POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
LIITE 2
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
Voimassa 1.1.2022 alkaen
1. LUKU
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ
1 §
Nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikkana on Oulun kaupunki.
2 § Jäsenkunnat
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kalajoki, Kempele, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala ja Ylivieska.
3 §
Tehtävät ja organisaatio
Kuntayhtymä järjestää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella sairaanhoitopiirille ja yliopistolliselle sairaalalle laissa säädetyt tehtä- vät. Kuntayhtymä voi lisäksi tuottaa terveydenhuollon palveluja ja muita palve- luja sekä järjestää ja tuottaa kehitysvammaisten erityishuollon palveluja.
Kuntayhtymä omistaa ja hallitsee Oulun yliopistollista sairaalaa sekä Oulaskan- kaan sairaalaa ja muita toimintayksikköjä lakisääteisten ja muiden tehtäviensä toteuttamiseksi.
Kuntayhtymän organisaatiosta, jakaantumisesta tulosyksiköihin sekä muihin toimintayksikköihin päätetään yhtymävaltuuston (jäljempänä valtuusto) vah- vistamassa hallintosäännössä.
4 § Toimielimet
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on valtuusto, joka käyt- tää ylintä päätösvaltaa kuntayhtymässä. Jäsenkunnat käyttävät päätösval- taansa kuntayhtymän asioissa valtuuston kokouksissa. Kuntayhtymällä on myös hallitus ja tarkastuslautakunta.
Valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi perustaa myös kuntalain mukaisia kun- nallisia liikelaitoksia sekä muita kuntalain mukaisia toimielimiä, johtokuntia tai lautakuntia, jotka se katsoo tarpeellisiksi kuntayhtymän tehtävien hoitamiseksi tai hallinnon järjestämiseksi.
Kuntayhtymän mahdollisesti perustamien kunnallisten liikelaitosten ja muiden toimielinten tehtävät määritellään valtuuston hyväksymässä hallintosään- nössä.
5 § Nimenkirjoitusoikeus
Kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeudesta on määräykset kuntayhtymän hallin- tosäännössä.
6 §
Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen kuntayhtymästä
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi ottaa jäsenikseen uu- sia kuntia. Uuden kunnan ottamisesta kuntayhtymän jäseneksi päättää val- tuusto. Kunnan siirtyessä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhty- mään, se tulee kuntayhtymän jäseneksi tämän perussopimuksen mukaisilla eh- doilla. Perussopimukseen tulee kuitenkin tehdä kuntalain edellyttämät muu- tokset tämän perussopimuksen 2 § mukaiseen jäsenluetteloon.
Uuden jäsenkunnan jäsenyys Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayh- tymässä alkaa uuden jäsenkunnan ja valtuuston sopimuksen mukaisesti tai ellei muuta ole sovittu viimeistään valtuuston jäseneksi hyväksymistä koskevaa pää- töstä seuraavan kalenteri vuoden alusta alkaen.
Jäsenkunnan siirtyessä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäseneksi, kunnan jäsenyys Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä päättyy sinä ajankohtana, jol- loin kunnan jäsenyys toisessa sairaanhoitopiirissä on alkanut.
Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä noudattamalla kuntalain (410/2015) 62
§:n mukaista ilmoitusmenettelyä. Kuntayhtymän jäsenyydestä eroaminen ta- pahtuu ilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päättyessä, ellei eroamisen yh- teydessä muuta sovita.
Kunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan tasasuuruisina erinä korvaus kuntayhtymän peruspääomasta viiden (5) vuoden kuluessa eroamisesta.
7 §
Toimintayksikön vastaanottaminen
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi vastaanottaa toisen kuntayhtymän tai kunnan omistaman toimintayksikön omassa toiminnassaan käytettäväksi.
Valtuusto vahvistaa tällä tavalla Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kun- tayhtymälle tulevan omaisuuden arvon. Vastaanotettu omaisuus otetaan val- tuustoon vahvistaman arvon mukaisena kuntayhtymän taseeseen. Tässä yhtey- dessä valtuusto päättää myös siitä kuinka paljon kunkin jäsenkunnan peruspää- oma karttuu toimintayksikön vastaanottamisen seurauksena.
8 §
Peruspääoma sekä jäsenkuntien osuudet, vastuut ja velvoitteet
Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Kuntayhtymän pe- ruspääomaosuuksista on pidettävä erillistä luetteloa.
Peruspääoman kartuttaminen voidaan toteuttaa joko kuntien pääomasijoituk- silla tai siirtämällä siihen eriä oman pääoman muista eristä. Jäsenkunnan ero- tessa kuntayhtymästä peruspääomaa alennetaan, mikäli muut kuntayhtymän jäsenkunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan peruspääomaosuutta. Perus- pääomaa voidaan lisäksi alentaa myös valtuuston päätöksellä.
Jäsenkunnille kuuluu osuudet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayh- tymän varoista sekä vastuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhty- män veloista ja sille kuuluvista velvoitteista. Jäsenkuntien osuudet Pohjois-Poh- janmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän varoista sekä veloista ja velvoitteista määräytyy peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa.
Jäsenkunnalla on vastuu sellaisista kuntayhtymän velvoitteista, jotka kuntayh- tymällä on kunnan liittyessä sen jäseneksi. Entisellä jäsenkunnalla ei ole vas- tuuta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle kuuluvista vel- voitteista eroamisen jälkeiseltä ajalta.
2. LUKU VALTUUSTO
9 §
Jäsenten lukumäärä, äänivalta ja toimikausi
Jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopii- rin kuntayhtymän valtuustoon jäsenet edustamaan jäsenkuntaa seuraavien pe- riaatteiden mukaisesti:
Kunnan asukasluku kuntavaalivuonna | Jäsenten lukumäärä |
2.000 tai vähemmän | 1 |
2.001-8.000 | 2 |
8.001-25.000 | 3 |
25.001-100.000 | 4 |
100.001 tai enemmän | 5 |
Lisäksi Oulun yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi (2) jäsentä. Kullekin valtuuston jäsenelle valitaan lisäksi henkilökohtainen varajäsen.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston jäsenet vali- taan jäsenkuntien kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi eli vaali- kaudeksi.
Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy väestötietojärjestelmästä saatavan kunnan kuntavaalivuoden asukasluvun mu- kaisesti, siten, että kunkin kunnan valitsemilla jäsenillä on yhteensä yksi ääni jokaista alkavaa 1.000 asukasta kohden. Yhden kunnan äänimäärä voi kuitenkin olla enintään kolmekymmentäkolme (33) prosenttia kaikkien jäsenkuntien va- litsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunkin kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapu- villa olevien kesken.
Oulun yliopiston valitsemien jäsenten äänimäärä valtuustossa on kymmenen
(10) prosenttia kuntien kuntayhtymän valtuustoon valitsemien jäsenten yh- teenlasketusta äänimäärästä. Yliopiston valtuustoon valitsemilla jäsenillä ei ole äänioikeutta kuntayhtymän hallitusta valittaessa.
10 § Kokouskutsu
Kokouskutsu valtuuston kokoukseen on annettava ja lähetettävä viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta valtuuston ja hallituksen jäsenille sekä tiedoksi Oulun yliopistolle ja kuntayhtymän jäsenkuntien kunnanhallituksille.
11 § Päätösvaltaisuus
Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja edustavat vähintään puolta (½) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.
12 §
Valtuuston tehtävät
Valtuusto päättää kaikista niistä asioista, jotka on säädetty kuntalaissa (410/2015) sen tehtäväksi.
Valtuusto voi hallintosäännössä siirtää päätösvaltaansa myös Pohjois-Pohjan- maan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselle, muille toimielimille, luot- tamushenkilöille ja viranhaltijoille näiden käytettäväksi. Valtuusto voi hallinto- säännössä antaa oikeuden siirtää näin siirrettyä toimivaltaa edelleen.
13 §
Valtuuston toiminnasta
Valtuustolla on työjärjestys, jossa määrätään toiminnasta ja menettelystä val- tuuston kokouksissa. Tarkemmat määräykset valtuuston toiminnasta ja kokous- menettelystä sisältyvät valtuuston työjärjestykseen, joka on osa hallintosään- töä.
3. LUKU HALLITUS
14 §
Hallituksen kokoonpano ja sen valitseminen
Kuntayhtymän valtuusto valitsee toimikaudekseen kuntayhtymän hallitukseen yhdeksän (9) jäsentä sekä lisäksi heille henkilökohtaiset varajäsenet. Xxxx (1) jä- senistä valitaan hallituksen puheenjohtajaksi ja yksi (1) hallituksen varapuheen- johtajaksi.
Oulun ylipistolla on oikeus nimetä hallitukseen kaksi (2) jäsentä sekä lisäksi heille kaksi (2) henkilökohtaista varajäsentä.
Kuntayhtymän hallituksen kokoonpano on Oulun yliopiston nimeämiä jäseniä lukuun ottamatta sovitettava sellaiseksi, että se vastaa kuntayhtymän jäsen- kuntien valtuustossa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa (361/1972) säädetyn
suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi hallitusta valittaessa on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan siihen, että hallituksen kokoonpano muodostuu alu- eellisesti tasapuoliseksi.
15 §
Hallituksen tehtävät
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää johtaa valtuuston alai- sena hallitus. Hallitus hoitaa niitä tehtäviä, jotka sille kuuluvat kuntalain (410/2015) perusteella. Lisäksi hallitus vastaa sellaisista tehtävistä, jotka val- tuusto on sille siirtänyt tämän perussopimuksen 16 § perusteella.
Kuntayhtymän hallitus valvoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayh- tymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset.
Hallitus voi siirtää päätösvaltaansa sen tehtäväksi määrätyissä asioissa edelleen alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle.
16 §
Siirretty päätösvalta
Valtuuston päätösvallasta on siirretty hallituksen päätettäväksi seuraavat asiat:
1) kuntayhtymän viranhaltijoiden ja työntekijöiden ottaminen virkaan tai teh- tävään. Poikkeuksena edelliseen sairaanhoitopiirin johtajan, johtajaylilää- kärin, hallintoylihoitajan virkaan ottamisesta päättää valtuusto;
2) virka- ja työehtosopimuksen määräyksen soveltamisesta siltä osin kuin se on jätetty kuntayhtymän harkintaan;
3) hankkeista ja hankinnoissa noudatettavista periaatteista määrääminen sekä hankkeista ja hankinnoista päättäminen, mikäli päätösvaltaa ei ole edelleen siirretty viranhaltijalle tai muulle taholle;
4) maksujen ja korvausten määrääminen kuntayhtymän palveluksista;
5) päättäminen kuntayhtymän omaisuuden ja henkilökunnan vakuuttami- sesta;
6) päättäminen kuntayhtymän omaisuuden vuokralle tai muutoin käytettä- väksi luovuttamisesta sekä kuntayhtymän omaisuuden myymisestä;
7) vapautuksen ja lykkäyksen myöntäminen kunnallisen maksun suorittami- sesta;
8) tarpeelliset ratkaisut lainanottamisesta kuntayhtymän nimiin valtuuston asettamissa rajoissa.
Hallituksen tehtävänä on lisäksi antaa selitys valtuuston päätöksestä tehdyn va- lituksen johdosta.
Hallitus voi siirtää sille siirrettyä toimivaltaa edelleen alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle.
17 §
Kokoontuminen ja päätöksenteko
Kutsu hallituksen kokoukseen on toimitettava vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä ko- kouksessa käsiteltävät asiat.
Hallituksen jäsenten lisäksi xxxxx on toimitettava valtuuston puheenjohtajalle, varapuheenjohtajille ja kokouksessa käsiteltävien asioiden esittelijöille sekä läs- näoloon oikeutetuille viranhaltijoille.
Edellä 1. momentissa mainituista kutsumisen määräyksistä on mahdollista poi- keta, mikäli asian käsittelyn erityinen kiireellisyys sitä vaatii.
Hallituksen kokouksessa asiat käsitellään viranhaltijan esittelyssä. Asioiden esit- telijöistä on määräykset Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintosäännössä.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintosääntö sisältää tarkemmat hallituksen toimintaa ja kokousmenettelyä koskevat määräykset.
4. LUKU KUNTAYHTYMÄN TALOUS
18 §
Talousarvio ja – suunnitelma
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto hyväksyy vuo- den loppuun mennessä kuntayhtymälle talousarvion seuraavaksi kalenterivuo- deksi. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä myös kolmea tai useam- paa vuotta koskeva taloussuunnitelma, jossa hyväksytään kuntayhtymän toi- minnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi.
Talousarvio- ja suunnitelma on annettava tiedoksi jäsenkuntien valtuustoille kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä. Lisäksi kuntayhtymän tulee rapor- toida talousarvioon ja –suunnitelmaan näiden hyväksymisen jälkeen tehdyistä muutoksista jäsenkunnille.
Lisäksi talousarviosta ja – suunnitelman laatimisessa ja noudattamisessa nou- datetaan kuntalain (410/2015) asettamia määräyksiä. Talousarviota ja talous- suunnitelman laatimista ja noudattamista koskevat käytännön määräykset si- sältyvät kuntayhtymän hallintosääntöön.
19 §
Kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kirjanpidossa ja tilinpää- töksessä noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolain (1336/1997) säännöksiä.
Kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesä- kuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen lisäksi tilikaudelta on laadittava toi- mintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus, osana kuntalain edellyttämää talouden seurantajärjestelmää ja raportointia, on toimitettava kuntayhtymän jäsenkunnille.
Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää samalla tilikauden tuloksen kä- sittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.
20 §
Tilikauden yli- tai alijäämän käsittely
Jäsenkuntien vastuu menojen rahoittamisesta sellaisissa tilanteissa, joissa me- noja ei muuten saada katetuksi määräytyy jäsenkunnan edellisen tilikauden pal- veluostojen euromäärien mukaisessa suhteessa. Valtuusto voi päättää edelli- sen tilikauden ylijäämän tai sen osan palauttamisesta jäsenkunnille edellisen ti- likauden palveluostojen euromäärien mukaisessa suhteessa. Valtuusto voi myös päättää palauttaa kuntayhtymän jäsenkunnille taseeseen kertynyttä edellisten vuosien ylijäämää edellisen tilikauden peruspääomien mukaisessa suhteessa.
21 §
Alijäämän tasausmenettely
Alijäämän tasausmenettelyssä noudatetaan samoja Pohjois-Pohjanmaan sai- raanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkunnan vastuun määräytymisen perusteita kuin tämän perussopimuksen 8 § 2 momentissa. Sellaisessa tilanteessa, jossa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkunnat eivät ole hy- väksyneet kuntalain 119 §:n 2 momentissa tarkoitettua selvityshenkilön teke- mää sopimusehdotusta alijäämän kattamisesta vastaavat jäsenkunnat alijää- män kattamisesta peruspääomien mukaisissa suhteissa.
5. LUKU
JÄSENKUNNILTA PERITTÄVÄT SUORITUKSET
22 §
Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus
Kuntayhtymän ja tulosyksiköiden suoritehinnoittelun perustana on omakustan- nehinta, joka sisältää suoritteen tuottamisesta aiheutuneet välittömät kustan- nukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Välittömien kus- tannusten ja hallinnon yleiskustannusten tulee perustua todellisiin kustannuk- siin. Pääomakustannukset sisältävät suunnitelman mukaiset poistot.
Tulosyksiköiden palveluhinnaston vahvistaa hallitus. Hallitus saa siirtää toimi- valtaansa edelleen alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle.
Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Laskusta tulee käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet, jollei jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita.
Kuntayhtymä voi tehdä yhden tai useamman jäsenkunnan kanssa sopimuksen tulosyksiköiden palvelutuotannosta ja sen laskutuksesta.
Valtuusto vahvistaa suoritteiden hinnoitteluperusteet talousarvion hyväksymi- sen yhteydessä.
23 §
Investointien pääomarahoitus
Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuu- tena, jäsenkunnan peruspääomaosuuden lisäyksenä, lainaamalla jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta.
Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määrää- miseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkuntien peruspääomaosuuksia ei tarkisteta saadun valtion- osuuden perusteella.
24 §
Potilaskohtaisten kustannusten tasaaminen
Erikoissairaanhoitolain 56 a §:n tarkoittamien jäsenkunnalle aiheutuvien poik- keuksellisen suurten potilaskohtaisten kustannuksien tasaamiseksi jäsenkun- nilta voidaan periä vuosittain tilikauden alun asukaslukuun perustuva valtuus- ton vahvistama maksu. Potilaskohtaisten kustannusten tasaamisesta päättää valtuusto.
25 §
Erityisvelvoitteiden kattaminen
Erityisvelvoitteista aiheutuvien kustannusten kattamiseksi jäsenkunnilta voi- daan periä tilikauden asukaslukuun perustuva maksu, jonka valtuusto vuosit- tain vahvistaa. Maksun vahvistamisen yhteydessä valtuusto hyväksyy ne toi- minnot, joista aiheutuvat kustannukset erityisvelvoitemaksulla katetaan.
26 § Rahastot
Kuntayhtymällä voi olla myös rahastoja. Tällaisten rahastojen perustamisesta, säännöistä ja tarkoituksesta päättää valtuusto.
27 §
Maksuehto ja viivästyskorko
Palvelumaksujen ja muiden perussopimuksen mukaisten suorituksien eräänty- misajat on määriteltävä siten, että jäsenkunnalle jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
Jäsenkunta, joka ei ole suorittanut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kun- tayhtymälle maksua erääntymisaikana, on velvollinen suorittamaan kuntayhty- mälle viivästyskorkoa erääntyneelle maksulle korkolain 4 § 1 momentin mukai- sesti.
Mitä edellä 1 ja 2 momenteissa on määrätty jäsenkunnan maksuvelvollisuu- desta, on voimassa, kun maksunsaajana on jäsenkunta ja laskunsaajana Poh- jois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.
6. LUKU
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
28 §
Hallinnon ja talouden tarkastus
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan kuntalain (410/2015) sään- nöksiä sekä muita lakeja asetuksia. Hallinnon ja talouden tarkastamisessa on lisäksi noudatettava kuntayhtymän hallintosäännön määräyksiä. Kuntayhty- män talouden ja hallinnon tarkastus jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen tarkastuk- seen.
29 §
Sisäinen tarkastus
Sisäisestä hallinnon ja talouden tarkastamisesta vastaa kuntayhtymän hallinto- säännön mukaisesti kuntayhtymän hallitus.
30 § Tarkastuslautakunta
Kuntayhtymällä on tarkastuslautakunta, jonka asettaa kuntayhtymän hallitus. Tarkastuslautakunta vastaa osaltaan kuntayhtymän hallinnon ja talouden ulkoi- sesta tarkastamisesta.
Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme (3) ja enintään viisi (5) muuta jäsentä. Tarkastuslautakunnan puheenjoh- tajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Jokaiselle tarkastuslauta- kunnan jäsenelle on lisäksi nimettävä henkilökohtainen varajäsen.
Tarkastuslautakunnan kokouksista ja tehtävistä sekä toimivallasta on tarkem- mat määräykset kuntayhtymän hallintosäännössä.
31 §
Tilintarkastus ja tilintarkastuskertomus
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilintarkastuksessa nou- datetaan kuntalain (410/2015) sekä tilintarkastuslain (1141/2015) säännöksiä ja hyvää tilintarkastustapaa.
Tilintarkastajat vastaavat osaltaan kuntayhtymän talouden ja hallinnon ulkoi- sesta valvonnasta yhdessä tarkastuslautakunnan kanssa. Tilintarkastajat laati- vat tilikaudelta tarkastuskertomuksen, joka on annettava valtuuston käsiteltä- väksi tarkastusta koskevaa tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun men- nessä.
Tilintarkastajien valintaa, tehtäviä ja toimintaa koskevat tarkemmat määräyk- set on koottu kuntayhtymän hallintosääntöön.
32 §
Talouden ja toiminnan raportointi jäsenkunnille
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on toimitettava jäsen- kunnilleen talousarvion ja taloussuunnitelman lisäksi tiedoksi toimintakerto- mus ja tilinpäätös osana kuntalain (410/2015) edellyttämää talouden ja toimin- nan raportointijärjestelmää.
7. LUKU
PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN JA KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN
33 §
Perussopimuksen muuttaminen
Tämän perussopimuksen muuttaminen tapahtuu kuntalain (410/2015) mukai- sesti.
34 §
Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa hallitus huolehtii loppu- selvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on purettava, jos sen teh- tävät on järjestetty toisen kuntayhtymän tai jäsenkuntien muulla tavalla hoidet- tavaksi. Purkaminen on suoritettava vuoden kuluessa tällaisesta järjestelystä.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän varat, joita ei tarvita lop- puselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyt- tämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittaminen sekä sitoumusten täyttämiseen tar- vittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Pohjois-Pohjanmaan kuntayhtymän viimeinen tilinpäätös sekä vastuuvapauden myöntäminen käsi- tellään kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustoissa.
8. LUKU
VOIMAANTULO JA SOVELTAMINEN
35 §
Tulkinta ja soveltaminen
Perussopimuksen määräysten ollessa ristiriidassa kuntalain tai muiden kun- tayhtymiä koskevien lakien ja asetusten osalta, on tämä perussopimus näiltä osiltaan mitätön. Ristiriitatilanteissa etusijan tähän sopimukseen nähden saa- vat voimassaolevien lakien ja asetusten säännökset.
Ohjeita ja tarkempia määräyksiä perussopimuksen tulkintaan ja soveltamiseen annetaan hallintosäännössä sekä muissa kuntayhtymän johtosäännöissä.
36 §
Riitojen ratkaisu
Tätä perussopimusta mahdollisesti koskevat riidat ratkaistaan ensisijaisesti so- vittelemalla jäsenkuntien kesken ja toissijaisesti Pohjois-Suomen hallinto-oi- keudessa hallintoriita-asioina.
37 §
Kumottava perussopimus
Tämä perussopimus kumoaa aiemman 1.1.2002 voimaantulleen Pohjois-Poh- janmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen siihen myöhem- min tehtyine muutoksineen.
38 § Voimaantulo
Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2022.