OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

Diakonia-ammattikorkeakoulu on toteuttanut ammattikorkeakouluille asetettuja tavoitteita Diakin ja OKM:n välisen sopimuksen mukaisesti. Tavoitteiden toteutuminen on näkynyt konkreettisesti Diakin vetovoimassa. Syksyllä 2018 Diak oli kolmanneksi suosituin ammattikorkeakoulu ja kevään yhteishaussa ensisijaisten hakijoidemme määrä nousi liki sadalla hakijalla verrattuna kevääseen 2018. Myös aliedustettujen ryhmässä (maahanmuuttajat, romaanit) hakijoiden määrä kasvoi.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään

alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Vuonna 2018 otimme rohkeasti askelia tulevaisuuteen, eli rakensimme askeleen kohti parempaa korkeakoulua. Korkeakoulua, joka pärjää kilpailussa muiden korkeakoulujen keskellä. Olemme tänä päivänä esimerkki monelle muulle ammattikorkeakoululle opintojen edistymisessä, kiinnostavana opiskelupaikkana ja vahva ponnahduslauta työelämään sijoittumisessa.

Vuotta 2018 voi hyvällä syyllä kutsua toiminnan vuodeksi. Diakin viestintä ja markkinointi on tavoittanut hakijat.

Opettajat ja opinto-ohjaajat ovat puurtaneet vahvasti: opiskelijoillemme kertyy opintopisteitä parhaiten ammattikorkeakouluista. Näin siis vastasimme samalla opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteeseen, jossa korkeakouluopiskelijat sijoittuisivat mahdollisimman nopeasti työelämään.

Toimintakulttuuria kehitimme edelleen yhdessä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa Diakissa. Toimintakulttuuriin kuuluu oman työn, roolin ja tehtävän ymmärtäminen sekä toistemme kunnioitus, ystävällisyys, hyvä työilmapiiri ja rakentava palaute ovat osa diakilaista kulttuuria, jonka ylläpitäminen on kaikkien työntekijöiden ja opiskelijoiden vastuulla.

Diakin toimintavuotta on leimannut vahvasti myös korkeakoulujen visiotyö vuoteen 2030. Vuoden lopulla korkeakoululakiin tuli muutoksia sekä vuoden 2019 alussa saatiin uusi ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli valmiiksi. Molemmat tuovat vakautta ja autonomiaa kehittää ammattikorkeakoulumme laatua ja osaamista.

Visiotyön ohella Diakin hallitus on yhdeksässä kokouksessa valmistellut tulevaisuuttamme siten, että 2019 aikana pääsemme uusimaan strategian. Diakin meno on vakaata, mutta korkeakoulujen haasteena on OKM:n tavoite tiivistää korkeakouluverkostoa sekä vahvistaa korkeakoulujen osaamista kansallisesti ja kansainvälisesti. Tätä työtä on valmisteltu monin tavoin. Keväällä 2018 hallitus hyväksyi kansainvälisyysohjelman, jonka pohjalta on aloitettu eurooppalaisen korkeakouluverkoston luominen. Xxxxxx saimme ennakkosysäyksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä strategiarahan muodossa. Vuoden 2019 aikana priorisoimme eurooppalaisen korkeakouluverkoston rakentamiseen yhdessä norjalaisten, saksalaisten, portugalilaisten, espanjalaisten ja romanialaisten kanssa. Vahvistamme omaa osaamista, ja kirkastamme yhdessä eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa Diakin profiilia.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Arcadan muodostaman monialaisen korkeakoulukampuksen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään sopimuskaudella nykyistä laajemmin opetus- ja tutkimusjärjestelmien lisäksi hallinto- ja tukipalveluissa ja tilaratkaisuissa.

Diakonia-ammattikorkeakoulu ja muut Turun seudulla toimivat korkeakoulut (TY, ÅA, TuAMK, Novia ja Humak) tehostavat voimavarojen käyttöä tarkoituksenmukaisella työnjaolla, yhteistyöllä ja tilaratkaisuilla. Eri sektorien yhteistyön esteitä puretaan ja opintopolkuja kehitetään joustaviksi.

Ammattikorkeakoulut (Centria, Diak, KAMK, Lapin AMK, OAMK) laativat yhteistyössä alueen yliopistojen (OY, LY) ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa suuntaviivat Pohjois-Suomen korkeakoulujen vaikuttavuuden ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseksi vuoden 2017 aikana. Tavoitteena on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivistyvä alueellinen yhteistyö ja voimavarojen kokoaminen.

Pääkaupunkiseudulla Diak tekee tiivistä yhteistyötä Xxxxxxx kanssa. Englanninkielinen terveysalan master - koulutus on yhteistoteutus, jossa opintojaksojen toteutusvastuu on jaettu Diakin ja Arcadan kesken. Vuonna 2018 on valmisteltu yhteistä amk-tutkintoon johtavaa International Nursing -koulutusta. Se käynnistyy syksyllä 2020. Kesälukukausi on ollut yhteinen vuodesta 2017 alkaen. Sote-alalla on toteutettu lukukausittain joitakin opintojaksoja vastavuoroisesti ja syventävien opintojen tarjonta on avattu molempien ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Tilojen käytössä on jatkettu yhteistyötä. Terveydenhoitajien palvelut ovat Arcadan tiloissa. Yhteistyötä tehdään myös hanketoiminnassa.

Jyväskylän avoin yliopisto toimii Diakin Helsingin kampuksella. Sen kanssa on luotu yhteinen avoimen opintojen kokonaisuus moninaistuva koulu -teemasta. Toteutus käynnistyi keväällä 2019. Yhteistyötä laajennetaan 2019 muuhun avoimen tarjontaan.

Helsingissä yhteistyötä tehdään Helsingin yliopiston käännöstieteen koulutuksen, sosiaalityön oppiaineen ja teologisen tiedekunnan sekä Sibeliusakatemian kanssa. Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean kanssa on ollut hankeyhteistyötä. Xxxxxxx kanssa on valmisteltu seuraavaa Tulkkaustoiminnan kehittämisen ylemmän tutkinnon toteutusta ja sovittu vastavuoroisesta opintojaksotarjonnasta vuodelle 2019.

Turussa Diakin kirjastopalvelut hankintaan Turun amkilta. Opetusyhteistyö on jatkunut Turun yliopiston kanssa viittomakielen opetuksessa. Diak on mukana opiskelijakaupunki Turku -yhteistyöfoorumissa yhdessä alueen muiden korkeakoulujen ja Turun kaupungin kanssa. Vuonna 2018 toiminnan painopisteitä olivat opiskelijamarkkinointi, opiskelijoiden palvelut, työllistyminen ja yrittäjyys. Toiminnan tavoitteita tuettiin pienimuotoisilla projekteilla ja teemaryhmillä.

Porissa Diak hankkii kirjastopalvelut ja kieltenopetuksen Samkilta. Yhteistyötä tehdään myös harjoitteluiden kehittämisessä ja hanketoiminnassa.

Pieksämäellä on tehty yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Karelian kanssa tarjoamalla yhteistä avoimen kokonaisuutta.

Pohjois-Suomessa Diak on mukana pohjoisen korkeakoulujen yhteistyössä, jota johtaa rehtorivetoinen ohjausryhmä. Oamkin kanssa on tehty hankeyhteistyötä. Kajaanin amkin tiloissa jatkui Diakin toteuttama

sosionomikoulutus.

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Diakonia-ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkäävalmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Diak lisää opiskelumahdollisuuksien yhdenvertaisuutta parantamalla erityisesti korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien koulutuksen saavutettavuutta kehittämällä opiskelijavalintoja, tarjoamalla tukea sekä luomalla monipuolisesti esteettömiä tapoja opintojen suorittamiseen.

Ammattikorkeakoulu suunnittelee ja toteuttaa kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa yhteistä opintotarjontaa.

Diak on uudistanut vuoden 2018 aikana kaikki amk-tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat. Viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen sekä asioimistulkkauksen uudet opetussuunnitelmat otetaan

käyttöön syksyllä 2019. Sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmissa tehtiin päivitystyö ja uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön tammikuussa 2020 aloittavilla ryhmillä. Päivityksissä otettiin huomioon saatua opiskelijapalautetta ja otettiin huomioon ja pyrittiin ennakoimaan työelämässä ja lainsäädännössä tapahtuvia muutoksia. Syksystä 2018 lähtien kaikissa opintojaksoissa käytetään oppimisalusta MoodleRoomsia. Diakissa toteutui vuonna 2018 yhteensä 630 op kokonaan verkkototeutuksina.

Verkkokursseilla on voitu tehdä kaikkien kampusten yhteisiä toteutuksia sekä master-koulutuksessa yhteistyötä afrikkalaisten partnerikorkeakoulujen kanssa.

Diak varasi vuonna 2018 kaikissa amk-tutkintoon johtavissa koulutuksissaan 80% aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville.

Diak oli mukana sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulujen yhteisessä sähköisessä esivalintakokeessa. Diakissa jatkettiin 2018 terveysalan valintoja Suvake-hankkeessa kehitetyn valintakokeen kautta. Samalla saatiin hyvää kokemusta 2019 syksyllä käynnistyvään koulutusalojen yhteiseen sähköiseen valintakokeeseen. Sosiaalialalla on käytössä vielä kevään 2019 valintakoe, johon kuuluu kirjallisen osio ja ryhmäkeskusteluna toteutettava osio. Diak siirtyy syksystä 2019 lähtien käyttämään valtakunnallista sähköistä valintakoetta myös sosiaalialan valinnoissa ja keväästä 2020 lähtien todistusvalintaa ja sähköistä valintakoetta. Molemmissa tulkkikoulutuksissa säilytetään nykyinen valintakoemalli, koska koulutuksissa on voitava testata asioita, jotka eivät ilmene todistuksista eivätkä eri alojen yhteisestä valintakokeesta. Viittomakielentulkkauksen osalta hakijoilta on voitava testata seuraavia asioita:

· käsien motoriikka ja sormien hienomotoriikka

· äännevirheet, puhevammat, ilmaisuun vaikuttavat rakenteelliset tai muut heikkoudet

· suunnat, käden asennot (ovat oleellisia viitotun kielen oppimiskyvyssä)

· mielenterveyden haasteet

Asioimistulkkauksessa valtaosa hakijoista on maahanmuuttajataustaisia. Heillä on todistuksia eri puolilta maailmaa ja ne eivät ole helposti aseteltavissa suomalaisen ylioppilas- tai ammatillisen todistuksen pisteytysmalleihin. Suomessa koulunsa käyneiden 2.polven maahanmuuttajahakijoiden osalta taas on tarpeen testata erityisesti toisen työkielen taitoa. Diakin tulkkikoulutus keskittyy maahanmuuttajakieliin, esim. kurdi, arabia, somali, urdu, tigrinja, persia, kiina. Kokemuksemme valinnoista usean vuoden ajalta ovat osoittaneet valintakokeissa tehdyn kielitaidon tarkistuksen välttämättömäksi. Tämä on haasteellinen opiskelijaryhmä kaiken kaikkiaan ja jos riittävää kielitaitoa ei ole koulutukseen tultaessa, eivät opiskelijat selviä koulutuksesta. Koulutuksessa ei voida opettaa työkieliä, vaan ne on oltava hallussa koulutukseen tultaessa. Samassa koulutusryhmässä voi olla kymmenkunta eri kieltä. Valintakokeet eivät edellytä pitkäkestoista valmistautumista.

Oman korkeakoulun sisällä on mahdollistettu opiskelijoiden opiskeluoikeuden muutoksia koulutusten välillä tietyin kriteerein. Siirtyminen Diakiin toisesta ammattikorkeakoulusta on mahdollista siirto-opiskelijahaun kautta. Opintopolussa oli tarjolla 20 siirtohaun paikkaa Diakiin vuonna 2018.

Diak on tehnyt yhteistyötä toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa erityisesti maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten hakijoiden siirtymän tukemiseksi toiselta asteelta amk-opintoihin. Yhteistyötä on tehty mm. OSAOn, SDO:n, SataEdun, Seurakuntaopiston ja Stadin ammattiopiston kanssa. Erillishakujen ja avoimen amkin polkuväylän kautta on saatu lisättyä maahanmuuttaja- ja romanitaustaisia opiskelijoita Oulun, Porin ja Helsingin kampuksille. Pieksämäellä pilotoitiin 2018 lukiolaisille kurkistuskurssia amk-opintoihin.

Kurssista ollaan kehittämässä 2 op:n laajuista verkkototeutusta, jota voidaan tarjota valtakunnallisesti kaikille lukioille syksystä 2019 lähtien.

Diak on yksi voimaa opiskeluun - hankkeen toteuttajista ja hankkeessa kehitetään yhteistyössä toisen asteen kanssa menetelmiä, joilla tuetaan keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden opintojen etenemistä sekä toisella asteella että ammattikorkeakoulussa. Opiskelun keskeyttämistä pyritään vähentämään tukemalla opiskelijoita kokonaisvaltaisesti ja oikea-aikaisesti sekä vahvistamalla opiskelijoiden mielenterveys- ja elämänhallintataitoja. Lisäksi hankkeessa kehitetään vertaismentoroinnin mallia.

Tutkintojen suorittamista määräajassa edistetään eri tavoin. Diakissa on toimivat ahot-käytännöt. Hakemukset tehdään sähköisesti ja hakemukset käsitellään keskistetysti yhdenmukaisen päätöksenteon turvaamiseksi.

Myös työn opinnollistamiskäytäntöjä on kehitetty. Opintojen edistymistä seurataan aktiivisesti ja etenemistä tuetaan erilaisin tukitoimin. Diak oli lukuvuonna 2017-2018 korkeakoulujen paras 55 op suorittaneiden osuudessa (70,9 %). Tavoiteajassa valmistuneiden osuus oli Diakissa 80,35 % vuonna 2018. Diak on tällä tuloksella selkeästi paras korkeakoulu.

Työelämän kanssa tehdään monipuolista yhteistyötä opintojaksojen toteutuksessa mm. oppimistehtävien, projektien, yhteisöpajatoiminnan, osallistavan ja kehittävän toiminnan ja modulimuotoisen harjoittelun kautta.

Ura- ja rekrytointipalvelut on Diakissa integroitu osaksi opinto-ohjausta ja osallistavan ja tutkivan kehittämisen toimintaa. Diak on mukana toiminta-alueidensa rekrytointiyhteistyössä ja -tapahtumissa. Maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten opiskelijoiden työllistymisen tukimuotoja kehitetään Opin portailta työelämään hankkeessa. Diak oli mukana urakyselyn pilotoinnissa. Kyselyyn vastasi 37,8% vuonna 2013 Diakista valmistuneista opiskelijoista.

Diak toteuttaa yhteistä opintotarjontaa kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Suomessa Diak tekee yhteistyötä pk-seudulla Arcadan kanssa. Kesäopinnot ovat avoinna molempien amkien opiskelijoille, samoin terveysalan syventävät opinnot. Yhteistyötä tehdään myös joidenkin jaksojen toteutuksissa. Vuoden 2018 aikana valmisteltiin yhteinen opetussuunnitelma International Nursing -koulutukseen, joka käynnistyy yhteistoteutuksena syksystä 2020 alkaen. Global Health Master -koulutus on tehty yhteistyössä Arcadan ja University of Eastern Africa Xxxxxxxxx kanssa ja Community Development and Conflict Resolution Master - koulutus yhdessä kahden tansanialaisen yliopiston kanssa. Koulutuksen pilotti oli osa Ulkoministeriön rahoittamaa yhteisökehittämisen hanketta. Norjalaisen VID-korkeakoulun kanssa on valmisteltu yhteistä sosiaalialan Nordic Master -koulutusta.

Jyväskylän avoimen yliopiston kanssa valmisteltiin 2018 avoimen yhteistyötä, jossa luotiin yhteinen kokonaisuus moninaistuva koulu -teemasta. Kummaltakin korkeakoululta tulee siihen kolme 5 op:n jaksoa. Toteutus käynnistyi alkuvuonna 2019. Diak on mukana eamk-hankkeessa ja on tuottanut opintoja CampusOnlineen.

Diak tekee yhteistyötä myös erikoistumisopinnoissa muiden korkeakoulujen kanssa. Lastensuojelutyön erikoistumiskoulutus toteutui 2017-2018 Diakin, Novian, Turun ja Vaasan amkien yhteistyönä.

Monikulttuurisuuden asiantuntijan erikoistumiskoulutus käynnistyi 2018 yhdessä Turun yliopiston kanssa ja mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus Xxxxxx ja Tamkin kanssa. Oikeustulkkauksen

erikoistumiskoulutusta toteutetaan 2018-2019 Humakin ja Helsingin ja Tampereen yliopistojen kanssa. Diak on ollut mukana myös Oulun yliopiston johdolla tehdyn tutkimusmenetelmien opintojakson valmistelussa ja toteutuksessa. Vuonna 2018 Diak osallistui Asiakas- ja palveluohjauksen (30 op) ja Palliatiivisen hoidon asiantuntija (30 op) erikoistumiskoulutuksen suunnitteluun. Erikoistumiskoulutuksista pyritään rakentamaan korkeakoulututkinnon suorittaneille koulutustuotteita osaamisen kehittämiseen.

Diak on hanketoiminnan kautta mukana kehittämässä kansallista osaamis- ja tarvekuvauksiin perustuvaa hoitotyön koulutusta perus-, erikoistumis-, ja YAMK- tutkintoon moniammatillisesti muiden korkeakoulujen, työelämän ja keskeisten sidosryhmien kanssa.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Diak edistää kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua ja vaikuttaa TKI-toiminnallaan yhteiskunnan, yritysten, järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen toiminnan kehittymiseen. Diakin TKI-toiminnassa korostuvat maahanmuutto-, turvapaikka- ja monikulttuurisuuskysymykset.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan nykyistä vahvempi kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä.

DIAKin Innovaatiotoiminnan tulosalue saavutti vuodelle 2018 asetetut taloudelliset tavoitteet TKI- toiminnassa. Ulkopuolinen hankerahoitus oli kasvusuunnassa verrattuna edelliseen vuoteen ja hanketuotot olivat toimintavuoden lopussa n. 2,7 miljoonaa euroa. Hanketoiminta vahvistui erityisesti Pohjois- Suomessa Oulun kampukselta käsin koordinoituna.

Vuoden aikana Diakin TKI-toimintaa toteutettiin seuraavien strategisten teemojen alla: osallisuus, terveyserojen kaventaminen, diakonia ja kasvatus, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sekä

palvelujärjestelmän kehittäminen. Rahoittajat myönsivät tukea esimerkiksi nuorten osallisuutta, koulutusvientiä, sosiaali- ja terveysalan pedagogista kehittämistä ja monikulttuuristen opiskelijoiden palvelupolkuja sujuvoittaviin hankkeisiin. Tärkeitä kansainvälisiä avauksia olivat lastensuojelun ja yhteisölähtöisen kouluyhteistyön kehittämishankkeet.

Diakin liiketoiminta vahvistui ja monipuolistui toimintavuoden aikana. Työnohjausten määrä lisääntyi. Vantaalla Diak aloitti kehittäjäpoolissa, jossa tuotetaan Vantaalle kehittämis- ja konsultointipalveluja. Helsingin kaupungin kanssa käynnistettiin laajaa kaupunkikehittämiseen liittyvää yhteistyötä, jossa hyödynnetään monipuolisesti Diakin hankkeissa kehitettyjä nuorten osallisuutta ja hyvinvointia lisääviä toiminta- ja arviointimalleja.

Osana Diakin jatkuvaa laatutyötä innovaatiotoiminnan tulosalue osallistui Diakin sisäiseen kehittämistyöhön (mm. asiakkuuden- ja hankehallinnan välineet) ja tarjosi koko henkilöstölle avointa palvelumuotoilukoulutusta. Henkilöstön TKI-osaamista kehitettiin lisäksi sekä projektinhallinnan että liiketoimintaosaamisen alueella mm. projektipäällikköjen perehdyttämisen, tuotteistamiskoulutuksen sekä uusien järjestelmien käyttöönottokoulutusten kautta. Samalla hanke- ja liiketoiminnan yhteyttä vahvistettiin tuotteistamalla hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja. Esimerkiksi Opetushallituksen rahoittamassa opetushenkilöstön täydennyskoulutuksessa hyödynnettiin hankkeessa tuotettua verkkokurssia ja työyhteisöille toteutettiin työhyvinvointivalmennusta, joka oli kehitetty osana Iällä ei ole väliä - hankkeessa. Diakin TKI-toiminnan työvälineitä ja prosesseja päivitettiin mm. Reportronic-ohjelmiston käyttöönottoprojektin myötä syksyn 2018 aikana ja mm. hankeprosessi kuvattiin aina prosessin alkupäästä hankkeen käynnistymiseen. Diakin avoimen TKI- ja julkaisutoiminnan periaatteita konkretisoitiin edelleen ja vietiin käytännöiksi mm. prosessikuvausten päivittämisen ja Diakin arkistonmuodostamisprojektin yhteydessä.

Tulosalue vastasi kansainvälisen toiminnan kokonaisuudesta Diakissa. Strategisten tavoitteiden mukaiset toimenpiteet käynnistettiin syksyllä korkeakoulun sisäisellä "Eurooppalainen korkeakouluverkosto"- projektilla, jonka puitteissa solmittiin Diakin johdolla ensimmäiset kansainväliset strategiset kumppanuussopimukset ja valmisteltiin laajaan strategiseen yhteistyöhön tähtäävä konsortio "3IN Alliance", jonka jäsenet ovat seuraavat:

1.Diaconia University of Applied Sciences (DIAk) -Finland 2.VID Specialized University (VID) - Norway

0.Xxxxxxxxxx of Applied Sciences Würzburg-Schweinfurt (FHWS) - Germany 0.Xxxxxxxxxx of Malaga (UMA) - Spain

5.Transilvania University of Brasov (UTBv) - Romania 6.Instituto Superior de Saúde (ISAVE) - Portugal

Allianssin tavoitteena on mahdollistaa opiskelijoiden, opettajien ja henkilöstön monipuolinen liikkuvuus konsortion sisällä, yhteisten koulutuskokonaisuuksien ja tutkintojen suunnittelu ja toteutus sekä monipuolinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyö konsortion yhteisen arvopojan ja strategian pohjalta.

Strategiseen yhteistyöhön liittyen 3IN-allianssi valmisteli Diakin johdolla hakemuksen ERASMUS+ KA2- ohjelman European Universities Initiative - hakuun. Ko. rahoitusohjelman tavoitteena on perustaa noin 20

eurooppalaista korkeakoulua vuoteen 2024 mennessä. Pilottihankkeiden kokemusten perusteella laaditaan eurooppalaisten korkeakoulujen reunaehdot seuraavalle Erasmus-ohjelmakaudelle vuodesta 2021 lähtien. Vuoden 2019 hakukierroksen budjetti on 60 miljoonaa euroa, josta voidaan rahoittaa noin 12 verkostoa. 54 hakemusta. Rahoituspäätös heinäkuussa 2019. EU-tuki 3 vuoden hankkeelle on enintään 5 miljoonaa euroa ja enintään 80 % hankkeen kustannuksista.

Lokakuussa toteutui TKI-painotteinen Diak International Week (DIW), joka kokosi useita kymmeniä korkeakoulujen edustajia eri maista robotiikan teeman alle (Digitalisation and Technological Solutions in Social Work, Health Care and Interpreting). SingEdu-hankkeessa kirjoitettiin Nairobin yliopiston kanssa Memorandum of Understanding koskien tulevaa yhteistyötä.

Monikulttuurisuuteen ja moninaisuuteen liittyvässä tematiikassa painopiste oli teemaan liittyvän hankekokonaisuuden kokonaisuuden visioiminen, suunnittelu, arvioiminen ja vaikuttamistyö sekä opiskelijoiden mukanaolo hanketyössä. Hankekokonaisuus täydentyi Navigaattori-hankkeella (AMIF- rahoitus), jossa Diakin toiminta perustuu yhteistoimintaan kotouttamispalveluista vastaavien kuntapäättäjien, pakolaisina ja kiintiöpakolaisina kuntiin tulevien ja käytännön toimijoiden kanssa. Myönteinen Erasmus- rahoitus mahdollisti eurooppalaisessa konsortiossa työnaloittamisen, hankkeessa Diakin rooli oli arvioida useita eurooppalaisia lastensuojeluun liittyviä toimia ja työmuotoja. Ulkoministeriön rahoituksella tehtiin hanketyötä Pohjois-Irakin alueella radikalisoitumisen ehkäisyyn liittyen.

Merkittävä osa Diakin medianäkyvyydestä ja osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun syntyi hanke- ja julkaisutoiminnan sisällöistä. TKI-hankkeiden kohde- ja sidosryhmille suunnattu toiminta, valmennukset, seminaarit ja kampanjat koettiin asiakaspalautteiden perusteella tarpeellisiksi, osallistaviksi, osaamista kehittäviksi ja yhteiskunnallista keskustelua herättäviksi. Esimerkiksi Nevo Tiija -hankkeen Työnimi- mediakampanja herätti laajaa huomiota ja yhteiskunnallista keskustelua romanien työllistymisen tematiikasta. Diakin julkaisuryhmän toimintaperiaatteet uudistettiin ja tavoitteeksi asetettiin näkyvyyden ja vaikuttavuuden vahvistaminen entisestään mm. uusien julkaisukanavien kautta. TKI-toiminnan valtakunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus toteutui sekä projektitoiminnalle asetettujen määrällisten mittareiden mukaisesti että Diakin henkilöstön osallisuudella korkeakoulun tavoitteiden kannalta merkittävissä verkostoissa, työryhmissä, ohjausryhmissä ja muilla foorumeilla.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Diakin henkilöstömäärä oli vuoden 2018 lopussa yhteensä 248 henkilöä. Päätyökseen opetustyötä tekevän henkilöstön osuus oli 122 henkilöä. Opetustyöhön ja sen kehittämiseen osallistuvat vahvasti myös innovaatiotoiminnan henkilöstö ml. yliopettajat (10 henkilöä). Henkilöstön keski-ikä oli 49 vuotta.

Opiskelijoiden määrä laski hieman edellisestä vuodesta. Diakissa oli vuonna 2018 2771 opiskelijaa. Työyhteisömme kehittämistä ohjaavat Diakin toimintakulttuurin kärjet sekä Diakin arvot.

Toimintakulttuurimme kolme kärkeä ovat vastuullinen vuorovaikutus, tavoitteellinen johtaminen (välittävä ihmisten johtaminen sekä oman työn hallinta) ja palvelukeskeisyys. Toteutimme jokaisella osa-alueella useita kehittämistoimenpiteitä arjen työskentelyn sujuvoittamiseksi ja yhteisöllisyyden sekä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Diakin toimintaa ohjaavat arvot ovat kristillinen lähimmäisenrakkaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, avoin vuorovaikutus sekä laadukas ja tuloksellinen toiminta.

Ylläpidämme ja kehitämme sujuvaa yhteistoimintaa sekä avointa henkilöstöpolitiikkaa

Yksi keskeisistä foorumeistamme henkilöstön ja työnantajan vuorovaikutuksen edistämiseksi on Diakin henkilöstöpolittiinen yhteistyöryhmä. Sen tavoitteena on edistää vuorovaikutuksellista yhteistoimintaa, mikä perustuu henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin tietoihin Diakin tilasta ja suunnitelmista. Säännöllisesti ajankohtaisista aiheista yhteisesti keskustellen kehitämme yhdessä Diakin toimintaa ja henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa tehtäviin päätöksiin. Myös opiskelijaedustus kutsutaan mukaan yhteisten asioiden (esimerkiksi tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja työsuojelu) äärelle. Kokouksista viestitään intranetissä henkilöstölle ja esityslistat sekä pöytäkirjat jul-kaistaan Dynasty-asianhallintaohjelmassa liitteineen, ja ne ovat henkilöstön luettavissa. Ryhmä kokoontui yhdeksän kertaa vuonna 2018.

Kehitimme myös Diakin yhteisiä kokousfoorumeita henkilöstöltä saadun palautteen pohjalta. Diakin kokousfoorumit on kuvattu kokoontumisaikatauluineen intrassa. Siellä on myös kuvattu tarkemmin foorumin tavoite, vastuuhenkilö ja keille kyseinen foorumi on ensisijaisesti tarkoitettu. Foorumeita ovat esimerkiksi viikoittain järjestettävät henkilöstön Diak-infot, kuukausittain kokoontuvat moniammatilliset Pop-up- palaverit, kuukausittaiset esimiesten ja johdon yhteiset iltakoulut, tulosalue- ja tiimipalaverit sekä kehittäjäryhmät.

Käynnistimme keväällä 2018 säännölliset ylimmän johdon kvartaali-infot henkilöstölle. Näissä kohtaamisissa arvioimme onnistumisiamme suhteessa tavoitteisiin, käymme läpi taloudellisia tunnuslukuja sekä toimintaympäristön muutoksia. Koska Diak toimii viidellä kampuksella, järjestämme säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa rehtorin ja henkilöstöjohtajan vierailut jokaisella kampuksella. Nämä ovat tärkeitä yhteisiä kohtaamisia ja keskusteluhetkiä yhteisten ajankohtaisten asioiden äärellä.

Lisäksi avasimme intrassa Diakin tulevaisuustyön sivuston yhteisen keskustelun ja ideoinnin kanavaksi. Sivustolta löytyy Diakin tulevaisuustyöhön liittyvä materiaali, yhteisten tilaisuuksien tallenteet aiheesta sekä kysymys- ja vastauspalsta.

Yhteistyötä opiskelijoiden kanssa edistämme myös useilla foorumeilla: tiimit ja kehittäjäryhmät, laaturyhmä, turvallisuusryhmä, ict ja tietoturva, rehtorin ja vararehtorin tapaamiset kuukausittain, kampusvierailut, tapaamiset yliopettajien kanssa vuosittain, tutkintolautakunta, hallitus. Opiskelijat osallistuvat lisäksi ops- suunnitteluun ja lukuvuoden avajaisten suunnitteluun sekä toteuttamiseen.

Kehitämme osaamistamme

Tavoitteenamme on olla jatkuvasti uudistuva hyvän tekemisen korkeakoulu. Haluamme tulla tunnetuksi vahvana osaajana ja innovatiivisena muutoksentekijänä.

Jokainen diakilainen esimies osallistui Arvo-esimiesvalmennukseen, joka toteutettiin keväällä. Sen sisältöinä olivat esimiestyön roolit ja periaatteet, valmentava johtaminen, itsensä johtaminen ja hallinnan tunne, työlainsäädäntö ja esimiehen velvollisuudet sekä mahdollisuudet ja keinot työkyvyn tukemiseen.

Johtamisen kehittämisessä esimiesten välisen vuorovaikutuksen ja vertaistyöskentelyn tukeminen on erityisen arvokasta. Diakin esimiehet kokoontuvat yhteisten asioiden äärelle kuukausittain esimiesten iltakoulussa. Se on tiedon jakamisen, osaamisen kehittämisen ja vertaisoppimisen yhteinen foorumi. Johtamisen osa-alueella jatkoimme myös Diakin johtamisjärjestelmän kehittämistä.

Asiantuntijatyössä itsensä johtaminen on sekä edellytys että mahdollisuus. Itsensä johtamisen tueksi käynnistimme henkilöstövalmennukset loppuvuonna. Valmennuksen sisältöinä olivat työssä onnistumisen lähtökohdat, oman työn hallinta, työhyvinvointi ja kuormitustekijät sekä yhteistyö ja vaikuttaminen.

Tiedolla johtaminen, laatu ja tietosuoja olivat myös vahvasti mukana osaamisen kehittämisessä. Tulosalueilla oli lisäksi kohdennettuja osaamisen kehittämisen toimenpiteitä. Tällaisia olivat esimerkiksi innovaatiotoiminnon yliopettajien valmennusohjelma, opetushenkilöstön digipedagoginen kehittäminen, terveysalan nukkien käyttökoulutus (simulaatio-opetus), kielipedagogiikka, ICT-Infran kehittämishanke ja tietosuojakoulutus opiskelijahallinnosta vastaaville.

Diakin koko henkilöstölle suunnatut yhteiset foorumit ovat toimineet oppimisalustoina, osaamisen jakamisen mahdollistajina ja yhteisen kehittämisen paikkoina. Ne ovat olleet tärkeä osa toimintakulttuurimme kehittämistä. Toteutamme yhteiset Diak-infot viikoittain ajankohtaisista ja keskeisitä aihepiireistä.

Kuukausittain tapaamme Pop-up -pajojen merkeissä. Ne ovat teemoitettuja kehittämisfoorumeita, joissa kehitetään toimintaa ja prosesseja moniammatillisesti. Keskiössä ovat olleet opetuksen ja pedagogiikan, innovaatiotoiminnan ja kampuspalveluiden yhteiset kehittämisprosessit.

Diakin yhteiset kehittämispäivät kokosivat yhteen henkilöstön, kun noin 200 diakilaista kokoontui Kalasatamaan keväällä kehittämisen äärelle. Päivien teemana oli kehittäminen ja tulevaisuus, joihin pureuduttiin erilaisten teemojen kautta.

Lisäksi kehitimme Diakin prosesseja, kv-toimintaa, asiantuntijatyötä verkottuneessa toimintaympäristössä sekä palautekäytäntöjämme oppimisen ja kehittymisen mahdollistajana.

Edistämme hyvinvointia ja kehitämme työyhteisöä

Hyvinvoinnin osa-alueilla panostimme esimiestyöhön (esimiesvalmennus), toimintakulttuurin kehittämiseen ja hyvinvoivaan diakilaiseen. Loppuvuonna toteutimme henkilöstön terveyskyselyn, jonka avulla kartoitetaan työntekijöiden kokemaa terveyttä, hyvinvointia ja työssä jaksamista työkykyisyyden edistämiseksi. 73 % diakilaisista osallistui kartoitukseen.

Työterveyshuoltoyhteistyön tavoitteena on kehittää toimivaa yhteistyötä ja vuoropuhelua palvelunlaadun varmistamiseksi. Vuonna 2018 perustoiminnan lisäksi työterveyshuollon toimijat osallistuivat myös Diakin esimiesvalmennuksen työkykyjohtamisen osuuteen tavoitteena lisätä ymmärrystä ja yhteistyötä työterveyshuollon sekä esimiesten välillä.

Vuosittain toteutettavalla henkilöstökyselyllä saamme arvokasta palautetta työyhteisömme tilasta, ilmapiiristä ja hyvinvoinnista. Kysely on keskeinen tiedolla johtamisen työväline hyvinvoinnin johtamisessa ja kehittämisessä.

Henkilöstökyselyn tulosten perusteella valitsimme Diak-tasoiseksi kehittämiskohteeksi johdon ja henkilöstön välisen tiedonkulun. Meille se tarkoittaa konkreettisesti johdon viestinnän parantamista, tulosalueiden välisen yhteistyön ja työryhmien välisen tiedonkulun edistämistä, esimiesviestintää sekä vuorovaikutusta tiimitasolla. Tavoitteena on viestinnän avulla parantaa tiedolla johtamista, joka liittyy suoraan myös oman työn hallintaan ja työn sujuvuuteen. Näillä osa-alueilla sovimme konkreettisia kehittämistoimenpiteitä sekä Diak-tasolla että tiimeissä. Osa tiimeistä päätti myös tiimikohtaisista kehittämistoimenpiteistä tiimissä valitun teeman mukaisesti tiimin tulosraporttiin perustuen.

Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen ja opiskelijapalautteen hyödyntämisen lisääminen on jatkunut tavoitteellisesti vuoden 2018 aikana. Opiskelijaedustajat osallistuvat Diakin toimintaan ja kehittämiseen toimielimissä ja yhteistyöryhmissä, joita ovat hallituksen ja tutkintolautakunnan lisäksi tiimit ja kehittäjäryhmät, laaturyhmä, turvallisuusryhmä, ict ja tietosuojaryhmä. Rehtori ja vararehtori tapaavat lisäksi opiskelijoita kuukausittain, koulutuspäälliköt kampusvierailujen yhteydessä, ja yliopettajat kerran vuodessa. Opiskelijat ovat osallistuneet mm. ops-työskentelyyn ja avajaisten suunnitteluun ja toteutukseen.

Opiskelijapalautetta kerätään Diakissa opintojaksotasoisesti, vuosittaisella kyselyllä 1. ja 3. vuoden opiskelijoilta ja lisäksi kansallisena AVOP-palautteena. Sekä opiskelijakunnan edustajat että henkilöstö ovat osallistuneet palautejärjestelmän kehittämiseen ja palautteen käsittelyn prosesseja on vahvistettu. Vuoden 2018 AVOP-kyselyssä Diakin tulos on edelleen parantunut palautemahdollisuuksia mittaavissa kysymyksissä, mikä osoittaa kehittämistyön vaikuttavuutta.

3. DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Diakin tehtävänä on kouluttaa kirkon ja yhteiskunnan palvelukseen osaavia ammattilaisia ja asiantuntijoita sekä osallistua koulutusalojensa alueelliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen kehittämiseen. Diak toimii aktiivisesti sosiaalisen eheyden ja väestön terveyden edistämiseksi sekä sivistysperustan vahvistamiseksi. Ammattikorkeakoulun päämääränä on tuottaa kestävää hyvinvointia yhteisöissä ja palvelujärjestelmissä koko Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.

Diak profiloituu eettisesti vastuullisena, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistavana ammattikorkeakouluna.

Diak on vahvistanut oman profiilinsa mukaista tehtävää sekä koulutus- että tki- toiminnassa ja sisäisen toimintakulttuurin kehittämisessä. Profiili näkyy selkeästi opetussuunnitelmien sisällöissä ja hanketoiminnan painopisteissä. Diakin koordinoimat syrjäytymisen ja romaanien koulutuspolku (Työnimi) hankkeet ovat laajasti näkyneet mediassa. Olemme onnistuneet pysäyttämään suurta yleisöä ja päättäjiä yhteiskuntamme epäkohtien äärelle. Tätä yhteiskunnallista tehtävää jatkamme kaikilla koulutusaloilla yhdessä työelämän

kanssa.

Sidosryhmistämme muodostuvat työelämänneuvottelukunta on vuoden aikana kokoontunut kaksi kertaa. Neuvottelukunta on perehtynyt opiskelijoidemme esittelemänä koulutusohjelmiimme sekä maahanmuuton ja monikulttuurisuuden tilaan Suomessa.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Diakin määrittelemät vahvuusalat ovat kestävä hyvinvointi ja terveys ja erityisesti palvelujärjestelmien kehittäminen, maahanmuutto ja monikulttuurisuus, osallisuus ja toivo kirkossa ja yhteiskunnassa, tulkkaus ja kommunikaatio. Diak hyödyntää kansainvälistä yhteistyöverkostoaan kestävän hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi kehittyvissä maissa sekä globaalisti kriisi- ja poikkeusolosuhteissa.

Diakonia-ammattikorkeakoulun vahvuusaloilla tapahtuva koulutus- ja TKI-toiminta korkeakoulun vahvuusaloilla on uskollinen korkeakoulun sloganille: Diak - monta tapaa parantaa maailmaa. Diakin opetus ja TKI-toiminta rakentuu arvo- ja tietopohjalle, josta käsin yksilöä, yhteisöjä, yhteiskunnan turvaverkkoa ja osin sirpaleisiakin palveluja tarkastellaan kriittisesti ja samalla rakentavasti. Yhtä ainoaa ratkaisumallia opiskelijoille ja työelämälle ei edes yritetä tarjota, vaan tavoitteena on löytää tähän aikaan, jatkuvaan muutokseen ja entistä monimutkaisempiin asiakastarpeisiin parhaiten toimivia jatkuvan oppimisen, opetuksen ja ohjauksen, johtamisen, palvelutuotannon ja sen vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin malleja.

Diakin vahvuusaloilla toiminnalle tyypillinen ja osuva tapa on tarkastella yhteiskuntaa ja kulttuuria monitieteisesti, monesta eri näkökulmasta ja monin eri menetelmin. Yhteinen nimittäjä löytyy kuitenkin helposti. Keskiössä ovat ne heikoimmassa asemassa olevat syrjäytyneet nuoret, yksinäiset vanhukset, kielitaidon puutteen takia työelämän ulkopuolelle jääneet maahanmuuttajat, mielenterveysongelmista kärsivät tai muuten marginaaliin joutuneet ihmiset, joita yhteiskunnan turvaverkko ei ole estänyt putoamasta, tai joiden polku jostain syystä uhkaa katketa kesken matkaa.

Vuoden 2018 yhteiskunnallinen keskustelu vaikkapa maahanmuuttajien kototutumisen, vähemmistöryhmien työllistymisen, vanhustenhuollon ja lastensuojelun epäkohdista osoitti, että yhteisenä pitämämme arvopohjan ja todellisuuden välillä on monessa eri kohdassa liian suuria aukkoja. Diakin rooli tässä tilanteessa oli tarttua omien koulutusalojemme ja asiantuntijoidemme osaamisen lähtökohdista näihin pirullisiin ongelmiin.

Korkeakouluyhteisönä loimme uutta ymmärrystä ja osaamista niiden ratkaisemiseksi tutkimuksen, kehittämisen, innovaatio- ja koulutustoiminnan eri keinoin.

Vuoden 2018 aikana Diakin toiminta vahvuusaloilla keskittyi etenkin sote- ja maakuntauudistukseen sekä

uudistukseen liittyvään valinnanvapauteen. Orientaatioiltaan keskustelu oli erityisesti poliittista, hallinnollista ja oikeudellisiin kysymyksiin keskittynyttä. Julkistalouteen liittyvät kysymykset ja tarpeet olivat olleet myös vahvasti esillä. Erityisesti Diakin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta pyrki omalta osaltaan käymään aktiivisesti asiaan liittyvää yhteiskunnallista keskustelua niin hanke-, tutkimus- ja julkaisu- sekä vaikuttavuustoimintansa välityksellä.

TKI-toiminnassa keskityttiin ihmisten tuen tarpeen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen ajankohtaisiin haasteisiin. Diakin asiantuntijat olivat omalta osaltaan vastaamassa etenkin sosiaalipalvelujen järjestämisen, tilaamisen ja tuottamisen rakenteellisiin ja sisällöllisiin uudistamistarpeisiin toisin kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta vuoden 2018 loppuun mennessä käyty keskustelu, jossa julkisuuskynnyksen ylittäneet asiantuntijapuheenvuorot keskittyivät etenkin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämiseen ja tuotantoon.

Yksi vahvuusalojen läpi menevä juonne oli kysymys asiakkaiden tuen tarpeista niissä tilanteissa, jotka eivät ratkea yksittäisillä toimenpiteillä vaan edellyttävät monien palvelujen käyttöä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Eri tutkimuksissa ja asiantuntijapuheenvuoroissa on jo aiemmin havaittu, että siirtymät tarvittavista palveluista toiseen eivät aina onnistu, vaan syntyy väliinputoamista palveluista ja syrjäytymisriskiä. Keskeisiä kysymyksiä näissä tilanteissa ovat: Missä määrin työntekijällä on kannustetta, aikaa ja mahdollisuuksia toimia niin, että asiakkaan erilaiset tuen tarpeet tulevat esille ja että asiakas saatellaan asiaankuuluvaan palveluun tai miten vallitsevat rakenteet erilaisine ohjausmekanismeineen (lainsäädäntö, eettiset periaatteet, asiantuntijuuteen ja hallintoon liittyvät positiot) ohjaavat toimintaa tavoiteltuun suuntaan.

Asiakkaan tarvitsemien palvelujen kohdentumiseen liittyvä mekanismi on esillä eri tavoin Diakin TKI- toiminnassa. Vastauksia etsittiin mm. siihen, kenellä katsotaan olevan päävastuu asiakkaan tukiprosessista ja miten vahvasti eri toimijoiden väliset vastuut määritellään.

Erityisenä tarkastelun kohteena Xxxxxxxx oli vastuullinen asiakasohjaus sosiaalisessa kuntoutuksessa. Verkostonäkökulman sijaan fokuksena oli kuntoutuksen eteneminen vaiheittain ja tavoitteellisesti, ja myös niin että eri työntekijöiden ammatilliset tehtävät ja vastuut poikkeavat toisistaan. TKI-toiminnassamme kuvattiin mm. sosiaalisen kuntoutuksen prosessin rakenne, jonka jäsentymiselle sosiaalihuoltolaki antaa puitteet. Vastuullinen asiakasohjaus kuvattiin erityisesti sosiaalityöntekijöiden vastuulla olevana asiana, ja asiakkaiden omatyöntekijöiden tehtävänä on puolestaan tukea kuntoutusprosessin etenemistä.

Diakin vahvuusaloilla tutkittiin myös johtamisen merkitystä integroitujen nuorten palvelujen onnistumiseen. Mm. Ohjaamo-toimintaa tarkasteltiin esimerkkinä uudenlaisesta johtamisesta ja tavasta organisoida palveluja asiakaslähtöisesti. Diakin tutkijoiden ja asiantuntijoiden mukaan vanhat

organisaatiorakenteet, säännöt ja valvonta ovat murenemassa johtamisen keskittyessä osaamisen johtamiseen, asioiden mahdolliseksi tekemiseen ja kannustamiseen.

Lisäksi Diakin hankkeissa tähdättiin järjestötaustaisen palvelutuotannon ja toiminnan huomioon ottamiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapaa, tuotantoa ja sisältöjä uudistettaessa - toisaalta tarkasteltiin asiakkaan aseman kehittämistarpeita alustataloudessa. Ajatuksena näissä hankkeissa on, että useat toimialat ovat muuttuneet voimakkaasti uusien alustaperustaisten liiketoimintamallien myötä. Järjestötaustaistenkin toimijoiden ajatellaan linkittyvän tulevaisuudessa niin, että organisaatioiden rajat menettävät merkitystään, kun järjestötaustaiset toimijat hakevat yhteisetua niillä osa-alueilla, joilla se on perusteltua, ja toimivat osana

suurempaa kokonaisuutta ikään kuin yhteiseltä alustalta.

Palveluiden ansioiden osoittamista ja uuden kehittymistä tarkasteltiin mm. päihdekuntoutusta ja henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilua koskevissa kokeiluissa, hankkeissa ja julkaisuissa. Erään kokeilun perusteella kehittämistarpeena on muun muassa se, että asiakas itse voisi seurata henkilökohtaisen budjetin käyttöään ja että asiakkaan valinnanvapauden ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen vaatii organisaatiolta uudenlaista voimavarat tunnistavaa toimintakulttuuria. Tarvitaan myös muutoshalukkuutta ja sitoutumista uusien menettelytapojen, menetelmien ja välineiden kehittämiseen.

Diakonia-ammattikorkeakoulun, Oulun Diakonissalaitoksen ja Oulun kaupungin yhteistyössä toteutettiin paikallista matalan kynnyksen palveluohjauksen kehittämistä ja saavutettiin hyviä tuloksia. Yhteistyössä tarkasteltiin palveluohjausta erityisesti palveluneuvontana asiakkaiden selvärajaisiin ongelmiin. Hankkeessa tuotiin esiin asiakkaan kohtaamisen merkitystä, keskinäisen ymmärryksen rakentamista, tilanteen kartoittamisen luonnetta ja asiakkaiden voimavaroihin perustuvaa tavoitteellista toimintaa korostamatta ammatillisen asiantuntijatoiminnan merkitystä. Tärkeänä jatkokehittämisen kohteena kehittämiskumppanit pitävät muun muassa virallisen palvelujärjestelmän palveluohjauksen ja matalan kynnyksen liitoskohdan tunnistamista. Myös kokemustoimintaa asiakkaiden ohjaamisessa kehitetään jatkossa paikallisesti.

Diakin eri hankkeissa tutkittiin myös esimerkkien avulla vaikuttavuuden haasteita sosiaali- ja terveyspalveluja uudistettaessa. Keskeinen haaste on, että uudistusta valmisteltaessa esillä olleet mittarit eivät sovellu sosiaalialan vaikuttavuuden arviointiin niin, että myös kustannus-vaikuttavuus-analyysi olisi mahdollista. Pulmana on siis tarkoituksenmukaisten mittareiden löytyminen ja käyttö.

Useiden eri hankkeiden yhteistuloksena Diakin tutkijat vaativat nuorten äänen kuulemista sosiaali- ja terveyspalveluita kehitettäessä ja osoittivat kuulemisen pullonkauloja ja kohtaamisen edellytyksiä. Keskeiset argumentit perustuivat Diakin Nuorten kevyet palvelupolut − 3X10D -hankkeessa kerättyyn aineistoon sekä Diakonia- ammattikorkeakoulun ja Kuopion kaupungin kanssa yhteistyössä rakennetun nuorten elämäntilanteen arviointimittarin (3X10D™ Survey) kehittämiseen. Hanketoiminta on vahvistanut ajattelu- ja toimintatapaa, jossa lähestytään nuoren elämänhallinnan kannalta keskeisiä aihepiirejä heidän itsensä näkökulmasta. Tutkijat toivat useissa julkaisuissa esille palvelujen kehittämistarpeita nuorten itsensä näkökulmasta, sillä nuoret näkevät olemassa olevat palvelut ja niiden toimintatavat paikoin varsin kriittisesti. Xxxxxxx on myös vahvoja ennakkoluuloja ja kielteisiä kokemuksia viranomaistoiminnasta. Nuoret kuvaavat pulmia muun muassa asiantuntijuuteen liitettynä sympatia- ja empatiakyvyttömyytenä sekä nuorten antaman palautteen torjuntana.

Diakin TKI-toimijat toivat eri vahvuusaloilla TKI-toiminnan tulosten kautta sen, miten osallisuutta vahvistavien palvelutuotteiden kehittämisessä uusiin rakenteisiin ja palvelujärjestelmiin voidaan hanketoiminnan keinoin ja tuella onnistua. Keskeinen palvelutuotteiden integroinnin lähtökohta-ajatus on, että maakunnat voivat hyödyntää kehittämisen tuloksia palveluissaan oman TKI-strategiansa kautta. Mm. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeessa (Sokra), edistettiin hyvien toimintatapojen leviämistä järjestöjen, kuntien ja maakuntien käyttöön. Toimintatapaan kuuluu, että kehitettyjä innovaatioita muokataan palvelutuotteiksi ja edistetään niiden integroitumista osaksi maakuntien ja kuntien järjestelmää, kuten kirjoittajat sanovat. Palvelutuotteet ovat hankkeiden toimintamalleja, jotka on tuotteistamisprosessissa tehty palvelutuotteiksi. Esitetty toimintatapa etenee yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnallisten tarpeiden tunnistamisesta ja niihin vastaamisesta palvelutuotteistuksen prosessiin ja lopuksi osaksi maakunnan ja

kuntien strategiaa ja johtamista.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	640
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	640
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	61

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

Vuonna 2018 Diakista valmistui 631 ammattikorkeakoulututkintoa ja 63 ylempää amk-tutkintoa. Diakista 2018 valmistuneista 80,03 % suoritti tutkintonsa määräajassa. Lukuvuodessa vähintään 55 op suorittaneita oli 70,9 %. Osuus oli korkeakoulujen korkein.

Diak esittää edelleen koulutusvastuunsa laajentamista humanistisella alalla yhteisöpedagogi (AMK) ja yhteisöpedagogi (ylempi AMK) tutkintonimikkeillä. Diak on valmistellut Digiohjauksen ja vuorovaikutuksen asiantuntijan koulutusta, joka tuottaisi humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinnon ja yhteisöpedagogi (AMK) -nimikkeen. Digiohjauksen ja vuorovaikutuksen asiantuntijan koulutukseen otetaan 40 opiskelijaa / vuosi. Koulutus on tarkoitus toteuttaa eurooppalaisen korkeakoulujen verkoston yhteistyönä, jolloin opiskelijoita ohjelmassa on myös muilla allianssin jäsenillä em. Diakin aloittajien määrän lisäksi. Diak anoo samalla tutkintokaton korottamista tämän koulutuksen aloituspaikkojen mukaisella määrällä.

Hyvinvointiteknologian hyödyntämisen asiantuntijuus ja johtaminen -koulutus tuottaisi vastaavasti humanistisen alan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -nimikkeen. Koulutus toteutetaan monialaisena, josta mahdollisia ovat myös muut Diakin koulutusvastuun mukaiset ylemmän tutkinnon nimikkeet. Koulutukseen kohdennetaan aloituspaikkoja 20 opiskelijaa / vuosi. Koulutus on tarkoitus toteuttaa Diakin koordinoiman eurooppalaisen korkeakoulujen verkoston yhteistyönä, jolloin koulutuksessa on opiskelijoita myös allianssin muista korkeakouluista Diakin opiskelijoiden lisäksi.

Koulutusten toteutuksessa pystytään hyödyntämään laajasti Diakin kasvatusalan, sosiaali- ja terveysalan ja humanistisen alan (erityisesti vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien) asiantuntijoita. Koulutusten toteutuksen käytössä on kuuden eurooppalaisen korkeakoulun mittava asiantuntemus (Diak, VID Specialized University Norjasta, University of Applied Sciences Würzburg-Schweinfurt Saksasta, Malagan yliopisto Espanjasta, ISAVE University Portugalista ja Transilvania University of Brasov Romaniasta). Esim.

Würzburg-Schweinfurtin ammattikorkeakoulussa on laajaa teknologista ja tietotekniikan osaamista mm. tekoälystä ja robotiikasta. Partneriverkostossa on asiantuntemusta kasvatus-, sosiaali- ja terveysaloilta sekä teknisiltä ja liiketalouden aloilta bachelor, master ja PhD -tasoilla. Koulutukset tullaan toteuttamaan englanninkielisinä, em. korkeakoulujen ja eri alojen yhteistyönä.

Työelämässä on kasvava tarve erilaiseen teknologiaan kuten robotiikkaan, tekoälyyn ja digitaalisiin välineisiin sekä sovelluksiin asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa. Puutteellisen digi- tai lukutaidon ohella palvelujärjestelmien tuntemattomuus tai palvelukielten taidon puute vaikeuttavat digitaalisten palveluiden käyttöä. Bachelor -tasoinen koulutus antaa valmiuksia ohjata ja tukea asiakasta ja hänen läheisiään erilaisten teknologisten sovellusten käytössä asiakkaiden toimintakyvyn ja laadukkaan arjen ylläpitämiseksi. Tutkinnon suorittanut on oman alansa kehittäjä, joka voi toimia eri työyhteisöissä teknologisten sovellusten käyttöönoton tukemisessa. Koulutus antaa valmiudet toimia kehittämistyössä julkisella ja yksityisellä sektorilla ja tuottaa asiakas- ja käyttäjänäkökulman hallitsevia ammattilaisia tekniseen ja ohjelmistokehittämiseen teknisten asiantuntijoiden tueksi. Valmistuneilla on teknistä ymmärrystä tarkastella digitalisoituvia palveluita ja rakenteellisia kokonaisuuksia sekä vahvaa viestinnällistä ja kommunikatiivista ohjausosaamista.

Master -tason koulutuksen painopisteitä ovat humanistisen, teknologia- sekä sosiaali- ja terveysalan monialainen kehittäminen ja erityisesti teknologian kehittämisen ja hyödyntämisen johtaminen. Tutkinto antaa valmiuksia toimintaympäristöjen ja palvelurakenteiden muutoksiin, vaikuttamisosaamiseen sekä työyhteisöjen ja ammattikäytäntöjen kehittämiseen. Läpäiseviä periaatteita ovat hyvinvointiteknologian saavutettavuus, palvelukehittämisen eettisyys ja kansainvälisyys. Koulutuksessa yhdistyy hyvinvointiteknologian toimintaympäristön ja liiketoiminnan laaja-alainen asiantuntijuus.

Koulutuksen suorittaneet sijoittuvat sosiaali- ja terveys-, humanistisen ja liikunta- ja kasvatusalan palvelujärjestelmien, yritysmaailman ja järjestöjen palvelukseen Suomessa ja muualla Euroopassa.

Sekä Diakin että eurooppalaisen korkeakoulujen verkoston tavoitteena on maailma, jossa ketään ei jätetä. Koulutukset palvelevat selkeästi tätä tavoitetta tuottamalla osaajia, jotka pystyvät ehkäisemään monella tasolla digitaalista syrjäytymistä.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 20 541 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 18 938 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 550 000 euroa vuonna 2017, 550

000 euroa vuonna 2018, 500 000 euroa vuonna 2018 ja 550 000 euroa vuonna 2020. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Alueelliset osaamiskeskittymät ja korkeakoulujen välinen yhteistyö

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- Digitaaliset oppimisympäristöt

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista on yhteensä 1 053 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Diak on käyttänyt saamaansa perusrahoitusta amk-lain mukaisten tehtävien toteuttamiseen. Strategiarahoitusta on käytetty sopimuksen mukaisesti alueellisten osaamiskeskittymien ja korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittämiseen raportissa aiemmin kuvatulla tavalla. Vuonna 2018 erityisenä painopisteenä on ollut kansainvälisen korkeakouluyhteistyön kehittäminen ja eurooppalaisen korkeakouluverkoston rakentaminen Diakin kansainvälisen strategian mukaisesti.

Valintamenettelyiden kehittämistä on jatkettu aiemmin raportissa kuvatulla tavalla.

Digitalisaation kehittämisessä vuonna 2018 siirryttiin kokonaisuudessaan uuteen oppimisalustaan MoodleRoomsiin. Siirtymän yhteydessä uudistettiin kaikkien opintojaksojen toteutukset. Vuoden 2018 alusta otettiin käyttöön Peppi-järjestelmä, johon sisältyy opiskelijahallinta, työajan suunnittelu, lukujärjestykset, tilahallinta ja syksystä 2018 lähtien myös opintojaksopalaute. Vuonna 2018 valmisteltiin Reportronic - hankehallintajärjestelmän käyttöönottoa. Uudet järjestelmät ovat edellyttäneet laajamittaista henkilöstön koulutusta. Diakissa toteutettiin vuonna 2018 yhteensä 630 opintopistettä kokonaan verkkototeutuksina.

Myös korkeakoulujen yhteistyönä toteutetuissa master-tutkinnoissa ja erikoistumiskoulutuksissa digitaalisten

välineiden hyödyntämisellä on ollut keskeinen rooli.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

Diak on raportoinut toiminnastaan annettujen ohjeiden ja voimassaolevien käytäntöjen mukaisesti. Sovittujen tavoitteiden toteutumissa ei ole raportoitavia poikkeamia.

Diakin strategiatyö voi tuoda tullessaan uudistuksia, joista raportoimme ministeriölle.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxx

Johtaja Rehtori