MALMIKAIVOSTEN TYÖEHTOSOPIMUS

Malmikaivosten työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 al- lekirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopimus astuu voimaan 1.11.2016 ja se on voimassa 31.10.2017 asti.

Työehtosopimusratkaisu ei sisällä muutoksia palkkoihin tai mui- hin kustannusvaikutteisiin työehtoihin.

Työehtosopimukseen on tehty muutokset säännöllisen työajan pituutta koskevaan 19.1. kohtaan sekä henkilösuojaimia ja suoja- vaatetusta koskevaan 25 kohtaan.

Uusi työehtosopimus vahvistaa paikallista sopimista, sillä kaikki liittojen sopimat asiakohdat

• palkkojen tarkistaminen

• kriisisopiminen

• vuosittaisen työajan pidentäminen

pannaan työpaikalla täytäntöön ensisijaisesti paikallisin, yhtei- sesti sovituin ratkaisuin.

Uusi työehtosopimus kokonaisuudessaan löytyy liittojen koti- sivuilta.

1 Työehtosopimuksen rakenteen ja ulkoasun uudistus (layout)

Työehtosopimuksen rakenne ja ulkoasu on uudistettu. Ta- voitteena on ollut koostaa työehtosopimus selkeämmin, ly- hyemmin ja yksinkertaisemmin sekä kehittää sen ulkoasua. Uudistus ei muuta työehtosopimuksen sisältöä tai vakiintu- neita käytäntöjä.

Rakenneuudistuksen myötä aikaisemmasta pykälöinnistä on luovuttu. Uusi työehtosopimus jakautuu yhdeksään osi- oon, joissa on lukuja, kohtia ja alakohtia. Työehtosopimuk- seen liitteenä aiemmin olleista keskusjärjestösopimuksista on irtauduttu ja niiden määräykset on otettu tarpeellisilta osin osaksi työehtosopimusta.

2 Palkkojen tarkistaminen

Työehtosopimuksessa (allekirjoituspöytäkirja) jatketaan aiemmin käytössä ollutta sopimusperusteista palkantarkis- tusmallia. Työehtosopimus ei sisällä palkkojen yleiskoro- tusta.

Palkkojen tarkistaminen toteutetaan työpaikoilla yritysten omista lähtökohdista käsin yrityksen palkkapolitiikan mu- kaisesti. Työntekijää palkitaan ja kannustetaan työn vaati- vuuden, pätevyyden ja tulosten perusteella.

Paikallisesti käydään neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista marraskuun 2016 aikana, ellei käsittelyajan jat- kamisesta sovita. Jos paikallista palkkaratkaisua ei saavu-

teta, työnantaja toteuttaa mahdolliset palkkojen tarkistuk- set oman palkkapolitiikkansa mukaisesti.

3 Selviytymislauseke

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan on kirjattu menettelytapa, jonka mukaisesti työpaikalla voidaan työ- antajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjallisesti sopia työehtojen määräaikaisesta sopeuttamisesta työnantajaa kohdanneessa vakavassa taloudellisessa tai äkillisesti to- teutuneessa tuotannollisessa kriisissä.

Palkka- tai muita sopimusmääräyksessä erikseen lueteltuja taloudellisia etuuksia koskevien työehtojen sopeuttami- sella pyritään kriisin vaikutuksia ehkäisemään tai rajoitta- maan sekä näin turvaamaan yrityksen ja työpaikkojen tule- vaisuus. Työntekijälle maksettavan palkan tulee kuitenkin aina olla vähintään hänen peruspalkkansa suuruinen.

Selviytymislausekkeessa on tarkasti määritelty miten krii- sitilanne todetaan, tiedottaminen liitoille ja suunnitelma, jossa selostetaan kokonaisvaltaisesti yrityksen talouden tervehdyttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet.

Työnantajan kriisiä vakauttavien työehtojen sopeutusten tulee arvioida olevan välttämättömiä sopimuksen tavoitteet huomioon ottaen. Lisäksi leikkausten tulee olla suhteessa niillä saavutettaviin etuihin nähden. Osapuolet on velvoi-

tettu säännöllisesti arvioimaan työvoimakulujen säästön vaikutus työnantajan taloudelliseen tilanteeseen.

4 Vuosittaisen työajan pidentäminen

Työehtosopimuksen 19.1. kohdassa todetuin tavoin kilpai- lukykysopimuksen mukaisesta vuosittaisen säännöllisen työajan pidentämisestä 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta 1.1.2017 alkaen on tehty työehtosopimuksen osana nou- datettava erillispöytäkirja. Työajan pidentämismallista sovitaan paikallisesti. Ellei sopimusta synny, työnantaja osoittaa työntekijöille käytössä olevan työtuntijärjestel- män lisäksi säännöllisen työajan pidennyksen siten kuin erillispöytäkirjassa on määrätty.

Paikallista sopimusta työajan pidentämisestä tehtäessä huomioidaan

• työpaikan työt ja työaikamuodot

• tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen sekä

• työntekijöiden yksilölliset työaikatarpeet.

Paikallinen sopimus tehdään vuosittain kirjallisesti mar- raskuun loppuun mennessä kalenterivuodeksi kerrallaan ja se voidaan irtisanoa syyskuun loppuun mennessä päät- tymään kyseisen vuoden loppuessa. Työehtosopimuksen ohjaus paikalliseen sopimiseen antaa hyvän tilaisuuden samalla arvioida käytössä olevien työaikajärjestelyjen toimivuutta yleisemminkin ja sopia tarvittaessa uusista,

molemminpuolisiin tarpeisiin paremmin soveltuvista työ- aikaratkaisuista.

Paikallinen sopimus tehdään paikallisen neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti. Työnantajan sopimusosapuolena on kuitenkin ensisijaisesti pääluottamusmies, jos työpaikalle on pääluottamusmies valittu. Osa-aikatyöntekijän täyteen työaikaan suhteutetusta säännöllisen työajan pidentämi- sestä sopivat työnantaja ja työntekijä keskenään, jos osa- aikatyöjärjestely on toteutettu yksilöllisesti.

Perälautamääräyksien mukaan työnantaja kohdentaa työ- ajan pidennyksen osoittamalla työntekijälle yhden lisätyö- päivän ja pidentämällä työvuoroja.

Työstä, jota tehdään työajan pidennyksen johdosta, mak- setaan palkka. Vuotuisen ansiotason säilyttämiseksi en- nallaan tuntipalkkaisen työntekijän arkipyhäkorvauksen määrää leikataan ja kolmivuorotyössä maksettavaa työajan tasaamislisää vähennetään.

Erillispöytäkirja sisältää myös eräitä poikkeuksia sään- nöllistä työaikaa ja sunnuntaityötä koskeviin työehtosopi- musmääräyksiin niitä tilanteita varten, joissa säännöllistä työaikaa pidennetään paikallisesti sopien erillispöytäkirjan määräysten mukaisesti.

Liitot perustavat työryhmän arvioimaan työajan pidentä- misen menettelytapojen toimivuutta ja seuraamaan työajan pidentämisen vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn ja työ- paikkojen määrään. Työryhmän tehtävänä on myös edis- tää työajan pidentämiseen liittyvän paikallisen sopimisen toteutumista sekä tehdä esityksiä järjestelmään liittyvistä

mahdollisista muutostarpeista. Järjestelmän toimivuu- desta työryhmä antaa yksilöidyn raportin tes-osapuolille 31.5.2019 mennessä.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY METALLITYÖVÄEN LIITTO RY ‌

MALMIKAIVOSTEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Aika 15.6.2016

Paikka Teknologiateollisuus ry

Läsnä

Teknologiateollisuus ry

Xxxxx Xxxxxxx

Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx Xxxx Xxxxxx

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxxxxx

Metallityöväen Liitto ry

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxx

Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx Xxxx Xxxxxx

1 Työehtosopimuksen allekirjoittaminen

Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu 3.6.2016 saavutetun neuvottelutuloksen mukainen työehto- sopimus. Samalla todettiin, että voimassa oleva 23.10.2013 allekirjoitettu työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa 31.10.2016. Nyt allekirjoitettu työehtosopimus tulee voi- maan 1.11.2016.

Tämä työehtosopimus on tehty keskusjärjestöjen välillä 14.6.2016 solmitun kilpailukykysopimuksen mukaisesti.

2 Palkkojen tarkistaminen

Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomi- oon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työl-

lisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla.

Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palk- karatkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuk- sen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpai- kalla.

Paikallinen palkkaratkaisu

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. So- pimus tehdään kirjallisesti pääluottamusmiehen kanssa 30.11.2016 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta so- vita. Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, työn- antaja toteuttaa mahdolliset palkkojen tarkistukset oman palkkapolitiikkansa mukaisesti.

3 Selviytymislauseke

Taloudelliset ja muut vaikeudet sekä niiden toteaminen, tie- dottaminen liitoille ja suunnitelma

Sopimisen työehtojen sopeuttamisesta pitää liittyä työpai- kalla yhteisesti yhteistoimintaneuvottelujen aikana taikka muussa yhteydessä todettuun työnantajaa kohdanneeseen vakavaan taloudelliseen tai äkillisesti toteutuneeseen tuo-

tannolliseen kriisiin, jonka vaikutuksia – kuten työvoiman vähentämisen välttämistä - toimenpiteellä voidaan ehkäistä tai rajoittaa.

Työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi voi- daan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välil- lä sopia palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskevien työehtojen sopeuttamisesta myös työehtosopimuksen vä- himmäisehdoista poiketen siten kuin jäljempänä on sovittu. Muilla taloudellisilla etuuksilla tarkoitetaan lauantailisää, sunnuntaityölisää, vuorotyölisiä ja olosuhdelisiä sekä mah- dollisuutta vaihtaa lomaraha vapaaksi. Sopimus tehdään koskemaan yritystä tai sen osaa.

Työntekijän palkan tulee kuitenkin aina olla vähintään hä- nen peruspalkkansa suuruinen. Palkkatakuu ei kuitenkaan koske tilannetta, jossa sovitaan täysimääräisen palkan maksun siirtämisestä myöhempään ajankohtaan. Palkan tai muun rahaerän maksuajankohdan ja rahasumman siirtämi- sen on tapahduttava palkkaturvasäännösten puitteissa.

Tällä kirjauksella ei rajoiteta työsopimusosapuolten kes- kinäistä sopimusvapautta eikä työnantajan yksipuolista oikeutta sopeuttaa työehtoja lain ja oikeuskäytännön mu- kaisesti.

Ennen työpaikalla käynnistettäviä neuvotteluja tulee niistä antaa tieto työehtosopimusosapuolille.

Osapuolilla on oikeus käyttää neuvotteluissa apunaan liit- tojen asiantuntijoita työnantajan taloudellisia vaikeuksia tai tuotannollista kriisiä koskevaan toteamiseen liittyen. Pääluottamusmiehen ja mahdollisesti käytettyjen asian- tuntijoiden on pidettävä salassa neuvottelujen yhteydessä

saadut työnantajan taloudellista asemaa koskevat tiedot sen mukaisesti kuin työnantaja on ilmoittanut tietojen olevan salassa pidettäviä.

Neuvoteltaessa työpaikalla työehtojen sopeuttamista kos- kevasta sopimuksesta tulee työnantajan selvittää pääluot- tamusmiehelle avoimesti yrityksen taloudellinen tilanne ja sen kehitysnäkymät.

Työnantajan on lisäksi neuvottelujen alkaessa esitettävä suunnitelma, jossa selostetaan kokonaisvaltaisesti yrityk- sen talouden tervehdyttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi toteutetut ja suunnitellut toimenpiteet. Ta- voiteltu päämäärä toteutuu parhaiten silloin, kun se otetaan työnantajan kaikessa toiminnassa johdonmukaisesti huomi- oon. Suunnitelmaan sisällytetään paikallisten neuvottelu- jen aikana myös osapuolten yhteisiä tavoitteita ja kannan- ottoja sekä työnantajan mahdollisuus palauttaa säästyneitä palkkakuluja kriisin päätyttyä.

Sopimuksen kohteena olevien työehtojen heikennysten välttämättömyys ja kohtuullisuus

Työnantajan taloutta tai tuotannollista kriisiä vakauttavien sopeutusten palkka- tai muita taloudellisia etuuksia kos- keviin työehtoihin tulee arvioida olevan välttämättömiä sopimuksen tavoitteet huomioon ottaen. Palkan alentami- sen ja muiden taloudellisia etuuksia koskevien työehtojen leikkausten tulee lisäksi olla suhteessa niillä saavutettaviin etuihin nähden. Osapuolten on tarpeen säännöllisesti arvi- oida työvoimakulujen säästön vaikutus työantajan taloudel- liseen tilanteeseen.

Toimenpiteiden tilapäisyys

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti siksi määräajaksi, jonka kuluessa työnantajan taloudellisen tilanteen arvioi- daan vakautuvan, kuitenkin enintään vuodeksi kerrallaan. Määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa 2 kuukauden ir- tisanomisaikaa noudattaen, jos sopimuksen jatkamiselle ei enää ole asiallisia perusteita.

4 Työehtosopimuksen liitepöytäkirjan allekirjoittaminen

Todetaan, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu liit- tojen välisen työehtosopimuksen osana noudatettava pöytä- kirja työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2016 tekemän kilpailukykysopimuksen mukaisesta vuosittaisen työajan pidentämisestä malmikaivosten työehtosopimuksen sovel- tamisalalla.

5 Työryhmät

Liitot asettavat seuraavat työryhmät:

• Koulutustyöryhmä

• Henkilöstöedustuksen toimivuus -työryhmä

• Työpaikkakohtaiset kokeilut -työryhmä

• Työehtosopimuksen edustavuus -työryhmä

• Palkkamääräyksien kehittäminen -työryhmä

• Työaikakysymykset –työryhmä

• Huolto- ja kunnossapitoasiat-työryhmä

• Yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen –työryhmä

• Ulkopuolinen työvoima ja lähetetyt työntekijät –työ- ryhmä

• Työkaari kantaa -hanke

• Työehtosopimuksen kehittämistyöryhmä

6 Layout-uudistus

Todettiin, että liittojen välillä on tänään allekirjoitettu pöy- täkirja uusitun TES-rakenteen ja ulkoasun (”layout”) käyt- töön ottamisesta uuden työehtosopimuskauden alkaessa 1.11.2016.

7 Pöytäkirjan tarkastaminen

Sovittiin, että Xxxxx Xxxxxxx, Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxx Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan.

Vakuudeksi: Xxxx Xxxxxxxx

Tarkastettu: Xxxxx Xxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx

Xxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Yleisiä määräyksiä ‌‌‌‌‌

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY METALLITYÖVÄEN LIITTO RY

MALMIKAIVOSTEN TYÖEHTOSOPIMUS

I YLEISIÄ SOPIMUSMÄÄRÄYKSIÄ

1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Teknolo- giateollisuus ry:hyn kuuluvien kaivosteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työ- suhteisiin.

2 SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset noudattamaan tätä sopi- musta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen mää- räyksiä.

3 TYÖRAUHAVELVOITE

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimen- piteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määrä- yksiä.

Yleisiä määräyksiä ‌‌‌‌

4 ENNAKKOILMOITUS TYÖTAISTELUISTA

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä sii- tä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työ- taistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

5 PERUSOIKEUDET

Työnantajien ja työntekijöiden perusoikeuksiin kuuluva yh- distymisvapaus on loukkaamaton. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään.

6 TYÖNJOHTO-OIKEUS

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta.

7 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Tämä sopimus on voimassa 1.11.2016 lukien 31.10.2017 saakka ja jatkuu senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kum- maltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

II PALKKAUS ‌‌‌

Tarkista voimassa olevat palkkataulukot liittojen koti- sivuilta xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx. Palkankorotusajankohdista ja -määräyksistä katso Alle- kirjoituspöytäkirja.

Palkkausta koskevat määräykset perustuvat samapalkkaisuus- periaatteen toteuttamiseen. Tässä periaatteessa on kaksi osaa:

- työnvaativuuden periaate eli vaativammasta työstä enem- män palkkaa kuin vähemmän vaativasta työstä ja

- pätevyyden periaate eli paremmasta pätevyydestä enem- män palkkaa kuin vähäisemmästä pätevyydestä.

Samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamiseksi työntekijän pe- ruspalkassa (pp) on kaksi osuutta, joista työkohtaisen palka- nosuuden (tko) määrää hänen tekemiensä töiden vaativuus ja henkilökohtaisen palkanosuuden (hko) hänen pätevyytensä.

8 TYÖNVAATIVUUS JA TYÖKOHTAINEN PALKANOSUUS

8.1 Työnvaativuus

Työnvaativuuden määrityksen tarkoituksena on selvittää työ- paikalla tehtävien töiden ja työtehtävien keskinäiset vaativuu- det. Määritetyn työnvaativuuden tulee vastata työn todellista vaativuutta. Työn ja työolosuhteiden muuttuessa määritetään työnvaativuus uudelleen.

Työntekijöiden edustajilla on oikeus osallistua työnvaativuu- den määritykseen. Työnantajan tulee antaa työntekijöille riittä- vä selvitys työnvaativuuden määritystavasta ja määrityksessä noudatettavista periaatteista.

8.1.1 Työnvaativuuden määritystavat

Työpaikalla käytetään vain yhtä määritystapaa. Työnvaati- vuuden määritystavat ovat:

1. Töiden vaativuusryhmittely (TVR)

2. Karkearyhmittely (KR)

3. Muu työnvaativuuden määritystapa

Karkearyhmittelyn tai muun työnvaativuuden määritystavan käyttämisestä sovitaan paikallisesti. Paikallinen sopimus voi- daan perustellusta syystä irtisanoa kuuden kuukauden irtisa- nomisajalla.

8.1.2 Töiden vaativuusryhmittely (TVR)

Töiden vaativuusryhmittelyssä työnvaativuus määritetään seuraavien vaativuustekijöiden perusteella:

Työn vaatima oppimisaika

Oppimisajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka kuluessa työn vaatima suoritusvarmuus, normaali suoritustaso ja työnku- lun edellyttämä harkinta keskimäärin saavutetaan. Oppi- misaika määritetään työkohtaisesti selvittämällä, mikä on tarpeellisen koulutuksen ja käytännön kokemuksen vaati- ma aika.

Työn edellyttämä vastuu

Työn edellyttämällä vastuulla tarkoitetaan sitä vastuuta, joka työntekijälle aiheutuu työn itsenäisyydestä, turvalli- suudesta, tuotteesta tai suoritteesta ja työvälineistä.

Työolosuhteet

Työolosuhteilla tarkoitetaan niitä työssä esiintyviä haittate- kijöitä, jotka aiheutuvat kuormituksesta; työn raskaudesta,

yksitoikkoisuudesta, sidonnaisuudesta ja olosuhteista; me- lusta, lämpötilasta, likaisuudesta ja ilman epäpuhtauksista.

Vaativuustekijöiden porrastus ja pisteytys tehdään palkkara- kenteen koulutusaineistossa esitetyllä tavalla.

Työnvaativuustyöryhmä

Ohjetöiden vaativuudet määrittelee työpaikan olosuhteet ja työt tunteva työryhmä. Työryhmän jäsenet saavat tehtäväänsä liittojen sopiman koulutuksen. Työryhmä toimii työnvaati- vuuteen liittyvien ylläpito- ja seurantakysymyksien asiantun- tijaryhmänä. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähin- tään kerran vuodessa.

Muiden töiden vaativuuden määrittelee työnantaja vertaile- malla niitä ohjetöihin.

Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat

Käytettäessä yhdeksää työnvaativuusryhmää työkohtaiset palkat ovat seuraavat:

Työnvaativuus- ryhmä	Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti	Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi	Palkka- ryhmä
1	882	1537	C
2	926	1614	C
3	972	1695	C
4	1021	1779	B
5	1072	1868	B
6	1126	1962	B
7	1182	2060	A
8	1241	2163	A
9	1303	2271	A

Työnvaativuusryhmien lukumäärä on yhdeksän, ellei paikal- lisesti toisin sovita. Tällöin työkohtaisten palkkojen alarajana käytetään työnvaativuusryhmä 1 työkohtaista palkkaa ja ylä- rajana työnvaativuusryhmä 9 työkohtaista palkkaa.

8.1.3 Karkearyhmittely (KR)

Karkearyhmittelyn käyttämisestä on sovittava työnantajan ja työntekijöiden välillä.

Vaativuusryhmät

Töille määritetään vaativuusryhmät seuraavien määritelmien perusteella:

I Työt, jotka edellyttävät lyhyehköä käytännön kokemus- ta, normaalia vastuuta ja jotka tehdään tavanmukaisissa työtiloissa.

II Työt, jotka edellyttävät normaalia ammattitaitoa ja mel- koista vastuuta työn sujumisesta, sekä vaikeissa olosuh- teissa tehtävät lyhyehköä kokemusta edellyttävät työt.

III Työt, jotka edellyttävät monipuolista ja hyvää ammatti- taitoa ja suurta vastuuta työn sujumisesta. Hyvää ammat- titaitoa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt vaikeah- koissa työolosuhteissa. Tähän ryhmään kuuluvat myös vaikeissa olosuhteissa tehtävät normaalia ammattitaitoa ja melkoista vastuuta edellyttävät työt.

Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat

Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmittäin seuraavat:

Työn- vaatvuus- ryhmä	Työkohtainen tuntipalkka senttiä/tunti	Työkohtainen kuukausipalkka euroa/kuukausi	Palkka- ryhmä
I	882	1537	C
II	1021	1779	B
III	1182	2060	A

Paikallisesti sovittava työkohtainen palkka

Paikallisesti voidaan sopia korkeammista työkohtaisista pal- koista kuitenkin niin, että työnvaativuusryhmä I työkohtaisen palkan tulee olla pienempi kuin työehtosopimuksessa sovittu työnvaativuusryhmä II työkohtainen palkka ja että työnvaa- tivuusryhmä III työkohtainen palkka on korkeintaan TVR:n työnvaativuusryhmä 9 suuruinen.

8.1.4 Muu paikallisesti sovittu työnvaativuuden määrittämistapa

Työnvaativuusryhmät

Työpaikan työt sijoitetaan paikallisesti sovitun työnvaativuu- den määrittämistavan mukaisesti vaativuusryhmiin, joita on vähintään viisi.

Työkohtaiset tunti- ja kuukausipalkat

Työkohtaiset palkat ovat työnvaativuusryhmissä seuraavat:

	Tuntipalkat senttiä/tunti	Kuukausipalkat euroa/kuukausi
alaraja	882	1537
yläraja	1303	2271

8.2 Työkohtainen palkanosuus ‌‌‌‌

Työntekijän työkohtainen palkanosuus ja palkkaryhmä mää- ritetään hänen säännönmukaisesti tekemiensä töiden perus- teella.

Työkohtaisen palkanosuuden suuruus määräytyy sen työn- vaativuusryhmän työkohtaisen palkan perusteella, johon kuu- luvia töitä työntekijä tekee selvästi eniten.

9 PÄTEVYYS JA HENKILÖKOHTAINEN PALKANOSUUS

9.1 Pätevyys

Henkilökohtainen palkanosuus määritetään työn kannalta merkityksellisten pätevyystekijöiden perusteella.

Pätevyystekijät ovat ammatinhallinta, monitaitoisuus, työtu- los ja huolellisuus. Tekijöistä vähintään kaksi valitaan työn- antajan laatimaan paikalliseen mittausjärjestelmään.

Järjestelmän sisältö käsitellään työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Jokaiselle työntekijälle selvitetään periaat- teet, joiden mukaan henkilökohtaiset palkanosuudet porras- tuvat.

9.2 Henkilökohtainen palkanosuus

9.2.1 Työntekijän henkilökohtaisen palkanosuuden määrittely

Esimies arvioi työntekijän pätevyyden paikallisen mittaus- järjestelmän mukaisesti. Työntekijän henkilökohtaisen pal- kanosuuden tulee vastata hänen pätevyyttään. Työntekijälle

selvitetään henkilökohtaisen palkanosuuden määräytymispe- rusteet.

Uuden työntekijän henkilökohtainen palkanosuus määri- tellään viimeistään neljän kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Ennen henkilökohtaisen palkanosuuden määri- tystä työntekijän peruspalkkana käytetään työkohtaista pal- kanosuutta.

9.2.2 Henkilökohtaisen palkanosuuden suuruus

Henkilökohtainen palkanosuus on suuruudeltaan vähintään 3

% ja enintään 25 % työntekijän työkohtaisesta palkanosuu- desta. Henkilökohtaisten palkanosuuksien määrityksessä on käytettävä porrastusryhmittäin koko sovellutusaluetta.

Työpaikkakohtaisesti työntekijöille määriteltyjen henkilö- kohtaisten palkanosuuksien prosenttilukujen keskiarvo por- rastusryhmittäin on 11 – 17 prosentin välillä. Keskiarvon toteutuminen todetaan kaikkia työntekijöitä koskevien mää- ritysten yhteydessä.

9.2.3 Porrastusryhmät

Vähintään 50 työntekijän työpaikoilla porrastusryhminä käy- tetään palkkaryhmiä. Alle 20 työntekijän palkkaryhmät yh- distetään viereisen palkkaryhmän kanssa yhteiseksi porras- tusryhmäksi.

Alle 50 työntekijän työpaikoilla kaikki työntekijät kuuluvat samaan porrastusryhmään.

10 ALLE 18-VUOTIAAT TYÖNTEKIJÄT, OPISKELIJAT, HARJOITTELIJAT JA TYÖRAJOITTEISET ‌‌

10.1 Alle 18-vuotiaat työntekijät, opiskelijat ja harjoittelijat

Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden palkat porrastetaan syn- tymävuoden perusteella. Työntekovuoden aikana 15 vuotta täyttävälle työntekijälle maksetaan portaan 1 mukaista palk- kaa.

Opiskelijoiden ja alle 18-vuotiaiden työntekijöiden tunti- ja kuukausipalkat ovat 1.3.2015 alkaen seuraavat:

	senttiä/tunti	euroa/kuukausi
Porras 1	762	1328
Porras 2	800	1394
Porras 3	840	1464
Porras 4	882	1537

Opiskelijoille maksetaan osaamisen, kokemuksen ja päte- vyyden perusteella vähintään portaan 2 mukaista tunti- tai kuukausipalkkaa. Opiskelijoilla tarkoitetaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuja oppisopimusopis- kelijoita ja työsuhteessa olevia alan ammatillisten oppilaitos- ten opiskelijoita.

Kohdassa 8.1 mainituista työkohtaisista palkoista voidaan poiketa sellaisten työsuhteessa olevien harjoittelijoiden suh- teen, joilla ei ole asianomaisen työn vaatimaa kokemusta. 18 vuotta täyttäneiden harjoittelijoiden aikapalkan on kuitenkin oltava vähintään alimman työnvaativuusryhmän suuruinen.

Suorituspalkkatyössä noudatetaan käytössä olevia yksikkö- hintoja, mikäli toisin ei sovita.

Työntekijälle, joka on työsuhteessa oppisopimusta solmitta- essa, maksetaan opiskelijapalkkana hänen peruspalkkaansa, ellei paikallisesti sovita sitä korkeammasta palkasta.‌‌‌‌

10.2 Työrajoitteiset

Kohdassa 8.1 mainituista palkoista voidaan poiketa sellaisten työntekijöiden suhteen, joiden työkyky kyseisessä työssä sai- rauden tai muun syyn takia on pysyvästi alentunut.

11 TYÖNTEKIJÄN PALKKA

11.1 Työntekijän peruspalkka

Työntekijän peruspalkka saadaan lisäämällä työntekijän työ- kohtaiseen palkanosuuteen henkilökohtainen palkanosuus.

11.2 Käytettävät palkkaustavat

Käytettävät palkkaustavat ovat:

1 Liittojen yhteisesti laatimat ja sopimat palkkaustavat:

1.1 Aikapalkka

1.2 Suorituspalkka

• Palkkiopalkka

a) kiinteä osuus 85 % muuttuva osuus 15 %

b) kiinteä osuus 70 % muuttuva osuus 30 %

c) kiinteä osuus

suurempi kuin 90 %

• Osaurakka

a) kiinteä osuus 75 % muuttuva osuus 25 %

b) kiinteä osuus 50 % muuttuva osuus 50 %

• Suora urakka

2 Paikallisesti työnantajan ja työntekijäpuolen välillä sovitut ja kirjatut palkkaustavat

3 Työkohtaisesti työnantajan ja asianomaisen työntekijän tai asianomaisten työntekijöiden välillä sovittu palkkaustapa. Tämä palkkaustapa tulee saattaa luottamusmiehelle tiedok- si.

Riippumatta työhön käytettävästä palkkaustavasta työnteki- jälle määritetään aikapalkka.

Palkkiopalkan ja osaurakan kiinteä osuus voi olla joko työ- kohtainen tai työ- ja henkilökohtainen. Kiinteän osuuden pätevyysosa porrastetaan tuotannon sujumisen kannalta kes- keisten tekijöiden perusteella.

11.2.1 Aikapalkka

Aikapalkkatyöstä maksetaan työntekijälle henkilökohtainen aikapalkka (senttiä/tunti tai euroa/kk), joka on vähintään pe- ruspalkan suuruinen.

Aikapalkka muodostuu peruspalkasta ja mahdollisesta aika- palkkaosuudesta. Aikapalkkaosuuden tulee tukea peruspal- kan määrityksessä noudatettavia periaatteita. Osuus voidaan porrastaa esimerkiksi henkilökohtaisen palkanosuuden peri- aatteiden mukaisesti.

Työntekijälle vahvistettua henkilökohtaista aikapalkkaa ei hänen peruspalkkansa muuttuessa muuteta aiempaa pienem-

mäksi ilman työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja paina- vaa syytä, ellei työntekijän kanssa toisin sovita.

11.2.2 Suorituspalkka

Suorituspalkkatyön hinnoittelu perustuu tehtävän työn työ- kohtaiseen palkkaan ja suoritusnormiin.

Hinnoittelusääntö ja palkkatakuu

Palkkiopalkkatöissä tulee normaalia palkkiotyötulosta vas- taavan hinnoittelupalkan olla 15 % työn työkohtaista palkkaa korkeampi.

Urakkatyö on hinnoiteltava niin, että palkka normaalilla urak- katyövauhdilla työskenneltäessä on 20 % työn työkohtaista palkkaa korkeampi. Sama koskee palkkiopalkkatöitä, joissa työntekijän normaalia urakkatyövauhtia vastaava työmäärä voidaan määritellä esimerkiksi työnmittauksen avulla.

Suorituspalkkatyöstä maksetaan työntekijälle vähintään pe- ruspalkka.

Työntekijälle annettavat tiedot

Työntekijällä on ennen suorituspalkkatyön aloittamista ja yk- sikköhinnasta sopimista oikeus saada tiedot työn palkkape- rusteista ja palkan muodostumisesta.

Työntekijälle tai työntekijäryhmälle annettavasta kirjallisesta työmääräimestä tulee ilmetä sekä suorituspalkkatyön määrä että yksikköhinta.

Yksikköhinnasta sopiminen

Työnantaja sopii suorituspalkkatyön yksikköhinnan ennen työn alkamista sen työntekijän tai niiden työntekijöiden kans- sa, joille suorituspalkkatyö tarjotaan.

Jos tehtävän työn yksikköhinnasta ei päästä sopimukseen, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista hinnoittelua.‌‌

Yksikköhinnan pysyvyys

Hinnoitteluun vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumatto- mina pidetään yksikköhinta ennallaan. Yksikköhinnan ja sen perusteena mahdollisesti olevan työn aika-arvon eli työarvon tulee vastata todellisia olosuhteita ja menetelmiä.

Suorituspalkkatyön keskeytyminen

Työntekijälle maksetaan suorituspalkkatyön keskeytymisen ajalta hänen henkilökohtaista aikapalkkaansa, ellei keskey- tyksen aiheuttanutta työtä voida järjestää suorituspalkalla.

Jos työntekijä työnantajan määräyksestä joutuu keskeyttä- mään aloittamansa sovitun suoran urakan muun työn takia ilman ennakkotietoa eikä keskeytyksen aiheuttanutta työtä voida järjestää suorituspalkalla, maksetaan työntekijälle tästä työstä hänen keskituntiansionsa mukainen palkka, kuitenkin enintään kuudelta työpäivältä.

11.3 Aika- ja suorituspalkkojen kehityksen vertailu

Työpaikoilla, joilla on käytössä sekä aika- että suorituspalk- koja, aikapalkkaisten ja suorituspalkkaisten työntekijöiden palkkojen kehitys todetaan vuosittain pääluottamusmiehen kanssa käytävissä keskusteluissa. Mikäli palkkojen kehityk- sissä havaitaan merkittäviä eroja, erojen syyt selvitetään ja tehdään mahdollisia korjauksia.

12 TYÖNTUTKIMUKSET

Menetelmien kehittämisen ja työnmittauksen tavoitteena on parantaa yrityksen tuottavuutta, kilpailukykyä ja työsuhtei- den jatkuvuutta. Kehittämistoiminnan yhteydessä tulee toi-

mia myös mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön parantamiseksi.‌‌

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työteh- tävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen.

Työpaikoilla järjestettävien työn- ja aikatutkimusten tar- koituksena on työn tuloksen ja sen kautta työntekijöiden ansioiden kehittyminen. Niiden johdosta ehkä toteutettavat muutokset töiden järjestelyssä eivät saa haitallisesti vaikuttaa työntekijöiden normaaleihin palkkatuloihin.

Työnantajan käyttäessä työntutkimuksia työntekijöiden edus- tajille tulee antaa riittävä selvitys ja koulutus työntutkimus- tavoista sekä siitä, miten tutkimusten tuloksia mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.

Työnmittauksesta ja sen tarkoituksesta ilmoitetaan asian- omaiselle työntekijälle ennen tutkimuksen aloittamista.

Jos työntutkimuksen perusteella määritetystä yksikköhin- nasta on syntynyt erimielisyyttä ja työstä suoritetaan tämän vuoksi tarkistustutkimus, selvitetään luottamusmiehelle hä- nen niin halutessaan tutkimuksen suoritustapa ja tulokset.

13 AIKA- JA SUORITUSPALKKOJA TÄYDENTÄVÄT TULOSPALKKIOT

13.1 Tulospalkkiojärjestelmän laatiminen ja käyt- töönotto

Työnantaja voi täydentää aika- ja suorituspalkkoja tulospalk- kiolla, jonka perusteena ovat yleensä toiminnalliset tavoitteet, kuten tuottavuuden parantaminen ja kehitystavoitteiden saa- vuttaminen. Tulospalkkion käyttöönotosta sovitaan paikalli- sesti ja se kirjataan.

Ennen tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoa työnantajan tulee antaa työntekijöille riittävä selvitys sen sisällöstä, tar- koituksesta ja tavoitteista sekä maksuperusteista.‌‌‌‌

13.2 Tulospalkkion käsittely palkkahallinnossa

Työntekijälle maksettu tulospalkkiolisä otetaan huomioon laskettaessa vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta, mikäli tu- lospalkkiolisän laskentaperuste ei näitä sisällä.

Tulospalkkiolisiin ei sovelleta työehtosopimuksen palkanko- rotusmääräyksiä.

14 ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT

14.1 Tilapäinen poikkeama työolosuhteissa

Työolosuhteet otetaan huomioon työnvaativuutta määriteltä- essä.

Jos työolosuhteissa esiintyy selvästi havaittavaa tilapäis- tä poikkeamaa, jota ei ole otettu huomioon työnvaativuutta määriteltäessä, maksetaan haitan suuruuden perusteella mää- riteltyä erillistä lisää.

Lisä on enintään 57 senttiä tunnissa.

Lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin tilapäistä poikkeamaa työolosuhteissa esiintyy.

14.2 Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus

Jos työolosuhteissa esiintyy sellaista poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, jota ei voida ottaa huomioon työnvaativuutta määriteltäessä, maksetaan työntekijälle haitan suuruuteen pe- rustuvaa erillistä lisää.

Lisä on vähintään 43 senttiä tunnissa.‌‌‌

Lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista hait- taa tai hankaluutta esiintyy.

14.3 Vuorotyölisät

Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta- ja yövuoron tun- neilta vuorotyölisää seuraavasti:

iltavuoro (esim. klo 14 - 22) 115 senttiä/tunti

yövuoro (esim. klo 22 - 06) 212 senttiä/tunti

Vuorotyölisä voidaan vuoroja kohti jakaa toisinkin, mutta vuorokautta kohti maksettavan lisän on yhteensä vastattava yllä mainittuja määriä.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa kak- si- tai yksivuorotyössä työskentelevälle työntekijälle makse- taan hänen kultakin lauantaityövuorokauden aikana tekemäl- tään säännöllisen työajan tunnilta erillinen lauantailisä, jonka suuruus on 212 senttiä/tunti.

14.4 Ilta- ja yötyölisät

Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, maksetaan:

- klo 18 - 23 välisenä aikana tehdystä työstä iltavuoron lisää vastaava korvaus

- klo 23 - 06 välisenä aikana tehdystä työstä yövuoron lisää vastaava korvaus

14.5 Palvelusvuosilisä

Työntekijälle maksetaan joulukuun 1. päivää lähinnä seuraa- van yrityksen normaalin palkanmaksupäivän yhteydessä eril-

lisenä lisänä palvelusvuosilisää sen mukaan, kuinka kauan hänen työsuhteensa on marraskuun loppuun mennessä yhtä- jaksoisesti kestänyt.

Palvelusvuosilisän maksamisen ajankohdasta voidaan paikal- lisesti sopia toisin. Sopimuksen tulee koskea kaikkia palve- lusvuosilisään oikeutettuja työntekijöitä.

14.5.1 Perusteen toteaminen

Se, kuuluuko työntekijä lisän soveltamispiiriin ja minkä pe- rusteen mukaisesti mahdollinen lisä hänelle maksetaan, tode- taan vuosittain 30.11. Tällöin todettua perustetta noudatetaan seuraavaan tarkastusajankohtaan asti. Työsuhteen kestoa ja yhdenjaksoisuutta määriteltäessä noudatetaan vuosilomalain soveltamiskäytäntöä.

14.5.2 Palvelusvuosilisän määrä

Lisä määräytyy seuraavasti:

Työsuhteen kesto Lisän laskentakaava

10 mutta ei 15 vuotta 2 x Lkk x KTA

15 mutta ei 20 vuotta 4 x Lkk x KTA

20 mutta ei 25 vuotta 6 x Lkk x KTA 25 vuotta tai enemmän 8 x Lkk x KTA

Lkk on edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeut- tavien kuukausien lukumäärä

KTA on tuntipalkkaisella työntekijällä työehtosopimuksen kohdassa 15.2 tarkoitettu kolmannen neljänneksen kes- kituntiansio.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksamisessa tarvittava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalk- kana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.

Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palvelusvuosilisän suu- ruus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tun- tien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä olevan kaa- van mukaan laskettu palvelusvuosilisä.

Jos työntekijä on siirtynyt kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai osa-aikatyötä tehnyt työntekijä kokoaikatyöhön edellisen pe- rusteen toteamishetken (30.11.) jälkeen, suhteutetaan edellä olevan kaavan mukaan laskettu palvelusvuosilisä siten, että sen katsotaan jakautuvan kahteentoista osaan ja niiltä täysiltä kuukausilta, joina työntekijä on ollut sanottuna ajanjaksona osa-aikainen, kerrotaan tätä vastaava suhteellinen osuus pal- velusvuosilisästä osa-aikatyön työviikon säännöllisten tun- tien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

14.5.3 Palvelusvuosilisän vaihtaminen vapaaseen

Työnantaja ja 58 vuotta täyttänyt työntekijä voivat vuosittain sopia, että työntekijän ansaitsema palvelusvuosilisä tai sen osa vaihdetaan vastaavaan vapaaseen. Vapaa voidaan pitää palvelusvuosilisän tarkastusajankohdan jälkeen. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan ajankohdasta tai menettelytavas- ta, jota vapaan pitämisessä noudatetaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys vaihto- käytännöistä.

Vapaan ajalta maksetaan työntekijälle keskituntiansiota vas- taava korvaus.

14.5.4 Työsuhteen päättyminen ‌‌‌‌

Jos lisän soveltamispiiriin kuuluvan työntekijän työsuhde päättyy ennen lisän vuosittaista maksua, maksetaan työnte- kijälle lopputilin yhteydessä edeltävän joulukuun alusta las- kettuna kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolta työntekijä on ansainnut vuosilomaa, 1/12 siitä summasta, joka hänelle vii- meksi palvelusvuosilisänä maksettiin.

14.6 Ammattitutkintopalkkiot

Työntekijälle, joka hyväksyttävästi suorittaa yhdessä sovitun kaivosalan ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon, maksetaan tutkinnon suorittamista seuraavan palkanmaksun yhteydessä ammattitutkintopalkkio, jonka suuruus on:

- ammattitutkinto 200 euroa

- erikoisammattitutkinto 300 euroa.

14.7 Kaivoslisä

Kaikille kaivoksissa maan alla työskenteleville maksetaan kaivoslisää 148 senttiä tunnilta sen palkanmaksukauden alus- ta, jonka alkamispäivä on 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen.

15 TUNTIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN KESKITUNTIANSIO

15.1 Keskituntiansion käyttö ja laskeminen

Keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten maksami- sen laskentaperusteena työehtosopimuksessa erikseen maini- tuissa tapauksissa.

Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänelle kun- kin vuosineljänneksen aikana tehdyltä työajalta aika- ja suo-

rituspalkkojen mukaan kertynyt ansio mahdollisine erillisine lisineen jaetaan tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.‌

Tehdyn työajan lisistä ei oteta huomioon

• ylityölisiä

• sunnuntaityölisiä

• työajan tasaamislisiä

• lauantailisiä

• tulospalkkiolisiä.

Myöskään muun kuin tehdyn työajan lisiä, kuten palvelus- vuosilisää ja voittopalkkioita, ei huomioida keskituntiansion laskennassa.

Jos työntekijä on ollut laskentaneljänneksen aikana työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosi- neljännekseltä lasketa.

Pitkäaikaisesta, eri vuosineljänneksille jakautuneesta suori- tuspalkasta saatu kokonaisansio voidaan keskituntiansiota laskettaessa jakaa tehtyjen työtuntien osoittamassa suhteessa kyseisten vuosineljännesten kesken, mikäli suorituspalkkaan käytettyjen työtuntien lukumäärä tällöin on tiedossa.

15.2 Keskituntiansion käyttöajankohdat

Edellisten kohtien mukaan laskettujen eri vuosineljännesten keskituntiansioita käytetään seuraavasti:

- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden IV vuosineljänneksen keskituntiansiota,

- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden I vuosineljän- neksen keskituntiansiota,

- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden II vuosineljännek- sen keskituntiansiota sekä

- marras-, joulu- ja tammikuun aikana III vuosineljännek- sen keskituntiansiota.‌‌

Tässä kohdassa mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset lasketaan alkaviksi ja päättyviksi tilikausittain.

Jos tilikausi osuu kahdelle eri kuukaudelle tai vuosineljän- nekselle, luetaan se siihen kuukauteen tai vuosineljännek- seen, johon suurin osa tilikauden säännöllisistä työtunneista kohdistuu.

15.3 Uusi työntekijä ja eräät muut erityistilanteet

Uudelle työntekijälle maksetaan kohtaan 15.1 perustuva palk- ka tai korvaus enintään neljän kuukauden ajan hänen henkilö- kohtaisen aikapalkkansa mukaan.

Jos keskituntiansio on peruspalkkaa pienempi, maksetaan palkka tai korvaus kuitenkin peruspalkan mukaan.

Työntekijälle, jolle kohdan 15.1 mukaan ei keskituntiansiota ole laskettu esimerkiksi sairauden tai suoritetun asevelvolli- suuden takia, maksetaan palkka tai korvaus vastaavasti vii- meksi lasketun keskituntiansion mukaan tai henkilökohtaisen aikapalkan mukaan, jos tämä on korkeampi.

16 PALKANMÄÄRITYSJAKSO JA SEN MUUTTAMINEN

Palkanmääritysjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jota kohti palkka on määritetty. Perusmääritysjakson pituus on tunti. Muun määritysjakson käyttöönotosta sovitaan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä ja se kirjataan.

Silloin kun määritysjakson pituus muuttuu, työntekijän perus- palkan rakenne säilyy entisellään. Jakson pituuden muutos ei saa haitallisesti vaikuttaa työntekijän normaaleihin palkkatu- loihin.‌‌‌

Ennen määritysjakson muuttamista työnantajan tulee antaa työntekijöille selvitys muutoksen tavoitteista, sisällöstä ja käytännön menettelytavoista.

Muun kuin perusmääritysjakson käyttöä koskeva sopimus voidaan perustellusta syystä irtisanoa. Irtisanomisaika on vä- hintään kuusi kuukautta.

17 KUUKAUSIPALKKAA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

17.1 Ansionmenetyksen korvaaminen

Työehtosopimuksen mukaan korvattava säännöllisen työajan ansionmenetys maksetaan henkilökohtaisena aikapalkkana olevaan kuukausipalkkaan perustuen.

17.2 Eräiden korvausten kuukausipalkkajakaja

Seuraavien korvausten maksamisessa tarvittava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169:

• viikkovapaakorvaus

• hälytysraha

• matka-ajan korvaus säännöllisen työajan ulkopuolella

• ammatillinen koulutus

• varallaoloajan korvaus

• kutsuntapäivän korvaus.

17.3 Osa-ajan palkka ‌‌‌

Jos työntekijällä ei ole oikeutta saada palkkaansa koko pal- kanmaksukaudelta esimerkiksi palkattoman poissaolon vuok- si, lasketaan hänelle osa-ajan palkka.

Osa-ajan palkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena ai- kapalkkana tai suorituspalkan kiinteänä osana oleva kuukau- sipalkka jaetaan palkanmaksukauteen sisältyvien työtuntijär- jestelmän mukaisten työtuntien määrällä ja saatu tuntipalkka kerrotaan niiden tuntien lukumäärällä, joilta työntekijällä on oikeus saada palkkaa. Suorituspalkan muuttuva osuus makse- taan tehdyn työn mukaan.

17.4 Osa-aikatyö

Osa-aikatyössä, jossa työaika on lyhyempi kuin 40 tuntia vii- kossa, työkohtaiset kuukausipalkat lasketaan siten, että kerro- taan osa-aikatyötä tekevän työntekijän säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä kohdassa 8.1 mainitut työkohtaiset kuukausipalkat.

Osa-aikaisella työntekijällä käytetään vakiotuntijakajan 169 asemesta jakajana keskimääräistä sovittua työaikaa kuukau- dessa.

18 PALKAN MAKSAMINEN

Palkanmääritysjakson ollessa viikkoa lyhyempi, palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa, ellei ole so- vittu palkan tai sen osan maksamisesta kerran kuukaudessa. Jos palkka on määritetty viikkoa tai sitä pidempää ajanjaksoa kohti, palkka on maksettava vähintään kerran kuukaudessa.

III TYÖAIKA JA VUOSILOMA ‌‌‌

Työaikaa koskevat määräykset sääntelevät säännöllisen työ- ajan pituutta ja sen järjestämistä joko työnantajan työnjohto- oikeuteen perustuen tai paikallisesti sopien. Työajan tarkoi- tuksenmukaisella sijoittamisella voidaan parantaa yritysten toimituskykyä, ottaa huomioon työntekijöiden työaikaan liit- tyvät tarpeet sekä saattaa työn kysyntä ja tarjonta kohtaamaan tehokkaasti.

Työehtosopimuksen määrittämän säännöllisen työajan ylit- tyessä kyse voi olla joko lain mukaisesta ylityöstä tai TES- ylityöstä. Tällaisesta työstä maksetaan korotettua palkkaa.

Vuosilomamääräykset käsittelevät vuosilomapalkkaa ja lo- marahaa.

Muilta kuin työehtosopimuksessa määritellyiltä osin nouda- tetaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksiä.

19 SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA

19.1 Säännöllisen työajan pituus

Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia työvuorokaudessa ja 40 tuntia työviikossa.

Työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2016 tekemän kilpai- lukykysopimuksen mukaisesta vuosittaisen työajan pidentä- misestä sopimusalalla on tehty työehtosopimuksen liitteenä oleva pöytäkirja.

19.1.1 Keskimääräinen viikkotyöaika päivä- ja kaksivuoro- työssä

Työskenneltäessä normaalisti täysiaikaisesti eli 40-tuntisin työviikoin, tulee työaika päivä- ja kaksivuorotyössä tasata siten, että se on enintään kalenterivuoden aikana

vuonna 2016 keskimäärin 36,5 tuntia viikossa

vuonna 2017 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa.

Keskimääräinen viikkotyöaika on saatu siten, että STK:n ja SAK:n välillä 28.3.1984 ja 15.3.1986 solmittujen sopimus- ten edellyttämät työajan lyhennykset on muutettu kalenteri- vuotta koskevaksi keskimääräiseksi viikkotyöajaksi. Myös arkipyhät sekä juhannus- ja jouluaatto tasaavat viikkotyöai- kaa. Keskimääräinen viikkotyöaika voi kalenterivuosittain työntekijäkohtaisesti vaihdella riippuen siitä, onko työntekijä mahdollisesti kohdan 19.2. mukaisesti siirtänyt tasaamisva- paata seuraavalle vuodelle.

Työajan tasaamisessa keskimääräiseksi noudatetaan 19.2 kohdan määräyksiä.

19.1.2 Keskimääräinen viikkotyöaika kolmivuorotyössä

Säännöllinen työaika on

• keskeytyvässä kolmivuorotyössä keskimäärin 35,8 tun- tia viikossa ja

• keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimäärin 34,9 tuntia viikossa.

Keskimääräiset viikkotyöajat toteutetaan etukäteen laaditta- valla työtuntijärjestelmällä. Työajan tulee enintään vuoden, pääsääntöisesti kalenterivuoden, pituisena ajanjaksona tasoit- tua keskimäärin edellä mainittuihin määriin viikossa.

Arkipyhät ovat työ- tai vapaapäiviä työtuntijärjestelmästä il- menevällä tavoin. Arkipyhien sekä juhannus- ja jouluaaton työaikaa tasaava vaikutus on otettu huomioon edellä mainit- tuja keskimääräisiä viikkotyöaikoja laskettaessa. Vuosiloma- päiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.‌

Keskeytyvällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota teh- dään kolmessa vuorossa niin, että työskentely keskeytyy yleensä viikonvaihteen ajaksi. Yrityksen tuotantotarpeiden vuoksi arkipyhäviikkojen työaika vaihtelee sen mukaisesti, keskeytyvätkö työt arkipyhinä vai eivät.

Keskeytymättömällä kolmivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokau- dessa seitsemänä päivänä viikossa.

Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevia määräyksiä so- velletaan myös maan alla tehtävässä kaivostyössä.

19.2 Työajan tasaaminen päivä- ja kaksivuorotyössä

A. Keskimääräisen viikkotyöajan toteuttaminen

Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajan tasaamisvapaata 12,5 päivää kalenterivuodessa. Vuosiloma- päiviä ei voida käyttää työajan tasaamiseen.

Ellei työpaikalla toisin sovita, toteutetaan työajan tasaaminen pitämällä vapaata työnantajan osoituksen mukaan vähintään työvuoro kerrallaan.

Työajan tasaaminen voidaan paikallisesti sopien toteuttaa myös lyhentämällä säännöllistä vuorokautista työaikaa taikka eri työajan tasaamisvaihtoehtoja yhdistelemällä.

B. Tasaamisvapaan antaminen

Tasaamisvapaan ajankohta

• ilmenee etukäteen vahvistetusta työtuntijärjestelmästä,

• ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen tai

• sovitaan paikallisesti.

Työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektiivinen ja koskee sitä aikaa, jolloin käytettävänä työaikamuotona asianomai- sessa työkohteessa, osastolla tai työpaikalla yleensä on päivä- tai kaksivuorotyö.

Mikäli työtuntijärjestelmästä ei muuta johdu, työstä poissa olevan työntekijän katsotaan saaneen vapaata, vaikkei hänel- le ole siitä erikseen ilmoitettu, kun koko yritys, sen työosasto tai työryhmä, johon työntekijä kuuluu, on tässä sopimuksessa tarkoitettua vapaata pitänyt.

C. Tasaamisvapaan siirtäminen

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia tasaamisvapaan siirtä- misestä annettavaksi viimeistään seuraavan vuoden loppuun mennessä. Pääluottamusmiehelle annetaan selvitys tasaamis- vapaiden siirtokäytännöistä.

Siirtää voidaan sellainen tasaamisvapaa, josta tasaamislisää ei ole maksettu. Siirretyn tasaamisvapaan osalta tasaamislisä maksetaan vapaan pitämisen yhteydessä. Siirrettävän tasaa- misvapaan määrästä ja tasaamislisän maksamisajankohdasta voidaan sopia toisin.

D. Tasaamisvapaa ja lomauttaminen

Vajaatyöllisyystilanteissa käytetään ensisijaisesti työajan ta- saamisvapaata ja tarvittaessa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen.

19.3 Työajan tasaamislisät ja niiden maksaminen ‌‌

Työajan tasaamisesta keskimääräiseen viikkotyöaikaan ai- heutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työnte- kijä ansaitsee jokaiselta tämän sopimuksen tarkoittamassa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, joka on päivä- ja kaksivuoro- työssä 6,3 %, keskeytyvässä kolmivuorotyössä 11 % ja kes- keytymättömässä kolmivuorotyössä 14,3 % työntekijän vuo- sineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta.

Lisä maksetaan myös

• työnantajan korvattavalta matkustamis- ja koulutusajalta säännöllisen työajan osalta,

• ajalta, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa

• ajalta, jolta työnantaja maksaa palkkaa lapsen sairauden vuoksi

• siltä säännöllisen työajan osalta, joka luottamusmieheltä tai työsuojeluvaltuutetulta kuluu heidän toimiessaan työn- antajan kanssa sovituissa tehtävissä.

Ansaitut lisät maksetaan päivä- ja kaksivuorotyössä palkan- maksukausittain, ellei paikallisesti muuta sovita. Kolmivuo- rotyössä ansaittujen lisien maksamisen ajankohdista sovitaan paikallisesti.

Kuukausipalkkaisen työntekijän työaika tasataan kuukausi- palkkaa alentamatta.

19.4 Työtuntijärjestelmä

Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittu- minen sekä enintään vuoden pituinen ajanjakso, jonka kulu- essa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä.

Kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kol- lektiivinen. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuoden, pääsääntöisesti kalenterivuoden, pituinen ajanjakso.

Jos säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtainen il- moittaminen päivä- ja kaksivuorotyötä koskevassa työtunti- järjestelmässä koko tasoittumisjaksoksi on tasoittumisjakson pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaike- aa, työtuntijärjestelmä voidaan tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi.

Työaika on järjestettävä työtuntijärjestelmää laadittaessa niin, että työaikalain tarkoittama viikoittainen vapaa-aika (viikkovapaa), mikäli mahdollista, sijoitetaan sunnuntain yh- teyteen. Käytössä oleva työaikamuoto tai -järjestelmä huomi- oon ottaen pidetään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana toinenkin vapaapäivä. Jos tämä vapaapäivä määrätään kiinteäksi viikonpäiväksi, sen tulee mahdollisuuksien mu- kaan olla lauantai. Muussa tapauksessa vapaapäivä ilmenee työtuntijärjestelmästä.

Arkipyhäviikot ja vapaapäivät

Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan tuntia, lukuun ottamatta pääsiäislauantaita sekä juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muu- ta vaadi.

Uudenvuodenpäivä-, loppiaispäivä-, vapunpäivä-, helator- stai-, itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkei- set lauantait ovat vapaapäiviä töissä, joissa työaika muutoin- kin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin.

19.4.1 Työtuntijärjestelmän muuttaminen ja muutoksesta ilmoittaminen ‌‌

Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteis- ta, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työpaikalla työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti.

Pysyvästä muutoksesta voimassa olevaan työtuntijärjestel- mään ilmoitetaan asianomaiselle työntekijälle kaksi viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa. Tilapäisestä muutoksesta ilmoitetaan, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen toimeenpanoa edeltävänä päivänä. Ilmoitusajoista voidaan sopia toisin paikallisesti.

Muutos on luonteeltaan tilapäinen, jos muutostarpeen lakat- tua työpaikalla on tarkoitus siirtyä takaisin käytössä olevaan työtuntijärjestelmään.

Työtuntijärjestelmän muuttamista koskevat määräykset eivät koske hätätyötä tai siihen rinnastettavaa työtä.

19.5 Työaikamuodon muutokset

Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika ja siitä maksettava erillinen lisä siirron jälkeen kyseistä työaika- muotoa koskevien määräysten mukaan.

19.6 Yleisiä määräyksiä työajan järjestämisestä

Ellei työajan järjestämisestä ole sovittu paikallisesti kohdan

19.7 mukaisesti, on työaika järjestettävä seuraavasti:

1. Työvuorokausi

Työvuorokausi alkaa päivätyössä klo 7.00. Työviikko alkaa maanantaina. Sunnuntaityövuorokausi samoin kuin viikko-

vapaakorvauksen laskemisessa käytettävä vuorokausi mää- räytyvät työvuorokauden mukaan.

2. Päivittäisen työajan sijoitus

Työaika alkaa päivätyössä klo 7.00, ellei työnantaja ole tuo- tannon teknisten syiden sitä perustellusti vaatiessa vahvista- nut muuta työaikaa.

3. Päivittäinen lepoaika

Päivätyössä on tunnin lepoaika, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikaltaan.

Kaksivuorotyössä lepoaika on puoli tuntia.

Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomas- sa tähän tarkoitukseen varatussa paikassa.

Työntekijä voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita.

4. Vuorojen vaihtuminen ja muuttuminen

Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enin- tään kolmen viikon pituisin ajanjaksoin muuttua.

Sovittaessa työntekijä voi työskennellä jatkuvasti myös sa- massa vuorossa.

5. Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi

Säännöllistä työaikaa keskimääräiseksi järjestettäessä nou- datetaan enintään vuoden, kolmivuorotyössä pääsääntöisesti kalenterivuoden, pituista tasoittumisajanjaksoa.

6. Yötyö

Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 §:n säännöksiä nou- dattaen.

19.7 Työajan järjestäminen paikallisesti sopien ‌‌

Paikallisesti voidaan sopia:

1. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enim- mäispituus

2. yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksosta työaikapankki- sopimuksessa

3. työvuorokauden ja työviikon alkaminen

4. päivittäinen lepoaika

5. työtuntijärjestelmän muuttaminen

6. yötyön teettäminen työaikalain 26 §:stä poiketen.

19.8 Työaikapankki

19.8.1 Käsite ja tarkoitus

Työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joissa sovitaan eri osatekijöiden säästämisestä tai lainaami- sesta sekä yhdistämisestä toisiinsa pitkäjänteisesti.

Työaikapankin osatekijöiksi sovittujen erien antamista kos- kevat aika- ja muut rajoitteet syrjäytyvät työaikapankkisopi- muksella, ellei toisin sovita.

Työaikapankin tarkoituksena on tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatar- peiden huomioon ottamista.

19.8.2 Työaikapankin käyttöönotto

Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja yksityiskohdis- ta sovitaan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä kirjal-

lisesti. Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa on sovitta- va ainakin

1. keitä sopimus koskee

2. mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu

3. säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enim- mäismäärät

4. työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puit- teissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella

5. palkkaperuste, jonka perusteella aikaa ja/tai rahaa sääste- tään tai lainataan

6. työajan tasoittumisjakson pituus

7. työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön.

Sopimukseen tulee myös kirjata säännöllisen vuorokautisen ja/tai viikoittaisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet sekä työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettely- tavat.

Työpäivän tai sitä pidemmän vapaan antamisajankohdasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.

19.8.3 Työaikapankin käyttö

Työaikapankin säästämis- ja lainaamisrajat voidaan sopia vapaasti. Sovittaessa yli vuoden pituisesta tasoittumisjaksos- ta, saa keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika kuitenkin olla enintään työaikalain mukainen.

19.8.4 Työsuhteen päättyminen ‌‌

Työaikapankissa olevat saldot tasataan ennen työsuhteen päättymistä. Mikäli kuitenkin työsuhteen päättyessä työaika- pankissa on säästettyä aika- tai rahasaldoa, ne maksetaan lopputilin yhteydessä paikallisesti sovitulla tavalla. Lainatut aika- ja rahasaldot peritään lopputilissä.

Jos työntekijän työsopimus on irtisanottu työnantajasta joh- tuvasta syystä ja työntekijä on vapautettu työvelvoitteestaan koko irtisanomisajaksi, irtisanomishetkellä olevaa työaika- pankkivelkaa ei peritä takaisin lopputilistä.

Työaikapankkisopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukaut- ta, ellei paikallisesti muuta sovita. Työaikasaldojen tasaami- nen tapahtuu irtisanomisajan puitteissa. Mikäli aika- tai raha- saldoja ei ole tasattu irtisanomisajan kuluessa, niiden mak- saminen ja takaisin periminen suoritetaan kuten työsuhteen päättyessä, ellei paikallisesti toisin sovita.

20 SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN YLITTYMINEN JA SUNNUNTAITYÖ

20.1 Vuorokautinen ylityö

Määritelmä

Työaikalain mukaisella vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan säännöllisen vuorokautisen työajan eli 8 tunnin tai paikalli- sesti sovitun tätä pidemmän säännöllisen vuorokautisen työ- ajan lisäksi työvuorokauden aikana tehtyä työtä.

Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, vuorokautista ylityötä on se työ, joka ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden sään- nölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtunti- määrän.

Korvaaminen ‌

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan aika- tai suorituspalkan lisäksi ylityölisää, jonka suuruus 2 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Arkilauantaina sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta ylityö- lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansiosta.

Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksamisessa tarvittava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.

20.2 Viikoittainen ylityö

Määritelmä

Työaikalain mukaisella viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää työehtosopimuksen mukaan määräytyvän säännöllisen viikoittaisen eli 40 tunnin työajan.

Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, viikoittaista ylityötä on se työ, joka ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työviikon säännölliseksi viikoittaiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän.

Viikoittaista ylityötä laskettaessa ei oteta huomioon saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.

Korvaaminen

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan aika- tai suorituspalkan lisäksi ylityölisä, jonka suuruus 8 ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 % keskituntiansiosta.

Kun viikoittaisen ylityön lisää on maksettu 8 tunnilta, kor- vataan sen jälkeen työviikon muut ylityölisään oikeuttavat tunnit ylityölisällä, jonka suuruus on 100 % keskituntiansi- osta riippumatta siitä, onko kysymyksessä viikoittainen vai vuorokautinen ylityö.‌‌

Kuukausipalkkaisen työntekijän ylityölisän maksamisessa tarvittava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökohtaisena aikapalkkana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.

20.3 Ylityön enimmäismäärät

Ylityötä tehdään työaikalaissa säädetyin rajoituksin.

Ylityön enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalen- terivuotta. Kalenterivuoden sijasta voidaan tarkastelujaksoksi sopia paikallisesti vuoden pituinen ajanjakso. Tarkastelujak- so alkaa siitä palkanmaksukaudesta, jolta palkka maksetaan lähinnä kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen.

20.4 Lisätyö

Lisätyötä on työ, joka ylittää työtuntijärjestelmässä asian- omaisen työvuorokauden tai työviikon säännölliseksi työ- ajaksi vahvistetun tuntimäärän, ylittämättä kuitenkaan työ- aikalain mukaista säännöllistä työaikaa.

20.4.1 Vuorokautisen lisätyön korvaaminen työaikaa tasattaessa (TES-ylityö)

Lisätyönä tehtävä työ, joka täysiaikaisella työntekijällä työ- ajan tasaamisen vuoksi ylittää työtuntijärjestelmässä asian- omaisen työvuorokauden alle 8 tunniksi vahvistetun vuo- rokautisen työtuntimäärän, korvataan kuten vuorokautinen ylityö.

20.4.2 Viikoittaisen lisätyön korvaaminen työaikaa tasattaessa ja arkipyhäviikkoina (TES-ylityö)‌

Lisätyönä tehtävä työ

a) joka täysiaikaisella työntekijällä työajan tasaamisen vuok- si ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työviikon alle 40 tunniksi vahvistetun viikoittaisen työtuntimäärän tai

b) joka arkipyhäviikkoina ylittää kyseisen työviikon työn- tuntijärjestelmän tuntimäärän mukaisen työajan,

korvataan kuten viikoittainen ylityö.

20.5 Vapaapäivänä tehdyn työn korvaaminen (TES-ylityö)

Vapaapäivänä tehtävä työ korvataan siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu, silloin kun työntekijällä ei ole seuraavien hyväksyttävien syiden takia ollut työviikon työtuntijärjestel- män mukaisina työpäivinä mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikoittaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä.

Hyväksyttävinä syinä pidetään:

• työntekijän vuosilomaa,

• työntekijän sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä,

• työehtosopimuksen kohdassa 31.3 tarkoitetun lapsen sai- raudesta johtuvaa palkallista poissaoloa,

• taloudellisiin tai tuotannollisiin syihin perustuvaa lomau- tusta (ei koske lyhennettyä työviikkoa),

• työehtosopimuksen kohtien 47.1 - 47.3 mukaista ammatil- lista tai yhteistä koulutusta tai koulutustyöryhmän hyväk- symää ay-koulutusta,‌

• työnantajan määräyksestä tehtyä matkaa tai

• reservin harjoitusta.

20.6 Paikallisesti sovittava ylityölisä (yksi ylityökäsite)

Paikallisesti voidaan sopia kohdista 20.1 ja 20.2 poiketen yli- työlisän määräytymisestä ja suuruudesta jäljempänä olevista vaihtoehdoista valiten:

a) Ylityölisä maksetaan 55 %:n suuruisena kaikilta ylityöli- sään oikeuttavilta tunneilta.

b) Ylityölisä maksetaan sadalta ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 50 %:n suuruisena ja seuraavilta 100 %:n suuruisena.

c) Ylityölisä maksetaan viideltäkymmeneltä ensimmäiseltä ylityölisään oikeuttavalta tunnilta 35 %:n suuruisena, seu- raavalta sadalta tunnilta 65 %:n suuruisena ja sitä seuraa- vilta tunneilta 100 %:n suuruisena.

d) Ylityölisän suuruus ja mahdollinen tunteihin perustuva porrastus sovitaan paikallisesti edellä mainittuja esimerk- kejä mukaillen.

Ylityölisästä sopiminen

Paikallista sopimusta laadittaessa selvitetään riittävän pitkäl- tä ajanjaksolta työpaikan nykyisen ylityökorvausjärjestelmän taso ja ratkaisun tavoitteet, jotka voivat liittyä mm. moni- puolisten työaikajärjestelyiden edistämiseen, kustannusten hallintaan ja ylityön korvaamista koskevien periaatteiden yksinkertaistamiseen.

Jos ylityölisän suuruus perustuu porrastettuun järjestelmään, voi tuntirajojen seuranta-ajanjakso olla enintään vuoden pi- tuinen.

Paikallinen sopimus koskee sekä työaikalain mukaista että tes-ylityötä.

Paikallisella sopimuksella ei ole vaikutusta sunnuntaityöko- rotukseen tai viikkovapaakorvaukseen.

Paikallisen sopimuksen laatiminen, voimassaolo ja irtisanominen

Paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamus- miehen välillä kirjallisesti ja se voidaan solmia olemaan voi- massa toistaiseksi tai määräajan.

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen on toimitettava kirjallisesti. Irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei siitä ole muuta sovittu. Jos käytössä on tehtyjen ylityöli- sään oikeuttavien tuntien mukaan porrastettu korvaamistapa, sopimus päättyy kuitenkin aikaisintaan sen seurantajakson päättyessä, joka lähinnä seuraa sopimuksen irtisanomisajan päättymistä, ellei muusta sovita.

Työpaikan keskimääräinen ylityölisä

Mikäli ylityön korvaamisesta ei muuta sovita, lisä maksetaan 55 %:n suuruisena, ellei riittävän pitkältä ajalta laskettu työ- paikan keskimääräinen ylityölisäprosentti ole tätä suurempi.

Liittojen muu ohjeistus

Paikallista sopimista tukevaa aineistoa on liittojen kotisivuil-

la, ks. xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx ja xxx.xxxxxxxxxxxxx.xx.

20.7 Vuorotyölisä ylityöajalta ‌‌‌

Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta sen vuoron mukai- nen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä. Vuorotyö- lisä maksetaan ylityöajalta yksinkertaisena.

Määräystä sovelletaan, jos vuorotyöntekijä tekee vuorokauti- sena tai viikoittaisena ylityönä työtä, joka muutoin työtunti- järjestelmän mukaan on järjestetty säännölliseksi vuorotyök- si.

20.8 Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan aika- tai suorituspalkan ja mahdollisten ylityölisien lisäksi lain mukaisena sunnuntaityökorotuksena kultakin työtunnilta lisä, jonka suuruus on 100 % keskitun- tiansiosta.

Kuukausipalkkaisen työntekijän sunnuntaityölisän maksami- sessa tarvittava tuntipalkka lasketaan siten, että henkilökoh- taisena aikapalkkana oleva kuukausipalkka jaetaan luvulla 169.

20.9 Pääsiäislauantaina, juhannus- ja jouluaattona tehty työ

Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan lisä, jonka suuruus on 100 % keskituntian- siosta. Tämä ei koske jatkuvaa yksi- ja kaksivuorotyötä eikä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä.

Jos työ jo muuten tulee korvatuksi 100 %:n viikkoylityölisäl- lä, ei edellä mainittua lisää kuitenkaan makseta.

Sanottuina päivinä voidaan työtä tehdä työaikalain 33 §:n 1 momentin mukaisin edellytyksin.

20.10 Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen ja sen korvaaminen ‌

Työntekijälle, jota tilapäisesti tarvitaan hänen viikoittaisena vapaa-aikanaan (viikkovapaan aikana) työhön, korvataan viikkovapaan aikana työhön käytetty aika ennen työntekoa tehtävän sopimuksen mukaan joko lyhentämällä hänen sään- nöllistä työaikaansa viikkovapaan aikana tehtyyn työhön käytetyllä ajalla tai maksamalla siitä rahakorvaus.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä viikkovapaa katsotaan menetetyk- si, jos työntekijä on tehnyt työtä työviikon kaikkina päivinä saamatta 35 tai vähintään 24 tunnin yhdenjaksoista vapaa- aikaa. Tällöin viikkovapaan aikana työhön käytetty aika kor- vataan edellisessä kappaleessa kerrotuin tavoin.

Viikkovapaan ei katsota toteutuvan aikana, jolloin työntekijä on poissa työstä oman sairautensa tai sairaan lapsen hoidon, työnantajan määräämän koulutuksen tai työnantajan määrä- yksestä tehdyn matkan vuoksi.

20.10.1 Viikkovapaakorvauksen laskentaperuste

Viikkovapaakorvausta laskettaessa otetaan huomioon ne työ- tunnit, joina työntekijä on ollut työssä sen työvuorokauden tai työvuorokausien aikana, jolloin viikkovapaa viimeistään olisi ollut annettava. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä taikka jatkuvassa kaksi- tai yksivuorotyössä otetaan edellä olevasta poiketen huomioon ne työtunnit, joina työntekijä on ollut työssä viimeisenä työtuntijärjestelmän mukaisena va- paapäivänä.

20.10.2. Korvaavan vapaan antaminen ‌

Menetetyn viikkovapaan korvaava säännöllisen työajan ly- hennys on toteutettava viimeistään kolmen kuukauden kulu- essa työn tekemisestä, jollei toisin sovita.

20.10.3 Rahakorvaus

Menetetty viikkovapaa voidaan korvata myös siten, että työn- tekijälle maksetaan aika- tai suorituspalkan sekä mahdollis- ten ylityö- ja sunnuntaityölisien lisäksi korvaus, joka on 100

% keskituntiansiosta.

20.11 Hälytysluontoinen työ

20.11.1 Kutsu hälytysluontoiseen työhön säännöllisen työ- ajan ulkopuolella

Jos työntekijä kutsutaan hälytysluontoiseen työhön säännölli- sen työaikansa ulkopuolella, kun hän on jo poistunut työpai- kaltaan, maksetaan hänelle vähintään yhden tunnin työpalkka sekä ylityölisä, jos työ on ylityötä.

Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:

a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jäl- keen tai työntekijän vapaapäivänä mutta ennen klo 21:tä, maksetaan kahden tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.

b) Jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00:n ja klo 06.00:n vä- lisenä aikana, maksetaan kolmen tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus. Jos työ on samalla ylityötä, maksetaan yli- työlisä tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100 %:n suuruisena.

20.11.2 Ilmoitus säännöllisellä työajalla ‌

Jos työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä sään- nöllisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpai- kaltaan jo poistuttuaan palata samana työvuorokautena yli- työhön, joka alkaa klo 21.00:n jälkeen, hänelle maksetaan alakohdassa 20.11.1 a) mainittu ylimääräinen kahden tunnin keskituntiansiota vastaava korvaus.

20.12 Varallaolo

Varallaololla tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen olemaan työajan ulkopuolella valmiu- dessa lähtemään kutsuttaessa suorittamaan työtehtäviä. So- pimuksessa on mainittava varallaoloajan pituus. Työn teke- minen voi tapahtua työpaikalla, komennuspaikalla tai etäyh- teyksien välityksellä. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle korvaus- ta varallaolon vapaa-ajan käytölle aiheuttamista rajoituksista.

Varallaoloajalta maksettava korvaus on:

a) 50 % keskituntiansiosta, mikäli työntekijä on velvolli- nen aloittamaan työn viipymättä, kuitenkin viimeistään 1,5 tunnin kuluessa kutsusta

b) 35 % keskituntiansiosta, mikäli työntekijä on velvolli- nen aloittamaan työn viimeistään 3 tunnin kuluessa kut- susta

c) 20 % keskituntiansiosta, mikäli vasteaika on yli 3 tuntia.

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia varallaolokorvauksesta toisinkin.

Työntekijän työhön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontois- ta työtä koskevia määräyksiä.

21 VUOSILOMA ‌‌

21.1 Vuosiloman pituus ja antaminen

Työntekijä saa vuosiloman vuosilomalain mukaan.

21.1.1 Työssäolopäivien veroiset päivät

Vuosilomalain 2 luvun 7 §:ssä säännellään työssäolon veroi- sena pidettävästä työstä poissaoloajasta vuosiloman pituut- ta määrättäessä. Tämän lisäksi työssäolon veroiseksi ajaksi luetaan se työstä vapautusaika, mikä työntekijälle on annettu Metallityöväen Liitto ry:n liittokokoukseen tai liittovaltuus- ton taikka liittohallituksen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena aikaa, joksi vapautus- ta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, SAK r.y.:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osal- listumista varten. Työntekijän tulee vapautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

Myös työajan tasaamispäivät ja työaikapankkivapaat ovat työssäolopäivien veroisia päiviä.

21.1.2 Vuosiloman järjestäminen kolmivuorotyössä

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä viisivuorojärjes- telmää käytettäessä annetaan työntekijälle, mikäli tuotanto- tekniset syyt eivät perustellusti muuta vaadi tai paikallisesti toisin sovita, 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5.–20.9. välisenä aikana vuosilomaa varten.

Edellä mainitusta kalenteriajanjaksosta jäljelle jääneet lo- mapäivät 24 päivän loman osasta annetaan pääsääntöisesti

yhdessä jaksossa sen kalenterivuoden aikana, jolloin loman- määräytymisvuosi päättyy.‌

Kolmivuorotyössä annetaan se loman osa, joka ylittää 24 lomapäivää, sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmää- räytymisvuosi päättyy tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

21.2 Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus (koskee 14 työpäivän ansaintasään- nön piirissä olevia)

Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentape- rusteena on lomanmääräytymisvuoden keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna (1.4.- 31.3.) työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukai- sesta ylityöstä palkan perusosan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.

Lomanmääräytymisvuoden keskituntiansion laskentaperus- teena olevaan palkkasummaan sisältyvät:

• tehdyn työajan ansiot aika-, urakka- sekä osaurakka- ja palkkiopalkkatyössä

• vuorotyölisät

• ilta- ja yötyölisät

• työajan tasaamislisät tehdyn työajan osalta

• sunnuntaityölisät

• viikkovapaakorvaukset

• erilaiset olosuhdelisät sekä

• tulospalkkiolisät, jos tulospalkkiolisän laskentaperuste ei jo sisällä vuosilomapalkkaa ja -korvausta.

A. Kertoimet

Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan ker- tomalla hänen lomanmääräytymisvuoden keskituntiansionsa lomapäivien lukumäärään perustuvalla kertoimella. Kertoi- met ovat seuraavat:

Lomapäivien lukumäärä	Kerroin
2	16,0
3	23,5
4	31,0
5	37,8
6	44,5
7	51,1
8	57,6
9	64,8
10	72,0
11	79,2
12	86,4
14	94,0
14	101,6
15	108,8
16	116,0
17	123,6
18	131,2
19	138,8
20	146,4
21	154,4
22	162,4
23	170,0
24	177,6
25	185,2
26	192,8

27	200,0
28	207,2
29	214,8
30	222,4

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 lomapäivää kohden.‌‌

B. Osa-aikatyö

Jos lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuoro- kautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kertomalla keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osa- määrällä.

21.3 Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkka ja loma- korvaus

Kuukausipalkkainen työntekijä saa ansaitsemaltaan vuosilo- ma-ajalta palkkansa tai mahdollisen lomakorvauksen vuosi- lomalain mukaisesti.

Säännönmukaisesti vuorotyössä olevalle työntekijälle makse- taan loma-ajalta työtuntijärjestelmän mukaiset vuorotyölisät työpaikan käytännön mukaisesti. Lisät maksetaan joko ennen loman alkamista tai säännönmukaisina palkanmaksupäivinä.

21.4 Vuosilomapalkan maksaminen

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Tuntipalkkaiselle työntekijälle saadaan enintään kuuden päi- vän pituiselta lomajaksolta lomapalkka maksaa säännönmu- kaisena palkanmaksupäivänä.

Vuosilomapalkan maksamisesta voidaan paikallisesti sopia niin, että lomapalkka maksetaan säännönmukaisina palkan-

maksupäivinä vuosiloman aikana. Paikallisen sopimuksen tulee koskea kaikkia työntekijöitä. Lomapalkka tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettuna viimeistään siinä palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka.‌

21.5 Lomaraha

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksettavan lomarahan määrä saadaan, kun henkilökohtaisena aikapalkkana olevan kuukausipalkan ja loma-ajan vuorotyölisien summa jaetaan luvulla 50 ja osamäärä kerrotaan lomapäivien lukumäärällä.

21.5.1 Lomarahan maksaminen vuosilomapalkan yhteydessä

Xxxxxxxx maksetaan seuraavasti, ellei paikallisesti kirjalli- sesti sovita maksamisen ajankohdasta muuta:

Puolet lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman alkamis- ta. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työ- päivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.

Saadakseen lomarahan jälkimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen kuitenkin olla voimassa vielä vuosiloman viimei- senä päivänä. Jos työnantaja xxxxxxxxxxx päättää työnteki- jän työsuhteen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, maksetaan työntekijälle myös lomarahan jälkimmäinen osa.

Jos lomarahan maksuajankohdasta on paikallisesti sovittu muuta, lomaraha tulee kuitenkin sopia kokonaisuudessaan maksettavaksi viimeistään ennen seuraavan lomanmääräyty-

misvuoden alkamista. Paikallisen sopimuksen tulee koskea kaikkia työntekijöitä.

Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen lomarahan pai- kallisesti sovittua maksuajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä muutoin on siihen työehtosopi- muksen mukaan oikeutettu.

21.5.2 Lomarahan maksaminen lomakorvauksen yhteydessä

Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yh- teydessä, mikäli työsuhde lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Lomaraha makse- taan tällöin edellisen päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta, mutta ei kesken jääneen lomanmääräyty- misvuoden lomakorvauksesta.

Määräaikaisen työsopimuksen päättymisen ei katsota olevan työntekijästä itsestään johtuva syy.

21.5.3 Eläkkeelle siirtyminen

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työnteki- jälle maksetaan lomaraha siitä vuosilomapalkasta ja mahdol- lisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutet- tu. Eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jääneen lomanmääräytymisvuo- den lomakorvauksesta.

21.5.4 Ase- tai siviilipalvelusvelvollisuus

Työntekijän astuessa vakinaiseen palvelukseen asevelvolli- suuden suorittamiseksi maksetaan lomaraha siitä lomapal- kasta ja lomakorvauksesta, johon hän on oikeutettu palve- lukseen astuessaan. Määräystä sovelletaan vastaavasti myös siviilipalvelusvelvolliseen.

IV TYÖKOMENNUKSET JA KORVAUKSET ‌‌‌‌

Työkomennuksia koskevat määräykset säätelevät työkomen- nuksista aiheutuvien kustannusten korvaamista.

Työntekijällä on tietyin jäljempänä määritellyin edellytyksin oikeus erinäisiin muihin korvauksiin ja etuihin, jotka liittyvät muun muassa arkipyhiin ja luvallisiin poissaoloihin.

22 TYÖSKENTELY VARSINAISEN TYÖPAIKAN ULKOPUOLELLA

22.1 Varsinaisen työpaikan määritelmä

Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa työntekijä vakituisesti työskentelee.

Työnantajan tulee selvittää työntekijälle työhönoton yhtey- dessä, mikä on työntekijän varsinainen työpaikka. Varsinaisen työpaikan määritykseen vaikuttavien seikkojen olennaisesti muuttuessa selvitys annetaan uudestaan.

22.2 Matkustamisvelvollisuus ja työkomennuksesta ilmoittaminen

Työtehtävien edellyttämät matkat tehdään tarkoituksenmukai- sella tavalla siten, ettei matkaan kulu enempää aikaa eikä siitä aiheudu kustannuksia enemmän, kuin tehtävien hoitaminen välttämättä vaatii.

Työkomennuksesta ilmoitetaan työntekijälle viimeistään kol- mantena matkaa edeltävänä päivänä. Tästä ilmoitusajasta voi- daan kuitenkin poiketa, jos kysymyksessä on kiireellinen työ- komennus. Vastaava poikkeaminen on mahdollista, jos työn- tekijän työsopimus tai hänen normaalit työtehtävänsä muuten

vaativat jatkuvaa matkustamista tai toistuvia lyhyitä työko- mennuksia.‌‌

22.3 Työmatkan ja matkavuorokauden alkaminen ja päättyminen

Työmatka ja enintään 24 tunnin pituisen ajanjakson muodos- tama matkavuorokausi alkavat silloin, kun työntekijä lähtee komennuspaikalle työpaikaltaan tai asunnostaan ja ne päätty- vät silloin, kun hän palaa työpaikalleen. Ellei työntekijä voi palata työpaikalleen säännöllisen työajan kuluessa matka ja matkavuorokausi päättyvät silloin, kun hän palaa asuntoonsa.

Matkaan kuuluu myös se välttämätön odotus, joka julkisten liikennevälineiden kulkuvuoroista johtuen liikennevälineestä toiseen vaihdettaessa aiheutuu.

Työnantajan tulee matkustamiseen ja työntekoon yhdessä käytetty aika huomioon ottaen huolehtia siitä, että työntekijä saa työvuorokausittain riittävän levon.

22.4 Työkomennuksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen

22.4.1 Matkakustannukset

Työnantaja korvaa tarpeelliset matkakustannukset, jotka syn- tyvät työntekijän matkustaessa komennuspaikalle tai sieltä takaisin taikka toiselle komennuspaikalle silloin, kun työ teh- dään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta. Tarpeellisia matkakustannuksia ovat matkalippujen (yöllä matkustettaessa makuupaikkalippujen) hinnat toisessa luokassa sekä matkatavarakustannukset.

A. Oman auton käyttö työmatkoilla

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työntekijän oman auton käytöstä ja siitä maksettavasta korvauksesta ennen matkaa. Lisäkorvausta suoritetaan työnantajan kanssa sovitusta mui- den henkilöiden tai tavaran kuljetuksesta. Korvausten määrä on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

B. Matkustaminen kesken työpäivän

Jos työntekijä joutuu kulkemaan kesken työpäivän varsinai- sen työpaikan ja työn tekemispaikan välillä, työntekijälle maksetaan kaikki tarpeelliset matkakustannukset sekä matka- ajan korvaus.

22.4.2 Päiväraha

Kun työ tehdään paikassa, joka yleisesti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten on yli 40 kilometrin etäisyydellä työnteki- jän varsinaisesta työpaikasta ja asunnosta, päivärahaa makse- taan kultakin matkavuorokaudelta seuraavasti:

• Osapäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia.

• Kokopäiväraha maksetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia.

Vähintään kahdella ja enintään kuudella tunnilla täyden mat- kavuorokauden ylittävästä vajaavuorokaudesta maksetaan osapäiväraha.

Päiväraha on määrältään se, jonka verohallitus vuosittain ve- rovapaaksi vahvistaa.

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäi-

värahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysy- myksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

22.4.3 Matka-ajan korvaus työmatkoilla

Jos työntekijälle maksetaan työmatkalta päivärahaa, makse- taan matkatunneilta myös matka-ajan korvausta.

Matka-ajan korvausta maksetaan työntekijälle sekä työtun- tijärjestelmän mukaisena työpäivänä että työntekijän vapaa- päivänä enintään 16 matkatunnilta työvuorokaudessa. Kor- vattavaa matka-aikaa vähentävät kyseisenä työvuorokautena säännöllisenä työaikana tehdyt työtunnit.

Matka-ajan korvauksena maksetaan tuntipalkkaiselle työn- tekijälle henkilökohtaisen aikapalkan suuruinen korvaus. Menetettyjä säännöllisiä työtunteja vastaavalta määrältä mat- katunteja maksetaan kuitenkin keskituntiansion mukainen korvaus.

Jos työntekijälle on järjestetty makuu- tai hyttipaikka, ei mat- ka-ajan korvausta makseta klo 21.00 - 7.00 väliseltä ajalta.

22.4.4 Ateriakorvaus

Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena ¼ kotimaan päi- värahasta seuraavin edellytyksin:

• työ tehdään yli 10 kilometrin etäisyydellä työntekijän var- sinaisesta työpaikasta ja asunnosta,

• työntekijällä ei ole mahdollisuutta aterioida varsinaisella työpaikallaan tai kotonaan eikä

• työpaikalla anneta ilmaista ruokaa.

Ateriakorvausta ei makseta silloin, kun työntekijä työsken- telee saman yrityksen eri työpaikoilla ja ruokailumahdolli- suudet ja -olosuhteet ovat vastaavat kuin hänen varsinaisella työpaikallaan.

Jos työntekijän työ matkoineen on kestänyt vähintään 12 tun- tia ja hän sen takia voi palata kotiinsa vasta myöhään illalla, korvataan syntyvät kustannukset toisella ateriakorvauksella. Mainittuihin tunteihin lasketaan mukaan myös välittömästi ennen matkaa saman työvuorokauden aikana tehdyt työtunnit.

22.4.5 Yöpymiskustannukset

A. Majoittumiskustannukset

Ellei työntekijälle ole järjestetty majoittumismahdollisuutta, työnantaja korvaa työkomennuksen aikaiset majoittumiskus- tannukset hyväksymänsä selvityksen mukaisesti.

Majoittumiskustannusten enimmäismäärät matkavuorokautta kohti ovat sopimuksen tekohetkellä seuraavat:

a) Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeissa 141 euroa,

b) muissa kunnissa 100 euroa.

B. Yömatkaraha

Verohallituksen verovapaaksi vahvistaman suuruinen yömat- karaha maksetaan sellaiselta päivärahaan oikeuttavalta mat- kavuorokaudelta, jona työntekijälle ei ole järjestetty ilmaista majoitusta tai hän ei ole saanut majoittumiskorvausta tai mat- kan ajaksi makuupaikkaa.

22.5 Asunnon hankkiminen ‌‌

Työnantaja selvittää ennen työntekijän työkomennukselle lähtöä asunnon saannin mahdollisuudet komennuspaikka- kunnalla tai sen lähistöllä tai varaa tarvittaessa työntekijälle sieltä asunnon.

Asunnossa tulee olla normaali kalustus, liinavaatteet sekä olosuhteisiin nähden riittävät sosiaaliset ja virkistystilat.

Mikäli työnantaja komennuspaikkakunnalla kiinteässä työ- kohteessa järjestää työntekijälle asunnon, tulee työnantajan tähän tarkoitukseen hankkiman majoituskaluston olla sellais- ta, että asumistilaa kutakin majoitettavaa työntekijää kohti on vähintään 10 m2 ja huoneeseen majoitetaan komennuspaik- kakunnan olosuhteet huomioon ottaen enintään yksi henkilö.

Jos työntekijän työkomennus samassa työkohteessa kestää enintään viikon ajan, voidaan samaan huoneeseen majoittaa kaksi henkilöä. Tällöin asumistilaa on oltava vähintään 13 m2.

Jos työkomennus katkeaa työntekijän viikonloppukotimat- kojen vuoksi, mutta hän työskentelee samassa työkohteessa keskeytyksen jälkeenkin, tulee työnantajan järjestää hänelle asunto pääsäännön mukaisesti.

Työnantajan hankkimassa majoitukseen käytetyssä asunto- vaunussa tulee olla asumistilaa 7 m3 majoitettua työntekijää kohti.

22.6 Erikoismääräyksiä

22.6.1 Matkakustannukset ja matka-ajan korvaus komen- nuspaikkakunnalla

Jos komennuspaikkakunnalla ei ole työkohteen läheisyy- dessä saatavissa asuntoa ja työntekijä joutuu tämän vuoksi

asumaan yli viiden kilometrin etäisyydellä työmaalta, työn- tekijälle maksetaan korvaus matkakustannuksista. Korvauk- sen suuruus määräytyy ensisijaisesti yleisten kulkuvälineiden kyseiseltä matkalta perimän maksun mukaisesti. Jos sopivien yleisten kulkuyhteyksien puuttuessa joudutaan käyttämään omaa autoa, sovelletaan oman auton käyttöä koskevaa sopi- muskohtaa.

Mikäli työkohde komennuspaikkakunnalla sijaitsee yleises- ti käytetyn kulkutien mukaisesti mitaten yli 40 kilometrin etäisyydellä työntekijän käyttämästä tilapäisestä asunnosta, maksetaan tältä matkalta hänelle matka-ajan korvausta edellä alakohdassa 22.4.3 sovitun mukaisesti.

22.6.2 Poissaolo komennuspaikalla ilman hyväksyttävää syytä

Mikäli työntekijä on komennuspaikalla poissa työstä ilman hyväksyttävää syytä, vähennetään päivärahan määrää poissa- olopäivältä suhteessa siihen aikaan, jonka työntekijä on ollut tekemättä työtä.

Jos poissaolo liittyy välittömästi työpäivää seuraavaan taikka sitä edeltävään vapaapäivään, ei päivärahaa seuraavalta tai edeltävältä vapaapäivältä makseta.

22.6.3 Kotimatkat juhlapyhien yhteydessä

Työnantaja korvaa työntekijän matkakustannukset kotipai- kalle ja sieltä takaisin työpaikalle, maksaa päivärahan sekä matkan ajalta matka-ajan korvauksen ja yömatkarahan tämän luvun mukaisin edellytyksin, jos työntekijä on ennen pääsi- äis-, juhannus- tai joulupäivää työskennellyt komennuspaik- kakunnalla yhtäjaksoisesti vähintään kolme viikkoa.

Työntekijällä ei ole edellä tarkoitetussa tilanteessa oikeutta keskeyttää työkomennustaan, jos työn tekninen laatu tai muut pakottavat syyt sen estävät.‌

22.6.4 Kotimatka työkyvyttömyyden yhteydessä

Jos työnantaja lähettää työntekijän tämän sairauden tai tapa- turman vuoksi komennuspaikkakunnalta kotiin, maksetaan kotimatkasta aiheutuvat kustannukset tämän luvun mukaises- ti. Matka-ajan korvausta maksetaan siltä kotimatkan ajalta, jolta ei makseta sairausajan palkkaa.

22.7 Työ ulkomailla

Työntekijää ei tule määrätä ulkomaan komennukselle il- man hänen suostumustaan. Erillistä suostumusta ei tarvita, jos kysymyksessä on kiireellinen työkomennus, työntekijän työsopimus edellyttää matkustamista myös ulkomaille tai jos työntekijän normaaleihin työtehtäviin kuuluvat ulkomaanko- mennukset.

Ulkomailla tehtävän matkatyön palkkaehdoista, palkanmak- sutavasta ja muista työsuhteeseen liittyvistä taloudellisista eduista on sovittava kirjallisesti ennen matkan alkamista. Sovittavista asioista ks. liittojen laatima Työehdot ulkomaan- työssä -opas.

Päivärahan määrä kussakin maassa on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.

Ulkomailla tehtävässä matkatyössä noudatetaan tämän työ- ehtosopimuksen määräyksiä, elleivät ne ole ristiriidassa työs- kentelymaan lainsäädännön kanssa.

22.8 Eräät poikkeusmääräykset ‌‌‌‌

Matkatyön aiheuttamien kustannusten korvaamisesta ns. ra- janpintatöissä ja Ruotsissa olevien työmaiden suhteen silloin, kun yritys liittyy näiden osalta ruotsalaisen työnantajaliiton jäseneksi taikka solmii erillisen työehtosopimuksen ruotsalai- sen ammattiliiton kanssa, noudatetaan määräyksiä, jotka oli- vat voimassa Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa 2011-2013. Nämä määräykset löytyvät liittojen kotisivuilta.

22.9 Paikallinen sopiminen

Työkomennuksesta aiheutuvien kohdissa 22.4 -22.8 mainittu- jen kustannusten korvaamisesta ja määristä voidaan paikalli- sesti sopia toisin. Jos työpaikalla tehdään matkatyötä yleises- ti, paikallinen sopimus tehdään työnantajan ja pääluottamus- miehen välillä kirjallisesti.

23 ARKIPYHÄKORVAUS SEKÄ MUITA KORVAUKSIA JA ETUJA

23.1 Korvattavat arkipyhät

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauk- sena 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan

• pitkäperjantailta

• xxxxxxxx pääsiäispäivältä

• helatorstailta

sekä muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta

• uudenvuodenpäivältä

• loppiaiselta

• vapunpäivältä

• juhannusaatolta

• jouluaatolta sekä ‌

• ensimmäiseltä ja toiselta joulupäivältä.

Osa-aikatyötä tekevän työntekijän arkipyhäkorvaus lasketaan siten, että kerrotaan viikon säännöllisten tuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä edellä oleva arkipyhäkorvaus.

23.2 Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset

Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle, jonka työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään 1 kuukauden ennen ky- seistä arkipyhää. Lisäksi edellytetään, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arki- pyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäi- vänä. Jos työtuntijärjestelmän mukaisen työajan noudattamis- ta koskeva edellytyssääntö aiheuttaisi arkipyhäkorvauksen menetyksen useilta peräkkäisiltä arkipyhiltä, menetys koskee vain yhtä mainituista arkipyhistä.

Jos työntekijä on ollut luvattomasti poissa työtuntijärjestel- män mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä, arkipyhä- korvausta ei makseta.

Arkipyhäkorvaus maksetaan myös sellaisilta arkipyhiltä, jot- ka sattuvat

• vuosiloman ajaksi,

• ajaksi, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan tai äi- tiysvapaan palkkaa,

• lapsen sairaudesta johtuvan palkallisen poissaolon ajaksi (kohta 31.3),

• taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan lomau- tuksen ensimmäisten 15 kalenteripäivän ajaksi,

• lakisääteisen isyysvapaan ajaksi.

Itsenäisyyspäivältä maksetaan arkipyhäkorvausta vastaava korvaus työntekijälle, jolla ei sairaudesta tai tapaturmasta joh- tuvan työkyvyttömyyden vuoksi ole oikeutta lain mukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan edellyttäen, että itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän sairausajan palkkaan oikeuttavalle työky- vyttömyysajalle muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.‌

23.3 Muita korvauksia ja etuja

23.3.1 Työntekijän oikeus vapaaseen

Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstä:

• päivänä, jona hänet vihitään avioliittoon,

• 50- ja 60-vuotispäivänään,

• läheisen omaisen hautauspäivänä.

Vapaan antamiseen käytetään ensisijaisesti työajan tasaamis- vapaata.

23.3.2 Kutsunta ja reservin harjoitukset

Työnantaja maksaa varusmiespalveluksen edellyttämään kut- suntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle kut- suntapäivän korvauksena enintään yhden työpäivän ansiota vastaavan määrän.

Mikäli työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, makse- taan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osal- listuvalle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, jonka hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

Työnantaja maksaa reservin harjoitusten ajalta palkkaa siten, että työntekijä saa valtion maksaman reserviläispalkan kans- sa täydet palkkaedut. Työnantaja saa vähentää maksettavan reserviläispalkan työtuntijärjestelmän mukaisten työpäivien osalta.

Määräystä sovelletaan myös työntekijöihin, jotka siviilipal- veluslain nojalla määrätään kertausharjoituksia korvaavaan palveluun tai jotka pelastuslain nojalla koulutetaan väestön- suojelun erikoistehtäviin.

Korvausperusteena on keskituntiansio.

23.3.3 Metallityöväen Liitto ry:n hallintoelimien kokoukset

Metallityöväen Liitto ry:n liittohallitukseen, liittovaltuustoon tai liittokokoukseen valitulla työntekijällä on oikeus saada vapautusta työstä osallistuakseen näiden hallintoelimien vi- rallisiin kokouksiin.

Työntekijän on ilmoitettava vapautuksen tarpeestaan niin pian kuin mahdollista ja esitettävä asianmukainen selvitys kokoukseen osallistumiseen tarvitsemastaan ajasta.

23.3.4 Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koske- van ryhmähenkivakuutuksen keskusjärjestöjen sopimuksen mukaan.

V TYÖTURVALLISUUS JA TYÖSUOJELU ‌‌‌

Työturvallisuustoiminnan tarkoitus on huolehtia työntekijöi- den turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Työsuojelua koskevat määräykset käsittelevät työpaikan työ- suojeluyhteistoiminnan järjestämistä.

24 YLEISET TYÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET

Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huoleh- timaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Riittävän kattava vaarojen selvittäminen ja arviointi ovat pe- rusta toimenpiteille, joilla luodaan terveelliset ja turvalliset työolosuhteet.

Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukai- sesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava havaitsemistaan turvallisuuspuutteista työnanta- jalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Työntekijän on käytettävissään olevin keinoin ja mahdollisuuksiensa mukaan korjattava vika tai puute, mikäli pystyy sen omaa ja muiden turvallisuutta ja terveyttä vaarantamatta tekemään.

Työntekijällä on oikeus pidättäytyä tekemästä työtä, joka ai- heuttaa vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työnte- kijöiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle. Oikeus pidättäytyä työnteosta jat- kuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. Tämä ei saa rajoittaa työntekoa laajemmalti kuin työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta on välttämätöntä.

25 HENKILÖNSUOJAIMET JA SUOJAVAATETUS

Mikäli asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammattitauti- tilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voi-

Työturvallisuus ja työsuojelu ‌

daan työstä todeta, että henkilönsuojainten käyttö olennaises- ti parantaa työturvallisuus- tai terveysolosuhteita, työnantaja hankkii tällaisen suojaimen työpaikalle työntekijän käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain 15 tai 20 §:n mu- kaan ei olisi välttämätöntä. Työntekijän on huolehdittava hä- nelle annetuista henkilönsuojaimista ja muista varusteista.

Samoin menetellään, jos työntekijä voidaan tehokkaasti suo- jata haitoilta, jotka aiheutuisivat työn erityisestä kosteudesta, märkyydestä, vedosta, pölyisyydestä, kuumuudesta tai kyl- myydestä, voimakkaasta valosta tai muusta vaarallisesta sä- teilystä.

Asiaa käsittelevä yhteistyöelin on yrityksen työsuojelutoimi- kunta tai vastaava. Myös yrityksen terveydenhuoltohenkilös- tölle tulee antaa mahdollisuus lausua mielipiteensä hankitta- vaksi ehdotetuista suojaimista.

Työnantaja hankkii ja huoltaa kustannuksellaan kohtuullisek- si katsottavan määrän suojapukuja ja -käsineitä töissä, joissa omien tavanomaisten työvaatteiden kuluminen ja likaantumi- nen on tavanomaista suurempi. Huollolla tarkoitetaan suoja- pukujen pesua sekä rikkoutuneiden korjaamista tai uusimista.

Työnantaja hankkii kustannuksellaan kaivoksissa ja avolou- hoksilla työskenteleville työntekijöille työssä käytettäväksi turvakenkiä sen mukaisesti kuin työntekijän työ sitä edellyt- tää.

26 TYÖTERVEYSHUOLTO

Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveys- huolto. Työterveyshuollon tarkoituksena on työstä ja työolo- suhteista johtuvien terveyshaittojen ja -vaarojen ehkäisemi- nen sekä työntekijöiden työturvallisuuden, työkyvyn ja ter- veyden edistäminen. Työterveyshuollon järjestämisestä sää- detään työterveyshuoltolaissa.

26.1 Tyky-toiminta ‌‌‌

Työpaikalla toteutettava työkykyä ylläpitävä toiminta on työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyö- tä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet sisällytetään työsuojelun toimintaohjelmaan tai työterveyshuollon toimin- tasuunnitelmaan.

Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laadittavaan kehittämistoiminta- tai muu- hun vastaavaan suunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -val- tuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

27 TYÖSUOJELUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Tämän kohdan määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikas- sa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Työ- suojeluvaltuutettu on kuitenkin valittava, kun työntekijöitä on vähintään kymmenen. Muussakin työpaikassa työntekijät voivat valita keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun.

27.1 Työsuojeluyhteistoiminnan järjestäminen

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuo- jelupäällikön, jollei hän itse hoida tätä tehtävää. Työnteki- jöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut määräytyy työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelu- yhteistoiminnasta annetun lain mukaisesti.

Paikallisesti voidaan sopia lisäksi siitä, että työntekijät voi- vat valita keskuudestaan työsuojeluasiamiehen tai -miehiä. Valittavien työsuojeluasiamiesten lukumäärästä, tehtävistä ja toimialueista sovittaessa on kiinnitettävä huomiota toimi- alueiden tarkoituksenmukaisuuteen. Tarkoituksenmukaisuus- arvioinnissa on otettava huomioon työpaikan vaaratekijät ja

Document Metadata

Table of Contents

MALMIKAIVOSTEN TYÖEHTOSOPIMUS

Document Metadata