Hyväksytty kunnanvaltuustoissa 14.1.-3.4.2002 (Voimassa 1.1.2002 alkaen) Muutettu § 2 (Hallitus 20.4.2009 § 78), voimassa 1.1.2010 alkaen Muutettu § 3 ja § 7 (Hallitus 15.10.2012 § 126), voimassa 1.1.2013 alkaen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN...

Hyväksytty kunnanvaltuustoissa 14.1.-3.4.2002 (Voimassa 1.1.2002 alkaen)

Muutettu § 2 (Hallitus 20.4.2009 § 78), voimassa 1.1.2010 alkaen
Muutettu § 3 ja § 7 (Hallitus 15.10.2012 § 126), voimassa 1.1.2013 alkaen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

1. luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

2. luku VALTUUSTO

3. luku HALLITUS

4. luku KUNTAYHTYMÄN TALOUS

5. luku HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS

6. luku PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN JA KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN

7. luku VOIMAANTULO JA SOVELTAMINEN

1. luku

SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

1 §

Nimi ja kotipaikka

Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki.

2 §

Tehtävät ja organisaatio

Kuntayhtymä järjestää alueellaan sairaanhoitopiirille ja yliopistolliselle sairaalalle laissa säädetyt tehtävät. Lisäksi kuntayhtymä voi tuottaa terveydenhuollon palveluja ja muita palveluja sekä järjestää ja tuottaa kehitysvammaisten erityishuollon palveluja.

Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä omistaa ja hallitsee sairaaloita ja muita toimintayksiköitä. Valtuuston vahvistamassa hallintosäännössä päätetään kuntayhtymän organisaatiosta sekä jakaantumisesta tulosyksiköihin ja muihin toimintayksiköihin.

3 §

Jäsenkunnat

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kalajoki, Kempele, Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala ja Ylivieska.

4 §

Jäsenkunnan ottaminen ja ero

Jos kunta siirtyy Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin, tulee se kuntayhtymän jäseneksi sopimuksen mukaisin ehdoin.

Jos jäsenkunta siirtyy Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä toiseen sairaanhoitopiiriin, sen jäsenyys kuntayhtymässä päättyy ajankohtana, jolloin jäsenyys toisessa sairaanhoitopiirissä on alkanut.

Kunta on vastuussa niistä velvoitteista, jotka kuntayhtymällä on kunnan siihen liittyessä. Kunta ei ole vastuussa kuntayhtymän velvoitteista sen jälkeen, kun se on eronnut kuntayhtymästä.

Jos jäsenkunta yhdistyy tai liittyy toiseen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntaan, sen jäsenyys kuntayhtymässä päättyy ajankohtana, jolloin liittyminen tai yhdistyminen on tapahtunut ja yhdistyvän tai liittyvän jäsenkunnan velvoitteet siirtyvät uudelle jäsenkunnalle.

Mikäli jäsenkunta eroaa kuntayhtymästä, sille suoritetaan valtuuston päättämä korvaus peruspääomasta.

5 §

Toimintayksikön vastaanottaminen

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi vastaanottaa toisen kuntayhtymän tai kunnan omistaman toimintayksikön toiminnassaan käytettäväksi.

Valtuusto vahvistaa kuntayhtymälle näin tulevalle omaisuudelle arvon, jonka mukaisena se otetaan taseeseen sekä päättää, kuinka paljon kunkin jäsenkunnan peruspääomaa tämän johdosta kartutetaan.

6 §

Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet

Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista.

Peruspääomaa kartutetaan kuntien pääomasijoituksin tai siirtämällä siihen eriä oman pää-oman muista eristä. Peruspääomaa alennetaan jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä, mikäli muut jäsenkunnat eivät lunasta eroavan jäsenkunnan peruspääomaosuutta tai valtuuston päätöksellä

Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin sekä vastuu kuntayhtymän veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee kuntayhtymän sellaisten menojen rahoitusta, joita ei muuten saada katetuiksi.

Jäsenkuntien peruspääomaosuuksista on pidettävä luetteloa.

2. luku

VALTUUSTO

7 §

Valtuuston jäsenten lukumäärä, toimikausi ja äänivalta

Jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän valtuustoon jäseniä seuraavasti:

Kunnan asukasluku kunnallisvaalivuonna	Jäsentenlukumäärä
2.000 tai vähemmän	1
2.001-8.000	2
8.001-25.000	3
25.001-100.000	4
100.001 tai enemmän	5

Lisäksi Oulun yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä.

Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen.

Valtuuston jäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi.

Jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy kunnan kunnallisvaalivuoden asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä yhteensä on yksi ääni jokaista alkavaa 1.000 asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään kolmekymmentäkolme (33) prosenttia kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.

Oulun yliopiston edustajien äänimäärä valtuustossa on 10 prosenttia kuntien kuntayhtymän valtuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Yliopiston valtuustoon valitsemilla jäsenillä ei ole äänioikeutta hallitusta valittaessa.

8 §

Kokouskutsu

Kutsu valtuuston kokoukseen on annettava ja lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta valtuuston ja hallituksen jäsenille sekä tiedoksi Oulun yliopistolle ja jäsenkuntien kunnanhallituksille.

9 §

Päätösvaltaisuus

Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.

10 §

Valtuuston tehtävät

Kuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät päätösvaltaansa kuntayhtymän asioissa kuntayhtymän valtuuston kokouksissa. Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto. Se päättää kuntayhtymän niistä asioista, jotka kuntalaissa on säädetty valtuuston tehtäväksi.

Valtuusto voi perustaa kuntalain mukaisen liikelaitoksen tai muita kuntalain mukaisia toimielimiä, joiden tehtävät määritellään valtuuston hyväksymässä johtosäännössä

11 §

Valtuuston työjärjestys

Menettelystä valtuuston kokouksessa määrätään valtuuston työjärjestyksessä.

3. luku

HALLITUS

12 §

Hallituksen jäsenten lukumäärä ja valitseminen

Valtuusto valitsee toimikaudekseen hallitukseen yhdeksän (9) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yksi jäsenistä valitaan puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi.

Lisäksi Oulun yliopistolla on oikeus nimetä hallitukseen kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Hallituksen kokoonpano on, yliopiston edustajia lukuun ottamatta, sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallis-vaaleissa saamaa ääniosuutta sairaanhoitopiirin alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, minkä lisäksi hallituksen -jäseniä valittaessa on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan alueelliseen tasa-puolisuuteen.

13 §

Hallituksen tehtävät

Hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset.

Valtuuston päätösvallasta siirretään hallituksen päätettäväksi:

1) kuntayhtymän viranhaltijoiden ja työntekijöiden ottaminen virkaan tai tehtävään; viranhaltijan ottamisesta sairaanhoitopiirin johtajan, johtajaylilääkärin ja hallintoylihoitajan virkaan päättää kuitenkin valtuusto;

2) virka- ja työehtosopimuksen määräyksen soveltamisesta siltä osin kuin se on jätetty kuntayhtymän harkintaan;

3) päättäminen hankkeista ja hankinnoista ja niissä noudatettavista perusteista;

4) maksujen ja korvausten määrääminen kuntayhtymän palveluksista;

5) päättäminen kuntayhtymän omaisuuden ja henkilökunnan vakuuttamisesta;

6) päättäminen kuntayhtymän omaisuuden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovuttamisesta ja omaisuuden myymisestä;

7) vapautuksen ja lykkäyksen myöntäminen kunnallisen maksun suorittamisesta;

8) tarpeelliset ratkaisut ottaa lainaa kuntayhtymälle valtuuston asettamissa rajoissa.

Hallituksen tehtävänä on lisäksi antaa selitys valtuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta.

Valtuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa kuntayhtymän muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille, ja se voi johtosäännössä antaa näille viranomaisille oikeuden siirtää niille siirrettyä toimivaltaa edelleen. Toimivaltaa voidaan tällä tavoin siirtää myös asioissa, jotka edellä 2 momentin 1-8 kohdissa on annettu hallituksen päätettäväksi.

Kuntayhtymän nimen kirjoittamisesta on määräykset hallintosäännössä

Hallitus saa siirtää sille siirrettyä toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranomaiselle.

14 §

Esittely

Hallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan viranhaltijan esittelyssä.

Esittelijöistä määrätään hallintosäännössä.

15 §

Kokoontuminen

Kutsu hallituksen kokoukseen on annettava vähintään neljä päivää ennen kokousta. Kutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat.

Kutsu on hallituksen jäsenten lisäksi annettava valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille ja kokouksessa käsiteltävänä olevien asioiden esittelijöille sekä läsnäoloon oikeutetuille viranhaltijoille.

Edellä 1 momentin määräyksistä voidaan poiketa, jos asian erityinen kiireellisyys sitä vaatii.

16 §

Kuntayhtymälle tulevat tiedoksiannot

Kuntayhtymälle tulevia tiedoksiantoja hallituksen puolesta vastaanottaa hallituksen puheenjohtajan ohella sairaanhoitopiirin johtaja.

4. luku

KUNTAYHTYMÄN TALOUS

17 §

Talousarvio ja -suunnitelma

Valtuusto hyväksyy kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma, jossa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi.

18 §

Kirjanpito ja tilinpäätös

Kuntayhtymän kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolain säännöksiä.

Kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.

19 §

Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus

Kuntayhtymän ja tulosyksiköiden suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, joka sisältää suoritteen tuottamisesta aiheutuneet välittömät kustannukset, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Välittömien ja hallinnon yleiskustannusten tulee perustua todellisiin kustannuksiin. Pääomakustannukset sisältävät suunnitelman mukaiset poistot.

Tulosyksiköiden palveluhinnaston vahvistaa hallitus. Hallitus saa siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranomaiselle.

Jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisin perustein. Jollei jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken muuta sovita, tulee laskusta käydä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet.

Kuntayhtymä voi tehdä yhden tai useamman jäsenkunnan kanssa sopimuksen tulosyksiköiden palvelutuotannosta ja sen laskutuksesta.

Suoritteiden hinnoitteluperusteet vahvistaa valtuusto talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

20 §

Investointien pääomarahoitus

Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan peruspääomaosuuden lisäyksenä, lainaamalla jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta.

Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden määräämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkuntien peruspääomaosuuksia ei tarkisteta saadun valtionosuuden perusteella.

21 §

Hoitokustannusten tasaus

Kuntayhtymässä on hoitokustannusten tasaamista varten hoitokustannusten tasausrahasto, johon peritään jäsenkunnilta asukaslukuun perustuva maksu, jonka suuruuden vahvistaa valtuusto. Rahaston toiminnasta määrätään rahaston säännössä.

22 §

Valmiuden ylläpidon rahoittaminen

Valmiuden ylläpidosta, potilasvakuutuksesta ja muista yleisistä velvoitteista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi peritään jäsenkunnilta asukaslukuun perustuva maksu, jonka perusteet ja suuruuden vahvistaa valtuusto.

Tarkoitusta varten on rahasto, jonka toiminnasta määrätään rahaston säännössä.

23 §

Muut rahastot

Muiden kuin 21 ja 22 §:issä mainittujen rahastojen perustamisesta ja niiden säännöistä päättää valtuusto.

24 §

Viivästyskorko

Jos jäsenkunta ei ole suorittanut maksua erääntymisaikana, se on velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle korkolain 4 § 3 momentin mukaisen viivästyskoron.

Jos kuntayhtymä ei ole suorittanut kunnalle tulevaa määrää määrättynä aikana, se on velvollinen suorittamaan kunnalle samansuuruisen viivästyskoron.

5. luku

HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS

25 §

Hallinnon ja talouden tarkastus

Xxxxxxxxx ja talouden tarkastuksesta määrätään tarkastussäännössä

6. luku

PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN JA KUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN

26 §

Perussopimuksen muuttaminen

Tätä perussopimusta voidaan muuttaa kuntalaissa säädetyssä järjestyksessä.

27 §

Kuntayhtymän purkaminen

Kuntayhtymä on purettava, jos sen tehtävät on järjestetty toisen kuntayhtymän tai jäsenkuntien muutoin hoidettaviksi. Purkaminen on suoritettava vuoden kuluessa tällaisesta järjestelystä.

28 §

Loppuselvitys

Kuntayhtymän purkautuessa valtuusto päättää loppuselvityksestä, josta hallitus huolehtii. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.

7. luku

VOIMAANTULO JA SOVELTAMINEN

29 §

Sopimuksen voimaantulo

Tämä perussopimus tulee voimaan 1.1.2002.

Tällä perussopimuksella kumotaan aikaisempi, vuonna 1999 hyväksytty perussopimus.

Jos perussopimus joiltakin osiltaan on ristiriidassa sen kanssa, mitä kuntalaissa tai sen nojalla on säädetty, on perussopimus näiltä osiltaan mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi asianomaisen säännöksen määräykset.

30 §

Tulkinta ja soveltaminen

Tarkemmat määräykset tämän perussopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta annetaan hallintosäännössä ja muissa johtosäännöissä.