Perussopimus
Perussopimus
Ylempien toimihenkilöiden työsuhdeasiat
TT – YTN
SISÄLLYS
Perussopimus 1
Yhteistoimintasopimus 5
Allekirjoituspöytäkirja 9
Järjestösuhteet -sopimus 12
Ylempien toimihenkilöiden työsuhdeasiat -koulutusaineisto 16
1 Johdanto 16
2 Asema ja tehtävät 16
3 Palkkaus 17
4 Työehtojen määräytymisen periaatteita 20
5 Työsopimus 21
Työsopimusmalli 25
Työsopimuslomakkeen täyttöohje 28
TT – YTN PERUSSOPIMUS
Johdanto
Tarkoitus
Yrityksen ja ylemmän toimihenkilön yhteistyöllä on kasvava merkitys yritysten to i- minnassa. Tämän vuoksi sekä ylempiä toimihenkilöitä koskevan aktiivisen ja yksilölli- sen työsuhdepolitiikan edistämiseksi työmarkkinoilla ovat Teollisuuden ja Työnanta- jain Keskusliitto (TT) ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö (YTN) teh- neet seuraavan perussopimuksen, jossa sopijapuolilla tarkoitetaan TT:tä ja YTN:ää.
Neuvottelusuhteet
TT ja YTN neuvottelevat keskenään luottamuksellisesti järjestöjen toimialalla il- maantuvista kysymyksistä ja pyrkivät yhteistoimin muutoinkin kehittämään ylempiä toimihenkilöitä koskevia yhteistoiminta- ja neuvottelusuhteita.
Yhdistymisvapaus
Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä kos- kee niin työnantajia kuin ylempiä toimihenkilöitä.
Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksissä allekirjoituspöytäkirjasta ilmenevin rajoituksin.
Yleiset työehdot
Sopijapuolet pyrkivät edistämään ylempiä toimihenkilöitä koskevaa aktiivista, kan- nustavaa ja yksilöllistä työsuhdepolitiikkaa siten, että ylempien toimihenkilöiden yle i- set työehdot tulevat kokonaisuutena ottaen noudattamaan teollisuudessa kulloinkin yleisiä toimihenkilöiden työehtoja ellei ylempien toimihenkilöiden asemasta tai tehtä- vien luonteesta muuta johdu.
Lisäksi sopijapuolet hyväksyvät sen, että työmarkkinoilla yleisesti noudatettuja kehit- tämis-, koulutus- ja työsuojelua koskevia yleisiä periaatteita sovelletaan myös ylem- piin toimihenkilöihin.
Sopijapuolet seuraavat yhteistoimin aktiivisesti ylempien toimihenkilöiden työehtojen kokonaiskehitystä sekä pyrkivät siihen tarpeen tullen vaikuttamaan.
Asema ja tehtävät
Ottaen huomioon ylemmän toimihenkilön aseman, koulutuksen, kokemuksen ja vas- tuun merkityksen sopijapuolet korostavat, että yrityksen ja ylemmän toimihenkilön välisen suhteen tulee olla luottamuksellinen ja että yrityksen tulee tukea ylempää toi- mihenkilöä hänen hoitaessaan tehtäviään, kehittäessään itseään ja toimiessaan yrityk- sen edustajana yleensä sekä suhteessa muihin henkilöstöryhmiin.
Yhteyshenkilöjärjestelmä
Yhteyshenkilöjärjestelmän tarkoitus on kiinteyttää paikallista yhteistoimintaa ja neu- vottelusuhteita. Yhteyshenkilöjärjestelmän kautta on myös mahdollisuus hoitaa yh- teistoimintalain ja tämän sopimuksen tarkoittamia to imintoja.
Sopijapuolet suosittelevat, että neuvottelumenettelyä paikallisesti täsmennetään ja että tarvittaessa ylemmät toimihenkilöt valitsevat yhteyshenkilön ja hänelle varamiehen. Varamies toimii yhteyshenkilön sijaisena tämän ollessa pitempiaikaisesti estyneenä hoitamasta tehtäviään.
Yhteyshenkilön tarpeesta samoin kuin paikallisesta yhteydenpito- ja neuvottelume- nettelyn täsmentämisestä keskustellaan ensin yrityksen johdon ja ylempien toimihen- kilöiden edustajien kesken. Yhteyshenkilön asettamisen tarve todetaan yhdessä xxxxxx- xxx johdon kanssa ottaen huomioon erityisesti yrityksen koko, organisaatio ja toimin- nan luonne. Samalla selvitetään valintamenettelyyn liittyvät käytännön järjestelyt.
Yhteyshenkilön valitseminen työpaikalle edellyttää, että merkittävä osa ylemmistä toimihenkilöistä sitä kannattaa. Yhteyshenkilö valitaan työpaikan ylempien toimihen- kilöiden keskuudesta ja hänen tulee olla perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Kaikilla
työpaikan ylemmillä toimihenkilöille tulee olla mahdollisuus osallistua valintaan. Toimikauden pituus on vähintään yksi vuosi.
Yhteyshenkilön valinnasta työpaikalle tulee tehdä ilmoitus työnantajalle.
Yhteyshenkilö toimii ylempiä toimihenkilöitä yhteisesti koskevissa työsuhdeasioissa ylempien toimihenkilöiden edustajana ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain tarkoittamana henkilöstöryhmän edustajana yhteistoiminta-asioissa. Toimintamahdol- lisuuksiensa osalta yhteyshenkilö rinnastetaan muiden henkilöstöryhmien edustajiin. Yhteyshenkilölle annetaan työnantajan toimesta paikallisen yhteistoiminnan tai kul- loinkin esillä olevien edellä tässä asiakirjassa tarkoitettujen asioiden hoitamisen kan- nalta tarpeelliset tiedot samoin periaattein kuin muiden henkilöstöryhmien kohdalla on käytäntönä.
Yhteyshenkilölle annetaan hänen pyynnöstään kerran vuodessa tiedot yhteyshenkilön toimialueen ylempien toimihenkilöiden suku- ja etunimistä, työsuhteen alkamisajasta sekä osastosta tai sitä vastaavasta ja lisäksi erikseen pyydettäessä tieto uusista yle m- mistä toimihenkilöistä.
Yhteyshenkilöä ei tule työsuhteessaan yhteyshenkilöaseman vuoksi saattaa huonom- paan asemaan kuin muut yrityksen ylemmät toimihenkilöt.
Koulutus
Yrityksen menestykselle on tärkeää henkilöstön riittävä osaaminen ja sen edellyttämä jatkuva kouluttautuminen. Sopijaosapuolet pyrkivät omalta osaltaan edistämään yri- tysten ja ylempien toimihenkilöiden tarpeisiin sopivaa ammatillista koulutusta. Työ- paikan yhteistoiminnan kehittämisessä on yhteisellä koulutuksella keskeinen merkitys. Tämän vuoksi sopijaosapuolet kehittävät yhteistä koulutusta siten, kuin siitä osapuol- ten välillä sovitaan.
Neuvottelujärjestys
Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että ylempää toimihenkilöä koskevat työsuhdeasiat tulee työpaikkatasolla hoitaa yksilöllisesti ja järjestelmällisesti yrityksen ja ylemmän toimihenkilön välillä. Yhteyshenkilö voi yksittäistä työsuhdetta koskevan kysymyksen osalta toimia ylemmän toimihenkilön edustajana sitä varten erikseen annetun valtuu- tuksen nojalla.
Yhteyshenkilö toimii ylempiä toimihenkilöitä yhteisesti koskevissa työsuhdeasioissa ylempien toimihenkilöiden edustajana.
Ellei työsuhdeasioita koskevassa erimielisyysasiassa saavuteta yksimielisyyttä paikal- lisesti, siirretään asia liittotasolla neuvoteltavaksi asianomaisen työnantajaliiton ja YTN:n välillä, mikäli molemmat tai toinen erimielisyyden osapuolista sitä esittää.
Voimassaolo ja sitovuus
Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2002 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus sitoo kaikkia niitä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton sekä Ylempien Toimihenki- löiden Neuvottelujärjestö YTN ry:n jäsenliittoja, jotka eivät ole viimeistään 18.1.2002 mennessä ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.
TT:n jäsenliitot ja YTN voivat sopimalla poiketa tämän sopimuksen määräyksistä.
Tähän sopimukseen sitoutunut TT:n jäsenliitto voi irtautua sopimuksesta 6 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Irtautumista koskeva irtisanomisilmoitus on tehtävä kir- jallisesti kummallekin tämän sopimuksen sopijapuolista.
Mikäli sopijapuolet haluavat luopua tästä sopimuksesta, on siitä kirjallisesti ilmoitetta- va toiselle osapuolelle ja sopimuksen voimassaolo lakkaa kuuden kuukauden kuluttua sen jälkeen.
Helsingissä 20. joulukuuta 2001
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO
Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxx
YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN ry.
Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
YHTEISTOIMINTASOPIMUS
Tavoitteet
Yrityksen kilpailukyky ja henkilöstön hyvinvointi edellyttävät yrityksen toiminnan jatkuvaa kehittä- mistä. Tässä tarkoituksessa osapuolet myötävaikuttavat osaltaan yhteistoiminnan kehittämiseen ja henkilöstön voimavarojen hyödyntämiseen.
Kehittämistoimien tarkoituksena on johtaa tuottavuuden kasvuun sekä mielekkäisiin ja kehittäviin työtehtäviin.
1 Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksissä. Sopimuksen 3 kohtaa sovelletaan niissä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton jäsenyrityksissä, joiden työ- suhteessa olevan henkilöstön määrä säännöllisesti on vähintään 30.
Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (725/78) ei ole tämän sopimuksen osa.
2 Yhteistoimintaelin
Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun mu- assa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteistoimintaelin voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.
3 Tiedotustoiminta
3.1 Yrityksen sisäinen tiedotustoiminta
Työnantajan tulee esittää ylemmille toimihenkilöille tai heidän edustajille:
1. Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta.
2. Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät.
3. Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista.
4. Yrityksen tulee antaa viipymättä olennaiset muutokset kaikissa edellä mainituissa tiedoissa.
Pyydettäessä yhteistoimintalain 11 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot annetaan ylempien toimihenkilöiden edustajille kirjallisena.
Milloin tiedottamisen perusteltuna esteenä ovat yrityksen tuotannolliselle toiminnalle tai taloudelle vahinkoa aiheuttavat painavat syyt, joita ei ole voitu ennakolta tietää, työnantajan on tiedotettava asiasta viivytyksettä sen jälkeen, kun edellä mainittuja esteitä tiedottamiselle ei enää ole. Samalla työnantajan on esitettävä perusteet poikkeavalle menettelylle.
Ylempien toimihenkilöiden tulee saattaa esimiestensä tietoon yrityksen toiminnan tai työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan kannalta merkitykselliset asiat.
Osapuolet suosittelevat, että edellä kohdassa 3.1.1 tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.
Ylempien toimihenkilöiden edustaja saa edellä tarkoitetut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä ho i- tamista varten. Tietoja ei tule luovuttaa muiden yritysten luottamushenkilöille eikä niitä saa muu- toinkaan levittää.
3.2 Henkilöstön keskinäinen tiedotustoiminta
Ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmällä on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista tai yhteistoimintalain mukaisista kysymyksistä.
Ylempien toimihenkilöiden henkilöstöryhmällä on myös oikeus jakaa jäsenilleen kokousilmoituksia sekä työpaikan työsuhteisiin tai työmarkkinakysymyksiin liittyviä tiedonantoja.
Henkilöstöryhmällä on oikeus tiedottaa työmarkkinakysymysten ohella myös yleisiin kysymyksiin liittyvistä asioista työpaikan ilmoitustaululla.
4 Salassapitovelvollisuus
Milloin yrityksen ylemmät toimihenkilöt tai heidän edustajansa ovat tämän sopimuksen mukaisesti saaneet työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia koskevia tietoja, saadaan näitä tietoja käsitellä vain niiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden tai henkilöstön edustajien kesken, joita asia koskee, ellei työnantajan ja tiedonsaantiin oikeutettujen kesken muuta sovita. Ilmoittaessaan salassapitovelvolli- suudesta työnantajan tulee yksilöidä, mitkä tiedot salassapitovelvollisuus käsittää ja mikä on tietojen salassapitoaika. Ennen kuin työnantaja ilmoittaa kysymyksessä olevan liike- tai ammattisalaisuuden, salassapidon perusteet selvitetään asianomaiselle ylemmälle toimihenkilölle taikka ylempien toimi- henkilöiden edustajalle.
5 Neuvottelujärjestys
Perussopimuksen mukaan yhteyshenkilö toimii yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain tarkoitta- mana henkilöstöryhmän edustajana yhteistoiminta-asioissa.
Mikäli tämän sopimuksen tulkinnasta tai noudattamisesta syntyy erimielisyyttä, eikä asiaa sovita paikallisesti, on menettelystä laadittava muistio, jos jompikumpi osapuoli sitä vaatii.
Erimielisyyttä koskeva asia siirretään liittotasolla neuvoteltavaksi asianomaisen työnantajaliiton ja YTN:n välillä, mikäli molemmat tai toinen erimielisyyden osapuolista sitä esittää.
6 Voimassaolo ja sitovuus
Tämä sopimus tulee voimaan 1.2.2002 ja on voimassa toistaiseksi. Sopimus sitoo kaikkia niitä Teol- lisuuden ja Työnantajain Keskusliiton sekä Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry:n jäsenliittoja, jotka eivät ole viimeistään 18.1.2002 mennessä ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulko- puolelle.
TT:n jäsenliitot ja YTN voivat sopimalla poiketa tämän sopimuksen määräyksistä.
Tähän sopimukseen sitoutunut TT:n jäsenliitto voi irtautua sopimuksesta 6 kuukauden irtisanomisai- kaa noudattaen. Irtautumista koskeva irtisanomisilmoitus on tehtävä kirjallisesti kummallekin tämän sopimuksen sopijapuolista.
Mikäli sopijapuolet haluavat luopua tästä sopimuksesta, on siitä kirjallisesti ilmoitettava toiselle osa- puolelle ja sopimuksen voimassaolo lakkaa kuuden kuukauden kuluttua sen jälkeen.
Helsingissä 20. joulukuuta 2001
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO
Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxx
YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN ry.
Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA
TT-YTN PERUSSOPIMUS JA YHTEISTOIMINTASOPIMUS
Aika | 20.12.2001 | |
Paikka | TT, Eteläranta 10, Helsinki | |
Xxxxx | Xxxxxx, Xxxxxxxx, TT | puheenjohtaja |
Xxxxx, Xxxxx, XX Xxxxxx, Xxxxxx, YTN | ||
Xxxxxxxx, Xxxxx, YTN Xxxxxxxx, Xxxxx, YTN | ||
Xxxxxxxx, Xxxxxxx, YTN Xxxxx, Xxxxx, TT | ||
Xxxxxx, Xxxxx, TT | sihteeri |
1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkistetaan tässä kokouksessa ja kaik- ki läsnä olijat allekirjoittavat sen.
2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-YTN perussopimus sekä TT-YTN yhteistoimintasopimus. Samalla kumottiin allekirjo i- tuspöytäkirjoineen, muine pöytäkirjoineen ja liitteineen seuraa- vat sopimukset:
- TT-YTN perussopimus 17.12.1993
- sopimus yhteistoiminnan ja tiedotustoiminnan edistämisestä yrityksissä STK-SAK-STTK-TVK-YTN 8.5.1989
3 Todettiin, että TT-YTN perussopimus ei ole työehtosopimus- lain 1 §:ssä tarkoitettu sopimus ja että siihen sisältyviin suosi- tusluontoisiin kirjauksiin ei liity työehtosopimusvaikutusta. Samalla todettiin, että TT-YTN yhteistoimintasopimus on työ- ehtosopimuslain 1 §:ssä tarkoitettu sopimus.
4 Sopimukset sitovat kaikkia niitä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton sekä toisaalta Ylempien Toimihenkilöiden Neu- vottelujärjestö YTN ry:n jäsenliittoja, jotka eivät viimeistään 18.1.2002 mennessä ole ilmoittaneet jäävänsä sopimusten ul- kopuolelle.
Todettiin, että siltä osin kun TT:n jäsenliitto ja YTN ovat sopi- neet perussopimukseen tai yhteistoimintasopimukseen sisält y- vistä asioista erikseen, ei perussopimus tai yhteistoimintasopi- mus ole voimassa asianomaisella toimialalla.
Edellä mainittu koskee myös perussopimukseen ja yhteistoi- mintasopimukseen kirjattua neuvottelujärjestystä, jonka osalta noudatetaan TT:n jäsenliiton ja YTN:n väliseen työehtosopi- mukseen kirjattua neuvottelujärjestystä.
5 Todettiin, että yhteistoimintasopimuksen 3.2 kohdassa tarkoi- tettujen kokousten järjestämisoikeus koskee työajan ulkopuo- lista aikaa. Lisäksi todettiin, että tänään allekirjoitetuilla sopi- muksilla ei muuteta TT:n ja YTN:n välisiä, alakohtaisia tai paikallisia neuvottelukäytäntöjä.
6 Todettiin, että TT ja YTN ovat erikseen neuvotelleet työsopi- muslain 13:3 §:n tarkoittaman luottamusvaltuutetun valintaan ja erityisesti luottamusvaltuutetun ja yhteyshenkilön keskinäi- seen suhteeseen liittyvistä asioista ja todenneet yhteisinä kan- nanottoinaan muun muassa seuraavaa:
- Luottamusvaltuutetun valinta ei ole mahdollista niillä TT:n jäsenliittojen toimialoilla, joilla on ylempiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus.
- Jos yrityksessä on valittu perussopimuksen mukaisesti yksi tai useampi yhteyshenkilö, voidaan valittu yhteyshenkilö tai yksi näistä yhteyshenkilöistä valita työsopimuslain tarkoit- tamaksi luottamusvaltuutetuksi. Lähtökohtana on, ettei luot- tamusvaltuutetun valinta johda yrityksissä, joissa on jo en- nen työsopimuslain voimaantuloa valittu yhteyshenkilö tai yhteyshenkilöitä, ylempien toimihenkilöiden edustajien mää- rän lisääntymiseen.
- Luottamusvaltuutetun valinnasta ja toimikaudesta on ilmoi- tettava viipymättä kirjallisesti työnantajalle. Suositeltava toimikauden pituus on 1 - 2 vuotta.
- Luottamusvaltuutetun tehtävät määräytyvät TSL 13:3.1 §:n mukaisesti. Suositeltavaa on, että työnantajan ja luottamus- valtuutetun kesken todetaan nämä tehtävät ja erityisesti se, onko luottamusvaltuutetulla oikeutta em. säännöksen mu- kaan edustaa valtuutuksen kautta hänet valinneita toimihen-
kilöitä työsuhteissa ja työoloja koskevissa asioissa. Mikäli yrityksessä on yksi tai useampia yhteyshenkilöitä, on suosi- teltavaa, että työnantajan ja ylempien toimihenkilöiden edustajien kesken todetaan luottamusvaltuutetun ja yhteys- henkilön / yhteyshenkilöiden keskinäinen työnjako.
7 Merkittiin, että sopimus on neuvoteltu työryhmässä, jonka työ- hön ovat TT:stä osallistuneet Xxxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxx ja Xxxxx Xxxxx sekä YTN:stä Xxxxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx.
Vakuudeksi Xxxxx Xxxxxx
Tarkistettu Xxxxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxx
Xxxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxx
JÄRJESTÖSUHTEET –SOPIMUS
Sopijapuolilla tarkoitetaan TT:tä ja YTN:ää.
1 Tilasto- ja talouspoliittiset selvitykset
TT luovuttaa YTN:lle palkkatilastojulkaisun, erillisen toimihenkilöryhmittäin laaditun tilastoyhteenvedon, taloudellisen katsauksen ja muut mahdolliset yleiset tulo- ja talouspoliittiset raportit.
Toimihenkilötilaston piiriin kuuluvien ylempien toimihenkilöiden osalta TT luovuttaa vuosittain YTN:lle seuraavat tiedot:
• lukumäärä koulutustasoittain,
• kuukausikeskiansio,
• ansiokehitys joulukuusta joulukuuhun.
Tiedot annetaan erikseen miehistä ja naisista sekä molemmista yhteensä. Ansiokehitystiedot annetaan erikseen myös identtisten ylempien toimihenkilöiden osalta.
Sen lisäksi, mitä edellä on sovittu tietojen luovuttamisesta, voidaan sopijapuolten kesken sopien tehdä myös muita yleisluonteisia tilastollisia selvityksiä. Kustannukset yhteisesti tehtävistä selvityksistä jaetaan tasan sopijapuolten kesken, ellei erityisistä syistä toisin sovita. YTN:llä on myös yksipuolisesti oikeus saada ylempiä toimihenkilöitä koskevia erityisselvityksiä, ei kuitenkaan sellaisia, joista on tunnistettavissa yksittäistä yritystä, toimipaikkaa tai ylempää toimihenkilöä koskevia
tietoja. Tällaisessa tapauksessa maksaa tilaaja työstä aiheutuneet kustannukset kokonaisuudessaan.
Kaikki yllä mainitut tiedot luovutetaan luottamuksellisina YTN:n neuvottelijoiden käyttöön.
2 Koulutuspoliittinen neuvottelukunta
Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia TT:n ja YTN:n välisenä yhteistyöelimenä koulutuspoliittisissa kysymyksissä. Tässä tarkoituksessa neuvottelukunta suorittaa sille yhdessä osoitetut tehtävät.
Neuvottelukuntaan nimeää kumpikin sopijapuoli enintään kuusi jäsentä. Neuvottelukunnan puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus vaihtuvat vuorotellen sopijapuolelta toiselle.
3 Tuottavuustyöryhmä
Työryhmän tehtävänä on toimia TT:n ja YTN:n välisenä erityiselimenä yritystalouden tuntemuksen ja tuottavuuden edistämistä koskevissa kysymyksissä. Se tuottaa tätä tarkoitusta varten tarvittavaa tiedotus- ja koulutusaineistoa, järjestää seminaareja sekä edistää tavoitteellisuutta ja kannustavaa johtamista yrityksissä painottaen erityisesti hyvien ja välittömien esimies-alaissuhteiden merkitystä.
Työryhmän tehtävänä on myös seurata yritystalouden ja tuottavuusasioiden koulutusta ja tutkimusta, vaikuttaa näissä asioissa koulutus- ja tutkimuslaitoksiin sekä tarvittaessa tehdä esityksiä sopijapuolten yhteisiksi kannanotoiksi tai muiksi toimenpiteiksi. Työryhmän tulee myös perehtyä mainittujen aihepiirien käytännön toteuttamiseen yrityksissä ja levittää niitä koskevaa tietoa sekä suorittaa muut sopijapuolten yhdessä osoittamat tehtävät.
Sopijapuolet nimeävät työryhmään kolme jäsentä ja tarvittavat varajäsenet. Työryhmä voi työssään käyttää yritysedustajia tai muita asiantuntijoita.
Työryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan vuorotteluperiaatteella.
4 Välimiesoikeus
TT ja YTN asettavat pysyvän välimiesoikeuden ja nimeävät siihen kumpikin yhden jäsenen. Xxxxxxx valitsevat yhdessä puheenjohtajan. Jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta kerrallaan.
Välimiesoikeus käsittelee sellaisia ylemmän toimihenkilön työehtoja koskevia erimielisyyksiä, jotka johtuvat lain tai työsopimuksen tulkinnasta ja joiden
käsittelemisestä välimiesoikeudessa on perussopimuksen mukaisesti sovittu työnantajan ja ylemmän toimihenkilön kesken. TT ja YTN vastaavat puoliksi kumpikin välimiesoikeuden jäsenten palkkioista ja muista oikeuden kustannuksista. Muutoin noudatetaan välimiesmenettelystä annettua lakia.
Välimiesoikeuden koolle kutsumista koskeva pyyntö, jäljennös välityssopimuksesta sekä erimielisyyttä koskevat asiakirjat on lähetettävä sekä TT:lle että YTN:lle, jotka yhdessä päättävät välimiesoikeuden koolle kutsumisesta.
Sopimuksen irtisanomisesta huolimatta ovat välimiesoikeutta koskevat määräykset voimassa siihen asti, kun välimiesoikeus on käsitellyt kaikki sen ratkaistaviksi ennen sopimuksen lakkaamista saatetut riidat.
5 Työsopimusmalli
Sopijapuolet suosittelevat TT-YTN:n laatiman yhteisen työsopimusmallin käyttämistä työsopimusta tehtäessä.
6 Paikallinen kehittämistoiminta
Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työsuojelu- ja muu paikallinen kehittämistoiminta onnistuu parhaiten, kun kaikki henkilöstöryhmät, joita asia koskee, ovat siinä mukana.
7 Jäsenmaksuperintä
TT suosittelee, että työnantaja perii YTN-järjestöjen jäsenten jäsenmaksut palkanmaksun yhteydessä noudattaen työmarkkinoiden yleisiä periaatteita.
8 Ryhmähenkivakuutus
Sopijapuolet toteavat, että ryhmähenkivakuutusjärjestely koskee myös ylempiä toimihenkilöitä.
9 Paikallinen neuvotteluelin
Perussopimuksen tarkoittaman paikallisen neuvotteluelimen tulee pääsääntöisesti edustaa koko ylempää toimihenkilökuntaa ja sen piirissä käytävien keskustelujen tulee koskea ylempää toimihenkilökuntaa. Xxxxxxx jokin kysymys koskee vain määrättyä YTN-järjestöjen edustamaa henkilöryhmää ei sopijapuolten mielestä kuitenkaan ole estettä sille, että tällaisessa tapauksessa vain ao. henkilöryhmästä oleva edustaja tai edustajat käyvät neuvotteluja työnantajaedustajan kanssa.
10 Sopimuksen voimassaolo
Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopijapuoli, joka haluaa irtisanoa sopimuksen, voi tehdä sen kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Sopijapuolet pyrkivät vaikuttamaan siihen, että tämän sopimuksen piirissä ei tehdä rinnakkaissopimuksia.
Helsingissä 17. joulukuuta 1993
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO ry.
Xxxxxx Xxxxx Seppo Riski
YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ YTN ry.
Xxxxx Xxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxx
YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖSUHDEASIAT
–KOULUTUSAINEISTO
1 Johdanto
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvotte- lujärjestö YTN:n välinen 20.12.2001 uudistettu suositusluontoinen perussopimus mää- rittelee ylempien toimihenkilöiden työsuhdeasioiden hoidon periaatteet. Lähtökohtana on aktiivisuus, kannustavuus ja yksilöllisyys. Työehdoista sovitaan työsopimuksella.
Tässä koulutusaineistossa tarkastellaan näistä lähtökohdista eräitä ylempien toimihen- kilöiden yleisiä työehtoja ja palkkausta.
2 Asema ja tehtävät
Perussopimus ei määrittele ylemmän toimihenkilön tehtäviä.
Toimialakohtaisissa toimihenkilösopimuksissa (konttori- ja tekniset toimihenkilöt) on määritelty sopimusten soveltamisalat. Soveltamisalat ovat tehtäväkohtaisia.
Ylempien toimihenkilöiden tehtävät poikkeavat luonteeltaan muita toimihenkilöitä koskevien toimihenkilösopimusten piiriin kuuluvista tehtävistä ja ovat yleensä niitä vaativampia. Ylemmän toimihenkilön tehtävissä edellytetään korkeakoulu- tai amma- tillisen korkea-asteen koulutuksen tasoista tiedollista ja taidollista valmiutta.
Kuvaavaa ylemmän toimihenkilön tehtävälle on suhteellisen suuri itsenäisyys ja vas- tuu. Käytännössä yrityksessä ylemmän toimihenkilön tehtävä on yritysjohtoa avustava,
keskijohtoon kuuluva esimiestehtävä tai edellisessä kappaleessa tarkoitettuja valmiuk- sia edellyttävä asiantuntija- tai suunnittelutehtävä. Koulutuksen mukanaan tuoma muodollinen pätevyys tai sen puuttuminen ei kuitenkaan sinänsä ratkaise kuuluuko henkilö ylempien toimihenkilöiden piiriin tai ei.
Edellä sanotun perusteella yritys määrittelee ylemmät toimihenkilöt.
3 Palkkaus
Noudatettavista palkkaehdoista sovitaan työsopimuksella. Kannustavan palkkapolitiikan onnistumisen kannalta osapuolet pitävät jäljempänä mainittuja periaatteita keskeisinä.
Palkkapolitiikka
Kussakin yrityksessä määritellään yrityksen ylempiin toimihenkilöihin sovellettava palkkapolitiikka.
Onnistunut palkkapolitiikka tukee yrityksen tavoitteita, toimii johtamisvälineenä, kannustaa tulokselliseen työskentelyyn sekä aikaansaa työtyytyväisyyttä.
Palkkapolitiikan kulmakiviä ovat:
• ajan tasalla oleva tieto eri tehtävien sisällöstä
• esimiehen ja xxxxxxx välinen kehityskeskustelu
• määrävälein tehtävä sisäinen ja ulkoinen palkka-analyysi.
Myös se, kenellä on vastuu ylempien toimihenkilöiden palkkapolitiikasta määritellään. Tämä sisältää sekä yrityksen johdon osuuden että esimiesten valtuuksien määrittelemisen.
Työn vaativuus, henkilön pätevyys (koulutus ja kokemus) ja henkilökohtainen työsuoritus luovat perustan ylemmän toimihenkilön palkan määräytymiselle. Vaativuus, pätevyys ja suoritus yhdessä arvioituina kuvaavat henkilön "työn arvoa".
On tärkeätä, että palkat on riittävästi porrastettu työn vaativuuden ja vastuullisuuden mukaan ja että ne ovat oikeassa suhteessa muihin yrityksessä maksettaviin palkkoihin.
Vaativuuden arviointi
Toimen vaativuuden arviointi tehdään tehtävien keskinäisen arvon määrittämiseksi. Arviointitulosta käytetään ensisijaisesti palkkausta varten. Tarkastelun kohteena on
tehtävien sisältö ja niiden tekijälleen asettamat vaatimukset. Tässä yhteydessä ei tarkastella henkilökohtaisia ominaisuuksia.
Toimen vaativuuden arvioimisessa käytettäviä vaativuustekijöitä ovat esimerkiksi toimen edellyttämä osaaminen ja kokemus (tietotaito), organisatorinen asema ja vaikutus tuloksiin sekä toimeen sisältyvä vastuu.
Ylemmän toimihenkilön tehtävän vaativuus voidaan arvioida myös erilaisten vaativuusluokitusjärjestelmien avulla.
Milloin yritys käyttää jotain tehtäväpohjaista vaativuusluokitusjärjestelmää palkanmäärityksen perusteena, tulee asiasta tiedottaa niille henkilöille, joiden tehtävien luokituksesta on kysymys. Samalla on syytä selvittää järjestelmän rakenne sekä se miten järjestelmä kytkeytyy palkkaukseen.
Esimiehen tehtävänä on selvittää alaiselleen, mikä tehtävän suhteellinen vaativuus on ja miten henkilö järjestelmän puitteissa voi vaikuttaa palkkaukseensa esim. työsuoritustaan parantamalla.
Pätevyys- ja suoritusarviointi
Henkilökohtainen palkankorotus perustuu keskeisesti esimiehen tekemään pätevyys- ja suoritusarviointiin.
Esimiehen alaisestaan tekemä suoritusarviointi voi koskea esimerkiksi tuloksellisuutta työssä, työn laatua, henkilön valmiuksia erilaisiin tehtäviin, itsenäisyyttä työssä ja kehityskykyä.
Xxxxx arvioinnista olisi hyötyä, tulee esimiehen keskustella siitä ao. henkilön kanssa. Keskustelussa asetetaan tavoitteet ja tarkastellaan aikaisemmin asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Suoritusarviointi ja saavutusten vertaaminen asetettuihin tavoitteiseen antavat usein aiheen tarkastella henkilön kehittymistä työssä, työskentelyn edellytyksiä ja kehitys- ja koulutustarvetta.
Tavoite- ja tulospalkkaus
Kannustava palkkaus ylläpitää hyvää työmotivaatiota. Yrityksen menestystä voidaan parantaa käyttämällä yrityksen tavoitteisiin kytkeytyvää palkkausta. Jotta tavoite- ja tulospalkkauksella saavutetaan haluttu tulos, tulee palkkaporrastuksen ja muiden palkkaperusteiden olla kunnossa.
Myös erilaisten yrityksen tulokseen kytkettyjen kannustavien voittopalkkiojärjestelmien kehittäminen on suotavaa. Henkilöstörahastot toimivat samansuuntaisesti kuin muutkin voittopalkkiot.
Toimivassa tavoite- ja tulospalkkauksessa tavoitteet ovat mitattavia tai määrätyin aikavälein samoin perustein järjestelmällisesti arvioitavissa. Tulospalkkausmittareiden
- joita ei tule muuttaa takautuvasti - tulee liittyä työhön ja olla sellaisia, että henkilö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa lopputulokseen. Mittareiden ja tavoitteiden asettaminen onnistuu parhaiten esimiehen ja alaisen yhteistyönä.
Tavoite- ja tulospalkkauksesta saadut kokemukset ovat hyviä. Kokemusten mukaan muun muassa taloudellinen tietous kasvaa ja yrittäjyys ja liiketoiminnallinen ajattelutapa kehittyvät.
Hyvästä työsuorituksesta palkitsemista tulee lisätä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kertapalkkiolla erityisen hyvin suoritetusta projektista tai muusta poikkeuksellisesta menestyksestä.
Ansioiden kehittyminen
Palkantarkistusten perusteet ja menettelytavat on perusteltua määritellä ja tiedottaa sopivalla tavalla. Yritys huolehtii siitä, että ylempiä toimihenkilöitä kohdellaan yhtä hyvin kuin muita toimihenkilöitä.
Henkilökohtaisten palkantarkistusten osalta tulee henkilön työsuoritus, tavoitteiden saavuttaminen, yksilölliset ominaisuudet ja kehittyminen ottaa huomioon. Tällaista arviointia varten tulee yrityksessä olla selkeät menettelytavat.
On suositeltavaa, että yrityskohtaisilla keskimääräisillä ansiokehitystiedoilla selvitetään sopivin aikavälein ylempien toimihenkilöiden ansioiden kehittyminen suhteessa yrityksen muuhun palkkakehitykseen ja että mahdolliset epäsuhteet ansiokehityksessä oikaistaan.
Alkupalkka
Valmistumisen jälkeen ensimmäisessä työsuhteessa maksettavan palkan määrittelyssä ovat ensisijaiset palkkatekijät työn vaativuus, vastuu ja henkilön koulutuspohja. Myös yleinen palkkataso työmarkkinoilla vaikuttaa alkupalkan tasoon.
Esimiestehtävät
Esimiesasema lisää toimen vaativuutta ja vaikuttaa siten myös tehtävästä maksettavaan palkkaan. Huomiota kiinnitetään myös esimies/alaispalkkasuhteisiin, joiden tulee olla kunnossa.
Asiantuntijatehtävät
Eteneminen esimiestehtävissä ei ole yksinomainen tapa palkkauksellisen aseman kehittämisessä. Myös asiantuntijatehtävien tulee antaa mahdollisuudet palkkauksellisen aseman kehittymiseen.
Tiedottaminen
Ylempien toimihenkilöiden palkkapolitiikan onnistuminen edellyttää, että siitä tiedotetaan työhönottotilanteen lisäksi sopivin aikavälein. Myös työmarkkinaratkaisujen vaikutuksesta palkkojen tarkistuksiin tiedotetaan ylemmille toimihenkilöille tai heidän yhteyshenkilölleen.
Mahdollisista muista palkkojen tarkistuksista tulee esimiesten kertoa niille henkilöille, joita korotukset koskevat.
Palkkausperiaatteiden ja palkankorotusten perusteiden sekä sen miten ylempi toimihenkilö voi omalla työpanoksellaan vaikuttaa palkkaansa, tulee olla asianomaisten esimiesten ja heidän alaistensa tiedossa.
4 Työehtojen määräytymisen periaatteita
Yleiset työehdot
Ylempien toimihenkilöiden työehtojen kannalta keskeisiä työlakeja ovat työsopimus- laki, vuosilomalaki ja eräin rajoituksin työaikalaki. Lainsäädännön ohella ylempien toimihenkilöiden työehtojen määrittelyyn vaikuttavat yleensä toimihenkilöiden yleiset työehdot. Suositusluontoisessa perussopimuksessa, joka ei sisällä työehtosopimusvai- kutteisia määräyksiä, on tältä osin todettu seuraavaa:
Sopijapuolet pyrkivät edistämään ylempiä toimihenkilöitä koskevaa aktiivista, kan- nustavaa ja yksilöllistä työsuhdepolitiikkaa siten, että ylempien toimihenkilöiden yle i- set työehdot tulevat kokonaisuutena ottaen noudattamaan teollisuudessa kulloinkin yleisiä toimihenkilöiden työehtoja ellei ylempien toimihenkilöiden asemasta tai tehtä- vien luonteesta muuta johdu.
Työstä ja työn luonteesta johtuvat erot työ- ja palkkaehdoissa ovat perusteltuja. Yk- silöllinen ja kannustava työsuhdepolitiikka edellyttää, että työn vaativuus ja henkilön työsuoritus sekä kehityskyky näkyvät työ- ja palkkaehdoissa.
5 Työsopimus
Ylemmän toimihenkilön työehdoista sovitaan työsopimuksella. Ellei muuta ole
työsopimuksella sovittu, osapuolet suosittelevat, että ylempien toimihenkilöiden osalta noudatetaan seuraavia työsuhteen ehtoja.
Työsopimuksen laatiminen
Työsopimuksen laatiminen kirjallisesti selkeyttää työehtoja ja ehkäisee erimielisyyks i- en syntymistä.
TT ja YTN suosittelevat, että ylemmän toimihenkilön työsopimus laaditaan käyttäen pohjana tämän julkaisun liitteenä olevaa työsopimusmallia. Tämä korvaa työsopimus- lain 2 luvun 4 §:n työnteon keskeisiä ehtoja koskevan erillisen selvityksen antamisen.
Työsopimuksessa on syytä todeta, että kyseessä on ylemmän toimihenkilön tehtävä.
Työaika
Säännöllisen työajan pituus
Säännöllinen työaika on yleensä joko 37,5 tuntia viikossa ja 7,5 tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa ja 8 tuntia päivässä.
Ylempiin toimihenkilöihin sovelletaan yleensä työaikalain säännöksiä. Työaikalakia ei kuitenkaan sovelleta niiden ylempien toimihenkilöiden työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään vä- littömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä.
Soveltamisalaratkaisun tekeminen edellyttää tehtävien ja aseman perusteella tehtävää kokonaisharkintaa. Tehtävänimikkeellä ei ole ratkaisevaa merkitystä, vaan ratkaisu on tehtävä ylemmän toimihenkilön tosiasiallisten tehtävien ja tosiasiallisen aseman perusteella.
Työaikalain perustelujen mukaan yksinkertaisessa yritysorganisaatiossa työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jääviä tehtäviä suorittavat ylimmän johtajan alaisina työskentelevät hallinnolliset, tekniset ja kaupalliset johtajat.
Lakia ei sen perustelujen mukaan sovelleta myöskään niihin ylempiin toimihenkilöihin, joiden tehtävät heidän asemansa, työtehtäviensä ja työn itsenäisyyden perusteella ovat rinnastettavissa edellä mainittuihin johtamistehtäviin.
Lain perustelujen mukaan keskijohto sen sijaan kuuluu työaikalain soveltamisalaan, vaikka tähän ryhmään kuuluvien työntekijöiden työt voivat sisältää erilaisia vaativiakin johtamis- ja suunnittelutehtäviä.
Vuosina 1984 ja 1986 työehtosopimuksissa sovitun vuosityöajan lyhennysohjelman johdosta TT ja YTN ovat suositelleet ohjelman toteuttamista myös niiden ylempien toimihenkilöiden osalta, joiden työsopimuksen mukainen säännöllinen viikkotyöaika on 40 tuntia. Suosituksen mukaan vuosityöajan lyhennykset voidaan tarvittaessa sopia vaihdettavaksi myös rahaan tai ns. joustovapaaseen.
Ylityön ja ylimääräisen työn korvaaminen
Työaikalaki määrittää milloin ja miten ylityö korvataan. Korvattava ylityö edellyttää työnantajan määräystä ja toisaalta toimihenkilön suostumista ylityöhön.
Ylemmän toimihenkilön työn luonteesta ja itsenäisyydestä johtuen henkilö usein itse vaikuttaa työhön käyttämäänsä aikaan. Työn luonne vaikuttaa sekä työajan valvontaan että ylimääräisen työn korvauskäytäntöihin.
Vuosiloma
Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan. Lomaraha maksetaan yleisesti nouda- tettavien työehtojen mukaisesti.
Sairausajan palkka
Alle yhden kuukauden jatkuneessa työsuhteessa ylemmälle toimihenkilölle maksetaan työsopimuslain 2 luvun 11 §:n 1 momentin mukaisesti sairausajan palkkana 50 pro- senttia palkasta, ellei alan mahdollisesta työehtosopimuksesta muuta johdu.
Vähintään yhden kuukauden jatkuneessa työsuhteessa sairausajan palkkaetujen osalta noudatetaan seuraavia ajanjaksoja:
Työsuhde jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka
vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta
1 vuoden, mutta alle 5 vuotta 5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta.
Saman sairauden uusiutuessa 30 päivän kuluessa sairausajan palkkaetujen osalta nou- datetaan toimihenkilöiden yleistä käytäntöä.
Perhevapaat
Äitiys- ja vanhempainvapaaksi annetaan se aika, johon sairausvakuutuslain mukainen äitiys- ja vanhempainraha kohdistuu. Äitiysvapaan ajalta maksetaan palkka kolmelta kuukaudelta. Isyysvapaaksi annetaan se aika, johon sairausvakuutuslain mukainen isyysraha kohdistuu. Isyysvapaan ajalta ei makseta palkkaa.
Työmatkoihin liittyvät korvaukset
Työnantaja korvaa kaikki tarpeelliset työmatkakustannukset. Ellei yrityksen ylempiä toimihenkilöitä koskevasta matkustussäännöstä muuta johdu, noudatetaan päiväraho- jen ja ruokarahan sekä kilometrikorvausten tason ja määräytymisperusteiden osalta toimihenkilöiden yleisiä työehtoja.
Säännöllisen työajan ulkopuolella matkustamiseen käytetyn ajan korvaamisesta on syytä tarvittaessa sopia esimiehen ja alaisen välillä. Näin on laita esimerkiksi tilanteis- sa, joissa työehtosopimuksen mukaiset matka-ajalta maksettavat korvaukset aiheutta- vat palkkauksellisen epäsuhteen. On tärkeätä, että esimies selvittää ylemmälle toimi- henkilölle, mitkä ovat matkaan liittyvät korvaukset ja että ne ovat tasoltaan riittävät.
Ellei yrityksessä ole muuta käytäntöä, matka-ajan korvaaminen voidaan järjestää es i- merkiksi seuraavilla tavoilla:
1 Mikäli työtehtäviin kuuluu olennaisena osana jatkuva tai säännöllisesti toistuva matkustaminen säännöllisen työajan ulkopuolella, tämä seikka otetaan huomioon palkkaperusteissa.
2 Mikäli on kysymys poikkeuksellisen runsaasta tilapäistä tai projektiluon- toista työtä koskevasta matkustamisesta, seurataan ylemmälle toimihenki- lölle kertyvän matka-ajan määrää. Tämä korvataan määrävälein maksetta- valla kertakorvauksella.
Työsuhdeturva
Työsopimusta irtisanottaessa tai purettaessa noudatetaan työsopimuslain määräyksiä. Jos muusta ei ole sovittu, irtisanomisajat ovat työnantajan irtisanoessa:
Työsuhteen pituus Irtisanomisaika
enintään 1 vuotta 14 päivää
yli 1 mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
yli 4 mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
yli 8 mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
yli 12 vuotta 6 kuukautta.
Ylemmän toimihenkilön irtisanoessa työsopimuksensa on irtisanomisaika, jos muusta ei ole sovittu 14 päivää, mikäli työsuhde on jatkunut enintään 5 vuotta ja yli 5 vuotta jatkuneessa työsuhteessa irtis anomisaika on 1 kuukausi.
Lomauttamisessa noudatetaan työsopimuslain säännöksiä ja yrityskohtaista käytäntöä.
Irtisanomis- ja lomautustilanteiden hoitamisen kannalta on suositeltavaa, että niitä varten on johdonmukaiset ja ylempien toimihenkilöiden asema huomioon ottaen tar- koituksenmukaiset menettelytavat yleisten laki- ja sopimusehtojen pohjalta.
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO (TT) TYÖSOPIMUSMALLI YLEMPIEN TOIMIHENKILÖIDEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ (YTN)
Alla mainittu työnantaja ja toimihenkilö ovat työsopimuslain ja TT:n ja YTN:n välisen perussopimuksen pohjalta sopineet seuraavista palkka- ja työehdoista. Lisäksi on otettava huomioon myös mahdollisen työehtosopimuksen määräykset.
TYÖNANTAJA TOIMIHENKILÖ
Nimi Osoite
Nimi Osoite
1. TOIMI JA TOIMIPAIKKA TAI -PAIKAT
Toimi ja toimipaikka tai -paikat työsuhteen alkaessa
2. TYÖSUHDE
Työsuhteen alkamispäivä | Työsuhde on voimassa kuukauden koeajan jälkeen ? toistaiseksi ? ________ saakka ? kunnes alla mainittu tehtävä on suoritettu |
Tehtävä | |
3. IRTISANOMISAIKA
Irtisanomisaika
Työnantajan irtisanoessa
Toimihenkilön irtisanoutuessa ? kuukautta
? kuukautta
tai
?
työsopimuslain mukainen
4. PALKKA
Palkka työsuhteen alkaessa | Palkan kehitys määräytyy perussopimuksen edellyttämällä tavalla ottamalla erityisesti huomioon toimen vaativuus ja henkilökohtaiset tekijät. |
Muu kuin aikapalkka määräytyy seuraavin perustein | |
Muut palkkaukseen liittyvät tekijät | |
Palkka maksetaan ? pankkitilille. Tili: ? toimihenkilölle suoraan | |
Työsuhteen päättyessä lopputili maksetaan ? työsuhteen päättymistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä ? työsuhteen päättyessä | |
5. TYÖAIKA
Tässä mainitun työajan ylittävältä osalta maksettava korvaus
? maksetaan rahassa tai annetaan vapaana työaikalain mukaisesti (ks. täyttöohje kohta 5.1).
? maksetaan erillisenä kuukausikorvauksena seuraavasti (ks. täyttöohje kohta 5.2):
? on otettu huomioon palkan muodostuksessa (sopimusehtoa voidaan soveltaa vain henkilöihin, jotka eivät
kuulu työaikalain soveltamispiiriin. Ks. täyttöohje kohta 5.3).
Työaika
6. VUOSILOMA
Vuosiloman pituus kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden perusteella on Vuosiloman pituus määräytyy muutoin lain mukaan.
päivää.
Xxxxxxxx, katso muut työehdot kohta 11.
7. SAIRAUSAJAN PALKKA
Sairausajan palkkana maksetaan:
Ellei muusta ole sovittu sairausajan palkka määräytyy perussopimuksen edellyttämällä tavalla (ks. täyttöohje kohta 7).
8. KEKSINNÖT
Sen lisäksi, mitä laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin on säädetty, sovitaan:
9. KOULUTUS
Työnantaja antaa toimihenkilölle tämän työn kannalta tarpeellista perehdyttämis-, täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutusta.
Lisäksi on sovittu seuraavaa:
10. MATKAKUSTANNUKSET
Matkakustannusten korvaukset määräytyvät
? perussopimuksen edellyttämällä tavalla
? yrityksen matkustussäännön mukaan
? seuraavasti:
11. MUUT TYÖEHDOT
- lomaraha:
- synnytysloman palkka:
- kertausharjoitusajan palkka:
- työnantajan vastuuvakuutus:
- matkavakuutukset:
Ellei toisin ole sovittu edellä mainitut työehdot määräytyvät perussopimuksen edellyttämällä tavalla.
Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.
Paikka ja aika | |
Työnantajan allekirjoitus | Toimihenkilön allekirjoitus |
Tämän sopimuksen soveltamisesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan noudattaen perussopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.
TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖ
Työsopimusta tehtäessä tulee tämän mallilomakkeen ohella ottaa huomioon työehtoso- pimuksen määräykset niillä aloilla, joilla on ylempiä toimihenkilöitä koskeva työehtoso- pimus.
Työsopimuslomakkeen täyttämisessä kiinnitämme erityisesti huomiota seuraaviin koh- tiin:
1 Toimi ja toimipaikka tai -paikat
Tähän kohtaan merkitään toimi ja siihen sisältyvät keskeiset tehtävät. Mikäli mahdollista tulee samalla määritellä myös toimen pääasiallinen vastuualue. Tähän kohtaan voidaan myös merkitä lähimmän esimiehen nimi. Toimipaikka on se paikkakunta tai ne paikka- kunnat, josta tointa hoidetaan.
2 Työsuhde ja koeaika
Koeaika edellyttää työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaan sopimista ja se voidaan sopia enintään neljäksi kuukaudeksi. Silloin kun järjestetään työhön liittyvä yli neljän kuukau- den mittainen yhdenjaksoinen koulutus, voidaan koeaika sopia enintään kuudeksi kuu- kaudeksi.
Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.
Kohta "Tehtävä" täytetään tässä silloin, kun kyseessä on määräaikainen työsopimus, jonka kesto on määritelty muutoin kuin kalenteriaikana.
3 Irtisanomisaika
Irtisanomisajan pituus voidaan sopia riippumatta työsuhteen pituudesta, ja se voi olla pidempi työnantajalla kuin toimihenkilöllä. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuu- deksi kuukaudeksi.
Ellei muusta irtisanomisajasta ole sovittu, määräytyy työnantajan noudatettava irtisano- misaika työsopimuslain mukaan seuraavasti:
Työsuhteen kesto Irtisanomisaika
enintään 1 vuotta 14 päivää
yli 1 mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi
yli 4 mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta
yli 8 mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta
yli 12 vuotta 6 kuukautta
Ellei muusta ole sovittu, on työntekijän noudatettava irtisanomisaika työsopimuslain mukaan 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta ja yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli 5 vuotta.
4 Palkka
Kohtaan "Muut palkkaukseen liittyvät tekijät" voidaan kirjoittaa esimerkiksi mahdolli- sesti sovittavat luontoisedut.
Työsuhteen päättyessä lopputili voidaan sopia maksettavaksi työsopimuksen päätty- mistä seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.
5 Työaika
Työsopimusta solmittaessa sovitaan mikä on toimihenkilön säännöllinen työaika ja sel- vitetään työaikalain soveltaminen (työaikakysymysten osalta katso perussopimus ja ylempien toimihenkilöiden työsuhdeasiat -kirjanen).
5.1
Työaikalain mukaan ylityö korvataan lain määrittelemällä ylityökorvauksella. Ylityö voi- daan erikseen sovittaessa korvata myös vastaavalla vapaalla. Ellei muusta ole sovittu, maksetaan ylityökorvaus rahassa. Korvattava ylityö edellyttää työnantajan määräystä ja työntekijän suostumusta.
5.2
Työaikalain mukaan yli- ja sunnuntaityöstä maksettava korotettu palkka voidaan sopia maksettavaksi erillisenä kuukausikorvauksena. Sovittaessa erillisestä kuukausikorvauk- sesta, kirjataan sopimukseen sen peruste ja suuruus.
5.3
Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimitusjohtajan työ ja työ, joka siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen,
yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtä- vään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä. Työaikalain soveltamisalan ulko- puolelle jäävien osalta voidaan ylityön korvaaminen ottaa huomioon myös palkan muo- dostuksessa. Tällöin tulisi työnantajan ja toimihenkilön välillä selvittää se, miten ao. kor- vaukset on otettu huomioon ja millä tavalla ne otetaan työsuhteen kestäessä huomioon palkan kehityksessä.
7 Sairausajan palkka
Ellei muusta ole sovittu, määräytyy sairausajan palkka perussopimuksen ja työsopi- muslain edellyttämällä tavalla seuraavasti:
Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa toimihenkilöillä on oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.
Työsuhteen kesto Sairausajan palkka
yli 1 kuukausi ja alle 1 vuosi 4 viikkoa
vähintään 1 vuosi ja alle 5 vuotta 5 viikkoa
vähintään 5 vuotta 3 kuukautta.
Lisäksi on otettava huomioon myös mahdollisen työehtosopimuksen määräykset, joilla on voitu sopia sairausajan palkan maksamisesta edellä mainitusta poiketen.
8 Keksinnöt
Työnantajan oikeus työntekijän tekemään keksintöön määräytyy sen mukaisesti, mitä laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin on säädetty. Jos em. lain mahdollis- tamalla tavalla sovitaan joistakin asioista toisin, merkitään se työsopimukseen.
9 Koulutus
Poikkeuksellisen kalliin koulutuksen osalta saatetaan sopia esimerkiksi kustannusten jakamisesta.
10 Matkakustannukset
Ellei muusta ole sovittu, määräytyvät matkakustannusten korvaukset perussopimuksen edellyttämällä tavalla siten, että päivärahojen ja ateriakorvauksen sekä kilometrikorvaus- ten tason ja määräytymisperusteiden osalta noudatetaan toimihenkilöiden yleisiä työeh- toja.
11 Muut työehdot
Ellei muusta ole sovittu, määräytyvät lomaraha, synnytysloman palkka ja kertausharjoi- tusajan palkka sekä työnantajan velvollisuus ottaa tarvittava vastuuvakuutus ja matkava- kuutukset perussopimuksen edellyttämällä tavalla siten, että noudatetaan toimihenkilöi- den yleisiä työehtoja.
12 Työehtosopimukset
Lisäksi on otettava huomioon myös mahdollisen työehtosopimuksen määräykset.
YTN:N JÄSENLIITOT
AGRONOMILIITTO RY * Pohjoinen Xxxxxxxxxxxxx 0 X 0, 00000 Xxxxxxxx | SUOMEN EKONOMILIITTO – FINLANDS EKONOMFÖRBUND - SEFE RY Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx |
AKAVAN ERITYISALOJEN KESKUSLIITTO AEK XX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 0 X, 0.xxx, 00000 Xxxxxxxx | SUOMEN FARMASIALIITTO RY Iso Xxxxxxxxxxxxx 0 X, 00000 Xxxxxxxx |
XXXXXX XXXXXXX RYHMÄ AYR RY * PL 130, 00531 Helsinki puh. 0500 918 730, | SUOMEN LAKIMIESLIITTO XX Xxxxxxxxxxxxx 0-0 X, 00000 Xxxxxxxx |
DRIFTINGENJÖRSFÖRBUNDET I FINLAND XX Xxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxxxxx | SUOMEN PSYKOLOGILIITTO RY * Xxxxxxxxx 00 X 0, 00000 Xxxxxxxx |
INSINÖÖRILIITTO IL RY Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx | SUOMEN TYÖTERVEYSHOITAJALIITTO XX Xxxxxxxxxxxxxxxxx 0 X, 0.xxx, 00000 Xxxxxxxx |
LUONNONTIETEIDEN AKATEEMISTEN LIITTO LAL RY * Xxxxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx Puh. (09) 15021, | SUOMEN VALTIOTIETEILIJÖIDEN LIITTO XX Xxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx Puh. (00) 0000 000 http:// www.valtiotieteilijoidenliitto,fi |
METSÄNHOITAJALIITTO RY * Xxxxxxxxxxxxxxxx 0 X, 00000 Xxxxxxxx | TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TEK RY Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx |
PROFESSORILIITTO RY * Xxxxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx | YTY & TRADENOMIT Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx |
*:llä merkityt ovat YTN:n jäseninä VAKAVA ry:n kautta.
33
Tilaukset:
MP-keskus / julkaisujakelu xxxxxxxxxxxxxx@xx.xx puhelin (00) 0000 0000
faksi (00) 0000 0000