MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOA KOSKEVAT SOPIMUSEHDOT VUONNA 2019

MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOA KOSKEVAT SOPIMUSEHDOT VUONNA 2019

Viimeinen hakupäivä on 17.6.2019.

1. Sopimuksen kohde ja sopijaosapuolet

Sopimuksen kohde on perinnebiotooppi tai luonnon- laidun, joka on pellon ulkopuolista aluetta.

Perinnebiotoopilla tarkoitetaan ketoa, niittyä, lehdes- niittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alu- een käytöstä karjan rehuntuotantoon.

Arvokkaalla perinnebiotoopilla tarkoitetaan perinne- biotooppia, joka on 1996—2001 julkaistuissa perin- nemaisemaraporteissa tai sen jälkeen tehdyissä päi- vitysinventoinneissa määritelty valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi pe- rinne-biotoopiksi tai jonka elinkeino-, liikenne- ja ym- päristökeskus (myöhemmin ELY-keskus) on arvioi- nut arvoltaan vastaavaksi, ja joka nykytilassaan täyt- tää arvokkaan perinnebiotoopin määritelmän. Tällai- sen alueen on mahdollista saada arvokkaan perinne- biotoopin korvaus.

Metsälaitumesta voidaan tehdä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskeva so- pimus, jos

1) puusto koostuu eri ikäisistä lehti- tai havupuista ja laho- ja kolopuita on enemmän kuin talousmetsässä yleensä;

2) metsälaitumella on valoisia aukkokohtia, joissa kasvaa niittykasveja;

3) metsälaitumella esiintyy ruohoja ja heiniä enem- män kuin vastaavalla metsätyypillä yleensä. Metsälaitumia ovat lisäksi vanhat kaskikoivikot, joille on tyypillistä koivuvaltaisuus ja kaskeamiseen liittyvät kiviröykkiöt sekä laidunkäytöstä poistuneet metsät, joilla on pitkään jatkunut laidunhistoria ja jotka ovat kunnostettavissa em. ehdot täyttäväksi metsälaitu- meksi.

Luonnonlaitumella tarkoitetaan pellon ulkopuolista laidunta, jota käytetään karjan rehuntuottoon ja jota ei nykytilassaan voida luokitella perinnebiotoopiksi tai kunnostettavaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonlaitu- mesta voidaan tehdä ympäristösopimus, jos sillä on muusta ympäristöstä erottuvia luonto- tai maisema- arvoja, joita voidaan edistää laidunnuksella. Luon- nonlaitumen tulee sijaita maatalousympäristöön kuu- luvassa maisemakokonaisuudessa. Luonnonlaitumia ovat myös reunavyöhykkeet ja metsäsaarekkeet.

Ympäristösopimukseen sisältyvien reunavyöhykkei- den on sijaittava maatalousympäristössä pellon ja metsän, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisellä, pellon ulkopuolisella alueella. Reunavyöhyke voi olla keskimäärin enintään 20 metriä leveä, mutta erityi- sestä syystä pellon ja vesistön tai pellon ja tien väli- nen alue voi olla keskimäärin enintään 40 metriä

leveä. Peltoalueilla sijaitsevien metsäsaarekkeiden enimmäiskoko voi olla enintään yksi hehtaari.

Sopimus voidaan tehdä kohteista, jotka on perustettu ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 9 §:n mukaisella ei-tuotannollisen investoinnin korvauksella.

Sopimuksen tekeminen Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle perinnebiotoopille tai luonnonlaitumelle, luonnonsuojelualueelle tai muun lainsäädännön pe- rusteella suojellulle alueelle edellyttää, että sopimuk- sen perusteella tehtävät toimenpiteet ylittävät lain- säädännön edellyttämät hoitotoimet ja että sopimuk- seen kuuluvista toimenpiteistä ei makseta tai ole maksettu korvausta muun lainsäädännön kautta.

Sopimuksessa on peruslohkoittain määriteltävä alu- eet, joita sopimus koskee. Sopimusalueen osaksi voidaan hyväksyä yksittäinen ala, jos se on vähin- tään 0,05 hehtaaria. Pienin ala, jolle sopimus voidaan tehdä, on yhteensä vähintään 0,30 hehtaaria.

Sopimuslohkot ilmoitetaan vuosittain päätukihaun yhteydessä Vipu-palvelussa kasvulohkotiedoissa tai kasvulohkolomakkeella 102B.

Jos haet sopimusta peruslohkon osalle, on kyseisen lohkon osan pinta-ala ilmoitettava Vipu-palvelussa tai tällä hakulomakkeella. Ilmoita lohkojaot ja uusien loh- kojen lohkonumerot Vipu –palvelussa tai kuntaan lo- makkeella 102C 30.4. mennessä, jotta saat korjatut, lopulliset peruslohkojen tiedot käyttöösi päätukiha- kuun.

Sopimushakemuksen jättämisen jälkeen hallintaan tulleista yksittäisistä lohkoista on ilmoitettava 17.6.2019 mennessä maaseutuelinkeinoviranomai- selle. Sopimukseen lisättävistä lohkoista on ilmoitet- tava ELY -keskukseen toimittamalla kopio perusloh- kolomakkeesta 102A. Sopimuksen edellyttämä suun- nitelma on päivitettävä siten, että se sisältää myös sopimukseen hakemuksen jättämisen jälkeen haetut lohkot.

Sopimuksen tekevät aktiiviviljelijä ja se ELY –keskus, jonka toimialueella maatilan talouskeskus tai tuotan- torakennus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskes- kusta tai tuotantorakennusta, sopimus tehdään sen ELY -keskuksen kanssa, jonka alueella pääosa maa- tilan pelloista sijaitsee.

Sopimuksen voivat tehdä myös rekisteröity yhdistys ja se ELY-keskus, jonka toimialueella sopimukseen haettu kohde sijaitsee.

Sopimusalueen on oltava koko sopimuskauden sopi- muksen hakijan hallinnassa. Sopimus voidaan tehdä koskemaan myös vuokrattuja alueita edellyttäen, että

vuokrasopimus on voimassa vähintään koko sopi- muskauden.

Hakemus ja ELY -keskuksen erillinen päätös muo- dostavat sopimuksen. Sopimus on tehty, kun ELY - keskus on erillisellä päätöksellään hyväksynyt hake- muksen.

2. Sopimuksen yleiset edellytykset

Ympäristösopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että sopimus on tarkoituksenmukainen Manner-Suo- men maaseudun kehittämisohjelmassa vuosille 2014-2020 asetettujen tavoitteiden sekä luonnonva- rojen kestävän käytön ja ympäristön tilan kannalta.

Ympäristökorvauksen myöntämisen edellytyksenä on, että korvauksenhakija noudattaa täydentäviä eh- toja sekä maatalousmaan säilyttämisvaatimusta, jonka mukaan maatalousmaa on pidettävä avoi- mena:

• Maatalousmaa on pidettävä avoimena.

• Pysyvien laitumien ja pysyvien nurmien alalla voi olla muita kuin edellä mainittuja puuvartisia kasveja enintään 50 puuta hehtaaria kohden. Puuksi katsotaan yli kahden metrin korkuiset puuvartiset kasvit, joilla on yksi runko tai ty- vestä yhteenliittyneenä useampi runko, sekä 0,35-2 metrin korkuiset tuotantoeläinten ravin- noksi soveltumattomat puuvartiset kasvit.

Ympäristösopimuksen perustason vaatimukset:

1) Täydentävien ehtojen vaatimus pysyvän nurmen laiduntamisesta niin, että maanpinta säilyy pää- sääntöisesti kasvipeitteisenä ja maaperän eroo- sio saa olla vain vähäistä. Niiton ajankohdassa ja toteuttamisessa on otettava huomioon luonnon- varaisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu.

2) Täydentävien ehtojen maisemapiirteiden eli luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n 1 mom. 9 kohdan mukaisten puuryhmien ja yksittäiset pui- den säilyttäminen sekä 23 §:n mukaisten luon- nonmuistomerkkien säilyttäminen. Puita ei saa leikata lintujen pesimäaikaan (1.5 - 31.7).

Täydentävien ehtojen vaatimusta hukkakauran ja jät- tiputken torjunnasta on noudatettava, mikäli sopimus koskee pysyvää nurmea. Hukkakauran saastutta- malla maatalousmaalla on huolehdittava hukka- kauran torjunnasta joko kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä hukkakauran tor- junnasta annetun lain (185/2002) mukaisesti. Samoin Kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum), persianjättiputki (Heracleum persicum) ja armenian- jättiputki (Heracleum sosnowskyi) on torjuttava pysy- vällä nurmella joko kemiallisesti, mekaanisesti, kitke- mällä tai muilla toimenpiteillä. Luonnonsuojelulain mukaiseen luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvan tilan maatalousmaalla ei saa suorittaa toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen suojelun tarkoituksen.

3) Luonnonsuojelulain 24§ mukaisen suojelualu- een tai 25§ mukaisen alueen

rauhoitusmääräyksiä tulee noudattaa. Luonnon- suojelulain 29§ ja 30§ mukaisten lintujen elinym- päristöjä koskevia suojelupäätöksiä tulee nou- dattaa maatalousmaalla. Natura 2000 -alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä ei saa merkittävästi heikentää. Natura 2000 -alu- een valinnan perusteena olevia lajeja ei saa merkittävästi heikentää. Toimenpiteistä, jotka saattavat merkittävästi heikentää Natura 2000 - verkostoon kuuluvan alueen suojelun perus- teena olevia luonnonarvoja tulee tehdä ilmoitus ELY -keskukselle.

Sopimus voidaan tehdä ja tukea maksaa sopimus- kauden aikana, kun korvauksenhakija täyttää aktiivi- viljelijää ja ikää koskevat vaatimukset.

Aktiiviviljelijävaatimus

Kaikki ne viljelijät, jotka ovat saaneet suoria tukia vuonna 2017 yhteensä enintään 5 000 euroa, katso- taan aina aktiiviviljelijöiksi, riippumatta siitä mitä hei- dän muu toimintansa on.

Aktiiviviljelijäkäsitteen niin sanottua kieltolistaa ei enää sovelleta vuodesta 2019 alkaen. Muutoksen myötä EU:n suoria tukia tai ohjelmaperusteisia viljeli- jäkorvauksia hakevalta viljelijältä ei enää tarkasteta kieltolistalla olevien toimintojen hallinnointia.

Ikävaatimukset (koskee aktiiviviljelijää): Xxxxxxxxxxxxxxxxx tai hänen puolisonsa on oltava sopimuskauden alkamista edeltävän vuoden joulu- kuun 31. päivänä vähintään 18-vuotias. Vuonna 2019 sitoutuvan hakijan tai hänen puolisonsa tulee siten olla syntynyt viimeistään 31.12.2001.

Alle 18-vuotiaan kanssa voidaan tehdä sopimus vain silloin, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän har- joittaa maatilataloutta yhteisomistajana yhdessä van- hempiensa tai heistä jommankumman kanssa tai ikää koskevasta vaatimuksesta poikkeamiseen on muita erityisiä syitä.

Jos kysymyksessä on useamman viljelijän yhdessä harjoittama maatilatalous tai yhteisömuodossa har- joitettava maatilatalous, voidaan sopimus tehdä sillä edellytyksellä, että näiden osalta vähintään yksi vilje- lijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää ikää koskevan edellytyksen. Ikäedellytys ei koske julkisoikeudellisia yhteisöjä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa ja vankilati- laa.

Korvauksen määrää ja ehtoja voidaan muuttaa sopi- muskauden aikana, jos Euroopan unionin lainsää- dännön muutokset, päällekkäisen maksun estäminen tai perustasoa koskevat muutokset sitä edellyttävät. Jos korvauksensaaja ei hyväksy tällaista mukau- tusta, hänellä on oikeus luopua sopimuksesta ilman takaisinperintää.

3. Asiakirjojen säilyttäminen

Korvauksen ehtoihin liittyvät asiakirjat, muistiinpanot ja todistukset on säilytettävä vähintään neljän vuoden ajan sopimuskauden päättymisestä.

4. Korvauksensaajan ilmoitusvelvolli- suus

Korvauksensaaja on velvollinen antamaan korvauk- sen myöntävälle ELY -keskukselle korvauksen myöntämisen ja maksamisen edellytyksiä koskevat oikeat ja riittävät tiedot.

Hakijan on viipymättä ja viimeistään 15 työpäivän ku- luessa ilmoitettava korvauksen myöntäneelle ELY - keskukselle sellaisesta korvauksensaajaa tai korvat- tavaa toimintaa koskevista olosuhteiden muutok- sista, joka saattaa vaikuttaa korvauksen määrään tai aiheuttaa korvauksen takaisinperinnän tai lakkautta- misen.

Tässä tarkoitettuja muutoksia ovat esimerkiksi koko tilan tai sen osan myynti tai vuokraus toiselle viljeli- jälle.

Tietojen toimittaminen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (2014–2020) toimenpiteitä toteuttava korvauksen- saaja sitoutuu ohjelman seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi toimittamaan pyydettäessä tiedot korvattavan toimenpiteen vaikutuksista.

5. Sopimuskausi

Sopimus tulee voimaan sopimuskauden alkaessa. Sopimuskausi alkaa 1.5.2019. Sopimuskausi on viisi

(5) vuotta (1.5.2019–30.4.2024). Sopimusvuodella tarkoitetaan ajanjaksoa 1.5.–30.4.

6. Sopimuksen edellyttämät toimenpi- teet

Toimenpiteiden on perustuttava hyväksyttyyn suun- nitelmaan. Hakemuksen liitteenä olevassa suunnitel- massa on yksilöitävä vuosittaiset toimenpiteet lohkoittain ja niiden aikataulu, johon korvauksenha- kija sitoutuu. (ks. hakuohjeen kohta 5 Liitteet).

Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten hoitotoimia voivat olla laidunnus, niitto, puiden ja pensaiden rai- vaus, vieraslajikasvien poisto, lehtipuiden lehdestys sekä muut vastaavat toimenpiteet. Perinnebiotoo- peilla ja luonnonlaitumilla voidaan toteuttaa myös ku- lotusta ja muita erityisiä hoitokeinoja. Niitetty kasvilli- suus on korjattava pois, ellei hyväksytyssä suunnitel- massa perustellusti muuta edellytetä.

Kasvillisuuden hoitotoimenpiteiden lisäksi suunnitel- maan voidaan sisällyttää sopimusalueella sijaitse- vien, perinteisten karjatalouteen liittyvien rakennel- mien ja rakenteiden ylläpitoa ja kunnostamista sekä alueen aitaamista ja muita laiduntamiseen liittyviä toi- menpiteitä.

Perinteisiä karjatalouteen liittyviä rakennelmia ovat muun muassa kiviaidat, kivisaarekkeet, riukuaidat, portit, veräjät, erilaiset heinän kuivatustelineet, kuten haasiat, suovat ja pielekset sekä karjasillat ja suoniit- tyjen patorakenteet sekä muut vastaavat rakenteet ja rakennelmat. Rakennelmia kunnostettaessa on säily- tettävä paikalliset tyyppiratkaisut. Rakennelmat on kunnostettava mahdollisimman paljon alkuperäisiä materiaaleja ja työtapoja käyttäen.

Perinnebiotooppia ei saa muokata, lannoittaa, ojittaa, metsittää tai käsitellä kasvinsuojeluaineilla. ELY – keskus voi tapauskohtaisesti sallia lannoituksen tai vesakon kemiallisen torjunnan kantokäsittelynä. Hoi- totoimenpiteisiin voi kuulua myös vieraslajikasvien poisto, paitsi jos on kyse jättiputken poistosta. Hoito- toimenpiteeksi voidaan hyväksyä jättiputken paikalli- nen kemiallinen torjunta, jos sopimusalue ei ole py- syvää nurmea.

Perinnebiotooppia on laidunnettava niin, että se ei ai- heuta alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai maaperän eroosiota. Laidunnettava perinne- biotooppi tai perinnebiotoopiksi kunnostettava alue on yleensä erotettava aidalla muista laidunnurmista. ELY -keskus voi tapauskohtaisesti sallia vanhan niukkaravinteisen nurmen laidunnuksen yhdessä sel- laisen alueen kanssa, jota koskee maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoitosopimus, jos sopimusalue ei ole rehevöitymiselle altis. Perinne- biotooppeja ei voi käyttää pelkästään yölaitumina.

Sopiva laidunnuskauden aikainen eläinmäärä tiettyä pinta-alaa kohden (laidunnuspaine) on sopimusta tehtäessä varmistettava tapauskohtaisesti. Laidun- nuspaine on pyrittävä sovittamaan sellaiseksi, että se vastaa mahdollisimman tarkoin laitumen tuottoa.

Eläinten lukumäärää tiettyä laidunalaa kohti on sovitet- tava niin, että eläimet pääsääntöisesti elävät laitumen tuoton varassa ilman lisärehua tai laidunkierto on järjes- tettävä niin, että laitumen ollessa loppuun syöty eläimet siirretään toiselle laitumelle. ELY-keskus voi tapauskoh- taisesti sallia vasikoiden ruokkimisen 1.8. alkaen. Eläi- mille voidaan antaa kivennäisiä ja vitamiineja, jos ne si- sältävät vähän fosforia eikä niiden käytöstä ei aiheudu alueen rehevöitymistä.

Mikäli kyseessä on rehevöitymiselle altis kohde, voi- daan sopimuksen teon yhteydessä määrätä kiven- näisten ja vitamiinien sijoituspaikat, ruokintapisteen kattaminen tai muita tarvittavia lisätoimia. Syöttö- paikka tulisi sijoittaa metsän laitaan tai lajistoltaan vä- häarvoisimpaan kohtaan aluetta. Sijoituspaikan va- linnassa tulisi välttää etenkin kallioketoja, ketoja ja monilajisia tuoreita niittykohtia.

Keskimääräinen eläintiheys (eläimiä/ha) koko laidun- kauden ajaksi (noin 120 päivää) erityyppisillä perin- nebiotoopeilla:

	Emolehmä + xxxxxxx	Xxxx + 2,5 karit- saa	Xxxxxxx
Keto	0,2-0,4	1,5-2,0	0,4-0,8
Tuore niitty	0,5-0,8	2,0-2,5	1,0-1,4
Rantaniitty	0,5-1,0	2,0-4,0	0,8-1,6
Hakamaa	0,4-0,8	1,5-2,5	0,6-1,2
Metsälaidun	0,04-0,3	0,2-1,0	0,05-0,4

Edellä selvitetyistä eläintiheyksistä voidaan kuitenkin poiketa, jos poikkeaminen voidaan perustella sopi- musalueen yksilöllisillä olosuhteilla. Jos perinne- biotoopilla laidunnetaan useammassa lyhyemmässä jaksossa, laidunvuorokausien kokonaismäärä on otettava huomioon eläintiheyttä laskettaessa.

Reunavyöhykettä ja metsäsaareketta on niitettävä tai raivattava vähintään joka toinen vuosi ellei hyväk- sytty suunnitelma muuta edellytä. Jos sopimusalu- een tavoitteena on monimuotoisuuden hoito, alueelta on korjattava raivaustähteet pois.

Aluetta, jonka sopimuksen tavoitteena on maatalous- ympäristön uhanalaisten lajien elinolosuhteiden edis- täminen, sekä maatalousympäristön muinaismuisto-

Hakijalle maksetaan 450 euroa vuodessa sopimuk- seen sisältyvältä hehtaarilta. Jos kyse on valtakun- nallisesti tai maakunnallisesti arvokkaasta perinne- biotooppikohteesta, korvauksen määrä on 600 euroa vuodessa.

	Hieho < 1	Hieho > 1 v	Lihanauta < 1v
Keto	1,0-1,2	0,5-0,8	0,4-0,6
Tuore niitty	2,0-2,5	1,0-1,8	0,9-1,2
Rantaniitty	1,5-3,0	1,0-1,8	0,7-1,4
Hakamaa	1,2-2,0	0,7-1,3	0,5-1,0
Metsälaidun	0,2-0,8	0,05-0,5	0,05-0,4

Ympäristösopimukseen sisällytettävien toimenpitei- den on ylitettävä täydentävien ehtojen ja maatalous- maan säilyttämistä koskevat vaatimukset.

Sopimukseen hyväksyttävä toteutettava toimenpide voidaan hyväksyä, jos toimenpide on perusteltu sopi- muksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Ympäristösopimus ei voi sisältää toimenpiteitä, joi- den toteuttamisesta maksetaan muuta Euroopan unionin tai kansallisen tukijärjestelmän tukea tai jotka korvauksenhakija on velvoitettu tekemään muun lain- säädännön perusteella.

8. Ympäristökorvauksen vuosittaisen maksun hakeminen ja maksaminen

Ympäristösopimuksen maksua on haettava vuosit- tain. Maksua voi hakea vuosittain sähköisesti tai lo- makkeella 101B viimeistään hakemuksen viimeisenä jättöpäivänä.

Maksu suoritetaan sille tilille, jonka korvauksenhakija on ilmoittanut maaseutuelinkeinoviranomaiselle (ak- tiiviviljelijät) ja ELY-keskukseen (ry:t) lomakkeella 101D.

Jos hakemus tai liitteet myöhästyvät, korvaus alenee

kohdetta ja pitkäaikaiseen maankäyttöön liittyvää, maaseudun kulttuuriperintöä ylläpitävää luontokoh- detta voidaan hoitaa sopimuksen tavoitteiden mu- kaan sekä laiduntamalla, niittämällä että raivaamalla.

Toimenpiteet on aloitettava jokaisella sopimukseen sisältyvällä lohkolla ensimmäisenä sopimusvuotena, ellei hyväksytty suunnitelma muuta edellytä.

Sopimusalueella toteutettavista toimenpiteistä on tehtävä lohkokohtaisia muistiinpanoja. Muistiinpanoi- hin on kirjattava vähintään lohkon nimi, tunnus ja pinta-ala sekä vuosittaiset toimenpiteet, niiden toteut- tamisaika, kesto ja toimenpiteiden vaikutukset ympä- ristöön. Kestolla tarkoitetaan toimenpiteen toteutta- miseen käytettävää aikaa.

Hakijaa kuullaan ennen sopimuksen tekemistä, jos ELY -keskus aikoo tehdä suunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin muutoksia.

Sopimuksessa hakija sitoutuu hoitamaan sopimus- aluetta sopimukseen hyväksytyn suunnitelman ja so- pimusehtojen mukaisesti.

7. Ympäristökorvauksen määrä

Sopimuksen perusteella maksettavan ympäristökor- vauksen määrä todetaan ELY -keskuksen teke- mässä sopimuspäätöksessä.

säädösten mukaisesti. Hakemus voi myöhästyä enin- tään 25 kalenteripäivää, jonka aikana tuki vähenee 1

% /työpäivä. Jos hakemus myöhästyy yli 25 kalente- ripäivää, tukea ei makseta. Samalla tavalla menetel- lään 1. sopimusvuoden korvauksen maksamisessa, jos sopimus hakemus on myöhästynyt.

Jos vuosittaista maksua ei haeta, se katsotaan sopi- muksesta luopumiseksi, ellei maksuhakemus ole jää- nyt tekemättä säädösten tarkoittaman ylivoimaisen esteen vuoksi.

Ympäristökorvausta voidaan maksaa kasvulohkolle silloin, kun sen pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaaria. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että maksettavan korvauksen määrä sopimusvuodelta on vähintään 100 euroa.

Jos viljelijä on päätukihaussa ottanut uuden digi- toidun pinta-alan käyttöönsä, viljelijän katsotaan sa- malla hyväksyneen uuden pinta-alan käyttämisen myös sopimuksen mukaisen korvauksen maksami- sessa.

Korvaukseen oikeutettu pinta-ala todetaan vuosittain päätukihaussa annettujen tietojen sekä ELY -keskuk- sen valvomien tilojen valvontatietojen perusteella.

Ympäristökorvaus voidaan maksaa vuosittain sen jäl- keen, kun mahdolliset valvonnat on saatettu

päätökseen ja kyseessä olevan sopimuksen ehtoja on noudatettu. Ympäristökorvaus maksetaan ensim- mäisen kerran sinä vuonna, kun sopimuskausi alkaa.

Ympäristökorvaus voidaan maksaa sopimuskauden aikana kerran jokaiselta sopimusvuodelta ja enintään niin monta kertaa kuin on sopimusvuosien luku- määrä.

Maksettavaan ympäristökorvaukseen voidaan tehdä suhteellinen vähennys niiden toimenpiteiden osalta, jotka on jäänyt tekemättä ylivoimaisen esteen jäl- keen.

9. Sopimuksen tarkentaminen

Sopimuksen mukaisia toimenpiteitä voidaan tarvitta- essa tarkentaa sopimuksen voimassaoloaikana, jotta sopimukselle asetetut tavoitteet eivät vaarantuisi. Tarkentaminen voidaan tehdä korvauksensaajan ha- kemuksesta tai ELY -keskuksen aloitteesta ennen seuraavan sopimusvuoden alkua.

Tarkentamista on haettava kirjallisesti ELY-keskuk- selta. Ennen tarkentamista korvauksensaajaa on kuultava asiasta. ELY -keskuksen sopimuksen tar- kentamista koskevasta päätöksestä voi hakea oikai- sua (ks. kohta ”Xxxxxxxxxxxxx”).

10. Sopimuksen tai sen osan vaihtami- nen toiseksi sopimukseksi

Sopimus tai sen osa voidaan vaihtaa toiseksi erityyp- piseksi sopimukseksi sen voimassaoloaikana edellyt- täen, että tällaiseen vaihtoon sisältyy ilmeisiä etuja ympäristön kannalta ja voimassa oleva sopimus te- hostuu merkittävästi. Sopimusta vaihdettaessa alkaa uusi sopimuskausi.

Sopimuksen vaihtamista haetaan keväällä päätuki- haun yhteydessä.

11. Sopimuksen siirtäminen

Sopimuksen pinta-alaa voidaan muuttaa, jos sopi- mus siirretään sukupolvenvaihdoksen tai koko maa- tilan hallinnan siirron vuoksi tai osa maa-alasta siirtyy toiselle henkilölle tai jos tilan tuotantosuunta vaihtuu tai muuttamiseen on muu vastaava syy.

Jos koko maatila siirretään toiselle henkilölle sopi- muksen voimassaolon aikana, kyseinen, tukikelpoi- suusehdot täyttävä, toinen henkilö voi jatkaa sopi- musta sen jäljellä olevan voimassaoloajan tai sopi- mus voi raueta eikä jo maksettua korvausta peritä ta- kaisin.

Sopimusta jatkavan korvauksensaajan on noudatet- tava siirrettyä sopimusta koko sen jäljellä olevan so- pimusajan.

Sopimuksen siirtämistä on haettava 15 työpäivän ku- luessa omistus- tai hallintaoikeuden siirtymisestä toi- mittamalla lomake 160 ELY -keskukseen.

ELY -keskuksen on tehtävä siirtämistä koskevaan hakemukseen päätös oikaisuvaatimusosoituksin. Jos omistajia tai haltijoita on useampia, on tiedoksi- annon vastaanottajan annettava päätös tiedoksi muille omistajille tai haltijoille hallintolaissa (434/2003) säädetyllä tavalla.

12. Sopimuksen pinta-alan väheneminen

Jos korvauksensaaja poistaa sopimuksesta alaa (syynä esim. talonrakentaminen tai tien rakentami- nen) siten, ettei kyseisellä alalla voida enää toteuttaa sopimuksen toimenpiteitä, peritään sopimuksesta poistetulle alalle maksetut korvaukset takaisin. Jos sopimusala tämän takia pienenee alle vähim- mäisalan (0,3 ha), sopimus puretaan, ja kaikki siitä maksetut korvaukset peritään takaisin.

Sopimusala voi kuitenkin vähentyä kohdassa 11 mai- nituin ehdoin. Jos ala vähenee hallinnan siirron joh- dosta alle vähimmäispinta-alan, sopimus puretaan. Takaisinperintää ei hallinnansiirtotilanteissa aiheudu.

Sopimusala voi vähentyä ylivoimaisen esteen tai poikkeuksellisen olosuhteen vuoksi ilman takaisin- perintää.

13. Sopimuksesta luopuminen

Jos korvauksensaaja luopuu koko sopimuksesta en- nen sopimuskauden päättymistä, maksettu ympäris- tökorvaus peritään takaisin. Ympäristökorvauksen perimiseen sovelletaan lakia maatalouden tukien toi- meenpanosta (L 192/2013).

Jos sopimuksesta luopumisen syynä on ylivoimainen este, ympäristökorvausta ei peritä takaisin.

Hakijan on esitettävä ylivoimaisesta esteestä riittävät todisteet kirjallisesti. Esimerkiksi työkyvyttömyys- eläkkeen osalta tällainen on lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta.

Sopimuksesta luopumista koskeva ilmoitus, kuten myös ilmoitus ylivoimaisten esteiden aiheuttamasta sopimuksesta luopumisesta, on tehtävä kirjallisesti ELY -keskukseen ennen luopumista ja ylivoimaisen esteen ollessa kyseessä viipymättä ja viimeistään 15 työpäivän kuluessa siitä, kun korvauksensaajan tai hänen oikeudenomistajansa on mahdollista tehdä tässä tarkoitettu ilmoitus.

Jos korvauksensaaja luopuu sopimuksesta ennen sopimuskauden päättymistä, uusi vastaava sopimus voidaan jättää tekemättä kunnes kaksi vuotta on ku- lunut luopumisesta. Tämä koskee myös tapauksia, joissa vuosittainen maksatus on jäänyt hakematta, jolloin tilanne katsotaan sopimuksesta luopumiseksi.

14. Sopimuksen purkaminen ja ympäris- tökorvauksen takaisinperiminen

ELY-keskus voi purkaa sopimuksen, jos sopimuksen tehnyt korvauksensaaja on salannut sopimuksen te- kemiseen olennaisesti vaikuttavan seikan tai antanut sellaisesta virheellistä tietoa. Sopimus voidaan

purkaa myös, jos sopimuksen haltija rikkoo sopimus- ehtoja.

Virheellisesti tai perusteetta maksettu korvaus peri- tään takaisin, jos

• korvauksen myöntämisen tai maksamisen edellytykset eivät ole täyttyneet;

• korvauksensaaja ei ole noudattanut xxxxxxx- xxx ehtoja;

• hän on antanut sellaisen virheellisen tai puut- teellisen tiedon, joka on olennaisesti vaikut- tanut korvauksen myöntämiseen tai maksa- miseen;

• korvauksensaaja kieltäytyy avustamasta tar- kastuksessa tai

• Euroopan unionin lainsäädäntö tätä edellyt- tää.

Tuen takaisinperimisestä päättää korvauksen myön- tänyt viranomainen.

Perusteettomasti tai liikaa maksetulle määrälle voi- daan periä korkoa maatalouden tukien toimeenpa- nosta annetun lain (192/2013) 32 §:n mukaan. Perit- tävälle määrälle on suoritettava korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua vuotuista viivästys- korkoa. Korko lasketaan sen ajan perusteella, joka alkaa 61 päivää takaisinperintäpäätöksen tekemis- ajankohdasta ja päättyy saatavan suorittamisajan- kohtaan tai, jos saatava vähennetään myöhemmin maksettavasta erästä, vähennyksen tekemisajan- kohtaan.

Periminen toimitetaan siinä järjestyksessä mitä vero- jen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) on säädetty.

15. Valvonta ja seuraamukset

Valvovilla viranomaisilla on oikeus valvontatehtävän laajuudessa tarkastaa korvauksen myöntämisen ja maksamisen edellytykset. Korvauksensaaja on vel- vollinen korvauksetta esittämään tarkastusta suorit- tavalle kaikki korvaukseen liittyvät asiakirjat ja muu- toinkin tarvittaessa avustamaan tarkastuksessa.

Korvausta voidaan alentaa tai korvaus voidaan jättää maksamatta, jos Euroopan unionin lainsäädäntö tai kansallinen lainsäädäntö tätä edellyttää tai jos kor- vauksenhakija on jättänyt noudattamatta sopimuk- seen perustuvia korvauksen ehtoja. Tehtävän vähen- nyksen määrään vaikuttavat korvauksen ehtoja kos- kevan laiminlyönnin vakavuus, laajuus, kesto ja tois- tuvuus.

Jos valvonnassa todetaan, että korvauksensaaja ei ole noudattanut sopimusehtoja, täydentäviä ehtoja, maatalousmaan säilyttämisvelvoitetta tai jos sopi- muksen mukaisissa pinta-aloissa on virheitä, voidaan korvauksensaajalle maksettavaa ympäristö-kor- vausta vähentää siten kuin siitä erikseen säädetään.

16. Muutoksenhaku

Päätökseen voi hakea muutosta tekemällä kirjallisen oikaisuvaatimuksen päätöksen tehneelle ELY-kes- kukselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaan- nista.