Veikkaus Oy:n toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus

Sopijapuolten välillä on 30.12.2021 saavutettu uutta Veikkaus Oy:n toimihenki- löitä koskevaa työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos, joka on 31.12.2021 hyväksytty molempien liittojen hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi.

Neuvottelutuloksessa on sovittu, että palkantarkistusten ajankohdat ja määrät täsmentyvät myöhemmin. Osapuolet ovat tänään sopineet seuraavaa:

Vuosi 2022

Korotuksen jakamisesta neuvotellaan paikallisesti. Tavoitteena on tukea pal- kanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta, palkankorotuksesta 2/3 jaetaan yleiskorotuksena ja 1/3 yrityskohtaisena eränä. Työnantaja päättää yrityskohtaisen erän jakami- sesta.

Mikäli paikalliseen palkkaratkaisuun ei päästä, palkkoja korotetaan 1.4.2022 lu- kien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,6 %:n suu- ruisella yleiskorotuksella. Palkkoja korotetaan 1.4.2022 lukien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta myös yrityskohtaisella erällä, jonka suuruus on 0,4 %.

Työnantaja päättää yrityskohtaisen erän jakamisesta. Yrityskohtaisen erän suu- ruus lasketaan marraskuun 2021 kuukausipalkoista luontoisetuineen.

Työehtosopimuksen 15 §:n mukaiset lisät ovat 1.4.2022 lukien seuraavat:

• iltalisä: 1,92 €

• yölisä: 5,11 €

Pääluottamusmiehen korvaus on 1.4.2022 lukien 252 euroa ja varapääluotta- musmiehen ja luottamusmiestehtävien hoitamisesta maksettava erillinen kor- vaus 124 euroa. Työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan samasta ajan- kohdasta lukien 2 %:lla.

Taulukot ovat 1.4.2022 lukien seuraavat:

1.4.2022 lukien	Kuukausipalkka	Tuntipalkka
1	2077	13,23
2	2341	14,90
3	2719	17,32
4	3036	19,33
5	3479	22,16
6	3995	25,45
7	4522	28,80
8	5164	32,90
9	5860	37,33
10	6651	42,36

Vuosi 2023

Vuoden 2023 korotuksista sovitaan 30.11.2022 mennessä. Mikäli vuoden 2023 palkantarkistuksen suuruudesta ei päästä yksimielisyyteen 30.11.2022 men- nessä, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa tämän sopimuksen päättymään 31.12.2022. Irtisanomista koskeva ilmoitus on toimitettava kirjallisesti viimeis- tään 30.11.2022 toiselle sopijaosapuolelle.

Helsingissä 7.3.2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ammattiliitto Pro ry

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ‌‌

VEIKKAUS OY:N TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

Aika 31.12.2021

Sopijaosapuolten välillä on 30.12.2021 saavutettu uutta Veikkaus Oy:n toimi- henkilöitä koskevaa työehtosopimusta koskeva neuvottelutulos, joka on 31.12.2021 mennessä hyväksytty molempien liittojen hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopimukseksi.

1. Sopimuskausi

Uusi työehtosopimus tulee voimaan 1.1.2022 ja on voimassa 31.1.2024 asti. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä ole viimeistään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä jommaltakummalta puolelta kir- jallisesti irtisanottu.

Sopimuskauden aikana kumpi tahansa osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päät- tymään toisen vuoden osalta (optiovuosi 1.1.2023 - 31.1.2024) viimeistään kuu- kautta ennen (30.11.2022) ensimmäisen sopimusvuoden (1.1.2022 - 31.12.2022) päättymistä.

Sopijaosapuolet neuvottelevat optiovuoden palkkaratkaisun 30.11.2022 men- nessä.

2. Palkantarkistukset 2022

Palkkoja korotetaan korotuksella, jonka voimaantuloajankohta (korotusajan- kohta) määräytyy vastaavalla periaatteella kuin teknologiateollisuuden työnte- kijöitä koskevassa työehtosopimuksessa sovitaan. (Jos teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi siten, että palkkoja korotetaan kahden kuukauden kuluttua sopimuksen voimaantulosta, Veikkaus Oy:n toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen palkankorotusten voimaantuloaika määräytyy vastaavalla tavalla).

Työehtosopimuksen palkkataulukoita korotetaan yleiskorotusprosentilla koro- tusajankohtana.

Työehtosopimuksen mukaisia ilta- ja yölisiä ja henkilöstön edustajien palkkioita korotetaan korotuksella (yleiskorotus + yrityskohtainen erä) korotusajankohdan tai lähinnä sen jälkeen alkavan työaikakorvausten laskentakauden alusta.

Korotuksen suuruus määritellään seuraavalla laskentamallilla:

Korotuksen prosentti lasketaan Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen (Teollisuusliitto ry ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry) ja Kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen (Teollisuusliitto ry ja Kemi- anteollisuus ry), 28.2.2022 mennessä tiedossa olevan ja 1.12.2021 - 30.11.2022 aikana toteutettujen/toteutettavien yleiskorotusten matemaattisena keskiarvona (kaksi desimaalia). Laskennassa otetaan huomioon yleiskorotus- jaksojen pituudet ja yleiskorotusten voimaantuloajankohdat siten, että kustan- nusvaikutus keskimäärin vuodessa on yhtä suuri kuin verrokkialojen kustannus- vaikutus keskimäärin vuodessa ja keskimäärin sopimuskauden aikana suh- teutettuna sopimuskauden pituuteen.

Verrokkialojen yleiskorotuksiin lisätään ennen keskiarvon laskemista mahdolli- set yrityskohtaiset erät sen suuruisina kuin ne on työehtosopimuksessa määri- telty.

Verrokkialojen sopimuskorotusten määrässä huomioidaan se prosenttimääräi- nen kustannusvaikutus, jolla kyseisen työehtosopimuksen osapuolet ovat sopi- neet kustannusvaikutteisista tekstimuutoksista työehtosopimukseen. Sopimus- korotuksen määrä on sovittujen palkankorotusten ja tekstimuutosten ja muiden mahdollisten työehtosopimusmuutosten kokonaiskustannusvaikutuksen suu- ruinen, minkä verrokkialojen osapuolet ovat todenneet työehtosopimusratkai- sussaan.

Kokonaiskustannusvaikutuksessa ei huomioida mahdollisen kertaerän kustan- nusvaikutusta.

Mikäli verrokkialoilla toteutetaan työehtosopimuksen mukaisesti em. tarkastelu- jakson aikana euromääräisiä kertaeriä, jotka eivät johdu sopimuskorotusten las- kennallisesta siirtämisestä myöhempään ajankohtaan, vaan ovat niistä täysin erillisiä, lasketaan kunkin kertaerän prosentuaalinen osuus verrokkialan keski- ansiosta (STA). Kertaerän määrä Xxxxxxxxxxx toimihenkilöiden/tämän työeh- tosopimuksen soveltamisalalla lasketaan edellä määritetyn prosentin perus- teella. Tämän jälkeen lasketaan kertaeristä verrokkialojen matemaattinen kes- kiarvo. Laskelman mukainen kertaerä toteutetaan tämän työehtosopimuksen työntekijöille korotuksen ajankohtana (pyöristys täyteen euroon ja osa-aikaisille työajan suhteessa). Mikäli jommankumman verrokkialan osalta neuvottelurat- kaisu kyseessä olevalle ajalle puuttuu 28.2.2022, jätetään se laskennan ulko- puolelle korotusta laskettaessa.

Jos kemian perusteollisuuden työehtosopimuksen osalta neuvotteluratkaisu ko. ajalle puuttuu 28.2.2022 tai sen em. periaattein laskettu yleiskorotus on miinus- merkkinen, jätetään sen laskennan ulkopuolelle yleiskorotusta laskettaessa.

Jos teknologiateollisuuden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa ei ole 28.2.2022 mennessä saavutettu neuvotteluratkaisua tai sen em. periaattein laskettu yleiskorotus on miinusmerkkinen, osapuolet sopivat tarkasteluajankoh- dan ja palkantarkistusten toteuttamisajankohdan ja -tavan mahdollisista muu- toksista. Palkantarkistukset toteutetaan kaikissa tapauksissa kohdan 2 ensim- mäisessä kappaleessa sovitusta korotusajankohdasta lukien.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen palkankorotuksen määrästä 31.3.2022 mennessä, asetetaan riitaa ratkaisemaan jommankumman aloitteesta välitys- lautakunta, johon molemmat osapuolet asettavat kumpikin yhden jäsenen ja kutsuvat puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijan. Lautakunnan tulee antaa ratkaisu 30.4.2022 mennessä. Ratkaisun perusteella toteutettavat korotukset maksetaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa ratkaisun antamisesta. Lautakunnan mahdolliset kustannukset jaetaan osapuolten välillä tasan.

3. Tekstimuutokset

Perustetaan osapuolten välinen työryhmä, jonka tehtävänä on 17.6.2022 men- nessä selvittää 1.8.2022 voimaan tulevan perhevapaauudistuksen vaikutukset työehtosopimukseen. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etenemistä ja huomioi yhdessä sovittavalla tavalla kustannusneutraalisti lainsäädäntöuudis- tuksesta aiheutuvat muutokset työehtosopimuksessa.

Jos allekirjoittajajärjestöt eivät sovi perhevapaauudistuksen aiheuttamista muu- toksista työehtosopimukseen 1.8.2022 lukien, jatketaan palkallisuusaikojen maksamista laissa olevien termien muutoksista huolimatta sopimuskauden lop- puun saakka, elleivät allekirjoittajajärjestöt muuta sovi.

Pöytäkirjamerkintä:

Sopijaosapuolet nimeävät työryhmään kumpikin kaksi jäsentä. Työryhmä huomioi muun muassa työnantajan saamien Kela-kor- vausten ja palkallisen perhevapaan suhdetta.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

Minna Ääri Xxxxx Xxxxxxxxx

XXXXXXXXXXX TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS

I YLEISET MÄÄRÄYKSET ‌

1 § Soveltamisala ‌

Sopimus koskee kaikkia Veikkaus Oy:n työsuhteessa olevia henkilöitä lukuun ottamatta:

• henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoryhmään tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilöiden palkka- ja työehtoja määriteltäessä, eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen johtajan asema ja hallinnollinen, taloudel- linen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä.

• henkilöitä, joihin sovelletaan Veikkaus Oy:n työntekijöiden työehtosopi- musta.

Pöytäkirjamerkintä:

Soveltamisraja määräytyy RAY:n toimihenkilöitä koskevan työeh- tosopimuksen 1.4.2014 - 31.1.2017 voimassa olleen työehtosopi- muksen perusteella.

Veikkaus Oy:stä siirtyneet henkilöt kuuluvat tämän työehtosopi- muksen piiriin lukuun ottamatta seuraavien nimikkeiden mukaisia toimenkuvia: keittiömestari, keittiön työntekijä, kokki ja tarjoilija.

Fintoto Oy:stä siirtyneet henkilöt kuuluvat tämän työehtosopimuk- sen soveltamisalan piiriin.

2 § Työn johto ja jakaminen ‌

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toi- mihenkilöitä.

3 § Työsuhteesta johtuvat velvollisuudet Työsuhteen alkaminen ‌

Avoimet työpaikat pyritään täyttämään ensisijaisesti yhtiön sisältä. Henkilöstölle tiedotetaan yhtiössä vapautuvista ja vapaista työpaikoista.

Työsuhde on voimassa toistaiseksi, ellei sitä ole työsopimuksessa perustellusta syystä sovittu määräaikaiseksi.

Työnantajan edustaja ilmoittaa uudelle toimihenkilölle häneen noudatettavan työehtosopimuksen, neuvottelujärjestelmän ja ilmoittaa luottamusmiehen yh- teystiedot. Uusista henkilöistä tiedot annetaan neljännesvuosittain huhti-, heinä-, loka-, ja tammikuussa edeltävän neljännesvuoden tilanteen mukaan.

Työsuhteen alkaessa tehdään kirjallinen työsopimus.

Lisätyön tarjoaminen osa-aikaisille

Lisätyötä tarjotaan paikallisesti sovittavan lisätyöohjeen mukaisesti. Ellei lisä- työn tarjoamisesta ole sovittu paikallisesti, määräytyy lisätyön tarjoamisvelvoite työsopimuslain mukaisesti.

Pitkiltä poissaoloilta palaaminen

Kun toimihenkilö palaa perhevapaalta tai muulta pitkäaikaiselta poissaololta ta- kaisin työhön, tulee työnantajan ja toimihenkilön kesken todeta työssä ja työ- oloissa mahdollisesti tapahtuneet muutokset ja tarvittaessa perehdyttää toimi- henkilö uudelleen työhön. Tarvittaessa kartoitetaan ja laaditaan toimihenkilölle koulutussuunnitelma.

4 § Työsuhteen päättyminen Irtisanomisajat ‌

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisano- misaikoja, ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu:

Työsuhteen jatkuttua	Irtisanomisaika
enintään vuoden	14 päivää
yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta	1 kuukausi
yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta	2 kuukautta
yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta	4 kuukautta
yli 12 vuotta	6 kuukautta

Toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava seuraavia irtisa- nomisaikoja, ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu:

Työsuhteen jatkuttua	Irtisanomisaika
Enintään 5 vuotta	14 päivää
yli 5 vuotta	1 kuukausi

Työnantajan ja ylemmän toimihenkilön kesken voidaan sopia tässä mainittua pidemmästä toimihenkilön irtisanoutumisajasta.

Jos toimihenkilö siirtyy irtisanomisen vaihtoehtona pysyvästi toisella paikkakun- nalla olevaan toimipaikkaan, muutos tulee voimaan 6 kuukauden kuluttua teh- tävän vastaanottamisesta, elleivät toimihenkilö ja työnantaja sovi toisin. Tämä erityinen siirtymäaika ei koske pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniai- nen ja Vantaa) sisäisiä siirtymisiä.

Työsuhteen päättäminen työnantajan aloitteesta

Työsuhde päätetään kirjallisesti ja työnantajan tulee kertoa toimihenkilölle oi- keudesta käyttää avustajaa, esim. luottamusmiestä, työsuhdetta päätettäessä.

Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjalli- sesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat ir- tisanomisen tai purkamisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

Xxxxxxxxxxxxx lähtiessä eläkkeelle hänelle maksetaan palkka eläkkeelle lähte- mistä seuraavan kuukauden loppuun.

5 § Muut sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan alla olevia sopimuksia:

• Toimihenkilöiden luottamusmiessopimus, liite 1

• Toimihenkilöiden työsuojelusopimus, liite 2

• Toimihenkilöiden koulutussopimus, liite 3

• Toimihenkilöiden palkkausjärjestelmä, jonka aineistot löytyvät intrasta:

– Yleinen palkkausjärjestelmäkuvaus

– Palkkausjärjestelmäkuvaus

– Vaativuustaulukkokorvaukset

• Liittojen välinen sopimus toimihenkilöiden luottamusmiehen oikeudesta avustaa ja saada tietoja Ammattiliitto Pron jäsenestä, joka työskentelee Veikkaus Oy:n työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen piirissä, liite 4

II TYÖAIKAMUODOT ‌

6 § Kiinteä työaika ‌

Säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 7 tuntia 30 minuuttia. Työaika sijoittuu kello 07:00 ja kello 17:00 väliseen aikaan.

Työviikko on viisipäiväinen maanantaista perjantaihin. Tilapäisistä poikkeuk- sista edelliseen sovitaan toimihenkilön ja työnantajan kesken. Pysyvistä poik- keuksista sovittaessa sopijaosapuolena on pääluottamusmies.

Osa-aikaisen toimihenkilön viikoittainen työaika on vähintään 18 tuntia, ellei toi- sin sovita alemmasta, kuitenkin vähintään 10 tunnin viikoittaisesta työajasta.

Liukuva työaika

Liukuvan työajan (TAL 12 §) käytöstä sovitaan työnantajan ja toimihenkilön vä- lillä. Sopimusmallista sovitaan työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.

7 § Keskimääräinen työaika ‌

Työnantaja ja toimihenkilö tai toimihenkilöt sekä jommankumman osapuolen esityksestä luottamusmies voivat kirjallisesti sopia, että säännöllinen viikoittai- nen työaika on keskimäärin enintään 37 tuntia 30 minuuttia. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus on annettava toimihenkilölle tiedoksi viimeistään viikkoa ennen sen soveltamisen alkamista.

Vuorokautinen säännöllinen työaika saa olla enintään 10 tuntia ja vähintään 5 tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika enintään 48 tuntia.

Soveltamisohje:

Kymmentuntisia työvuoroja ei saa järjestää kohtuuttomasti siten, että toimihenkilön terveys vaarantuu.

Tasoittumisjakso, jonka aikana säännöllinen työaika tasoittuu enintään 37 tun- tiin 30 minuuttiin, on 6 viikkoa, ja työvuoroluettelo laaditaan vastaavalle ajalle.

Tasoittumisjakson pituudesta ja siitä ajasta, jolle työvuoroluettelo laaditaan, voi- daan sopia paikallisesti toisin.

Ensimmäisessä kappaleessa tarkoitettu luottamusmiehen tai pääluottamusmie- hen sopimus voidaan irtisanoa vain pääluottamusmiehen toimesta päättymään tasoittumisjakson päättymiseen noudattaen 4 viikon irtisanomisaikaa, ellei toi- sin sovita. Sopimuksen irtisanominen on annettava välittömästi tiedoksi toimi- henkilöille

Lepoajat

Työvuorojen väliin tulee jäädä vähintään 7 tunnin lepoaika. Yövuoron jälkeen on oltava vähintään 10 tunnin lepoaika. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään 8 tunnin lepoajasta.

Työajan järjestäminen

Työaika voi keskimääräisessä työajassa alkaa ja päättyä toisin kuin työehtoso- pimuksen 6 § edellyttää. Työaika ei voi alkaa klo 0:01 – 5:59 eikä päättyä 02.00

– 05:59 välisenä aikana.

Viikkolepo

Viikkolepo järjestetään työaikalain 27 §:n mukaisesti.

xxx olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia viikossa. Viikkolevon järjestämista- vasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

Viikon toinen vapaapäivä

Viikolla annetaan myös toinen vapaapäivä, joka on pyrittävä sijoittamaan viikoit- taisen vapaa-ajan yhteyteen.

Viikon toiset vapaapäivät voidaan toimihenkilön toiveesta sijoittaa myös yhteen pidemmäksi vapaaksi kuusiviikkoisjaksolle. Tällainen järjestely ei voi muodos- tua pysyväksi työaikajärjestelyksi.

Viikonloppuvapaa

Jokaiselle kuuden viikon ajanjaksolle on sijoitettava vähintään kaksi kokonaista viikonloppuvapaata. Tilapäisistä poikkeuksista edelliseen sovitaan toimihenki- lön ja työnantajan kesken.

8 § Jaksotyö ‌

Jaksotyöaikaa koskevia määräyksiä voidaan noudattaa pelisaleissa, kasinoissa ja ravintolakasinopeleissä, asiakaspalvelukeskuksessa, valvontakeskuksessa sekä muissa toiminnoissa, mikäli tästä paikallisesti sovitaan.

Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 225 tuntia / 6 vko.

Työvuorot ja lepoajat

Työvuoro järjestetään enintään 10 tunnin ja vähintään 5 tunnin mittaiseksi. Toi- mihenkilön suostumuksella työvuoro voi olla myös 10 tuntia pidempi.

Soveltamisohje:

Kymmentuntisia työvuoroja ei saa järjestää kohtuuttomasti siten, että toimihenkilön terveys vaarantuu.

Työajan järjestäminen

Työaika voi jaksotyössä alkaa ja päättyä toisin kuin työehtosopimuksen 6 § edellyttää. Työaika ei voi alkaa klo 0:01 – 5:59 eikä päättyä 02.00 – 05:59 väli- senä aikana. Päättymisajasta voidaan sopia paikallisesti toisin. Tilapäisistä poikkeamisista päättymisaikaan voidaan sopia toimihenkilön aloitteesta toimi- henkilön kanssa paikallisesti toisin.

Viikkolepo

Viikkolepo järjestetään työaikalain 27 §:n mukaisesti.

Viikkolepo voidaan järjestää myös niin, että työntekijä saa kerran viikossa vä- hintään 35 tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan. Lepoaika on mahdolli- suuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan kuiten- kin järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi kahden viikon aikana. Lepoajan tu- lee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia viikossa. Viikkolevon järjestämista- vasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikkojen vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

Viikon toinen vapaapäivä

Viikolla annetaan myös toinen vapaapäivä, joka on pyrittävä sijoittamaan viikoit- taisen vapaa-ajan yhteyteen.

Viikonloppuvapaa

Jokaiselle kuuden viikon ajanjaksolle on sijoitettava vähintään kaksi kokonaista viikonloppuvapaata. Tilapäisistä poikkeuksista edelliseen sovitaan toimihenki- lön ja työnantajan kesken.

III TYÖAIKAMUOTOJA KOSKEVAT YHTEISET PYKÄLÄT ‌

9 § Työvuoroluettelo ‌

Mikäli päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole mää- rätty kiinteäksi, on ennakolta laadittava työvuoroluettelo, josta toimihenkilön työ- ja vapaa-ajat käyvät ilmi.

Työvuorot tulee pääsääntöisesti suunnitella tasaisesti kiertävässä vuorojärjes- telmässä aamu-, päivä-, ilta- ja yövuoroissa -rytmiin.

Työvuoroluettelolle merkityt palaverit katsotaan työajaksi.

Työvuoroluettelo on keskimääräisessä työajassa ja jaksotyöajassa laadittava vähintään 6 viikoksi, josta käy ilmi säännöllisen työajan alkamisen ja päättymi- sen ajankohdat. Työvuoroluettelo suositellaan annettavan tiedoksi kahta viik- koa, mutta kuitenkin aina vähintään viikkoa, ennen jakson alkamista. Tiedoksi saattamisen jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain molempien osapuolten suostumuksella.

Mikäli työvuoroluetteloa muutetaan työnantajan aloitteesta siten, että toimihen- kilö työskentelee ennalta suunnittelemattoman yövuoron, suoritetaan yövuoron ajalta 100 prosentilla korotettu palkka.

10 § Päivittäinen lepotauko ‌

Vuorokauden säännöllinen työaika järjestetään, lepotaukoa lukuun ottamatta yhdenjaksoisesti. Mikäli toimihenkilön työvuoron pituus ylittää kuusi tuntia, työ- vuoroon sisältyy lepotauko, joka voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden

(1) tunnin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

11 § Virkistystauko ‌

Toimihenkilölle annetaan kaksi virkistystaukoa täyden 7 tunnin 30 minuutin työ- päivän tai työvuoron aikana ja yksi virkistystauko lyhyemmän työpäivän tai työ- vuoron aikana. Virkistystauot annetaan työnjohdon määräämänä aikana.

12 § Yötyömääräykset ‌

Yötyötä saadaan teettää tehtävissä, joissa noudatetaan jaksotyöaikaa tai jossa työaika on järjestetty keskimääräiseksi ja yötyön teettämisestä on sovittu pää- luottamusmiehen kanssa.

Yövuoroja voi olla enintään neljä peräkkäin. Xxxxxxxxx yövuoron jälkeen tulee antaa lepoaika ja vähintään yksi vapaapäivä. Toimihenkilön aloitteesta voidaan sopia toisin.

Toimihenkilö voi kieltäytyä yövuoroista lääketieteellisin perustein työterveys- huollon lausunnolla.

Työajan lyhennys

Toimihenkilön säännöllistä työaikaa lyhennetään seuraavalla tavalla:

- klo 04-06 välisenä aikana tapahtuva työskentely kerryttää yösaldotunteja

- työskentely mainitulla aikavälillä korvataan 187,5 %:lla korotettuna ja koro- tusosan tunnit siirretään yösaldoon siten, että työskentely klo 04-06 välillä kerryttää enintään 3 h 45 min yösaldotuntia

- työajanlyhennys annetaan kokonaisina päivinä ja ne suunnitellaan seuraa- viin työvuoroluetteloihin pääsääntöisesti yövuorojen jälkeen, ellei toimihen- kilön kanssa toisin sovita

- toimihenkilö voi pyytää lyhennyspäivien maksamista rahana, ellei työajan lyhennyspäiviä ole pidetty työskentelyä seuraavan toisen 6 viikon mittaisen työvuoroluettelon aikana

13 § Lisätyö ‌

Lisätyö on työtä, jota tehdään työnantajan esityksestä ja toimihenkilön suostu- muksella säännöllisen vuorokautisen työajan lisäksi ja joka ei ylitä 8 tuntia tai viikoittaisena 40 tuntia.

Mikäli työaika on järjestetty siten, että se keskimäärin on 37 tuntia 30 minuuttia viikossa, on lisätyötä työ, joka kunakin työvuorokautena ylittää työvuoroluette- lossa asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi työvuorokaudeksi vahvis- tetun työtuntimäärän, mutta jää alle 8 tunnin. Viikoittaista lisätyötä on työ, joka ylittää työvuoroluetteloon merkityn viikoittaisen työajan ja jää alle 40 tunnin.

Jaksotyöstä: Lisätyötä on työ, jota tehdään kuusiviikkoisjaksoissa työsopimuk- sen mukaisen työvuorolistaan merkityn työajan lisäksi 240 tuntiin saakka.

Korvaukset

Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen palkka.

14 § Ylityö ‌

Ylityötä on työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella alla määri- tellyin edellytyksin tehtävä työ.

Kiinteässä työajassa ylityötä on työ, joka ylittää 8 tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa.

Keskimääräisessä työajassa vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää sekä 8 tuntia vuorokaudessa, että työvuoroluetteloon merkityn vuorokautisen säännöl- lisen työajan. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää sekä 40 tuntia viikossa, että työvuoroluetteloon merkityn viikoittaisen työajan.

Jaksotyössä ylityöllä tarkoitetaan kuuden viikon tasoittumisjakson aikana 240 tunnin lisäksi tehtyä työtä.

Korvaukset

Kiinteässä ja keskimääräisessä työajassa sekä vuorokautisesta että viikoittai- sesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Jaksotyössä ylityöstä maksetaan 36 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraa- vilta 100 %:lla korotettu palkka.

Sunnuntaina ja kirkollisena juhlapyhänä tehdystä ylityöstä maksetaan 200 pro- sentilla korotettu palkka.

Ylityökorvaus voidaan vaihtaa vapaaksi edellä mainituin korotuksin työaikalain 23 §:n mukaan.

15 § Ilta- ja yötyölisät ‌

Iltalisä:

Kello 18:00 – 23:00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan 1.4.2022 lukien 1,92 € / tunti.

Yötyölisä:

Kello 23:00 – 6:00 välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan 1.4.2022 lukien 5,11 € / tunti.

16 § Vapaapäivät ja arkipyhäjärjestelyt ‌

Lauantait, sunnuntait, kirkolliset pyhät, Itsenäisyyspäivä, joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä, ellei yrityksen toiminnasta muuta johdu.

Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä.

Korvaukset

Sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapyhänä sekä vapun- ja itsenäisyyspäi- vänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

Pääsiäislauantaina, vapun-, juhannus- ja joulu- sekä uudenvuodenaattona teh- dystä työstä maksetaan alkavan työvuoron osalta 50 %:lla korotettu tuntipalkka.

Toimihenkilölle, jota tilapäisesti tarvitaan viikoittaisen vapaa-ajan aikana työ- hön, korvataan menetetty viikoittainen vapaa-aika joko vastaavalla vapaapäi- vällä viimeistään seuraavan kahden kalenteriviikon aikana tai hänen suostu- muksellaan rahakorvauksena siten, että hänelle muun siltä ajalta tulevan pal- kan lisäksi maksetaan viikoittaisen vapaa-ajan korvauksena yksinkertainen palkka.

Jaksotyössä toimihenkilö ansaitsee arkipyhävapaata kalenterivuosittain tehty- jen työtuntien määrän perusteella. Työssäolon veroisiksi lasketaan myös pois- saolot, jolta työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaan palkkaa tai ansi- onmenetyskorvausta. Lisäksi työssäolon veroisiksi lasketaan seuraavat pal- kattomat poissaolot:

- palkaton sairausloma enintään 20 kalenteripäivää

- palkattomat isyys- ja äitiysvapaat

- palkaton hoitovapaa enintään 14 kalenteripäivää

Työssäolon veroista aikaa laskettaessa poissaoloajalta kokoaikaisilla toimi- henkilöillä työpäivän pituus on 7,5 h ja osa-aikaisella toimihenkilöllä 5,5 h.

Muut palkattomat poissaolot kuten esimerkiksi vanhempain-, opinto- ja vuorot- teluvapaat eivät ole työssäolon veroista aikaa. Työtaisteluihin ja mielenilmauk- siin osallistuminen ei myöskään ole työssäolon veroista aikaa.

Jokaista tehtyä 210 työtuntia kohden työtekijä ansaitsee arkipyhävapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

Tehdyt työtunnit	Arkipyhävapaat
210	1
420	2
630	3
840	4
1050	5
1260	6
1470	7
1680	8
1890	9

Arkipyhäviikkojen työaika

Vuonna 2022
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
15. viikko	pääsiäisviikko	4 pv
16. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
21. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	Itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
51. viikko	jouluviikko	5 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	4 pv

Vuonna 2023
1. viikko	loppiaisviikko	4 pv
14. viikko	pääsiäisviikko	4 pv
15. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
18. viikko	vapunpäiväviikko	4 pv
20. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
51. viikko	jouluviikko	5 pv
52. viikko	joulun jälkeinen viikko	3 pv

Vuonna 2024
1. viikko	uudenvuodenpäiväviikko	4 pv
13. viikko	pääsiäisviikko	4 pv
14. viikko	pääsiäisen jälkeinen viikko	4 pv
18. viikko	vapunpäiväviikko	4 pv
19. viikko	helatorstaiviikko	4 pv
25. viikko	juhannusviikko	4 pv
49. viikko	itsenäisyyspäiväviikko	4 pv
52. viikko	jouluviikko	2 pv

17 § Varallaolo ‌

Varallaolotunneista maksetaan korvausta 50 % toimihenkilön normaalista tun- tipalkasta. Varallaoloaikana henkilön tulee olla tavoitettavissa ja kykenevä työntekoon sovitussa kohtuullisessa ajassa yhteydenotosta.

18 § Hälytysraha ‌

Kutsuttaessa toimihenkilö hälytystyöhön säännöllisen työajan ulkopuolella ja hänen lähdettyä jo työpaikaltaan maksetaan hälytysraha seuraavasti:

• 2 tunnin peruspalkka, kun kutsu on annettu ennen 21.00

• 3 tunnin peruspalkka, kun kutsu on annettu klo 21.00 – 07.00 välisenä aikana

Työehtosopimuksen 17 §:n mukaisissa varallaolotapauksissa ei sovelleta häly- tysluontoista työtä koskevia määräyksiä. Xxxxxx toimihenkilö kutsutaan hälytys- työhön, ei hänelle makseta 19 §:n yhteydenottokorvausta.

19 § Yhteydenottokorvaus ‌

Paikallisesti voidaan sopia soittokorvauksesta tai muilla välineillä tapahtuvien yhteydenottojen korvaamisesta.

20 § Työaikapankki ‌

Paikallisesti voidaan sopia työaikapankin käyttöön otosta, sisällöstä ja käytöstä.

IV PALKKAUS ‌

21 § Palkka ‌

Palkka määräytyy Veikkaus Oy:ssä paikallisesti sovitun työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen pätevyyteen perustuvan palkkausjärjestelmän mukaan. Palkkausjärjestelmä on osa työehtosopimusta.

Kuukausi- ja tuntipalkkataulukot ovat 1.4.2022 lukien:

	Kuukausipalkka	Tuntipalkka
1	2077	13,23
2	2341	14,90
3	2719	17,32
4	3036	19,33
5	3479	22,16
6	3995	25,45
7	4522	28,80
8	5164	32,90
9	5860	37,33
10	6651	42,36

Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 157:lla. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka 21:llä.

22 § Sijaisuudet ‌

Jos toimihenkilö työnantajan aloitteesta sijaistaa oman tehtävänsä ohella toista henkilöä yli kolme viikkoa, maksetaan hänelle sijaisuuden alusta lukien kor- vauksena 10 % suuruista lisää.

Jos toimihenkilö väliaikaisesti siirretään yli kahdeksi viikoksi hoitamaan sellaista tehtävää, josta sen vaativuuden ja vastuullisuuden perusteella maksetaan kor- keampaa palkkaa, maksetaan hänelle siirron alusta lukien korvauksena 10 % suuruista lisää. Väliaikaisella siirrolla tarkoitetaan enintään 3 kuukautta kestä- vää sijaisuutta.

V SOSIAALISET ASIAT ‌

23 § Sairastuminen ‌

Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus

Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut työkyvyttömyyttään tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella, on hänellä oikeus sairausajan palkkaan kunkin yhdenjaksoisen työkyvyttömyysta- pauksen johdosta seuraavasti:

Työsuhteen kesto vähintään	Palkka ajalta
alle 1 kuukausi	50 % palkasta sairastumispäivältä ja 9 seuraavalta arkipäivältä
1 kuukausi	21 kalenteripäivää
1 vuosi	30 kalenteripäivää
3 vuotta	60 kalenteripäivää
5 vuotta	90 kalenteripäivää

Toimihenkilöllä on oikeus saada palkkansa niiltä työpäiviltä tai tunneilta, jotka ovat merkitty hänen työvuoroikseen työvuoroluetteloon. Ilta- ja yölisät huomioi- daan toimihenkilön sairausajan palkkaa määritettäessä. Työkyvyttömyysajan kestäessä niin kauan, ettei ajalle ole vahvistettua työvuoroluetteloa, maksetaan hänelle sairausajan palkkaa keskimääräisen työajan mukaan ja ilta- ja yölisiä keskimääräisen toteuman perusteella. Tämä tarkastelujakso on puoli vuotta.

Kun työnantaja on maksanut sairausajalta täyden palkan, on työnantajalla oi- keus hakea itselleen sairausvakuutuslain mukainen päiväraha enintään kuiten- kin siltä ajalta, jolta palkka on maksettu.

Saman sairauden uusiutuminen

Sairauslomat ovat yhdenjaksoisia, jollei toimihenkilö ole ollut niiden välillä työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jolleivat sairaus- lomat ole johtuneet selvästi eri sairaus- ja tapaturmatapauksista.

Jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on jo täyttynyt edellisen työkyvyttö- myysjakson aikana, työnantaja suorittaa kuitenkin palkan sairausvakuutuslain 8 luvun 7 §:n 2 momentin mukaiselta yhden päivän odotusajalta.

Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai eri sairaus, tapahtuu viime kädessä Kelan tekemän ratkaisun perusteella.

Sairauspäivärahan menettäminen

Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei makseta tai jos se makse- taan vähäisempänä kuin toimihenkilöllä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka toimihenki- lön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

Jos toimihenkilölle ei makseta päivärahaa työnantajasta johtuvasta syystä, on toimihenkilöllä oikeus saada palkkaa siltä ajalta, jolta etuus olisi pitänyt maksaa.

Päivärahan yhteensovittaminen

Sairausajan palkasta vähennetään mitä toimihenkilö saa saman työkyvyttömyy- den takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ta- paturmavakuutuslain, toimihenkilöin eläkelain tai liikennevakuutuslain perus- teella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa mää- rän.

Työkyvyttömyydestä ilmoittaminen

Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle työkyvyttö- myydestään ja sen arvioidusta kestosta.

Lääkärintodistus tai muu selvitys työkyvyttömyydestä

Toimihenkilön on vaadittaessa esitettävä lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. Työnantajan nimetessä käytettävän lääkärin, suo- rittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.

Perhevapaat

Erityisäitiys-, äitiys-, isyys-, adoptio-, vanhempain- ja hoitovapaa määräytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.

Äitiys- ja isyysvapaan palkka

Toimihenkilölle maksetaan hänen lakisääteisen erityisäitiys-, äitiys- ja adoptio- vapaansa ajalta palkkaa enintään kolmelta kuukaudelta ja isyysvapaan ajalta palkkaa kuudelta arkipäivältä. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työsuhde on ennen vapaan alkamista kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuu- kautta. Palkan määrä määräytyy kuten sairausajan palkanmaksun osalta.

Xxxxxx, jolta työnantaja on maksanut äitiysvapaa-ajan tai isyysvapaa-ajan palk- kaa, työnantajalla on oikeus saada toimihenkilölle lain tai sopimuksen perus- teella tuleva päiväraha tai siihen verrattava korvaus, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

Jos päivärahaa ei makseta tai jos se maksetaan normaalia pienempänä, on työnantajalla oikeus vähentää äitiys-/isyysvapaan palkasta se osa, joka toimi- henkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain päivärahana suo- rittamatta.

24 § Lääkärintarkastukset ja terveydenhoito ‌

Sairaudesta tai raskaudesta johtuvien tai lakisääteisten lääkärintarkastusten ja Kelan korvaaman työkykyä tukevan kuntoutuksen aiheuttama ansionmenetys korvataan ja terveydenhoito järjestetään Veikkauksessa paikallisesti sovittavan terveydenhuollon ohjeen mukaisesti.

25 § Tilapäiset poissaolot ‌

Lapsen sairastuminen

Toimihenkilön alle 10-vuotiaan lapsen tai muun hänen taloudessaan asuvan vastaavan ikäisen lapsen tai hoitotukea saavan vammaisen lapsen sairastu- essa äkillisesti, maksetaan toimihenkilölle palkkaa sairausajan palkkaa koske- vien määräysten mukaisesti sellaisen lyhyen poissaolon ajalta, joka on välttä- mätön lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi. Sama oikeus on lapsen vanhemmalla, joka ei asu samassa taloudessa.

Hoidon järjestäminen tai hoitaminen voi kestää enintään 3 työpäivää.

Toimihenkilön on viipymättä ilmoitettava poissaolosta ja sen mahdollisesta kes- tosta. Toimihenkilön on vaadittaessa annettava vastaava selvitys kuin työkyvyt- tömyydestään.

Palkan maksamisen edellytyksenä muulle kuin yksinhuoltajalle on, että toisella huoltajista ei ole työnsä, sairauden, asevelvollisuuden tai reservin harjoitusten johdosta mahdollisuutta järjestää hoitoa tai hoitaa itse lasta.

Edellä olevan poissaolon takia ei toimihenkilön vuosilomaetuja vähennetä.

Lähiomaisen sairastuminen, kuolema ja hautajaiset sekä joutuminen on- nettomuuteen

Toimihenkilöllä on oikeus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauksesta.

Toimihenkilöllä on oikeus lyhyeen yhden päivän palkalliseen poissaoloon, joka johtuu hänen työpäivänä tai työpäivää edeltävänä päivänä sattuneesta lä- hiomaisen vakavasta sairastumisesta, vakavasta onnettomuudesta taikka kuo- lemasta. Oikeus palkalliseen poissaoloon on myös työpäiväksi sattuvan lä- hiomaisen hautajaisten johdosta. Tällaisen poissaolon takia ei hänen vuosilo- maetujaan eikä ansioita vähennetä.

Lähiomaisia ovat puoliso, lapset, vanhemmat, sisarukset sekä iso- ja xxxxxxx- xxxxxx.

Vihkiäisvapaa

Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, jos vihkiäis- päivä sattuu hänen työpäiväkseen.

Merkkipäivät

Toimihenkilö, jonka työsuhde on jatkunut vähintään vuoden, saa palkallisen va- paapäivän 50- ja 60-vuotispäivänään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväk- seen.

Kutsunnat ja reservin harjoitukset

Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuuteen tai vapaaehtoisten valintatilaisuuteen ei aiheuta hänen ansionsa alentamista.

Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maksetaan hänelle pal- kan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäiviltä. Erotuksen maksaminen edellyttää työntekijän selvitystä reserviläispalkan suuruudesta.

Luottamustoimet

Toimihenkilölle maksetaan palkan ja ansiomenetyskorvauksen erotus hänen osallistuessaan työaikana kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen tai valtiollisten ja kunnallisten vaalien vaalilautakunnan työskentelyyn. Erotus maksetaan toi- mihenkilön annettua selvityksen ansiomenetyskorvauksesta.

Toimihenkilöllä on oikeus osallistua työpäivänään Ammattiliitto Pron edustajis- ton, hallituksen sekä neuvottelukunnan kokouksiin ilman, että se vähentää hä- nen palkkaansa tai muita työsuhde-etujaan. Vastaava oikeus koskee myös osallistumista keskusjärjestö STTK:n toimielimien kokouksiin.

26 § Vuosiloma Ansainta ‌

1. Toimihenkilön vuosiloma ja vuosilomapalkka määräytyvät vuosilomalain mukaan.

2. Työssäolon veroisena aikana pidetään vuosilomalain 7 §:n lisäksi seuraavia poissaoloja, joilta työnantaja on työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan palkan: äitiys- ja isyysvapaan palkka, lääkärintarkastukset ja terveydenhuolto sekä tilapäiset poissaolot.

3. Vuosilomapalkkaa laskettaessa otetaan kuukausipalkkaisilla huomioon myös aatto-, pyhä- ja sunnuntaityökorvaukset sekä säännöllisesti maksettu ilta- ja yötyölisä.

4. Osa-aikaisen lomanmääräytymisvuoden ansio muodostuu:

a) työssäoloajan palkasta lukuun ottamatta hätätyön ja ylityön korotusosan ajalta maksettua palkkaa

b) poissaoloajalta maksetusta palkasta ja/tai laskennallisesta palkasta vuo- silomalain 12 § 2 mom. mukaisesti sekä poissaoloajalta, jolta työnantaja on työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan palkan: äitiys- ja isyysvapaan palkka, lääkärintarkastukset ja terveydenhuolto sekä tila- päiset poissaolot.

Poissaoloajalta maksettava laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alka- mishetken tuntipalkan ja sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu, laskennallinen palkka määräy- tyy poissaoloa edeltävän 6 kuukauden keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

Osa-aikaisen lomapalkan suuruus on:

• 9 % edellä mainitusta palkasta, jos toimihenkilön työsuhde on kestänyt vä- hemmän kuin yhden vuoden

• 11,5 %, jos työsuhde on keskeytyksettä kestänyt yhden vuoden.

Tuntipalkkaiselle toimihenkilölle, joka työskentelee lomanmääräytymisvuoden aikana vähintään 35 tuntia, mutta ei ansaitse vuosilomaa, suoritetaan lomakor- vaus lomanmääräytymisvuoden aikana työssäoloajalta maksetusta tai makset- tavaksi erääntyneestä palkasta, lukuun ottamatta hätätyön tai ylityön ajalta maksettavaa palkkaa.

Lomakorvauksen suuruus on

• 9 % edellä mainitusta palkasta, jos toimihenkilön työsuhde on kestänyt vä- hemmän kuin yhden vuoden

• 11,5 %, jos työsuhde on keskeytyksettä kestänyt yhden vuoden.

Vuosilomapalkka tai sen osa vahvistettuun vuosilomasuunnitelmaan perustu- vana maksetaan tuntipalkkaiselle toimihenkilölle ennen vuosiloman tai sen osan alkamista edeltävänä palkanmaksupäivänä.

27 § Lomaraha ‌

Xxxxxxxxx saamisen edellytyksenä on, että toimihenkilö pitää vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana.

Toimihenkilölle maksetaan lomarahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Lo- maraha maksetaan ennakollisesti kokonaan lomakauden (2.5-30.9.) ensimmäi- sen kuukauden palkanmaksussa tai se voidaan maksaa vuosilomapalkan yh- teydessä.

Se osa lomarahasta, johon toimihenkilöllä ei edellä mainittujen määräysten pe- rusteella ole syntynyt oikeutta, peritään työntekijän työsuhteen päättyessä ta- kaisin.

Lomaraha maksetaan lisäksi toimihenkilölle hänen:

• siirtyessään vanhuus-, työkyvyttömyys-, yksilölliselle varhais- tai varhenne- tulle vanhuuseläkkeelle

• tullessaan irtisanotuksi tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla

• lomaraha maksetaan ase-, siviili- tai vapaaehtoiseen palvelukseen lähte- välle

• lomakorvaukseen työsuhteen aikana vuosilomalain perusteella oikeutettu

Xxxxxxxxx vaihtamisesta vapaaksi voidaan sopia työnantajan ja toimihenkilön kesken noudattaen paikallisesti sovittuja raameja.

VI MUUT ASIAT ‌

28 § Matkakustannukset ‌

Matkakustannukset korvataan kulloinkin voimassa olevan verohallinnon pää- töksen mukaan.

Toimihenkilön tullessa työhön tai lähtiessä työstä sellaisena aikana, jolloin jul- kinen liikenne ei toimi, matkakustannukset korvataan tositteen mukaan.

Muilta osin noudatetaan Veikkaus Oy:n matkustusohjetta.

29 § Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ‌

Työpaikalla tulee laatia tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain mukaiset suunni- telmat sekä niihin liittyvät palkkakartoitukset pääluottamusmiehen ja työnanta- jan kesken.

30 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö ‌

Ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan kaikkea sitä työvoimaa, joka ei ole työ- sopimussuhteessa Veikkaus Oy:öön, mutta työskentelee yhtiön työnjohdon alaisena. Tässä pykälässä ulkopuolisella työvoimalla ei tarkoiteta alihankintaa.

Ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteiden, ilmoitus- ja neuvottelumenettelyn osalta noudatetaan yhteistoimintalain 17 §:ssä säädettyjä vuokratyövoimaa koskevia säännöksiä. Neuvottelut käydään pääluottamusmiehen kanssa.

Ulkopuolista työvoimaa voidaan käyttää tehtäviin, joita ennalta arvaamattoman työn kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisväli- neiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voi teettää ilman kohtuullista jär- jestelyä tai koulutusta omilla työntekijöillä. Koulutuksen kohtuullisuuden arvioin- tiperiaatteista neuvotellaan pääluottamusmiehen kanssa.

Ulkopuolisen työvoiman käyttäminen ei saa asettaa yrityksen vakinaisia työnte- kijöitä epäedullisempaan asemaan, jos yrityksen ulkopuolelta tuleva työvoima työskentelee yrityksen normaalissa työssä sen vakinaisten työntekijöiden rin- nalla ja saman työnjohdon alaisena pidemmän ajan.

Työvoiman vuokrauksessa noudatetaan Veikkaus Oy:n toimihenkilöiden työeh- tosopimusta ja vuokratyövoiman käyttöä koskeviin sopimuksiin otetaan ehto noudatettavasta työehtosopimuksesta.

31 § Järjestäytymisoikeus ‌

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

32 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

Ammattiliitto Pro ry:n yhdistys voi työajan ulkopuolella järjestää kokouksia työ- paikan työsuhdeasioissa edellyttäen, että kokouksen järjestämisestä sovitaan etukäteen työnantajan kanssa ja että järjestäjä vastaa järjestyksestä ja kokous- tilojen siisteydestä. Työnantaja osoittaa tarkoituksenmukaisen kokouspaikan.

Järjestäjällä on oikeus kutsua kokoukseen liiton edustajia.

33 § Paikallinen sopiminen ‌

Työnantaja ja pääluottamusmies voivat sopia työehtosopimuksen sallimissa ra- joissa työehtosopimuksen määräyksistä toisin. Työnantaja ja toimihenkilö voi- vat sopia niistä työehtosopimuksen määräyksistä toisin, joissa näin on nimen- omaisesti todettu.

Paikallinen sopimus tehdään kirjallisesti. Paikallinen sopimus voi olla tois- taiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Toistaiseksi voimassa oleva sekä yli vuoden voimassa ollut määräaikainen paikallinen sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Tässä tarkoitettu paikallinen sopimus on työehtosopimuksen osa. Sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työ- ehtosopimuksen voimassaolo on muutoin lakannut.

34 § Erimielisyyksien ratkaiseminen Paikalliset neuvottelut ‌

Tämän sopimuksen tulkintaa tai rikkomista koskevista erimielisyyksistä on en- sin neuvoteltava työnantajan ja toimihenkilön välillä tai työnantajan ja luotta- musmiehen kesken. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloit- tamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toinen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia.

Liittoneuvottelut

Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alis- taa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio kahtena kappa- leena, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat sekä molempien osapuolten kanta.

Ellei yksimielisyyteen päästä liittojen kesken, voidaan riitakysymys saattaa työ- tuomioistuimen ratkaistavaksi.

35 § Jäsenmaksun periminen ‌

Mikäli toimihenkilö antaa siihen valtuudet, perii työnantaja Ammattiliitto Pro ry:n jäsenmaksut palkanmaksun yhteydessä.

Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut Ammattiliitto Pro ry:n pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

36 § Ryhmähenkivakuutus ja eläkkeet ‌

Työnantaja kustantaa toimihenkilön ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

37 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Tämä sopimus on voimassa 31.1.2024 asti. Voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä ole viimeistään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu

Helsingissä 31.12.2021

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AMMATTILIITTO PRO RY

Liite 1: TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS ‌

1 § SOVELTAMISALA

Tätä sopimusta sovelletaan Veikkaus Oy:ssä toimihenkilöitä koskevan työehto- sopimuksen piiriin kuuluviin Ammattiliitto Pro ry:n jäseniin.

2 § LUOTTAMUSMIES

Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja toimihenkilöiden väli- sen neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luot- tamusmies toimii yhdistyksensä ja toimihenkilöiden edustajana työehtosopi- muksen soveltamista, työrauhan turvaamista ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmiehen tulee olla Xxxxxxxxxxx palveluksessa ja työehtosopimus- alalla työskentelevä toimihenkilö. Hänen tulee olla myös asianomaisen työeh- tosopimuksen solmineen ammattijärjestön jäsen.

Tässä sopimuksessa luottamusmiehellä tarkoitetaan pääluottamusmiestä, va- rapääluottamusmiestä ja luottamusmiestä, ellei tässä sopimuksessa muuta määrätä.

3 § LUOTTAMUSMIEHEN VALITSEMINEN

Veikkauksen palveluksessa olevat, asianomaisen ammattiliiton jäsenet valitse- vat pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen sekä muut luottamusmie- het ja varaluottamusmiehet. Luottamusmiesten määrästä ja heidän toimialueis- taan sovitaan Xxxxxxxxxxx ja asianomaisen liiton yrityskohtaisen yhdistyksen välillä syyskuun loppuun mennessä ennen luottamusmiesvaalien alkamista. Luottamusmiesten alueista sovitaan siten, että Prohon järjestäytyneillä ylem- millä toimihenkilöillä on mahdollisuus valita keskuudestaan luottamusmies. Ylemmäksi toimihenkilöksi katsotaan esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtä- vissä toimiva sekä sellainen asiantuntija, jonka työtehtävät ovat suuresti itse- näisiä ja erityisen vastuullisia.

Vaali voidaan pitää työpaikalla työaikana siten, että kaikilla äänioikeutetuilla jä- senillä on mahdollisuus osallistua vaaliin. Vaalin toimittaminen ei saa kuiten- kaan häiritä työntekoa. Vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeis- tään 7 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Valituista luottamusmiehistä ja heidän varamiehistään sekä luottamusmiesteh- tävän päättymisestä on työehtosopimukseen sidotun yhdistyksen tai vaalin jär- jestäjän ilmoitettava erikseen nimetylle työnantajan edustajalle sähköpostitse.

Luottamusmiehen estyneenä ollessa hänen oikeutensa ja velvollisuutensa siir- tyvät sijaisena toimivalle varamiehelle. Sijaisesta ja sijaisuusajasta on ilmoitet- tava erikseen nimetylle työnantajan edustajalle sähköpostitse.

Veikkauksen tai sen osan toiminnan olennaisesti supistuessa tai laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai niihin verrattavien olennaisten organi- saatiomuutosten vuoksi saatetaan luottamusmiesorganisaatio mahdollisimman pian vastaamaan Veikkauksen tai sen osan muuttunutta rakennetta.

4 § TYÖSUHDETURVA

Tässä sopimuksessa on sovittu niistä luottamusmiehen työsuhteeseen liitty- vistä seikoista, jotka poikkeavat muiden henkilöiden työsuhteen ehdoista. Muissa kohdin luottamusmies on työsuhteessa työnantajaansa samassa ase- massa kuin muut henkilöt.

Tämän luvun määräyksiä sovelletaan varaluottamusmieheen, kun hän tämän sopimuksen edellyttämän ilmoituksen mukaisesti toimii sijaisena tai siirtyy hoi- tamaan luottamusmiehen tehtävää.

Syrjintäkielto

Luottamusmiestä ei saa luottamusmiestehtävänsä vuoksi painostaa, erottaa työstä eikä muutoinkaan syrjiä. Luottamusmiestehtävän aikana tai sen johdosta häntä ei saa siirtää alempipalkkaiseen, vähempiarvoiseen tai luottamusmies- tehtäviä selvästi vaikeuttavaan työhön. Yhteisesti sovitut, esim. palkkausjärjes- telmämuutokset koskevat kuitenkin myös luottamusmiehiä.

Jos pääluottamusmieheksi valitun henkilön varsinainen työ vaikeuttaa pääluot- tamusmiestehtävien hoitamista, on hänelle järjestettävä mahdollisuuksien mu- kaan muuta työtä ottaen huomioon Xxxxxxxxxxx tai sen osan olosuhteet ja pää- luottamusmiehen ammattitaito. Tällainen järjestely ei saa aiheuttaa hänen an- sionsa alentumista.

Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisin tai tuotannol- lisin perustein, on pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen irtisanomi- nen mahdollista vain, jos Veikkauksen toiminta loppuu kokonaan. Luottamus- miehen irtisanominen tai lomauttaminen on mahdollista vain, jos Veikkauksen tai luottamusmiehen toimialueena olevan Veikkauksen osan toiminta lopete- taan tai keskeytetään. Xxxxxx luottamusmiehen kanssa yhteisesti todetaan, ettei hänelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa.

Ennen henkilöstön edustajan työsuhteen mahdollista päättämistä käydään liit- tojen väliset neuvottelut.

Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuukautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmie- helle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle yhdistykselle.

Yksilösuoja

Luottamusmiestä ei saa irtisanoa henkilöstä johtuvasta syystä ilman edustetta- vien toimihenkilöiden enemmistön suostumusta työsopimuslain 7 luvun 10 §:n 1 momentin mukaisesti.

Luottamusmiehen työsopimusta ei saa purkaa vastoin työsopimuslain 8 luvun 1-2 §:n säännöksiä.

Luottamusmiehen asema jatkuu liikkeen luovutuksesta huolimatta sellaise- naan, jos luovutettu liike tai sen osa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luovutettava liike tai sen osa menettää itsenäisyytensä, luottamusmiehellä on oikeus tämän sopimuksen mukaiseen jälkisuojaan liikkeen luovutuksesta johtuneesta toimi- kauden päättymisestä lukien.

Ehdokassuoja

Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiesehdokkaaseen, jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan 3 kuukautta ennen pääluottamusmiehen toimikauden alkua ja päättyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaalitu- loksen.

Jälkisuoja

Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan luottamusmiehenä toimineeseen henki- löön 6 kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen ja vara- luottamusmies tulee jälkisuojan piiriin sijaistamisen kestettyä vähintään kolme kuukautta.

Korvaukset

Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, on hänelle suoritettava korvauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimus- lain 12:2 §:n 2. momentissa on säädetty. Tällöin on otettava huomioon myös luottamusmiesasema.

Jos luottamusmies on lomautettu tämän sopimuksen vastaisesti, korvaus pe- rusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1 §:n 1 momentin mukaisesti.

5 § LUOTTAMUSMIEHEN TEHTÄVÄT

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehto- sopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehto- sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa oman sopimusalansa piiriin kuuluvia järjestäytyneitä jäseniä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä henki- löstön ja työnantajan välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä ky- symyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös toimia yrityksen ja henkilös- tön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi ja työrauhan säilyttämiseksi.

Luottamusmiehen toimivaltansa mukaisesti tekemä sopimus sitoo myös hänen edustamiaan toimihenkilöitä.

6 § LUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTAVAT TIEDOT

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä luottamusmiehen edustamien toimi- henkilöiden palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten sovelta- misesta, luottamusmiehelle on annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vai- kuttavat tiedot.

Pääluottamusmies saa kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla edustamaansa ammattijärjestöön kuuluvista henkilöistä seuraavat tiedot:

• suku- ja etunimet

• kustannuspaikka

• uusien työsuhteiden alkamisaika

• irtisanotut ja lomautetut

• määräaikaisten lukumäärä ja työsuhteen sovittu kestoaika

• koko- ja osa-aikaisten lukumäärä

Pääluottamusmies saa tiedot kerran vuodessa helmikuun loppuun mennessä. Uusista henkilöistä tiedot annetaan neljännesvuosittain huhti-, heinä-, loka-, ja tammikuussa edeltävän neljännesvuoden tilanteen mukaan. Lisäksi määräai- kaisten työsuhteiden perusteista annetaan tiedot tammi- ja heinäkuussa edel- tävän puolen vuoden tilanteen mukaan.

Pääluottamusmiehelle annetaan kerran vuodessa helmikuun loppuun men- nessä edustamansa henkilöstöryhmän osalta:

• selvitys työhönoton yhteydessä kerättävistä tiedoista

• selvitys palkkausjärjestelmän mukaisesta tehtävän vaativuudesta.

Luottamusmiehille annetaan vuosittain seuraavat palkkatiedot:

• Ansiotasot ja ansiokehitys kaikista tilastoiduista kokoaikaisista toimihenki- löistä erikseen naisten ja miesten osalta sekä yhteensä

• Edellä mainitut tiedot myös identtisten toimihenkilöiden osalta

• Ansiotasojen hajontaluvut, eli alin ja ylin desiili, kvartiilit sekä mediaani

• Ansiot tehtävänimikkeittäin lain edellyttämin rajoituksin

• Vaativuusluokkajakaumat (toimihenkilöiden lukumäärät ja ansiotasot erik- seen naisten ja miesten osalta sekä yhteensä)

• Henkilökohtaisen palkanosan suuruus keskimäärin (erikseen tehtävätasoit- tain ja sukupuolittain)

• Mahdollisuus perehtyä toimihenkilöitä koskeviin palkanlaskentajärjestelmiin ja mahdollisiin palkanmääräytymisperusteisiin

• Toimihenkilön erillisellä valtuutuksella luottamusmiehelle annetaan valtuu- tuksen määrittämät kyseisen toimihenkilön palkkatiedot

Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § LUOTTAMUSMIEHELLE MYÖNNETTÄVÄ TYÖSTÄ VAPAUTUS

Luottamusmiehillä on oikeus saada riittävästi palkallista vapautusta varsinai- sista työtehtävistään luottamustehtävien hoitamista varten sekä osallistumiseen liiton järjestämään luottamusmiehille tarkoitettuun koulutukseen. Luottamus- miehen työtehtävät huomioiden hänen ajankäytön mahdollistamisessa otetaan huomioon myös tavanomaiset, mahdollisesti tarpeelliset sijaisjärjestelyt.

Luottamusmiehellä on oikeus saada luottamusmiestehtävien hoitamista varten vapautusta työstä siihen riittävä aika tai kuten siitä erikseen sovitaan.

Luottamusmiehellä on oikeus käydä sovittavalla tavalla luottamusmieskautensa aikana työajalla edustamillaan Veikkauksen omilla työpaikoilla. Työnantaja maksaa aiheutuvat matkakulut päivärahoineen.

8 § LUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTAVAT SÄILYTYS- JA TYÖSKENTELYTI- LAT

Luottamusmiehelle annetaan riittävästi säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asia- kirjoille. Hänelle annetaan myös käyttöön työnantajan hallinnassa olevaa tar- koituksenmukaista toimistotilaa ja tavanomaisia toimistovälineitä, jotta asiakirjat voidaan säilyttää ja jotta tehtävän vaatimat keskustelut voidaan käydä luotta- muksellisesti.

Luottamusmiehille annetaan käyttöön matkapuhelin ja sähköpostiosoite. Niiden käytöstä ohjeistetaan erikseen. Henkilöstöedustajilla on intranetissä oma si- vusto.

9 § PALKKAUS JA ANSIONMENETYKSEN KORVAUS

Luottamusmiestehtävässä toimivan henkilön palkka määräytyy palkkausjärjes- telmän mukaisesti. Kun hänen luottamusmieskautensa päättyy, palkka määräy- tyy hänen työtään koskevan voimassa olevan palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Pääluottamusmiestehtävän hoitamisesta maksettava erillinen korvaus on 252 euroa/kk 1.4.2022 lukien.

Varapääluottamusmiehen ja luottamusmiestehtävien hoitamisesta maksettava erillinen korvaus on 124 euroa/kk 1.4.2022 lukien.

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää hoitaessaan luottamusmiestehtäviä työaikanaan. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan tästä ajasta lisä- tai ylityökorvaus asianomaisen työehtosopimuksen mukaan.

Jos luottamusmies joutuu matkustamaan työnantajan kanssa sovittujen luotta- musmiestehtävien vuoksi, suoritetaan matkakorvaukset kuten normaalien työ- tehtävien yhteydessä.

Pääluottamusmiehen ansiokehityksen tulee vastata vähintään edustamansa henkilöstöryhmän ansiokehitystä. Tarkastelu tapahtuu vuosittain toukokuussa Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) ansiotilaston pohjalta ja sen edellyttämät mahdolliset korotukset toteutetaan kesäkuun alusta lukien. Ansiokehitysvertai- lussa ei oteta huomioon tehtävänmuutoksista aiheutuvia palkkamuutoksia.

10 § LUOTTAMUSMIEHEN KOULUTUS

Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutukseen siten, kuin siitä Veikkauk- sen koulutussopimuksessa sovitaan.

Luottamusmiehen tehtävän päättymisen jälkeen luottamusmies ja työnantaja selvittävät yhdessä, edellyttääkö ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vas- taavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantajan järjestää selvityksen edellyttämän koulutuksen.

11 § TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUT

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka neuvottelija menettää käydessään työeh- tosopimusneuvotteluita työaikanaan. Jos neuvotteluja tai niihin liittyviä valmis- telutöitä tehdään säännöllisen työajan ulkopuolella, niistä on sovittava neuvot- teluosapuolten välillä. Säännöllisen työajan ulkopuolelle sovituista neuvotte- luista maksetaan lisä- ja ylityökorvaus työehtosopimuksen mukaan. Neuvotteli- joiden matkakulut korvataan matkustusohjeen mukaan.

12 § NEUVOTTELUJÄRJESTYS

Toimihenkilön tulee ensin kääntyä esimiehensä puoleen palkkaustaan tai työ- ehtojaan koskevissa asioissa.

Ellei asiaa saada selvitetyksi suoraan esimiehen kanssa, voidaan asia saattaa luottamusmiehen ja työnantajan edustajan välisissä neuvotteluissa ratkaista- vaksi. Ellei asiaa näin saada ratkaistuksi, voi luottamusmies siirtää sen pääluot- tamusmiehelle. Jos asiasta ei pääluottamusmies tasolla päästä yksimielisyy- teen, noudatetaan työehtosopimuksen 34 pykälän mukaista neuvottelujärjes- tystä.

Luottamusmiehelle ja toimihenkilölle on ilmoitettava, kuka toimii työnantajan edustajana paikallisissa neuvotteluissa.

Paikalliset neuvottelut tulee aloittaa ja käydä viivytyksettä.

Jos erimielisyys koskee luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, paikalliset ja liittojen neuvottelut on käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun päättämisen peruste on riitautettu. Jos pääluottamusmies riitauttaa taloudelli- silla tai tuotannollisilla perusteilla tapahtuneen irtisanomisen, on liittojen väliset neuvottelut käytävä irtisanomisajan kuluessa.

13 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Sopimus on voimassa toistaiseksi. Irtisanomisaika on 6 kuukautta. Sopimus on irtisanomisen jälkeen voimassa siihen asti, kun uusi sopimus on tullut voimaan tai neuvottelut jonkun osapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Liite 2: TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 2020-2021 ‌

1 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA JA TARKOITUS

Tätä sopimusta sovelletaan Veikkauksen palveluksessa toimivaan henkilös- töön. Muilta osin noudatetaan lakia työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työ- suojeluyhteistoiminnasta, jäljempänä työsuojelun valvontalaki.

Työsuojelun yhteistoimintasopimuksen tavoitteena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta työsuojeluasioissa sekä lisätä henkilöstön osallistumista ja vaikuttamista työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koske- vien asioiden käsittelyyn. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia, ettei henki- löstön terveydelle aiheudu haittaa tai vaaraa työssä. Työnantaja kiinnittää eri- tyistä huomiota esimiesten työsuojeluosaamiseen sekä henkilöstön perehdyt- tämiseen työsuojeluasioihin. Henkilöstön velvollisuutena on noudattaa työsuo- jelusta annettuja ohjeita ja määräyksiä sekä ilmoittaa mahdollisista turvallisuus- riskeistä esimiehelle ja tarvittaessa varoittaa niistä.

2 YHTEISTOIMINNAN OSAPUOLET

2.1 Yleisperiaate

Yksittäisiin henkilöihin, työpaikkoihin tai työpisteisiin liittyvät työsuojelulliset asiat hoidetaan ensisijaisesti normaalin työskentelyn ohessa yhteistyössä ky- seisen henkilön tai henkilöiden ja paikallisen esimiehen kesken. Pyynnön asian käsittelystä voi tehdä kuka tahansa heistä. Pyynnöstä tulee käydä ilmi käsitel- tävä asia. Työsuojeluasiamies tai työsuojeluvaltuutettu voi osallistua asian kä- sittelyyn pyynnöstä tai oma-aloitteisesti katsoessaan asian vaativan hänen läs- näoloaan.

Paikalliset työsuojelukysymykset pyritään hoitamaan ensisijaisesti asianosai- sen työnjohdon ja työsuojeluasiamiehen kesken, elleivät ne kuulu työsuojelu- toimikunnan tehtäviin.

Mikäli asioita ei paikallisesti saada ratkaistua, voidaan niiden käsittelyä jatkaa työsuojeluorganisaatiossa tai linjaorganisaatiossa.

2.2 Valitseminen

Työsuojelun yhteistoimintahenkilöitä ovat työnantajan nimeämä työsuojelun yh- teistoiminnasta vastaava työsuojelupäällikkö, työntekijöiden ja toimihenkilöiden valitsemat kaksi työsuojeluvaltuutettua / henkilöstöryhmä, sekä kullekin valtuu- tetulle valitut ensimmäinen (I) ja toinen (II) varavaltuutettu, työntekijöiden ja toi- mihenkilöiden valitsemat työsuojeluasiamiehet ja heidän mahdolliset varahen- kilönsä sekä työsuojelutoimikunta, jonka valinnasta tarkemmin kohdassa 2.6

Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten toimikausi on kaksi vuotta. Jos kesken toimikauden joudutaan suorittamaan täydennysvaali, valinta tehdään jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten vaali suoritetaan näiden toimikautta edeltävän vuoden marraskuun 1. päivän ja joulukuun 31. päivän välisenä ai- kana. Työsuojeluvaaleissa noudatetaan Työturvallisuuskeskuksen vaaliohjeita. Toimikautensa päättävä työsuojelutoimikunta valitsee nelihenkisen vaalitoimi- kunnan, joista yksi valitaan puheenjohtajaksi. Vaalitoimikunta huolehtii vaalin toimeenpanemisesta ja ilmoittaa vaalien tulokset työsuojelupäällikölle, joka il- moittaa työsuojeluhenkilöstön Työturvallisuuskeskuksen työsuojeluhenkilöre- kisteriin.

2.3 Työsuojelupäällikkö

Työnantajan nimeämä työsuojelupäällikkö vastaa työnantajan edustajana yh- teistoiminnasta työsuojeluasioissa sekä työsuojeluasioiden hoidosta, siten kuin työsuojelun valvontalain 28 §:ssä säädetään.

Työsuojelupäällikön tulee olla perehtynyt Veikkauksen työsuojelukysymyksiin. Hänellä tulee olla tehtäviensä hoitamista varten riittävät toimintaedellytykset ja koulutus. Jos työsuojelupäälliköllä ei ole valtuuksia ratkaista asiaa, työsuojelu- päällikkö välittää työsuojelutoimikunnan kannanotot tiedoksi henkilölle, joka on asiassa päätösvaltainen.

2.4 Työsuojeluvaltuutettu

2.4.1 Tehtävät ja vastuualueet

Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä/toimihenkilöitä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevissa asioissa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvontalain 31 §:n mukaan. Lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu

• osallistua tarvittaessa työsuojelutoimikunnassa käsiteltävien asioiden val- misteluun

• toimia työsuojeluasiamiesten koordinaattorina ja tiedottajana työsuojeluasi- oissa

• toimia Varhaisen välittämisen, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, epäasialli- sen kohtelun kieltävien toimintamallien sekä Veikkauksen päihdeohjelman ja pelaamisen hallinnan ohjelman tukihenkilönä

• osallistua pyynnöstä/sovitusti neuvottelukuntiin, työryhmiin ja projekteihin, joissa käsitellään työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia asioita

• toimia työsuojeluasiamiehen sijaisena tämän ollessa estyneenä vähintään kahden viikon ajan, jos työsuojeluasiamiehellä ei ole varahenkilöä tai tämä on estynyt hoitamasta tehtävää

Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettujen vastuualueiksi on sovittu seuraavaa: 1) myyntipaikat ja 2) myyntipaikkapalvelut sekä muut työntekijäryhmät. Toimihen- kilöiden työsuojeluvaltuutettujen vastuualue on molempien osalta koko Suomi.

2.4.2 Tiedonsaantioikeus

Työsuojeluvaltuutetun tiedonsaantioikeus määräytyy valvontalain 32 § mukaan.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten mukaan. Hänellä on myös oikeus tutustua työnantajan hallussa oleviin työym- päristön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koske- viin asiakirjoihin. Lisäksi hänellä on oikeus muutenkin saada työnantajalta tar- peelliset tiedot yhteistoimintatehtäviensä hoitamista varten.

Työsuojeluvaltuutetulla on niin ikään oikeus saada työnantajalta nähtäväkseen työnantajan ja työterveyshuoltopalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämistä koskeva sopimus tai työnantajan laatima kuvaus itse järjestämäs- tään työterveyshuollosta sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Työsuo- jeluvaltuutetun lausunnon antamisesta työterveyshuollon kustannusten korvaa- mista koskevasta hakemuksesta säädetään erikseen.

2.4.3 Ajankäyttö

Työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetuille on sovittu vapau- tusajaksi työsuojelun valvontalain 34 §:n nojalla kaksi (2) päivää viikossa / työ- suojeluvaltuutettu. Käyttämätön vapautusaika ei siirry myöhemmin käytettä- väksi.

Työstä vapautus on sijoitettava säännölliseen työaikaan ja ajankohdasta on so- vittava esimiehen kanssa. Poikkeuksena ovat työsuojeluvaltuutetun osallistu- mista edellyttävät poikkeukselliset tapahtumat, kuten työpaikalla sattuneen työ- tapaturman selvittäminen, työsuojeluviranomaisen toimittama työsuojelutarkas- tus tai työnantajan kanssa sovittuun yhteistoimintamenettelyyn osallistuminen. Nämä eivät myöskään vähennä vapautusajan määrää.

Työsuojeluvaltuutetut pitävät kirjaa ajankäytöstään ja toimittavat yhteenvedon siitä esimiehelleen ja työsuojelupäällikölle kolme kertaa vuodessa (huhti-, elo- ja joulukuussa).

2.4.4 Työsuhdeturva

Työsuojeluvaltuutettua ei saa irtisanoa henkilöstä johtuvasta syystä, ilman edustettavien toimihenkilöiden tai työntekijöiden enemmistön suostumusta TSL 7 luvun 10 § 1 mom. mukaisesti.

Jos yrityksen työvoimaa irtisanotaan tai lomautetaan taloudellisin tai tuotannol- lisin perustein, työsuojeluvaltuutetun irtisanominen tai lomauttaminen on mah- dollista vain, jos työsuojeluvaltuutetun toimialueena olevan Veikkauksen osan toiminta lopetetaan tai keskeytetään.

Työsuhdeturvamääräyksiä sovelletaan myös työsuojeluvaltuutettuehdokkaa- seen, jonka asettamisesta on ilmoitettu työnantajalle kirjallisesti. Ehdokassuoja alkaa aikaisintaan 3 kuukautta ennen työsuojeluvaltuutetun toimikauden alkua

ja päättyy muiden kuin valituksi tulleen osalta vaalin järjestäjän todettua vaali- tuloksen. Työsuhdeturvaa koskevia määräyksiä sovelletaan lisäksi työsuojelu- valtuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen ko. tehtävänsä päättymisen jälkeen (ns. jälkisuoja).

Työsuhdeturvaa koskevat määräykset ovat voimassa myös varavaltuutetun osalta sen ajan, jolloin hän toimii varsinaisena työsuojeluvaltuutettuna.

Mikäli työsuojeluvaltuutetun varsinainen työ vaikeuttaa valtuutetun tehtävien hoitamista ja jos hänelle tämän johdosta järjestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Työsuojeluvaltuutetun tehtävän päätyttyä ko. henkilöllä on oikeus palata vanhaan tehtäväänsä.

Työsuojeluvaltuutetun ansiokehityksen tulee vastata hänen edustamansa hen- kilöstöryhmän ansiokehitystä. Vertailu tehdään toukokuussa ja pohjana käyte- tään yhdessä sovittavaa ansiotilastoa.

Ennen työsuojeluvaltuutetun tai varavaltuutetun työsuhteen mahdollista päättä- mistä käydään liittojen väliset neuvottelut. Jos työsuojeluvaltuutetun työsopi- mus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, on hänelle suoritettava kor- vauksena vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrät- tävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12:2 §:n 2. momentissa on säädetty. Tällöin on otettava huomioon myös työsuojeluvaltuutettuasema.

Jos työsuojeluvaltuutettu on lomautettu tämän sopimuksen vastaisesti, korvaus perusteettomasta lomautuksesta määräytyy työsopimuslain 12:1 §:n 1 momen- tin mukaisesti.

2.4.5 Varavaltuutetun sijaantulo

Työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt hoitamasta työsuojeluvaltuutetun tehtä- viä hänen tehtäviään hoitaa ensimmäinen varavaltuutettu, tai hänenkin ollessa estynyt toinen varavaltuutettu, kunnes este on poistunut tai vaalikauden lop- puun.

Työsuojeluvaltuutetun esteestä ja sen kestosta tulee ilmoittaa työsuojelupäälli- kölle. Jos tämä ei ole tavattavissa, ilmoitus tehdään henkilöstöpäällikölle. Ilmoi- tuksen tekee työsuojeluvaltuutettu, ellei hän ole tähänkin estynyt. Varavaltuute- tun hoitaessa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hänellä on samat oikeudet ja vel- vollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla.

2.5 Työsuojeluasiamies

2.5.1 Tehtävät ja vastuualueet

Työsuojeluasiamiehen tehtävänä on vastuualueellaan

1. Osallistua työpaikkakäynteihin, työsuojelua koskevaan tarkastukseen ja työ- tapaturman tutkintaan.

2. Tarkkailla työsuojelumääräysten noudattamista ja ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista ensi sijassa esimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulle. Tarvitta- essa hänen tulee ilmoittaa asiasta myös muulle työsuojelutoimikunnan jäse- nelle.

3. Toimia Varhaisen välittämisen, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, epäasial- lisen kohtelun kieltävien toimintamallien sekä Xxxxxxxxxxx päihdeohjelman ja pelaamisen hallinnan ohjelman tukihenkilönä.

4. Seurata oman toimialueensa työterveyshuollon toimintaa, tehdä sitä koske- via ehdotuksia ja osallistua työterveyshuollon alueelliseen toiminnan suun- nitteluun.

Työntekijöiden työsuojeluasimiesten määrä ja vastuualueet ovat: Kasinot

• Casino Helsinki

• Casino Tampere

Pelisalit

• Alue 1: (Rovaniemi, Oulu, Kemi, Tornio, Kokkola, Seinäjoki, Vaasa, Iisalmi, Ylivieska, Kuusamo)

• Alue 2: (Kuopio, Jyväskylä, Joensuu, Lappeenranta, Imatra, Mikkeli)

• Alue 3: (Tampere, Nokia, Pori, Lempäälä, Valkeakoski)

• Alue 4: (Turku, Raisio, Kaarina, Salo, Rauma, Forssa)

• Alue 5: (Kouvola, Lahti, Orimattila)

• Alue 6: (Helsinki, Vantaa)

• Alue 7: (Espoo, Hämeenlinna, Riihimäki, Hyvinkää, Helsinki, Kerava, Järvenpää, pääkonttorin keittiö)

• Alue 8: (Espoo, Helsinki)

• Alue 9: Helsinki, Kotka, Porvoo)

Vaalitoimikunta määrittää ennen vaaleja pelisalien työsuojeluasiamiesten alue- jaon pääkaupunkiseudun osalta. Tarkempi aluejako löytyy intranetistä.

Myyntipaikkapalvelut

• Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomi

Toimihenkilöiden työsuojeluasiamiesten määrä ja vastuualueet ovat:

• Veikkauksen pääkonttori 1

• Casino Helsinki 1

• Casino Tampere 1

• Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomi 1 / alue, yhteensä 3

2.5.2 Tiedonsaantioikeus

Työsuojeluasiamiehellä on oikeus tutustua alueeseensa paikallisen esimiehen kanssa erikseen sovittavalla tavalla ja aikana. Työsuojeluasiamiehelle varataan lisäksi tilaisuus tutustua toimialueensa työtilojen muutos- ja uudistamissuunni- telmiin ja hän voi esittää niitä koskevia kehittämisehdotuksia työnantajalle.

2.5.3 Ajankäyttö

Työsuojeluasiamiehellä on oikeus käyttää työsuojelutehtäviensä hoitamiseen riittävä aika, jonka määrästä ja sijoittumisesta sovitaan paikallisen esimiehen kanssa. Työsuojeluasiamiesten osallistumisesta koko maata koskeviin tilai- suuksiin ja kokouksiin sovitaan työsuojelupäällikön kanssa. Asiamiehelle xxxx- xxxx vapautusta myös työsuojeluviranomaisen toimittamaan työsuojelutarkas- tukseen osallistumista varten.

2.5.4 Työsuhde

Työsuojeluasiamiestä ei saa irtisanoa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitami- sen vuoksi.

2.5.5 Varahenkilön sijaantulo

Työsuojeluasimiehen ollessa pitkäaikaisesti tai pysyvästi estynyt hoitamaan asiamiehen tehtäviä toimii hänen sijallaan hänen henkilökohtainen varahenki- lönsä, jos sellainen on valittu. Varahenkilöä on mahdollista käyttää myös silloin, kun se on tarkoituksenmukaista maantieteellisin perustein.

Varahenkilön ottaessa vastaan asiamiehen työsuojelutehtäviä, työsuojeluval- tuutettu perehdyttää hänet asiamiehen työsuojelutehtäviin, -vastuisiin ja -rooliin. Mikäli varahenkilöä ei ole tai hän on estynyt hoitamaan asiamiehen tehtäviä, työsuojeluasimiehen sijaisena toimii työsuojeluvaltuutettu, kunnes uusi työsuo- jeluasiamies on saatu valittua.

2.6 Työsuojelutoimikunta

2.6.1 Valitseminen ja kokoonpano

Veikkaukseen valitaan työsuojelutoimikunta kahdeksi kalenterivuodeksi kerral- laan. Sen jäsenmäärä on kahdeksan henkilöä. Työsuojelutoimikunnassa on kaksi työnantajan edustajaa, kolme toimihenkilöiden edustajaa ja kolme työnte- kijöiden edustajaa. Työnantaja nimeää työnantajan edustajat työsuojelutoimi- kuntaan. Toinen heistä on työsuojelupäällikkö.

Työsuojeluvaltuutetut ovat toimikunnan jäseniä. Työsuojeluvaaleissa valitut työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut ja asia- miehet valitsevat keskuudestaan yhden muun varsinaisen jäsenen työsuojelu- toimikuntaan omasta henkilöstöryhmästään. Lisäksi he valitsevat edustamal- leen henkilöstöryhmälle yhden varajäsenen, joka sijaistaa tarvittaessa työsuo- jelutoimikunnan varsinaisia jäseniä kokouksessa. Varajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa mutta ei äänioikeutta muulloin kuin varsinaisen jäse- nen ollessa estynyt saapumasta kokoukseen.

Puheenjohtajana toimii työnantajan edustaja, ellei toimikunnassa toisin sovita. Toimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin. Puheen- johtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri valitaan työsuojelukaudeksi kerrallaan.

2.6.2 Tehtävät

Työsuojelutoimikunta toimii työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi:

• laatii yhdessä työnantajan kanssa viisivuotiskaudelle työsuojelun toiminta- ohjelman,

• laatii työsuojelun toimintasuunnitelman kalenterivuodelle ajankohtaisten tar- peiden ja toimintaohjelman pohjalta,

• seuraa ja käsittelee työn, työolojen ja henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa ja kehitystä sekä tekee kehittämisehdotuksia työnantajalle,

• käsittelee työtä ja työoloja koskevia selvityksiä ja tutkimuksia, niiden tar- vetta, toteutumista ja seurantaa, kuten työpaikkaselvityksiä sekä selvitystä työn fyysisten ja henkisten vaarojen tunnistamisesta, arvioinnista ja poista- misesta,

• käsittelee muita työoloja koskevia suunnitelmia sekä antaa niistä lausuntoja ja seuraa niiden toteutumista,

• käsittelee työterveyshuollon toimeenpanoa ja tekee esityksiä sen kehittämi- sestä,

• käsittelee työsuojelutiedotuksen järjestämistä työpaikalla,

• käsittelee työtapaturmat, tapahtuma- ja poikkeamailmoitukset sekä ammat- titautiselvitykset ja tekee niiden perusteella kehittämisehdotuksia ja –suun- nitelmia,

• tekee esityksiä työsuojelukoulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi,

• tekee esityksiä työpaikan työkykyä ylläpitävästä toiminnasta ja osallistuu sen toteuttamiseen,

• osallistuu työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, kun tarkastuk- sen tai tutkimuksen tekijä katsoo sen tarpeelliseksi.

2.6.3 Kokoukset

Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Työsuojelutoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjoh- tajan kutsusta ja kun vähintään puolet toimikunnan jäsenistä tai työsuojelupääl- likkö tai työsuojeluvaltuutettu sitä vaatii. Kokouskutsuaika on seitsemän vuoro- kautta tai toimikunnan päättämä lyhyempi aika.

Työsuojelutoimikunnan kokoukset pidetään työajalla. Työajan ulkopuolella pi- dettävistä kokouksista ja mahdollisista muista työsuojelutehtävistä tulee etukä- teen sopia työsuojelupäällikön ja esimiehen kanssa, ellei tehtävä johdu työsuo- jeluviranomaisen määräyksestä tai sattuneesta tapaturmasta. Työsuojelutoimi- kunnan kokouksiin käytettyä aikaa ei lasketa mukaan vapautusaikaan.

Työsuojelutoimikunnan sihteeri lähettää sähköpostitse työsuojelutoimikunnan kokousten pöytäkirjat kaikille työsuojeluorganisaation jäsenille. Pöytäkirjat ovat henkilöstön luettavissa Xxxxxxxxxxx intranetissä.

3 MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

3.1 Koulutukset

Työsuojeluvaltuutetulla, varavaltuutetulla ja työsuojeluasiamiehellä ja työsuoje- lutoimikunnan jäsenellä on oikeus osallistua Veikkauksen koulutussopimuk- sissa hyväksytyille työsuojelukursseille. Työsuojelupäällikön erikseen järjestä- miin tai hyväksymiin koulutuksiin osallistumisen ajankohdasta sovitaan oman esimiehen kanssa. Koulutukseen osallistuja toimittaa etukäteen tiedot suunni- tellusta koulutuksesta työsuojelupäällikölle. Asiamies perehdyttää mahdollisen varahenkilönsä henkilökohtaisesti.

Koulutuksiin osallistuminen ei vähennä työsuojeluvaltuutettujen vapautusajan määrää.

Matkakustannukset korvataan Xxxxxxxxxxx matkustusohjeen mukaan. Koulu- tuksiin osallistuminen tapahtuu työaikana palkkaa vähentämättä. Koulutuksen tapahtuessa työajan ulkopuolella siihen käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta työsuojeluhenkilöstölle korvataan siitä aiheutuneet suoranaiset kustannukset. Osallistuminen koulutuksiin ei aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin ver- rattavien etuuksien vähenemistä.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävän päättymisen jälkeen työsuojeluvaltuutettu ja työnantaja selvittävät yhdessä, edellyttääkö ammattitaidon ylläpitäminen enti- sessä tai vastaavassa työssä perehdyttämistä tai ammatillista koulutusta. Työn- antaja järjestää tarvittavan perehdytyksen tai koulutuksen.

3.2 Työsuojeluhenkilöstölle maksettavat korvaukset

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka työsuojeluvaltuutettu, -asiamies ja työsuo- jelutoimikunnan jäsen menettää hoitaessaan työsuojelutehtäviä työaikanaan. Työsuojeluvaltuutetuille maksetaan lisäksi erikseen sovittu korvaus.

Työsuojeluvaltuutetun, -asiamiehen tai työsuojelutoimikunnan jäsenen suoritta- essa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työajan ulkopuolella maksetaan lisä- ja ylityökorvaukset sekä työskentelylisät työehtosopimuksen mukaisesti.

Matkakustannukset korvataan Xxxxxxxxxxx matkustusohjeen mukaisesti. Matkustusaika ei vaikuta vapautuksen määrään.

3.3 Asiakirjat ja työskentelytilat

Työsuojelutehtävien hoitamiseen liittyvä keskeinen lainsäädäntö on nähtävillä Veikkauksen intranetissä.

Työsuojeluvaltuutetuille annetaan työpaikan olosuhteet huomioon ottaen riittä- västi työskentely- ja säilytystilaa hänen tarvitsemilleen asiakirjoille ja tarvitta- essa oikeus käyttää työnantajan hallinnassa olevaa tarkoituksenmukaista toi- mistotilaa ja tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä.

3.4 Erimielisyyksien ratkaiseminen

Tämän sopimuksen soveltamisesta ja tulkinnasta aiheutuvat erimielisyydet rat- kaistaan paikallisesti sopijaosapuolten kesken. Tarvittaessa erimielisyys voi- daan siirtää liittotasolla ratkaistavaksi.

3.5 Salassapito

Työsuojeluhenkilöstön salassapitovelvollisuus määräytyy työsuojelun valvonta- lain 43 §:n mukaan.

Työsuojelutehtävää hoitavan henkilön on pidettävä salassa tehtävää hoitaes- saan saamansa salassa pidettävät tiedot. Ne pidetään salassa myös sen jäl- keen, kun henkilö on lakannut hoitamasta työsuojelutehtävää. Salassa pidettä- viä ovat mm. työnantajan taloudellista asemaa, liike- tai ammattisalaisuutta sekä yritysturvallisuutta ja vastaavia turvajärjestelyjä koskevat tiedot, joiden le- viäminen voisi vahingoittaa työnantajaa tai sen liike- tai sopimuskumppania. Sa- lassa pidettäviä ovat myös yksityisen henkilön taloudellista asemaa tai häntä henkilökohtaisesti koskevat tiedot.

3.6 Voimassaolo ja sopimuksen allekirjoittajat

Sopimus on voimassa toistaiseksi ja se voidaan irtisanoa päättymään kahden kuukauden kuluttua irtisanomisesta. Sopimus tarkastellaan syyskuussa ennen uusien työsuojeluvaalien järjestämistä ja tarkastelusta tehdään muistio.

Sopimuksen allekirjoittajina ovat työsuojelupäällikkö ja pääluottamusmiehet. Paikka ja aika

Helsingissä 24.10.2019

Liite 3: TOIMIHENKILÖIDEN KOULUTUSSOPIMUS ‌

1 § AMMATILLINEN JATKO-, TÄYDENNYS- JA UUDELLEENKOULUTUS

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toi- mihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulu- tuksen aiheuttamat kustannukset matkustusohjeen mukaan ja säännöllisen työ- ajan ansionmenetys.

Säännöllisen työajan ansionmenetys korvataan peruspalkan mukaan. Kuukau- sikohtaiset lisät sisältyvät peruspalkkaan. Ilta- ja yölisät maksetaan työehtoso- pimuksen mukaisesti koulutuksen tapahtuessa niihin oikeuttavana ajankoh- tana. Jos koulutus tapahtuu sunnuntaina, maksetaan koulutusajalta sunnun- taikorvaus.

Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset. Työn- antajan järjestäessä ammatillista koulutusta on luottamusmiehillä ja työsuojelu- valtuutetuilla oikeus osallistua koulutukseen samoin kuin muullakin henkilös- töllä.

2 § AMMATTIYHDISTYSKOULUTUS

Koulutusoikeus

Luottamusmiehille ja Pro:n Veikkauksen sopimusalaa edustavan neuvottelu- kunnan jäsenille annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua PALTA:n ja PRO:n koulutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeu- tuvan henkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa. Kielteisessä tapauksessa henkilölle ilmoitetaan vii- meistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurs- sista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Korvaukset

Luottamusmiehet, Pro:n Veikkauksen sopimusalaa edustavan neuvottelukun- nan jäsenet, työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut, työsuojeluasimiehet ja työ- suojelutoimikunnan jäsenet saavat osallistua PRO:n ja PALTA:n koulutustyö- ryhmän hyväksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmiehen ja rekisteröidyn yhdistyksen puheenjohtajan osalta palkkaa ei kuitenkaan makseta kuukautta pitemmällä ajalta eikä muiden osalta kahta

viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä palkan maksamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistoimintatehtäviin yrityksessä.

Palkka tarkoittaa peruspalkkaa ilman yö- ja sunnuntaityölisiä tai muita tuntikoh- taisia lisiä. Kuukausikohtaiset lisät sisältyvät peruspalkkaan. Lisäksi palkallisilta koulutuspäiviltä maksetaan ruokailukustannuksista PALTA-Pro-koulutustyöryh- mässä sovittu ateriakorvaus koulutuksen järjestäjälle.

Veikkauksen sisäiset luottamushenkilöiden tilaisuudet

Toimihenkilöiden luottamushenkilöillä ja neuvottelukunnan jäsenillä on oikeus järjestää omia seminaareja. Jos tilaisuuden ajankohta sattuu työpäiväksi tai - vuoroksi, henkilöt saavat kaksi palkallista vapaapäivää vuodessa. Vapaata ei lueta työajaksi. Varajäsenille vapaa on palkallinen vain, jos he ovat paikalla var- sinaisen jäsenen poissa ollessa. Muuten heille voidaan antaa palkatonta va- paata. Veikkaus ei maksa matkustus- tai muita kuluja.

3 § SOSIAALISET EDUT

Osallistuminen 3 §:ssä tarkoitettuun ammattiyhdistyskoulutustilaisuuteen ei ai- heuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

4 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Liite 4: TOIMIHENKILÖIDEN LUOTTAMUSMIEHEN OIKEUS AVUSTAA JA SAADA TIETOJA AMMATTILIITTO PRO:N JÄSENESTÄ, JOKA TYÖSKENTELEE VEIKKAUS OY:N TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN PIIRISSÄ ‌

Veikkaus Oy:n toimihenkilöitä koskevan luottamusmiessopimuksen mukaan va- litulla luottamusmiehellä on oikeus erimielisyystilanteessa toimia avustajana erikseen nimetyn Ammattiliitto Pro ry:hyn kuuluvan jäsenen asiassa, joka työs- kentelee Veikkaus Oy:n työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen piirissä.

Luottamusmiehellä on tehtävää hoitaessaan oikeus saada asian selvittämiseksi tarpeelliset toimihenkilöiden luottamusmiessopimuksen 6 §:ssä mainitut tiedot.

Avustaminen ja tiedonsaantioikeus voivat koskea vain asioita, joissa kysymys on työlainsäädännön tai työsopimusehtojen soveltamisesta ja tulkinnasta, kuten työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2017:62 todetaan.

Helsingissä 10.10.2017 Veikkaus Oy

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ammattiliitto Pro ry

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxx 00 X, 00000 Xxxxxxxx

PL 183, 00581 Helsinki

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Veikkaus Oy:n toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus

Document Metadata