SAIRAUSKASSA WALKIAN SÄÄNNÖT sääntöjen vahvistamispäivästä ALKAEN

XXXXXXXXXXXX WALKIAN SÄÄNNÖT sääntöjen vahvistamispäivästä ALKAEN

1 §

Vakuutuskassan nimi on Sairauskassa WALKIA. Kassan kotipaikka on Valkeakosken kaupunki.

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §

Kassassa tulee olla vähintään 300 vakuutettua.

4 § TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE

Kassan toimintapiirin muodostavat:

1) UPM Kymmene Oyj, UPM Specialty Papers Oy, UPM Communication Papers Oy

2) Walki Oy

3) Amcor Flexibles Valkeakoski Oy

4) Adara Pakkaus Oy

5) Silvesta Oy

6) BillerudKorsnäs Finland Oy

7) Styroplast Oy

8) Polytronic Oy

9) Ne henkilöt, joiden työnantaja oli UPM Kymmene Oyj 31.8.2012 ja jotka olivat tämän sairauskassan vakuutettuja 31.8.2012 ja joiden työnantaja 1.9.2012 alkaen on HCL Technologies Ltd ja joiden työntekopaikka on jokin edellä mainituista 1-9 yhtiöistä

10) Ne henkilöt, jotka olivat Xxxxx Xxxxxxx Oy:n palveluksessa 5.5.2013, ja jotka olivat tämän kassan vakuutettuja 5.5.2013 ja joiden työnantaja 6.5.2013 alkaen on Sähkö-Toleva Oy ja joiden työntekopaikka on jokin edellä mainituista 1-9 yhtiöistä

11) Ne henkilöt, jotka olivat UPM Kymmene Oyj:n palveluksessa 30.4.2014 ja jotka olivat tämän kassan vakuutettuja 30.4.2014 ja joiden työnantaja on 1.5.2014 Dextra Oy ja joiden työntekopaikka on jokin edellä mainituista 1-11 yhtiöistä

12) Ne henkilöt, jotka olivat UPM Kymmene Oyj:n palveluksessa 31.12.2014 ja jotka olivat tämän kassan vakuutettuja 31.12.2014 ja joiden työnantaja on 1.1.2015 Tieto Oyj ja joiden työntekopaikka on jokin edellä mainituista 1-12 yhtiöistä

13) Ne henkilöt, jotka olivat Xxxxx Xxxxxxx Oy:n palveluksessa 31.12.2016, ja jotka olivat tämän kassan vakuutettuja 31.12.2016 ja joiden työnantaja 1.1.2017 alkaen on ProPacker Pakkauspalvelut Oy

14) Lamican International Oy

15) Ne henkilöt, jotka olivat UPM Kymmene Oyj:n palveluksessa 31.1.2019, ja jotka olivat tämän kassan vakuutettuja 31.1.2019 ja joiden työnantaja 1.2.2019 alkaen on ISS Palvelut Oy

nimisten yhtiöiden Valkeakoskella sijaitsevissa tulosyksiköissä ja tulosyksiköiden muilla paikkakunnilla työskentelevät henkilöt sekä tähän sairauskassaan työsuhteessa olevat henkilöt, jotka saavat työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa.

Mainittuja työnantajia kutsutaan näissä säännöissä yhteisesti työnantajaksi.

Kassan vakuutettuja ovat kaikki kassan toimintapiiriin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tulevat työntekijät ja vakuutussuhde on pakollinen.

Toimihenkilöiden vakuutussuhde on vapaaehtoinen ja toimihenkilön on liityttävä kassaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Vakuutussuhde alkaa työsuhteen alkaessa.

Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan vakuutettu.

Määräaikaiseen työsuhteeseen otetun henkilön liittyminen on vapaaehtoista, vakuutussuhde voi alkaa työsuhteen alkaessa. Jos työsuhde alkaa uudelleen kuuden kuukauden kuluessa edellisen päättymisestä, voi vakuutussuhde jatkua heti työsuhteen uudelleen alkamisesta lähtien, ja vakuutetun edellinen vakuutussuhde katsotaan hyväksi laskettaessa korvausten vakuutussuhteen kestoon liittyviä ehtoja.

Lisäksi toimintapiiriin voivat kuulua työnantajan palveluksesta suoraan eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka ovat olleet kassan maksavina vakuutettuina vähintään 10 vuotta sekä henkilöt, jotka eivät ole ehtineet olla 10 vuotta maksavina vakuutettuina kassassa, mutta jotka ovat suorittaneet puuttuvalta ajalta vakuutusmaksut kassalle. Puuttuvan ajan vakuutusmaksut suoritetaan sen vuoden vakuutusmaksun perusteella, minä vuonna eläkkeelle jäänti tapahtuu. Eläkkeelle siirtyvän henkilön on ilmoitettava vakuutussuhteen jatkamisesta kassalle yhden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon eläkepäätöksestä. Eläkeläisvakuutetun vakuutussuhde alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana vakuutussuhteen edellytysten olemassaolo on todettu. Eläkkeelle siirtyvällä tarkoitetaan näissä säännöissä vakuutettuja, jotka siirtyvät vanhuuseläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle, osittaiselle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai työuraeläkkeelle.

Kassan toimintapiiriin voivat kuulua myös henkilöt, joiden työsuhde on päättynyt eläkkeelle siirtymättä 57 vuotta 1 kuukautta täytettyään ja jotka ovat olleet kassan vakuutettuja ennen työsuhteen päättymistä vähintään 10 vuotta, eivätkä ole ansiotyössä eivätkä toimi yrittäjinä.

Vakuutussuhteen päättymättä ansiotyö- tai yrittäjäaika saa kestää kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Näitä vakuutettuja kutsutaan muiksi vakuutetuiksi.

Muulla vakuutetulla on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin. Muun vakuutetun vakuutussuhde kassassa on vapaaehtoinen ja halukkuus vakuutussuhteen jatkamiseen on ilmaistava yhden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Xxxxxx hallituksen asiana on todeta vakuutussuhteen edellytysten olemassaolo.

Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa vakuutussuhteen myös niille toimintapiiriin kuuluville henkilöille, jotka eivät ole aiemmin liittyneet kassan vakuutetuiksi. Xxxxxx hallitus päättää vakuutetuksi hyväksymisestä. Vakuutussuhde alkaa hallituksen päätöstä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Kassan toimintapiiriin liittyvän yrityksen työntekijöiden vakuutussuhde on vapaaehtoinen toimintapiiriin liittymistä koskevan sääntömuutoksen tullessa voimaan. Vakuutetuksi on liityttävä kuuden kuukauden kuluessa sääntömuutoksen voimaantulosta. Sääntömuutoksen voimaantulon jälkeen yritykseen työsuhteeseen tulevien työntekijöiden vakuutussuhde on pakollinen.

Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle annetaan kassan säännöt, jotka lähetetään sähköpostiosoitteeseen.

Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja –muutoksista vakuutuskassan internet- sivustolla.

5 § KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin. Toimihenkilö eroaa kassasta tekemällä kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Vakuutussuhde päättyy työsuhteen päättymiskuukauden lopussa, tai toimihenkilön erotessa kassasta sen kuun lopussa, jolloin kassa on vastaanottanut eroilmoituksen.

Eläkeläisvakuutettu eroaa kassasta tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Eläkeläisvakuutettu katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt vakuutusmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Muu vakuutettu eroaa tehtyään sitä koskevan kirjallisen ilmoituksen kassan hallitukselle tai mentyään ansiotyöhön taikka ryhdyttyään yrittäjäksi. Muu vakuutettu katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt vakuutusmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Eläkkeellä oleva henkilö, joka eläkkeellä ollessaan on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan vakuutetuksi. Muulla vakuutetulla, joka on eronnut kassasta, ei ole oikeutta uudelleen liittyä kassan vakuutetuksi.

Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, joilla on merkitystä kassan sääntöjen mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen, tai vakuutettu on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman, on hallituksella oikeus erottaa vakuutettu joko kokonaan tai määräajaksi.

Xxxxxx hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu. Vilpilliseen toimintaan johtanut menettely on saatettava poliisiviranomaisen tutkittavaksi ennen kuin kassan hallitus voi päättää vakuutetun määräaikaisesta erottamisesta. Vakuutettu voidaan kuitenkin erottaa kassasta kokonaan ainoastaan siinä tapauksessa, että hänet on tuomittu rikoksesta vakuutuskassaan kohdistuvan vilpillisen menettelyn vuoksi. Ennen erottamista vakuutettua on kuultava, ja erottamispäätöksen tekee hallitus. Erottamisen kestoaikaa arvioitaessa on otettava huomioon vakuutetun moitittavan menettelyn laatu, laajuus, kestoaika ja menettelyllä saavutettu hyöty.

6 §

Vakuutetulla, joka eroaa kassasta, ei ole oikeutta kassan varoihin.

7 §

Kassan vakuutusmaksu on työsuhteessa olevalta kassan vakuutetulta 1,4 prosenttia vakuutetun työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta, kuitenkin vähintään 200,00 euroa ja enintään 650,00 euroa vuodessa.

Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä vakuutusmaksua.

Eläkeläisvakuutetulta peritään vakuutusmaksua 2,8 prosenttia hänen eläketulostaan, kuitenkin vähintään 200,00 euroa ja enintään 650,00 euroa vuodessa, tai edellä mainitut summat jaettuna kuukautta kohti.

Palkkaa ja eläkettä samanaikaisesti saavalta vakuutetulta peritään vakuutusmaksu sekä palkasta että eläkkeestä, ja häneen sovelletaan näiden sääntöjen mukaisia työsuhteessa työnantajaan olevaa henkilöä koskevia määräyksiä.

Työssä olevan osatyökyvyttömyyseläkeläisen ja osittaista varhennettua vanhuuseläkettä nostavan vakuutetun, joka on vastaavasti vähentänyt työntekoaan työnantajan palveluksessa, vakuutusmaksu on 1,4 % palkasta ja 2,8 % eläkkeestä. Pelkkää osittaista eläkettä saavan henkilön vakuutusmaksu peritään eläketulosta, joka saadaan kertomalla osaeläke kahdella.

Muulta vakuutetulta peritään vakuutusmaksua 2,8 prosenttia työttömyysetuudesta, kuitenkin vähintään 200,00 euroa ja enintään 650,00 euroa vuodessa, tai edellä mainitut summat jaettuna kuukautta kohti.

Vakuutusmaksua ei peritä palkattoman poissaolon eli vanhempainraha- ja erityishoitorahakauden, opinto-, hoito- ja vuorotteluvapaan sekä työnpuutteesta johtuvan lomautuksen ajalta. Vakuutettu voi vanhempainraha- ja erityishoitorahakauden, opinto-, hoito- ja vuorotteluvapaan sekä työnpuutteesta johtuvan yli 30 päivää kestävän lomautuksen ajalta maksaa vakuutusmaksun itse, mikäli haluaa säilyttää palkattoman poissaolon aikana oikeutensa lisäetuuskorvauksiin. Vakuutetun tulee ilmoittaa ennen palkattoman kauden alkua haluavansa maksaa vakuutusmaksun kyseiseltä ajalta. Vakuutusmaksun määrä palkattoman poissaolon ajalta on 30,00 euroa kuukaudessa.

8 §

Työnantaja pidättää vakuutusmaksun vakuutetun palkasta ja tilittää sen kassalle palkanmaksun yhteydessä.

Eläkeläisvakuutetun ja muun vakuutetun on toimitettava kassalle vakuutusmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot ja suoritettava vakuutusmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla. Hallituksella on oikeus harkita maksun perustana olevan eläketulon määrä, mikäli vakuutettu ei toimita kassalle maksun määräämistä varten tarvittavia tietoja.

Työssä oleva osaeläkeläinen maksaa vakuutusmaksun itse eläkkeestään ja 7 pykälän 7 momentissa mainitut itse maksavat vakuutetut maksavat vakuutusmaksut hallituksen määräämällä tavalla.

9 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa vakuutusmaksuja enintään 50 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

10 § SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;

4) raskaus- ja erityisraskausrahaa sekä vanhempainrahaa.

5) ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

11 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

12 §

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

13 § LISÄETUUDET

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kohtuullisia kustannuksia vakuutetulle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 15 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Kustannuksina korvataan:

1 a) 80 % vastaanottokäyntipalkkiosta, joka on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa, ei kuitenkaan hammaslääkärinpalkkiosta, joka korvataan 7 kohdan perusteella, eikä hammashoitoon liittyvän muun lääkärin palkkiosta; kuitenkin niin, että psykiatrin perimästä palkkiosta korvataan enintään 120 kertaa vakuutussuhteen aikana. Psykoterapiaa ei korvata. Korvattaviin lääkärinpalkkioihin eivät kuulu lääkärin kotikäyntipalkkiot ja niihin liittyvät muut maksut. Lääkärin lausunnoista korvataan sairausvakuutuslain mukaista etuutta varten kirjoitetuista todistuksista.

b) 80 % lääkärinpalkkion osuudesta vastaanottokäynnin yhteydessä tehtävistä sairauden hoitamiseksi tarpeellisista pientoimenpiteistä sekä leikkauksista tai niihin verrattavissa toimenpiteistä. Leikkauksista ja niihin verrattavista toimenpiteistä korvataan enintään 6500,00 euroa lääkärinpalkkion osuudesta. Kuitenkaan hedelmöityshoidosta, sukupuolisuuteen liittyvistä toimenpiteistä, lihavuusleikkauksesta, kosmeettisista leikkauksista, ikääntymisestä johtuvan polvikuluman tähystyskirurgiasta, olkalisäkkeen avarrusleikkauksesta, nenän sivuontelotiehyiden pallolaajennushoidosta ja skleroterapiasta ei korvata. Anestesiaan liittyvästä lääkärinpalkkiosta korvataan, jos siihen liittyvä toimenpide on korvattava. Puudutukseen ja sedaatioon liittyvästä lääkärinpalkkiosta ei korvata erikseen. Taittovirhekirurgiasta korvataan vain kohdan 9 a mukaan. Laitosmaksuja ei korvata.

c) avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty muu kuin hammashoidosta johtuva maksu, sekä terveyskeskuksessa sairaanhoitajan antamasta hoidosta peritty maksu.

2 a) 80 % sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksusta enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävästä alimman maksuluokan mukaisesta määrästä, sekä terveyskeskuksen kotisairaalahoidosta peritystä maksusta. Korvausta suoritetaan kummastakin enintään 40 vuorokaudelta kalenterivuodessa. Kuntoutushoitoa ei korvata.

b) keskus- ja aluesairaalan poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu. 3 a) 90 % lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen

terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista,

niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista, silloin kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla ja korvausperusteeksi katsotaan tällöin se hinta, josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu, kuitenkin niin, että lääkekaton täyttymisoston vuosiomavastuusta korvataan 90 %. Alkuomavastuuta (50,00 €), lääkekohtaista omavastuuta (2,50 €) ja ylemmän korvausluokan omavastuuta (4,50 €) ei korvata.

b) 50 % lääkärin määräämistä puhdistusaineista ja sidostarpeista.

4 a) 80 % lääkärin määräämistä sairauden diagnosoinnin ja hoitamisen vuoksi tarpeellisista laboratoriotutkimuksista, patologian alaan kuuluvista tutkimuksista ja näytteen otoista sekä radiologisista tutkimuksista enintään 400 euroa tutkimuskertaa kohti, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtävistä muista toimenpiteistä, hedelmöityshoitoon liittyvistä tutkimuksista, sikiön ultraäänitutkimuksista, paketti- ja ryhmätutkimuksista, seulontatutkimuksista, vitamiini- ja hivenainemäärityksistä ja geenitutkimuksista.

b) keskus- ja aluesairaalan sekä terveyskeskuksen sarjahoito-, laboratoriotutkimus- ja radiologinen tutkimusmaksu;

c) 50 % lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisesta tutkimuksesta ja sairaanhoitotoimenpiteestä, kuitenkin niin, että sairaanhoitotoimenpiteestä korvataan enintään 1500,00 € kalenterivuodessa. Kotona tehtyä sairaanhoitotoimenpidettä ja kotona annettua fysioterapiaa tai fysikaalista tutkimusta ei korvata. Psykologin tutkimuksesta korvataan 50 % silloin, kun tutkimus on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa. Yksityisen palveluntuottajan antamaa säde- ja sytostaattihoitoa, keinomunuaishoitoa, kuntoutushoitoa, jalkahoitoa ja ravitsemus- tai puheterapiaa ei korvata.

d) 50 % lääkärin määräämästä hieronnasta, naprapatia-, osteopatia- ja kiropraktiikkahoidosta;

5 a) kassan vakuutetulle aiheutuneet kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden hankkimisen ja ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä. Xxxxxxxxx ei kuitenkaan suoriteta, ellei hyväksyttävät matkakustannukset ylitä 4 euroa yhdensuuntaista matkaa kohden.

b) kumottu

6 a) lääkärin määräämien tukisiteiden, tukiliivien, tukipohjallisten ja hammaskiskon kustannuksista korvataan ensimmäisestä hankkimisesta 200,00 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti, poikkeuksena tukipohjalliset joka kolmas vuosi, kuitenkin vain, ellei niitä muutoin ole oikeutta saada pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuun enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus;

7 a) vähintään yhden vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle vakuutetulle 90 % hammashoidosta, joka käsittää esimerkiksi suun ja hampaiston tarkastuksen, hampaiden paikkauksen ja poiston, juurenhoidon, hammaskiven poiston, oikomishoidon, tulehduksen käsittelyn ja röntgentutkimuksen sekä proteesien korjaukset kuitenkin enintään 200,00 euron enimmäismäärään saakka vakuutettua kohti kalenterivuodessa;

b) vähintään viisi vuotta kassaan kuuluneelle vakuutetulle 80 % proteettisesta hoidosta, joka käsittää esimerkiksi rankaproteesit, sillat, kruunut, nastahampaat ja kokoproteesit yhden kerran leukaa kohti 250,00 euron enimmäismäärään saakka kuitenkin siten, että kokoproteesit korvataan kymmenen vuoden välein;

c) 80 % hammaslääkärin palkkiosta, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito;

8 a) vähintään yhden vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien tai piilolasien hankintahinnasta joka toinen kalenterivuosi 200,00 euron enimmäismäärään saakka, kuitenkin niin, että optikon suorittama näöntarkastus ja piilolasien sovituksesta peritty maksu katsotaan kuuluvan linssien hankintahintaan.

Silmälasikorvausta vastaavan summan voi halutessaan käyttää myös silmien taittovirheiden korjausleikkauksesta perittäviin maksuihin.

9 a) silmien taittovirheiden korjausleikkauksesta perittävistä maksuista korvataan 400,00 euroa kerran vakuutussuhteen aikana.

14 § LISÄETUUSKORVAUSTEN SAAMISEN EDELLYTYKSET

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri taikka muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1190) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Sääntöjen mukaisia lisäetuuskorvauksia, joissa on enimmäiseuromäärä, voidaan viimeistään marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien elinkustannusindeksiä vastaavaksi.

15 §

Edellä 13 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain sikäli ja siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan vakuutetulla on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

16 §

Xxxxxx vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia. Kustannusten katsotaan syntyvän silloin, kun hoito annetaan ja tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan riippumatta siitä, milloin kustannukset on maksettu. Jos sairaalahoito on alkanut vakuutussuhteen kestäessä ja jatkuu vakuutussuhteen päättyessä,

lakkaa sen korvaaminen kuitenkin vasta 13 pykälän 2 momentin 2 a kohdassa mainitun enimmäiskorvausajan päätyttyä taikka, jos vakuutettu, joka ei ole hakenut eläkeläisvakuutetuksi, siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuuseläkkeen alkaessa.

17 § LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

Edellä 13 pykälässä tarkoitettua lisäetuutta ei suoriteta siltä ajalta, minkä vakuutettu on poissa työstä 30 päivää pitemmän ajan työnseisauksen tai työnpuutteesta johtuvan lomautuksen vuoksi taikka jolta hän ei muutoin saa palkkaa muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen (raskaus- ja erityisraskausrahan aika) vuoksi. Vanhempainraha- ja erityishoitorahakauden, opinto-, hoito- ja vuorotteluvapaan sekä työnpuutteesta johtuvan yli 30 päivää kestävän lomautuksen ajalta vakuutettu voi halutessaan itse maksaa vakuutusmaksun pykälän 7 momentin 7 mukaisesti, jolloin hän säilyttää oikeutensa lisäetuuteen. Kuukautta pitemmän työnseisauksen aikana 13 §:n mukaista korvausta voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.

18 §

Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, on hallituksella oikeus erottaa vakuutettu joko kokonaan tai määräajaksi tai evätä hänelle kuuluva etuus tai alentaa etuutta sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Ennen etuuden epäämistä tai alentamista on vakuutettua tai edunsaajaa kuultava sekä huomioitava vakuutetun tai edunsaajan menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

Xxxxxx hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu. Vilpilliseen toimintaan johtanut menettely on saatettava poliisiviranomaisen tutkittavaksi ennen kuin kassan hallitus voi päättää vakuutetun määräaikaisesta erottamisesta. Vakuutettu voidaan kuitenkin erottaa kassasta kokonaan ainoastaan siinä tapauksessa, että hänet on tuomittu rikoksesta vakuutuskassaan kohdistuvan vilpillisen menettelyn vuoksi. Ennen erottamista tai etuuden epäämistä tai alentamista on vakuutettua tai edunsaajaa kuultava sekä huomioitava vakuutettujen tai edunsaajan menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

19 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 momentissa on määrätty, sovelletaan myös, jos vakuutettu tai edunsaaja on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta. Ennen etuuden epäämistä tai

alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua tai edunsaajaa kuultava sekä huomioitava vakuutetun tai edunsaajan menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

20 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä, mitä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.

Jos vakuutettu ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

21 § LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana. Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luvun 8 §:n säännöksiä.

22 §

Näiden sääntöjen 13 pykälän mukainen korvaus voidaan 15 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

23 §

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa ja vakuutettua tai muuta edunsaajaa on kuultava.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen vakuutetun tai muun edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.

Xxxxxx hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu.

24 § MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

Kassan lisäetuuspäätöksiin tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava työpaikkakassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Pirkanmaan käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

25 § OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

26 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan 13 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti;

3) hallituksen harkinnan mukaan kuukautta pidemmän työnseisauksen ajalta lisäetuuksien maksamiseen.

27 § VASTUUVELKA

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

28 § TILINPÄÄTÖS

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

29 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassalla ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

30 § TILINTARKASTUS

Kassalla on oltava kaksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastajaa. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

31 §

Tilintarkastajien on hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastettava kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja annettava niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kassankokousta.

32 § KASSANKOKOUS

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa. Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

33 §

Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen vakuutettu ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä vakuutettua.

Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

34 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus:

2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat. Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;

3) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö; sekä

4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

35 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

36 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka kiinnitetään työnantajan ilmoitustauluille ja julkaistaan vähintään yhdessä kassankokouksen päättämässä vakuutettujen keskuuteen leviävässä sanomalehdessä sekä sairauskassan verkkosivuilla.

37 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja –paikka sekä pääasialliset kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Asiakirjat on oltava nähtävillä myös kassankokouksessa. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

38 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä.

Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

39 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu eläkesäätiö- ja eläkekassalain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikka ei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

40 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirjat on numeroitava ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa vakuutettujen nähtävänä. Vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

41 § HALLITUS

Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen ja varajäsenet valitsee kassankokous. Hallitukseen valittavan henkilön on oltava kassan vakuutettu. Hallituksen jäsen tai varajäsen katsotaan eronneeksi, kun hänen vakuutussuhteensa kassassa päättyy. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi kaksi varsinaista jäsentä varajäsenineen.

Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.

42 §

Xxxxxxxx edustaa kassaa ja huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) valita ja erottaa kassanjohtaja, xxxxxx toimihenkilöt ja asiantuntijalääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2) antaa kassanjohtajalle xxxxxx juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 48 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilölle.

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 47 §:n mukaisesti.

43 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kassanjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai kassanjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on paikalla. Hallituksen kokous voidaan järjestää myös hybridikokouksena.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

44 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipide merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka

2) kokoukseen osallistuneet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

45 § KASSANJOHTAJA

Xxxxxx toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja –kassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

46 § ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

Kassalla on asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.

47 § KASSAN NIMENKIRJOITUS

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

48 § VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Xxxxxx varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa. Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.

49 § TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia työnantajaa koskevia velvoituksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Jos työnantajan antama vakuutuskassalain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitettu pakollista vakuutussuhdetta koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.

Saatuaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.

50 § SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

51 § KASSAN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN

Xxxxx on asetettava lakisääteiseen selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 9 luvussa säädetyllä tavalla:

1) jos kassan vakuutettujen lukumäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana;

3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia;

4) jos kaikki sen osakkaat lopettavat toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toimivat;

5) jos säännöissä erikseen niin määrätään; tai

6) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi.

52 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.