Yksityisen
Yksityisen
opetusalan työehtosopimus
1.4.2020 – 31.3.2022
Sivistystyönantajat ry
PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki
Puhelin (▇▇) ▇▇▇▇ ▇▇▇▇ ▇▇▇.▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇▇.▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇.▇▇▇▇▇▇▇▇@▇▇▇▇▇▇▇.▇▇ Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto
Työmarkkinajohtaja | ▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇ | 09 1728 5717 |
Johtava työmarkkinalakimies | ▇▇▇▇ ▇▇▇ | 09 1728 5715 |
Työmarkkinalakimiehet | ▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇ | 09 1728 5713 |
▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇ | 09 1728 5719 | |
▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ | 09 1728 5726 | |
▇▇▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇ | 09 1728 5724 |
1. painos
Yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus ja oppilaitoskoh- taiset määräykset
Allekirjoituspöytäkirja yksityistä opetusalaa koskevan työehtosopimuksen uudista- misesta
Allekirjoittaneet järjestöt ovat tällä allekirjoituspöytäkirjalla sopineet Si- vistystyönantajat ry:n jäseninä olevien yksityisten oppilaitosten ja opin- tokeskusten työntekijöiden työehtoja ja palkkausta koskevan työehto- sopimuksen uudistamisesta seuraavin ehdoin:
1. VOIMASSAOLO
Työehtosopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja se on voimassa 31.3.2022 asti.
2. PALKKOJEN KOROTTAMINEN SOPIMUSKAUDELLA
Sopimuskauden aikana maksetaan seuraavat palkankorotukset: Yleiskorotukset
1.8.2020 1,1 %
1.6.2021 1,1 %
Yleiskorotuksilla korotetaan henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalk- koja sekä euromääräisiä lisiä ja palkkioita.
Paikalliset ja/tai järjestelyerät 1.12.2020 0,5 %
1.12.2021 0,5 %
Ensimmäinen, 1.12.2020 jaettava erä käytetään paikallisesti työnanta- jan päättämällä tavalla työn vaativuuden tai työssä suoriutumisen pe- rusteella.
Ennen erän jakamista työnantajan on neuvoteltava erän käytön perus- teista luottamusmiesten kanssa.
Ammatillisten oppilaitosten (liitteet 10-13 sekä vuosityöaika) osalta erä jätetään jakamatta vuosityöaikaratkaisun allekirjoituspöytäkirjassa yh- teisesti todetusti vuosityöaikajärjestelmän käyttöönotosta aiheutuvien kustannusten vuoksi.
Toinen, 1.12.2021 jaettava erä käytetään eri henkilöstöryhmien osalta seuraavasti:
1. HTP-henkilöstö
Erä jaetaan kokonaisuutenaan (0,5 %) paikallisesti työnantajan päät- tämällä tavalla työn vaativuuden tai työssä suoriutumisen perusteella.
Ennen erän jakamista työnantajan on neuvoteltava erän käytön perus- teista luottamusmiesten kanssa.
2. Opetushenkilöstö
Kaikkien liitteiden osalta puolet järjestelyerästä käytetään tuntiopetta- jamääräyksiä käsittelevän työryhmän työhön.
Liitteiden 1 ja 2 osalta puolet järjestelyerästä käytetään lukiolain ja ops-uudistuksen edellyttämiä muutoksia käsittelevän työryhmän työ- hön. Muiden liitteiden osalta puolet järjestelyerästä käytetään paikalli- sesti työnantajan päättämällä tavalla työn vaativuuden tai työssä suo- riutumisen perusteella. Ennen erän jakamista työnantajan on neuvo- teltava erän käytön perusteista luottamusmiesten kanssa.
Paikallisen erän 1.12.2020 suuruus määräytyy syyskuun 2020 palkka- summan mukaan.
Paikallisen erän 1.12.2021 suuruus määräytyy syyskuun 2021 palkka- summan mukaan.
Paikallisten erien suuruudet lasketaan erikseen kummankin henkilös- töryhmän palkkasummasta.
Oppilaitoksille koronavirusepidemiasta aiheutuneista, painavista ta- loudellisista syistä johtuen paikallisen erän 1.12.2020 tasosta mak- suajankohdasta voidaan paikallisesti kirjallisesti sopia toisin.
3. TYÖEHTOSOPIMUKSEN TEKSTIMUUTOKSET Tekstimuutokset on sovittu erillisissä liitteissä.
Tekstimuutokset kirjoitetaan suoraan työehtosopimukseen. Muutetut tekstit lihavoidaan.
4. LUOTTAMUSMIESKORVAUS JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN PALKKIO
Luottamusmieskorvausta ja työsuojeluvaltuutetun palkkiota korotetaan 1.8.2020 1,6 % ja 1.6.2021 1,6 %.
5. TYÖRYHMÄT
Sopimuskaudella työskentelevät seuraavat työryhmät:
5.1. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ ja opetussuunnitelmauudistuksen vaatimat muutokset käsittelevä työryhmä
Työryhmä selvittää, arvioi ja valmistelee lukiolain ja lukion opetus- suunnitelmauudistuksen edellyttämät muutokset työehtosopimukseen niin, että muutokset ovat otettavissa käyttöön 1.8.2021 alkavalle luku- vuodelle. Työryhmä tarkastelee myös lukioresurssia koskevia muutos- tarpeita sekä erilliskorvauksia. Työryhmän määräaika on 31.3.2021.
Muutosten toteuttamiseen 1.8.2021 varataan järjestelyerästä 0,25 %- yksikköä. Mikäli työryhmä ei saavuta yhteisymmärrystä tarvittavista muutoksista työryhmän toimikauden päättymisajankohtaan mennessä, jaetaan puolet erästä yleiskorotuksena ja puolet työnantajan päättä- mällä tavalla suorituksen perusteella 1.8.2021.
5.2. Tuntiopettajamääräyksiä käsittelevä työryhmä
Työryhmä selvittää, uudistaa ja mahdollisuuksien mukaan yhdenmu- kaistaa eri liitteiden tuntiopettajamääräyksiä koskevat kirjaukset. Mah- dollisuuksien mukaan tuntiopettajamääräyksiä lähennetään kohti opet- tajamääräyksiä. Työryhmän toimikausi kestää 31.10.2021 asti ja se valmistelee muutokset niin, että ne olisivat otettavissa käyttöön 1.1.2022. Muutosten toteuttamiseksi varataan järjestelyerästä 0,25 %- yksikköä. Mikäli työryhmä ei saavuta yhteisymmärrystä tarvittavista muutoksista työryhmän toimikauden päättymisajankohtaan mennessä, jaetaan puolet erästä yleiskorotuksena ja puolet työnantajan päättä- mällä tavalla suorituksen perusteella 1.1.2022.
5.3. Työhyvinvointityöryhmä
Työryhmä tarkastelee työelämän laadun, tuottavuuden ja työhyvin- voinnin parantamista. Lisäksi työryhmä tarkastelee yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan toimivuutta sekä valmistelee paikallisen sopimisen yhteistä koulutusta. Työryhmä edistää sitä, että oppilaitok- silla on riittävästi tietoa ja valmiuksia laatia paikallisia toimenpiteitä henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi, työssä jaksamisen tuke- miseksi ja työurien pidentämiseksi. Sopijaosapuolet tukevat, seuraa- vat ja arvioivat työhyvinvoinnin edistymistä.
5.4. Tilastotyöryhmä
Työehtosopimuskaudella työskentelee tilastotyöryhmä, jonka tehtävä- nä on arvioida ja kehittää oppilaitosten palkkatilastointia ja tilastotieto- jen hyödyntämistä.
6. JATKUVAN NEUVOTTELUN PERIAATE
Osapuolet neuvottelevat jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti esille tulevista työehtosopimuksen muutostarpeista sopimuskauden aikana.
7. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO
Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020. Työaikamääräyksiin kohdistu- vat muutokset tulevat voimaan seuraavasti: hallinto- ja tukipalvelu- henkilöstöllä 1.8.2020 ja opetushenkilöstöllä 1.8.2020 lukuun ottamat- ta niitä ammattikorkeakouluja, urheiluopistoja ja kansanopistoja (vuo- sityöaika), jotka toimivat kalenterivuosirytmissä, jolloin muutokset tule- vat voimaan 1.1.2021.
Helsingissä, 23.3.2020
SIVISTYSTYÖNANTAJAT RY
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY
JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY
SISÄLLYSLUETTELO
2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus 1
4 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen 2
6 § Matkakustannukset ja päivärahat 4
10 § Kokoontuminen työpaikalla 4
11 § Keskusjärjestösopimukset 5
12 § Jäsenmaksujen periminen 5
13 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja hyvityssakko 5
2 § Säännöllinen työaika (voimaan 1.8.2020) 7
4 § Työajan tasoittumisjärjestelmä 8
5 § Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson 8
6 § Työajan järjestäminen ja tauot 9
8 § Tapahtuma-, kilpailu- ja leiritoiminnan työaika 9
13 § Hälytysraha ja varallaolo 12
3 § Vuosiloman pituus ja ansainta 14
4 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi 15
6 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka 15
7 § Vuosilomapalkan laskeminen, kun työaika ja palkka muuttuvat 16
lomanmääräytymisvuoden aikana 16
8 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkan maksaminen 16
9 § Lomakorvauksen määräytyminen 16
10 § Muun kuin kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka 16
11 § Opetushenkilöstön laskennallinen vuosiloma 17
12 § Määräaikaisen opetushenkilöstön lomapäiväkorvaus 17
13 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi 17
5 LUKU HALLINTO- JA TUKIPALVELUHENKILÖSTÖN
3 § Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka ja tehtäväkohtainen
5 § Henkilökohtainen palkanosa 29
8 § Tehtävien vaativuuden muuttuminen 30
10 § Sijaisuus ja lisätehtävät 31
14 § Työsuojeluvaltuutetun palkkio 33
15 § Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö - palkat 34
16 § Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittely 35
6 LUKU OPETUSHENKILÖSTÖN PALKKAUS JA TYÖAIKA 37
3 § Oppiarvon rinnastaminen tutkintoon 38
6 § Henkilökohtainen palkanlisä 40
10 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio 41
12 § Tentinjärjestämispalkkio 42
13 § Ylituntipalkkion laskeminen 42
15 § Päätoimiset tuntiopettajat 45
16 § Sivutoimiset tuntiopettajat 46
17 § Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön työaika ja
18 § Opetushenkilöstön työaika 48
20 § Luottamusmiehen työstä vapautus ja luottamusmieskorvaus 49
21 § Työsuojeluvaltuutetun palkkio 50
7 LUKU OPPILAITOSKOHTAISET MÄÄRÄYKSET 51
OSIO A YLEISSIVISTÄVÄ KOULU 51
Liite 1 Lukio ja peruskoulu 51
Liite 2 Aikuislukio ja lukion aikuislinja 72
OSIO B VAPAA SIVISTYSTYÖ JA TAITEEN PERUSOPETUS 79
Liite 4 Vuosityöajassa olevat kansanopistot 83
Liite 5 Kansalais- ja työväenopistot 87
Liite 6 Opintokeskukset sekä kansanopistojen, kansalais- ja
työväenopistojen tuntiopettajat 91
Liite 7 Urheiluopistot 96
Liite 8 Musiikkioppilaitokset 102
Liite 9 Kuvataidekoulu sekä monitaiteellinen koulu 109
OSIO C AMMATILLISET OPPILAITOKSET 113
Yhteiset määräykset 113
Liite 10 A Vuosityöajassa olevat ammatilliset oppilaitokset 117
Liite 10 Eräät ammatilliset oppilaitokset 124
Liite 11 Kauppaoppilaitokset 132
Liite 12 Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos 137
Liite 13 Metsä- ja puutalousoppilaitos 139
OSIO D AMMATTIKORKEAKOULUT 143
Liite 14 Ammattikorkeakoulut 143
8 LUKU MUUT SOPIMUKSET 148
SOPIMUS PAIKALLISESTA SOPIMISESTA 148
LOMARAHAN VAIHTAMINEN VAPAAKSI 151
LUOTTAMUSMIESSOPIMUS 153
KOULUTUSSOPIMUS 161
SOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA 163
Mallisopimus työaikapankin käyttöönottamisesta 166
YKSITYISEN OPETUSALAN PALKAT, LISÄT JA PALKKIOT 167
Sivistystyönantajat ry:n ja Opetusalan Ammattijärjestön OAJ ry:n, Julkis– ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen
T Y Ö E H T O S O P I M U S
1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Sopimuksen ulottuvuus
Tässä sopimuksessa on sovittu Sivistystyönantajat ry:n jäsenenä olevien yksityisten oppilaitosten ja opintokeskusten palveluksessa olevien työn- tekijöiden työehdot.
Sopimus ei kuitenkaan koske:
▇. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ oppilaitoksen johtoon kuuluvia, kuten toimitusjohtajia ja vastaavia, jotka edustavat työnantajaa tämän työehtosopimuksen alaisten työntekijöiden työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.
Soveltamisohje:
Tällä tarkoitetaan sellaisia yrityksen johtoon kuuluvia, joiden pääasiallisiin tehtäviin kuuluu työnantajan edustajana toimiminen sekä joilla on itsenäinen ja vastuullinen asema organisaatiossa.
b. opetustyössä tilapäisiä luennoitsijoita.
2 § Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus
1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä palkata ja erottaa työntekijöitä.
2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.
3 § Työsuhteen alkaminen
Työsopimus ja työntekijälle annettavat tiedot
1. Työsopimus tulee tehdä kirjallisena ottaen huomioon työsopimuslain 1. luvun 3 §:n ja 2. luvun 4 §:n määräykset.
2. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä kulloinkin voimassa olevassa työsopimuslaissa mainituin perustein. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muutoin kuin edellä mainituin perustein tai määräaikaisia työsopi- muksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassaolevana työsopimuksena.
3. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa ketkä toimivat luottamusmiehinä ja missä luottamusmiehet ovat tavattavissa. Luottamusmiehellä on oi- keus tarkastaa asianomaiseen järjestöön kuuluvien kirjalliset työsopi- mukset.
1
Koeaika
4. Koeajan osalta noudatetaan kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain määräyksiä. Koeaikamääräykset eivät tule osaksi työehtosopimusta.
4 § Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen Määräaikainen työsopimus
1. Määräaikainen työsopimus päättyy määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa ilman irtisanomisaikaa. Jos sopimuksen pituutta ei ole mää- ritelty kalenteriajan mukaan, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle so- pimuksen päättymisen ajankohta viipymättä, kun se tulee hänen tietoon- sa.
Irtisanomisajat ja –menettely
2. Ellei tässä työehtosopimuksessa ole toisin sovittu, noudatetaan työnanta- jan irtisanoessa työsopimuksen alla mainittuja, työsuhteen keskeytymät- tömästä kestoajasta riippuvia irtisanomisaikoja:
– 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden
– 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta
– 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta
– 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta
– 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen on irtisanomisaika, ellei tässä työehtosopimuksessa ole toisin sovittu, seuraava:
– 14 pv, ▇▇▇ ▇▇▇▇▇▇▇▇ on jatkunut enintään 5 vuotta
– 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.
3. Työsuhteen irtisanomisessa noudatetaan työsopimuslain ja yhteistoimin- talain mukaista menettelyä.
4. Työnantajan on suoritettava irtisanominen todistettavasti, vaadittaessa kirjallisesti ja tällöin siinä on ilmoitettava syy irtisanomiseen.
Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen
5. Jos toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä päät- tää työsuhteensa irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Tämä ei koske niitä tapauksia, joissa työntekijällä lain tai tämän sopimuksen mukaan on oikeus purkaa työsopimus tai muutoin lopettaa työsuhde ilman irtisanomisaikaa.
Lomauttaminen
6. Toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen otettu työntekijä voidaan lomauttaa 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.
7. Lomautusperusteet sekä -menettely määräytyvät työsopimuslain ja yh- teistoimintalain mukaan.
5 § Palkat
Palkan maksaminen
1. Palkkaperusteista, palkasta ja sen maksamisesta on sovittu palkkausta koskevissa luvuissa ja oppilaitoskohtaisissa määräyksissä.
2. Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla työntekijän käytettävissä. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavista syistä.
Jos työntekijän palkka erääntyy sellaisena päivänä, jolloin pankit pide- tään suljettuina, erääntymispäivänä pidetään lähinnä edeltävää arkipäi- vää.
Sellaiset lisät, jotka määräytyvät laskentakautena tehdyn työn mukaan, maksetaan viimeistään laskentakautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.
3. Jos työntekijällä on työsuhteeseen tullessaan kokemuslisään oikeuttavaa työkokemusta, myönnetään kokemuslisä heti työsuhteen alusta. Uudet kokemuslisät maksetaan oikeuden saavuttamista seuraavan kuukauden alusta.
Päiväpalkka ja osa-aikatyöntekijän palkka
4. Päiväpalkkaa kuukausipalkasta laskettaessa käytetään jakajana kunkin kuukauden kalenteripäivien lukumäärää.
5. Osa-aikatyötä tekevän työntekijän palkka määräytyy sovitun työajan ja enimmäistyöajan suhteessa.
6 § Matkakustannukset ja päivärahat
Työntekijälle, joka matkustaa työnantajan määräyksestä, korvataan syn- tyneet matkakustannukset noudattaen verohallinnon kulloinkin voimassa olevaa päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista.
Työmatka tulee suorittaa edullisinta käytettävissä olevaa kulkuneuvoa ja kulkutapaa käyttäen.
7 § Työasu ja suojavaate
Mikäli työnantaja tai työ edellyttää, että työntekijä käyttää työssään tietyn- laista asua, suojavaatetta tai jalkineita, työnantaja hankkii ja huoltaa ne.
8 § Luottamusmies
Luottamusmieheen noudatetaan 8 luvun luottamusmiessopimusta.
9 § Koulutus
Henkilöstökoulutuksen, yhteisen koulutuksen ja ammattiyhdistyskoulu- tuksen osalta noudatetaan 8 luvun koulutussopimusta.
10 § Kokoontuminen työpaikalla
Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan al- kamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen so- vittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työ- paikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:
a. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdol- lista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
b. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltu- va paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvotel- tava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuu- desta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimin- taa.
c. Pidettävän kokouksen järjestyksestä ja kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Jär- jestön luottamushenkilön tulee olla kokouksessa saapuvilla.
d. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopi- muksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisten keskusjärjestöjen edustajia.
Työntekijäliiton ja 1. momentissa mainitun alaosaston ilmoituksia ja tiedo- tuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaulul- le.
11 § Keskusjärjestösopimukset
1. Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia voimassa olevia kes- kusjärjestösopimuksia:
– Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsit- telystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla
– Ryhmähenkivakuutussopimus
2. Jos näihin sopimuksiin tehdään muutoksia, on muutosten voimaansaat- tamisesta neuvoteltava erikseen.
12 § Jäsenmaksujen periminen
Työnantaja perii työntekijän antamalla valtuutuksella allekirjoittajajärjestö- jen jäsenmaksut palkanmaksun yhteydessä ja tilittää ne liiton ilmoittamal- le pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.
Työntekijälle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidäte- tystä summasta.
13 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ja hyvityssakko
1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista eri- mielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöiden luotta- musmiehen välillä.
2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa saattaa asian liittojen ratkais- tavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekir- joittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosi- seikat ja molempien osapuolten kanta.
3. Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa kahden viikon kuluessa, ellei toisin sovita ja allekirjoittajajärjestöjen välillä käytävät neuvottelut kolmen viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut, ellei asiasta toisin sovita.
4. Ellei järjestöjen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
5. Työehtosopimuslain (436/1946) 7- 9 §:ien mukaisen yksityiselle oppilai- tokselle/opintokeskukselle ja paikalliselle ammattiyhdistykselle tuomitta- van hyvityssakon enimmäismäärä on 2 590 euroa.
14 § Voimassaolevat etuudet
Tämä työehtosopimus ei koske sellaisia työnantajan ja työntekijän väli- seen sopimukseen tai työnantajan yksipuoliseen päätökseen perustuvia etuisuuksia, jotka eivät perustu tai ole perustuneet työehto- tai toimiehto- sopimukseen.
15 § Työrauhavelvoite
Kaikki tähän työehtosopimukseen tai sen yksittäiseen määräykseen koh- distuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä.
16 § Sopimuksen voimassaolo
1. Tämä työehtosopimus on voimassa allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuutta viik- koa ennen sen päättymistä ole kumpikaan sopijapuolista kirjallisesti irti- sanonut.
2. Työehtosopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muutosesityksiä koskeva muistio toiselle sopijapuolelle.
3. Työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osa- puolen toimesta on todettu päättyneiksi.
2 LUKU TYÖAIKA
1 § Soveltamisala
1. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöön.
2. Opetushenkilöstön työaika määräytyy opetushenkilöstön työaikaa ja palkkausta koskevan luvun mukaisesti.
2 § Säännöllinen työaika (voimaan 1.8.2020)
1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja enintään 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.
2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on keskimäärin enin- tään 9 tuntia vuorokaudessa ja yövuorossa enintään 10 tuntia ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa.
Soveltamisohje:
Työaika voidaan toteuttaa erilaisilla työaikajärjestelyillä vapaa- aikahyvitysjärjestelmän kaltaisesti niin, että vuorokautinen työai- ka voi vaihdella tuntimäärältään viikon eri työpäivinä tai tasoittu- misjakson puitteissa työaika voidaan järjestää niin, että työnteki- jällä on mahdollisuus pidempään yhdenjaksoiseen vapaaseen.
3. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan 1. kohdan mukaisissa tehtä- vissä tilapäisesti pidentää enintään tunnilla. Työajan tilapäinen pidennys kirjataan työvuoroluetteloon työvuoroluetteloa laadittaessa.
4. Työaikalain mukaisen työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on enintään 12 kuukautta (voimaan 1.1.2021)
5. Työnantajalla on mahdollisuus teettää enintään 6 h lisätyötä ja enin- tään 6 h palkallista koulutusta yksinkertaisella tuntipalkalla /vuosi.
Lisätyötä ja koulutusta ei voi sijoittaa sunnuntaille, arkipyhälle eikä arkipyhäviikon lauantaille.
Lisätyötä ja koulutusta voidaan sijoittaa enintään kahdelle lauantail- le vuodessa.
Korvaus lisätyöstä ja koulutuksesta maksetaan kuukausipalkan li- sänä.
Lisätyö ja koulutus tulee ajoittaa niin, ettei se aiheuta yksittäiselle työntekijälle kohtuutonta haittaa.
Lisätyötarpeesta sekä koulutuksesta tulee kertoa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja niistä on työntekijällä tapauskohtaisesti oi- keus kieltäytyä.
Vuoden 2020 osalta käytettävissä on em. kirjauksen perusteella 3 tuntia lisätyötä ja 3 tuntia koulutusta.
3 § Talonmiesten työaika
Talonmiesten työaika määräytyy 2 §:n 2. kohdan mukaisesti, kuitenkin si- ten, että työajan järjestämisestä voidaan paikallisesti sopia 4 §:stä poike- ten työajan tasoittumisjärjestelmän puitteissa.
4 § Työajan tasoittumisjärjestelmä
1. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin edellä 2 §:n kohdissa 1 ja 2 mainittu. Tätä varten on en- nakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona ylittää 48 tuntia ja työajan tulee tasoittua enintään 26 viikon pituisena ajanjaksona.
2. Säännöllinen työaika 2 §:n 2. kohdan mukaisissa tehtävissä voidaan jär- jestää myös niin, että se on oppilaitoksen lukukausien tai työkausien ai- kana keskimäärin 42 tuntia viikossa edellyttäen, että säännöllinen työaika 52 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 38 tuntiin 15 mi- nuuttiin viikossa.
Tämän työaikajärjestelmän käyttöönottamisesta on sovittava paikallisesti ja se voidaan ottaa käyttöön toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään 12 kalenterikuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa.
5 § Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson
1. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson 4 §:n mukaisessa työaikajärjestelmässä ja työajan jäädessä tasoittumatta toimistotyöajassa keskimäärin 36 tuntiin 15 minuuttiin ja muussa kuin toimistotyöajassa keskimäärin 38 tuntiin 15 minuuttiin, maksetaan tämän tuntimäärän ylit- täviltä tunneilta
a. korottamaton säännöllisen työajan palkka, jos työnantajalla on oi- keus päättää työsopimus työntekijästä johtuvasta syystä tai jos työntekijä itse irtisanoo työsopimuksen
b. 50 % korotettu palkka, jos työntekijällä on oikeus purkaa työsopi- mus tai jos työnantaja irtisanoo työsopimuksen taloudellisella tai tuotannollisella perusteella.
2. Vuorokaudessa yli 8 tuntia tehdystä työstä maksetaan kuitenkin a. ja b. - kohdissa 50 %:lla korotettu palkka.
3. Työsopimuksen päättyessä kesken tasoittumisjakson ja kokoaikatyönte- kijän viikkotyöajan jäädessä toimistotyöajassa keskimäärin alle 36 tuntiin 15 minuuttiin ja muussa kuin toimistotyöajassa keskimäärin alle 38 tun-
tiin 15 minuuttiin vähennetään tekemättä jäänyt tuntimäärä työntekijän palkasta.
6 § Työajan järjestäminen ja tauot
1. Työviikko järjestetään keskimäärin 5-päiväiseksi.
2. Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy kuten työn luonne, työn lyhytkestoisuus, työvoi- man tarve tai muu työvoiman käyttöön liittyvä hyväksytty syy tätä edelly- tä.
3. Vuorokautinen säännöllinen työaika järjestetään, ellei ole perusteltua syytä muuhun menettelyyn, taukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoisek- si. Tauko voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pi-
tuiseksi. Mikäli työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta tauon aikana ei taukoa lueta työaikaan. Työntekijällä pitää tällöin olla tosiasi-
allisesti mahdollisuus poistua työpaikalta.
4. Viikkolepovapaa voidaan antaa työviikkojen vaihteessa siten, että se sisältyy osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon. Enin osa viikkolevosta on kuitenkin sijoitettava sille viikolle, jonka viikko- levosta on kyse.
7 § Vapaat ja arkipyhät
1. Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei oppilaitoksen toiminnasta muuta johdu.
2. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn mää- rää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä.
3. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai tasoittumisjakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran (työsopimuksen mukainen viikkotyöaika/5).
8 § Tapahtuma-, kilpailu- ja leiritoiminnan työaika
1. Työn tapahtuessa voittoa tavoittelemattomassa yhteisössä tapahtu- ma-, kilpailu- ja leiritoiminnassa voivat työntekijä ja työnantaja so- pia työajan ja työaikakorvausten määräytymisestä tämän työehto- sopimuksen määräyksistä poiketen. Tällöin tulee mahdollisuuksien mukaan ennen matkaa laatia työaikasuunnitelma, josta ilmenee työ- ajaksi luettava aika ja mahdollinen varallaoloaika.
2. Päivärahat maksetaan 1 luvun 6 §:n mukaisesti.
9 § Lisä- ja ylityö Lisätyö
1. Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä, joka teh- dään 2 §:n 1. ja 2. kohdan mukaisen säännöllisen enimmäistyöajan ja lainmukaisen säännöllisen enimmäistyöajan välisenä aikana, maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Osa-aikatyötä tekevän työntekijän lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka.
Ylityö
2. Vuorokautista ylityötä on lainmukaisen vuorokautisen työajan tai sitä pi- demmän työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan ylittävä työ. Ylityötä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa. Vuorokautisesta ylityös- tä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tun- neilta 100 %:lla korotettu palkka.
Soveltamisohje:
Jos työntekijän suorittama työ jatkuu vuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisä- ja ylityötyökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes työntekijän säännöllinen työaika normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.
3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, joka ei ole vuorokautista ylityötä ja jota tehdään lain mukaisen enimmäistuntimäärän lisäksi viikossa ja sii- tä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.
Soveltamisohje:
Milloin työntekijän sairauden, tapaturman, työnantajan määräyk- sestä suoritetun matkan, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen taikka työnantajan järjestämään tai koulutussopimuksen tarkoittamaan koulutukseen osallistumisen vuoksi ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työajan tasoittumisjärjestel- män mukaisena vapaapäivänään työhön, korvataan vapaapäivä- nä tehty työ siten kuin viikkoylityöstä on sovittu.
4. Tasoittumisjaksojärjestelmässä (keskimääräistä viikkotyöaikaa noudatet- taessa) tehdystä tuntimäärästä maksetaan työvuoroluetteloon kirjattujen vuorokautisten tuntien ylittäviltä tunneilta (vuorokautinen ylityö):
– 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu palkka ja
– sen jälkeen tehdyiltä tunneilta 100 % korotettu palkka.
Muilta työvuorolistaan merkittyjen työvuorojen lisäksi tehdyiltä tunneilta (viikoittainen ylityö) maksetaan 50 % korotettu palkka.
Vaihtaminen vapaaksi
5. Lisätyöstä ja ylityöstä maksettava palkka (perusosa ja korotusosa) voi- daan työnantajan ja työntekijän suostumuksella vaihtaa vastaavaan va- paa-aikaan tai siirtää työaikapankkiin. Tällöin se on korotettava niillä pro- senttimäärillä, joilla se olisi korotettu, jos se olisi korvattu rahana.
10 § Ilta- ja yötyö
1. Työstä, jota tehdään kello 18.00 - 21.00 välisenä aikana, työntekijälle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta erillistä 15 %:n suuruista iltatyölisää. Lisä lasketaan 14 §:n mukaisesta tuntipalkasta.
2. Työstä, jota tehdään kello 21.00 - 06.00 välisenä aikana, työntekijälle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta 30 %:n suuruista yötyökorvausta. Korvaus lasketaan 14 §:n mukaisesta tuntipalkasta. Mikäli edellisen vuo- rokauden aikana alkanut työvuoro jatkuu yli kello 06.00, maksetaan yö- työkorvaus kuitenkin työvuoron päättymiseen saakka.
3. Korvaukset tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita niiden antamisesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.
11 § Lauantaityö
1. Lauantaityökorotuksena maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan li- säksi 25 %:lla korotettu tuntipalkka 06.00 - 20.00 välisenä aikana tehdyil- tä tunneilta. Lauantaityökorotusta ei makseta sunnuntaityökorotukseen oikeutetulta ajalta.
2. Korotus tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita sen antamisesta vas- taavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.
12 § Sunnuntaityö
1. Sunnuntaityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juh- lapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksin- kertainen peruspalkka. Sunnuntaikorotus maksetaan myös sanottuja päi- viä edeltävänä päivänä kello 20.00 - 24.00 välisenä aikana sekä pääsi- äislauantaina ja juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä.
2. Korotus tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita sen antamisesta vas- taavana vapaana tai siirtämisestä työaikapankkiin.
3. Muut sunnuntaina tehtävää työtä koskevat määräykset sisältyvät työaika- lain 20 §:n 4 momenttiin.
13 § Hälytysraha ja varallaolo
1. Korvauksena hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan työntekijälle hälytysraha, joka on 1.8.2020 lukien 11,61 € ja 1.6.2021 lukien 11,74 €. Hälytysraha makse- taan työntekijälle, joka työnantajan toimesta kutsutaan työhön vapaa- aikanaan ilman, että hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä.
2. Muusta kuin asunnosta käsin tapahtuvasta varallaolosta suoritetaan tun- tia kohden rahakorvaus, joka on varallaolon ja siihen käytetyn sidonnai- suuden mukaan 15 - 30 % yksinkertaisesta tuntipalkasta.
3. Mikäli työntekijä sopimuksen mukaan on velvollinen oleskelemaan asun- nossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, suoritetaan hä- nelle tuntia kohden korvaus, joka on 50 % hänen tuntipalkastaan.
4. Varallaolosta maksettava korvaus tulee maksaa rahana, ellei yhdessä sovita sen antamisesta vastaavana vapaana tai siirtämisestä työaika- pankkiin.
14 § Tuntipalkkajakaja
Laskettaessa tuntiperusteisia työaikakorvauksia saadaan yksinkertainen tuntipalkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 163. Toimistotyössä yksin- kertainen tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 153.
15 § Työaikapankki
Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työaikaluvun piiriin kuuluvien työn- tekijöiden osalta (työaikalain piiriin kuuluva henkilöstö). Työaikapankkia koskevat määräykset ovat luvussa 8.
3 LUKU VUOSILOMA
1 § Soveltamisala
1. Työntekijän vuosilomaetuudet määräytyvät voimassa olevan vuosiloma- lain ja tämän sopimuksen mukaan, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu.
2. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöön sekä sellaiseen opetushenkilöstöön, jonka työaika määräytyy opetushen- kilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 17 § mukaan.
3. Muuten opetushenkilöstöön kuuluvalla työntekijällä on oikeus vuosilo- maan, jos siitä on sovittu 7 luvun oppilaitoskohtaisissa määräyksissä. Tällöin oikeus vuosilomaan, lomakorvaukseen ja lomarahaan määräytyy oppilaitoskohtaisten määräysten mukaisesti.
4. Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opetushenkilöstön laskennallinen vuosiloma ja lomapäiväkorvaus määräytyvät tämän luvun 11 ja 12 §:n mukaisesti.
Soveltamisohje:
Opetusvelvollisuustyöajassa oleva opetushenkilöstö ei kuulu vuosilomamääräysten tai vuosilomalain piiriin, vaan heidän työai- kajärjestelmäänsä sisältyvät lomaa vastaavat keskeytysajat.
Vuosityöajassa olevien kansanopistojen, urheiluopistojen ja am- mattikorkeakoulujen opetushenkilöstön oikeudesta vapaajaksoi- hin on erillinen määräys niitä koskevissa oppilaitoskohtaisissa määräyksissä.
5. Ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin sovittu, sovelletaan tämän luvun lomarahamääräyksiä myös opetushenkilöstöön lukuun ot- tamatta vuosityöajassa olevien kansanopistojen, urheiluopistojen tai ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstöä ja sivutoimisia tuntiopettajia.
2 § Määritelmät
1. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjakso.
2. ▇▇▇▇▇▇▇▇▇ on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymisvuosi päättyy.
3. Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.
4. Lomapäivä on arkipäivä. Arkipäiväksi ei tätä sopimusta sovellettaessa lueta lauantaita, sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, jouluaattoa, juhan- nusaattoa, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää.
5. Kokonainen kalenteriviikko kuluttaa vuosilomaa viisi päivää. Arkipyhät ei- vät kuluta vuosilomapäiviä. Niissä vuosilomalain kohdissa, joissa käyte- tään 12,18 tai 24 arkipäivän käsitettä, tarkoitetaan tässä sopimuksessa vastaavasti 10, 15 tai 20 arkipäivää.
6. Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava kalenteri- kuukausi.
7. Säästövapaa on lomavuoden lomapäivistä myöhemmin pidettäväksi siir- retty loman osa.
3 § Vuosiloman pituus ja ansainta
1. Vuosiloman pituus määräytyy seuraavasti:
a. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut alle vuoden, vuosilomapäivien lukumäärä on kultakin täydeltä loman- määräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukainen:
Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien lukumäärä | 2 | 4 | 5 | 7 | 9 | 10 | 12 | 14 | 15 | 17 | 19 | 20 |
b. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähin- tään vuoden, vuosilomapäivien lukumäärä on kultakin täydeltä lo- manmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukainen:
Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien lukumäärä | 3 | 5 | 7 | 9 | 11 | 13 | 15 | 18 | 20 | 24 | 26 | 30 |
c. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmää- räytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähin- tään vuoden ja jolla on kokemuslisiin oikeuttavaa palvelusaikaa maaliskuun loppuun mennessä vähintään 15 vuotta, vuosilomapäi- vien lukumäärä on kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta seuraavan taulukon mukainen:
Täydet lomanmää- räytymiskuukaudet | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
Lomapäivien lukumäärä | 3 | 5 | 8 | 10 | 13 | 16 | 19 | 23 | 25 | 30 | 33 | 38 |
2. Työntekijän todellinen vuosiloma-ajan pituus on aina vähintään sama kuin mikä se olisi vuosilomalain mukaan.
Soveltamisohje:
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan kuitenkin aina tämän luvun taulukoiden sekä vuosilomapalkkaa ja lomakorvausta kos- kevien määräysten mukaan.
4 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi
Täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy vuosilomalain 6 §:n mukai- sesti.
Soveltamisohje:
Opetushenkilöstön osalta työssäoloon rinnastetaan ne päivät, joilta työnantaja maksaa palkan lukuun ottamatta lauantaita ja sunnuntaita.
5 § Vuosiloman antaminen
1. Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana.
2. Jos kalenteriviikon kaikki työpäivät ovat vuosilomapäiviä, loma-ajaksi määrätään koko kalenteriviikko maanantaista sunnuntaihin. Täydellä ka- lenteriviikolla kuluu viisi vuosilomapäivää. Arkipyhät eivät kuluta vuosilo- mapäiviä.
3. Kukin vuosilomapäivä kuluttaa viikon tai jakson säännöllistä työaikaa keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.
4. Osa-aikaisessa työsuhteessa työskentelevälle työntekijälle, joka työsken- telee keskimäärin vähemmän kuin viisi päivää kalenteriviikossa, anne- taan vuosiloma siten, että lomaan sisältyvien työpäivien ja vapaan osuus muodostuvat yhtä suuriksi.
6 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka Palkan määrä
1. Työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta työsopimuksen mukainen normaali kuukausipalkka.
Työaikakorvaukset
2. Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saa- da em. työaikakorvauksia vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja loma- korvaukseen. Hälytysraha ja varallaolokorvaus eivät ole työajalta makset- tavaa korvausta eikä niitä huomioida vuosilomapalkkaa tai lomakorvaus- ta laskettaessa.
Työaikakorvaukset otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausi- palkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosentti- luvulla, joka osoittaa kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut työaikakorvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisen työajan palkoista.
7 § Vuosilomapalkan laskeminen, kun työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana
Vuosilomapalkka lasketaan vuosilomalain 12 §:n mukaan silloin, kun työntekijän työsopimuksen mukainen työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana ja muutos on kestänyt yh- teensä vähintään yhden kalenterikuukauden tai yhdessä tai useammassa osassa 30 kalenteripäivää.
Kuukausipalkkaisen työntekijän prosenttiperusteinen vuosilomapalkka lasketaan käyttäen seuraavia prosentteja:
– 3 §:n 1.a -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 9 prosenttia,
– 3 §:n 1.b -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 13 prosenttia; ja
– 3 §:n 1.c -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 16 prosenttia
Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, vuosilomapalkka las- ketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräyty- vän kuukausipalkan mukaan.
8 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkan maksaminen
Vuosilomapalkka maksetaan varsinaisena palkanmaksupäivänä.
9 § Lomakorvauksen määräytyminen
Kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus vuosilomapäivää kohti on 1/21 kuukausipalkasta.
Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan määräytyessä 7 §:n prosenttiperusteisen laskennan mukaan, lomakorvaus vuosilomapäivää kohti on vuosilomapalkan määrä jaettuna lomanmääräytymisvuonna an- saittujen lomapäivien lukumäärällä.
10 § Muun kuin kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka
Muun kuin kuukausipalkalla työskentelevän henkilön vuosilomapalkka määräytyy työehtosopimuksen 3 luvun 7 §:n mukaan, ellei opetushenki- löstön osalta (ts. tuntiopettajat) ole oppilaitoskohtaisissa määräyksissä toisin sovittu.
11 § Opetushenkilöstön laskennallinen vuosiloma
1. Opetusvelvollisuustyöajassa olevalla opettajalla ja päätoimisella tun- tiopettajalla ei ole oikeutta vuosilomaan. Sairausvakuutuslain etuuksien kohdentamiseksi on sovittu laskennallisesta vuosilomasta, joka alkaa
16.6. Laskennallisen vuosiloman pituus lasketaan kertomalla lomanmää- räytymisvuoden täydet lomanmääräytymiskuukaudet 14 §:n 1 kohdassa olevalla prosenttilukua vastaavalla kokonaisluvulla. Saatu tulo jaetaan kahdella. Jos tulokseksi ei saada kokonaislukua, se pyöristetään lähim- pään kokonaislukuun.
2. Laskennallisen vuosiloman päiviä ovat kaikki arkipäivät (ma-la, lukuun ot- tamatta juhannusaattoa).
12 § Määräaikaisen opetushenkilöstön lomapäiväkorvaus
Jos määräaikainen opettaja tai päätoiminen tuntiopettaja on ollut palve- lussuhteessa lukuvuoden tai lukukauden koko työajan, maksetaan palve- lussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin täyttä lomanmää- räytymiskuukautta kohden kahden päivän täysi palkka. Lomapäiväkor- vausta vähentävät palvelussuhteeseen sisältyvät kesäkeskeytyspäivät.
Soveltamisohje:
Edellisen kohdan mukainen täysi palkka maksetaan työsuhteen päättymishetken mukaisena.
13 § Vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi
Jos työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa tai sen aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, siirretään työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosiloma- tai säästövapaapäivät myö- häisempään ajankohtaan, mikäli työntekijä pyytää siirtoa ilman aiheeton- ta viivytystä ja mikäli mahdollista ennen loman alkua. Työntekijällä on vastaava oikeus vuosiloman tai säästövapaan siirtämiseen myös, jos tie- detään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvy- tön.
Työntekijän on loman siirtoa pyytäessään esitettävä työkyvyttömyydes- tään lääkärintodistus tai muu työnantajan määrittelemä luotettava selvi- tys.
Jos työntekijä ei pyydä loman siirtämistä, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle.
14 § Lomaraha Lomarahan määrä
1. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha on
– 3 §:n 1.a -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 4 prosenttia,
– 3 §:n 1.b -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 5 prosenttia ja
– 3 §:n 1.c -kohdassa tarkoitetussa tapauksessa 6 prosenttia
lomarahan maksukuukautta edeltävän kuukauden kuukausipalkasta ker- rottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä.
Jos kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy vuosilo- malain 10 §:n 4 momentin perusteella prosenttiperusteisesti, maksetaan lomaraha kuitenkin yllä olevien määräysten mukaisesti.
2. Muissa palkkausmuodoissa työntekijän lomaraha on 50 prosenttia vuosi- lomapalkasta.
Lomarahan maksaminen
3. Lomaraha maksetaan heinäkuun palkan yhteydessä.
4. Lomaraha maksetaan myös työsuhteen päättyessä siten kuin palkan maksamisesta työsuhteen päättyessä on sovittu.
5. Työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähemmän kuin neljä kuukautta, ei ole oikeutta lomarahaan. Lomarahaan ei ole oi- keutta työntekijällä, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai purkaa määräaikaisen työsuhteen.
15 § Säästövapaa Sopiminen
1. Säästövapaajärjestelmä määräytyy vuosilomalain 27 §:n ja seuraavien määräysten mukaan. Säästövapaan käyttäminen edellyttää työnantajan ja työntekijän välistä kirjallista sopimusta. Sopimuksessa tulee todeta säästettävien päivien enimmäislukumäärä sekä milloin säästövapaa vii- meistään on pidettävä. Sopimus voidaan solmia kuitenkin enintään 5 vuodeksi.
2. Lomapäivien siirtämisestä säästövapaaksi on sovittava viimeistään silloin kun työntekijälle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä lomansa ajan- kohdasta.
Siirrettävät päivät
3. Säästövapaaksi voidaan siirtää 15 päivää ylittävä osuus 3 §:n 1. kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta
– a. -kohdan osalta enintään 5 päivää
– b. -kohdan osalta enintään 10 päivää ja
– c. -kohdan osalta enintään 15 päivää.
Vapaan pitäminen
4. Säästövapaat pidetään erikseen sovittavana ajankohtana. Jollei säästö- vapaan ajankohdasta voida sopia, on työntekijän ilmoitettava säästöva- paan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Säästövapaa annetaan täysinä päivinä, ellei muuta sovita.
5. Säästövapaa voidaan kokonaan tai osittain sopia yhdistettäväksi työai- kapankkivapaaseen.
Pitämättä jääneet säästövapaat
6. Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta maksettava lomakorvausta koskevien määräysten mukaisesti.
Työkyvyttömyys säästövapaan alkaessa ja aikana
7. Työntekijällä on oikeus siirtää säästövapaa työkyvyttömyyden vuoksi tä- män luvun 13 §:n mukaisesti.
4 LUKU POISSAOLOT
1 § Sairauspoissaolot Palkanmaksun edellytykset
1. Sairausajan palkka maksetaan työntekijän ollessa sairauden tai tapatur- man vuoksi työkyvytön, mikäli työntekijä ei ole aiheuttanut työkyvyttö- myyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella.
Työntekijän ilmoitusvelvollisuus
2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle työkyvyttömyydestä ja sen arvioidusta kestosta.
3. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärin- todistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työntekijä käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Ensisijaisesti on käytettävä työ- terveyshuollon lääkäriä.
Soveltamisohje:
Työnantaja voi hyväksyä poissaoloajan palkanmaksun pe- rusteeksi myös työntekijän oman ilmoituksen. Työnantaja määrittelee ajanjakson pituuden, jonka osalta näin menetel- lään. Työnantajalla on kuitenkin aina oikeus vaatia jokaises- ta poissaolosta lääkärintodistus.
Sairausajan palkallisen jakson pituus
4. Sairausajan palkka maksetaan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhtey- dessä seuraavasti:
Työsuhteen yhdenjaksoinen kesto | Sairausajan palkan kesto |
alle kuukausi | enintään sairasvakuutuslain tar- koittamalta karenssiajalta |
vähintään 1 kuukausi, ei kuiten- kaan 3 vuotta | enintään 28 kalenteripäivältä (4 viikkoa) |
vähintään 3 vuotta, ei kuiten- kaan 5 vuotta | enintään 35 kalenteripäivältä (5 viikkoa) |
vähintään 5 vuotta, ei kuiten- kaan 10 vuotta | enintään 42 kalenteripäivältä (6 viikkoa) |
vähintään 10 vuotta | enintään 56 kalenteripäivältä (8 viikkoa) |
▇▇▇▇▇▇▇ poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapatur- ma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti, mak- setaan sairausajan palkkaa 84 kalenteripäivältä (12 viikkoa).
Sairausajan palkanlisä
5. Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saa- da vastaava lisäys sairausajan palkkaan. Sairausajan palkkaa korotetaan samalla prosenttiluvulla kuin edellä mainitut työaikalisät ovat olleet edelli- sen palkanmaksukauden palkasta.
Sairauden uusiutuminen
6. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kulues- sa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden näin uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.
Päiväraha
7. Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy sairausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samalta ajalta saamaa palkkaa.
8. Sellaisen opetushenkilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, oi- keus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle
16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman ajalta, eikä sellaisen opetus- henkilöstön osalta, joihin sovelletaan 7 luvun ammattikorkeakoulua, ur- heiluopistoa tai vuosityöajassa olevia kansanopistoja koskevaa liitettä, kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä.
Muuna aikana, kun opetustyö on lomien johdosta keskeytynyt oppilaitok- sessa, päiväraha tai muu 10. kohdassa tarkoitettu korvaus suoritetaan työnantajalle, kun työntekijä on ollut oikeutettu päivärahaan tai muuhun korvaukseen, mutta ei ole hakenut työkyvyttömyyden johdosta vapaata.
9. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itses- tään johtuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 11 luvun 1 §:n - 4 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, jo- ka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain päivä- rahana suorittamatta.
10. Mikäli työntekijä saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuutuksen pe- rusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sairausajalta työn- antajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä työntekijän samal- ta ajalta saamaa palkkaa.
Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus saada korvaus tai pe- riä sen määrä takaisin työntekijältä siltä osin kuin korvaus ei ylitä samalta ajalta maksettua palkkaa.
Karanteeni ja päihdeongelmaisen laitoshoito
11. Työntekijälle, joka on tartuntatautilain 16 §:n 2 momentin mukaan (ns. ka- ranteenitapauksissa) määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta sairausajan palkkaa.
12. Sairausajan palkkaa maksetaan myös silloin, kun päihdeongelmainen työntekijä on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällai- sesta hoidosta työnantajansa kanssa.
2 § Lääkärintarkastukset Palkanmaksun edellytykset
1. Määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutki- mukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkas- tuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etu- käteen työnantajalle.
Palkkaa ei vähennetä seuraavissa tapauksissa:
a. Sairauden toteaminen
Työntekijän käydessä sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin mää- räämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoi- reiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.
b. Sairauden jatkohoito
Työntekijän käydessä aikaisemmin todetun sairauden johdosta lää- kärintarkastuksessa silloin, kun
– sairaus jatkuu ja työntekijän on tarpeen hakeutua lääkärintarkas- tukseen
– krooninen sairaus edellyttää ao. erikoisalan lääkärin suorittamaa tarkastusta hoidon määrittelemiseksi
– kyseessä on muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon mää- rittelemiseksi tarpeellinen lääkärintarkastus, jos vastaanottoaikaa ei ole saatavissa työajan ulkopuolella
– kyseessä on syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen ai- heuttama työkyvyttömyys.
c. Äkillinen hammassairaus
Äkillisen hammassairauden hoitotoimenpiteiden ajalta, jos ham- massairaus aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii sa-
mana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa. Edel- lytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.
d. Synnytystä edeltävät tutkimukset
Raskaana olevan työntekijän käydessä synnytystä edeltävissä lää- ketieteellisissä tutkimuksissa, mikäli työntekijä ei ole saanut vas- taanottoaikaa työajan ulkopuolella.
e. Lakisääteiset tarkastukset ja työterveyshuollon tutkimukset Työntekijän osallistuessa lakisääteiseen, työterveyshuollon toimin- tasuunnitelmassa hyväksyttyyn tai työnantajan edellyttämään ter- veystarkastukseen tai näihin liittyviin jälkitarkastuksiin. Tällöin palk- kaa ei vähennetä myöskään matkojen ajalta. Lisäksi työnantaja suorittaa korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, mak- saa työnantaja myös päivärahan.
3 § Perhevapaat
1. Työntekijän äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaa määräy- tyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.
Pöytäkirjamerkintä:
Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoitova- paa toteutetaan siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vahviste- taan 4/5 hänen opetusvelvollisuudestaan.
Kokonaistyöajassa olevalle opettajalle osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa opetustunneista ja muusta työ- ajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat viikoittaisesta koko- naistyöajasta.
Äitiysvapaan ja isyysvapaan palkallisuus ja päiväraha
2. Työntekijän maksetaan äitiysvapaan alusta lukien täysi palkka 72 arki- päivän pituiselta ajanjaksolta.
Adoptiovanhemmalle maksetaan adoptiovanhemman vanhempainraha- kauden alusta enintään 72 arkipäivän ajalta palkka edellä 1 kohdassa mainittujen perusteiden mukaisesti. Jos adoptiovanhemmat jakavat sa- notun vanhempainrahakauden, maksetaan tässä tarkoitettu palkka vain toiselle heistä kerrallaan ja yhteensä enintään 72 arkipäivän ajalta van- hempainrahakauden alusta lukien. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että työntekijä noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä.
Mikäli ennen äitiysvapaata alkanut palkaton poissaolo jatkuu äitiysva- paan aikana, ei työnantajalla ole tältä ajalta palkanmaksuvelvollisuutta. Tämä ei koske raskauteen liittyvää palkatonta poissaoloa.
3. Työntekijälle maksetaan isyysvapaan alusta lukien täysi palkka 6 arkipäi- vän pituiselta ajanjaksolta.
4. Siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa äitiys- tai isyysvapaan palkkaa tai adoptiovanhemmalle palkkaa adoptiovanhemman vanhempainrahakau- den aikana, suoritetaan äitiys- tai isyysraha tai vanhempainraha sairaus- vakuutuslain 7 luvun 4 §:n perusteella työnantajalle lukuun ottamatta vuosiloma-aikaa.
5. Sellaisen opetushenkilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, oi- keus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle
16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman ajalta, eikä sellaisen opetus- henkilöstön osalta, joihin sovelletaan 7 luvun ammattikorkeakouluja, ur- heiluopistoja tai vuosityöajassa olevia kansanopistoja koskevia määräyk- siä, kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä.
Muuna aikana, kun opetustyö on lomien johdosta keskeytynyt oppilaitok- sessa, äitiys-, isyys- tai vanhempainraha suoritetaan työnantajalle, kun työntekijä on ollut oikeutettu äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan mutta ei ole hakenut vapaata.
6. Jos äitiys- tai isyysrahaa tai adoptiovanhemman vanhempainrahaa ei makseta työntekijän laiminlyönnin johdosta, vähennetään palkasta mene- tettyä äitiys- tai isyysrahaa tai vanhempainrahaa vastaava osa.
Poissaoloajan vaikutus työsuhde-etuuksiin
7. Työntekijän ollessa poissa työstä pidempään kuin lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huo- mioon työssäoloajan veroisena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.
Tilapäinen hoitovapaa
8. Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti, on lapsen huoltajalla tai lapsesta elatusvastuussa olevalla vanhemmalla oikeus saada palkkaa enintään 3 työpäivältä sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Palkka maksetaan sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoi- tamiseksi.
Soveltamisohje:
Muulle kuin yksinhuoltajalle palkkaa maksetaan, jos toisella huol- tajista ei ole ansiotyönsä, työaikansa tai muun pakottavan esteen johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.
Poissaolosta on annettava tämän työehtosopimuksen sairaus- ajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvi- tys. Tarvittaessa on esitettävä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta.
Työntekijän, joka edellä mainitun syyn takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle, sekä mikäli mahdollista siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.
Mikäli työntekijän on välttämätöntä lapsen hoitamiseksi olla pois- sa työstä yli 3 työpäivän ajan, järjestetään hänelle mahdollisuus palkattomaan poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei työnteki- jän vuosilomaetuja vähennetä.
Elatusvastuussa olevana vanhempana tarkoitetaan lapsen biolo- gista vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu tai joka ei ole lapsen huoltaja.
Vaikeasti sairas lapsi
9. Työntekijällä, joka on oikeutettu sairausvakuutuslain 10 luvun mukaiseen vaikeasti sairaan lapsen hoitoa ja kuntoutusta varten myönnettävään eri- tyishoitorahaan, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen ko. päätök- sen mukaiseen lapsen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Poissaolo on pal- katonta.
Poissaolo pakottavista perhesyistä
10. Jos perheessä sattuu äkillinen sairaustapaus, työntekijälle järjestetään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia vuosilomaetuja ei vähennetä.
4 § Muut poissaolot
Lähiomaisen kuolema ja hautajaiset
1. Lähiomaisen kuoleman tai hautajaisten johdosta järjestetään työntekijälle mahdollisuus lyhyeen enintään yhden päivän poissaoloon. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansiota vähennetä.
Soveltamisohje:
Lähiomaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä vanhempia, iso- ja appivanhempia, lapsia, puolisoa, avopuolisoa sekä veljiä ja sisaria.
Appivanhemmilla tarkoitetaan myös avopuolison vanhempia, jos avopuolisoihin sovelletaan lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.
Vihkiminen, parisuhteen rekisteröiminen ja merkkipäivä
2. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään ja parisuhteen rekisteröimistä varten, mikäli vihkimis- tai rekisteröimispäivä on hänen työpäivänsä.
3. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.
Maanpuolustus
4. Ansiota ei vähennetä asevelvollisen työntekijän osallistuessa asevelvol- listen kutsuntatilaisuuteen.
5. Jos työntekijä osallistuu reservin kertausharjoituksiin tai siviilipalveluksen täydennyspalvelukseen, maksetaan hänelle palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä, mikäli ne olisivat olleet työpäiviä. Vapaapäivil- tä vähennystä ei suoriteta.
6. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvalle naispuoliselle työntekijälle annetaan palkatonta vapaata asepalvelun ajaksi. Tältä ajalta ei kerry työ- suhteeseen perustuvia etuuksia.
Yhteiskunnallinen ja ammattiyhdistystoiminta
7. Kunnanvaltuuston tai -hallituksen, valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä oleval- le työntekijälle maksetaan palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyk- sen korvauksen erotus, mikäli edellä mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvi- tyksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta. Kokouk- seen osallistuminen ei vähennä vuosilomaetuja.
8. Työntekijälle järjestetään mahdollisuus osallistua työehtosopimuksen al- lekirjoittajajärjestön sekä keskusjärjestön päättävien elinten kokouksiin. Tällainen poissaolo ei aiheuta ansion alenemista.
Poissaolosta sopiminen
9. Tämän pykälän mukaisesta poissaolosta työntekijän on sovittava työnan- tajan kanssa.
5 LUKU HALLINTO- JA TUKIPALVELUHENKILÖSTÖN PALKKAUS
1 § Soveltamisala
Tätä lukua sovelletaan hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työsuhteissa.
2 § Palkkamääräykset Palkan määräytyminen
1. Työntekijän palkka määräytyy kuukausipalkkana tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisten tekijöiden perusteella siten kuin tässä luvussa on sovit- tu.
2. Työntekijän tehtävien vaativuuteen perustuva palkka sekä mahdollinen huomioon otettava kokemus tulee määritellä työsuhteen alkaessa.
Oppisopimussuhteessa olevan palkka
3. Oppisopimussuhteessa olevan osalta tehtävän vaativuuteen perustuva palkka määräytyy vaativuusryhmittelyn mukaisesti kuitenkin ottaen huo- mioon oppisopimussuhteessa olevan työntekijän osaaminen ja ohjaus- tarve sekä tehtävän sisältö ja vastuu.
Harjoittelijan palkka ja koululaispalkka
4. Työehtosopimuksen taloudellisia etuja koskevista määräyksistä voidaan sopia toisin, jos harjoittelijan kanssa tehdään työsopimus tutkintoon sisäl- tyvän pakollisen harjoittelun ajaksi.
5. Muussa opintoihin liittyvässä työharjoittelussa vähimmäispalkka on 75 % kyseessä olevan vaativuusryhmän alimmasta palkkaluvusta.
6. Vailla alan ammattitaitoa tai pätevyyttä olevalle harjoittelijalle maksetaan vähintään 80 % asianomaisen vaativuusryhmän alimmasta palkkaluvus- ta, kuitenkin enintään 2 kuukauden ajalta.
7. Peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilaan, jolta puuttuu alan ammattitaito tai pätevyys, palkka on loma-aikana (1.6. – 15.8.) vä- hintään 65 % asianomaisen vaativuusryhmän alimmasta palkkaluvusta. Tätä palkkaa voidaan maksaa enintään 2,5 kuukautta saman työntekijän osalta.
3 § Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka ja tehtäväkohtainen palkanosa Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka
1. Tehtävän vaativuuteen perustuva palkka määräytyy 16 §:n mukaisen vaativuusryhmittelyn perusteella, 15 §:n mukaisesti kullekin vaativuus- ryhmälle sovitun palkkaluvun ja tehtävästä mahdollisesti maksettavan tehtäväkohtaisen palkanosan perusteella.
Tehtäväkohtainen palkanosa
2. Tehtäväkohtaista palkanosaa maksetaan samassa vaativuusryhmässä olevien tehtävien keskinäisen vaativuuden, tehtävien monipuolisuuden ja niiden vaatiman erityisen osaamisen sekä mahdollisten korkeampaan vaativuusryhmään kuuluvien osatehtävien perusteella.
3. Edellä sanotuilla perusteilla maksettavan tehtäväkohtaisen palkanosan suuruus määräytyy prosentteina vaativuusryhmän palkkaluvusta.
Vaativuusryhmän ja tehtäväkohtaisen palkanosan määrittäminen
4. Työntekijän tehtävien vaativuusryhmä ja perusteet mahdolliselle tehtävä- kohtaiselle palkanosalle selvitetään työnantajan ja työntekijöitä edusta- van luottamusmiehen tai sellaisen puuttuessa henkilöstön edustajan toi- mesta.
Vaativuusryhmän uudelleenarviointi
5. Tehtävien vaativuuden ja tehtävien vaativuusryhmän muuttuessa vaati- vuusryhmä ja tehtäväkohtainen palkanosa arvioidaan uudelleen. Joka tapauksessa em. arvio suoritetaan säännöllisesti kuitenkin vähintään ker- ran vuodessa. Tehtävien vaativuuden kasvaessa ei kuitenkaan henkilö- kohtaista palkkaa alenneta.
6. Aloitteen työntekijän tehtävien vaativuusryhmän ja tehtäväkohtaisen pal- kanosan tarkistamisesta voi tehdä esimies, työntekijä itse tai häntä edus- tava luottamusmies työntekijän pyynnöstä.
4 § Kokemuslisä Kokemuslisän suuruus
1. Työntekijälle maksetaan kokemuslisää, joka lasketaan vaativuusryhmän mukaisesta palkkaluvusta lisättynä mahdollisella tehtäväkohtaisella pal- kanosalla. Kokemuslisän suuruus määräytyy seuraavasti:
kokemusaika | kokemuslisä |
2 vuotta | 4 % |
5 vuotta | 8 % |
8 vuotta | 12 % |
11 vuotta | 16 % (maksimikertymä on 16 %) |
Kokemuslisään oikeuttava aika
2. Kokemuslisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan saman työnantajan palveluk- sessa samalla tehtäväalueella (esim. taloushallinto, ruokahuolto, kiinteis- tönhuolto) työskennelty aika kokonaisuudessaan. Mikäli työtehtävien vaativuustaso muuttuu olennaisesti (yli yhden vaativuustason samalla tehtäväalueella) tai työntekijä siirtyy tehtäväalueelta toiselle (esim. kiin- teistönhuollosta taloushallintoon tai vast.) voidaan aikaisempi kokemus arvioida uudelleen.
Toisen työnantajan palveluksessa työskennelty aika otetaan huomioon edellyttäen, että kokemuksesta on olennaista hyötyä työtehtävissä.
Kokemuslisään oikeuttavaksi hyväksytään myös poissaoloaika, jolta työntekijälle on maksettu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista päivä-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
Opintovapaalain mukaisesta opintovapaasta hyväksytään kokemuslisään enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden ajalta.
5 § Henkilökohtainen palkanosa
1. Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista palkanosaa, jonka perus- teena ovat työntekijän henkilökohtainen osaaminen, työtulokset ja yhteis- työkyky. Henkilökohtaisen palkanosan perusteiden tulee olla oikeuden- mukaisia ja kannustavia ja työntekijän pitää pystyä itse vaikuttamaan työsuorituksellaan henkilökohtaisen palkanosan perusteena olevaan teki- jään.
Soveltamisohje:
Henkilökohtaisen palkanosan perusteena olevia tekijöitä voivat olla mm. työn laatu, huolellisuus, tuloksellisuus ja aikaansaa- vuus, innovatiivisuus, aloitteellinen itsenäinen työskentely, yhteis- työ- ja vuorovaikutustaidot, kehittymiskyky- ja halu sekä jousta- vuus.
2. Henkilökohtaisen palkanosan käytön periaatteet neuvotellaan vuosittain luottamusmiehen kanssa ja sen perusteet selvitetään henkilöstölle työn- antajan normaalien henkilöstökäytäntöjen mukaisesti. Neuvotteluissa tu- lee tarkastella myös palkanosan toteutumista. Henkilökohtaisen palkan- osan maksamisesta päättää työnantaja. Sille ei ole määrätty ala- tai ylä- rajaa.
3. Henkilökohtainen palkanosa myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi kui- tenkin enintään siksi aikaa, kun työntekijä hoitaa samaa tehtävää. Tehtä- vien vaativuuden muuttuessa palkanosa arvioidaan uudelleen. Muutoin toistaiseksi myönnetty henkilökohtainen palkanosa säilyy, jos myöntä- misperusteet eivät ole poistuneet.
6 § Sopimuspalkka
1. Työntekijälle voidaan sopia maksettavaksi sopimuspalkkaa (kokonais- palkka), joka voi sisältää tässä hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palk- kausta koskevassa luvussa määritellyt lisät ja palkanosat.
2. Lisäksi työntekijälle voi erilaisten järjestelmämuutosten johdosta syntyä työehtosopimuksen mukaisen palkan ylittävää palkkaa (esim. ns. takuu- palkka), jota käsitellään kuten em. sopimuspalkkaa.
7 § Koulutuslisä
Tehtävien hoidossa lisäeduksi luettavasta koulutuksesta maksetaan kou- lutuslisää. Lisän suuruus on enintään 15 % laskettuna vaativuusryhmän palkkaluvusta. Tehtävien vaativuuden muuttuessa lisä arvioidaan uudel- leen. Ensisijaisesti koulutuslisää maksetaan tehtäviin liittyvästä ammatil- lisesta tutkinnosta tai lisäkoulutuksesta, josta on sovittu työnantajan kanssa. Tutkinnon tai koulutuksen vaikutus työntekijän palkkaan on sovit- tava ennen koulutuksen aloittamista.
8 § Tehtävien vaativuuden muuttuminen
Työntekijän tehtävien vaativuuden muuttuessa tarkistetaan tehtävien vaativuusryhmä. Aloitteen ryhmittelyn tarkistamiselle voi tehdä työntekijä itse, häntä edustava luottamusmies tai työntekijän esimies.
9 § Olosuhdelisä
Erityisenä tehtävään perustuvana lisänä voidaan maksaa erittäin ras- kaasta, likaisesta tai vaikeissa olosuhteissa tehdystä työstä tuntikohtaista lisää, jonka suuruus on enintään 35 % työntekijän tuntipalkasta. Lisän perusteena olevien tehtävien toistuessa säännöllisesti voidaan lisä sopia maksettavaksi kiinteänä kuukausikohtaisena euromääräisenä lisänä.
10 § Sijaisuus ja lisätehtävät
1. Korkeampipalkkaista tehtävää sijaisena hoitavalle maksetaan palkkauk- sen erotus sijaisuusajalta.
2. Jos tehtävien hoito johtuu vuosilomista, ei korvausta makseta.
3. Mikäli työntekijän kanssa sovitaan muusta hänen työsopimukseensa kuu- luvasta lisätehtävästä, sovitaan samalla siitä maksettavasta lisäkorvauk- sesta.
Soveltamisohje:
Tämän sopimuskohdan lisätehtävät ovat pääasiallisesti luonteel- taan määräaikaisia, tai ne eivät säännöllisesti kuulu työntekijän varsinaisiin työtehtäviin. Edellytyksenä on, että lisätehtäviä ei ole otettu huomioon tehtävän vaativuutta arvioitaessa.
Tässä kohdassa mainittuja tehtäviä voivat olla esim. oman työn ohella tapahtuva lisätehtävien hoitaminen, uusien työntekijöiden työhön perehdyttäminen, työssäoppijoiden, oppisopimuskoulu- tuksessa olevien sekä näyttötutkintoon liittyvään koulutukseen ja eri oppilaitosten työharjoitteluun osallistuvien ohjaaminen sekä alkoholitarjoilu tai pitopalvelutoiminta.
11 § Kielilisä
1. Kaksikielisessä kunnassa voidaan työntekijälle, jonka työtehtävät edellyt- tävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito sii- nä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä, suorittaa kieli- lisänä
1.8.2020 lukien seuraavasti:
19,58 euroa
kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja
25,12 euroa
kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.
1.6.2021 lukien seuraavasti:
19,80 euroa
kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja
25,40 euroa
kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.
2. Työntekijälle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kielet, voi- daan kielilisänä suorittaa kuukaudessa
1.8.2020 lukien seuraavasti:
39,12 euroa
1.6.2021 lukien seuraavasti:
39,55 euroa
12 § Kielitaitolisä
1. Kielitaitolisää suoritetaan, jos asianomaiselle työntekijälle kuuluvien teh- tävien hoitamisessa on huomattavaa etua muun kuin äidinkielen taidosta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos tehtävä nimenomaisesti edellyt- tää vieraan kielen taitoa.
2. Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen (L yleisestä kielitutkin- nosta 964/2004 ja asetus 1163/2004)
1.8.2020 lukien seuraavasti:
Tutkinnon taso | Lisä / kk |
perustaso | 19,58 € |
keskitaso | 39,12 € |
ylin taso | 76,09 € |
1.6.2021 lukien seuraavasti:
Tutkinnon taso | Lisä / kk |
perustaso | 19,80 € |
keskitaso | 39,55 € |
ylin taso | 76,93 € |
13 § Luottamusmieskorvaus
1. Luottamusmiehenä toimivalle maksetaan luottamusmieskorvausta
1.8.2020 alkaen seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio/kk |
–19 | 65,80 € |
20–59 | 82,77 € |
60–159 | 96,57 € |
160– | 108,24 € |
1.6.2021 alkaen seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio/kk |
–19 | 66,85 € |
20–59 | 84,09 € |
60–159 | 98,12 € |
160– | 109,97 € |
Edustettavien lukumäärä todetaan lukuvuosittain.
2. Jos varaluottamusmies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luotta- musmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää pääosan kalenterikuukaudesta, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta va- raluottamusmiehelle.
14 § Työsuojeluvaltuutetun palkkio
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun palkkiota
1.8.2020 alkaen seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio/kk |
10–100 | 35,02 € |
101–200 | 45,63 € |
201– | 62,61 € |
1.6.2021 alkaen seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio/kk |
10–100 | 35,58 € |
101–200 | 46,36 € |
201– | 63,61 € |
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan hänen työaikansa ulkopuolella (esim. kokoukset ja tarkastukset) tehdystä työstä säännöllisen työajan palkka.
15 § Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö - palkat Vaativuusryhmien palkkaluvut 1.8.2020
Vaativuusryhmä | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 |
euroa/kk | 1 631,65 | 1 765,18 | 1 905,47 | 2 068,22 | 2 231,01 | 2 424,53 |
Vaativuusryhmien palkkaluvut 1.6.2021
Vaativuusryhmä | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 |
euroa/kk | 1 649,6 | 1 784,6 | 1 926,43 | 2 090,97 | 2 255,55 | 2 451,2 |
16 § Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittely
Vaativuusryhmä | Yleiskuvaus | Itsenäisyys – har- kinta – vastuu | Koulutus – kokemus |
1 | Avustava tehtävä. Tehtäväratkaisut toistuvat samankal- taisena. | Tehtävät suoritetaan selvien työohjeiden ja rutiinien mukaisesti. | Tarvittavat tiedot ja tai- dot saadaan työssä saa- tavalla opastuksella tai työpaikkaharjoittelulla. |
Soveltamisohje: Työntekijällä on aina olemassa lähiesimies tai muu sovittu vastuuhenkilö, joka antaa tarvittaessa yksityiskohtaistakin oh- jausta ja valvoo työn suorittamista tai lopputulosta. | |||
2 | Ammattiosaamista edellyttävä tehtävä. Tehtäväratkaisut tehdään kokemuk- sen pohjalta. | Tehtävät suoritetaan yleisohjeiden mukai- sesti. | Tarvittavat tiedot ja tai- dot saadaan työkoke- muksella tai ammatilli- sella koulutuksella. |
Soveltamisohje: Työntekijä toimii annettujen yleisohjeiden mukaisesti. Työntekijä tietää työtehtävänsä ja pystyy toimimaan melko itsenäisesti. Lähiesimies tai muu vastuuhenkilö huolehtii työntekijän riittävästä ohjeis- tamisesta päivittäisessä työssä ja ratkaisee toimintatavat muuttuneissa olosuhteissa tai poikkeavissa tilanteissa. Esimies tai muu vastuuhenkilö ei ole välttämättä samassa yksikössä tai työvuorossa. | |||
3 | Vaativaa ammatti- osaamista edellyttä- vät tehtävät. Tehtä- väratkaisut edellyttä- vät valintoja menet- telytavoissa. | Tehtävät suoritetaan yleisohjeita soveltaen pääasiassa itsenäises- ti. | Tarvittavat tiedot ja tai- dot saadaan ammatilli- sella koulutuksella tai vankalla työkokemuksel- la. |
Soveltamisohje: Työntekijällä on vastuuta tehtävän tai työn kokonaisuu- desta ja lopputuloksesta. Työn lopputulos on määritelty, mutta työn suo- rittamistapa voi vaihdella. Esimerkiksi se, miten ja missä järjestyksessä työtehtävät suoritetaan, on työntekijän itsensä päätettävissä ja perustuu hänen ammattitaitoonsa. Työntekijä havaitsee itsenäisesti mahdollisen ongelman ja osaa ratkaista sen. | |||
4 | Osatoiminnon hoi- toon tai asiantunte- muksen käyttöön liittyvät tehtävät. Tehtäväratkaisut edellyttävät myös uusia ratkaisumalle- ja. | Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin ratkaisuihin perustuva- na ja siihen voi liittyä taloudellista ja esi- miesvastuuta. | Tarvittavat tiedot ja tai- dot saadaan opisto- tai korkeakoulutasoisella koulutuksella tai työko- kemuksella. |
Soveltamisohje: Osa-toiminnon hoidolla tarkoitetaan esim. taloushallinto – kokonaisuuden osalta palkkahallintoa tai kirjanpitoa, keittiötoiminnot – kokonaisuuden osalta lähinnä emännän tehtäviä, kiinteistöt – kokonai- suuden osalta kiinteistöjen huollosta ja ylläpidosta vastaamista käytän- nön tasolla. Esimiesvastuu on lähinnä käytännön työnjohto-oikeuden käyttämistä – määräämistä siitä, mitä tehdään ja kuka tekee. Taloudellinen vastuu tarkoittaa esim. sitä, että työntekijä vastaa hankinnoista ja niistä aiheu- tuvista kustannuksista annetun talousarvion puitteissa. Taloudelliseen vastuuseen liittyy myös raportointivelvollisuus. | |||
5 | Osatoiminnon hoi- toon ja suunnitteluun sekä kehittämiseen tai teoreettisia tietoja edellyttävään asian- tuntemuksen käyt- töön liittyvät tehtävät. Tehtävät edellyttävät myös uusien ratkai- sujen suunnittelua ja kehittämistä. | Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin ratkaisuihin perustuva- na ja siihen voi liittyä taloudellista ja henki- löstövastuuta. | Tarvittavat tiedot ja tai- dot saadaan korkeakou- lutasoisella tai muulla soveltuvalla koulutuksel- la tai vankalla työkoke- muksella. |
Soveltamisohje: Tämän vaativuusryhmän tehtävissä henkilö ei pelkäs- tään sovella tietoa vaan pystyy luomaan uutta ja toimimaan kehittäjänä. Tehtävään voi liittyä henkilöstövastuuta esim. siten, että ko. henkilö osallistuu työhönottoon, mutta lopullinen päätösvalta rekrytoinneista voi olla muualla. | |||
6 | Toiminnon tai osa- toiminnon johtami- seen ja kehittämi- seen tai syvällisiä teoreettisia tietoja edellyttävään asian- tuntemuksen käyt- töön liittyvät tehtävät. Tehtäväratkaisut edellyttävät sekä teorian että käytän- nön osaamisen poh- jalta tehtävien ratkai- sujen suunnittelua, kehittämistä ja toteu- tusta. | Tehtävät suoritetaan itsenäisesti. Vastuu ilmenee itsenäisiin ratkaisuihin perustuva- na ja siihen liittyy ta- loudellista, henkilöstö- tai asiantuntijavastuu- ta. | Tarvittavat tiedot ja tai- dot saadaan ensisijai- sesti korkeakoulutasoi- sella tai muulla soveltu- valla koulutuksella ja vankalla työkokemuksel- la. |
6 LUKU OPETUSHENKILÖSTÖN PALKKAUS JA TYÖAIKA
1 § Soveltamisala
1. Tätä lukua sovelletaan opetushenkilöstön työsuhteissa. Lisäksi noudate- taan 7 luvun oppilaitoskohtaisia määräyksiä.
2. Lukujen 6 ja 7 määräyksiä sovelletaan, mikäli opettaja on määrätty teke- mään vastaavaa tehtävää, jota paikallisesti kutsutaan tästä luvusta poik- keavalla nimellä.
2 § Palkkaperusteet Peruspalkka
1. Opetushenkilöstön palkkaus määräytyy tämän luvun ja 7 luvun määräys- ten mukaisesti.
2. Peruspalkalla tarkoitetaan työehtosopimuksen oppilaitoskohtaisissa liit- teissä olevia, kelpoisuuteen tai tutkintoon liittyviä euromääräisiä palkkoja (tai palkka-asteikon perusteella määriteltyä palkkaa) ilman mitään lisiä.
3. Jos työntekijän peruspalkka määräytyy palkka-asteikon puitteissa, on pe- ruspalkkaa määriteltäessä otettava huomioon tehtävien vaativuus ja vas- tuullisuus, asema organisaatiossa sekä oppilaitoksen/koulun koko, toimi- pisteiden/oppilaitosten lukumäärä ja paikalliset olosuhteet. Lisäksi perus- palkkaa määriteltäessä on otettava huomioon työntekijän taito ja kyky suoriutua tehtävistään.
Soveltamisohje:
Sopimusmääräystä tulee soveltaa myös silloin, kun työntekijän tehtävien vaativuus tai vastuullisuus, hänen asemansa organi- saatiossa, oppilaitoksen/koulun koko taikka hänen taitonsa ja ky- kynsä suoriutua tehtävistään kasvavat työsuhteen aikana.
Tarkoituksenmukaista ei ole käyttää pelkästään palkka-asteikon alarajaa vaan koko palkka-asteikkoa. Tarkoituksena on, että vaa- tivimmissa tehtävissä toimivat ja/tai osaavat työntekijät sijoitetaan palkka-asteikossa lähemmäksi asteikon ylärajaa.
Palkka-asteikon yläraja voidaan ylittää.
4. Erivapauden saaneen opettajan peruspalkka määräytyy erivapauden saamisajankohtana voimassa olleiden kelpoisuusehtojen (ei siirtymä- säännösten) mukaisen kelpoisuustason peruspalkan perusteella.
Osa-aikaisen palkka
5. Osa-aikaisen opettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on asianomaista täyttä työaikaa alempi.
Soveltamisohje:
Opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa.
Kuntien kalleusluokitus
6. Toimipaikkojen sijainnin mukaisesta jaosta noudatetaan valtioneuvoston asetusta kuntien yleisestä kalleusluokituksesta (1055/2003).
Soveltamisohje:
Siinä tapauksessa, että kuntaliitosten tai muiden vastaavien muutosten vuoksi kunnan kalleusluokka muuttuu, noudatetaan kuitenkin sitä paikkakuntakalleusluokitusta, jota henkilöstöön so- vellettiin ennen muutosta.
7. Kalleusluokan mukainen peruspalkka määräytyy opettajan pääasiallisen toimipisteen (oppilaitos, jossa eniten tunteja) mukaan.
3 § Oppiarvon rinnastaminen tutkintoon
Peruspalkan määrittelyssä humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin arvo rinnastetaan humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon.
4 § Epäpätevyysalennus Soveltaminen
1. Epäpätevyysalennusta ei sovelleta lukioihin ja peruskouluihin, steiner- kouluihin, aikuislukioihin ja lukion aikuislinjoihin, eikä kansanopistojen, kansalais- ja työväenopistojen tai opintokeskusten tuntiopettajiin.
Määrä
2. Opettajan, jolla ei ole tehtävän kelpoisuusehdoissa määriteltyä pätevyyt- tä, peruspalkka on vähintään 4 % ja enintään 25 % ko. hinnoittelukohdan mukaista peruspalkkaa tai palkka-asteikon alarajan mukaista peruspalk- kaa alempi. Epäpätevyysalennuksesta päättää työnantaja.
Soveltamisohje:
Kelpoisuusehdoissa määritellyllä pätevyydellä tarkoitetaan lais- sa/asetuksessa (muissa kuin siirtymäsäännöksissä) säädettyä pätevyyttä. Jos laissa/asetuksessa säädetyt johonkin tiettyyn teh- tävään vaaditut tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoehtoisia, epäpä- tevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamasta tutkintotasos-
ta. Jos työnantaja on erikseen vahvistanut vaadittavan tutkintota- son, epäpätevyysalennus tehdään tästä tutkintotasosta.
5 § Kokemuslisä Soveltaminen
Kokemuslisää koskevia määräyksiä sovelletaan kaikkiin oppilaitoksiin. Ammattikorkeakouluihin, urheiluopistoihin ja vuosityöajassa oleviin kan- sanopistoihin ei sovelleta rehtoreita lukuun ottamatta kokemuslisää kos- kevien määräysten 1 ja 2 kohtia.
Kokemuslisän määrä
1. Päätoimiselle opettajalle maksetaan kokemuslisää siten kuin jäljempänä oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on erikseen sovittu.
2. Kokemuslisä määräytyy peruspalkan ja päätoimisen tuntiopettajan osalta enintään asianomaisen aineen opettajan opetusvelvollisuutta vastaavan palkan sekä edellisten kokemuslisien yhteismäärän perusteella.
Kokemuslisään oikeuttava aika
3. Kokemuslisään oikeuttaa päätoimiseksi katsottava kotimainen ja ulko- mainen palvelus opettajan/rehtorin tehtävissä tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.
4. Kokemuslisää laskettaessa otetaan huomioon ne kalenterikuukaudet, joiden aikana opettaja/rehtori on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 18 kalenteripäivää.
5. Palvelusvuoden jakautuessa kahteen tai useampaan lukukauteen on yh- den kuukauden palvelus niin mones osa koko vuoden palveluksesta kuin oppilaitoksessa on yhden lukuvuoden aikana kuukausia.
6. Oikeus kokemuslisään alkaa seuraavan kuukauden alusta oikeuden saa- vuttamisesta.
Kokemuslisään luettava työssäolon veroinen aika
7. Kokemuslisään oikeuttavaksi hyväksytään myös poissaolo, jolta on mak- settu palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista päivä-, erityisäitiys-, äiti- ys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
8. Opintovapaalain (273/79) mukaisesta opintovapaasta hyväksytään ko- kemuslisään enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden ajal- ta. Edellytyksenä on, että työntekijä on opintovapaan jälkeen palannut välittömästi saman työnantajan palvelukseen.
6 § Henkilökohtainen palkanlisä
Henkilökohtaisen palkanlisän määräytyminen ja maksaminen
1. Työntekijälle voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka perusteena on henkilökohtainen osaaminen ja työtulokset tai laaja-alainen kelpoi- suus. Lisän maksamisesta päättää työnantaja. Lisälle ei ole määrätty ala- tai ylärajaa.
Henkilökohtaisen palkanlisän kesto ja muuttaminen
2. Henkilökohtainen lisä myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi kuitenkin enintään siksi aikaa, kun työntekijä työskentelee saman työnantajan pal- veluksessa samassa tehtävässä. Toistaiseksi myönnetty henkilökohtai- nen lisä säilyy osana kokonaispalkkaa ja sen maksaminen voidaan lopet- taa maksamisperusteiden poistuessa. Kokemuslisiin oikeuttavan palve- lusajan täyttyessä vähenee henkilökohtainen lisä vastaavasti.
7 § Kielilisä
1. Kaksikielisessä kunnassa voidaan opettajalle, jonka työtehtävät edellyt- tävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito sii- nä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä, suorittaa kieli- lisänä
1.8.2020 lukien seuraavasti:
19,58 euroa
kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja
25,12 euroa
kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.
1.6.2021 lukien seuraavasti:
19,80 euroa
kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja
25,40 euroa
kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta.
2. Opettajalle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kielet, voi- daan kielilisänä suorittaa kuukaudessa
1.8.2020 lukien seuraavasti:
39,12 euroa
1.6.2021 lukien seuraavasti:
39,55 euroa
8 § Kielitaitolisä
1. Kielitaitolisää suoritetaan, jos asianomaiselle opettajalle kuuluvien tehtä- vien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin äidinkielen taidosta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos tehtävä nimenomaisesti edellyt- tää vieraan kielen taitoa.
2. Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen (L yleisestä kielitutkin- nosta 964/2004 ja asetus 1163/2004)
1.8.2020 lukien seuraavasti:
Tutkinnon taso | Lisä / kk |
perustaso | 19,58 € |
keskitaso | 39,12 € |
ylin taso | 76,09 € |
1.6.2021 lukien seuraavasti:
Tutkinnon taso | Lisä / kk |
perustaso | 19,80 € |
keskitaso | 39,55 € |
ylin taso | 76,93 € |
9 § Tohtorin tutkintolisä
Rehtorille, opettajalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon, maksetaan tutkintolisä, joka on 4 % laskettuna työeh- tosopimuksen mukaisesta peruspalkasta.
10 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio
Jos opettaja määrätään oman oppituntinsa tai muun työtehtävänsä kans- sa samanaikaisesti huolehtimaan toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta 30 prosenttia oman tehtävänsä ylituntipalkkiosta.
11 § Sijaisuus
Korkeampipalkkaista tehtävää sijaisena hoitavalle maksetaan palkkauk- sen erotus sijaisuusajalta.
12 § Tentinjärjestämispalkkio
Yksityisopiskelijoiden tentin järjestävälle opettajalle maksetaan 32,11 eu- ron (1.8.2020 lukien) ja 32,46 euron (1.6.2021 lukien) suuruinen palkkio. Palkkio sisältää korvauksen tentin valmistelemisesta, korjaus- ja arviointi- työstä sekä tarvittaessa valvonnasta. Tentti käsittää kirjallisen ja suullisen kyselyn, työnäytteen sekä uusintakokeen. Jos samassa tilaisuudessa tentittävänä on useampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan tentin jär- jestävälle opettajalle täysi palkkio kolmesta ensimmäisestä opiskelijasta, 1/2 palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja 1/4 palkkiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien.
13 § Ylituntipalkkion laskeminen
1. Opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan ylituntipalkkio.
Ylituntipalkkioperuste
2. Opettajan ylituntipalkkio lasketaan ylituntipalkkioperusteesta, joka saa- daan, kun 2 §:n mukaiseen peruspalkkaan lisätään ylituntipalkkion mää- rään vaikuttavat pätevyyslisät ja vähennetään mahdollinen epäpäte- vyysalennus.
Soveltamisohje:
Ylituntipalkkioperuste = peruspalkka + pätevyyslisät - epäpäte- vyysalennus
Ylituntipalkkiokerroin
3. Ylituntipalkkiokerroin on 1 lukuun ottamatta lukio- ja perusopetusta, ai- kuislukiota, kansanopistoja (opetusvelvollisuustyöaika) ja eräiden amma- tillisten oppilaitosten erityisopettajia, joiden osalta kertoimet ovat palkka- liitteissä.
Vuosiviikkoylituntipalkkio
4. Yhtä ylituntia vastaava kuukausipalkkio (vuosiviikkoylituntipalkkio) saa- daan kertomalla ylituntipalkkioperuste oppilaitoskohtaisissa määräyksis- sä peruspalkan yhteydessä olevalla ylituntipalkkiokertoimella, ja saatu tu- lo jaetaan opettajan opetusvelvollisuudeksi vahvistetulla vähentämättö- mällä viikkotuntimäärällä (yleissivistävissä oppilaitoksissa jakaja on ope- tusvelvollisuus – 1,5 tuntia). Näin saatu luku pyöristetään sentin tarkkuu- della.
Soveltamisohje: Vuosiviikkoylituntipalkkio =
ylituntipalkkioperuste × ylituntipalk- kiokerroin
opetusvelvollisuus
Yleissivistävissä oppilaitoksissa laskennassa käytettävästä opetusvelvol- lisuudesta vähennetään 1,5. Ylituntipalkkiokerroin on 1, mikäli oppilaitos- kohtaisissa määräyksissä ei ole muuta mainittu.
Yksittäisen ylitunnin palkkio
5. Yksittäiseltä ylitunnilta maksettava palkkio (yhden tunnin hinta) saadaan kertomalla kuukausipalkkio luvulla 12 ja jakamalla se asianomaisen oppi- laitoksen työviikkojen lukumäärällä 38. Musiikkioppilaitoksissa jakajana on kuitenkin luku 35, peruskoulun opetuksen ohjauksen jakajana luku 30 ja aikuislukiossa 33.
Soveltamisohje:
Yksittäisen ylitunnin palkkio =
vuosiviikkoylituntipalkkio × 12 työviikot
Osalukuvuoden ylituntipalkkio
6. Jos ylitunteina hoidettava opetus ei kestä lukuvuoden koko työaikaa, maksetaan palkkio pidettyjen tuntien mukaan, jolloin oppilaitoksen työ- viikkojen lukumäärän suuruinen tuntimäärä oikeuttaa yhteen vuosiviikko- ylituntipalkkioon ja pienempi tuntien määrä vastaavaan osaan siitä.
Soveltamisohje:
Opettajan opetusvelvollisuus on 22 tuntia. Opettaja opettaa tä- män lisäksi 10 viikon ajan yhden ylitunnin. Ylituntipalkkion määrä lasketaan seuraavasti: 10 tuntia / oppilaitoksen työviikkojen lu- kumäärä = vuosiviikkoylituntipalkkion osuus kk-palkassa.
7. Pitämättä jääneiden ylituntien osuus vähennetään opettajan palkkauk- sesta edellä määrättyä perustetta noudattaen.
14 § Yhteiset opettajat Soveltamisala
1. Jos työnantaja on määrännyt opettajalle eri opetuslakien mukaista ope- tusta ja/tai muuta työtä muussa kuin omassa oppilaitoksessa tai saman opetusalan mukaista opetusta ja/tai muuta työtä useammassa hallinnolli- sesti itsenäisessä oppilaitoksessa, häneen sovelletaan tämän pykälän määräyksiä yhteisistä opettajista, ellei 2. kohdasta muuta johdu. Opetta- jan työsuhteen ehdot määräytyvät sen koulun tai oppilaitoksen mukaan, johon toimi on perustettu tai sijoitettu (ensisijainen oppilaitos).
2. Tätä pykälää sovelletaan peruskoulun ja lukion tai lukioiden yhteiseen opettajaan vain, jos hänet on määrätty opettamaan mainittujen oppilaitos- ten lisäksi muussa korkeakoulutasoa alemmassa oppilaitoksessa.
Matkalisä
3. Kahdessa tai useammassa toimipaikassa, joiden välinen matka on vähin- tään yksi kilometri, opettavalle yhteiselle opettajalle maksetaan tästä 8
%:n suuruinen, peruspalkasta laskettava lisä.
4. Jos yhteinen opettaja oppituntien pitämistä varten joutuu vaihtamaan toimipaikkaa kesken päivän keskimäärin vähintään neljä kertaa viikossa ja toimipaikkojen etäisyys on vähintään yksi kilometri taikka jos hän jou- tuu oppituntien pitämistä varten kulkemaan asunnostaan tai asuntoaan lähimmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin lyhyintä käyt- tökelpoista matkareittiä käyttäen yhteensä vähintään 140 kilometriä vii- kossa, maksetaan hänelle tästä 12 %:n suuruinen, peruspalkasta lasket- tava lisä.
Opetusvelvollisuus ja muu työ
5. Jos toissijaisen ja ensisijaisen oppilaitoksen vuotuinen työviikkojen luku- määrä poikkeavat toisistaan, lasketaan opettajan opetusvelvollisuus vuo- tuisena opetustuntimääränä.
6. Yhteinen opettaja, joka opettaa vähintään yhden kolmasosan opetusvel- vollisuudestaan toissijaisessa oppilaitoksessa, on velvollinen tekemään tuossa toissijaisessa oppilaitoksessa oppituntiensa mukaisen suhteelli- sen osuuden asianomaisen oppilaitoksen opettajia koskevien säännös- ten ja määräysten mukaista muuta työtä.
Matkakustannukset
7. Yhteisen opettajan matkakustannusten korvaukset määräytyvät 1 luvun 6
§:n mukaisesti.
Opetus peruskoulussa tai lukiossa
8. Jos yhteisen opettajan ensisijainen oppilaitos on peruskoulu tai lukio, so- velletaan lukioita ja peruskoulua koskevien oppilaitoskohtaisten määräys- ten 23 §:n 1. kohtaa vain mainittujen oppilaitosten opetuksen osalta, ei sen sijaan muissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen osalta.
15 § Päätoimiset tuntiopettajat Soveltamisala
1. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan lukioissa, peruskouluissa, mu- siikkioppilaitoksissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
Päätoimisuuden määritelmä
2. Tuntiopettaja on päätoiminen, jos hän opettaa yhdessä tai useammassa valtionosuutta tai -avustusta saavassa 1. kohdan mukaisessa koulussa tai oppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa yhteensä keskimäärin vä- hintään 16 luokkatuntia tai aikuislukiossa tai lukion aikuislinjalla keski- määrin vähintään 14 luokkatuntia. Luokkatunneiksi tässä yhteydessä katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio mak- setaan vuosiviikkotuntipalkkiona.
Edellytyksenä tuntien yhteen laskemiselle on, että siitä on sovittu ennen työsuhteen alkamista. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ole- van osalta laskenta aloitetaan irtisanomisajan kuluttua.
3. Jos tuntiopettaja opettaa kahdessa tai useammassa oppilaitoksessa si- ten, että täysi opetusvelvollisuus tulee täyteen yhdessä näistä oppilaitok- sista, on hän muissa oppilaitoksissa sivutoiminen tuntiopettaja.
Peruspalkka
4. Päätoimisen tuntiopettajan palkka määräytyy kuten opettajalla tässä py- kälässä mainituin poikkeuksin.
5. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka on vastaavan opettajan tehtävän peruspalkka, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin määrätty. Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joissa on eri peruspalkka, lasketaan hänelle palkkauksen määräämistä varten painotettu perus- palkka. Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkasta tehdään sovitut epäpä- tevyysalennukset ja hänelle maksetaan, ellei peruspalkassa ole jo otettu huomioon, sovitut pätevyyslisät.
Kokemuslisät
6. Päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan kokemuslisiä samojen perustei- den mukaan kuin vastaavassa opettajan tehtävässä. Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joiden osalta hänellä on oikeus erisuurui- seen kokemuslisään, määräytyy hänen kokemuslisänsä sen mukaan, mi- tä tunteja hän opettaa eniten. Jos tunteja on yhtä paljon, määräytyy ko- kemuslisien lukumäärä tuntiopettajalle edullisimman mukaan.
Painotettu opetusvelvollisuus ja suhteutettu palkka
7. Päätoimisen tuntiopettajan opetusvelvollisuus on sama kuin vastaavan opettajan opetusvelvollisuus. Jos tuntiopettaja opettaa aineita, joiden opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle painotettu opetusvel- vollisuus.
8. Jos päätoimisen tuntiopettajan tuntien lukumäärä jää alle vastaavan opettajan opetusvelvollisuustuntimäärän, määräytyy palkka tuntimäärän suhteessa täyteen opetusvelvollisuuteen.
Ylituntipalkkio
9. Opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan ylituntipalkkio, joka lasketaan 13 §:n mukaisesti ja jonka palkkioperuste määräytyy kussakin oppilaitoksessa 5. kohdan mukaisesti ja muutoin samojen perusteiden mukaan kuin opettajalla.
Yhteispäätoimisen tuntiopettajan palkka
10. Kahden tai useamman eri oppilaitoksen tuntien perusteella päätoimiseksi tulevalle tuntiopettajalle määrätään peruspalkka ja opetusvelvollisuus ku- ten edellä on määrätty. Kussakin oppilaitoksessa lasketaan se oppilai- toksen tuntien osuus, jolta maksetaan täysi palkka.
Lomaraha
11. Päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan lomaraha samojen perusteiden mukaan kuin vastaavalle opettajalle.
Työsuhteen yhdenjaksoisuus
12. Päätoimisen tuntiopettajan määräaikainen työsuhde katsotaan yhdenjak- soiseksi, jos se päättyy lukukauden lopussa tai sitä seuraavan loman ai- kana ja alkaa seuraavan lukukauden työkauden alussa samassa oppilai- toksessa.
16 § Sivutoimiset tuntiopettajat Soveltamisala
1. Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan lukioissa, peruskouluissa, mu- siikkioppilaitoksissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
2. Musiikkioppilaitoksissa sivutoimisiin tuntiopettajiin sovelletaan kuitenkin päätoimisia tuntiopettajia koskevia määräyksiä, mikäli 7 luvun musiik- kioppilaitoksia koskevan 8 liitteen 17 §:n ehdot täyttyvät.
Palkkaus ja opetusvelvollisuus
3. Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan palkkio kultakin pidetyltä tunnil- ta. Tuntiopettajan palkkioperuste on sama kuin opettajan palkkauksen perusteena oleva painottamaton peruspalkka. Tuntipalkkio lasketaan 13
§:n mukaisesti, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin mää- rätty.
4. Opetusvelvollisuus on vastaavan opettajan palkkauksen perusteena ole- va painottamaton opetusvelvollisuus, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyk- sissä ole toisin määrätty.
Palkanmaksu eräissä poissaolotilanteissa
5. Jos sivutoiminen tuntiopettaja osallistuu reservin kertausharjoituksiin, vä- estönsuojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täydennyskoulu- tukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta työsuunnitelman mukainen palk- ka.
17 § Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön työaika ja vuosiloma Soveltamisala
1. Oppilaitoksen rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön tehtävässä noudatetaan kokonaistyöaikaa, mikäli siitä on sovittu oppilaitoskohtaisis- sa määräyksissä. Tällöin noudatetaan soveltuvin osin 2 luvun 2 §:n toi- mistotyöaikaa koskevia määräyksiä rehtorin, opettajan ja muun opetus- henkilöstön työn erikoisluonne huomioon ottaen.
Työaika
2. Työn erikoisluonteesta johtuen rehtorin, opettajan ja muun opetushenki- löstön tehtäväkokonaisuus muodostuu osittain tehtävistä, joiden sijoitta- minen tarkasti rajattuun työaikajärjestelmään tai päivittäiseen työaikaan on vaikeaa sekä osittain tehtävistä, jotka voidaan suorittaa muuallakin kuin varsinaisella työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä rehtorin, opettajan ja muun opetus- henkilöstön työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päi- vittäinkin poiketen tältä osin edellä mainitusta työajasta.
Vuosiloma
3. Rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön oikeus vuosilomaan mää- räytyy vuosilomaa koskevan luvun mukaisesti.
18 § Opetushenkilöstön työaika
1. Opetus- ja koulutustyöpäivien lukumäärä, oppitunnin pituus, opettajan opetus- ja muun työajan sijoitus määräytyvät 31.12.1998 voimassa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai vastaavasta asiakirjasta ilmene- vän vakiintuneen käytännön mukaisesti, ellei oppilaitoskohtaisissa mää- räyksissä ole toisin sovittu.
Soveltamisohje:
Määräys ei koske vuosityöaikajärjestelmissä olevia opettajia. Oppitunnin pituus on 60 min.
2. (Voimassa 31.7.2023 asti) Ammatillisissa oppilaitoksissa, jos koulutuk- sen järjestämisen kannalta on tarpeen soveltaa kesän osalta työajan si- joittumista toisin, työnantaja laatii kesäopetuksesta suunnitelman. Suun- nitelma käydään lävitse yhdessä luottamusmiehen kanssa. Tämän jäl- keen, mikäli opettajan kanssa sovitaan kesäopetuksesta, poiketaan lo- maopetusmääräyksistä (Osio C 8 § 2 kohta) seuraavasti:
– vuotuinen opetus- ja koulutustyöpäivien lukumäärä säilyy muuttu- mattomana
– vuotuinen opetusvelvollisuus säilyy ennallaan
– kesäkeskeytysajalle on turvattava vähintään 4 viikon yhdenjaksoi- nen työstä vapaa
– lomaopetuslisä korvataan vapaapäivillä luonnonvara-alaa lukuun ot- tamatta
Soveltamisohje:
Tässä kohdassa tarkoitetun sopimisen tulee tapahtua tavalla, jo- ka varmistaa säännöllisen opetuksen järjestämisen oppilaitoksen olosuhteet huomioon ottaen.
Kahdesta kesäkeskeytykseen sijoittuvasta työviikosta korvataan yksi vapaaviikko. Edellä olevan määräyksenä tarkoituksena on, että opettajan vuotuinen opetusvelvollisuus säilyy ennallaan.
Opetuksen sijoittuminen kesään tarkoittaa, että vuotuinen työ- määrä tehdään lyhyemmässä ajanjaksossa kuin tavanomainen 38 opetusviikkoa.
3. Opettajan palkkioperusteen määräytyessä ylituntipalkkiona tai opetusvel- vollisuuteen luettavana aikana arvioidun työmäärän perusteella, tulee työnantajan ja opettajan yhdessä etukäteen arvioida työhön käytettävissä oleva tuntimäärä.
19 § Täysi palkka
1. Opettajan täydellä palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa sekä kaikkia kuu- kausittain säännöllisesti toistuvia palkanlisiä, lisäpalkkioita ja korvauksia ylituntipalkkiot mukaan luettuna.
2. Opettajan palkallisen poissaolon palkka sekä lomaraha lasketaan opetta- jan täydestä palkasta.
20 § Luottamusmiehen työstä vapautus ja luottamusmieskorvaus
1. Luottamusmiehenä toimivalle varataan opetustyöhön kuuluvasta ajasta vapautusta ja hänelle maksetaan luottamusmieskorvausta
1.8.2020 alkaen seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio / kk | Huojennus opv / vko | Vapautus vta |
–19 | 65,80 € | 2 | 160 |
20–59 | 82,77 € | 2 | 160 |
60–129 | 96,57 € | 3 | 240 |
130–159 | 96,57 € | 4 | 320 |
160–- | 108,24 € | 5 | 400 |
1.6.2021 alkaen seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio / kk | Huojennus opv / vko | Vapautus vta |
–19 | 66,85 € | 2 | 160 |
20–59 | 84,09 € | 2 | 160 |
60–129 | 98,12 € | 3 | 240 |
130–159 | 98,12 € | 4 | 320 |
160–- | 109,97 € | 5 | 400 |
Edustettavien lukumäärä todetaan lukuvuosittain.
2. Jos luottamusmiehen varamies työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hoitaa luottamusmiestehtävää pää- osan kalenterikuukaudesta, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta varamiehelle.
21 § Työsuojeluvaltuutetun palkkio
Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun palkkiota
1.8.2020 alkaen seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio / kk |
10–100 | 35,02 € |
101–200 | 45,63 € |
201– | 62,61 € |
1.6.2021 alkaen seuraavasti:
Edustettavia | Palkkio / kk |
10–100 | 35,58 € |
101–200 | 46,36 € |
201– | 63,61 € |
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus lain mukaiseen vapautukseen säännöl- lisistä työtehtävistä. Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osalta vapautus on 30 opetusvelvollisuustuntia lukuvuodessa. Jos työsuojelu- valtuutetun toimikausi ei kestä koko lukuvuotta, lasketaan vapautus ope- tusviikkojen suhteessa.
Työsuojeluvaltuutetun vapautus voidaan korvata ylituntipalkkiolla.
Työsuojeluvaltuutettuna toimivalle opettajalle maksetaan hänen työai- kansa ulkopuolella (esim. kokoukset ja tarkastukset) tehdystä työstä säännöllisen työajan palkka tai opetusvelvollisuustyöajassa olevalle opet- tajalle ylituntipalkkio.
Soveltamisohje:
Korvauksen perustana olevaa tuntimäärää päätettäessä on otet- tava huomioon se, että kyseessä on muu kuin luokkaopetustyö, jolloin yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 tuntia.
7 LUKU OPPILAITOSKOHTAISET MÄÄRÄYKSET OSIO A YLEISSIVISTÄVÄ KOULU
Liite 1 Lukio ja peruskoulu
1 § Soveltamisala
Tätä liitettä sovelletaan perusopetukseen ja lukio-opetukseen.
2 § Määritelmiä Perusopetuksen jaottelu
Tätä liitettä sovelletaan peruskouluissa annettavaa opetukseen:
– vuosiluokilla 1 -6 ja esiopetukseen, jota annetaan muille kuin piden- netyn oppivelvollisuuden piirissä oleville
– vuosiluokilla 7 – 9 ja lisäopetukseen (10 luokka)
– erityisopetukseen perusopetuslain 17 §:ssä tarkoitetun opetuksen mukaisesti
Sekaryhmä
Sekaryhmä on joko ala-asteen, yläasteen tai lukion ryhmä sen mukaan, onko ryhmässä enemmän 1-6 vuosiluokkien, 7-9 vuosiluokkien vai lukion oppilaita. Jos oppilaita on yhtä paljon, sovelletaan ylempää palkkaperus- tetta koskevia määräyksiä.
Rehtorit
3 § Peruspalkat, kokemuslisät ja opetusvelvollisuudet Peruspalkat
1. Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:
011064 Peruspalkka peruskoulu
011065 Peruspalkka lukio
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 5 % | 5 % | 9 % | 6 % |
Rehtorin opetusvelvollisuus
2. Peruskoulun rehtorin opetusvelvollisuus on 2 - 11 viikkotuntia.
3. Lukion rehtorin opetusvelvollisuus on 2 - 9 viikkotuntia.
Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät
4. Rehtorin opetusvelvollisuuteen voidaan lukea oppituntien, demonstraatio- tuntien ja tukiopetustuntien lisäksi muitakin tehtäviä.
Opetustuntimäärän ja peruspalkan määräytymisperuste
5. Opetustuntimäärää ja peruspalkkaa vahvistettaessa otetaan huomioon mitä opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 2 §:n 3. kohdassa on sovittu.
4 § Oppivelvollisuuden edistymisen tutkiminen
Rehtorille maksetaan oppivelvollisuuden edistymisen tutkimisesta ope- tushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 12 §:n mukaises- ti.
5 § Työaika, vuosiloma ja ylitunnit
Rehtorin työaika, vuosiloma ja ylitunnit määräytyvät opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 17 §:n mukaisesti. ▇▇▇▇▇▇▇▇- räytymiskuukausia määrättäessä otetaan huomioon myös päätoimisena opettajana omassa oppilaitoksessa palveltu aika.
Apulaisrehtorit
6 § Apulaisrehtorin opetusvelvollisuuskerroin ja palkkio Apulaisrehtorilisä
1. Apulaisrehtorina toimivalle opettajalle maksetaan apulaisrehtorilisä (tilas- tokoodi 011151), joka on 16 - 24 % laskettuna 11 §:n mukaisesta perus- palkasta.
Edellä mainittua korotusta ei oteta huomioon ylituntipalkkioperusteessa.
Apulaisrehtorin opetusvelvollisuus
2. Apulaisrehtorina toimivan opettajan opetusvelvollisuutta huojennetaan seuraavasti: opv-kerroin 0,3 - 0,8.
3. Jos apulaisrehtorin opetusvelvollisuudeksi ei tule kokonaislukua, pyöris- tetään opetusvelvollisuus puolen tunnin tarkkuudella. Jos kaksi lukua on yhtä lähellä, pyöristäminen tapahtuu pienempään lukuun.
Opetustuntimäärän ja peruspalkan vahvistaminen
4. Opetustuntimäärää ja peruspalkkaa vahvistettaessa otetaan huomioon mitä opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 2 §:n 3. kohdassa on sovittu.
7 § Rehtorin hallinnollisia tehtäviä hoitavan apulaisrehtorin palkkio
Jos apulaisrehtori määrätään oman tehtävänsä ohella hoitamaan rehtorin tehtävään kuuluvat hallinnolliset tehtävät rehtorin työnteon keskeytyksen aikana, maksetaan hänelle palkkio kuten opettajalle 31 §:n mukaan.
8 § Koulukodinjohtajat ja koulunjohtajat Soveltamisala
1. Tätä pykälää sovelletaan koulukodeissa.
Peruspalkat
2. Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:
011261 Johtaja
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 5 % | 5 % | 5 % | 6 % |
Erityisluokkaa opettavan koulunjohtajan opetusvelvollisuus ja palkka
3. Koulunjohtajana toimivan erityisluokan opettajan opetusvelvollisuutta alennetaan 6-8 tunnilla viikossa ja hänelle maksetaan palkka 20 % pe- ruspalkkaa korkeampana.
Johtajan työaika, vuosiloma ja ylitunnit
4. Johtajan työaika, vuosiloma ja ylitunnit määräytyvät opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 17 §:n mukaan.
Sidonnaisuuskorvaus
5. Johtajien ja koulunjohtajien sidonnaisuuskorvaus
1.8.2020 lukien:
Arkipäivä | 13,47 € |
Lauantai | 27,18 € |
sunnuntai | 40,66 € |
1.6.2021 lukien:
Arkipäivä | 13,62 € |
Lauantai | 27,48 € |
sunnuntai | 41,11 € |
Korvausta tarkistetaan yleiskorotusta vastaavasti.
9 § Koulunjohtaja (Steinerkoulu, Rinnekoti)
Steinerkoulu
Jos koulussa ei ole rehtoria, opettajakunnan varapuheenjohtajana tai vastaavana toimivan opettajan opetusvelvollisuutta vähennetään enin- tään seuraavasti: opv-kerroin 0,3 - 0,8.
Kerrointa määriteltäessä sovelletaan mitä 6 §:n 3. ja 4. kohdassa on määrätty.
Rinnekoti
Koulunjohtajana toimivalle erityisopettajalle maksetaan koulun johtami- sesta palkkaus 16 % korkeampana peruspalkasta laskettuna ja opetus- velvollisuutta alennetaan kahdella viikkotunnilla.
10 § Johtaja ja apulaisjohtaja (Toivolakoti, Pipola)
1. Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:
011259 Johtaja
011154 Apulaisjohtaja
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 5 % | 5 % | 5 % | 6 % |
Koulunjohtajana toimivan apulaisjohtajan opetusvelvollisuus
2. Apulaisjohtajan, joka toimii koulun johtajana tai jolla on opettajan päte- vyys, opetusvelvollisuus on 6 - 8 tuntia viikossa.
Apulaisjohtajan työaika, vuosiloma ja ylitunnit
3. Apulaisjohtajan työaika, vuosiloma ja ylitunnit määräytyvät opetushenki- löstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 17 §:n mukaan.
Opettajat
11 § Peruspalkat, ylituntipalkkiokertoimet ja kokemuslisät Peruspalkat
1. Peruspalkat ja ylituntipalkkiokertoimet ovat palkkaliitteessä tilastokoodeit- tain seuraavasti:
1. Lehtori ja opinto-ohjaaja (lukio)
012151 | a. Ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta |
antavan opettajan kelpoisuus taikka aiempi | |
vanhemman lehtorin kelpoisuus | |
012150 | b. Perusopetusta antavan opettajan tai aiempi |
lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus | |
012145 | c. Ylempi tai alempi korkeakoulututkinto |
012139 | d. Muu kuin edellä mainittu |
2. Lehtori (peruskoulu)
012249 | a. Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio- |
opetusta antavan opettajan kelpoisuus tai aiem- | |
pi vanhemman lehtorin kelpoisuus | |
012248 | b. Perusopetusta antavan opettajan tai aiempi |
peruskoulun/lukion opettajan kelpoisuus | |
012244 | c. Ylempi korkeakoulututkinto |
012242 | d. Alempi korkeakoulututkinto |
012239 | e. Muu kuin edellä mainittu |
3. Erityisopettaja ja erityisluokanopettaja
012349 a. Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
012348 b. Alempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
012347 c. Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus taikka ylempi korkeakoulututkinto ja perus-
/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
012346 d. Perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kel- poisuus
012344 e. Vaikeimmin kehitysvammaisten opettaja, jolla on soveltuva vähintään opistoasteinen tutkinto ja lisäksi 35 opintoviikon erityisopinnot
012341 f. Muu kuin edellä mainittu tai vaikeimmin kehi- tysvammaisten opettaja, jolla on soveltuva vä- hintään opistoasteinen tutkinto
4. Luokanopettaja
012449 a. Ylempi korkeakoulututkinto, aineenopettajan kelpoisuus sekä perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
012448 b. Aineenopettajan kelpoisuus ja perus/lukio-
opetusta antavan opettajan kelpoisuus
012446 c. Perus/lukio-opetusta antavan opettajan kel- poisuus
012435 d. Muu kuin edellä mainittu
Kokemuslisät
2. Peruskoulu ja lukio (lukuun ottamatta Steinerkoulut)
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 6 % | 6 % | 7 % | 8 % | 6 % |
3. Steinerkoulut
Kokemuslisävuodet | 5 vuotta | 7 vuotta | 10 vuotta | 15 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 6 % | 6 % | 7 % | 8 % | 6 % |
Soveltuvan korkeakoulu- tai opistoasteen tutkinnon suorittaneelle Stei- nerkoulun opettajalle luetaan kaksi vuotta koulutusaikaa kokemuslisiin oikeuttavaksi ajaksi.
Esiluokan opettaja
4. Lastentarhanopettajan, sosionomin (amk), sosiaalikasvattajan tai sosiaa- lialan ohjaajan tutkinnon suorittaneelle esiluokkaa opettavalle opettajalle maksetaan palkka samojen perusteiden mukaan kuin peruskoulun/lukion kelpoisuuden omaavalle luokanopettajalle.
Steinerkoulun opettaja
5. Peruskoulun lehtorin tehtävää vastaavan toimen haltija on oikeutettu tie- tyn tutkinnon suorittamisen perusteella määräytyvään korkeampaan palkkaukseen, paitsi tässä sopimuksessa mainittujen tutkintojen, myös Steinerkoulujen opettajankoulutuslaitoksessa suoritettujen opetushalli- tuksen riittäviksi katsomien opintojen perusteella.
Erikoistumislisäpalkkio
6. Luokanopettajana toimivalle opettajalle, joka on suorittanut toisessa ko- timaisessa tai vieraassa kielessä, äidinkielessä taikka matematiikassa säädetyt erikoistumisopinnot ja joka antaa mainitun kielen tai erikoistu- misaineensa opetusta, maksetaan erikoistumislisäpalkkio, joka on 4 % laskettuna 11 §:n mukaisesta peruspalkasta. Lisää ei makseta opettajal- le, jonka peruspalkka määräytyy 11 §:n 4a tai 4b kohdan mukaisesti.
Alkuopetuslisä
7. Luokanopettajalle tai erityisluokanopettajalle, jonka perusopetusryhmään kuuluu yhteensä vähintään 2/3 esiopetusta saavia esiasteen oppilaita tai ensimmäisen tai toisen vuosiluokan oppilaita, maksetaan alkuopetuslisä, joka on 3 % 11 §:n mukaisesta peruspalkasta laskettuna. Lisää ei mak- seta opettajalle, jonka peruspalkka määräytyy 11 §:n 4a tai 4b kohdan mukaisesti.
Peruskoulun opinto-ohjaaja
8. Mitä tässä sopimuksessa on sanottu lehtorista, koskee myös peruskou- lun opinto-ohjaajaa.
12 § Opetusvelvollisuudet
1. Lehtori (lukio)
opetusvelvollisuus viikossa
äidinkieli, kirjallisuus ja suomi toisena kielenä 16,5 toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, tietotekniikka 19,5
– A1-, A2- ja B1-kielen opetusvelvollisuus on yhtä viikkotuntia alempi kuin edellä on sovittu
matematiikka, fysiikka, kemia, kuvaamataide, musiikki 20,5 uskonto, filosofia, elämänkatsomustieto, psykologia,
historia, yhteiskuntaoppi, biologia ja maantieto, terveystieto 21,5 kotitalous, tekstiilityöt, tekniset työt, oppilaanohjaus 22,5 liikunta tai yllä mainittuihin aineisiin välittömästi
liittymättömät valinnaisaineet 23,5
2. Lehtori (peruskoulu)
äidinkieli, kirjallisuus ja suomi toisena kielenä 18,5
toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet 20,5
tietotekniikka 19,5
matematiikka, fysiikka, kemia, kuvaamataide, musiikki 21,5 oppilaanohjaus 22,5
uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, biologia, maantieto, kotitalous,
kaupalliset aineet, terveystieto 23,5 tekstiilityö, tekninen työ, liikunta, maa- ja
metsätalous ja puutarhanhoito 24,5
muut aineet 23,5
3. Erityisopetus
erityisluokan opettaja tai erityisopettaja (kehitysvammaiset) 22,5 erityisopettaja 24,5
4. Luokanopetus
luokanopettaja 24,5
esiluokan opettaja 24,5
5. Steinerkoulu
Steinerkoulun eurytmia 19,5
Opetusvelvollisuuden täyttyminen ja painotettu opetusvelvollisuus
1. Mikäli opettajan opetusvelvollisuus tai päätoimisen tuntiopettajan päätoi- misuuteen tarvittava tuntimäärä ei tule lukuvuoden aikana täyteen, opet- tajalle maksetaan kuitenkin täysi peruspalkka tai vuosipalkka kokemusli- sineen sekä päätoimiselle tuntiopettajalle päätoimisuusrajaa vastaava palkka koko lukukaudelta.
2. Jos lehtori opettaa samalla työnantajalla samassa koulumuodossa kahta tai useampaa ainetta, joissa opetusvelvollisuus on erilainen tai toimii se- kalehtorina (15 §), on hänen opetusvelvollisuutensa opettamiinsa ainei- siin käyttämillä viikkotuntimäärillä painotettu keskimääräinen opetusvel- vollisuus. Jos keskimääräiseksi opetusvelvollisuudeksi ei tule kokonais- lukua, pyöristetään opetusvelvollisuus puolen tunnin tarkkuudella. Jos kaksi lukua on yhtä lähellä, pyöristäminen tapahtuu pienempään lukuun.
Soveltamisohje:
Perusopetus (alakoulu, yläkoulu ja erityisopetus) katsotaan sa- maksi koulumuodoksi, jonka tuntien osalta lasketaan painotettu opetusvelvollisuus. Lukion tuntien osalta painotus tehdään erik- seen.
13 § Oppilaanohjauksen lehtori
1. Oppilaanohjauksen lehtorin työaikaan ja palkkaukseen voidaan soveltaa tämän pykälän mukaisia määräyksiä, jos siitä sovitaan oppilaanohjauksen lehtorin ja työnantajan edustajan välillä.
2. Tämän pykälän 3. kohdan määräyksiä voidaan soveltaa myös erityisopet- tajaan tai erityisluokanopettajaan, jos siitä sovitaan kyseisen opettajan ja työnantajan edustajan välillä.
Työaika
3. Oppilaanohjauksen lehtorin työaika jakaantuu sidottuun työaikaan ja luot- totyöaikaan. Vuotuisesta sidotusta työajasta vähintään 40 ja enintään 80 tuntia (oppilaanohjaustyötä) on sijoitettava muuhun ajankohtaan kuin op- pilaiden koulupäiviksi.
Vuotuinen sidottu työaika on 1200 tuntia. Tästä työajasta oppilaanoh- jauksen lehtori voidaan määrätä pitämään enintään 494 luokkaopetus-
tuntia lukuvuodessa. Mikäli sidottu työaika opettajan suostumuksella työnantajan määräyksestä ylittää 1200 tuntia, maksetaan jokaiselta tun- nilta kuukausipalkan 1/153.
Palkkaus
4. Oppilaanohjauksen lehtorin peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoo- deittain seuraavasti:
a. Ylempi korkeakoulututkinto ja perus-/lukio-opetusta antavan opetta- jan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoisuus
015156 | kokemuslisään oikeuttavaa aikaa alle 15 vuotta |
015159 | kokemuslisään oikeuttavaa aikaa vähintään 15 vuotta |
b. Perus-/lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus
015155 | kokemuslisään oikeuttavaa aikaa alle 15 vuotta |
015158 | kokemuslisään oikeuttavaa aikaa vähintään 15 vuotta |
c. Muu kuin edellä mainittu
015143 kokemuslisään oikeuttavaa aikaa alle 15 vuotta
015146 kokemuslisään oikeuttavaa aikaa vähintään 15 vuotta
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 5 % | 5 % | 5 % |
5. Jos oppilaanohjauksen lehtorilla on oppilaanohjaajan koulutus, korote- taan peruspalkkaa
4 %:lla.
6. Lehtorin peruspalkkaa määrättäessä muodostaa hänen edellisen luku- vuoden palkkansa kokonaisuudessaan vertailupalkan siten, että palkallis- ten tuntien ja tehtävien määränä käytetään edellisen lukuvuoden tuntien ja tehtävien määrää ja niistä maksettavaa palkkaa. Uutena kokonaispalk- kana maksetaan vähintään entistä euromääräistä palkkaa kokonaisuu- dessaan vastaavaa peruspalkkaa.
14 § Lukion opettajakohtainen kerroin
1. Opettajan luokkaopetustuntimäärä kerrotaan luvulla 1,10 palkanmaksun perusteena olevan kokonaistuntimäärän saamiseksi.
2. Luokkaopetustunnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä oppiaineen luokka- tunteja, oppilaan ohjauksen luokkatunteja, tukiopetustunteja sekä de- monstraatioiden valmistelutunteja.
3. Demonstraatioiden kerrointunnit lasketaan 1,10:llä korottamattomasta demonstraatioiden tuntimäärästä. Demonstraatioiden valmistelutunnit määräytyvät 23 §:n mukaisesti.
4. Jos peruskoulun opettaja tai peruskoulun ja lukion yhteinen opettaja opettaa lukiossa, koskee edellä oleva myös häntä lukion tuntien osalta.
15 § Sekalehtorilisä
Lehtorille, jonka opetusvelvollisuuteen kuuluu tunteja sekä lukiossa että aikuislukiossa, maksetaan sekalehtorilisä, joka on 3 % laskettuna 11 §:n mukaisesta peruspalkasta.
16 § Peruskouluasteen lisä
Lukion lehtorille, jolla on opetusvelvollisuuteen luettavia tunteja perus- kouluasteella, maksetaan lisä, joka on 4 % laskettuna 11 §:n mukaisesta peruspalkasta.
17 § Lukioasteen lisä
Peruskoulun lehtorille, jolla on opetusvelvollisuuteen luettavia tunteja lu- kioasteella, maksetaan lisä, joka on 4 % laskettuna 11 §:n mukaisesta peruspalkasta.
18 § Esiopetuslisä
Luokanopettajalle, jonka opetusryhmässä on ala-asteen oppilaiden lisäk- si yksi tai useampi esiluokan oppilas, maksetaan lisä, joka on 3 % lasket- tuna 11 §:n mukaisesta peruspalkasta.
19 § Kehitysaluelisä
1. Opettajalle, joka työskentelee Lapin läänin maalaiskunnissa, Kemijärven tai Kuhmon kaupungissa tai Hyrynsalmen, Kuivaniemen, Kuusamon, Pu- dasjärven, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen, Taival- kosken, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Kustavin, Nauvon, Rymättylän tai Velkuan kunnissa, maksetaan kehitysaluelisä, joka on 3 % laskettuna 11
§:n mukaisesta peruspalkasta.
2. Kehitysaluelisää ei oteta huomioon ylituntipalkkiota määrättäessä.
20 § Koulukohtaiset lisätehtävät
1. Opettajalle, jolle erikseen määrätään koulukohtaisen opetuksen kehittä- miseen, suunnitteluun tai hallintoon liittyvä tehtävä, maksetaan tehtävän vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella erillinen euromääräinen lisä.
2. Koulukohtaisesti edellä mainittua tarkoitusta varten käytetään kuukausit- tain seuraava määrä
1.8.2020 lukien:
Oppilasmäärä | I kalleusluokka | II kalleusluokka |
–200 | 366,82 € | 356,99 € |
201–400 | 611,82 € | 595,01 € |
401–600 | 855,43 € | 833,02 € |
601–800 | 1 100,43 € | 1 071,02 € |
801–1000 | 1 345,43 € | 1 309,04 € |
1001– | 1 467,24 € | 1 428,04 € |
1.6.2021 lukien:
Oppilasmäärä | I kalleusluokka | II kalleusluokka |
–200 | 370,86 € | 360,92 € |
201–400 | 618,55 € | 601,56 € |
401–600 | 864,84 € | 842,18 € |
601–800 | 1 112,53 € | 1 082,80 € |
801–1000 | 1 360,23 € | 1 323,44 € |
1001– | 1 483,38 € | 1 443,75 € |
3. Jos peruskoulu ja lukio toimivat yhdessä, määräytyy kiintiö yhteenlaske- tun oppilasmäärän mukaisesti.
21 § Taito- ja taideaineiden hankinta- ja hoitotehtävät
Taito- ja taideaineiden opettajille maksetaan kuukausittain tarvikkeiden ja materiaalin hankinta- ja hoitotehtäviin koulua kohti (peruskoulu ja lukio yhteensä)
1.8.2020 lukien
I kalleusluokassa 384,54 €
II kalleusluokassa 374,06 €
jos perusopetusryhmien lukumäärä on alle 9 ja
I kalleusluokassa 576,81 €
II kalleusluokassa 559,33 €
jos perusopetusryhmien lukumäärä on 9 tai yli.
1.6.2021 lukien
I kalleusluokassa 388,77 €
II kalleusluokassa 378,17 €
jos perusopetusryhmien lukumäärä on alle 9 ja
I kalleusluokassa 583,15 €
II kalleusluokassa 565,48 €
jos perusopetusryhmien lukumäärä on 9 tai yli.
22 § Opetusvelvollisuuden huojennukset
Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavat opettajat
1. Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavan opettajan opetusvel- vollisuutta vähennetään yksi viikkotunti, jos hän työsuunnitelman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän.
Soveltamisohje:
Mikäli toimipaikkojen välinen matka on alle yksi kilometri, ei edel- lä olevaa vähennystä tehdä.
Mikäli opettaja työsuunnitelman mukaan vaihtaa toimipaikkaa kesken päivän viikossa vähintään keskimäärin kolme kertaa, on vähennys puoli- toista viikkotuntia. Mikäli vaihtoja on viikossa keskimäärin vähintään viisi, on vähennys kaksi vuosiviikkotuntia. Mikäli vaihtoja on vähintään keski- määrin kahdeksan, on vähennys kaksi ja puoli vuosiviikkotuntia. Vaihto- ehtoisesti jos hän asunnostaan tai asuntoaan lähimmästä toimipaikasta toiseen tai toisiin toimipaikkoihin matkustaessaan joutuu oppituntien pi- tämistä varten matkustamaan lyhintä käyttökelpoista matkareittiä käyttä- en yhteensä vähintään 30 kilometriä viikossa, on opetusvelvollisuuden vähennys yksi viikkotunti, ja sen lisäksi puoli vuosiviikkotuntia jokaista seuraavaa edellä mainituin tavoin laskettua täyttä 50 kilometriä kohti.
Yhdysluokan huojennus
2. Luokanopettajan, jonka opetusryhmään kuuluu kahden tai useamman vuosiluokan oppilaita, vuosittaisesta opetusvelvollisuudesta vähennetään yksi viikkotunti.
3. Lisäksi milloin opetusryhmässä on yksi tai useampi esiluokan oppilas, vähennetään opetusvelvollisuutta yhdellä tunnilla.
Steinerkoulun eräät hallintotehtävät
4. Opettajakunnan puheenjohtajan tai sihteerin tehtäviä hoitavan opettajan opetusvelvollisuutta voidaan vähentää näistä tehtävistä enintään yksi viikkotunti.
23 § Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät lukiossa
1. Varsinaisten luokkatuntien lisäksi suoritettavasta työstä luetaan lukiossa opetusvelvollisuuteen tunteja seuraavien perusteiden mukaan.
Lukioresurssi
2. Opettajakohtaisen kertoimen lisäksi osoitetaan työsuunnitelmassa opet- tajien palkanmaksun perusteeksi 20 viikkotuntia lukiota kohden ja 0,16 viikkotuntia oppilasta kohden. Työsuunnitelmassa osoitettavien tuntien määräämisessä otetaan huomioon työn vaativuus ja vastuullisuus sekä opettajan osallistuminen lukion päättötutkintoon liittyviin suullisiin kuulus- teluihin ja ylioppilaskirjoituksiin kuuluvien kokeiden valmistavaan tarkis- tamiseen sekä opettajille määrättäviin erityistehtäviin.
Luokanvalvojan palkkio
Luokanvalvojan palkkion perusteena on kuukausipalkkio, joka on yhdeltä täydeltä viikkotunnilta 144,28 € kuukaudessa 1.8.2020 lukien ja 145,87
€ kuukaudessa 1.6.2021 lukien.
Demonstraatio- ja laborointituntien laskentatapa
3. Fysiikan ja kemian lehtorin opetusvelvollisuuteen luetaan näiden ainei- den demonstraatioiden viikoittaisina valmistelutunteina viidesosa pide- tyistä fysiikan ja kemian opetustunneista.
4. Biologiaa, maataloutta, metsätaloutta ja puutarhanhoitoa opettavan opet- tajan opetusvelvollisuuteen luetaan näiden aineiden opetuksessa käytet- tävien demonstraatioiden ja laborointien viikoittaisina valmistelutunteina kahdeskymmenesosa näiden aineiden pidetyistä tunneista.
Alakoulun luokanhoitaja
5. Jos lehtori tai päätoiminen tuntiopettaja on määrätty huolehtimaan ala- koulun luokasta ja hän opettaa vähintään puolet luokan tunneista, vä- hennetään hänen opetusvelvollisuuttaan yhdellä viikkotunnilla.
Oppilaanohjaukseen liittyvät tehtävät
6. Luokkaopetuksen ulkopuolella suoritettavista oppilaanohjaukseen liitty- vistä yhdysopettajan tehtävistä luetaan opettajan opetusvelvollisuuteen
½ tuntia viikossa jokaista alkavaa 16 oppilaan muodostamaa ryhmää kohti.
Lukiodiplomi ja suulliset kokeet
7. Lukiodiplomin ja suullisten kokeiden aiheuttama työ korvataan siten, että 1,5 tuntia vastaa yhtä oppituntia.
Tuntimäärän pyöristäminen
8. Jos opetusvelvollisuuteen luettavaksi viikkotuntimääräksi ei tule koko- naislukua, pyöristetään laskennallinen luku lähimpään kokonaislukuun. Jos kaksi kokonaislukua on yhtä lähellä, tapahtuu pyöristäminen ylös- päin.
Peruskoulun ja lukion yhteinen opettaja
9. Peruskoulun ja lukion yhteiselle opettajalle luetaan tässä pykälässä mai- nitut tehtävät opetusvelvollisuuteen kuten lukion opettajalle.
24 § Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät peruskoulussa Opetuksen ohjaus
1. Peruskoulun opetuksen ohjaustunnilta maksetaan opettajan oman ylitun- tipalkkioperusteen mukainen palkkio.
Kirjaston hoito
2. Kirjaston hoidosta maksetaan 1-4 vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus.
Kokoelmien hoito
3. Biologian sekä fysiikan ja kemian kokoelmien hoidosta maksetaan yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus.
Musiikkiesitysten hoito
4. Koulun yhteisten musiikkiesitysten hoidosta maksetaan lehtorille vuosi- viikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus. Vastaava korvaus maksetaan myös luokanopettajalle, erityisluokanopettajalle tai erityisopettajalle sil- loin, kun tehtävä on määrätty työsuunnitelmassa ja koulussa on vähin- tään kuusi opettajaa.
Luokanvalvojan palkkio
5. Luokanvalvojan tehtävästä lehtorille maksetaan kuukausipalkkio, joka on 120,93 € kuukaudessa 1.8.2020 lukien ja 122,26 € kuukaudessa 1.6.2021 lukien.
Keittolatoiminnan ohjaus ja valvonta
6. Peruskoulun keittolatoiminnan ohjauksesta ja valvonnasta maksetaan ko- titalousopettajalle yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus sil- loin, kun tehtävä on määrätty työsuunnitelmassa.
AV-välineiden hoito
7. Audiovisuaalisten välineiden hoidosta maksetaan tehtävään määrätylle opettajalle 1-2 vuosiviikkotuntia.
Kielistudion esimies
8. Kielistudion esimiehen tehtävästä maksetaan asianomaiselle opettajalle tuntipalkkio, joka saadaan jakamalla täysi palkka luvulla 150.
Tietoteknisten laitteiden hoito ja valvonta
9. Tietoteknisten laitteiden hoidosta ja valvonnasta maksetaan tehtävään määrätylle opettajalle yhden viikkotunnin korvaus opettajan oman ylitun- tipalkkioperusteen mukaan ja yläasteella, jossa opiskellaan tietotekniik- kaa valinnaisaineena, kahden viikkotunnin suuruinen korvaus.
Oppilaskunnan ohjaaja
10. Yläasteen oppilaskunnan ohjaajan tehtävästä maksetaan tehtävään määrätylle opettajalle 0,5-2 viikkotunnin suuruinen korvaus oman ylitunti- palkkioperusteen mukaan.
Kotitehtävien valvonta
11. Koulukuljetuksen vuoksi tai muusta koulutyön järjestelystä johtuvasta syystä koululla odottamaan joutuvalle oppilaalle järjestettävästä kotiteh- tävien tai muun opiskelun valvontatunnista maksetaan opettajalle luo- kanopettajan yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus, mikäli valvonta ei tapahdu muun palkallisen tehtävän yhteydessä.
Oppilaskodin oppilaiden ohjaus
12. Oppilaskodin oppilaiden vapaa-ajan ohjaustunnista maksetaan opettajal- le luokanopettajan yhtä vuosiviikkoylituntipalkkiota vastaava korvaus.
Yksityisoppilaan kuulustelu ja oppivelvollisuuden edistymisen tutkiminen
13. Rehtorille ja opettajalle maksetaan perusopetuslain 38 §:ssä tarkoitetun tutkinnon kuulustelusta ja perusopetuslain 25 §:ssä tarkoitetun oppivel- vollisuuden edistymisen tutkimisesta 37,01 € palkkio kuulustelua kohti 1.8.2020 lukien ja 37,42 € palkkio kuulustelua kohti 1.6.2021 lukien.
Mikäli samassa kuulustelussa on useampi kuulusteltava, maksetaan opettajalle täysi palkkio kolmen ensimmäisen opiskelijan osalta, puolet palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja 1/4 palkkiosta kym- menennestä opiskelijasta lukien.
Oppilaanohjaukseen liittyvät tehtävät
14. Oppilaanohjaukseen liittyvästä henkilökohtaisesta tai pienryhmän oh- jauksesta sekä tiedotus- ja muista tehtävistä luetaan opettajan opetus- velvollisuuteen yhteensä kaksi tuntia viikossa koulun yläasteen jokaista perusopetusryhmää kohden kuuden ensimmäisen perusopetusryhmän osalta ja ½ tuntia jokaista alkavaa 16 oppilaan muodostamaa ryhmää kohti.
Oppilaanohjaukseen liittyvistä yhdysopettajan tehtävistä luetaan opetta- jan opetusvelvollisuuteen ½ tuntia viikossa koulun yläasteen jokaista al- kavaa 16 oppilaan muodostamaa ryhmää kohti.
Työelämään tutustuttamisen järjestelytehtävistä luetaan opettajan ope- tusvelvollisuuteen ½ tuntia viikossa jokaista tutustumisjaksoon osallistu- vaa alkavaa 16 oppilaan ryhmää kohti.
Demonstraatioiden valmistelutunnit
15. Biologiaa, maa- ja metsätaloutta ja puutarhanhoitoa opettavan lehtorin ja yläastetta vastaavilla luokilla opettavan erityisluokanopettajan opetusvel- vollisuuteen luetaan kahdeskymmenesosa em. oppiaineiden opetukseen sisältyvän demonstraatio- ja laborointityön tunneista.
Fysiikkaa ja kemiaa opettavan lehtorin ja yläastetta vastaavilla luokilla olevia oppilaita opettavan erityisluokanopettajan opetusvelvollisuuteen luetaan näiden aineiden demonstraatioiden viikoittaisten valmistelutun- tien johdosta viidesosa fysiikan ja kemian opetustunneista viikossa.
Eräiden korvausten ristikkäiskäyttö
16. Jos työnantaja katsoo tarkoituksenmukaiseksi, voidaan edellä 2-, 3-, 7-, 8-, 9 ja 10-kohdissa mainituista korvauksista muodostaa yhteistuntimää- rä. Työnantaja voi jakaa tämän tuntimäärän näiden tehtävien hoitamisek- si toisin kuin em. kohdissa on määrätty.
25 § Opetusvelvollisuuteen lukeminen
Jos opettajalle ei voida osoittaa hänen opetusvelvollisuuttaan vastaavaa oppituntimäärää, luetaan 24 ja 25 §:ssä mainitut tehtävät tarpeellisin osin opetusvelvollisuuteen kuuluviksi tunneiksi.
26 § Erikseen korvattavat tehtävät Kerhopalkkio
1. Opettajalle maksetaan kerhotunneista oman ylituntipalkkioperusteen mu- kainen palkkio.
Jäävin rehtorin tehtävien hoito
2. Opettajalle, joka määrätään hoitamaan rehtorin ylioppilaskirjoituksiin liit- tyviä tehtäviä rehtorin ollessa näihin jäävi, maksetaan palkkiota kultakin tunnilta täysi palkka jaettuna 150:llä.
27 § Erikseen korvattavat tehtävät koulukodissa Erityistehtäväkiintiö
1. Koulun työsuunnitelmassa hyväksyttyjen erityistehtävien suorittamisesta maksetaan opettajalle ylituntipalkkion perusteen mukainen palkkio. Kou- lulla on käytettävissä erityistehtävien korvaamiseksi enintään 20 tuntia viikossa sekä lisäksi yksi tunti jokaista alkavaa kahdeksaa oppilasta koh- ti.
Kerhotoiminta
2. Koulun päivittäisen työajan ulkopuolella oppilaille järjestetyn, koulun työ- suunnitelmassa hyväksytyn, vapaaehtoisen kerhon johtamisesta opetta- jalle maksetaan yhtä vuosiviikkotuntipalkkiota vastaavan korvauksen lu- kuvuoden työviikkojen määrän mukaisesta tuntimäärästä.
Opetusvelvollisuuteen lukeminen
3. Jos opettajalle ei voida osoittaa hänen opetusvelvollisuutensa edellyttä- mää tuntimäärää, voidaan edellä mainitut tehtävät tarpeellisilta osin lukea opettajan opetusvelvollisuuteen kuuluviksi siten, että lukuvuoden työviik- kojen määrän mukainen tuntimäärä vastaa opettajan vuosiviikkotuntia.
28 § Koulutus ja suunnittelutyö (muutokset voimaan 1.8.2020)
1. Opettajalla on velvollisuus osallistua työnantajan kanssa sovittuun täy- dennyskoulutukseen tai suunnittelutyöhön 18 tuntia lukuvuodessa. Jos koulutus- ja suunnittelutyö toteutetaan kokonaisina työpäivinä (vä- hintään 6 tuntia), kaksi työpäivää voidaan sijoittaa koulun työkau- den ulkopuolelle välittömästi ennen tai jälkeen lukukauden ja enin- tään yksi voi olla lauantaityöpäivä lukuvuoden työajan aikana. Li- säksi opettaja voidaan koulun työkauden aikana määrätä enintään kuudeksi tunniksi opettajan omaa ammattitaitoa edistävään ja yllä- pitävään koulutukseen tai työnkykyä ja työnhyvinvointia paranta- vaan toimintaan.
2. Opettajalle määräytyvien opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tu- lee osallistua koulussa koulukohtaisesta toteutuksesta riippuen 45-100 tuntia lukuvuodessa opetuksen yhteissuunnitteluun, aineryhmittäisiin ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen. Työajan käyttö suunnitellaan ja sitä seurataan.
3. Työnantaja voi määrätä opettajalle koulun kehittämistyötä muun siihen sopimuksessa varatun työajan lisäksi siten, että 1,5 tunnin työmäärä vas- taa yhtä ylituntipalkkiota.
29 § Rehtorin hallinnollisia tehtäviä hoitavan opettajan palkkio
Jos opettaja määrätään oman tehtävänsä ohella lyhytaikaisesti, vähin- tään kolmen päivän ajaksi, hoitamaan rehtorin tehtävään kuuluvat hallin- nolliset tehtävät rehtorin työnteon keskeytyksen ajalta, maksetaan hänel- le kyseisten tehtävien vähentämättömien opetusvelvollisuuksien välyksen keskikohdan mukaan laskettu tuntimäärien välinen erotus ylitunteina opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaisesti.
30 § Opettajan sijaisen palkkaus
1. Enintään viisi koulun työpäivää kestävän sijaisuuden ajalta maksetaan si- jaiselle palkkio pidettyjen tuntien mukaan tuntipalkkiona sijaisen oman kelpoisuuden mukaisesti.
2. Jos sijaisuus kestää enemmän kuin viisi koulun työpäivää ja osuu ajaksi, jolloin opetettava tuntimäärä on pienempi kuin opetusvelvollisuus, mak- setaan sijaiselle hänen pitämiään tunteja vastaava osuus täyttä opetus- velvollisuutta vastaavasta palkasta seuraavan kaavan mukaan:
pidettyjen tuntien ja erityistehtävien määrä × sijaisuusajan täysi palkka
=
kyseisen tehtävän opetusvelvollisuustuntien kokonaismäärä sijaisuusaikana
3. Jos opettajan sijaisen hoitama tuntimäärä on opetusvelvollisuutta suu- rempi, hänelle maksetaan täyden palkan lisäksi ylituntipalkkio opetusvel- vollisuuden yli meneviltä tunneilta.
31 § Ylitunnit
1. Opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan opettajille ylitunti- palkkio.
2. Peruskoulun opettajalle peruskoulun tuntien lisäksi määrätyt lukion tunnit luetaan peruskoulun tuntien jälkeen opetusvelvollisuuteen. Vastaavasti lukion opettajalle lukion tuntien lisäksi määrätyt peruskoulun tunnit lue- taan lukion tuntien jälkeen opetusvelvollisuuteen.
3. Luokanopettajan yläkoulussa tai erityisopetuksessa antamien ylituntien palkkioperuste on sama kuin lehtorin tai erityisopetuksen palkkioperuste.
4. Erityisopettajan ala- tai yläkoulussa antamien ylituntien palkkioperuste on sama kuin luokanopettajalla tai lehtorilla.
32 § Opetus lomien aikana
Peruskoulun ja lukion oppilaitosten lomien aikana tapahtuvat opetustunnit kerrotaan kokonaistuntimäärää ja palkanlaskemista varten luvulla 2 ja ne voidaan lukea opetusvelvollisuuteen.
Tuntiopettajat
33 § Päätoimiset tuntiopettajat
Tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot ovat samat kuin opettajan, ellei täs- sä liitteessä ole toisin sovittu.
Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain vastaavasti kuin lehto- rilla / opettajalla: kun lehtorin koodi on 012151, on tuntiopettajan koodi 012551.
Eräät muut määräykset
34 § Yksityisoppilaiden kuulustelu- ja valvontapalkkio
1. Kuulustelua kohti maksetaan vastaanottavalle opettajalle 41,41 euron suuruinen palkkio 1.8.2020 lukien ja 41,87 euron suuruinen palkkio 1.6.2021 lukien. Kuulustelupalkkio voi sisältää kirjallisen ja suullisen kuu- lustelun sekä uusintakuulustelun.
Jos saman oppiaineen samaa vuosikurssia on tutkinnossa suorittamassa useampia kuin yksi yksityisoppilas maksetaan kuulusteltavaa kohti seu- raavasti:
1–3 oppilasta | täysi palkkio ja jokaisesta seuraavasta lisäksi |
4–9 oppilasta | 1/2 palkkiosta |
10–20 oppilasta | 1/4 palkkiosta |
21– oppilasta | 1/6 palkkiosta |
2. Kirjallisen kuulustelun valvojana toimivalle opettajalle maksetaan tunnilta valvontapalkkio, joka on opettajan täysi palkka jaettuna luvulla 150.
3. Rehtorille maksetaan 1 momentissa mainittu palkkio momentin 1 tai 4 mukaista kuulusteltavaa kohti porrastusta suorittamatta.
4. Ylioppilastutkinnon korjauksesta maksetaan palkkio 1 momentissa maini- tuin perustein kutakin koetta kohden. Vieraan kielen osalta korjaus katso- taan yhdeksi kokeeksi.
5. Kuulustelu- ja valvontapalkkio maksetaan myös henkilöstä, joka
– varsinaisen ylioppilastutkinnon jälkeen uusii hyväksytyn kokeen tai täydentää ylioppilastutkintoaan tai
– omassa koulussa varsinaista ylioppilastutkintoa seuraavan tutkin- non jälkeen erillisessä kokeessa uusii hyväksytyn kokeen tai täy- dentää ylioppilastutkintoaan tai
– osallistuu ylioppilastutkintoon tai siihen kuuluvaan erilliseen kokee- seen ylioppilastutkinnon järjestämistä koskevan lain 9 §:ssä tarkoi- tetun ammatillisen tai muun vastaavan
koulutuksen ja opetusministeriön mahdollisesti määräämien lisä- opintojen pohjalta.
35 § Matkakustannusten korvaukset
1. Kahdessa tai useammassa toimipaikassa opettavalle opettajalle korva- taan matkakustannusten korvaukset koulujen välisiltä matkoilta. Matka asunnolta ja asunnolle korvataan siltä osin kuin matkan pituus ylittää kuusi kilometriä.
2. Mikäli opettaja opettaa samana päivänä vain yhdellä koululla, korvataan matka siltä osin, kun matkasta opettajan asunnosta pitemmällä sijaitse- valle toimipaikalle aiheutuu suurempia kustannuksia kuin matkasta opet- tajan asuntoa lähimmälle toimipaikalle.
3. Tuntiopettajalle korvataan vain koulujen väliset matkat.
36 § Etäopetukseen liittyvä työ
Opiskelijan etäopiskeluun liittyvä työ luetaan opettajan opetustuntimää- rään siten, että 1,5 tuntia etäopetusta vastaa yhtä oppituntia.
37 § Kerhotyöpalkkio eräissä tapauksissa
Jos kerhoa pitää henkilö, joka ei ole koulun opettaja eikä päätoiminen tuntiopettaja, maksetaan hänelle tuntipalkkio, joka hänelle sivutoimisena tuntiopettajana ao. koulussa maksettaisiin.
Liite 2 Aikuislukio ja lukion aikuislinja
Rehtorit ja apulaisrehtorit
38 § Rehtorin peruspalkka, kokemuslisät ja opetusvelvollisuus Peruspalkat
1. Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodilla 011065.
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 5 % | 5 % | 9 % | 6 % |
Opetusvelvollisuus
2. Rehtorin opetusvelvollisuus on 100–300 tuntia vuodessa.
Opetustuntimäärän ja peruspalkan määräytymisperusteet
3. Opetustuntimäärää ja peruspalkkaa vahvistettaessa alarajan ja ylärajan puitteissa otetaan huomioon mitä opetushenkilöstön palkkausta ja työai- kaa koskevan 6 luvun 2 §:n 3. kohdassa on sovittu.
39 § Opetusvelvollisuuteen luettavat tehtävät
1. Rehtorin opetusvelvollisuuteen voidaan lukea oppituntien, demonstraatio- tuntien ja tukiopetustuntien lisäksi muitakin tehtäviä.
2. Lisäksi rehtori ja apulaisrehtori saavat ▇▇▇▇▇ opetusvelvollisuuteensa ku- ten opettaja äidinkielen harjoitusten ohjauksen sekä erityisestä syystä ammatinvalinnan opetuksen.
3. Kesäopetus luetaan rehtorin opetustuntimäärään.
40 § Työaika, vuosiloma ja ylitunnit
Rehtorin työaika, vuosiloma ja ylitunnit määräytyvät opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 17 §:n mukaisesti. Lomanmää- räytymiskuukausia laskettaessa otetaan huomioon myös päätoimisena opettajana omassa oppilaitoksessa palveltu aika.
41 § Apulaisrehtorina toimivan opettajan palkkio
1. Apulaisrehtorin palkkio on tilastokoodilla 011151.
2. Apulaisrehtorina toimivan opettajan peruspalkka on 20 % korkeampi kuin muutoin. Korotusta ei oteta huomioon ylituntipalkkioperusteessa.
42 § Apulaisrehtorina toimivan opettajan huojennus
1. Apulaisrehtorina toimivan opettajan opetusvelvollisuutta huojennetaan seuraavasti: opv-kerroin 0,3 - 0,8.
2. Jos apulaisrehtorin opetusvelvollisuudeksi ei tule kokonaislukua, pyöris- tetään opetusvelvollisuus puolen tunnin tarkkuudella. Jos kaksi lukua on yhtä lähellä, pyöristäminen tapahtuu pienempään lukuun.
3. Opetustuntimäärää ja peruspalkkaa vahvistettaessa otetaan huomioon mitä opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 2 §:n 3. kohdassa on sovittu.
43 § Rehtorin hallinnollisia tehtäviä hoitavan apulaisrehtorin palkkio
Jos apulaisrehtori määrätään oman tehtävänsä ohella hoitamaan rehtorin tehtävään kuuluvat hallinnolliset tehtävät rehtorin työnteon keskeytyksen aikana, maksetaan hänelle palkkio kuten opettajalle 51 §:n mukaan.
Opettajat
44 § Peruspalkat ja kokemuslisät Peruspalkat
Aikuislukion lehtorin peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:
012151 | a. Ylempi korkeakoulututkinto ja lukio-opetusta antavan opet- tajan kelpoisuus taikka aiempi vanhemman lehtorin kelpoi- suus |
012150 | b. Perusopetusta antavan opettajan tai aiempi lukio-opetusta antavan opettajan kelpoisuus |
012145 | c. Ylempi tai alempi korkeakoulututkinto |
012139 | d. Muu kuin edellä mainittu |
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 6 % | 6 % | 7 % | 8 % | 6 % |
45 § Sekalehtorin lisä
Lehtorille, jonka opetusvelvollisuuteen kuuluu tunteja sekä lukiossa että aikuislukiossa, maksetaan sekalehtorin lisä, joka on 3 % laskettuna 44
§:n mukaisesta peruspalkasta.
46 § Peruskouluasteen korotus
Aikuislukion ja lukion aikuislinjan opettajalle, jolla on opetusvelvollisuu- teen luettavia tunteja peruskouluasteella, maksetaan lisä, joka on 4 % laskettuna 44 §:n mukaisesta peruspalkasta.
47 § Opettajan sijaisen palkkaus
1. Enintään viisi koulun työpäivää kestävän sijaisuuden ajalta maksetaan si- jaiselle palkkio pidettyjen tuntien mukaan tuntipalkkiona sijaisen oman kelpoisuuden mukaisesti.
2. Jos sijaisuus kestää enemmän kuin viisi koulun työpäivää ja osuu ajaksi, jolloin opetettava tuntimäärä on pienempi kuin opetusvelvollisuus, mak- setaan sijaiselle hänen pitämiään tunteja vastaava osuus täyden opetus- velvollisuuden mukaisesta palkasta seuraavan kaavan mukaan:
pidettyjen tuntien ja erityistehtävien määrä × sijaisuusajan täysi palkka
=
kyseisen tehtävän opetusvelvollisuustuntien kokonaismäärä sijaisuusaikana
3. Jos sijaisen hoitama tuntimäärä on opetusvelvollisuutta suurempi, hänel- le maksetaan varsinaisen palkan lisäksi ylituntipalkkio opetusvelvollisuu- den yli meneviltä tunneilta.
48 § Opetusvelvollisuus
1. Aikuislukion ja lukion aikuislinjan opettajan opetusvelvollisuus on 18,5 tuntia viikossa. A1- ja A2- ja B1 -kielessä opetusvelvollisuus on yhtä viik- kotuntia alempi.
2. Vuotuinen opetusvelvollisuus saadaan kertomalla viikoittainen opetusvel- vollisuus luvulla 33.
3. Kutakin pakollisen, syventävän ja soveltavan oppimäärän kurssia (28 op- pituntia) kohti opettaja saa lukea opetusvelvollisuuteensa opetuksesta, lukion suullisten loppukuulustelujen vastaanottamisesta ja ylioppilastut- kinnon kokeiden valmistavasta tarkastamisesta vuosiviikkotunnin (33 tun- tia). Muita kuin edellä mainittuja kursseja kohti kuitenkin 31 tuntia.
4. Jos kurssi on tuntimäärältään 28 oppituntia suppeampi tai laajempi, mai- nituista tehtävistä saadaan opetusvelvollisuuteen lukea tunteja edellä tarkoitetussa suhteessa.
5. Jos opettaja opettaa kahta tai useampaa ainetta, jossa opetusvelvolli- suus on erilainen tai opettaja toimii sekalehtorina, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus vuositunteina.
49 § Opetusvelvollisuuteen lukeminen
1. Jos opettajalle ei voida osoittaa hänen opetusvelvollisuuttaan vastaavaa oppituntimäärää, luetaan 23 ja 24 §:ssä mainitut tehtävät tarpeellisin osin opetusvelvollisuuteen kuuluviksi tunneiksi.
2. Varsinaisten luokkatuntien lisäksi suoritettavasta työstä saadaan lukea opetusvelvollisuuteen seuraavien perusteiden mukaan:
Luokanvalvoja
Luokanvalvojan tehtävistä luetaan opetusvelvollisuuteen yksi viikkotunti.
Kirjaston hoito
Kirjaston hoidosta luetaan opetusvelvollisuuteen kolme viikkotuntia.
Kokoelmien hoito
Biologian sekä fysiikan ja kemian kokoelmien hoidosta luetaan kummas- takin opetusvelvollisuuteen yksi viikkotunti.
Tietoteknisten laitteiden hoito ja valvonta
Tietoteknisten laitteiden hoidosta ja valvonnasta luetaan opettajan ope- tusvelvollisuuteen varsinaisten luokkatuntien lisäksi kaksi viikkotuntia. Jos laitteisto on peruskoulun kanssa yhteinen ja lukion opettaja on mää- rätty huolehtimaan yhteisestä laitteistosta, opetusvelvollisuuteen luetaan kaksi ja puoli tuntia.
Demonstraatiotuntien laskentatapa
Fysiikan ja kemian lehtorin opetusvelvollisuuteen luetaan näiden ainei- den demonstraatioiden viikoittaisina valmistelutunteina viidesosa pide- tyistä fysiikan ja kemian opetustunneista.
Biologiaa, maataloutta, metsätaloutta ja puutarhanhoitoa opettavan opet- tajan opetusvelvollisuuteen luetaan näiden aineiden opetuksessa käytet- tävien demonstraatioiden viikoittaisina valmistelutunteina kymmenesosa näiden aineiden pidetyistä tunneista.
Demonstraatiotunteja laskettaessa otetaan huomioon edellä 48 §:ssä mainittu 33 ja 28 tunnin suhde.
Opinto-ohjaukseen liittyvät tehtävät
Ammatinvalinnan yhdysopettajan luokkaopetuksen ulkopuolella suoritet- tavasta työstä luetaan puoli tuntia aikuislukion tai lukion aikuislinjan pe- rusopetusryhmältä ja opinto-ohjaukseen liittyvistä ammatinvalinnan yh- dysopettajan tehtävästä puoli tuntia viikossa jokaista alkavaa 16 oppilaan ryhmää kohti.
Kerhopalkkio
Opettajalle maksetaan kerhotunnista oman ylituntipalkkioperusteen mu- kainen palkkio.
Audiovisuaalisten välineiden hoito
Audiovisuaalisten välineiden hoidosta maksetaan tehtävään määrätylle opettajalle 1-2 vuosiviikkotuntia.
Äidinkielen harjoitusten ohjaus ja valvonta
Äidinkielen harjoitusten ohjauksesta ja valvonnasta maksetaan opettajal- le 7 tuntia äidinkielen kurssia (28 oppituntia) kohden.
Kesäkurssin järjestely ja valvonta
Luokattoman aikuislukion ja -linjan opettajalle, jonka tehtäväksi on mää- rätty kesäkurssin järjestely ja valvonta, maksetaan oman ylituntipalk- kioperusteen mukainen yhden vuosiviikkotunnin suuruinen korvaus erik- seen kummastakin kesäkurssijaksosta.
Oppilaskunnan ohjaaja
Oppilaskunnan ohjaajan tehtävistä maksetaan opettajan oman ylitunti- palkkioperusteen mukainen korvaus 0,5 - 1,5 viikkotuntia.
Tuntimäärän pyöristäminen
3. Jos laskennalliseksi opetusvelvollisuuteen luettavaksi viikkotuntimääräksi ei tule kokonaislukua, pyöristetään laskennallinen luku lähimpään koko- naislukuun. Jos kaksi kokonaislukua ovat yhtä lähellä, tapahtuu pyöris- täminen ylöspäin.
50 § Erikseen korvattavat tehtävät Ylioppilaskirjoitusten valvonta
1. Jos opettaja valvoo ylioppilaskirjoituksia aikana, jona hänelle ei ole osoi- tettu muita tehtäviä, maksetaan valvontatunnilta korvaus, joka saadaan jakamalla opettajan täysi palkka luvulla 150.
Kielistudion esimies
2. Kielistudion esimiehen tehtävästä maksetaan opettajalle tuntipalkkio, jo- ka saadaan jakamalla täysi palkka luvulla 150.
Jäävin rehtorin tehtävien hoito
3. Opettajalle, joka määrätään hoitamaan rehtorin ylioppilaskirjoituksiin liit- tyviä tehtäviä rehtorin ollessa näihin jäävi, maksetaan kultakin tunnilta opettajan täysi palkka jaettuna luvulla 150.
Opinto-ohjaus
4. Opinto-ohjauksen osalta sovelletaan, mitä 24 §:n 14. kohdassa perus- koulun oppilaanohjauksesta on sovittu.
51 § Rehtorin hallinnollisia tehtäviä hoitavan opettajan palkkio
Jos opettaja määrätään oman tehtävänsä ohella lyhytaikaisesti, vähin- tään kolmen päivän ajaksi, hoitamaan rehtorin tehtävään kuuluvat hallin- nolliset tehtävät rehtorin työnteon keskeytyksen ajalta, maksetaan hänel- le kyseisten tehtävien vähentämättömien opetusvelvollisuuksien välyksen keskikohdan mukaan laskettu tuntimäärien välinen erotus ylitunteina opettajan oman ylituntipalkkioperusteen mukaisesti.
52 § Täydennyskoulutus ja suunnittelutyö (muutokset voimaan 1.8.2020)
1. Opettajalla on velvollisuus osallistua työnantajan kanssa sovittuun täy- dennyskoulutukseen tai suunnittelutyöhön 18 tuntia lukuvuodessa. Jos koulutus- ja suunnittelutyö toteutetaan kokonaisina työpäivinä (vä- hintään 6 tuntia), kaksi työpäivää voidaan sijoittaa koulun työkauden ulkopuolelle välittömästi ennen tai jälkeen lukukauden ja enintään yksi voi olla lauantaityöpäivä lukuvuoden työajan aikana. Lisäksi opettaja voidaan koulun työkauden aikana määrätä enintään kuu- deksi tunniksi opettajan omaa ammattitaitoa edistävään ja ylläpitä- vään koulutukseen tai työnkykyä ja työnhyvinvointia parantavaan toimintaan.
2. Opettajalle määrättyjen opetus- ja muiden tehtävien lisäksi päätoimisen opettajan tulee osallistua koulussa koulukohtaisesta toteutuksesta riippu- en 45-100 tuntia lukuvuodessa opetuksen yhteissuunnitteluun, aine- ryhmittäisiin ja asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittä- miseen liittyvien tehtävien tekemiseen. Työajan käyttö suunnitellaan ja sitä seurataan.
3. Työnantaja voi määrätä opettajalle koulun kehittämistyötä muun siihen sopimuksessa varatun työajan lisäksi siten, että 1,5 tunnin työmäärä vas- taa yhtä ylituntipalkkiota.
53 § Ylitunnit
Opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan opettajille ylitunti- palkkio.
54 § Vajaaksi jäänyt opetusvelvollisuus
Jos vakinaisen opettajan opetusvelvollisuus tai päätoimisen tuntiopetta- jan päätoimisuuteen tarvittava tuntimäärä ei tule lukuvuoden aikana täy- teen, opettajalle maksetaan kuitenkin täysi peruspalkka tai vuosipalkka kokemuslisineen sekä päätoimiselle tuntiopettajalle päätoimisuusrajaa vastaava palkka koko lukuvuodelta.
Tuntiopettajat
59 § Päätoiminen tuntiopettaja
Tuntiopettajan työsuhteen ehdot ovat samat kuin opettajan, ellei tässä liitteessä ole toisin sovittu.
60 § Sivutoiminen tuntiopettaja
Sivutoimisen tuntiopettajan palkkioperuste on sama kuin vastaavan opet- tajan peruspalkka ja opetusvelvollisuus sama kuin opettajan opetusvel- vollisuus.
61 § Eräät muut määräykset
Yksityisoppilaiden kuulustelu- ja valvontapalkkion, matkakustannusten korvausten, etäopetukseen liittyvien töiden ja kerhotyöpalkkion osalta so- velletaan lukio- ja perusopetuksen liitteen 34 – 37 §:iä.
OSIO B VAPAA SIVISTYSTYÖ JA TAITEEN PERUSOPETUS
Liite 3 Kansanopistot
Rehtorit
1 § Peruspalkat, kokemuslisät ja opetusvelvollisuudet Peruspalkat
Rehtorin peruspalkka on palkkaliitteessä tilastokoodilla 021060.
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 5 % | 5 % | 5 % | 6 % |
Opetusvelvollisuus
Rehtorin opetusvelvollisuus on vuodessa enintään 305 tuntia.
2 § Työaika ja vuosiloma
Rehtorin työaika ja vuosiloma määräytyvät opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 17 §:n mukaisesti.
Apulaisrehtori ja vararehtori
3 § Apulaisrehtorin/vararehtorin palkkio
Apulaisrehtorin palkkio on tilastokoodilla 021150.
Kansanopiston apulais- tai vararehtoriksi määrätylle, kelpoisuusehdot täyttävälle päätoimiselle opettajalle maksetaan apulaisrehtorin palkkio, joka on 8 % laskettuna 4 §:n mukaisesta peruspalkasta.
Opettajat
4 § Peruspalkat ja kokemuslisät Peruspalkat
Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:
022650 Ylempi korkeakoulututkinto
022645 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 18 §:ssä tarkoitettu muu kelpoisuus 27 §:n siir- tymäsäännös huomioiden tai erivapauden nojalla vapaan sivistystyön opettajan kelpoisuuden saanut henkilö
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 6 % | 7 % | 7 % | 6 % |
5 § Erityisopettajalisä
Opettajalle, joka on suorittanut erityisopettajan tutkinnon, maksetaan eri- tyisopettajalisä, joka on 8 % laskettuna 4 §:n mukaisesta peruspalkasta.
6 § Kokonaistyövelvollisuus
Opettajan kokonaistyövelvollisuus opetustunteina työvuodessa on
1. äidinkielessä 700 tuntia
2. opiskelijalle vieraassa kielessä,
matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa 800 tuntia
3. uskonnossa, psykologiassa, historiassa, kirjallisuudessa, yhteiskuntaopissa, talous- tiedossa, biologiassa ja maantiedossa
sekä näihin verrattavissa aineissa 870 tuntia
4. muissa aineissa 870 tuntia
7 § Kokonaistyövelvollisuus opetusvelvollisuutena ja muuna työvelvollisuute- na
Opetusvelvollisuus
1. Opettajan opetustunteina suoritettava työvelvollisuus eli opetusvelvolli- suus on vähintään 3/4 kokonaistyövelvollisuuden tuntimäärästä.
2. Jos 6 §:n 1 momentissa mainittu opettaja opettaa useampia aineita, joi- den tuntimäärät ovat erilaisia, lasketaan hänen kokonaisopetusvelvolli- suutensa eri aineiden kokonaistyövelvollisuuden mukaan painotettuna.
Muu työvelvollisuus (muutokset voimaan 1.8.2020)
3. Opettajan muu, sisäoppilaitoksessa tarpeellinen ja opettajan tehtäviin kuuluva työvelvollisuus, jos opetusvelvollisuus on 3/4 kokonaistyövelvol- lisuudesta, on 315 tuntia vuodessa.
8 § Opettajan kokonaistyövelvollisuuden jakaminen Opetusvelvollisuuden määrän muuttaminen erityisestä syystä
1. Jos opiston opetustyön järjestäminen erityisestä syystä niin vaatii, voi- daan opettajan opetusvelvollisuus määrätä 7 §:ssä mainittua suurem- maksi tai pienemmäksi, jolloin muuta työvelvollisuutta lisätään tai vähen- netään 1 1/2 tuntia jokaista oppituntia kohden.
2. Opettajan opetusvelvollisuutta ei kuitenkaan tule alentaa alle 2/3 koko- naistyövelvollisuudesta, ellei erityisistä syistä ole tarpeellista alentaa ope- tusvelvollisuutta ½ :een kokonaistyövelvollisuudesta.
Tunnin pituus
3. Opetusvelvollisuuteen kuuluvan oppitunnin pituus on 45 minuuttia ja muuhun työvelvollisuuteen kuuluvan tunnin pituus on 60 minuuttia.
Opetusvelvollisuuteen kuuluvat tehtävät
4. Oppitunteina suoritettavaan työvelvollisuuteen sisältyy opetuksen valmis- telu, opetukseen kuuluvien kertausten, kokeiden ja muiden tehtävien valmistelu ja korjaus lukuun ottamatta erikoiskurssin tutkielmien ohjausta ja tarkastusta sekä osallistuminen opettajainkokouksiin.
Tutkielman tekoa ohjaava opettaja
5. Opettajalle, joka ohjaa erikoiskurssiin kuuluvan tutkielman tekoa, on muusta työvelvollisuudesta varattava neljä tuntia jokaisen tutkielmaa te- kevän opiskelijan henkilökohtaista ohjausta varten.
Muuhun työvelvollisuuteen kuuluvat tehtävät
6. Opettajan muuhun työvelvollisuuteen kuuluvat tehtävät tulee kokonais- työvelvollisuutta jaettaessa yleisesti määritellä. Muuhun työvelvollisuu- teen ensisijaisesti kuuluvia ovat sisäoppilaitoksen luonteesta johtuvat kasvatukselliset, ohjaus-, valvonta- ja huoltotehtävät. Apulaisrehtorin ja vararehtorin tehtävät sekä opettajalle mahdollisesti määrätyt erityistehtä- vät, esim. kirjaston hoito, tulee järjestää muun työvelvollisuuden puitteis- sa suoritettaviksi. Opettajan erikseen määrittelemätön muu työvelvolli- suus suoritetaan rehtorin ohjeiden mukaan.
Ammatinvalinnan yhdysopettajan tehtäviä hoitava opettaja
7. Ammatinvalinnan yhdysopettajan tehtäviä hoitavalle opettajalle luetaan opetustunneiksi 10 tuntia työvuodessa jokaista alkavaa 30 opiskelijan ryhmää kohti.
Matkustaminen
8. Jos opettaja eri toimipisteisiin matkustamisen johdosta matkustaa viikos- sa keskimäärin 250 kilometriä, luetaan matkustamiseen käytetystä ajasta enintään 40 tuntia vuodessa muuhun työvelvollisuuteen.
9 § Ammattitaitoa ja työkykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta (voimaan 1.8.2020)
Kokonaistyövelvollisuuden lisäksi opettajalla on velvollisuus sopia työnantajan kanssa osallistumisesta enintään 12 tunnin verran opettajan omaa ammattitaitoa edistävään ja ylläpitävään koulutuk- seen tai työnkykyä ja työnhyvinvointia parantavaan toimintaan työ- vuoden aikana. Luottamusmiehen kanssa neuvotellaan tämän työ- ajan käytön yhteisistä periaatteista.
10 § Loppiaisen vaikutus opetus- ja työvelvollisuuteen
Kansanopiston päätoimisen opettajan kokonaistyövelvollisuutta opetus- velvollisuutena ja muuna työvelvollisuutena vähennetään muuksi arkipäi- väksi kuin lauantaiksi sattuvan loppiaisen johdosta laskennallisesti yhden päivän työ- ja opetusvelvollisuutta vastaavin osin.
11 § Etäopetukseen liittyvä työ
Opiskelijan etäopiskeluun liittyvä työ luetaan opettajan opetustuntimää- rään siten, että 1,5 tuntia etäopetusta vastaa yhtä oppituntia.
12 § Vuosityöaikaan siirtyminen
Liitteen 4 mukainen vuosityöaika voidaan ottaa käyttöön lukuvuoden alusta.
Liite 4 Vuosityöajassa olevat kansanopistot
(muutokset työaikaan voimaan 1.8.2020 tai 1.1.2021 riippuen kansanopiston työaikasuunnittelurytmistä)
Rehtorit
12 § Peruspalkat, kokemuslisät ja opetusvelvollisuudet Peruspalkka
Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:
021060 Peruspalkka
021061 Rehtori, jolla on ylempi korkeakoulututkinto tai jolla on rehto- ri- tai johtajapalvelua vähintään 5 vuotta.
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 5 % | 5 % | 5 % | 6 % |
Rehtorin opetusvelvollisuus on vuodessa enintään 305 tuntia.
13 § Työaika, vuosiloma ja ylitunnit
Rehtorin työaika, vuosiloma ja ylitunnit määräytyvät opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 17 §:n mukaisesti.
Apulaisrehtorit/vararehtorit
14 § Apulaisrehtorina/vararehtorina toimiva opettaja Peruspalkka
Apulaisrehtorina / vararehtorina toimivan opettajan palkka on palkkaliit- teessä tilastokoodilla 021159.
Työaika ja vapaajaksot
Apulaisrehtorin/vararehtorin työaika ja vapaajaksot määräytyvät samalla tavoin kuin opettajilla.
Opettajat
15 § Opettajan työaika Vuosityöaika
1. Vuosityöaika on 1612 tuntia siten, että 212–412 tunnin osalta opettaja saa valita työn ajan ja paikan.
Soveltamisohje:
Opettajan itse määrättävissä olevan työajan osuuden tulee olla suhteessa opettajan opetustunteina tekemän työn määrään kui- tenkin niin, että opettaja saa valita työn ajan ja paikan enintään 412 tunnin osalta.
Työaikasuunnitelma
2. Työajan käyttö määritellään lukuvuoden, lukukauden tai työsuhteen alus- sa tehtävässä työaikasuunnitelmassa. Mikäli työhön käytetty aika tai teh- tävät on virheellisesti arvioitu tai tehtävät muuttuvat, tulee työaikasuunni- telmaa muuttaa. Työaikasuunnitelmaa tulee tarkistaa aina vastaamaan todellisen työajan käyttöä.
3. Työaikasuunnitelma voidaan työnantaja aloitteesta tehdä enintään 1692
tunniksi, jolloin vapaajaksojen enimmäismäärä on 16 §:n mukainen.
16 § Vapaajaksot Vapaajaksojen antaminen
1. Opettajalle on annettava 2.5. – 30.9. välisenä aikana vähintään 4 viikon (28 kalenteripäivää) pituinen vapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Vapaajaksoista 4 viikkoa on annettava yhdenjaksoisena ja muut vähintään viikon pituisissa jaksoissa. Vapaajakso annetaan oppilai- toksen toiminnan kannalta sopivana aikana.
2. Edellä mainitun lisäksi opettajalle on annettava hänen vuosityöaikansa mukaisesti 1.10. – 30.4. välisenä aikana enintään 8 viikon (56 kalenteri- päivää) pituinen vapaajakso, johon työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa. Vapaajaksot annetaan vähintään viikon pituisissa jaksoissa. Vapaajaksot annetaan oppilaitoksen toiminnan kannalta sopivana aikana.
Soveltamisohje:
1. ja 2. kohdan mukaisten vapaajaksojen yhteismäärä riippuu opettajan vuosityöaikansa mukaisesta tuntimäärästä. Esim. vuo- sityöajassa 1612 tuntia on vapaajaksoja yhteensä 12 viikkoa ja vuosityöajassa 1692 tuntia on vapaajaksoja yhteensä 10 viikkoa.
Vapaajaksoista sopiminen
3. Opettajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajankohdista ja jaksotuksista toisinkin.
Vähennys palkattoman vapaan johdosta
4. Opettajalta, joka on ollut muulla kuin TSL 4 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla palkattomalla vapaalla muuna kuin hänelle vahvistetun vapaajakson ai- kana, vähennetään kesävapaajakson palkasta kutakin palkattomaan va- paaseen sisältynyttä työpäivää kohden 0,18 kerrottu päiväpalkka. Enin- tään kalenteriviikon kestäneen palkattoman vapaan osalta vähennys teh- dään kuitenkin seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
Soveltamisohje:
Määräyksessä työpäivillä tarkoitetaan kansanopiston työpäiviä. Työpäiviä laskettaessa kalenteriviikkoon katsotaan sisältyvän vii- si kansanopiston työpäivää.
Esimerkki: Opettaja on ollut palkattomalla vapaalla 12 kansan- opiston työpäivää helmikuussa, jossa on 28 kalenteripäivää. Hä- nen kuukausipalkkansa on 3166,20 euroa, joten päiväpalkka on 113,08 euroa. Näin ollen seuraavan vapaajakson palkasta vä- hennetään 0,18 × 12 × 113,08 euroa eli 244,25 euroa.
Kesävapaakorvaus
5. Lukuvuotta lyhyemmäksi ajaksi otetun opettajan työsuhteen päättyessä maksetaan opettajalle kesävapaakorvauksena jokaista palvelussuhteen keston työpäivää kohden korvaus, joka saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 0,18. Jos työsuhteeseen on sisältynyt 2.5. – 30.9. vahvistettuja vapaajaksopäiviä, vähennetään ne kesävapaakorvaukseen oikeuttavien päivien lukumäärästä.
Soveltamisohje:
Kansanopiston työpäivien määrää laskettaessa katsotaan yhteen kalenteriviikkoon sisältyvän viisi työpäivää.
Oikeus kesävapaakorvaukseen on niillä, joiden työsuhde on ly- hyempi kuin kansanopiston lukuvuosi (1.8. – 31.7.). Kesävapaa- korvauksen määrä saadaan seuraavalla kaavalla: ko. opettajan päiväpalkka × 0,18 × (kansanopiston työpäivien lukumäärä – ko. opettajan vapaajaksopäivien määrä). Päiväpalkan suuruus saa- daan jakamalla opettajan työsuhteensa aikana ansaitsema palk- ka työsuhteen keston kalenteripäivien määrällä.
Esimerkki: Mikäli henkilön työsuhde on kestänyt 15.3. – 16.6. ja henkilölle on vahvistettu vapaajaksopäiviä 10.6. – 16.6., laske- taan kesävapaakorvaus seuraavasti. Henkilö on ansainnut palk- kaa työsuhteensa aikana 8344,53 euroa, ja työsuhteeseen sisäl-
tyy 94 kalenteripäivää. Päiväpalkan suuruus on 8344,53 eu- roa/94 eli 88,77 euroa. Palvelussuhteeseen sisältyy 62 kansan- opiston työpäivää ja 7 vahvistettua vapaajaksopäivää.
Ko. opettajan saama kesävapaakorvauksen määrä on siis 88,77 euroa × 0,18 × (62 – 7) = 878,23 euroa.
17 § Peruspalkat
1. Työkokemusvuosien mukaan määräytyvät peruspalkat ovat palkkaliit- teessä tilastokoodeittain seuraavasti
022657 | ylempi korkeakoulututkinto ja ylempi AMK-tutkinto |
022656 | korkeakoulututkinto tai vastaava opettaja |
022653 | muu tutkinto |
Työkokemukseksi hyväksyttävä aika
2. Työkokemukseksi hyväksyttävä aika määräytyy siten, kuin opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 5 §:ssä ko- kemuslisään oikeuttavan ajan kertymisestä on määrätty.
40 työviikon tai 1612 tunnin ylittävä työ
3. Mikäli työnantaja määrää opettajalle työtä useammalle kuin 40 työviikolle (1612 tuntia), tulee opettajalle maksaa kutakin ylimääräistä täyttä työviik- koa kohden yhden viikon palkka.
4. Opettajan kanssa voidaan sopia myös 1692 tuntia (42 viikkoa) ylittävän työn tekemisestä vapaajakson aikana, jolloin jokaiselta tunnilta makse- taan palkka, joka saadaan jakamalla vuosipalkka luvulla 1680.
Osa-aikatyö
5. Jos opettajan vuosityöaika on sovittu pienemmäksi kuin 1612 tuntia, palkka määräytyy vastaavassa suhteessa 1612 tuntiin.
Lomaraha
6. Tämän liitteen piiriin kuuluvalla opettajalla ei ole erikseen oikeutta loma- rahaan.
18 § Luottamusmiehen työstä vapautus
Luottamusmiehenä toimivan opettajan viikoittainen työstä vapautus ja korvaus määräytyvät opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 20 §:n mukaisesti.
Liite 5 Kansalais- ja työväenopistot
Rehtorit
19 § Peruspalkat, kokemuslisät ja opetusvelvollisuudet
Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:
021060 Peruspalkka
021061 Rehtori, jolla on ylempi korkeakoulututkinto tai jolla on reh- tori- tai johtajapalvelua vähintään 5 vuotta.
Kokemuslisä
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 5 % | 5 % | 5 % | 6 % |
Opetusvelvollisuus
Rehtorin opetusvelvollisuus on vuodessa 75 – 100 tuntia.
Sivutoimisen rehtorin opetusvelvollisuus on enintään 50 tuntia vuodessa.
20 § Työaika ja vuosiloma
Rehtorin työaika ja vuosiloma määräytyvät opetushenkilöstön palkkausta ja työaikaa koskevan 6 luvun 17 §:n mukaisesti.
Apulaisrehtori
21 § Peruspalkat, kokemuslisät ja opetusvelvollisuudet
Peruspalkka on palkkaliitteessä tilastokoodilla 021159.
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 5 % | 5 % | 5 % | 6 % |
Opetusvelvollisuus
Apulaisrehtorin opetusvelvollisuus on 150 tuntia työvuodessa.
22 § Epäpätevyysalennus
Apulaisrehtorin, joka ei täytä tehtävän kelpoisuusehtoja, 21 §:n mukai- nen palkka-asteikon alaraja on 8 % tai erityisestä syystä 16 % alempi.
23 § Työaika ja vuosiloma
Apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma määräytyvät samojen perusteiden mukaisesti kuin rehtorin työaika ja vuosiloma.
24 § Apulaisrehtorina toimivan opettajan palkkio
Mikäli kansalais- ja työväenopistossa ei ole apulaisrehtoria, maksetaan apulaisrehtorin tehtäviä hoitavalle ja kelpoisuusehdot täyttävälle päätoi- miselle opettajalle lisä, joka on 8 % laskettuna 25 §:n mukaisesta perus- palkasta.
Opettajat
25 § Peruspalkat ja kokemuslisät
Peruspalkat ovat palkkaliitteessä tilastokoodeittain seuraavasti:
022650 ylempi korkeakoulututkinto
022645 soveltuva alempi korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulu- tutkinto tai opistoasteen tutkinto tai erivapauden nojalla opettajan kelpoisuuden saanut
Kokemuslisät
Kokemuslisävuodet | 3 vuotta | 5 vuotta | 8 vuotta | 13 vuotta | 20 vuotta |
Kokemuslisäprosentit | 5 % | 6 % | 7 % | 7 % | 6 % |
26 § Opetusvelvollisuus
Opettajan vuotuinen opetusvelvollisuus on:
– yhteiskunnalliset aineet, kasvatustieteelliset aineet, äidinkieli, toinen kotimainen kieli,
vieraat kielet sekä matemaattisluonnontieteelliset
aineet 530 tuntia
– muut 580 tuntia
1. Jos opettaja opettaa useampia aineita, joiden tuntimäärät ovat erilaiset, lasketaan hänen opetustuntiensa määrä vuodessa eri aineiden mukaan painotettuna.
2. Opetusvelvollisuuteen kuuluvan opetustunnin pituus lasketaan 45 minuu- tin mukaan. Opetustunteina suoritettavaan työvelvollisuuteen sisältyy opetuksen valmistelu samoin kuin opetukseen kuuluvien kertausten, ko- keiden ja muiden tehtävien valmistelu ja korjaus sekä osallistuminen opettajainkokouksiin.
27 § Muu työvelvollisuus (muutokset voimaan 1.8.2020)
1. Opettajan muun työvelvollisuuden määrä on 350 tuntia työvuodessa. Jos opettaja eri toimipisteeseen matkustamisen johdosta matkustaa viikossa keskimäärin 200 kilometriä, luetaan matkustamiseen käytetystä ajasta enintään 75 tuntia vuodessa muuhun työvelvollisuuteen.
2. Muuhun työvelvollisuuteen kuuluvan tunnin pituus lasketaan 60 minuutin mukaan.
3. Opettajan muuhun työvelvollisuuteen kuuluvat opiston erityisluonteesta johtuen yleiset järjestelyt, opetussuunnitelman laatiminen, opetuksen ke- hittäminen, opiskelijan ohjaus, opistolaiskuntatoimintaan osallistuminen sekä muut samantapaiset tehtävät.
28 § Ammattitaitoa ja työkykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta (voimaan 1.8.2020)
Opetusvelvollisuuden ja muun työn velvollisuuden lisäksi opettajal- la on velvollisuus sopia työnantajan kanssa osallistumisesta enin- tään 12 tunnin verran opettajan omaa ammattitaitoa edistävään ja ylläpitävään koulutukseen tai työnkykyä ja työnhyvinvointia paran- tavaan toimintaan työvuoden aikana. Luottamusmiehen kanssa neuvotellaan tämän työajan käytön yhteisistä periaatteista.
29 § Loppiaisen vaikutus opetustyövelvollisuuteen
Kansalais- ja työväenopiston päätoimisen opettajan työ- ja opetusvelvol- lisuutta vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvan loppi- aisen johdosta laskennallisesti yhden päivän työ- ja opetusvelvollisuutta vastaavin osin.
30 § Opetusvelvollisuuden huojennukset Apulaisrehtorin tehtävät
1. Apulaisrehtorin tehtäviä hoitavan opettajan opetustuntimäärää voidaan alentaa 400 tuntiin saakka. Jos opettaja on määrätty apulaisrehtoriksi opistoon, jossa opetustuntien määrä on alle 11 000 ja jossa päätoimisia opettajia on vähintään neljä, voidaan opettajan opetustuntien määrä alentaa 300 tuntiin saakka. Jos opistossa on yli 5 000 opiskelijaa, voi- daan opettajan opetustuntimäärä alentaa 200 tuntiin saakka, jos hallin- nollisten tehtävien määrä antaa alentamiseen erittäin pätevät perusteet.
Erityistehtävät
2. Jos opettajalle on määrätty erityistehtäviä, jotka rajoittavat opetustuntien pitämistä, voidaan opettajan opetustuntimäärää alentaa 400 tuntiin saak- ka.