OPERATIIVINEN SOPIMUS 2019

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2019

Toimiala: Vapaa-aika Palvelualue: Nuorisopalvelut

Sopimuksen tarkoitus:

Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin strategiasta, strategisten ohjelmien linjauksista sekä nuorisolautakunnan painopisteistä johdetut nuorisopalveluja sitovat tavoitteet.

1 Lähtökohdat

1.1 Kuvaus toiminnasta

Nuorisolautakunnan tehtäväalue

Nuorisolain (1285/2016) mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi lailla tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja se pyrkii parantamaan nuorten kasvu- ja elinoloja sekä nuorten oikeuksien toteuttamista.

Tavoitteiden lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys, kestävä kehitys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittami- nen sekä monialainen yhteistyö. Kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnat- tuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Kunnan tulee em. tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden nuorille palve- luja tuottavien viranomaisten sekä nuorten, heidän perheidensä, nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa.

Suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava ohjaus- ja palveluverkosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Lisäksi nuorisolautakunnan tehtäväalueena on toteuttaa lastensuojelulain (417/2007) 3 a §:ssä tarkoitettua tukea ja erityistä tukea.

Nuorten mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa nuorisovaltuustossa tai vastaavassa nuorten vaikuttajaryhmässä säädetään kuntalain (410/2015) 26 §:ssä. Sen lisäksi, mitä nuorisolaissa tai muualla laissa säädetään, kunnan tulee tarjota ja järjestää nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista nuorisotyötä ja - politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn tai heitä tulee muutoin kuulla mainituissa asioissa. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.

Nuorisolaissa säädetään myös uudesta valtakunnallisesta nuorisotyön ja –politiikan ohjelmasta, joka olisi valtion nuorisopolitiikan keskeinen suunnittelun ja ohjauk- sen väline. Nykyinen ohjelma on asetettu vuosille 2017 – 2019.

Nuorisolautakunnan alainen nuorisopalvelut

tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

Nuorisolautakunta

Nuorisolautakunnan strategiset painopisteet kaudelle 2017-2021:

• Yhdenvertaisuuden edistäminen ja eriarvoistumisen vähentäminen

• Digitalisaation ymmärtäminen osana nuorten elämää

• Kestävän hyvinvoinnin edistäminen

• Osallisuus ja usko omin vaikutusmahdollisuuksiin ja aktiivinen kansalaisuus

• Avarakatseinen kansainvälisyys ja moninaisuuden arvostaminen / vaaliminen

⮚ Kaikessa toiminnassa painotetaan lisäksi Innovatiivisuutta, monialaista yhteistyötä sekä vuoropuhelua

1.2 Toimintaympäristön muutostekijät
Muutosvoi- mat	Ilmiö	Tunnusluku Lisätään tähän taulukko: Palvelualuetta kos- kevat tunnusluvut, jotka kuvaavat palvelujen tarvetta (muutosta) 2018 ja mahdollisesti eteenpäin (väestön muutokset yms.)
Poliittiset	Maakuntalaki ja toimeenpanolaki Maakuntauudistus tulee vaikuttamaan nuorisopalvelujen palvelutuotantoon sekä rooliin kunta- organisaatiossa. Haasteita todennäköisesti aiheuttavat vielä määrittelemättömät yhteistyökäy- tännöt maakunnan vastuulla olevien ja kuntien vastuulla olevien palveluiden välillä. Tämän het- kisten suunnitelmien mukaisesti kunnan vastuulle jäävät osaaminen ja sivistys, ennaltaehkäi- sevä terveys ja hyvinvointi, liikunta ja kulttuuri, nuorisotoimi, paikallinen elinkeinopolitiikka sekä maankäyttö. Vanupo - valtakunnallinen nuorisotyön ja –politiikan ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jolla hallitus määrittelee nuoriso- poliittiset tavoitteensa hallituskauden ajaksi sekä myös ohjaa kuntien nuorisopolitiikan tavoit- teita ja suuntaviivoja sekä valtion nuorisotyölle myöntämää rahoitusta. Vuosien 2017 – 2019 ohjelman tavoitteita ovat: Jokaiselle mieluinen harrastus Työllisyyttä lisätään, eriarvoisuutta vähennetään Osallistumista ja kuulluksi tulemista parannetaan Vahvistetaan mielenterveyttä Tukea itsenäiseen asumiseen	ei tunnuslukua
Ekonomiset	Ulkopuolisen rahoituksen hakukriteerien tiukkeneminen Ulkopuolisen rahoituksen määrä niukkenee ja hakukriteerit siksi myös tiukkenevat. Tämä edel-	ei tunnuslukua (OKM:n nuorisotyölle jaka- man rahan määrä?)
	lyttää yhteistyön tiivistämistä yhteistyö-kumppaneiden kanssa sekä toiminnan ja palvelujen jat-
	kuvaa uudistumista vastamaan tiukkenevia kriteereitä. Kehitystyötä pitää tehdä palveluverkkoa
	ja palvelutarjontaa arvioiden, toimintaympäristöt ja nuorten tarpeet huomioiden.	Alle 25 –vuotiaiden työttömien määrä 2226
	Työelämän rakennemuutos ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on uudistaa koulutus osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi sekä tehdä ammatillisen koulu- tuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen, tehokkaampi kokonaisuus.	(7/2013) 2095 (1/2015) 2013 (1/2016) 1873 (1/2017)
	Toimenpiteinä ovat mm:
	nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan

	parannetaan työttömien koulutuksen, omaehtoisen koulutuksen sekä kotouttamiskoulutuksen työelämävastaavuutta pohjataan opiskelu osaamisperusteisuuteen ei läsnäoloon luodaan koulutussopimusmalli, joka mahdollistaa joustavat polut työpaikalla tapahtuvan oppi- misen edistämiseen ja tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti uudistetaan ja digitalisoidaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppi- misympäristöjä Nuorisopalveluissa vuoden 2018 voimaantuleva uudistus tarkoittaa, että työntekijöiden tulee hallita uudet koulutusjärjestelmät ja ohjeistukset, jotta voivat ohjata nuoria opiskelemaan nuorten työpaja Xxxxxxxx palveluissa pitää vahvasti huomioida opinnollistaminen, siihen liittyvä osaamisen tunnistamisjärjestelmä sekä vanha yhteistyö alueen 2. asteen oppilaitosten kanssa Työelämän rakenteellinen ja sisällöllinen muutos tarkoittaa, että tulevaisuuden työurat tulevat olemaan monimuotoisia. Ne rakentuvat erilaisista tehtävistä, ammateista ja työpaikoista.Kai- kissa tehtävissä keskiössä tulevat olemaan itsetuntemus ja kyky tehdä töitä yhdessä muiden kanssa. Oman osaamisen jatkuvasta uudistamisesta tulee työllistymisen edellytys ja uutta osaamista kerrytään tulevaisuudessa entistä enemmän työn ulkopuolella harrastuksissa ja va- paa-ajalla. Työelämän muutoksen myötä Nuorisopalveluilla on mahdollisuus korostaa rooliaan nuorten työelämävalmiuksien vahvistajana, nonformaalin oppimisen tarjoajana sekä oppimistulosten näkyväksi tekijänä.
Teknologiset	Digitalisaatio Yhteiskunnan teknologisoituminen ja nopeasti muuttuvat digitaaliset mediakulttuurit haastavat nuorisotyötä uudistumaan. Erilaisia digitaalisia mediavälineitä ja verkkoa hyödynnetään entistä monipuolisemmin osana nuorisotyötä. Digitaalinen teknologia tarjoaa uusia kanavia nuorten tavoittamiseen ja kohtaamiseen, mutta myös mahdollisuuksia nuorten osallistumisen, kansalai- suuden, sosiaalisen vahvistamisen tai itseilmaisun tukemiseen. Digitalisoituva toimintaympä- ristö avaa mahdollisuuden päivittää nuorisotyön käytäntöjä, joissa tekemällä oppimisella ja yh- teisöllisillä toimintamalleilla on keskeinen rooli, tämän hetken näkyvin ilmiö on e-sport toimin- nan erittäinen nopea kasvu
Sosiaaliset (kulttuuriset ja demografiset)	Eriarvoistuminen Lapsiperheiden köyhyys on kasvanut ja perheet eriarvoistuvat. Myös asuinalueiden välinen jako ns. huono-osaisiin ja hyväosaisiin alueisiin jatkuu. Nuorisopalveluiden tehtävänä on mahdollistaa monipuolista vapaa-ajantoimintaa, tiloja, palveluja ja elämyksiä myös niille nuorille, joilla ei ole muutoin harrastusmahdollisuuksia. Eri alueiden tarpeet on huomioitava.	Alueiden eriarvoistuminen: Työttömät suurin/pienin (pienalue) (Pienalueet, joissa työvoiman määrä yli 100) 2013: Varissuo 32,4 % / Papinsaari 2,1 % 2014: Varissuo 34,7 % /Papinsaari 4,9 % 2015: Lopulliset tiedot saadaan syksyllä 2017

Nuorten toimintaympäristöjen monipuolistuminen Nuoret harrastavat, kokoontuvat ja käyttävät kaupunkitilaa luovasti. Nuorisopalvelujen toiminta- resurssit taas ovat sidottu pääosin nykyi-siin nuorisotiloihin, mikä vaikeuttaa turkulaisten nuor- ten palvelemisen tasapuolisesti. Liikkuvan ja pop-up muotoisen toiminnan kysyntä kasvaa jat- kuvasti
Osattomuus Osattomuus yhteiskunnasta ja vaikuttamismahdollisuuksien puute altistavat prosessille, joka voi äärimmillään johtaa ääri-ilmiöihin, kuten syrjäytymiseen, syrjintään, yksinäisyyteen, mielen- terveysongelmiin, rasismiin ja jopa radikalisoitumiseen. Osattomuus ja sen tunne osaltaan myös vähentää sosiaalista liikkuvuutta ja vahvistaa sosioekonomisia rajoitteita, mikä edistää eriarvoisuutta ja hankaloittaa esimerkiksi harrastusten aloittamisen ja ystävyyssuhteiden luo- mista.
Nuorisotyössä on panostettava monikulttuurisuus-, yhdenvertaisuus-, osallisuus- ja suvaitse- vaisuuskasvatukseen. Tavoitteena on saada nuoret tuntemaan, että he ovat yhteiskunnan jä- seniä, jotka voivat vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja että kaikki ovat yhdenver-taisia. Nuori- sotyö on tässä avainasemassa. 2016: Pansio It.36,6 %* /Toijainen4,0* %*=ennakkotieto
Alueiden eriarvoistuminen: Muunkielisten osuus suurin/pienin (piena- lue) (yli 100 asukkaan pienalueet) 2013: Varissuo 41,4 %/ Kurjenmäki länsi 0 % 2014: Varissuo 42,3 %/ Kurjenmäki länsi 0 % 2015: Varissuo 43,9 %/ Maanpää 0 % 2016: Varissuo 46,2 %/Maanpää 0 %

1.3 Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Nuorisopalvelujen kehittämistoimintaa ohjaavat nuorisolautakunnan asettamat strategiset painopisteet kaudelle 2017-2021, kaupungin strategiset linjaukset sekä toimintaympäristössämme ennakoidut muutokset. Siltä osin kuin nuorisopalvelujen nykyinen toiminta ei riittävästi vastaa lautakunnan asettamiin strategisiin paino- pisteisiin, kaupungin strategisiin linjauksiin tai toimintaympäristön muutoshaasteisiin, on nuorisopalvelut varautunut kehittämään toimintaansa kaupungin kehittämis- mallin mukaisesti projektityön kautta. Lautakunnan strategiset painopisteet (kehittämiskohteet boldattuna) - Yhdenvertaisuuden edistäminen ja eriarvoistumisen vähentäminen - Digitalisaation ymmärtäminen osana nuorten elämää - Kestävän hyvinvoinnin edistäminen - Osallisuus ja usko omin vaikutusmahdollisuuksiin ja aktiivinen kansalaisuus - Avarakatseinen kansainvälisyys ja moninaisuuden arvostaminen / vaaliminen Toimintaympäristön muutoshaasteista kehittämiskohteina ovat kumppanuusyhteistyöllä varautuminen nuorten toimintaympäristöjen jatkuvaan monipuolistumiseen sekä harrastamismahdollisuuksien parantamiseen. Edellä mainittujen lisäksi nuorisopalvelut kehittää voimakkaasti omaa organisaatiokulttuuriaan ja sen kehittämis- työn sisällä erityispanostus kohdistuu johtamiskulttuurin sekä työyhteisön ja työhyvinvoinnin parantamiseen.
	Strateginen painopiste / toimin- taympäristön muutostekijä	Tavoite	Toimenpide	Tuotos	Mittari
	Digitalisaation ymmärtäminen osana nuorten elämää	Tavoitteena on nuorisopal- veluiden henkilökunnan vahvistunut ymmärrys digi- taalisesta nuorisotyöstä ja mediakasvatuksesta sekä vähintään perustason osaaminen yleisimpien some-sovellusten käyt- töön, älylaitteiden käyt- töön ja hallintaan. Tuotoksena on projektin aikana luotu some-strate- gia sekä some-koulutusko- konaisuus.	”Some-ajokorttikoulutus” henkilökunnan digiosaa- misen vahvistaminen	- Tarvekartoitus nykyhetken osaa- misesta ja osaamistarpeesta. - Kartoituksen perusteella raken- nettu koulutuskokonaisuus	Koulutetun henkilökun- nan määrä (%)
	Osallisuus ja usko omin vaikutus- mahdollisuuksiin ja aktiivinen kansalaisuus	Osallistavan työtavan vah- vistaminen.	Osallistuvan budjetoinnin (OBU) menetelmien ke- hittäminen ja jalkautus.	- OBU koulutukset ja menetelmä- opas - Osallisuuden verkko-alustan tes- taus	OBU käytössä kaikilla aluenuorisotiloilla

	VANUPO:n tavoite (Valtion nuori- sopoliittinen ohjelma) jokaiselle mieluinen harrastus	Nuorten harrastusmahdolli- suuksien edistäminen kumppanuuksia kehittä- mällä.	Harrastemahdollisuuksien järjestäminen kumppa- nuuksien avulla (harraste- menu-projekti).	- Harrastekurssit ja –työpajat nuo- risotiloilla - Kumppanuusfoorumit	Kumppanuuksien määrä Harrastetoiminnan määrä
	Nuorten toimintaympäristöjen monipuolistuminen	Monitoimitilojen yhteyteen rakentaa vahva yhteistyö- verkosto ja monipuolinen palvelutarjonta alueelliset seikat huomioiden.	Monitoimitilan toiminta- mallin kehittämisprojekti yhdessä kirjastopalvelu- jen kanssa.	- Vapan monitoimitilakonsepti	Konsepti käytössä Syvä- lahdessa, Ypsilonissa ja kehittäminen käynnisty- nyt Aunelassa.
	Organisaatiokulttuurin kehittämi- nen	Erilliset tavoitteet johta- miselle, työyhteisön hyvin- voinnille sekä osaamisen vahvistamiselle

2 Taloudelliset tavoitteet

2.1 Määrärahat

1.000 €
Nuorisolautakunta	TOT 2017 TAM 2018 TAE 2019
Toimintatulot	1 175	879	905
Toimintamenot	8 974	9 028	9 120
Toimintakate	-7 800	-8 149	-8 216
Muutos-%		4,5 %	0,4 %

3 Resurssien käyttö

3.1 Työvoiman käyttö

	TOT 2017	TA 2018	TA 2019
Htv	104,3	107,5	109,5
Palkat ja palkkiot	3 452 220	3 557 190	3 718 182
Sijaistus %	43,7	50	50
Sairauspoissaolo%	3,8	4,5	3,8

4 Toiminnalliset tavoitteet

Hanke	Projekti	Hyötytavoite	Tuotostavoite	Alku	Loppu	Strategiakytkös
		Nuoret oppivat, miten kaupunki toimii.
		Nuorelle syntyy kokemus siitä, että hänen
		kokemuksellaan ja mielipiteellään on arvoa ja	Nuoret ovat päättämässä heille osoitettujen			2.3.3 Aktiivista
		merkitystä. Nuori oppii suhteuttamaan omia	rahojen suuntaamisesta toimintaan. 2017			elämäntapaa
		toiveitaan toisten tarpeisiin. Nuorisotyön	vuoden aikana luodaan monikanavainen			edistävät palvelut
		suunnittelun lähtökohtana ovat kaikki alueen	osallistavan budjetoinnin malli, joka			kohdennetaan
		nuoret. Monialainen yhteistyö laajenee, koska	jalkautetaan laajemmin Tekemällä			hyödyntämällä
Vapa: Kansalaistaidot ja	OBU - Nuorisopalveluiden	monet nuorten ideat eivät rajoitu	oppimisen yksikön toimintoihin vuosien			paremmin asiakas-
saavutettavuus	osallistuva budjetointi	nuorisopalveluiden vastuisiin.	2018-2019 aikana.	5.9.2016	31.12.2019	ja asukastietoa
						2.2.1 Henkilöstön
			Tavoitteena on nuorisotyöntekijöiden			osaaminen
			vahvistunut ymmärrys digitaalisesta			pidetään
		Vaikuttavuutta syntyy nuorten osallisuuden	nuorisotyöstä ja mediakasvatuksesta sekä			kehityksen kärjessä
	Some-ajokortti	vahvistamisesta digitaalisten kanavien kautta,	vähintään perustason osaaminen			systemaattisella
	(nuorisopalveluiden some-	uusien nuorisotyön digitaalisten ympäristöjen	yleisimpien some-sovellusten käyttöön,			osaamisen
VaPa: Digitaalisten	strategian päivittäminen,	rakentumisesta sekä verkossa tapahtuvaan	älylaitteiden käyttöön ja hallintaan.			johtamisella ja
medioiden	kehittäminen ja	toiminnan tai digitaalisen ja fyysisen toiminnan	Tuotoksena on projektin aikana luotu some-			laajaan
hyödyntäminen	soveltaminen käytäntöön)	yhdistymisestä.	strategia sekä some-koulutuskokonaisuus.	31.8.2018	15.6.2019	verkostoitumiseen
		Kumppanuus ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa
		mahdollistavat monipuolisemman
		harrastusmahdollisuuksien tarjooman, jolla
		pystytään palvelemaan turkulaisia lapsia ja	Xxxxxxxxxxx on yhdenvertaiset
		nuoria entistä tasapuolisemmin ja kattavammin.	harrastusmahdollisuudet turkulaisille			2.3.2 Toteutetaan
		Vaikuttavuutta syntyy uusien kavereiden	nuorille kumppanuuksia monipuolisesti			palveluja
		löytämisen ja sosiaalisten taitojen kehittymisen	hyödyntämällä. Kumppanuusyhteistyöllä			yhteistyöllä
		kautta sekä kaupungin ja paikallisen järjestö- ja	nuorille tuotetaan kurssi- ja			kansalais- ja
	Harrastemenu /	yhdistyskentän välisen luottamuksen ja	harrastepajatoiminta nuorisotaloilla, tiloilla			järjestötoiminnan
Vapa: Kumppanuudet	palvelupaletti	kumppanuuden kautta.	ja toiminnoissa.	31.8.2018	30.1.2020	kanssa

Hanke	Projekti	Hyötytavoite	Tuotostavoite	Alku	Loppu	Strategiakytkös
		Projektin päämääränä on lisätä yhdessä
		tekemistä ja ryhmäytymistä koko
		organisaatiossa, kehittää vuorovaikutus- ja				3.2.2
		työyhteisötaitojamme sekä vahvistaa työstä	Projektitiimi keskittyy kolmen erillisen			Tuloksellisuutta
		puhumisen kulttuuria ja luoda toimintamalli	osaamis-kokonaisuuden työstämiseen: -			parannetaan
		myötätuntostressin käsittelyyn. Pitemmän	ryhmäytyminen- reflektio-			hyvällä
		aikavälin tavoitteena on vahvistaa organisaation	myötätuntostressiJokainen kokonaisuus			johtamisella,
Vapa:		työyhteisöosaamista sekä edistää henkilöstön	jakaantuu seuraaviin työvaiheisiin, joissa			uusilla
Nuorisopalvelujen	Nuorisopalvelujen	kykyä sitoutua yhteisiin päämääriin sekä	osallistetaan vahvasti myös henkilökuntaa:-			toimintatavoilla ja
organisaatiokulttuurin	henkilökunnan ja	nuorisopalvelujen kokonaisuuden	orientoituminen / valmennus- valmistelu-			niitä tukevilla
kehittäminen	työyhteisön kehittäminen	huomioimista	pilotointi- juurruttaminen	19.4.2018	28.2.2021	työvälineillä
		Projektin tavoitteena:- Sopimusohjaukseen	projektin aikana suunnittelemaan ja			Tuloksellisuutta
		sisältyvien kaupungin, toimialan ja	valmistelemaan toimenpiteitä ja projektin			parannetaan
Vapa:	Nuorisopalvelujen	palvelualueen tavoitteiden avaaminen ja	työvaiheita sekä arvioimaan projektin			hyvällä
Nuorisopalvelujen	sopimusohjausprosessin	vieminen osaksi nuorisopalveluiden arkea.-	toimenpiteiden onnistumista.Projektitiimi			johtamisella,
organisaatiokulttuurin	kehittäminen ja sen	Lisäksi vahvistetaan henkilökunnan osallisuutta	toteuttaa henkilökunnan keskuudessa			uusilla
kehittäminen	vahvempi jalkauttaminen	toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa	ryhmähaastatteluja (7-8) sekä 3-4	26.4.2018	31.3.2019	toimintatavoilla ja
			Etenemme seuraavassa järjestyksessä:-
			Organisaation rakennetta uudistetaan
			tasapuolisemmaksi-Tehtäväkokonaisuuksia			3.2.2
		Projektin tavoitteena on:- yksiköiden	tarkastellaan uudelleen, tavoitteena			Tuloksellisuutta
		rakenteiden ja kokojen sekä	selkeys ja tasapuolinen työnjako-			parannetaan
		johtamisjärjestelmän tasapuolistaminen-	Toimenkuvia, vastuita, tehtävänkuvia			hyvällä
		toimintojen ja tehtävien tarkastelu	päivitetään vastaamaan uutta rakennetta ja			johtamisella,
Vapa:	Nuorisopalvelujen	kokonaisuuksina- toimenkuvien ja vastuiden	toimintatapaa-Byrokratiaa puretaan niiltä			uusilla
Nuorisopalvelujen	yksikkörakenteen ja	uudelleen määrittelyt- virkojen suhteet	osin, kuin ohjeistus sen mahdollistaa-			toimintatavoilla ja
organisaatiokulttuurin	yksiköiden toimintojen	päätöksentekoprosesseihin- itseluodun	Vähennetään haavoittuvuutta toteuttamalla			niitä tukevilla
kehittäminen	selkiyttäminen	byrokratian purkaminen	enemmän asiantuntija- ja esimiestyötä	19.4.2018	31.3.2019	työvälineillä

Hanke	Projekti	Hyötytavoite	Tuotostavoite	Alku	Loppu	Strategiakytkös
Nuoriso- ja kirjastopalvelujen yhteisprojekti	Monitoimitalojen yhteistoiminnan kehittäminen	Monitoimitalossa palvelu sujuu saumattomasti ja asiakaslähtöisesti. Eri toimijoiden ammatillista osaamista voidaan jakaa. Projektin tavoitteena on tuottaa alueen asukkaille entistä saavutettavammat palvelut hyödyntämällä tilojen joustavaa yhteiskäyttöä ja kirjasto- ja nuorisopalvelujen välistä yhteistyötä.	Kustannussäästöjä tulee sekä päällekkäishankintojen minimoimisesta että tilojen ja resurssien joustavasta monikäyttöisyydestä.	30.12.2016	1.4.2019	2.3.4 Vahvistetaan aluenäkökulmaa asuinalueiden ominaispiirteitä hyödyntämällä

5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu

5.1 Kaupungin yhteiset tavoitteet

Henkilöstöohjelman painopistealue	Toimialan tavoite TA 2019	Palvelualueen tavoite TA 2019
Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia	1A Kehitetään työyhteisötaitoja ja johtamista - hyödyntämällä koulutusta - antamalla tukea - luottamalla omiin alaisiin	Työpaikan ilmapiirin parantuminen Sairauspoissaolojen määrä laskee edellisestä vuodesta
	3A Annamme selkeän suunnan ja tavoitteet	Koen työni mielekkääksi Koen tekeväni mielekästä työtä
Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus	5A Muutoksen kokeminen työssä	Muutosten laatu Muutoksen kokeminen
	6A Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa	Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa
Parempi johtaminen	7A Tavoitteiden selkeys ja avoimuus päätöksenteon perusteissa	Kokemus päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta
Lisätietoja: Nuorisopalveluiden toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi 2019 on Nuorisopalveluiden organisaatiokulttuurin kehittäminen –hanke, joka sisältää kolme projektia: • Sopimusohjausprosessin kehittäminen ja sen vahvempi jalkauttaminen • Yksikkörakenteen ja yksiköiden toimintojen selkeyttäminen • Yhteistyötaitojen, vuorovaikutuksen ja työyhteisötaitojen vahvistaminen

5.2 Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat tavoitteet

Kunta 10 -mittarit	TOT 2016	TA 2018	TA 2019
Päätöksenteon oikeudenmukaisuus (1 – 5)	2,73		2,8
Työyhteisötaidot: auttaminen ja huomaavai- suus (1 – 5)	3,52		3,9
Työmäärän lisääntyminen (kyllä, %)	44,4%		38%
Työnantajan suositteleminen (2014 tavoite, kyllä, %)	60,5%		61,5%
Työpaikan ilmapiiri (2014 tavoite, 1 - 5)	3,53		3,6
Kehityskeskustelujen käyminen (2014 tavoite, kyllä %)	77,5%		85%
Lisätietoja: Xxxxx viimeistä mittaria ovat vuoden 2014 kyselystä esiin nostettuja, ne ovat mukana seurannan varmistamiseksi.

6 Tunnusluvut

6.1 Tavoitteelliset tunnusluvut

Tunnusluku	Tyyppi	TOT 2016	TOT 2017	TA 2018	Arvio TOT 2018	TA 2019	Seu- ranta- väli
9-29 –vuotiaat Yksittäisten ohjattu- jen nuorten määrä (mm. nuorisokorttit, Cube kausikortit, ja ohjatut harrastekurssit- osallistujat, Fendarissa, Starttivalmennuksessa sekä seinättömässä pajatoiminnassa ja Etsivässä nuorisotyössä ohjatut yksittäiset nuoret)	L/V	ei käytössä	2910	2300	tilastot epätarkat	2500	6 kk
Muiden järjestämään toimintaan osallistuneet (kaikki/ alle 29-v)	K/T	153567/ 102 053	125 436/ 74 972	150 000/ 100 000	tilastot epätarkat	120 000 / 80 000	6 kk
Avustusta hakeneet/saaneet nuori- sojärjestöt ja nuorten toimintaryh- mät	V	108 / 97	114/105	120/103	115/100	120/105	Vuosi
Nuorisopalveluiden ohjaustoimin- nassa tavoitettujen nuorten käynti- kerrat (kaikki NUORET kävijät kaikissa OHJATUISSA palveluissa)	V	190 326	112 975	170 000	tilastot epätarkat		kk
Some-ajokortti koulutuksen käynei- den suhteellinen osuus (%) henki- lökunnasta (koulutuskokonaisuus rakennetaan 2018 ja täysimittaisena käynnissä 2019)	L/V	ei käytössä	ei käytössä	10%	0%	30%	vuosi
Kaveruuden lisääminen (saitko palvelussa uusia kavereita / saitko ideoita, taitoja hankkia uusia kavereita)	L/V	ei käytössä	ei käytössä	käynnistysmittari käyttöön 2018 seu- rannan jälkeen	69% / 57%	65% / 55%	6 kk
Asiakastyytyväisyys KA lapset – seikkailupuisto (FCG)	L/V	4,50	4,39	4,44	4,50	4,50	vuosi
Asiakastyytyväisyys KA nuoret – nuorten tilat (FCG)	L/V	4,41	4,59	4,55	4,55	4,55	vuosi
Asiakastyytyväisyys KA leirialueet (FCG)	L/V	3,95	4,12	4,20	4,20	4,20	vuosi

Tunnusluvun tyyppi:

V= Volyymi L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus