SOPIMUS

SOPIMUS

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun ja ensimmäisen kerran Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2005 muutetun kumppanuussopimuksen muuttamisesta

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, BULGARIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR, SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

VIRON TASAVALLAN PRESIDENTTI, IRLANNIN PRESIDENTTI,

HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, HÄNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINGAS, RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, KYPROKSEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, LATVIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, LIETTUAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA, UNKARIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MALTAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR, ITÄVALLAN TASAVALLAN LIITTOPRESIDENTTI,

PUOLAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, ROMANIAN PRESIDENTTI,

SLOVENIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, SLOVAKIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

RUOTSIN KUNINGASKUNNAN HALLITUS,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KUNINGATAR,

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet; jäljempänä ”jäsenvaltiot”,

ja

EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ”unioni” tai ”EU”, toisaalta sekä

ANGOLAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA ANTIGUAN JA BARBUDAN KUNINGATAR, BAHAMAN LIITTOVALTION VALTIONPÄÄMIES,

BARBADOSIN VALTIONPÄÄMIES,

HÄNEN MAJESTEETTINSA BELIZEN KUNINGATAR, BENININ TASAVALLAN PRESIDENTTI, BOTSWANAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, BURKINA FASON PRESIDENTTI,

BURUNDIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, KAMERUNIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, KAP VERDEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, KESKI-AFRIKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, KOMORIEN LIITON PRESIDENTTI,

KONGON DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, KONGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

XXXXXXXXXXXXX HALLITUS, NORSUNLUURANNIKON TASAVALLAN PRESIDENTTI, DJIBOUTIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

DOMINICAN LIITTOVALTION HALLITUS, DOMINIKAANISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, ERITREAN VALTION PRESIDENTTI,

ETIOPIAN DEMOKRAATTISEN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI, FIDŽISAARTEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GABONIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GAMBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI JA VALTIONPÄÄMIES, GHANAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA GRENADAN KUNINGATAR, GUINEAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GUINEA-BISSAUN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GUYANAN KOOPERATIIVISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, HAITIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

JAMAIKAN VALTIONPÄÄMIES, KENIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KIRIBATIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA LESOTHON KUNINGASKUNNAN KUNINGAS, LIBERIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MADAGASKARIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, MALAWIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, MALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MARSHALLINSAARTEN TASAVALLAN HALLITUS, MAURITANIAN ISLAMILAISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, MAURITIUKSEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, MIKRONESIAN LIITTOVALTION HALLITUS,

MOSAMBIKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, NAMIBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, NAURUN TASAVALLAN HALLITUS, NIGERIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

NIGERIAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI, XXXXX HALLITUS,

PALAUN TASAVALLAN HALLITUS,

HÄNEN MAJESTEETTINSA PAPUA-UUDEN-GUINEAN ITSENÄISEN VALTION KUNINGATAR, RUANDAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HÄNEN MAJESTEETTINSA SAINT KITTS JA NEVISIN KUNINGATAR,

HäNEN MAJESTEETTINSA SAINT LUCIAN KUNINGATAR,

HäNEN MAJESTEETTINSA SAINT XXXXXXX JA GRENADIINIEN KUNINGATAR, SAMOAN ITSENäISEN VALTION VALTIONPääMIES,

SÃO TOMÉ JA PRÍNCIPEN DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, SENEGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SEYCHELLIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, SIERRA LEONEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HäNEN MAJESTEETTINSA SALOMONSAARTEN KUNINGATAR, ETELä-AFRIKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SURINAMIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HäNEN MAJESTEETTINSA SWAZIMAAN KUNINGASKUNNAN KUNINGAS, TANSANIAN YHDISTYNEEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

TŠADIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

ITä-TIMORIN DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, TOGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HäNEN MAJESTEETTINSA TONGAN KUNINGAS, TRINIDAD JA TOBAGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HäNEN MAJESTEETTINSA TUVALUN KUNINGATAR, UGANDAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, VANUATUN TASAVALLAN HALLITUS,

SAMBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, ZIMBABWEN TASAVALLAN HALLITUS,

joista valtioista käytetään jäljempänä nimitystä ”AKT-valtiot”, toisaalta,

OTTAVAT HUOMIOON Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sekä Georgetownin sopimuksen Afrikan, Xxxxx xxxx ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän perustamisesta,

OTTAVAT HUOMIOON Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsen­ valtioiden välillä Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun ja ensimmäisen kerran Luxemburgissa 25 päi­ vänä kesäkuuta 2005 muutetun kumppanuussopimuksen, jäljempänä ”Cotonoun sopimus”,

KATSOVAT, että Xxxxxxxx sopimuksen 95 artiklan 1 kohdassa määrätään, että sopimus tehdään 20 vuodeksi 1 päi­ västä maaliskuuta 2000,

KATSOVAT, että sopimus, jolla Cotonoun sopimus muutettiin ensimmäisen kerran, allekirjoitettiin Luxemburgissa 25 päi­ vänä kesäkuuta 2005, ja se tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2008,

OVAT PääTTäNEET allekirjoittaa tämän sopimuksen Cotonoun sopimuksen muuttamisesta toisen kerran ja tätä varten nimittäneet täysivaltaisiksi edustajikseen:

HäNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINKAAN PUOLESTA, BULGARIAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

HäNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATTAREN PUOLESTA, SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

VIRON TASAVALLAN PRESIDENTIN XXXXXXXX, IRLANNIN PRESIDENTIN PUOLESTA,

HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

HäNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINKAAN PUOLESTA, RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, KYPROKSEN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, LATVIAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, LIETTUAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

HäNEN KUNINKAALLISEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUAN PUOLESTA, UNKARIN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

MALTAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

HäNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATTAREN PUOLESTA, ITäVALLAN TASAVALLAN LIITTOPRESIDENTIN PUOLESTA,

PUOLAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, ROMANIAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

SLOVENIAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, SLOVAKIAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNNAN HALLITUKSEN, PUOLESTA

HäNEN MAJESTEETTINSA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KUNIN­ GATTAREN PUOLESTA,

EUROOPAN UNIONIN PUOLESTA,

ANGOLAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

HäNEN MAJESTEETTINSA ANTIGUAN JA BARBUDAN KUNINGATTAREN PUOLESTA, BAHAMAN LIITTOVALTION VALTIONPääMIEHEN PUOLESTA,

BARBADOSIN VALTIONPääMIEHEN PUOLESTA,

HäNEN MAJESTEETTINSA BELIZEN KUNINGATTAREN PUOLESTA, BENININ TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

BOTSWANAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, BURKINA FASON PRESIDENTIN PUOLESTA, BURUNDIN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, KAMERUNIN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, KAP VERDEN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

KESKI-AFRIKAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, KOMORIEN LIITON PRESIDENTIN PUOLESTA,

KONGON DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, KONGON TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

XXXXXXXXXXXXX HALLITUKSEN PUOLESTA, NORSUNLUURANNIKON TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, DJIBOUTIN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

DOMINICAN LIITTOVALTION HALLITUKSEN PUOLESTA, DOMINIKAANISEN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, ERITREAN VALTION PRESIDENTIN PUOLESTA,

ETIOPIAN DEMOKRAATTISEN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, FIDŽISAARTEN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

GABONIN TASAVALLAN PRESIDENTIN, PUOLESTA

GAMBIAN TASAVALLAN PRESIDENTIN JA VALTIONPääMIEHEN PUOLESTA, GHANAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

HäNEN MAJESTEETTINSA GRENADAN KUNINGATTAREN PUOLESTA, GUINEAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

GUINEA-BISSAUN TASAVALLAN PRESIDENTIN, PUOLESTA

GUYANAN KOOPERATIIVISEN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, HAITIN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

JAMAIKAN VALTIONPääMIEHEN PUOLESTA, KENIAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, KIRIBATIN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

HäNEN MAJESTEETTINSA LESOTHON KUNINGASKUNNAN KUNINKAAN PUOLESTA, LIBERIAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

MADAGASKARIN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, MALAWIN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, XXXXX XXXXXXXXXX PRESIDENTIN PUOLESTA,

MARSHALLINSAARTEN TASAVALLAN HALLITUKSEN PUOLESTA, MAURITANIAN ISLAMILAISEN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, MAURITIUKSEN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, MIKRONESIAN LIITTOVALTION HALLITUKSEN PUOLESTA, MOSAMBIKIN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

NAMIBIAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, NAURUN TASAVALLAN HALLITUKSEN PUOLESTA, NIGERIN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, NIGERIAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, XXXXX HALLITUKSEN PUOLESTA,

PALAUN TASAVALLAN HALLITUKSEN PUOLESTA,

HäNEN MAJESTEETTINSA PAPUA-UUDEN-GUINEAN ITSENäISEN VALTION KUNINGATTAREN PUOLESTA, RUANDAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

HäNEN MAJESTEETTINSA SAINT KITTS JA NEVISIN KUNINGATTAREN PUOLESTA

HäNEN MAJESTEETTINSA SAINT XXXXXX KUNINGATTAREN PUOLESTA,

HäNEN MAJESTEETTINSA SAINT XXXXXXX JA GRENADIINIEN KUNINGATTAREN, PUOLESTA SAMOAN ITSENäISEN VALTION VALTIONPääMIEHEN PUOLESTA,

SÃO TOMÉ JA PRÍNCIPEN DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, SENEGALIN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

SEYCHELLIEN TASAVALLAN PRESIDENTIN, PUOLESTA SIERRA LEONEN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

HäNEN MAJESTEETTINSA SALOMONSAARTEN KUNINGATTAREN PUOLESTA, ETELä-AFRIKAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

SURINAMIN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

HäNEN MAJESTEETTINSA SWAZIMAAN KUNINGASKUNNAN KUNINKAAN, PUOLESTA TANSANIAN YHDISTYNEEN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

TŠADIN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

ITä-TIMORIN DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, TOGON TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

HäNEN MAJESTEETTINSA TONGAN KUNINKAAN PUOLESTA, TRINIDAD JA TOBAGON TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

HäNEN MAJESTEETTINSA TUVALUN KUNINGATTAREN PUOLESTA, UGANDAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA,

VANUATUN TASAVALLAN HALLITUKSEN PUOLESTA, SAMBIAN TASAVALLAN PRESIDENTIN PUOLESTA, ZIMBABWEN TASAVALLAN HALLITUKSEN PUOLESTA,

JOTKA vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi todetut valtakirjansa OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

Ainoa Artikla

Muutetaan Cotonoun sopimus sen 95 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti seuraavasti:

A. JOHDANTO-OSA

1. Korvataan yhdestoista kappale, joka alkaa sanoilla ”PALAUTTAVAT MIELEEN AKT-valtioiden ja niiden halli- tusten päämiesten julistukset Librevillen ja Santo Domingon

…”, seuraavasti:

”PALAUTTAVAT MIELEEN AKT-valtioiden ja niiden halli- tusten päämiesten julistukset toisiaan seuranneissa huippukokouksissa”.

2. Korvataan kahdestoista kappale, joka alkaa sanoilla ”KATSO- VAT, että Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen vuonna 2000 antamaan vuosituhatjulistukseen …”, seuraavasti:

”KATSOVAT, että Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouk- sen vuonna 2000 antamaan vuosituhatjulistukseen sisälty- vät kehitystavoitteet, erityisesti äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen, samoin kuin Yhdistyneiden Kansakun- tien konferensseissa sovitut kehitystä koskevat tavoitteet ja periaatteet muodostavat selkeän tulevaisuudenkuvan, ja nii- den on oltava tähän sopimukseen perustuvan AKT–EU- yhteistyön perustana; myöntävät, että EU:n ja AKT- valtioiden on ponnisteltava yhdessä vauhdittaakseen vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista,”.

3. Lisätään kahdennentoista kappaleen jälkeen, joka alkaa sanoilla ”KATSOVAT, että Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen vuonna 2000 antamaan vuosituhatjulistuk- seen …”, kappale seuraavasti:

”YHTYVäT avun tuloksellisuutta koskeviin toimintasuunni- telmiin, jotka saivat alkunsa Roomassa, joita vahvistettiin Pariisissa ja kehitettiin edelleen Accran toimintasuunnitelmassa,”.

4. Korvataan kolmastoista kappale, joka alkaa sanoilla ”KIIN- NITTäVäT erityistä huomiota Yhdistyneiden Kansakuntien Rion…”, seuraavasti:

”KIINNITTäVäT erityistä huomiota Yhdistyneiden Kansa- kuntien suurkokouksissa ja muissa kansainvälisissä konfe- rensseissa esitettyihin lupauksiin ja sovittuihin tavoitteisiin ja tunnustavat lisätoimien tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja kyseisissä konferensseissa laadittujen toimintaohjelmien täytäntöön panemiseksi,”.

5. Lisätään kolmannentoista kappaleen jälkeen, joka alkaa sanoilla ”KIINNITTäVäT erityistä huomiota Yhdistyneiden Kansakuntien Rion…”, kappale seuraavasti:

”TIETOISINA ilmastonmuutoksen aiheuttamasta vakavasta maailmanlaajuisesta ympäristöhaasteesta ja syvästi huolestu- neina siitä, että heikoimmassa asemassa olevat väestöryhmät elävät kehitysmaissa ja varsinkin vähiten kehittyneissä maissa ja pienissä AKT-saarivaltioissa, joissa ilmastoon liit- tyvät ilmiöt, kuten merenpinnan kohoaminen, rantaeroosio, tulvat, kuivuus ja aavikoituminen, uhkaavat niiden elinkei- noja ja kestävää kehitystä,”.

B. XXXXXXXX SOPIMUKSEN ARTIKLOJEN TEKSTI

1. Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

a) Korvataan kolmas kohta seuraavasti:

”Nämä tavoitteet ja osapuolten kansainväliset sitoumuk- set vuosituhannen kehitystavoitteet mukaan luettuina ohjaavat kaikkia kehitysstrategioita, ja niihin sovelletaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan saman- aikaisesti huomioon kehityksen poliittiset, taloudelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset sekä ympäristöön liittyvät näkökohdat. Kumppanuus luo yhtenäisen tukikehyksen kunkin AKT-valtion omaksumalle kehitysstrategialle”.

b) Korvataan neljäs kohta seuraavasti:

”Kestävä talouskasvu, yksityissektorin kehittäminen, työllisyyden edistäminen ja tuotantoresurssien saannin parantaminen ovat kaikki osa tätä kehystä. Yksilön oike- uksien kunnioittamista ja perustarpeiden tyydyttämistä tuetaan, samoin edistetään yhteiskunnallista kehitystä ja edellytyksiä kasvun tulosten oikeudenmukaiselle jaolle. Alueiden ja tätä pienempien yksikköjen yhdentymispro- sesseja, jotka edistävät AKT-valtioiden integroitumista maailmantalouteen kaupan ja yksityisinvestointien osalta, rohkaistaan ja tuetaan. Kehitystyön toimijoiden

toimintaedellytysten vahvistaminen samoin kuin sosiaa- lisen yhteenkuuluvuuden, demokraattisen yhteiskunnan ja markkinatalouden toiminnan sekä osallistuvan ja jär- jestäytyneen kansalaisyhteiskunnan syntymisen edelly- tyksenä olevan toimielinjärjestelmän kehittäminen on olennainen osa tätä lähestymistapaa. Naisten asema ja sukupuolikysymykset otetaan järjestelmällisesti huomi- oon kaikilla politiikan, talouden ja yhteiskunnan osa- aloilla. Luonnonvarojen ja ympäristön, ilmastonmuutos mukaan luettuna, kestävän hallinnan ja hoidon periaat- teita sovelletaan ja ne sisällytetään toiminnan osaksi kai- killa kumppanuuden eri tasoilla.”.

2. Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

Perusperiaatteet

AKT–EY-yhteistyössä, jonka perustana on oikeudellisesti sitova järjestelmä ja yhteiset toimielimet, seurataan omista- juuden, johdonmukaisuuden, yhdenmukaisuuden, avun tuloskeskeisen hallinnoinnin ja molemminpuolisen vastuu- velvollisuuden osalta kansainvälisesti sovittua avun tuloksel- lisuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa sekä sovelletaan seuraavia perusperiaatteita:

— kumppaneiden yhdenvertaisuus ja kehitysstrategioiden itsehallinta: kumppanuuden tavoitteiden toteuttamiseksi AKT-valtiot määrittelevät niiden talouden ja yhteiskun- nan kehitysstrategiat täysivaltaisesti jäljempänä 9 artik- lassa kuvatut olennaiset ja perustavanlaatuiset osat asianmukaisesti huomioon ottaen; kumppanuudella rohkaistaan sitä, että asianomaiset maat ja niiden kansa- laiset ottavat kehitysstrategiat omaan hallintaansa; kehi- tysyhteistyökumppanit EU:sta mukauttavat ohjelmansa kyseisiin strategioihin;

— osallistuminen: vaikka pääasiallisena kumppanina onkin maan keskushallinto, kumppanuus on avoin AKT- parlamenteille ja AKT-maiden paikallisviranomaisille sekä muunkinlaisille toimijoille kaikkien yhteiskuntaryh- mien, myös yksityissektorin ja kansalaisjärjestöjen, roh- kaisemiseksi liittymään politiikan, talouden ja yhteiskuntaelämän valtavirtaan;

— vuoropuhelun avainasema ja keskinäisten velvoitteiden täyttäminen sekä vastuuvelvollisuus: osapuolten vuoro- puhelunsa yhteydessä omaksumat velvoitteet ovat kes- keisellä sijalla niiden kumppanuus- ja yhteistyösuhteissa; osapuolet toimivat läheisessä yhteistyössä määritelläk- seen ja pannakseen täytäntöön tarvittavat avunantajien johdonmukaistamis- ja yhdenmukaistamisprosessit, jotta AKT-valtiot saavat keskeisen aseman näissä prosesseissa;

— erilaistaminen ja alueellistaminen: yhteistyön järjestelyt ja painopisteet vaihtelevat kumppanin kehitystason, tar- peiden, edistymisen ja pitkän aikavälin kehitysstrategian mukaan. Vähiten kehittyneille maille suodaan erityis- kohtelu. Sisämaa- ja saarivaltioiden haavoittuvuus ote- taan huomioon. Alueellista, myös maanosan tasolla tapahtuvaa, yhdentymistä painotetaan erityisesti.”.

3. Korvataan 4 artikla seuraavasti:

”4 artikla

Ylein en lähestymistapa

AKT-valtiot määrittelevät kehitystä koskevat periaatteet ja strategiat sekä talous- ja yhteiskuntamallinsa täysivaltaisesti. Ne laativat Euroopan yhteisön kanssa tässä sopimuksessa tar- koitetut yhteistyöohjelmat. Osapuolet kuitenkin tunnustavat valtiosta riippumattomien toimijoiden, AKT-maiden kansal- listen parlamenttien ja hajautetun hallinnon paikallisviran- omaisten täydentävän roolin ja vaikutusmahdollisuudet kehitysprosessissa erityisesti kansallisella ja alueellisella tasolla. Tästä syystä ja tässä sopimuksessa määrätyin edelly- tyksin, sekä milloin se on tarkoituksenmukaista, valtiosta riippumattomia toimijoita, AKT-maiden kansallisia parla- mentteja ja hajautetun hallinnon paikallisviranomaisia:

— informoidaan ja kuullaan yhteistyöpolitiikoista ja

-strategioista, yhteistyön painopisteistä erityisesti niitä koskevilla tai niihin suoraan vaikuttavilla aloilla sekä poliittisesta vuoropuhelusta;

— tuetaan suorituskyvyn lisäämisessä kriittisillä aloilla nii- den edellytysten vahvistamiseksi erityisesti organisaation ja edustuksen sekä kuulemismekanismien, myös viestintä- ja vuoropuhelukanavien, luomisen osalta ja strategisten liittoutumien edistämiseksi.

Milloin se on tarkoituksenmukaista, valtiosta riippumattomat toimijat ja hajautetun hallinnon paikallisviranomaiset

— saavat tässä sopimuksessa määrätyin edellytyksin rahoi- tusta paikallisen kehityksen tukemiseen;

— osallistuvat yhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien täytän- töönpanoon aloilla, jotka koskevat niitä tai joilla niillä on suhteellinen etu.”.

4. Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Yhteistyön toimijoita ovat

a) hallinto (paikallinen, alueellinen ja kansallinen) mukaan luettuina AKT-maiden kansalliset parlamentit,

b) alueelliset AKT-maiden organisaatiot ja Afrikan unioni. Tässä sopimuksessa alueellisilla organisaati- oilla tai alueellisella tasolla tarkoitetaan myös sup- peampia alueita kattavia järjestöjä tai tasoja; ja

c) valtiosta riippumattomat tahot eli

— yksityissektori,

— taloudelliset ja sosiaaliset kumppanit, myös ammattijärjestöt, sekä

— kansalaisyhteiskunta kansallisine piirteineen sen kaikissa ilmentymissä.”.

b) [2 kohdan muutos ei koske suomenkielistä toisintoa.]

5. Korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Poliittin en vuoropuhelu

1. Osapuolet käyvät säännöllisesti kattavaa, tasapainoista ja perusteellista poliittista vuoropuhelua, joka johtaa molem- min puolin tehtäviin sitoumuksiin.

2. Vuoropuhelun tavoitteena on vaihtaa tietoja, edistää keskinäistä ymmärtämystä ja helpottaa painopisteistä sopi- mista ja yhteisten asialistojen laatimista erityisesti tunnusta- malla olemassa olevat yhteydet osapuolten välisten suhteiden eri osatekijöiden ja tässä sopimuksessa määriteltyjen yhteis- työn eri osa-alueiden välillä. Vuoropuhelulla helpotetaan osa- puolten välisiä keskusteluja ja lujitetaan niiden yhteistyötä kansainvälisissä yhteyksissä sekä edistetään ja ylläpidetään tehokkaan monenvälisyyden järjestelmää Vuoropuhelun tavoitteena on myös estää sellaisten tilanteiden syntyminen, joissa jokin osaspuoli katsoisi tarpeelliseksi soveltaa 96 ja 97 artiklassa tarkoitettuja neuvottelumenettelyjä.

3. Vuoropuhelu kattaa kaikki tässä sopimuksessa asetetut tavoitteet sekä kaikki kysymykset, joihin sisältyy yhteinen, yleinen tai alueellinen ulottuvuus, mukaan luettuina alueelli- seen ja maanosien yhdentymiseen liittyvät kysymykset. Vuo- ropuhelun kautta osapuolet edistävät rauhaa, turvallisuutta, vakautta sekä vakaata ja demokraattista poliittista toimin- taympäristöä. Vuoropuhelua käydään yhteistyöstrategioista avun tuloksellisuutta koskevat toimintasuunnitelmat mukaan luettuina sekä yleisistä ja alakohtaisista politiikoista ympäris- töön, ilmastonmuutokseen, sukupuoleen, muuttoliikkeeseen ja kulttuuriperintöön liittyvät kysymykset mukaan luettuina. Siinä käsitellään myös kummankin osapuolen yleisiä ja ala- kohtaisia politiikkoja, jotka saattavat vaikuttaa kehitysyhteis- työn tavoitteiden saavuttamiseen.

4. Vuoropuhelussa keskitytään muun muassa poliittisiin erityiskysymyksiin, jotka askarruttavat molempia osapuolia tai joilla on yleistä merkitystä sopimuksen tavoitteiden saa- vuttamisen kannalta, kuten asekauppaan, kohtuuttomiin sotilasmenoihin, huumeisiin, järjestäytyneeseen rikollisuu- teen tai lapsityövoimaan, tai rotuun, ihonväriin, sukupuo- leen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai sosiaaliseen alkuperään, varal- lisuuteen, syntyperään tai muuhun ominaisuuteen perustu- vaan syrjintään. Lisäksi vuoropuhelun osana arvioidaan säännöllisesti tilanteen kehittymistä ihmisoikeuksien kunni- oittamisen, demokratian periaatteiden ja oikeusvaltioperiaat- teen noudattamisen sekä hyvän hallintotavan osalta.

5. Laaja-alaiset politiikat, joilla edistetään rauhaa sekä ehkäistään, hallitaan ja ratkaistaan väkivaltaisia selkkauksia, ovat tärkeä osa tätä vuoropuhelua, samoin kuin tarve ottaa rauhan ja demokratiaan perustuvan vakauden tavoite täysi- määräisesti huomioon yhteistyön ensisijaisia aloja määritel- täessä. Mikäli tarkoituksenmukaista, tähän vuoropuheluun otetaan täysimääräisesti mukaan asianomaiset alueelliset AKT-organisaatiot ja Afrikan unioni.

6. Vuoropuhelua käydään joustavasti. Se on tarpeen mukaan joko virallista tai epävirallista, ja sitä käydään sekä toimielinjärjestelmän puitteissa että sen ulkopuolella, myös AKT-valtioiden ryhmässä ja yhteisessä edustajakokouksessa, tarkoituksenmukaisessa muodossa ja tarkoituksenmukaisella tasolla, mukaan luettuina kansallinen ja alueellinen taso sekä maanosan tai kaikki AKT-maat kattava taso.

7. Alueelliset organisaatiot ja kansalaisyhteiskunnan jär- jestöjen edustajat otetaan mukaan vuoropuheluun samoin kuin AKT-maiden kansallisten parlamenttien edustajat, mil- loin tarkoituksenmukaista.

8. Tarvittaessa ja sellaisten tilanteiden välttämiseksi, joissa jokin osapuoli voisi katsoa aiheelliseksi soveltaa 96 artiklassa tarkoitettua neuvottelumenettelyä, sopimuksen olennaisista osista käytävä vuoropuhelu on liitteessä VII esitettyjen yksi- tyiskohtaisten sääntöjen mukaisesti järjestelmällistä ja määrämuotoista.”.

6. Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”AKT–EU-kumppanuuden perustana oleva hyvä hallin- totapa muodostaa osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan perustan ja tässä sopimuksessa tarkoitetun perusosan. Osapuolet sopivat, että jäljempänä 97 artiklassa tarkoi- tetut vakavat korruptiotapaukset, myös korruptioon johtava lahjonta, rikkovat kyseistä tekijää.”.

b) Lisätään 4 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tässä artiklassa määriteltyihin olennaisiin osiin ja perus- osaan sisältyviä periaatteita sovelletaan tasapuolisesti AKT-valtioihin sekä Euroopan unioniin ja sen jäsenvaltioihin.”.

7. Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan toinen luetelmakohta seuraavasti:

”— AKT-maiden kansallisten parlamenttien ja hajaute- tun hallinnon paikallisviranomaisten, silloin kun se on tarkoituksenmukaista, sekä aktiivisen ja järjes- täytyneen kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin osallistuminen nykyistä enemmän.”.

b) Korvataan 2 kohdassa ilmaus ”markkinatalouden” ilma- uksella ”sosiaalisen markkinatalouden”.

8. Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

Rauhaa rak en tavat politiik at, selk k austen ehk äisemin en ja ratk aisemin en , toimin ta epävak aissa tilan teissa

1. Osapuolet tunnustavat, että ilman kehitystä ja köyhyy- den vähentämistä ei saada aikaan pysyvää rauhaa ja turvalli- suutta ja että ilman rauhaa ja turvallisuutta ei saada aikaan kestävää kehitystä. Osapuolet jatkavat osana kumppanuutta aktiivista, kattavaa ja kokonaisvaltaista politiikkaa rauhan rakentamiseksi, selkkausten ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi ja ihmisten turvallisuuden parantamiseksi sekä epävakaiden tilanteiden hoitamista. Se perustuu omistajuuden periaat- teelle, ja siinä keskitytään erityisesti maiden, alueiden ja maanosien valmiuksien kehittämiseen sekä väkivaltaisten selkkausten ehkäisemiseen varhaisessa vaiheessa ratkomalla niiden perussyitä, mukaan luettuna köyhyys, kohdennetusti ja yhdistelemällä tarkoituksenmukaisesti kaikkia käytettävissä olevia välineitä.

Osapuolet tunnustavat tarpeen ratkoa uusia tai laajenevia tur- vallisuusuhkia, joita ovat esimerkiksi järjestäytynyt rikolli- suus, merirosvous ja varsinkin ihmisten, huumeiden ja aseiden salakuljetus. Huomioon on otettava myös maailman- laajuisten haasteiden, kuten kansainvälisten rahamarkkinoi- den häiriöiden, ilmastonmuutoksen ja pandemioiden, vaikutukset.

Osapuolet korostavat alueellisten organisaatioiden merkitystä rauhan rakentamisessa ja selkkausten ehkäisemisessä ja rat- kaisemissa sekä Afrikan uusien tai laajentuvien turvallisuus- uhkien torjumisessa, joka on Afrikan unionin tärkeä tehtävä.

2. Turvallisuuden ja kehityksen keskinäinen riippuvuus ohjaa rauhan rakentamiseen ja selkkausten ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen liittyviä toimia, joissa yhdistetään kriisinhal- linnan sisältäviä mutta sitä laajempia lyhyen ja pitkän aika- välin lähestymistapoja. Toimilla uusien tai laajentuvien turvallisuusuhkien torjumiseksi tuetaan muun muassa lain- valvontaa esimerkiksi tekemällä rajavalvontayhteistyötä, parantamalla kansainvälisten toimitusketjujen turvallisuutta ja parantamalla lento-, meri- ja maantieliikenteen suojatoimenpiteitä.

Rauhan rakentamisessa sekä selkkausten ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa tuetaan erityisesti poliittisten, taloudellisten, yhteiskunnallisten ja kulttuuristen osallistumismahdollisuuk- sien jakamista tasapuolisesti kaikkien yhteiskuntaryhmien kesken, hallinnon demokratiaan perustuvan oikeutuksen ja tehokkuuden vahvistamista, tehokkaiden mekanismien luo- mista eri ryhmien etujen sovittamiseksi yhteen rauhanomai- sesti, naisten aktivoimista, eri yhteiskuntaryhmiä erottavien kuilujen kuromista umpeen sekä aktiivista ja järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityi- sesti huomiota sellaisten varhaisvaroitusjärjestelmien ja rau- hanrakennusmekanismien kehittämiseen, joilla voidaan tukea selkkausten ehkäisyä.

3. Muita kyseeseen tulevia toimia ovat muuan muassa seuraavien toimien tukeminen: välitys-, neuvottelu- ja sovit- telutoimet, yhteisten ja niukkojen luonnonvarojen tehokas alueellinen hallinta, entisten taistelijoiden demobilisointi ja uudelleen sopeuttaminen yhteiskuntaan, lapsisotilasongel- man ratkaiseminen sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvan väki- vallan torjunta. Tarkoituksenmukaisia toimia toteutetaan vastuullisten rajojen asettamiseksi sotilasmenoille ja asekau- palle muun muassa tukemalla sovittujen normien ja toimin- tasääntöjen edistämistä ja noudattamista sekä selkkauksia ruokkivien toimien torjumiseksi.

3a. Erityistä huomiota kiinnitetään jalkaväkimiinojen ja sodan räjähtämättömien jäänteiden torjuntaan sekä pienasei- den, kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvik- keiden laittoman valmistuksen, siirron, liikkumisen ja

kertymisen estämiseen, mukaan luettuina riittämättömästi suojatut ja huonosti hallitut varastot ja hallitsematon leviäminen.

Osapuolet sopivat koordinoivansa ja noudattavansa asiaa koskevista kansainvälisistä yleissopimuksista ja muista väli- neistä johtuvia velvoitteitaan ja panevansa ne täysimääräisesti täytäntöön, ja ne tekevät yhteistyötä kansallisella, alueellisella ja maanosan tasolla.

3b. Lisäksi osapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä palkkasoturitoiminnan estämiseksi kaikista asiaa koskevista kansainvälisistä yleissopimuksista ja muista välineistä johtu- vien velvoitteidensa sekä lainsäädäntönsä ja sääntöjensä mukaisesti.

4. Jotta epävakaita tilanteita voidaan käsitellä strategisesti ja tehokkaasti, osapuolet jakavat tietoja ja edistävät ehkäise- viä toimia yhdistämällä diplomaattisia, turvallisuuteen liitty- viä ja kehitysyhteistyön välineitä johdonmukaisella tavalla. Ne sopivat parhaasta tavasta lujittaa valtioiden valmiuksia huolehtia keskeisistä tehtävistään ja luoda poliittista uudis- tustahtoa kunnioittaen samalla omistajuuden periaatetta. Poliittinen vuoropuhelu on erityisen tärkeää epävakaissa tilanteissa, ja sitä kehitetään ja lujitetaan entisestään.

5. Väkivaltaisissa selkkauksissa osapuolet toteuttavat kaikki tarkoituksenmukaiset toimet väkivallan voimistumi- sen ehkäisemiseksi, sen alueellisen leviämisen rajoittamiseksi ja riitojen rauhanomaisen ratkaisun helpottamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään sen varmistamiseen, että yhteistyöhön tarkoitettuja rahoitusvaroja käytetään kumppanuuden peri- aatteiden ja tavoitteiden mukaisesti ja että varoja ei käytetä sotilaallisiin tarkoituksiin.

6. Selkkauksen jälkeisissä tilanteissa osapuolet toteuttavat kaikki tarkoituksenmukaiset toimet tilanteen vakauttamiseksi siirtymävaiheen ajaksi helpottaakseen paluuta väkivallatto- maan, vakaaseen ja demokraattiseen tilanteeseen. Osapuolet huolehtivat tarpeellisten yhteyksien luomisesta hätätoimien, ennalleensaattamisen ja kehitysyhteistyön välille.

7. Edistääkseen rauhan ja kansainvälisen oikeuden lujitta- mista osapuolet vakuuttavat pyrkivänsä edelleen

— vaihtamaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen perus- säännön ratifioinnin ja täytäntöönpanon edellyttämien oikeudellisten muutosten tekemisestä saatuja kokemuk- sia, ja

— torjumaan kansainvälistä rikollisuutta kansainvälistä oikeutta noudattaen ja edellä tarkoitetun perussäännön asianmukaisesti huomioon ottaen.

Osapuolet pyrkivät toteuttamaan toimet perussäännön ja sii- hen liittyvien asiakirjojen ratifioimiseksi ja täytäntöön panemiseksi.”

9. Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla

Yhteisön politiik k ojen johdon muk xxxxxx ja x xxxxx vaik utus tämän sopimuk sen täytän töön pan oon

Osapuolet ovat sitoutuneita huolehtimaan kehitykseen vai- kuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta kohdennetulla, strategisella ja kumppanuuskeskeisellä tavalla, johon kuuluu myös vuoropuhelun lisääminen kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuteen liittyvistä aiheista. Euroo- pan unioni myöntää, että unionin muut politiikat kuin kehi- tysyhteistyöpolitiikka voivat tukea tämän sopimuksen mukaisia AKT-valtioiden kehitystavoitteita. Tämän vuoksi unioni parantaa kyseisten politiikkojen johdonmukaisuutta tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Jos yhteisö aikoo toimivaltaansa käyttäessään toteuttaa toi- menpiteen, jolla voi olla vaikutusta AKT-valtioiden tämän sopimuksen tavoitteisiin liittyviin etuihin, se tiedottaa AKT- ryhmälle aikeistaan riittävän ajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 96 artiklan soveltamista. Tätä tarkoitusta var- ten komissio antaa AKT-ryhmän sihteeristölle säännöllisesti tietoa suunnitelluista ehdotuksista ja antaa samalla tiedoksi tällaisia toimenpiteitä koskevan ehdotuksensa. AKT-valtiot voivat tarvittaessa esittää tiedonsaantipyynnön myös omasta aloitteestaan.

Neuvottelut käydään AKT-valtioiden pyynnöstä viipymättä, jotta niiden huoli kyseisten toimenpiteiden vaikutuksista voi- daan ottaa huomioon ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

Tällaisten neuvottelujen jälkeen AKT-valtiot ja AKT-ryhmä voivat lisäksi toimittaa huolenaiheensa mahdollisimman pian kirjallisina yhteisölle ja tehdä ehdotuksia muutoksiksi, joilla huolenaiheisiin olisi vastattava.

Jos yhteisö ei suostu AKT-valtioiden ehdotuksiin, se antaa niille mahdollisimman pian asiasta tiedon ja perustelee kantansa.

Lisäksi AKT-ryhmälle annetaan riittävät tiedot tällaisten pää- tösten voimaantulosta, mahdollisuuksien mukaan edeltäkäsin.”.

10. Korvataan 14 artikla seuraavasti:

”14 artikla

Yhteiset toimielimet

1. Tämän sopimuksen toimielimiä ovat ministerineu- vosto, suurlähettiläskomitea ja yhteinen edustajakokous.

2. Yhteiset toimielimet ja talouskumppanuussopimuksilla perustetut toimielimet pyrkivät varmistamaan koordinoin- nin, johdonmukaisuuden ja täydentävyyden sekä tehokkaan

ja molemminpuolisen tiedonkulun, sanotun kuitenkaan rajoittamatta voimassa olevien tai tulevien talouskumppa- nuussopimusten asiaa koskevien määräysten soveltamista”.

11. Lisätään 14 a artikla seuraavasti:

”14 a artikla

Valtion - tai hallitusten päämiesten k ok ouk set

Osapuolet kokoontuvat valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla yhteisestä sopimuksesta tarkoituksenmukaisessa kokoonpanossa.”.

12. Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

”Ministerineuvosto kokoontuu puheenjohtajansa aloit- teesta yleensä kerran vuodessa ja aina tarvittaessa sekä käsiteltävien asioiden kannalta tarkoituksenmukaisessa muodossa ja maantieteellisessä kokoonpanossa. Koko- uksissa on tilaisuus korkean tason keskusteluihin osa- puolille erityisen tärkeistä asioista, ja ne täydentävät 38 artiklalla perustetun yhteisen kaupan alan ministeri- komitean sekä 83 artiklalla perustetun kehitysrahoitus- yhteistyön AKT–EY-komitean työtä, jota hyödynnetään ministerineuvoston säännöllisissä vuosikokouksissa.”.

b) Korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Ministerineuvosto voi tehdä osapuolia sitovia päätök- siä ja antaa päätöslauselmia, suosituksia ja lausuntoja säännöllisissä vuosikokouksissaan tai kirjallisella menet- telyllä. Se raportoi tämän sopimuksen täytäntöönpa- nosta vuosittain yhteiselle edustajakokoukselle. Se tarkastelee yhteisen edustajakokouksen antamia päätös- lauselmia ja suosituksia ja ottaa ne huomioon.”.

13. Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

a) Muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i) Korvataan kolmas ja neljäs luetelmakohta seuraavasti:

”— keskustella kehitykseen ja AKT–EU- kumppanuuteen liittyvistä kysymyksistä, kuten talouskumppanuussopimuksista, muista kaup- pajärjestelyistä, Euroopan kehitysrahastosta sekä maa- ja aluekohtaisista strategia- asiakirjoista. Komissio antaa tätä varten strategia-asiakirjat yhteiselle edustajakokouk- selle tiedoksi;

— keskustella tämän sopimuksen täytäntöönpa- noa koskevasta ministerineuvoston vuosikerto- muksesta ja antaa päätöslauselmia sekä suosituksia ministerineuvostolle tämän sopi- muksen tavoitteiden saavuttamiseksi;”.

ii) Lisätään luetelmakohta seuraavasti:

”— edistää kansallisten parlamenttien institutio- naalista kehitystä ja valmiuksien parantamista tämän sopimuksen 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti.”.

b) Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Yhteinen edustajakokous kokoontuu kahdesti vuodessa vuorotellen Euroopan unionin alueella ja jos- sain AKT-valtiossa järjestettävään täysistuntoon. EU:n jäsenvaltioiden ja AKT-valtioiden parlamenttien jäsenten välisiä kokouksia järjestetään alueiden tasolla alueellisen yhdentymisen vahvistamiseksi ja kansallisten parlament- tien välisen yhteistyön edistämiseksi.

Alueellisia kokouksia järjestetään tämän sopimuksen

14 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.”.

14. Korvataan 19 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Yhdistyneiden Kansakuntien konferenssien päätöslau- selmat sekä kansainvälisellä tasolla sovitut tavoitteet ja toi- mintaohjelmat samoin kuin niiden jatkotoimet muodostavat kehitystä koskevien periaatteiden perustan yhteistyössä. Yhteistyössä otetaan huomioon myös kehitysyhteistyön kan- sainväliset tavoitteet erityisen huomion ollessa kehityksen laatua ja määrää osoittavien indikaattoreiden käyttöönotossa. Osapuolet pyrkivät yhdessä nopeuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista.”.

15. Muutetaan 20 artikla seuraavasti:

a) Muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i) Johdantokappale korvataan seuraavasti:

”1. AKT–EY-kehitysyhteistyön tavoitteisiin pyri- tään kokonaisvaltaisten strategioiden avulla, joissa yhdistyvät taloudelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuri- set, ympäristöön liittyvät ja institutionaaliset tekijät, joita on hallittava paikallisesti. Yhteistyöllä luodaan siten yhtenäinen, toiminnan mahdollistava tukike- hys AKT-valtioiden omille kehitysstrategioille, millä varmistetaan eri tekijöiden välinen täydentävyys ja

vuorovaikutus erityisesti kansallisella ja alueellisella tasolla sekä näiden tasojen kesken. Tätä taustaa vas- ten ja osana AKT-valtioiden kehityspolitiikkoja ja uudistuksia AKT–EY-yhteistyöstrategioilla pyritään kansallisella ja tarkoituksenmukaisissa tapauksissa alueellisella tasolla”.

ii) Korvataan a alakohta seuraavasti:

”a) saavuttamaan nopea ja kestävä, työpaikkoja luova talouskasvu, kehittämään yksityissekto- ria, edistämään työllisyyttä sekä parantamaan tuottavaan taloudelliseen toimintaan pääsyä ja tuotantoresurssien saantia,”.

iii) Lisätään alakohta seuraavasti:

”aa) edistämään alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä,”.

b) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Seuraavat aihepiirit tai monialaiset aiheet otetaan järjestelmällisesti huomioon kaikilla yhteistyöaloilla: ihmisoikeudet, sukupuolikysymykset, demokratia, hyvä hallintotapa, ympäristön kestävyys, ilmastonmuutos, tartuntataudit ja muut taudit, instituutioiden ja toimin- taedellytysten kehittäminen. Näille aloille voidaan myös myöntää yhteisön tukea.”.

16. Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan johdantokappaleessa sana ”yksityi- sinvestointeja” sanalla ”investointeja”.

b) [3 kohdan c alakohdan muutos ei koske suomenkielistä toisintoa.]

c) Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Investointeja ja yksityissektorin kehittämistä tuetaan yhdistämällä makro-, meso- ja mikrotaloustason toimia ja aloitteita, ja tuella edistetään innovatiivisten rahoitusmekanismien kehittelyä mukaan luettuina yksi- tyisten ja julkisten rahoituslähteiden yhdistäminen ja houkuttelu kehityksen rahoittamiseen.”.

d) Lisätään kohta seuraavasti:

”6. Yhteistyöllä tuetaan julkisen sektorin investointeja perusinfrastruktuuriin yksityissektorin kehittämiseksi, talouskasvun edistämiseksi ja köyhyyden poistamiseksi.”.

17. Korvataan 22 artiklan 1 kohdan b alakohdan johdantokap- pale seuraavasti:

”b) rakennepolitiikat, joiden tavoitteena on vahvistaa eri toi- mijoiden, erityisesti yksityissektorin, asemaa sekä kehit- tää toimintaympäristöä kotimaisten resurssien hyödyntämisen tehostamiseksi sekä yritysten ja inves- tointien määrän ja työllisyyden lisäämiseksi, samoin kuin”.

18. Korvataan 23 artikla seuraavasti:

”23 artikla

Talouden eri sek torien k ehittämin en

Yhteistyöllä tuetaan kestävän kehityksen politiikkaa, institu- tionaalisia uudistuksia ja tarpeellisia investointeja, joilla var- mistetaan oikeudenmukaisuus tuotantotoimintaan pääsyssä ja tuotantoresurssien saannissa. Erityisesti tuetaan

a) sellaisten koulutusjärjestelmien kehittämistä, joiden avulla tuottavuutta voidaan parantaa sekä virallisilla että epävirallisilla sektoreilla;

b) pääomaa, luottoja ja maa-omaisuutta erityisesti omistus- oikeuden ja maan käytön osalta;

c) sellaisten maaseutustrategioiden laatimista, joilla pyri- tään luomaan kehys osallistuvalle ja hajautetulle suun- nittelulle sekä resurssien jakamiselle ja hallinnalle;

d) AKT-valtioiden maataloustuotantoa ja niiden maatalou- den tuottavuutta lisäävien strategioiden kehittämistä eri- tyisesti tarjoamalla maataloustutkimusta, maatalouden tuotantopanoksia ja palveluita, maaseudun tukiraken- teita sekä riskien vähentämistä ja hallintaa varten tarvit- tavaa rahoitusta. Tuen kohteita voivat olla julkiset ja yksityiset investoinnit maatalouteen, kannustus maata- louspolitiikkojen ja -strategioiden laatimiseen, maanvil- jelijöiden ja yksityisen sektorin etujärjestöjen lujittaminen, luonnonvarojen hallinta sekä maatalous- markkinoiden kehittäminen ja toimivuus. Maatalouden tuotantostrategioilla tuetaan kansallisia ja alueellisia elin- tarviketurvapolitiikkoja ja alueellista yhdentymistä. Tähän liittyvällä yhteistyöllä tuetaan ATK-maiden pyrki- myksiä parantaa perushyödykevientinsä kilpailukykyä ja mukauttaa perushyödykevientistrategioitaan muuttuviin kaupan edellytyksiin;

e) integroidun vesivarojen hoidon periaatteille perustuvaa kestävää vesivarojen kehittämistä varmistaen yhteisten vesivarojen tasapuolisen ja kestävän jakelun niiden eri- laisiin käyttötarkoituksiin;

f) vesiviljelyn ja kalatalouden kestävää kehitystä kattaen sekä sisävesikalastuksen että meren luonnonvarat AKT- valtioiden yksinomaisilla talousvyöhykkeillä;

g) talouden ja tekniikan infrastruktuuria ja palveluja, myös liikennettä, televiestintäjärjestelmiä ja viestintäpalveluja, sekä tietoyhteiskunnan kehittämistä;

h) kilpailukykyisen teollisuuden, kaivostoiminnan ja energia-alan kehittämistä rohkaisemalla yksityissektorin osallistumista ja kehittämistä;

i) kaupan kehittämistä, myös oikeudenmukaisen kaupan edistämistä;

j) yritysten, rahoitus- ja pankkialan sekä puiden palvelualo- jen kehittämistä;

k) matkailun kehittämistä;

l) tieteen, tekniikan ja tutkimuksen infrastruktuurin ja pal- velujen kehittämistä, myös uusien teknologioiden paran- tamista, siirtoa ja käyttöönottoa;

m) tuotannonalojen toimintaedellytysten vahvistamista eri- tyisesti julkisella ja yksityisellä sektorilla;

l) perinteisen osaamisen edistämistä; ja

o) erityisten sopeutumisstrategioiden laatimista ja täytän- töönpanoa etuuksien heikkenemisen vaikutusten varalta hyödyntäen mahdollisesti myös a–n alakohdassa mainit- tuja toimia.”.

19. Lisätään artikla seuraavasti:

”23 a artikla

K alatalous

Koska kalataloudella ja vesiviljelyllä on keskeinen sija AKT- maissa niiden työllistävän, tuloja synnyttävän, elintarviketur- vaa parantavan ja elinkeinoja maaseutu- ja rannikkoyhteisöille tarjoavan vaikutuksen ja sitä kautta köy- hyyden vähentymisen vuoksi, yhteistyöllä pyritään kehittä- mään AKT-maiden vesiviljely- ja kalatalousaloja entisestään niihin liittyvän sosiaalisen ja taloudellisen hyödyn lisäämi- seksi kestävällä tavalla.

Yhteistyöohjelmilla ja -toimilla tuetaan muun muassa kestä- vän vesiviljelyn ja kalatalouden kehitysstrategioiden ja hallin- tosuunnitelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa AKT- maissa ja -alueilla; vesiviljelyn ja kalatalouden ottamista huomioon kaikissa kansallisissa ja alueellisissa kehitysstrate- gioissa; infrastruktuurin ja teknisen taitotiedon kehittämistä, jota tarvitaan, jotta AKT-maat saisivat suurimman kestävän hyödyn kalataloudestaan ja vesiviljelystään; AKT-maiden val- miuksien kehittämistä, jotta ne saisivat ratkaistua ulkopuoli- set haasteet, jotka estävät niitä hyödyntämästä kalatalouden voimavarojaan täysimääräisesti; yhteisyritysten edistämistä ja kehittämistä AKT-maiden kalatalous- ja vesiviljelyalojen investointeja varten. Yhteisön ja AKT-valtioiden välillä mah- dollisesti neuvoteltavissa kalastusalan sopimuksissa on otet- tava alan kehitysstrategiat asianmukaisesti huomioon.

Yhteisestä sopimuksesta voidaan järjestää korkean tason neu- votteluja muun muassa ministeritasolla kestävään vesivilje- lyyn ja kalatalouteen liittyvän AKT–EU-yhteistyön kehittämiseksi, parantamiseksi ja/tai lisäämiseksi.”.

20. Korvataan 25 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta seuraavasti:

”a) parantamaan yleissivistävää ja ammatillista koulutusta kaikilla tasoilla pyrkien korkeakoulututkintojen tunnus- tamiseen sekä laadunvarmistusjärjestelmien perustami- seen koulutusta, muun muassa verkossa tarjottavaa tai muuta perinteisistä poikkeavin keinoin tarjottavaa kou- lutusta, varten sekä kehittämään teknisiä toimintaedelly- tyksiä ja taitoja,

b) parantamaan terveydenhuoltojärjestelmiä, etenkin tasa- puolista monipuolisten ja laadukkaiden terveydenhuol- topalveluiden saatavuutta, ja ravitsemusta, poistamaan nälkä ja aliravitsemus sekä huolehtimaan riittävästä elin- tarvikkeiden tarjonnasta ja elintarviketurvasta muun muassa tukemalla turvaverkkoja,”.

21. Muutetaan 27 artikla seuraavasti:

a) Korvataan otsikko seuraavasti: ”Kulttuuri ja kehitys”.

b) Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c) tunnustamaan, säilyttämään ja edistämään kulttuu- riperinnön arvoa ja tukemaan alan toimintaedelly- tysten kehittämistä,”.

c) Lisätään seuraavat alakohdat:

”e) tunnustamaan kulttuurialan toimijoiden ja verkko- jen rooli ja vaikutus kestävään kehitykseen sekä tukemaan sitä, ja

f) edistämään koulutuksen kulttuurista ulottuvuutta ja nuorten osallistumista kulttuurialan toimintaan.”.

22. Korvataan 28, 29 ja 30 artikla seuraavasti:

”28 artikla

Ylein en lähestymistapa

1. AKT–EU-yhteistyöllä tuetaan tehokkaasti niiden tavoit- teiden ja painopisteiden toteutumista, jotka ATK-valtiot ovat asettaneet itselleen osana alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä.

2. Edellä 1 ja 20 artiklassa vahvistettujen yleisten tavoit- teiden mukaisesti AKT–EU-yhteistyöllä pyritään

a) edistämään rauhaa ja vakautta sekä selkkausten ehkäisyä ja ratkaisua,

b) tehostamaan talouskehitystä ja taloudellista yhteistyötä muodostamalla suurempia markkina-alueita, vapautta- malla henkilöiden, tavaroiden, palveluiden, pääomien, työvoiman ja tekniikan liikkuvuutta AKT-maiden kes- ken, nopeuttamalla AKT-maiden talouksien monipuolis- tumista, edistämällä ja lisäämällä kauppaa AKT-maiden kesken ja kolmansien maiden kanssa sekä yhdentämällä AKT-valtiot asteittain maailmantalouteen,

c) edistämään kestävän kehityksen ylikansallisten haastei- den hallintaa muun muassa koordinoimalla ja yhdenmu- kaistamalla alueellisia yhteistyöpolitiikkoja.

3. Yhteistyöllä tuetaan 58 artiklassa vahvistetuin edelly- tyksin myös alueiden välistä ja AKT-maiden välistä yhteis- työtä, johon voivat myös osallistua

a) yksi tai useampi alueellinen AKT-organisaatio maanosan laajuiset organisaatiot mukaan luettuina,

b) EU:n merentakaiset maat ja alueet sekä syrjäisimmät alueet,

c) AKT-ryhmään kuulumattomat kehitysmaat.

29 artikla

AK T–E U-yhteistyö alueellisen yhteistyön ja yhden tymisen tuk en a

1. Vakautta, rauhaa ja selkkausten ehkäisemistä koske- valla yhteistyöllä tuetaan

a) alueellisen poliittisen vuoropuhelun edistämistä ja kehit- tämistä seuraavilla aloilla: selkkausten ehkäiseminen ja ratkaiseminen, ihmisoikeudet ja demokratiakehitys, kehitystyön eri toimijoiden, erityisesti kansalaisyhteis- kunnan toimijoiden, vaihto, verkostoituminen ja heidän liikkuvuutensa edistäminen;

b) alueellisten aloitteiden ja politiikkojen edistämistä turval- lisuuteen liittyvissä asioissa, joita ovat muun muassa ase- valvonta sekä huumeiden, järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun, lahjonnan ja korruption torjunta.

2. Alueellista taloudellista yhdentymistä koskevalla yhteis- työllä tuetaan

a) vähiten kehittyneiden AKT-valtioiden osallistumista alu- eellisten markkinoiden luomiseen ja siitä saatavien hyö- tyjen jakamista,

b) alakohtaisten talousuudistuspolitiikkojen täytäntöönpa- noa aluetasolla,

c) kaupan ja maksujen vapauttamista,

d) rajat ylittävien, sekä kotimaisten että ulkomaisten inves- tointien sekä muiden alueiden taloudellista yhdentymistä koskevien aloitteiden edistämistä,

e) alueellisesta yhdentymisestä johtuvista siirtymäkauden nettokustannuksista julkisyhteisöjen tuloihin ja maksu- taseisiin aiheutuvien vaikutusten lievittämistä, ja

f) infrastruktuuria, erityisesti liikenteen ja tietoliikenteen aloilla, sen käyttövarmuutta ja niihin liittyviä palveluja, myös alueellisten mahdollisuuksien kehittämistä tieto- ja viestintätekniikan alalla.

3. Alueellisia kestävän kehityksen politiikkoja koskevalla yhteistyöllä tuetaan AKT-alueiden painopistealoja ja erityi- sesti seuraavia aloja:

a) ympäristö ja luonnonvarojen, vesi ja energia mukaan luettuina, kestävä hallinta ja ilmastonmuutoksen torjunta;

b) elintarviketurva ja maatalous;

c) terveys sekä yleissivistävä ja ammatillinen koulutus;

d) tutkimus ja teknologian kehittäminen;

e) alueelliset aloitteet suuronnettomuuksiin varautumiseksi ja niiden vaikutusten lievittämiseksi sekä katastrofien jäl- keinen jälleenrakennus.

30 artikla

Valmiuk sien k ehittämin en alueellisen AK T-yhteistyön ja yhden tymisen tuk en a

Jotta alueellisista politiikoista saataisiin tuloksellisempia ja tehokkaampia, yhteistyöllä kehitetään ja lujitetaan seuraavien toimijoiden valmiuksia:

a) AKT-valtioiden alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen toteuttamiseksi perustamat sekä sellaiset alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä edistävät instituutiot ja orga- nisaatiot, joiden toimintaan AKT-valtiot osallistuvat;

b) kansalliset hallinnot ja parlamentit alueellista yhdenty- mistä koskevissa kysymyksissä; ja

c) valtiosta riippumattomat toimijat, mukaan luettuna yksityissektori.”.

23. Lisätään artikla seuraavasti:

”31 a artikla

HI V/aids

1. Yhteistyöllä tuetaan AKT-valtioiden pyrkimyksiä kehittää ja lujittaa kaikilla aloilla politiikkoja ja ohjelmia, joilla pyri- tään hillitsemään HIV/aids-pandemiaa ja ehkäisemään sen haittavaikutuksia kehitykselle. Sillä tuetaan AKT-valtioita nii- den tehostaessa pyrkimyksiään tuoda HIV:n/aidsin ehkäisy- toimet, hoito ja tukitoimet kaikkien ulottuville ja pitää niitä yllä, ja sillä pyritään erityisesti:

a) tukemaan kansallisissa ja alueellisissa kehityssuunnitel- missa ensisijaisena toimena kokonaisvaltaisten monia- laisten HIV/aids-strategioiden ja -suunnitelmien laatimista ja täytäntöönpanoa;

b) ottamaan kansallisiin HIV:n/aidsin vastaisiin toimiin mukaan kaikki tarkoituksenmukaiset kehitysalat ja var- mistamaan kaikentasoisten sidosryhmien laajamittainen osallistuminen;

c) lujittamaan kansallisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja korjaamaan terveydenhuollon henkilöstöpulaa lähtö- kohtana HIV:n/aidsin ehkäisytoimien, hoidon ja muiden terveydenhuoltopalveluiden saattamiselle kaikkien ulot- tuville ja niiden integroimiseksi;

d) torjumaan HIV/aids-pandemiaa ruokkivaa sukupuolten epätasa-arvoa, sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja hyväksikäyttöä sekä tehostamaan toimia naisten ja tyt- töjen oikeuksien turvaamiseksi, sukupuolen huomioon ottavien ja tuloksellisten HIV/aids-ohjelmien ja

-palveluiden perustamiseksi naisia ja tyttöjä varten seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet mukaan luettuina sekä tuen antamiseksi naisten täysimääräiselle osallistumiselle HIV/aids-strategioihin ja -ohjelmiin liit- tyvään suunnitteluun ja päätöksentekoon;

e) kehittämään oikeudellisia ja poliittisia tukirakenteita ja poistamaan rankaisevia lakeja, politiikkoja ja käytäntöjä sekä vähentämään leimautumista ja syrjintää, jotka ovat ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa, lisäävät HIV/aids- riskiä ja haittaavat tehokkaiden HIV:n/aidsin ehkäisytoi- mien, hoitojen ja tukipalveluiden saatavuutta mukaan luettuina lääkkeet, hyödykkeet ja palvelut HIV:n/aidsin kanssa eläville henkilöille ja riskialttiille väestöryhmille;

f) parantamaan näyttöön perustuvan ja kokonaisvaltaisen HIV:n/aidsin ehkäisyn saatavuutta, jossa otetaan huomi- oon paikalliset epidemiaa ruokkivat tekijät ja naisten, nuorten ja erityisen riskialttiiden väestöryhmien erityis- tarpeet; ja

g) varmistamaan, että kaikilla on luotettavasti saatavillaan turvallisia, laadukkaita ja kohtuuhintaisia lääkkeitä sekä terveyteen liittyviä hyödykkeitä, myös seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä hyödykkeitä.”.

24. Lisätään artikla seuraavasti:

”32 a artikla

I lmaston muutos

Osapuolet tunnustavat, että ilmastonmuutos on vakava maa- ilmanlaajuinen ympäristöhaaste ja se uhkaa vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista vaatien soveltuvaa, enna- koitavaa ja ripeää rahallista tukea. Näistä syistä ja 32 artiklan ja erityisesti sen 2 kohdan a alakohdan määräysten mukai- sesti yhteistyössä

a) tunnustetaan AKT-valtioiden ja erityisesti pienten saar- ten ja alavien AKT-valtioiden alttius ilmastoon liittyville ilmiöille kuten rantaeroosiolle, hirmumyrskyille, tulville ja ympäristösyistä johtuvalle muuttoliikkeelle sekä erityi- sesti Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren vähiten kehitty- neiden maiden ja sisämaavaltioiden alttius tulvien, kuivuuden ja aavikoitumisen lisääntymiselle ja kiihty- välle metsien häviämiselle;

b) lujitetaan ja tuetaan politiikkoja ja ohjelmia, joilla lievi- tetään ilmastonmuutoksen seurauksia ja uhkaa ja mukaudutaan niihin, myös kehittämällä instituutioita ja parantamalla toimintavalmiuksia;

c) parannetaan AKT-valtioiden valmiuksia maailmanlaa- juisten hiilimarkkinoiden muodostamiseen ja markki- noille osallistumiseen; ja

d) keskitytään seuraaviin toimiin:

i) ilmastonmuutoksen sisällyttäminen kehitysstrategi- oihin ja toimiin köyhyyden vähentämiseksi,

ii) ilmastonmuutoksen poliittisen merkityksen tuomi- nen esiin kehitysyhteistyössä muun muassa sovel- tuvalla poliittisella vuoropuhelulla,

iii) AKT-valtioiden auttaminen mukautumaan ilmas- tonmuutokseen aiheellisilla aloilla kuten maatalou- dessa, vesihuollossa ja infrastruktuuriasioissa muun muassa siirtämällä ja ottamalla käyttöön soveltuvaa ja ympäristöystävällistä tekniikkaa,

iv) huomion kiinnittäminen katastrofiriskin vähentä- miseen sen vuoksi, että yhä suurempi osa katastro- feista liittyy ilmastonmuutokseen,

v) rahallisen ja teknisen tuen antaminen AKT- valtioiden lievittämistoimille niiden köyhyyden vähentämiseen ja kestävään kehitykseen tähtäävien tavoitteiden kanssa yhteen sopivalla tavalla, mukaan luettuina metsien häviämisestä ja ympäristön pilaantumisesta aiheutuvien päästöjen sekä maata- louden päästöjen vähentäminen,

vi) sää- ja ilmastotietojen sekä niitä koskevien ennus- teiden parantaminen sekä varhaisvaroitusjärjestel- mät, ja

vii) uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen ja vähähiiliset teknologiat, jotka tukevat kestävää kehitystä.”.

25. Korvataan 33 artiklan 3 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c) julkistalouden hoidon parantamista ja vahvistamista taloudellisen toiminnan kehittämiseksi AKT-maissa ja niiden verotulojen lisäämiseksi kunnioittaen samalla täy- sin AKT-maiden suvereenisuutta tällä alalla.

Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi seuraavat:

i) parannetaan kotimaantulojen hallintavalmiuksia muun muassa kehittämällä toimivia, tehokkaita ja kestäviä verojärjestelmiä;

ii) edistetään osallistumista kansainvälisiin veroyhteis- työn rakenteisiin ja prosesseihin kansainvälisten normien jatkokehittämisen ja tosiasiallisen noudat- tamisen helpottamiseksi;

iii) tuetaan veroalan parhaiden kansainvälisten käytän- töjen, mukaan luettuina avoimuuden ja tietojen vaihdon periaate, soveltamista niissä AKT-maissa, jotka ovat sitoutuneet niihin,”.

26. Korvataan 34 artiklan 2-4 kohta seuraavasti:

”2. Taloudellisen ja kaupallisen yhteistyön perimmäisenä tavoitteena on mahdollistaa AKT-valtioiden täysipainoinen osallistuminen kansainväliseen kauppaan. Tässä yhteydessä otetaan erityisesti huomioon AKT-valtioiden tarve osallistua aktiivisesti monenvälisiin kauppaneuvotteluihin. AKT- valtioiden nykyinen kehitystaso huomioon ottaen taloudelli- sessa ja kaupallisessa yhteistyössä pyritään siihen, että AKT- valtiot pystyvät hallitsemaan maailmanlaajuistumisen asettamia haasteita ja mukautumaan asteittain kansainvälisen kaupan uusiin ehtoihin; näin helpotetaan niiden siirtymistä vapaaseen maailmantalouteen. Tässä yhteydessä olisi erityi- sesti kiinnitettävä huomiota monien AKT-maiden haavoittu- vuuteen, joka johtuu niiden riippuvaisuudesta perushyödykkeistä tai muutamista keskeisistä tuotteista, mukaan luettuina maatalousteollisuuden lisäarvotuotteet, sekä etuuksien heikkenemiseen.

3. Tätä varten taloudellisessa ja kaupallisessa yhteistyössä pyritään I osastossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden avulla parantamaan AKT-valtioiden tuotanto-, toimitus- ja kaupankäyntivalmiuksia sekä niiden edellytyksiä houkutella investointeja. Lisäksi yhteistyöllä pyri- tään luomaan uutta kaupankäyntidynamiikkaa osapuolten välille, vahvistamaan AKT-valtioiden kauppa- ja investointi- politiikkaa, vähentämään niiden riippuvuutta perushyödyk- keistä, edistämään talouksien monipuolistumista sekä parantamaan AKT-valtioiden valmiuksia käsitellä kaikkia kaupan alan kysymyksiä.

4. Taloudellisessa ja kaupallisessa yhteistyössä noudate- taan täysin Maailman kauppajärjestön (WTO) määräyksiä erityis- ja erilliskohtelu mukaan luettuina, osapuolten molemminpuoliset edut ja niiden kehitystaso huomioon ottaen. Siinä käsitellään myös etuuksien heikkenemisen vai- kutuksia noudattaen täysimääräisesti monenvälisiä sitoumuksia.”.

27. Korvataan 35 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1. Taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö perustuu todel- liseen, vahvistettuun ja strategiseen kumppanuuteen. Se perustuu myös kattavaan lähestymistapaan, joka rakentuu aiempien AKT–EY-sopimusten vahvuuksille ja saavutuksille.

2. Taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö rakentuu alueel- lista yhdentymistä koskeville AKT-valtioiden aloitteille. Yhteistyön I osastossa määritellyn alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen tukemiseksi sekä taloudellisen ja kaupan alan yhteistyön on oltava toisiaan vahvistavaa. Taloudellisessa ja kaupallisessa yhteistyössä käsitellään AKT-valtioiden kilpai- lukyvyn parantamiseksi erityisesti tarjontaan ja kysyntään

liittyviä kysymyksiä, etenkin infrastruktuurin yhteensopi- vuutta, talouden monipuolistamista ja kaupan kehittämistoi- mia. Siinä painotetaan asianmukaisesti AKT-valtioiden ja

-alueiden kehitysstrategioihin sisältyviä vastaavia toimenpi- teitä, joita yhteisö tukee erityisesti tarjoamalla kauppaa tuke- vaa apua.”.

28. Korvataan 36 ja 37 artikla seuraavasti:

”36 artikla

Yk sityisk ohtaiset sään n öt

1. Edellä esitetyt tavoitteet ja periaatteet huomioon ottaen osapuolet sopivat toteuttavansa kaikki tarvittavat toimenpi- teet varmistaakseen uusien, WTO:n sääntöjen mukaisten talouskumppanuussopimusten tekemisen niiden välisen kau- pan esteiden poistamiseksi asteittain ja yhteistyön vahvista- miseksi kaikilla kauppaan liittyvillä aloilla.

2. Talouskumppanuussopimuksilla pyritään kehityksen välineinä edistämään AKT-valtioiden sujuvaa ja asteittain ete- nevää yhdentymistä maailmantalouteen erityisesti hyödyntä- mällä täysimääräisesti alueellisen yhdentymisen ja etelän maiden keskinäisen kaupan tarjoamia mahdollisuuksia.

3. Osapuolet sopivat, että uudet kaupankäyntijärjestelyt otetaan käyttöön asteittain.

37 artikla

Men ettelyt

1. Talouskumppanuussopimusten neuvottelujen aikana AKT-maiden julkisen ja yksityisen sektorin toimintaedelly- tyksiä kehitetään I osaston ja 35 artiklan määräysten mukai- sesti muun muassa toimenpiteillä kilpailukyvyn parantamiseksi, alueellisten organisaatioiden lujittamiseksi ja kaupan alueellista yhdentymistä koskevien aloitteiden tuke- miseksi; silloin kun tarkoituksenmukaista, apua voidaan antaa talousarvion sopeuttamiseen ja julkisen talouden uudis- tamiseen, infrastruktuurin nykyaikaistamiseen ja kehittämi- seen sekä investointien edistämiseen.

2. Osapuolet tarkastelevat säännöllisesti neuvottelujen etenemistä 38 artiklan mukaisesti.

3. Talouskumppanuussopimuksia koskevia neuvotteluja jatketaan niiden AKT-valtioiden kanssa, jotka katsovat ole- vansa siihen valmiita, niiden tarkoituksenmukaisena pitä- mällä tasolla ja AKT-valtioiden ryhmän sopimien menettelyjen mukaisesti sekä AKT-valtioiden alueellisia yhdentymisprosesseja tukien.

4. Talouskumppanuussopimuksia koskevissa neuvotte- luissa pyritään erityisesti vahvistamaan aikataulu osapuolten välisen kaupan esteiden asteittaiselle poistamiselle WTO:n asianomaisten sääntöjen mukaisesti. Yhteisön puolelta kau- pan vapauttaminen perustuu yhteisön säännöstöön, ja sen tavoitteena on AKT-valtioiden markkinoille pääsyn paranta- minen nykyisestään muun muassa alkuperäsääntöjä tarkista- malla. Neuvotteluissa otetaan huomioon kehitystaso ja kaupan alan toimenpiteiden sosioekonomiset vaikutukset AKT-valtioille sekä niiden edellytykset mukauttaa taloutensa vapauttamisprosessiin. Tästä syystä neuvottelut ovat mahdol- lisimman joustavia vahvistettaessa riittävän siirtymäkauden kesto ja lopullinen tuotekate, ja niissä otetaan huomioon her- kät alat sekä epäsymmetria tariffien poistamista koskevissa aikatauluissa niin, että kulloinkin voimassa olevia WTO:n sääntöjä noudatetaan.

5. Osapuolet tekevät tiivistä yhteistyötä WTO:ssa selit- tääkseen ja puolustaakseen sovittuja järjestelyjä erityisesti käytettävissä olevan joustovaran osalta.

6. Osapuolet keskustelevat tarkemmin niiden vientiin sovellettavien alkuperäsääntöjen yksinkertaistamisesta ja tar- kistamisesta, myös kumulaatiomääräyksistä.

7. Kun AKT-valtiot ovat tehneet talouskumppanuussopi- muksen, tällaisen sopimuksen ulkopuolelle jääneet AKT- valtiot voivat milloin tahansa esittää pyynnön siihen liittymiseksi.

8. Osapuolet kiinnittävät AKT-maiden alueellista yhteis- työtä ja yhdentymistä tukevassa AKT–EU-yhteistyössä, josta määrätään I osastossa ja jota toteutetaan 35 artiklan mukai- sesti, erityistä huomiota talouskumppanuussopimusten täy- täntöönpanosta aiheutuviin tarpeisiin. Tämän sopimuksen liitteessä IV olevassa 1 artiklassa määriteltyjä periaatteita sovelletaan. Osapuolet sopivat olemassa olevien tai uusien alueellisten rahoitusmekanismien käytöstä, joiden kautta yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen varat ja muut lisätulot voitaisiin kanavoida.”.

29. Lisätään artikla seuraavasti:

”37 a artikla

Muut k auppajärjestelyt

1. Kun nykyiset kauppapoliittiset suuntaukset tähtäävät yhä laajempaan kaupan vapauttamiseen, EU ja AKT-valtiot voivat osallistua sellaisten sopimusten neuvotteluihin ja täy- täntöönpanoon, jotka johtavat laajempaan monen- ja kah- denväliseen kaupan vapauttamiseen. Tällainen vapauttaminen saattaa johtaa AKT-valtioille myönnettyjen etuuksien heikkenemiseen ja vaikuttaa niiden kilpailuase- maan EU:n markkinoilla sekä niiden kehityspyrkimyksiin, joita EU tahtoo tukea.

2. EU pyrkii taloudellisen ja kaupallisen yhteistyön tavoit- teiden mukaisesti jatkamaan toimenpiteitä kaupan vapautta- misen mahdollisten kielteisten vaikutusten torjumiseksi tavoitteena säilyttää monenvälisen kauppajärjestelmän sisällä mahdollisimman pitkään AKT-valtioiden merkittävästi edul- lisempi markkinoille pääsy sekä varmistamaan, että etuuk- sien väistämätön väheneminen tapahtuu mahdollisimman pitkän ajanjakson kuluessa.”.

30. Korvataan 38 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Kaupan alan ministerikomiteassa käsitellään kaikkia kauppaan liittyviä kysymyksiä, jotka koskevat kaikkia AKT- valtioita, ja varsinkin seurataan säännöllisesti talouskumppa- nuussopimusten neuvotteluja ja täytäntöönpanoa. Se kiinnittää erityistä huomiota käytäviin monenvälisiin kaup- paneuvotteluihin ja tarkastelee pidemmälle menevien vapa- uttamista koskevien aloitteiden vaikutuksia AKT:n ja EY:n väliseen kauppaan sekä AKT-valtioiden talouskehitystä. Se raportoi ja tekee tarvittavia, myös tukitoimenpiteitä koskevia, suosituksia ministerineuvostolle AKT–EY-kauppajärjestelyjen hyödyn tehostamiseksi.”.

34. Lisätään artikla seuraavasti:

”38 a artikla

Neuvottelut

1. Jos uusilla toimenpiteillä tai yhteisön hyväksymissä ohjelmissa säädetyillä toimenpiteillä, joilla lähennetään lain- säädäntöä kaupan helpottamiseksi, on todennäköisiä vaiku- tuksia yhden tai useamman AKT-valtion etuihin, yhteisö ilmoittaa niistä AKT-ryhmän sihteeristölle ja kyseisille AKT- valtioille ennen niiden hyväksymistä.

2. Xxxxx yhteisö voi ottaa huomioon AKT-ryhmän edut, neuvotteluja käydään viimeksi mainitun sitä pyytäessä tämän sopimuksen 12 artiklan määräysten mukaisesti tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi.

3. Jos kaupan helpottamiseksi annetut, voimassa olevat yhteisön säännöt tai määräykset vaikuttavat yhden tai useam- man AKT-valtion etuihin tai jos tällaisten sääntöjen tai mää- räysten tulkinta, soveltaminen tai hallinnointi vaikuttaa kyseisiin etuihin, neuvotteluja käydään 12 artiklan määräys- ten mukaisesti kyseisten AKT-valtioiden sitä pyytäessä tyy- dyttävän ratkaisun löytämiseksi.

4. Osapuolet voivat tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi tuoda yhteisessä kaupan alan ministerikomiteassa esiin myös muita kauppaan liittyviä ongelmia, joita voi syntyä jäsenval- tioiden toteuttamista tai suunnittelemista toimenpiteistä.

5. Osapuolet ilmoittavat tällaisista toimenpiteistä toisil- leen neuvottelujen tuloksellisuuden varmistamiseksi.

6. Osapuolet sopivat, että neuvottelujen käymisen talous- kumppanuussopimuksen toimielimissä ja tiedon välittämisen niiden kautta tällaisten sopimusten soveltamisalaan kuulu- vista asioista katsotaan täyttävän tämän artiklan ja tämän sopimuksen 12 artiklan määräykset, jos kaikki ne AKT- valtiot, joihin vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat, ovat sen talouskumppanuussopimuksen allekirjoittajamaita, jonka puitteissa neuvotteluja käytiin tai tietoa välitettiin.”.

32. Korvataan 41 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5. Yhteisö tukee 35 artiklan mukaisesti ja I osastossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden kautta AKT-valtioiden pyrkimyksiä vahvistaa niiden edelly- tyksiä tarjota palveluja. Erityistä huomiota kiinnitetään työ- voimaan, liiketoimintaan, jakeluun, rahoitukseen, matkailuun, kulttuuriin ja rakentamiseen liittyviin palvelui- hin sekä niihin liittyviin teknisiin palveluihin AKT-valtioiden kilpailukyvyn parantamiseksi ja sitä kautta AKT-valtioiden tavara- ja palvelukaupan arvon ja määrän lisäämiseksi.”.

33. Korvataan 42 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Yhteisö tukee 35 artiklan mukaisesti ja I osastossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden kautta AKT-valtioiden pyrkimyksiä kehittää ja edistää tehok- kaita ja kustannustehokkaita merikuljetuspalveluja AKT- valtioissa niiden toimijoiden osuuden kasvattamiseksi kansainvälisissä laivauspalveluissa.”.

34. Korvataan 43 artiklan 5 kohta seuraavasti:

”5. Lisäksi osapuolet sopivat vauhdittavansa keskinäistä yhteistyötään tieto- ja viestintätekniikoiden sekä tietoyhteis- kunnan aloilla. Yhteistyössä keskitytään 35 artiklan mukai- sesti ja I osastossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden kautta erityisesti viestintäjärjestelmien nykyistä parempaan täydentävyyteen ja yhdenmukaisuuteen kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla sekä nii- den mukauttamiseen uuden tekniikan vaatimuksiin.”.

35. Korvataan 44 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Yhteisö tukee 35 artiklan mukaisesti ja I osastossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden kautta AKT-valtioiden pyrkimyksiä vahvistaa niiden valmiuk- sia toimia kaikilla kauppaan liittyvillä aloilla, mihin tarvitta- essa sisältyy niiden institutionaalisten puitteiden kehittäminen ja tukeminen.”.

36. Korvataan 45 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Osapuolet sopivat myös vahvistavansa alan yhteistyö- tään tehokkaiden kilpailupolitiikkojen laatimiseksi ja tukemi- seksi tarkoituksenmukaisten kansallisten kilpailuelinten toimesta, joka asteittain varmistavat sen, että niin yksityiset kuin valtion yritykset soveltavat kilpailusääntöjä tehokkaasti. Tämän alan yhteistyöhön kuuluu 35 artiklan mukaisesti ja I osastossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstra- tegioiden kautta erityisesti avustaminen tarkoituksenmukai- sen lainsäädäntökehyksen laatimisessa ja sen hallinnollisessa toimeenpanossa, ottaen huomioon erityisesti vähiten kehit- tyneiden maiden erityistilanne.”

37. Korvataan 46 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6. Lisäksi osapuolet sopivat vahvistavansa alan yhteistyö- tään. Pyynnöstä yhteistyö voidaan yhteisesti sovituin ehdoin sekä 35 artiklan mukaisesti ja I osastossa määriteltyjen kan- sallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden kautta ulottaa muun muassa seuraaville aloille: teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa ja noudattamista koskevien lakien ja asetusten valmis- telu, kyseisten oikeuksien oikeudenhaltijan toimesta tapahtu- van väärinkäytön ja kilpailijoiden toimesta tapahtuvan näiden oikeuksien rikkomisten estäminen, kansallisten ja alu- eellisten virastojen ja muiden elinten perustaminen ja vahvis- taminen, myös tuki toimeenpanoon ja suojeluun osallistuville alueellisille teollis- ja tekijänoikeusjärjestöille henkilöstön koulutus mukaan luettuna.”.

38. Korvataan 47 artiklan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”2. Yhteistyöllä standardoinnin ja sertifioinnin aloilla pyri- tään 35 artiklan mukaisesti ja I osastossa määriteltyjen kan- sallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden kautta edistämään osapuolten välillä yhteensopivia järjestelmiä, erityisesti:”.

39. Korvataan 48 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Osapuolet sopivat 35 artiklan mukaisesti ja I osastossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden kautta lujittavansa yhteistyötään AKT-valtioiden julkisen ja yksityisen sektorin toimintaedellytysten vahvistamiseksi tällä alalla.”

40 Muutetaan 49 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa edistää kan- sainvälisen kaupan kehittämistä niin, että varmistetaan ympäristön kestävä ja järkevä hoito alan kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten mukaisesti sekä osapuolten kehitystaso asianmukaisesti huomioon ottaen. Ne ovat yhtä mieltä siitä, että AKT-valtioiden erityistarpeet ja

-vaatimukset olisi otettava huomioon ympäristöalan toi- mien suunnittelussa ja toteutuksessa, myös 32 a artiklan määräysten osalta.”.

b) Lisätään kohta seuraavasti:

”3. Osapuolet sopivat, että ympäristötoimenpiteitä ei pitäisi käyttää protektionistisiin tarkoituksiin.”.

41. Korvataan 50 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Osapuolet sopivat, että työelämää koskevia säännök- siä ei olisi käytettävä protektionistisiin tarkoituksiin.”.

42. Korvataan 51 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Yhteistyöllä pyritään 35 artiklan mukaisesti ja I osas- tossa määriteltyjen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategi- oiden kautta erityisesti parantamaan alan institutionaalisia ja teknisiä toimintaedellytyksiä, perustamaan keskinäiseen tie- dotukseen tarkoitettuja, vaarallisia tuotteita koskevia nopeita varoitusjärjestelmiä, vaihtamaan tietoja ja kokemuksia tuot- teita ja tuoteturvallisuutta koskevan, markkinoille saattami- sen jälkeisen valvonnan käyttöönotosta ja toiminnasta, parantamaan kuluttajille annettavia tietoja hinnoista sekä tar- jolla olevien tuotteiden ja palvelujen ominaisuuksista, kan- nustamaan riippumattomien kuluttajajärjestöjen ja kuluttajien edustajien välisten yhteyksien luomista, paranta- maan kuluttajapolitiikkojen ja -järjestelmien yhteensopi- vuutta, ilmoittamaan lainsäädännön toimeenpanosta ja edistämään yhteistyötä haitallisten tai sopimattomien liiketa- pojen tutkimisessa sekä panemaan täytäntöön vientikieltoja osapuolten välisessä sellaisten tavaroiden ja palvelujen kau- passa, joiden markkinoille saattaminen on kielletty niiden tuotantomaassa.”.

43. Korvataan 56 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Kehitysrahoitusyhteistyötä toteutetaan AKT-valtioiden vahvistamien kehitystä koskevien tavoitteiden, strategioiden ja painopisteiden perusteella ja niiden mukaisesti kansalli- sella, alueellisella ja AKT-maiden välisellä tasolla. Niiden maantieteelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset erityispiir- teet samoin kuin niiden erityiset voimavarat otetaan huomi- oon. Kansainvälisesti sovitun, avun tuloksellisuutta koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti yhteistyö perustuu omista- juuteen, johdonmukaisuuteen, avunantajien koordinointiin ja yhdenmukaistamiseen, kehitystuloskeskeiseen hallinnointiin ja molemminpuoliseen vastuuvelvollisuuteen. Erityisesti yhteistyöllä

a) edistetään paikallista itsehallintaa kaikilla kehitysproses- sin tasoilla,

b) ilmennetään keskinäisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin perustuvaa kumppanuutta,

c) korostetaan ennustettavuuden ja varmuuden merkitystä varojen jakamisessa, joka toteutetaan erittäin edullisin ehdoin ja jatkuvasti,

d) pyritään joustavuuteen ja siihen, että kunkin AKT- valtion tilanne sekä asianomaisen hankkeen tai ohjelman erityisluonne otetaan huomioon, ja

e) varmistetaan tuloksellisuus, koordinointi ja johdonmukaisuus.”.

44. Muutetaan 58 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) alueelliset tai valtioidenväliset elimet, joihin kuuluu yksi tai useampi AKT-valtio – mukaan luettuina Afrikan unioni tai muut sellaiset elimet, joiden jäse- ninä on muitakin kuin AKT-valtioita – ja joilla on näiden AKT-valtioiden valtuutus, ja”.

b) Muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i) Korvataan d alakohta seuraavasti:

”d) AKT-valtioista tai yhteisöstä peräisin oleville rahoituksen välittäjille, jotka tekevät, edistävät ja rahoittavat yksityisiä tai julkisia sijoituksia AKT-valtioissa,”.

ii) Korvataan f alakohta seuraavasti:

”f) AKT-valtioiden ryhmään kuulumattomille kehitysmaille niiden osallistuessa yhteiseen aloitteeseen tai alueellisen järjestön toimintaan AKT-valtioiden kanssa tämän sopimuksen liit- teessä IV olevan 6 artiklan mukaisesti.”.

45. Korvataan 60 artikla seuraavasti:

a) Korvataan c alakohta seuraavasti:

”c) ulkoisista häiriöistä, kuten vientitulojen epävakau- desta, aiheutuvien ja sosioekonomisiin uudistuksiin ja politiikkoihin kohdistuvien lyhytaikaisten haitta- vaikutusten lieventäminen,”

b) Korvataan g alakohta seuraavasti:

”g) humanitaarinen ja hätäapu, myös pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden auttaminen, toimet lyhytkestoisten hätäapu- ja kun- nostustoimien niveltämiseksi pitkän aikavälin kehi- tykseen kriisitilanteissa ja niiden jälkeen sekä katastrofivalmius.”.

46. Korvataan 61 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Suoraa talousarviotukea myönnetään makrota- loudellisiin tai alakohtaisiin uudistuksiin edellyttäen, että

a) huolellisesti määritellyt, köyhyyteen keskittyvät kansalliset tai alakohtaiset kehitysstrategiat ovat ole- massa tai täytäntöönpanovaiheessa,

b) maan itsensä laatimat ja sen tärkeimpien avunanta- jien, kansainväliset rahoituslaitokset tarvittaessa mukaan luettuina, myönteisesti arvioimat, tarkoin määritellyt ja vakauteen pyrkivät makrotaloudelliset politiikat ovat olemassa tai täytäntöönpanovai- heessa, ja

c) julkinen varainhoito on riittävän avointa, vastuul- lista ja tehokasta.

Yhteisö mukautuu kunkin AKT-maan järjestelmiin ja menettelyihin, valvoo talousarviotukeaan yhdessä kumppanimaan kanssa ja tukee kumppanimaiden pyr- kimyksiä parantaa maan sisäistä vastuuvelvollisuutta, parlamentaarista valvontaa, tarkastusvalmiuksia ja jul- kista tiedonsaantia.”

b) Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen kor- vamerkittyjä varoja, Euroopan investointipankin, jäljem- pänä ’pankki’, omia varoja ja tarvittaessa muita Euroopan yhteisön talousarviosta myönnettäviä varoja käytetään tämän sopimuksen puitteissa sellaisten hankkeiden, ohjelmien ja muiden toimintamuotojen rahoittamiseen, joilla edistetään tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.”.

47. Korvataan 66 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. AKT-valtioiden velkataakan keventämiseksi ja maksu- taseongelmien helpottamiseksi osapuolet sopivat, että yhteis- työn monivuotisen rahoituskehyksen varoja käytetään kansainvälisesti hyväksyttyihin velkahelpotusaloitteisiin AKT-valtioiden eduksi. Yhteisö sitoutuu lisäksi selvittämään, miten muita yhteisön varoja voidaan pitkällä aikavälillä käyt- tää kansainvälisesti hyväksyttyjen velkahelpotusaloitteiden tukemiseen.”.

48. Korvataan 67 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tämän sopimuksen mukaisella yhteistyön monivuoti- sella rahoituskehyksellä tuetaan AKT-valtioiden toteuttamia makrotaloudellisia ja alakohtaisia uudistuksia. Osapuolet var- mistavat tällöin, että sopeutus on taloudellisesti elinvoimaista sekä yhteiskunnallisesti ja poliittisesti hyväksyttävissä olevaa. Tukea myönnetään makrotaloudellisella tai alakohtaisella tasolla täytäntöön pantuihin tai suunniteltuihin uudistuksiin yhteisön ja asianomaisen AKT-valtion yhteisen arvioinnin mukaisesti sekä uudistustoimien yleisen arvioinnin perus- teella. Yhteinen arviointi mukautetaan mahdollisuuksien mukaan maakohtaisiin järjestelyihin, ja tukea valvotaan saa- vutettujen tulosten perusteella. Tukiohjelmien tärkeä ominai- suus on varojen nopea käyttö.”.

49. Korvataan 4 osan II osaston 3 luvun otsikko seuraavasti: ”3 LUKU

Tuki ulkoisten häiriöiden vuoksi”.

50. Korvataan 68 artikla seuraavasti:

”68 artikla

1. Osapuolet tunnustavat, että ulkoisista häiriöistä johtuva makrotalouden epävakaus saattaa vaikuttaa haitallisesti AKT- valtioiden kehitykseen ja vaarantaa niiden kehitysvaatimus- ten täyttymisen. Siksi tämän sopimuksen mukaiseen yhteistyön monivuotiseen rahoituskehykseen luodaan lisära- hoitusjärjestelmä, jolla lievitetään ulkoisista häiriöistä johtu- via lyhyen aikavälin kielteisiä vaikutuksia, vaikutus vientituloihin mukaan luettuna.

2. Tuen tarkoituksena on turvata sosioekonomiset uudis- tukset ja politiikat, joihin tulojen väheneminen saattaa vai- kuttaa kielteisesti, sekä lievittää häiriöiden kielteisiä lyhyen aikavälin vaikutuksia.

3. AKT-valtioiden talouksien erittäin voimakas riippuvuus viennistä ja erityisesti maatalouden ja kaivostoiminnan tuot- teiden viennistä otetaan huomioon varoja jaettaessa. Tässä suhteessa AKT-valtiot, jotka ovat vähiten kehittyneitä tai sisämaa- tai saarivaltioita tai jotka ovat konfliktin tai luon- nononnettomuuden jälkitilanteessa, saavat muita edullisem- man kohtelun.

4. Lisävarat myönnetään tukimekanismia koskevien yksi- tyiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Nämä esitetään rahoitus- ehtoja koskevassa liitteessä II.

5. Yhteisö tukee myös markkinaehtoisia vakuutusjärjestel- miä, jotka on tarkoitettu AKT-valtioille, jotka haluavat suo- jautua ulkoisten häiriöiden lyhytaikaisilta vaikutuksilta.”.

51. Korvataan 4 osan II osaston 6 luvun otsikko seuraavasti:

”6 LUKU

Humanitaarinen apu, hätäapu ja hätätilanteen jälkeinen apu”.

52. Korvataan 72 artikla seuraavasti:

”72 artikla

Yleisperiaate

1. Humanitaarista apua, hätäapua ja hätätilanteen jälkeistä apua annetaan kriisitilanteissa. Humanitaarisella ja hätäavulla pyritään pelastamaan ja suojelemaan ihmishenkiä sekä ehkäi- semään ja lievittämään inhimillisiä kärsimyksiä tarpeen vaa- tiessa. Hätätilanteen jälkeisen avun tavoitteena on rahoittaa kunnostustoimia ja niveltää lyhytkestoinen hätäapu pidem- män aikavälin kehitysohjelmiin.

2. Kriisitilanteilla, joihin luetaan myös pitkäkestoinen rakenteellinen epävakaus ja hauraus, tarkoitetaan tilanteita, joissa laki ja järjestys tai väestön turvallisuus ovat uhattuina ja jotka uhkaavat kärjistyä aseelliseksi selkkaukseksi tai hor- juttaa maan vakautta. Kriisitilanteen voi synnyttää myös luonnononnettomuus, ihmisen aiheuttama kriisi, kuten sota tai muu selkkaus, tai vaikutuksiltaan vastaavat erityisolosuh- teet, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen, ympä- ristön pilaantumiseen, energian ja luonnonvarojen saantiin tai äärimmäiseen köyhyyteen.

3. Humanitaarista apua, hätäapua ja hätätilanteen jälkeistä apua annetaan hätäapu, kunnostus ja kehitystyö yhteen nivel- täen niin kauan kuin uhreilla on näistä tilanteista johtuvia tarpeita.

4. Humanitaarista apua annetaan yksinomaan kriisitilan- teen uhrien tarpeiden ja edun perusteella sekä noudattaen kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteita, jotka ovat humaanisuus, tasapuolisuus, puolueettomuus ja riippu- mattomuus. Uhreja ei saa missään tapauksessa syrjiä rodun, etnisen alkuperän, uskonnon, sukupuolen, iän, kansallisuu- den tai poliittisen suuntautumisen vuoksi. Vapaa pääsy uhrien luokse ja heidän suojelunsa sekä humanitaaristen jär- jestöjen henkilöstön ja välineistön turvallisuus on taattava.

5. Humanitaarinen apu, hätäapu ja hätätilanteen jälkeinen apu rahoitetaan yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyk- sestä, jos apua ei voida rahoittaa unionin talousarviosta. Humanitaarisen avun, hätäavun ja hätätilanteen jälkeisen avun täytäntöönpanossa tavoitteena on täydentävyys ja koor- dinointi jäsenvaltioiden toimien kanssa, ja siinä noudatetaan avun tuloksellisuutta koskevia parhaita käytäntöjä.”.

53. Lisätään artikla seuraavasti:

”72 a artikla

Tavoite

1. Humanitaarisen ja hätäavun tarkoituksena on

a) suojella ihmishenkiä kriiseissä ja niiden jälkitilanteissa;

b) osallistua humanitaarisen avun rahoitukseen ja toimitta- miseen ja kaikin käytettävissä olevin logistisin keinoin sen varmistamiseen, että apu menee suoraan sitä tarvitseville;

c) toteuttaa lyhyen aikavälin kunnostus- ja jälleenrakennus- toimia, jotta uhreilla olisi sosioekonomisen integroitu- misen vähimmäisedellytykset ja luoda mahdollisimman pian olosuhteet kehityksen jatkumiselle kyseisten AKT- maiden ja -alueiden määrittelemien pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti;

d) huolehtia luonnonmullistusten tai ihmisen aiheuttamien onnettomuuksien takia siirtymään joutuneiden ihmisten (pakolaisten, kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden ja paluumuuttajien) kaikista tarpeista (riip- pumatta siitä, missä pakolaiset ja kotiseudultaan siirty- mään joutuneet sijaitsevat) sekä helpottaa heidän vapaaehtoista kotiuttamistaan ja kotoutumistaan alku- perämaahansa; ja

e) avustaa AKT-valtiota tai -aluetta suuronnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja niihin varautumisen lyhyen aikavälin järjestelmien, kuten ennustus- ja ennakkovaroitusjärjes- telmien, luomisessa suuronnettomuuksien seurausten lieventämiseksi.

2. Apua voidaan antaa myös AKT-valtioille ja -alueille, jotka ottavat vastaan pakolaisia tai paluumuuttajia, sellaisten akuuttien tarpeiden täyttämiseksi, joita hätäapu ei kata.

3. Hätätilanteen jälkeisten toimien tavoitteena on kriisin vuoksi tarvittava fyysinen ja yhteiskunnallinen kunnostami- nen ja toimet voidaan toteuttaa niin, että lyhytkestoinen hätäapu ja kunnostus kytketään pidemmän aikavälin kehitys- ohjelmiin, jotka rahoitetaan maaohjelmista, alueohjelmista tai AKT-maiden välisestä ohjelmasta. Tällaisten toimien on oltava välttämättömiä hätävaiheesta kehitysvaiheeseen siirty- misen kannalta, edistettävä kriisistä kärsineiden väestönosien sosioekonomista integroitumista, poistettava mahdollisuuk- sien rajoissa kriisin syyt sekä vahvistettava instituutioita ja paikallisten ja kansallisten toimijoiden omaa roolia kestävän kehityspolitiikan laatimisessa kyseiselle AKT-valtiolle.

4. Edellä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut suuronnet- tomuuksien ennaltaehkäisyn ja niihin varautumisen lyhyen aikavälin järjestelmät sovitetaan yhteen muiden käytössä ole- vien suuronnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja niihin varau- tumisen järjestelmien kanssa.

Kansallisten, alueellisten ja kaikki AKT-valtiot kattavien suur- onnettomuuksien riskin vähentämis- ja hallintajärjestelmien kehittäminen ja vahvistaminen auttaa AKT-valtioita paranta- maan kykyään selviytyä suuronnettomuuksien vaikutuksista. Kaikkea tähän liittyvää toimintaa voidaan jatkaa yhteistyössä sellaisten alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen ja ohjel- mien kanssa, joilla on näyttöä suuronnettomuuksien riskin vähentämisestä.”.

54. Korvataan 73 artikla seuraavasti:

”73 artikla

Täytän töön pan o

1. Avustusoperaatioita toteutetaan kriisitilanteesta kärsi- vän AKT-maan tai -alueen pyynnöstä, komission aloitteesta tai kansainvälisten järjestöjen taikka paikallisten tai kansain- välisten valtiosta riippumattomien järjestöjen kehotuksesta.

2. Yhteisö toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet, jotta toi- minta olisi nopeaa, mikä on välttämätöntä niiden välittömien tarpeiden täyttämiseksi, joihin apua tarvitaan. Apua hallin- noidaan ja se pannaan täytäntöön siten, että toiminta on nopeaa, joustavaa ja tehokasta.

3. Koska tämän luvun nojalla annettava apu on luonteel- taan kehitysapua, sitä voidaan asianomaisen valtion tai alu- een pyynnöstä käyttää poikkeuksellisesti yhdessä maaohjelman kanssa.”.

55. Korvataan 76 artiklan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d) lainoja pankin omista varoista ja investointikehyksestä, jonka ehdot on esitetty tämän sopimuksen liitteessä II. Tällaisia lainoja voidaan käyttää myös perusinfrastruk- tuuriin tehtävien julkisten investointien rahoittamiseen.”.

56. Korvataan 95 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”3. Viimeistään 12 kuukautta ennen ensimmäisen viisi- vuotiskauden päättymistä yhteisö ja jäsenvaltiot toisaalta ja AKT-valtiot toisaalta ilmoittavat toiselle osapuolelle, mitä määräyksiä ne haluavat tarkistaa sopimuksen mahdollista muuttamista varten. Tämän määräajan estämättä, jos toinen osapuoli pyytää sopimuksen määräysten tarkistamista, toi- sella osapuolella on kaksi kuukautta aikaa pyytää, että tämä

57. Korvataan 100 artiklan toinen kohta seuraavasti:

”Tämä sopimus laaditaan bulgarian, englannin, espanjan, hol- lannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, slovakin, sloveenin, ranskan, romanian, ruotsin, sak- san, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä kah- tena kappaleena, jonka jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen, ja se talletetaan Euroopan unionin neu- voston pääsihteeristön ja AKT-valtioiden sihteeristön arkis- toihin, jotka molemmat toimittavat oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä kunkin allekirjoittajavaltion hallitukselle.”.

C. LIITTEET

1. Korvataan liite II, sellaisena kuin se on muutettuna 29 päi- vänä toukokuuta 2009 tehdyllä AKT–EY-ministerineuvoston päätöksellä N:o 1/2009 (1), seuraavasti:

a) Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

1. Tässä luvussa vahvistetaan investointikehyksen alaisia toimia, Euroopan investointipankin (EIP) omista varoista myöntämiä lainoja sekä erityistoimia koskevat rahoitusehdot. Nämä varat voidaan ohjata tukikelpoisille yrityksille joko suoraan tai välillisesti hyväksyttyjen sijoi- tusrahastojen ja/tai rahoituksen välittäjien kautta.

2. Tässä liitteessä tarkoitetut varat korkotukia varten otetaan liitteessä I b olevassa 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta korkotukimäärärahasta.

3. Korkotuet voidaan pääomittaa tai käyttää avustuk- sina. Korkotuen määrä, jonka arvo lasketaan lainan suo- ritusajankohtina, vähennetään liitteessä I b olevan 2 kohdan c alakohdassa määritellystä korkotukimäärä- rahasta ja maksetaan suoraan EIP:lle. Enintään 10 pro- senttia korkotukimäärärahasta voidaan käyttää hankkeisiin liittyvän teknisen avun antamiseen AKT-valtioissa.

4. Nämä ehdot eivät vaikuta ehtoihin, joita AKT- valtioille saatetaan asettaa voimakkaasti velkaantuneita köyhiä maita koskevan HIPC-aloitteen tai muiden velan- hoitokyvyn parantamiseen tähtäävien kansainvälisten järjestelyjen puitteissa asetettujen lainarajoitusten perus- teella. Jos tällaiset puitteet edellyttävät, että lainan kor- koa on alennettava enemmän kuin kolmella prosentilla, kuten kyseisen luvun 2 ja 4 artiklassa sallitaan, EIP pyr- kii alentamaan rahoituksen keskimääräisiä kustannuksia

tarkistus laajennetaan koskemaan myös muita alkuperäisen  

pyynnön kohteena oleviin määräyksiin liittyviä määräyksiä.”.

(1) EUVL L 168, 30.6.2009, s. 48.

osallistumalla soveltuvaan yhteisrahoitukseen muiden avunantajien kanssa. Ellei tätä pidetä mahdollisena, EIP:n lainan korkoa voidaan alentaa HIPC-aloitteessa tai muussa velanhoitokyvyn parantamiseen tähtäävässä kansainvälisessä järjestelyssä vahvistetulle tasolle.”

b) Korvataan 2 artiklan 7 ja 8 kohta seuraavasti:

”7. Tavallisia lainoja voidaan myöntää edullisin ehdoin maille, joihin ei sovelleta HIPC-aloitteen tai muun velanhoitokyvyn parantamiseen tähtäävän kansainväli- sen järjestelyn puitteissa asetettuja lainarajoituksia, seu- raavissa tapauksissa:

a) yksityissektorin kehityksen kannalta välttämättö- miin infrastruktuurihankkeisiin vähiten kehitty- neissä maissa, selkkauksista toipuvissa maissa ja luonnononnettomuuksista toipuvissa maissa. Täl- löin lainan korkoa alennetaan enintään kolmella prosentilla;

b) hankkeisiin, joihin sisältyy rakenneuudistustoimia osana yksityistämistä tai joiden sosiaaliset tai ympä- ristöön liittyvät edut ovat merkittäviä ja selvästi osoitettavissa. Tällöin lainoille voidaan myöntää korkotukea, jonka määrä ja muoto päätetään hank- keen erityispiirteiden perusteella. Korkotuki on kui- tenkin enintään kolme prosenttia.

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitettujen lainojen lopulli- nen korko on joka tapauksessa aina vähintään 50 pro- senttia viitekorosta.

8. Varat näihin edullisin ehdoin rahoitettaviin tarkoituksiin saadaan tämän sopimuksen liitteessä I b olevassa 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta korkotukimäärärahasta.”.

c) Korvataan 4 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. EIP:n omista varoistaan rahoittamia lainoja myön- netään seuraavin ehdoin:

a) viitekorko on se, jota EIP soveltaa sopimuksen alle- kirjoituspäivänä tai maksun suorituspäivänä valuut- taa ja takaisinmaksuaikoja koskevien ehtojen osalta samanlaisiin lainoihin;

b) kuitenkin niiden maiden osalta, joihin ei sovelleta HIPC-aloitteen tai muun velanhoitokyvyn paranta- miseen tähtäävän kansainvälisen järjestelyn puit- teissa asetettuja lainarajoituksia,

i) julkisen sektorin hankkeisiin sovelletaan pää- sääntöisesti enintään kolmen prosentin korkotukea;

ii) edellä 2 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tar- koitetuiksi hankkeiksi katsottaviin yksityissek- torin hankkeisiin voidaan soveltaa korkotukia samoin ehdoin kuin kyseisessä kohdassa tar- koitettuihin hankkeisiin.

Lopullinen korko on joka tapauksessa aina vähin- tään 50 prosenttia viitekorosta;

c) EIP:n omista varoistaan rahoittamien lainojen takai- sinmaksuaika määräytyy hankkeen taloudellisten ja rahoituksellisten ominaisuuksien perusteella. Lai- noihin sisältyy tavallisesti aika, jona lyhennyksiä ei peritä ja joka vahvistetaan hankkeen rakentamisjak- son perusteella.”.

2. Muutetaan liite III seuraavasti:

a) Korvataan 1 artiklan a ja b alakohta seuraavasti:

”a) vahvistetaan yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (YKK) asemaa, jotta AKT-maille ja -alueille voidaan antaa niiden tarvitsemaa tukea yksityissektorinsa kehittämistoimien edistämiseksi; ja

b) vahvistetaan maatalouden ja maaseudun yhteistyön teknisen keskuksen asemaa AKT-valtioiden institu- tionaalisten toimintaedellytysten, erityisesti tiedon- hallinnan, kehittämisessä maatalouden tuottavuutta parantavan tekniikan käytön lisäämiseksi sekä markkinoinnin, elintarviketurvan ja maaseudun kehittämiseksi.”.

b) Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

YK K

1. YKK edistää yksityissektorin kehittämistä tukevaa liiketoimintaympäristöä ja tukee yksityissektorin kehi- tysstrategioiden täytäntöönpanoa AKT-valtioissa tarjo- amalla AKT-valtioiden yrityksille muita kuin rahoituspalveluja, esimerkiksi konsulttipalveluja, ja tuke- malla yhteisön ja AKT-valtioiden talouden toimijoiden yhteisaloitteita. Talouskumppanuussopimusten täytän- töönpanosta johtuvat tarpeet otetaan tässä yhteydessä asianmukaisesti huomioon.

2. YKK pyrkii auttamaan AKT-valtioiden yksityisyri- tyksiä niiden kilpailukyvyn parantamisessa kaikilla talouden sektoreilla. Erityisesti se

a) helpottaa ja edistää AKT-valtioiden ja EU:n yritys- ten välistä yhteistyötä ja kumppanuutta;

b) auttaa liike-elämän tukipalvelujen kehittämisessä tukemalla yksityissektorin omistamien organisaati- oiden toimintaedellytysten kehittämistä tai teknis- ten, ammatillisten, liikkeenjohdollisten, kaupallisten tai koulutukseen liittyvien tukipalvelujen toimittajia;

c) tukee investointien edistämistoimia, kuten inves- tointien edistämiseen erikoistuneita organisaatioita, investointialan konferenssien järjestämistä, koulu- tusohjelmia, strategiatyöryhmiä sekä investointien edistämistoimien seurantaa;

d) tukee aloitteita, joilla edistetään innovointia ja kaik- kiin liikkeenjohdollisiin näkökohtiin liittyvien tek- niikkojen, taitotiedon ja parhaiden käytänteiden siirtämistä;

e) tiedottaa AKT-valtioiden yksityissektorille tämän sopimuksen määräyksistä; ja

f) tiedottaa eurooppalaisille yrityksille ja yksityissekto- rin organisaatioille liiketoimintaa AKT-valtioissa koskevista mahdollisuuksista ja säännöistä.

3. YKK osallistuu myös liiketoimintaympäristön kohentamiseen kansallisella ja alueellisella tasolla tarkoi- tuksenaan tukea yrityksiä, jotta ne hyödyntäisivät alueel- lisen yhdentymisen ja kaupan avautumisen tarjoamat mahdollisuudet. Tähän sisältyy

a) yritysten auttaminen täyttämään voimassa olevat ja uudet laatu- ja muut vaatimukset, joita alueellisen yhdentymisen eteneminen ja talouskumppanuusso- pimusten täytäntöönpano asettavat;

b) tiedottaminen AKT-valtioiden yksityissektorin pai- xxxxxxxxxxx toimijoille laatuvaatimuksista ja tuote- standardeista ulkomaan markkinoilla;

c) liiketoimintaympäristön alueellisten ja kansallisten uudistusten tukeminen muun muassa edistämällä yksityissektorin ja julkisten laitosten välistä vuoro- puhelua; ja

d) kansallisten ja/tai alueellisten palvelunvälittäjien ase- man ja tehtävien vahvistaminen.

4. KK:n toiminta perustuu yhteensovittamiseen, täy- dentävyyteen ja lisäarvoon kaikissa julkisten tai yksityis- ten tahojen yksityissektorin kehittämiseksi tekemissä aloitteissa. Erityisesti YKK:n toiminta on yhdenmukaista tämän sopimuksen 3. osassa tarkoitettujen kansallisten ja alueellisten kehitysstrategioiden kanssa. Tehtäviensä hoidossa YKK harjoittaa valikoivuutta ja huolehtii rahoi- tuksen kestävyydestä. Se myös huolehtii tarkoituksen- mukaisesta työnjaosta päätoimipaikkansa ja aluetoimistojensa välillä.

5. YKK:n toimintaa arvioidaan määräajoin.

6. Suurlähettiläskomitea toimii keskuksen valvonta- viranomaisena. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen se

a) vahvistaa keskuksen perussäännön;

b) nimittää hallintoneuvoston jäsenet;

c) nimittää keskuksen johdon hallintoneuvoston ehdotuksesta; ja

d) valvoo keskuksen yleisstrategiaa ja hallintoneuvos- ton työtä.

7. Keskuksen perussäännön mukaisesti hallintoneuvosto

a) vahvistaa varainhoito-, henkilöstö- ja toimintasäännöt;

b) valvoo keskuksen toimintaa;

c) hyväksyy keskuksen ohjelman ja talousarvion;

d) laatii määräajoin raportteja ja arviointeja ja toimit- taa ne valvontaviranomaiselle; ja

e) suorittaa kaikki muut keskuksen perussäännössä sille osoitetut tehtävät.

8. Keskuksen talousarvio rahoitetaan tässä sopimuk- sessa vahvistettujen, kehitysrahoitusyhteistyötä koske- vien sääntöjen mukaisesti.”.

c) Korvataan 3 artikla seuraavasti:

”3 artikla

Maatalouden ja maaseudun yhteistyön tek n in en k esk us

1. Maatalouden ja maaseudun yhteistyön teknisen keskuksen tehtävänä on vahvistaa AKT-valtioiden maa- talouden ja maaseudun kehittämisjärjestöjen poliittisten ja institutionaalisten toimintaedellytysten kehittämistä sekä tiedottamisen ja viestinnän hallintavalmiuksia. Se avustaa kyseisiä järjestöjä sellaisten politiikkojen ja ohjel- mien laadinnassa ja täytäntöönpanossa, joilla vähenne- tään köyhyyttä, edistetään kestävää elintarviketurvaa, säilytetään luonnonvaroja ja lisätään näin AKT- valtioiden itsenäisyyttä maaseudun ja maatalouden kehittämisessä.

2. Maatalouden ja maaseudun yhteistyön tekninen keskus

a) kehittää ja toimittaa tietopalveluja ja varmistaa, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen alan tutki- mus ja koulutusmahdollisuuksia parannetaan ja innovaatioita hyödynnetään maatalouden ja maa- seudun kehittämisen edistämiseksi, ja

b) kehittää ja vahvistaa AKT-valtioiden valmiuksia

i) parantaa maataloutta ja maaseudun kehittä- mistä koskevien politiikkojen ja strategioiden laatimista ja hallintaa kansallisella ja alueelli- sella tasolla, tietojenkeruuseen sekä politiikan tutkimukseen, analysointiin ja laatimiseen liit- tyvien valmiuksien parantaminen mukaan luettuna,

ii) kehittää tiedon ja viestinnän hallintaa erityisesti osana kansallista maatalousalan strategiaa,

iii) edistää tehokasta toimielinten sisäistä tiedon ja viestinnän hallintaa toimien seurannan varmis- tamiseksi sekä yhteenliittymien perustamista alueellisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa,

iv) edistää hajautettua tiedon ja viestinnän hallin- taa paikallisella ja kansallisella tasolla,

v) tukee aloitteita alueellisen yhteistyön avulla, ja

vi) laatia lähestymistapoja politiikan maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen kohdistuvien vai- kutusten arvioimiseksi.

3. Keskus tukee alueellisia aloitteita ja verkostoja ja jakaa toimintavalmiuksien kehittämisohjelmat asteittain soveltuvien AKT-valtioiden organisaatioiden kanssa. Tässä tarkoituksessa keskus tukee hajautettuja alueellisia tietoverkkoja. Tällaiset verkot luodaan asteittain ja tehokkaasti.

4. Maatalouden ja maaseudun yhteistyön teknisen keskuksen toimintaa arvioidaan määräajoin.

5. Suurlähettiläskomitea toimii keskuksen valvonta- viranomaisena. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen se

a) vahvistaa keskuksen perussäännön;

b) nimittää hallintoneuvoston jäsenet;

c) nimittää keskuksen johdon hallintoneuvoston ehdotuksesta; ja

d) valvoo keskuksen yleisstrategiaa ja hallintoneuvos- ton työtä.

6. Keskuksen perussäännön mukaisesti hallintoneuvosto

b) valvoo keskuksen toimintaa;

c) hyväksyy keskuksen ohjelman ja talousarvion;

d) laatii määräajoin raportteja ja arviointeja ja toimit- taa ne valvontaviranomaiselle;

e) suorittaa kaikki muut keskuksen perussäännössä sille osoitetut tehtävät.

7. Keskuksen talousarvio rahoitetaan tässä sopimuk- sessa vahvistettujen, kehitysrahoitusyhteistyötä koske- vien sääntöjen mukaisesti.”.

3. Muutetaan liite IV, sellaisena kuin se on muutettuna 15 päi- vänä joulukuuta 2008 tehdyllä AKT–EY-ministerineuvoston päätöksellä N:o 3/2008 (1), seuraavasti:

a) Korvataan 1,2 ja 3 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Tämän sopimuksen puitteissa avustuksin rahoitettavia toimia koskeva ohjelmasuunnittelu tehdään yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen kattaman jakson alussa.

Ohjelmasuunnittelu perustuu omistajuuden, johdonmu- kaisuuden, avunantajien koordinoinnin ja yhdenmukais- tamisen, kehitystuloskeskeisen hallinnoinnin ja molemminpuolisen vastuuvelvollisuuden periaatteisiin.

Ohjelmasuunnittelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä

a) maakohtaisen, alueellisen tai AKT-maiden välisen strategia-asiakirjan laatimista ja kehittämistä niiden omien keskipitkän aikavälin kehitystavoitteiden ja

-strategioiden perusteella ja ottaen huomioon avun- antajien yhteisen ohjelmasuunnittelun ja työnjaon periaatteet. Prosessin olisi mahdollisuuksien mukaan edettävä kumppanimaan tai -alueen johdolla;

b) yhteisöltä selkeää ilmoitusta ohjelmoitavista ohjeel- lisista määrärahoista, jotka AKT-maalle, -alueelle tai AKT-maiden väliseen yhteistyöhön voidaan myön- tää yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen voi- massaoloaikana, sekä muita olennaisia tietoja esimerkiksi mahdollisesta ennakoimattomien tar- peiden varauksesta;

c) strategia-asiakirjan täytäntöönpanemiseksi tarkoite- tun ohjelman laatimista ja hyväksymistä muiden avunantajien ja erityisesti EU:n jäsenvaltioiden anta- mat sitoumukset huomioon ottaen; ja

a) vahvistaa varainhoito-, henkilöstö- ja  

toimintasäännöt;

(1) EUVL L 352, 31.12.2008, s. 59.

d) tarkistusmenettelyä, joka koskee strategia-asiakirjaa, ohjelmaa ja siihen kohdennettujen varojen määrää.

2 artikla

Maak ohtain en strateg ia-asiak irja

Maakohtaisen strategia-asiakirjan laativat asianomainen AKT-valtio ja EU. Sitä edeltää eri toimijoiden, muun muassa valtiosta riippumattomien toimijoiden, paikallis- viranomaisten ja tarvittaessa AKT-maiden parlament- tien, kuuleminen, ja siinä otetaan huomioon aiemmat kokemukset ja parhaat toimintatavat. Maakohtaisen strategia-asiakirjan laativat kyseinen AKT-valtio ja EU lukuisten kehitysyhteistyöalan toimijoiden kanssa käyty- jen neuvottelujen pohjalta, ja sen laatimisessa otetaan huomioon aiemmat kokemukset ja parhaat toimintata- vat. Kukin maakohtainen strategia-asiakirja mukautetaan asianomaisen AKT-valtion tarpeisiin ja erityisolosuhtei- siin. Maakohtainen strategia-asiakirja on väline, jolla toi- met asetetaan tärkeysjärjestykseen ja jolla korostetaan paikallista vastuuta yhteistyöohjelmissa. Mahdolliset erot maan oman tilannearvion ja yhteisön tekemän arvion välillä kirjataan. Maakohtainen strategia-asiakirja sisältää seuraavat vakio-osat:

a) analyysi maan poliittisesta, taloudellisesta, yhteis- kunnallisesta ja ympäristöön liittyvästä tilanteesta, rajoitteista, toimintaedellytyksistä ja näkymistä, mukaan luettuna arvio perustarpeista kuten tuloista asukasta kohti, väestön määrästä ja sosiaalisista mit- tareista sekä haavoittuvuudesta,

b) yksityiskohtainen kuvaus maan keskipitkän aikavä- lin kehitysstrategiasta, selkeästi määritellyt painopis- teet ja odotetut rahoitustarpeet,

c) kuvaus muiden maassa toimivien avunantajien olennaisista suunnitelmista ja toimista, erityisesti kahdenvälisinä avunantajina toimivien EU:n jäsen- valtioiden avustustoimista,

d) yksityiskohtaiset strategiat, joiden avulla EU voi vas- tata tarpeisiin. Näiden strategioiden on mahdolli- suuksien mukaan voitava täydentää AKT-valtion itsensä ja muiden maassa toimivien avunantajien rahoittamia toimia, ja

e) maininta edellä mainittujen strategioiden täytän- töönpanoon parhaiten soveltuvista tuki- ja täytän- töönpanomekanismeista.3 artikla – Varojen kohdentaminen

3 artikla

Varojen k ohden tamin en

1. Varojen ohjeellinen kohdentaminen AKT-maiden kesken perustuu vakiomuotoisiin, objektiivisiin ja läpi- näkyviin tarve- ja suorituskriteereihin. Tässä yhteydessä

a) tarpeita arvioitaessa käytetään perusteina tuloja asu- kasta kohti, väestömäärää, sosiaalisia indikaatto- reita, velkaantuneisuusastetta ja alttiutta ulkoisille

häiriöille. Vähiten kehittyneille AKT-valtioille anne- taan erityiskohtelu, ja saarivaltioiden ja sisämaaval- tioiden haavoittuvuus otetaan asianmukaisesti huomioon. Lisäksi otetaan huomioon selkkauksista ja luonnononnettomuuksista toipuvien maiden eri- tyisvaikeudet; ja

b) suorituksia arvioitaessa käytetään seuraavia kritee- rejä: hallintotapa, edistyminen institutionaalisten uudistusten toteuttamisessa, maan kyky hyödyntää resursseja, nykyisten toimien tehokas toteutus, köyhyyden lievittäminen tai vähentäminen, edisty- minen vuosituhannen kehitystavoitteiden saavutta- misessa, kestävän kehityksen toimenpiteet sekä makrotalouspolitiikan ja alakohtaisten politiikkojen saavutukset.

2. Myönnettävät varat muodostuvat seuraavista:

a) ohjelmoitava osuus, jolla katetaan makrotaloudelli- nen tuki, alakohtaiset politiikat sekä ohjelmat ja hankkeet yhteisön avun keskeisten tai muiden alo- jen tukemiseksi. Tällä ohjelmoitavalla määrällä hel- potetaan yhteisön asianomaiselle maalle antaman avun pitkän aikavälin ohjelmasuunnittelua. Nämä määrärahat ovat yhdessä mahdollisten muiden yhteisön varojen kanssa perustana asianomaista maata koskevaa ohjelmaa laadittaessa; ja

b) osuus, jolla katetaan ennakoimattomat tarpeet, esi- merkiksi tämän sopimuksen 66 ja 68 artiklassa sekä 72, 72 a ja 73 artiklassa määritellyt tarpeet, joita voidaan rahoittaa kyseisissä artikloissa esitetyin ehdoin, jos tällaista tukea ei voida rahoittaa unionin talousarviosta.

3. Ennakoimattomia tarpeita koskevasta varauksesta voidaan auttaa maita, jotka eivät voi poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi saada tavanomaisia ohjelmoitavia varoja.

4. Rajoittamatta tarkistuksia koskevan, tämän liit- teen 5 artiklan 7 kohdan soveltamista yhteisö voi maan uusien tarpeiden tai poikkeuksellisen suorituskyvyn huomioon ottaen korottaa sille kohdennettuja ohjelmoi- tavia määrärahoja tai ennakoimattomiin tarpeisiin tar- koitettuja määrärahoja seuraavissa tilanteissa:

a) uudet tarpeet voivat johtua poikkeuksellisista olo- suhteista, kuten kriisistä tai kriisin jälkeisestä tilan- teesta, tai ne voivat olla 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja ennakoimattomia tarpeita;

b) suorituskyky katsotaan poikkeukselliseksi, jos muuna kuin tukijakson puolivälissä ja lopussa teh- tävien tarkistusten ajankohtana maan kaikki ohjel- moitavat määrärahat on sidottu ja maa pystyy tehokkaan köyhyydenvähentämispolitiikan ja moit- teettoman varainhoidon ansiosta hyödyntämään maaohjelmasta myönnettävän lisärahoituksen.”.

b. Korvataan 4 artiklan 1–4 kohta seuraavasti:

”1. Edellä mainitut tiedot saatuaan kukin AKT-valtio toimittaa yhteisölle maaohjelmaluonnoksen, joka perus- tuu maakohtaisessa strategia-asiakirjassa esitettyihin kehitystavoitteisiin ja painopisteisiin ja on johdonmukai- nen niiden kanssa. Maaohjelmaluonnokseen on sisällyttävä

a) yleinen budjettituki ja/tai rajoitettu määrä keskeisiä aloja tai alueita, joille tuki olisi keskitettävä;

b) parhaiten soveltuvat toimenpiteet ja toimet tavoit- teiden ja päämäärien saavuttamiseksi yhdellä tai useammalla keskeisellä alalla tai alueella;

c) yhden tai useamman keskeisen alan tai alueen ulko- puolisille, rajoitetulle määrälle ohjelmia ja hankkeita mahdollisesti varatut varat ja/tai tällaisten toimien pääpiirteet sekä viittaus kutakin osatekijää varten käytettävistä varoista;

d) ministerineuvoston vahvistamien perusteiden mukaisesti tukikelpoisten valtiosta riippumattomien toimijoiden tyypit, niille kohdennetut varat ja tuet- tavan, voittoa tavoittelemattoman toiminnan laji;

e) ehdotukset mahdollisesta osallistumisesta alueelli- siin ohjelmiin ja hankkeisiin; ja

f) mahdollinen varaus vakuutuksen ottamiseksi mah- dollisten korvausvaatimusten sekä kustannusten kasvun ja ennakoimattomien menojen varalta.

2. Maaohjelmaluonnokseen on tarvittaessa sisällyt- tävä varat, jotka on varattu AKT-valtioiden inhimillisten, materiaalisten ja institutionaalisten toimintaedellytysten vahvistamiseen maaohjelmien laatimista ja täytäntöön- panoa, alueohjelmista rahoitettaviin ohjelmiin ja hank- keisiin mahdollisesti osallistumista sekä AKT-valtioiden julkisten investointihankkeiden hallinnon parantamista varten.

3. Maaohjelmaluonnoksesta vaihdetaan näkemyksiä asianomaisen AKT-valtion ja yhteisön kesken. Maaoh- jelma hyväksytään komission, joka toimii yhteisön puo- lesta, ja asianomaisen AKT-valtion yhteisellä

sopimuksella. Sen jälkeen kun maaohjelma on hyväk- sytty, se sitoo sekä yhteisöä että kyseistä valtiota. Maa- ohjelma liitetään maakohtaiseen strategia-asiakirjaan, ja lisäksi siihen on sisällyttävä

a) maininta erityisistä ja selkeästi määritellyistä toi- mista, etenkin sellaisista, joihin voidaan sitoutua ennen seuraavaa tarkistusta;

b) ohjeellinen aikataulu maaohjelman täytäntöönpa- nolle ja tarkistamiselle, sitoumukset ja maksut mukaan luettuina; ja

c) tarkistuksissa käytettävät tulospainotteiset arviointiperusteet.

4. Yhteisö ja asianomainen AKT-valtio toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ohjelmasuunnittelu saadaan päätökseen mahdollisim- man lyhyessä ajassa ja poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta kahdentoista kuukauden kuluessa yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymi- sestä. Maakohtaisen strategia-asiakirjan ja maaohjelman laatimisen on oltava osa jatkuvaa prosessia, joka johtaa yhtenäisen asiakirjan hyväksymiseen.”.

c) Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

i) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Edellä 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa voidaan kumman tahansa osapuolen pyynnöstä tehdä ylimääräinen tarkistus uusien tarpeiden tai poikkeuksellisen suo- rituskyvyn huomioon ottamiseksi.”.

ii) Korvataan 4 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”4. Maaohjelman toiminnan vuosittaisessa sekä tukijakson puolivälissä ja lopussa tehtävässä tarkis- tuksessa arvioidaan yhdessä ohjelman täytäntöön- panoa ja otetaan huomioon olennaisten seuranta- ja arviointitoimien tulokset. Tarkistukset tehdään pai- kallisella tasolla, ja ne viimeistellään kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän ja komission kesken asiaankuuluvia sidosryhmiä, muun muassa valtiosta riippumattomia toimijoita, paikallisviranomaisia ja tarvittaessa AKT-valtioiden parlamentteja, kuullen. Tarkasteluun sisältyy erityisesti arvio”.

iii) Korvataan 5, 6 ja 7 kohta seuraavasti:

”5. Komissio toimittaa kerran vuodessa yhteen- vedon toiminnan vuositarkistuksen päätelmistä kehitysrahoitusyhteistyökomitealle. Komitea tarkas- telee kertomusta sille tämän sopimuksen nojalla kuuluvien vastuiden ja valtuuksien mukaisesti.

6. Toiminnan vuositarkistusten perusteella kan- sallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ja komissio voivat tukijakson puolivälissä ja lopussa tarkistaa ja mukauttaa maakohtaista strategia-asiakirjaa, jos

a) toimintatarkistuksissa tulee ilmi erityisiä ongel- mia; ja/tai

b) AKT-valtion olosuhteissa tapahtuu muutos.

Maakohtaista strategia-asiakirjaa on mahdollista muuttaa myös 2 kohdassa tarkoitetun ylimääräisen tarkistuksen johdosta.

Lopputarkistukseen voi sisältyä myös mukautuksia uuden yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen huomioon ottamiseksi sekä varojen kohdentamisen että seuraavan ohjelman laatimisen osalta.

7. Tukijakson puolivälissä ja lopussa tehtävien tarkistusten valmistuttua komissio voi yhteisön puolesta nostaa tai laskea maakohtaista määrärahaa asianomaisen AKT-valtion senhetkisten tarpeiden ja suoriutumisen perusteella.

Komissio voi yhteisön puolesta nostaa tai laskea määrärahaa myös 2 kohdassa tarkoitetun ylimääräi- sen tarkistuksen johdosta asianomaisen AKT- valtion uusien tarpeiden tai poikkeuksellisen suorituskyvyn perusteella 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti.”.

d) Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

i) Korvataan otsikko seuraavasti: ”Soveltamisala”.

ii) Lisätään kohdat seuraavasti:

”3. Alueellista ohjelmaa koskevan rahoituspyyn- nön esittää

a) asianmukaisesti valtuutettu alueellinen elin tai järjestö; tai

b) asianmukaisesti valtuutettu pienaluetta edus- tava elin tai järjestö taikka kyseisessä ohjelma- suunnitteluvaiheessa mukana oleva asianomaisella alueella sijaitseva AKT-valtio edellyttäen, että toimi sisältyy alueohjelmaan.

4. Muut kehitysmaat kuin AKT-valtiot voivat osallistua alueohjelmiin edellyttäen, että

a) yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettavien hankkeiden ja ohjelmien paino- piste on AKT-maassa;

b) yhteisön rahoitusvälineisiin sisältyy vastaavia säännöksiä; ja

c) suhteellisuusperiaatetta noudatetaan.”.

e) Korvataan 7, 8 ja 9 artikla seuraavasti:

”7 artikla

Alueohjelmat

Asianomaiset AKT-valtiot päättävät maantieteellisten alueiden määrittelemisestä. Alueellisen yhdentymisen ohjelmien olisi vastattava mahdollisimman pitkälti nykyisten alueellisten järjestöjen ohjelmia. Jos useiden alueellisten järjestöjen jäsenyys on päällekkäistä, alueel- lisen yhdentymisen ohjelman olisi periaatteessa vastat- tava näiden järjestöjen yhdistettyä jäsenkuntaa.

8 artikla

Alueellin en ohjelmoin ti

1. Ohjelmointi toteutetaan aluekohtaisesti. Ohjel- mointi on tulosta näkemysten vaihdosta komission ja asianomaisen asianmukaisesti valtuutetun yhden tai use- amman alueellisen järjestön tai, jos tällaista valtuutusta ei ole, kyseisen alueen maiden kansallisten tulojen ja menojen hyväksyjien välillä. Tarvittaessa ohjelmasuun- nitteluun voi sisältyä neuvotteluja valtiosta riippumatto- mien aluetason toimijoiden ja, jos aiheellista, alueellisten parlamenttien kanssa.

2. Alueellisen strategia-asiakirjan laativat komissio ja asianmukaisesti valtuutettu yksi tai useampi alueellinen järjestö yhteistyössä asianomaisen alueen AKT- valtioiden kanssa toissijaisuus- ja täydentävyysperiaattei- den mukaisesti ja maakohtaisen strategia-asiakirjan ohjelmasuunnittelun huomioon ottaen.

3. Alueellinen strategia-asiakirja on väline, jolla toi- met asetetaan tärkeysjärjestykseen ja jolla korostetaan paikallista vastuuta tukiohjelmissa. Alueellinen strategia- asiakirja sisältää seuraavat vakio-osat:

a) analyysi maan poliittisesta, taloudellisesta, yhteis- kunnallisesta ja ympäristöön liittyvästä tilanteesta,

b) arvio alueellisen taloudellisen yhdentymisen tilasta ja näkymistä sekä yhdentymisestä maailmantalouteen,

c) kuvaus alueellisista strategioista ja painopisteistä sekä odotetut rahoitustarpeet,

d) kuvaus muiden ulkopuolisten alueelliseen yhteistyö- hön osallistuvien kumppaneiden olennaisista toi- mista, ja

e) kuvaus EU:n panoksesta alueellisen yhdentymisen päämäärien saavuttamiseksi; EU:n toimien olisi täy- dennettävä mahdollisimman hyvin AKT-valtioiden itsensä ja muiden ulkopuolisten yhteistyökumppa- neiden, erityisesti EU:n jäsenvaltioiden, rahoittamia toimia. ja

f) maininta edellä mainittujen strategioiden täytän- töönpanoon parhaiten soveltuvista tuki- ja täytäntöönpanomekanismeista.

9 artikla

Varojen k ohden tamin en

1. Tämä varojen ohjeellinen kohdentaminen AKT- alueiden kesken perustuu vakiomuotoisiin, objektiivisiin ja läpinäkyviin tarvearvioihin sekä alueellisen yhteistyö- ja yhdentymisprosessin etenemiseen ja sen tulevaisuudennäkymiin.

2. Kohdennettavat varat muodostuvat seuraavista:

a) ohjelmoitava osuus, jolla katetaan tuki alueelliselle yhdentymiselle, alakohtaisille politiikoille sekä yhteisön avun keskeisiä tai muita aloja tukeville ohjelmille ja hankkeille; ja

b) kullekin AKT-alueelle tarkoitettu osuus enna- koimattomien, esimerkiksi tämän sopimuksen 72, 72 a ja 73 artiklassa määriteltyjen tarpeiden katta- miseen silloin, kun tuen antaminen aluetasolla on tuloksellisempaa kyseisen ennakoimattoman tar- peen rajat ylittävä luonne ja/tai laajuus huomioon ottaen. Varat myönnetään tämän sopimuksen 72, 72 a ja 73 artiklassa esitetyin ehdoin, jos tukea ei voida rahoittaa unionin talousarviosta. Tästä mää- rärahasta rahoitettavien toimien ja mahdollisten maatasolla toteutettavien toimien välinen täydentä- vyys on varmistettava.

3. Määrärahan ohjelmoitavalla osuudella helpotetaan yhteisön asianomaiselle alueelle antaman avun pitkän aikavälin ohjelmasuunnittelua. Riittävän suuruusluokan saavuttamiseksi ja tuloksellisuuden lisäämiseksi alue- ja maakohtaisia varoja voidaan yhdistää sellaisten alueellis- ten toimien rahoittamiseksi, joissa on selvä kansallinen ulottuvuus.

Ennakoimattomiin tarpeisiin tarkoitettuja aluekohtaisia määrärahoja voidaan myöntää asianomaisen alueen lisäksi sen ulkopuolella sijaitseville AKT-maille edellyt- täen, että ennakoimattoman tarpeen luonne edellyttää niiden panosta ja että hankkeiden ja ohjelmien paino- piste pysyy alueella.

4. Rajoittamatta tarkistuksia koskevan 11 artiklan soveltamista yhteisö voi uusien tarpeiden tai poikkeuk- sellisen suorituskyvyn huomioon ottamiseksi nostaa alu- een ohjelmoitavia määrärahoja tai ennakoimattomiin tarpeisiin tarkoitettuja määrärahoja, kun

a) uudet tarpeet johtuvat poikkeuksellisista olosuh- teista, kuten kriisistä tai kriisin jälkeisestä tilanteesta, tai ovat 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja enna- koimattomia tarpeita;

b) suorituskyky katsotaan poikkeuksellisiksi, jos muuna kuin tukijakson puolivälissä ja lopussa teh- tävien tarkistusten ajankohtana aluekohtainen mää- räraha on sidottu kokonaan ja alue pystyy tehokkaan alueellisen yhdentymisen ja moitteetto- man varainhoidon ansiosta hyödyntämään alueoh- jelmasta myönnettävän lisärahoituksen.”.

f) Korvataan 10 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Alueohjelmat hyväksytään yhteisön ja asianmu- kaisesti valtuutetun, yhden tai useamman alueellisen jär- jestön tai tällaisen valtuutuksen puuttuessa asianomaisten AKT-valtioiden yhteisellä sopimuksella.”.

g) Numeroidaan 11 artiklassa oleva kohta ja lisätään artik- laan kohta seuraavasti:

”2. Edellä olevassa 9 artiklan 4 kohdassa tarkoite- tuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa voidaan kumman tahansa osapuolen pyynnöstä tehdä ylimääräinen tarkis- tus uusien tarpeiden tai poikkeuksellisen suorituskyvyn huomioon ottamiseksi. Ylimääräisen tarkistuksen joh- dosta molemmat osapuolet voivat päättää muutoksen tekemisestä alueelliseen strategia-asiakirjaan ja/tai komissio voi yhteisön puolesta nostaa määrärahaa.

Lopputarkistukseen voi sisältyä myös mukautuksia uuden yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen huo- mioon ottamiseksi sekä varojen kohdentamisen että seu- raavan alueohjelman laatimisen osalta.”.

h) Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla

AK T-valtioiden välin en yhteistyö

1. AKT-valtioiden välinen yhteistyö on kehittämisvä- line, jolla edistetään AKT–EY-kumppanuuden tavoitetta.

AKT-valtioiden välinen yhteistyö on alueiden rajat ylit- tävää yhteistyötä. Sillä pyritään vastaamaan AKT- valtioiden yhteisiin haasteisiin toimilla, jotka eivät ole sidoksissa maantieteelliseen sijaintiin ja jonka hyötyjiä ovat monet tai kaikki AKT-valtiot.

2. Toissijaisuus- ja täydentävyysperiaatteiden mukai- sesti AKT-valtioiden väliset toimet ovat paikallaan sil- loin, kun kansalliset ja/tai alueelliset toimet osoittautuvat mahdottomiksi tai vähemmän tehokkaiksi, ja niillä tavoitellaan lisäarvoa verrattuna toimiin, joita toteute- taan muita yhteistyövälineitä käyttäen.

3. Jos AKT-valtioiden ryhmä päättää rahoittaa kan- sainvälisiä tai alueiden välisiä aloitteita AKT-valtioiden välisestä rahastosta, näkyvyys on varmistettava asianmukaisesti.”.

i) Lisätään artiklat seuraavasti:

”12 a artikla

AK T-valtioiden välin en strateg ia- asiak irja

1. AKT-valtioiden välisen yhteistyön ohjelmasuunnit- telu perustuu komission ja AKT-suurlähettiläskomitean väliseen näkemystenvaihtoon, ja sen valmistelevat komission yksiköt ja AKT-sihteeristö yhdessä xxxx toimi- joita ja sidosryhmiä kuultuaan.

2. AKT-valtioiden välisessä strategia-asiakirjassa mää- ritellään AKT-valtioiden välisen yhteistyön ensisijaiset toimet sekä toimet, joilla lisätään AKT-valtioiden vas- tuunottoa tuettavista ohjelmista. Siihen sisältyvät seuraa- vat vakiokohdat:

a) analyysi AKT-valtioiden ryhmän poliittisesta, talou- dellisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta ja ympä- ristön tilasta;

b) arvio siitä, miten AKT-maiden välinen yhteistyö aut- taa saavuttamaan tämän sopimuksen tavoitteet, sekä yhteistyöstä saaduista kokemuksista;

c) kuvaus AKT-valtioiden välisestä strategiasta ja sen tavoitteista sekä odotettavissa olevat rahoitustarpeet;

d) kuvaus muiden yhteistyöhön osallistuvien ulkopuo- listen kumppaneiden toiminnasta; ja

e) kuvaus EU:n panoksesta AKT-valtioiden välisen yhteistyön tavoitteiden saavuttamiseen ja siitä, miten yhteistyö täydentää maa- ja aluetasolla rahoi- tettavia sekä muiden ulkopuolisten kumppaneiden, erityisesti jäsenvaltioiden, rahoittamia toimia.

12 b artikla

Rahoituspyyn n öt

AKT-valtioiden välisiä ohjelmia koskevan rahoituspyyn- nön voi esittää

a) suoraan AKT-ministerineuvosto tai AKT- suurlähettiläskomitea; tai

b) välillisesti

i) vähintään kolme asianmukaisesti valtuutettua alueellista elintä tai järjestöä, jotka kuuluvat eri maantieteellisiin alueisiin, tai vähintään kaksi AKT-valtiota kultakin kolmelta alueelta; tai

ii) kansainväliset järjestöt, esimerkiksi Afrikan unioni, jotka toteuttavat alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä edistäviä toimia, edellyttäen että AKT-suurlähettiläskomitea on antanut etu- käteissuostumuksen; tai

iii) Karibian tai Tyynenmeren alue niiden erityisen maantieteellisen sijainnin johdosta edellyttäen, että AKT-ministerineuvosto tai AKT- suurlähettiläskomitea on antanut etukäteissuostumuksen.

12 c artikla

Varojen k ohden tamin en

Varojen ohjeellinen kohdentaminen perustuu tarvearvi- oihin sekä AKT-valtioiden välisen yhteistyöprosessin ete- nemiseen ja sen tulevaisuudennäkymiin. Siihen sisältyy varaus muita kuin ohjelmoitavia varoja varten.”.

j) Korvataan 13 ja 14 artikla seuraavasti:

”13 artikla

AK T-valtioiden välin en ohjeellin en ohjelma

1. AKT-valtioiden välinen ohjeellinen ohjelma muo- dostuu vakio-osista, joista tärkeimmät ovat

a) yhteisön avun keskeiset alat ja aihepiirit;

b) parhaiten soveltuvat toimenpiteet ja toimet kyseisiä aloja ja aihepiirejä koskevien tavoitteiden saavutta- miseksi; ja

c) ohjelmat ja hankkeet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi edellyttäen, että ne on määritelty selvästi, maininta kullekin ohjelmalle ja hankkeelle kohdennettavista varoista ja täytäntöönpanoaikataulu.

2. Komissio ja AKT-sihteeristö määrittelevät ja arvi- oivat ohjelman toimet. Tältä pohjalta komission yksiköt ja AKT-sihteeristö valmistelevat yhdessä AKT-valtioiden välisen ohjeellisen ohjelman ja esittelevät sen AKT–EY- suurlähettiläskomitealle. Ohjelman hyväksyvät komissio yhteisön puolesta ja AKT-suurlähettiläskomitea.

3. AKT-suurlähettiläskomitea esittää vuosittain luet- telon rahoituspyynnöistä, jotka koskevat AKT-valtioiden välisen ohjeellisen ohjelman ensisijaisia toimia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 b artiklan b alakohdan iii alakohdan soveltamista. Komissio määrittelee ja valmis- telee toimet AKT-sihteeristön kanssa sekä laatii vuosittaisen toimintaohjelman. Vuosittaiseen toiminta- ohjelmaan voidaan mahdollisuuksien mukaan ja koh- dennetut varat huomioon ottaen sisällyttää myös sellaisia toimia koskevia rahoituspyyntöjä, jotka eivät sisälly AKT-valtioiden väliseen ohjeelliseen ohjelmaan. Poikkeustapauksissa tällaiset pyynnöt hyväksytään komission erityisellä rahoituspäätöksellä.

14 artikla

Tark istusmen ettely

1. AKT-valtioiden välisen yhteistyön pitäisi olla riit- tävän joustavaa, jotta voidaan varmistaa, että se vastaa tämän sopimuksen tavoitteita, ja ottaa huomioon mah- dolliset muutokset AKT-valtioiden ryhmän painopis- teissä ja tavoitteissa.

2. AKT-suurlähettiläskomitea ja komissio tarkistavat AKT-valtioiden välisen yhteistyöstrategian ja ohjelman tukijakson puolivälissä ja lopussa mukauttaakseen ne vallitseviin olosuhteisiin ja varmistaakseen niiden moit- teettoman täytäntöönpanon. Olosuhteiden vaatiessa voi- daan tehdä myös ylimääräisiä tarkistuksia sellaisten uusien tarpeiden huomioon ottamiseksi, jotka voivat johtua poikkeuksellisista tai ennakoimattomista olosuh- teista, esimerkiksi AKT-maille yhteisistä uusista haasteista.

3. AKT-suurlähettiläskomitea ja komissio voivat tuki- jakson puolivälissä tai lopussa tehtävän tarkistuksen yhteydessä tai ylimääräisen tarkistuksen jälkeen muuttaa AKT-valtioiden välistä yhteistyöstrategiaa.

4. AKT-suurlähettiläskomitea ja komissio voivat puo- livälin arvioinnin, loppuarvioinnin tai ylimääräisen arvi- oinnin johdosta muuttaa AKT-valtioiden välisen ohjelman määrärahojen jakautumista ja ottaa käyttöön AKT-valtioiden välisen, muiden kuin ohjelmoitavien varojen varauksen.”.

k) Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

i) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Asianomaisen AKT-valtion tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustavan järjestön tai elimen esittämistä ohjelmista ja hankkeista on teh- tävä yhteinen ennakkoarvio. Kehitysrahoitusyhteis- työn AKT–EY-komitea laatii yleiset suuntaviivat ja perusteet ohjelmien ja hankkeiden ennakkoarvioin- tia varten. Kyseiset ohjelmat ja hankkeet ovat yleensä monivuotisia, ja ne voivat käsittää pieni- muotoisista toimista muodostuvia kokonaisuuksia jollain tietyllä alalla.”.

ii) Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Ohjelmien ja hankkeiden ennakkoarvioin- nissa on otettava asianmukaisesti huomioon inhi- millisiä voimavaroja koskevat kansalliset rajoitteet ja varmistettava sellaisen strategian laatiminen, jolla edistetään kyseisiä voimavaroja. Ennakkoarvioin- nissa on myös otettava huomioon kullekin AKT- valtiolle tai -alueelle ominaiset piirteet ja rajoitteet.”

iii) Korvataan 4 kohdassa ilmaisu ”kansalliselle tulojen ja menojen hyväksyjälle” ilmaisulla ”asianomaiselle kansalliselle tulojen ja menojen hyväksyjälle”.

l) Korvataan kaikkialla 16 artiklassa ilmaisu ”AKT-valtio” eri taivutusmuodoissaan ilmaisulla ”AKT-valtio tai alue- tasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin” vastaavasti taivutettuna.

m) Korvataan 17 artikla seuraavasti:

”17 artikla

Rahoitussopimus

1. Pääsääntöisesti komissio ja AKT-valtio tai alueta- soa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin laativat rahoitussopimuksen yhteistyön monivuoti- sesta rahoituskehyksestä rahoitettavasta ohjelmasta tai hankkeesta.

2. Rahoitussopimus laaditaan 60 päivän kuluessa komission tekemän rahoituspäätöksen ilmoituksesta.

Rahoitussopimuksessa on

a) täsmennettävä erityisesti yhteisön rahoitusosuuden yksityiskohdat, rahoitusjärjestelyt ja -ehdot sekä asi- anomaista ohjelmaa tai hanketta koskevat yleiset ja erityismääräykset mukaan luettuina odotettavissa olevat tulokset; ja

b) varauduttava riittävin määrärahoin kustannusten kasvuun, ennakoimattomiin menoihin, tarkastuk- siin ja arviointeihin.

3. Ohjelmia ja hankkeita koskevien tilien sulkemisen jälkeen määrärahat, jotka ovat mahdollisesti jääneet käyttämättä ohjelmat ja hankkeet rahoittaneen yhteis- työn monivuotisen rahoituskehyksen sisältämien sitoumusten määräajoissa, palautetaan asianomaiselle AKT-valtiolle tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustavalle järjestölle tai elimelle.”.

n) Korvataan kaikkialla 18 artiklassa ilmaisu ”kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä” eri taivutusmuodoissaan ilmaisulla ”asianomainen kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä” vastaavasti taivutettuna.

o) Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

i) korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”AKT-valtiot” ilmai- sulla ”tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin”;

ii) korvataan 3 kohdassa ilmaisu AKT-valtion ”ilmai- sulla” tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustavan järjestön tai elimen;

p) Muutetaan 19 a artiklan 1 kohta seuraavasti:

i) Johdantokappale korvataan seuraavasti:

”1. Tämän sopimuksen mukaisella yhteistyön monivuotisella rahoituskehyksellä rahoitettavat ohjelmat ja hankkeet toteutetaan pääasiallisesti seu- raavilla tavoilla:”

ii) Korvataan d alakohta seuraavasti:

”d) suorat maksut talousarviotuen, alakohtaisille ohjelmille kohdennettavan tuen, velkahelpo- tustuen sekä sellaisen tuen yhteydessä, jolla lie- vitetään lyhytkestoisista ulkoisista häiriöistä, esimerkiksi vientitulojen vaihtelusta, johtuvia haittavaikutuksia.”.

q) Korvataan 19 b artiklassa ilmaisu ”AKT-valtiot” ilmai- sulla ”tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edus- tava järjestö tai elin”.

r) Korvataan 19 c ja 20 artikla seuraavasti:

”19 c artikla

Sopimusten ja avustusten myön tämin en ja sopimusten täytän töön pan o

1. Sopimukset ja avustukset myönnetään ja pannaan täytäntöön yhteisön sääntöjen mukaisesti ja kyseisissä

säännöissä tarkoitettuja erityistapauksia lukuun otta- matta noudattaen komission kolmansien maiden kanssa toteutettavia yhteistyötoimia varten vahvistamia ja jul- kaisemia vakiomenettelyjä ja -asiakirjoja, sellaisina kuin niitä sovelletaan asianomaista menettelyä aloitettaessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 26 artiklan soveltamista.

2. Jos hajautetussa hallinnossa suoritettu yhteinen arviointi osoittaa, että sopimusten ja avustusten myön- tämiseen AKT-valtiossa tai avunsaaja-alueella käytettävät menettelyt tai rahoittajien hyväksymät menettelyt ovat avoimuuden, suhteellisuuden, tasavertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaisia ja niillä este- tään mahdolliset eturistiriidat, komissio soveltaa kysei- siä menettelyjä ja noudattaa, Pariisin julistuksen mukaisesti ja 26 artiklan soveltamista rajoittamatta, toi- mivaltansa käyttöä tällä alalla koskevia sääntöjä kaikilta osin.

3. AKT-valtio tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin sitoutuu tarkistamaan säännöllisesti, että yhteistyön monivuotisesta rahoitus- kehyksestä rahoitettavat toimet on pantu moitteetto- masti täytäntöön, sekä sitoutuu toteuttamaan aiheelliset toimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämi- seksi ja tarvittaessa oikeustoimia perusteettomasti mak- settujen varojen takaisin perimiseksi.

4. Hajautetussa hallinnossa sopimusten neuvotte- lusta, laatimisesta, allekirjoittamisesta ja täytäntöönpa- nosta vastaavat AKT-valtiot tai aluetasoa tai AKT- valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin. Nämä valtiot voivat tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin voi kuitenkin pyytää, että komissio neuvottelee, laatii, allekirjoittaa ja panee täy- täntöön sopimukset niiden/sen puolesta.

5. Tämän sopimuksen 50 artiklassa tarkoitetun sitoumuksen mukaisesti AKT-valtioiden kanssa tehtävän yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitet- tavien sopimusten ja avustusten täytäntöönpanossa nou- datetaan kansainvälisesti tunnustettuja perustyönormeja.

6. AKT-valtioiden ryhmän sihteeristön ja komission edustajista kootaan asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on kumman tahansa osapuolen pyynnöstä määritellä mahdollisesti tarvittavat mukautukset ja ehdottaa muu- toksia ja parannuksia 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin sääntöihin ja menettelyihin.

Asiantuntijaryhmä myös toimittaa säännöllisin väliajoin kertomuksen kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY- komitealle auttaakseen sitä tarkastelemaan kehitysyhteis- työtoimien täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia ja ehdottamaan aiheellisia toimenpiteitä.

20 artikla

Tuk ik elpoisuus

Jollei ole myönnetty 22 artiklan mukaisesti poikkeusta ja rajoittamatta 26 artiklan määräysten soveltamista

1. Yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettavien hankintasopimusten ja avustusten myöntämismenettelyihin voivat osallistua

a) kaikki luonnolliset henkilöt, jotka ovat AKT- valtion, Euroopan yhteisön jäsenvaltion tai virallisen ehdokasmaan taikka Euroopan talousalueen jäsenvaltion kansalaisia, ja kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet johonkin näistä maista;

b) kaikki luonnolliset henkilöt, jotka ovat Yhdis- tyneiden Kansakuntien määritelmän mukaisen vähiten kehittyneen maan kansalaisia, ja kaikki oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet johonkin näistä maista.

1a. Osallistuminen yhteistyön monivuotisesta rahoitus- kehyksestä rahoitettavia hankintasopimuksia tai avustuksia koskeviin myöntämismenettelyihin on avoin kaikille luonnollisille henkilöille, jotka ovat jonkin muun kuin 1 kohdassa tarkoitetun maan kansalaisia, ja kaikille oikeushenkilöille, jotka ovat sijoittautuneet johonkin tällaiseen maahan, jos vas- tavuoroinen mahdollisuus ulkoisen avun saantiin on vahvistettu. Vastavuoroinen avunsaanti Yhdisty- neiden Kansakuntien määritelmän mukaisissa vähi- ten kehittyneissä maissa koskee ilman eri toimenpiteitä OECD:n kehitysapukomitean jäseniä.

Vastavuoroinen avunsaanti on vahvistettava erilli- sellä komission päätöksellä, joka koskee tiettyä maata tai tiettyä alueellista maaryhmää. Komissio tekee päätöksen yhteisymmärryksessä AKT- valtioiden kanssa, ja päätös on voimassa vähintään vuoden.

2. Yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettavan sopimuksen mukaisia palveluja voivat tarjota minkä tahansa maan asiantuntijat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön hankintasään- nöissä vahvistettujen laatu- ja rahoitusvaatimusten soveltamista.

3. Kaikkien yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyk- sestä rahoitettavan sopimuksen nojalla hankittavien

tarvikkeiden ja materiaalien on oltava peräisin 1 tai 1a kohdassa tarkoitetusta tukikelpoisesta val- tiosta. Tässä yhteydessä ’peräisin olevien tuotteiden’ määritelmää arvioidaan asiaa koskevien kansainvä- listen sopimusten perusteella, ja yhteisöstä peräisin oleviin tuotteisiin katsotaan kuuluviksi myös merentakaisista maista ja merentakaisilta alueilta peräisin olevat tuotteet.

4. Hankintasopimusten ja yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettavien avustusten myön- tämismenettelyihin voivat osallistua kansainväliset järjestöt.

5. Silloin kun yhteistyön monivuotisesta rahoituske- hyksestä rahoitetaan jonkin kansainvälisen järjestön välityksellä täytäntöönpantavaa toimea, hankintaso- pimusten ja avustusten myöntämismenettelyihin voivat osallistua kaikki 1 tai 1a kohdan mukaan tukikelpoiset luonnolliset ja oikeushenkilöt sekä kaikki asianomaisen järjestön sääntöjen mukaan tukikelpoiset luonnolliset ja oikeushenkilöt kaikkien avunantajien tasapuolisen kohtelun varmistami- seksi. Samoja sääntöjä sovelletaan sekä tarvikkeisiin että materiaaleihin.

6. Silloin kun yhteistyön monivuotisesta rahoituske- hyksestä rahoitetaan alueellisen aloitteen yhteydessä täytäntöönpantavaa toimea, hankintasopimusten ja avustusten myöntämismenettelyihin voivat osallis- tua kaikki 1 tai 1 a kohdan mukaan tukikelpoiset luonnolliset ja oikeushenkilöt sekä kaikki asian- omaiseen aloitteeseen osallistuvien valtioiden luon- nolliset ja oikeushenkilöt. Samoja sääntöjä sovelletaan sekä tarvikkeisiin että materiaaleihin.

7. Silloin kun yhteistyön monivuotisesta rahoituske- hyksestä rahoitetaan jonkin kolmannen valtion kanssa yhteisrahoitettavaa toimea, hankintasopi- musten ja avustusten myöntämismenettelyihin voi- vat osallistua kaikki 1 tai 1a kohdan mukaan tukikelpoiset luonnolliset ja oikeushenkilöt sekä kaikki asianomaisen kolmannen valtion sääntöjen mukaan tukikelpoiset luonnolliset ja oikeushenki- löt. Samoja sääntöjä sovelletaan sekä tarvikkeisiin että materiaaleihin.”.

s) Poistetaan 21 artikla (1).

t) Korvataan 22 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauk- sissa sellaiset kolmansien maiden luonnolliset tai oikeus- henkilöt, jotka eivät ole 20 artiklan mukaan tukikelpoisia, voivat saada asianomaisen AKT-valtion taikka aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edusta- van järjestön tai elimen perustelemasta pyynnöstä luvan osallistua yhteisön yhteistyön monivuotisesta rahoitus- kehyksestä rahoittamien hankintasopimusten ja

(1) 21 artikla poistettiin AKT–EY-ministerineuvoston päätöksellä N:o 3/2008.

avustusten myöntämismenettelyihin. Asianomaisen AKT-valtion tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustavan järjestön tai elimen on kussakin tapauksessa toimitettava komissiolle tiedot, jotka se tarvitsee päät- tääkseen tällaisesta poikkeuksesta, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä seuraaviin:

a) asianomaisen AKT-valtion tai -alueen maantieteelli- nen sijainti;

b) jäsenvaltioiden ja AKT-valtioiden urakoitsijoiden, tavaroiden ja palvelujen toimittajien sekä konsult- tien kilpailukyky;

c) tarve välttää sopimuksen täytäntöönpanosta aiheu- tuvien kustannusten liiallista nousua;

d) kuljetusvaikeudet tai viivästykset toimitusaikoihin liittyvien tai muiden vastaavien ongelmien vuoksi;

e) paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuva tekniikka;

f) äärimmäisen kiireelliset tapaukset;

g) tuotteiden ja palvelujen saatavuus kyseisillä markkinoilla.”.

u) Poistetaan 23 ja 25 artikla (1).

v) Korvataan 26 artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”1. AKT-valtioiden luonnollisten ja oikeushenkilöi- den mahdollisimman laajan tämän sopimuksen mukai- sesta yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettujen sopimusten täytäntöönpanoon osallistumi- sen kannustamiseksi toteutetaan toimenpiteitä, joilla pyritään optimoimaan kyseisten valtioiden fyysisten ja inhimillisten voimavarojen käyttö. Tätä varten”.

w) Poistetaan 27, 28 ja 29 artikla (2).

x) Korvataan 30 artiklan johdantokappale seuraavasti:

”AKT-valtion viranomaisten tai aluetasoa tai AKT- valtioiden välistä tasoa edustavan järjestön tai elimen ja urakoitsijan, tavaroiden toimittajan tai palvelujen tarjo- ajan väliset mahdolliset riidat yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettavan sopimuksen täytän- töönpanon aikana ratkaistaan”.

y) Korvataan 33 ja 34 artikla seuraavasti:

”33 artikla

Yk sityisk ohtaiset sään n öt

1. AKT-valtio(t) tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin ja yhteisö toteutta- vat seurannan ja jälkiarvioinnin yhdessä, sanotun

(1) 23 ja 25 artikla poistettiin AKT–EY-ministerineuvoston päätöksellä N:o 3/2008.

(2) 27, 28 ja 29 artikla poistettiin AKT–EY-ministerineuvoston päätök- sellä N:o 3/2008.

kuitenkaan rajoittamatta AKT- valtioiden tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustavan järjestön tai elimen tai komission tekemiä jälkiarviointeja. Kehitysyh- teistyön AKT–EY-komitea varmistaa, että yhteiset seuranta- ja jälkiarviointitoimet toteutetaan yhdessä. Kehitysrahoitusyhteistyön AKT–EY-komitean avustami- seksi komissio ja AKT-valtioiden sihteeristö valmistele- vat yhteiset seuranta- ja jälkiarviointitoimet ja panevat ne täytäntöön sekä laativat niistä kertomuksen komite- alle. Komitea vahvistaa ensimmäisessä kokouksessaan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen toimintaa koske- vat yksityiskohtaiset säännöt, joilla pyritään varmista- maan toimien toteuttaminen yhteisesti, ja se hyväksyy vuosittain työohjelman.

2. Seuranta- ja jälkiarviointitoimien on

a) tarjottava säännöllisiä ja riippumattomia arvioita tämän sopimuksen mukaisesta yhteistyön moni- vuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettavista toi- mista vertaamalla tuloksia tavoitteisiin, ja siten

b) autettava AKT-valtioita tai aluetasoa tai AKT- valtioiden välistä tasoa edustavaa järjestöä tai elintä ja komissiota ja yhteisiä toimielimiä hyödyntämään saatuja kokemuksia tulevien toimintalinjojen ja toi- mien suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

34 artikla

K omissio

1. Komissio vastaa tämän sopimuksen mukaisesta yhteistyön monivuotisesta rahoituskehyksestä toteutet- tavien toimien rahoituksellisesta täytäntöönpanosta, investointikehystä ja korkohyvityksiä lukuun ottamatta, soveltaen seuraavia pääasiallisia hallinnointitapoja:

a) keskitetty hallinnointi;

b) hajautettu hallinnointi.

2. Yleensä komissio hallinnoi tämän sopimuksen mukaisen yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen varoja hajautetusti.

Tällöin AKT-valtiot hoitavat täytäntöönpanoon liittyvät tehtävät 35 artiklan mukaisesti.

3. Tämän sopimuksen mukaisen yhteistyön moni- vuotisen rahoituskehyksen varojen rahoituksellista täytäntöönpanoa varten komissio siirtää täytäntöönpa- novaltuuksia omille yksiköilleen. Komissio ilmoittaa tästä tehtävien siirrosta AKT-valtioille ja kehitysrahoitus- yhteistyön AKT–EY-komitealle.”

z) Muutetaan 35 artikla seuraavasti:

i) Korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”1. Kunkin AKT-valtion hallitus nimittää kansal- lisen tulojen ja menojen hyväksyjän edustamaan itseään kaikissa toimissa, jotka rahoitetaan komis- sion ja EIP: n hallinnoiman tämän sopimuksen mukaisen yhteistyön monivuotisen rahoituskehyk- sen varoista. Kansallinen tulojen ja menojen hyväk- syjä nimittää itselleen yhden tai useamman varamiehen, joka toimii kansallisen tulojen ja meno- jen hyväksyjän sijaisena tämän ollessa estynyt hoi- tamasta tehtäviään ja ilmoittaa tällaisesta sijaisuudesta komissiolle. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää asianomaisten ohjel- mien ja hankkeiden täytäntöönpanoa koskevaa toi- mivaltaansa vastuuyksikölle oman kansallisen hallintonsa sisällä aina, kun institutionaalisia val- miuksia ja moitteetonta varainhoitoa koskevat edel- lytykset täyttyvät. Sen on ilmoitettava tästä komissiolle.

Kun on kyse alueellisista ohjelmista ja hankkeista, asianomainen järjestö tai elin nimittää alueellisen tulojen ja menojen hyväksyjän, jonka tehtävät vas- taavat kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä soveltuvin osin.

Kun on kyse AKT-valtioiden välisistä ohjelmista ja hankkeista, AKT-suurlähettiläskomitea nimittää AKT-valtioiden välisen tulojen ja menojen hyväksy- jän, jonka tehtävät vastaavat kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä soveltuvin osin. Jos AKT-sihteeristö ei ole tulojen ja menojen hyväksyjä, suurlähettiläskomitealle raportoidaan ohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanosta rahoitussopimuksen mukaisesti.

Jos komissio saa tietää tämän sopimuksen mukai- sen yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen varojen hallinnointiin liittyvien menettelyjen toteut- tamisessa ilmenneistä ongelmista, se neuvottelee tilanteen korjaamiseksi asianomaisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa ja toteuttaa tarvittaessa kaikki aiheelliset toimenpiteet.

Asianomaisella tulojen ja menojen hyväksyjällä on ainoastaan rahoituksellinen vastuu hänelle usko- tuista täytäntöönpanotehtävistä.

Xxxxxxx kun tämän sopimuksen mukaisen yhteistyön monivuotisen rahoituskehyksen varoja hallinnoi- daan hajautetusti ja sillä varauksella, että komissio

ii) Korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä” eri taivutusmuodoissaan ilmauksella ”asianomainen tulojen ja menojen hyväksyjä” vastaavasti taivutettuna.

za) Muutetaan 37 artikla seuraavasti:

i) korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä” ilmaisulla ”asianomainen tulo- jen ja menojen hyväksyjä”.

ii) Korvataan 4 kohdassa ilmaisu ”kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä” ilmaisulla ”asianomainen tulojen ja menojen hyväksyjä”.

iii) Korvataan 6 kohdassa ilmaisu ”kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä” ilmaisulla ”asianomainen tulojen ja menojen hyväksyjä”.

iv) Korvataan 7 kohdassa ilmaisu ”AKT-valtio” ilmai- sulla ”AKT-valtio tai aluetasoa tai AKT-valtioiden välistä tasoa edustava järjestö tai elin”.

4. Poistetaan liite V pöytäkirjoineen.

5. Korvataan liitteessä VII oleva 3 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Osapuolet tunnustavat AKT-valtioiden ryhmän roolin poliittisessa vuoropuhelussa, jonka säännöt ryhmä määritte- lee itse ja ilmoittaa Euroopan yhteisölle ja sen jäsenvaltioille. AKT-sihteeristö ja Euroopan komissio vaihtavat kaikki tarvit- tavat tiedot poliittisesta vuoropuhelusta, jota käydään ennen tämän sopimuksen 96 ja 97 artiklaan perustuvia neuvotte- luja, niiden kuluessa ja niiden jälkeen.”.

D. PÖYTÄKIRJAT

Pöytäkirja 3 Etelä-Afrikasta, sellaisena kuin se on muutettuna

20 päivänä joulukuuta 2007 tehdyllä AKT–EY- ministerineuvoston päätöksellä N:o 4/2007 (1), muutetaan seuraavasti:

1. Korvataan 1 artiklan 2 kohdassa ilmaisu ”Pretoriassa 11 päi- vänä lokakuuta 1999 allekirjoitetun kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan kansainvälisen sopimuksen” ilmaisulla ”kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskevan kansainvälisen sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna 11 päi- vänä syyskuuta 2009 allekirjoitetulla sopimuksella.”.

myöntää asianomaiselle tulojen ja menojen hyväk-  

syjälle lisävaltuuksia, tämä”.

(1) EUVL L 25, 30.1.2008, s. 11.

2. Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Tästä periaatteesta poiketen Etelä-Afrikalla on oikeus osallistua tämän pöytäkirjan 8 artiklassa tarkoitettuun AKT–EY-kehitysrahoitusyhteistyöhön vastavuoroisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden pohjalta edellyttäen, että Etelä-Afrikan osallistuminen rahoitetaan TDCA:n VII osastossa tarkoitetuista varoista. Silloin kun TDCA:n varoja käytetään AKT–EY-rahoitusyhteistyön puitteissa toteutettaviin toimiin osallistumiseen, Etelä- Afrikalla on oikeus osallistua täysimääräisesti kyseisen avun täytäntöönpanoa säätelevään päätöksentekoon.”.

b) Lisätään kohta seuraavasti:

”4. Tämän sopimuksen liitteessä II olevassa 1 luvussa tarkoitetun investointien rahoituksen osalta tukikelpoi- sia ovat Etelä-Afrikkaan sijoittautuneet investointirahas- tot sekä rahoituksen välittäjät ja muut välittäjät.”.

3. Korvataan 5 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. Tämä pöytäkirja ei estä Etelä-Afrikkaa neuvottelemasta ja allekirjoittamasta yhtä tämän sopimuksen 3. osan II osas- tossa tarkoitetuista talouskumppanuussopimuksista, jos kyseisen talouskumppanuussopimuksen muut sopimuspuo- let hyväksyvät asian.”.

TäMäN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän

sopimuksen.

Настоящото споразумение е открито за подписване в Ouagadougou на 22 юни 2010 г. и след това от 1 юли 2010 г. до 31 октомври 2010 г. в Генералния секретариат на Съвета на Европейския съюз в Брюксел.

El presente Acuerdo quedará abierto a la firma en Uagadugu el 22 de junio de 2010 y, a continuación, del 1 de julio de 2010 al 31 de octubre de 2010 en la Secretaría General del Consejo de la Unión Europea, en Bruselas.

Tato dohoda je otevřena k podpisu dne 22. června v Ouagadougou a poté od 1. července 2010 do 31. října 2010 v generálním sekretariátu Rady Evropské unie v Bruselu.

Denne aftale er åben for undertegnelse den 22. juni 2010 i Ouagadougou og derefter fra den 1. juli 2010 til den 31. oktober 2010 i Generalsekretariatet for Rådet for Den Europæiske Union i Bruxelles

Dieses Abkommen liegt am 22. Juni 2010 in Ouagadougou und danach vom 1. Juli bis

31. Oktober 2010 beim Generalsekretariat des Rates der Europäischen Union in Brüssel zur Unterzeichnung auf.

Käesolev leping on allakirjutamiseks avatud 22. juunil 2010 Ouagadougous ning seejärel

1. juulist 2010 kuni 31. oktoobrini 2010 Euroopa Liidu Nõukogu peasekretariaadis Brüsselis.

Η παρούσα συμφωνία κατατίθεται προς υπογραφή στο Ουαγκαντούγκου, στις 22 Ιουνίου 2010 και στη συνέχεια, από την 1η Ιουλίου 2010 έως τις 31 Οκτωβρίου 2010, στη Γενική Γραμματεία του Συμβουλίου της Ευρωπαϊκής Ένωσης, στις Βρυξέλλες.

This Agreement shall be open for signature in Ouagadougou on 22 June 2010 and thereafter from 1 July 2010 to 31 October 2010 at the General Secretariat of the Council of the European Union in Brussels.

Le présent accord est ouvert à la signature à Ouagadougou le 22 juin 2010 et ensuite du 1er juillet 2010 au 31 octobre 2010 au Secrétariat général du Conseil de l’Union européenne, à Bruxelles.

Il presente accordo è aperto alla firma a Ouagadougou il 22 giugno 2010 e successivamente a Bruxelles presso il Segretariato generale del Consiglio dell’Unione europea, dal 1o luglio 2010 al 31 ottobre 2010.

Šo nolīgumu dara pieejamu parakstīšanai 2010. gada 22. jūnijā Vagadugu (Ouagadougou) un pēc tam no 2010. gada 1. xxxxxx xxxx 2010. gada 31. oktobrim Briselē, Eiropas Savienības Padomes Ģenerālsekretariātā.

Šis susitarimas pateiktas pasirašyti 2010 m. birželio 22 d. Uagadugu, o paskui, 2010 m. liepos 1 d.- 2010 m. spalio 31 d., Europos Sąjungos Tarybos generaliniame sekretoriate Briuselyje.

Ez a megállapodás 2010. június 22-én Ouagadougouban, majd 2010. július 1. és 2010. október

31. között Brüsszelben, az Európai Unió Tanácsának Főtitkárságán aláírásra nyitva áll.

Dan il-Ftehim huwa miftuħ għall-iffirmar f’Ouagadougou fit-22 ta’ Ġunju 2010 u wara xxx xxxx-1 ta’ Lulju 2010 sal-31 ta’ Ottubru 2010, fis-Segretarjat Ġenerali tal-Kunsill tal-Unjoni Ewropea, fi Brussell.

Deze overeenkomst staat open voor ondertekening op 22 juni 2010 te Ouagadougou en vervolgens met ingang van 1 juli tot en met 31 oktober 2010 bij het secretariaat-generaal van de Raad van de Europese Unie in Brussel.

Niniejsza Umowa będzie otwarta do podpisu w Wagadugu w dniu 22 czerwca 2010 r., a następnie od 1 lipca 2010 r. do 31 października 2010 r. w Sekretariacie Generalnym Rady Unii Europejskiej w Brukseli.

O presente Acordo está aberto para assinatura em Uagadugu, em 22 de Junho de 2010 e, posteriormente, de 1 de Julho a 31 de Outubro de 2010, no Secretariado-Geral do Conselho da União Europeia, em Bruxelas.

Acest acord va fi deschis pentru semnare în Ouagadougou, la 22 iunie 2010, iar ulterior, începând cu 1 iulie 2010 până la 31 octombrie 2010, la Secretariatul General al Consiliului Uniunii Europene din Bruxelles.

Táto dohoda je otvorená na podpis 22. júna 2010 v Ouagadougou a potom od 1. júla 2010 do

31. októbra 2010 na Generálnom sekretariáte Rady Európskej únie v Bruseli.

Ta sporazum bo na voljo za podpis 22. junija 2010 v Ouagadougouju in nato od 1. julija 2010 do 31. oktobra 2010 v generalnem sekretariatu Sveta Evropske unije v Bruslju.

Tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista varten Ouagadougoussa 22 päivänä kesäkuuta 2010 ja sen jälkeen 1 päivästä heinäkuuta 2010 31 päivään lokakuuta 2010 Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristössä Brysselissä.

Detta avtal är öppet för undertecknande i Ouagadougou den 22 juni 2010 och sedan från och med den 1 juli till och med den 31 oktober 2010 vid generalsekretariatet för Europeiska unionens råd i Bryssel.

PÄÄTÖSASIAKIRJA

Seuraavien täysivaltaiset edustajat:

HäNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, BULGARIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, TŠEKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HäNEN MAJESTEETTINSA TANSKAN KUNINGATAR, SAKSAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI,

VIRON TASAVALLAN PRESIDENTTI, IRLANNIN PRESIDENTTI,

HELLEENIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HäNEN MAJESTEETTINSA ESPANJAN KUNINGAS, RANSKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

ITALIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, KYPROKSEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, LATVIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, LIETTUAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HäNEN KUNINKAALLINEN KORKEUTENSA LUXEMBURGIN SUURHERTTUA, UNKARIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MALTAN PRESIDENTTI,

HäNEN MAJESTEETTINSA ALANKOMAIDEN KUNINGATAR, ITäVALLAN TASAVALLAN LIITTOPRESIDENTTI,

PUOLAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, PORTUGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, ROMANIAN PRESIDENTTI,

SLOVENIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, SLOVAKIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

RUOTSIN KUNINGASKUNNAN HALLITUS,

HäNEN MAJESTEETTINSA ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN KUNINGATAR,

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet; jäljempänä ”jäsenvaltiot”,

ja EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ”unioni” tai ”EU”, toisaalta sekä seuraavien täysivaltaiset edustajat: ANGOLAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HäNEN MAJESTEETTINSA ANTIGUAN JA BARBUDAN KUNINGATAR, BAHAMAN LIITTOVALTION VALTIONPääMIES,

BARBADOSIN VALTIONPääMIES,

HäNEN MAJESTEETTINSA BELIZEN KUNINGATAR, BENININ TASAVALLAN PRESIDENTTI, BOTSWANAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, BURKINA FASON PRESIDENTTI,

BURUNDIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, KAMERUNIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, KAP VERDEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, KESKI-AFRIKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, KOMORIEN LIITON PRESIDENTTI,

KONGON DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, KONGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

XXXXXXXXXXXXX HALLITUS, NORSUNLUURANNIKON TASAVALLAN PRESIDENTTI, DJIBOUTIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

DOMINICAN LIITTOVALTION HALLITUS, DOMINIKAANISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, ERITREAN VALTION PRESIDENTTI,

ETIOPIAN DEMOKRAATTISEN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI, FIDŽISAARTEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GABONIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GAMBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI JA VALTIONPääMIES, GHANAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HäNEN MAJESTEETTINSA GRENADAN KUNINGATAR, GUINEAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GUINEA-BISSAUN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

GUYANAN KOOPERATIIVISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, HAITIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

JAMAIKAN VALTIONPääMIES, KENIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

KIRIBATIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HäNEN MAJESTEETTINSA LESOTHON KUNINGASKUNNAN KUNINGAS, LIBERIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MADAGASKARIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, MALAWIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, MALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

MARSHALLINSAARTEN TASAVALLAN HALLITUS, MAURITANIAN ISLAMILAISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, MAURITIUKSEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, MIKRONESIAN LIITTOVALTION HALLITUS,

MOSAMBIKIN TASAVALLAN PRESIDENTTI, NAMIBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, NAURUN TASAVALLAN HALLITUS, NIGERIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

NIGERIAN LIITTOTASAVALLAN PRESIDENTTI, XXXXX HALLITUS,

PALAUN TASAVALLAN HALLITUS,

HäNEN MAJESTEETTINSA PAPUA-UUDEN-GUINEAN ITSENäISEN VALTION KUNINGATAR, RUANDAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HäNEN MAJESTEETTINSA SAINT KITTS JA NEVISIN KUNINGATAR,

HäNEN MAJESTEETTINSA SAINT LUCIAN KUNINGATAR,

HäNEN MAJESTEETTINSA SAINT XXXXXXX JA GRENADIINIEN KUNINGATAR, SAMOAN ITSENäISEN VALTION VALTIONPääMIES,

SÃO TOMÉ JA PRÍNCIPEN DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, SENEGALIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SEYCHELLIEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, SIERRA LEONEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HäNEN MAJESTEETTINSA SALOMONSAARTEN KUNINGATAR, ETELä-AFRIKAN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

SURINAMIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HäNEN MAJESTEETTINSA SWAZIMAAN KUNINGASKUNNAN KUNINGAS, TANSANIAN YHDISTYNEEN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

TŠADIN TASAVALLAN PRESIDENTTI,

ITä-TIMORIN DEMOKRAATTISEN TASAVALLAN PRESIDENTTI, TOGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HäNEN MAJESTEETTINSA TONGAN KUNINGAS, TRINIDAD JA TOBAGON TASAVALLAN PRESIDENTTI,

HäNEN MAJESTEETTINSA TUVALUN KUNINGATAR, UGANDAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, VANUATUN TASAVALLAN HALLITUS,

SAMBIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, ZIMBABWEN TASAVALLAN HALLITUS,

joista valtioista käytetään jäljempänä nimitystä ”AKT-valtiot”, toisaalta,

jotka kokoontuvat Ouagadougoussa kahdentenakymmenentenätoisena päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhattakymmenen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Coto- noussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun ja ensimmäisen kerran Luxemburgissa 25 päivänä kesäkuuta 2005 muu- tetun kumppanuussopimuksen muuttamista koskevan sopimuksen allekirjoittamista varten,

ovat tätä sopimusta allekirjoitettaessa hyväksyneet seuraavat, tähän päätösasiakirjaan liitetyt julistukset:

Xxxxxxxx X	Yhteinen julistus markkinoille pääsyn tukemisesta osana AKT–EY-kumppanuutta
Xxxxxxxx XX	Yhteinen julistus muuttoliikkeestä ja kehityksestä (13 artikla)
Julistus III	Euroopan unionin julistus Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuneista institutionaalisista muutoksista

ja ovat lisäksi sopineet, että liitteen V poistamisen johdosta seuraavat olemassa olevat julistukset ovat menettäneet merkityksensä:

Xxxxxxxx XXXX	Yhteinen julistus liitteessä V olevan 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista maatalous- tuotteista
Xxxxxxxx XXXXX	Yhteinen julistus markkinoille pääsystä osana AKT–EY-kumppanuutta
Julistus XXIV:	Yhteinen julistus riisistä
Julistus XXV:	Yhteinen julistus rommista
Julistus XXVI:	Yhteinen julistus naudan- ja vasikanlihasta
Julistus XXVII:	Yhteinen julistus liitteessä V olevan 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen AKT-valtioista peräisin olevien tuotteiden pääsyä Ranskan merentakaisten departementtien markkinoille sääntelevistä jär- jestelyistä
Julistus XXIX:	Yhteinen julistus yhteisen maatalouspolitiikan alaan kuuluvista tuotteista
Julistus XXX:	AKT-valtioiden julistus liitteessä V olevasta 1 artiklasta
Julistus XXXI:	Yhteisön julistus liitteessä V olevan 5 artiklan 2 kohdan a alakohdasta
Julistus XXXII:	Yhteinen julistus syrjintäkiellosta
Julistus XXXIII:	Yhteisön julistus liitteessä V olevan 8 artiklan 3 kohdasta
Julistus XXXIV:	Yhteinen julistus liitteessä V olevasta 12 artiklasta
Julistus XXXV:	Yhteinen julistus liitteessä V olevasta pöytäkirjasta 1
Julistus XXXVI:	Yhteinen julistus liitteessä V olevasta pöytäkirjasta 1
Julistus XXXVII:	Yhteinen julistus liitteen V pöytäkirjasta 1 kalastustuotteiden alkuperän osalta
Julistus XXXVIII:	Yhteisön julistus liitteen V pöytäkirjasta 1 aluevesien laajuuden osalta
Julistus XXXIX:	AKT-valtioiden julistus liitteen V pöytäkirjasta 1 kalastustuotteiden alkuperän osalta
Julistus XL:	Yhteinen julistus sallittua arvopoikkeamaa koskevan säännön soveltamisesta tonnikala-alalla
Julistus XLI:	Yhteinen julistus liitteen V pöytäkirjassa 1 olevasta 6 artiklan 11 kohdasta
Julistus XLII:	Yhteinen julistus alkuperäsäännöistä: kumulaatio Etelä-Afrikan kanssa
Julistus XLIII:	Yhteinen julistus liitteen V pöytäkirjan 1 liitteestä 2

Tämän vakuudeksi alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

JULISTUS I

Yhteinen julistus markkinoille pääsyn tukemisesta osana AKT–EY-kumppanuutta

Osapuolet tunnustavat etuuskohteluun perustuvan markkinoille pääsyn suuren merkityksen AKT-valtioiden talouksille, erityisesti niiden perushyödyketuotannolle ja maatalousteollisuudelle, jotka ovat ratkaisevassa ase- massa AKT-valtioiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta, työllisyyden luojana sekä vienti- ja val- tiontulojen tuojana.

Osapuolet toteavat, että eräät alat ovat käyneet EU:n tuella läpi muutosprosessin, jolla AKT-valtioiden viejistä pyritään tekemään kilpailukykyisiä EU:n ja kansainvälisillä markkinoilla muun muassa kehittämällä merkki- tuotteita ja muita lisäarvollisia tuotteita.

Ne myös tunnustavat, että lisätuelle saattaa olla tarvetta, koska kaupan vapauttaminen entisestään voi johtaa AKT-tuottajien markkinoillepääsyn perusteellisempaan muuttumiseen. Tästä syytä ne sopivat tarkastelevansa kaikkia tarvittavia toimenpiteitä säilyttääkseen AKT-valtioiden kilpailukykyisen aseman EU:n markkinoilla. Tar- kastelu voi kattaa alkuperäsäännöt, terveys- ja kasvinsuojelutoimet sekä erityistoimenpiteiden täytäntöönpa- non tarjontaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi AKT-valtioissa. Tavoitteena on tukea AKT-valtioita hyödyntämään olemassa olevaa ja potentiaalista suhteellista etuaan EU:n markkinoilla.

Kun on kyse avustusohjelmien laatimisesta ja varojen myöntämisestä, osapuolet sopivat arvioivansa määrä- ajoin edistystä ja saavutettuja tuloksia ja päättävänsä tarkoituksenmukaisista lisätoimenpiteistä.

Kaupan alan yhteinen ministerikomitea valvoo tämän julistuksen täytäntöönpanoa ja antaa asiaankuuluvat ker- tomukset ja suositukset ministerineuvostolle.

XXXXXXXX XX

Yhteinen julistus muuttoliikkeestä ja kehityksestä (13 artikla)

Osapuolet sopivat lujittavansa ja syventävänsä muuttoliikkeeseen liittyvää vuoropuhelua ja yhteistyötä seuraa- vien, kokonaisvaltaisen ja tasapainotetun lähestymistavan kolmen pilarin pohjalta:

1. muuttoliike ja kehitys, myös maastamuuttajayhteisöt, aivovienti ja maastamuuttaneiden rahalähetykset;

2. laillinen maahanmuutto, myös maahanpääsy, liikkuvuus sekä ammattitaidon ja palvelujen liikkuminen; ja

3. laiton maahanmuutto, myös ihmisten salakuljetus, ihmiskauppa, rajaturvallisuus ja takaisinotto.

Osapuolet sitoutuvat sopimaan muuttoliikkeeseen liittyvän tehostetun yhteistyön yksityiskohdista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan soveltamista.

Lisäksi ne sopivat pyrkivänsä saamaan alan vuoropuhelun päätökseen hyvissä ajoin ja raportoimaan sen etene- misestä seuraavalle AKT–EY-ministerineuvostolle.

XXXXXXXX XXX

Euroopan unionin julistus Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuneista institutionaalisista muutoksista

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1 päivänä joulukuuta 2009 Euroopan unioni on korvannut Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on, ja se käyttää mainitusta päivästä alkaen kaikkia Euroopan yhteisön oikeuksia ja ottaa vastatakseen kaikki Euroopan yhteisön velvoitteet. Sopimuksen tekstissä olevat viittaukset Euroopan yhteisöön on siten tilanteen mukaan ymmärrettävä viittauksiksi Euroopan unioniin.

Euroopan unioni ehdottaa AKT-osapuolille kirjeenvaihtoa, jolla sopimus saatetaan yhdenmukaiseksi Lissabo- nin sopimuksen voimaantulosta johtuneiden Euroopan unionin institutionaalisten muutosten kanssa.