TYÖTUOMIOISTUIN PÄÄTÖS Nro 21 Antopäivä 26.2.2020 Diaarinro V 1/19
TYÖTUOMIOISTUIN | PÄÄTÖS | Nro 21 |
Antopäivä 26.2.2020 | Diaarinro V 1/19 |
ASIA Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus
VALITTAJAT Suomen Journalistiliitto ry
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry
KUULTAVAT Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
TYÖEHTOSOPIMUKSEN YLEISSITOVUUTTA KOSKEVA PÄÄTÖS 14.12.2015
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvisti 14.12.2015 antamallaan päätöksellä, että Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Suomen Journalistiliitto ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n välinen elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva työeh- tosopimus (jäljempänä työehtosopimus) ei ollut soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta (jäljempänä lautakunta) totesi päätöksen perusteluis- sa muun ohella seuraavaa.
Elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva työehtosopimus oli valtakunnallinen. Sopimuksella mää- rättiin TV- ja elokuvatuotantoa harjoittavien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden palkka- ja työehdot. Sopimusta sovellettiin esimerkiksi pitkien näytelmäelokuvien, lyhytelo- kuvien, dokumenttielokuvien, videoelokuvien, mainosten ja mainoselokuvien sekä TV-oh- jelmien tuotannossa ja lähettämisessä.
Työehtosopimukseen osalliset liitot olivat työehtosopimuslain 2 §:n mukaisesti ilmoittaneet jäsenmääränsä seuraavasti. Palvelualojen työnantajat PALTA ry (jäljempänä PALTA) oli il- moittanut, että sen jäsenyritysten palveluksessa oli 298 työehtosopimuksen soveltamispiiris- sä olevaa työntekijää. Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry (jäljempänä Teme) oli ilmoit- tanut, että 565 sen jäsentä työskenteli työehtosopimuksen soveltamisalalla. Suomen Journa- listiliitto ry (jäljempänä Journalistiliitto) oli ilmoittanut, että 179 sen jäsentä työskenteli työ- ehtosopimuksen soveltamisalalla.
Työehtosopimusta sovellettiin ainakin toimialaluokissa elokuvien, videoiden ja televisio-oh- jelmien tuotanto ja elokuvien, video- ja televisio-ohjelmien jälkituotanto. Tilastokeskuksen vuoden 2012 työssäkäyntitilaston mukaan näillä toimialoilla työskenteli noin 2.100 työnte- kijää. Kun verrattiin toisiinsa yhtäältä työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työnteki- jämäärää (vähintään 2.100) ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sitovuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää (298), voitiin todeta, että työehtosopimusta ei voitu pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamis- alallaan edustavana.
YLEISSITOVUUDEN UUDELLEEN KÄSITTELY
Vireilletulo
PALTA, Xxxx ja Journalistiliitto, joilla oli työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistami- sesta annetun lain 10 §:n mukainen valitusoikeus, katsoivat lautakunnalle antamissaan työ- ehtosopimuskautta 1.11.2017–31.12.2019 koskevissa selvityksissä, että työehtosopimusta olisi pidettävä yleissitovana. Lautakunta käsitteli sopijaosapuolten selvityksiä mainitun lain 7 §:n mukaisena pyyntönä asian uudelleen käsittelystä.
Valituksenalainen 29.3.2019 annettu päätös
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta hylkäsi päätöksellään 29.3.2019 nro 44/2019 hakemuksen työehtosopimuksen yleissitovuuden uudelleen käsittelystä. Lauta- kunta totesi päätöksensä perusteluissa muun ohella seuraavaa.
Työehtosopimusta noudatettiin sen soveltamisalaa koskevan määräyksen mukaan PALTA:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelivät elokuva- ja TV-tuo- tantoalalla. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaan sitä sovellettiin esimer- kiksi pitkien elokuvien, lyhytelokuvien, dokumenttielokuvien, videoelokuvien, mainosten ja mainoselokuvien sekä TV-ohjelmien tuotannossa ja lähettämisessä.
Vahvistamisasian valmistelun yhteydessä Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry, Suomen Näyttelijäliitto ry sekä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry olivat esittäneet lau- takunnalle pyynnön työehtosopimuksen soveltamisalan rajaamisesta ja vahvistamisesta si- ten, että työehtosopimusta ei sovellettaisi ohjaajan, fiktion käsikirjoittajan ja näyttelijän työ- tehtäviin. Yhdistykset olivat katsoneet, että Temellä ja Journalistiliitolla ei ollut toimivaltaa edustaa näitä työntekijäryhmiä.
Työehtosopimuksen sopijaosapuolten yhteisen näkemyksen mukaan ohjaajat ja käsikirjoitta- jat kuuluivat työehtosopimuksen soveltamisalaan, mutta näyttelijät eivät. Lautakunnalla ei ollut perusteita tulkita soveltamisalaa muulla tavalla.
Temen ja Journalistiliiton antamien selvitysten mukaan niiden jäsenkunnassa oli ohjaajia yhteensä 444 ja käsikirjoittajia 151. Yhdistyksiin kuului laajasti myös muita työehtosopi- muksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijäryhmiä. Lautakunta katsoi, että mainittujen työntekijäyhdistysten edustavuudessa ei ollut sellaista puutetta, että ne eivät olisi kelpoisia solmimaan työehtosopimusta alan työsuhteiden ehdoista myös ohjaajien ja käsikirjoittajien työhön.
Työehtosopimukseen osalliset liitot olivat työehtosopimuslain 2 §:n mukaisesti ilmoittaneet jäsenmääränsä seuraavasti. PALTA oli ilmoittanut, että sen 21 jäsenyrityksen palveluksessa oli 573 työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevaa työntekijää. Teme oli ilmoittanut, että 550 sen jäsentä työskenteli työehtosopimuksen soveltamisalalla. Journalistiliitto oli ilmoitta- nut, että 250 sen jäsentä työskenteli työehtosopimuksen soveltamisalalla.
Työehtosopimusta sovellettiin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaisissa toimiala- luokissa 59110 "elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto” ja 59120 ”elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien jälkituotanto”. Työehtosopimusta sovellettiin sopijaosapuo- lilta saadun selvityksen mukaan työntekijöihin, toimihenkilöihin ja ylempiin toimihenkilöi- hin. Tilastokeskuksen vuoden 2016 työssäkäyntitilastossa esitettyjen työntekijämäärien mu- kaan työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteli mainituissa toimialaluokissa yhteensä
2.069 työntekijää. Sopijaosapuolten näkemyksen mukaan työehtosopimusta ei sovellettu työssäkäyntitilaston toimialaluokassa 60201 "televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettämi-
nen (pl. maksulliset TV-kanavat)”.
Työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa oli otettava huomioon kaikki kyseisellä alalla työskentelevät työntekijät. Elokuva- ja TV-tuotannon työehtosopimuksen soveltamisalamää- räys oli sanamuotonsa mukaan laaja käsittäen työntekijät koko elokuva- ja TV-tuotantoalal- la. Soveltamisalamääräyksen mukaan sopimusta sovellettiin myös TV-ohjelmien tuotannos- sa ja lähettämisessä.
TV-ohjelmien tuotantoja tehtiin myös Yleisradio Oy:ssä ohjelmien lähettämisen yhteydessä. Yhtiössä sovellettiin muun ohella PALTA:n ja Journalistiliiton välistä yrityskohtaista Yleis- radion ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimusta ja lisäksi PALTA:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välistä teknisiä toimihenkilöitä koskevaa työehtosopimusta. Yleisradio Oy oli rekiste- röity yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä toimialaluokkaan 60201. Mediahub Helsinki Oy:ssä taas oli PALTA:n ja Journalistiliiton välinen työehtosopimuspöytäkirja, jonka lisäksi yhtiössä noudatettiin kyseisen pöytäkirjan mukaan elokuva- ja TV-tuotantoa koskevaa työ- ehtosopimusta.
Toimialaluokituksen luokan 6020 ”televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen” ja 60201 ”televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen (pl. maksulliset tv-kanavat)” ku- vauksen mukaan siihen kuului muun ohella ”radio- ja televisioyhtiön ohjelmatuotanto, kun se tapahtuu integroituneena lähetystoimintaan”. Työssäkäyntitilaston luokkaan 60201 oli tilastoituna 3.796 työntekijää, joista valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden palveluksessa oli
3.467. Yleisradio Oy oli valtioenemmistöomisteinen osakeyhtiö. Yleisradio Oy:stä saadun selvityksen mukaan PALTA:n ja Journalistiliiton välisen yleisradion ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisala oli laaja kattaen kaikki ohjelmien ja sisältöjen tekemiseen liittyvät sekä sisältöjen tekemistä välittömästi tukevat tehtävät. Yläraja oli tuottajatehtävissä. Ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteli noin 2.500 henkilöä. Yleisradion teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteli noin 50 henkilöä. Mediahub Helsinki Oy:ssä työskenteli 88 työntekijää.
Sopijaosapuolten näkemyksen mukaan Yleisradio Oy:ssä ja Mediahub Helsinki Oy:ssä työs- kenneltiin eri toimialalle solmittujen yrityskohtaisten työehtosopimusten mukaisesti. Lauta- kunta totesi, että vaikka edellä mainitut yhtiöt olivat yrityskohtaisen työehtosopimuksen so- veltamispiirissä, työtehtävät kuuluivat myös elokuva- ja TV-tuotantoa koskevan työehtoso- pimuksen soveltamisalaan silloin kun niissä suoritettiin viimeksi mainitussa työehtosopi- muksessa tarkoitettua työtä. Työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksessä oli mainittu ni- menomaisesti TV-ohjelmien lähettäminen.
Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu asianomainen ala määräytyi työeh- tosopimuksen soveltamisalamääräyksen perusteella. Lautakunta katsoi, että kyseisten yhtiöi- den työntekijöitä ei voitu jättää ottamatta huomioon elokuva- ja TV-tuotantoa koskevan työ- ehtosopimuksen tarkoittaman alan työntekijöiden määrää laskettaessa. Kyseiset 2.638 työn- tekijää tilastoituivat pääasiassa työssäkäyntitilaston luokkaan 60201. Kun otettiin huomioon työssäkäyntitilaston luokkiin 59110 ja 59120 tilastoidut 2.069 työntekijää, lautakunta arvioi koko elokuva- ja TV-tuotannon työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työnte- kijöiden lukumääräksi yhteensä noin 4.500.
Sopijaosapuolten näkemyksen mukaan työssäkäyntitilasto ei osoittanut alan oikeaa työnteki- jöiden lukumäärää, koska tilastoissa oli mukana muun ohella yrittäjiä, työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelemättömiä ja tuotantoyritysten johtohenkilöitä. Edellä mainittui- hin työssäkäyntitilaston luokkiin oli tilastoitu myös joitakin sellaisia yrityksiä, jotka eivät toimineet työehtosopimuksen soveltamisalalla. Lisäksi alan työn luonteesta johtuen samoja työntekijöitä oli ilmoitettu tilastoihin useamman kerran. Sopijaosapuolet olivat katsoneet, että työssäkäyntitilasto ei kuvannut luotettavasti alan kokonaistyöntekijämäärää. Sopijaosa-
puolten yhteisen arvion mukaan alalla työskenteli tavallisesti noin 800–900 henkilöä, jotka olivat kattavasti Temen ja Journalistiliiton jäseniä. Temen mukaan ruuhkahuippuina työnte- kijämäärä saattoi olla tilapäisesti enimmillään noin 1.200 henkilöä.
Xxxxxxxxxx totesi, että Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta ilmenivät erikseen yrittäjä- asemassa olevat henkilöt. Heitä ei huomioitu alan kokonaistyöntekijämäärässä, eivätkä yrit- täjät sisältyneet lautakunnan käyttämään työntekijöiden lukumäärään. Työssäkäyntitilaston tuotannossa käytettiin yli 30 eri rekisterin tai tietoaineiston tietoja. Tiedot henkilön toimin- nasta ja työpaikasta olivat vuoden viimeiseltä viikolta. Työssäkäyntitilastossa henkilön toi- miala määräytyi työnantajan toimipaikan toimialan mukaan. Henkilö tilastoitiin ensisijaises- ti pääasiallisen työsuhteensa mukaan. Alan työntekijät eivät siten olleet tilastoituina moneen kertaan samalle tai eri toimialalle.
Lautakunta katsoi, että työssäkäyntitilastosta oli tässä tapauksessa saatavissa edustavuuden arvioinnin kannalta luotettavin tieto alan työntekijöiden kokonaismäärästä. Asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella lautakunnan olisi ollut perusteltua poiketa työs- säkäyntitilastoon perustuvasta arviosta tai vähentää sopijaosapuolten esittämällä tavalla työ- ehtosopimuksen soveltamisalaan kuulumattomia sellaista lukumäärää, että sillä olisi olen- naista vaikutusta edustavuusarvioon.
Xxxxxxxxxx otti huomioon, että työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvista työntekijöistä kaikki ohjaajat ja käsikirjoittajat eivät olleet järjestäytyneet Temeen tai Journalistiliittoon, vaikka monet olivat näin tehneet. Suomen Elokuvaohjaajaliitossa oli 135 jäsentä ja Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:ssä 450 jäsentä. Koska myös nämä henkilöt voivat työskennellä elokuva- ja TV-tuotantoa koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla, alan kokonaistyöntekijämäärän täytyi olla suurempi kuin pelkästään Temen tai Journalistiliiton yhteinen jäsenmäärä 800.
Lisäksi lautakunta totesi, että AV-tuotantoalan etujärjestönä toimivaan Audiovisual Produ- cers Finland - APFI ry:een (jäljempänä APFI) kuului jäseninä 70 yritystä. Näiden työnteki- jämäärää ei ollut pystytty selvittämään. Jäsenmäärä verrattuna PALTA:an järjestäytyneiden yritysten määrään viittasi kuitenkin edellä mainittua suurempaan alan työntekijämäärään.
Kun verrattiin toisiinsa yhtäältä työehtosopimuksen tarkoittaman alan koko työssäkäyntiti- laston osoittamaa työntekijämäärää, noin 4.500 työntekijää, ja toisaalta työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sitovuuspiiriin kuuluvien työntekijöiden määrää, 573 työnte- kijää, työehtosopimusta ei voitu pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoite- tulla tavalla soveltamisalallaan edustavana.
Työehtosopimuksen sopijaosapuolet eivät olleet arvioillaan alan työntekijämääristä osoitta- neet, että työehtosopimuksen vahvistamisen edellytyksissä olisi tapahtunut sellaisia olennai- sia muutoksia, että asian uudelleen käsittelylle olisi perusteita.
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suomen Journalistiliitto ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n yhteinen valitus
Journalistiliitto ja Teme ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös kumotaan ja elokuva- ja TV-tuotantoa kos- keva työehtosopimus vahvistetaan soveltamisalallaan edustavaksi ja siten yleissitovaksi.
PALTA on ilmoittanut, että sen jäsenyritysten palveluksessa oli vuoden 2018 lopussa 573 kyseisen työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevaa työntekijää. Tämän jälkeen PAL- TA:an oli liittynyt uusia tuotantoyhtiöitä. Teme on ilmoittanut, että 550 sen jäsentä työsken-
teli työehtosopimuksen soveltamisalalla. Journalistiliitto on ilmoittanut, että 250 sen jäsentä työskenteli työehtosopimuksen soveltamisalalla. Yhteensä alan työntekijäliittojen jäsenmää- rä sopimusalalla oli 800 jäsentä.
Liittojen jäsenmäärien suhteessa noin 72 prosenttia työntekijäliittojen jäsenistä oli töissä PALTA:n jäsenyritysten palveluksessa. Työntekijät olivat jopa poikkeuksellisen hyvin jär- jestäytyneitä, sillä alalla oli kaksi ammattiliittoa, jotka neuvottelivat PALTA:n kanssa työeh- tosopimuksesta.
Alalla toimiva kolmas ammattiliitto oli Suomen Näyttelijäliitto ry, joka ei ollut työehtosopi- muksen osapuoli ja jonka jäseninä olevat näyttelijät eivät siten olleet työehtosopimuksen piirissä.
Alan liitot olivat arvioineet lautakunnalle alan kokonaistyöntekijämääräksi 900–1.200 hen- kilöä. Myös tähän lukumäärään suhteutettuna työehtosopimus tuli katsoa yleissitovaksi.
Xxxx liittojen ilmoittamille samansuuntaisille lukumäärille tuli antaa merkittävä painoarvo päätöksenteossa.
Xxxx lukumäärien arviointi ja tilastointi oli hankalaa. Liitot ovat lukumäärissä ottaneet huo- mioon seuraavat olennaiset seikat.
Elokuva-TV-tuotantoala oli pätkätyöala. Pätkätyö ei aina ja automaattisesti ollut työsuhteis- ta, vaan alalla toimi lukuisa joukko joko kokonaan tai osan aikaa itsensä työllistäjinä tai yrit- täjinä toimivia. Alan työt olivat usein projektiluontoisia, ja työsuhteet olivat tyypillisesti vain päivien ja korkeintaan joidenkin viikkojen mittaisia. Työn ja tarvittavien työntekijöiden määrä saattoi vaihdella merkittävästi eri vuosina. Alalla merkittävä osa työvoimasta liikkui alan projektiluonteisen työn, työttömyyden, muun alan työn, opiskelun, apurahatyöskentelyn ynnä muun välillä. Osaltaan alan lukumäärien tilastoinnin hankaluudesta kertoi se, että AV- tuotantoalan etujärjestö APFI:n jäsenyritysten työntekijämäärää ei ollut pystytty selvittä- mään.
Xxxxxxxxxx oli virheellisesti ottanut päätöksessään mukaan alan työvoimaan Yleisradio Oy:n ja Mediahub Helsinki Oy:n työntekijät sekä arvioinut työntekijämäärää yksinomaan Tilasto- keskuksen tilastoista saatavien tietojen pohjalta. Samalla osallisena olevien liittojen ilmoitta- mat lukumäärät oli täysin sivuutettu.
Elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva työehtosopimus oli tarkoitettu sovellettavaksi yhtiöissä, joiden pääasiallinen toimiala oli yksityinen (vertaa julkinen / valtio-omisteinen) TV-ohjel- mien ja elokuvien tuottaminen.
Yleisradio Oy ei ollut elokuva- ja TV-tuotantoalan yhtiö, eli niin sanottu tuotantoyhtiö, vaan julkisen palvelun viestintäyhtiö. Yhtiön tehtävä perustui Yleisradio Oy:stä annetun lain (yleisradiolaki) 7 §:ään.
Tehtävänsä toteuttamiseksi Yleisradio Oy myös tuotti televisio-ohjelmia, mutta niiden tuo- tanto ei ollut Yleisradion päätoimiala. TV-ohjelmien tuottamisen lisäksi Yleisradio Oy to- teutti julkisen palvelun tehtäväänsä muun muassa tuottamalla ja lähettämällä radio-ohjelmia sekä verkkouutisia.
Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimus oli solmittu vuonna 2017. Sen osapuoli- na olivat Journalistiliitto ja PALTA. Sen soveltamisalalla oli arviolta yhteensä noin 2.466 työntekijää, joista ainakin 1.650 työskenteli joko kokonaan, pääosin tai ainakin osittain myös radioon ja verkkoon. Tässä joukossa oli myös markkinoinnin tai muun oheistoiminnan parissa työskenteleviä.
Xxxxxxxxxx ei ollut aikaisemmassa päätöksessään vuodelta 2015 todennut mitään Yleisradio Oy:öön liittyvää arvioidessaan työehtosopimuksen yleissitovuutta.
Mediahub Helsinki Oy:n 88 työntekijää ei myöskään voitu laskea mukaan alan kokonais- työntekijämäärään. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YTJ) oleva yrityksen päätoimiala oli muut palvelut liike-elämälle (82990). Yhtiön palveluihin kuuluivat myös muun muassa radiouutiset, striimauspalvelut, monikanavainen viestintä, valmennuspalvelut, tilaisuuksien juontajapalvelut sekä SuomiAreena. Mikään näistä ei ollut elokuva- ja TV-tuotantoalaan kuuluvaa työtä.
Mediahub Helsinki Oy:ssä oli Journalistiliiton ja PALTA:n välinen työehtosopimuspöytä- kirja, jonka lisäksi yhtiössä noudatettiin kyseisen pöytäkirjan mukaan elokuva- ja TV-tuo- tantoa koskevaa työehtosopimusta. Kyseisen työehtosopimusviittauksen kautta voisi sinänsä olla mahdollista tulkita Mediahub Helsinki Oy:n työntekijämäärä osaksi alan kokonaistyön- tekijämäärää. Jos näin tehtäisiin, pitäisi se vastaavasti lisätä PALTA:n jäsenyritysten työnte- kijämäärään.
Xxxxxxxxxx oli aikaisemmassa päätöksessään vuodelta 2015 viitannut Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaisiin toimialaluokkiin 59110 ja 59120. Näissä toimialaluokissa oli ollut vuonna 2016 kaikkiaan 2.069 palkansaajaa. Tätä lukumäärää ei tullut ottaa huomioon alan työntekijämäärän arvioinnissa.
Ensinnäkin lukumäärätieto oli kolmen vuoden takaa. Elokuva- ja TV-tuotantoalan volyymi vaihteli paljon vuosittain johtuen alan projekti- ja pätkätyöluonteesta.
Tilastokeskuksesta saadun tiedon mukaan luokitus määräytyi vuoden viimeisen viikon tilanteen mukaan. Tämä ei ollut edustava ajankohta alan työsuhteiden ja työntekijämäärien arvioinnissa ottaen huomioon alan tuotannot.
Niin ikään Tilastokeskuksesta saadun tiedon mukaan mainituissa kahdessa toimialaluokassa oli yhteensä yli 300 yritystä. Xxxx toimijat (liitot, APFI, Elokuvasäätiö, Yleisradio Oy) oli- vat eri yhteyksissä arvioineet, että alalla oli noin satakunta (tai alle) toimivaa yritystä. Näis- täkin valtaosa oli hyvin pieniä. Ei ollut realistista päätellä, että kukin alan yritys työllistäisi keskimäärin noin 20 työntekijää.
Valittajat olivat käyneet läpi Tilastokeskuksen aineistoa toimialaluokituksen ja ammattini- mikkeiden ristiin ajosta. Siltä osin kuin alalla olevat tehtävät ja ammatit voitiin erotella koko aineistosta, alan tunnistettavia työntekijöitä oli 1.144. Tämä lukumäärä vastasi hyvin niitä arvioita, jotka Journalistiliitto, Teme ja PALTA olivat esittäneet lautakunnalle.
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan lausunto
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on viitannut valituksenalaisen päätöksensä perusteluihin ja lausunut lisäksi seuraavaa.
Yleisradio Oy oli osakeyhtiömuotoinen työnantaja, jonka työntekijät työskentelivät työehto- sopimuksen soveltamisalamääräyksen mukaisesti ”TV-ohjelmien tuotantoa ja lähettämistä” koskevissa tehtävissä. Näin ollen kyseiset työntekijät tuli ottaa huomioon alan kokonais- työntekijämäärää arvioitaessa.
Mediahub Helsinki Oy:ssä sovellettava työehtosopimuspöytäkirja viittasi käsiteltävänä ole- vaan työehtosopimukseen, mikä osoitti, että myös mainittu yhtiö toimi elokuva- ja TV-tuo- tantoa koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla. Yhtiön työntekijöiden lukumäärä ei
kuitenkaan ollut alan kokonaistyöntekijämäärän kannalta oleellinen.
Vuoden 2015 päätös oli perustunut sopijaliittojen ilmoitukseen, jonka perusteella sopimus oli ollut selvästi vailla yleissitovuutta. Sopimuksen soveltamisalalla toimivia yrityksiä ja nii- den työntekijämäärää ei siten ollut enemmälti selvitetty tuolloin.
Lautakunta oli pyrkinyt selvittämään alan kokonaistyöntekijämäärää mahdollisimman tar- koin kysymällä työntekijämäärästä myös sopijaosapuolten arvioita. Asian käsittelyn eri vai- heissa sopijaosapuolten lautakunnalle ilmoittamat arviot alan työntekijämäärästä (900– 1200) olivat olleet epätarkkoja. PALTA oli vahvistamisasian valmistelun aikana pyrkinyt selvittämään alan yritysten ja niiden työntekijämäärää APFI:n kautta, mutta sieltä ei ollut saatu asian ratkaisemiseen vaikuttavia tietoja. Kun alan kokonaistyöntekijämäärästä ei ollut saatu sopijaosapuolilta tai muista lähteistä tarkempaa selvitystä, lautakunta oli sekä oman käytäntönsä että työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaisesti nojautunut ratkai- sussaan Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon.
Valittajien työtuomioistuimelle esittämä työssäkäyntitilaston ammattinimikkeistö lukumää- rätietoineen ei ollut ollut lautakunnan käytettävissä. Lautakunta ei pystynyt ratkaisutoimin- nassaan eri toimialojen toiminnan erityispiirteiden vuoksi omasta aloitteestaan ottamaan huomioon tällaisia tietoja, mutta otti asiaan osallisten huomautusten johdosta vähennyksenä huomioon tällaisia työntekijäryhmiä. Lautakunta oli perustanut ratkaisunsa normaalin käy- täntönsä mukaisiin selvityksiin toimialaluokituksesta. Lautakunnan käsityksen mukaan vali- tuksen liitteenä 2 toimitetusta taulukosta ei yksiselitteisesti ilmennyt, mitkä ammattinimik- keet kuuluivat sopimuksen soveltamisalalle ja mitkä eivät. Näin ollen lautakunnalla ei ollut edellytyksiä ottaa selvitykseen enemmälti kantaa.
Lautakunta oli ratkaisussaan ottanut yksityiskohtaisesti kantaa valittajien muihin lautakun- nalle esittämiin työssäkäyntitilastoja koskeviin huomautuksiin. Valituksessa ei ole esitetty näiltä osin uusia seikkoja.
Xxxxxxxxxx mukaan työntekijäliiton jäsenistä 72 prosenttia oli PALTA:n jäsenyritysten pal- veluksessa. Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin tarkoittama työehtosopimuksen edus- tavuus määräytyi työehtosopimuslain mukaisen sidottuisuuden perusteella eli työnantajalii- ton jäsenyritysten palveluksessa sopimuksen soveltamisalalla olevan työntekijämäärän mu- kaisesti riippumatta työntekijöiden järjestäytymisestä ammattiliittoon. Työntekijäliiton jär- jestäytymisellä voisi olla merkitystä ainoastaan niin sanottuna liitännäisperusteena. Liitän- näisperusteiden soveltamisesta ei ollut lautakunnan ratkaisun mukaisessa edustavuudessa kuitenkaan kysymys.
Lautakunnan ratkaisu työnantajaliiton jäsenyritysten palveluksessa olevien työntekijöiden määrästä perustui yhdistyksen omaan ilmoitukseen, jota ei ollut lautakunnalle vahvistamis- asian käsittelyn yhteydessä täsmennetty. Muu jäsenyritysten ja niiden palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä ei ole ilmennyt myöskään valituksesta. Myöskään PALTA:n jä- senyritysten palveluksessa olevien henkilöiden lukumäärän mahdollinen vaihtelu alalle vali- tuksen mukaan ominaisen kausiluonteinen työn perusteella ei ollut käynyt ilmi lautakunnalle toimitetusta ilmoituksesta.
Suomen Journalistiliitto ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n vastaselitykset
Journalistiliitto ja Teme ovat olennaisesti saman sisältöisissä vastaselityksissään katsoneet, että työehtosopimus tulee todeta yleissitovaksi ja korostaneet seuraavia seikkoja.
Elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva työehtosopimus oli tarkoitettu sovellettavaksi yhtiöissä, joiden pääasiallinen toimiala oli yksityinen TV-ohjelmien ja elokuvien tuottaminen.
Yleisradio Oy ei ollut elokuva- ja TV-tuotantoalan tuotantoyhtiö, vaan julkisen palvelun viestintäyhtiö. Tehtävänsä toteuttamiseksi Yleisradio Oy myös tuotti televisio-ohjelmia, mutta niiden tuotanto ei ollut yhtiön päätoimiala. TV-ohjelmien tuottamisen lisäksi Yleisra- dio Oy toteutti julkisen palvelun tehtäväänsä muun muassa tuottamalla ja lähettämällä radio- ohjelmia sekä verkkouutisia.
PALTA:n ja Journalistiliiton välisen Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisalalla olevia työntekijöitä oli yhteensä noin 2.466. Tästä määrästä ainakin 1.650 työntekijää teki töitä joko kokonaan, pääosin tai ainakin osittain myös radioon ja verkkoon. Tässä joukossa oli myös markkinoinnin tai muun oheistoiminnan parissa työskenteleviä.
Myöskään Mediahub Helsinki Oy:n työntekijöitä ei tullut laskea mukaan elokuva- ja TV- tuotantoa koskevan työehtosopimuksen soveltamisalan työntekijämäärään. Jos työehtosopi- musviittauksen perusteella näin kuitenkin tehtäisiin, vastaava työntekijämäärä tulisi lisätä PALTA:n jäsenyritysten työntekijämäärään, koska kumpikin edellä mainittu yhtiö oli järjes- täytynyt PALTA:an.
Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston lukumäärää ei tullut ottaa huomioon alan työntekijä- määrän arvioinnissa. Elokuva- ja TV-tuotantoala perustuivat projekti- ja pätkätöihin sekä Temen mukaan myös työn kausiluonteisuuteen.
Siltä osin kuin alalla olevat tehtävät ja ammatit voitiin erotella Tilastokeskuksen aineistosta, tunnistettavia alan työntekijöitä oli 1.144. Erottelu oli tehty alan liittojen parhaalla osaami- sella. Lukumäärä vastasi sitä arviota, jonka sopimusosapuolet olivat esittäneet lautakunnalle.
Työsopimuslain 2 luvun 7:n 1 momentin sisältö oli riidaton.
Elokuva- ja TV-tuotantoalan volyymi vaihteli paljon vuosittain. Tämä johtui toimialan pro- jekti- ja pätkätyöluonteesta, minkä myös työnantajaliitto PALTA oli tuonut esiin. Journalis- tiliitto on tältä osin viitannut PALTA:n selvitykseen lautakunnalle 7.12.2018 sekä PALTA:n asiantuntija Xxxxx Xxxxxxxx vastauksiin lautakunnalle 16.10.2018 ja 29.11.2018.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n lausumat
PALTA on työtuomioistuimelle 9.8.2019 toimittamassaan kirjelmässä viitannut lautakun- nalle aiemmin toimittamiinsa selvityksiin ja ilmoittanut, ettei sillä ole uutta lausuttavaa asiassa.
PALTA on työtuomioistuimelle 7.10.2019 toimittamassaan kirjelmässä ilmoittanut, että yh- distyksen jäsenenä oli 26 elokuva- ja TV-tuotantoa koskevaa työehtosopimusta soveltavaa jäsenyritystä. Vuodelta 2018 olevien viimeisimpien tietojen mukaan jäsenyritysten henkilös- tömäärä oli 687. Tämä luku sisälsi kuitenkin myös ne jäsenyritysten työntekijät, jotka eivät kuuluneet työehtosopimuksen piiriin. Yhdistyksen käytössä ei ollut sellaista tietoa, josta il- menisi pelkästään mainitun työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden määrä.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Suomen Journalistiliitto ry ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry ovat valituksensa perusteina vedonneet muun ohella siihen, että elokuva- ja TV-tuotantoa koskeva työehtoso- pimus oli tarkoitettu sovellettavaksi yhtiöissä, joiden pääasiallinen toimiala oli yksityinen elokuvien ja TV-ohjelmien tuottaminen. Liittojen mukaan Yleisradio Oy:n ja Mediahub
Helsinki Oy:n työntekijöitä ei tullut ottaa huomioon arvioitaessa kyseessä olevan alan työntekijämäärää. Yleisradio Oy oli julkisen palvelun viestintäyhtiö, ja sen ohjelmatyönte- kijöillä oli oma työehtosopimuksensa. Mediahub Helsinki Oy:n päätoimiala oli muut pal- velut liike-elämälle, eikä sen tarjoamiin palveluihin sisältynyt elokuva- ja TV-tuotanto- alaan kuuluvaa työtä. Mediahub Helsinki Oy:ssä noudatettiin omaa työehtosopimuspöytä- kirjaa. Tilastokeskuksen vuotta 2016 koskevassa työssäkäyntitilastossa toimialaluokissa 59110 ja 59120 oli yhteensä 2.069 palkansaajaa, mutta kaikkia heistä ei tullut ottaa huo- mioon arvioitaessa alan työntekijämäärää.
Kysymyksessä olevaa työehtosopimusta noudatetaan sen soveltamisalaa koskevan mää- räyksen mukaan PALTA ry:n jäsenyritysten palveluksessa oleviin työntekijöihin, jotka työskentelevät elokuva- ja TV-tuotantoalalla. Sopimusta sovelletaan esimerkiksi pitkien elokuvien, lyhytelokuvien, dokumenttielokuvien, videoelokuvien, mainosten ja mainoselo- kuvien sekä TV-ohjelmien tuotannossa ja lähettämisessä.
Suomen Journalistiliitto ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n mukaan eloku- va- ja TV-tuotantoa koskeva työehtosopimus on tarkoitettu sovellettavaksi nimenomaan yksityisellä sektorilla toimivissa yhtiöissä. Tältä osin työtuomioistuin katsoo, että liittojen valituksessaan vetoama Yleisradio Oy on osakeyhtiönä yhteisömuotonsa perusteella osa yksityistä sektoria riippumatta siitä, millainen sen omistuspohja on tai onko sille esimer- kiksi lainsäädännössä tai muuten osoitettu myös julkista sektoria palvelevia tehtäviä. Mai- nitun yhtiön ei siten voida katsoa kokonaisuudessaan rajautuvan kyseessä olevan työehto- sopimuksen tarkoittaman alan ulkopuolelle tällä liittojen esittämällä perusteella.
Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyk- siä. Työtuomioistuin toteaa asianomaisen alan määräytyvän lähtökohtaisesti työehtosopi- muksen soveltamisalamääräyksen perusteella. Asianomainen ala ei muutu, vaikka työehto- sopimuksen soveltamispiiriin vaikuttaisivat samalle alalle solmitut tai solmittavat kilpaile- vat tai yrityskohtaiset työehtosopimukset. Työehtosopimuksen edustavuutta arvioitaessa on otettava huomioon kaikki kyseisellä alalla työskentelevät työntekijät. (esim. TT 2003:25 ja TT 2003:103) Työtuomioistuin toteaa lisäksi, että kyseisellä alalla työskentelevien työnte- kijöiden määrää arvioitaessa huomioon on otettava myös työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä tekevät työntekijät, joiden työnantaja noudattaa toista työehtosopimusta, vaikka ar- vioitavana olevan työehtosopimuksen osapuolet mahdollisesti olisivat tarkoittaneet jättää työehtosopimukseen nähden ulkopuoliset työnantajat työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle (TT 2003:25).
Asiassa esitetty selvitys ei ole antanut työtuomioistuimelle aihetta katsoa, että Yleisradio Oy:ssä ja Mediahub Helsinki Oy:ssä ei tehtäisi työtä, jota myös elokuva- ja TV-tuotanto- alaa koskevassa työehtosopimuksessa tarkoitetaan. Huolimatta Yleisradio Oy:n ja Media- hub Helsinki Oy:n yrityskohtaisista työehtosopimuksista ja viimeksi mainitun yhtiön rekis- teriin merkitystä toimialasta näiden yhtiöiden työntekijät on siten otettava soveltuvin osin huomioon arvioitaessa elokuva- ja TV-tuotantoalaa koskevan työehtosopimuksen tarkoitta- malla alalla työskentelevien kokonaismäärää.
Valituksessa on vedottu myös siihen, että alan projekti- ja pätkätyöluonne huomioon ottaen Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto ei anna oikeaa kuvaa alan työsuhteista ja työntekijä- määristä, koska tilasto perustuu vuoden viimeisen viikon tilanteeseen. Työtuomioistuin katsoo olevan epätodennäköistä, että valittajien esittämät syyt johtaisivat siihen, että mai- nittu tilasto näyttäisi alalla olevan enemmän työntekijöitä kuin siellä keskimäärin on. Ei ole uskottavaa, että elokuva- ja TV-tuotantoalalla toteutettaisiin poikkeuksellisen paljon pro- jekteja ja teetettäisiin merkittävästi keskimääräistä enemmän työtä määräaikaisissa työsuh- teissa vuoden viimeisen viikon aikana, joka perinteisesti on monilla ihmisillä loma-aikaa.
Valituksessa on ilmoitettu, että Yleisradio Oy:n ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksen soveltamisalalla toimi yhteensä noin 2.466 työntekijää, joista ainakin 1.650 työskenteli ai- nakin osittain myös radioon ja verkkoon tuotettavan sisällön tai erilaisten oheistoimintojen parissa. Lisäksi Suomen Journalistiliitto ry:n ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry:n esittämän erittelyn mukaan Tilastokeskuksen toimialaluokista 59110 ja 59120, joissa vuo- den 2016 lopun tilastossa oli yhteensä 2.069 työntekijää, oli tunnistettavissa yhteensä 1.144 alan työntekijää.
Työtuomioistuin katsoo, että vaikka elokuva- ja TV-tuotantoa koskevan työehtosopimuk- sen soveltamisalalla työskenteleviksi katsottaisiin ainoastaan ne työntekijät, jotka valitta- jien esittämien laskelmien mukaan voidaan ottaa huomioon Yleisradio Oy:stä ja Tilasto- keskuksen edellä mainituista toimialaluokista, työehtosopimusta ei voitaisi pitää sovelta- misalallaan edustavana, kun työehtosopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen sitovuus- piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä on 573. Näillä ja työehtosopimuksen yleissitovuu- den vahvistamislautakunnan päätöksessä mainituilla perusteilla aihetta lautakunnan päätök- sen lopputuloksen muuttamiseen ei ole.
Päätöslauselma
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöstä ei muuteta.
Työtuomioistuinneuvos Xxxxx Xxxxxxxxxx
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Xxxxxxxxxx puheenjohtajana sekä Anttila, Xxxxxx, Lindström ja Tähkäpää jäseninä.
Päätös on yksimielinen.