TOIMINTATERAPIA-ALA

TOIMINTATERAPIA-ALA

Työsuhteen ehdot

1.5.2022–30.4.2024.

SUOMEN TOIMINTATERAPEUTTILIITTO RY on laatinut tämän suosi- tuksen työsuhteen ehdoista toimintaterapia-alalle. Asiantuntijana on toiminut OTT, VT Xxx Xxxxx.

Suositus koskee yksityisen toimintaterapia-alan yritysten (toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö) palveluksessa olevien toimintaterapeuttien työsuhteen ehtoja. Jos työsuhteessa nouda- tetaan työehtosopimusta, on työehtosopimuksen määräyksiä nou- datettava työsuhteen vähimmäisehtoina. Tällöinkin on mahdollista sopia työntekijän kannalta työehtosopimuksen vähimmäistasoa edullisemmista ehdoista.

Suosituksessa olevat työsuhteen ehdot perustuvat joko pakottavaan lainsäädäntöön kuten työsopimus- (L 26.1.2005/55), työaika-

(L 5.7.2019/872) ja vuosilomalakiin (L 18.3.2005/162) tai työmarkki- nakäytäntöön. Työsuhteen vähimmäisehtoina noudatetaan pakot- tavaa voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Toimintaterapeutit ovat kuntoutusalan ammattilaisia ja työskentele- vät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen eri sektoreilla ja itsenäisinä ammatinharjoittajina. Yksityisellä sektorilla toimintatera- peuttien työnantajia voivat olla esimerkiksi erilaiset kuntoutuslaitok- set, järjestöt, säätiöt, yhdistykset ja alan yritykset.

I • SUOSITUKSEN ULOTTUVUUS

1 § Soveltamisala

Tätä suositusta sovelletaan yksityisellä sektorilla toimivien toimintaterapia-alan yritysten palve- luksessa oleviin toimintaterapeutteihin, joiden työsuhteiden ehdot eivät määräydy työehtosopi- muksen mukaisesti.

Toimintaterapia-alan yrityksellä tarkoitetaan yri- tystä, jonka pääasiallisena toimialana on tuottaa toimintaterapiapalveluja.

II • TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN

2 § Työsuhteen alkaminen

1. Ennen työsuhteen alkamista työnantajan on varmistuttava siitä, että työntekijällä on Sosi- aali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston myöntämä laillistus.

2. Työsopimus tehdään kirjallisesti ennen työ- suhteen alkamista.

3. Työsopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevana. Työsopimus voidaan tehdä mää- räaikaisena ainoastaan perustellusta syystä työnantajan työvoiman tarpeen ollessa tila- päinen. Määräaikaisuuden peruste on mai- nittava työsopimuksessa.

4. Työnantaja ja työntekijä voivat erikseen so- pia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Jos määräaikainen työsopimus on lyhyempi kuin kaksitoista kuukautta, koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kes- toajasta.

5. Työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhden-

jaksoisena, jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeyty- mättöminä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia.

3 § Kilpailukieltosopimus

1. Kilpailukieltosopimuksella tarkoitetaan sopi- musta tai työsopimuksen ehtoa, jolla työnteki- jän oikeutta työllistyä kilpailijan palvelukseen tai ryhtyä harjoittamaan kilpailevaa yritystoi- mintaa rajoitetaan työsuhteen päättymisen jälkeen.

2. Kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää työsopimuslain mukaista työnantajan toi- mintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä. Tällaiseksi perusteeksi ei riitä pelkästään työnantajan halu rajoittaa kilpai- levaa toimintaa. Normaalia toimintaterapeu- tin työtä tekevän työntekijän kohdalla tällaista perustetta ei pääsääntöisesti ole.

Kilpailukieltosopimukseen tulee kirjata kilpai- lukieltosopimuksen perustana oleva erityisen painava syy.

3. Ilman perusteltua syytä solmittu kilpailu- kieltosopimus ei sido työntekijää työsuhteen päätyttyä. Kilpailukieltosopimus ei sido työn- tekijää myöskään silloin, kun työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä (esimerkiksi tuotannolliset ja taloudelliset pe- rusteet).

4. Työnantaja on velvollinen maksamaan kilpai- lukieltosopimuksen rajoitustajalta työntekijälle korvausta työsopimuslain mukaan. Korvauk- sen suuruus riippuu rajoitusajan kestosta.

5. Osapuolet voivat sopia kilpailukiellon rikko- misesta seuraavasta enintään työntekijän työsuhteen päättymistä edeltävän kuuden kuukauden palkkaa vastaavasta sopimussa- kosta. Jos sopimussakosta on sovittu, työn- tekijältä ei voida vaatia vahingonkorvausta, vaikka rikkomuksesta työnantajalle aiheutunut vahinko olisi sopimussakkoa suurempi.

4 § Työsuhteen päättyminen

1. Osapuolet voivat sopia työsopimuksessa enintään kuuden kuukauden mittaisesta irtisanomisajasta. Työntekijän noudattama irtisanomisaika ei voi olla työnantajan irtisa- nomisaikaa pidempi.

2. Jollei irtisanomisajasta ole sovittu, noudate- taan seuraavia irtisanomisaikoja: Työnantajan irtisanoessa

• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enin- tään yhden vuoden

• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuo- den, mutta enintään neljä vuotta

• 2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta, mutta enintään kahdeksan vuotta

• 4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta, mutta enintään kaksitois- ta vuotta

• 6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kaksitoista vuotta.

Työntekijän irtisanoutuessa

• 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enin- tään viisi vuotta

• 1 kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

3. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työn- tekijän työsuhde päättyy sovitun määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisa- noa,´ellei irtisanomismahdollisuudesta ole erikseen sovittu.

4. Mikäli määräaikaisessa työsopimuksessa sovitaan irtisanomismahdollisuudesta, nou- datetaan edellä mainittuja irtisanomisaikoja.

5. Irtisanominen tehdään aina kirjallisesti tai muutoin todistettavasti.

III • TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

5 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37,5 tuntia viikos- sa.

2. Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on keskimäärin enintään 37,5 tuntia viikossa. Tällöin työtä varten tulee laatia työvuoroluet- telo siksi ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoit- tuu keskimäärään. Työvuoroluettelo tulee laa- tia ennen kunkin tasoittumisjakson alkamista.

Tasoittumisjakso on enintään kahdeksan viikkoa.

3. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liuku- vasta työajasta. Liukuvassa työajassa sään- nöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää xxxxxxx-aika. Xxxxxxx-aika saa olla enintään neljä tuntia.

Sopimus liukuvasta työajasta on tehtävä kir- jallisesti. Xxxxxxxxxx työajasta sovittaessa on sovittava ainakin

• yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta;

• työajan vuorokautisesta xxxxxxxxxxxxxx ja xxxxxxx-ajan sijoittamisesta;

• lepoaikojen sijoittamisesta;

• säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuu- kauden seurantajakson aikana, joka voidaan ylittää tai alittaa liukumarajojen puitteissa.

Seurantajakson päättyessä ylitysten kertymä saa olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia.

4. Työntekijällä on oikeus 1/2 - 1 tunnin pitui- seen ruokailutaukoon. Ruokailutauko ei ole työaikaa, mikäli työntekijällä on sen aikana oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpaikalta.

5. Työaikaa on työhön käytetty aika ja aika, jon- ka työntekijä on velvollinen olemaan työnan- tajan käytettävissä työpaikalla. Terapiatyön lisäksi työaikaa on esimerkiksi valmistelu, lau- suntojen kirjoittaminen ja yhteistyöpalaverit.

6. Matka-ajaksi katsotaan aika, jona työntekijä matkustaa työnantajan määräyksestä työteh- täviensä hoitamiseksi. Matka-aika on työ- aikaa.

7. Mikäli sovittu terapia-aika peruutetaan, katsotaan sovittu terapia-aika työajaksi ja työntekijälle on maksettava palkka sovitun mukaisesti. Työntekijä on velvollinen tuona aikana tekemään muuta työnantajan osoitta- maa työtä.

8. Palkallisia vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, vapunpäi- vä, itsenäisyyspäivä, joulu- ja tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä sekä joulu- ja juhannus- aatto.

Tunti- ja provisiopalkkaisille työntekijöil-

le palkka arkipyhiltä maksetaan arkipyhää edeltävän kolmen kuukauden keskimääräisen säännöllisen työajan ansion mukaan.

Tarkoitus on, että palkka vastaa työntekijän tavanomaista keskiansiota.

6 § Lisä-, yli- ja sunnuntaityö

1. Lisätyötä on sovitun säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä lainmukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärää (8 h/ vrk ja 40 h/vko). Lisätyöstä maksetaan ko- rottamaton tuntipalkka jokaiselta tehdyltä tunnilta.

2. Yleistyöaikaa noudatettaessa vuorokautista ylityötä on lainmukaisen vuorokautisen työ- ajan enimmäismäärän (8 tuntia) lisäksi tehty työ. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kah- delta ensimmäiseltä tunnilta 50%:lla ja seu- raavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

3. Yleistyöaikaa noudatettaessa viikoittaista ylityötä on lainmukaisen viikoittaisen työajan enimmäismäärän (40 tuntia) lisäksi tehty työ, joka ei ole vuorokautista ylityötä. Viikoit- taisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50%:lla ja seuraavilta tunneilta 100%:lla korotettu palkka.

4. Noudatettaessa tämän luvun 5 §:n 2. kappa- leessa tarkoitettua keskimääräistä säännöllis- tä työaikaa vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluetteloon merkityn sään- nöllisen vuorokautisen työajan lisäksi. Viikoit- taista ylityötä on säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole vuorokautista ylityötä. Jos keskimääräisen työajan on sovittu tasoittuvan alle 40 tuntiin viikossa, säännöllisen työajan lisäksi tehty työ on kuitenkin lisätyötä 40 viik- kotuntiin saakka. Korvaus ylityöstä määräytyy samoin kuin yleistyöaikaa noudatettaessa.

5. Xxxxxxxx työaikaa käytettäessä ylityö mää- räytyy työaikalain mukaan.

6. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapyhänä, va- punpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä (sunnuntaityö) maksetaan muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityöko- rotuksena yksinkertainen tuntipalkka.

7. Lisä- ja ylityökorvaus sekä sunnuntaityön ko- rotusosa voidaan työntekijän suostumuksella korvata vastaavana korotettuna vapaa-aika- na.

8. Lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää työnan- tajan aloitetta ja työntekijän suostumusta.

7 § Viikoittainen vapaa-aika

Työaika on järjestettävä siten, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän kes- keytymättömän vapaa-ajan. Se on sijoitettava sunnuntain yhteyteen, mikäli mahdollista.

IV • PALKKAUS

1. Palkkoja korotetaan 1.10.2022 yleiskorotuksel- la, jonka suuruus on 2,0 % ja 1.6.2023 yleisko- rotuksella, jonka suuruus on 3,5 %.

2. Vähimmäispalkka määräytyy Suomen Toi- mintaterapeuttiliitto ry:n kulloinkin voimassa olevan vähimmäispalkkasuosituksen perus- teella.

3. Osa-aikaisen työntekijän palkka määräytyy sovitun työajan suhteessa.

4. Tuntipalkkaisen työntekijän vähimmäistunti- palkka laskettaessa tuntipalkanjakajana on 158.

V • SAIRASTUMINEN JA MUUT POISSAOLOT

8 § Työntekijän sairastuminen

1. Työnantaja on velvollinen maksamaan työn- tekijälle sairausajalta palkkaa. Edellytyksenä on, ettei työntekijä ole aiheuttanut työkyvyttö- myyttä tahallisesti tai törkeällä tuottamuksel- la.

2. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava poissa- olosta ja sen arvioidusta kestosta. Vaadittaes- sa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyy- destä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys.

3. Työnantaja maksaa työntekijälle normaa- lin palkan kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä työsuhteen keston perusteella seuraavasti:

• Jos työsuhde on kestänyt alle 1 kuukauden, 50 % palkasta sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta 9 arkipäivältä.

• Jos työsuhde on kestänyt vähintään kuukau- den, mutta alle 3 vuotta, täysi palkka neljän viikon ajalta.

• Jos työsuhde on kestänyt vähintään 3 vuot- ta, mutta alle 5 vuotta, täysi palkka viiden viikon ajalta.

• Jos työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta, mutta alle 10 vuotta, täysi palkka kuuden vii- kon ajalta.

• Jos työsuhde on kestänyt vähintään 10 vuot- ta, täysi palkka kahdeksan viikon ajalta.

4. Tunti- ja provisiopalkkaiselle työntekijälle sairausajan palkka maksetaan sairastumista edeltävän kolmen kuukauden keskimääräisen säännöllisen työajan ansion mukaan.

Tarkoitus on, että palkka vastaa työntekijän tavanomaista keskiansiota.

5. Työnantajan maksaessa työntekijälle sairaus- ajan palkan, on työnantajalla oikeus hakea itselleen työntekijälle vastaavalta ajalta kuu- luva sairausvakuutuslain mukainen sairausva- kuutuskorvaus.

9 § Erityisraskaus-, raskaus-, vanhem- pain- ja hoitovapaa

1. Työntekijän oikeus erityisraskaus-, raskaus-, vanhempain- ja hoitovapaaseen määräy- tyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Työnantaja maksaa synnyttävälle työntekijälle hänen yhteen lasketulta raskaus- ja vanhem- painvapaansa ajalta täyttä palkkaa kolmelta kuukaudelta. Edellytyksenä palkan maksami- selle on, että työsuhde on jatkunut yhtäjaksoi- sesti vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen vapaan alkamista.

Työnantaja maksaa ei-synnyttävälle työnte- kijälle, jolla on sairausvakuutuslain 9 luvun 5

§ 1-2 momentin mukaan oikeus vanhempain- rahaan hänen vanhempainvapaansa ajalta täyttä palkkaa 12 päivältä. Edellytyksenä palkan maksamiselle on, että työsuhde on

jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuu- kautta välittömästi ennen vapaan alkamista.

Tunti- ja provisiopalkkaisille työntekijöille palkka maksetaan vapaata edeltävän kol- men kuukauden keskimääräisen säännöllisen työajan ansion mukaan.

Tarkoitus on, että palkka vastaa työntekijän tavanomaista keskiansiota.

3. Työnantajalla on oikeus saada työntekijälle samalta ajalta tuleva sairausvakuutuslain mukainen raskaus- ja vanhempainraha tai maksettua palkkaa vastaava osa siitä.

10 § Tilapäinen hoitovapaa

1. Alle 12-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada tilapäistä hoito- vapaata enintään 4 työpäivää lapsen hoita- miseksi tai lapsen hoidon järjestämiseksi.

2. Työntekijän on niin pian kuin mahdollista ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoito- vapaasta ja sen arvioidusta kestosta. Vaa- dittaessa työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

3. Työntekijälle maksetaan palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta kolmelta työpäivältä.

11 § Tilapäinen poissaolo

1. Työntekijälle järjestetään mahdollisuus ly- hyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon perheessä sattuneen äkillisen sairaustapauk- sen johdosta. Tällaisen poissaolon vuoksi työntekijän vuosilomaetuja ei vähennetä.

2. Työntekijällä on oikeus lyhyeen tilapäiseen palkalliseen poissaoloon, joka johtuu lähi- omaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällai- sen poissaolon vuoksi työntekijän vuosiloma- etuja ei vähennetä.

VI • VUOSILOMA JA LOMARAHA

12 § Vuosiloma

1. Työntekijän oikeus vuosilomaan ja lomakor- vaukseen määräytyy vuosilomalain mukaan.

2. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täy- deltä lomanmääräytymiskuukaudelta kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde lomanmää- räytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä on kestänyt vähintään vuoden. Mikäli työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun men- nessä kestänyt alle vuoden, ansaitsee työn- tekijä vuosilomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

3. Työnantaja vahvistaa vuosiloman ajankoh- dan. Vuosilomasta on 24 päivää sijoitettava kesälomakaudelle, joka on 1.5. – 30.9. väli- nen aika. Vuosiloman sijoittamisesta voidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia toisin vuosilomalain säännösten mukaisesti.

4. Työnantajan tulee ilmoittaa vuosiloman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen vuosiloman alkamista. Mikäli tämä ei ole mahdollista tulee loman ajankohdasta kuiten- kin ilmoittaa viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

5. Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työnan- taja ja työntekijä keskenään sovi vuosiloman pitämisen ajankohdasta. Ennen loman ajan- kohdan määräämistä työnantajan on va- rattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipi- teensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasa- puolisuutta lomien sijoittamisessa.

6. Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka vuosilomalain säännösten mukaan.

7. Jos työntekijä on työssä niin harvoina päivinä, ettei hän ansaitse vuosilomaa, maksetaan hänelle lomakorvauksena 9 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi eräänty- neestä palkasta. Mikäli työntekijän työsuhde lomanmääräytymisvuoden loppuun mennes- sä on kestänyt vähintään vuoden, on loma- korvaus 11,5 %.

8. Työntekijän, joka on ollut pitkäaikaisesti poissa töistä sairaudesta, tapaturmasta tai lää- kinnällisestä kuntoutuksesta johtuen, oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin ja lisäpäi- viltä maksettavaan korvaukseen määräytyy vuosilomalain mukaan.

9. Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapatur- man vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankoh- taan.

Jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnös- tään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyys- päivät. Omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilo- maan.

Työntekijän on viivytyksettä pyydettävä työn- antajalta vuosiloman siirtoa ja työnantajan pyynnöstä esitettävä lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys työkyvyttö- myydestä.

10. Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus vuosiloman sijasta saada lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta.

13 § Lomaraha

1. Työntekijälle maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhteydessä lomaraha. Lomara- ha on määrältään 50 % työntekijän luontoise- tujen verotusarvon sisältävästä kokonaispal-

kasta.

Lomaraha maksetaan myös työntekijälle työsuhteen päättyessä maksettavasta loma- korvauksesta.

2. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että lomanmääräytymisvuodelta maksettava lomaraha tai osa siitä annetaan vastaavana vapaana. Sopimus lomarahan vaihtamisesta vapaaksi on tehtävä kirjallisesti. Sovittaessa lomarahan vaihtamisesta on sovittava aina- kin vapaaksi vaihdettavan lomarahan mää- rästä ja lomarahavapaan ajankohdasta.

Lomarahavapaa annetaan työnantajan ja työntekijän sopimana ajankohtana. Lomara- havapaa annetaan kesä- tai talvilomakau- della, ja se on annettava viimeistään seu- raavan kesälomakauden alkuun mennessä. Lomarahavapaa-ajalta maksetaan vapaan pitämisajankohdan varsinainen palkka.

Esimerkki: Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2019 – 31.3.2020 ansaittua vuosilomaa koskeva lomarahavapaa on annettava 30.4.2021 menneessä.

Lomarahavapaapäivien lukumäärä on 50

% vuosilomapäivien määrästä. Jos vain osa lomarahasta muutetaan lomarahavapaaksi, vähennetään lomarahasta niin monen loma- rahavapaapäivän palkka kuin lomarahava- paata pidetään.

Lomarahavapaa kuluu kuten vuosiloma. Lomarahavapaapäivät ovat vuosilomalain tarkoittamia arkipäiviä. Lomarahavapaan ajalta työntekijä ansaitsee vuosilomaa.

Työntekijän oikeus siirtää lomarahavapaa työkyvyttömyyden perusteella määräytyy tämän luvun 12 §:n 9. kappaleen mukaan.

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada korvaus pitämättömiltä lomarahava- paapäiviltä.

VII • MUUT MÄÄRÄYKSET

14 § Matkustaminen

Matkakustannusten korvaamisessa ja päivä- rahojen maksamisessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa verohallinnon päätöstä verova- paiden matkakustannusten korvaamisesta.

15 § Työvälinekorvaus

Jos työntekijä sopimuksen mukaisesti käyttää omia työvälineitään työtehtävien hoitamiseen, on tästä maksettavasta korvauksesta sovittava erikseen.

16 § Koulutus

1. Työnantajan on järjestettävä työntekijän työs- sä tarvitsema koulutus omalla kustannuksel- laan. Tällainen koulutus on luettava työajaksi ja sen on tapahduttava mahdollisuuksien mukaan säännöllisenä työaikana.

2. Jos kysymys on työnantajan kustantamasta erityiskoulutuksesta, jota työntekijä voi hyö- dyntää muunkin kuin koulutuksen järjestä- neen työnantajan palveluksessa, voidaan asiasta tehdä koulutussopimus, jonka mukaan työnantajalla on oikeus periä koulutuskus- tannukset takaisin kokonaan tai osittain, jos työntekijä irtisanoutuu tietyn ajan kuluessa koulutuksen päättymisestä.

3. Koulutussopimus voidaan tehdä, kun koulu- tuksesta työnantajalle aiheutuvat kustannuk- set ovat tavanomaista suuremmat, ja työnte- kijä voi käyttää kouluttautumiseen työaikaa. Jos kyse on tavanomaisesta tai työehtosopi- muksen velvoittamasta koulutuksesta, ei kou- lutussopimukselle ole perusteita. Perustetta koulutussopimukselle ei ole ainakaan silloin, jos kyse on kolme päivää kestävästä tai tätä lyhyemmästä koulutuksesta.

4. Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvol- linen ylläpitämään ja kehittämään ammatti- toiminnan edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Jos kyse on terve- ydenhuollon ammattihenkilön täydennyskou- lutusvelvollisuuteen kuuluvasta koulutuksesta, ei koulutussopimukselle ole perusteita.

5. Sopimus on suositeltavaa tehdä kirjallisena ja sopia tarkasti mahdollisesta aikarajasta sekä siitä, mitä kustannuksia takaisinperin- tä voi koskea. Tämä aika voi olla enintään kaksi vuotta ja takaisin perittävä määrä tulee suhteuttaa aikaan, jonka työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa koulutuksen pää- tyttyä.

16 § Henkilöstön edustaja

1. Työntekijät, joilla ei ole työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä, voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun. Luotta- musvaltuutettu toimii henkilöstön edustajana erilaisissa työsuhdetta koskevissa asioissa ja neuvotteluissa. Luottamusvaltuutetun tehtävät ja toimivalta määräytyvät työlainsäädännös- sä erikseen säädettävällä tavalla.

2. Luottamusvaltuutetulla on oikeus saada laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarpeelli- set tiedot sekä riittävästi vapautusta työstään. Työnantajan on korvattava tästä aiheutuva ansion menetys. Muiden tehtävien hoitami- seksi luottamusvaltuutetulle annettavasta työstä vapautuksesta ja ansion menetyksen korvaamisesta on sovittava työnantajan kanssa.

3. Luottamusvaltuutettu valitaan valintako- kouksessa äänestämällä. Kaikille niille työn- tekijöille, joita valittava luottamusvaltuutettu edustaa, on varattava mahdollisuus osallistua luottamusvaltuutetun valintaan. Luottamus- valtuutetun toimikausi on kaksi vuotta. Luot- tamusvaltuutetun valinnasta on ilmoitettava työnantajalle

VII • VOIMASSAOLO

Tämä suositus on voimassa 1.5.2022–30.4.2024.

Helsingissä 5.12.2022.

Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Finlands Ergoterapeutförbund rf

Xxx Xxxxxxx puheenjohtaja

Xxx Xxxxx OTT, VT asiantuntija

xxxxxxxx@xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx

Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry

Xxxxxxxxxxxxxxxxxx 0 (Akava-talo)

00520 Helsinki

xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xx