HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ
HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNTÖ
Kinnulan Erämiehet ry.
Vahvistettu seuran kesäkokouksessa xx p.nä xx kuuta 20xx
Yleistä
1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassaolevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
2. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän sekä LUKE:n (Luonnonvarakeskus) suosituksiin.
3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä.
4. Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan seuran kesäkokouksessa ja saatetaan kaikkien seuran jäsenten tietoon seuran kotisivuilla osoitteessa xxxx://xxx.xxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxx/xxxxx, ennen metsästykseen ryhtymistä.
Metsästysmaat ja yhteistoiminta
1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai vaihtoehtoisesti erikseen valittu maanvuokrausjaosto.
2. Metsästysalueista pidetään ajantasalla olevaa kartastoa, joka on myös hirviseurueen käytössä.
3. Seura voi erillispäätöksin ja -sopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen yhteislupaan.
4. Kaikkien seurueen jäsenten on luotava hyvää yhteistyötä seuran ja seurueen jäseniin sekä maanomistajiin, naapuriseuroihin ja muihin sidosryhmiin.
Kaatoluvat
1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa seuran johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat jäsenet, hirvijaosto tai hirviseurueen johto (metsästyksenjohtaja ja ryhmänjohtajat)
2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän, luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran nimenkirjoittajat tai vuosikokouksen tai seuran johtokunnan tehtävään nimeämät jäsenet tai seurueen metsästyksenjohtaja.
Osallistumisoikeus ja seurueen muodostaminen
1. Hirvenmetsästykseen osallistumaan ovat oikeutettuja kaikki seuran jäsenet, jotka ovat täyttäneet 15 vuotta.
2. Seuran hirviseurue muodostetaan, ellei seuran säännöissä muuta todeta, vuosittain seuran hirvikokouksessa.
3. Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueen hirvikokouksessa.
4. Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassaoleva ampumakoe ja muu lainmukainen varustus (luvat, ase, patruunat ja vaatetus)
Metsästyksen johto ja muu tehtäväjako
1. Seuran hirvenmetsästyksenjohtajan ja tarvittavan määrän ryhmänjohtajia, jotka toimivat samalla myös seurueen varajohtajina, valitsee kesäkokous.
2. Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt (esim. kämppäisäntä, koiravouti, tilastojen pitäjät jne.) seurue valitsee keskuudestaan.
3. Seurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan johdolla.
4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa tilastointia varten oma riista sivustoille.
Vastuu
1. Jokainen osallistuu metsästykseen omalla vastuullaan.
2. Jokaisen on perehdyttävä riittävällä tarkkuudella metsästyslakiin ja -asetuksiin sekä turvallisuusohjeisiin, metsästäjän eettisiin ohjeisiin ja hyviin metsästystapoihin. Seuran sääntöihin ja tähän metsästyssääntöön.
3. Metsästäjä vastaa itse lain ja asetusten mukaisista luvista, niiden voimassaolosta ja varusteista
4. Luvat on pidettävä aina mukana jahdissa.
5. Metsästykseen osallistuvalla ampujalla tulee olla käytössäolevan aseen hallussapitolupa, maksettu riistakortti ja ampumakoe suoritettuna ja voimassaolevana, sekä seurueen päättämä ammuntasuoritus, jotka hänen tulee esittää metsästyksenjohtajalle ennen metsästyksen alkua.
6. Koiranohjaajana ilman asetta toimivalla henkilöllä täytyy olla voimassaoleva riistakortti.
7. Alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alainen henkilö on poistettava jahdista.
8. Hirvieläimet on pyrittävä tunnistamaan ennen ampumista ja ampuja vastaa onko eläin lain- ja kaadettavaksi sovitun mukainen.
9. Ampujana toimivan jäsenen on pidettävä yllä hyvää ampumataitoa.
10. Ampujana toimivan jäsenen suositellaan ampuvan ennen hirvimetsästyksen alkua 75 metrin matkalta vapaalta kädeltä 4 laukausta paikallaan olevaan ja 6 laukausta liikkuvaan hirvitauluun (4+6 ls.). Pisterajan tavoitesuositus on 30 pistettä.
Metsätyksen aloittaminen ja metsästyskäytännöt
1. Metsästyskauden aloittaminen päätetään seurueen hirvikokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksesta poissa olleille seurueen jäsenille.
2. Ns. yleisiä metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet (la-su). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksenjohtaja, kuultuaan muita seurueen jäseniä.
3. Seurue jaetaan tarpeelliseksi katsottuun määrään ryhmiä joita johtavat ryhmänjohtajat metsästyksenjohtajan ohjeiden mukaan.
4. Jos metsästyksenjohtaja on estynyt osallistumaan jahtiin, hän määrää poissaolonsa ajaksi yhden varajohtajista metsästyksenjohtajaksi.
5. Metsästyksessä käytettävien koirien käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Koiravouti jakaa koirat metsästysalueelle metsästyksenjohtajan ohjeen mukaan. Nuorten koirien (1-2 vuotta) harjoittelu myös metsästystilanteessa "motin" ulkopuolella on mahdollista. Metsästyksenjohtaja päättää asiasta tapauskohtaisesti. Käyttövuoroissa noudatetaan tasapuolisuutta.
Osallistumisvelvollisuus
1. Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen ns. yleisinä (la-su) metsästyspäivinä päätetään seurueen vuosittaisessa hirvikokouksessa. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.
2. Oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet (siirto, nylkeminen), välinehuolto, lahtivajan ja kämpän puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto (tornit, raivaus) sekä peijaiset valmisteluineen.
3. Seuraamuksettomia poissaolopäiviä yhteisesti sovituista metsästyspäivistä seurueen jäsenellä on metsästyskauden aikana hirvikokouksen hyväksymä määrä.
Tämän jälkeen jäsen ei osallistu ryhmänsä saaliinjakoon. Lisäksi hän maksaa seurueelle 10 € / hyväksymätön poissaolopäivä. Hyväksyttäviä poissaolopäiviä (sairaus,
työeste tms.) ei lueta vapaapäivien lukuun.
4. Poissaolopäivän hyväksyy/hylkää metsästyksenjohtaja
Ampumataito, saaliinkäsittely
1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi valmius osallistua saaliin eri käsittelyvaiheisiin.
2. Ellei metsästyksejohtaja toisin määrää, ampujan on suoritettava kaadon jälkeen saaliin verenlasku (pistäminen).
3. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella/-silla, epähygienialla tai muulla tavalla.
4. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.
5. Ammuttaessa huomioitava turvallisuus (naapuripassit, koiramiehet ja koirat)
Haavoittamistilanne
1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan saaliin käyttäytymistä siihen ammutun laukauksen jälkeen.
2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle tämän tulee:
*ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle (ei VHF)
*merkitä tarkasti ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä
*merkitä tarkasti ja selvästi myös saaliin sijainti laukaisuhetkellä
3. Ellei metsästyksenjohtaja ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata haavoitetun hirven jälkiä ne merkiten ja niitä sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava naapuripasseille.
Kaatajamääritys
1. Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka todennäköisemmin on ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan osuma, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa.
2. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.
3. Kaatajiksi voidaan nimetä useampikin ampuja, jolloin he jakavat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.
Saaliinjako
1. Syötävät sisäelimet jaetaan metsästysperinteiden mukaisesti hirven kaataneen ryhmän jäsenten kesken. Metsästysvieraiden osallistumisesta tähän jakoon päätetään ennakkoon.
2. Kaadetusta hirvestä toimitetaan kunnolliset paisti- ja / tai keittolihat sille maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle saalis kaatui. Tämä ns. kiitospala voidaan korvata myös muulla yhteisesti sovitulla ja hyväksytyllä tavalla.
Tätä "kiitospalaa" ei anneta seurueen jäsenelle.
3. Saaliinjako tapahtuu seurueen täysivaltaisten (lihaosuus) jäsenten kesken tasaosuuksin, jotka jakotilaisuudessa arvotaan.
4. Jos seurue on jaettu ryhmiin niin saalis pyritään jakamaan mahdollisimman tasapuolisesti siten, että jokainen ryhmä saa mahdollisuuksien mukaan saman verran saaliista (aikuisia ja vasoja).
Arvottaessa saalista ryhmille pyritään siihen, että jokaisen ryhmän kiintiö täyttyy tasaisesti, siten ettei jokin ryhmä saa kiintiötään täyteen ennen kuin toisetkin ryhmät ovat samassa tilanteessa.
Esim. Seurue on jaettu 4:ään ryhmään. Aikuiset hirvet on jo jaettu siten, että kolmella ryhmällä aikuiskiintiö on täynnä, ja näistä kolmesta yhdellä myös vasakiintiö on täyttynyt. Kaatamatta on vielä 1 aikuinen ja 3 vasaa. Jos tässä tilanteessa seuraavaksi kaatuu vasa se kuuluu ilman arvontaa ryhmälle, jolta puuttuu sekä aikuinen että vasa.
Seuraava vasa arvotaan kahden ilman vasaa olevan ryhmän kesken. Ryhmä vastaa itsenäisesti lihaosuutensa jaosta jäsenilleen.
5. Jos jahtiin osallistuu metsästysvieraita, heidän saalisosuuksista päätetään ennen metsästyksen aloittamista
Rikkomusseuraamukset, erimielisyydet
1. Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutensa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvoitteista.
2. Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksenjohtaja ja varajohtajat yhdessä nojautuen hirvikokouksen päätöksiin.
3. Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajien tietoon, joiden puolestaan tulee toimia välimiehinä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.
4. Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia.
Peijaiset
1. Peijaiset ovat pitkään jatkunut perinteinen tapa kiittää metsästysmaiden maanomistajia seuran toimintamahdollisuuksista. Peijaisjuhlalla edistetään ja lujitetaan seuran / seurueen ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.
2. Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat kaikki seurueen jäsenet, mahdollisuuksiensa mukaan.
Kustannukset
1. Hirviseurueen kulut ja tulot ovat osa Kinnulan Erämiehet ry:n varainhoitoa ja kirjanpitoa.
2. Hirviseurueen kulujen yhteissumma jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken.
3. Kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä:
*kaatolupamaksut
*hirvialueen vuokramaksu
*sähkömaksu
*peijaiskulut
*muut kulut
4. Mahdolliset seurueen tulot vähennetään kuluista ennen jako-osuuksien määräämistä
5. Seura ei voi tukea erillispäätöksin hirviseuruetta esim. peijaiskulujen kattamisessa osana maanomistajille ja muille paikkakuntalaisille suuntautuvassa suhdetoiminnassa.
Yhteistoiminta
1. Seuran mahdollisesta osallistumisesta yhteislupaan päätetään vuosittain Kinnulan Erämiehet ry:n vuosikokouksessa.
2. Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on kirjallinen erillinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.
Metsästysvieraat
1. Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraiden ottamisesta
2. tekee hirviseurue.
3. Metsästysvieraiden jahtijärjestelyistä vastaa hirviseurue
4. Vierailta perittävistä maksuista päättää hirvikokous
Hirvenmetsästyssäännön tuntemus
1. Jokaisen seurueen jäsenen ja metsästysvieraan on perehdyttävä tähän metsästyssääntöön ja on velvoitettu noudattamaan sitä.
2. Tämä metsästyssääntö jaetaan seurueen jäsenille ja metsästysvieraille kirjallisena ennen metsästyksen aloittamista kuittausta vastaan.
3. Lisäksi sääntö julkaistaan Kinnulan Erämiehet ry:n kotisivuilla osoitteessa