LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRITYSPERUSTEET (1.12.2020)

LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRITYSPERUSTEET (1.12.2020)

1 Yleistä

Liittymismaksu on kertamaksu sähköverkkoon liittymisestä. Liittyjän ja Tampereen Sähköverkko Oy:n kesken laaditaan liittymissopimus, jossa sovitaan verkkoon liittämisen ehdoista. Sopimukseen sovelletaan sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehtoja sekä verkonhaltijan ohjeita. Tuotannon liittymässä noudatetaan tuotannon liittymisen ehtoja sekä verkonhaltijan ohjeita.

2 Liittymismaksu pienjänniteverkossa (400/230V)

Liittymien keskimääräiset rakentamiskustannukset jakelualueen eri osissa poikkeavat merkittävästi toisistaan. Pienjänniteliittymän liittymismaksu määritetään pääsääntöisesti vyöhykehinnoittelun mukaan. Vyöhykkeiden ulkopuolella noudatetaan tapauksesta riippuen joko aluehinnoittelua tai tapauskohtaista hinnoittelua.

Pienjänniteliittymän liittymis- ja lisäliittymismaksu sekä alue- ja tapauskohtaisessa hinnoittelussa perittävät johto- ja lisämaksut ovat siirto- ja palautuskelvottomia ja arvonlisäverollisia.

Liittymismaksu sisältää yhden energiamittarin asennettuna uuden sähköliittymän käyttöpaikalle liittymän käyttöönoton yhteydessä.

Liittymismaksuun ei sisälly liittyjän liittymisjohto eikä sen rakentaminen liittymissopimuksessa mainitusta liittämiskohdasta lähtien. Liittymisjohdon rakentaminen on liittyjän vastuulla. Liittymisjohto on liittyjän omaisuutta ja liittyjän kunnossapitovastuulla.

2.1 Vyöhykehinnat

Voimassa olevat vyöhykehinnat on ilmoitettu hinnastossa. Käytössä on neljä vyöhykettä:

· Vyöhyke VI

Hinnasto on voimassa taajamien asemakaava-alueilla sekä liittymille, joiden sähkönkäyttöpaikan suoraan mitattu etäisyys on enintään 50 m olemassa olevalta jakelumuuntamolta ja jonka pääsulakkeen koko on enintään 3x1000 A. Hinnastoa ei sovelleta yleiskaava-, ranta-asemakaava- ja vanhoilla rantakaava- alueilla.

Vyöhyke V1.1

Hinnasto on voimassa asemakaava-alueiden yleisiksi alueiksi luokitetuilla alueilla. Vyöhykettä tulee käyttää kaikille niille asemakaava-alueiden liittymille, jotka sijaitsevat kiinteistörekisterin mukaan katualueiksi tai yleisiksi alueiksi luokitelluilla alueilla ja pääsulakkeen koko on enintään 3x63 A. Hinnastoa ei sovelleta yleiskaava-, ranta-asemakaava- ja vanhoilla rantakaava-alueilla.

· Vyöhyke V2

Hinnasto on voimassa vyöhykkeen VI ulkopuolella, kun sähkönkäyttö- paikan suoraan mitattu etäisyys on 51 - 400 m olemassa olevalta jakelumuuntamolta ja pääsulakkeen koko on enintään 3x63 A.

· Vyöhyke V3

Hinnasto on voimassa vyöhykkeiden VI ja V2 ulkopuolella, kun sähkönkäyttö paikan suoraan mitattu etäisyys on 401 - 600 m olemassa olevalta jakelu muuntamolta ja pääsulakkeen koko on enintään 3x63 A.

· Vyöhykkeillä V2 ja V3 ilmoitettua sulakerajaa suuremman pääsulakkeen liittymismaksu määritetään tapauskohtaisesti, ks. kohta 2.3.

2.2 Aluehinta

Aluehintaa sovelletaan vyöhykkeisiin kuulumattomilla alueilla ja liittymillä. Tähän ohjeeseen on kirjattu aluehinnoittelun keskeinen sisältö. Yksityiskohtaiset tiedot aluehinnoittelusta saa Tampereen Sähköverkko Oy:stä.

Aluehinnaksi määritetään rajatun alueen sähköverkon rakennuskustannukset sekä olemassa olevasta verkosta varattavasta kapasiteetista aiheutuvat kustannukset. Tampereen Sähköverkko Oy osallistuu alueen rakentamiskustannuksiin 15 % osuudella, ja loppuosa kustannuksista jaetaan alueen potentiaalisten liittyjien kesken.

Tampereen Sähköverkko Oy määrittää alueelle verkkorakenteen kannalta optimaalisen muuntamopaikan, jonka mukaan mitataan liittyjien sijoittuminen alueen eri vyöhykkeille. Liittyjälle lasketaan pääsulakekoon mukainen aluehinta, joka on aina suurempi kuin hinnaston mukainen vyöhykkeen V2 tai V3 liittymismaksu. Liittymismaksun (V2 tai V3) ylittävä osuus peritään johtomaksuna.

Aluehinta on voimassa täysimääräisenä enintään 20 vuotta, jonka jälkeen alueella otetaan käyttöön hinnaston mukaiset vyöhykehinnat.

Aluehinnan määrittämisessä potentiaalisina liittyjinä pidetään mm. alueella olevia sähköttömiä rakennettuja asuin- ja lomakiinteistöjä. Alueen rakentaminen aloitetaan, kun vähintään 60 % potentiaalisista liittyjistä on tehnyt liittymissopimuksen. Aluehinnan käyttöön saaminen voi edellyttää rakennuspaikoille liittymän rakentamista, vaikka sähkön tarvetta ei vielä olisikaan.

Alue voidaan sähköistää, vaikka rakentamiskynnys (60 % potentiaalisista liittyjistä) ei ylity. Tällöin liittymän haluavilta peritään aluehinnan mukainen liittymismaksu sekä lisämaksu, johon liitetään jälkiliittyjäehto, ks. kohta 2.4. Liittyjien liittymismaksujen ja lisämaksujen summan tulee vastata aluehinnan rakentamiskynnyksen liittymiskustannuksia. Alueella, jonka rakentamiskynnys ei ylity, rakentaminen aloitetaan, kun kaikki todelliset liittyjät ovat tehneet liittymissopimuksen.

2.3 Tapauskohtainen hinnoittelu

Tapauskohtaista hinnoittelua sovelletaan yksittäisiin liittymiin:

· jotka sijaitsevat vyöhykkeiden VI, V2 ja V3 ulkopuolella

· vyöhykkeellä V2 ja V3 -liittyjille, joiden pääsulake on 3 x 80 A tai suurempi

Tapauskohtaisesti laskettuun liittymissopimukseen voidaan tehdä jälkiliittyjäehto.

2.4 Jälkiliittyjäehto

Jälkiliittyjäehto tehdään kirjallisena ja siitä tehdään merkintä liittymissopimukseen. Ehdon mukaan alue- tai tapauskohtaisessa hinnoittelussa määrätty maksuosa palautetaan joko kokonaan tai osittain, kun alueelle tulee myöhemmin uusia liittyjiä.

Jälkiliittyjäehdon mukaista palautussummaa ei makseta, jos se on pienempi kuin 500,00 €. Täysimääräinen hyvitysaika on 10 vuotta kyseisen verkosto-osan valmistumisesta lukien. Valmistumispäiväksi katsotaan alueen ensimmäisen jakelumuuntamon käyttöönottopäivä, ellei muuta ole kirjallisesti asiasta sovittu.

Jälkiliittyjäehtojen laskentapäiväksi katsotaan liittymätilauksen kirjaamispäivä. Kymmenen vuoden jälkeen hyvitystä alennetaan 25 % vuodessa laskettuna alkuperäisestä lisämaksun määrästä. Lisämaksulle ei suoriteta korkoa eikä sitä sidota indeksiin.

2.5 Pienliittymät

Pääsääntöisesti sähkönkäyttöpaikat mittaroidaan. Pienliittymät (< 1 - 3x 25 A) voidaan hyväksyä mittaroimatta seuraavasti:

· teho on pieni (max. 0,5 kW) ja selkeästi määriteltävissä oleva

· laskutetaan käyttöajan mukaan esim. 8760 h/a

· vuosienergian laskenta (liitäntäteho x käyttöaika)

Sähkökauppa on ns. kokonaistoimitussopimuksella. Mikäli asiakas haluaa käyttöpaikan sähkökilpailun piiriin, niin tällöin edellytetään normaalia mittausta.

Pienliittymää edellyttävät käyttöpaikat eivät yleensä sijaitse määritellyillä tonttialueilla vaan yleisillä alueilla. Pienliityntöjen liittymisjohto on koko se johto-osa, joka rakennetaan ko. laitteen liittämiseksi jakeluverkonhaltijan verkkoon.

Liittyjä vastaa liittymisjohdon rakentamisesta. Pienliittymän liittymisjohto voi poiketa verkkoyhtiön yleisohjeesta, jos jakeluverkon rakenne ja sähkötekniset reunaehdot sen mahdollistavat. Poikkeamisesta on sovittava ennakolta verkkoyhtiön kanssa ja siitä tehdään merkintä ja tarvittavat rajaukset liittymissopimukseen.

2.6 Liittymän 3-vaiheistaminen

Jos pientehoista rakennelmaa varten tehty 1-vaiheinen liittymä halutaan muuttaa 3vaiheiseksi, tulee 1-vaiheinen liittymä irtisanoa ja tilata uusi 3-vaiheinen liittymä. Muutettaessa suoritetaan mahdollisesti tarvittavan uuden liittymisjohdon rakentaminen ja kytkentä normaaleja rakentamis- ja laskutusperusteita noudattaen. Mikäli nykyinen liittymisjohto on 3-vaiheinen, voidaan se kytkeä käyttöön, jos johto on kytkentähetkellä olemassa olevan liittymisjohdon mitoitusohjeen mukainen.

Kaikkien 1-vaiheisesti kytkettyjen enintään 1x25A -asuin- ja lomarakennusten liittymien lisävaiheista (ts. muutoksesta kolmivaiheiseksi luokkaan 3x25A) ei peritä maksua. Liittymisjohdon tulee kuitenkin olla verkkoyhtiön voimassa olevien ohjeiden mukainen. Lisävaiheiden käyttöönoton yhteydessä, pääsulakekokoa voidaan kuitenkin rajoittaa vyöhykkeillä V2 ja V3 ja vyöhykkeiden ulkopuolisilla alueilla. Uusia 1-vaiheisia liittymiä ei myydä.

3 Liittymismaksu keskijänniteverkossa (20 kV)

Keskijänniteliittymän (20 kV) rakentaminen on yleensä kokonaistaloudellisesti kannattavaa, kun liittymän mitoitusteho on 800—1000 kVA tai enemmän. Keskijännitteellä ei ole erillistä liittymisjohtoa luokassa LKJI. Liittymä liitetään olemassa olevaan keskijänniteverkkoon yleensä kahdella johdolla siten, että verkko on ns. rengasmainen.

Verkkoyhtiö valitsee ja asennuttaa käytettävät keskijännitejohdot. Kaapelina käytetään yleensä AHXAMK-W 3 x 185 + 35. Tonttiosuuden tai vastaavan alueen johtoreittien rakentamisen ja kahden kuormanerotinkentän hankinnasta ja kustannuksista vastaa liittyjä. Mikäli verkkorakenteen johdosta liittymäkojeistoon rakennetaan enemmän kaapeliyhteyksiä, verkkoyhtiö vastaa lisäyhteyden rakentamisen kustannuksista. Mikäli verkkorakenne edellyttää yli kaksi kpl kuormanerotinkenttää liityntäkojeistoon, niin liittyjä hankkii ja asentaa ne verkkoyhtiön ohjeen mukaan ja verkkoyhtiö maksaa niiden aiheuttaman hankinta- ja asennushinnan.

LKJ2-luokassa verkon rakenne ja poikkipinta-ala valitaan tapauskohtaisesti. Luokassa LKJ2 voidaan edellyttää liittämiskohdasta lähtien erillistä 20 kV:n liittyjän vastuulla olevaa liittymisjohtoa.

Liittymismaksun laskentakaava:

L KJ 1 ja 2 = a + b x P

a = liittymän välittömät liittämis- ja rakennuskustannukset (€);

suuruus määräytyy tapauskohtaisesti aiheutuvista kustannuksista b = kapasiteettivarausmaksu (tehomaksu €/kVA);

maksun suuruus määritellään hinnoittelumenetelmässä P = tilausteho (kVA);

liittymissopimuksessa sovittu tilausteho, jota ei saa ylittää ja joka voidaan luotettavasti todentaa käytön aikana mm. mittaus ja tarvittaessa rajoittaa esim. hälytystiedolla, katkaisija-asettelulla.

Keskijänniteliittymän liittymismaksua määritettäessä tulee aina huomioida alueen keskijänniteverkon (ja pienjänniteverkon) kehitystarve. Keskijänniteverkon rakentamiskustannuksia ei tule kohdentaa liittyjälle/liittyjille siltä osin, kun verkkoyhtiö tulisi muutoinkin kaavan tms. johdosta lähiaikana rakentamaan verkkoa alueelle. Liittymäkustannuksiin ei tule sisällyttää myöskään kustannuksia, jotka aiheutuvat verkkoyhtiön rengasmaisesta keskijänniteverkosta.

4 Liittymismaksu alueverkossa (110 kV)

Liittymän rakentaminen ja liittymismaksu määritetään tapauskohtaisesti. Liittymis- maksu määräytyy liittymän liittämiseksi aiheutuneista rakentamiskustannuksista sekä kapasiteettivarausmaksusta.

Pääsääntöisesti 110 kV -liittymän liittämiskohta on 110 kV -sähköasema. Liittäminen saattaa edellyttää olemassa olevan 110 kV:n verkon vahvistamista tai kokonaan uuden

110 kV:n verkkoyhteyden ja/tai sähköaseman rakentamista. Liittyjää varten rakennettavat verkonosat laskutetaan arvonlisäverollisena. Liittymisjohto on liittämiskohdan ja liittyjän käyttöpaikan välinen johto eikä se sisälly liittymismaksuun. Liittyjän liittymisjohdon liittämiskohta verkkoyhtiön sähköasemalla on kaapelipääte tai ilmajohdon kojeistorakenteeseen liittyvä u-pultti. Liittymän osalta noudatetaan Suurjännitteisen jakeluverkon liittämisehtoja.

Sähköasema- tai kytkinlaitosliitynnässä liittymismaksun kustannuksiin sisältyy yhden kentän aiheuttamat kustannukset. Kun suurjännitteistä jakeluverkkoa käytetään rengasverkkona, yhdessä kantaverkon kanssa ja suuritehoisen liittymän liittäminen edellyttää liittymispisteeseen kokonaan uuden johtokatkaisijallisen kytkinlaitoksen rakentamisen johdonvarteen, niin kytkinlaitoksen kustannukset sisällytetään kokonaisuudessaan liittymismaksuun.

Liittymismaksun laskentakaava:

L 110kV = a + b x P

a = liittymän välittömät liittämis- ja rakennuskustannukset (€)

suuruus määräytyy tapauskohtaisesti aiheutuvista kustannuksista b = kapasiteettivarausmaksu (tehomaksu €/kVA)

maksun suuruus määritellään hinnoittelumenetelmässä P = tilausteho (kVA)

liittymissopimuksessa sovittu tilausteho, jota ei saa ylittää ja joka voidaan luotettavasti todentaa käytön aikana mm. mittaus ja tarvittaessa rajoittaa esim. hälytystiedolla, katkaisija-asettelulla.

5 Tuotannon liittäminen

5.1 Tuotantolaitos yli 2 MVA

Yli 2 -MVA tuotannon (tuotantolaitoskokonaisuuden) liittymismaksu määräytyy tapauskohtaisesti liittämisestä aiheutuneiden todellisten rakennuskustannusten mukaan. Verkon ollessa pääosin kulutuspainotteinen, tuotannon liittäminen tuo hyötyjä verrattuna kulutusliittymään, joten kapasiteettivarausmaksua ei tuotantolaitoksilta peritä. Liittyjän liittymisjohdon rakentaminen ei sisälly liittymismaksuun.

L = a

a = liittymän välittömät liittämis- ja rakennuskustannukset (€)

suuruus määräytyy tapauskohtaisesti aiheutuvista kustannuksista

5.2 Tuotantolaitos enintään 2 MVA

Enintään 2 MVA -tuotantolaitoksilta (tuotantolaitoskokonaisuuksilta) peritään ne rakentamiskustannukset, jotka muodostuvat yksinomaan tuotantolaitosta palvelevan verkonosan ja laitteistojen rakentamisesta. Liittymisjohdon rakentaminen ei sisälly em. maksuun.

L = a

a = liittymän välittömät liittämis- ja rakennuskustannukset (€)

suuruus määräytyy tapauskohtaisesti aiheutuvista kustannuksista

5.3 Ehdot ja edellytykset

Liittyjän tulee tehdä tuotannon liittymissopimus verkkoyhtiön kanssa, ja sähkönsiirrosta on tehtävä tuotannon verkkopalvelusopimus. Sähköntuotannon verkkoon liittämisen vaatimukset on esitetty sähköntuotannon liittymisehdoissa ja verkkopalvelusopimuksen osalta tuotannon verkkopalveluehdoissa.

Teknisenä vaatimuksena tuotannon liittämiseksi on Energiateollisuus ry:n (Sener) julkaisema "Pienvoimaloiden liittäminen jakeluverkkoon 2001 " ja mikrotuotannon osalta "Mikrotuotannon liittäminen sähkönjakeluverkkoon, verkostosuositus YA9:13” ja näitä täydentävät alan muut ohjeet, ml. Xxxxxxx Xxx:n ohjeet. Vaatimukset koskevat myös liittymän sisäisen verkon kautta välillisesti jakeluverkkoon liittyneitä sähköä tuottavia laitteistoja.

Liittymissä, joissa on sähkön tuotannon ohella myös kulutusta, peritään vähintään kulutuksen liittymisluokkaa vastaava liittymismaksu. Mikäli kohdan 5.2 mukaisen tuotannon liittymän käyttö muuttuu pysyvästi kulutuksen liittymäksi, tulee liittymissopimus uusia tilannetta vastaavaksi.

Tuotantolaitteiston sähköverkkoon liittämiskohta ja jännitetaso (0,4 kV, 20 kV ja 110 kV) valitaan tuotantotehon perusteella ja siten, että tuotantolaitteisto ei aiheuta häiriö tä muille sähkön käyttäjille tai tuottajille. Lisäksi kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj asettaa omat ehtonsa tuotannonliittämiselle (YLE2013, KJV2018 ja VJV2018).

Xxxxxxxxxxxx on, että näennäisteholtaan yli 4 MVA:n tuotantolaitos liitetään omalla liit- tymisjohdolla sähköasemalle, johon asennetaan mittaukset ja mahdolliset suojauslait- teet. Enintään 4 MVA:n tuotantolaitteiston liittämistapa määritetään tapauskohtaisesti.

5.4 Tuotannon liittymän muutokset

Enintään 2 MVA:n tuotantolaitoksen tehon lisäyksen johdosta peritään liittymismaksuna välittömät rakentamiskustannukset, mutta ei verkon vahvistamiskustannuksia. Mikäli liittymän teho kasvaa yli 2 MVA:n, sovelletaan siihen yli 2 MVA:n liittymismaksun hinnoittelumenetelmää. Liittymismaksun suuruus määritellään käyttämällä laskennassa uutta liittymistehoa. Lisäliittymismaksu saadaan, kun vähennetään uuden liittymän liittymismaksusta aiemmin maksettu liittymismaksu. Liittämisjännitteen muuttaminen tapahtuu irtisanomalla nykyinen liittymissopimus ja tekemällä uusi liittymissopimus.

5.5 Tuotantoa ja kulutusta samassa liittymässä

Kohteissa, joissa on sähköntuotannon ohella sähkönkulutusta, veloitetaan sähkönkulutuksen osalta liittymismaksu sähkönkäyttökohteita koskevien hinnoitteluperiaatteiden mukaisesti.

1.) Mikäli kohteen sähkönkulutus on yhtä suuri tai suurempi kuin tuotetun energianverkkoon anto, peritään kohteelta normaalit käyttökohteita koskevat liittymismaksut.

2.) Mikäli kohteen sähkönkulutus on pienempi kuin tuotetun energian verkkoon anto, selvitetään pelkkää sähkön käyttöä varten tarvittava liittymän koko ja tältä osalta peritään normaali käyttökohdetta koskeva liittymismaksu. Tämän ylittävältä osalta peritään laskennallinen, tuotannon liittymismaksun periaatteita vastaava osa.

6 Muut liittymäohjeet

6.1 Liittymisluokan muutokset

Liittymisluokan (tehon) muutoksista tulee sopia verkkoyhtiön kanssa kuten uuden liittymän rakentamisesta. Verkkoyhtiöllä on liittämistavan määritysoikeus.

Sähköntarpeen kasvaessa veloitetaan liittymisluokan tai tilaustehon suurentamisesta ao. vyöhykkeen liittymisluokkien tai tilaustehojen hintaeron mukainen lisäliittymismaksu ja tarvittaessa liittymisjohdon ja mittaroinnin muutoksista aiheutuneet kustannukset. Verkkoyhtiö vastaa kustannuksellaan hinnastossa hinnoiteltujen liittymien verkon vahvistamisesta liittämiskohtaan saakka.

Liittymän kokoa pienennettäessä maksettua liittymis- tai lisäliittymismaksua ei palauteta.

6.2 Liittämisjännitteen muuttaminen

Liittämisjännitteen muuttaminen tapahtuu irtisanomalla nykyinen liittymissopimus ja tekemällä uusi liittymissopimus. Uuden liittymän hinta määräytyy kohtien 2., 3., 4. tai

5. mukaisesti. Maksettu kapasiteettivaraus otetaan huomioon uutta liittymämaksua määriteltäessä, siltä osin kuin liittymismaksua ei palauteta irtisanomisen yhteydessä.

Liittymien kapasiteettivarausmaksut ovat 1.12.2020 alkaen seuraavat (alv 0 %): Pienjänniteliittymä (400/230 V) 40 €/kVA (=> 27,71 €/A) Keskijänniteliittymä (20 kV) 20 €/kVA

Suurjänniteliittymä (110 kV) 5,1 €/kVA

Liittyjä voi sopia verkkoyhtiön kanssa tarvittaessa liittymäjärjestelystä, niin, että sähkönsiirrossa ei tapahdu katkosta. Mikäli järjestelystä aiheutuu kustannuksia verkkoyhtiölle, peritään ne liittyjältä. Tilapäisen järjestelyn tulee olla kestoltaan mahdollisimman lyhyt (n. 1-4 viikkoa). Lisäksi tilapäisen järjestelyn tulee olla sähköteknisesti selkeä ja merkitty ja siitä tulee olla kaaviollinen esitys molempien liittymien pääkojeen käyttöpaikalla. Xxxxxxxx tulee päivittää työn edistyessä.

6.3 Liittymän voimassaolo ja ylläpito

Sähköliittymän voimassaolo edellyttää voimassa olevaa sähköverkko- tai sähköntoimitussopimusta. Liittyjä voi ylläpitää liittymän tekemällä Tampereen Sähköverkko Oy:n kanssa ylläpitosopimuksen, vaikkei sähkönkäyttöpaikkaa koskevaa sähköverkko- tai sähköntoimitussopimusta ole voimassa. Liittymän ylläpidosta veloitetaan hinnaston mukainen maksu.

6.4 Liittymän irtisanominen

Liittyjä voi kirjallisesti irtisanoa sopimuksen päättymään silloin, kun käyttöpaikkaa koskeva verkkopalvelusopimus, tai verkkopalvelun sisältävä toimitussopimus, ei ole voimassa. Irtisanomisaika on yksi kuukausi. Tällöin sähköliittymä puretaan ja palautuskelpoiset liittymismaksut hyvitetään liittyjälle liittymän purkamisesta aiheutuneilla kustannuksilla vähennettynä. Palautuskelpoiset liittymismaksut ovat välillä 1.6.1995 – 30.4.2017 maksettuja verottomia liittymis- ja lisäliittymismaksuja. Palautuskelpoiset maksut on ylläpidetty verkkoyhtiön asiakastietojärjestelmässä.

6.5 Irtisanotun liittymän uudelleen käyttöönotto

Jos liittymä irtisanotaan ja myöhemmin samalle kiinteistölle (sähkönkäyttöpaikalle) otetaan uusi liittymä, on liittymismaksu yleensä vähintään irtisanotun liittymismaksun suuruinen.

Jos kaavamuutoksen tms. johdosta alueen rakennuskanta puretaan ja rakennetaan kokonaisuudessa uudestaan tai alueen rakennuskannan käyttötarkoitus ja sähkön tarve muuttuu olennaisesti, voidaan olemassa olevat liittymät irtisanoa ja saada ko. alueen tontille uudet sähköliittymät.

6.6 Useamman liittymän rakentaminen samalle kiinteistölle tai kiinteistöistä muodostuvalle alueella

Yleensä tontille tai yhtenäiselle alueelle rakennetaan vain yksi sähköliittymä (vrt. SFS 6000-8-801.537). Samalle tontille tms. yhtenäiselle alueelle voidaan toimittaa liittämisvelvollisuuden perusteella useampikin liittymä silloin, kun ne tulevat eri oikeushenkilöille ja palvelevat tiettyä erikseen sovittua käyttötarkoitusta ja ne ovat selkeästi erilliset (maankäytöllisesti rajatut alueet, eri rakennukset tai rakennelmat). Niiden välille ei saa muodostua rengasyhteyttä ja lisäksi ne eivät saa aiheuttaa potentiaalieroja alueella. Niiden erillisyys tulee olla selkeä kaikissa tilanteissa (mm. palo- ja pelastustoimelle). Tällöin tulee ennakolta ottaa yhteyttä verkkoyhtiöön, joka

antaa lausunnon asiasta. Liittymistä laskutetaan liittymähinnaston- ja maksujen määritysperusteiden mukaiset liittymismaksut.

6.7 Mittalaitteiden maksut

Uuden liittymän liittymismaksuun sisältyy mittalaiteasennus. Sähköliittymän käyttöönoton yhteydessä, ensimmäisellä käyntikerralla asennettavista mittalaitteista kalleimman asennusmaksu sisältyy liittymismaksuun. Muiden mittalaitteiden asentamisesta peritään palveluhinnaston mukaiset arvonlisäverolliset maksut.

Lisäliittymismaksu (liittymisluokan tai tehon muutos) ei sisällä mittalaitteen asennusta. Jos tällöin joudutaan tekemään muutoksia mittalaitteeseen, asiakkaalta laskutetaan palveluhinnaston mukaiset maksut.

6.8 Liittymissopimuksen uusiminen

Nykyinen liittymissopimus korvataan uudella sopimuksella, jos liittymän kokoa, jännitettä tms. muutetaan, tai jos liittymän rakenne tai olosuhteet muuttuvat merkittävästi alkuperäisestä sopimuksesta joko yhteisesti sopimalla tai liittyjästä johtuvista seikoista.

Kun liittymän omistaja vaihtuu, tehdään liittymän siirtosopimus, mutta yleensä sen johdosta ei tehdä muutoksia sopimuksen (teknisiin) yksityiskohtiin pl. yleisten ehtojen sallimat muutokset esim. lainsäädännön muuttumisen johdosta.

6.9 Saaret

Saarien liittymismaksut määritellään samalla tavalla kuin vastaavat maksut mantereella.

7 Tilapäinen liittymä

Rakennusaikaista tai muuten tilapäistä käyttöä varten rakennettavan väliaikaisen jakeluverkoston kustannukset veloitetaan erillisenä maksuna ao. verkostoon liitettäviltä sähkönkäyttäjiltä.

Tampereen Sähköverkko Oy Sähköliittymäasiat rakentajalle Energianmittauksiin liittyvät asiat: PL 425, 33101 Tampere ja remontoijalle: xxxxxxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx Xxxxxxxxx 00, 00000 Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx

Vaihde: 020 630 3601