KESKI-POHJANMAAN LIITON PERUSSOPIMUS
KESKI-POHJANMAAN LIITON PERUSSOPIMUS
2019
Voimaan 1.10.2019 alkaen
1
1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 3
3 § Toiminta-ajatus ja kuntayhtymän tehtävät 3
4 § Maakunnan aluekehittämislaissa tarkoitettu yhteistoiminta-alue ja siinä hoidettavat tehtävät4 5 § Yhteistoiminta-alueen päätöksenteko ja asian valmistelun järjestäminen 4
6 § Edustus edustajainkokouksessa 5
8 § Edustajainkokouksen järjestäytyminen 5
9 § Edustajainkokouksen tehtävät 6
11 § Maakuntavaltuuston jäsenten valinta 6
14 § Maakuntavaltuuston kokoukset 7
15 § Maakuntavaltuuston tehtävät 7
18 § Kuntayhtymän edustaminen, sopimusten tekeminen ja kuntayhtymän nimen kirjoittaminen8 19 § Maakunnan yhteistyöryhmä 9
III TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 9
21 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu 10
22 § Talousarvio ja -suunnitelma 10
24 § Jäsenkuntien maksuosuudet 10
25 § Investointien pääomarahoitus 11
26 § Rahastojen perustaminen 11
28 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen 11
29 § Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema 12
30 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen 12
31 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 12
32 § Uuden jäsenkunnan ottaminen 12
33 § Kuntayhtymästä eroaminen 12
34 § Voimaantulo ja soveltaminen 13
KESKI-POHJANMAAN LIITON PERUSSOPIMUS 1.10.2019-
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Keski-Pohjanmaan liitto -kuntayhtymä - Mellersta Österbottens förbund -samkommun ja sen kotipaikka on Kokkolan kaupunki. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Pohjanmaan liitto tai Mellersta Österbottens förbund.
Kuntayhtymä on kaksikielinen. Kuntayhtymän kokoukset pidetään ja pöytäkirjat laaditaan suomenkielellä, mutta otteet ja yksilöidyt asiakirjat annetaan pyydettäessä myös ruotsinkielisinä.
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Halsua, Kannus, Kaustinen, Kinnula, Kokkola, Kruunupyy, Lestijärvi, Perho, Reisjärvi, Toholampi ja Veteli.
Kruunupyy (suomenkielisten osalta), Reisjärvi ja Kinnula osallistuvat edunvalvontatehtäviin.
Kunta, joka valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan kuntayhtymän alueeseen, tulee kuntayhtymän jäseneksi päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
Jäsenkunnan liitos, lakkaaminen, perustaminen ja muut kuntien aluejaoissa johtuvat muutokset tulevat voimaan valtioneuvoston päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
Milloin jäsenkunta valtioneuvoston päätöksellä määrätään kuulumaan toiseen maakuntaan, se lakkaa olemasta kuntayhtymän jäsenenä päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
3 § Toiminta-ajatus ja kuntayhtymän tehtävät
Kuntayhtymä toimii Keski-Pohjanmaan maakunnan, sen jäsenkuntien ja asukkaiden eduksi kehittämis-, edunvalvonta-, tutkimus- ja suunnitteluorganisaationa.
Kuntayhtymän tehtävänä on
1. valvoa maakunnan etua, edistää maakunnan henkistä ja aineellista vaurastumista sekä kestävää kehitystä,
2. vahvistaa maakunnan sisäistä sekä kuntien ja kuntayhtymien välistä yhteistyötä ja toimia maakunnallisena yhteistyöelimenä maakunnan kehittämis- ja edunvalvonta-asioissa,
3. hoitaa alueiden kehittämisestä annetun lain mukaiset aluekehitysviranomaisen tehtävät ts. huolehtia toimialueellaan yleisestä aluepoliittisesta suunnittelusta, aluekehittämisohjelmien valmistelusta ja niiden toteuttamisen seurannasta sekä aluehallintoviranomaisille kuuluvien
aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittamisesta, 45
4. avustaa ja palvella kuntia niiden tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa,
5. huolehtia alueellaan maakuntakaavan laatimisesta ja muista maakuntasuunnitteluun liittyvistä tehtävistä ja edistää maakuntakaavan toteuttamista sekä,
6. hoitaa muut lainsäädännön nojalla maakunnan liitolle kuuluvat tehtävät sekä
7. huolehtia jäsenkuntien sille osoittamista tehtävistä.
Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa korvausta vastaan suoritettavakseen kuntayhtymän toimialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta.
Edellä mainituista tehtävistä kohtien 1, 2, 4 ja 7 tehtävät ovat edunvalvontatehtäviä ja kohtien 3, 5 ja 6 tehtävät lakisääteisiä tehtäviä.
4 § Maakunnan aluekehittämislaissa tarkoitettu yhteistoiminta-alue ja siinä hoidettavat tehtävät
Maakunta kuuluu yhteistoiminta-alueeseen, joka pohjautuu valtioneuvoston elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun asetuksen mukaiseen toimialuejakoon. Muista yhteistoiminta-alueista liitot voivat itse sopia aluekehittämislain 16 §:ssä mainituin edellytyksin tai maakuntien yhteisin päätöksin.
Lakisääteisen yhteistoiminnan piiriin kuuluvat sellaisten aluekehittämislaissa (12
§) tarkoitettujen tehtävien yhteensovitus ja niitä koskeva päätöksenteko, jotka ovat yhteistoiminta-alueen menestyksen kannalta tärkeitä ja sisältyvät osapuolten maakuntaohjelmiin, niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin vastaaviin asiakirjoihin.
5 § Yhteistoiminta-alueen päätöksenteko ja asian valmistelun järjestäminen
Päätökset yhteistoiminnassa hoidettavista tehtävistä tehdään aluekehittämislain 13 § 1 momentin mukaisesti liittojen yhtäpitävin päätöksin joko hallituksissa taikka valtuustoissa. Liittojen hallitukset käyttävät päätösvaltaa asioissa, joissa liittojen yhteinen päätös on luonteeltaan valtuuston päätöksen täytäntöönpanoa. Mikäli kyseessä olevasta asiasta ei ole valtuuston päätöstä taikka hallituksen päätös merkitsisi siitä olennaista poikkeamista, niin päätösvalta kuuluu valtuustolle.
Yhteistoiminta-alueen liittojen hallitukset sopivat ja vastaavat siitä, miten yhteistyössä käsiteltävät ja päätettävät asiat valmistellaan sekä miten esittely-, muut virka- ja talousvastuut järjestetään.
II KUNTAYHTYMÄN TOIMIELIMET EDUSTAJAINKOKOUS
6 § Edustus edustajainkokouksessa
Jäsenkunnat valitsevat edustajat edustajainkokoukseen kunnan edellisen vuoden alun asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa viittätuhatta (5) tuhatta asukasta kohti.
Kullekin edustajalle valitaan henkilökohtainen varaedustaja. Kullakin edustajalla on edustajainkokouksessa yksi ääni. Edustajan ja varaedustajan on oltava jäsenkuntien valtuutettuja.
Kuntien edustajainkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet edustajista on saapuvilla.
Edustajainkokous pidetään kunnallisvaalien jälkeisen vuoden maaliskuun loppuun mennessä.
Maakuntahallitus päättää edustajainkokouksen ajasta ja paikasta.
Kutsu edustajainkokoukseen on toimitettava kirjallisesti jäsenkunnille kahta kuukautta ennen kokousta.
Jäsenkuntien on kirjallisesti ilmoitettava valitsemiensa kokousedustajien nimet maakuntahallitukselle viimeistään kuukautta ennen edustajainkokousta.
Edustajainkokouksen esityslista on lähetettävä kokousedustajille viimeistään neljää työpäivää ennen edustajainkokousta.
8 § Edustajainkokouksen järjestäytyminen
Maakuntahallituksen puheenjohtaja avaa kokouksen, minkä jälkeen edustajainkokous valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lisäksi edustajainkokous valitsee itselleen sihteerin ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
Edustajainkokoukseen sovelletaan hallintosäännön kokousmenettelyä koskevia määräyksiä.
9 § Edustajainkokouksen tehtävät
Edustajainkokous valitsee jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.
MAAKUNTAVALTUUSTO
Yhtymävaltuustosta käytetään nimitystä Keski-Pohjanmaan maakuntavaltuusto, lyhennyttynä maakuntavaltuusto.
11 § Maakuntavaltuuston jäsenten valinta
Maakuntavaltuustoon valitaan jäsenet kunnan edellisen vuoden alun asukasluvun mukaan siten, että kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa kolmea tuhatta asukasta kohti, kuitenkin siten, että jokaisesta jäsenkunnasta on vähintään kaksi edustajaa.
Kullekin maakuntavaltuuston jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.
Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.
Maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja, ja valtuustossa edustettuina olevien ryhmien ääniosuuksien tulee valittaessa vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuna olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnan alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. (KuntaL 86 a §)
Mikäli valtuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai muusta syystä eroaa valtuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kunnan valitseman jäsenen tai varajäsenen on edustettava samaa poliittista ryhmää ja sukupuolta kuin sen, jonka tilalle hänet valitaan.
Kunnalla, joka on kuntayhtymässä edunvalvontajäsenenä, on oikeus osallistua valmistelevaan ja varsinaiseen päätöksentekoon vain edunvalvonnan toiminnan osalta. Maakuntavaltuuston asiat valmistelee, esittelee ja panee täytäntöön maakuntahallitus.
Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen valintakriteerejä.
Kullakin valtuuston jäsenellä on yksi ääni. Mikäli jäsen on estynyt tai poissa, siirtyy hänen äänivaltansa henkilökohtaiselle varajäsenelle.
Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista on saapuvilla.
14 § Maakuntavaltuuston kokoukset
Maakuntavaltuusto kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään 2 kokoukseen vuodessa, kevät- ja syyskokoukseen.
15 § Maakuntavaltuuston tehtävät
Jäsenkunnat käyttävät maakuntavaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa.
Sen lisäksi mitä kuntalaissa, erityislainsäädännössä tai tässä sopimuksessa määrätään, maakuntavaltuusto
1. valitsee maakuntavaltuuston puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa siten, että varapuheenjohtajista toinen varsinaisesta ja toinen ns. edunvalvontakunnasta.
2. valitsee maakuntahallituksen jäsenet ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet sekä määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
3. valitsee tarkastuslautakunnan jäsenet ja näille henkilökohtaiset varajäsenet sekä määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
4. valitsee tarkastuslautakunnan esityksen perusteella yhden tai useamman tilintarkastajan. Tilintarkastaja voi olla henkilö tai yhteisö.
5. hyväksyy tilinpäätöksen, päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille ja toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan arviointikertomus, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta.
6. hyväksyy talousarvion ja -suunnitelman.
7. hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset säännöt.
8. valitsee kuntayhtymän johtajan.
9. päätetään aluekehittämislain tarkoittaman yhteistoiminta-alueen maakunnan liittojen kanssa yhtäpitävin päätöksin yhteistoimintaelimen asettamisesta, nimestä, toimikaudesta, jäsenten lukumäärästä, äänivallan perusteista sekä asiain valmistelu-, esittely- ja muista virka- ja talousvastuista vain, mikäli yhteistoimintaan osallistuvat maakunnan liitot eivät tee laissa tarkoitettuja yhteisiä päätöksiä yhtäpitävin päätöksin ja vain mikäli valtioneuvosto siinä tapauksessa toimielintä edellyttää.
10. käsittelee muut maakuntavaltuuston päätettävät asiat.
HALLITUS
Hallitukseen valitaan yksitoista (11) jäsentä ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Maakuntahallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
Hallitusta valittaessa pyritään sen lisäksi, mitä kunta-, vaali- ja tasa-arvolaissa on säädetty, ottamaan huomioon alueellinen edustavuus ja jäsenkuntien erilaisuus.
Maakuntahallituksen jäsen, jonka kotikunta on jäsenenä edunvalvontatehtävissä, voi osallistua vain näitä asioita koskevaan valmistelevaan ja varsinaiseen päätöksentekoon.
Kullakin maakuntahallituksen jäsenellä on päätöksiä tehtäessä yksi ääni. Hallituksesta käytetään nimitystä maakuntahallitus.
Maakuntahallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta.
Maakuntahallituksen tehtävien osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä kuntalain (410/2015) 39 §:ssä on säädetty kunnanhallituksen tehtävistä
Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa yhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset.
Maakuntahallituksen tehtävistä ja kokoontumisesta annetaan tarkemmat määräykset hallintosäännössä.
Maakuntavaltuuston päätösvaltaan kuuluvien asioiden siirrosta hallituksen päätettäväksi säädetään kuntayhtymän hallintosäännössä.
Hallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan viranhaltijain esittelystä. Esittelystä määrätään hallintosäännössä.
18 § Kuntayhtymän edustaminen, sopimusten tekeminen ja kuntayhtymän nimen kirjoittaminen
Kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä.
Maakunnassa on rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä.
Maakunnan liiton ja sen jäsenkuntien edustajat valitaan kuitenkin valtuuston toimikaudeksi.
Yhteistyöryhmässä ovat kattavasti edustettuina
1. maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat
2. ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot sekä
3. alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt.
Kustakin osapuolesta valitaan osapuoliin edustetuiksi tulevien tahojen ehdotuksesta seitsemän edustajaa ja henkilökohtaista varaedustajaa.
Maakuntahallitus nimeää yhteistyöryhmälle puheenjohtajan ja osapuoliin edustetuiksi tulevien tahojen ehdotuksesta kolme varapuheenjohtajaa.
Yhteistyöryhmän tehtävistä ja kokousmenettelystä määrätään työjärjestyksessä, jonka yhteistyöryhmä hyväksyy ja maakuntahallitus vahvistaa.
Muut kuntayhtymän toimielimet
Keski-Pohjanmaan liitossa on tarkastuslautakunta.
Lisäksi maakuntavaltuusto voi perustaa muita pysyviä lautakuntia, neuvottelukuntia ja yhteistyöryhmiä.
Kuntayhtymän valtuusto taikka kuntayhtymän jäsenkunnat asettavat aluekehittämislaissa tarkoitetulla maakuntien liittojen yhteistoiminta-alueella yhteistoimintaelimen vain, mikäli yhteistoimintaan osallistuvat maakunnan liitot eivät tee laissa tarkoitettuja päätöksiä yhtäpitävin päätöksin ja vain mikäli valtioneuvosto siinä tapauksessa toimielintä edellyttää.
III TALOUS SEKÄ HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.
Peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättää maakuntavaltuusto.
Uuden jäsenkuntaosuuden tai jäsenkuntaosuuden lisäyksen edellyttämän pääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta päättää maakuntavaltuusto.
Mikäli jäsenkunta liittyy toiseen jäsenkuntaan tai niistä muodostuu uusi jäsenkunta tai jäsenkuntaan liitetään kunta tai kunnan osa kuntayhtymän ulkopuolelta, voi maakuntavaltuusto päätöksellään edellyttää jäsenkunnalta vastaavan lisäyksen pääomasijoitukseen. Lisäys lasketaan tällöin liittymistä edeltävän vuoden vaihteen asukasluvun suhteessa.
Mikäli jäsenkunnan osa siirtyy kuntayhtymän alueen ulkopuolelle, voidaan maakuntavaltuuston päätöksellä maksaa kyseiselle maakunnan ulkopuoliselle kunnalle vastaava osuus peruspääomasta.
Mikäli uusi kunta liittyy kuntayhtymän jäseneksi jäsenkuntien yhdistymisen seurauksena, on uuden jäsenkunnan pääoman suuruus yhdistyneiden kuntien aikaisempien pääomaosuuksien yhteenlaskettu määrä.
21 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin ja vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa.
Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntaosuuksista. Rekisterissä on eriteltävä jäsenkuntaosuudet osajäsenyyksittäin.
22 § Talousarvio ja -suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.
Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille lokakuun 15. päivään mennessä ja hyväksytty talousarvio ja - suunnitelma marraskuun loppuun mennessä.
Muutoksen talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana.
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy maakuntavaltuusto.
24 § Jäsenkuntien maksuosuudet
Se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina.
Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät kuntien asukasluvun mukaan. Osajäsenien maksuosuudet määräytyvät sen mukaan mihin tehtäviin jäsenkunnat osallistuvat kyseisenä toimintavuonna.
Asukaslukutietona käytetään tilastokeskuksen väestörekisterin viimeisintä virallista vahvistettua asukaslukutilastoa.
Maksuosuus suoritetaan varanhoitovuoden aikana maakuntahallituksen määräämissä erissä ja määrääminä aikoina.
25 § Investointien pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan rahoitusosuutena tai oman pääoman sijoituksena tai lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta.
Jäsenkunnan rahoitusosuuden, oman pääoman ehtoisen sijoituksen tai jäsenkuntalainan ehdoista päättävät jäsenkunnat hankekohtaisesti.
Perustamishankeen arvioitu kustannus jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntaosuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa, ellei muusta jakoperusteesta ole sovittu hankekohtaisesti.
Jäsenkunnilta perittävä maksuosuus investoinnin rahoittamiseen otetun lainanlyhennykseen merkitään peruspääoman jäsenkuntaosuuden lisäykseksi.
Jäsenkuntaosuuden lisäyksen merkitsemisestä sijoituspääomarahastoon päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin.
Sijoituspääomarahaston perustamisesta ja sen säännöstä päättävät jäsenkuntien valtuustot yhtäpitävin päätöksin. Muun rahaston perustamisesta ja sen säännöstä päättää yhtymävaltuusto.
Jäsenkunnan maksuerän tai muun maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron.
28 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen
Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet ja esittelijä.
29 § Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan maakuntavaltuuston päätöksellä sen jäsenkuntaosuus tai osa siitä. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan jäsenkuntaosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus peruspääomaosuudesta suoritetaan tasasuuruisina erinä kolmen vuoden aikana eron voimaantulosta lukien
30 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Hallinnon ja talouden tarkastamisesta noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän hallintosäännössä.
Tarkastuslautakuntaan valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.
31 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa maakuntahallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.
Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa.
Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
32 § Uuden jäsenkunnan ottaminen
Milloin kunta liitetään valtioneuvoston päätöksellä kuntayhtymän alueeseen, saa kunta jäsenyyden ilman eri hakemusta päätöksessä mainitusta ajankohdasta lukien.
Muussa tapauksessa kuntayhtymä voi ottaa kunnan jäsenekseen edunvalvontatehtävien osalta, mikäli sen kunnanvaltuusto päättää hakea liiton jäsenyyttä. Liittyvän kunnan on hyväksyttävä tämä perussopimus.
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, on ilmoitettava siitä kuntayhtymälle. Jäsenyys päättyy ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden lopussa.
34 § Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.10.2019
HALSUAN KUNTA | 27.3.2019 |
KANNUKSEN KAUPUNKI | 10.6.2019 |
KAUSTISEN KUNTA | 11.4.2019 |
KOKKOLAN KAUPUNKI | 29.4.2019 |
LESTIJÄRVEN KUNTA | 29.4.2019 |
PERHON KUNTA | 18.3.2019 |
TOHOLAMMIN KUNTA | 10.6.2019 |
VETELIN KUNTA | 8.4.2019 |
KINNULAN KUNTA | 19.9.2019 |
KRUUNUPYYN KUNTA | 8.4.2019 |
REISJÄRVEN KUNTA | 7.5.2019 |