PERUSSOPIMUS 1 (10)
ISLABin johtokunta 2.11.2016 asia 4 § 48 LIITE 1
PERUSSOPIMUS 1 (10)
24.11.2016
ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUK- SEN LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS
Hyväksyttäväksi ISLABin yhtymäkokouksessa 24.11.2016
Hyväksyttäväksi jäsenten valtuustoissa 11–12/2016 Voimaantulo 1.1.2017
Sisällysluettelo
Jäsenten osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista 4
Uuden jäsenen ottaminen ja ero 4
Jäsenten lukumäärä ja äänivalta 5
Päätösvaltaisuus ja toiminta 5
Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta 5
Jäsenten lukumäärä ja valinta 6
LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TALOUS 7
Talousarvio ja – suunnitelma 7
Palveluiden hinnoittelu ja laskutus 7
24.11.2016
Toimintakertomus ja tilikauden tuloksen käsittely 8
Muut taloutta koskevat määräykset 8
HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS 9
LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVITYS 10
Liikelaitoskuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 10
24.11.2016
1. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ
1 § Nimi ja kotipaikka
Liikelaitoskuntayhtymän nimi on Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Kuopion kaupunki.
2 § Jäsenet
Liikelaitoskuntayhtymän vuonna 2007 perustaneet jäsenet ovat Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien kuntayhtymät, sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipal- velujen kuntayhtymä.
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on muuttunut 1.3.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymäksi (Essote).
Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi ovat 26.10.2015 pidetyissä valtuuston kokouksissa teh- neet päätöksen uuden sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan kuntayhtymän Siun sote – Poh- jois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustamisesta. Pohjois-Karjalan sai- raanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK) lopettaa toimintansa 31.12.2016 ja vuo- den 2016 lopun PKSSKn omaisuus siirtyy Siun soten omaisuudeksi.
Vuoden 2017 alussa ISLABin jäsenet ovat Pohjois-Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien kun- tayhtymät, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä ja Siun sote – Pohjois- Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Terveydenhuoltojärjestelmän lainsäädän- nön uudistuessa voivat omistajayhteisöt luovuttaa omistuksensa liikelaitoskuntayhtymästä pe- rustettavalle uudelle kuntayhtymälle tai maakunnalle.
3 § Tehtävät
Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa jäsenilleen ja muille asiakkaille kliinisiä laborato- riopalveluita sekä huolehtia alan tutkimuksesta ja opetuksesta.
Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä voi olla osakkaana tai jäsenenä muissa yhtiöissä tai yhteisöissä sekä omistaa ja hallita kiinteistöjä ja huoneistoja.
Kuntayhtymä voi käyttää tehtävänsä toteuttamiseksi myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia.
Liikelaitoskuntayhtymän toiminnasta määrätään tarkemmin hallintosäännössä.
24.11.2016
4 § Peruspääoma
Liikelaitoskuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenosuuksista. Liikelaitoskuntayhtymän peruspääoman määrän ja jaon jäsenosuuksiin vahvistaa yhtymäkokous.
Yhtymäkokouksen päätöksellä peruspääomaa voidaan korottaa seuraavissa tapauksissa:
1. liikelaitoskuntayhtymään liittyy uusi jäsen,
2. investointimenon rahoittamiseksi jäsenten omanpääomanehtoisilla sijoituksilla. Kutakin jäsenosuutta lisätään määrällä, jolla jäsen on investointimenon rahoittamiseen osallistu- nut,
3. jäseniltä investointien rahoittamiseen otetun lainan lyhennyksiä varten perittävällä mak- suosuudella ja
4. jos osa jäsenen toiminnoista ja kiinteästä omaisuudesta siirtyy liike-laitoskuntayhtymälle.
Peruspääoman alentamisesta päättää yhtymäkokous. Peruspääomaa voidaan alentaa jäsenen erotessa liikelaitoskuntayhtymästä tai osa liikelaitoskuntayhtymän toiminnoista ja kiinteästä omaisuudesta siirtyy jäsenelle. Peruspääomalle voidaan maksaa korkoa, jonka suuruudesta päättää yhtymäkokous.
Jäsenosuudet ilmoitetaan taseen liitetiedoissa. Jäsenten välisistä jäsenosuuksien luovutuksista sopivat jäsenet keskenään.
5 § Jäsenten osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista
Jäsenten osuudet liikelaitoskuntayhtymän varoihin sekä vastuuseen veloista ja velvoitteista määräytyvät jäsenosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia liikelaitoskuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi.
6 § Perussopimuksen muuttaminen
Perussopimusta voidaan muuttaa yhtymäkokouksessa jäsenten yksimielisellä päätöksellä.
7 § Uuden jäsenen ottaminen ja ero
Uuden jäsenen ottaminen liikelaitoskuntayhtymään edellyttää jäsenten yksimielistä päätöstä. Uuden jäsenen jäsenyys liikelaitoskuntayhtymässä alkaa perussopimuksen asiaa koskevan muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta, ellei toisin määrätä.
Yhtymäkokous päättää liikelaitoskuntayhtymään tulevan uuden jäsenen jäsenosuuden sekä sen suoritusajankohdan.
Jäsenen, joka haluaa erota liikelaitoskuntayhtymästä, tulee tehdä siitä ilmoitus liikelaitoskun- tayhtymän johtokunnalle. Ero tulee voimaan eroilmoitusta seuraavan kalenterivuoden päätyt- tyä.
24.11.2016
Mikäli jäsen eroaa liikelaitoskuntayhtymästä, sille suoritetaan yhtymäkokouksen päätöksellä sen jäsenosuus liikelaitoskuntayhtymän nettovarallisuudesta. Mikäli muut jäsenet eivät lunasta eroavan jäsenen jäsenosuutta, alennetaan peruspääomaa. Korvaus nettovarallisuudesta suori- tetaan tasasuuruisina erinä viiden (5) vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Xxxxxxxx- xxxxxxx erästä ei peritä korkoa.
8 § Jäsenten lukumäärä ja äänivalta
Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhtymäkokouksessa, johon jokainen jäsen valitsee kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen kolme (3) edustajaa. Jäsenen valitsemien edustajien yhteinen ää- nimäärä yhtymäkokouksessa määräytyy vuosittain väestötietolaissa tarkoitettuun väestötieto- järjestelmään otetun jäsenkuntayhtymän edustaman vuodenvaihteen asukasluvun mukaan si- ten, että jäsenen valitsemilla edustajilla on yhteensä yksi (1) ääni jokaista alkavaa kymmentä- tuhatta (10.000) asukasta kohti. Jäsenien valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken.
9 § Päätösvaltaisuus ja toiminta
Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 jäsenistä on saapuvilla. Yhtymäkokouk- sen työjärjestys on sisällytetty liikelaitoskuntayhtymän hallintosääntöön.
10 § Yhtymäkokouksen tehtävät ja toimivalta
Yhtymäkokouksen tehtävät määritellään Kuntalaissa. Yhtymäkokouksen tehtävänä on mm.:
1. päättää liikelaitoskuntayhtymän keskeisistä toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista,
2. hyväksyä liikelaitoskuntayhtymän hallintosääntö,
3. valita liikelaitoskuntayhtymän johtokunta, tarkastuslautakunta ja muut toimielimet, joiden valintaa ei ole johtosäännössä siirretty johtokunnalle,
4. päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista,
5. valita tilintarkastajat,
6. hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta sekä
7. antaa takaussitoumus ja muu vakuus toisen velasta.
Yhtymäkokouksen tehtäviä ja toimivaltaa käsitellään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallin- tosäännössä.
24.11.2016
11 § Jäsenten lukumäärä ja valinta
Liikelaitoskuntayhtymällä on johtokunta. Yhtymäkokous valitsee johtokuntaan kunnallisvaali- kautta vastaavaksi toimikaudeksi yhden (1) edustajan jokaisesta liikelaitoskuntayhtymän jä- senyhteisöstä, yhden (1) edustajan Itä-Suomen yliopistosta, sekä kaksi (2) muuta jäsentä. Jo- kaiselle johtokunnan jäsenelle valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunta määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
12 § Johtokunnan tehtävät
Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoskuntayhtymän toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitos- kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Johtokunnan tehtävänä on:
1. päättää liikelaitoskuntayhtymän toiminnan kehittämisestä yhtymäkokouksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa, seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta,
2. hyväksyä liikelaitoskuntayhtymän talousarvio ja – suunnitelma,
3. valita ja irtisanoa liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtaja,
4. päättää liikelaitoskuntayhtymän investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista, jollei hallintosäännössä toisin määrätä,
5. päättää liikelaitoskuntayhtymän nimenkirjoittamiseen oikeutetuista,
6. valvoa liikelaitoskuntayhtymän etua, edustaa sitä ja käyttää sen puhevaltaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännössä toisin määrätä,
7. päättää liikelaitoskuntayhtymää varten otettavasta lainasta ja
8. päättää muista kuin yhtymäkokoukselle kuuluvista asioista, jollei kysymys ole johtajalle kuntalain 68 §:n mukaan kuuluvasta asiasta tai jollei toimivaltaa ole siirretty johtajalle tai muulle viranomaiselle.
Johtokunnan muista tehtävistä ja toimivallasta määrätään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.
Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan kokoonpanoon ei sovelleta KuntaL (410/2015) 58 §:n 3 momenttia.
13 § Esittely ja kokoontuminen
Asioiden esittely johtokunnan kokouksissa tapahtuu viranhaltijan esittelystä. Esittelijöistä ja muusta kokousmenettelystä määrätään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.
24.11.2016
14 § Tarkastuslautakunta
Liikelaitoskuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, jonka kokoonpanosta ja toiminnasta määrä- tään tarkemmin perussopimuksen 5. luvussa ja liikelaitoskuntayhtymän hallintosäännössä.
4. LUKU LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN TALOUS
15 § Talousarvio ja – suunnitelma
Johtokunnan on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä liikelaitoskuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio.
Talousarviossa ja – suunnitelmassa hyväksytään liikelaitoskuntayhtymän toiminnalliset ja ta- loudelliset tavoitteet. Talousarviossa on tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa.
Talousarvio ja – suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset liikelaitoskuntayhtymän teh- tävien hoitamiseen turvataan.
Liikelaitoskuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota. Sii- hen tehtävistä muutoksista päättää johtokunta.
16 § Suunnitelmapoistot
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy yhtymäkokous.
17 § Palveluiden hinnoittelu ja laskutus
Palvelujen hinnoittelu perustuu kustannusvastaavuuteen.
Palvelujen hinnoitteluperusteet vahvistaa johtokunta ja hinnoista päättää toimitusjohtaja.
Jäsen voi myöntää liikelaitoskuntayhtymälle tuen tai toiminta-avustuksen liiketaloudellisesti kannattamattoman tehtävän, viranomaistehtävän ja muiden varsinaisen liiketoiminnan piiriin kuulumattomien tehtävien, kuten opetus- ja tutkimusvelvoitteiden hoitamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Tuki tai toiminta-avustus ei saa kuitenkaan olla enemmän kuin täl- laisen tehtävän hoitamisesta liikelaitoskuntayhtymälle aiheutuvat kustannukset. Tuki tai toi- minta-avustus on ilmoitettava erikseen tilinpäätöksessä.
18 § Kirjanpito ja tilinpäätös
Liikelaitoskuntayhtymä on kirjanpitovelvollinen ja sen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (1336/97) säädetään.
24.11.2016
Liikelaitoskuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Johtokunnan on laadittava tilikaudelta ti- linpäätös tilikautta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja annettava se tilintar- kastajan tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se yhtymäkokouksen käsitel- täväksi huhtikuun loppuun mennessä.
Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot liikelaitoskuntayhtymän toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja toimitusjohtaja.
19 § Toimintakertomus ja tilikauden tuloksen käsittely
Liikelaitoskuntayhtymän on toimintakertomuksessaan esitettävä selvitys liikelaitoskuntayhty- mälle asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakerto- muksessa on myös annettava tietoja sellaisista liikelaitoskuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tulos- tai rahoituslaskelmassa taikka taseessa.
Johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Liikelai- toskuntayhtymän tilikauden tuloksesta voidaan tehdä investointivaraus enintään liikelaitoskun- tayhtymän ylijäämäerien määrään. Yhtymäkokous voi päättää, että syntynyt ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenille jäsenosuuksien mukaisessa suhteessa.
20 § Suoritusjärjestys
Edellä tässä luvussa mainittujen maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenille yhte- näiset. Ne määrätään maksuunpanon yhteydessä siten, että jäsenille jää vähintään neljäntoista
(14) päivän suoritusaika.
21 § Viivästyskorko
Tässä perussopimuksessa määrättyjen maksujen viivästyessä liikelaitoskuntayhtymä perii kor- kolain mukaisen viivästyskoron. Viivästyskorko maksuun pannaan siten, että velalliselle jää vä- hintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.
22 § Rahastot
Rahastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden säännöistä päättää yhtymäkokous.
23 § Muut taloutta koskevat määräykset
Liikelaitoskuntayhtymän taloudesta annetaan tarkemmat määräykset hallintosäännössä.
24.11.2016
5. LUKU HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS
24 § Tarkastuslautakunta
Yhtymäkokous valitsee tarkastuslautakuntaan johtokunnan toimikautta vastaavien vuosien hal- linnon ja talouden tarkastusta varten puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kaksi (2) jäsentä sekä jokaiselle heistä henkilökohtaisen varajäsenen.
Tarkastuslautakunnan jäseniä ja heidän henkilökohtaisia varajäseniään valitaan yksi (1) jokai- sesta jäsenkuntayhtymästä.
Tarkastuslautakunnan on valmisteltava yhtymäkokouksen päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko yhtymäkokouksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet sekä tehtävä yhtymäkokoukselle suorittamaansa tarkastus- toimintaan ja tilintarkastuskertomukseen perustuen esitys siitä, voidaanko tilinpäätös vahvistaa ja vastuuvapaus myöntää liikelaitoskuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille ja muille tili- velvollisille.
Hallinnon ja talouden tarkastuksesta, tarkastuslautakunnan tehtävistä ja muista lautakunnan työskentelyyn liittyvistä asioista määrätään tarkemmin liikelaitoskuntayhtymän hallintosään- nössä.
Yhtymäkokous valitsee johtokunnan toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tar- kastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan. Tilintarkastajat toimivat tehtävässään virkavastuulla. Tilintarkastajien tulee olla julkishallinnon ja – talouden tilintarkastajalautakun- nan hyväksymiä henkilöitä (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisöjä (JHTT-yhteisöjä).
Tilintarkastajien on viimeistään maaliskuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkas- tustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös.
24.11.2016
6. LUKU
TYS
LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN PURKAMINEN JA LOPPUSELVI-
25 § Liikelaitoskuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Liikelaitoskuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntayhtymien valtuustot tai niitä vas- taavat tahot, joille omistus mahdollisesti on siirretty.
Liikelaitoskuntayhtymän purkautuessa johtokunta huolehtii loppuselvityksestä, elleivät jäsenet sovi muusta järjestelystä.
Liikelaitoskuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorit- tamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenille jäsenosuuksien suhteessa. Jos kus- tannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varo- ja suurempi, jäsenet ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suh- teessa.
26 § Sopimuksen voimaantulo
Alkuperäinen perussopimus on tullut voimaan 1.1.2008. Muutettuna se tulee voimaan 1.1.2017.