SOPIJAOSAPUOLET
Sopimusversio 19.9. Masto ja LJ:n käsittelyn jälkeen, KJK 20.9.
Valtio: Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiova- rainministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Xx elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kus (ELY-keskus), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA).
Xx kaupunkiseudun kunnat:
Kuntayhtymät: Jos sopijapuolina.
Sopijaosapuolet sitoutuvat yhdessä edistämään sopimuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteu- tumista.
MAL-SOPIMUSTEN TARKOITUS JA TAVOITTEET
Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset perustuvat sopimusseudun kaikkien kuntien ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä siten, että edistetään valtion, seudun ja sen kuntien tavoitteiden saavuttamista. Sopimuksien tarkoituksena on vahvistaa kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolien sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Sopimuksien tar- koitus on varautua pitkäjänteiseen kehitykseen.
Sopimuksien tavoitteena on luoda edellytykset seudun kestävälle kasvulle, tarvetta vastaavalle monipuoliselle tonttitarjonnalle ja asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän tarvetta vastaa- valle kehittämiselle. Tavoitteena on edistää vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta sekä ra- kentamista ja lisätä kestävää liikkumista ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tavoitteena on mahdol- listaa sujuva, turvallinen ja terveellinen arki, työmarkkinoiden toimivuus sekä elinkeinoelämän elinvoimaisuus. Tavoitteena on torjua segregaatioita ja asunnottomuutta, sekä edistää asuinaluei- den monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta.
MAL -sopimuksiin on sisällytetty vain keskeisimmät, vaikuttavimmat ja kuntien keskinäistä sekä kuntien ja valtion yhteistyötä edellyttävät maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittä- mistä koskevat toimenpiteet, joiden edistämisestä on, sopimustahojen mandaatti sekä toimin- taympäristön realiteetit huomioiden, edellytykset sopia. Sopimus sisältää luonteeltaan hyvin eri tyyppisiä toimenpiteitä. Sopimus antaa osaltaan syötteitä myös muilla valtion ja kuntien sopimuk- silla sekä sektoreilla edistettäviin toimenpiteisiin. Sopimuksen toteutumisen sekä tavoitellun vai- kuttavuuden kannalta on tärkeää, että kuntien tai valtion muut kehittämistoimet/suunnitelmat eivät ole ristiriidassa sopimuksen tavoitteiden kanssa.
Sopimuksissa on kuvattuna tavoitetila vuodelle 2030 sekä kuvattu kehityspolku, jolla tavoitteisiin pääsemiselle luodaan maankäytön, asumisen ja liikenteen antamat edellytykset. Sopimuskaudet ovat 2020-23, 2024-27 ja 2028-31. Sopimuksiin sisällytetään sopimuskausilla toteutettavia toimen- piteitä (esim. infran rakentaminen) sekä seuraaviin sopimuskauteen valmistavia toimenpiteitä (esim. infran suunnittelu). Sopimuksia laaditaan ja tarkastellaan rullaavasti.
MAL-sopimusten 2020-23 keskeisiä lähtökohtia:
• Pääministeri Xxxxxxx hallitusohjelmassa (3.6.2019) esitetyt maankäyttöä, asumista ja lii- kennettä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet
• Kansainväliset ilmastosopimukset ja niiden perustella laaditut Kansallisen energia- ja ilmas- tostrategia ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (KAISU) ilmastonmuutoksen tor- junta koskevine tavoitteineen
• Eduskunnan kirjelmä asuntopolitiikan kehittämiskohteista (EK 26/2018 vp - O 61/2016 vp) tarkastusvaliokunnan mietinnön pohjalta
• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
• Valtakunnallista liikennejärjestelmää koskevat tavoitteet määritellään liikennejärjestel- mästä ja maanteistä annetun lain mukaisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunni- telmassa
• Tampereen kaupunkiseudun Rakennesuunnitelma 2040 (sis. Asuntopoliittinen ohjelma, seudun Liikennejärjestelmäsuunnitelma) sekä ja Seutustrategia 2027.
• Tampereen kaupunkiseudun MAL1-3 –sopimukset: Kaupunkiseudun kehittämisen ja kehi- tyksen seuranta ja vaikuttavuus
• Tampereen kaupunkiseudulla MAL4-sopimuksen valmistelua pohjustava suunnittelupro- sessi ja muut kehittämissuunnitelmat.
• Tampereen kaupunkiseudun ilmastotavoitteet, Hiilineutraali Tampereenseutu 2030
MAL-sopimuksen liitteet
Sopimuksen lähtökohtia ja toimenpiteiden perusteita on kuvattu liitteessä x.
Sopimuksella edistettävä liikenneinfran kohteet ja kehittämisperusteet on kuvattu liitteissä x-x.
Maankäytön ja asumisen sijoittuminen sekä kasvun kuntakohtaiset osuudet on kuvattu liit- teessä x
1 KESTÄVÄ JA VÄHÄHIILINEN YHDYSKUNTARAKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄ
Tavoitetila 2030+: Seutu on kasvanut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Arjen sujuvuus ja kestävät valinnat on mahdollistettu suuntaamalla asumista, työvoima- ja palveluinten- siivisiä työpaikkoja ja palveluita määrätietoisesti keskustoihin, joukkoliikennevyöhykkeelle sekä asemanseuduille kehittyvän raideliikenteen varaan sekä tiivistämällä joukkoliikennevyöhykettä.
Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena mahdollistavat liiken- neturvallisuuden paranemisen ja seudun hiilineutraaliuden tavoitteen mukaisesti. Kestävien kulku- muotojen osuus tehdyistä matkoista on vähintään 60%:ia ja liikenteen päästövähenemä vähintään 50%:ia (n. 340 co2t-ekv) vuodesta 2005.
Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämisessä hyödynnetään uudenlaisia toiminta- malleja. Kestävien liikkumismuotojen kilpailukyky suhteessa henkilöautoon on parantunut merkit- tävästi ja yksityisautoilun liikennesuorite vähenee. Tieverkon ruuhkattomuus mahdollistaa sujuvan ja luotettavan liikenteen. Teknologia palvelee seudun ihmisiä, elinkeinoja ja tavoitteita. Liikenteen digitalisaation, palveluistumisen ja yhteiskäytön mahdollisuudet hyödynnetään. Liikenteen pääs- töttömien ja vähäpäästöisten käyttövoimien osuus mahdollistaa päästövähennystavoitteen saa- vuttamisen.
Seurattavat vaikuttavuusindikaattorit:
• Yhdyskuntarakenteen kehittyminen
• Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittuminen maankäytöllisesti ja lii- kenteellisesti
• Kestävien liikkumismuotojen (joukkoliikenne, kävely ja pyöräily) kulkutapa- osuuden, matkat ja suorite, kehittyminen suhteessa henkilöautoliikenteeseen
• Liikenteen päästöttömien ja vähäpäästöisten käyttövoimien osuuden kehitty- minen
• Ilmastopäästöjen kehittyminen
• Liikenneturvallisuuden kehittyminen kulkutavoittain
• Liikkumattomuudesta aiheutuvat suorat ja tuottavuuden vähenemisestä ai- heutuvat kustannukset.
• Autonomistus vyöhykkeittäin
• Tieverkon ruuhkaisuus
1.1 Kestävä rakenne ja riittävä kaavavaranto
Kaavoituksen ja yhdyskuntarakenteen eheytymisen kehityspolku 2030:
Tulevalla vuosikymmenellä seudun liikennejärjestelmän kehittämistä jatketaan määrätietoisesti kestävää liikkumista suosivaksi. Kasvua ohjataan määrätietoisesti rakenteen keskeisiin osiin, raken- teen hallintaa vahvistetaan seudullisen koordinoitumisen kautta. Seudun rakenteen keskeisiä osia vahvistetaan niin viihtyisän asumisen kuin hyvien palveluiden ja työvoimaintensiivisten työpaikko- jen osalta. Rakenteessa olevat kasvun tulpat poistetaan maankäytön muutoksen tieltä. Työpaikka-
alueita kehitetään rakenteen toimivuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti: työvoima- ja asia- kasintensiiviset työpaikat hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle ja tavaravirrat rakenteen ulko- kehälle.
Toimenpiteet 2020-2023: Kunnat ohjaavat kasvua kestävällä tavalla
1. Kunnat ohjaavat asumisen uudistuotannon pääosin olemassa olevaan rakenteeseen. Uusi asuinkerrosala sijoitetaan keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille aina 80% saakka. Tätä seurattaessa käytetään YKR 2017 vyöhykejaon pohjalta sovellettua vyöhykejakoa. (liite: kartta)
2. Kunnat edistävät keskustavyöhykkeiden kehittymistä ja laajenemista sekä ohjaavat työ- voima- ja palveluintensiivistä työpaikkarakentamista keskustoihin ja joukkoliikennevyöhyk- keelle ja tavaraliikennettä tuottavaa työpaikkatoimintaa kehälle ja sisääntuloväylille Raken- nesuunnitelman 2040 periaatteita soveltaen. Tätä seurattaessa käytetään YKR 2017 vyöhy- kejaon pohjalta sovellettua vyöhykejakoa.
3. Kunnat huolehtivat rakenteen keskeisiä osien riittävästä kaavavarannosta, siten että kes- kustoissa ja joukkoliikennevyöhykkeellä asumisen, palveluiden ja työpaikkarakentamisen asemakaavavaranto vastaa viiden vuoden kehityksen tuottamaan kysyntään. Tätä seuratta- essa käytetään YKR 2017 pohjalta sovellettua vyöhykejakoa.
4. Kunnat jatkavat keskustojen ja asemanseutujen kehittämistä ja tiivistävät keskinäistä yh- teistyötään näiden alueiden kehittämisessä esiin nousevien kysymysten ratkomisessa. Jaet- tua ymmärrystä keskustaverkoston tilasta vahvistetaan seudullisesti tuotettavien tilanne- kuvien kautta.
5. Kunnat päivittävät Rakennesuunnitelman ja Asuntopoliittisen ohjelman ja toimeenpanevat seudullisesti sovitut määrälliset ja laadulliset tavoitteet ja näiden pohjalta toteutetut seu- dulliset ohjelmat maapolitiikan, kaavoituksen, maankäytön toteutuksen ohjelmoinnin, ton- tinluovutuksen ja muun kunnassa tehtävän työn kautta.
6. Seutuyhteistyötä jatketaan yritysalueiden kehittämiseksi seudun elinvoiman ja rakenteen kannalta kestävään ja tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Business Tampereen, Tampereen kaupunkiseudun sekä Pirkanmaan liiton yhteisenä hankkeena luodaan paikkatietopohjai- nen seuranta tuottamaan tietoa yritysalueiden seudulliseen kehittämiseen ja kuntien omiin kehittämistoimiin. Rakennesuunnitelman päivittämisen yhteydessä vahvistetaan yritysalu- eiden keskeiset kehittämisperiaatteet rakenteen eri sijainneilla.
7. Seudun maankäyttö kehittyy maakunnassa ja kunnissa tehtyjen maankäytön linjausten mu- kaisesti. Seudun rakenteessa keskeisellä sijainnilla olevien alueiden käyttöönottoa ediste- tään aktiivisesti valtion ja kuntien yhteistyönä.
Esimerkkikohteet: Tampereen järjestelyratapiha ja asemakeskus, Ylöjärven puuterminaali
1.2 Joukkoliikennejärjestelmän, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen sekä liikenteen kysyn- nän hallinta
Joukkoliikenteen kehityspolku
MAL4-sopimuskaudella toteutettava raidepainotteinen joukkoliikennejärjestelmän kehittämi- nen mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen ja kulkutapaosuuden kasvun. Tampereen raitiotien käynnistyvä liikennöinti, uusi bussilinjasto, nopeat yhteydet ja liityntämahdollisuudet laajentavat joukkoliikenteen palvelualuetta ja käyttäjäkuntaa. Lähijunaliikenteen suosio kasvaa pilotin myötä ja asemanseutujen kehitys lisää junien kysyntää, mikä perustelee suurempaa tar- jontaa ja kehittämisinvestointeja. Sopimuskaudella toteutettava suunnittelu mahdollistaa rai- tiotien ja junaliikenteen pitkäjänteisen kehittämisen. Raiteisiin liittyvät rakentamis- ja suunnit- telupäätökset kiihdyttävät kestävän yhdyskuntarakenteen syntymistä.
Joukkoliikenneinfran ja -palvelujen kehittämisellä sekä kysyntää hallitsemalla voidaan joukkolii- kenteen kulkutapaosuutta nostaa nykyisestä 9%:sta (HLT 2016) n. 4%-yksikköä vuoteen 2030 mennessä ja pitää autosuorite lähellä nykytasoa. Liikennejärjestelmän ja maankäytön koko- naisvaltainen kehittäminen sekä tieliikenteen hinnoittelu mahdollistavat joukkoliikenteen kul- kutapaosuuden nostamisen n. 8% -yksikköä (n. 80 000 uutta joukkoliikennematkaa päivittäin) vuoteen 2030 mennessä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden tavoite, 15%, täyttyy.
Toimenpiteet 2020-2023: Joukkoliikennejärjestelmän määrätietoinen kehittäminen
8. Lähijunaliikenteen pilotti toteutetaan 15.12.2019-31.12.2020. Valtio rahoittaa pilottia MAL- sopimuskauden ajan ja varautuu liikenteen kehittämiseen pitkällä aikajänteellä yhteis- työssä seudun joukkoliikenneviranomaisen ja VR:n kanssa.
9. Junaliikenteen operoinnin ja käytettävyyden edellyttämä laiturien ja asema-alueiden kehit- täminen suunnitellaan ja toteutetaan olemassa oleville asemille Tampereella, Nokialla, Lempäälässä ja Orivedellä. Valtio vastaa suunnittelun ja rakentamisen kustannuksista 100%:sti.
10. Tesoman junaseisake suunnitellaan ja rakennetaan. Valtio osallistuu suunnittelun ja raken- tamisen kustannuksiin 50 %:n osuudella.
11. Seisake Ruutanaan suunnitellaan toteuttamiseen tähtäävällä tarkkuudella. Valtio osallistuu suunnittelun kustannuksiin 50 %:n osuudella.
12. Seisakkeet Sääksjärvelle ja Ylöjärvelle suunnitellaan esisuunnittelutarkkuudella. Valtio osal- listuu suunnittelun kustannuksiin 50 %:n osuudella.
13. Junaliikenteen, eri raidesuunnilla olevien, potentiaalisten seisakkeiden toteuttamisedelly- tykset ja vaikutukset selvitetään valtion ja kuntien yhteistyönä hyödyntäen yhteistä kehi- tyskuvaa raidejärjestelmän kehityksestä.
14. Raitiotien seudullisen laajenemisen yleissuunnitelma valmistuu Tampereen, Pirkkalan, Ylö- järven ja Kangasalan yhteistyössä. Valtio osallistuu suunnittelun kustannuksiin 30 %:n osuu- della.
15. Raitiotien laajentamisen toteutussuunnittelu (kehitysvaihe) käynnistetään seudulla tarkoi- tuksenmukaisilla suunnilla. Valtio osallistuu toteutussuunnittelun (kehitysvaihe) kustannuk- siin 30 %:n osuudella.
16. Raitiotien laajennusrakentaminen käynnistetään seudulla suunnitelmavalmiuden salliessa. Valtio osallistuu rakentamisen kustannuksiin 30 %:n osuudella.
17. Joukkoliikenteen runkolinjoille suunnitellaan ja toteutetaan joukkoliikennettä nopeuttavia ja pysäkkien saavutettavuutta parantavia toimenpiteitä MAL4-hankerahalla. Valtion rahoit- tamat toimenpiteet määritetään kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyöryhmässä yhdessä sovituilla periaatteilla liitteen x mukaisesti.
18. Kunnat lisäävät rahoitusta joukkoliikenteen palveluihin ja markkinointiin joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisäämisen edellyttämällä tasolla.
19. Valtio osoittaa kaupunkiseudulle joukkoliikennetukea 20 M€/vuodessa. Lisättävällä tuella tasataan kuntien kustannuspaineita joukkoliikennejärjestelmän päästövähennystavoitteen edellyttämästä liikennöinnin lisäämisestä ja kaluston uudistamisesta.
Kävelyn ja pyöräilyn kehityspolku
MAL4-sopimuksen myötä laadittava ohjelma suuntaa seudun yhteistyötä kävelyn ja pyöräilyn kehittämisessä pitkäjänteisesti. Kävelyn ja erityisesti pyöräilyn kehittämiseen panostetaan kun- nissa voimakkaasti ja suunnitelmavalmius paranee. Määrätietoisesti toteutettavien hankkeiden myötä seudun kävelyn ja pyöräilyn laatutaso nousee keskuksissa ja niiden välillä. Kehittyvä infra vastaa jatkuvasti yleistyvien sähkötoimisiin kulkuneuvojen tarpeisiin. Tiivistyvä maan- käyttö ja sekoittunut rakenne mahdollistavat kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden merkittä- vän nousun keskuksissa, joka vaikuttaa positiivisesti turvallisuuteen ja vähentää merkittävästi liikenteestä aiheutuvia negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Liikkumattomuudesta aiheutuvat kustan- nukset vähenevät merkittävästi.
Infran ja palvelujen kehittämisellä sekä kuntien toteuttamisvallassa olevilla kysynnän hallinnan keinoilla kävelyn kulkutapaosuuden on arvioitu nousevan nykyisestä 27%:sta (HLJ2016) n.
1,5%-yksikköä. Liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteiskehittäminen sekä tieliikenteen hin- noittelu mahdollistavat kävelyn kulkutapaosuuden nostamisen n. 6% -yksikköä ja pyöräilyn n. 1,5% (n. 75 000 uutta kävely ja 15 000 uutta pyörämatkaa päivittäin). Pyöräilyn osuuden nousu on todennäköisesti suurempi, kun huomioidaan mm. kehittyvä terveystietoisuus, teknologia ja ennustemallin sisältämä epätarkkuus. Kannustimia ja hallintakeinoja hyödyntämällä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapojen tavoiteltu 11%-yksikön nousu saavutetaan.
Toimenpiteet 2020-2023: Kävelyn ja pyöräilyn infran ja palvelujen kehittäminen
1. Seudun kävelyn ja pyöräilyn infran sekä palvelujen kehittämistoimenpiteitä suunnitel- laan ja toteutetaan keskuksissa sekä niiden välisillä yhteyksillä. Toimenpiteitä suunnitel- laan ja toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn kehittämisrahalla. Valtion rahoittamat toimen- piteet määritetään seudun liikennejärjestelmätyöryhmässä yhdessä sovituilla periaat- teilla liitteen x mukaisesti.
2. Tampereen kaupunkiseudulle laaditaan pitkän aikajänteen kehittämistarpeita vastaavat kävelyn ja pyöräilyn tavoitetila ja kehittämisohjelma 2.0, jossa käsitellään mm. verkon, kunnossapidon ja seurannan kehittämisen tarpeet sekä määritellään toimenpiteet.
3. Kunnat lisäävät rahoitusta kävelyn ja pyöräilyn kehittämistoimiin kävelyn ja pyöräilyn palvelutason parantamisen ja kulkutapaosuuden lisäämisen edellyttämällä tasolla.
4. Valtio edistää kävelyä ja pyöräilyä lisäämällä kehittämiseen kohdennettavaa, MAL-sopi- musten ulkopuolista, rahoitusta seudun kehittämiseen.
Liikenteen kysynnän hallinnan kehityspolku
MAL4-sopimuksen myötä kulkutapavalintoihin vaikuttavia kysynnän hallinnankeinoja hyödyn- netään seudulla systemaattisesti. Laaditut pysäköintiperiaatteet jalkautetaan. Taloudellisia oh- jauskeinoja selvitetään ja otetaan käyttöön tarkoituksenmukaisella tasolla. Toimenpiteiden so- siaalisiin vaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Kestävään liikkumiseen ohjataan ja kan- nustetaan laajasti. Käyttöönotettavat kysynnänhallinnankeinot mahdollistavat tarvetta, ruuh- kanhallinta ja kulkutapasiirtymät, vastaavan vaikuttavuuden tavoittelun kustannustehokkaasti myös pitkällä aikajänteellä.
Pysäköinnin hinnoittelu seudun keskuksissa vähentää yksityisautoilun kulkutapaosuutta n.3,5%:a nykytilasta. Pääväylillä ruuhkautuminen vähenee. Tieliikenteen hinnoittelu yhdessä muun järjestelmän kehittämisen kanssa vähentää yksityisautoilun kulkutapaosuutta n. 15% (560 xxxx.xxx.xx/x) nykytilasta, pääasiassa keskuksissa ja joukkoliikennevyöhykkeellä. Ruuh- kautuminen poistuu. Hinnoittelu on edellytys päästövähennystavoitteen edellyttämälle suori- temuutokselle. Vähentynyt tienkäyttö vähentää henkilöonnettomuuksia 16% nykytilanteesta. Kehysalueiden matka-ajat keskuksiin lyhenevät.
Toimenpiteet 2020-2023: Kulkutapamuutoksia kysyntään vaikuttamalla
1. Kunnat ja valtio selvittävät yhteistyössä tieliikenteen hinnoittelun toteuttamismalleja ja vaikutuksia seudulla, minkä pohjalta seudulla tehdään päätös kokeilun käynnistämi- sestä.
2. Valtio mahdollistaa tieliikenteen hinnoittelusääntelyssä kerättyjen maksujen kohdenta- misen seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen.
3. Valtio tukee liikenteen hinnoittelun käyttöönottoa kaupunkiseuduilla rahoitusohjel- malla, jolla mm. ehkäistään mahdollisia segregaatio- ja elinkeinovaikutuksia.
4. Liikkumisen ohjauksen jalkauttamiseksi laaditaan seudullinen suunnitelma, minkä poh- jalta valtio tukee seudun liikkumisen ohjausta xxx xxx eurolla vuodessa.
5. Kunnat toimeenpanevat pysäköinnin seudullisia kehittämisperiaatteita ja edistävät toi- menpiteiden toteutumista
6. Valtio tukee seudun markkinalähtöiseen pysäköintiin siirtymistä xxx xxx eurolla vuo- dessa.
1.3 Liikkumisen palvelut ja matkaketjujen kehittäminen
Liikkumisen palvelujen ja matkaketjujen kehittämisen kehityspolku
MAL4-sopimuksen myötä liikkumisen uusien palvelujen kehittäminen liitetään kiinteämmin osaksi liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteita. Uusien teknologioi- den hyödyntämiseksi tehdään määrätietoista työtä seudun kaikissa osissa ja mahdollisiin nega- tiivisiin vaikutuksiin varaudutaan suunnittelulla sekä sääntelyllä.Liittyminen seudun tehokkaa- seen joukkoliikenneverkkoon helpottuu merkittävästi liityntäpysäköinti-investointien avulla.
Liikkumisen vaihtoehdot lisääntyvät ja ovat ihmisten saatavilla.Seudulla kehitettäviä ja pilotoi- tavaia palveluja skaalataan kattamaan laajempia alueita. Liikennejärjestelmän eri osia kytke- tään käyttäjäystävälliseksi kokonaisuudeksi. Digitalisaation mahdollistama tietopohja auttaa liikennejärjestelmien kehittämisessä, entistä resurssitehokkaammin, vastaamaan ihmisten ja elinkeinojen tarpeita.
Auton ja pyörän hyödyntäminen vain osalla matkaa yleistyy voimakkaasti. Liikkumisen palvelu- jen ja matkaketjujen kehittäminen ehkäisee liikenneköyhyyttä ja mahdollistaa seudun ydinalu- eille kohdistuvan kehittämisen hyötyjen laajenemisen koko seutua ja laajempia alueita koske- vaksi. Autottomien talouksien määrä kasvaa merkittävästi erityisesti joukkoliikennevyöhyk- keillä ja keskuksissa. Nykyisin seudulla autottomia on 27%:ia asuntokunnista, kaksi tai useampi auto on 21%:lla asuntokunnista.
Toimenpiteet 2020 -2023: Systemaattinen palvelujen kehittäminen matkaketjujen mahdol- listamiseksi
1. Seudun liityntäpysäköintikohteita suunnitellaan ja toteutetaan keskeisten yhteyksien varsilla sekä joukkoliikenteen solmu- ja vaihtopisteissä. Valtio osallistuu seudun liityntä- pysäköinnin rakentamiseen MAL-rahoituksella ja Pirkanmaalla vuonna 2019 hyväksytyn kustannusjakosuosituksen mukaisesti. Valtion MAL-rahalla rahoittamat toimenpiteet määritetään seudun liikennejärjestelmätyöryhmässä yhdessä sovituilla periaatteilla liit- teen x mukaisesti.
2. Digitalisaation, teknologian ja liikkumispalvelujen kehittämiseksi, reguloimiseksi ja so- vittamiseksi osaksi yhdyskuntarakenteen kehittämistä laaditaan seudullinen kehittämis- ohjelma. Valtio osallistuu ohjelman laatimiseen 50%:lla kustannuksista. Ohjelmassa kä- sitellään mm. liikkumisen hubit, potentiaaliset liikkumispalvelut, älykäs opastus ja infor- maatio, autonomiseen ajamiseen varautuminen, liikkumispalvelujen rajapinnat ja nii- den hyödyntäminen, kyytien yhdistämisen ja palveluliikenteen kehittämisen mahdolli- suudet, hankinnat sekä joukkoliikenteen lippu- ja informaatiokokonaisuus.
3. Valtio tukee ohjelman pohjalta toteutettavaa liikenteen digitalisaation ja palvelujen ke- hittämistä ja jalkauttamista xxx xxx eurolla vuodessa ja edistää liikenneverkon älyk- kyyttä valtakunnallisella verkolla.
1.4 Seudun tieliikenne ja yksikköpäästöt
Tieliikenteen ja yksikköpäästöjen kehityksen kehityspolku
MAL4-sopimuksen myötä tieverkolta poistetaan maankäytön kehittämisen ja liikenneturvalli- suuden kannalta ongelmallisimmat pullonkaulat. Tieverkon ruuhkautumista hallitaan erityisesti kestävän liikennejärjestelmän kehittämisen kautta. Infran ja palvelujen kehittämisellä sekä kuntien toteuttamisvallassa olevilla kysynnän hallinnan keinoilla voidaan tieverkon ruuhkautu- mista vähentää hieman nykytilanteesta.
Vuoteen 2030 mennessä puhtaiden käyttövoimien jakeluverkosto laajenee ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus kasvaa merkittävästi. Seudun tieliikenteen yksikköpäästöjen kehitys mah- dollistaa päästövähennystavoitteiden saavuttamisen. Autokannan kehitys KAISU-strategian mukaisesti vastaa n. 75%:sta seudun liikenteen päästövähennyksistä. Tilanteessa, jossa tielii- kenteen hinnoittelu on voimassa, tieverkko on lähes ruuhkaton.
Toimenpiteet 2020-2023: Sujuvampaa, turvallisempaa ja puhtaampaa autoliikennettä
1. Vaitinaron eritasoliittymä ratkaisu suunnitellaan ja toteutetaan. Valtio osallistuu 50%:lla suunnittelun ja toteutuksen kustannuksiin.
2. Sarankulman lisäkaistajärjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan. Valtio vastaa kustannuksista 100%:sti.
3. Kunnat mahdollistavat ja edistävät kaavoituksella puhtaiden käyttövoimien jakeluverkon kehittämistä.
4. Seutu ja valtio tekevät säännöllistä yhteistyötä liikenteen yksikköpäästöjen vähentämisen synergiaetujen mahdollistamiseksi.
5. Seudun joukkoliikenneviranomainen ja kunnat sitoutuvat vahvasti puhtaampien käyttövoi- mien käyttöönottoon direktiivin mukaisesti.
6. Valtio edistää verotuksella ja hankintatuilla vähäpäästöisten autojen ostoa ja leviämistä.
7. Valtio edistää ja varmistaa biodieselin, ja muiden vähäpäästöisten käyttövoimien, saata- vuuden ja jakelun seudulla erityisesti raskaan liikenteen hyödynnettäväksi.
2 ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU
Tavoitetila 2030+: Asuntokaavoitus, rakentamisen laadunohjaus ja asuntotuotanto on laadukasta ja määrällisesti riittävää ja mahdollistaa naapurustojen monipuolisen asuntojen koko- ja hallinta- muotojakauman sekä erilaisten talotyyppien lomittumisen. Seudun asuntomarkkinat ovat toimivat ja mahdollistavat osaltaan työmarkkinoiden toimivuuden ja asumisen tulotasosta riippumatta.
Xxxxxxxxxxxxxxx vahvistavat seudun sosiaalista kestävyyttä ja asunnottomuutta ei ole. Elinympä- ristöt ovat terveellisiä ja turvallisia, ja asuinalueiden eriytymiskehitystä hallitaan. Monipuoliset vi- her- ja virkistysalueet sekä kulttuuriympäristöt ovat jokaisen kohtuullisesti saavutettavissa. Maan- käytön suunnittelulla mahdollistetaan rakentamisen ja energiantuotannon hiilijalanjäljen pienen- täminen. Puurakentamisen osuutta asuntotuotannossa kasvatetaan.
Seurattavat vaikuttavuusindikaattorit:
• Asuntotuotannon määrä, laatu ja sijoittuminen rakenteeseen
• Puurakentamisen määrä
• Asunnottomuuden kehittyminen
• Segregaation kehittyminen
• Yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten muutos
2.1 Riittävä ja monimuotoinen asuntotuotanto
Asuntotuotannon kehityspolku 2030:
Tulevalla vuosikymmenellä seutuyhteistyön keskeisenä teemana asumisen osalta on väestön tar- peisiin vastaaminen sekä seudun kestävän ja tasapainoisen kasvun varmistaminen. Asuntotuo- tanto on monipuolista ja laadukasta kaikissa seudun kunnissa. Tuotanto kohdennetaan rakenteen toimivuuden ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kannalta järkevästi.
Toimenpiteet 2020-2023: Asuntorakentamista ohjataan rakenteen sisään. Tuotantoa monipuo- listetaan.
1. Seudun kuntiin valmistuu asuntoja Rakennesuunnitelman 2040 mukaisesti vähintään 13 400 kpl sopimuskauden aikana. Vuosittain rakennetusta asuinkerrosalasta 80% si- joittuu keskusta- ja joukkoliikennevyöhykkeelle. Rakentamista seurataan YKR 2017 vyöhykejakoa soveltaen. Asuntotuotannon kuntakohtaiset vähimmäistavoitteet kytke- tään joukkoliikenteen kehittämiseen. (liite)
2. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuus seudun asuntotuotantotavoitteesta on 30%. Tuotanto kohdennetaan pääosin keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeelle. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon kokonaisvolyymi sekä kunkin kunnan osuus tuotannosta tarkistetaan seudulla päivitettävässä Asuntopoliittisessa ohjelmassa. So- pimuskauden alussa kuntien osuus määräytyy Rakennesuunnitelman 2040 taakanja- kotaulukon mukaan. (Liite.)
kohta 2. Vaihtoehtoinen kirjaus
Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuus seudun asuntotuotannosta on sopimuskau- den alussa 25%. Tuotanto kohdennetaan pääosin keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeelle. Sopimuskauden alussa kuntien osuus määräytyy Rakennesuunnitelman 2040 taakanjakotaulu- kon mukaan. (Liite.) Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon kokonaisvolyymi sekä kunkin kunnan osuus tuotannosta tarkistetaan seudulla vuoden 2020 aikana päivitettävässä Asunto- poliittisessa ohjelmassa, jonka laadinnassa huomioidaan Hallitusohjelman 2019-2022 kohtuu- hintaiselle vuokra-asuntotuotannolle asetetut määrälliset tavoitteet.
Kohtuuhintaiseksi vuokra-asuntotuotannoksi luetaan:
• ARA-rahoituksella toteutettavat kohteet (pitkä ja lyhyt korkotuki, takauslainat)
• kunnan oma ARA-vuokratasoa vastaava vuokra-asuntotuotanto Sopimukseen sisällytetään myös seuraavat asumismuodot:
• opiskelija-asunnot ja nuorisoasunnot rahoitusmuodosta riippumatta
• ARA -rahoitteiset asumisoikeusasunnot
• ARA -rahoitteiset osuuskunta-asunnot
• ARA:n tukemat monimuotoisen asumisen kokeilut, kuten sekarahoitteiset kohteet
3. Valtio osallistuu seudun kehittämiseen seuraavilla ARA:n rahoitusmalleilla ja muilla mainituilla tukitoimilla:
• Valtio osoittaa 10 000 euron asuntokohtaisen käynnistysavustuksen kohtuuhintaisen asuntotuotannon, ARA:n pitkän ja lyhyen korkotuen hankkeiden, asumisoikeusasunto- jen ja opiskelija-asuntojen hankkeille.
• Valtio osoittaa tavallisille 40-vuotisille korkotukivuokra-asunnoille asuntokohtaisia käynnistysavustuksia edellä kuvattu määrä.
• Valtio osoittaa seudun kunnille kunnallistekniikka-avustusta yhteensä 40 milj. euroa. Painopiste avustusten kohdentamisessa on täydennysrakentamisessa, Rakennesuunni- telman 2040 toteutusohjelman mukaisilla uudisalueilla sekä kunnissa, joissa rakenne- taan kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa.
• Valtio-omisteinen A-Kruunu rakennuttaa omistukseensa tavallisia 40-vuotisia korko- tuettuja ARA-vuokra-asuntoja seudulla.
• ARA:n rahoittamien erityisryhmien asuntokohteiden investointiavustus nostetaan 50%:iin.
• Valtio suuntaa asumisoikeusasuntojen tukea seudulle.
• ARA:n rahoitusta myönnetään kunnan puoltamille ASO-kohteille.
• Valtio tukee erilaisia kokeiluja asumisen hallintamuotojen monipuolistamiseksi, muun muassa osuuskunta-asuminen ja kohtuuhintaisen omistusasuminen (ARAVA).
• Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon yhteydessä sovelletaan korotettua käynnis- tysavustusta puurakentamisessa. Avustuksen suuruus asuntoa kohti on 5000 euroa.
• ARA -rahoitteisen asuntokannan perusparannuksissa ja energiaremonteissa otetaan käyttöön korkotukilainaan sidottu perusparannuksen käynnistysavustus. Avustuksen suuruus asuntoa kohti on 5000 euroa.
• Edistetään kohtuuhintaista asuntorakentamista ottamalla käyttöön käyttötarkoituksen muutosavustus, jolla olemassa olevaa rakennuskantaa voidaan muuttaa ARA-asun- noiksi.
• Lisätään opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentamista ja korotetaan erityisryhmien ARA- investointiavustuksen alinta tukiluokkaa 10 prosentista 15 prosenttiin.
• Edistetään esteettömyyttä hissi- ja esteettömyysavustuksilla.
• Valtio tukee vanhojen taloyhtiöiden energiaremontteja verotuksessa ja erillisin energia- avustuksin.
• Asunnottomuuden ehkäisemiseksi valtio osoittaa seudun kunnille kehittämisrahaa xxxxx euroa.
• Valtio osallistuu asuntorakennuskannan korjausrakentamiseen xxx xxx eurolla vuo- dessa.
• Erityisryhmien asuntojen ARA:n investointiavustusten nostaminen 35% -> 50%
• Valtio luovuttaa maaomaisuuttaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon mahdollista- miseksi. Tunnistetut kohteet sijoittuvat rakenteen keskeisille vyöhykkeille. (liite x)
2.2 Asuinympäristöjen laadun, sosiaalisen ja toiminnallisen monimuotoisuuden vaalimi- nen
Eriytymiskehityksen ja asunnottomuuden kehityspolku 2030:
Tulevalla vuosikymmenellä asunnottomuuden syihin tartutaan ennakoivilla toimilla ja asunnotto- muuteen joutuneiden tarpeita käsitellään seudullisesti säännöllisesti. Asunnottomuuteen on kehi- tetty vahvat välineet eikä ilmiötä enää esiinny seudulla. Asuinalueiden sosiaalinen eriytymiskehitys nostetaan tärkeäksi suunnittelukysymykseksi. Eriytymiskehitystä on opittu hillitsemään rakenteel- lisin, sosiaalisin ja kulttuurisin keinoin.
Elinympäristön laadun kehityspolku 2030:
Tulevalla vuosikymmenellä asuinalueiden viihtyisyys, toiminnallinen ja sosiaalinen monimuotoi- suus sekä tasalaatuisuus nostetaan seudulliseksi kilpailutekijäksi ja asuinalueiden toiminnallinen ja sosiaalinen monimuotoisuus sekä viihtyisyys varmistetaan seutuyhteistyössä. Alueiden väestölli- sen tasapainon ja asuinympäristöjen laadun varmistamiseksi on kehitetty seudullisesti yhteneväi- set menettelyt, joita kunnissa sovelletaan.
Toimenpiteet 2020-2023: Kunnat ohjaavat vahvasti asuinalueiden laatua, seudulliset suunnitel- mat tasoittavat alueiden kehityseroja
4. Kunnat kehittävät rakentamisen laadunohjausta ja asumisen innovaatioita sekä moni- puolistavat alueidensa asuntokantaa, talotyyppejä ja asuntojakaumia täydennysraken- tamisella. Kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa hyödynnetään aluekohtaisia laatu- ryhmiä ja tontinluovutukseen liittyviä konsepti- ja suunnittelukilpailuja ja arkkitehtikil- pailuja.
5. Kunnat tukevat asuinalueiden uusiutumista edistämällä mm. maapolitiikan ja kaavoi- tuksen keinoin alueiden täydentymistä, uusiutumista ja taloyhtiöissä tehtävää ener- giatehokkuutta kohentavaa työtä.
6. Kunnat luovat puitteita puurakentamiselle kaavoituksessaan sekä edistävät sitä ton- tinluovutusohjelmissaan.
7. Asuinalueiden kehitystä koordinoidaan seudun Rakennesuunnitelman ja Asuntopoliit- tisen ohjelman kautta, jotka päivitetään MAL-sopimuskaudella. Seudun kasvua, väes- tön sosiaalista tasapainoa ja rakenteen viihtyisyystekijöitä sekä energiatehokkuutta ryhdytään seutuyhteistyössä työstämään Rakennesuunnitelman ja Asuntopoliittisen ohjelman valmistelussa. Näissä dokumenteissa työstetään alla listattuja ja tarkemmin kuvattuja kokonaisuuksia: A. Väestön asumistarpeisiin vastaaminen, B. Rakenteen energiatehokkuus ja C. Laadukkaat asuin- ja elinympäristöt.
A. Väestön asumistarpeisiin vastaaminen
8. Kuntien asuntotuotannon ohjelmointi sovitetaan selvitettyyn tarpeeseen. Seudulla luodaan yhtenäinen kuva tulevien vuosien väestön kehityksestä uusien asukkaiden ja seudulla olevan väestön osalta. Tilannekuvan pohjalta täsmennetään seudun Asunto- poliittista ohjelmaa ja Rakennesuunnitelmaa sekä kuntien kaavoitusta ja tontinluovu- tusta kysyntää ja asuinalueiden kehittämistarpeita vastaaviksi.
9. Osana Asuntopoliittisen ohjelman päivitystä kunnat laativat ohjelman asuinalueiden eriytymiskehityksen ehkäisemiseen ja alueiden monipuoliseen kehittämiseen. Kau- punkiseudulla otetaan käyttöön Tampereen kaupungin kehittämä paikkatietopohjai- nen asuinalueiden sosiaalisen eriytymiskehityksen seurantatyökalu. Tällä luodun tilan- nekuvan pohjalta seudun kunnat sopivat yhdessä periaatteet ja toimet asuinalueiden eriytymiskehityksen hillitsemiseen. Kunnat päivittävät kohtuuhintaisen vuokra-asun- totuotannon tontinluovutusohjelmat yhdessä määriteltyjen periaatteiden pohjalta.
10. Xxxxx Xxxxxxxxxxxxxxxxx ohjelman päivitystä kunnat laativat asunnottomuuden ehkäi- syohjelman. Kaupunkiseudulla toteutetaan tilannekuva asunnottomuuden nykytilasta, jonka pohjalta kunnat asettavat yhdessä tavoitteet ja toimet asunnottomuuden pois- tamiseksi sekä sopivat seurannan toimenpiteiden toteutuksesta.
B. Rakenteen energiatehokkuus
11. Osana Rakennesuunnitelman päivitystä kunnat laativat rakenteen energiatehokkuu- den kehitysohjelman. Kaupunkiseudulla otetaan käyttöön Tampereen kaupungin ke- hittämä paikkatietopohjainen yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutuksia seuraava työ- kalu, jonka avulla muodostetun tilannekuvan pohjalta seudun kunnat laativat raken- teen energiatehokkuuden kehittämisohjelman. Tunnistettuihin kehittämiskohteisiin suunnataan investointeja ja tukitoimia.
12. Asuinalueiden kehittämisessä huomioidaan edellytykset liikenteen puhtaiden käyttö- voimien jakeluun.
C. Laadukkaat asuin- ja elinympäristöt
13. Kaupunkiseudun kuntien virkistysverkon tasalaatuisuuden ja asuinalueiden lähivirkis- tysalueiden riittävyyden varmistamiseksi seutuyhteistyössä tutkitaan seudullisten seu- rantavälineiden, kuten viherkertoimen käyttöönottoa.
14. Seudullisen viherrakenteen ja ekologisen verkon suunnittelua jatketaan kuntien ja val- tion yhteistyönä aina Luonnonsuojelulain kompensaatioperiaatteen tarkistamiseen ja pilotointiin saakka.
15. Kulttuuriympäristöt ja rakennussuojelu nostetaan seutuyhteistyön teemaksi. Kunnat pilotoivat yhdessä valtio-osapuolen, Pirkanmaan Maakuntamuseon ja Pirkanmaan lii- ton kanssa hankkeen, jossa etsitään maankäytön muutostilanteessa oleville, suojelu- arvoja sisältäville alueille positiivisia polkuja alueen uudistamiseksi ja kunnan elinvoi- man vahvistamiseksi tunnistettuja arvoja vaalien. Laajempana tavoitteena on moni- puolistaa menettelytapoja suojelua käsittelevien asemakaavojen laadintaan kaavan sisältövaatimukset huomioiden.
Esimerkkikohde: Oriveden opiston alue
16. Valtio edistää edellä kuvailtuja kaupunkikehittämisen teemoja omissa valtakunnalli- sissa ohjelmissaan: Kestävä kaupunki -ohjelma, Lähiöohjelma ja Kahdeksanvuotinen asunto-ohjelma. Valtio ja seutu jatkavat vuoropuhelua edellä kuvatun kehitystyön si- sällöistä ja ratkaisuista.
3 SEUDUN JA SUOMEN ELINVOIMAISUUS
Tavoitetila 2030: Seudun rooli kansallisena solmuna vahvistuu. Seutu on houkutteleva kohde niin työvoimalle kuin yrityksillekin. Ajallinen etäisyys erityisesti kestävillä kulkutavoilla lyhenee seudun sisäisillä ja ulkoisilla yhteyksillä. Seudun yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä mahdollistavat yrityksille työvoiman saatavuuden ja hyvän toimintaympäristön. Seudun vahvuudet, mm. luonto, yhteydet, osaaminen, lisäävät Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta ja luovat valinnanvaraa si- joitusten ja sijoittumisen kohdentumiselle.
Seurattavat vaikuttavuusindikaattorit:
• Raideliikenteen matka-aikojen kehitys
• Kuntien, valtion ja yksityisten investointien kehitys seudulla
• Seudun vahvuuksien ja toiminnallisuuden kehitys [laadulliset arviot (Tampe- reen seudun ominaispiirteet)]
3.1. Kansallinen ja kansainvälinen saavutettavuus
Kansallisen ja kansainvälisen saavutettavuuden kehityspolku
MAL4-sopimuksen myötä seudun kansallinen ja kansainvälinen saavutettavuus paranee kehit- tyvien yhteyksien ja kestävän liikennejärjestelmän kehittämisen myötä. Kansallisen ja seudulli- sen liikenneverkon yhteentoimivuus paranee yhteistyön syventymisen ja valtakunnallisen lii- kennejärjestelmäsuunnittelun myötä. Kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävien nopeiden raideyhteyksien suunnittelu etenee ja mahdollistaa EU:tuen hankkeen edelleen edistämiseksi. Lentoliikenne ja lentokenttäalue palvelevat seudun kehittymistä kestävyystavoitteet huomioi- den.
Pääradan kunnostamiseen ja kapasiteetin lisäämiseen tehtävät panostukset vähentävät päära- dan häiriöherkkyyttä ja lyhentävät merkittävästi Tampereen seudun ajallista etäisyyttä Helsin- gin seudusta ollen vuonna 2030 n. 1h 15 min. Nopean, matka-ajaltaan noin tunnin, raideyhtey- den suunnittelu etenee. Nopean raideyhteyksien toteuttamispäätökset ja valtakunnallinen lii- kennejärjestelmäsuunnitelma jäsentävät seudun pitkän aikajänteen kehitystä. Seudun maan- käytön, asumisen ja liikenteen kehittämissuunnitelmat huomioidaan lähtökohtana kaikissa kansallisen tason suunnitelmissa.
Toimenpiteet 2020-2023: Saavutettava Tampereen seutu
1. Pääradan kehittämissuunnitteluun sisällytetään seudun lähijunaliikenteen ja kaukolii- kenteen yhteen toimivuuden ja seudun maankäytön kehittämisen edellyttämien 3. ja 4. lisäraiteen suunnittelu Tampere-Toijala välillä sekä 2. ja 3. lisäraiteen suunnittelu Tam- pere-Nokia välille. Suunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä seudun ja valtion välillä.
2. Pääradan käynnistyvään kehittämissuunnitteluun sisällytetään Tampere-Helsinki -välin nopean raideyhteyden tarkastelu, mikä varmistaa yhteyden tulevaisuuden toteuttamis- edellytykset.
3. Pääradan tarvetta vastaavan kehittämisen ja kunnossapidon toimenpiteet käynniste- tään.
4. Suunnittelu nopean junayhteyden edistämiseksi ohelmoidaan ja käynnistetään. Suun- nittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä seudun ja valtion välillä.
5. Valtio edistää määrätietoisesti pitkänmatkan henkilö- ja työmatkaliikenteen sujuvuutta kehittämällä raideyhteyksiä ja valtatieverkostoa vastaamaan asetusta runkoverkon pal- velutasosta.
6. Valtio toteuttaa tiehankkeet ( Vt3, Vt9 ja Vt12) seudulla osana runkoverkon palvelu- tasoasetuksen toteuttamista.
7. Kunnat ja valtio laativat yhteistyössä seudun eri toimijoiden kanssa kaupunkiseudun keskeistä logistista asemaa hyödyntävän ja pitkää aikajännettä palvelevan solmustrate- gian palvelemaan seudun rakennesuunnitelman päivittämistä ja valtakunnallisen liiken- nejärjestelmäsuunnitelman laatimista.
8. Kestävää rakennetta edistävien potentiaalien (mm. järjestelyratapiha, asemanseudut) tarkoituksenmukaista hyödyntämistä edistetään yhteistyössä ja määrätietoisesti.
9. Valtio huomioi valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Tampereen kau- punkiseudun erityiset ominaispiirteet sekä roolin kansallisena solmupisteenä.
10. Kunnat ja valtio-osapuoli edistävät omistajaohjauksellaan yritysten ja asukkaiden kan- sainvälistä liikennettä kehittämällä Tampere-Pirkkalan lentoasemaa.
3.5 Sopimuksen seuranta, kuntien keskinäinen sitoutuminen
Sopimuksen seurannassa toteutetaan seuraavia periaatteita:
1. Seututasoisen seurannan ohella maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeiden edisty- mistä seurataan myös kuntakohtaisesti. Kuntien suoriutuminen sopimuksen toteuttami- sessa huomioidaan MAL-rahan jaossa.