Työ- ja elinkeinoministeriön ja Geologian tutkimuskeskuksen välinen tulossopimus vuosille 2024–2027
Työ- ja elinkeinoministeriön ja Geologian tutkimuskeskuksen välinen tulossopimus vuosille 2024–2027
Sisällys
2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 6
5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset 15
Liite 3: Riskienhallintajärjestelmä ja riskienhallintataulukko 15
Liite 4: Toimeenpanosuunnitelma 15
Liite 5: Tulossopimuksen mittarien kuvaukset 15
Liite 6: Tavoite- ja mittarilogiikka 15
1 Strategiset linjaukset
Pääministeri Xxxxxxx Xxxxx hallitusohjelman keskeisiksi tavoitteiksi TEM:n näkökulmasta on asetettu 100 000 uutta työllistä, julkisen talouden tasapainotus 6 mrd. eurolla sekä tutkimus- ja kehittämismeno- jen nosto 4 %:iin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. TEM-konsernin päätavoitteena on kestävän kas- vun edellytysten luominen elinkeinoelämälle viennin, arvonlisän ja sitä kautta työllisyyden ja hyvinvoin- nin luomiseksi Suomeen. Tuottavuuden kasvu on talouskasvun lähtökohta. Hallitusohjelmasta johdet- tuja TEM-konsernin yhteiskunnallisia vaikuttavuuden tavoitteita ovat:
1) Elinkeinoelämä uudistuu ja kasvaa
2) Työllisyysaste nousee
3) Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edistyy
4) Työvoiman saatavuus paranee
Tavoitteissa onnistuminen edellyttää koko TEM-konsernin toimenpiteitä, tiivistä yhteistyötä ja niiden vaikuttavuuden arviointia. Työ-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka eivät ole irrallaan toisistaan, vaan on- nistunut työpolitiikka edellyttää tehokasta elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa ja päinvastoin.
Kasvun aikaansaamiseksi ja toiminnan vaikuttavuuden varmistamiseksi: T&K –rahoituksella kannuste- taan tiivistä yhteistyötä muiden yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa tukien kasvavien ekosys- teemien kehittymistä. Radikaalien innovaatioiden kehittämistä ja tiedon leviämistä tukeva politiikka edistävät tuottavuutta parhaiten. Konsernin kaikki toimijat edistävät omissa rooleissaan T&K-toiminnan tulosten ja osaamisen jalostumista innovaatioiksi ja uudeksi liiketoiminnaksi. Digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämisessä Suomi luo kasvun edellytyksiä ja niiden hyödyntäminen erityisesti palvelusektorilla on painopisteenä. Yritysasiakkuuksien painopiste on kasvuyrityksissä ja erityisesti kansainvälistymällä kasvua hakevissa yrityksissä liikevaihdon lisäämiseksi. Tavoitteena on lisätä vientiä tuplaamalla keski- suurten yritysten (ns. Mittelstand) määrä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi luodaan edellytyksiä maail- man parhaan start-up- ja kasvuyritysekosysteemin kehittymiselle. EU-rahoitusta tulee hyödyntää aktii- visesti. Energiamurros ja puhtaat teknologiat tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia luoda myös nykyistä korkeamman lisäarvon vientiä.
Ministeriö valmistelee teollisuuspoliittisen strategian, datatalouden kasvuohjelman ja investointinyrkki - mallin. Teollisuuspoliittinen strategia kokoaa yhteen Suomen teollisuuden uudistumisen ja kasvun poli- tiikkatoimia, sekä tukee yritysten kestävää kasvua ja elinkeinorakenteen uudistumista. Strategialla vas- tataan erityisesti globaalin kilpailutilanteen, geopolitiikan sekä valtiovetoisen teollisuuspolitiikan tuomiin muutoksiin yritysten toimintaympäristössä. Mineraalistrategialla toteutetaan tavoitetta Luodaan mine- raaleilla uutta liiketoimintaa. Ministeriö valmistelee yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, tutkimus- ja innovaationeuvoston sekä sidosryhmien kanssa T&K-rahoituslain mukaisen monivuotisen T&K-rahoi- tuksen suunnitelman vuosille 2024–2030. Lisäksi edistetään investointeja muun muassa luvitusta suju- voittamalla.
Ministeriön hallinnonalan toimijat toimeenpanevat edellä todettuja hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita ja muita hallitusohjelman sisältämiä toimenpiteitä sekä TEM:n vaikuttavuustavoitteita ja niitä toteuttavia toimintaohjelmia ja asiakkuustavoitteita.
Geologian tutkimuskeskus vastaa toiminnallaan erityisesti hallitusohjelman talouden kestävän kas- vun, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistamisen, puhtaan energian saatavuuden ja energiamur- roksen toteuttamisen, globaalin hiilikädenjäljen kasvattamisen, ilmastonmuutoksen hillinnän sekä kier- totalouden hyödyntämisen tavoitteisiin. Muita keskeisiä tavoitteiden asettamista ja toimintaa ohjaavia strategisen tason linjauksia ovat TEM:n hallinnonalan ohjauskehikon tavoitteet ”Elinkeinoelämä uudis- tuu ja kasvaa” sekä ”Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edistyy”. Valtion talousarvio ja julkisen talou- den suunnitelma sekä hallitusohjelman mukainen tuottavuusohjelma määrittävät tulevan kauden reu- naehtoja. Suomen uudistettava mineraalistrategia, Euroopan unionin raaka-aine- ja mineraalipolitiik- kaan liittyvät säädökset ja aloitteet (CRMA), akkustrategia sekä teollisuuspoliittinen strategia ovat kes- keisiä vaikuttavuuden elementtejä alkavalla tulossopimuskaudella. Lisäksi huomioidaan valtionhallin- non yhteiset strategiat ja periaatepäätökset, kuten toimitilastrategia, periaatepäätös monipaikkaisen työn, opiskelun ja asumisen edistämiseksi sekä Yhdenvertainen Suomi -toimintaohjelma. GTK:n stra- tegia vuosille 2024–2027 kokoaa keskeiset strategiset tavoitteet GTK:n oman roolin ja toimialan näkö- kulmasta.
Mahdollisuuksien ja uhkien tunnistaminen tulevaisuuden toimintaympäristöstä nousee tärkeään ase- maan nykyisessä geopoliittisessa ilmastossa ja globaalien muutostrendien haastamassa maailmassa. Geopolitiikan muutokset vaikuttavat siihen, että Suomessa tulee tarkastella entistä strategisemmin mineraalisten luonnonvarojen hyödyntämistä sekä teollisuuden ja koko yhteiskunnan raaka-aineiden saatavuutta. Kriittisten raaka-aineiden huoltovarmuuden turvaaminen sekä Euroopassa että koti- maassa nähdään yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisen kannalta olennai- sena. Riskienhallinta- ja ennakointikyvyn kehittäminen luovat edellytyksiä tulevaisuuskuvan ja sitä kautta strategian rullaavalle päivittämiselle.
Tutkimuslaitoksella on hyvä valmius vastata toimialan selkeästi korostuneisiin tietotarpeisiin sekä elin- keinoelämän mahdollisuuksien edistämiseen liittyviin tarpeisiin lainsäädännön ja investointiympäristön muutosten luomassa uudessa tilanteessa. GTK Mintecin investointikokonaisuuden läpivienti alkavalla suunnittelukaudella on kansallisesti ja kansainvälisesti kokonaisuus, jonka kautta Suomen merkitys eurooppalaisen raaka-aineomavaraisuuden edistämisessä nousee selkeästi uudelle tasolle. Tällä tul- laan turvaamaan sekä mahdollisimman tuottava ja kestävä raaka-aineiden hyödyntäminen, että var- mistamaan alan teknologiateollisuuden menestys ja kasvu globaalissa markkinassa.
Geologian tutkimuskeskusta kehitetään geotiedon tuottajana, kokoajana ja hyödyntämisen edistäjänä sekä eurooppalaisena geotieteellisen tutkimuksen huippuosaajana. Tutkimuskeskus on parantanut strategista ja operatiivista ennakointikyvykkyyttään ja nostanut yhdessä eurooppalaisten kumppanior- ganisaatioidensa kanssa esiin geologisen tiedontuotannon merkityksen osana Euroopan strategisen autonomian perustaa. GTK:lla on merkittävä rooli erityisesti kansallisen akkustrategian toimeenpa- nossa, mineraalistrategian valmistelussa ja toimeenpanossa sekä CRMA-aloitteen toimeenpanossa.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa, koota ja hyödyntää geotieteellistä tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. GTK on yksi johtavista geotieteiden so- veltamisen huippuosaajista Euroopassa. Laajat kotimaiset ja kansainväliset kumppanuusverkostot, korkeasti koulutettu henkilöstö, laadukas tutkimusinfrastruktuuri sekä suuri digitaalinen tietopääoma mahdollistavat korkeatasoisen tutkimuksen ja osaamisen kehittämisen. Aktiivisena innovaatioekosys- teemitoimijana GTK tuottaa tieteellisiä tuloksia ja innovaatioita vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan sekä syventää tutkimuslaitosten, yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä eri- tyisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseen.
Geologian tutkimuskeskuksen strategia kaudelle 2024–2027 perustuu toimintaympäristön muutosten analysointiin ja ennakointiin sekä niiden pohjalta luotuun tulevaisuuskuvaan. Siinä kuvataan keskeisiä aihepiirejä GTK:n toimialan ja roolin näkökulmasta. GTK vastaa strategiassaan työ- ja elinkeinominis- teriön kestävän kasvun ja puhtaan siirtymän tavoitteisiin sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan suuriin kysymyksiin, kuten hiilinielujen ja hiilineutraalin energian tarpeeseen, raaka-aine- ja materiaaliomava- raisuuden korostumiseen sekä ympäristövaikutusten vahvempaan huomiointiin ja uusien innovaatioi- den kehittämiseen teknologiaa ja osaamista hyödyntämällä.
GTK on määritellyt identiteettitavoitteekseen olla yksi maailman parhaista geosurvey-organisaatioista. Identiteetin mukaisesti tuotamme geotieteelliseen ymmärrykseen pohjautuen yhteiskunnalle ja yrityk- sille ratkaisuja vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan. GTK:n strategia jakau- tuu seitsemään painopisteeseen: kriittisten raaka-aineiden saatavuus, mineraalien kiertotalous, kestä- vät vesivarat, energiasiirtymä, geoympäristö, geofysiikan sovellukset sekä geotiedon ratkaisut.
Tiede- ja innovaatiot
GTK vaikuttaa aktiivisena innovaatioekosysteemitoimijana kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmissä yhteistyössä korkeakoulujen, muiden tutkimuslaitosten, yritysten ja aluei- den kanssa. GTK edistää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, kehittää korkeatasoista osaamista sekä tukee T&K-rahoituksen 4 %:n tavoitetta erityisesti geotieteiden, kaivannais- ja energiateollisuuden ja kiertotalouden aloilla. GTK:n toimintaa tulevien vuosien aikana ohjaavat kriittisten ja strategisten raaka-aineiden saatavuuteen ja nettonollateollisuuteen liittyvät EU-tasoiset aloitteet ja niiden asetta- mat primääristen ja sekundääristen mineraalisten raaka-aineiden tuotantoon liittyvät strategisen auto- nomian tavoitteet, puhtaan energiatuotannon (mm. vetytalous, geoterminen energia ja merituulivoima- hankkeet) tarvitsemat teknologiat ja materiaalit sekä mineraalisten raaka-aineiden kiertotalouden rat- kaisut. Näihin toimialoihin liittyvällä soveltavalla tutkimustoiminnallaan ja asiantuntemuksellaan GTK kasvattaa mineraali- ja energiasektoreiden omavaraisuutta ja resilienssiä, parantaa yritysten toiminta- edellytyksiä, edistää kotimaisen mineraali- ja akkusektorin kasvua sekä vahvistaa kotimaisen inves- tointiympäristön kilpailukykyä ja houkuttelevuutta raaka-aineiden koko arvoketjun mitalla. GTK:n tutki- mustyöllä ja tuottamilla aineistolla on merkittävä rooli myös ympäristön tilan tutkimuksessa ja hiilineut- raalisuustavoitteiden saavuttamisessa.
Geotieto
Geotiedon vaikuttavuuden kasvattaminen toteutuu toimimalla aktiivisesti niin, että geotieto ja siitä ja- lostettu tietämys ovat yhä enemmän mukana keskeisten tieteenalojen ja toimialojen sisäisten ja niiden välisten haasteiden ratkaisuissa, yhteiskunnan kehittämisessä ja päätöksenteossa. Geotiedon merki- tys korostuu erityisesti kriittisiin raaka-ainevaroihin liittyvissä kysymyksissä sekä primääriraaka-ainei- den että kiertotalouden raaka-ainevirtojen osalta mm. CRMA-aloitteen myötä. Eri lähteistä saatavan datan integraatioiden ja tekoälyn menetelmien hyödyntäminen mahdollistavat uudentyyppisten tietoai- neistojen ja niistä johdettavien tulosten tuotannon aiempaa tehokkaammin. Tietoaineistojen liiketalou- dellisen hyödyntämisen mahdollisuuksia on löydettävissä mm. uusien digitaalisten palvelujen ja niiden liiketoimintamallien kautta. Kyberturvallisuuden parantaminen varmistaa kriittisten tietovarantojen, - palveluiden ja -järjestelmien toiminnan jatkuvuuden sekä turvallisuuden; paikkatietoaineistoihin ja nii- den jakeluun liittyviin riskeihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Digitaalisessa ympäristössä tapahtu- vat nopeat ja suuret muutokset vaativat henkilöstön osaamisen lisäämistä ja laajentamista henkilös- tön koulutuksen, rekrytointien sekä kumppanien käytön kautta.
Asiakasratkaisut
Huolimatta yleisistä toimintaympäristöön liittyvistä riskeistä ja epävarmuuksista voimakas yhteiskun- nallinen kysyntä ja sitoutuminen puhtaan siirtymän mahdollistaviin ratkaisuihin tukee taloudellista akti- viteettia. Globaalin kysynnän erityisesti puhtaassa siirtymässä tarvittavien metallien ja mineraalien osalta odotetaan edelleen kasvavan sekä materiaali- että energia-arvoketjuissa. Puhdas siirtymä ja sen välittömät ja välilliset vaikutukset GTK:n palveluiden kysyntää kohtaan luovat selviä mahdollisuuk- sia kasvattaa GTK:n projektikantaa ja toiminnan volyymiä.
Asiakasratkaisut -tulosalueen keskeinen tavoite on varmistaa pitkällä aikavälillä kyky tuottaa asiakas- vaikuttavuutta. GTK parantaa asiakasratkaisuillaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tuottamalla tietoa yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Välitöntä vaikuttavuutta syntyy esimerkiksi sitä kautta, että tutkimustuloksemme ja analyysimme vauhdittavat yritysten kykyä tehdä investointipäätöksiä. Vä- lillistä vaikuttavuutta syntyy esimerkiksi uusien innovaatioiden kautta. Kehitämme jatkuvasti toiminta- malliamme ja pyrimme parantamaan asiakastoiminnan tuottavuutta.
2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Geologian tutkimuskeskus tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimuskeskuksen tuottamalla tiedolla edistetään yritysten kestävän liiketoiminnan arvoketjuja. Edistämme puhtaan siirtymän ratkaisuja ja hii- lineutraalisuustavoitteiden saavuttamisen edistymistä. Tarjoamme tiedot, tutkimustulokset sekä inno- vaatiot mahdollisimman laajasti muiden hyödynnettäväksi sekä kehitettäväksi edelleen. Viranomaisyh- teistyössä tarjoamme asiantuntijanäkemyksen päätöksenteon pohjaksi.
GTK edistää toiminnallaan erityisesti TEM:n hallinnonalan yhteiskunnallisten tavoitteiden “elinkei- noelämä uudistuu ja kasvaa” sekä “ilmastotavoitteiden saavuttaminen edistyy” toteutumista.
Geologian tutkimuskeskus vahvistaa elinkeinoelämän uudistumista ja kasvua kasvattamalla kor- keatasoista tutkimus- ja kehittämisosaamista, ylläpitämällä ja kehittämällä huippututkimuksen edellyttä- miä tutkimusinfrastruktuureja ja geotietoaineistoja ja niiden yhteiskäyttöä sekä tuottamalla geotieteel- listä tutkimustietoa yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten, yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Innovaa- tioekosysteemeissä GTK pyrkii toimimaan korostetusti kumppaneidensa arvontuotantoa tukevassa ja mahdollistavassa roolissa. GTK tähtää strategisiin kumppanuuksiin ja yhteistoimintaan EU:n lisäksi myös EU:n ulkopuolisten maiden, muun muassa Yhdysvaltojen kanssa.
GTK pyrkii aktiivisella ekosysteemitoiminnallaan vivuttamaan parlamentaarista TKI-rahoituksen kasvat- tamisen tavoitetta: GTK:n tekemään soveltavaan tutkimukseen perustuvia ratkaisuja on yhä enemmän käytössä globaalisti ja tuotoksemme lisäävät teollisia investointeja ja työllisyyttä. Työmme mahdollistaa jatkuvasti vahvistuvan tuen sekä elinkeinoelämän kasvun että puhtaan siirtymän eri osa-alueiden kautta vahvistuvalle ilmastotavoitteiden saavuttamisen edistymiselle. TKI-sektorin kanssa tehtävän laajan yritysyhteistyön tulokset lisäävät uusiutuvan energian tuotantoa, vähentävät teollisuuden CO2 - päästöjä, auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, lisäävät hiilensidontaa ja parantavat pitkäjän- teisesti ympäristön tilaa. Pitkän aikavälin tavoitetila on, että GTK vahvistaa edelleen merkitystään tie- teellisenä toimijana ja GTK:lla on tunnustettu yhteiskunnallinen rooli geotieteellisen osaamisen keskuk- sena TKI-kentässä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
GTK profiloituu tulevaisuuden monipaikkaisen työn edelläkävijävirastona. Työmme on valtionhallin- nossa laajasti benchmarkattua ja toimintatapamme sekä osaamisemme on johtanut yhteistyöhön mm. Tukesin, Valtioneuvoston kanslian, Kansallisarkiston sekä useiden muiden virastojen kanssa. Hyvien, kustannustehokkuutta nostavien ja tuottavuutta parantavien käytäntöjen laajeneva käyttöönotto valtion- hallinnossa tehostuu jatkuvasti ja edistää oman hallinnonalamme tavoitteiden saavuttamista monipuoli- sesti.
GTK:n modernit rekrytoinnit sekä kasvava motivoituneiden kansainvälisten asiantuntijoiden joukko ovat osaltaan avain siihen, että korkeatasoisen työvoiman saatavuus paranee tutkimuslaitossektorin työn- antajakuvan myönteisen kehityksen myötä. Yhteistyössä kumppaneiden kanssa GTK:n toiminta kas- vattaa geologian ja sen lähitieteiden elinvoimaisuutta, ja työllisyysaste nousee kansallisella tasolla eri- tyisesti osaamisen ja infrastruktuurien hyödyntämisen mahdollistaman elinkeinoelämän menestyksen tuloksena. Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistämisen edistämisen lisäksi työvoimaa täydenne-tään ensisijaisesti EU- ja ETA –alueelta. EU:n ulkopuolisen työperäisen maahanmuuton pai- nopisteenä ovat korkeakoulutetut henkilöt ja työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi.
Xxxxxxxxxxxxx toimijat yhdessä ministeriön kanssa edistävät yhteisen digitaalisuuden edistämisen pää- määrän ja palvelulupauksen toteuttamista: ”Geologian tutkimuskeskuksen ja muiden hallinnonalan vi- rastojen tuottamat digitaaliset palvelut ovat turvallisia, luotettavia, yhteentoimivia, asiakaslähtöisiä ja prosesseja sujuvoittavia”.
Hallinnonalan toimijat edistävät yhdessä ministeriön kanssa tietojohtamisen tavoitetilan toteutumista. ”Geologian tutkimuskeskuksen ja muiden hallinnonalan virastojen tietojohtamisen tavoitteena on tiedon järjestelmällinen hyödyntäminen valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa.”
3 Tulostavoitteet
GTK:n ydintoiminta jakautuu tulosalueisiin, jotka vastaavat laitoksen pitkän aikavälin vaikuttavuuden ta- voitteisiin ja rooleihin yhteiskunnassa. Tulosalueet ovat:
- Tiede ja innovaatiot, joka tuottaa aktiivisena ekosysteemitoimijana tieteellisiä tuloksia ja inno- vaatioita vastaamaan keskeisiin haasteisiin.
- Geotieto, joka tuottaa, kokoaa, jalostaa ja jakaa geotietoa sekä ekosysteemitoimijana huolehtii tietopääoman kehittymisestä ja hyödyntämismahdollisuuksien parantamisesta.
- Asiakasratkaisut, joka tuottaa ja kehittää korkeatasoiseen osaamiseen ja tietopääomaan perus- tuvia asiakasratkaisuja.
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita toteutetaan hallitusohjelmasta ja TEM:n hallinnonalan tavoit- teista sekä GTK:n strategiasta johdetuilla vaikuttavuustavoitteilla:
- Raaka-aineiden saatavuuden ja mineraalien kiertotalouden edistäminen investointien ja talouden kestävän kasvun mahdollistamiseksi sekä puhtaan siirtymän vauhdittamiseksi
- Ympäristön kestävän käytön edistäminen tuottamalla ja soveltamalla relevanttia tietoa ja älyk- käitä ratkaisuja yhteiskunnan ja asiakkaiden käyttöön
Geologian tutkimuskeskuksen keskeiset toiminnalliset tavoitteet tukevat vaikuttavuustavoitteiden saavut- tamista. Niiden kautta GTK vastaa omaan toimialaansa liittyviin hallitusohjelman keskeisiin kirjauksiin ja TEM:n hallinnonalan tavoitteisiin ja vahvistaa tuloksellisuutta.
TT 1 Tutkimus ja innovaatiotoiminta vahvistaa GTK:n tuloksellisuutta asiakasratkaisujen tuottajana ja yh- teistyökumppanina
TT 2 Kehittyvä geologinen tietopääoma lisää tiedon hyödyntämistä ja mahdollistaa uusia tiedon käyttöta- poja
TT 3 Tuottaa ja kehittää korkeatasoiseen osaamiseen ja tietopääomaan perustuvia palveluja ja asiakas- ratkaisuja
GTK valmistelee ja toimeenpanee mineraalistrategiaa yhteistyössä sidosryhmien ja ministeriön kanssa.
Tietojohtamisen kehittämistä tehdään sekä virastojen itse asettamien tavoitteiden pohjalta että TEM:n nimeämän hallinnonalan tietojohtamisen verkoston toimesta. Virastot sitoutuvat verkoston työskentelyyn ja verkostolle asetettujen tehtävien ja tavoitteiden toteuttamiseen.
Tietojohtaminen on GTK:ssa edistynyttä ja kytketty osaksi johtamismallia ja toimintajärjestelmää. Tie- dolla johtamisen toimintoja ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa on edistetty pitkäjänteisesti. GTK:n joh- tamistyön ja operatiivisen toiminnan tietotarpeet katetaan tiedolla johtamisen BI-alustan sovelluksilla. Ko- konaiskehittämisen lähtökohtana on tiedon järjestelmällinen ja systemaattinen hyödyntäminen sekä ma- nuaalisen seurannan ja raportoinnin vähentäminen. Tulostavoitemittaristo tuotetaan automatisoidusti ja laadukkaasti hyödyntämällä eri tietolähteitä ja rajapintoja. GTK:n tiedolla johtaminen suuntaa enna- koivaan vaiheeseen. Tavoitteena on ennuste- ja ennakointitiedon sekä riskienhallinnan lisääminen tie- dolla johtamisen kokonaisuuteen. BI-alustan kehittämisessä huomioidaan pilviteknologia, jonka riskit ja hyödyt luottamuksellisuuden ja salassapidon näkökulmasta on arvioitu samaan teknologiaan perustuvan geotietojärjestelmän kehittämisen yhteydessä. Henkilöstön tietojohtamisen osaamista edistetään koh- dennetuin koulutuksin ja perehdytyksin. Vuoteen 2025 mennessä GTK laatii tietojohtamisen strategian tukemaan tietojohtamisen seuraavan sukupolven toteuttamista.
GTK huolehtii yhdenvertaisuuteen liittyvien lakisääteisten velvoitteidensa toteutumisesta.
Tulostavoite 1 (TAE) | Tulosalueen osuus ydintoiminnasta: Tiede ja innovaatiot |
2024 | 35 % |
2025* (htv v. 2025 alkaen) | 79 |
2026* | 80 |
2027* | 81 |
Tulostavoite 2 (TAE) | Tulosalueen osuus ydintoiminnasta: Geotieto |
2024 | 25 % |
2025* (htv v. 2025 alkaen) | 80 |
2026* | 80 |
2027* | 80 |
Tulostavoite 3 (TAE) | Tulosalueen osuus ydintoiminnasta: Asiakasratkaisut |
2024 | 20 % |
2025* (htv v. 2025 alkaen) | 29 |
2026* | 30 |
2027* | 32 |
Tulostavoite 4 (TAE) | Tulosalueen osuus ydintoiminnasta: Muu ydintoiminta |
2024 | 20 % |
2025* (htv v. 2025 alkaen) | 78 |
2026* | 76 |
2027* | 74 |
Tulostavoite 5 (TAE) | Yhteisrahoitteinen toiminta; osuus ydintoiminnan htv-kertymästä (%) |
2024 | 27 % |
2025* (htv v. 2025 alkaen) | 74 |
2026* | 77 |
2027* | 80 |
*Seuranta muutetaan %-jakaumasta tulosalueiden prosessien seurantaan HTV:nä v. 2025 alkaen, minkä vuoksi tavoitetasot vuosille 2025–2027 tarkennetaan vuoden 2024 aikana kertyneen tiedon perusteella. Las- kentatavan muutoksen vuoksi luvut eivät ole vertailtavissa aiempiin vuosiin. | |
Digitalisaation edistäminen
Digitaalisen turvallisuuden osa-alueet toteutuvat Geologian tutkimuskeskuksen tuottamissa digitaa- lisissa palveluissa koko niiden elinkaaren ajan. | |
Geotietovarannon, tietotuotteiden ja palveluiden tuotantoympäristön turvallisuuden takaaminen (Tieto-omaisuuden turvaaminen) | |
2024 | Tietojärjestelmien ja tiedon riskienhallintaa sekä digitaalisen turvallisuuden kehi- tystä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. |
Arvioinnin tulosten perusteella määritellään kehittämiskohteet. Digitaalisen turval- lisuuden kokonaiskuva- ja riskienhallintatietopalvelu päivitetään vuosittain. Huomioidaan valtionhallinnon kyber- ja tietoturvallisuuden linjaukset erityisesti osana pilvisiirtymää. Osallistutaan vuosittaiseen Taisto-harjoitukseen. Geotietojärjestelmäkehityksessä huomioidaan järjestelmien ja tiedon turvallisuus koko elinkaaren ajan. Varmuus- ja suojakopioinnin käytäntöjä kehitetään. Henkilöstön tietoturvakoulutusta lisätään ja ohjeistusta kehitetään. Otetaan käyt- töön pakollinen tietoturvakoulutus koko henkilöstölle. | |
2025 | Tietojärjestelmien ja tiedon riskienhallintaa sekä digitaalisen turvallisuuden kehi- tystä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnin tulosten perusteella mää- ritellään kehittämiskohteet. Huomioidaan valtionhallinnon kyber- ja tietoturvallisuuden linjaukset erityisesti osana pilvisiirtymää. Osallistutaan vuosittaiseen Taisto-harjoitukseen. Geotietojärjestelmäkehityksessä huomioidaan järjestelmien ja tiedon turvallisuus koko elinkaaren ajan. Ylläpidetään henkilöstön tietoturvaosaamista ja -tietoisuutta. |
2026 | Tietojärjestelmien ja tiedon riskienhallintaa sekä digitaalisen turvallisuuden kehi- tystä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnin tulosten perusteella mää- ritellään kehittämiskohteet. Huomioidaan valtionhallinnon kyber- ja tietoturvallisuuden linjaukset erityisesti osana pilvisiirtymää. Osallistutaan vuosittaiseen Taisto-harjoitukseen. Geotietojärjestelmäkehityksessä huomioidaan järjestelmien ja tiedon turvallisuus koko elinkaaren ajan. |
2027 | Tietojärjestelmien ja tiedon riskienhallintaa sekä digitaalisen turvallisuuden kehi- tystä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnin tulosten perusteella mää- ritellään kehittämiskohteet. Huomioidaan valtionhallinnon kyber- ja tietoturvallisuuden linjaukset erityisesti osana pilvisiirtymää. Osallistutaan vuosittaiseen Taisto-harjoitukseen. Geotietojärjestelmäkehityksessä huomioidaan järjestelmien ja tiedon turvallisuus koko elinkaaren ajan. |
Geologian tutkimuskeskuksen tuottamien digitaalisten palveluiden käyttäjätyytyväisyys on hyvällä tasolla ja kehittyy edelleen. Käyttäjätyytyväisyyttä arvioidaan sekä asiakkaiden että henkilöstön nä- kökulmasta. | |
Digitaalisten palvelujen tuottaminen, tietotuotteiden menetelmäkehitys ja jakaminen | |
2024 | Tekoälyä ja koneoppimismenetelmiä kehittävien ja edistävien projektien seuranta aloitetaan 2024 Julkiset tietotuotteet (maksulliset ja maksuttomat) digitaalisen palvelun uudistami- nen: Uudistuneen HAKKU-palvelun käyttöönotto 2024 |
2025 | Hakku-palvelun uudistuksen käytettävyyden ja käytön selkiytymisen käyttäjätyy- tyväisyyskysely; painopiste palvelun uudistaminen |
2026 | Julkiset tietotuotteet (maksulliset ja maksuttomat) digitaalisen palvelun uudistami- nen: Kartta- ja rajapintapalveluiden uudistaminen 2026 Hakku-palvelun käyttäjätyytyväisyyskysely |
2027 | Uudistuneiden kartta- ja rajapintapalveluiden käyttöönotto 2027 Kartta- ja rajapintapalveluiden uudistuksen käytettävyyden ja käytön selkiytymi- sen käyttäjätyytyväisyyskysely 2027 Hakku-palvelun käyttäjätyytyväisyyskysely |
Geologian tutkimuskeskuksen toimintatapoja ja prosesseja sujuvoitetaan. Digitalisaation mahdolli- suudet hyödynnetään. Vaikutusta mitataan. | |
Toimintatapojen ja prosessien sujuvoittaminen | |
2024 | Geotiedon kehittämisohjelman toteuttaminen ja jatkon suunnittelu 2024 Toimintajärjestelmän geotietoprosessien sujuvoituminen (tietoaineiston politiikka- kirjaukset/toteutuminen) Sovelluskehityksessä jatkuvan ylläpidon prosessien muotoilu ja käyttöönoton val- mistelu 2024 Arkkitehtuuriprosessin yhtenäistäminen (arkkitehtuurikuvausten ajantasaisuus 2024 Tekniset ratkaisut (Valtori-palvelut): Pilvinatiivin työympäristöratkaisun käyttöön- otto 2024 |
2025 | Geotiedon kehittämisohjelman jälkeinen toiminta 2025 Sovelluskehityksessä jatkuvan ylläpidon prosessien jalkautus 2025 Luokitellun geotietovarannon käytettävyyden kehittymisen seuranta 2025 |
2026 | Geotiedon kehittämisohjelman jälkeinen toiminta 2026 Sovelluskehityksessä jatkuvan ylläpidon prosessien jalkautus 2026 Luokitellun geotietovarannon käytettävyyden kehittymisen seuranta 2026 |
2027 | Geotiedon kehittämisohjelman jälkeinen toiminta 2027 Sovelluskehityksessä jatkuvan ylläpidon prosessien jalkautus 2027 Luokitellun geotietovarannon käytettävyyden kehittymisen seuranta 2027 |
Tietojohtamisen kehittäminen
Tiedonhallinnan osa-alue: kattava ja laadukas tiedonhallinta | |
Kattavan ja laadukkaan tiedonhallinnan kehittäminen | |
2024 | Tietojohtamisen strategian kytkeminen tiedolla johtamisen järjestelmäverkostoon 2024 Qlik Cloud konversioprojektin läpivienti 2024 Datastrategian valmistelu osana tietojohtamisen strategiaa 2024 Tietojohtamisen järjestelmäarkkitehtuurikuvaus 2024 |
2025 | Datastrategian laadinta ja toimeenpano 2025 Tietojohtamisen järjestelmäarkkitehtuurin muutokset 2025 |
2026 | Datastrategia ja tiedolla johtamisen järjestelmäverkoston linkittyminen 2026 Tietojohtamisen järjestelmäarkkitehtuurin muutokset 2026 |
2027 | Tietojohtamisen järjestelmäarkkitehtuurin muutokset 2027 |
Tiedolla johtamisen osa-alue: systemaattinen tiedolla johtaminen | |
Tietojohtamisen strategia tukee johtamistyötä ja päätöksentekoa | |
2024 | Tietojohtamisen strategian kytkeminen tiedolla johtamisen suppilomalliin 2024 Tulossopimusraportointi-sovelluksen uudistaminen vastaamaan tulossopimus- kauden 2024–2027 mittaamistarpeita 2024 |
Strategian seurannan ja raportoinnin kehittäminen 2024 Ennakoinnin ja riskienhallinnan prosessin menetelmäsuunnittelu 2024 | |
2025 | Johdolla käytössään kattava ja systemaattinen ohjausmittarinäkymä 2025 Strategian seuraaminen mahdollista kaikilla johtamistasoilla 2025 Ennakoinnin ja riskienhallinnan prosessin kehittäminen 2025 |
2026 | Ennakoinnin ja riskienhallinnan prosessin toimeenpaneminen 2026 Tuotosten seurannan tarpeiden ja edellytysten selvitys 2026 |
2027 | Ennakoinnin ja riskienhallinnan prosessin toimeenpaneminen 2027 Tuotosten seurannan tarpeiden ja edellytysten selvityksen toimeenpano 2027 |
Osaamisen/kyvykkyyden kehittämisen osa-alue | |
Datalukutaidon sekä tiedon analysoinnin ja jalostamisen osaamisen lisääminen | |
2024 | Qlik Cloud jalkauttaminen ja suunnittelu ja palvelupolkujen muotoilu 2024 BI-analytiikan hyödyntäminen sisäisessä viestinnässä (intra) 2024 Henkilöstösuunnittelun ja analytiikan kehittäminen vastaamaan strategista henki- löstötarvetta 2024 Tärkein henkilöstöön liittyvä data esille kohdennetusti esihenkilöille sekä johdolle 2024 BI-sovellusten käyttäjien määrän muutos ja käyttöasteen seuraaminen 2024 |
2025 | Henkilöstötiedolla johtaminen normalisoituu osaksi päivittäisjohtamista 2025 BI-analytiikan hyödyntäminen sisäisessä viestinnässä (intra) vakiintuu 2025 BI-sovellusten käyttäjien määrän muutos ja käyttöasteen seuraaminen 2025 |
2026 | BI-alustan hyödyntäminen ja tiedon jalostaminen vakiintuu 2026 BI-sovellusten käyttäjien määrän muutos ja käyttöasteen seuraaminen 2026 |
2027 | BI-sovellusten käyttö vakiintuu 2027 |
Toiminnallisen tehokkuuden sekä tuotosten ja laadunhallinnan tavoitteet
Toteuma 2022 | Arvio 2023 | Tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alustava tavoite 2026 | Alustava tavoite 2027 | |
TTM (I) Kriittisten raaka- aineiden saatavuus, mi- neraalien kiertotalous ja geofysiikan sovellukset painopisteiden htv to- teuma (htv) | N/A | N/A | 76 | 78 | 80 | 82 |
TTM (II) Kriittisten raaka-aineiden saata- vuus, mineraalien kierto- talous ja geofysiikan so- vellukset painopisteiden tulorahoitus (tilauskan- nasta) (1000 €) | N/A | N/A | 9 750 | 9 800 | 9 900 | 10 000 |
TTM (III) Geoympäristö, kestävät vesivarat, ener- giasiirtymä ja geotiedon ratkaisut painopisteiden htv toteuma (htv) | N/A | N/A | 84 | 85 | 86 | 87 |
TTM (IIII) Geoympäristö, kestävät vesivarat, ener- giasiirtymä ja geotiedon ratkaisut painopisteiden tulorahoitus (tilauskan- nasta) (1000 €) | N/A | N/A | 9 070 | 9 150 | 9 250 | 9 450 |
TTM 1. Tieteellisen jul- kaisutoiminnan vaikutta- vuus (vaikuttavuusker- roin, viittaukset/julkai- sut/4 v.) | 6,5 | 7 | 7,5 | 8 | 8,5 | 9 |
TTM 2.1. Tuotettujen teknologisten ratkaisu- jen/menetelmien kehittä- minen projekteissa (te- koälyä ja koneoppimista kehittävien projektien osuus, %) | N/A | N/A | 17 % | 18 % | 19 % | 20 % |
TTM 2.2. Hakku-palve- lun aineistolataukset (ai- neistolatausten lkm/vuosi) | 833 301 | 991 148 | 900 000 | 972 000 | 981 000 | 990 000 |
TTM 2.3. Kartta- ja raja- pintapalvelujen käyttä- jien määrä (käyttä- jää/vuosi) | 79 091 | 89 000 | 80 000 | 86 400 | 87 200 | 95 920 |
TTM 3. Asiakaspa- lauteindikaattori (ind 1– 5) | 4 | 4,7 | 4,7 | 4,7 | 4,7 | 4,7 |
4 Voimavarojen hallinta
Henkilöstöstrategian toimeenpano tukemaan strategiaa 2024–2027
GTK laatii henkilöstöstrategian vuoden 2023 loppuun mennessä tukemaan uutta strategiakautta 2024– 2027 sekä vuoteen 2030 ulottuvia pitkän aikavälin henkilöstöpoliittisia tavoitteita. Henkilöstöstrategia mahdollistaa osaltaan kokonaisvaltaisen henkilöstövoimavarojen strategisen johtamisen. Henkilöstöstra- tegian toimeenpano alkaa vuonna 2024 ja jatkuu läpi strategiakauden.
Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
GTK varmistaa lakisääteisen toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnitelman toteutuksen ja edelleen kehit- tämisen.
Viraston htv-määrä (suunnitelman mukainen arvio, TAE):
Toteuma 2022: 440 htv
Tavoite 2023: 438 htv
Tavoite 2024: 445 htv
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus, % (TAE)
2022: 106
2023: 108
2024: 108
Yhteisrahoitteisen toiminnan omarahoitusosuus, % (TAE)
2022: 49
2023: 50
2024: 50
Voimavarojen hallinnan tavoite 1 Henkilöstöstrategian toimeenpano tukemaan strategiaa 2024–2027 |
Voimavarojen hallinnan tavoite 2 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo |
Voimavarojen hallinnan tavoite 3 (TAE) Viraston htv-määrä vuonna 2024: 445 htv |
Voimavarojen hallinnan tavoite 4 (TAE) Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus % vuonna 2024: 108 % |
Voimavarojen hallinnan tavoite 5 (TAE) Yhteisrahoitteisen toiminnan omarahoitusosuus % vuonna 2024: 50 % |
To- teuma 2022 | Arvio 2023 | Tavoite 2024 | Alustava tavoite 2025 | Alus- tava ta- voite 2026 | Alus- tava ta- voite 2027 | ||
Henkilöstön kokonaistyötyytyväi- syys paranee/Vm-Baron työtyy- tyväisyysmittari | 3,84 | 3,85 | 3,85 | 3,85 | 3,87 | 3,87 | TAE |
Tasa-arvo paranee/VM-Baron mittari | 4,07 | 4,07 | 4,08 | 4,08 | 4,09 | 4,10 | |
Yhdenvertaisuus paranee/ VM- Baron mittari | 3,90 | 3,90 | 3,91 | 3,91 | 3,93 | 3,93 | |
Työhyvinvointi paranee/Vm-Ba- ron mittari | 8,13 | 8,13 | 8,15 | 8,15 | 8,18 | 8,18 | |
Johtaminen paranee/Vm-Baron mittari | 3,53 | 3,53 | 3,55 | 3,55 | 3,60 | 3,60 |
TOIMINNAN RAHOITUS Viraston toimintamenomomentti 32.01.04 (1000 euroa) | 2022 TP | 2023 Arvio | 2024 TA | 2025 Kehys | 2026 Kehys | 2027 Kehys |
Siirtynyt edelliseltä vuodelta | 10 220 | 8 789 | ||||
TA ja LTAt / kehys | 33 773 | 31 641 | 33 578 | |||
Käytettävissä oleva rahoitus | 43 994 | 40 430 | 33 578 | |||
Menot | 50 370 | 55 000 | 54 520 | |||
Tulot | 15 742 | 15 000 | 17 500 | |||
Nettomenot | 34 705 | 40 000 | 37 020 | |||
Siirtyy seuraavalle vuodelle | 8 789 | 0 |
TOIMINNAN RAHOITUS Kaikki viraston käytettävissä ole- vat momentit (1000 euroa) | 2022 TP | 2023 Arvio | 2024 TA | 2025 Kehys | 2026 Kehys | 2027 Kehys |
Viraston pääasiallinen toimintamenomomentti 32.01.04, netto | 33 773 | 31 641 | 33 578 |
5 Voimassaolo, seuranta ja allekirjoitukset
Tulossopimuksessa tavoitteet asetetaan neljälle vuodelle. Tavoitteet asetetaan sitovasti seuraavalle vuodelle ja kolmen seuraavan vuoden tavoitteet asetetaan alustavina. Tulossopimus päivitetään rullaa- vasti vuosittain.
Raportointi tulostavoitteiden toteumista tehdään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tulostavoitteiden koko vuoden toteumista raportoidaan tilinpäätöksessä ja siihen sisältyvässä toimintakertomuksessa. Tilinpäätöstietojen osalta tiedot toimitetaan ministeriölle viimeistään viikon kuluttua tilinpäätöksen hy- väksymisestä ja puolivuotistietojen osalta 31.8. mennessä. Tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa tilinpäätöskannanotossa toimintavuotta seuraavan vuoden kesäkuussa. Virasto ilmoittaa tulosohjaajalle välittömästi, mikäli tulostavoitteiden saavuttamisessa on merkittäviä poik- keamia tai toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia.
Tulossopimus ja tilinpäätöstiedot julkaistaan Valtiokonttorin määräyksen mukaisesti.
Allekirjoitukset
Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxxx
va. Osastopäällikkö Johtokunnan puheenjohtaja
Työ- ja elinkeinoministeriö Geologian tutkimuskeskus
Xxx Xxxxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxx
Johtava asiantuntija Pääjohtaja
Työ- ja elinkeinoministeriö Geologian tutkimuskeskus
Liitteet
Liite 1: Johdon katsaus Liite 2: Seurantamittarit
Liite 3: Riskienhallintajärjestelmä ja riskienhallintataulukko Liite 4: Toimeenpanosuunnitelma
Liite 5: Tulossopimuksen mittarien kuvaukset Liite 6: Tavoite- ja mittarilogiikka
Geologian tutkimuskeskuksen toiminta
Geologian tutkimuskeskuksen toiminta on alkuvuonna 2023 edennyt tulossopimuksessa asetettujen päämäärien mukaisesti eikä merkittäviä poikkeamia toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa ja toiminnan kehityksessä ole odotettavissa loppuvuoden aikana verrattuna vuodelle 2023 suunniteltuun. Outokummun uuden laboratoriokokonaisuuden valmistuminen vuoden 2024 alkupuolella asettaa merkittäviä haasteita viraston taloudelle Ukrainan sodan myötä suunniteltua selkeästi korkeamman kustannustoteuman vuoksi. Yleinen kustannustason nousu ja koronan jälkeen lisääntynyt liikkuminen vaikuttavat osaltaan heikkenevään talouden kokonaistilanteeseen.
Strategiakauden 2020–2023 tullessa päätökseen voidaan todeta, että strategian toteuttaminen on edennyt kokonaisuutena suunnitellusti ja kaikki strategiset alueet ovat pääosin saavuttaneet tavoitteensa tai jopa ylittäneet ne. Sidosryhmä- ja asiakaspalaute osoittaa, että strategiset alueet oli valittu ja niiden tavoitteet asetettu onnistuneesti. GTK:n korkeatasoinen osaaminen on selkeästi vahvistunut vuosien 2020–2023 aikana ja oleellisesti parantanut strategian tuloksellista toimeenpanoa. Strategiakauden aikana on tehty joitakin pienimuotoisia toimintaympäristön muutoksista johtuneita tarkistuksia strategian sisältöön ja suunnattu toimintaa joustavasti uudelleen niiden pohjalta. Strategian fokusalueilla ja kasvavan vaikuttavuuden alueilla rakennettua osaamista on onnistuneesti hyödynnetty uuden strategiakauden 2024–2027 tavoitteiden määrittelyssä ja uudet painopisteet ovat linjassa GTK:n tulevaisuuskuvan kanssa. Näin on luotu vahvat edellytykset pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen.
GTK 2.0 -muutosohjelman pohjalta on jatkettu aidosti monipaikkaisen työn ja GTK:n työnantajakuvan kehittämistä. Uuden strategian myötä kehittämiskohteeksi on nostettu selkeän ja sujuvan työn kehittäminen. Tällä vahvistetaan edelleen GTK:n kykyä tulokselliseen toimintaan sekä vetovoimaisuutta työpaikkana. GTK:n kulttuurikartta ja sitä täydentävä työyhteisön Pelikirja- kokonaisuus lisäävät työn hallittavuutta ja varmistavat osaltaan henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia.
GTK on kasvanut kuluvan strategiakauden aikana voimakkaasti, ja useilla toiminnan alueilla on saavutettu erinomaisen hyvää kehitystä omarahoitteisen tutkimustoiminnan siirtämisessä eri rahoitusinstrumenttien kautta tehtäväksi työksi. Uutena mahdollisuutena käyttöön tulleen yhteistoiminnan mahdollisuudet näyttäytyvät tällä hetkellä lupaavina. Toiminnan volyymin säilyttäminen ja korkeatasoisen tutkimuksen turvaaminen edellyttävät edelleen määrätietoista ja tavoitteellista työtä rahoituspohjan laajentamiseksi.
Geologian tutkimuskeskuksessa työskentelee tällä hetkellä 452 henkilöä (tilanne 4.9.2023). Toimipaikat sijaitsevat Espoossa (251 henkilöä), Kokkolassa (31 henkilöä), Kuopiossa (77 henkilöä), Lopella (3 henkilöä), Outokummussa (47 henkilöä) ja Rovaniemellä (43 henkilöä). Vuonna 2022 henkilötyövuosia kertyi 440 ja vuodelle 2023 Kiekun henkilötyövuosiennuste on 438 henkilötyövuotta.
Vuoden 2023 talousarviorahoitus on 31,5 M€ ja siirtomääräraha vuodelta 2022 on 8,8 M€. Vuodelta 2022 siirtynyt määräraha johtui viivästyneistä, aiempina vuosina päätetyistä investoinneista, jotka toteutuvat vuonna 2023. Ulkopuolinen rahoitus on vuonna 2023 kasvanut edellisistä vuosista. Menot ovat kasvaneet investoinneissa, palkoissa ja palvelujen ostoissa sekä matkustusmenoissa.
Yhteisrahoitteisten projektien rahoitushakemuksissa on onnistuttu ja etenkin EU-rahoitteinen toiminta kasvaa. Maksullisen toiminnan laskutus on ollut edellisvuosia suurempaa ja vuoden tilauskanta on 18,7 M€, josta 10,7 M€ maksullista ja 7,8 M€ yhteisrahoitteista toimintaa.
Kaikkiaan toimintaympäristön muuttuminen ja valtion talouden haasteet vaikuttavat voimakkaasti GTK:n toimintaan ja sen suunnitteluun. Määrätietoinen valtion toimitilastrategian toteuttaminen sekä tutkimuslaitoksen toiminnan kannalta välttämättömien erityistilainvestointien toteuttaminen näkyvät vuoden 2024 aikana toimitiloihin liittyvien kustannusten merkittävänä nousuna. Tämän huomioiminen talousarviorahoituksessa on toimintakyvyn kannalta olennaista. Vahvakaan ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa saavutettu menestys ei kompensoi tilannetta, jossa ohjauksen mukaiset ja päätetyt erityistilakokonaisuudet jätetään talousarviorahoituksen ulkopuolelle.
Tulevan kauden merkittävin mahdollisuus on GTK Mintecin investointikokonaisuuden läpivienti. Se on kansallisesti ja kansainvälisesti kokonaisuus, jonka kautta Suomen merkitys eurooppalaisen raaka- aineomavaraisuuden edistämisessä tullaan nostamaan selkeästi uudelle tasolle. GTK Mintec ja siihen liittyvä laaja, elinkeinoelämävetoinen T&I -ekosysteemi on avainasemassa mahdollisimman tuottavan ja kestävän primääristen ja sekundääristen raaka-aineiden hyödyntämisen kehityksessä. Investoinnin toteuttaminen tulee osaltaan varmistamaan myös alan teknologiateollisuuden menestyksen ja kasvun globaalissa markkinassa.
Fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta uusiutuvilla energianlähteillä juontuva energiamurros määrittää kasvavasti GTK:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöä. Energian tuotanto- ja varastointiteknologioiden kehitykseen nivoutuu yhä voimakkaammin mineraalisten raaka-aineiden saatavuuteen liittyviä EU-tasoisen strategisen autonomian vaatimuksia ja niistä seuraavia nopeita osaamisen kehittämisen ja TKI-toiminnan suuntaamisen tarpeita.
Ukrainan sota ja sen myötä heikentynyt kyberturvallisuuden tila ja sen tulevaisuuden näkymät ovat tuoneet uudella lailla tarkasteluun paikkatietoaineistot ja niiden jakeluun liittyvät riskit. Tietopolitiikassa, etenkin tutkimusaineistojen osalta, kansalliset sitoumukset avoimeen julkaisemiseen ja tieteellisen tutkimuksen tietoaineistojen mahdollisimman avoimeen saatavuuteen ohjaavat kaikkia julkisin varoin toimivia tutkimustoimijoita. Tietoaineistojen liiketaloudellinen hyödyntäminen GTK:n kaltaisen toimijan kohdalla tapahtuu melko ahtaissa raameissa, mutta mahdollisuuksia on löydettävissä mm. uudentyyppisten digitaalisten palvelujen ja niiden liiketoimintamallien kautta.
Taloudellista toimintaympäristöä leimaavat epävarmuudet, voimakas inflaatio ja talouden rakenneongelmat sekä mm. väestön ikääntyminen ja työvoiman saatavuusongelmat rajoittavat talouskasvua samalla, kun voimakas yhteiskunnallinen kysyntä ja sitoutuminen puhtaan siirtymän mahdollistaviin ratkaisuihin tukee taloudellista aktiviteettia. Globaalin kysynnän erityisesti puhtaassa siirtymässä tarvittavien metallien ja mineraalien osalta odotetaan edelleen kasvavan sekä materiaali- että energia-arvoketjuissa. Tässä tilanteessa GTK:n palvelujen ja aineistojen kysyntä on säilynyt hyvänä ja puhdas siirtymä ja sen välittömät ja välilliset vaikutukset GTK:n palveluiden kysyntää kohtaan luovat mahdollisuuksia kasvattaa GTK:n projektikantaa ja toiminnan volyymiä.
GTK:N SEURANTAMITTARIT LIITE 2
Tulostavoitteet
dTEM-arviointien Kyberturvallisuus ja tietosuoja -osa-alueen virastokohtaiset toteumat vuodesta 2018 alkaen
- asiantuntija-arviointi
- itsearviointi
dTEM-arviointien Asiakaslähtöisyys -osa-alueen virastokohtaiset toteumat vuodesta 2018 alkaen
- asiantuntija-arviointi
- itsearviointi
dTEM-arviointien Palvelut ja prosessit -osa-alueen virastokohtaiset toteumat vuodesta 2018 alkaen
- asiantuntija-arviointi
- itsearviointi
Toiminnallinen tehokkuus sekä tuotokset ja laadunhallinta
Merkittävimpien suoritteiden käsittelyajat
- GTK:ssa ei ole tässä tarkoitettuja suoritteita, joiden käsittelyaikoja voisi mitata
Toiminnallisen yhdenvertaisuussuunnittelun laadun parantaminen (lähtötason määrittely annetun asteikon mukaisesti)
Voimavarojen hallinta Toimitilatehokkuus (m2/henkilötyövuosi) Tilakustannukset (euroa/henkilötyövuosi)
Osaamisen kehittäminen, mittareina
- VM-Baro: Voin oppia ja uudistua työssäni
- VM-Baro: Työnantajani tukee osaamiseni ylläpitoa ja parantamista henkilöstökoulutuksella ja/tai muilla tavoin
GTK:n RISKIENHALLINTAJÄRJESTELMÄ JA RISKIENHALLINTATAULUKKO LIITE 3
Riskienhallinnan asema ja tavoite
Riskien arviointi ja seuranta on osa GTK:n sisäistä valvontaa ja siten osa valtion viraston lakisääteistä tehtävää. GTK:n riskienhallintaa ohjeistetaan laissa ja asetuksessa Geologian tutkimuskeskuksesta, työjärjestyksessä ja taloussäännössä. Riskienhallinnan toimintamalli on kuvattu riskienhallinta- politiikassa.
Riskienhallinta on osa GTK:n toimintajärjestelmän ohjaus- ja johtamismenettelyjä; se kattaa koko toiminnan ja toimintamalli on yhtenäinen läpi koko organisaation. Riskienhallintaa sovelletaan strategiseen, operatiiviseen ja tulosyksiköiden johtamiseen. Riskienhallinta on ennakoiva näkökulma toimintaan ja osa asioiden valmistelua. Se kattaa oman toiminnan lisäksi toiminnan, josta organisaatio vastaa lainsäädännön, sopimusten tai muiden velvoitteiden nojalla.
Riskienhallinnan keskeiset vaiheet sisältyvät GTK:n toiminnan ja suunnittelun vuosikelloon ja ne liittyvät toiminnan ja tavoitteiden suunnitteluun ja raportointiin laitostasolta tulosyksikkötasolle asti. Riskien kokonaisarviointi eli koko GTK-tason keskeisten alueiden riskikartoitus tehdään strategiakausittain. Riskikuvan tarkastelu ja tarvittaessa päivitys tehdään vuosittain toiminnan suunnittelun yhteydessä.
Riskienhallinnan tavoitteena GTK:ssa on tukea ennakoivaa johtamista. Tämä lisää strategiassa ja tulossopimuksessa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen sekä säädettyjen ja määrättyjen tehtävien toteutumisen todennäköisyyttä. Tavoitteena on vahvistaa hyvää johtamistapaa sekä luoda luotettavaa perustaa suunnittelulle, päätöksenteolle ja operatiiviselle toiminnalle. Riskienhallinta on osa tulosohjausta ja -johtamista sekä toiminnan ja talouden prosesseja. Sillä parannetaan myös uusien toimintamahdollisuuksien tunnistamista.
Vastuut
GTK:n riskienhallinta on järjestetty Valtiovarainministeriön suosituksen ja yleisesti käytetyn ISO 31000
–riskienhallintastandardin pohjalta. Riskienhallinnan vastuista päättää pääjohtaja, joka työjärjestyksen mukaisesti vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Riskienhallinta on osa ohjaus- ja johtamis-järjestelmää ja johtoryhmätyöskentelyä kaikilla organisaatiotasoilla. Pääjohtajan johtoryhmä käsittelee laitostasoiset riskit, niiden käsittelysuunnitelmat ja hallintatoimenpiteet. Johtajat ja tulosyksiköiden päälliköt vastaavat oman organisaatioyksikkönsä riskienhallinnasta ja sen toimeenpanosta. Projektipäälliköt ja työryhmän vetäjät vastaavat riskienhallinnasta osana johtamansa kokonaisuuden hallintoa.
Riskienhallinnan kehittämisen vastuuhenkilö kehittää riskienhallinnan menettelyitä, seuraa riskienhallinnan tilaa ja tukee riskienhallinnan prosessia. Sisäinen tarkastus arvioi vuosittain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä sekä tukee tarvittaessa asiantuntijana GTK:ta riskienhallinnan toteuttamisessa.
Kehittämissuunta
Parasta riskienhallintaa on onnistunut ennakointi. Riskienhallinta on tulevaisuuteen suuntaavaa toimintaa, jossa tarkkaillaan ja analysoidaan ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön muutostekijöitä strategisella ja operatiivisella tasolla. Analyysin perusteella voidaan luoda tulevaisuuskuvaa, jonka mahdollisuuksiin ja uhkiin GTK:n on pystyttävä vastaamaan.
Erityisesti kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuuden lisääntyminen ensin pandemian ja sittemmin Venäjän Ukrainaan kohdistamien sotatoimien seurauksena on korostanut riskienhallinnan
merkitystä riskikuvan eri sektoreilla. Esimerkiksi hybridivaikuttamisen uhka nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa vaatii erityistä huomiota riskienhallinnan alueella. Raaka-aineisiin ja energiahuoltoon kohdistuvista riskeistä osa näyttäytyy GTK:n toiminnassa uhkan lisäksi myös mahdollisuutena.
Onnistunut riskienhallinta edellyttää paitsi ennakointitoimintoa myös tähän liittyvää kyvykkyyttä. Kyky tunnistaa pitkän aikavälin muutostekijöitä luo edellytyksiä strategisesti kestäville linjauksille. Riskienhallinnan kehittäminen tukemaan johtamista ja päätöksentekoa vaatii ennakointikyvykkyyden kehittämistä eri tietolähteitä ja tiedon analysointimenetelmiä hyödyntämällä. Tähän kehittämissuuntaan tullaan GTK:ssa panostamaan alkavan tulossopimuskauden aikana.
Riskikuva
Keskeiset vaikuttavuus- ja tulostavoitteisiin sekä viraston toimintaan liittyvät riskit ja niiden hallintatoimet sekä hallintakeinojen koordinointi- ja toteuttamisvastuut kuvataan GTK:n riskikuvassa, joka skaalautuu laitostasolta tulosyksikkötasolle asti.
Tunnistettujen riskien jäsentämiseksi käytetään GTK:ssa seuraavaa luokittelua: 1. Strategiset riskit, 2. Operatiiviset riskit, 3. Taloudelliset riskit, 4. Tiedonhallinnan riskit ja 5. Maine- ja vahinkoriskit.
Riskien toteutumisen vaikutusta ja todennäköisyyttä arvioidaan neliportaisella asteikolla seuraavasti:
• Vaikutus: 1. Vähäinen, 2. Xxxxxxxxxxx, 3. Merkittävä, 4. Kriittinen
• Todennäköisyys: 1. Epätodennäköinen, 2. Xxxxxxxxxxx, 0. Todennäköinen, 4. Lähes varma GTK:n riskikuva esitetään seuraavassa taulukossa:
Riskiluokka | Riskin 1) kuvaus ja 2) keskeiset hallintakeinot | Riskin vaikutus (1 – 4) | Riskin Toden näköis yys (1 – 4) | Riski taso | Hallintakein ojen koordinointi vastuu | Hallintakeinojen toteuttamisvastuu | Viitteet: määräykset, ohjeet ja muu määrittelevä dokumentaatio |
1. STRATEGISET RISKIT | |||||||
1.1 GTK:n asema, relevanssi, yhteiskunnallin en vaikuttavuus ja rahoitusasema | 1) GTK:n asema ja relevanssi yhteiskunnassa tai rahoitusasema voi heiketä, mikäli epäonnistutaan pitkän aikavälin roolillisessa tavoiteasetannassa, keskipitkän aikavälin toiminnan suuntaamisessa, tulosten soveltamisessa ja arvon tuottamisessa tai laitoksen kehittäminen passivoituu. 2) GTK:n perustehtävän ajanmukaisuutta suhteessa ympäristö- ja kestävyystavoitteisiin, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja elinkeinoelämän tukemiseen arvioidaan säännöllisesti strategiaa katselmoimalla ja uudistamalla. GTK:n tuloksellisuutta johdetaan aktiivisesti verkostoissa ja tulosohjauksella rahoitusaseman vahvistamiseksi. | 4 | 1 | 4 | Pääjohtaja | Xxxxxxx, talous ja toimintajärjestelmä | Laki ja asetus GTK:sta Roolilliset päälinja -dokumentit GTK:n strategia |
1.2 Toimintakulttuu ri ja organisaatiorak enne | 1) Toimintakulttuuri ja organisaatiorakenne eivät sopeudu toimintaympäristössä tapahtuviin nopeisiin muutoksiin. Innovatiivisuus, ennakointi- ja reagointikyky menetetään joustamattomien rakenteiden ja toimintatapojen vuoksi. 2) Organisaatiota johdetaan ja uudistetaan aktiivisesti. Johtamismalli perustuu realistisen tulevaisuuskuvan | 2 | 2 | 4 | Pääjohtaja | Xxxxxxx, talous ja toimintajärjestelmä | Laki ja asetus GTK:sta Työjärjestys Toiminta- ja laatujärjestelmän päädokumentti GTK:n strategia GTK:n prosessikartta |
lisäksi ajantasaisen sidosryhmäanalyysin tuloksiin. Toimintamalli mahdollistaa nopean reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin. | |||||||
1.3 Ekosysteemit, verkostot ja kumppanuudet | 1) GTK:n toimintakyky heikkenee, jos yhteistoiminnalle oleellisten ekosysteemien ja verkostojen tunnistaminen on puutteellista, niihin kytkeytyminen ja rakenteiden muokkaaminen toimintaamme tukevaksi ei onnistu tai toimijoiden yhteistyö ei ole etujemme mukaista. Tuloksellisuus kärsii myös strategisen kumppanin tai merkittävän palveluntuottajan valinnasta, joka ei tuo tavoiteltua lisäarvoa tai synergiaetua toiminnalle tai suoriudu velvoitteistaan. 2) Toiminnan kannalta tärkeiden ekosysteemien ja verkostojen tunnistamisen ja valinnan prosessi dokumentoidaan ja kytkeytyminen perustuu sopimuksiin. Toimintaperiaatteet ja yhteistyön rakenteet sisältävien sopimusten neuvottelu vastuutetaan. Tavoitteena on ekosysteemien ja verkostojen toiminta myös GTK:ta hyödyttävällä tavalla. Kumppanit valitaan vastuullisesti, sidosryhmäanalyysin ja riskiarvioiden tulosten pohjalta tukemaan strategisia valintoja. Riippuvuudet tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan huomioiden yhteistyölle asetetut tavoitteet, volyymirajat ja toimintaan liittyvät riskit. | 3 | 2 | 6 | Pääjohtaja | Xxxxxxx, tieteellinen tutkimus Xxxxxxx, geotieto ja tietohallinto Johtaja, asiakasratkaisut | Työjärjestys Taloussääntö Yleiset sopimusehdot GTK:n strategia GTK:n hankintaohje Projektikäsikirja Eettinen ohje |
1.4 Osaamis-, tieto- ja teknologiapääo ma | 1) GTK:n kapasiteetti (osaamispääoma, tietopääoma, teknologiapääoma) heikentyy eikä vastaa perustehtävän ja tavoitteiden saavuttamiseen. | 3 | 2 | 6 | Pääjohtaja | Xxxxxxx, henkilöstö, osaaminen ja lakiasiat Johtaja, tieteellinen tutkimus | Työjärjestys Henkilöstöpolitiikka Palvelussuhdeohje Osaamisen kehittämissuunnitelma |
2) Osaamis-, tieto- ja teknologiapääomaa johdetaan ja suunnataan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Omaa kapasiteettia täydennetään kumppanuuksin. | Johtaja, geotieto ja tietohallinto | T&I -toiminnan päälinjat Geotietoroolin päälinjat Tiedonhallintamalli GTK:n prosessikartta | |||||
2. OPERATIIVISET RISKIT | |||||||
2.1 Johtaminen ja tavoitteenasettelu sekä toimintaprosesseihi n sisältyvät riskit | 1) Operatiiviset tavoitteet eivät pohjaudu pitkän aikavälin yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin ja strategisiin tavoitteisiin tai resursseja allokoidaan tavoitteiden kannalta epäolennaiseen toimintaan. 2) Toiminnan tavoitteet asetetaan ja toimintaa johdetaan strategisten päämäärien mukaisesti huomioiden synergiaroolien tavoitteet. Seuranta perustuu soveltuvien, luotettavien mittareiden tuottamaan ajantasaiseen tietoon. Laatu varmistetaan toiminta- arkkitehtuurin ja -dokumentaation ajantasaisuudella ja noudattamalla prosessien jatkuvan parantamisen mallia. | 2 | 2 | 4 | Johtaja, operatiivinen toiminta | Tulosyksiköiden ja johdon vastuualueiden päälliköt | Työjärjestys Tulossopimus Yksiköiden tuloskortit GTK:n strategia GTK:n tavoitesuunnitelma GTK:n prosessikartta Taloussääntö GTK:n toiminta- ja laatujärjestelmä Projektikäsikirja |
2.2 Vetovoimaisuus ja toimintakulttuuri | 1) GTK ei ole houkutteleva työnantajana ja työyhteisönä, henkilöstön poistuman korvaaminen ja uudistaminen toiminnan tarpeiden mukaisesti hankaloituu. 2) GTK:n houkuttelevuus asetetaan tärkeäksi johtamis- ja HR-tavoitteeksi, keinoina työn sisältöjen, merkityksellisyyden ja toimintakulttuurin kehittäminen onnistuneiden asiantuntijarekrytointien takaamiseksi sekä osaajien pitämiseksi. | 3 | 2 | 6 | Johtaja, henkilöstö, osaaminen ja lakiasiat Johtaja, operatiivinen toiminta | Tulosyksiköiden ja johdon vastuualueiden päälliköt | GTK:n tavoitesuunnitelma Tulosyksiköiden tuloskortit Projektikäsikirja |
2.3 Työhyvinvointi ja työkyky | 1) Henkilöstön henkinen ja fyysinen kuormitus lisääntyy, sairauspoissaolot lisääntyvät ja sitouttaminen vaikeutuu. Resursseja ei pystytä allokoimaan laitoksen kannalta priorisoituun toimintaan. 2) Toiminta suunnitellaan, resursoidaan ja osaamispohjan laaja-alaisuudesta varmistutaan kuormittavuuden vähentämiseksi ja varajärjestelyiden toimimiseksi. Työturvallisuudesta huolehditaan korkealla prioriteetilla. Strategisen ja operatiivisen johtamisen yhteistyöllä varmistetaan toiminnan ja resurssien suuntaaminen priorisoituihin ydintoiminnan kokonaisuuksiin. | 3 | 3 | 9 | Johtaja, henkilöstö, osaaminen ja lakiasiat | Johtaja, operatiivinen toiminta Tulosyksiköiden ja johdon vastuualueiden päälliköt | Henkilöstöhallinnon ohjeet Työsuojelu- ja työturvallisuusohjeet |
2.4 Operatiiviset kumppanuudet ja sopimukset | 1) Valitaan väärä kumppani tai alihankkija tai otetaan sellaisia riskejä suhteessa sopimuskumppaniin, joihin valtion viraston ei pidä suostua. Nämä riskit voivat liittyä laadultaan tai suuruudeltaan talous-, vastuunjako- tai mainekysymyksiin. 2) Merkittävien kumppaneiden valinnan pohjaksi edellytetään riskiarvion tekemistä. Sopimuksiin liittyviä riskejä hallitaan ja arvioidaan suhteessa riskinsietokykyyn, lainsäädäntöön ja valtionhallinnon ohjeistukseen. Vastuunjako ja oikeudet selvitetään kumppanuus-, alihankinta- ja vastaavissa sopimuksissa. | 2 | 2 | 4 | Johtaja, operatiivinen toiminta Johtaja, talous ja toimintajärjes telmä Johtaja, henkilöstö, osaaminen ja lakiasiat | Tulosyksiköiden ja johdon vastuualueiden päälliköt | Työjärjestys Taloussääntö Hankintaohje Yleiset sopimusehdot Eettinen ohje Riskienhallintaohjeistus |
2.5 Laitteet ja välineet | 1) Tuotantolaitteet eivät vastaa tulevaisuuden tarpeisiin, ne vanhentuvat suorituskykyvaatimuksiltaan ja niiden tekninen luotettavuus heikkenee. Tämän seurauksena tutkimus ja tiedonkeruu vaikeutuu, resurssit ylikuormittuvat ja sähköiset palvelut heikkenevät. | 2 | 2 | 4 | Johtaja, operatiivinen toiminta Johtaja, talous ja toimintajärjes telmä | Tulosyksiköiden ja johdon vastuualueiden päälliköt | Strategia GTK:n tavoitesuunnitelma Rahoitusesitys -menettely (pitkän aikavälin tavoitekuvat) Tulosyksiköiden tuloskortit GTK:n tietohallintomalli |
2) Tuotantolaitteiden ja -välineiden ajantasaisuus varmistetaan ennakoiduilla ylläpitotoimenpiteillä ja tavoiteasetannan mukaisilla investoinneilla, jotka pohjautuvat ajantasaisiin laite- ja teknologiatavoitekuviin ja arkkitehtuurikuvauksiin. | Johtaja, henkilöstö, osaaminen ja lakiasiat |
3. TALOUDELLISET RISKIT | |||||||
3.1 Taloussuunnittelu ja budjetointi | 1) Puutteellinen näkyvyys kokonaistalouteen ja kannattavuuteen vaikeuttaa rahoituksen hankkimista tai suuntaamista toiminnan kehittämiseen ja tuotantolaitteisiin. 2) Resurssijaon perusteiden oikeellisuus ja riittävyys varmistetaan toiminnallisten tarpeiden riittävällä arvioinnilla. Tuleviin vastuisiin varaudutaan ennakoivan suunnittelutiedon hankkimisella ja budjetoimalla oikeamääräisesti. Rahoituksen suuntaaminen on strategista ja ennakoivaa. Projektibudjetoinnin ja hinnoittelun perusteita kehitetään ja johdetaan keskitetysti. Vastuuvakuutuksin suojaudutaan mahdollisilta toimintaa koskevilta korvausvaatimuksilta. | 2 | 2 | 4 | Johtaja, talous ja toimintajärjestelmä | Talouspäällikkö | Taloussääntö Projektikäsikirja Hankintaohje |
3.2 Taloudellinen raportointi | 1) Taloudelliset raportit eivät tuota riittävää tietoa ennakoinnin, tiedolla johtamisen ja päätöksenteon perustaksi tai tueksi. 2) Xxxxxxxxxxxxx raportoinnin laatu varmistetaan järjestelmiä, seurantakohteita ja henkilöstön osaamista kehittämällä. Tiedolla johtamisen sisällöt sovitetaan johtamistarpeita ja -tasoja vastaavaksi. Ennustetiedon laadukkuudesta huolehditaan tiedonkulun ja riittävän osaamistason kautta. Riskienhallinnan näkökulma tuodaan kiinteäksi osaksi ennustetiedon tulkintaan. | 2 | 2 | 4 | Johtaja, talous ja toimintajärjestelmä | Talouspäällikkö | Mittaristo Tiedolla johtamisen järjestelmä Taloussääntö |
Rahoittajaraportoinnissa huolehditaan tukikelpoisuusehtojen mukaisesta raportoinnista. | |||||||
3.3 Valuutat, luotonhallinta ja maksuliikenne | 1) Sopimuksen mukainen saatava ei toteudu tai viivästyy merkittävästi. 2) Valuuttamääräisiä projektisopimuksia pyritään välttämään. Suurissa ja pitkäkestoisissa valuuttamääräisissä sopimuksissa hankitaan suojausinstrumentteja. Asiakkaiden maksukäyttäytymistä seurataan aktiivisesti ja uuden asiakkaan luottokelpoisuus selvitetään ennen sopimuksen solmimista. Maksuliikenteen luotettava järjestäminen ja saatavien hallinta erityisesti vientiprojekteissa järjestetään rahoituslaitosten tarjoamaa luotettavaa menetelmää käyttämällä. Toteutuskumppaneiden taloudellinen suorituskyky arvioidaan ja väistämätön yhteisvastuu puretaan keskinäisin sopimuksin. | 2 | 2 | 4 | Johtaja, operatiivinen toiminta | Talouspäällikkö | Taloussääntö Projektikäsikirja Yleiset sopimusehdot |
3.4 Väärinkäytökset | 1) Tahalliset tai huolimattomuudesta johtuvat väärinkäytökset aiheuttavat taloudellista menetystä. 2) Esihenkilöitä ja henkilöstöä koulutetaan havainnoimaan normaalista poikkeavia käytäntöjä, menettelyjä tai tapahtumia henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa tai tietoverkoissa. Kontrolleja varmistetaan sisällyttämällä arviointi- ja hallintakeinoja sisäiseen tarkastukseen, auditointeihin ja tilintarkastukseen. | 2 | 2 | 4 | Johtokunta (SITA) Johtaja, talous ja toimintajärjestelmä | Pääjohtaja (SITA) Esimiehet | Sisäisen tarkastuksen ohje Taloussääntö Tietoturvaohjeistus |
4. TIEDONHALLINNAN RISKIT | |||||||
4.1 Tietopääoman hallinta | 1) Geologisen tiedon saatavuus ja jakaminen sidosryhmille vaarantuu. Säilytettävän tiedon eheyttä, käytettävyyttä ja kiistämättömyyttä ei voida varmentaa. Luottamuksellinen tieto päätyy ei-toivotuille tahoille tai tietoa menetetään pysyvästi, joko huolimattomuuden tai väärinkäytöksen seurauksena. 2) GTK:n aineisto- ja tietoturvapolitiikka sekä tietovarannon hallintaohje pidetään ajan tasalla ja varmistetaan sisäisillä koulutuksilla ja auditoinneilla, että niiden mukaisesti toimitaan. | 4 | 2 | 8 | Johtaja, geotieto ja tietohallinto Johtaja, tieteellinen tutkimus Johtaja, henkilöstö, osaaminen ja lakiasiat | Tietohallintopäällikkö Prosesseista vastaava tulosyksikön päällikkö (= prosessin omistaja) | GTK:n aineistopolitiikka Tutkimusaineistojen käyttöoikeusluokittelu GTK:ssa GTK:n tietoturvapolitiikka Tietovarannon hallinta (PO). Xxxxxxx pidettävien asiakirjojen ja aineistojen käsittelyohje Turvallisuusohjeet |
5. MAINE- JA VAHINKORISKI | |||||||
5.1 Maine, puolueettomuus, luotettavuus, vastuullisuus ja toiminnan oikeutus | 1) GTK:n maine puolueettomana, luotettavana ja vastuullisena toimijana ja kumppanina sekä toiminnan oikeutus vaarantuvat virheellisen tai epätarkan tiedon tai palvelun tuottamisen, puolueellisen lausunnon antamisen, kyseenalaisen sitoumuksen solmimisen, yhteistyökumppanin toiminnan tai tässä dokumentissa mainittujen riskien kumuloitumisen seurauksena. 2) GTK:n maine tutkimuslaitoksena, sopimuskumppanina ja työnantajana varmistetaan johtamisen, tieteellisen tutkimuksen ja operatiivisen toiminnan sekä sidosryhmätyön | 4 | 2 | 8 | Pääjohtaja | Xxxxxxx, geotieto ja tietohallinto Johtaja, tieteellinen tutkimus Johtaja, asiakasratkaisut Johtaja, operatiivinen toiminta | Eettinen ohje Tieteellisen tutkimuksen käsikirja GTK:n laatukäsikirja Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Toimintakäsikirjat GTK:n viestinnässä noudatettavat periaatteet Ohje poikkeus- ja kriisitilanteiden viestintään |
laadulla. Vastuullisuus kirjataan toimintapolitiikkaan ja kilpailuneutraliteetti sekä asiakkaiden tasapuolinen kohtelu ohjaavat toiminnan suuntaamista ja roolivalintoja. Selkeällä ja avoimella viestinnällä tuetaan maineriskin hallintaa. Henkilöstöä valmennetaan toimimaan eri mediaympäristöissä. Tutkimuskeskuksen puolueettomuus huomioidaan asiantuntijalausuntojen laadinnassa. Sopimuksia ja sitoumuksia, jotka antavat epäilyksen aiheen esimerkiksi osallistumisesta kyseenalaiseen toimintaan, ei solmita. |
Johtaja, talous ja toimintajärjestelmä, vastaa kokonaiskuvan päivittämisestä yhdessä johtoryhmän kanssa ja tukee riskiluokista vastaavien johtajien riskienhallintatyötä. GTK:n toiminnasta vastaa pääjohtaja.
LIITE 4: GTK:N TULOSTAVOITTEIDEN (2024–2027) TOIMEENPANOSUUNNITELMA
Mittari TTM (I) Kriittisten raaka-aineiden saatavuus, mineraalien kiertotalous ja geofysiikan sovellukset painopisteiden htv toteuma (htv) TTM (II) Kriittisten raaka-aineiden saatavuus, mineraalien kiertotalous ja geofysiikan sovellukset painopisteiden tulorahoitus (tilauskannasta) (€) | |
2024 | 2025–2027 |
GTK Mintecin laboratorioiden kehitystyö jatkuu uusien toimisto- ja laboratoriotilojen käyttöönotolla. Kehittäminen ja kapasiteetin kasvu lisää laitekantaan perustuvaa yritysyhteistyötä ja myyntiä. GTK Mintecin koetehtaan kehitystyö ja uudistamisen valmistelu etenee. Tutkimusyhteistyötä Circular Raw Materials Hubin kumppaneiden kanssa vahvistetaan laitekannan käytön kehittämiseksi ja myynnin kasvattamiseksi. Kriittisten raaka-aineiden (CRMA) saatavuuden ja mineraalien kiertotalouden kehittämiseksi haetaan uusia toimintamalleja yritysten kanssa. T&I-toiminnan ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden (EU-rahoitus, Business Finland, Suomen Akatemia) määrät painopistealueilla kasvavat. Parannetaan tulo- ja omarahoitteisen projektisuunnittelun ja -valmistelun sisäistä tilannekuvaa ja tehokkuutta toteuttamalla valmisteluprosessin uudistus. Valmistellaan CRMA-tavoitteita tukeva mineraalipotentiaalin tutkimusohjelma, jonka ensimmäisen vaiheen tutkimukset käynnistetään Peräpohjan ja Kuusamon alueilla. Mineraalipotentiaalisella Raahe-Laatokka- alueella tutkimukset jatkuvat Vihanti- Pyhäsalmi alueella. Valtakunnallinen Li-potentiaalin selvitys hyödyntäen jo olemassa olevaa tutkimusaineistoa käynnistyy. | GTK Mintecin kehittäminen maailman parhaaksi kierto- ja mineraalitalouden T&I-alustaksi kasvattaa merkittävästi näkyvyyttä, asiakaskysyntää sekä myyntiä. Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö sekä yrityskumppanuudet mahdollistavat tutkimusinfra- struktuurin pitkäjänteisen kehittämisen. Yritysyhteistyö kriittisten mineraalien ja mineraalien kiertotalouden tutkimusalueilla tuottaa uusia ratkaisuja raaka-aineiden saatavuudelle. Järjestelmälliset kehittämistoimet ja yhteisrahoitteisen projektisuunnittelun kirkastettu tilannekuva parantavat menestymistä ulkoisen tutkimusrahoituksen hankinnassa. Tiivistyvä korkeakouluyhteistyö kasvattaa tutkijakoulutetun henkilöstön osuutta henkilöstössä sekä vahventaa GTK:n tieteellistä osaamista ja julkaisutoimintaa. Toteutetaan CRMA-tavoitteiden tukemiseksi laadittua mineraalipotentiaalin tutkimusohjelmaa valituilla alueilla. |
Mittari TTM (III) Geoympäristö, kestävät vesivarat, energiasiirtymä ja geotiedon ratkaisut painopisteiden htv toteuma (htv) TTM (IIII) Geoympäristö, kestävät vesivarat, energiasiirtymä ja geotiedon ratkaisut painopisteiden tulorahoitus (tilauskannasta) (€) | |
2024 | 2025–2027 |
T&I-toiminnan ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden (EU-rahoitus, Business Finland, Suomen Akatemia) määrät painopistealueilla kasvavat. Parannetaan tulo- ja omarahoitteisen projektisuunnittelun ja -valmistelun sisäistä tilannekuvaa ja tehokkuutta toteuttamalla valmisteluprosessin uudistus. | Korkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö sekä yrityskumppanuudet mahdollistavat tutkimusinfra- struktuurin pitkäjänteisen kehittämisen. Järjestelmälliset kehittämistoimet ja yhteisrahoitteisen projektisuunnittelun kirkastettu tilannekuva parantavat menestymistä ulkoisen tutkimusrahoituksen hankinnassa. Tiivistyvä korkeakouluyhteistyö kasvattaa tutkijakoulutetun henkilöstön osuutta henkilöstössä sekä vahventaa GTK:n tieteellistä osaamista ja julkaisutoimintaa. Kehittämiemme ja soveltamiemme menetelmien avulla edistämme kansallista energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. |
Mittari TTM 1. Tieteellisen julkaisutoiminnan vaikuttavuus (vaikuttavuuskerroin, viittaukset/julkaisut/4 v.) | |
2024 | 2025–2027 |
Vakiinnutetaan rinnakkaistallennukseen ja pysyvään avoimen tieteen julkaisemisen resursointiin perustuvat avoimen julkaisemisen käytännöt. Tuotetaan painopistekohtaiset politiikkasuositukset (Policy Brief) ja otetaan käyttöön teemakohtaisten politiikkasuositusten tuotantoprosessi. | GTK:n vertaisarvioitujen tutkimusjulkaisujen määrä pysyy korkealla tasolla ja julkaisukanavien laatu paranee. GTK:n tieteellisen julkaisutoiminnan vaikuttavuus paranee kasvattamalla kansainvälisessä ja yritysyhteistyössä laadittujen sekä avoimesti saatavilla olevien vertaisarvioitujen julkaisujen osuutta ja määrää. GTK:n tutkimuksen näkyvyys ja vaikuttavuus paranevat politiikkasuositusten ja järjestelmällisen tiede- ja tutkimusviestinnän kehittämisen toimenpiteiden kautta. |
TT 2. Kehittyvä geologinen tietopääoma lisää tiedon hyödyntämistä ja mahdollistaa uusia tiedon käyttötapoja
Mittari
TTM (I) Kriittisten raaka-aineiden saatavuus, mineraalien kiertotalous ja geofysiikan sovellukset painopisteiden htv toteuma (htv)
TTM (II) Kriittisten raaka-aineiden saatavuus, mineraalien kiertotalous ja geofysiikan sovellukset painopisteiden tulorahoitus (tilauskannasta) (€)
2024 | 2025–2027 |
Suoritamme, kehitämme ja pilotoimme monimenetelmätutkimuksia, yhteistulkintaa ja (3D) mallintamista todennäköisyyspohjaisilla inversio- ja epävarmuusarvioilla käyttämällä petrofysikaalisia, geologisia, geokemiallisia ja muita analyyttisiä aineistoja. Geotietojärjestelmän kehittämisohjelma saadaan päätökseen ja siirrytään geotietojärjestelmän jatkuvan ylläpidon ja kehittämisen malliin. Ensimmäiset geotiedon jakelun uudet ratkaisut otetaan käyttöön. Lopen kairasydänarkiston kehittämisohjelman ensimmäiset osat valmistuvat parantaen malminetsintää harjoittaville yhtiöille tarjottavia palveluita. | Kokoamme olemassa olevaa ja keräämme uutta alueellista geofysikaalista kuorimittakaavan aineistoa sekä kehitämme metodologiaa ja laskennallista mallinnusta tulkinnalle tuottaa uusia geofysikaalisia aineistoja. Kehittyvät ja optimoidut geofysikaaliset menetelmät tuottavat uusia ratkaisuja alueellisissa ja kohteellisissa pohjavesiprojekteissa. Jatkamme geotietojärjestelmän teknologia- alustojen sekä tiedonkeruusovellusten päivittämistä. Myös tiedon jakeluratkaisut päivittyvät uusille alustoille. Lopen kairasydänarkiston kehittämiskokonaisuus valmistuu. |
Mittari TTM (III) Geoympäristö, kestävät vesivarat, energiasiirtymä ja geotiedon ratkaisut painopisteiden htv toteuma (htv) TTM (IIII) Geoympäristö, kestävät vesivarat, energiasiirtymä ja geotiedon ratkaisut painopisteiden tulorahoitus (tilauskannasta) (€) | |
2024 | 2025–2027 |
Hydrogeologisista havaintoasemista koostuva tutkimusalusta otetaan käyttöön ja liitetään osaksi globaaleja tutkimusverkostoja. Energiasiirtymän vaativien kalliovarastoinnin alueelliset tutkimukset etenevät laajana yhteistyönä. Alueellisten pohjavesitutkimusten tulokset tuottavat uusia mahdollisuuksia pohjaveden hyödyntämiselle. | Pohjavesimuutosten ja alueellinen hydrogeologinen tutkimus tuottaa uusia ratkaisuja kotimaassa ja kansainvälisesti. Hydrogeologinen tutkimusinfra kerryttää geotietoa ja toimii kansallisten ja kansainvälisten tutkimushankkeiden tutkimusalustoina. Luomme skenaarioita ja ratkaisuvaihtoehtoja energiasiirtymässä tarvittaviin muutoksiin energiantuotannossa ja –varastoinnissa. Uudistetun geotietojärjestelmän rakennettu Geotietokeskus-brändi markkinoidaan kansainvälisesti tuoden vaikuttavuutta ja uusia projektimahdollisuuksia. Viemme pohjavesipotentiaalin tutkimukset kohteelliselta tasolta valtakunnalliselle tasolle palvelemaan vesihuoltoa ja alueellisen pohjavesipotentiaalin tunnistamista sekä vesihuollon varautumista ilmastonmuutokseen. |
Mittari TTM 2.1. Tuotettujen teknologisten ratkaisujen/menetelmien kehittäminen projekteissa (tekoälyä ja koneoppimista kehittävien projektien osuus, %) | |
2024 | 2025–2027 |
Koneoppimiseen perustuvat sovellukset tuottavat uusia ratkaisuja mm. mineraalipotentiaalin ja maaperän hiilensidontaan liittyvissä kokonaisuuksissa. Geotiedonkeruun menetelmäkehitystä tehdään tunnistaaksemme suurimmat hiilen varastointipotentiaalialueet. Käynnistämme toteutuksen keskeisten toimijoiden yhteistyönä tärkeimpien geo- ja biodiversiteettialueiden paikantamiseksi ja tunnistamme niihin kohdistuvia uhkatekijöitä ja niiden vaikutusmekanismeja. | Tekoäly ja koneoppiminen parantavat tutkimuksen tuottavuutta ja tuottavat uusia ratkaisuja. Kehitämme koneoppimismenetelmien käyttöä karttakantojen aineistojen tuottamisessa ja yleistämisessä eri mittakaavoihin. |
Mittari TTM 2.2. Hakku-palvelun aineistolataukset (aineistolatausten lkm/vuosi) | |
2024 | 2025–2027 |
Geotiedon kehittämisohjelman työ jatkuu tiedonkeruun ja tutkimuksen sekä tietotuotteistuksen geotietojärjestelmän uudistamisella. Hakku-palvelun uudistaminen valmistuu. Tietotuotevalikoimaa kehitetään ja ylläpidetään vastaamaan yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeita. Tietotuotteiden tuotteistusprosessin kehittäminen ja uudistaminen. | Vahvistunut tiede- ja innovaatiotoiminta mahdollistaa uudentyyppisiä tietotuotteita ja digitaalisia asiakasratkaisuja. Asiakaskysyntään vastaamista (palvelujen relevanssia) ja uusien asiakkaiden tunnistamista tehdään hyödyntäen kävijäprofiileja ja analysoimalla verkkosivujen ja tietotuotteiden käyttöä. Digimarkkinointia kasvatetaan. GTK:n tietotuotteiden kytkeminen eri toimialojen tietoekosysteemeihin lisää niiden käyttöä ja GTK:n vaikuttavuutta. |
Mittari TTM 2.3. Kartta- ja rajapintapalvelujen käyttäjien määrä (käyttäjää/vuosi) | |
2024 | 2025–2027 |
Kartta- ja rajapintapalveluiden uudistamisen suunnittelu ja konseptointi käynnistyy. Uusia palveluita määritellään käyttötarpeiden perusteella. | Kartta- ja rajapintapalveluiden uudistamisen suunnittelun ja konseptointi valmistuu. Kartta- ja rajapintapalveluiden uudistaminen toteutetaan. |
TT 3. Tuottaa ja kehittää korkeatasoiseen osaamiseen ja tietopääomaan perustuvia palveluja ja asiakasratkaisuja.
Mittari TTM (I) Kriittisten raaka-aineiden saatavuus, mineraalien kiertotalous ja geofysiikan sovellukset painopisteiden htv toteuma (htv) TTM (II) Kriittisten raaka-aineiden saatavuus, mineraalien kiertotalous ja geofysiikan sovellukset painopisteiden tulorahoitus (tilauskannasta) (€) | |
2024 | 2025–2027 |
RePower-projektikokonaisuus käynnistyy tukemaan kansallista energiasiirtymää. CRMA-tavoitteita tukevat projektit kasvattavat tulovirtaa. GTK Mintec palvelutoiminta tuottaa uusia kiertotalouden ratkaisuja asiakkailleen. Ulkopuolinen rahoitusosuus kasvaa nykytasosta. | Kansallista energiasiirtymää tukeva RePower- projektikokonaisuus käynnissä ja valmistuu v. 2027. CRMA:n edistämisen aktiviteetit käynnissä. GTK Mintec palvelutoiminta kasvaa ja laajenee globaalisti tuottaen kasvavasti uusia kiertotalousratkaisuja ja tulovirtaa. Ulkopuolinen rahoitusosuus kasvaa vuosittain. |
Mittari TTM (III) Geoympäristö, kestävät vesivarat, energiasiirtymä ja geotiedon ratkaisut painopisteiden htv toteuma (htv) TTM (IIII) Geoympäristö, kestävät vesivarat, energiasiirtymä ja geotiedon ratkaisut painopisteiden tulorahoitus (tilauskannasta) (€) | |
2024 | 2025–2027 |
Merituulivoima-alueiden pohjatutkimuksia vaativia merigeologisia tutkimuksia toteutetaan Suomen merialueilla. Reaaliaikainen pohjavesitiedon visualisointiratkaisu otetaan käyttöön pilottialueella. Pilotoimme maaperän geologisen 3D- rakennemallinnuksen kohteelliselta tasolta alueelliselle tasolle palvelemaan vesihuoltoa ja muita sovellusaloja. Geoenergian ja geotermisen energian tutkimukset tuottavat uusia hiilivapaan lämmitysenergian hyödyntämisratkaisuja. | Digitaalisen kairasydänarkiston palvelukokonaisuuden kehittäminen ja tuotteistaminen vahvistaa tietoaineistojen jakelua. Merituulivoima-alueiden tutkimus edistää merituulivoiman käyttöä. Mahdollistamme geologisten, geokemiallisten ja rakennusgeologisten riskien hallinnan tunnistamalla haasteelliset alueet innovatiivisin menetelmin ja soveltuvaa tutkimusinfraa hyödyntäen sekä seuraamalla maankäytön ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kehitämme pohjavesitiedon visualisointityökalua ja vesihuoltoa palvelevaa digitaalista kaksosta. Geoenergian ja geotermisen energian tutkimukset tuottavat uusia hiilivapaan lämmitysenergian hyödyntämismahdollisuuksia. |
Mittari TTM 3. Asiakaspalauteindikaattori (ind) | |
2024 | 2025–2027 |
Asiakastyytyväisyys säilyy korkealla tasolla (>4). Lisäämme asiakaspalautteen keräämistä sekä maksullisissa että yhteisrahoitteisissa projekteissa. Keskitymme avainasiakkuuksien omistamisen vahvistamiseen ja varmistamaan säännöllinen yhteydenpito asiakkaisiin. | Asiakastyytyväisyys säilyy korkealla tasolla. Asiakastoiminnan prosesseja kehitetään ja asiakasaktiviteettien määrää lisätään. |
TULOSSOPIMUKSEN MITTARIEN KUVAUKSET LIITE 5
Tulossopimuksen mittarit mahdollistavat TEM-GTK tulossopimuksen tavoitteiston sekä talousarvioesityksen tulosalueiden seurannan. Tulossopimuskauden ja strategiakauden vaihtuessa mittaristoa on uudistettu ja selkeytetty. Tulosalueiden ja strategian välistä kytköstä on edelleen vahvistettu. Tulostavoitemittaristo tuotetaan automatisoidusti ja laadukkaasti hyödyntämällä eri tietolähteitä ja rajapintoja. Tulossopimuskaudella seurataan erityisesti toimintaprosessien tehokkuuden toteutumista ja vaikutusta. Mittarilogiikka kattaa johdon tietotarpeet viraston eri toiminnoista ja vahvistaa tulossopimuksen ja strategian mukaista johtamista. GTK:n mittarilogiikkaa ja hierarkiaa kuvaava visualisointi sekä kuvaus vaikuttavuustavoitteiden, toiminnallisen tehokkuuden tavoitteiden ja tulosalueiden suhteista on osa tulossopimuksen liiteaineistoa.
Toiminnallisten tavoitteiden 1, 2 ja 3 tulosaluetasapainotetut mittarit
Tulosaluetasapainotettuja toiminnallisia tavoitemittareita on neljä ja ne kuvaavat toiminnallisten tavoitteiden 1, 2 ja 3 edistymistä, tehokkuutta ja vaikuttavuutta yhdessä tulosaluekohtaisten toiminnallisten tavoitteiden kanssa. Toiminnallisten tavoitteiden 1, 2 ja 3 tulosaluetasapainotettuina mittareina ovat:
• TTM (I) kriittisten raaka-aineiden saatavuus, mineraalien kiertotalous ja geofysiikan sovellukset painopisteiden htv toteuma (htv)
• TTM (II) Kriittisten raaka-aineiden saatavuus, mineraalien kiertotalous ja geofysiikan sovellukset painopisteiden tulorahoitus (tilauskannasta) (€)
• TTM (III) Geoympäristö, kestävät vesivarat, energiasiirtymä ja geotiedon ratkaisut painopisteiden htv toteuma (htv)
• TTM (IIII) Geoympäristö, kestävät vesivarat, energiasiirtymä ja geotiedon ratkaisut painopisteiden tulorahoitus (tilauskannasta) (€)
Toiminnallisen tavoitteen mittari (I): Kriittisten raaka-aineiden saatavuus, mineraalien kiertotalous ja geofysiikan sovellukset painopisteiden htv toteuma (htv)
Mittari kuvaa valittujen strategisten painopisteiden toiminnan volyymin muutosta henkilötyövuosissa. Mittari lasketaan henkilötyövuosien summana kriittisten raaka-aineiden saatavuus, mineraalien kiertotalous ja geofysiikan sovellukset painopisteillä toteutettavista projekteista. Mittarin arvona henkilötyövuodet (htv).
Toiminnallisen tavoitteen mittari (II): Kriittisten raaka-aineiden saatavuus, mineraalien kiertotalous ja geofysiikan sovellukset painopisteiden tulorahoitus (tilauskannasta) (€)
Mittari kuvaa valittujen strategisten painopisteiden tulorahoituksen muodostumisen muutosta. Mittari lasketaan vuosittain seurattavasta tilauskannasta kriittisten raaka-aineiden saatavuus, mineraalien kiertotalous ja geofysiikan sovellukset painopisteillä toteutettavista projekteista. Mittarin arvona on euro (€).
Toiminnallisen tavoitteen mittari (III): Geoympäristö, kestävät vesivarat, energiasiirtymä ja geotiedon ratkaisut painopisteiden htv toteuma (htv)
Mittari kuvaa valittujen strategisten painopisteiden toiminnan volyymin muutosta henkilötyövuosissa. Mittari lasketaan henkilötyövuosien summana geoympäristö, kestävät vesivarat, energiasiirtymä ja geotiedon ratkaisut painopisteillä toteutettavista projekteista. Mittarin arvona henkilötyövuodet (htv).
Toiminnallisen tavoitteen mittari (IIII): Geoympäristö, kestävät vesivarat, energiasiirtymä ja geotiedon ratkaisut painopisteiden tulorahoitus (tilauskannasta) (€)
Mittari kuvaa valittujen strategisten painopisteiden tulorahoituksen muodostumisen muutosta. Mittari lasketaan vuosittain seurattavasta tilauskannasta geoympäristö, kestävät vesivarat, energiasiirtymä ja geotiedon ratkaisut painopisteillä toteutettavista projekteissa. Mittarin arvona on euro (€).
Toiminnallisen tavoitteen 1 tulosaluekohtainen mittari
Toiminnallinen tavoite 1: Tutkimus ja innovaatiotoiminta vahvistaa GTK:n tuloksellisuutta asiakasratkaisujen tuottajana ja yhteistyökumppanina. Tavoitteen mittareina ovat:
• TTM 1. Tieteellisen julkaisutoiminnan vaikuttavuus (vaikuttavuuskerroin, viittaukset/julkaisut/4 v.)
Toiminnallisen tavoitteen mittari 1: Tieteellisen julkaisutoiminnan vaikuttavuus (vaikuttavuuskerroin, viittaukset/julkaisut/4 v.)
Tieteellisen julkaisutoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen käytetään yleisesti vaikuttavuuskertoimia (Impact Factor), joita voidaan laskea tieteellisille julkaisusarjoille, yksittäisille tutkijoille tai tutkimustuotosjoukoille, kuten yksittäisen tutkimusorganisaation tuottamille tieteellisille julkaisuille.
Vaikuttavuuskerroin lasketaan jakamalla tiettynä ajanjaksona julkaistuihin tieteellisiin artikkeleihin samana ajanjaksona kohdistuneiden viittausten lukumäärä näiden artikkeleiden lukumäärällä.
Tarkasteluajanjaksolle (tavallisesti neljä tai viisi vuotta) laskettu korkea vaikuttavuuskerroin kertoo tarkasteltavan ajanjakson aikana julkaisujoukolle kertyneestä suuresta viittausmäärästä eli julkaisujen ja niissä raportoitujen tutkimustulosten merkityksestä tutkimusyhteisössä.
Mittarin arvona on Scopus-järjestelmän tietokanta-aineiston perusteella tarkasteluvuodelle (n) laskettu GTK:n tutkimusartikkeleiden neljän vuoden rullaava vaikuttavuuskerroin (CiteScore, CSn), joka lasketaan kaavasta:
𝐶𝑆𝑛
𝑣𝑖𝑖𝑡𝑡𝑎𝑢𝑘𝑠𝑒𝑡 𝑣𝑢𝑜𝑠𝑖𝑛𝑎 [𝑛, 𝑛 − 1, 𝑛 − 2 𝑗𝑗𝑎 𝑛 − 3] 𝑗𝑗𝑢𝑙𝑘𝑎𝑖𝑠𝑡𝑢𝑖ℎ𝑖𝑛 𝑎𝑟𝑡𝑖𝑘𝑘𝑒𝑙𝑒𝑖ℎ𝑖𝑛 𝑣𝑢𝑜𝑠𝑖𝑛𝑎 [𝑛, 𝑛 − 1, 𝑛 − 2 𝑗𝑗𝑎 𝑛 − 3]
= 𝑣𝑢𝑜𝑠𝑖𝑛𝑎 [𝑛, 𝑛 − 1, 𝑛 − 2 𝑗𝑗𝑎 𝑛 − 3]𝑗𝑗𝑢𝑙𝑘𝑎𝑖𝑠𝑡𝑢𝑡 𝑎𝑟𝑡𝑖𝑘𝑘𝑒𝑙𝑖𝑡
Toiminnallisen tavoitteen 2 tulosaluekohtainen mittari
Toiminnallinen tavoite 2: Kehittyvä geologinen tietopääoma lisää tiedon hyödyntämistä ja mahdollistaa uusia tiedon käyttötapoja. Tavoitteen mittareina ovat:
• TTM 2.1. Tuotettujen teknologisten ratkaisujen/menetelmien kehittäminen projekteissa (tekoälyä ja koneoppimista kehittävien projektien osuus, %)
• TTM 2.2. Hakku-palvelun aineistolataukset (aineistolatausten lkm/vuosi)
• TTM 2.3. Kartta- ja rajapintapalvelujen käyttäjien määrä (käyttäjää/vuosi)
Toiminnallisen tavoitteen mittari 2.1. Tuotettujen teknologisten ratkaisujen/menetelmien kehittäminen projekteissa (tekoälyä ja koneoppimista kehittävien projektien osuus, %)
Mittari kuvaa tekoälyn ja koneoppimisen menetelmien kehittämisen ja edistämisen osuutta projekteissa. Mittari lasketaan prosentuaalisena osuutena vuotuisesti käynnissä olevista projekteista,
joissa tehdään tekoälyyn liittyvää menetelmäkehitystä, rakennetaan tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia tai kasvatetaan merkittävästi tekoälyn soveltamiseen liittyvää osaamista. Projektien metatietona on tällöin: AI-edistävä/kehittävä. Mittarin arvona %-osuus.
Toiminnallisen tavoitteen mittari 2.2. Hakku-palvelun aineistolataukset (aineistolatausten lkm/vuosi)
Mittari kuvaa Hakku-palvelun aineistolatausten määrän muutosta osana digitaalisten palvelujen tuottamista ja kehittämistä. Mittari lasketaan julkisten tietotuotteiden (tietotuotteet, julkaisut) päiväkohtaisen aineistolatausten vuosittaisesta summasta. Mittarin arvona lukumäärä, lkm.
Toiminnallisen tavoitteen mittari 2.3. TTM 2.3. Kartta- ja rajapintapalvelujen käyttäjien määrä (käyttäjää/vuosi)
Mittari kuvaa kartta- ja rajapintapalvelujen käytön muutosta osana digitaalisten palvelujen tuottamista ja kehittämistä. Mittari lasketaan julkisten tietotuotteiden (kartta- ja rajapintapalvelut) päiväkohtaisen käyttäjämäärän vuosittaisesta summasta. Mittarin arvona lukumäärä, lkm.
Toiminnallisen tavoitteen 3 tulosaluekohtainen mittari
Toiminnallinen tavoite 3: Tuottaa ja kehittää korkeatasoiseen osaamiseen ja tietopääomaan perustuvia palveluja ja asiakasratkaisuja. Tavoitteen mittareina ovat:
• TTM 3. Asiakaspalauteindikaattori (ind 1–5)
Toiminnallisen tavoitteen mittari 3. Asiakaspalauteindikaattori (ind 1–5)
Mittari kuvaa asiakastyytyväisyyttä kerätyistä palautteista. Asiakaspalauteindikaattori muodostetaan keskiarvosta asiakkaiden arvioista koskien yhteistyön sujuvuutta, työn laatua, kustannusarviota sekä aikataulun toteutumista. Mittarin arvona näiden keskiarvoindikaattori (ind 1–5).
Tuottaa aktiivisena
innovaatioekosysteemi- toimijana tieteellisiä tuloksia ja innovaatioita vastaamaan keskeisiin haasteisiin.
TT 1. Tutkimus ja innovaatiotoiminta vahvistaa GTK:n tuloksellisuutta asiakasratkaisujen tuottajana ja yhteistyökumppanina.
Tiede ja innovaatioprosessien htv:n kohdentuminen
Geotieto:
Tuottaa, kokoaa, jalostaa ja jakaa geotietoa.
Ekosysteemitoimijana huolehtii tietopääoman karttumisesta ja hyödyntämis- mahdollisuuksien kehittämisestä.
TT 2. Kehittyvä geologinen tietopääoma lisää
tiedon hyödyntämistä ja mahdollistaa uusia tiedon käyttötapoja.
Geotietoprosessien htv:n kohdentuminen
Asiakasratkaisut:
Tuottaa ja kehittää korkeatasoiseen osaamiseen ja tietopääomaan perustuvia asiakasratkaisuja.
TT 3. Tuottaa ja kehittää korkeatasoiseen osaamiseen ja tietopääomaan perustuvia palveluja ja asiakasratkaisuja.
Asiakkuusprosessien htv:n kohdentuminen
Digitalisaation edistäminen Tietojohtamisen kehittäminen: Tietojohtamisen organisoiminen vastaamaan
organisaation strategisten tavoitteiden toteuttamista
Voimavarojen hallinta
Seurantamittareita
Vaikuttavuustavoite 1: Raaka-aineiden saatavuuden ja mineraalien
kiertotalouden edistäminen investointien ja talouden kestävän
kasvun mahdollistamiseksi sekä puhtaan siirtymän
vauhdittamiseksi.
Vaikuttavuustavoite 2: Ympäristön kestävän käytön edistäminen tuottamalla ja
soveltamalla relevanttia tietoa ja älykkäitä ratkaisuja yhteiskunnan ja asiakkaiden käyttöön.
TTM (I) Kriittisten raaka-aineiden saatavuus, Mineraalien kiertotalous ja Geofysiikan sovellukset painopisteiden htv toteuma
TTM (II) Kriittisten raaka-aineiden saatavuus, Mineraalien kiertotalous ja Geofysiikan sovellukset painopisteiden tulorahoitus (tilauskannasta)
TTM (III) Geoympäristö, Kestävät vesivarat, Energiasiirtymä ja Geotiedon ratkaisut painopisteiden htv toteuma
TTM (IIII) Geoympäristö, Kestävät vesivarat, Energiasiirtymä ja Geotiedon ratkaisut painopisteiden tulorahoitus (tilauskannasta)
TTM 2.1. Tuotettujen teknologisten
ratkaisujen/menetelmien kehittäminen projekteissa (tekoälyä ja koneoppimista
Geotietovarannon, tietotuotteiden ja palveluiden tuotantoympäristön turvallisuuden takaaminen
(Tieto-omaisuuden turvaaminen)
Tietojärjestelmien ja tiedon riskienhallintaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.
Arvioinnin tulosten perusteella määritellään kehittämiskohteet.
Huomioidaan valtionhallinnon kyber- ja tietoturvallisuuden linjaukset erityisesti osana pilvisiirtymää.
Osallistutaan vuosittaiseen Taisto-harjoitukseen.
Geotietojärjestelmäkehityksessä huomioidaan järjestelmien ja tiedon turvallisuus koko elinkaaren ajan. Varmuus- ja suojakopioinnin käytäntöjä kehitetään.
Henkilöstön tietoturvakoulutusta lisätään ja ohjeistusta kehitetään. Otetaan käyttöön pakollinen tietoturvakoulutus koko henkilöstölle.
Digitaalisten palvelujen tuottaminen, tietotuotteiden menetelmäkehitys ja jakaminen
Tekoälyä ja koneoppimismenetelmiä kehittävien ja edistävien projektien seuranta aloitetaan 2024
Julkiset tietotuotteet (maksulliset ja maksuttomat) digitaalisen palvelun uudistaminen: Uudistuneen HAKKU-palvelun käyttöönotto 2024
Hakku-palvelun uudistuksen käytettävyyden ja käytön selkiytymisen käyttäjätyytyväisyyskysely 2025
Julkiset tietotuotteet (maksulliset ja maksuttomat) digitaalisen palvelun uudistaminen: Kartta- ja rajapintapalveluiden uudistaminen 2026
Uudistuneiden kartta- ja rajapintapalveluiden käyttöönotto 2027
Kartta- ja rajapintapalveluiden uudistuksen käytettävyyden ja käytön selkiytymisen käyttäjätyytyväisyyskysely 2027
Toimintatapojen ja prosessien sujuvoittaminen
Tietojohtamisen järjestelmällinen hyödyntäminen
TTM 6.4.
Toiminnallisen yhdenvertaisuussu unnittelun laadun parantaminen
(lähtötason määrittely annetun asteikon mukaisesti)
Tietojohtamisen strategian laadinta 2024–2025
Tietojohtamisen kehittäminen 1. Kattavan ja laadukkaan tiedonhallinnan kehittäminen
Qlik Cloud konversioprojektin läpivienti 2024 Datastrategian laadinta 2024–2025
Tietojohtamisen järjestelmäarkkitehtuurikuvaus 2024 Datastrategian laadinta ja toimeenpano 2025
Tietojohtamisen järjestelmäarkkitehtuurin muutokset 2025-2027
Tietojohtamisen kehittäminen 2. Tietojohtamisen strategia tukee johtamistyötä ja päätöksentekoa
Tietojohtamisen strategian kytkeminen tiedolla johtamisen suppilomalliin 2024
Tulossopimusraportointi-sovelluksen uudistaminen vastaamaan tulossopimuskauden 2024–2027 mittaamistarpeita 2024
Strategian seurannan ja raportoinnin kehittäminen 2024 Ennakoinnin ja riskienhallinnan prosessin menetelmäsuunnittelu 2024
Johdolla käytössään kattava ja systemaattinen ohjausmittarinäkymä 2025 Strategian seuraaminen mahdollista kaikilla johtamistasoilla 2025 Ennakoinnin ja riskienhallinnan prosessin kehittäminen 2025 Ennakoinnin ja riskienhallinnan prosessin toimeenpaneminen 2026-2027 Tuotosten seurannan tarpeiden ja edellytysten selvitys 2026
Tuotosten seurannan tarpeiden ja edellytysten selvityksen toimeenpano 2027
Tietojohtamisen kehittäminen 3. Datalukutaidon sekä tiedon analysoinnin ja jalostamisen osaamisen lisääminen
Voimavarojen hallinta 1.
Henkilöstön kokonaistyö- tyytyväisyys
paranee, Vm-Baron työtyytyväisyys- mittari
Voimavarojen hallinta 2. Tasa-arvo paranee, VM-Baron mittari
Voimavarojen hallinta 4.
Työhyvinvointi
paranee, Vm-Baron mittari
Voimavarojen hallinta 5. Johtaminen
TTM 7.1.
Toimitilatehokkuus (m2/ henkilötyövuosi)
TTM 7.2.
Tilakustannukset (euroa/ henkilötyövuosi)
TTM 7.3.
Merkittävimpien suoritteiden käsittelyajat (GTK:lla ei ole sellaista suoritteita joilla käsittelyaikoja) seurattava)
Osaamisen kehittäminen (esim. osaamisindeksi)
1) Voin oppia ja uudistua työssäni 2)
Työnantajani tukee osaamiseni ylläpitoa ja
parantamista henkilöstö- koulutuksella ja/tai muilla tavoin
(työssoppiminen, koulutukset,
parityöskentely, mentorointi, henkilökierto, omaehtoinen
opiskelu jne.).
dTEM 1.
dTEM-arviointien Asiakaslähtöisyys - osa-alueen toteumat
(asiantuntija- arviointi ja
itsearviointi)
DEM 1.2. dTEM-
arviointien Palvelut ja prosessit -osa- alueen virastokohtaiset toteumat vuodesta 2018 alkaen
(asiantuntija- arviointi ja
itsearviointi)
DEM 1.3. dTEM-
TTM 1. Tieteellisen
julkaisutoiminnan vaikuttavuus
(vaikuttavuuskerroin, viittaukset/
julkaisut/4 v.)
kehittävien projektien osuus, %)
TTM 2.2. Hakku-palvelun aineistolataukset
(aineistolatausten lkm/vuosi)
TTM 3.
Asiakaspalaute- indikaattori (ind)
Geotiedon kehittämisohjelman toteuttaminen ja jatkon suunnittelu 2024
Toimintajärjestelmän geotietoprosessien sujuvoituminen (tietoaineiston politiikkakirjaukset/toteutuminen)
Sovelluskehityksessä jatkuvan ylläpidon prosessien muotoilu ja käyttöönoton valmistelu 2024
Arkkitehtuuriprosessin yhtenäistäminen (arkkitehtuurikuvausten ajantasaisuus 2024 Tekniset ratkaisut (Valtori-palvelut): Pilvinatiivin työympäristöratkaisun käyttöönotto 2024
Geotiedon kehittämisohjelman jälkeinen toiminta 2025-2027
Sovelluskehityksessä jatkuvan ylläpidon prosessien jalkautus 2025-2027
Qlik Cloud jalkauttaminen ja palvelupolkujen muotoilu 2024
BI-analytiikan hyödyntäminen sisäisessä viestinnässä (intra) 2024
Henkilöstösuunnittelun ja analytiikan kehittäminen vastaamaan strategista henkilöstötarvetta 2024
Tärkein henkilöstöön liittyvä data esille kohdennetusti esihenkilöille sekä johdolle 2024 Henkilöstötiedolla johtaminen normalisoituu osaksi päivittäisjohtamista 2025
BI-sovellusten käyttäjien määrän muutos ja käyttöasteen seuraaminen 2024–2025 BI-analytiikan hyödyntäminen sisäisessä viestinnässä (intra) vakiintuu 2025
BI-alustan hyödyntäminen ja tiedon jalostaminen vakiintuu 2026
Voimavarojen hallinta 3.
Yhdenvertaisuus paranee, VM-Baron
mittari
paranee, Vm-Baron mittari
TTM 7.3. Viraston henkilötyö- vuosimäärä
arviointien Kyberturvallisuus ja tietosuoja -osa- alueen toteumat
(asiantuntija- arviointi ja
itsearviointi)
Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / EleTkTtrMo2n.i3s. kKat rsttiag-njaerraajatpsin/taEplaelvketlruojennisk signert / Elektronisk undeLuroskiktelrluen gveeotitetovarannon käytettävyyden kehittymisen seuranta 2025-2027
käyttäjien määrä (käyttäjää/vuosi)
xxxxx://xxxx.xxxxx.xxx/xx/xxxxxxxx-xxxxx/000x000x-x0x0-0xx0-0x00-000x00xxx000
BI-sovellusten käyttö vakiintuu 2027
GTK:n tavoitteisto
Sisäinen tavoitteisto
Ulkoinen tavoitteisto
Operatiiviset tavoitteet
Operatiivinen toiminta, tulosyksiköt, projektit, henkilöstösuunnittelu
Strategian
painopisteiden tavoitteet
Laitostason ohjausmittarit
Tulosprisman mukaiset toiminnalliset tavoitteet
TT1, TT2, TT3, muut erilliset
Vaikuttavuus- tavoitteet
(roolitasapainoitetut) VT1, VT2
Kokonais- vaikuttavuus
Kokonaisvaikuttavuus
ja TEMin yhteiskunnalliset tavoitteet
Strategian painopistekohtainen mittaristo
Panos 1
Panos 2
Panos 3
Panos 1
Panos 2
Panos 3
Panos 1
Panos 2
Panos 3
Panos 1
Panos 2
Panos 3
Panos 1
Panos 2
Panos 3
Panos 2
Panos 1
Panos 3
Volyymi- mittari
Panos 2
Panos 1
Tuotos 2
Panos 3
Volyymi- mittari
Volyymi- mittari
Volyymi- mittari
Volyymi- mittari
Panos 2
Panos 1
Panos 3
Volyymi- mittari
Volyymi- mittari
Volyymi- mittari
Tuotos 1
Tuotos 2
Tuotos 1
Tuotos 2
Tuotos 3
Tuotos 1
Tuotos 1
Tuotos 2
Tuotos 3
Tuotos 1
Tuotos 2
Tuotos 1
Tuotos 2
Tuotos- mittari
Tuotos- mittari
Tuotos- mittari
Tuotos- mittari
Tuotos- mittari
Tuotos 3
Tuotos 1
Tuotos 2
Tuotos- mittari
Tuotos- mittari
Tuotos- mittari
Tuotos 1
Kriittisten raaka- aineiden saatavuus
Mineraalien kiertotalous
Geofysiikan sovellukset
Kestävät vesivarat
Energiasiirtymä
Geoympäristö
Geotiedon ratkaisut
Muu ydintoiminta
Tukitoiminta
Laitostason ohjausmittaristo
Raaka-aineiden saatavuus
Ympäristön kestävä käyttö
Tiede ja
innovaatiot (TIE)
Geotieto ja tietohallinto (GTT)
Asiakasratkaisut (ASR)
JOHTORYHMÄ
Henkiklöstö osaaminen ja lakiasiat (HOL)
Talous- ja toimintajärjes- telmä (TTJ)
Viestintä ja vastuullisuus (VIE)
Tulossopimuksen vaikutusmittaristo
Vaikutus TT1
Vaikutus TT2
Vaikutus TT3
Digitalisaation edistäminen
Tietojohtamisen kehittäminen
Voimavarojen hallinta
Vaikuttavuustavoite 1
Vaikuttavuustavoite 2
Ratkaisuja vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan
Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet
xxxxx://xxxx.xxxxx.xxx/xx/xxxxxxxx-xxxxx/000x000x-x0x0-0xx0-0x00-000x00xxx000 xxx.xxxxxxxxx.xxx
SIGNATURES ALLEKIRJOITUKSET UNDERSKRIFTER SIGNATURER UNDERSKRIFTER
This documents contains 40 pages before this page Tämä asiakirja sisältää 40 sivua ennen tätä sivua Detta dokument innehåller 40 sidor före denna sida Dokumentet inneholder 40 sider før denne siden Dette dokument indeholder 40 sider før denne side
authority to sign | asemavaltuutus | ställningsfullmakt | autoritet til å signere | myndighed til at underskrive |
representative | nimenkirjoitusoikeus | firmateckningsrätt | representant | repræsentant |
custodial | huoltaja/edunvalvoja | förvaltare | foresatte/verge | frihedsberøvende |
Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet xxxxx://xxxx.xxxxx.xxx/xx/xxxxxxxx-xxxxx/000x000x-x0x0-0xx0-0x00-000x00xxx000