SISÄLLYS
TYÖEHDOT
ULKOMAANTYÖSSÄ
Teknologiateollisuuden työntekijät
Teknologiateollisuus ry Metallityöväen Liitto ry
SISÄLLYS
4. KOMENNUSSOPIMUKSEN PERUSTIEDOT 8
8. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN 16
ISBN 978-952-5998-88-7
Teknologiateollisuus ry Metallityöväen Liitto ry syyskuu 2015
ALUKSI
Teknologiateollisuus on hyvin kansainvälinen toimiala. Yritysten tuotannosta valtaosa päätyy vientiin. Suomalaisten teknologiateollisuusyritysten ulkomai- sissa tytäryhtiöissä työskentelee noin 272.000 henkilöä (v. 2014). Toisaalta monet Suomessa toimivista teknologiateollisuuden yrityksistä kuuluvat ulko- maiseen konserniin. Tässä toimintaympäristössä yhä useamman työntekijän työhön kuuluvat komennukset ulkomaille.
Oppaaseen on pyritty kokoamaan keskeisimmät asiat, jotka tulisi huomioida sovittaessa ulkomaantyön työehdoista. Tavoitteena on ollut mahdollisimman käytännönläheinen näkökulma huomioiden tasapuolisesti sekä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden että yritysten henkilöstöhallinnon ja esimiesten tarpeet.
Opas on laadittu pitäen silmällä ainoastaan Teknologiateollisuus ry:n ja Metal- lityöväen Liitto ry:n välillä tehdyn teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olevia työntekijöitä. Kaikkea oppaassa esitettyä ei siten sellaisenaan voida soveltaa muiden työehtosopimusten piiriin kuuluviin työnte- kijöihin tai toimihenkilöihin.
Helsingissä, kesäkuussa 2015
Teknologiateollisuus ry Metallityöväen Liitto ry
1. ULKOMAANTYÖSTÄ SOPIMINEN
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ulkomailla tehtävää työtä koske- vat määräykset ovat sopimuksen kohdassa 22.7.
Ulkomailla tehtävän matkatyön palkkaehdoista, palkanmaksutavasta ja muista työsuhteeseen liittyvistä taloudellisista eduista on sovittava kirjalli- sesti työnantajan ja työntekijän välillä ennen matkan alkamista.
Jos ulkomaankomennukset ovat työpaikalla yleisiä, on niihin sovellettavista ehdoista usein tarkoituksenmukaista sopia työnantajan ja pääluottamusmie- hen välisellä paikallisella sopimuksella. Tällaisesta kollektiivisopimuksesta huolimatta esimiehen on syytä käydä matkatyön ehdot etukäteen läpi henki- lökohtaisesti jokaisen ulkomaille lähtijän kanssa ja sopia työntekijän kanssa asianomaisen matkan/työkohteen edellyttämistä täsmennyksistä ja lisäyk- sistä kollektiivisopimukseen.
Jos ulkomaantyön ehdoista ei ole erikseen sovittu, sovelletaan ulkomaantyö- hön työehtosopimuksen kaikkia määräyksiä sellaisenaan, ellei asemamaan pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu.
Työntekijän suostumus
Jos työntekijän normaalit työtehtävät eivät edellytä matkustamista ulko- maille, on ulkomailla tehtävään työhön saatava työntekijän suostumus. Suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos työntekijä on työsopimuksessaan si- toutunut matkustamaan ulkomaille tai työkomennus on työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla tuotannon teknisten syiden vuoksi kiireellinen. Tällai- sesta tapauksesta on kyse esimerkiksi silloin, kun toimitetun koneen tai lait- teen käyttöönottoon liittyy jokin välttämätön työ, jota muu kuin laitetoimittaja ei voi hoitaa.
Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista
Vähintään kuukauden jatkuvassa ulkomaantyössä työnantajan on annettava työntekijälle selvitys työnteon keskeisistä ehdoista hyvissä ajoin ennen kuin työntekijä matkustaa työkohteeseen. Erillistä selvitystä ei tarvitse antaa, jos ehdot käyvät selville kirjallisesta työ- tai komennussopimuksesta tai niiden liitteistä (esim. yrityksen matkustusohjesäännöstä).
Selvitykseen ja/tai kirjalliseen sopimukseen on sisällytettävä seuraavat tie- dot:
• työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka
• työnteon alkamisajankohta
• määräaikaisen työ- tai komennussopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika
• koeaika
• työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työn- tekijä työskentelee eri työkohteissa
• työntekijän pääasialliset työtehtävät
• työhön sovellettava työehtosopimus
• palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkan- maksukausi
• säännöllinen työaika
• vuosiloman määräytyminen
• irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste
• valuutta, jossa rahapalkka maksetaan
• ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä
• työntekijän kotiuttamisen ehdot
2. SOPIMUSTYYPIT
Ulkomaantyötä koskevat sopimustyypit poikkeavat toisistaan sillä perus- teella, onko kysymys työnantajaan jo työsuhteessa olevan työntekijän lähet- tämisestä töihin ulkomaille vai palkataanko työntekijä yrityksen ulkopuolelta ulkomaantyötä varten.
Yrityksen palveluksessa jo olevan työntekijän kohdalla on kysymys voimassa olevan työsopimuksen täydentämisestä ulkomaantyötä koskevilta osin eli komennussopimuksen tekemisestä.
Uudelle työntekijälle laaditaan puolestaan ulkomaan työsopimus. Uuden työntekijän kohdalla saattaa myös olla kyse ns. paikalta palkkaamisesta, jossa ulkomailla toimiva suomalaistaustainen yritys ottaa palvelukseensa maahan omatoimisesti, esimerkiksi puolisonsa työn vuoksi muuttaneen suo- malaisen. Paikalta palkatut eivät työoikeudelliselta kannalta ole komennuk- sella Suomesta ja heidän työehtojensa vähimmäistaso määräytyy kokonaan työntekomaan normiston mukaan.
Jollei nimenomaisesti toisin ole mainittu, kaikki tässä oppaassa annetut neu- vot ja ohjeet koskevat komennussopimuksia eli ennestään työsuhteessa ole- vien työntekijöiden lähettämistä ulkomaille siten, että palkan maksaa edel- leen sama suomalainen työnantaja (eikä esimerkiksi samaan konserniin kuu- luva ulkomainen yhtiö).
Ulkomaan työkomennus – jo työsuhteessa oleva työntekijä lähetetään ulkomaille
Ulkomaan työkomennuksesta on kyse, kun yrityksen palveluksessa jo ole- van työntekijän kanssa sovitaan työskentelystä ulkomailla. Yleensä tällaisen henkilön kanssa laaditaan määräaikainen sopimus (jäljempänä komennus- sopimus) ulkomailla työskentelyn ajaksi.
Sovittaessa työntekijän kanssa ulkomaantyöstä sopimuksessa on ilmaistava täsmällisesti kuka on työnantaja. Komennussopimuksessa sopijakumppa- neina ovat työntekijä ja suomalainen työnantaja.
Komennussopimuksessa on selvitettävä työn alkamisaika ja kuinka pitkään työkomennus ulkomailla jatkuu tai sen arvioidaan jatkuvan. Samoin komen- nussopimukseen on syytä selvyyden vuoksi ottaa määräys työsuhteen jat- kumisesta työkomennuksen jälkeen.
Komennussopimus voi olla voimassa toistaiseksi tai tietyn määräajan. Mää- räaikainen komennussopimus päättyy automaattisesti sovitun ajanjakson kuluttua. Määräaika voi olla sidottu kalenteriaikaan, tietyn työsuorituksen te- kemiseen tai esimerkiksi työntekijän osuuteen tietyssä projektissa.
Lisäksi komennussopimuksessa tulisi selvittää, onko tarkoituksena, että ko- mennuksen päätyttyä työntekijä jatkaa työskentelyä ulkomailla, mutta jossa- kin toisessa asemamaassa. Jos näin on, sopijapuolten on syytä laatia uusi ko. työkohdetta koskeva ulkomaan komennussopimus.
Komennussopimuksen ennenaikaisen päättymisen varalta sopimuksessa on syytä sopia päättymisperiaatteista ja siitä kuka korvaa komennussopimuk- sen mahdollisesta ennenaikaisesta päättymisestä aiheutuvat vahingot. Jos komennussopimus päättyy ennenaikaisesti, työntekijällä on oikeus palata varsinaisen työsopimuksen mukaiseen työhönsä Suomessa.
Ulkomaan työsopimus – työntekijä palkataan suoraan ulkomaantyöhön
Työntekijä voidaan palkata suoraan ulkomaantyöhön. Tällöin on tärkeää il- maista täsmällisesti onko työnantajana Suomessa rekisteröity suomalainen yhtiö vai ulkomainen yhtiö.
Työntekijä voidaan palkata ulkomaille joko toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen. Määräaikainen työsopimus voi olla sidottu esimerkiksi kalenteriaikaan, tietyn työsuorituksen tekemiseen tai työntekijän osuuteen tietyssä projektissa. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päät- tyy yleensä toisen osapuolen irtisanoessa sopimuksen.
Lisäksi työsopimuksessa tulisi selvittää, onko tarkoituksena, että työsuhde jatkuu ulkomaantyön päätyttyä kotimaassa. Jos työsuhteen on tarkoitus jat- kua ulkomailla, mutta jossakin toisessa asemamaassa, on sopijapuolten syytä laatia uusi ko. työkohdetta koskeva ulkomaan työsopimus.
Ulkomaantyösopimukseen voidaan ottaa määräys koeajasta. Jos työsuhtee- seen sovelletaan muuta kuin Suomen lainsäädäntöä, koeaikaa koskevat määräykset on tarkastettava erikseen kyseisen maan lainsäädännöstä. Sama koskee irtisanomisaikoja ja -perusteita.
Ulkomaan työsopimus voidaan purkaa puolin ja toisin vakavan sopimusrik- komuksen perusteella. Purkuperusteet arvioidaan Suomen työsopimuslain mukaisesti, ellei lainvalintasäännöistä tai sopimuksesta muuta johdu.
3. KOMENNUSSOPIMUKSEN PERUSTIEDOT
Asemamaa
Laadittaessa ulkomaan työsopimusta tai komennussopimusta, tulee sopi- muksessa määritellä maa, jossa työtä on tarkoitus pääasiallisesti tehdä. Ase- mamaan lisäksi on syytä määritellä myös tarkemmin komennuspaikka/-pai- kat, jossa työtä on tarkoitus tehdä.
Työtehtävät
Ulkomaantyötä koskevassa työ- tai komennussopimuksessa tulee määritellä työntekijän pääasialliset työtehtävät.
Yhteyshenkilö Suomessa
Työkomennuksella sattuvien yllättävien tilanteiden varalta on hyvä ottaa työ- sopimukseen maininta siitä, kuka hoitaa komennuksella olevan asioita Suo- messa ja miten hänet voidaan tarpeen vaatiessa tavoittaa.
Komennussopimukseen sovellettava laki
Käytännössä ulkomaan työkomennukselle lähetettävä suomalainen työnte- kijä saa vähintään Suomen lainsäädännön tasoisen suojan. Tämän vuoksi ei yleensä ole tarkoituksenmukaista sopia muun maan lainsäädännön sovel- tamisesta.
Ellei muuta ole sovittu, komennussopimukseen sovellettava laki määräytyy Rooma I -asetuksen mukaan. Lisäksi EU-maissa työskentelevien työntekijöi- den suojaksi on säädetty direktiivi lähetetyistä työntekijöistä (96/71/EY).
Ulkomailla tehtävässä matkatyössä noudatetaan teknologiateollisuuden työ- ehtosopimuksen määräyksiä, elleivät ne ole ristiriidassa työskentelymaan lainsäädännön kanssa.
4. PALKKAUS
Työehtosopimuksen kohdan 22.7 mukaan matkatyön palkkaehdoista on so- vittava ennen työkomennuksen alkamista. Sopimus tehdään kirjallisesti työnantajan ja työntekijän välillä.
Palkkauksesta voidaan sopia vapaasti työehtosopimuksen palkkamääräys- ten rajoittamatta. Käytännössä vähimmäisansiotaso määräytyy sen mukaan, mitä työntekijälle maksetaan tai maksettaisiin vaativuudeltaan vastaavasta työstä Suomessa. Periaatteessa on mahdollista, että asemamaan pakottava lainsäädäntö velvoittaa tätä paremman palkan maksamiseen.
Jos palkkauksesta ei sovita mitään, noudatetaan työehtosopimuksen palk- kamääräyksiä ja työntekijän työsopimuksen palkkaa koskevia ehtoja sellai- senaan. Tämä saattaa olla luonteva vaihtoehto esimerkiksi työntekijällä, joka tekee työmatkoja ulkomaille jatkuvasti useita kertoja vuodessa. Ulkomaantyö voidaan tällöin huomioida jo henkilökohtaisen (aika)palkan määrittelyssä.
Palkkausta korottavina tekijöinä voidaan tarvittaessa ja niin sovittaessa huo- mioida asemamaan erityisolot, mahdollinen kotimaasta poikkeava työaika, olennaisesti Suomessa totuttua vaativammat työolot ja muut vastaavat sei- kat.
Jos työaika sovitaan kotimaassa noudatettavaa pidemmäksi, on samalla so- vittava pidemmän työajan vaikutuksesta työajantasaamislisään ja tasaamis- vapaiden antamiseen. Myös palkkaustapa tunti/kuukausipalkka on sovittava. Yleensä noudatetaan samaa palkkaustapaa kuin Suomessa.
Jos työkomennus kestää pitkään, on sovittava myös siitä, miten kotimaassa toteutettavat palkantarkistukset vaikuttavat matkatyöpalkan määrään. Yleensä lienee luontevaa sopia ainakin, että palkkaa korotetaan työehtoso- pimuksen mukaisten korotusten määrällä samaan aikaan kuin Suomessa.
Päiväraha
Työehtosopimuksen kohdan 22.7 mukaan päivärahan maksamisen ja kus- tannusten korvaamisen perusteista tulee sopia työntekijän kanssa kirjalli- sesti ennen komennuksen alkua.
Päiväraha ja muut kustannusten korvausten luontoiset erät voidaan sopia
• maksettavaksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksen kohtien 22.4 ja 22.7 mukaisesti
• maksettavaksi paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa sovitulla tavalla työehtosopimuksen kohdan 22.9 mukaisesti ja/tai
• maksettavaksi työntekijän kanssa yksilöllisesti sovittavalla tavalla.
Pääluottamusmiehen kanssa tehtävä sopimus on yleensä luonteeltaan run- kosopimus (esim. yrityksen matkustusohjesääntö), jota täydennetään yksilö- tason sopimuksilla.
Jollei muuta sovita, päivärahan määrä kussakin maassa on se, jonka vero- hallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa. Sopimusta tehtäessä kannattaa huomioida päivärahojen verottomuutta koskevat säännökset, mutta päivära- hojen mahdollinen veronalaisuus ei kuitenkaan vapauta työnantajaa sopi- muksen mukaisen päivärahan maksamisesta.
Lyhyehköillä, mutta kuitenkin vähintään muutaman kuukauden kestävillä ko- mennuksilla voidaan esimerkiksi työnantajan järjestämän korkeatasoisen asunnon, työsuhdeauton tai muiden poikkeuksellisten etujen sopia vaikutta- van alentavasti päivärahan määrään.
Päivärahat pitkillä työkomennuksilla
Paria kuukautta pidemmillä komennuksilla ei välttämättä makseta päivära- hoja lainkaan. Näin voidaan sopia erityisesti silloin, jos työntekijä on muutta- nut työskentelymaahan asumaan puolisoineen/perheineen ja työnantaja on tämän vuoksi ryhtynyt erityistoimiin esimerkiksi asumisen, koulunkäynnin, lastenhoidon tai kuljetusten järjestämiseksi.
Jos pitkällä komennuksella olevalle ei makseta päivärahoja hänen työsken- nellessään ulkomaisessa komennuskohteessaan, voidaan kuitenkin tarpeen mukaan sopia päivärahan maksamisesta kohteesta toiselle paikkakunnalle suuntautuvilla matkoilla. Päivärahan maksamisen ehdot ja sen määrä voivat perustua suomalaisiin tai työskentelymaan normeihin sen mukaan kuin työs- kentelymaan kustannustaso ym. seikat huomioiden kohtuulliseksi katsotaan.
Pidemmillä komennuksilla tulee tarvittaessa sopia päivärahan maksami- sesta paikallisessa valuutassa paikalliseen pankkiin. Lyhyemmillä komen- nuksilla on yleensä luontevaa, että päiväraha maksetaan euroissa suoma- laiseen rahalaitokseen.
Varsinainen työpaikka
Jos päivärahan ja korvausten määrittelyssä osittain tai kokonaan noudate- taan työehtosopimuksen säännöksiä, on niiden maksamisen kannalta vält- tämätöntä tietää, mikä on työntekijän varsinainen työpaikka. Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan työehtosopimuksen kohdan 22.1 mukaan paikkaa, jossa työntekijä vakituisesti työskentelee. Työnantaja määrittelee varsinai- sen työpaikan tosiasiallisen tilanteen perusteella. Kyseessä ei ole sopimus- kysymys.
Ulkomaankomennus ei useimmiten muuta työntekijän varsinaista työpaik- kaa. Poikkeuksena ovat hyvin pitkät komennukset, joiden osalta tulee muis- taa, ettei normaalia palkkaa tule keinotekoisesti maksaa päivärahoina. Päi- värahan tarkoitus on kattaa matkaan liittyvät paikallisten olosuhteiden ai- heuttamat ylimääräiset kustannukset, joita ei synny, jos työntekijä on muut- tanut kohdemaahan asumaan.
Matka-asiakirjat
Työnantaja vastaa ennen matkalle lähtöä mahdollisen viisumin, työluvan, oleskeluluvan, matkalippujen, maasta poistumisluvan ja muiden välttämättö- mien matkaan liittyvien asiakirjojen hankkimisesta ja niistä aiheutuvista kus- tannuksista. Työntekijä huolehtii kuitenkin siitä, että hänellä on voimassa oleva passi. Mikäli työnantaja kustantaa passin, on se työntekijälle muista edellä mainituista asiakirjoista poiketen veronalainen etu. Matka-asiakirjojen hankintaan on syytä varata riittävästi aikaa.
Matkakustannusten korvaukset
Matkakustannusten korvaamisesta tulee sopia vastaavasti kuin edellä päi- värahojen osalta on todettu. Jos muuta ei ole sovittu, korvataan kustannuk- set työehtosopimuksen kohdan 22.4.1 mukaisesti.
Työnantaja huolehtii meno- ja paluumatkaan liittyvistä kustannuksista.
Jos työnantaja ei ole järjestänyt kuljetusta työkohteen ja asunnon välillä, tu- lee tarpeen mukaan sopia, korvaako työnantaja näistä matkoista aiheutuvia kustannuksia ja jos, niin millä edellytyksillä. Työkohteen ja asunnon välisen kuljetuksen asianmukainen järjestäminen on monissa maissa myös keskei- nen työturvallisuuskysymys.
Lomamatkojen suhteen voidaan sopia esimerkiksi, että pidempään ulko- mailla oleskelevalle maksetaan kotimatka jouluksi, pääsiäiseksi ja juhan- nukseksi. Kaikissa tapauksissa työntekijälle maksetaan kotimatka vuosilo- man yhteydessä. Sovittaessa työnantaja voi Suomen matkan sijasta kustan- taa vastaavan hintaisen matkan muuhun työntekijän toivomaan kohteeseen.
Lomamatkoista sovittaessa huomioidaan edellä sanotun lisäksi komennuk- sen kokonaiskesto, kotimatkan pituus ja se, onko työntekijän perhe seuran- nut mukana komennukselle. Kaukomailla työskenneltäessä esimerkiksi kaksi lomamatkaa vuodessa saattaa olla kohtuullinen määrä. Mikäli työnte- kijän perhe on jäänyt Suomeen, voidaan sopia, millä edellytyksillä työnantaja kustantaa perheenjäsenten lomamatkan työskentelymaahan ja takaisin.
Työntekijän lähiomaisen (puoliso, lapset, vanhemmat) vakavan, äkillisen sai- rastumisen tai lähiomaisen kuoleman sattuessa työnantajan on yleensä koh- tuullista korvata ylimääräinen käynti Suomessa.
Työnantaja huolehtii myös matkalle lähtöön valmistautumiseen liittyvistä mahdollisesti tarpeellisista lääkärintarkastuksista ja tarvittavista rokotuksista.
Silloinkin kun työnantaja purkaa sopimuksen työntekijästä johtuvasta syystä, tulee työnantajan kustannuksellaan huolehtia siitä, että työntekijä pääsee Suomeen. Työntekijä on velvollinen korvaamaan matkakustannukset työn- antajalle jälkikäteen siltä osin kuin työnantaja ei ole saanut niitä kuitatuksi lopputilistä. Mikäli työntekijä itsestään riippuvasta syystä eroaa työnantajan palveluksesta kesken ulkomaankomennuksen, vastaa hän itse sekä matka- kustannuksistaan että matkajärjestelyistä. Tässä kappaleessa tarkoitetuissa tilanteissa ei työntekijälle makseta matka-ajan korvausta eikä päivärahaa so- pimuksen päättymisen jälkeen.
Palkanmaksu
Työsopimuksessa tulee todeta, minne ja miten palkka maksetaan. Yleensä palkka maksetaan työntekijän Suomessa olevalle pankkitilille euromääräi- senä.
Jos osa palkasta tai kustannusten korvauksista maksetaan asemamaahan, on sovittava, mikä on maksuvaluutta. Tällöin on myös otettava huomioon mahdollisten poikkeuksellisten valuuttakurssimuutosten vaikutus palkkaan tai korvauksiin.
5. TYÖAIKA
Työehtosopimuksen kohdan 22.7 mukaan työajasta ja ylityön korvaamispe- rusteista tulee sopia työntekijän kanssa kirjallisesti ennen komennuksen al- kua.
Työajasta voidaan sopia kohdemaan lakien ja sopimusten rajoissa. Sopi- musta tehtäessä olisi hyvä olla yhteydessä kohdemaan lähetystöön.
Työsopimuksesta on käytävä ilmi säännöllinen vuorokautinen ja viikoittainen työaika. Jos työkohteessa on tarkoitus käyttää keskimääräistä työaikaa, on työtuntijärjestelmän laatimisen perusteista hyvä sopia etukäteen. Varsinai- nen työtuntijärjestelmä voidaan useinkin laatia vasta työkohteessa.
Työsopimuksessa on myös selvitettävä, määräytyvätkö vapaapäivät Suo- men vai asemamaan kalenterin mukaan. Yleensä sovitaan noudatettavan paikallista kalenteria ja paikallista vapaapäiväkäytäntöä. Lisäksi voidaan so- pia suomalaisille tärkeiden juhlapyhien, esim. joulun, antamisesta vapaaksi, vaikka ne paikallisille olisivatkin normaaleja työpäiviä.
Lyhyilläkin komennuksilla on yleensä syytä sopia, että sunnuntaityökorotus maksetaan paikallisen kalenterin mukaisena pyhäpäivänä (esim. islamilai- sissa maissa sunnuntain asemasta perjantaina).
Arkipyhäkorvauksista sovittaessa tulee huomioida sekä kotimaan että ase- mamaan pyhäpäivät. Luontevinta on sopia arkipyhäkorvaukset maksetta- vaksi jommankumman kalenterin mukaan.
Jos työntekomaan työaika- ja vapaapäiväkäytännön noudattaminen johtaa työehtosopimuksessa sovittua pidempään (vuosi)työaikaan, tulee tämä ottaa huomioon palkkausta korottavana tekijänä. Samalla on sovittava pidemmän työajan vaikutuksesta työajantasaamislisään ja tasaamisvapaiden antami- seen.
Vaihtoehtoisesti säännöllinen työaika voidaan keskimääräistää työehtosopi- muksen mukaiseksi sijoittamalla tasausvapaita esimerkiksi kotimaanlomien yhteyteen. Pidempiä komennuksia lukuun ottamatta tämä lienee yleensä luontevin vaihtoehto.
Ylityö
Lyhyempien komennusten osalta on jo syytä ennen matkalle lähtöä vähin- täänkin alustavasti keskustella tarvittavan ylityön arvioidusta määrästä.
Vakiintunut tulkinta on, ettei ulkomailla tehtävää ylityötä tarvitse kirjata Suo- men työaikalain tarkoittamaan työaikakirjanpitoon eikä niitä siksi huomioida
ylityön enimmäismäärien täyttymistä laskettaessa. Sen sijaan työntekomaan pakottavasta lainsäädännöstä seuraa yleensä työaikaan ja ylityöhön liittyviä rajoitteita. Luonnollisesti myös työsuojelullisista syistä tulee ylityön määrä pi- tää järkevissä rajoissa.
Ylityön erottaminen säännöllisestä työajasta edellyttää, että työsopimuk- sessa on selkeästi määritelty ylityön käsitteet. Tämä voidaan tehdä esimer- kiksi viittaamalla työehtosopimukseen. Mikäli sovittu päivittäinen tai viikoittai- nen työaika poikkeaa työehtosopimuksessa tarkoitetusta, tulee kuitenkin so- pia siitä, minkä tuntimäärän ylittävä työ on ylityötä.
Ylityökorvaukset maksetaan työehtosopimuksen luvun 20 mukaisesti, jollei muusta ole sovittu. Korvauksista voidaan lähtökohtaisesti sopia vapaasti.
Ylityön korvaamisesta sovittaessa tulee tarvittaessa hyödyntää työehtosopi- muksen antamat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen nk. yhdestä ylityö- käsitteestä.
Ylityökorvausten laskennan perusteena olevan palkan määrittely on tarpeen, jos työsopimuksen palkkakäsitteet poikkeavat työehtosopimuksessa maini- tuista. Sopimuksessa on myös mainittava, voidaanko ylityöstä maksettava lisä sopia korvattavaksi vastaavalla vapaa-ajalla.
6. MUUT TYÖEHDOT
Vuosiloma
Ulkomaan työtä koskevassa työ- tai komennussopimuksessa tulee sopia millä perusteilla työntekijän vuosiloman ansainta ja vuosilomapalkka mää- räytyvät sekä milloin työntekijällä on oikeus pitää vuosilomaa. Kohdemaan pakottava lainsäädäntö on kuitenkin otettava huomioon.
Etenkin lyhyiden ulkomaantyökomennusten osalta on usein yksinkertaisinta sopia, että vuosiloma määräytyy Suomen vuosilomalain ja työehtosopimuk- sen mukaisesti.
Sairausajan palkka
Sairausajan palkkaa koskevassa työ- tai komennussopimuksen määräyk- sessä on yksinkertaisinta viitata työehtosopimuksen määräyksiin.
7. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
Erimielisyydet on pyrittävä ensi sijassa ratkaisemaan sopijapuolten kesken välittömästi niiden synnyttyä. Ellei tämä ole mahdollista, menetellään työeh- tosopimuksessa sovittua neuvottelujärjestystä noudattaen, ellei muusta ole sovittu.
8. MUUTA HUOMIOITAVAA
Verotus ja Sosiaaliturva
Ennen ulkomaankomennusta työnantajan on syytä selvittää ulkomaanko- mennuksen verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset. On muun muassa selvitettävä säilyykö työntekijä ulkomaankomennuksen ajan Suo- men sosiaaliturvan piirissä ja tuleeko palkasta toimittaa Suomessa normaa- listi ennakonpidätys vai soveltuuko palkkaan tuloverolain kuuden kuukauden verovapaussääntö.
Vakuutuspalkka
Ennen ulkomaankomennusta lähetetylle työntekijälle tulee määritellä ns. va- kuutuspalkka, jonka perusteella määräytyvät lähtökohtaisesti työnantajan ja työntekijän sosiaalivakuutusmaksut ja -etuudet ulkomaankomennuksen ai- kana. Vakuutuspalkalla tarkoitetaan sitä bruttopalkkaa, joka työntekijälle maksettaisiin samasta tai vastaavasta työstä, jos työ tehtäisiin Suomessa. Vakuutuspalkkaa määriteltäessä otetaan huomioon myös ulkomailla tehtä- vässä työssä vaadittavat erityistiedot ja -taidot, vastuullisempi työ, ulkomaan- työssä mahdollisesti noudatettava olennaisesti pidempi työaika sekä mak- settavat luontoisedut ja tulospalkkiot jos tällaisia maksettaisiin myös Suo- messa tehtävästä työstä. Vakuutuspalkkaa ei tarvitse erikseen määritellä ly-
hyille alle kuusi kuukautta kestäville ulkomaankomennuksille, jos ulkomaan- komennuksen ajaksi ei ole sovittu erillistä komennuspalkkaa, työntekijän teh- tävät ulkomailla vastaavat hänen Suomessa tekemäänsä työtä ja työntekijän palkka maksetaan komennuksen aikana tavalliseen tapaan Suomesta.
LISÄTIETOJA
Verohallituksen, Eläketurvakeskuksen ja Kelan ohjeita ulkomaille lähettävän työntekijän verotuksesta ja sosiaaliturvasta sekä Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta ulkomaatyön aikana:
xxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxx-xxxxxxxxxxx
xxxxx://xxx.xxxx.xx/xx-XX/Xxxxxxxxxxxxxxxx/Xxxxxxxx_xxxxxxxxxx/Xxxxxx_xx- komaille/Ulkomaille_lahetettava_tyontekija%2814338%29
xxxxx://xxx.xxxxxxxx.xx/xx/xxxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxx- tekijaulkomailla/Sivut/default.aspx
MALLISOPIMUS
Oppaan liitteenä ovat mallit komennussopimuksesta sekä yrityksen ylei- sistä ulkomaankomennuksen sopimusehdoista. Ensin mainitun kaltainen sopimus on tarkoitettu solmittavaksi jokaisen yksittäisen ulkomaille komen- nettavan työntekijän kanssa. Yleisten sopimusehtojen käyttöönotosta voi- daan sopia esimerkiksi pääluottamusmiehen kanssa solmittavalla paikalli- sella sopimuksella.
Mallit ovat vain esimerkkejä yhdestä tavasta sopia ulkomaantyön ehdoista. Mallien sopivuus oman yrityksen ja työpaikan sekä yksittäisen työntekijänkin tilanteeseen on syytä miettiä huolellisesti. Monessa yrityksessä omaksutut käytännöt ja sopimusmallit poikkeavat huomattavastikin ohessa esitetyistä.
MALLI: KOMENNUSSOPIMUS
Sopimusosapuolet
Työnantaja:
Työntekijä:
Asemamaa ja työtehtävät
Asemamaa ja paikkakunta:
Työkohde:
Työtehtävät:
Työntekijä sitoutuu tekemään asemamaassa tarvittaessa muitakin kokemuksensa ja tai- tonsa edellyttämiä töitä työnantajan antamien ohjeiden mukaisesti.
Työsopimukseen sovellettava laki ja työehtosopimus
Ellei tässä sopimuksessa ole muuta sovittu, noudatetaan Suomen lakia ja teknologia- teollisuuden työehtosopimusta, ellei asemamaan pakottavasta lainsäädännöstä muuta johdu.
Sopimuksen voimassaolo
Tämän sopimuksen mukainen työ alkaa . Sopimus on voimassa
saakka
niin kauan kuin työntekijälle on tarjolla ________ työtä ________
-projektissa; arviolta saakka; tarkasta päättymisajasta työnantaja ilmoit- taa noin viikkoa/ kuukautta ennen sopimuksen päättymistä.
Työsuhde jatkuu em. tehtävien jälkeen toistaiseksi työnantajan palveluksessa koti- maassa.
Sopimuksen ennenaikainen päättyminen
Ks. liitteenä olevat sopimusehdot.
Palkka ja päiväraha
Palkka on euroa/ valuuttaa tunnissa/kuukaudessa.
Palkka maksetaan työntekijän suomalaiselle pankkitilille .
Päiväraha maksetaan työehtosopimuksen mukaan
yrityksen matkustusohjesäännön mukaisesti seuraavasti:
Päiväraha maksetaan palkasta poiketen -valuutassa työnteki- jän asemamaassa olevalle pankkitilille.
Oleskelu asemamaassa
Mukana seuraavat perheenjäsenet
Perhe voi siirtyä asemamaahan, kun työnantaja on järjestänyt sopimuksen mukaisen asun- non työntekijän käyttöön. Asunto on käytettävissä alkaen.
Sosiaali- ja eläketurva
Työnantaja kustantaa Suomen työeläkelain mukaisen eläketurvan. Vakuutuspalkka on euroa/kk
Työaika ja ylityö
Työntekijän säännöllinen työaika on tuntia päivässä ja tuntia viikossa. Työtuntijärjestelmä pyritään työn salliessa laatimaan seuraavasti:
Vapaapäivät ovat paikallisen kalenterin mukaiset vapaapäivät.
Lisäksi vapaaksi annetaan seuraavat suomalaiset juhlapäivät, vaikka ne paikallisen ka- lenterin mukaan eivät olisi vapaapäiviä:
Arkipyhäkorvaus maksetaan
suomalaisen
työntekomaan kalenterin mukaan
seuraavasti:
Sunnuntaityökorotus maksetaan työntekomaan kalenterin mukaisina pyhäpäivinä. Työajan tasaamislisä maksetaan
työehtosopimuksen mukaan
seuraavasti:
Työajan tasaamisvapaiden antamisesta on sovittu seuraavaa:
Säännöllisen työajan ylittävän työn korvaamisesta on sovittu seuraavasti:
korvaus maksetaan
teknologiateollisuuden työehtosopimuksen asemamaan määräysten mukaisesti,
kuitenkin siten, että ylityöksi katsotaan vain tämän sopimuksen mukaisen säännöllisen työ- ajan ylittävät tunnit
Vuosiloma
Vuosiloma määräytyy Suomen vuosilomalain ja teknologiateollisuuden työehtosopimuk- sen mukaisesti.
Vuosiloman ajankohdasta on sovittu seuraavasti
Matkat
Matkat tehdään ja korvataan liitteenä olevien sopimusehtojen mukaisesti.
Työnantaja korvaa kotimatkoja komennuksen kestäessä kertaa vuodessa
Kotimatkojen ajankohdista on sovittu seuraavaa:
Yhteyshenkilö Suomessa
Muut ehdot
Silti osin kuin tässä komennussopimuksessa nimenomaisesti ei muuta ole sovittu, sovelletaan komennukseen liitteenä olevia Ulkomaankomennuksen sopimusehtoja ja työehtosopimuksen matkatyömääräyksiä (22 luku).
Erimielisyydet
Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti työnte- kijän ja työnantajan edustajan välisin neuvotteluin työehtosopimuksen neuvottelujärjes- tyksen mukaisesti.
Sopimuskappaleet
Tätä sopimusta on tehty kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuo- lelle.
Työnantaja Työntekijä
MALLI: ULKOMAANKOMENNUKSEN SOPIMUSEHDOT
Soveltamisala
Näitä sopimusehtoja sovelletaan Yritys Oy:n palveluksessa ulkomaan työ- kohteeseen komennettuihin työntekijöihin.
Työntekijän yleiset velvollisuudet
Työntekijän on suoritettava hänelle annettu työ huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja työn turvallisen suorittamisen, laadun ja laajuuden sekä ajan ja paikan suhteen toimivaltansa puitteissa antaa.
Työntekijä sitoutuu sovitun työtehtävänsä lisäksi tekemään tarvittaessa ase- mamaassa muitakin kokemuksensa ja taitonsa edellyttämiä tehtäviä työnanta- jan antamien ohjeiden mukaisesti.
Työntekijä ei työsuhteensa aikana saa tehdä kilpailevaa työsopimusta eikä myöskään harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa.
Lakiviittaus
Ellei ulkomaantyötä koskevassa sopimuksessa ole muuta sovittu, noudatetaan sopimussuhteessa Suomen työlainsäädäntöä, ellei asemamaan pakottavan lainsäädännöstä muuta johdu.
Sopimuksen voimassaolo
Komennussopimuksen ehdot tulevat voimaan, kun matka asemamaahan al- kaa.
Sopimuksen voimassaolo lakkaa työntekijän palattua välittömästi työn päät- tymisen jälkeen takaisin Suomeen. Jos paluu viivästyy työntekijästä johtuvista syistä, lakkaa sopimus vuorokauden kuluttua siitä, kun työntekijän muutoin olisi ollut mahdollista lähteä asemamaasta.
Lomauttaminen
Työntekijä voidaan lomauttaa, jos työskentely asemamaassa estyy tilapäisesti tilaajan toimenpiteiden tai muiden työsopimusosapuolista riippumattomien syi- den vuoksi.
Lomautusilmoitusaika on päivää tai erikseen yhteisesti sovittava aika.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä siirtyy edellä tarkoite- tuissa tilanteissa lomautuksen sijasta työskentelemään tilapäisesti kotimaa- han. Tällöin työehdoista kotimaassa sovitaan erikseen.
Sopimuksen ennenaikainen päättyminen
Jos työ asemamaassa estyy pakottavan syyn (force majoure), tilaajan toimen- piteiden tai muiden työnantajasta riippumattomien syiden vuoksi, on työnan- tajalla oikeus purkaa komennussopimus. Tällöin palkka maksetaan työsopi- muslain 2 luvun 12 §:n mukaisesti enintään 14 päivän ajalta siitä lukien, kun työntekijä on voinut poistua asemamaasta. Sanotusta palkasta vähennetään palkka, jonka työnantaja maksaa työntekijälle em. 14 päivän kuluessa Suomessa tehdystä työstä.
Osapuolilla on oikeus purkaa komennussopimus työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä mainituilla perusteilla.
Työnantajalla on sopimusaikana perustellusta syystä oikeus siirtää työntekijä Suomeen tai johonkin muuhun maahan joutumatta tästä toimenpiteestä korvaus- velvolliseksi työntekijää kohtaan. Työehdot Suomessa määräytyvät työntekijän työsopimuksen mukaan ja muissa maissa ne sovitaan erikseen.
Jos työntekijää kohtaa yli kuukauden kestävä työkyvyttömyys tai lyhyemmän komennuksen kyseessä ollessa komennuksen sovittua kestoa kauemmin kes- tävä työkyvyttömyys, on työnantaja oikeutettu lähettämään työntekijän koti- maahan ja komennus katsotaan päättyneeksi. Työntekijä voidaan lähettää koti- maahan muutoinkin, jos se on hoidon järjestämiseksi tarkoituksenmukaista.
Vuosiloma
Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan. Vuosiloman ajankohdan määrää työnantaja. Arkipäivät lasketaan suomalaisen kalenterin mukaan riippumatta siitä, missä loma pidetään.
Vapaapäivät
Työtuntijärjestelmä pyritään laatimaan siten, että vapaapäiviä ovat paikallisen lainsäädännön ja kalenterin mukaiset vapaapäivät.
Matkat
a) Meno- ja paluumatka
Matkakustannukset korvataan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 22 lu- vun mukaisesti.
b) Lomamatkat
Lomamatkat tehdään teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 22 luvun mu- kaisesti, ellei asiasta muuta sovita. Matkojen ajankohdat tulisi, jos mahdollista, selvittää jo ennen ulkomaankomennukselle lähtöä.
c) Työmatkat ja oman auton käyttö
Työnantaja järjestää ja kustantaa kuljetuksen asunnosta työkohteeseen ja takaisin.
Asunnon ja työkohteen väliseen matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi.
d) Varsinaisen työkohteen ulkopuolelle asemamaassa tehtävät matkat Varsinaisen työkohteen ulkopuolelle asemamaassa tehdystä työmatkasta kor- vataan työntekijälle asemamaan valuutassa hyväksyttäviä tositteita vastaan matkustamis- ja majoittumiskustannukset sekä kohtuulliset ruokailukustannuk- set.
e) Lähiomaisen kuolema ja vakava sairastuminen
Lähiomaisen kuoleman tai vakavan sairauden sattuessa työnantaja korvaa kohtuulliset matkakustannukset Suomeen.
Matkavalmisteluihin ja lääkärintarkastuksiin liittyvien kustannusten korvaaminen
Työnantaja maksaa viisumin, kansainvälisen ajokortin ja muiden välttämät- tömien matka-asiakirjojen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. Passin hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa kuitenkin työntekijä.
Työnantaja maksaa matkavalmisteluihin liittyvien lääkärintarkastusten sekä tarvittavien rokotusten kustannukset.
Työkohteen vaihto asemamaassa tai toiseen maahan
Mikäli työntekijä työnantajan määräyksestä vaihtaa työkohdetta asemamaassa tai siirtyy toiseen maahan, korvaa työnantaja tästä työkohteen vaihdosta aiheu- tuvat matka- ja muuttokustannukset.
Työterveyshuolto ja sairastuminen
Työntekijän ja hänen mukanaan seuraavien perheenjäsenten tulee ennen ko- mennussopimuksen allekirjoittamista käydä työnantajan osoittamassa terveys- tarkastuksessa.
Työntekijälle asemamaassa tilapäissairauksista, tapaturmista ja lääkärintar- kastuksista aiheutuvat sairaala- ja lääkärinkulut sekä lääkärin määräämät kohtuulliset lääkekulut korvataan työnantajan kustantaman matkustajavakuu- tuksen ehtojen mukaisesti.
Sairausajan palkka maksetaan työehtosopimuksen 31 luvun mukaan.
Työntekijä vastaa itse yllä mainituista kustannuksista niissä tapauksissa, joissa hän on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällä tai törkeällä tuottamuksella.
Jos sairaus on pitkäaikainen tai vakava, lähetetään työntekijä Suomeen hoitoa varten.
Työnantaja korvaa työntekijän perheenjäsenten lisärokotuskulut asema- maassa, mutta ei muita perheenjäsenten sairaudenhoitokuluja.
Työntekijän ja hänen perheensä tulee asemamaasta palattuaan käydä työnan- tajan osoittamassa ja kustantamassa terveystarkastuksessa.
Vakuutukset
Työnantaja ottaa lakisääteisten vakuutusten lisäksi matka- ja matkatavara- vakuutuksen työntekijälle ja hänen mukanaan mahdollisesti matkustaville per- heenjäsenille.
Työntekijän työehdot Suomessa ulkomaankomennuksen päättyessä
Jos ulkomaan työkomennusta koskevassa sopimuksessa ei ole muuta sovittu, jatkuu työntekijän työsuhde ulkomaan työn päätyttyä kotimaassa.
Työntekijän on ulkomaankomennuksen päätyttyä välittömästi ilmoittauduttava työnantajalle uuden työtehtävän sopimista varten, ellei tehtävästä ole sovittu jo aikaisemmin. Jos työntekijä laiminlyö ilmoittautumisvelvollisuutensa ilman pätevää estettä, katsotaan työsuhde purkautuneeksi 7 päivän kuluttua koti- maahan paluun jälkeen.
Työntekijän palkkaus ja muut työehdot kotimaassa määräytyvät uuden työ- tehtävän mukaan, kuitenkin niin, että palkkaa määriteltäessä lähtökohtana käytetään henkilön palkkaa ulkomaankomennukselle lähdettäessä, korotet- tuna ulkomaansopimuskauden aikana Suomessa toimeenpannuilla yrityksen vastaavaa henkilöstöryhmää koskevilla palkankorotuksilla.