Urheilujärjestöjä koskeva työehtosopimus

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä saavutettiin 1.3.2022 Urheilujärjestöjä koskevan työehtosopimuksen uudistamiseksi neuvot- telutulos, joka hyväksyttiin 4.3.2022 mennessä molempien liittojen hallinnoissa niitä sito- vaksi työehtosopimukseksi.

1. Sopimuskausi

Uusi sopimuskausi tulee voimaan 4.3.2022 ja päättyy 31.1.2024. Mikäli osapuolet eivät kui- tenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.12.2022 mennessä, voi- daan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.1.2023.

Sopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Uudesta työehtosopimuk- sesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut muuten ovat päättyneet.

2. Palkkaratkaisu vuosina 2022 ja 2023

2.1. Palkkaratkaisu paikallisesti sopimalla

Palkkaratkaisusta voidaan neuvotella ja sopia paikallisesti vuosina 2022 ja 2023.

Paikallinen sopimus tehdään luottamusmiehen tai henkilöstön valitseman luottamusvaltuu- tetun kanssa. Jos tällaista edustajaa ei ole valittu, paikallinen sopimus voidaan tehdä yh- dessä koko henkilöstön ja pääluottamusmiehen kanssa. Sopimus tehdään kirjallisesti huh- tikuun loppuun mennessä. Ellei paikalliseen sopimukseen päästä, eikä muusta ajankoh- dasta sovita, palkankorotukset maksetaan kohdan 2.2. mukaisesti.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteuttamistapa, ajankohta ja suuruus.

Paikallisesti sovittaessa jokaiselle työntekijälle on tultava palkankorotus.

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon järjestön tai työpaikan talous- ja työllisyystilanne. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin järjestön tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on tukea palkkapoliitti- sia tavoitteita, palkkauksen kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä tuottavuuden ke- hittymistä työpaikalla.

Työnantaja antaa hyvissä ajoin ennen neuvotteluja luottamusmiehelle tai, jos sellaista ei ole valittu, koko henkilöstölle tarvittavat tiedot järjestön taloustilanteesta (esimerkiksi maksuval- mius ja vakavaraisuus) ja tuottavuuden kehityksestä sekä näiden ennakoitavissa olevasta kehittymisestä. Tietojen kirjallisena antamisen tarkoituksena on, että osapuolet voivat itse ja

edustajiensa tukemana arvioida sopimuksen tarkoituksenmukaisuutta juuri tässä järjes- tössä. Muuhun tarkoitukseen tietoja ei saa käyttää.

Jaon jälkeen työnantaja selvittää kohtuullisessa ajassa luottamusmiehelle, tai jos luottamus- miestä ei ole valittu koko henkilöstölle, miten erä on käytetty sekä palkankorotusten kohdis- tumisen perusteet. Kirjallisesta selvityksestä tulee käydä ilmi palkankorotuksen saaneiden työntekijöiden lukumäärä, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä palkankorotusten ko- konaismäärä.

2.2. Palkkaratkaisu, ellei paikallista palkkaratkaisua

Vuosi 2022

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei neuvotella ja sovita kohdan 2.1. mukaisesti, palkkoja korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,8 % suu- ruisella korotuksella. Korotuksesta 1,2 % kohdennetaan yleiskorotuksena ja 0,6 % työnan- tajan päättämällä tavalla.

Työnantajan päättämän erän suuruus lasketaan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien kuukausipalkkaisten työntekijöiden tammikuun 2022 kuukausipalkoista luontoisetuineen.

Periaatteet paikallisen erän kohdentamisessa 2022

Paikallisen erän tarkoituksena on oikaista mahdollisia vinoumia ja tukea oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkanmuodostuksen kannustavuutta sekä palkita työntekijän suoriutu- mista.

Pöytäkirjamerkintä: paikallinen erä voidaan laittaa maksuun 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Huhtikuun 2022 osalta pai- kallinen erä voidaan siis maksaa näin takautuvasti.

Selvitys paikallisen erän jakamisesta

Työnantajakohtaisen erän käytöstä ja jakoperusteista informoidaan henkilöstöä ja mahdol- liselle luottamusmiehelle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus kolmen kuukau- den kuluessa erän jakamisesta lukien. Selvityksestä tulee palkkasalaisuus huomioiden käydä ilmi työntekijöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä työntekijöiden palkankorotusten kokonaismäärä.

Jos luottamusmiestä ei ole valittu, selvitys annetaan koko henkilöstölle.

Mikäli selvitystä ei ole tehty, jaetaan paikallinen erä koko henkilöstölle tasapuolisesti. Taulukkopalkat vuosi 2022

Työehtosopimuksen mukaisia taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2022 lukien yleiskorotuksen määrällä 1,2 %.

Uudet taulukkopalkat 1.4.2022 lukien:

Vaativuustaso A 1596,53 € Vaativuustaso B 1787,80 / 2011,86 € Vaativuustaso C 2285,91 €

Henkilöstön edustajien korvaukset 2022

Henkilöstön edustajien korvauksia korotetaan 1.4.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan pal- kanmaksukauden alusta alkaen 1,8 %:lla seuraavaan täyteen euroon pyöristäen.

Henkilöstön edustajien korvaukset ovat 1.4.2022 lukien:

− 10 henkilöä 33 €

− 11–30 henkilöä 45 €

− yli 31 henkilöä 55 €

Vuosi 2023

Osapuolet tarkastelevat 15.12.2022 mennessä arvioitavissa olevia talouden näkymiä tämän työehtosopimuksen soveltamisalueella. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 15.12.2022 mennessä 1.5.2023 tai sen jälkeen toteutettavien palkantarkistusten kustannus- vaikutuksesta ja sen jakautumisesta. Samassa yhteydessä voidaan tarkastella edellytyksiä sopimuskauden jatkamiseen 31.1.2024 jälkeiselle ajalle.

Mikäli toisen vuoden palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen 15.12.2022 mennessä, osapuolet voivat irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.1.2023. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeistään 31.12.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

3. Työehtosopimukseen tehdyt tekstimuutokset

3.1. Paikallinen sopiminen sunnuntaityön korvaamisesta

Lisättiin sunnuntaintyön korvaamista koskevaan TES 5 § 12. kohdan määräykseen seu- raava teksti:

”Paikallinen sopimus voidaan tehdä työnantajan ja niiden työntekijöiden välillä, joita sopimus koskee.

Pöytäkirjamerkintä:

Paikallisen sopimuksen tekeminen ei edellytä, että kaikkien työnantajan palveluk- sessa olevien työntekijöiden tulisi hyväksyä sopimusta.”

3.2. Paikallinen sopiminen poikkeustilanteessa

Lisättiin TES 23 §:ään uusi kappale 2. ja pöytäkirjamerkintä:

”23 § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteessa (selviytymislauseke)

2. Mikäli sopimuksen piirissä olevat työnantajat joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuk- sellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat Urheilujärjestöjä koskevan työehtosopimuksen luot- tamusmiessopimuksen mukainen luottamusmies, pääluottamusmies tai työnantajan palve- luksessa olevat työntekijät ja pääluottamusmies yhdessä työnantajan tai tämän edustajan kanssa arvioida uudelleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan ta- loudelliseen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen työnan- tajan toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskaudella.

Pöytäkirjamerkintä: Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry toteavat em. määräystä tulkittavan siten, että ko. paikallinen sopimus voidaan tehdä paikallisella tasolla ilman Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä ja Julkisten ja hyvinvoin- tialojen liitto JHL ry:tä.”

3.3. Ilmoittaminen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymisestä

Lisättiin työehtosopimuksen 22 §:ään uusi kappale 2.:

”Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä on ilmoitettava mahdollisuuk- sien mukaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle vähintään 4 päivää ennen työtaistelun alkamista. Ilmoituksessa on todettava aiotun työtais- telun syyt, alkamishetki ja laajuus.”

4. Työehtosopimusosapuolten väliset työryhmät

4.1. Perhevapaiden vaikutus työehtosopimukseen

Työehtosopimusosapuolten välinen työryhmä toteuttaa perhevapaauudistuksen voimaantu- loon mennessä työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan palkkamääräysten mukauttami- sen nimikkeistöstä johtuen vastaamaan perhevapaauudistusta. Toteutus tehdään siten, että kustannukset eivät nouse ja palkallisten vapaapäivien kokonaislukumäärä pysyy uudista- mista edeltävällä tasolla.

Jos työryhmän työ ei ole valmistunut lain voimaan tuloon mennessä, äitiysvapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan siten, että raskausvapaaseen ja -rahaan oikeutettu työn- tekijä olisi oikeutettu saamaan raskausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta palkkaa yh- teensä vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu äitiysvapaan palkkaa. Isyysva- paan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan puolestaan siten, että vanhempainvapaa- seen ja -rahaan oikeutettu isä olisi oikeutettu saamaan vanhempainvapaan ajalta palkkaa vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu isyysvapaan palkkaa.

4.2. Yhteistoimintalakiin liittyvä työryhmä

Työehtosopimusosapuolet asettavat työryhmän, joka selvittää yhteistoimintalain uudistuk- sen aiheuttamia työehtosopimuksen ja paikallisen sopimisen mahdollisuuksien kehittämis- tarpeita. Osapuolet seuraavat sopimuskauden aikana erityisesti yhteistoimintalain 2 luvun vuoropuhelusta ja yhteistoimintalain 23 §:n mukaisesta neuvotteluajasta saatuja kokemuk- sia ja arvioivat näihin liittyviä mahdollisia työehtosopimuksen ja paikallisen sopimisen kehit- tämistarpeita. Mikäli työryhmä työnsä ja seurantansa aikana ja ohessa huomaa akuutteja kehittämistarpeita, voidaan niistä sopia osapuolten välillä sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelun periaatteiden mukaisesti.

5. Etätyötä koskeva suositus

Laadittiin työehtosopimusosapuolten välille seuraava suositus:

ETÄTYÖSSÄ HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

Liitot kannustavat järjestöjä hyödyntämään tehokkaalla tavalla tuottavuutta ja työhyvinvoin- tia edistäviä työaikajärjestelmiä.

Tässä tarkoituksessa Palta ja JHL ovat yhteistyössä laatineet tämän liitteen, jota järjestöt voivat halutessaan hyödyntää.

Työnantaja päättää työnjohto-oikeutensa puitteissa, milloin etätyön tekeminen on mahdol- lista. Niissä tehtävissä, joissa työnantaja katsoo etätyön olevan mahdollista, työntekijä voi tehdä etätyötä työnantajan kulloistenkin käytäntöjen mukaisesti. Osapuolet suosittelevat, että paikalliset osapuolet kävisivät vuoropuhelua etätyökäytännöistä ja niiden kehittämi- sestä. Vuoropuhelua voidaan käydä esimerkiksi seuraavista aiheista:

• Etätyön ja lähityön suhde

• Työvälineet ja niiden käyttö

• Tietoturva-asiat ja järjestön tietoturvakäytänteet

• Työaika ja työajan seuranta

• Tavoitettavuus

• Työsuojelunäkökohdat

• Etätyön vakuutusturva

Tässä suosituksessa mainitut ohjeistukset soveltuvat Suomessa tehtävään työhön.

Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työehtosopimuksen ja järjestössä noudatet- tavien pelisääntöjen puitteissa.

Tämä suositus ei ole työehtosopimuksen osa.

Helsingissä 4.3.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

URHEILUJÄRJESTÖJÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

1 § Soveltamisala ‌

1. Tällä työehtosopimuksella määritellään valtakunnallisen ja alueellisen lii- kunta- ja urheilujärjestön (jäljempänä järjestö) palveluksessa olevien 17 vuotta täyttäneiden täysin työkykyisten työntekijöiden työehdot.

2. Tämän työehtosopimuksen osana on erillinen palkkasopimus, jossa määritel- lään myös muut mahdolliset tämän sopimuksen soveltamisalan rajoitukset.

3. Ammattivalmentajien ja valmennustehtävissä toimivien liikunnanohjaajien osalta sovelletaan liityntäpöytäkirjaa.

4. Ylempiin toimihenkilöihin ja itsenäistä tehtävää hoitaviin työntekijöihin ei so- velleta tämän työehtosopimuksen työaikamääräyksiä.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erot- taa työntekijöitä.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on, vastoin tämän pykälän määräyksiä ero- tettu hänen kuulumisensa vuoksi työntekijäin järjestöön, hänen on ennen toi- menpiteisiin ryhtymistä järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.

4. Jos työntekijä on otettu määrätynlaiseen työhön, on hän kuitenkin velvollinen tarpeen vaatiessa tekemään muutakin ammattiinsa kuuluvaa tai siihen rinnas- tettavaa työtä.

3 § Työhön ottaminen ja koeaika ‌

1. Koeaika määräytyy kulloinkin voimassa olevan työsopimuslain mukaan.

2. 12 kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.

3. Koeajasta on sovittava työsopimuksessa.

4. Toistaiseksi voimassa olevat ja yli kuukauden mittaiset määräaikaiset työso- pimukset tehdään kirjallisesti. Määräaikaiseen työsopimukseen kirjataan aina määräaikaisuuden peruste.

5. Luottamusmiehelle annetaan tieto uuden työntekijän työsopimuksesta.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pitemmästä ajasta, on sen sijasta noudatettava sanottua irtisanomisaikaa.

Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä, eikä muusta ole sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta;

5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

2. Ellei toisin ole sovittu työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuk- sen noudatettava seuraavaa:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

2) kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

3. Määräaikainen työsuhde päättyy irtisanomisaikaa noudattamatta. Jos työ- suhde on tosiasiallisesti tarkoitettu toistaiseksi voimassa olevaksi, ei työsuh- detta tule sopia määräaikaiseksi.

5 § Työaika ‌

1. Työaikamääräysten osalta noudatetaan työaikalakia. Säännöllinen työaika on enintään 37.5 tuntia viikossa. Niissä järjestöissä, joissa on ollut käytössä ke- sätyöaika, noudatetaan sitä edelleen, ellei toisin paikallisesti sovita. (TES liite 2)

2. Säännöllistä päivittäistä työaikaa (7.5 tuntia) voidaan pidentää paikallisesti (TES Liite 2) sopimalla 12 tuntiin ja viikoittaista työaikaa 56 tuntiin. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia päivittäisen säännöllisen työajan 10 tunniksi ja vii- koittaisen työajan 50 tunniksi. Työajan on tasoituttava 37.5 tuntiin 52 viikon mittaisen tasoittumisjakson aikana.

3. Työaikalain muutoksesta johtuen työaikalakia ei sovelleta voittoa tavoittele- mattomassa yhteisössä työskentelevän työntekijän työhön siltä osin, kun hän osallistuu tapahtuma-, kilpailu- tai leiritoimintaan. Em. tilaisuuksien

työaikajärjestelyistä sovitaan työntekijän kanssa erikseen työaikalain 2 §:n 4 momentin ja alla olevan mukaisesti.

Työn tapahtuessa retkillä, leireillä, tapahtumissa tai vastaavissa olosuhteissa voivat työnantaja ja työntekijä sopia työajan ja työaikakorvausten määräyty- misestä tämän työehtosopimuksen määräyksistä poiketen. Tällöin tulee en- nen ko. työtehtävää laatia ohjeellinen työaikasuunnitelma, josta ilmenee työ- ajaksi arvioitu aika ja mahdollinen varallaoloaika. Sovittava työaikakorvaus kattaa myös sunnuntaityöstä kuuluvan korotuksen. Työntekijä ja työnantaja huolehtivat sopiessaan siitä, että työntekijälle turvataan riittävä lepo ja enim- mäistyöaikaa vastaava suoja myös tapahtuma-, kilpailu- tai leiritoiminnan osalta.

4. Järjestössä voidaan sopia liukuvaan työaikaan siirtymisestä paikallisella sopi- muksella.

5. Kun päivittäisen työajan pituus on yli 6 tuntia, ruokailutauon pituus on vähin- tään ½ tuntia, jona aikana työntekijä voi poistua työpaikalta. Työaikaan sisäl- tyy työnantajan määräämänä aikana pidetty kahvitauko, jonka kuluessa työn- tekijälle ei ole oikeutta poistua työpaikalta.

6. Jos työntekijä on estynyt työn vuoksi pitämästä hänelle kuuluvaa vapaata, on hänellä oikeus pitää vastaavat vapaapäivät viikoittain tai työn laadun huomi- oon ottaen muuna sopivana ajankohtana, kuitenkin viimeistään kolmen kuu- kauden kuluessa siitä, kun oikeus vapaapäivän pitoon syntyi, ellei asiasta erikseen työnantajan kanssa toisin sovita.

7. Ylimääräisiä vapaapäiviä ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helators- tai, juhannusaatto sekä muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uu- denvuodenpäivä, vapunpäivä, loppiainen, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulu- päivä, tapaninpäivä ja uudenvuodenaatto.

8. Xxxxxxxxxxx aaton aattona työaika päättyy viimeistään kello 14.

9. Mikäli työnantajan ja työntekijän kesken sovitaan työn tekemisestä etätyönä, sovitaan samalla kuluista ennen etätyön aloittamista.

10. Mikäli käytetään liukuvaa työaikaa, on liukumarajat seuraavat, ellei toisin so- vita:

vuorokautinen enimmäisliukuma	4	tuntia
keskimääräinen viikkotyöaika	37,5	tuntia
enimmäiskertymä	60	tuntia

Liukuvan työajan seurantajakso voi olla enintään 12 kk. Järjestössä käytössä olevassa liukuvan työajan ohjeistuksessa määritellään jakson pituus sekä se, voiko saldotunnit seurantajakson aikana ylittää enimmäiskertymän.

11. Mikäli työntekijä matkustaa työaikanaan, matka-aika luetaan työajaksi siltä osin, kuin se yhdessä varsinaisen työajan kanssa on enintään työntekijän so- pimuksen mukainen säännöllinen työaika vuorokaudessa.

Työajan ja matka-ajan ollessa yhdessä yli 12 tuntia vuorokaudessa, korva- taan 12 tuntia ylittävä aika kuten työaika. Tämä korvattava matka-aika ei ole työaikaa eikä siten oikeuta sunnuntaityökorotukseen eikä vaikuta ylityön mää- rään.

12. Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys- ja vapun- päivänä tehdystä työstä maksetaan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinker- taista tuntipalkkaa vastaava korvaus joko rahana tai sovittaessa vastaavana palkallisena vapaa-aikana, ellei paikallisesti tai 3. kohdan mukaisesti ole muuta sovittu.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä työnantajan ja niiden työntekijöiden välillä, joita sopimus koskee.

Pöytäkirjamerkintä:

Paikallisen sopimuksen tekeminen ei edellytä, että kaikkien työnanta- jan palveluksessa olevien työntekijöiden tulisi hyväksyä sopimusta.

13. Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toi- mihenkilöiden ja työntekijöiden (myöh. työntekijä) osalta työaikapankkia kos- kevan liitteen mukaisesti sen jälkeen, kun siitä on työnantajan ja työntekijän välillä sovittu.

6 § Lisätyö ja ylityö ‌

1. Lisätyöksi luetaan työ, joka tehdään työntekijän suostumuksella yli sovitun työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisä- työstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tai annetaan vastaava aikahyvi- tys.

2. Ylityöksi luetaan työ, joka tehdään työnantajan määräyksestä ja työntekijän suostumuksella lakisääteisen enimmäistyöajan lisäksi.

3. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään 12 kuukauden ajanjaksolla.

4. Ylityön tekeminen ja siitä maksettava korvaus määräytyvät työaikalain mukai- sesti.

5. Muistutukset lisä- ja ylityökorvausta vastaan on tehtävä kuukauden kuluessa yli- tai lisätyön tekemisestä.

6. Laskettaessa yli- ja lisätyöstä suoritettavaa korvausta noudatetaan tuntipalk- kajana lukua 159 työajan ollessa 37.5 tuntia viikossa.

7. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21,5.

8. Ylityöstä ja siitä suoritettavasta palkasta pidettävä luettelo on vaadittaessa näytettävä luottamusmiehelle.

7 § Palkanmaksu ‌

1. Työntekijöiden palkka määritetään kuukausipalkkana. Osa-aikaisten ja tila- päisten työntekijöiden osalta voidaan sopia myös toisin.

2. Mikäli palkka maksetaan pankkiin, on työntekijällä oikeus määrätä halua- mansa rahalaitos, josta palkka on nostettavissa palkanmaksupäivän aamuna.

3. Työntekijällä on oikeus saada tietää palkanmuodostuksensa perusteet.

4. Työntekijälle annetaan palkkalaskelma palkanmaksun yhteydessä.

5. Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymistä seuraavana työnantajan tavanomaisena palkanmaksupäivänä kuitenkin si- ten, että työnantajalla on aina vähintään 10 kalenteripäivää työsuhteen päät- tymisestä aikaa maksaa loppupalkka.

8 § Työntekijän sairastuminen ‌

1. Jos työntekijä sairastumisen tai tapaturman vuoksi on estynyt tekemästä työ- sopimuksensa mukaista työtä eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään ta- hallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteensa jatkuessa oikeus saada työnantajaltaan palkkansa seuraavasti:

1) Työntekijälle, jonka työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja joka on koeajalla tai alle neljän kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa, mak- setaan palkka enintään sairausvakuutuslain tarkoittaman karenssiajan pi- tuiselta ajalta kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä.

2) Työntekijälle, joka koeajan jälkeen estyy työtä tekemästä sairauden tai ta- paturman vuoksi, suorittaa työnantaja hänelle työsuhteen jatkuessa palk- kaa enintään kuukauden ajanjaksolta. Työntekijälle, jonka työsuhde on en- nen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään viisi (5) vuotta, suorittaa työnantaja työsuhteen jatkuessa palkkaa enintään kol- men kuukauden ajanjaksolta.

3) Sairauden tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden uusiutuessa ei työntekijällä ole 12 peräkkäisen kuukauden aikana oikeutta palkkaan yh- teensä pidemmältä ajalta kuin edellä on mainittu. (Kalenterivuoden vaih- tuminen ei katkaise em.12 kuukauden juoksevaa laskentaa.)

Työntekijällä on kuitenkin em. palkanmaksuaikojen täyttyessäkin oikeus jokaisen työkyvyttömyysjakson aikana saada palkka vähintään sairasva- kuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta. Karenssiajat ja niiltä maksettu palkka lasketaan mukaan määritettäessä 12 peräkkäisen kuukauden ai- kana palkkaan oikeuttavien em. palkanmaksuaikojen yhteenlaskettuja määriä.

2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen:

1) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyviltä työpäiviltä maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeisiltä työpäiviltä ainoastaan päivä- palkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.

2) Työnantaja suorittaa sairauden ajalta maksettavan palkan suoraan työn- tekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauk- sen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

3. Työtapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta maksetaan sairausajan palkkaa siten, että työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee tapaturmavakuutuslain mukaisen korvauksen tapaturmava- kuutusyhtiöltä saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

4. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hä- nellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oi- keus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn joh- dosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivä- rahana suorittamatta.

5. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyy- den takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin mak- samansa määrän.

6. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä, mikäli mah- dollista, siitä milloin esteen arvioidaan päättyvän.

7. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käy- tettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta ai- heutuvat kustannukset.

8. Ellei työpaikalla ole käytössä erilaista toimintatapaa, työntekijä voi omalla il- moituksellaan olla työkyvyttömyyden johdosta poissa töistä enintään kolme kalenteripäivää kerrallaan. Jos työkyvyttömyys jatkuu, on esitettävä kohdassa

7. mainittu selvitys. Työnantajalla on kuitenkin aina perustellusta syystä oi- keus edellyttää kohdan 7. mukaista lääkärintodistusta.

9 § Tilapäinen poissaolo ‌

1. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkat- tomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairausta- pauksesta.

2. Alle 12-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkka sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti sellaisen ly- hyen, enintään kolmen päivää kestävän poissaolon ajalta, joka on välttämätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että mo- lemmat huoltajat ovat ansiotyössä eikä toisella huoltajalla ole ansiotyönsä ja työaikansa johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai itse hoitaa lasta.

Poissaolosta on annettava sairausajan palkan maksamista koskevien mää- räysten mukainen selvitys. Samoin on esitettävä selvitys toisen huoltajan es- teestä hoitaa lasta.

3. Edellä 1 - 2 kohdissa tarkoitetun poissaolon takia ei työntekijän vuosiloma- etuja vähennetä.

4. Jos työntekijä ilmaisee tarpeen ikääntyvien vanhempiensa hoitamiseen, sopi- jaosapuolet suosittelevat keskustelemaan erilaisista mahdollisuuksista järjes- tellä työt siten, että tämä olisi mahdollista. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi erilaisilla osa-aika- tai vapaajärjestelyillä.

5. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen poissa- oloon, joka johtuu lähiomaisen kuolemasta ja hautajaisista. Tällaisen poissa- olon takia ei työntekijän vuosilomaetuja eikä ansioita vähennetä.

6. Työntekijä saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mikäli nämä sattuvat hänen työpäiväkseen.

7. Työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, saa palkallisen va- paapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäi- väkseen.

8. Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toi- mivalta tai ammatillisen järjestön päättävien elinten kokouksiin osallistuvalta työntekijältä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hänelle palkan ja kunnan maksaman ansion- menetyksen korvauksen erotusta siltä osin, kun ansionmenetys korvaus mah- dollisesti alittaa palkan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

10 § Työhyvinvointi ja työterveyshuolto ‌

1. Työntekijöiden työterveyshuolto järjestetään työterveyshuoltolain mukaisesti.

2. Lisäksi voidaan soveltaa erillistä työterveyssääntöä tai sopimusta tai erillistä kannustinjärjestelmää työntekijän fyysisen työkunnon ylläpitämiseksi ja pa- rantamiseksi.

3. Työnantajat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan toiminnassaan ottamaan huo- mioon työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työurien pidentämiseen liittyvät haasteet. Näihin asioihin voi kiinnittää huomiota esim. koulutussuunnitel- massa tai kehityskeskusteluissa, joihin voi kirjata yleiset periaatteet, joilla edistetään työssä jaksamista ja joilla ylläpidetään työkyvyttömyysuhan alais- ten ja ikääntyneiden työkykyä.

11 § Lääkärintarkastukset ‌

1. Työnantaja ei vähennä työntekijän säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa seuraavissa tapauksissa:

1) Sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastuk- seen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

2) Äkillisen hammassairauden aiheuttaman hoitotoimenpiteen ajalta, jos hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyt- tömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annet- tavaa hoitoa. Edellytyksenä on, että työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

3) Raskaana olevan työntekijän osallistuessa sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömään tarkastukseen, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolelta.

4) Työntekijän osallistuessa lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtio- neuvoston päätöksen tarkoittamiin ja työterveyshuollon toimintasuunnitel- massa hyväksyttyihin työsuhteen aikana suoritettaviin terveystarkastuk- siin näihin liittyvine matkoineen. Sama koskee nuorten työntekijäin suoje- lusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä terveydenhoito- lain edellyttämiä tutkimuksia, jotka ovat työnantajan edellyttämiä tai johtu- vat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Työntekijälle, joka lähetetään tässä kohdassa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuk- sessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämät- tömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

2. Edellä olevien määräysten soveltamisen edellytyksenä on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Määräyk- set siitä, ettei työntekijän palkka vähennetä, eivät tule sovellettavaksi siinä ta- pauksessa, että työntekijä saa kyseiseltä ajalta sairausajan palkkaa.

12 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ja adoptioloma ‌

1. Työntekijän äitiys-, isyys-, vanhempainvapaa ja hoitovapaa määräytyvät työ- sopimuslain 4. luvun 1-9 §:n ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysloman pituus on 105 arkipäivää ja vanhempainvapaan pituus enintään 158 arkipäivää. Isällä on oikeus yhteensä 18 arkipäivän isyysvapaaseen joko äitiys- tai vanhempainvapaakaudella. Isyysvapaa ei vaikuta äitiys- ja xxxxxx- xxxxxxxxxx määrään. Hoitovapaaoikeus alkaa vanhempainvapaan jälkeen.

Äitiyslomalla olevalle työntekijälle maksetaan palkka kolmen kuukauden ajalta. Työnantaja suorittaa äitiysloman ajalta palkan suoraan työntekijälle, jol- loin työnantaja hakee sairasvakuutuslain mukaiset korvaukset saatuaan työn- tekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Säännös ei koske koeajalla olevaa työn- tekijää. Isyysvapaalla olevalle palkka maksetaan isyysvapaan alusta 6 arki- päivän ajalta.

3. Työntekijän tulee pyrkiä siihen, että hän antaa hyvissä ajoin kokonaissuunni- telman, josta selviävät synnytyslomaan liittyvien etuuksien käyttö kummankin puolison osalta.

4. Työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalleen aikomuksestaan jäädä tässä mää- räyksessä tarkoitetulle vapaalle viimeistään kahta kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista.

5. Isyysvapaan käyttämisestä ja pituudesta on ilmoitettava työnantajalle viimeis- tään kahta kuukautta ennen sen aiottua pitoaikaa.

6. Vanhempainvapaan käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottami- sesta on mikäli mahdollista ilmoitettava työnantajalle kuukautta ennen lasket- tua synnytysaikaa, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua lapsen syntymästä.

7. Hoitovapaan käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta alle kolmevuotiaan lapsen hoitamiseksi on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vanhempainloman päättymistä sekä tämän jälkeen hy- vissä ajoin, kuitenkin viimeistään kuukautta ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta.

8. Työntekijän ollessa poissa työstä yli lakisääteisen äitiys-, isyys- ja vanhem- painvapaan, ei tällaista poissaoloaikaa oteta huomioon työssäoloajan veroi- sena määriteltäessä työsuhteen kestoaikaan sidottuja etuuksia, ellei muuta ole laissa säädetty tai erikseen sovittu.

9. Työntekijällä on oikeus perustellusta syystä muuttaa vanhempainvapaan tai hoitovapaan ajankohta ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista tai niin pian kuin mahdollista. Mikäli työntekijä oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työkyvyttömyyden vuoksi keskeyttää vanhempainvapaansa tai hoitovapaansa, perustuu työntekijän poissaolo työkyvyttömyyteen. Työnantajalla ei tällaisessa tapauksessa ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainvapaa tai hoitovapaajakso työsopimuslaissa säädettyyn määräaikaan mennessä teh- dyn ilmoituksen mukaan olisi kestänyt.

10. Vanhempainvapaa tai hoitovapaa on tarkoitettu käytettäväksi lapsen hoitami- seen. Työskentely vapaa-aikana on siten mahdollista vain, jos se voi tapahtua niin, ettei lapsen hoito esty tai häiriinny.

11. Työntekijällä, joka on ottanut hoitoonsa kahta vuotta nuoremman lapsen tar- koituksenaan ottaa hänet ottolapseksi, on oikeus adoptiolomaan siten kuin työsopimuslain 4. luvun 1 §:ssä ja sairausvakuutuslaissa on säädetty.

13 § Vuosiloma ‌

1. Työntekijän vuosiloma määräytyy kulloinkin voimassa olevan vuosilomalain mukaan. Lomakaudesta, vuosilomasta ja vuosilomapalkasta voidaan sopia toisin paikallisesti.

14 § Lomaraha ‌

1. Työntekijälle suoritetaan xxxxxxxxxx 50 % hänen lakisääteisen vuosilomansa palkasta, ellei paikallisella sopimuksella ole muuta sovittu.

2. Xxxxxxxx suoritetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä, ellei toisin so- vita.

3. Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyt- tyä. Oikeus lomarahaan syntyy myös, jos työntekijä välittömästi ennen vuosi- loman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työ- hön vuosilomalain 2 luvun 7 §:n 2. momentissa mainitun syyn takia. Jos vuo- siloma päättyy edellä mainittuun esteeseen, erääntyy lomaraha kuten 2. kap- paleessa on määrätty.

4. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha edellä mainittuna prosenttina työntekijän vuosilomapalkasta ja vuosilomakor- vauksesta.

5. Xxxxxxxx maksetaan asevelvollisuuttaan suorittamaan lähtevälle työnteki- jälle hänen palattuaan sen jälkeen asianmukaisesti työhön. Tällöin xxxxxxxx- xxx xxxxxxxxx määrä lasketaan työntekijän palvelukseen astuessa sovellet- tavan työehtosopimuksen osoittamana prosenttina siitä lomapalkasta ja vuo- silomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astues- saan.

6. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työ- hön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomarahaan.

15 § Matkakorvaukset ‌

1. Matkakustannukset korvataan valtion matkustussäännön mukaisia korvaus- perusteita noudattaen, ellei järjestöllä ole omaa matkustusohjesääntöä.

16 § Ammattitaidon kehittäminen ja työkyvyn ylläpitäminen ‌

1. Työnantaja järjestää palveluksessaan olevien työntekijöiden työajan mahdol- lisuuksien mukaan niin, että he voivat hakemuksesta saada tehtäviensä hoi- don kannalta tarpeellista koulutusta. Koulutuksesta noudatetaan erillistä liitto- jen välistä koulutussopimusta.

2. Kun työntekijä osallistuu yhdessä sovittuun työkykyä ylläpitävään kuntoutuk- seen, on suositeltavaa keskustella ja arvioida työpaikalla, voiko työntekijä käyttää tähän mahdollisia liukuvan työajan tai työaikapankin plussaldoja tai ylityövapaita.

17 § Keskusjärjestösopimukset ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestösopimuksia sellaisena kuin ne ovat olleet tämän työehtosopimuksen osana 1.2.2017.

18 § Ryhmähenkivakuutus ‌

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

19 § Ammattijärjestön jäsenmaksujen perintä ‌

1. Työntekijän pyytäessä työnantaja tekee hänen kanssaan erikseen vahvistet- tua perintälomaketta käyttäen sopimuksen tähän työehtosopimukseen sido- tun ammattijärjestön jäsenmaksun perimisestä.

20 § Paikallinen sopiminen ‌

1. Järjestössä voidaan sopia kirjallisella paikallisella sopimuksella tämän työeh- tosopimuksen soveltamisalaa, työajan järjestämistä, työterveyshuoltoa, vuo- xxxxxxx ja muita erityisiä etuuksia koskevista asioista siten kuin erillisessä paikallista sopimista koskevalla sopimuksella on sovittu.

21 § Työntekijöiden luottamusmies ‌

1. Työntekijöillä on oikeus valita luottamusmies, jonka tehtävänä on edustaa työntekijöitä tämän sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa ja valvoa sen noudattamista, siten kuin erillisessä luottamusmiessopimuksessa on sovittu.

22 § Työrauhavelvoite ‌

1. Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

2. Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä on ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työn- antaja- tai työntekijäliitolle vähintään 4 päivää ennen työtaistelun alkamista. Ilmoituksessa on todettava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

23 § Paikallinen sopiminen poikkeustilanteessa (selviytymislauseke)‌

1. Mikäli sopimuksen piirissä olevat työnantajat joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat sopijaosapuolet arvioida uu- delleen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelli- seen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen työnantajan toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskau- della.

2. Mikäli sopimuksen piirissä olevat työnantajat joutuvat sopimuskauden aikana poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin, voivat Urheilujärjestöjä koskevan työehtosopimuksen luottamusmiessopimuksen mukainen luottamusmies, pääluottamusmies tai työnantajan palveluksessa olevat työntekijät ja pääluot- tamusmies yhdessä työnantajan tai tämän edustajan kanssa arvioida uudel- leen tehdyn työehtosopimusratkaisun soveltuvuutta vallitsevaan taloudelli- seen tilanteeseen ja sopia siihen tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen työnantajan toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi sopimuskau- della.

Pöytäkirjamerkintä:

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry toteavat em. määräystä tulkittavan siten, että ko. paikalli- nen sopimus voidaan tehdä paikallisella tasolla ilman Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:tä.

24 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen rikkomista, soveltamista ja tulkintaa koskevista erimieli- syyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja työnteki- jän tai asianomaisen luottamusmiehen välillä.

2. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on mikäli mah- dollista, erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laadit- tava muistio. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Muistion valmistuttua voi jompikumpi osapuolista saattaa erimielisyysasian sopijapuolten eli liittojen ratkaistavaksi.

3. Neuvottelut sekä järjestö- että liittotasolla aloitetaan mahdollisimman pian ja käydään asiallisesti ja kaikkea tarpeetonta viivytystä välttäen.

4. Ellei liittojen välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

25 § Sopimuksen voimassaoloaika ‌

Uusi sopimuskausi tulee voimaan 4.3.2022 ja päättyy 31.1.2024. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista 15.12.2022 mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.1.2023.

Sopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Uu- desta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat aiemman työehtosopimuksen määräykset voimassa niin kauan, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopi- musneuvottelut muuten ovat päättyneet.

Helsingissä 4.3.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Liite 1 Palkkausryhmittely ja peruspalkat ‌

Henkilön pääasiallinen tehtävä määrittää vaativuustason. Tehtäväkuvan ol- lessa monipuolinen ja sijoittuessa ”välimaastoon”, valitaan ylempi vaativuus- ryhmä.

Vaativuustaso A

Tehtävä muodostuu avustavista tehtävistä.

Tarvittavat tiedot ja taidot ovat opittavissa lyhytaikaisella opastuksella. Työ suoritetaan työmääräysten ja työrutiinien mukaisesti.

Valvonta perustuu suorittamisen seurantaan.

Esim: Toimistosihteeri-, postitus-, vastaanotto- yms. tehtävät

Peruspalkka 1.4.2022

1596,53 €

Vaativuustaso B

Tehtävä on alan tyypillinen ammattitehtävä.

Tehtävä edellyttää ammatillisten tietojen ja työmenetelmien hallintaa, joka pe- rustuu ammattikoulutukseen tai -kokemukseen.

Työ on luonteeltaan itsenäistä.

Esim: Vaativammat sihteeri- / assistenttitehtävät, kirjanpitäjät, suunnittelijat, päälliköt ilman esimiesvastuuta

Peruspalkka 1.4.2022

1787,80 / 2011,86 €

Vaativuustaso C (palkkataso nykyisen II tehtäväryhmän tasolla) Tehtävään sisältyy vastuu osa-alueesta tai –toiminnosta.

Tehtävä edellyttää ammatillisten tietojen ja taitojen vankkaa hallintaa, joka pe- rustuu ammattikoulutukseen sekä -kokemukseen.

Esim: Asiantuntijatehtävät, tietystä kokonaisuudesta vastaavat, esimiestehtä- vät

Peruspalkka 1.4.2022

2285,91 €

Vaativuustaso D sopimuspalkkaiset

Tehtävät ovat itsenäisiä johto-, asiantuntija- tai ammattitehtäviä. Palkka on henkilökohtainen sopimuspalkka ja ylittää C-tason.

Taito-osa Määrä on 0 - 35 % perusosasta

Määrittelyssä huomioidaan seuraavia henkilön ominaisuuksia:

Monitaitoisuus

- tehtävän vaatimien taitojen osaaminen monipuolisesti

- joustava siirrettävyys muihin tehtäviin

- valmius osallistua useaan tehtävään

Omatoimisuus

- kyky aloitteelliseen itsenäiseen työskentelyyn

Yhteistyökyky

- kyky työskennellä toisten työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa

Vastuuosa Määrä on 0 - 30 % perusosasta Määrittelyssä huomioidaan seuraavia tehtävän vaatimuksia: Vastuullisuus

- tehtävä

- talous

Laaja-alaisuus

- yhteydenpito eri tahoihin

- toiminnallinen laajuus

Monipuolisuus

- tehtävä koostuu useista eri toiminnoista

Erityisvastuut

- perustehtävään kuulumattomat lisätehtävät

Esimiestehtävät

- toiminnan laajuus

- alaisten määrä

Itsenäisyys

- tehtävään kuuluva päätösvalta

Kokemusosa Määrä on 0-12 % perusosasta

- työntekijän aikaisempi kokemus arvioidaan työhönottotilanteessa

- työnantajan palveluksessa kokemus huomioidaan seuraavasti 3 ja 5 sekä 8 vuoden palvelun jälkeen 4 % perusosasta laskettuna

Harjoittelijan vähimmäispalkka on 65 % vaativuustason A peruspalkasta. Har- joittelijan palkkaa voidaan maksaa neljä kuukautta. Harjoittelijan työsuhteessa ei noudateta muilta osin työehtosopimuksen liitteen 1 mukaista palkkausjärjes- telmää.

Tällä pöytäkirjalla on sama voima ja velvoittavuus kuin työehtosopimuksella.

Liite 2 Sopimus paikallisesta sopimisesta ‌

1 §

1. Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti, mikäli perusteltu syy sitä edellyt- tää.

2. Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön ja työehtosopimuksen sää- tämissä rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen tai sen oleellisen osan, kuten palkkaus- tai työaikajärjestelmän syrjäyttämisestä.

2 §

1. Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnan- taja tai tämän edustaja sekä sopimuksen osapuolena olevan työntekijäliiton asettama luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee, tai luottamusmiehen puuttuessa työntekijät yhdessä.

2. Ennen neuvottelun alkamista todetaan neuvotteluosapuolet. Lisäksi työehtoso- pimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työehtosopimukseen.

3 §

1. Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poik- keamiselle.

2. Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, keitä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopi- mus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauk- sessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudat- taen.

3. Kestettyään vuoden on määräaikainen sopimus irtisanottavissa kuten tois- taiseksi voimassa oleva sopimus.

4 §

1. Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana.

2. Työehtosopimusosapuolilla on yhdessä mahdollisuus muuttaa tai kumota pai- kallinen sopimus. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopimus- osapuolten sopimana ajankohtana.

5§

1. Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimus- osapuolten välisellä työehtosopimuksella.

6§

1. Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten so- pimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuk- sen erimielisyydet.

7§

1. Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus.

Liite 3 Saval -pöytäkirja Liityntäpöytäkirja‌

1 § Sovittiin, että SAVALin jäseninä oleviin valmentajiin noudatetaan Urheilujärjes- töjä koskevaa PALTA – JHL työehtosopimusta.

2 § Valmentajan tullessa valituksi edustustehtäviin Suomen kisajoukkueen viralli- sena jäsenenä suositellaan, että osallistuminen ei vähennä valmentajan palkka- etuja.

3 § Työnantaja pyrkii kehittämään ja ylläpitämään valmentajan ammattitaitoa ja osaamista. Valmentajan koulutussuunnitelma tai muu mahdollinen osaamisen kehittämisen suunnitelma hyväksytään vuosittain työnantajan ja valmentajan kesken. Koulutusajalta korvataan säännöllisen työajan ansio.

4 § Valmentajilla on oikeus valita yksi valtakunnallinen työsopimuslain tarkoittama luottamusmies, jonka tehtävänä on edustaa liityntäpöytäkirjan piirissä olevia val- mentajia tämän sopimuksen tulkintaa koskevissa asioissa ja valvoa sen noudat- tamista SAVALin jäseniin.

5 § Työehtosopimusosapuolet käyvät vuosien 2022 ja 2023 aikana keskustelua val- mentajien työehtojen ja tämän liityntäpöytäkirjan kehittämisestä ja arvioivat pöy- täkirjan kirjausten sisältöä.

6 § Tällä pöytäkirjalla uudistetaan 17.6.2020 voimassa ollut liityntäpöytäkirja 5 §:ään tehdyin muutoksin.

Helsingissä 29.4.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry

YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN ry SUOMEN AMMATTIVALMENTAJAT SAVAL ry

4.3.2022

Liite 4 Työaikapankki ‌

1. Työaikapankin tavoite

Tavoitteena on henkilökunnan jaksamisen ja hyvinvoinnin edistäminen, eri elä- mäntilanteiden huomioon ottaminen sekä resurssien suunnittelun ja käytön te- hostaminen.

2. Työaikapankkijärjestelmä

Työaikapankkijärjestelmä ei korvaa voimassa olevia työaika- ja tasoittumisjär- jestelmiä, vaan on niitä täydentävä pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja va- paa-aikaa.

Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu toistaiseksi voimassa olevaksi kuitenkin siten, että se on irtisanottavissa päättymään 12 kuukauden kuluttua irtisanomis- ilmoituksesta.

Työaikapankkijärjestelmä on kaikille avoin ja vapaaehtoinen. Työntekijän on tehtävä kirjallinen ilmoitus pankkiin liittymisestä sekä eroamisesta. Eroaminen voi astua voimaan 9 kuukauden kuluttua irtisanomisesta.

Työnantaja järjestää työaikapankin tuntien kertymisen seurannan, josta ilme- nee kunkin työntekijän työaikapankin saldo. Työnantaja kirjaa kirjanpitolain mu- kaisesti työaikapankin saldon taseessaan velaksi / maksamattomaksi palkaksi.

Esimiesten tulee seurata työntekijöiden työaikapankin saldojen kertymää aktii- visesti sekä järjestää työntekijälle mahdollisuus pitää tarpeellinen määrä va- paata. Työnantaja vastaa työntekijän poissaoloajan töiden järjestelystä sekä tuurausten tai korvaavien työntekijöiden hankinnasta.

3. Työaikapankin kerryttäminen ja vapaana pitäminen

Työaikapankkiin voidaan tallettaa työaikaa ja sitä vastaavaa palkkaa

- lisä- ja ylityö

- sunnuntaityökorotus

- xxxxxxxx xxxxxxx + saldo

- lomarahaa vastaava vapaa. Lomaraha yhdeltä vuosilomapäivältä vastaa 1/12 osaa viikon säännöllisestä työajasta.

- vuosilomasta säästettäväksi sovittu osa.

Työaikapankkiin voidaan tallentaa työaikaa enintään 280 tuntia. Maksimimää- rän lähestyessä täyttä määrää tulee esimiehen järjestellä työntekijän työt niin, että maksimituntimäärä ei ylity.

Soveltamisohje:

Työaikapankkiin tallennettua työaikaa pidetään palkallisena vapaana esimiehen ja työntekijän kanssa sovittavana aikana. Vapaana pidet- tävä aika tulee sovittaa sekä työtilanteiden kannalta ns. ”hiljaiseen ai- kaan” ja työntekijän henkilökohtaisia tarpeita palvelevaan aikaan. Vä- himmäisvapaana pidettävä aika on yksi työpäivä. Vapaa-ajankohdista tulee sopia hyvissä ajoin työnantajan ja työntekijän välillä. Työnantaja voi kuitenkin osoittaa 75 tuntia ylittävältä osin vapaata pidettäväksi työnantajan osoittamana ajankohtana edellyttäen, että ko. tuntien käyttämisestä ei ole aikaisemmin muuta sovittu työnantajan ja työnte- kijän välillä.

Mikäli työntekijä todetaan ko. työaikavapaan aikana työkyvyttömäksi, siirtyy työ- aikavapaa ensimmäisen työkyvyttömyyspäivän jälkeen myöhemmin pidettä- väksi. Työkyvyttömyydestä tulee toimittaa työnantajalle työehtosopimuksen 8§:n 7. kohdassa tarkoitettu todistus.

Työaikapankista eroamisen yhteydessä esimies ja työntekijä tekevät kirjallisen sopimuksen vapaana pidettävästä ajasta ja sen ajankohdista.

Työaikapankkivapaat ovat työssäoloajan veroista aikaa laskettaessa vuosilo- maoikeutta samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

Vapaana pidettävältä ajalta maksetaan työntekijälle sen hetken mukaista sään- nöllistä kuukausi- tai tuntipalkkaa.

Rahana maksettava korvaus lasketaan vastaavalla tavalla.

4. Seuranta

Työnantaja järjestää seurantajärjestelmän, josta voidaan selvittää henkilötasolla työaikapankissa oleva työaikasaldo. Esimiesten tulee seurata toimihenkilöiden työaikasaldojen kehitystä jatkuvasti. Saldojen kertymistä seurataan keskitetysti osavuosikatsausten mukaisesti. Työaikapankkijärjestelmän toimivuudesta, puut- teista tai muutostarpeista tulee informoida tes-osapuolia.

5. Järjestelmän voimassaolo, päättäminen ja tulkinta

Työnantajan irtisanoessa koko työaikapankkijärjestelmän työaikasaldoista ja nii- den vapaana pitämisestä tulisi ensi sijassa sopia työnantajan ja työntekijän kes- ken. Mikäli asiasta ei sovita, työntekijä päättää vapaan pitämisajankohdista.

Työntekijän irtisanoutuessa työsuhteestaan työaikasaldo pidetään ensi sijassa vapaana. Mikäli vapaata ei pystytä järjestämään irtisanomisajan puitteissa, saldo maksetaan rahana yksinkertaisella tuntipalkalla.

Työsuhteen päättyessä taloudellisista / tuotannollisista syistä työntekijällä on oi- keus päättää työaikasaldon kuittaamisesta joko vapaana tai rahana yksinkertai- sella tuntipalkalla.

Työaikapankkiin tallennettu työaika korvataan rahana aina työntekijän kuoleman ja työsuhteen purun yhteydessä.

Muissa tapauksissa työnantaja päättää työaikasaldon kuittaamisesta joko va- paana tai rahana.

Mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan voimassa olevien työehtosopimusten mu- kaisilla neuvottelujärjestyksillä.

Liite 5 Luottamusmiessopimus ‌

Palvelualojen työnantajat Palta ry:n ja Julkisten- ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n urheilu- järjestöjä koskeva

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Johdanto

Luottamusmiesjärjestelmä on työehtosopimusjärjestelmän osa-alue, jonka tar- koituksena on edistää osapuolten välillä solmittujen sopimusten asianmukaista toteuttamista ja käytäntöön soveltamista. Sillä pyritään ratkaisemaan työnanta- jan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyydet tarkoituksenmukaisella ja nopealla tavalla. Keskeisinä asioina sii- hen kuuluvat myös työnantajan ja työntekijöiden välillä esiintyvien työsuhteisiin liittyvien kysymysten käsittely sekä työrauhan ylläpitäminen ja edistäminen työ- ehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen neuvottelumenettely vähentää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten huomattavasti edistää sekä työn- antajan tavoitteiden saavuttamista että työntekijöiden turvallisuuden ja viihty- vyyden lisäämistä. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyö- dylliseksi molempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstökysy- myksissä ja siten toimia osana työpaikan informaatio- ja osallistumisjärjestel- mää.

1 § Sopimuksen soveltamisala

1. Tämä sopimus koskee Palta ry:n jäseninä olevia urheilujärjestöjä, jotka ovat sidottuja urheilujärjestöjä koskevaan työehtosopimukseen (jäljempänä jär- jestö), sekä niiden palveluksessa olevia työntekijöitä.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan järjestön työntekijöiden valitsemaa ja am- mattijärjestön nimeämää pääluottamusmiestä, luottamusmiestä ja varaluot- tamusmiestä. Jos myöhemmin tässä sopimuksessa asia koskee myös pää- luottamusmiestä, on asiasta mainittu ko. kohdassa erikseen.

Luottamusmies valitaan Urheilujärjestöjä koskevaa työehtosopimusta nou- dattavaan järjestöön.

2. Pääluottamusmies valitaan työntekijöitä edustavan ammattiliiton sääntöjen mukaisesti (syyskokous, vaalikokous tai erillinen äänestystilaisuus) ja pää- luottamusmies edustaa niiden järjestöjen palveluksessa olevia työntekijöitä, joilla ei ole valittuna järjestö/työnantajakohtaista luottamusmiestä, jos

työnantaja, jonka palveluksessa ko. työntekijät ovat, antaa siihen suostu- muksensa. Työnantajan suostumus on edellytys myös muissa tämän sopi- muksen mukaisissa pääluottamusmiestä koskevissa asioissa.

Pääluottamusmiehen tulee olla työsuhteessa urheilujärjestöjä koskevan työ- ehtosopimuksen soveltamisalan mukaiseen työnantajaan, joka on Palta ry:n jäsen ja joka on velvollinen noudattamaan urheilujärjestöjä koskevaa työeh- tosopimusta (normaalisitova).

3. Yhteistoimintaneuvotteluissa tulee aina olla ko. työpaikan työntekijöiden oma edustaja, ellei yhteistoimintaneuvotteluja käydä kaikkien työntekijöiden kanssa yhdessä. Yhteistoimintaneuvotteluissa pääluottamusmies voi pyyn- nöstä toimia asiantuntijana niissä työpaikoissa, jossa on työpaikkakohtainen luottamusmies, edellyttäen, että asiasta on sovittu ko. työnantajan kanssa.

4. Järjestön luottamusmieheksi voidaan valita järjestön palveluksessa oleva työehtosopimuksen soveltamisen piiriin kuuluva allekirjoittaneeseen järjes- töön järjestäytynyt ja työpaikan olosuhteisiin perehtynyt työntekijä.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos samaan järjestöyhteisöön kuuluu useampia työnantajia (esim. alueorganisaatioita), voidaan sopia yhteisen luottamusmiehen valin- nasta.

5. Milloin paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kan- nalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun järjestöön voidaan valita useampia tämän sopi- muksen tarkoittama luottamusmiehiä järjestön itsenäisiin alueisiin tai toimin- nallisiin yksiköihin.

6. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmie- hen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luot- tamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

7. Järjestön tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistuessa, laajen- tuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin ver- rattavan olennaisen muutoksen johdosta, saatetaan luottamusmiesorgani- saatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttu- nutta tilannetta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille työn- tekijöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toi- mittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa vii- meistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Vaalin toimittamisesta

huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen estyneenä ollessaan xxxxxxxx- xxx varaluottamusmies. Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamusmiestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen mahdollisesta varamiehestään sekä näiden eroamisesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työn- antajalle asianomainen ammattiyhdistys.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu, luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin työntekijät. Luottamus- mies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työ- aikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luotta- musmieheksi valituksi tullessaan. Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiar- voiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitai- toaan vastaavaa työtä. Luottamusmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työtä.

4. Jos työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannolli- sista syistä, on noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi. Jos luottamusmiehen työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vas- taavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön TSL 7 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla, tästä määräyksestä voidaan poi- keta. Jos luottamusmies katsoo, että hänet on irtisanottu tai lomautettu vas- toin edellä olevia määräyksiä, hänellä on oikeus vaatia asian selvittämistä sopimuspuolten välillä.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopi- muslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin edellyttämää työntekijöiden enemmistön suostumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolten toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta työsopi- muslain 8 luvun 1 §:n purkuperusteillakaan noudattamatta työsuhteen päät- tämiseen irtisanomisajan pituista aikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan järjestön luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen luotta- musmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luot- tamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy.

Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiyhdistykselle tai työntekijäjärjestölle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Xxxxxxx on määrättävä samojen perusteiden mukaan, kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä on säädetty. Kor- vausta lisäävänä tekijänä on otettava huomioon se, että tämän sopimuksen oikeuksia on loukattu.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toi- mia järjestön työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies ja pääluottamusmies edustavat edellä mainittuja työnteki- jöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnan- tajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja järjestön kehittymiseen liittyvissä ky- symyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia työnan- tajan ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki eri- mielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Jos pääluottamusmies edustaa ko. työntekijöitä, pääluottamusmiehelle ko. tiedot annetaan siinä määrin kuin tietosuojaa koskevien säännösten mu- kaan on mahdollista.

2. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat tiedot edustamistaan järjestön työntekijöistä työsuhteen alkaessa ja muuttuneista tiedoista neljännesvuosittain;

• työntekijän nimi

• työsuhteen alkamisaika ja se, onko työsuhde kokoaikainen vai osa-aikainen

• määräaikaisen työsuhteen peruste ja sen kesto, sekä

• palkkaryhmä tai vastaava, johon työntekijä tai hänen suoritta- mansa työ kuuluu.

3. Luottamusmiehillä on oikeus saada kaksi kertaa vuodessa tieto järjestön koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärästä. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä. Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

4. Mikäli järjestössä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmie- hiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin työsuojeluvaltuutetulla perehtyä sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadit- tuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoita- mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien työntekijöiden lukumäärä, heidän vaih- tuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamusmie- hen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtävien hoitamista varten voidaan sopia luottamusmiehelle myönnettävästä tilapäi- sestä tai säännöllisesti toistuvasta vapautuksesta työstä luottamusmiesteh- tävien hoitamista varten.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuksen pe- riaatteista ja määrästä.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. kap- paleessa mainittu työstä vapautus annetaan. Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voi- daan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen käyttöön tarkoitetut säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Järjestökohtaisella ja alueellisen

toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauk- setta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyttöön luovu- tettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sellaista on työn- antajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toi- mistovälineitä luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

2. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävänsä hoidossa tavanomaisia toimisto yms. välineitä, mukaan lukien atk-laitteet ja niihin liit- tyvät ohjelmat sekä tietoliikenneyhteydet ja puhelinta, jonka työnantaja on antanut työtehtävien hoitamista varten.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikalisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimies- saan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin käytetystä ajasta säännölli- sen työajan palkka.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksen perusteista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista var- ten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, suoritetaan hänelle matka- kustannusten korvausta yrityksessä sovellettavan järjestelmän mukaisesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu sopimusosapuolten välillä voi- massa olevassa koulutussopimuksessa.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen on selvitettävä luottamusmiestehtävän ai- kana, edellyttääkö luottamusmiehen ammattitaidon ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tu- lee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitet- tävä paikallisesti työnantajan ja tämän edustajan ja luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen tai työntekijän itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava muistio, jos jompikumpi osapuo- lista sitä pyytää. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista annetaan yksi kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi järjestössä paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjes- tystä.

6. Luottamusmiehelle ja pääluottamusmiehelle, ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstö- asioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja sopimusosapuolten väliset neuvot- telut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus.

2. Osapuolen, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osa- puolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi osapuolten välisissä neuvotteluissa.

Liite 6 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ‌‌‌

URHEILUSEUROJA KOSKEVA LIITYNTÄPÖYTÄKIRJA Aika 4.3.2022‌

Paikka Allekirjoitetaan sähköisesti

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä saavutettiin 1.3.2022 Urheiluseuroja koskevan liityntäpöytäkirjan uudistamiseksi neuvotte- lutulos, joka hyväksyttiin 4.3.2022 mennessä molempien liittojen hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi.

Tekstimuutokset on kirjattu liityntäpöytäkirjaan. Muutetut kohdat on merkitty vasempaan marginaaliin pystyviivalla.

URHEILUSEUROJA KOSKEVA LIITYNTÄPÖYTÄKIRJA

Liityntäpöytäkirja muodostaa oman erillisen työehtosopimuksensa ja on urheilujärjestöjä koskevan työehtosopimuksen liite 6.

1 § Soveltamisala

Tätä liityntäpöytäkirjaa sovelletaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsenenä olevan urheiluseuran työsuhteessa oleviin työntekijöihin.

Soveltamisohje:

Tämän liityntäpöytäkirjan soveltamisalaan eivät kuulu urheilujärjestöjen työeh- tosopimuksen 1 §:n mukaiset soveltamisalapiirissä olevat urheilujärjestöt.

Soveltamisohje:

Seuralla voidaan tarkoittaa mm. rekisteröityä yhdistystä ja/tai osakeyhtiötä.

Tämän liityntäpöytäkirjan soveltamisen ulkopuolelle jää aina kuitenkin urheiluseuran ylin johto, kuten toiminnanjohtaja, toimitusjohtaja, henkilöstöjohtaja tms.

Soveltamisohje:

Soveltamisalan ulkopuolelle jäävien tehtävien joukko määräytyy tehtävän pe- rusteella, eikä tittelillä itsessään ole merkitystä.

Soveltamisohje:

Isossa urheiluseurassa, jossa itsenäistä päätösvaltaa käyttäviä työnantajan edustajia on useita, soveltamisalan ulkopuolelle jäävien joukko voi myös olla isompi.

Liityntäpöytäkirjaa ei myöskään sovelleta seuraan työsuhteessa oleviin joukkue- ja yksilöur- heilijoihin, ellei yksittäistä seuraa koskevassa liityntäpöytäkirjassa toisin sovita.

2 § Liityntäpöytäkirjan sisältö

Tämän liityntäpöytäkirjan sisältönä noudatetaan voimassa olevaa Urheilujärjestöjä koske- vaa PALTA – JHL työehtosopimusta lukuun ottamatta sen soveltamisalaa koskevaa 1 §:ää, palkkausjärjestelmää koskevaa liitettä 1 sekä luottamusmiessopimuksen pääluottamus- miestä koskevia määräyksiä.

Palkankorotusten osalta noudatetaan voimassa olevaa urheilujärjestöjä koskevaa työehto- sopimusta, kuitenkin siten että palkkoja korotetaan 1.4.2022 vain 1,2 %:n suuruisella yleis- korotuksella, ellei paikallisesti toisin sovita.

3 § Liittyminen

Tähän liityntäpöytäkirjaan voi liittyä ainoastaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsen. Liittyminen tähän pöytäkirjaan tapahtuu Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välisellä kirjallisella toteamisella. Tämä toteaminen voi tapah- tua mm. sähköpostitse

Yksittäinen erikseen liittynyt urheiluseura on velvollinen noudattamaan tätä liityntäpöytäkir- jaa siitä lähtien, kun liittymisestä ja voimaantulopäivästä on 3 §:n mukaisesti todettu Palve- lualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä.

4 § Voimassaolo

Tämä liityntäpöytäkirja on voimassa kuten urheilujärjestöjä koskeva työehtosopimus.

Sopimuksen määräykset ovat voimassa siihen asti, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman osapuolen toimesta on todettu päätty- neeksi.

Pöytäkirjamerkintä:

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä liityntäpöytäkirja tässä olevine mää- räyksineen muodostaa Urheilujärjestöjä koskevasta työehtosopimuksesta erilli- sen uuden työehtosopimuksensa, josta osapuolet antavat omat tätä työehtoso- pimusta koskevat tiedot STM:lle tämän työehtosopimuksen yleissitovuuden ar- vioimista varten. Koska tämä työehtosopimus on oma erillinen työehtosopimuk- sensa, sillä ei ole merkitystä Urheilujärjestöjen työehtosopimuksen yleissitovuu- den määrittämisessä.

Helsingissä 4.3.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Liite 7.‌

Etätyötä koskeva suositus 4.3.2022 ‌

Työehtosopimusosapuolten välille on laadittu seuraava suositus:

ETÄTYÖSSÄ HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

Liitot kannustavat järjestöjä hyödyntämään tehokkaalla tavalla tuottavuutta ja työhyvinvoin- tia edistäviä työaikajärjestelmiä.

Tässä tarkoituksessa Palta ja JHL ovat yhteistyössä laatineet tämän liitteen, jota järjestöt voivat halutessaan hyödyntää.

• Etätyön ja lähityön suhde

• Työvälineet ja niiden käyttö

• Tietoturva-asiat ja järjestön tietoturvakäytänteet

• Työaika ja työajan seuranta

• Tavoitettavuus

• Työsuojelunäkökohdat

• Etätyön vakuutusturva

Tässä suosituksessa mainitut ohjeistukset soveltuvat Suomessa tehtävään työhön.

Etätyötä tehdään sovellettavan lainsäädännön, työehtosopimuksen ja järjestössä noudatet- tavien pelisääntöjen puitteissa.

Tämä suositus ei ole työehtosopimuksen osa.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10, 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Sörnäisten rantatie 23

PL 101, 00531 HELSINKI

Puhelin: 010 77031 xxx.xxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Urheilujärjestöjä koskeva työehtosopimus

Document Metadata