Tapahtumaliiketoiminnan kehittäminen LUONNOS
Tapahtumaliiketoiminnan kehittäminen LUONNOS
28.9.2020
HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN, HPK LIIGA OY:N JA HÄMEENSAARI- HANKKEEN AREENAN TAPAHTUMALIIKETOIMINNAN SUUNNITTE- LUA VALMISTELEVA YHTEISTYÖSOPIMUS
(jäljempänä ”Sopimus”)
1. OSAPUOLET
1.1. Hämeenlinnan kaupunki / kaupunginhallitus (jäljempänä ”Kaupunki”) hankkeen koordinointi Konsernihallinto, valmistelevana toimielimenä Y-tunnus: 0146921-4
Osoite: Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxxxxx
1.2. Hämeensaaren Kehitys Oy (jäljempänä ”Projektiyhtiö”) Y-tunnus: 2993522-1
Osoite: Köydenpunojankatu 2 F, 00180 Helsinki
1.3. Xxxxxx Xxxxxxx Oy (jäljempänä ”Linnan Kehitys”) Y-tunnus: 0832624-0
Osoite: Xxxxxxxxxxxxxxxx 00-00, 00000 Xxxxxxxxxxx
1.3. Verkatehdas Oy (jäljempänä ”Verkatehdas”) Y-tunnus: 2069302-7
Osoite: Paasikiventie 2, 13200 Hämeenlinna
1.4. Liikuntahallit Oy (jäljempänä ”Liikuntahallit”) Y-tunnus: 1972415-6
Osoite: Kiekkoritarinkuja 3 B 13130 Hämeenlinna
1.5. HPK Liiga Oy (jäljempänä ”HPK”) Y-tunnus: 2064101-6
Osoite: Kiekkoritarinkuja 3 B 13130 Hämeenlinna
Osapuolista käytetään jäljempänä yksin nimitystä ”Osapuoli” ja yhdessä ”Osapuolet”.
2. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET
Hämeenlinnan kaupungin tapahtumastrategia 2016 on tämän Sopimuksen liitteenä 1.
Tämän Sopimuksen keskeisin tavoite on luoda Hämeenlinnan tapahtumaliiketoiminnasta yksin- kertainen malli, jonka toteuttamiseen kaikki Osapuolet voivat sitoutua. Lisäksi Hämeensaari-
Tapahtumaliiketoiminnan kehittäminen LUONNOS
hankkeen sijoittajien näkökulmasta tulisi tämän Sopimuksen puitteissa löytää areenan operoin- nista vastaava yhtiö/taho joka:
- On taloudellisesti vahva
- Omaa aiempaa kokemusta
- Sitoutuu vähintään 20 vuoden ajaksi tehtävään
- Osoittaa riittävän kassavirran areenan vuokranmaksuun
Sopimuksella on tarkoitus saavuttaa Hämeenlinnan kaupungin yhteisiä resursseja hyödyntävä, sujuva ja aikataulullisesti ennakoitava tapahtumaliiketoiminnan suunnitelma, jonka yhtenä osa- puolina ovat Hämeensaari-hankkeen areenan tapahtumaliiketoiminta, kaupungin alaisten tapah- tumaliiketoiminnan organisaatiot sekä HPK:n liiketoiminnan kytkeytyminen kokonaisuuteen. Tämä Sopimus koskee koko Hämeenlinnan keskusta-alueen suurtapahtuma- ja tapahtumaliike- toiminnan suunnitteluvaihetta lähtötilanteesta vaiheittaisesti kaupunginvaltuustossa hyväksyt- tyyn liiketoimintasuunnitelmaan asti.
Osapuolten tavoitteena on luoda edellytykset huomattavalle Hämeenlinnan kaupungin tapahtu- mayhtiölle, jonka tarkoituksena on kasvattaa kaupungin tapahtuma- ja matkailuvetovoimaa, Osa- puolten liiketoiminnan tulosta, työpaikkojen määrää kaupungissa, tapahtumaliiketoiminnan in- vestointeja ja kaupungin kansallista kilpailukykyä. Sopimuksen keskeisiä tavoitteita ovat myös Hämeensaari-hankkeen monitoimiareenan kytkeminen Hämeenlinnan kaupungin tapahtumalii- ketoimintaan ja kaupungin suurempaan tapahtumastrategiaan sekä luoda HPK:lle parantuneet tapahtumaliiketoiminnan edellytykset uudella Hämeensaari-hankkeen areenalla. Sopimus kyt- keytyy koko kaupungin tapahtumakentän kehittämiseen ja tapahtumabrändin luomiseen.
Sopimuksen konkreettisimmat osat ovat Sopimuksen Osapuolten työnjaon määrittely, mahdol- listen kaupungin alaisten yhtiöiden muutossuunnitelma tarkoituksenmukaisessa laajuudessa, lii- ketoiminnan alustava suunnitelma sekä Osapuolten vastuut. Osapuolten tarkoituksena on yh- teistyöllä jouduttaa tätä suunnitteluprosessia. Tällä Sopimuksella sovitaan myös yleistasolla tässä yhteistyössä noudatettavasta Osapuolten välisestä tehtävä- ja kustannusjaosta.
Osapuolet tavoittelevat ottavansa mukaan erilaisia yksityisiä toimijoita (mm. Hämeen Sanomat) ja kumppanit valikoituvat työn edetessä.
3. SOPIMUKSEN TAUSTAA
3.1. Hämeenlinnan kaupunki on laatinut tapahtumastrategian vuonna 2016 ja tämän Sopimuksen tarkoitus viedä tehty strategiatyö käytäntöön kaupungin keskusta-alueella ja Kantolan tapahtu- mapuistossa. Laaditun strategian keskeisiä osa-alueita ovat:
- Luoda yhteinen visio ja tavoite toimijoiden kesken
- Kirkastaa Hämeenlinnan asema ja kilpailutekijät Suomen tapahtumakentässä
- Määrittää toimenpiteet, mittarit sekä roolit ja vastuut strategian toteuttamiseksi
Strategian (LIITE 1) tavoitteena on ollut selkeyttää kaupunkikonsernin eri yhtiöiden ja yksiköiden roolia ja työnjakoa tapahtumakentässä. Strategiatyö on rajautunut Hämeenlinnan kaupungin alu- eelle, mittakaavallisesti kymmenen vuoden tarkastelujaksolle sekä keskitytty isoihin yleisötapah- tumiin (B-to-C) sekä ammattitapahtumiin (B-to-B), joilla on suuri merkitys kaupungin vetovoiman ja elinvoiman näkökulmasta.
Tapahtumaliiketoiminnan kehittäminen LUONNOS
Vetovoimaisten tapahtumien merkitys korostuu kaupunkien vetovoimatekijänä ja ilman houkut- televia sisältöjä on Hämeenlinnan mahdotonta olla Suomen vahvin tapahtumakaupunki. Hä- meenlinnan tapahtuma-alan toiminta on melko jäsentymätöntä, eikä verkostoa ja potentiaalia hyödynnetä vielä täysmääräisesti.
3.2. Hämeensaari-hankkeen areenan merkitys ympärivuotisena, keskustaan sijoittuvana suurtapah- tumapaikkana on merkittävä, mutta toimiakseen tehokkaasti areena vaatii laajan ja osaavan or- ganisaation pyörittämään toimintaa alueella. Lisäksi yksityisten sijoittajien mukaan saaminen Hä- meensaari-hankkeeseen vaatii areenalle vahvan vuokralaisen, joka on valmis kehittämään koko kaupungin tapahtumatoimintaa.
3.3. HPK:n toimintaedellytysten ja imagon parantaminen on Hämeenlinnan kaupungissa merkittävä taloudellinen ja toiminnallinen etu, sillä HPK on kaupungin ylivoimaisesti suurin kesäkauden ul- kopuolella toimiva tapahtumatoimija ja merkittävä Hämeenlinnan kaupungin imagon luoja. Hä- meensaari-hankkeen tulevien sijoittajien näkökulmasta HPK:n liiketoimintaa areenalla vahvistaisi kaupungin vahva osuus areenaliiketoiminnan vuokralaisena sekä tapahtumaliiketoiminnan osa- puolena.
3.4 Koko Hämeenlinnan sekä Hämeensaari-hankkeen areenan liiketoiminnan kehitys on osa Linnan Kehitys elinkeinoyhtiön toimintaa. Tämän sopimuksen tavoitteena on selkeyttää Linnan Kehityk- sen roolia suhteessa koko Hämeenlinnan ja Hämeensaaren areenan tapahtumaliiketoimintaa.
4. OSAPUOLTEN TAVOITTEET TÄSSÄ SOPIMUKSESSA
Osapuolten tavoitteena on:
• kehittää tapahtumaliiketoiminnan kenttää toimivaksi ja tehokkaaksi osaksi Hämeenlinnan kaupungin talouden rakennetta,
• selvittää ja ratkoa yhteistyössä Osapuolten nykyisten vastuiden ja roolien järjestäminen ja kustannusvastuut siten, että koko kaupungin keskustan kattava tapahtumaliiketoiminnan ke- hittäminen tämän Sopimuksen mukaisesti mahdollistetaan,
• luoda edellytykset Hämeensaari-hankkeen areenan liiketoiminnalle sekä monipuolisemmalle kaupungin tapahtumaliiketoiminnalle ja niihin liittyville toiminnoille,
• selvittää suunnitteluvaiheen aikana mitä kaupungin jo olemassa olevia tapahtumaliiketoi- mintoja voidaan toiminnallisesti liittää Hämeensaari-hankkeen areenan operatiiviseen toi- mintaan (tarkastelun kohteena mm. Verkatehdas, Liikuntahallit ja Linnan kehitys),
• selvittää suunnitteluvaiheen aikana millaisia uusia kaupungin tapahtumaliiketoimintoja kau- pungista puuttuu,
• määritellä tapahtumaliiketoiminnan strategiset tavoitteet ja kuinka hanke yhdistyy Keskus- tavisioon sekä jo toteutettuun tapahtumaliiketoiminnan strategiaan,
• määritellä Hämeensaari-hankkeen areenan ja kaupungin omistamien osapuolten yhteiset ta- voitteet,
• selvittää ja laatia kaikkia Sopimuksen osapuolia tyydyttävä taloudellisen liiketoimintasuunni- telman periaatteet ja yhtälö,
• kehittää myös muutoin Hämeenlinnan kaupungin edellytyksiä korkeatasoiselle, tapahtuma- operaattoreita ja asiakkaita huomioivalle liiketoiminnalle,
• toteuttaa hanke taloudellisesti kannattavasti ja molempien Osapuolten tavoitteet huomioi- den,
Tapahtumaliiketoiminnan kehittäminen LUONNOS
• tuottaa alustava liiketoiminnan ehdotus kaupunginvaltuuston päätöksenteon valmisteluun vuoden 2020 joulukuuhun mennessä ja jonka Hämeensaari-hankkeen tulevat sijoittajat voi- vat hyväksyä,
• etsiä yhdessä HPK:n kanssa taloudellinen ja toiminnallinen ratkaisu, jossa HPK:n siirtyminen Hämeensaari-hankkeen areenan pääkäyttäjäksi voidaan mahdollistaa.
5. PROJEKTIRYHMÄ
Osapuolten tavoitteena on yhteistyössä kehittää Hämeenlinnan kaupungin yhtenäistä tapahtu- maliiketoiminnan kokonaisuutta sekä liittää tapahtumaliiketoiminta osaksi Keskustavisiota, jolla lisätään kaupungin kansallista ja kansainvälistä vetovoimaa. Yhteistyön johtavana periaatteena on, että kaikilla Osapuolilla on oikeus osallistua kaikkeen tässä Sopimuksessa tarkoitettuun suun- nittelutyöhön ja sitä koskevaan päätöksenteon valmisteluun.
Tapahtumaliiketoimintaa varten perustetaan työtä koordinoiva projektiryhmä (jäljempänä ”Pro- jektiryhmä”), jossa ovat Kaupungin nimeämät edustajat, HPK:n edustaja sekä Projektiyhtiön ni- meämät edustajat. Projektiryhmän puheenjohtajana toimii Kaupungin nimeämä edustaja.
Projektiryhmä käyttää ensisijaisesti Osapuolten palveluksessa olevia henkilöitä Projektiryhmän vastuulla olevien tehtävien valmisteluun ja täytäntöönpanoon sekä tarvittaessa Kaupungin kut- sumia ulkopuolisia asiantuntijoita. Projektiryhmän kokousten ajankohdat sovitaan Osapuolten välillä etukäteen ja kunkin kokouksen asialista materiaaleineen on toimitettava Projektiryhmän jäsenille etukäteen. Projektiryhmän tarkempi kokoonpano päätetään Sopimuksen allekirjoituk- sen jälkeen.
6. TAPAHTUMALIIKETOIMINNAN SUUNNITTELU JA SEN KUSTANNUKSET
Osapuolet eivät voi sopia liiketoiminnan lopullisesta muodosta etukäteen, vaan lopullisen tapah- tumaliiketoiminnan sisällön ja osapuolet ratkaisee Kaupunki. Osapuolet ovat tietoisia, että tämä tapahtumaliiketoiminnan valmistelu ei välttämättä johda haluttuun lopputulokseen ja/tai kaikkia kaupungin tapahtumayhtiöitä koskevaan lopputulokseen.
Osapuolet ovat vastaavasti tietoisia siitä, että kokonaissuunnitelman toteuttamiseksi kaupungin omistamien ja/tai hallinnoimien yhtiöiden mahdolliset yhtiöjärjestelyt edellyttävät Kaupungin ja kaupunginvaltuuston päätöstä.
Osapuolet arvioivat tapahtumaliiketoiminnan suunnittelu- ja selvitystarpeet yhdessä etukäteen. Selvitystarpeet tarkentuvat yhteisesti sovittujen projektipalaverien kautta. Kaupunki vastaa omistamansa yhtiöiden toiminnasta ja osallisuudesta suunnitteluun, yksityiset yhtiöt omien yh- tiöidensä osallisuudesta. Sopijaosapuolet vastaavat palveluksessaan olevan henkilöstön palkka- ym. kustannuksista. Hämeenlinnan kaupunki vastaa tapahtumaliiketoiminnan suunnittelua var- ten palkkaamiensa asiantuntijoiden vastaavista kustannuksista sekä omista henkilöstökustan- nuksistaan sekä liiketoiminnan selvitysten ja vaikutusten arvioinnin laatimiskustannuksista. Osa- puolet huolehtivat riittävien resurssien varaamisesta siten, että varmistetaan liiketoiminnan laa- timisen sujuva ja aikataulunmukainen käsittely.
Tapahtumaliiketoiminnan kehittäminen LUONNOS
Osapuolet vastaavat tilaamiinsa palveluihin liittyvistä kustannuksista siinäkin tapauksessa, että laaditut liiketoimintasuunnitelmat eivät etenisi lopulliseen kaupunginvaltuuston lainvoimaiseen hyväksymispäätökseen.
7. TAVOITEAIKATAULU
Osapuolten tarkoituksena on pitää yllä tehokasta ja vuorovaikutuksellista keskustelua Osapuolia mahdollisimman hyvin tyydyttävien ratkaisujen löytämiseksi.
Kaupunki ohjaa ja valvoo tapahtumaliiketoiminnan suunnittelua, valmistelua ja prosessin hankin- talain määrittelemää oikeellisuutta. Kaupunki arvioi työn sisällön ja asiakirjojen valmiusasteen riittävyyden kussakin vaiheessa. Tapahtumaliiketoiminnan lopullisesta hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Kaupungin omistamien osakeyhtiöiden toiminnan uudelleen määrittely si- sältyy Kaupungin vastuulla olevaan prosessiin.
Osapuolet ovat tietoisia siitä, että mikäli tällä Sopimuksella käynnistyvän liiketoiminnan laatimi- nen ei johda haluttuun lopputulokseen tai toiminnan toteutumiseen, ei Osapuolilla ole tässä ta- pauksessa mitään vaatimuksia toisiaan kohtaan.
Osapuolten tavoitteena on valmistella tapahtumaliiketoiminnan periaatteet, vastuut ja Osapuol- ten roolit valmiiksi joulukuulle 2020 ja saada liiketoiminnan ehdotus ja -periaatteet kaupungin- valtuuston käsittelyyn keväällä 2021.
8. MUUT EHDOT
9.1. Muutokset
Kaikki tähän Sopimukseen liittyvät muutokset tulee sopia kirjallisesti etukäteen eivätkä muutok- set ole voimassa ennen kuin Osapuolet ovat ne allekirjoittaneet.
9.2. Siirtäminen
Osapuolet eivät voi kokonaan eikä osittainkaan siirtää tätä Sopimusta kolmannelle ilman toisen Osapuolen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta.
9. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO JA VOIMASSAOLOAIKA
Tämä Sopimus tulee voimaan, kun Osapuolet ovat sen allekirjoittaneet.
Mikäli Osapuolet ei muuta sovi, päättyy tämän Sopimuksen voimassaolo viimeistään 31.12.2022.
Tämän Sopimuksen voimassaolon päättyessä molemmat Osapuolet kantavat omat kulunsa, eikä Osapuolella ole oikeutta saada korvausta toiselta Osapuolelta Sopimuksen päättymisen takia.
10. JAKELU
Tapahtumaliiketoiminnan kehittäminen LUONNOS
Tätä Sopimusta on tehty xx (xx) samasanaista kappaletta, yksi jokaiselle Osapuolelle.
11. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET
Hämeenlinnassa xx. lokakuussa 2020
Hämeenlinnan kaupunki Hämeensaaren Kehitys Oy
Linnan Kehitys Oy Verkatehdas Oy
Liikuntahallit Oy HPK Liiga Oy
LIITTEET:
1. Hämeenlinnan kaupungin tapahtumastrategia 2016
Hämeenlinnan tapahtumastrategia
lokakuussa 2016
Sisällys
Strategiatyön tavoitteet ja rajaukset 2
Organisointi kaupunkikonsernin sisällä 12
Liite 1. Työpajaosallistujat 14
Tapahtumastrategian toteuttaminen nousi alun perin esiin osana Hämeenlinnan kaupungin elinvoimaohjelmaa (Elinvoimaohjelma - Hämeenlinna 2014-2020: Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö). Elinvoimaohjelman tavoitteena on kasvattaa verotuloja osaamisen, yritysten tuloksen, työpaikkojen määrän, investointien, hyvinvoinnin ja väestön kasvun kautta. Tapahtumia käsitellään strategiatyössä nimenomaan elinvoiman näkökulmasta eli keskitytään tapahtumiin, jotka toimivat instrumenttina nostaa Hämeenlinnan imagoa, tunnettuutta ja vetovoimaa, lisätä yritysten tulovirtoja, kasvattaa muuttovoittoa ja yhtälailla parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua.
Tapahtumastrategiatyötä on vetänyt Linnan Kehitys Oy, Hämeenlinnan kaupungin elinkeinoyhtiö. Työssä on ollut vahvasti mukana keskeiset alueelliset alaan linkittyvät toimijat (liite 1.). Työhön haluttiin mukaan myös alueen ulkopuolista näkökulmaa ja sparraajaa, jonka toi mukaan Xxxx-Xxxxx Xxxxxx, i2-yrityksestä. Tapahtumastrategiaa työstettiin työpajatyöskentelynä ja kommentteja pyydettiin myös hämeenlinnalaisten toimijoiden ja yritysten sosiaalisen intranetin xxxxx.xx –palvelun kautta. Yksittäisiä osiota on työstetty myös pienryhmissä eteenpäin.
Prosessina tapahtumastrategia on jatkuva ja se muodostuu ylätasolla seuraavista vaiheista:
Strategiatyön tavoitteet ja rajaukset
Tavoitteena tapahtumastrategiatyössä oli:
• Xxxxx yhteinen visio ja tavoite toimijoiden kesken.
• Kirkastaa Hämeenlinnan asema ja kilpailutekijät Suomen tapahtumakentässä.
• Määrittää toimenpiteet, mittarit sekä roolit ja vastuut strategian toteuttamiseksi.
Lisäksi erillisenä tavoitteena oli selkeyttää kaupunkikonsernin eri yhtiöiden ja yksiköiden roolia ja työnjakoa tapahtumakentässä.
Työn selkeyttämiseksi tehtiin myös seuraavat rajaukset:
• Strategiatyössä keskityttiin Hämeenlinnan kaupungin alueelle, vaikka erityisesti suurtapahtumien vaikutukset ulottuvatkin laajemmalti koko Hämeenlinnan seutuun.
• Strategiaa työstettiin 10 vuoden mittakaavassa.
• Tapahtumastrategiassa keskitytään isoihin yleisötapahtumiin (B-to-C) sekä ammattitapahtumiin (B-to-B), joilla on merkitystä kaupungin vetovoiman ja elinvoiman näkökulmasta.
• Tapahtumia käsitellään strategiassa laaja-alaisesti usean eri toimialan näkökulmasta.
Strategiatyön pohjaksi selvitettiin tapahtuma-alan kilpailijakenttää eri kaupunkien osalta sekä jäsenneltiin Hämeenlinnan asemaa SWOT-analyysin kautta.
Kilpailija-analyysin toteutti Xxxx-Xxxxx Xxxxxx, i2, syyskuussa 2015. Koosteessa vertailtiin muiden keskeisten suomalaisten tapahtumakaupunkien vahvuuksia ja heikkouksia sekä selvitettiin kaupungin tapahtumapalveluiden organisointia:
Helsinki | • Volyymin, monipuolisuuden, kansainvälisyyden ja huomioarvon puolesta maan johtava tapahtumakaupunki • Kärsii huonosta imagosta tapahtumajärjestäjien keskuudessa byrokraattisuuden (esim. meluluvat) ja paikkavuokrien takia • Rajatusti isojen massatapahtumien tuotantopaikkoja, nämä kärsivät myös rajallisesta hotellikapasiteetista • Helsingin tapahtumayksikkö jaettiin 2014 kahteen osa-alueeseen: tapahtumia ulkomailta hankkiva yksikkö ja kaupunkimarkkinointiyksikkö |
Tampere | • Tampere hakee aktiivisesti tapahtumia ulkomailta, keskittyen kuitenkin pääsääntöisesti liikunnallisiin tapahtumiin ja kongresseihin • Kotimaisella puolella Tampere on profiloitunut musiikkitapahtumiin (Tammerfest, Block Fest, Sillalla, EDM) • Tapahtumapuolella tuotannot keskittyneet kesäaikaan, talvella kongressipainotus • Tampereella on oma tapahtumayksikkö |
Turku | • Haluaa olla Itämeren johtava merellisten tapahtumien kaupunki (esim. Tall Ship Race -tapahtumat) • Tapahtumatuotanto keskittynyt kesäaikaan, talvella hiljaista • Kaupunki resursoi sangen mittavasti valittuja tapahtuma-alan toimintoja |
Lahti | • Profiloitunut vahvasti urheilutapahtumiin • Tapahtumatuotanto keskittynyt talviaikaan • Kaupunkibrändi ei ole kovin houkutteleva • Lahdella ei ole erillistä tapahtumayksikköä, tehtävät hoidetaan Lahti Regionin kautta |
Seinäjoki | • Keskittyy hankkimaan kaupunkiin kotimaisia massatapahtumia, on myös vahvasti profiloitunut musiikkitapahtumiin (Provinssi, Tangot, Vauhtiajot, EDM) • Tapahtumatuotanto keskittynyt kesäaikaan • Kaupunki on kasvanut viimeiset kymmenen vuotta vauhdilla ja siksi uudisrakentamisen kautta Seinäjoki näyttää hyvin modernilta paikalta • Seinäjoella ei ole erillistä tapahtumayksikköä, asiat hoidetaan Seinäjoki Congressin kautta |
Oulu | • Kaupunki aktivoitui muutama vuosi sitten tapahtumatoimialaa kohden, mutta selkeä linja vielä haussa • Tapahtumatuotanto ympärivuotisesti, mutta pääpaino kesäajassa • Kaupunkibrändi on ollut haasteissa Nokian toiminnan alasajon myötä, mutta nyt kasvua on taas näköpiirissä • Xxxxxxx on oma tapahtumayksikkö, jonka resursointi on tyrehtynyt kahtena viime vuonna ja toiminta on haasteellisessa tilanteessa |
Kuopio/Tahko | • Tapahtumatoimiala vahvassa kasvussa • Aktiivinen toiminta ympärivuotista, hakee kaikenlaisia tapahtumia • Sponsoroi tapahtuma-alan toimijoita erillisen sponsorointi- ja kategoriarakenteen kautta, jossa tapahtumien vaikuttavuus vaikuttaa tuen määrään • Xxxxxx-Xxxxxxxx ei ole omaa tapahtumayksikköä, asiat hoidetaan Kuopion markkinoinnin toimesta |
Hämeenlinnan heikkouksia, vahvuuksia, mahdollisuuksia ja uhkia tapahtumakaupunkina arvioitiin yhteisissä työpajoissa paikallisten toimijoiden kanssa. Yhteenvetona voidaan esittää seuraava taulukointi, johon on kiteytetty keskeiset asiat:
Vahvuudet • Sijainti ja saavutettavuus • Kaupungin koko –kaikki lähellä • Kaupungin kauneus, visuaalisuus • Ainutlaatuinen kirjo erilaisia tapahtumapaikkoja • Historia | Heikkoudet • Erittäin huono tunnettuus • Kärkitoimijan ja kärkitapahtuman puute • Ei ympärivuotista toimintaa • Ns. ison sisämessutilan puute • Majoituskapasiteetti rajallinen • Ei yliopistokaupunki • Näpertely |
Mahdollisuudet • Kärkisisältöjen hyödyntäminen • Kantolan onnistuneen lanseerauksen täysimääräinen hyödyntäminen • Uuden Hämeenlinna brändin laajentaminen vahvemmin tapahtumiin • Yhteistyö toimijoiden välillä | Uhat • Taloudellinen tilanne • Resurssien niukkuus ja osaaminen • Kilpailu kaupunkien kesken kovaa, • ”Kantola aloitteita” useammassa kaupungissa • Poliittinen riitely • ”Illaksi kotiin”, ei majoituta tänne |
Hämeenlinna – Suomen vahvin tapahtumakaupunki
houkuttelevin (sisällöt, imago, volyymit)
elinvoimaisin (uudet avaukset/yritykset/työpaikat, toimialan liikevaihto)
toimivin (prosessien laatu ja tehokkuus, osaaminen)
Vision toteuttamiseksi kokonaisuus jaettiin viiteen strategiseen elementtiin, joille määritettiin tavoitetila vuodelle 2025:
1. Sisällöt: Hämeenlinnassa on kärkisisältökokonaisuuksia, joissa vetovoimaisia tapahtumia ympäri vuoden.
2. Imago: Hämeenlinnalla on vahva imago tapahtumajärjestäjien ja tapahtumayleisöjen keskuudessa.
3. Infra ja palvelut: Infra palvelee tapahtumien tarpeita ja mahdollistaa ne, Hämeenlinna erottautuu muista kaupungeista koko kaupungin palvelutarjonnan kautta.
4. Organisaatio ja prosessit: Hämeenlinna palvelee tapahtumajärjestäjiä asiakaslähtöisesti, oikea-aikaisesti ja laadukkaasti.
5. Osaaminen ja resurssit: Hämeenlinnasta löytyy alan huippuosaajia, toimijat ovat kansallisia verkostovaikuttajia.
Seuraavissa kappaleissa strategisia elementtejä, nykytilaa ja tavoitetilaa on avattu tarkemmin.
Tavoite vuonna 2025:
Hämeenlinnassa on kärkisisältökokonaisuuksia, joissa vetovoimaisia tapahtumia ympäri vuoden.
Vetovoimaisten sisältöjen merkitystä vision saavuttamiseksi ei voi korostaa liikaa. Mielenkiintoiset sisällöt vetävät tapahtumakävijöitä, ovat keskeinen elementti tapahtumien onnistumisessa ja ruokkivat kaupungin imagoa vetovoimaisena tapahtumakaupunkina. Ilman houkuttelevia sisältöjä on mahdotonta olla Suomen vahvin tapahtumakaupunki.
Tapahtumastrategiassa sisältönäkökulmaa on analysoitu kaupungin vahvuuksien ja ainutlaatuisuuden kautta mukaan lukien jo olemassa olevat tapahtumasisällöt sekä potentiaaliset
uudet sisällöt. Taustalla on ajatus vetovoimaisten kärkisisältökokonaisuuksien synnyttämisestä tai vahvistamisesta, jolloin niiden kautta voitaisiin profiloitua vahvaksi tapahtumakaupungiksi.
Nykytilan osalta voidaan sanoa, että Hämeenlinnassa on paljon mielenkiintoisia sisältökokonaisuuksia, joita voitaisiin hyödyntää paremmin tapahtumien näkökulmasta eli niiden ympärille voitaisiin luoda uusia tapahtumia, hakea ulkopuolelta mielenkiintoisia tapahtumia tai kasvattaa nykyisiä tapahtumia.
Strategiatyössä jaoteltiin potentiaaliset kärkisisältökokonaisuudet teemoihin kulttuurin ja kärkitapahtumapaikkojen kautta. Alla kuvatut teemat eivät poissulje muita sisältöjä vaan kuvaavat kokonaisuuksia, joita kannattaa kehittää systemaattisesti:
Kulttuuri
• Xxxxxxxx (ja muut merkkihenkilöt)
Tapahtumasisältöjä ajatellen Sibeliuksella on erityinen merkitys varsinkin kansainvälisestä näkökulmasta. Hämeenlinna Sibeliuksen syntymäkaupunkina luo ainutlaatuisen lähtökohdan hakea aihepiiriin liittyviä kongresseja, konsertteja ja muita tuotantoja.
• Naivistit ja muut merkittävät näyttelyt
Naivistit Iittalassa –kesänäyttelyllä on erityinen asema suomalaisessa taidekentässä ja se tuo merkittävästi kävijöitä seudulle vuosittain (kesä 2015, 18 000 kävijää). Muita esimerkkejä vetovoimaisista näyttelysisällöistä on ”Xxxxxx Xxxxxxxx” –näyttely Taidemuseossa, joka keräsi noin 13 500 kävijää tai tuleva ”Heavy Metal” -haarniskanäyttely Hämeen linnassa kesällä 2016, johon odotetaan noin 50 000 kävijää. Mielenkiintoisia, merkittäviä näyttelyitä kannattaa hyödyntää täysimääräisesti myös tapahtumasisältöjen näkökulmasta.
• Elämäntyyliin liittyvät ilmiöt (mm. tatuointi, moottoripyörät, Ämy, cosplay)
Hämeenlinnassa on useita tapahtumia, joiden sisältö liittyy tietyntyyppiseen elämäntyyliin. Näiden ympärille on mahdollista lähteä kasvattamaan uusia sisältöjä sekä hyödyntää jo olemassa olevia sisältöjä Hämeenlinnan profiloitumisessa tapahtumakaupunkina.
Kärkipaikat
• Urheilu ja liikunta
Hämeenlinnassa on monipuolisesti erilaisia tapahtumapaikkoja erityyppisille urheilu- ja liikuntatapahtumille, mm. Hämeenlinnan urheilupuisto, Ritari Areena, Elenia Areena, Kaurialan kenttä, Ahvenisto. Olympiakaupunkistatuksen parempaa hyödyntämistä tapahtumien osalta tulisi tutkia. Myös Hämeenlinnan Tiilaakso luo ainutlaatuiset puitteet golftapahtumille.
• Suurkonsertit
Kantola tapahtumapuisto on sijainniltaan ja kooltaan ylivoimainen tapahtumapaikka suurkonserteille Suomessa.
• Autourheilu
Ahveniston moottoriurheiluareenalla on maine legendaarisena moottoriurheilun tapahtumapaikkana. Lisäksi se on alan harrastajien ainoa suorituspaikka Etelä-Suomessa.
• Historia, militaria/sotahistoria
Hämeen linna ja koko Linnanniemen alue luo upeat puitteet erityyppisille historian ja militarian tapahtumille.
Edellä mainittujen sisältökokonaisuuksien mielenkiintoisena läpileikkaavana sisältöteemana nähtiin lapset ja nuoret. Hämeenlinnalla on jo nyt maine lapsiystävällisenä, edistyksellisenä lasten ja nuorten kaupunkina. Hämeenlinnassa järjestetään myös vuosittain Suomen vanhin lasten tapahtuma Hippalot. Lisäksi kaupungin juhlavuositeema vuonna 2017 on ”Lasten ja nuorten ääni 100-vuotiaassa Suomessa”.
Tavoite vuonna 2025:
Hämeenlinnalla on vahva imago tapahtumajärjestäjien ja tapahtumayleisöjen keskuudessa.
Tällä hetkellä Hämeenlinnalla ei ole vahvaa imagoa tapahtumajärjestäjien tai tapahtumayleisöjen keskuudessa (Hämeenlinnan mielikuva tapahtumajärjestäjien keskuudessa -selvitys 12/2014).
Osittain voidaan nähdä pientä muutosta Kantolan tapahtumapuiston onnistuneen lanseerauksen sekä systemaattisen tapahtumajärjestäjien kontaktoinnin kautta. Pääsääntöisesti Hämeenlinna nähdään kuitenkin vielä ”hallintokaupunkina, pienenä, kaukaisena, tuntemattomana, jne.” (Hämeenlinnan mielikuva- ja muuttajatutkimus 2014).
Tapahtumakaupunkina Hämeenlinna on pääasiassa profiloitunut tapahtumapaikkojen kautta mm. Verkatehdas, Vanajanlinna, Aulanko, Hämeen linna (mielikuvatutkimus 12/2014). Viimeisen vuoden aikana kaupunki on saanut jonkin verran huomiota myös ”viranomaisystävällisenä” kaupunkina kansallisessa keskustelussa ja erityisesti konserttijärjestäjien foorumeilla. Toistaiseksi kaupungilla ei kuitenkaan ole systemaattista, vahvaa imagoa vetovoimaisena tapahtumakaupunkina eli vision saavuttamiseksi vaaditaan pitkäjänteistä kehittämistyötä.
Hämeenlinnan imago tapahtumakaupunkina kumpuaa kaupunkibrändistä (xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxxx.xx/): se puhuu samaa kieltä, näyttää ja kuulostaa samalta kuin Hämeenlinna. Samalla tapahtumat tuovat eloon kaupunkibrändin. Tapahtumat ovat keskeinen osa kaupungin identiteettiä ja tapahtumasisältöjen kautta voidaan syventää brändilupausta.
Hämeenlinnan imagon kehittäminen tapahtumakaupunkina vaatii erillisiä systemaattisia toimenpiteitä. Pääkohderyhmänä ovat tapahtumajärjestäjät. Myös tapahtumayleisöjen huomioiminen on merkityksellistä erityisesti kaupunkibrändin näkökulmasta, mutta myös tapahtumien onnistumisen ja tapahtumien vetovoiman näkökulmasta.
Tavoite vuonna 2025:
Infra palvelee tapahtumien tarpeita ja mahdollistaa ne, Hämeenlinna erottautuu muista kaupungeista koko kaupungin palvelutarjonnan kautta.
Tapahtumiin liittyvää infraa ja palveluita on käsitelty strategiassa laajasti. Infran osalta on tarkasteltu tapahtumapaikkoja, mutta myös esimerkiksi katuverkostoa, pysäköintialueita, ynnä muuta suoraan tapahtumien toimivuuteen vaikuttavia seikkoja. Palveluiden osalta tarkasteltiin suoraan tapahtumavierailijoille tarjottavia palveluita, kuten majoitus- ja ravintolapalveluita, kauppaa, jne.
Toisaalta tarkasteltiin myös tapahtumajärjestäjille tarjottavia palveluita eli alihankintaa suoraan tapahtumille. Tällaiset palvelut pitävät sisällään esimerkiksi tapahtumatekniikkaan, -rakenteisiin, - turvallisuuteen, -ohjelmapalveluihin, ym. liittyviä palveluita. Palveluiden osalta tarkasteltiin myös tapahtumien tuottamiseen liittyviä palveluita eli mm. tapahtumatuottajia, promoottoreita, tapahtumatoimistoja, jne.
Infra
Tapahtumastrategian näkökulmasta tapahtumapaikkojen kehittämistä ja niihin investoimista on syytä tarkastella erityisesti tapahtumatyyppien ja sisältöjen näkökulmasta (eli millaisia tapahtumia kaupunkiin erityisesti halutaan) kaupungin erityispiirteet ja kilpailutilanne huomioiden. Tässä työssä ei ole analysoitu taloudellista näkökulmaa, vaan jätetty se tietoisesti strategiatyön ulkopuolelle.
Hämeenlinnassa on investoitu merkittävästi viime vuosina tapahtumapaikkainfraan, esimerkkeinä Verkatehtaan alue, Ritari Areenan saneeraus, Elenia Areena ja Kantolan tapahtumapuisto. Nykyiset tapahtumapaikat palvelevat monipuolisesti erityyppisiä tapahtumia urheilusta kulttuuriin ja erityyppisiin kongresseihin ja kokouksiin. Samaan aikaan voidaan kuitenkin todeta, että kaupungissa on selkeä tarve suuremman kapasiteetin korkealaatuiselle kongressi/näyttelytilalle. Nykytilanteessa kaikki isommat tapahtumat, joissa tarvitaan henkilökapasiteetin lisäksi isoa näyttelytilaa rajautuvat ulos kaupungista. Verkatehtaan mahdollinen paviljonkirakennus ratkaisisi suuren osan ongelmaa ja tukisi jo olemassa olevaa kokous- ja kongressikeskuskeskusta merkittävästi.
Strategiatyössä myös tunnistettiin, että kaupungissa ei ole isoa messuhallia tai isoa sisäkonserttisalia, mikä sulkee tietyntyyppiset tapahtumat pois kaupungissa. Toisaalta nykyisessä kilpailuasetelmassa Helsinkiin ja Tampereelle on suunnitteilla merkittävää lisäkapasiteettiä isoihin sisätiloihin, jolloin merkittävät investoinnit Hämeenlinnassa samaan suuntaan eivät ehkä ole perusteltavissa.
Tapahtumapaikkojen toimivuutta, niiden kehittämistä ja niihin investoimista on kuitenkin syytä tarkastella hyvin pitkällä aikavälillä ja varautua lisäinvestointeihin myös mahdollisen Verkatehtaan Paviljongin toteuduttua.
Muun infran osalta työssä nousi esiin pysäköintialueiden puute erityisesti suurtapahtumien osalta. Kaupungin pysäköintipaikat (maksulliset ja maksuttomat) palvelevat suurtapahtumia aina noin 20 000 henkilömäärään saakka, mutta sen ylittäville tapahtumille on löydettävä tilapäispysäköintialue (Kantolan tapahtumapuiston liikennejärjestelyt -raportti 2014). Toistaiseksi esim. Kantolan tapahtumapuiston suurkonserteissa on ollut käytössä Visamäen alueen pelto, mikä sijaintinsa puolesta on erinomainen (moottoritien ja valtatie 10 vieressä). Peltoalue on kuitenkin kaavoitettu
muuhun käyttöön, jolloin aluetta ei voi enää kesän 2017 jälkeen hyödyntää tapahtumien osalta. Uusi pysäköintiratkaisu on löydyttävä vuoteen 2018 mennessä. Yleisesti muun infran osalta voidaan vielä todeta, että katuverkon pitää olla kunnoltaan ja valaistukseltaan sellaista, että tapahtumaturvallisuus toteutuu kulkuväylillä.
Palvelut
Palveluiden osalta voidaan todeta, että Hämeenlinnassa on vähän varsinaisia tapahtuma-alan palveluita eli palveluita, jotka keskittyvät suoraan tapahtumien tuottamiseen tai tapahtumille alihankinta tehtävään työhön. Alueella on yksittäisiä varsinaisia tapahtumatoimistoja tai tahoja, jotka voisivat kokonaispalveluna tuottaa tapahtuman. Alihankinnan osalta alueella löytyy vahvoja tapahtumatekniikan ja – turvallisuuden yrityksiä, mutta muutoin palveluntarjoajia on suhteellisen vähän. Strategian kannalta on merkittävää, että alueelle syntyisi tai siirtyisi lisää tapahtuma-alan toimijoita, jolloin mahdollisimman suuri osuus tapahtumien tulovaikutuksista jäisi alueelle.
Tapahtumien näkökulmasta on tärkeää, että tapahtumakaupungista löytyy riittävästi tapahtumiin liittyviä palveluita, sillä palveluiden läheisyydellä on usein suora vaikutus tapahtuman kannattavuuteen. Toisin sanoen, mikäli Hämeenlinnasta ei löydy riittävästi tapahtuma-alan palveluita, saattaa tapahtumalle olla liian kallista tuoda tapahtuma Hämeenlinnaan.
Tapahtumavieraille tarjottavien palveluiden osalta majoitus nousi esiin keskeisimpänä pullonkaulana. Hotellitasoista majoituskapasiteettia löytyy Hämeenlinnassa kokonaisuudessa noin 1500 petipaikkaa, noin 700 huonetta. Tätä täydentää useat eri kartanot, huoneistohotellit, maaseutukohteet ja leirintä- ja caravan -alueet. Lisäksi alueella on paljon mökkimajoitusmahdollisuuksia. Suurtapahtumien osalta on tärkeää saada koko majoituskapasiteetti käyttöön sekä tapauskohtaisesti löytää tilapäismajoitusratkaisuja mm. yksityisasuntojen vuokraamisesta, majoituskonteista, tilapäisleirintäalueista, jne. Isojen kongressien ja kokousten osalta hotellitasoisten huoneiden lukumäärä on riittämätön.
Tapahtumavieraille tarjottavien palveluiden osalta on tärkeää, että palveluja tarjoavat yritykset ymmärtävät tapahtumien tarjoamat mahdollisuudet mahdollisimman laaja-alaisesti ja ovat valmiita muokkaamaan omaa konseptiaan/palveluaan tapahtumakohtaisesti. Näin varmistetaan, että tapahtuvat hyödyttävät mahdollisimman laajasti paikallista elinkeinoelämää. Samalla luodaan tapahtumavieraille ainutlaatuisia elämyksiä ja huikeita tapahtumakokemuksia koko kaupungin voimin eli vahvistetaan Hämeenlinnan asemaa tapahtumakaupunkina.
Tavoite vuonna 2025:
Hämeenlinna palvelee tapahtumajärjestäjiä asiakaslähtöisesti, oikea-aikaisesti ja laadukkaasti.
Johtavana periaatteena on, että yksityiset toimivat operaattoreina ja kaupunki mahdollistajana. Kaupungin rooli ei siis lähtökohtaisesti ole toteuttaa tapahtumia tai niihin liittyviä palveluita, muutoin kuin mahdollistajan (mm. tapahtumapaikkainfra, kaupunkimarkkinointi, tapahtuma- avustukset, tapahtumien haku) ja viranomaisen roolissa (mm. lupapalvelut).
Tällä hetkellä Hämeenlinnan tapahtuma-alan toiminta on melko jäsentymätöntä, eikä verkostoa hyödynnetä täysimääräisesti. Alueellisen verkoston rakentaminen on aloitettu, mutta toimintamallit, prosessit ja roolit ovat vasta kehittymässä. Myöskään alan toimintaa ja vaikuttavuutta ei mitata kokonaisvaltaisesti. Näitä kaikkia tulee kehittää systemaattisesti ja pitkäjänteisesti.
Tavoite vuonna 2025:
Hämeenlinnasta löytyy alan huippuosaajia, toimijat ovat kansallisia verkostovaikuttajia.
Osaamista on käsitelty tapahtumastrategiassa pääasiassa toimialan vetovoiman sekä elinvoiman näkökulmasta eli tavoitteena on osaamisen kautta luoda koko tapahtuma-alalle positiivinen, innostunut kasvunkehä.
Tällä hetkellä Hämeenlinnan tapahtumaosaaminen kohdentuu pääasiassa tapahtumapaikkoihin ja niiden palveluihin, tapahtumatekniikkaan sekä tapahtumaturvallisuuteen. Näissä osa-alueissa on kansallisen ja jopa kansainvälisen tason huippuosaajia. Muilla osa-aluilla on osaamisvajetta tai mahdollisuuksia kehittää osaamista vastaamaan alan huippuja. Tapahtuma-ala on myös verrattain pieni, jolloin henkilökohtaisen osaamisen ja verkostoissa toimimisen merkitys korostuu. Tästä syystä on tärkeää, että hämeenlinnalaiset toimijat ovat aktiivisia verkostovaikuttajia.
Yleisesti voidaan sanoa, että tapahtuma-alan koulutus ja alan osaamisen kehittäminen on muihin toimialoihin verrattuna kehittymätöntä. Suurella osalla alalla toimivista henkilöistä ei ole oman tehtäväänsä vastaavaa ammatillista koulutusta. Tätä peilaten, Hämeenlinnalla on mahdollisuus erottautua ja kasvattaa profiiliaan vahvana tapahtumakaupunkina myös alan osaamisen kehittämisen kautta.
Ylätason toimenpiteet on määritetty alla olevassa taulukossa per strateginen elementti. Toimenpiteiden osalta ei ole otettu kantaa siihen kuka kyseisen toimenpiteen toteuttaa.
Sisällöt | • Kärkisisältöjen valinta ja systemaattinen kehittäminen siihen perustetussa työryhmässä teemoittain • Kärkisisältöjen kasvattaminen kansalliselle ja kansainväliselle tasolle |
Imago | • Hämeenlinnan markkinointi/brändäys tapahtumakaupunkina tapahtumajärjestäjille sekä suurelle yleisölle –nojaa vahvasti Hämeenlinna kaupunkibrändiin ja puhuu samaa kieltä. • Onnistuneiden tapahtumien, erityisesti suurtapahtumien, hyödyntäminen referensseinä. Nämä vaativat eniten osaamista ja koordinaatiota ja luovat siten mielikuvaa kaupungista. • Saavutettavuus, ”Pienen kaupungin edut, ison kaupungin resurssit”, osaaminen |
Infra ja palvelut | • Tunnistamme ja kehitämme ratkaisut nykyiseen infraan ja palveluihin liittyvien pullonkaulojen osalta |
• Kehitämme tapahtumapaikoista ja -palveluista helposti ostettavia, tuotteistettuja ja kustannustehokkaita kokonaisuuksia • Tuomme ulkopuolelta/synnytämme uusia palveluita puuttuvilta osin ja kehitämme infraa • Tuotteiden/palveluiden kehittäminen tapahtumakohtaisesti | |
Organisaatio ja prosessit | • Määritämme yhteiset tavoitteet ja mittarit • Selkiytämme toimintatavat, roolit ja vastuut • Kehitämme yhdessä aktiivista alueellista toimijaverkostoa ja toimintamallia • Varmistamme, että prosessit ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä, tehokkaita ja laadukkaita (esim. lupa-asiat, logistiikka, markkinointiviestinnän ratkaisut, ravintolapalvelut, majoituspalvelut, jne.) |
Osaaminen ja resurssit | • Xxxx xxxxxxxxxxxxxx kasvattaminen / ”rekrytointi” Hämeenlinnaan • Xxxx toimijoiden osaamisen lisääminen koulutuksin, seminaarein, jne. • Xxxx xxxxxxxx & seminaarit • Innostus, intohimo, kunnianhimo alueellisilla toimijoilla • Resurssien varmistaminen alan kehittämiseen |
Osana strategiatyötä työstettiin myös tarkennettu toimenpidekartta.
Tapahtumastrategiatyössä määritettiin seuraavat mittarit strategian seuraamiseen:
Yleiset | • Yleisötapahtumien lukumäärä ja kävijämäärät (yli 1000 henk. tapahtumat), vuosittainen • Kokousten ja kongressien lukumäärä ja kävijämäärät, vuosittain • Kansainvälisten tapahtumien lukumäärä, vuosittainen • Uudet tapahtuma-alan yritykset, vuosittainen |
Kaupungin imago | • Medianäkyvyys ja imagovaikutus, vuosittain • Mielikuvatutkimus, joka 3. vuosi |
Taloudellinen onnistuminen | • Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys, joka 3. vuosi |
Prosessien laatu ja tehokkuus | • Asiakastyytyväisyysmittaus (tapahtumakohtainen, toimijakohtainen) • Mielikuvatutkimus, joka 3. vuosi |
Osaamisen kehittyminen | • Koulutusten ja seminaarien lukumäärä ja osallistujamäärä, vuosittainen • Uudet innovatiiviset avaukset, laadullinen, vuosittainen palkinto (vaihda toiseen paikkaan) |
Organisointi kaupunkikonsernin sisällä
Pääosin kaupunkikonsernin eri yhtiöillä, liikelaitoksilla ja yksiköillä on selkeä oma roolinsa tapahtumien osalta. On kuitenkin osa-alueita, joita kannattaa uudelleenorganisoida selkeyden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi.
Alla löytyy strategiantyön pohjalta muodostettu esitys:
Sisältöjen kehittäminen
Ehdotetaan, että perustetaan sisältötyöryhmä valitsemaan systemaattisesti kehitettävät sisällöt ja luomaan toimintamalli kehittämistyölle. Ehdotetaan, että Linnan Kehitys Oy vastaa prosessin eteenpäin viemisestä, kaupunki tekee päätökset valituista kärkisisällöistä.
Markkinointi
Ehdotetaan, kaupungin omistamien tapahtumapaikkojen (mukaan lukien puistot, hallit, kentät, jne.) markkinointiviestinnässä hyödynnetään vahvasti kaupunkibrändiä ja sen elementtejä. Ehdotetaan, että kaikki kaupungin omistamat potentiaaliset tapahtumapaikat tuotteistetaan tapahtumakäyttöön ja niistä tuotetaan houkuttelevat markkinointimateriaalit. Tällä toisaalta profiloidaan Hämeenlinnaa tapahtumakaupunkina ja toisaalta varmistetaan, että eri paikkoja hyödynnetään tapahtumakäytössä mahdollisimman hyvin.
Tapahtuma-avustukset
Ehdotetaan, että tapahtuma-avustukset eriytetään toiminta-avustuksista ja samalla jaetaan kolmeen erilliseen kategoriaan:
1) pienet tapahtumat, joissa on potentiaalia: jatkuva haku
2) merkittävät paikalliset tapahtumat, joissa potentiaalia kasvaa ja kehittyä kansallisesti merkittäviksi: haku alkuvuodesta, Linnan Kehitys Oy valmistelee yhteistyössä kaupungin virkamiesten kanssa, kaupunginjohto/ kaupunginhallitus päättää
3) kertaluontoiset isot tapahtumat, joilla merkittävää matkailullista ja imagollista merkitystä: jatkuva haku, Linnan Kehitys Oy valmistelee yhteistyössä kaupungin virkamiesten kanssa, kaupunginjohto / kaupunginhallitus päättää
Tapahtuma-avustusten myöntämiselle valmistellaan kriteeristö yhteistyössä Linnan Kehitys Oy:n ja kaupungin virkamiesten kesken.
Myönnettyjen tapahtuma-avustusten osalta tapahtumilla on raportointivelvollisuus tapahtuma- avustuksen käytöstä ja tapahtuman onnistumisesta.
Nimi Organisaatio
Xxxxxxxxx Xxxx-Xxxxxx Tawastia Group
Xxxxx Xxxxx Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy
Xxxx Xxxxx Xxxxxxxxx- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy
Xxxx Xxxxxxxxx Hämeenlinnan kaupunkikeskusta ry
Xxxxx Xxxxxxxxxxx Keskiaikamarkkinat
Xxxx Xxxxxxxxxx Viihdemoguli Oy
Xxxxx Xxxxxxxx Hämeenlinnan kaupunki
Xxxxxx Xxxxxxx Hämeenlinnan kaupunki
Xxxxx Xxxxxxx Hämeenlinnan kaupunki
Xxxxx Xxxxxxxxx Hämeenlinnan kaupunki
Xxxxx Xxxxxxxx Hämeenlinnan kaupunki Xxxxxx-Xxxxx Xxxxxxxx Hämeenlinnan kaupunki Xxxxxxx Xxxxxxxxxxxx Luota-hanke
Xxxxx Xxxxxxxxxx Hämeen Ammattikorkeakoulu
Xxxx Xxxxxxx Resta Invest Oy
Xxx Xxxxxxxx Lasten liikunnan tuki ry
Xxxx Xxxxxxx Hämeen Sanomat Oy
Mika Walkamo Hotelli Vanajanlinna
Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxxxxxxxxx Rantasipi Aulanko
Xxxx-Xxxxx Xxxxxx i2
Xxxx Xxxxxxx Linnan Kehitys Oy
Xxxxx Xxxx Linnan Kehitys Oy
Xxxxx Xxxxx Linnan Kehitys Oy
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxx Oy