoista luontoisetuineen.

Palkankorotuksen toteutustapa vuonna 2021 (0,8 %)

Yritys- ja työpaikkakohtainen erä tulee ensisijaisesti käyttää kattamaan taulukko- palkkakorotusten aiheuttamia pakottavia kustannuksia. Mikäli yrityskohtainen erä ei riitä taulukkopalkkakorotusten aiheuttamien pakottavien kustannusten kattamiseen, työnantaja voi paikallisesti käyttää enintään koko 2,0%:n korotukset pakottavien taulukkokorotusten kattamiseen. Työnantaja voi toteuttaa tämän omalla päätöksel- lään, mutta jakamisesta pitää antaa selvitys henkilöstölle ennen erän jakamista

jäljempänä selostetulla tavalla. Jos selvitystä ei ole annettu, annetaan koko 2,0 % yleiskorotuksena.

Muutoin noudatetaan seuraavia periaatteita:

Yritys- tai työpaikkakohtaisen kohtaisen erän tarkoituksena on tukea palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta, tuottavuuden kehittymistä työpaikalla, oi- kaista mahdollisia vinoumia ja tukea työnantajan palkkapolitiikan toteuttamista. Toi- mihenkilöiden osaamisen ja työssä suoriutumisen tulee olla ohjaavana tekijänä hen- kilökohtaisten korotusten jakamisessa. Kohdentaessaan paikallista erää työnantaja pyrkii ottamaan huomioon muun muassa seuraavia tekijöitä:

• työtaito (työtulos, monitaitoisuus, alan kokonaistuntemus, kehityskyky, erityisosaaminen)

• vastuullisuus (työn taloudellisuus, viestintä ja vuorovaikutus)

• yhteistyötaito (ihmissuhdetaidot, joustavuus ja aloitteellisuus)

• aktiivisuus (omatoimisuus, aloitteellisuus)

• asiakassuuntautuneisuus (sisäinen ja ulkoinen asiakkuus)

Erän jako tulee selvittää luottamusmiehelle tai jos luottamusmiestä ei ole valittu, kaikille toimihenkilöille yhteisesti. Selvityksessä työnantaja ilmoittaa jaettavan erän kokonaiseuromäärän, korotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärän ja yksit- täisten korotusten euromäärät. Jos yrityksessä tai työpaikalla on alle 8 työehtosopi- muksen piirissä olevaa toimihenkilöä, euromääräisiä lukuja ei kuitenkaan anneta, vaan kerrotaan keskimääräisen korotuksen suuruus.

Selvitys annetaan kirjallisesti ennen erän jakamista. Mikäli selvitystä ei ole annettu, jaetaan erä yleiskorotuksena 1.2.2021 lukien.

2.2. Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla vuonna 2021

Palkkaratkaisusta voidaan neuvotella ja sopia myös paikallisesti kohdasta

2.1. poiketen vuonna 2021.

Paikallinen sopimus tehdään luottamusmiehen tai, jos sellaista ei ole valittu, koko henkilöstön kanssa kirjallisesti tammikuun 2021 loppuun mennessä. Ellei paikalli- seen sopimukseen päästä, eikä muusta ajankohdasta sovita, palkankorotukset maksetaan kohdan 2.1. mukaisesti 1.2.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkan- maksukauden alusta.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutta- mistapa, ajankohta ja suuruus.

Paikallisesti sovittaessa jokaiselle työntekijälle on tultava palkankorotus.

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan ti- lannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on tukea palkkapoliittisia

tavoitteita, palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla.

Työnantaja antaa hyvissä ajoin ennen neuvotteluja luottamusmiehelle tai, jos sel- laista ei ole valittu, koko henkilöstölle tarvittavat tiedot yrityksen taloustilanteesta (esimerkiksi maksuvalmius ja vakavaraisuus) ja tuottavuuden kehityksestä sekä näiden ennakoitavissa olevasta kehittymisestä. Tietojen kirjallisena antamisen tar- koituksena on, että osapuolet voivat itse ja edustajiensa tukemana arvioida sopi- muksen tarkoituksenmukaisuutta juuri tässä yrityksessä. Muuhun tarkoitukseen tie- toja ei saa käyttää.

Jaon jälkeen työnantaja selvittää kohtuullisessa ajassa luottamusmiehelle, tai jos luottamusmiestä ei ole valittu koko henkilöstölle, miten erä on käytetty sekä palkan- korotusten kohdistumisen perusteet. Kirjallisesta selvityksestä tulee käydä ilmi pal- kankorotuksen saaneiden toimihenkilöiden lukumäärä, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä palkankorotusten kokonaismäärä.

2.3. Vähimmäispalkat

Vaativuustasojen vähimmäispalkat €/kk ovat 1.3.2020 lukien seuraavat:

Vaativuustaso	Pääkaupunkiseutu	Muu Suomi
4	1 814	1 767
3	2 002	1 882
2	2 253	2 062
1	2 631	2 390

Vaativuustasojen vähimmäispalkat €/kk ovat 1.2.2021 lukien seuraavat:

Vaativuustaso	Pääkaupunkiseutu	Muu Suomi
4	1 921	1 852
3	2 112	1 970
2	2 368	2 153
1	2 754	2 488

2.4. Henkilöstön edustajien palkkiot

Toimihenkilöiden luottamusmiehelle maksetaan alla olevista ajankohdista lukien kuukausittaista korvausta edustettavien toimihenkilöiden lukumäärän mukaan seu- raavasti:

Toimihenkilöitä	1.3.2020
5-19	32
20-99	61
100-	80

Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetulle maksetaan alla olevista ajankohdista lukien kuukausittaista korvausta edustettavien toimihenkilöiden lukumäärän mukaan seuraa- vasti:

Toimihenkilöitä	1.3.2020
10-19	32
20-	61

3. Alakohtaiset tekstimuutokset

3.1. Työehtosopimukseen

Kilpailukykysopimuksen työajan pidennykset ja siihen liittyvät järjestelyt poistuvat 1.3.2020 lukien.

Poistetaan työehtosopimuksesta kilpailukykysopimuksen mukaiset työajanpidennyk- set ja tehdään muutokset työehtosopimuksen 6-8 §:iin 1.3.2020 lukien.

6.5 § Muutetaan kuulumaan kokonaisuudessaan 1.1.2021 lukien seuraavasti:

Työajan enimmäismäärä

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjaksolla.

6.6 § (Liukuva työaika) Lisätään otsikot:

Sopimus liukuvasta työajasta, Liukumasaldon seuranta ja tasaaminen sekä Sairastu- minen.

Lisätään 4. kappaleen loppuun:

Mikäli osapuolet eivät saa sovittua liukumasaldon pitämisestä, työnantajalla on oikeus määrätä 40 tuntia ylittävä liukumasaldo pidettäväksi kuluvan tai seuraavan seurantajakson aikana vapaapäivinä. Työnantajan määrätessä vapaan ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuu- kautta ennen vapaan alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, vapaan ajan- kohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava vii- meistään kahta viikkoa ennen vapaan alkamista. Jos työnantaja on mää- rännyt vapaan ajankohdan, ajankohtaa voidaan muuttaa vain sopimalla asi- asta toimihenkilön kanssa.

Muutetaan työaikalain viittauspykäläksi 12 § 13 §.

Poistetaan 7. kappaleesta sana ”sovitun”.

15 § Poistetaan maininta parisuhteen rekisteröinnistä.

Lisätään työehtosopimukseen kaikkia työaikamuotoja koskeva uusi pykälä (10 §) Viik- kolepo, joka kuuluu seuraavasti, ja muutetaan pykälänumerointia vastaavasti, sekä tehdään tarvittavat täsmennykset TES 6.7 §:ään (viittaus TES 10 §).

Viikkolepo järjestetään työaikalain 27 §:n mukaisesti.

Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikko- jen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäi- seen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

Lisätään työehtosopimukseen uusi pykälä (11 §) Joustotyöaika, joka kuuluu seuraa- vasti, ja muutetaan pykälänumerointia vastaavasti:

Joustotyön tasoittumisjakso on enintään 26 viikkoa.

Lisätään työehtosopimukseen uusi pykälä (12 §) ”Koulutus ja kehittämistilaisuudet”, joka kuuluu seuraavasti, ja muutetaan pykälänumerointia vastaavasti:

Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan li- säksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista jatko-, täydennys- ja uudel- leenkoulutusta, työhyvinvointi - tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoitta- massa paikassa järjestettäviä koulutus- ja kehittämistilaisuuksia enintään 16 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuk- sessa sovitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai ke- hittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava (ns. yksi yhteen) palkka. Koulutus- tai kehittämistilaisuudet voidaan toteut- taa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös lauantaina, mutta ei pyhäpäivänä.

Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä koulutus- ja kehittämistilaisuu- desta tapauskohtaisesti, asiallisista henkilökohtaisista syistä johtuen (esim. terveydelliset syyt, lasten tai omaisten hoito).

3.2. Sopimus paikallisesta sopimisesta (liite 6) 6 § Poistetaan kappaleet 3-4.

3.3. Allekirjoituspöytäkirjan merkinnät

Jos vähimmäispalkkojen vaativuustason korotus 1.2.2021 johtaa henkilön kohdalla 2

% suurempaan palkankorotukseen, voi työnantaja vähentää mahdollista henkilökoh- taista palkanosaa, ei kuitenkaan kokemuslisää eikä määräajaksi sovittuja palkanosia.

Liitot muistuttavat, että työntekijän perehdyttämiseen tulee käyttää riittävästi aikaa. Mi- käli toinen työntekijä huolehtii työntekijän perehdyttämisestä, tulee tämä huomioida perehdyttäjän ansioissa.

Liitot muistuttavat, että ammatillinen koulutus on tärkeää taloushallintoalalla ja että am- matilliseen koulutukseen osallistumisesta on sovittu työehtosopimuksen liitteen 5 Kou- lutussopimus kohdassa 2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Työryhmät

Perustetaan liukuvaa työaikaa koskeva työryhmä päivittämään liittojen yhteinen oh- jeistus lokakuun 2020 loppuun mennessä.

Liitot laativat yhteisen malliohjeen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun estämiseksi lo- kakuun 2020 loppuun mennessä.

Perustetaan alan vetovoimatyöryhmä, jonka tehtävänä on mm.:

• työehtosopimuksen soveltamisalan tarkastelu ja mahdollinen täsmentäminen

• selvittää pääkaupunkiseutu -taulukon soveltuvuutta muihin suurimpiin kau- punkeihin sekä tehdä mahdollisia asiaan liittyviä muutosesityksiä

• selvittää vaativuustasojen kuvausten ajantasaisuutta

• paikallisen sopimisen edistäminen Työryhmän määräaika päättyy 31.5.2021.

Helsingissä, 24.2.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY

TALOUSHALLINTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS

I SOVELTAMISALA JA YLEISET SOPIMUKSET ‌

1 § Työehtosopimuksen soveltamisala ‌

1. Tällä työehtosopimuksella on sovittu tili- ja kirjanpitotoimistoissa työskentelevien toimihenkilöiden työehdoista.

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta yrityksen johtoon eikä toimihenkilöihin, jotka päättävät työnantajan edustajana itsenäisesti tämän työ- ehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien toimihenkilöiden työehdoista.

2. Taloushallintoalalla tarkoitetaan tässä työehtosopimuksessa yrityksiä, joiden pääasiallisena toimintana on:

a) tuottaa kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluita sekä niihin liittyvää raportointia ja asiakasyritysten palkkojen laskentapalveluita,

b) tuottaa asiakkaalle tilinpäätöksen valmisteluun liittyviä palveluita ja

c) antaa vero- ja talousneuvontaa sekä muita taloushallinnon palveluita.

2 § Yleiset sopimukset ‌

1. Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia Elinkeinoelämän Keskus- liitto ry:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n välillä solmittuja, kulloinkin voi- massa olevaa sopimusta:

- Päihdeongelmaisten hoitoonohjausjärjestelmää koskeva suositus 12.1.2006

Jos edellä mainittuun sopimukseen tehdään tämän työehtosopimuksen voimassa ollessa keskusjärjestöjen toimesta muutoksia, niitä noudatetaan tämän työehtoso- pimuksen allekirjoittajaliittojen erikseen sopimasta ajankohdasta lukien.

2. Liittojen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Toimihenkilöliitto ERTO ry:n sekä Ammattiliitto Pro ry:n välillä solmit- tuja, kulloinkin voimassa olevia sopimuksia:

• Luottamusmiessopimus

• Koulutussopimus

• Yhteistoiminta työpaikalla

II TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA PÄÄTTYMINEN ‌

3 § Työsuhteen syntyminen ‌

Ellei tässä työehtosopimuksessa muuta ole sovittu, noudatetaan työsuhteen synty- miseen liittyen kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain säännöksiä.

1. Työsopimussuhde

Työsopimussuhde syntyy, kun työnantaja ja toimihenkilö sopivat työnteon aloittami- sesta.

Työsopimussuhteen olemassaolo vahvistetaan työsopimuksella, jossa sovitaan työn alkamisajankohdasta, työtehtävien keskeisestä sisällöstä, työsuhteen kesto- ajasta ja sen ehdoista. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköi- sesti.

Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena. Tämän työehtosopimuksen liitteenä on malli työsopimuksesta.

2. Koeaika

Koeaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan.

Koeajan tarkoituksena on selvittää, vastaako toimihenkilö työnantajan edellyttämiä vaatimuksia ja vastaako työsuhde toimihenkilön näkökulmasta sen solmimisen yh- teydessä esitettyä. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa noudattaen työsopimuslain säännöksiä.

4 § Työsuhde ‌

Ellei tässä työehtosopimuksessa muuta ole sovittu, noudatetaan työsuhteen aikana työsuhteisiin liittyvää, kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä.

5 § Työsuhteen päättyminen ja irtisanomisajat ‌

Ellei tässä työehtosopimuksessa muuta ole sovittu, noudatetaan työsuhteen päät- tymiseen kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain säännöksiä.

Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, työnantaja noudattaa seuraavia irtisano- misaikoja irtisanoessaan työsopimuksen:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään vuosi
kuukausi	yli vuosi ja enintään 4 vuotta
2 kuukautta	yli 4 vuotta ja enintään 8 vuotta
4 kuukautta	yli 8 vuotta ja enintään 12 vuotta
6 kuukautta	yli 12 vuotta

Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, toimihenkilö noudattaa seuraavia irtisano- misaikoja irtisanoessaan työsopimuksen:

Irtisanomisaika	Työsuhteen kesto
14 päivää	enintään 5 vuotta
kuukausi	yli 5 vuotta

Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymispäivää seuraavan yrityksen tavanomaisen palkanmaksun yhteydessä.

5a § Muutosturva ‌

Jolleivat työnantaja ja toimihenkilö työnantajan irtisanottua työsopimuksen työsopi- muslain 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, toimi- henkilöllä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaika- naan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetun työllistymisohjel- man laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitte- luun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:

1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuu- kausi;

2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pi- dempi, mutta enintään neljä kuukautta;

3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Toimihenkilön on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

III TYÖAIKA ‌

Työsuhteessa voidaan noudattaa joko 6 §:n tarkoittamaa säännöllistä työaikaa tai 7

§:n tarkoittamaa keskimääräistä säännöllistä työaikaa koskevia määräyksiä.

Paikallisesti, noudattaen tämän työehtosopimuksen 26 §:n säännöstä, voidaan työ- aikaa koskevista määräyksistä sopia tämän työehtosopimuksen määräyksistä poi- keten, ellei jäljempänä olevasta muuta johdu.

6 § Säännöllinen työaika ‌

1. Vuorokautinen ja viikoittainen työaika

Säännöllistä työaikaa noudatettaessa toimihenkilön vuorokautinen työaika on enin- tään 7 tuntia 30 minuuttia ja viikkotyöaika enintään 37,5 tuntia.

Vuorokautinen säännöllinen työaika on yhdenjaksoinen, ellei siitä poikkeamiseen ole perusteltua syytä.

2. Lisätyö

Säännöllisen työajan lisäksi tehtävä työ vuorokaudessa 8 tuntiin ja viikossa 40 tun- tiin saakka on lisätyötä, josta maksetaan 50 % korotettua palkkaa.

3. Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on 8 tunnin lisäksi vuorokaudessa tehtävä työ.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettua palkkaa.

4. Viikkoylityö

Viikkoylityötä on 40 tunnin lisäksi viikon aikana tehtävä työ, ellei se ole vuorokautista ylityötä.

Viikkoylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100

% korotettua palkkaa.

5. Ylityön määrä

Ylityötä saadaan sovittaessa tehdä enintään 330 tuntia kalenterivuodessa.

1.1.2021 lukien kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

5. Työajan enimmäismäärä

Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjaksolla.

6. Liukuva työaika

Sopimus liukuvasta työajasta

Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia työaikalain 12 §:n mukaisesta liukuvasta työ- ajasta. Liukuman maksimimäärä on 150 tuntia. Xxxxxxxx työaikaa käytettäessä saa vuorokautinen säännöllinen työaika olla enintään 13 tuntia.

Liukuva työaika tarkoittaa, että toimihenkilö voi työaikalain 12 §:n mukaisesti sovi- tuissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen aloittamis- ja päättämisajankohdan.

Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työ- ajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

Liukumasaldon seuranta ja tasaaminen

Työnantajan tulee seurata liukumasaldon kertymää ja liukumasaldon ylittyessä 50 tuntia, neuvotella toimihenkilön kanssa työajan tasoittamisesta. Mikäli osapuolet ei- vät saa sovittua liukumasaldon pitämisestä, työnantajalla on oikeus määrätä 40 tun- tia ylittävä liukumasaldo pidettäväksi kuluvan tai seuraavan seurantajakson aikana vapaapäivinä. Työnantajan määrätessä vapaan ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen vapaan alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, vapaan ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen vapaan alkamista. Jos työnantaja on määrännyt vapaan ajankohdan, ajankohtaa voidaan muuttaa vain sopimalla asiasta toimihenkilön kanssa.

Liukumasaldon tulee tasoittua 50 tuntiin vuoden loppuun mennessä, ellei paikalli- sesti muuta sovita. Jos työnantaja ja toimihenkilö eivät pääse sopimukseen toimi- henkilön esittämän vapaan pitämisen ajankohdasta kalenterivuoden tai työnantajan muun etukäteen ennen jakson alkamista vahvistaman 12 kuukauden ajanjakson loppuun mennessä, koko positiivinen saldo maksetaan toimihenkilölle 2 kuukauden kuluessa liukumajakson päättymisestä, ellei paikallisesti muuta sovita. Työsuhteen päättyessä liukumasaldo maksetaan tai vähennetään tunti tunnista.

Työnantajan ja toimihenkilön tulisi sopia liukumasaldon kertymän pitämisestä ensi- sijaisesti kokonaisina vapaapäivinä ja samalla on tarkoituksenmukaista keskustella töiden järjestelystä vapaan aikana.

Sairastuminen

Jos toimihenkilö on saldovapaan alkaessa työkyvytön, on vapaa toimihenkilön pyyn- nöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

Jos työkyvyttömyys alkaa saldovapaan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli kolme työpäivää, tämän ajan ylittävää osaa samalle vapaajaksolle ajoittuvasta työkyvyttö- myysajasta ei pidetä saldovapaana, jos toimihenkilö pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä.

Toimihenkilön on esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

7. Tauot ja vapaapäivät

Ruokailutauko on 0,5 – 1 tuntia työnantajan ja toimihenkilön sopimalla tavalla. Jos toimihenkilö voi esteettömästi poistua työpaikalta, ruokailutaukoa ei lueta työaikaan.

Kalenteriviikon aikana toimihenkilöllä on oikeus vähintään kahteen kalenterivuoro- kauden mittaiseen vapaaseen. Vapaapäivät ovat pääsääntöisesti lauantai ja sun- nuntai.

Toimihenkilön vapaapäiviä ovat lisäksi:

• pitkäperjantai,

• toinen pääsiäispäivä,

• helatorstai,

• juhannusaatto ja

• muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuoden päivä, loppiai- nen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

Jos vapaapäivistä sovitaan paikallisesti noudattaen tämän työehtosopimuksen 26

§:n säännöstä, on toimihenkilöllä oikeus kutakin kalenteriviikkoa kohti vähintään 35 tunnin mittaiseen yhtäjaksoiseen viikkolepoon TES 10 §:n mukaisesti. Tästä mää- räyksestä ei paikallisesti muuta voi sopia.

7 § Säännöllinen keskimääräinen työaika ‌

1. Keskimääräinen työaika ja tauot

Säännöllistä keskimääräistä työaikaa noudatettaessa toimihenkilön säännöllisen työajan on tasoituttava keskimääräiseen 37,5 tunnin viikoittaiseen työaikaan vii- meistään 52 viikon kuluessa. Tästä määräyksestä ei voi paikallisesti muuta sopia.

Työaika tasoitetaan keskimäärin 37,5 tuntiin tasoittumisjakson aikana pääsääntöi- sesti kokonaisina vapaapäivinä. Toimihenkilön vuorokautinen työaika voi olla keski- määräistä työaikaa noudattaen enintään 13 tuntia ja viikkotyöaika enintään 55 tun- tia.

Jos vuorokautinen työaika ylittää 10 tuntia, työ on järjestettävä niin, että toimihenki- löllä on ruokailutauon lisäksi oikeus halutessaan pitää enintään 0,5 tuntia kestävä lepoaika 8 tunnin työskentelyn jälkeen. Tästä määräyksestä ei voi paikallisesti muuta sopia.

Ruokailutauko on 0,5 – 1 tuntia työnantajan ja toimihenkilön sopimalla tavalla. Jos toimihenkilö voi esteettömästi poistua työpaikalta, ruokailutaukoa ei lueta työaikaan.

2. Vapaapäivät tasoittumisjakson aikana

Toimihenkilöllä on oikeus tasoittumisjakson aikana keskimäärin kahteen kalenteri- vuorokauden mittaiseen vapaapäivään kalenteriviikkoa kohti. Kutakin kalenteriviik- koa kohti on toimihenkilöllä oikeus vähintään 35 tunnin mittaiseen yhtäjaksoiseen viikkolepoon TES 10 §:n mukaisesti. Tästä määräyksestä ei paikallisesti muuta voi sopia.

Toimihenkilön vapaapäiviä ovat lisäksi:

• pitkäperjantai,

• toinen pääsiäispäivä,

• helatorstai,

• juhannusaatto ja

• muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuoden päivä, loppiai- nen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.

Työnantaja ilmoittaa toimihenkilölle kirjallisesti viikkoa ennen tasoittumisjakson al- kamista työnantajaa sitovat vapaapäivien ajankohdat koko tasoittumisjaksolle tai kuitenkin vähintään 8 viikon pituiselle ajanjaksolle kerrallaan. Näin ilmoitetuista va- paapäivistä voidaan poiketa vain töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

3. Työtuntijärjestelmä

Työnantajan on laadittava tasoittumisjakson aikana kutakin kahta kalenteriviikkoa kohti työtuntijärjestelmä.

Työtuntijärjestelmässä ilmoitetaan työnantajaa sitovasti työajan alkamis- ja päätty- misajankohta sekä ruokailu- ja muut tauot. Siihen on kirjattava myös 7 §:n 2. koh- dassa tarkoitetut vapaapäivät.

Työtuntijärjestelmä annetaan kirjallisesti toimihenkilölle tiedoksi 7 kalenteripäivää ennen kunkin kaksiviikkojakson alkamista. Työtuntijärjestelmää voidaan muuttaa työaikalain tarkoittamalla tavalla.

4. Vuorokautinen ylityö

Vuorokautista ylityötä on työtuntijärjestelmässä ilmoitetun vuorokautisen työajan li- säksi tehtävä työ.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % korotettua palkkaa.

5. Viikkoylityö

Viikkoylityötä on työtuntijärjestelmässä ilmoitetun viikkotyöajan lisäksi tehtävä työ. Viikkoylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100

% korotettua palkkaa.

8 § Työaika arkipyhän sisältävinä viikkoina ‌

Tässä työehtosopimuksessa arkipyhillä tarkoitetaan:

• pitkäperjantaita,

• toista pääsiäispäivää,

• helatorstaita,

• juhannusaattoa ja

• muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvaa uudenvuoden päivää, loppi- aista, vapunpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, joulupäivää ja tapaninpäi- vää.

Noudatettaessa 6 §:ssä tarkoitettua säännöllistä työaikaa, toimihenkilön viikkotyö- aikaa lyhennetään arkipyhäviikolla säännöllistä vuorokautista työaikaa vastaavasti kutakin kyseiselle viikolle sattuvaa arkipyhäpäivää kohti.

Noudatettaessa 7 §:ssä tarkoitettua keskimääräistä säännöllistä työaikaa, toimihen- kilön viikkotyöaikaa lyhennetään arkipyhäviikolla 7 tuntia 30 minuuttia kutakin kysei- selle viikolle sattuvaa arkipyhäpäivää kohti.

9 § Pyhätyö ‌

Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtä- västä työstä maksetaan 100 % korotettua palkkaa.

10 § Viikkolepo ‌

Viikkolepo järjestetään työaikalain 27 §:n mukaisesti.

Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaih- teessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

11 § Joustotyöaika ‌

Joustotyön tasoittumisjakso on enintään 26 viikkoa.

12 § Koulutus ja kehittämistilaisuudet ‌

Työnantaja voi osoittaa toimihenkilölle säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi työn suorittamisen kannalta tarpeellista jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutusta, työhy- vinvointi- tai turvallisuuskoulutusta tai tuottavuuden, tehokkuuden ja laadun paran- tamiseksi työpaikalla tai työnantajan osoittamassa paikassa järjestettävien koulu- tus- ja kehittämistilaisuuksia enintään 16 tuntia kalenterivuodessa.

Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa so- vitun säännöllisen vuosittaisen työajan lisäksi. Koulutuksen tai kehittämistilaisuuden ajalta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava (ns. yksi yhteen) palkka. Koulutus- tai kehittämistilaisuudet voidaan toteuttaa siten, että työvuoro pitenee koulutuksen tai kehittämistilaisuuden keston verran. Koulutus tai kehittämistilaisuus voidaan toteuttaa myös lauantaina, mutta ei pyhäpäivänä.

Toimihenkilöllä on mahdollisuus kieltäytyä koulutus- ja kehittämistilaisuudesta ta- pauskohtaisesti, asiallisista henkilökohtaisista syistä johtuen (esim. terveydelliset syyt, lasten tai omaisten hoito).

IV PALKKAUS ‌

Toimihenkilöiden palkkaus muodostuu seuraavista palkanosista:

• Vaativuustason vähimmäispalkka 13 §

• Henkilökohtaiseen pätevyyteen ja kokemukseen perustuva palkanosa 14 §

Toimihenkilön palkkaan voi sisältyä muitakin palkanosia, kuten esimerkiksi:

• työnantajakohtaisesti määritettävä suoriutumiseen tai tuloksellisuuteen pe- rustuva palkanosa

Työnantajalla voi olla käytössään muunkinlainen paikallisesti määritetty tai sovittu palkkausjärjestelmä, jonka tulee kuitenkin olla tasoltaan vähintään TES 13-14 §:ien tasoinen.

13 § Tehtävän vaativuuteen perustuvat vähimmäispalkat ‌

1. Kalleusryhmittely

Tehtävän vaativuuteen perustuvat vähimmäispalkat on jaettu kahteen kalleusryh- mään seuraavasti:

a) pääkaupunkiseutu:

Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen.

b) muu Suomi

2. Vaativuustasot ja vähimmäispalkat

Luokittelussa voidaan käyttää apuna liittojen laatimaa yhteistä toimenkuvausloma- ketta (liite 2).

Vaativuustaso 4: Avustavat tehtävät

Tehtävät eivät edellytä alan aikaisempaa kokemusta. Tehtävät ovat avustavia teh- täviä. Tämän vaativuustason tehtävissä työ tehdään esimiehen ohjauksessa.

Tyypillisiä työtehtäviä ovat annettujen ohjeiden ja selvästi määriteltyjen menettely- tapojen mukainen tiliöinti, tiliöintien tekninen tarkastaminen, tositteiden järjestely ja maksu- sekä tositeliikenteen käsittely ja palkkatapahtumien tallentaminen ja tekni- nen tarkastaminen.

Vaativuustaso 3: Ammattitehtävät

Tehtävät edellyttävät aikaisempaa alan kokemusta tai ammatillista koulutusta sekä kykyä itsenäiseen harkintaan annettujen ohjeiden perusteella.

Tyypillisiä töitä voivat olla itsenäinen, suoriteperusteisen ja säännöllisesti täsmäyty- vän kirjanpidon ja tilinpäätösehdotuksen laatiminen pienyrityksille sekä laajojen ti- linpäätöksien määriteltyjen osien valmisteleminen. Palkanlaskennassa tyypillisiä töitä voivat olla annettujen ohjeiden mukainen palkanlaskenta, joka edellyttää työ- ehtosopimuksiin liittyvien perusasioiden tuntemusta.

Vaativuustaso 2: Erikoisammattitehtävät

Tehtävät edellyttävät alan ammatti-, jatko- ja täydennyskoulutuksella tai itseopiske- lulla ja työkokemuksella hankittuja erityistietoja ja taitoja sekä työhön liittyvien laajo- jen asiayhteyksien ja työvälineiden hallintaa. Työ tehdään itsenäisesti lainsäädän- nön ja yleisten menettelyohjeiden mukaan.

Tyypillisiä töitä voivat olla eri yhtiömuotoisten yritysten tilinpäätösten itsenäinen ko- konaisvaltainen laadinta, asiakkaan neuvonta verotuksen ja yritystalouden asioissa tai lisäksi muiden tekemien tilinpäätösten oikeellisuuden tarkastaminen tai työehto- sopimusten tulkinta ja työsuhdeasioiden neuvonta. Palkanlaskenta, joka edellyttää työehtosopimusten tulkintaa ja työsuhdeasioiden neuvontaa.

Vaativuustaso 1: Vaativat erikoisammattitehtävät

Tehtävät edellyttävät alan ammatti- jatko-, täydennyskoulutuksella tai itseopiskelulla ja työkokemuksella hankittua laaja-alaista asiantuntijuutta sekä työhön liittyvien laa- jojen asiayhteyksien hallintaa, kykyä toimia muiden työntekijöiden kouluttajana sekä laaja-alaista työvälineiden hallintaa. Työ tehdään itsenäisesti lainsäädännön ja yleisten menettelyohjeiden mukaan. Työtehtäviin voi liittyä esimiestehtäviä.

Tyypillisiä töitä voivat olla itsenäinen vastuu konsernitilinpäätöksistä, suurten tai muuten erityisluonteisen vaativien tilinpäätösten itsenäinen laadinta, asiakkaan neuvonta verotukseen, yritystalouteen tai yrittäjyyteen liittyvissä asioissa, työehto- sopimusten tulkinta ja työsuhdeasioiden vaativa neuvonta. Vastuu muiden tekemien tilinpäätösten tai tulkintojen oikeellisuudesta. Vastuu muiden työntekijöiden

osaamisesta ja sen kehittämisestä, vastuu useiden henkilöiden tuottamasta asia- kastyytyväisyydestä, esimiestehtävät.

Vaativuustasojen vähimmäispalkat €/kk ovat 1.3.2020 lukien seuraavat:

Vaativuustaso	Pääkaupunkiseutu	Muu Suomi
4	1 814	1 767
3	2 002	1 882
2	2 253	2 062
1	2 631	2 390

Vaativuustasojen vähimmäispalkat €/kk ovat 1.2.2021 lukien seuraavat:

Vaativuustaso	Pääkaupunkiseutu	Muu Suomi
4	1 921	1 852
3	2 112	1 970
2	2 368	2 153
1	2 2754	2 488

14 § Henkilökohtainen pätevyys ja kokemus ‌

Alalle soveltuvasta jatkotutkinnosta (esimerkiksi KLT- tai PHT -tutkinto) tai säännöl- listä erityisosaamista edellyttävistä tehtävistä (esimerkiksi konsernitilinpäätöksen laatiminen) maksetaan erillinen euromääräinen lisä tai otetaan muutoin huomioon palkkauksessa.

Samalla tavalla palkan määräytymisessä tulee ottaa huomioon toimihenkilön työko- kemus vastaavissa tehtävissä. Jos toimihenkilö on työskennellyt samalla alalla tai muualla vastaavissa vaativuudeltaan samantasoisissa tehtävissä viisi vuotta, on toi- mihenkilön vähimmäispalkka 5 prosenttia yli asianomaisen vaativuustason palkan.

15 § Harjoittelijat ‌

Toimihenkilön tullessa ensimmäistä kertaa tässä työehtosopimuksessa tarkoitetun toimialan työtehtäviin, voidaan työsuhteen alkaessa sopia enintään 6 kuukauden pituisesta harjoitteluajasta. Harjoitteluajan pituutta määriteltäessä työskentely vas- taavissa tehtävissä muilla toimialoilla otetaan huomioon harjoitteluaikaa lyhentä- vänä tekijänä.

Harjoitteluaikana toimihenkilölle on maksettava vähintään 85 % kyseisen tehtävä- ryhmän mukaisesta vähimmäispalkasta.

Harjoitteluajasta on sovittava kirjallisesti työsopimusta tehtäessä.

16 § Kuukausipalkan osittaminen ‌

Muutettaessa kuukausipalkkaa päiväpalkaksi käytetään jakajana joko lukua 21 tai kyseisen kuukauden säännöllisten työpäivien lukumäärää. Päiväpalkan jakajasta on sovittava paikallisesti noudattaen tämän työehtosopimuksen 26 §:n määräystä.

Muutettaessa kuukausipalkkaa tuntipalkaksi käytetään jakajana lukua 159.

17 § Sairausajan palkka ‌

1. Työkyvyttömyys

Toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava työnantajalle sairastumisesta tai tapatur- masta.

Toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnan- tajan hyväksymä selvitys. Jos työnantaja edellyttää lääkärintodistusta, työnantaja maksaa tästä aiheutuvat kustannukset.

Toimihenkilön tullessa työkyvyttömäksi sairauden tai tapaturman vuoksi, työnantaja maksaa palkkaa työkyvyttömyysajalta seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Palkkajakso
alle 1 kk	sairastumispäivän ja 9 seuraavan arkipäivän palkasta 50 %
1 kk ja alle 4 kk	sairastumispäivän ja 9 seuraavan arkipäivän palkka
4 kk ja alle 3 v	4 viikon palkka
3 v ja alle 5 v	5 viikon palkka
5 v ja alle 10 v	6 viikon palkka
10 v	8 viikon palkka

Mikäli sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään joh- tuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan pienempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka näin on jäänyt suorittamatta.

Työnantajalla on oikeus hakea itselleen toimihenkilölle kuuluvaa sairauspäivärahaa tai muun lain mukaan maksettavaa päivärahaa tai korvausta siltä ajalta, jolta se on maksanut toimihenkilölle sairausajan palkkaa tämän työkyvyttömyyden johdosta.

2. Saman sairauden uusiutuminen

Toimihenkilön sairastuessa samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön paluus- taan maksetaan sairausajan palkkaa seuraavasti: Poissaolojaksot lasketaan yhteen ja niiltä maksetaan palkka kuin kyseessä olisi yksi sairastumisjakso. Palkka makse- taan kuitenkin sairausvakuutuslain karenssiajalta eli sairastumispäivältä sen ollessa työpäivä.

3. Lääkärintarkastukset

Toimihenkilöllä on oikeus palkkaan sairauden toteamiseksi ja hoitamiseksi välttä- mättömän lääkärintarkastuksen ja tutkimuksen ajalta.

Xxxxxx palkkaan edellyttää kuitenkin, että tarkastuksesta tai tutkimuksesta on mah- dollisuuksien mukaan ilmoitettu työnantajalle etukäteen, tarkastusta tai tutkimusta ei ole voitu toteuttaa työajan ulkopuolella ja tarkastus tai tutkimus on toteutettu työ- ajan tarpeetonta menetystä välttäen.

4. Raskaus

Raskaana olevalla toimihenkilöllä on oikeus palkkaa työsopimuslain 4 luvun 8.2

§:ssä tarkoitettujen synnytystä edeltävien lääketieteellisten tutkimusten ajalta.

18 § Tilapäinen poissaolo ‌

Sairaus

1. Toimihenkilölle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkat- tomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairaustapauksen johdosta. Tällöin ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

2. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen enin- tään 3 päivän poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestä- miseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Palkanmaksun edellytys muulle kuin yksinhuoltajalle on se, että toisella huoltajista ei ole ansiotyönsä, työaikansa tai muun tosiasiallisen esteen vuoksi mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista kos- kevien määräysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huolta- jan esteestä hoitaa lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

Kuolema ja hautajaiset

3. Toimihenkilölle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissa- oloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.

Lähiomaisella tarkoitetaan toimihenkilön puolisoa (avio- ja avopuoliso ja rekiste- röity parisuhde), vanhempia, isovanhempia, lapsia, lapsenlapsia, sisaria ja puo- lison samassa taloudessa asuvia lapsia.

Vihkiäiset ja merkkipäivät

4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten.

5. Toimihenkilö, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen va- paapäivän 50- ja 60 -vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväk- seen.

Yhteiskunnallinen toiminta

6. Toimihenkilölle maksetaan palkan ja ansionmenetyksen korvauksen erotus hä- nen osallistuessaan työaikana kunnanvaltuuston tai -hallituksen tai lakisääteis- ten vaalien vaalilautakunnan tai -toimikunnan taikka lakisääteisen tarkastuslau- takunnan työskentelyyn. Toimihenkilön vuosilomaetuja ei vähennetä sen vuoksi, että kokoukset pidetään työaikana.

Järjestötoiminta

7. Toimihenkilön palkka- ja vuosilomaetuja ei vähennetä, jos hän osallistuu valit- tuna edustajana Toimihenkilöjärjestö STTK:n, Toimihenkilöliitto ERTO ry:n, Am- mattiliitto Pro ry:n tai sen valtakunnallisen jäsenjärjestön liitto-, edustajisto-, vuosi-, ja hallituksen kokouksiin.

Kertausharjoitukset

8. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle pal- kan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä. Sopimusehto ei koske va- paaehtoisia kertausharjoituksia.

V MUUT YKSITTÄISTÄ TOIMIHENKILÖÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ‌

19 § Perhevapaat ‌

Toimihenkilön äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräytyvät työ- sopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.

Vähintään 6 kuukautta työsuhteessa olleelle toimihenkilölle maksetaan työnantajan toimesta sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan ja toimihenkilön palkan välinen erotus 3 kuukaudelta äitiysvapaan alkamisajankohdasta lukien. Tätä erotusta ei makseta, jos toimihenkilö saa muun järjestelyn kautta vastaavaa tai parempaa etuutta.

Edellisessä kappaleessa mainituilla edellytyksillä maksetaan toimihenkilölle palkkaa isyysvapaan ajalta 6 arkipäivän pituisen ajan.

20 § Matkakustannusten korvaus ‌

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen määräytymisperusteiden sekä ta- son osalta noudatetaan verohallituksen kulloinkin voimassa olevaa päätöstä.

20a § Matka-ajan korvaus ‌

Xxxxxxx toimihenkilö matkustaa työnantajan määräyksestä yrityksen toimipisteen normaalin toimialueen ulkopuolelle työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aika- naan, maksetaan matkustamiseen käytetyltä ajalta, siltä osin kuin se ylittää toimi- henkilön normaaliin työmatkaan kuluvan ajan, korvauksena yksinkertainen tunti- palkka. Matka-aikaa ei lueta työajaksi. Sovittaessa korvaus matka-ajasta voidaan vaihtaa myös vastaavaan vapaaseen.

Mikäli työtuntijärjestelmän edellyttämää tuntimäärää ei ole voitu tehdä saman vuo- rokauden kuluessa, ei toimihenkilön kuukausipalkkaa kuitenkaan tämän vuoksi vä- hennetä.

Soveltamisohje:

Xxxxxxx toimihenkilön normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa mat- kustamista tai milloin toimihenkilö tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää matkojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, ei kor- vausta matkustamiseen käytetyltä ajalta makseta. Näissä tapauksissa tehtävän edellyttämä matkustaminen huomioidaan toimihenkilön pal- kan määrittelyssä, ellei sitä ole jo huomioitu.

21 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa palveluksessaan olevan henkilöstön osalta ryhmähenkivakuu- tuksen keskusjärjestöjen välillä sovitulla tavalla.

22 § Jäsenmaksujen periminen ‌

Työnantaja perii toimihenkilön valtuutuksella Toimihenkilöliitto ERTO ry:n ja Ammat- tiliitto Pro ry:n ilmoittaman jäsenmaksun toimihenkilön palkasta, tilittää pidätetyn summan liitolle annettujen ohjeiden mukaisesti ja antaa toimihenkilölle kunkin vuo- den verotusta varten todistuksen pidätetystä jäsenmaksusta.‌

23 § Työsuhteen voimassa olevat ehdot

Toimihenkilön ennen tämän työehtosopimuksen voimaantuloa voimassa olleet työ- sopimuksen mukaiset työsuhteen ehdot ovat voimassa tämän työehtosopimuksen voimaantulon jälkeenkin.

24 § Vuosiloma ja lomaraha ‌

1. Vuosiloma

Toimihenkilön vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.

Paikallisesti, noudattaen 26 §:n mukaista menettelyä, voidaan kuitenkin sopia vuo- siloman jakamisesta vuosilomalaista poikkeavasti.

2. Lomaraha

Toimihenkilölle, joka aloittaa ja päättää vuosilomansa sovitun mukaisesti, makse- taan lomarahana 50 % lomapalkasta viimeistään lomaltapaluuta seuraavan palkan- maksun yhteydessä. Paikallisesti, noudattaen 26 §:n mukaista menettelyä, voidaan sopia lomarahan maksuajankohdasta edellä sanotusta poiketen.

Toimihenkilöllä on oikeus lomarahaan, jos loman alkaminen tai päättyminen poik- keaa sovitusta vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta syystä.

Xxxxxx xxxxxxxxxx on myös toimihenkilöllä, joka siirtyy eläkkeelle tai asevelvolli- suuden suorittamisen jälkeen palaa työhön.

Mikäli työnantaja päättää toimihenkilön työsuhteen muista kuin toimihenkilöstä joh- tuvista syistä, maksetaan lomaraha myös päättyneen lomanmääräytymisvuoden lo- makorvauksesta.

VI MUUT MÄÄRÄYKSET ‌

25 § Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ‌

Järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus valita luottamusmies ja tämän varahen- kilö toimimaan liittojen välisen luottamusmiessopimuksen tarkoittamissa tehtävissä.

Luottamusmiehen valinnasta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajan edustajalle.

Kaikki työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olevat voivat osallistua luottamus- miehen valintaan. Luottamusmieheksi voidaan kuitenkin valita vain allekirjoittajajär- jestön jäsen.

Luottamusmiehelle on varattava riittävästi aikaa luottamusmiestehtävien hoitamista varten. Työnantajan kanssa sovitut, työajan ulkopuolella suoritetut luottamusmies- tehtävät korvataan erikseen.

Luottamusmiehen toimintaoikeudet ja tehtävään liittyvät velvoitteet on määritelty liit- tojen välisessä luottamusmiessopimuksessa.

Toimihenkilöiden luottamusmiehelle maksetaan alla olevista ajankohdista lukien kuukausittaista korvausta edustettavien toimihenkilöiden lukumäärän mukaan seu- raavasti:

Toimihenkilöitä	1.3.2020
5-19	32
20-99	61
100-	80

Luottamusmies katsotaan estyneeksi hoitamaan tehtäviään vuosiloman, perheva- paiden, opintovapaan, vuorotteluvapaan tai muun palkattoman poissaolon ajan. Luottamusmies katsotaan estyneeksi hoitamaan tehtäviään myös yli kaksi viikkoa kestävän sairauspoissaolon ajan. Mikäli luottamusmies on estynyt hoitamasta teh- tävänsä, hoitaa hänen tehtäviään tuon ajan varaluottamusmies.

Työnantajalle on ilman aiheetonta viivytystä tehtävä kirjallinen ilmoitus luottamus- miehen estyneenä olemisesta. Ilmoituksen voi tehdä luottamusmies, varaluottamus- mies tai muu ammattiliiton edustaja.

Jos luottamusmiehen estyneenä oleminen kestää yli puolet kalenterikuukauden työ- päivistä, ei hänelle makseta luottamusmieskorvausta koko kyseiseltä kalenterikuu- kaudelta. Tällöin korvaus maksetaan varaluottamusmiehelle, mikäli hän on hoitanut luottamusmiehen tehtäviä.

Työpaikan työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutet- tua sellaiselle työpaikalle, jossa henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 10. Myös pienemmille työpaikoille ko. valtuutetut voidaan valita. Valinnasta ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta säädetyn lain 31 §:n mukaan.

Työsuojeluvaltuutetun ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii varavaltuutettu sen jälkeen, kun sijaisuudesta on ilmoitettu työnantajalle. Varavaltuutetun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työ- suojeluvaltuutetulla.

Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtäviensä hoitamisen takia erottaa työstä. Työsuojeluvaltuutettua ei saa valtuutetun tehtävän aikana tai sen johdosta siirtää alempipalkkaiseen tai vähempiarvoiseen työhön kuin missä hän oli valituksi tullessa. Työsuojeluvaltuutetun mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää valtuutetun tehtävien takia.

Työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa vain työsopimuslain 7 luvun 10 §:n mukaisin perustein ja lomauttaa vain työsopimuslain 5 luvun 2 § 4. momentin mukaisin pe- rustein. Työsuojeluvaltuutetun työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun säännöksiä.

Työsuojeluvaltuutettu saa vapautusta työstä sekä käyttöönsä tilat ja laitteet kuten luottamusmies (luottamusmiessopimus 8 § ja 10 §). Jos työsuojeluvaltuutettu saa

vapautusta työstä joko kokonaan tai osittain, ei hänen ansionsa saa tämän järjeste- lyn johdosta alentua.

Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetulle maksetaan alla olevista ajankohdista lu- kien kuukausittaista korvausta edustettavien toimihenkilöiden lukumäärän mukaan seuraavasti:

Toimihenkilöitä	1.3.2020
10-19	32
20-	61

Henkilöstön edustajan matkustaessa tehtäviensä edellyttämien ja työnantajan kanssa sovittujen yhteistoimintatehtävien johdosta maksetaan matkakorvaukset ku- ten normaalien työtehtävien yhteydessä.

26 § Paikallinen sopiminen ‌

Paikallisen sopimisen rajoista, sopimisen menettelytavoista, sopimuksen voimassa- olosta ja oikeusvaikutuksista on sovittu työehtosopimuksen liitteessä.

27 § Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta ‌

Työnantajan on sallittava työntekijöiden ja heidän järjestöjensä käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia sopivia tiloja taukojen aikana ja työajan ulkopuolella käsitelläkseen työsuhdeasioita sekä ammatillisen yhdistyksen toimialaan kuuluvia asioita. Kokoontumisoikeuden käyttö ei saa aiheuttaa haittaa työnantajan toimin- nalle. Lisäksi työntekijät ja työntekijöitä edustavat yhdistykset saavat jakaa jäsenil- leen kokouskutsuja ja tiedotteita.

28 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

Tämän työehtosopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimie- lisyyksistä on neuvoteltava työnantajan ja toimihenkilöiden luottamusmiehen välillä.

Paikalliset osapuolet voivat saattaa asian tämän työehtosopimuksen sopijapuolten ratkaistavaksi. Neuvottelut sopijapuolten välillä on käynnistettävä viikon kuluessa jommankumman osapuolen vaatimuksesta.

29 § Työrauhavelvoite ‌

Kaikki tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat tämän työehtosopimuksen sovitun voimassaoloajan aikana kiellettyjä.

Tämän työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat lisäksi pidättäytymään työtaistelu- toimenpiteistä, jotka perustuvat muiden työmarkkinaosapuolten välisiin työriitoihin.

30 § Voimassaoloaika ‌

Työehtosopimus on voimassa 24.2.2020 – 30.11.2021, ellei sitä irtisanota viimeis- tään 30.10.2021 päättymään 30.11.2021. Mikäli työehtosopimusta ei irtisanota vii- meistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä, sen voimassaolo jatkuu vuoden kerrallaan.

Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2020 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry AMMATTILIITTO PRO ry

Vaativuustason määrittäminen (liite 1)‌

Vaativuustaso määritellään työnantajan ja toimihenkilön välillä työsopimusta solmit- taessa tai työsuhteen kestäessä työtehtävien muuttuessa. Vaativuustason vastaa- vuus suhteessa työtehtäviin tarkastetaan työnantajan ja toimihenkilön välillä aina työtehtävien muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran kalenterivuodessa. Vaativuus- tasoa määriteltäessä voidaan käyttää apuna toimenkuvauslomaketta, joka on ryh- mittelyn liitteenä.

1. Määriteltäessä vaativuustasoa on tehtävän sisältö nimikkeestä riippumatta ensin selvitettävä. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuustason yleismääritelmän perus- teella, minkä tason yleistä vaativuustasoa tehtävä vastaa.

2. Toimihenkilön vaativuustaso määräytyy sen mukaisesti mihin vaativuustasoon työ- tehtävät pääosiltaan kuuluvat.

3. Jos toimihenkilön työn sisällön tilapäisestä muuttamisesta sovitaan etukäteen (si- jaisuus) niin, että työtehtävät pääosin kuuluvat ylempään vaativuustasoon, makse- taan tältä sijaisuusajalta palkanlisää vähintään vaativuusluokkien minimipalkan erotuksen verran, ei kuitenkaan enempää kuin tehtävän varsinaisen toimihenkilön palkka on, ellei muusta ole sovittu.

Toimenkuvauslomake (liite 2)‌

Tehtävänimike	Työntekopaikka
Toimihenkilö	Esimies
Toimihenkilön sijaisena toimii
Tehtävän tarkoitus ja kuvaus
Keskeiset työtehtävät

Tehtävän hoitamisen perusvaatimukset

Koulutus ja kokemus Erityisvaatimukset

Vaativuustason määrittely: Vaativuustaso: 1, 2, 3, 4

Päivämäärä ja allekirjoitukset

Toimihenkilö Työnantaja

Tehtävänkuvaus tarkistetaan seuraavan kerran viimeistään 202

(Tehtävänkuvaus tarkistetaan työtehtävien muuttuessa, kuitenkin vähintään kerran kalenterivuodessa.)

Työsopimuslomake (liite 3)

1. TYÖSOPIMUKSEN OSAPUOLET

Työnantaja

Y-tunnus

Toimihenkilö

Henkilötunnus

Yllä mainittu toimihenkilö sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllämainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena sekä seuraavin ehdoin:

2. TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Työsuhteen alkamispäivä

Työsopimus on voimassa

Toistaiseksi

Määräajan saakka.

Määräaikaisen työsuhteen peruste:

3. KOEAIKA

Työsuhteessa noudatetaan koeaikaa työsuhteen alkamispäivästä lukien. Koeajan kuluessa tämä työsopi- mus voidaan molemmin puolin purkaa noudattaen työsopimuslain säännöksiä

Koeaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan. Koeajan pituus: Koeajan viimeinen päivä on:

4. TYÖAIKA

kokoaikainen; säännöllinen työaika on tuntia/ vuorokausi ja tuntia / viikko osa-aikainen; viikkotyöaika on tuntia/ viikko

muu työaika (esim. keskimääräinen työaika):

5. TYÖTEHTÄVÄT JA TYÖNTEKOPAIKKA

Toimenkuva tai työtehtävien pääasiallinen laatu työsuhteen alkaessa Työntekopaikka työsuhteen alkaessa

Toimenkuvauslomake on tehty työsopimuksen liitteeksi

Työsuhteen alussa vaativuusryhmä on: Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4

6. PALKKA

Työsuhteen alussa palkka on

Palkkaan sisältyy henkilökohtaisen pätevyyden ja kokemuksen perusteella maksettava(t) lisä(t): KLT euroa

PHT euroa

Muu euroa

Henkilökohtainen pätevyys ja kokemus on muuten huomioitu palkkauksessa Palkanmaksupäivä on

Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymispäivää seuraavan yrityksen ta-

vanomaisen palkanmaksun yhteydessä.

7. IRTISANOMISAIKA

Työehtosopimuksen mukaan muu:

8. TYÖEHTOSOPIMUS

Työsuhteessa noudatetaan taloushallintoalan työehtosopimusta.

9. MUUT EHDOT

(Tarvittaessa eri liitteellä esim. puhelinetu, lounasetu, koulutus, liukuva työaika, kilpailukielto)

10. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS

Tätä sopimusta on tehty kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxxx

Xxxx

Työnantajan allekirjoitus

Toimihenkilön allekirjoitus

Luottamusmiessopimus (liite 4)‌

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n Tilitoimistojen Työn- antajayhdistykseen kuuluvia jäseniä sekä niiden palveluksessa olevia toimihenki- löitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuksen allekirjoittaneeseen toimihenkilö- liittoon.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen si- dottujen toimihenkilöiden valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kan- nalta on tarkoituksenmukaista, voidaan sopia suureen tai alueellisesti hajautet- tuun yritykseen valittavaksi tämän sopimuksen tarkoittamia useampia luotta- musmiehiä yrityksen itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

3. Luottamusmiehelle valitaan varaluottamusmies, joka luottamusmiehen esty- neenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luottamusmie- hen oikeudet ja velvollisuudet.

4. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen palveluksessa oleva toi- mihenkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopi- mukseen sidotun työntekijäliiton jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhtei- siin.

5. Yrityksen tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajen- tuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrat- tavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilan- netta. Luottamusmies säilyttää asemansa liikkeen luovutuksessa, jos liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille työehto- sopimuksen soveltamisalan piirissä oleville toimihenkilöille on varattava tilai- suus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen eivät kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaali- paikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin toimittamisesta huolehtivat lähinnä

työpaikkaosasto ja/tai luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan mahdol- linen varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi. Vaali voidaan suorittaa myös sähköisesti.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen varamiehestään sekä näiden eroami- sesta tai erottamisesta tehtävästään tulee ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle. Ilmoittamisesta huolehtii työpaikkaosasto tai työntekijäliitto.

4 § Xxxxxxxxx toimimaan luottamusmiehenä

Luottamusmiehen tehtävään siirtyy hänen varahenkilönsä tai valittava uusi luotta- mushenkilö, jos hän lakkaa olemasta ERTO ry:n tai PRO ry:n alaisen yhdistyksen jäsen, eroaa työnantajan palveluksesta tai pyytää eron itse tehtävästään.

Luottamusmies voidaan erottaa luottamushenkilötehtävästään, jos hän tahallisesti jättää noudattamatta liiton edustajiston tai hallituksen antamia ohjeita taikka päätök- siä tai jos ¾ hänen työehtosopimuksen mukaan edustamistaan työntekijöistä sitä kirjallisesti vaatii. Jos erottamisesta ei olla yksimielisiä, asiasta voidaan pyytää liit- tohallituksen lausunto.

5 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhteessaan työn- antajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työn- johdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa hei- kentää luottamusmiestehtävän takia.

Jälkisuojan aikana luottamusmiehelle järjestetään työn ohella sellaista jatko- tai täydennyskoulutusta, jolla mahdollistetaan luottamusmiehen palaaminen entisiin tai vaativuudeltaan vastaaviin tehtäviin.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamus- mieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoi- seen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuo- tannollisista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehelle ei voida tarjota hänen ammattiaan tai pätevyyttään vastaavaa työtä, tästä mää- räyksestä voidaan poiketa. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vastoin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä järjestöjen välillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopi- muslain 7 luvun 10§:n 1 momentin edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan toimi- henkilöjärjestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 3 luvun 1 §: ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös yrityk- sen luottamusmiehenä toimineeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamus- miehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisano- misen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tie- don myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työntekijäliitolle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kuuden ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perustei- den mukaan kuin TSL 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Korvausta lisäävänä teki- jänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päät- tyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huo- limatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauk- sen suuruutta määrättäessä.

11. Luottamusmiestä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä erottaa työstä. Mikäli luottamusmiehen työsopimus puretaan ja tämä riitauttaa purkamisen, työnantaja maksaa luottamusmiehelle yhden kuukauden palkkaa vastaavan määrän, jos kanne asiassa nostetaan neljän viikon kuluessa työsopimuksen purkamisesta.

6 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehto- sopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työeh- tosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön so- veltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmie- hen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neu- vottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

7 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki eri- mielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen toimihenkilöitä koskeva tiedot:

1) Toimihenkilön suku- ja etunimet.

2) Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä irtisanotuista ja lo- mautetuista toimihenkilöistä.

3) Vaativuusluokka, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuuluu. Luottamusmiehellä on oikeus saada tietoonsa ryhmän vaativuustason keskipalkka. Luottamushenkilöiden tulee saada ryhmän vaativuustason palkkatiedot jaoteltuina myös sukupuolen perusteella. Tiedot annetaan ryhmistä vain, jos ryhmässä on vähintään 5 toimihenkilöä.

4) Yrityksen koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä kaksi kertaa vuo- dessa. Määräaikaisten toimihenkilöiden lukumäärä ja työsuhteiden sovittu kestoaika.

3. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luotta- musmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

4. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoita- mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

8 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää riittävästi työaikaa ja saada vapaata työstä luottamustehtävien hoitamiseksi.

2. Työstä vapautus annetaan säännöllisesti toistuvana. Tällöin tulee ottaa huo- mioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtä- vät voidaan asianmukaisesti hoitaa. Tarvittaessa hoidetaan työjärjestelyt tätä silmällä pitäen (esim. määräämällä sijainen).

9 § Luottamusmieskorvaus

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko pai- kallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimiessaan muissa työn- antajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Pöytäkirjamerkintä:

Allekirjoittajajärjestöt suosittelevat, että yritystasolla määritettäisiin, miten mahdolliset työehtosopimuksessa määrittelemättömät palkanosat, esi- merkiksi tulospalkkio, huomioidaan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuu- tetun osalta.

Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työ- ajan ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvausta tai sovitaan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Jos luottamusmies joutuu työantajan määräyksestä matkustamaan, suoritetaan hä- nelle matkakustannusten korvaus työehtosopimuksen mukaan.

10 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat ja laitteiden käyttöoi- keus

Luottamusmiehellä on oikeus saada lukollista säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Yksikkökohtaisella ja pääluottamusmiehellä on oi- keus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luotta- musmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mi- käli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työn- antajan käytössä olevia tavanomaisia toimistovälineitä (mm. sähköpostia) luotta- musmiestehtävien hoitamiseen.

11 § Luottamusmiesten koulutus

Luottamusmiehellä ja varaluottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutukseen si- ten kuin siitä liittojen välillä erikseen sovitaan voimassa olevassa koulutussopimuk- sessa.

12 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitettävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihen- kilön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio. Muistio tehdään ja allekirjoi- tetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä paikallisissa neu- votteluissa, paikalliset osapuolet voivat saattaa asian tämän

työehtosopimuksen sopijapuolten ratkaistavaksi. Neuvottelut sopijapuolten vä- lillä on käynnistettävä viikon kuluessa jommankumman osapuolen vaatimuk- sesta.

6. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasi- oiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työ- suhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käyn- nistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

13 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa 21.2.2020 – 30.11.2021 osana allekirjoittajajär- jestöjen välistä taloushallintoalan työehtosopimusta.

2. Liiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toisille osapuolille kir- jallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen väli- sissä neuvotteluissa.

Helsingissä joulukuun 5. päivänä 2017

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry AMMATTILIITTO PRO ry

Koulutussopimus (liite 5)‌

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa. Koulutustyö- ryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaa- tiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan en- nen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Xxxxxxx hyväksymisen edellytyksenä on yhtei- sesti todettu koulutustarve. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mah- dollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuo- delle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantaja varaa tarvittaessa työntekijälle mahdollisuuden vuosittain osallistua kou- lutukseen, joka mahdollistaa hänen ammattitaitonsa ylläpitämisen ja kehittämisen. Työntekijän koulutustarve voidaan todeta esimerkiksi työnantajan ja työntekijän vä- lisessä kehityskeskustelussa. Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilai- suuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaik- kakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteis- työelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutuk- seen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulutustyö- ryhmässä hyväksytylle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää en- nen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain.

Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähin- tään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osal- listua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksymille kurs- seille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen osalta ansion- menetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Paikallisesti voidaan sopia koulutukseen käytetyn ajan korvaamisesta säännönmu- kaisella palkalla, mikäli luottamusmies osallistuu luottamusmieskoulutukseen sään- nöllisen työajan ulkopuolella. Koulutuksen määrästä ja sisällöstä sovitaan erikseen liittojen välillä. Koulutuksen tulee olla vaihtoehto säännöllisenä työaikana pidettä- välle koulutukselle.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 1.11.2013 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisanot- tavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 30. päivänä lokakuuta 2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO ry AMMATTILIITTO PRO ry

Sopimus paikallisesta sopimisesta (liite 6)‌

1 § Paikallisen sopimisen laajuus

1. Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti.

2. Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen säätä- missä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä.

2 § Neuvottelun osapuolet

1. Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla PALTAn jäsenenä työehtosopimuk- seen sidottu työnantaja, työnantajan nimeämä edustaja tai edustajat sekä työ- ehtosopimuksen perusteella valittu allekirjoittajaliiton jäsenenä oleva luottamus- mies, jonka edustettavia asia koskee. Toimihenkilöt voivat valita keskuudestaan useampia edustajia neuvotteluja varten. Tarvittaessa osapuolet voivat käyttää hyväksi asiantuntijoita.

2. Jos työpaikalla ei ole valittuna luottamusmiestä, paikalliseen työnantajan tai toi- mihenkilöiden aloitteesta tapahtuvaan neuvotteluun on kutsuttava kaikki toimi- henkilöt.

3. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työeh- tosopimukseen.

3 § Esitys paikalliseksi sopimukseksi

1. Kirjallisen esityksen paikalliseksi sopimukseksi voi tehdä 2 §:ssä mainittu osa- puoli.

2. Kirjallisessa esityksessä on yksilöitävä asia, josta halutaan sopia paikallisesti ja kuvattava yksilöidysti työehtosopimusmääräyksestä poikkeamisen sisältö sekä esitettävä perustelu, jonka vuoksi poikkeamisen katsotaan olevan tarpeen.

4 § Paikallisen sopimuksen muoto

1. Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen, siinä on oltava päiväys, siitä on käytävä ilmi, keitä sopimus koskee ja sopijapuolten on allekirjoitettava se. Sopimuksessa on myös mainittava, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mikä on tämän sopimuksen sisältö.

2. Sopimus voi olla joko voimassa toistaiseksi tai se voi olla määräaikainen.

3. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irti- sanomisaikaa noudattaen. Vähintään vuodeksi tehty määräaikainen sopimus on

irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Irtisanominen on teh- tävä kirjallisesti ja annettava tiedoksi toiselle osapuolelle.

5 § Paikallisen sopimuksen rajoitukset

Paikallisesti voidaan sopia ainoastaan niistä työehtosopimuksen määräyksistä, joissa on erikseen kirjaus, että niistä voidaan paikallisesti sopia toisin. Muista koh- dista ei ole mahdollista paikallisesti sopia toisin.

6 § Paikallisen sopimuksen voimaantulo

1. Paikallinen sopimus tulee voimaan sopimuksessa määriteltynä ajankohtana, kui- tenkin aikaisintaan ajankohdasta, jolloin se on tullut kirjallisesti työehtosopimus- osapuolten tietoon.

2. Paikallinen sopimus on sopimusosapuolen irtisanottavissa kahden kuukauden ajan sopimuksen voimaantulosta. Paikallisen sopimuksen voimassaolo päättyy kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti.

7 § Paikallisen sopimuksen oikeusvaikutus

Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimusosapuolten välisellä työehtosopimuksella.

8 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopi- musten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuksen eri- mielisyydet.

9 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa osana allekirjoittajajärjestöjen välistä työehtosopi- musta, ja päättyy ilman eri irtisanomista työehtosopimuksen päättyessä. Voimassa oleva paikallinen sopimus jatkuu kuitenkin sovitun mukaisesti.

Yhteistoiminta työpaikalla (liite 7)‌

Työpaikoilla tulee huolehtia työnantajien ja työntekijöiden välisestä yhteistyöstä sekä edistää tarvittavin toimenpitein yhteistoiminta-, työsuojelu-, työterveyshuolto- ja tasa-arvolainsäädännön toteutumista.

Avoimeen vuorovaikutukseen perustuvalla yhteistoiminnalla kehitetään päätöksen- tekoa yrityksissä, lisätään tuottavuutta ja työn mielekkyyttä sekä edistetään työsuh- teiden pysyvyyttä ja työntekijöiden hyvinvointia.

Yhteistoiminnassa tulee noudattaa lakia yhteistoiminnasta yrityksissä sekä lakia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta kulloinkin voi- massa olevan lainsäädännön soveltamisalan mukaisesti. Lakiviittaukset eivät ole työehtosopimuksen osa. Yrityksissä voidaan lainsäädännön puitteissa myös paikal- lisesti sopia erilaisista yhteistoimintaelimistä ja täsmällisemmistä henkilöstön edus- tuksen muodoista. Henkilöstö voi paikallisesti sopimalla valita yhteistoimintamenet- telyä varten lisäedustajan.

Yrityksen henkilöstömäärän ollessa alle 20 työnantajan on mahdollisuuksien mu- kaan tiedotettava suunnitteluvaiheessa henkilöstön asemaan vaikuttavista olennai- sista muutoksista työtehtävissä, työpaikassa, työolosuhteissa, laitehankinnoissa ja ulkopuolisen työvoiman käytössä. Työnantajan on tiedotettava olennaisista muutok- sista päätöksenteon jälkeen.

Työnantajalla on työterveyshuoltolaissa säädetty velvollisuus järjestää työntekijöi- den työterveyshuolto ja käsitellä työterveyshuoltoa koskevat asiat henkilöstön kanssa työterveyshuoltolaissa tarkoitetulla tavalla. Lakiviittaus ei ole työehtosopi- muksen osa.

Yrityksen työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee voida mahdollisuuksien mu- kaan osallistua työorganisaatioiden, palveluteknologian, työolosuhteiden, työmene- telmien ja -tehtävien kehittämiseen ja muutosten toteuttamiseen. Jos kehittämistoi- menpiteistä aiheutuu olennaisia muutoksia työntekijöiden asemaan, työtehtäviin, määrään tms., tulee ennen asioiden ratkaisemista menetellä yhteistoiminnasta yri- tyksissä annetun lain mukaisesti. Lakiviittaus ei ole työehtosopimuksen osa. Myös niissä yrityksissä, joissa yt-lakia ei tarvitse noudattaa, kehittämistoimenpiteitä on tär- keää suunnitella ja seurata niiden toteutumista yhdessä henkilöstön kanssa.

Kehittämistoimenpiteistä aiheutuvasta käyttöönottoon liittyvästä tarpeellisesta lisä- koulutuksesta tai työhön opastamisesta huolehtii työnantaja.

Jälkipainos kielletään

Document Metadata

Table of Contents

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Taloushallintoalan työehtosopimus 24.2.2020 – 30.11.2021 3

Document Metadata