SUOJA

VIIVI RANKKA

Tekijöiden

esittävien taiteilijoiden

SUOJA

SOPIMUSSUHTEIDEN SÄÄNTELY

UUDISTUNEESSA TEKIJÄNOIKEUSLAISSA

Tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden suoja sopimussuhteissa

§ Sopimussuhteiden sääntely

uudistuneessa tekijänoikeuslaissa

Julkaisija: IPR University Center 2024 Tekijä: LL.M., Xxxxx Xxxxxx

Ulkoasu ja taitto: Xxxxx Xxxxxx Xxxxxx kuva: Xxx Xxxxxxx Xxxxx: Laser-Paino Oy, Helsinki

Hankkeen on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö.

VIIVI RANKKA

Tekijöiden

esittävien taiteilijoiden

SUOJA

SOPIMUSSUHTEIDEN SÄÄNTELY UUDISTUNEESSA TEKIJÄNOIKEUSLAISSA

Sisältö

Johdanto

OSA I TEKIJÄNOIKEUSSOPIMUKSET JA SOPIMUSSUHTEIDEN SÄÄNTELY

1. Tekijänoikeuden suojan kohde ja sisältö

1.1. Teos ja lähioikeussuoja

1.2. Sopimuksin siirrettävät oikeudet

2. Tekijänoikeudelliset sopimussuhteet

2.1. Tekijöiden sopimustoiminta

2.2. Tekijöiden sopimusasema

3. DSM-direktiivi

3.1. Sopimussuhteiden sääntelyn tausta ja tavoite

3.2. Tekijöiden sopimusasemaa vahvistavat artiklat

Osa II TEKIJÄNOIKEUSLAIN UUDET JA UUDISTUNEET SÄÄNNÖKSET

4. Oikeus asianm ukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen

4.1. Säännöksen sisältö

4.2. Oikeudelliset vaikutukset

4.3. Asianmukaisuus ja oikeasuhtaisuus

4.4. Yhteenveto

5. K ohtuuttom an sopimusehdon sovittelu

5.1. Säännöksen sisältö

5.2. Oikeudelliset vaikutukset

5.3. Kohtuuttomuuden arviointi

5.4. Yhteenveto

G. Selvitys teoksen hyödyntämisestä

G.1. Säännöksen sisältö

G.2. Oikeudelliset vaikutukset	44
G.3. Raportointivelvollisuuden laajuus	48
G.4. Xxxxxxxxxx	00
7. Oikeudenluovutuksen peruuttaminen	52
7.1. Säännöksen sisältö	52
7.2. Oikeudelliset vaikutukset	53
7.3. Peruuttamisoikeuden käyttäminen	54
7.4. Xxxxxxxxxx	00
Osa III SÄÄNTELYN MERKITYS TEKIJÖIDEN SOPIMUSOSAAMISELLE	59
8. Sopim uksen neuvotteluvaihe	G0
8.1. Sopimusosaaminen korvauksesta neuvoteltaessa	G0
8.2. Asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen merkitys sopimusosaamiselle	G2
9. Sopim uksen toteuttamisvaihe	GG
9.1. Sopimusosaaminen voimassa olevaa sopimusta tarkasteltaessa	GG
9.2. Sopimuksen kohtuullistamisen merkitys sopimusosaamiselle	G7
9.3. Raportointivelvollisuuden merkitys sopimusosaamiselle	G8
10. Sopimuksen päättymisvaihe	73
10.1. Sopimusosaaminen sopimuksen päättyessä	73
10.2. Peruuttamisoikeuden merkitys sopimusosaamiselle	74
Osa IV JOHTOPÄÄTÖKSET	79

11. Uusien säännösten tulkinta ja soveltam inen

12. Uusien säännösten merkitys sopimusosaamiselle

Lähteet Liite 1 | Yhteenveto tekijöiden sopimussuhteiden sääntelystä Liite 2 | Tekijänoikeuslain uudet säännökset kokonaisuudessaan

101

§ §

§§

§ §§

§§

§ §§

§ §

§§

§§§

§ §

§§§

§§

JOHDANTO

§ §§

§§

0.

Tämä selvitys on laadittu osana Tekijöiden ja esittävien taitei- lijoiden suoja sopimussuhteissa –koulutus- ja selvityshanket- ta, jonka tavoitteena on edistää tekijänoikeuteen liittyvää sopi- mustoiminnan osaamista taiteen ja kulttuurin alalla. Xxxxx on toteutettu IPR University Centerissä ja sen on rahoittanut ope- tus- ja kulttuuriministeriö. Selvityksen tarkoituksena on tarjota käytännön sopimustoimintaa tukevaa tietoa taiteen ja kulttuu- rin alan toimijoille, erityisesti tekijöille ja esittäville taiteilijoil- le (yhdessä ”tekijät”).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2019/790/ EU tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkki- noilla (jäljempänä ”DSM-direktiivi”) implementointi Suomessa on edellyttänyt muutoksia tekijänoikeuslakiin 404/19G1. Laki te- kijänoikeuslain muuttamisesta 2G3/2023 astui voimaan 3.4.2023. Uudistuksen myötä tekijöiden asemaa sopimussuhteissa on vah- vistettu. Tekijänoikeuslaissa on säädetty oikeudesta asianmukai- seen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen (28 a §), tekijänoikeuden luovutusta koskevan kohtuuttoman sopimusehdon sovittelus- ta (29 §), teoksen hyödyntämistä koskevasta selvityksestä (30 a

§) ja oikeudenluovutuksen peruuttamisesta (30 b §). Tämä sel- vitys keskittyy näihin neljään säännökseen, joiden seurauksena tekijöiltä vaaditaan aiempaa parempaa sopimista koskevaa osaa- mista. Säännökset koskevat tilanteita, joissa tekijä suoraan sopii sopimuskumppanin kanssa oikeuksien luovutuksesta. Näin ol- len tässä selvityksessä ei käsitellä tilanteita, joissa tekijänoike- usjärjestöt hallinnoivat oikeuksia oikeudenhaltijoiden puolesta (yhteishallinnointi). Selvityksessä ei myöskään tarkastella tilan-

teita, joissa oikeuksia luovutetaan osana työsopimuksia (työsuh- detilanteet).

Tekijöiden sopimussuhteiden sääntelyä koskevien sään- nösten tulkintaan ja soveltamiseen liittyy avoimia kysymyksiä. Tässä selvityksessä analysoidaan sitä, miten tekijänoikeuslain uusia säännöksiä tulisi tulkita ja soveltaa. Selvityksessä tutki- taan myös sitä, mitä säännökset käytännön sopimusosaamisen kannalta merkitsevät tekijöille taiteen ja kulttuurin alalla. Eri aloilla on erilaisia sopimuskäytäntöjä ja täten erilaisia tekijänoi- keussopimuksia koskevia haasteita. Luovien alojen erilaiset so- pimuskäytännöt on huomioitu analyysissä siten, että aloja kos- kevia esimerkkitilanteita on nostettu esille selvityksessä. Tässä selvityksessä ei ole ollut mahdollista käsitellä kaikkia luovia aloja siinä laajuudessa kuin mitä ne olisivat ansainneet. Esimerkit on täten rajattu koskemaan kirjallisuusalaa, musiikkialaa ja audio- visuaalista alaa.

Tämä selvitys on jaettu neljään osaan. Osassa I tarkastel- laan tekijänoikeussopimusten ja sopimussuhteiden sääntelyn oi- keudellista viitekehystä. Xxxxxx XX analysoidaan tekijänoikeuslain uusia ja uudistuneita säännöksiä. Analyysi koskee asianmukaista ja oikeasuhtaista korvausta, tekijänoikeuden luovutusta koske- van kohtuuttoman sopimusehdon sovittelua, selvitystä teoksen hyödyntämisestä ja oikeudenluovutuksen peruuttamista. Osassa III tarkastellaan sopimussuhteiden sääntelyn merkitystä tekijöi- den sopimusosaamiselle. Lopuksi osassa IV esitellään tutkimuk- sen johtopäätökset.

§ §

§ § § §

§ § §

§ §

§ § §

§§ § §§

§ §§ §

§ § § §

§ §

§ §§Osa I

§ §

TEKIJÄNOIKEUSSOPIMUKSET JA

§§§

§ § SOPIMUSSUHTEIDEN SÄÄNTELY

§ §

§§ Tässä osassa esitellään tekijänoikeussopimusten ja sopimussuhteiden

§ §

sääntelyn oikeudellista viitekehystä. Ensin käsitellään tekijänoikeuden suojan kohdetta ja sisältöä tekijänoikeuksien, lähioikeuksien ja

§ §

sopimuksin siirrettävien oikeuksien näkökulmista (1). Sitten tarkastellaan tekijänoikeudellisia sopimussuhteita tekijöiden sopimustoiminnan ja

sopimusaseman näkökulmista (2). Lopuksi esitellään DSM-direktiiviä sopimussuhteiden sääntelyn taustan ja tavoitteen sekä tekijöiden

§ sopimusasemaa vahvistavien artiklojen näkökulmista (3).

1.

§ §

§§

§§ §§

§§ § §§ § §

TEKIJÄNOIKEUDEN SUOJAN KOHDE

§ §

§ § §

§ § § §§ §

§ § § §

§ §

JA SISÄLTÖ

1 Teoksia voidaan siis luoda myös näiden kategorioiden ulkopuolella. Xxxxxxxx 2014, s. 51–52.

2 Tämä on johdettu Bernin konvention tulkinnoista. Sanan ”original” on katsottu tarkoittavan, että teoksen on osoitettava luovuutta ja oltava alkuperäinen. Ibid.,

s. 53. Huom. alkuperäis- teoksella tarkoitetaan ole- massa olevaa teosta (vrt. jälkiperäisteokset, jotka pohjautuvat alkuperäisteok- siin). Teoksen muuntelusta ja muuttamisesta

ks. TekL 4 §.

3 Tekijänoikeuslain 43 §. 4 Xxxxxxxx 2014, s. 68;

Xxxxxxx – Kivistö – Niiranen – Tarkela 2024,

s. 19–20. Oikeudenhalti- joiksi voidaan kutsua myös niitä, joille alkuperäiset oi- keudenhaltijat ovat luovut- taneet oikeutensa, mutta tällöin kyse ei ole alkupe- räisistä oikeudenhaltijoista vaan toissijaisista oikeuden- haltijoista (oikeuksien luovu- tuksensaajat tai oikeuksien siirronsaajat). Tässä selvi- tyksessä alkuperäisistä oi- keudenhaltijoista käytetään termiä tekijä. Oikeuksien luovutuksensaajista käyte- tään termiä tekijän sopi- muskumppani tai luovu- tuksensaaja.

1.1. Teos ja lähioikeussuoja

Tekijänoikeuslain (jäljempänä ”TekL”) mukaan tekijänoikeus kuuluu sille, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen. Laissa on lueteltu seuraavat teostyypit: kaunokirjallinen teos, selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys, näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennus- taiteen tuote, taidekäsityön tuote sekä taideteollisuuden tuo- te (1 §:n 1 mom.). Kyse on esimerkkiluettelosta, sillä lainkohdan mukaan teos voi ilmetä myös muulla tavalla.1 Tekijänoikeussuo- ja xxxxxx vain teoskynnyksen ylittäneitä teoksia, eli itsenäisiä ja omaperäisiä teoksia.2 Ratkaisevaa suojan saamisen kannalta ei ole teoksen taiteellinen laatu, vaan se ilmaisumuoto, johon te- kijän luomistyö on johtanut. Suoja-aika on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta.3 Teoksen oikeudenhaltijasta käytetään tekijänoikeuslaissa nimitystä tekijä. Tekijäksi katsotaan aina luonnollinen henkilö (teoksen luonut ihminen). Oikeushenkilö (kuten esimerkiksi valtio tai yhdistys) ei siis voi olla alkuperäinen teoksen oikeudenhaltija.4 Jos kaksi tai useampi on luonut teok- sen yhdessä ilman, että heidän osuutensa muodostavat itsenäisiä teoksia, on kyseessä yhteisteos.5

Tekijänoikeuslaki suojaa myös lähioikeuden haltijoita. Te- kijänoikeuden lähioikeudet ovat tekijänoikeuksille läheistä sukua olevia oikeuksia. Lähioikeuden haltijoita ovat muun muassa esit- tävät taiteilijat (TekL 45 §), äänitallenteen tuottajat (4G §), kuva- tallenteen tuottajat (4G a §) ja valokuvaajat (49 a §). Lähioikeuk-

sien osalta tämä selvitys keskittyy esittäviin taiteilijoihin. Esit- tävien taiteilijoiden kohdalla suojan kohteena on esittävän tai- teilijan esitys – tekijänoikeuteen rinnastuvaa teoskynnyksen ylittämistä tai omaperäisyyttä ei edellytetä.G Esittämisen koh- teena on kuitenkin oltava kirjallinen tai taiteellinen teos taikka kansanperinteen esitys. Esittäminen voi kohdistua mihin tahan- sa sellaiseen tekijänoikeuslain 1 §:n mukaiseen teoslajiin, joka voidaan esittää. Esimerkiksi sävellysteos voidaan esittää musii- kin keinoin ja näyttämöteos näyttelemisen keinoin.7 Tekijänoi- keuslakia säädettäessä esittävillä taiteilijoilla on ennen kaikkea ajateltu muusikkoja, laulajia, näyttelijöitä ja tanssijoita.8 Esittä- vien taiteilijoiden lähioikeuksien suoja-aika on 50 vuotta esitys- vuodesta ja äänitallenteille tehtyjen esitysten osalta 70 vuotta tallenteen julkaisuvuodesta.9

On syytä huomata, että useissa tilanteissa voi samanaikai- sesti olla kyse useista teoksista ja oikeuksista. Esimerkiksi musiik- kikappaleeseen voi sisältyä sävellysteos ja kaunokirjallinen teos (sanoitukset), ja kun se esitetään, suoja koskee teossuojan lisäksi myös esittävän taiteilijan suojaa. Jos henkilö siis toimii samaan ai- kaan esimerkiksi säveltäjänä, sanoittajana ja esittäjänä, hänellä on asiassa monta erilaista tekijänoikeusroolia. Tekijän sopimusnäkö- kulmasta on olennaista ymmärtää, missä roolissa tekijä milloinkin toimii ja mitä oikeuksia hän roolinsa perusteella luovuttaa. Tässä selvityksessä analysoitavat tekijöiden sopimussuhteiden säänte- lyä koskevat uudet ja uudistuneet säännökset soveltuvat sekä te- kijöihin että esittäviin taiteilijoihin.10 Selvyyden vuoksi todetta- koon, että tässä selvityksessä termillä ”tekijä” viitataan teosten oikeudenhaltijoiden lisäksi tekijänoikeuden lähioikeuksien oi- keudenhaltijoihin (esittävät taiteilijat).

1.2. Sopimuksin siirrettävät oikeudet

Tekijänoikeudet voidaan jakaa taloudellisiin ja moraalisiin oi- keuksiin. Moraalisten oikeuksien tarkoituksena on suojata tekijän persoonallisuutta, kun taas taloudellisten oikeuksien tarkoituk- sena on antaa tekijälle valta yksin määrätä tietyistä toiminnoista teoksensa suhteen (yksinoikeudet). Taloudellisia oikeuksia ovat kappaleiden valmistaminen11 ja teoksen saattaminen yleisölle saataviin12.13 Myös lähioikeuden haltijoilla on taloudellisia yksi-

5 Tekijänoikeuslain 2 §.

6 Harenko – Xxxxxxx – Niiranen – Tarkela 2024,

s. 611–612. Vaatimus tai- teellisuudesta ei ole kovin korkea. Esimerkiksi ääni- kirjan lukijaa on pidetty esittävänä taiteilijana siitä riippumatta, kuinka mono- tonisesta lukemisesta on kyse (TN 1987:18). Esittä- jälle ei myöskään aseteta laissa laadullisia tai amma- tillisia vaatimuksia, vaan harrastajan esitystä suoja- taan samalla tavalla kuin ammattilaisen (KM 1987:7).

7 Lopulta se, onko kyse teok- sesta ja teoksen 45 §:ssä tarkoitetusta esityksestä, ratkeaa teostasoarvioinnin perusteella (TN 1989:1).

8 Xxxxxxxx 2014, s. 122.

9 Tekijänoikeuslain 45 §:n 3 mom.

10 Tekijänoikeuslain 45 §:n 5 momenttiin on otettu viittaussäännös asiasta.

11 ”Kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tila- päisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa”.

12 Teoksen saattaminen yleisölle saataviin käsittää neljä toimintoa: teoksen välittäminen yleisölle, teok- sen esittäminen julkisesti, teoskappaleiden levittämi- nen ja teoksen näyttäminen julkisesti.

13 Tekijänoikeuslain 2 §:n 3 mom.

14 Kaikilla lähioikeuksien haltijoilla ei kuitenkaan ole yhtä laajoja yksinoikeuksia kuin tekijöillä. Terminolo- gian yksityiskohdissa esiin- tyy lisäksi eroja, kun tar- kastellaan TekL:n lähioike- uksia koskevaa 5 lukua ja taloudellisia oikeuksia kos- kevaa 2 §:ää. Tämän kat- sotaan johtuvan varsinaisen tekijänoikeuden (eng. copy- right proper) ja lähioikeuk- sien (eng. neighbouring rights) historiallisista erois- ta ja kansainvälisten sopi- musten (Bernin sopimus, Rooman sopimus) erilaisis- ta käsitteistä. Xxxxxxx – Kivistö – Niiranen – Tarkela 2024, s. 33–34.

15 Tekijänoikeuslain 45 §:n 1 mom.

16 Tekijänoikeuslain 45 §:n 2 mom.

17 Tekijänoikeuslain 27 §.

18 Xxxxxxxx 2014, s. 137–138.

19 Ibid.

20 Xxxxxxxx 2005, s. 304. Xxxxxxxx viittaa komite- anmietintöön 1953:5. Mie- tinnössä todetaan, että ”luovutussopimusta olisi tulkittava ahtaasti eikä so- pimuksen siis olisi katsot- tava sisältävän muuta kuin mitä siitä selvästi käy ilmi” (s. 63).

21 Harenko – Kivistö – Niiranen – Tarkela 2024,

s. 504–505; Xxxxxxxx 2005, s. 299.

noikeuksia.14 Esimerkiksi esittävältä taiteilijalta tarvitaan lupa, jos esitys tallennetaan laitteelle, jolla se voidaan toistaa, tai jos se saatetaan yleisön saataviin radion tai television välityksellä tai suoraan siirtämällä.15 Jos esitys on tallennettu, lupa tarvitaan tal- lenteen kopiointiin, julkiseen esittämiseen, yleisölle välittämi- seen ja yleisölle levittämiseen.1G

Tekijät ja lähioikeuden haltijat voivat luovuttaa taloudel- lisia oikeuksiaan sopimuksella kOkOnaan tai Osittain.17 Tekijän- oikeuden luovuttaminen tarkoittaa ”tietyn sisältöisen ja laajui- sen oikeusaseman perustamista luovutuksen saajalle”.18 Luovu- tustoimia on monenlaisia: toisessa ääripäässä ovat tekijänoikeu- den kokonaisluovutukset ja toisessa yksinkertaiset käyttöluvat (lisenssit). Kokonaisluovutus voi koskea tiettyä teosta tai kaik- kia tekijän teoksia, ja se voi myös sisältää tulevat teokset. Ko- konaisluovutusten ja yksinkertaisten käyttölupien väliin mahtuu sisällöltään ja ulottuvuudeltaan erilaisia luovutustoimia koskien tekijänoikeuksien eri elementtien (mm. kappaleiden valmista- misoikeus, esitysoikeus, levitysoikeus) luovuttamista.19 Suppean tulkinnan periaatetta tulisi pitää lähtökohtana, kun tulkitaan te- kijän ja luovutuksensaajan välistä sopimusta.20 Yksinomainen oikeudenluovutus tarkoittaa, että tekijä ei luovutuksen tapahdut- tua voi luovuttaa oikeuksiaan enää muille osapuolille tai hyödyn- tää niitä itse.21 Tässä selvityksessä analysoitavat tekijöiden sopi- mussuhteiden sääntelyä koskevat säännökset pääosin soveltuvat tilanteisiin, joissa tekijä on luovuttanut yksinoikeuden teoksen hyödyntämiseen.

§ §

§§§

§§ §§

TEKIJÄN-

OIKEUDELLISET

2.

§§

§§§

§ §

§§§ §

§§

22 Laki varallisuusoikeu- dellisista oikeustoimista 1929/228 (jäljempänä ”oikeustoimilaki”),

1 §:n 1 mom.

23 Hemmo – Hoppu 2022.

24 Pokkinen 2020, s. 37.

25 Hemmo – Hoppu 2022.

26 Viivästys voi viitata esi- merkiksi maksuvelvoitteen täyttämiseen.

27 Kyse voi olla esimerkiksi laatuvirheestä (suorituksen puutteellisuus) tai immate- riaalioikeudellisesta vir- heestä (suoritus loukkaa sivullisen immateriaali- oikeutta).

28 Hemmo – Hoppu 2022.

29 Ibid. Ks. myös Pokkinen 2020, s. 43.

30 Pokkinen 2020, s. 44.

2.1. Tekijöiden sopimustoiminta

SOPIMUSSUHTEET

Sopimuksen elinkaari sisältää käytännössä sopimuksen synty- misen, toteuttamisen ja päättymisen. Sopimus syntyy tarjouk- sen ja sen hyväksymisen perusteella22 ja sitä tyypillisesti edeltä- vät sopimusneuvottelut. Suullinen sopimus sitoo yhtä lailla kuin kirjallinenkin, mutta suullisen sopimuksen sisällön todistami- nen voi mahdollisessa riitatilanteessa olla haastavaa.23 Tehdys- tä sopimuksesta kannattaa siis hankkia todiste.24 Sopimuksen oikeusvaikutukset alkavat sopimuksen solmimisesta. Kun sopi- mus on tehty, sitä ei voi muuttaa yksipuolisesti ilman toisen sopi- muskumppanin hyväksyntää.25 Sopimuksen toteuttamisvaiheen kesto riippuu siitä, kuinka pitkä sopimus on. Sopimus päättyy, kun sopimusaika tulee päätökseen tai sopimus lakkaa olemasta voimassa ennenaikaisesti. Jos sopimuskumppani ei täytä sopi- muksessa määriteltyjä velvoitteitaan, voi vastapuoli vedota so- pimusrikkomukseen (esimerkiksi viivästys2G tai virhe27) ja viime kädessä viedä asian tuomioistuimeen.28 Seuraus sopimusrikko- muksesta riippuu sopimustyypistä, rikkomuksen laadusta sekä sopimusosapuolen vaatimuksista.29 Sopimuksen toinen osa- puoli voi purkaa sopimuksen, jos sopimusrikkomus kohdis- tuu sopimuksen olennaisiin ehtoihin. Sopimusrikkomus saattaa myös johtaa vahingonkorvausvastuuseen.30

Tekijältä vaaditaan erilaista sopimusosaamista sopimuk- sen elinkaaren eri vaiheissa. Tämä koskee myös tekijänoikeuslain uusia ja uudistuneita säännöksiä: asianmukaisesta ja oikeasuh- taisesta korvauksesta sovitaan sopimuksen neuvotteluvaihees- sa, ja tekijänoikeuden luovutusta koskevan kohtuuttoman sopi-

31 Harenko – Kivistö – Niiranen – Tarkela 2024, s. 20.

32 Ginsburg 2022, s. 122;

Guibault 2009, s. 517–518.

33 Neuvonen 2020, s. 65; Kor- telainen – Lefever – Kautio 2018, s. 44.

34 HE 43/2022 vp, s. 44. Ks.

myös Bently – Kretschmer

– Dudenbostel – Xxxxxx – Radauer 2017, s. 11–12.

35 Yhteishallinnointiorga- nisaatiolla tarkoitetaan ”oikeushenkilöä, joka on jäsentensä omistuksessa tai määräysvallassa tai on voittoa tavoittelematon, ja jonka ainoana tai pääasial- lisena tarkoituksena on siihen valtuutettuna hallin- noida tekijänoikeutta tai te- kijänoikeuden lähioikeuksia oikeudenhaltijoiden yhtei- seen lukuun”. Laki tekijän- oikeuden yhteishallinnoin- nista 1494/2016, 4 §:n 1 kohta. Yhteishallinnointior- ganisaatioita ovat esimer- kiksi Teosto, Gramex, Kopiosto, Sanasto ja Kuvasto.

36 Huhtala – Huhtanen 2022, s. 903.

37 Esim. sopimuslisenssi- järjestelmän (TekL 26 §) mukaisesti yhteishallin- nointiorganisaatiot voivat edustaa kaikkia edusta- miensa alojen tekijöitä.

38 Towse 2018, s. 477;

Bently – Xxxxxxxxxx – Dudenbostel – Xxxxxx – Xxxxxxx 2017, s. 54.

39 ”The greatest challenge of drafting a piece of legisla- tion on copyright contracts is certainly to adequately reflect the specificities of every single sector”. Lu- cas-Schloetter 2017, s. 898. Ks. myös Tekijänoi- keustoimikunnan mietintö: tekijänoikeuslain 3. luvun muutostarpeiden kartoit- taminen. Opetusministeriö 2010:9, s. 34.

musehdon sovittelu ja selvitys teoksen hyödyntämisestä liittyvät sopimuksen toteuttamisvaiheeseen. Oikeudenluovutuksen pe- ruuttaminen taas vaikuttaa sopimuksen päättymiseen. Tämän selvityksen osassa III tarkastellaan säännösten merkitystä teki- jöiden sopimusosaamiselle sopimuksen neuvottelu-, toteutta- mis- ja päättymisvaiheen näkökulmista.

Sopimusten rooli on tekijöille tärkeä, sillä sopimuksil- la sovitaan taloudellisten oikeuksien siirtoa koskevista yksityis- kohdista.31 Sopimukset myös mahdollistavat teosten ja esitysten saattamisen yleisölle saataville. Tekijät harvemmin ovat tilan- teessa, jossa he voivat itse tuottaa ja jakaa teoksensa yleisölle, joten heidän on tehtävä sopimuksia sellaisten tahojen kanssa, jotka voivat saada teoksen levitykseen (esimerkiksi tuotanto- yhtiöt, kustantajat ja levy-yhtiöt).32 Vastikkeeksi oikeuksien luo- vuttamisesta tekijät saavat korvauksen. Taloudellisen korvauk- sen avulla tekijänoikeus kannustaa tekijöitä luovaan työhön.33 Tekijänoikeuslainsäädännön yhteiskunnallisena tavoitteena on samalla edistää teosten saatavuutta. Näin pyritään saamaan aikaiseksi toimivat tekijänoikeusmarkkinat.34

Tämä selvitys keskittyy sellaisiin sopimuksiin, joissa te- kijä luovuttaa taloudellisia oikeuksiaan sopimuskumppanille ja sopimuksen perusteella sopimuskumppani hyödyntää teosta tai esitystä (tekijänoikeuksien yksinhallinnointi). Vaikka muunlaiset sopimukset jäävät tämän selvityksen ulkopuolelle, on hyvä muis- taa, että tekijöiden sopimustoimintaan voi yleisesti ottaen sisältyä monia erilaisia sopimuksia samanaikaisesti. Esimerkiksi tekijän- oikeuksien yhteishallinnoinnissa tekijät voivat valtuuttaa yhteis- hallinnointiorganisaatiot35 antamaan teostensa käyttölupia, neu- vottelemaan käyttäjien kanssa, seuraamaan teostensa käyttöä ja tilittämään korvaukset teosten käytöstä. Tällöin sopimus teh- dään tekijän ja yhteishallinnointiorganisaation välillä.3G Yhteis- hallinnointiorganisaatiot voivat hallinnoida oikeuksia oikeuden- haltijoiden puolesta myös lakiin perustuen.37 Tekijät voivat myös luovuttaa oikeuksiaan osana työsuhdetilanteita, jos he tuotta- vat tekijänoikeudella suojattua aineistoa osana työsuhdetta. Työ- sopimuksiin liittyvät oikeudenluovutukset jäävät tämän selvi- tyksen ulkopuolelle, sillä työoikeuden ja tekijänoikeuden yhteen- sovittaminen on oma kokonaisuutensa ja tässä selvityksessä ana- lysoitavia säännöksiä ei pääosin sovelleta työsuhdetilanteisiin.

Luovilla aloilla on hyvin erilaisia sopimuskäytäntöjä.38 Tekijänoikeudellisten sopimustilanteiden moninaisuus on tun- nustettu haasteeksi tekijänoikeuksia koskevalle sääntelylle.39

Kuten esitetty johdannossa, tässä selvityksessä ei ole ollut mah- dollista käsitellä kaikkia luovia aloja siinä laajuudessa kuin mitä ne olisivat ansainneet. Selvityksessä keskitytään pääosin kirjal- lisuusalaan, musiikkialaan ja audiovisuaaliseen alaan siksi, että näillä aloilla digitaalinen toimintaympäristö on selvästi moni- muotoistanut luovan sisällön tuotantoa ja jakelua, ja vastaavasti vaikuttanut tekijöiden ansaintalogiikkaan.40

Kirjallisuusalalla kirjailijat tekevät kustannussopimuksia, joissa he antavat kustantajalle oikeuden julkaista teos painettuna kirjana, äänikirjana tai e-kirjana korvausta vastaan. Korvaus voi olla kiinteämääräinen tai perustua prosenttiosuuteen.41 Musiikin tekijät (musiikkiteoksen tekijä, esimerkiksi säveltäjä ja äänitteellä esiintyvä taiteilija, esimerkiksi muusikko) tekevät esimerkiksi levytyssopimuksia, joiden sopimusosapuolena on levy-yhtiö. Le- vytyssopimuksissa tekijä siirtää levy-yhtiölle ne oikeudet, jotka ovat tarpeellisia äänitteen valmistamiseksi, julkaisemiseksi, ja- kelemiseksi ja markkinoimiseksi.42 Levy-yhtiöstä tulee tällöin äänitteen taloudellinen tuottaja, eli se, jonka vastuulla ääni tal- lennetaan ensimmäisen kerran.43 Musiikkialalla korvaukset ovat pitkään perustuneet rojalteihin.44 Audiovisuaalisella alalla (elo- kuva- ja televisioala) teoksen luomiseen osallistuu tyypillisesti useita henkilöitä (mm. ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä).45 Tuo- tantoyhtiö vastaa tuotannon operatiivisesta toiminnasta – tuotta- jalle syntyy lähioikeussuoja tuotannossa syntyvään tallenteeseen. Tuotantoyhtiö hankkii sopimuksin tekijöiltä tarvittavat oikeudet teoksiin ja maksaa vastikkeeksi tästä korvauksen. Korvaus voi olla palkka tai muunlainen korvaus.4G Käsikirjoittajat ja ohjaajat saat- tavat tehdä useita sopimuksia tuotannon eri vaiheissa.47 Tämän selvityksen osassa III nostetaan esille kirjallisuusalan, musiikki- alan ja audiovisuaalisen alan haasteisiin liittyviä esimerkkejä.

2.2. Tekijöiden sopimusasema

Sopimusvapauden periaatteen mukaisesti sopimusosapuolet saa- vat vapaasti päättää, minkä sisältöisen sopimuksen he tekevät.48 Sopimusvapaus perustuu liberalistiseen ihmis- ja yhteiskunta- käsitykseen, jossa luotetaan yksilöiden kykyyn hoitaa asiansa ja saavuttaa valintojensa kautta edullisia asioita itselleen ja yhteis- kunnalle49, ja sillä on pitkä perintö erityisesti Pohjoismaissa50. Sopimuksen sisältö jää siis vapaasti neuvoteltavaksi sopimusosa- puolten välille. Tässä yhteydessä merkitystä on sillä, mikä sopi-

40 Mattila 2022, s. 21, 43

ja 53. Kirjallisuusalasta tarkemmin ks. mm.

Kortelainen – Lefever – Kautio 2018, s. 69–70;

musiikkialasta Rytinki 2018

s. 40–43; ja audiovisuaali- sesta alasta Kautio – Lefever 2023, s. 43.

41 Kortelainen – Lefever – Kautio 2018, s. 67.

42 Samalla sovitaan yleensä muistakin tekijään liittyvistä asioista. Pokkinen 2020,

s. 168.

43 Tiainen – Pokkinen 2020, Käyttäjän tiekartta: musiikin liittäminen av-tuotteeseen, xxxxx://xxxxxxxxxxxxx.xx/xx- content/uploads/2022/03/ AV-tiekartta_030322.pdf [haettu 8.7.2024]. Vertaa esim. mastersopimukseen, jossa äänitteen taloudelli- sen tuottajan oikeudet syn- tyvät alun perin tekijälle. Mastersopimuksella tekijä luovuttaa itse tuottamaansa tallenteeseen liittyvät jul- kaisu-, jakelu- ja markki- nointioikeudet levy-yhtiölle. Pokkinen 2020, s. 206.

44 Rytinki 2018, s. 223.

45 Xalabarder 2018, s. 11.

46 Kautio – Lefever 2023, s. 22.

47 Avate Audiovisuaalisen alan tekijät ry, Selvitys kä- sikirjoittajien, näyttelijöiden ja ohjaajien metadatan ke- räämisprosessista ja kehit- tämisestä fiktio- ja doku- menttituotannoissa (2023). xxxxx://xxxxx.xx/xxxxxxxx- kasikirjoittajien-nayttelijoi- den-ja-ohjaajien-meta- datan-keraamisprosessis- ta-ja-kehittamisesta-fiktio- ja-dokumenttituotannoissa/ [haettu 8.7.2024].

48 Hemmo – Hoppu 2022; Guibault 2009, s. 517.

49 Mäenpää 2022, s. 181.

50 Bärlund – Moegel-

xxxx-Xxxxxx 2019, s. 119.

51 Bently – Xxxxxxxxxx – Dudenbostel – Xxxxxx – Xxxxxxx 2017, s. 43; Guibault – Salamanca – van Gompel 2015, s. 111.

52 DSM-direktiivin johdan- to-osan 72 kappale.

53 Euroopan komissio, Impact Assessment on the Modernisation of EU Copy-

right Rules, SWD(2016)301, s. 175.

54 Barnhizer 2005, s. 166.

55 Euroopan komissio, Impact Assessment on the Modernisation of EU Copy-

right Rules, SWD(2016)301, s. 175.

56 Ilmiönä informaation asymmetriaa tutkittu pal- jon, ks. esim. Beale 1986; Laffont – Tirole 1988.

57 Dusollier 2018, s. 436; Towse 2018, s. 479; Atladottír – Kretschmer – Towse 2013, s. 278.

58 Guibault – Salamanca – van Gompel 2015,

s. 111–112.

59 ”The effect of excess supply of labour simply means that if an author or performer objects to the terms offered by a publish- er, there is always someone in the queue behind them who is willing to accept

the terms”. Towse 2018, s. 476.

60 Guibault – Salamanca – van Gompel 2015,

s. 111–112.

61 Barnhizer 2005, s. 160. 62 HE 181/2014 vp, s. 8.

63 Guibault – Salamanca – van Gompel 2015,

s. 111–112; Tribulski 2021,

s. 100; Day 2021, s. 161.

64 Bently – Kretschmer – Dudenbostel – Moreno – Radauer 2017, s. 53; Caves 2002, s. 74–75.

japuolten keskinäinen asema on suhteessa toisiinsa. Tekijät ovat tyypillisesti heikommassa sopimusasemassa suhteessa sopi- muskumppaneihinsa, joille he luovuttavat oikeutensa.51 Tämä on todettu myös DSM-direktiivissä, jonka mukaan tekijät ovat sopi- muskumppaneitaan heikommassa sopimusasemassa (myös sil- loin, kun he siirtävät oikeuksia omien yritystensä välityksellä)52, sekä direktiiviä edeltäneessä vaikutustenarvioinnissa.53

Neuvotteluvalta on monimutkainen konsepti, jolla on monta eri muotoa ja lähdettä. Valta on tilannesidonnainen ilmiö, joten väliä on sillä, missä tilanteessa yksilöt milloinkin ovat.54 Tekijän neuvotteluasemaan vaikuttavat monet eri seikat. Tie- don määrä ensinnäkin jakautuu tyypillisesti epätasaisesti teki- jän ja tekijän sopimuskumppanin välillä55 – kyse on informaati- on asymmetriasta (eng. infOrmatiOn asymmetry)5G. Tällöin tekijällä ja sopimuskumppanilla saattaa olla erilaiset käsitykset esimer- kiksi tekijän mahdollisuuksista menestykseen.57 Tekijän neuvot- teluasemaan vaikuttavat lisäksi tekijän neuvottelutaidot ja mah- dollisuudet saada tuloja neuvottelujen pitkittyessä sekä se, onko tekijällä mahdollisuuksia neuvotella myös muiden sopimus- kumppanien kanssa.58 Luovilla aloilla on jatkuva ylitarjonta, joka myös osaltaan vaikuttaa tekijän sopimusasemaan.59 Tekijän so- pimuskumppanin neuvotteluasemaan taas vaikuttavat neuvot- telutaitojen lisäksi esimerkiksi aikaisempi menestys ja kilpailu- kyky markkinoilla.G0

Se, että sopimusasema on heikompi suhteessa sopimus- kumppaniin, ei tarkoita, että neuvotteluvaltaa ei olisi ollenkaan. Yleisesti ottaen valtaa esiintyy kaikissa vuorovaikutussuhteissa.G1 Kyse on vallan suhteellisuudesta ja siitä, miten se sopimusneu- votteluissa jakautuu. Kaikkien tekijöiden sopimusasema ei auto- maattisesti myöskään ole sopimuskumppania heikompi. Tekijän sopimusasemaa voi vahvistaa esimeriksi se, että tekijän luoma teos on niin arvokas, että tekijä lopulta pääsee sanelemaan so- pimuksen ehdot.G2 Tällainen tilanne voi olla kyseessä silloin, jos tekijän sopimusneuvottelua edeltävä, aikaisempi menestys te- kee teoksesta arvokkaan.G3 Tekijänoikeuskorvaukset eivät yli- päätään jakaudu tekijöiden kesken tasaisesti: menestyjät vievät usein suurimmat korvaukset (supertähti-ilmiö eli winner-take- all -markkinat).G4 Supertähteys vaikuttaa kuitenkin vain yksittäi- siin menestyjiin, joten on tavanomaisempaa, että tekijä on hei- kommassa sopimusasemassa suhteessa sopimuskumppaniin. Näin ollen tekijöiden sopimusasemaa on haluttu parantaa sopi- mussuhteiden sääntelyn avulla.

3.§

§§

§§ §

§§ §§§

§ § § §

§ §

§§§ § §§

§§

§ § §

§§

DSM-DIREKTIIVI

§§§ § §

65 Lukemisesteasetus (EU) 2017/1563; Verkkosisäl- töpalveluiden siirrettävyyt- tä koskeva asetus (EU) 2017/1128.

66 DSM-direktiivin lisäksi verkkolähetysdirektiivi (EU) 2019/789; lukemiseste- direktiivi (EU) 2017/1564; yhteishallinnointidirektiivi 2014/26/EU; orpoteos- direktiivi 2012/28/EU; tietokoneohjelmadirektiivi 91/250/ETY, 2009/24/EU; vuokraus- ja lainausdirek- tiivi 92/100/ETY, kodifioitu 2006/115/EY; satelliitti- ja kaapelidirektiivi 93/83/ETY; suoja-aikadirektiivi 93/98/ ETY, kodifioitu 2006/116/ EY; tietokantadirektiivi 96/9/EY; tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdirektiivi 2001/29/EY; kuvataiteen jälleenmyyntikorvauksia koskeva direktiivi 2001/84/ EY; sekä teollis- ja tekijän- oikeuksien täytäntöön- panoa koskeva direktiivi 2004/48/EY.

67 Harenko – Kivistö – Niiranen – Tarkela 2024, s. 14–15.

68 Kansallinen tuomioistuin voi pyytää EUT:ltä direktii- vin tulkinnasta ennakko- ratkaisua. Ibid., s. 15–16. Ks. myös Rosati 2019, s. 8; Lenaerts – Gutierrez-Fons 2014, s. 4.

3.1. Sopimussuhteiden sääntelyn tausta ja tavoite

DSM-direktiivi on osa EU:n tekijänoikeuksia koskevaa sääntely- kehystä, joka koostuu kahdesta asetuksestaG5 ja 13 direktiivistäGG. Direktiivit ovat EU:n jäsenvaltioille osoitettuja lainsäädäntöohjei- ta. Ne ohjeistavat kansallista lainsäätäjää siitä, millä tavoin lain- säädäntö tulisi yhdenmukaistaa ja mihin mennessä säännökset on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.G7 Yhdenmukaisil- la standardeilla taataan tarpeellinen suojan taso ja vähennetään kansallisia eroja. Euroopan unionin tuomioistuin (jäljempänä ”EUT”) tulkitsee oikeuskäytännössään direktiivien säännöksiä.G8 Tekijänoikeussääntelyn tavoitteena EU:ssa on saavuttaa tasapai- no tekijöiden ja käyttäjien etujen ja oikeuksien välillä.G9

DSM-direktiivi on tekijöille ja esittäville taiteilijoille mer- kittävä, koska siinä EU ensimmäistä kertaa kattavasti harmonisoi tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien siirtymistä.70 Harmonisointi on merkittävää erityisesti siitä näkökulmasta, että sopimusasiat ovat perinteisesti kuuluneet jäsenvaltioille.71 Suurimmat erot EU:n jäsenvaltioiden kansallisissa lainsäädännöissä löytyvät juuri tekijänoikeussopimusten sopimussuhteiden sääntelyä koskevis- ta säännöksistä.72 Tälle on monia syitä. Tekijänoikeus ensinnäkin vahvasti perustuu alueelliseen soveltamiseen. Jäsenmaiden oma kansallinen tekijänoikeuslainsäädäntö täten tyypillisesti pitkälle määrää tekijänoikeuksiin liittyvistä yksityiskohdista.73 Tekijän- oikeussopimusten sääntelyyn vaikuttaa myös se kulttuurillinen viitekehys, jossa sopimuksia tehdään: tekijyys ymmärretään eri maissa eri tavoin.74 Lisäksi jäsenvaltioiden omien sopimussään-

69 Jongsma 2019, s. 172.

70 ”[…] fundamentally, this Directive marks the transi- tion of the EU intervention from mainly harmonizing existing national rules and strengthening the rights of its creative sector, towards a genuine regulatory actor that purports to better or- ganize a thriving European market and a fair society for creations, culture, and information”. Dusollier 2020, s. 1004. Ks. myös Xalabarder 2020, s. 5.

71 Guibault 2009, s. 526.

72 Lucas-Schloetter 2021, s. 14–15.

73 Kur – Dreier – Luginbuehl 2019, s. 289.

74 Guibault 2009, s. 525.

75 Ks. esim. Euroopan komis- sion vuoden 1988 Green Paper on Copyright and the Challenge of Techno- logy, COM(88)172 ja Eu- roopan komission vuoden 2004 tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosi- aalikomitealle ja alueiden komitealle. Tekijänoikeu- den ja lähioikeuksien hal- linnointi sisämarkkinoilla, COM(2004)261.

76 Xalabarder 2020, s. 5.

77 Euroopan komission tiedonanto Euroopan par- lamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosi- aalikomitealle ja alueiden komitealle. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle, COM(2015)192,

s. 8.

78 Euroopan komission tiedonanto Euroopan par- lamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosi- aalikomitealle ja alueiden komitealle. Tavoitteena nykyaikainen, eurooppa- laisempi tekijänoikeusjär- jestelmä, COM(2015)626, s. 10.

nösten ei aiemmin75 todettu vaikuttavan EU:ssa sisämarkkinoi- den toimintaan ja täten sopimussuhteiden sääntelyn harmoni- sointia ei ennen DSM-direktiiviä katsottu tarpeelliseksi.7G

Nyt tilanne on muuttunut. Sopimussuhteiden sääntelyn taustalla on tekijänoikeusmarkkinoiden muutos digitaaliteknii- kan kehityksen myötä. Euroopan komissio ilmoitti vuoden 2015 digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa tekevänsä lainsää- däntöehdotuksia, joilla vähennetään tekijänoikeusjärjestelmien välisiä eroja. Strategiassa tavoiteltiin ”nykyaikaista, eurooppa- laisempaa tekijänoikeusjärjestelmää”.77 Strategiaa seurannees- sa saman vuoden tiedonannossa kuvattiin pitkän ajan toimia EU:n tekijänoikeussääntöjen modernisoimiseksi. Haasteena toi- miville tekijänoikeusmarkkinoille nähtiin tekijöiden kohtuulli- sen korvauksen varmistaminen.78 EU:n tekijänoikeussäännöstön modernisointia koskevassa vuoden 201G vaikutustenarvioinnissa painotettiin toimivia tekijänoikeusmarkkinoita. Siinäkin haas- teeksi nostettiin tekijöiden kohtuullinen korvaus – yhdeksi pää- syyksi haasteelle katsottiin läpinäkyvyyden puute tekijöiden so- pimussuhteissa.79

Tekijöiden sopimussuhteiden sääntelyn tavoitteena on läpinäkyvyyden lisääminen ja paremman tasapainon saavutta- minen tekijöiden sopimuksissa suhteessa niihin, joille tekijät luovuttavat oikeutensa. Yleisesti ottaen pyrkimys on saavuttaa toimivat tekijänoikeusmarkkinat. Näin todettiin ehdotuksessa DSM-direktiiviksi, jonka komissio antoi 14. 9. 201G.80 Ehdotuksen perusteluissa todettiin lisäksi, että Euroopan luovuus ja luovan sisällön tuotannon kehitys vaarantuu, jos tekijät eivät saa oikeu- denmukaista osuutta teostensa hyödyntämisestä syntyvistä tuo- toista.81 Itse direktiivi annettiin EU:ssa 17. 4. 2019. Siinä säädetään toimenpiteistä toimivien tekijänoikeusmarkkinoiden saavut- tamiseksi. Ensimmäinen luku käsittelee oikeuksia julkaisuihin, toinen luku suojatun sisällön käyttöä verkkopalveluissa ja kolmas luku tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden korvausta hyödyntä- mistä koskevissa sopimuksissa. Kolmannen luvun artiklojen ta- voitteena on tekijöiden aseman vahvistaminen sopimussuhteis- sa. Tällä sääntelyllä kavennetaan sopimusvapautta.82

3.2. Tekijöiden sopimusasemaa vahvistavat artiklat

DSM-direktiivin artikloissa 18–22 säädetään asianmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen periaatteesta, avoimuusvelvoittees- ta, sopimuksen kohtuullistamismekanismista, vaihtoehtoisesta riitojenratkaisumenettelystä ja oikeudenluovutuksen peruutta- misoikeudesta. Näitä viittä tekijöiden sopimusasemaa vahvista- vaa säännöstä tulisi tulkita ja soveltaa yhtenä kokonaisuutena, jossa säännöksillä on keskinäiset vuorovaikutussuhteet.83 Artik- loilla suojataan tekijöitä ja esittäviä taiteilijoita, jotka myöntävät lisenssin tai siirtävät oikeutensa korvausta vastaan tapahtuvaan hyödyntämiseen.84

Asianmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen periaatteen mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijöillä ja esit- tävillä taiteilijoilla on oikeus saada asianmukainen ja oikeasuh- teinen korvaus, kun he siirtävät tai lisensoivat yksinoikeutensa teostensa tai muun suojatun aineiston hyödyntämiseen.85 Jäsen- valtiot voivat käyttää erilaisia mekanismeja asianmukaisen ja oi- keasuhteisen periaatteen täytäntöön, huomioiden sopimusva- pauden ja oikeuksien ja etujen tasapainon.8G

Avoimuusvelvoitteen mukaisesti jäsenvaltioiden on var- mistettava, että tekijät saavat säännöllisesti (vähintään kerran vuodessa) ajantasaiset, merkitykselliset ja kattavat tiedot teos- tensa ja esitystensä hyödyntämisestä niiltä osapuolilta, joille he ovat siirtäneet tai lisensoineet oikeutensa. Asiassa tulisi huomi- oida kunkin alan erityispiirteet. Tietojen tulisi koskea varsinkin hyödyntämistapoja, kaikkia syntyneitä tuloja ja maksettavia kor- vauksia.87 Jos tekijän sopimuskumppani on luovuttanut oikeuksia edelleen toiselle, tekijöiden tulisi saada selvitys siltä, jolle oikeu- det on luovutettu (alilisenssinsaaja).88

Direktiivissä on myös säädetty sopimuksen kohtuullista- mismekanismista. Mekanismin mukaan tekijöillä on oikeus vaa- tia ”asianmukainen ja sopiva” lisäkorvaus siltä osapuolelta, jon- ka kanssa he ovat tehneet oikeuksien hyödyntämistä koskevan sopimuksen, jos alun perin sovittu korvaus osoittautuu ”suhteet- toman pieneksi” kaikkiin teoksen hyödyntämisestä myöhemmin syntyneisiin tuloihin verrattuna.89

Direktiivin vaihtoehtoinen riitojenratkaisumenettely tu- kee avoimuusvelvoitetta ja sopimuksen kohtuullistamismekanis- mia. Riitojenratkaisumenettelyn mukaan jäsenvaltioiden on sää- dettävä, että avoimuusvelvoitetta ja kohtuullistamismekanismia

79 Euroopan komissio, Impact Assessment on the Modernisation of EU Copy-

right Rules, SWD(2016)301, s. 173.

80 Euroopan komission ehdotus Euroopan parla- mentin ja neuvoston direk- tiiviksi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoil- la, COM(2016)593, s. 3.

81 Ibid.

82 Ahmaoja 2020, s. 10.

83 ”The five fair remuneration provisions form an EU ac- quis ”contractual corpus,” and must be implemented, interpreted and enforced as such. They constitute a ”holistic” system placed in the hands of national leg- islators to strengthen the contractual position of Au- thors and Performers […]”. Xalabarder 2020, s. 8.

84 Huom. ”… [DSM-direktii- vissä säädetyn] suojan tar- vetta ei esiinny silloin, kun sopimuskumppani toimii loppukäyttäjänä eikä hyö- dynnä teosta tai esitystä itse, mistä voisi olla kyse esimerkiksi tietynlaisissa työsopimuksissa”. DSM- direktiivin johdanto-osan 72 kappale.

85 DSM-direktiivin 18(1) artikla.

86 DSM-direktiivin 18(2) artikla.

87 DSM-direktiivin 19(1) artikla.

88 DSM-direktiivin 19(2) artikla.

89 DSM-direktiivin 20(1) artikla.

90 DSM-direktiivin 21 artikla.

91 DSM-direktiivin johdanto- osan 79 kappale.

92 DSM-direktiivin 22(1) artikla.

93 DSM-direktiivin 22(3) artikla.

94 DSM-direktiivin 22(4) artikla.

95 DSM-direktiivin 23(1) artikla.

96 DSM-direktiivin johdanto- osan 81 kappale.

97 Rosati 2021, s. 367.

koskevat riidat voidaan ratkaista vapaaehtoisessa ja vaihtoehtoi- sessa riitojenratkaisumenettelyssä. Jäsenvaltioiden on myös var- mistettava, että tekijöitä edustavat organisaatiot voivat tekijän pyynnöstä käynnistää tällaisia menettelyjä.90 Vaihtoehtoista rii- tojenratkaisumenettelyä varten jäsenvaltioiden tulisi joko perus- taa uusi mekanismi tai käyttää jo olemassa olevaa mekanismia.91 Viides direktiivin mekanismi on peruuttamisoikeus. Pe- ruuttamisoikeuden mukaan jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että kun tekijä on lisensoinut tai siirtänyt teosta taikka muuta suo- jattua aineistoa koskevat oikeudet yksinomaisesti, tekijä voi ko- konaan tai osittain peruuttaa lisenssin tai siirron. Tämä edellyt- tää, että teosta tai aineistoa ei hyödynnetä.92 Peruuttamisoikeutta tulisi käyttää vain kohtuullisen ajan kuluttua sopimuksen teke- misestä ja tekijän on ilmoitettava asiasta sopimuskumppanille.93 Peruuttamisoikeutta ei sovelleta, jos teosten tai esitysten hyö- dyntämättä jättäminen johtuu valtaosin sellaisista olosuhteista,

jotka tekijän voidaan kohtuudella odottaa korjaavan.94

Lisäksi direktiivin 23 artiklassa säädetään tekijöihin näh- den täytäntöönpanokelvottomista sopimusmääräyksistä. Sel- laiset sopimusmääräykset, joilla estetään avoimuusvelvoitteen, sopimuksen kohtuullistamismekanismin ja vaihtoehtoisen rii- tojenratkaisumenettelyn noudattaminen, ovat tekijöihin nähden täytäntöönpanokelvottomia.95 Näitä artikloja koskevien sopi- musmääräysten ”olisi oltava luonteeltaan pakollisia, eikä osa- puolten pitäisi voida poiketa näistä sopimusmääräyksistä, riip- pumatta siitä, sisältyvätkö ne tekijöiden, esittävien taiteilijoiden ja niiden sopimuskumppanien välisiin sopimuksiin tai kyseisten kumppanien ja kolmansien osapuolten välisiin sopimuksiin, ku- ten salassapitosopimuksiin”.9G Oikeuskirjallisuudessa on katsot- tu, että sopimusmääräyksiä koskevan säännöksen voidaan katsoa soveltuvan myös asianmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen periaatteeseen, vaikka sitä ei artiklassa erikseen mainita. Tämä johtuu siitä, että asianmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen periaatteen sekä avoimuusvelvoitteen, kohtuullistamismekanis- min ja vaihtoehtoisen riitojenratkaisumenettelyn keskinäinen suhde on sellainen, että sopimusosapuolet eivät käytännössä voi sopia sellaisia sopimustermejä, jotka eivät täytä asianmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen periaatetta.97

Ajallisen soveltamisen suhteen on huomioitava, että DSM-direktiiviä sovelletaan vain sellaisiin teoksiin ja suojattui- hin aineistoihin, jotka ovat 7. G. 2021 tai sen jälkeen jäsenvaltioi- den lainsäädännön suojaamia.98 Direktiivin soveltaminen ei siis vaikuta ennen 7.G.2021 hankittuihin oikeuksiin.99

Suomessa DSM-direktiivi toimeenpantiin lailla tekijänoi- keuslain muuttamisesta 2G3/2023, joka vahvistettiin 3. 3. 2023 ja

joka astui voimaan 3. 4. 2023. Tekijänoikeuslain muutoksilla pyri- tään vahvistamaan tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden asemaa sopimussuhteissa. Tässä selvityksessä tarkasteltavat tekijänoi- keuslain uudet säännökset koskevat oikeutta asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen (28 a §), tekijänoikeuden luovutus- ta koskevan kohtuuttoman sopimusehdon sovittelua (29 §), sel- vitystä teoksen hyödyntämisestä (30 a §) ja oikeudenluovutuksen

peruuttamista (30 b §). 98 DSM-direktiivin 26(1)

artikla.

99 DSM-direktiivin 26(2) artikla.

§ §

§ § § §

§ § §

§ §

§ § §

§§ § §§

§ §§ §

§ § § §

§ §

§ §§Osa II

§ §

TEKIJÄNOIKEUSLAIN UUDET

§§§

§ § JA UUDISTUNEET SÄÄNNÖKSET

§ Tässä osassa analysoidaan tekijänoikeuslain uusia ja uudistuneita

§ säännöksiä. Analyysissä käsitellään tekijöiden oikeutta asianmukaiseen

§ § ja oikeasuhtaiseen korvaukseen (4), tekijänoikeuden luovutusta

koskevan kohtuuttoman sopimusehdon sovittelua (5), selvitystä teoksen

§ §

§ hyödyntämisestä (6) ja oikeudenluovutuksen peruuttamista (7). Jokaisen kohdalla käydään läpi säännöksen sisältö, säännöksen oikeudelliset

vaikutukset, kunkin säännöksen kannalta olennaiset tulkintaa ja soveltamista koskevat erityiskysymykset, ja lopuksi yhteenveto.

OIKEUS ASIANMUKAISEEN

§§

§ § §

§ §

§ §§

§ §

4.

§§§

§§

JA OIKEASUHTAISEE§§N KORVAUKSEEN §

§§ § §

§§ §§ §

100 Huom. tekijänoikeuslaissa käytetään ilmaisumuotoa ”oikeasuhtainen”, mutta DSM-direktiivin suomen- kielisessä versiossa käyte- tään ilmaisumuotoa ”oikea- suhteinen”.

101 Tästä esimerkkinä ks. Rooman yleissopimus esit- tävien taiteilijoiden, äänit- teiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamises- ta, 12 artikla.

102 Tästä esimerkkinä ks. Tie- toyhteiskuntadirektiivin 5(2)

(b) artikla.

103 Ficsor 2006, s. 42–43.

104 Riis 2020, s. 448;

Xalabarder 2020, s. 24.

4.1. Säännöksen sisältö

Suomessa DSM-direktiivin 18 artiklan asianmukaisen ja oikea- suhteisen korvauksen periaate on kansallisesti implementoi- tu säätämällä tekijänoikeuslakiin uusi säännös, 28 a §. Säännök- sen mukaan tekijällä on oikeus saada teoksen hyödyntämisestä asianmukainen ja oikeasuhtainen100 korvaus silloin, kun tekijä luovuttaa yksinoikeuden tai myöntää yksinomaisen käyttöluvan teoksen hyödyntämiseen.

4.2. Oikeudelliset vaikutukset

Asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen oikeudellisten vaikutusten suhteen on olennaista ensin käsitellä sitä, millai- sesta oikeudesta on kyse. Tekijän oikeus korvaukseen voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: (i) pelkkä oikeus korvaukseen101, (ii) korvaus, joka toimii hyvityksenä tekijälle102 ja (iii) ns. ”jäännös- oikeus” (eng. residual remuneratiOn right), eli korvaus, joka säilyy yksinoikeuksien luovuttamisen jälkeen.103 Oikeuskirjallisuudes- sa DSM-direktiivin 18 artiklan asianmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen on katsottu edustavan tätä kolmatta korvausoikeus- tyyppiä.104 Myös TekL 28 a §:n voidaan katsoa edustavan tällaista jäännösoikeutta, sillä oikeus korvaukseen ei edellytä, että tekijää tulisi kompensoida jostakin tietystä toiminnasta. Kyse ei myös- kään ole pelkästä oikeudesta korvaukseen itsessään, vaan kor-

vaukselle on asetettu vaatimukset asianmukaisuudesta ja oikea- suhtaisuudesta.

On tärkeää, että tekijä sopimussuhteissaan tiedostaa sen, missä vaiheessa sopimussuhteiden sääntelyä koskevia säännöksiä voi soveltaa ja ottaa käyttöön. Käytännön sopimusosaamisen kan- nalta on ratkaisevaa ymmärtää, miten sopimusehdot vaikuttavat sopimuksen elinkaaren (sopimuksen syntyminen, toteuttaminen ja päättyminen) aikana. Oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtai- seen korvaukseen toimii lähtökohtana sopimusneuvotteluille. So- pimuksen neuvotteluvaihe on tekijälle ratkaiseva, sillä sopimus- neuvotteluissa määritetään tekijänoikeuden luovutuksen laajuus ja ehdot.105 Neuvotteluissa myös sovitaan tekijälle maksettavas- ta korvauksesta. Korvauksen määrä ja muoto jää neuvoteltavak- si sopimusosapuolten välille, jotka sopimusvapauden periaatteen mukaisesti voivat vapaasti valita, minkä muotoisen sopimuksen he tekevät.10G Säännöksellä asianmukaisesta ja oikeasuhtaisesta korvauksesta tuetaan tekijää korvausta koskevassa sopimusneu- vottelussa sekä varmistetaan, että korvauksen asianmukaisuus ja oikeasuhtaisuus arvioidaan sopimustilanteessa.107

Kuten esitetty edellä, se, että DSM-direktiivin 19–21 ar- tikloja koskevat sopimusmääräykset ovat luonteeltaan pakollisia, soveltuu oikeuskirjallisuuden mukaan myös 18 artiklaan. Samoin TekL 28 a § on luonteeltaan pakottava säännös.108 Siinä säädetyistä oikeuksista ei voi poiketa sopimuksella.109 Sopimukseen sovellet- tava pakottava lainsäädäntö menee edelle sopimuksiin sovellet- tavien normien soveltamisjärjestyksessä. Jos sopimusehdoissa on sovittu pakottavasta lainsäädännöstä poikkeavasti, sopimusehto jätetään huomiotta ja pakottavia lainsäännöksiä sovelletaan.110

28 a §:n oikeudellisten vaikutusten suhteen on pohdit- tava myös sitä, millainen suhde säännöksellä on muihin tekijän sopimussuhteiden sääntelyä koskeviin säännöksiin. Oikeudella asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen on yhteys teki- jänoikeuden luovutusta koskevan kohtuuttoman sopimusehdon sovitteluun (29 §), sillä korvausta koskeva ehto voidaan todeta kohtuuttomaksi sopimuksen solmimisen jälkeen. Kohtuuttomuu- den arviointiin vaikuttaa muun muassa korvauksen määräytymis- tapa. Asianmukaisella ja oikeasuhtaisella korvauksella on lisäksi yhteys selvitykseen teoksen hyödyntämisestä (30 a §), sillä selvi- tyksen on sisällettävä tiedot tekijälle maksettavasta korvauksesta.

105 Dusollier – Ker – Iglesias

– Smits 2014, s. 23:

”It [negotiation] sets the boundaries of the relation- ship between the author and her producer or publisher”.

106 Lucas-Schloetter 2017, s. 256.

107 HE 43/2022 vp, s. 99.

108 Ibid., s. 98.

109 Tekijänoikeuslain 27 § 3 mom.

110 Hemmo – Hoppu 2022.

111 Dusollier 2020, s. 1023; Priora 2020, s. 3; Ahmaoja 2020, s. 29–30.

112 Rosati 2021, s. 363.

113 Kyseessä voi olla joko tosi- asiallinen tai mahdollinen taloudellinen arvo.

114 DSM-direktiivin johdan- to-osan 73 kappale.

115 Ibid.

116 Carretta – Hårdemark 2022, s. 918; Priora 2020,

s. 3.

117 Harenko – Kivistö – Niira- nen – Tarkela 2024, s. 504.

118 HE 43/2022 vp, s. 99.

119 Rosati 2021, s. 364; Car- retta – Hårdemark 2022, s. 918.

120 Xalabarder 2020, s. 14–15; Rosati 2021, s. 364.

121 Dusollier – Bently – Kret- schmer – Janssens – Be- nabou 2020, s. 14.

122 Rosati 2021, s. 364.

123 Dusollier – Bently – Kret- schmer – Janssens – Be- nabou 2020, s. 14.

124 Tietoyhteiskuntadirektiivin suomenkielisessä versios- sa ”fair compensation” on käännetty ”sopiva hyvitys”.

125 Carretta – Hårdemark 2022, s. 918; Xalabarder 2020, s. 12.

126 Hyvityksestä tässä yhtey- dessä ks. esim. Tietoyh- teiskuntadirektiivin joh- danto-osan 35 kappale: ”sopivan hyvityksen ta- son määrittämisessä olisi otettava täysin huomioon, missä määrin direktiivissä tarkoitettuja teknisiä suo- jaustoimenpiteitä on käy- tetty. Tietyissä tilanteissa, joissa oikeudenhaltijalle koituva haitta on vähäinen, ei velvoitetta maksun suo- rittamiseen voi syntyä”. Ks. myös Padawan C-467/08, Luksan C-277/10 ja VEWA C-271/10. Fair compensa- tion ”[…] must be regar- ded as recompense for the harm suffered by the aut- hor […]” (VEWA, kohta 28).

4.3. Asianmukaisuus ja oikeasuhtaisuus

Se, mitä konkreettisesti pidetään asianmukaisena ja oikeasuhtai- sena korvauksena, on vaikea määritellä.111 Korvauksen asianmu- kaisuutta (eng. apprOpriate) ja oikeasuhtaisuutta (eng. prOpOrtiO- nate) tulisi tulkita DSM-direktiivin 18 artiklan konteksti ja tavoite huomioon ottaen.112 DSM-direktiivin mukaan korvauksen tulisi olla asianmukainen ja oikeasuhteinen suhteessa siirrettyjen tai lisensoitujen oikeuksien taloudelliseen arvoon113, huomioiden te- kijän panostus koko teoksessa tai aineistossa sekä ”kaikki muut tapauksen olosuhteet, kuten markkinakäytännöt tai teoksen to- siasiallinen hyödyntäminen”.114 Direktiivissä täsmennetään, että kertamaksu voidaan katsoa oikeasuhteiseksi korvaukseksi, mut- ta kertamaksu ei kuitenkaan saisi olla pääsääntö.115 Muutoin di- rektiivissä ei määritellä sitä, mitä tarkalleen ottaen pidetään asianmukaisena ja oikeasuhtaisena korvauksena – tämä väistä- mättä jättää asian jäsenvaltioille määriteltäväksi.11G

Suomessa tekijänoikeuslain uudistusta koskevan lain esi- töissä ei ole asetettu ”selkeitä suuntaviivoja” siitä, mitä 28 a §:n asianmukaisella ja oikeasuhtaisella korvauksella tarkoitetaan missäkin tilanteessa.117 Asianmukaiselle ja oikeasuhtaiselle kor- vaukselle ei ole määrättyä muotoa – tekijänoikeuslain uudistusta koskevan lain esitöissä todetaan, että tekijälle maksettavat kor- vaukset voivat olla kertakaikkisia ja kiinteämääräisiä tai ne voi- vat perustua käytön määrään (rojaltit). Korvauksia voidaan mak- saa myös palkkana, taikka palkan ja muulla tavoin määräytyvien korvausten yhdistelminä.118

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että asianmukaisuus ja oikeasuhtaisuus ovat kumulatiivisia vaatimuksia.119 Korvauk- sen asianmukaisuudessa tulisi huomioida se luovan alan sektori, jolla sopimus solmitaan, sekä tekijän tai esittäjän panostus teok- seen tai aineistoon.120 Tekijän panostusta teokseen tulisi arvioida panostuksen suhteellisen merkityksen näkökulmasta (esimer- kiksi kyseen ollessa orkesterista, asiassa huomioidaan soittajien roolien hierarkia). Merkitystä on myös panostetun materiaalin määrällä ja sillä, kuinka suuri panostus on suhteessa koko teok- seen tai aineistoon.121

Korvauksen oikeasuhtaisuutta arvioitaessa olennaista on teoksen tosiasiallinen tai mahdollinen taloudelliseen arvo ja kor- vauksen suhde siihen.122 Oikeasuhtaisuutta voi tulkita niin, että kun tuotot teoksen tai esityksen hyödyntämisestä kasvavat, tuli- si tekijänkin osuus kasvaa samassa suhteessa.123 Kiinnostavaa on,

että alkuperäisessä komission ehdotuksessa DSM-direktiiviksi korvauksesta käytettiin sanamuotoa ”sopiva” (eng. fair)124, eikä ”oikeasuhtainen” (eng. prOpOrtiOnate). Muutos tapahtui direktii- vin finalisointivaiheessa. Syytä tälle ei tiedetä.125 Tämän on arvel- tu oikeuskirjallisuudessa johtuvan siitä, että terminä ”sopiva” on EU:ssa tyypillisesti viitannut hyvitykseen (eng. cOmpensatiOn), kun taas ”oikeasuhtainen” on viitannut korvaukseen (eng. remu- neratiOn). Toisin kuin hyvitys12G, korvaus ei edellytä tekijöille on koituvaa haittaa.127 Haitan sijaan korvaus keskittyy teoksen hyö- dyntämisen taloudelliseen arvoon.128 Korvauksen oikeasuhtaisuus liittyy siis vahvasti teoksen hyödyntämisestä syntyviin tuloihin.

Kuten esitetty edellä, kertamaksu ei DSM-direktiivin mu- kaan saisi olla pääsääntö. Vaikka kertamaksun voidaankin joissa- kin tilanteissa katsoa olevan oikeasuhtainen129, kertamaksuihin perustuvat korvaukset saattavat aiheuttaa tilanteita, joissa teki- jän on luovutettava kaikki oikeutensa kertamaksua vastaan (eng. buyOut-sopimukset).130 Euroopan parlamentti nosti buyout-sopi- mukset esille jo vuonna 2012, kun se totesi mietinnössään, että ”on välttämätöntä taata tekijöille ja esittäjille oikeudenmukainen korvaus, joka vastaa oikeassa suhteessa kaikkien hyödyntämis- muotojen laajuutta, erityisesti teosten hyödyntämistä verkossa, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita kieltämään buyout-sopimukset, jotka ovat tämän periaatteen vastaisia”.131

On syytä huomioida, että korvauksen asianmukaisuuden ja oikeasuhtaisuuden määrittämiseen vaikuttavat luovien alojen toi- sistaan poikkeavat sopimuskäytännöt. Tekijänoikeuden luovutuk- sesta maksettavat korvaukset ovat hyvin erilaisia luovien alojen eri sektoreilla – korvaukset eroavat suuruudeltaan, laskentatavaltaan ja perinteiltään.132 Jokaisen alan oma ansaintalogiikka väistämät- tä vaikuttaa siihen, mitä pidetään asianmukaisena ja oikeasuhtai- sena. Digitaalisen ympäristön toimintatavat ja -mallit, jotka ovat muuttaneet alojen sopimuskäytäntöjä, monimutkaistavat asiaa.133 Oikeuskirjallisuudessa on arveltu, että lopulta asianmu- kainen ja oikeasuhtainen jäävät kansallisille tuomioistuimille ja EUT:lle määriteltäviksi.13G Kun aikaa kuluu, käytäntö tulee osoit- tamaan, miten erilaiset tekijänoikeusalat konkreettisesti sovelta- vat sopimuksissaan oikeutta asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen eri tilanteissa.137 Vaatimus korvauksen asianmukai- suudesta ja oikeasuhtaisuudesta on haasteistaan huolimatta tär- keä tekijöille, sillä se kannustaa sopimusosapuolia neuvottele-

maan asianmukaisesta ja oikeasuhtaisesta korvauksesta.

Esimerkki sivulla 28.

127 Xalabarder 2020, s. 12.

128 Riis 2020, s. 461; Geiger

– Schönherr – Jütte 2023, s. 171.

129 ”[…] in some cases, a lump sum is better for the author or performer con- cerned due to transaction costs that a proportional share of the revenues could entail for a limited contri- bution, such as a minimal or technical contribution to a collective work, a small part in a film or a limited intervention as a studio musician in a recording session”. Dusollier 2020,

s. 1023.

130 Euroopan komissio, Impact Assessment on the Modernisation of EU Copy-

right Rules, SWD(2016)301,

s. 175. Oikeuskirjallisuu- desta ks. Xalabarder 2020,

s. 15; Dusollier 2018,

s. 446. Buyout-sopimuksen määritelmän kriteereistä ks. Carre – le Clam – Macrez 2023, s. 24.

131 Euroopan parlamentin mie- tintö audiovisuaaliteosten verkkojakelusta Euroopan unionissa (2011/2312(INI)), kohta 46.

132 Harenko – Kivistö

– Niiranen – Tarkela 2024, s. 506.

133 Ahmaoja 2020, s. 25, 29–30.

134 Euroopan parlamentin mietintö kulttuurien moni- muotoisuudesta ja tekijöi- den toimintaedellytyksistä eurooppalaisilla musiikin suoratoistomarkkinoilla, 2023/2054(INI), s. 4 (kohta D).

135 Ahmaoja 2020, s. 23.

136 Torremans 2017, s. 85; Carretta – Hårdemark 2022, s. 919; Xalabarder 2020, s. 16.

137 Harenko – Kivistö

– Niiranen – Tarkela 2024,

s. 506; Ahmaoja 2020

s. 29–30; Carretta

– Hårdemark 2022, s. 923.

Esimerkki

Musiikkialalla digitaalisen ympäristön toimintatapa on muuttanut ääniteteollisuuden markkinoita

ja musiikin jakelua.134 Perinteisesti korvauksen

määrittely perustuu varallisuuteen, joka liikkuu arvoketjua pitkin – jokainen ketjun toimija tuo siihen lisäarvoa. Musiikin digitaalisessa jakelussa yhteistyö ja vaihtuvien yhteistyökumppanien määrä on kasvanut. Tämä tarkoittaa, että sopimusketjuista siirrytään yhteistyöverkostoihin.135

Sopimuskäytäntöjen monimuotoistuminen vaikeuttaa korvauksen asianmukaisuuden ja oikeasuhtaisuuden määrittämistä.

4.4. Yhteenveto

Tekijänoikeuslain 28 a § on kokonaan uusi säännös. Säännöksellä imple- mentoidaan DSM-direktiivin 18 artiklan asianmukaisen ja oikeasuhteisen kor- vauksen periaate.

28 a §:n mukaan tekijällä on oikeus saada asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus silloin, kun tekijä luovuttaa yksinoikeuden tai myöntää yksin- omaisen käyttöluvan teoksen hyödyntämiseen. Oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen toimii lähtökohtana sopimusneuvotteluille.

Oikeudella asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen on yhteys mui- hin tekijän sopimussuhteiden sääntelyä koskeviin säännöksiin: sopimuksen kohtuullistamisessa (29 §) korvauksen määräystapa on yksi kohtuuttomuu- den arviointiin vaikuttavista seikoista ja teoksen hyödyntämistä koskevan selvityksen (30 a §) on sisällettävä tiedot korvauksesta.

DSM-direktiivin mukaan korvauksen tulisi olla asianmukainen ja oikeasuhtai- nen suhteessa luovutettujen oikeuksien arvoon, huomioiden tekijän pa- nostus teoksessa sekä kaikki muut olosuhteet, kuten markkinakäytännöt. Di- rektiivin mukaan kertamaksu ei saisi olla pääsääntö, mutta sekin voidaan katsoa oikeasuhtaiseksi. Muutoin direktiivissä ei määritellä asiaa.

Suomen tekijänoikeuslaissa asianmukaiselle ja oikeasuhtaiselle korvauksel- le ei ole määritelty tiettyä muotoa. Korvaukset voivat olla kertakaikkisia, kiinteämääräisiä tai käytön määrään perustuvia, ja niitä voidaan maksaa palk- kana tai palkan ja muilla tavoin määräytyvien korvausten yhdistelminä.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että asianmukaisuudessa tulisi huomi- oida se luova ala, jolla sopimus solmitaan, sekä tekijän panostus teokseen. Väliä on panostuksen suhteellisella merkityksellä ja panostetun materiaalin määräl- lä. Oikeasuhtaisuudessa tulisi huomioida teoksen taloudellinen arvo ja kor- vauksen suhde siihen. Oikeasuhtainen korvaus vahvasti liittyy teoksen talou- delliseen arvoon (vrt. hyvitys, joka liittyy kompensoimiseen).

Korvauksen asianmukaisuuden ja oikeasuhtaisuuden määrittely lopulta jäänee kansallisille tuomioistuimille ja EUT:lle määriteltäviksi. Sopimuskäy- täntö tulee myös osoittamaan sen, miten korvaus määräytyy yksittäistapauk- sissa eri tekijänoikeusaloilla.

5.

§ §

§§ §

§ §§

§§§

KOHTUUTTOMAN

SOPIMUSEHDON SOVITTELU

§ § §

§ §

§§ § §§ §

§ § §

§ § §§

§§ §

138 Toisaalta oikeampi nimitys saattaisi olla betterseller- säännös, koska Direktii- vin kohtuullistamismeka- nismissa väliä on suhteel- lisuudella, ei varsinaisella menestyksellä. Euroopan komissio, Impact Assess- ment on the Modernisati- on of EU Copyright Rules, SWD(2016)301, s. 220.

139 Monissa EU:n jäsenvaltiois- sa on sisällytetty lakeihin bestseller- tai bettersel-

ler-sovittelusäännöksiä jo ennen DSM-direktiiviä, esi- merkiksi Saksassa vuonna 2002 (German Copyright Act) ja Hollannissa vuonna 2015 (Copyright Contracts Act). Näitä on analysoitu oikeuskirjallisuudessa, ks. esim. Senftleben 2018.

140 HE 43/2022 vp, s. 36.

141 Näin ollen on katsottu, että Suomen tekijänoikeuslaki antaa tekijöille DSM-direk- tiiviä kattavamman oikeus- suojan. Ibid., s. 63.

5.1. Säännöksen sisältö

DSM-direktiivin 20 artiklan sopimuksen kohtuullistamismeka- nismin mukaan tekijät voivat vaatia sopimuskumppanilta asian- mukaisen ja sopivan lisäkorvauksen, jos alun perin sovittu kor- vaus osoittautuu ”suhteettoman pieneksi” verrattuna teoksen hyödyntämisestä syntyneisiin tuloihin. Direktiivin mekanismi on niin kutsuttu bestseller-säännös.138 Bestseller-säännökset so- veltuvat tilanteeseen, jossa oikeuksien taloudellinen arvo osoit- tautuu suuremmaksi, kuin mitä sopimuksen solmimisen aikana oli arvioitu (teoksesta tulee myyntimenestys).139 Suomen teki- jänoikeuslakiin ei sisällytetty DSM-direktiivin 20 artiklan sa- namuotoa asianmukaisesta ja sopivasta lisäkorvauksesta, sillä katsottiin, että lain 29 § lähtökohtaisesti jo soveltui direktiivin vaatimuksiin – sopimusehtoa on voitu sovitella silloin, kun sopi- mus on kohtuuton, sekä myös silloin, kun muuttuneiden olosuh- teiden takia sopimusehto muodostuu kohtuuttomaksi.140 Teki- jänoikeuslain 29 § eroaa direktiivin 20 artiklasta myös siinä, että

20 artikla keskittyy vain korvauksen kohtuullistamiseen, kun taas 29 § kattaa sekä korvauksia koskevat ehdot että myös muut sopimussuhteen ehdot.141

Tekijänoikeuden luovutusta koskeva kohtuullistamis- säännös sisällytettiin tekijänoikeuslakiin jo vuonna 19G1: 29 § oli ensimmäinen sovittelua koskeva immateriaalioikeudellinen eri- tyissäännös. Tekijänoikeuslain sovittelusäännös korvattiin viit- tauksella oikeustoimilain 3G §:ään vuonna 1982. Vuonna 2015 säädettiin uudestaan sovittelusäännöksestä, kun sopimuksen

kohtuullistamisen nykyiset lainkohdat lisättiin.142 Tekijänoikeus- lain 29 §:n tarkastelussa on siis huomioitava oikeustoimilaki ja säännöksen yhteys siihen, vuonna 2015 säädetty nykyinen sovit- telusäännös sekä vuoden 2023 DSM-direktiivin lisäykset sovitte- lusäännökseen.143

Tekijänoikeuslain 29 §:n mukaan teoksen alkuperäisen tekijän tekijänoikeuden luovutuksesta tekemää sopimusehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta, jos ehto on ”alalla vallitsevan hyvän sopimustavan vastaisella taval- la tai muutoin” kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuut- tomuuteen (1 mom.). Sopimusehdon sovittelun tavoite on suojata heikompaa sopimusosapuolta – maininnalla alkuperäisestä teki- jästä on ajateltu teoksen tekijän (luonnollinen henkilö) ja tekijän sopimuskumppanin (luonnollinen tai oikeushenkilö) välistä so- pimusta, kun tekijä ensimmäistä kertaa luopuu oikeuksistaan.144 Sillä, joka vetoaa kohtuuttomuuteen, on näyttötaakka kohtuutto- muudesta.145 Oikeustoimen kohtuullistamista koskevan lain ja te- kijänoikeuslain muuttamista koskevan lain esitöistä käy ilmi, että kohtuullisuuteen ei tarvitse nimenomaisesti vedota, jos on kyse yksittäisestä sopimuksen kohtuullistamista koskevasta asiasta.14G Sopimuksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon ”sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopi- musta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat” (29 §:n 2 mom.). DSM-direktiivin implementoinnin myö- tä 2 momenttiin lisättiin ”teoksen käyttötapa ja käytön mää- rä, teoksen kaupallinen arvo ja korvauksen määräytymistapa sekä tekijän panostus teokseen kokonaisuutena”. Lisäys on 29

§:n ainoa direktiivin implementoinnista johtuva muutos. Li- säyksellä varmistetaan, että kohtuuttomuuden arvioinnissa ote- taan huomioon DSM-direktiivin johdanto-osan 78 kappaleen seikat.147 Johdanto-osan 78 kappaleen mukaan korvauksen suh- teettomuutta arvioitaessa tulisi huomioida kaikki merkityksel- liset tulot, mukaan lukien tuotemyyntitulot. Kunkin tapauksen erityisolosuhteet (ml. tekijän luova panostus teokseen) sekä toi- mialojen erityispiirteet ja omat korvauskäytännöt tulisi myös ot- taa huomioon.

Sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan, jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sel- lainen, että ”sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttu- mattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista” (29 §:n 3 mom.). Myös oikeudenluovutuksesta sovittua korvausta pidetään

142 Harenko – Kivistö – Nii- ranen – Tarkela 2024, s. 507–508.

143 Selvyyden vuoksi todetta- koon, että tässä selvityk- sessä tekijänoikeuslain muuttamista koskevan lain esityöt viittaavat vuo- den 2015 sovittelusään- nökseen (laki tekijänoi- keuslain muuttamisesta 607/2015, HE/181/2014 vp) ja tekijänoikeuslain uudistusta koskevan lain esityöt viittaavat DSM-di- rektiivin implementoinnin myötä vuonna 2023 uudis- tuneeseen tekijänoikeusla- kiin (laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 263/2023, HE 43/2022 vp).

144 Harenko – Kivistö – Nii- ranen – Tarkela 2024, s. 515–516. Ks. esim

MAO:59/17, jossa valoku- vaajat olivat valtuuttaneet erillisen yhtiön hallinnoi- maan oikeuksiaan, mut- ta valokuvaajat eivät olleet ensiksi luovuttaneet oi- keuksia kyseiselle yhtiölle. Koska kyse oli hallinnoin-

nista, eikä siitä, että oikeu- det olisi luovutettu, katsot- tiin, että tekijänoikeuslain 29 § tuli sovellettavaksi asiassa (kohta 48).

145 Harenko – Kivistö – Niiranen – Tarkela 2024, s. 513.

146 HE 247/1981 vp, s. 16–17 ja HE 181/2014 vp, s. 49.

147 HE 43/2022 vp, s. 36.

148 Harenko – Kivistö

– Niiranen – Tarkela 2024, s. 519.

149 Ibid., s. 508, 519.

150 Dusollier – Ker – Iglesias

– Smits 2014, s. 23;

Dusollier 2018, s. 447.

151 ”Tietyt […] oikeuksien hyö- dyntämistä koskevat sopi- mukset ovat pitkäaikaisia, jolloin tekijöille ja esittäville taiteilijoille ei juurikaan jää mahdollisuuksia neuvotella niitä uudelleen sopimus- kumppaniensa tai oikeu- denomistajiensa kanssa siinä tapauksessa, että oikeuksien taloudellinen arvo osoittautuu merkittä- västi suuremmaksi, kuin mitä oli alun perin sovittu”. DSM-direktiivin johdanto- osan 78 kappale.

152 Esim. tekijänoikeuslain muuttamista koskevan lain esitöissä todettiin jo vuonna 2014, että ”digitaalisuus ja digitaalitekniikka ovat luo- neet uudenlaisia tapoja kuluttaa, markkinoida ja käyttää tekijänoikeudella suojattuja aineistoja”, ja että ”markkinoiden muutos on vaikuttanut myös teki- jänoikeudella suojattujen tuotteiden arvoon ja arvon- muodostukseen”.

HE 181/2014 vp, s. 5.

153 Dusollier 2018, s. 448–449.

154 Ginsburg 2022, s. 126.

155 Kortelainen – Lefever

– Kautio 2018, s. 70.

156 Mattila 2022, s. 20.

157 Kortelainen – Lefever

– Kautio 2018, s. 67.

158 Kautio – Lefever 2023, s. 50.

159 Ryynänen 2022, s. 433.

Esimerkki sivulla 33.

sopimuksen ehtona (4 mom.). Työsopimuksissa sovittuja tekijän- oikeusluovutuksia koskien 29 §:ää täydentää työsopimuslain 10 luvun 2 §:n säännös kohtuuttoman ehdon sovittelusta (5 mom.). Muilta osin kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään oikeustoimilain 3G §:ssä (29 §:n G mom.). Muilta osin -ilmai- su tässä yhteydessä viittaa kaikkiin muihin luovutustilanteisiin kuin niihin, joita tarkoitetaan tekijänoikeuslain 29 §:n 1–5 mo- menteissa.148 Tekijänoikeuslain ja oikeustoimilain sanamuodot ovat hyvin samankaltaiset, mutta tärkeä ero näiden välillä on se, että tekijänoikeuslain 29 §:n 1 mom. viittaa ”alkuperäisen tekijän tekemään kohtuuttomaan sopimusehtoon”, kun taas oikeustoi- milain 3G §:n 1 mom. viittaa pelkkään ”kohtuuttomaan sopimu- sehtoon”. Tekijänoikeuslain 29 §:ää sovelletaan siis alkuperäi- sen tekijän ensimmäiseen luovutukseen ja oikeustoimilain 3G §:ää alkuperäisen tekijän ensimmäisen luovutuksen jälkeen tapahtu-

neisiin luovutuksiin.149

5.2. Oikeudelliset vaikutukset

Kohtuuttoman sopimusehdon sovittelun oikeudelliset vaikutuk- set koskevat tilannetta, jossa sopimus on solmittu. Sopimus on dynaaminen prosessi, joka määrää sopijapuolten välistä suhdetta koko sopimuksen elinkaaren ajan, aina sopimuksen päättymiseen saakka. Tekijät ovat tyypillisesti heikommassa sopimusasemassa suhteessa sopimuskumppaneihinsa muissakin sopimuksen vai- heissa kuin vain neuvotteluvaiheessa.150 Sopimuksen toteuttami- sen aikana ne olosuhteet, jotka vallitsivat neuvotteluvaiheessa, saattavat muuttua – näin voi käydä erityisesti silloin, jos sopimus on pitkäkestoinen. Oikeuksien taloudellinen arvo voi esimerkiksi osoittautua alun perin arvioitua suuremmaksi.151 Digitaalisessa ympäristössä uusia hyödyntämistapoja myös syntyy jatkuvasti.152 Silloin voi käydä esimerkiksi niin, että tekijät luovuttavat oikeu- tensa hyödynnettäviksi sellaisia käyttötarkoituksia varten, jot- ka syntyvät vasta sopimuksen solmimisen jälkeen.153 Tällaisessa niin kutsutussa Old license / new media -ilmiössä tekijä luovuttaa oikeutensa kaikkiin hyödyntämistapoihin, myös sopimuksen te- kohetkellä tuntemattomiin hyödyntämistapoihin.154

Tekijän sopimuskumppanille 29 §:n merkittävä oikeudel- linen vaikutus on se, että säännös on poikkeus sopimuksen sito- vuuteen.159 Sopimuksen sitovuus tarkoittaa, että sopimuksen eh- dot sitovat osapuolia eikä yksi osapuoli voi yksipuolisin toimin

Esimerkki

Kirjallisuusalalla oikeuksien hallinta on

uusien digitaalisten liiketoimintamallien myötä monimuotoistunut. Kustannussopimuksissa sovittavien oikeuksien määrä on kasvanut.155 Muutos liittyy e-aineistojen (esim. äänikirjat) käytön kasvuun. Sopimuskäytännöt ovat vasta

vakiintumassa uusien liiketoimintamallien suhteen.156 Asiaa monimutkaistaa se, että alalla ei käytetä vakioehtoja.157 Myös audiovisuaalisella alalla uudet digitaaliset liiketoimintamallit ovat lisänneet tarvetta uudentyyppisille oikeuksille sopimuksissa.158

Uudet hyödyntämistavat monimutkaistavat oikeuksien hallintaa ja vaikuttavat sopimusehtojen kohtuullisuuteen.

Esimerkki

Audiovisuaalisella alalla tuotantoyhtiöt kantavat vastuun tuotannon toteutumisesta ja tuotantobudjetin ylityksistä, mikä taas heijastuu sopimusehdoissa:

jos taloudellinen panostus on suuri, vaaditut oikeudet saattavat olla laajemmat.162 Musiikkialalla levytyssopimuksissa levy-yhtiö kantaa suurimman taloudellisen riskin äänitteen tuottamisesta.163

Mitä tuntemattomampi artisti, sitä suurempi riski.164 Menestymistä on vaikea ennustaa muun muassa siksi, että kulttuurituotosten taloudelliseen menestymiseen vaikuttaa se, miten yleisö niitä kuluttaa.165 Poikkeus sopimuksen sitovuuteen vaikuttaa sopimusosapuolten riskeihin.

vetäytyä sopimusvelvoitteiden täyttämisestä tai muuttaa sopi- muksen ehtoja.1G0 Käytännössä siis jo pelkkä sopimuksen sovit- telua koskevan säännöksen olemassaolo lisää riskiä tekijän so- pimuskumppanille.1G1 Sopimusehtoihin ylipäätään vaikuttaa aina se, miten taloudellinen riski jakautuu osapuolten kesken.

Oikeudellisten vaikutusten suhteen on huomioitava myös

29 §:n suhde muihin sopimussuhteiden sääntelyä koskeviin säännöksiin. Kohtuuttoman sopimusehdon sovittelu on yhtey- dessä teoksen hyödyntämistä koskevaan selvitykseen (30 a §), sillä selvitys auttaa tekijää arvioimaan korvauksen kohtuulli- suutta. Kohtuuttoman sopimusehdon sovittelu toimii myös poik- keuksena, jonka nojalla tekijällä on oikeus saada selvitys, vaik- ka tekijän luova panostus ei olisi merkittävä koko teos huomioon ottaen. Sopimuksen kohtuullistamisen nojalla tekijällä on myös oikeus pyytää selvitys silloin, kun oikeudet on luovutettu kerta- korvauksella. Kohtuuttoman sopimusehdon sovittelulla on lisäk- si yhteys oikeuteen saada asianmukainen ja oikeasuhtainen kor- vaus (28 a §), sillä kohtuullistamisen avulla alun perin sovittua korvausta voidaan tarkastella jälkiperäisesti sopimuksen solmi- misen jälkeen.

Lopuksi 29 §:n oikeudellisten vaikutusten suhteen on huomioitava se, että Suomessa ei ehdotettu DSM-direktiivin vaihtoehtoista riitojenratkaisumenettelyä erikseen täytäntöön pantavaksi. Direktiivin 21 artiklassa säädetään vaihtoehtoisesta riitojenratkaisumenettelystä, jonka tarkoituksena on tukea sopi- muksen kohtuullistamismekanismia. Vaihtoehtoisesta riitojen- ratkaisumenettelystä on säädetty direktiivissä, koska tekijät ovat usein haluttomia vaatimaan oikeuksia sopimuskumppaneilta tuomioistuimissa.1GG Riitojenratkaisumenettelyn pois jättämistä perusteltiin tekijänoikeuslain uudistusta koskevan lain esitöissä sillä, että ”Suomen lainsäädäntö ei aseta esteitä sille, että orga- nisaatio voi tekijän tai esittävän taiteilijan valtuuttaman edustaa tätä sovittelussa tai välimiesmenettelyssä”.1G7 Tekijänoikeuden yksinhallinnoinnissa (tekijä suoraan sopii sopimuskumppanin kanssa oikeuksien luovutuksesta) tekijällä ei kuitenkaan yleen- sä ole yleishallinnointiorganisaatiota edustamassa tekijää sopi- musta koskevissa asioissa, ei myöskään sopimuksen sovittelussa tai välimiesmenettelyssä.

Vaihtoehtoisen riitojenratkaisumenettelyn puuttuminen vaikuttaa siihen, mikä tekijänoikeuslain 29 §:n oikeudellinen vai- kutus on silloin, kun sopimusehto on kohtuuton ja tekijä haluaisi lähteä sovittelemaan sitä. Tuomioistuimen ulkopuolella tapahtu-

Esimerkki sivulla 34.

160 Hemmo – Hoppu 2022.

161 Baird 2017, s. 7; Aguilar 2018, s. 167.

162 Kortelainen – Lefever

– Kautio 2018, s. 91.

163 Pokkinen 2020, s. 170.

164 Ahmaoja 2020, s. 31.

165 Bently – Kretschmer

– Dudenbostel – Moreno

– Radauer 2017, s. 54.

166 DSM-direktiivin johdanto- osan 79 kappale.

167 HE 43/2022 vp, s. 38.

via sovintoneuvotteluja ei ole säännelty lailla, vaan neuvottelu- prosessi yleensä etenee sopimusosapuolten toivomalla tavalla.1G8 Näin ollen mahdollisuudet sovitella sopimuksia yksittäistapauk- sissa riippuvat tekijän mahdollisuuksista vaikuttaa neuvotte- luprosessiin. Välimiesmenettelyssä1G9 taas tuomio onnistutaan yleensä saamaan tuomioistuimia nopeammin, mutta osapuo- let joutuvat vastaamaan välimiesten palkkioista.170 Tämä seikka saattaa nostaa tekijälle kynnystä lähteä ratkaisemaan riitaa koh- tuuttomista sopimusehdoista välimiesmenettelyssä.

5.3. Kohtuuttomuuden arviointi

168 Huom. sopimusosapuolella ei ole sovintohakuisuuteen liittyvää velvollisuutta, vaan sopimusosapuoli voi panna oikeudenkäynnin heti vireil- le. Hemmo – Hoppu 2022.

169 Välimiesmenettelyä sään- telee välimiesmenettelystä annettu laki (967/1992).

170 Hemmo – Hoppu 2022. 171 HE 181/2014 vp, s. 49.

172 Ibid., s. 50.

Tekijänoikeuslain 29 §:n 1 momentin mukaan sellaista sopimus- ehtoa voidaan sovitella, joka on ”hyvän sopimustavan vastaisel- la tavalla” kohtuuton. Tekijänoikeuslain muuttamista koskevan lain esitöissä täsmennetään, että hyvällä sOpimustavalla tarkoi- tetaan esimerkiksi ”kullakin toimialalla yleisesti käytettyjä ja hyväksyttyjä sopimusehtoja tai sellaisia käytänteitä, jotka pe- rustuvat toimialan toimijoiden keskinäisiin puite- tai mallisopi- muksiin”.171 Se, että jokin sopimusehto on hyvän sopimustavan vastainen edellyttää sitä, että vastaisuus aiheuttaa sopimuksen kohtuuttomuuden tai on siihen osallisena. Näin ollen sopijapuo- let voivat myös poiketa alalle tyypillisestä hyvästä sopimusta- vasta, jos sopimus on muutoin kohtuullinen.172

Tekijänoikeuslain 29 §:n 2 momentin kohtuuttomuuden koko- naisarvioinnissa on otettava huomioon seuraavat seikat:

• sopimuksen koko sisältö;

• sopimusosapuolten asema;

• teoksen käyttötapa;

• teoksen käytön määrä;

• teoksen kaupallinen arvo;

• korvauksen määräytymistapa;

• tekijän luova panostus teokseen kokonaisuutena; ja

• sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet, sekä muut seikat.

Näistä kriteereistä teoksen käyttötapa, teoksen käytön määrä, teoksen kaupallinen arvo, korvauksen määräytymistapa ja teki- jän luova panostus teokseen kokonaisuutena ovat uusia kritee- rejä, jotka lisättiin 29 §:n 2 momenttiin DSM-direktiivin imple-

mentoinnin myötä. Tekijänoikeuslain uudistusta koskevan lain esitöissä todetaan, että ”teoksen kaupallisen arvon määrittämi- nen voi joskus olla vaikeaa”. Tämä johtuu siitä, että arvon mää- rittäminen liittyy korvauksen määräytymistapaan, joka taas perustuu teoksen käyttötapaan ja -määrään.173 Jos teoksen kau- pallisen arvon määrittäminen on tietyllä alalla erityisen haas- tavaa, avoimeksi jää, millainen uusien kriteerien lisäarvo koh- tuuttomuuden kokonaisarvioinnissa on. Kriteeri tekijän luovasta panostuksesta teokseen kokonaisuutena taas liittyy tilanteisiin, joissa teoksella on useita tekijöitä. Kaikkia tekijöitä tulisi tällöin kohdella yhtäläisin perustein – korvauksen tulisi olla ”oikeassa suhteessa” tekijän luovaan panostukseen.174 Jos kyseessä on teos, jolla on erityisen monta tekijää, voi olla haastavaa arvioida kun- kin yksittäisen tekijän luovaa panostusta suhteessa teokseen kokonaisuutena.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kaikkien koh- tuuttomuuden kriteerien ei välttämättä tarvitsisi täyttyä saman- aikaisesti. Mikäli useampi kriteeri täyttyy, kokonaisarviointi voi kuitenkin helpommin johtaa arvioon kohtuuttomuudesta.175 Toi- saalta myös vain yhden kriteerin täyttyminen voi johtaa kohtuut- tomuuteen, sillä kyse on tasapainosta, joka liittyy sopimukseen kokonaisuutena. Tekijänoikeuslain muuttamista koskevan lain esitöissä on painotettu, että sopimusta tulisi aina arvioida ko- konaisuutena.17G Myös oikeustoimen kohtuullistamista koske- van lain muuttamista koskevan lain esitöissä on tuotu esille, että kohtuuttomuutta arvioitaessa lähtökohtana tulisi olla sopimus kokonaisuudessaan. Kohtuuttomalta tuntuva ehto ei välttämät- tä ole kohtuuton muiden sopimusehtojen perusteella, jos ehdot saavat aikaan tasapainon sopijapuolten välille, ja toisaalta yksit- täisen kohtuullisen sopimusehdon soveltaminen saattaa joissa- kin tapauksissa johtaa kohtuuttomuuteen.177

Suomessa on pitkään vallinnut linja, jossa tuomioistui- met ovat ratkaisseet sopimusosapuolten sovitteluvaatimuksia oikeustoimilain 3G §:n perusteella.178 Tekijänoikeuden luovutus- ta koskevan sopimuksen kohtuullistamisesta on kuitenkin vain vähäistä oikeuskäytäntöä. Vuonna 2014 eduskunnan lakivalio- kunta katsoi oikeuskäytännön vähyyden osoittavan, ”etteivät oi- keudenhaltijat ole osanneet hyödyntää sovittelusäännöstä kun- nolla”.179 Oikeuskäytännön vähäisyydestä ei tekijänoikeuslain muuttamista koskevan lain esitöiden mukaan ”voida tehdä […] sitä päätelmää, että tarvetta tekijänoikeussopimusten sovittelul- le ei olisi olemassa”.180

173 HE 43/2022 vp, s. 100.

174 Ibid.

175 Harenko – Kivistö

– Niiranen – Tarkela 2024, s. 508–509.

176 HE 181/2014 vp, s. 50.

177 HE 427/1981 vp, s. 12.

178 Harenko – Kivistö

– Niiranen – Tarkela 2024, s. 509.

179 LaVL 22/2014 vp – HE 181/2014 vp., s. 3.

180 HE 181/2014 vp, s. 20.

181 Pirkanmaan KäO 11/10091, dnro L 10/23676, s. 14.

182 Ibid., s. 17.

183 Tämä on todettu lain esi- töissä. HE 39/1993 vp, s. 8.

184 Ibid., s. 8–9.

185 Markkinaoikeus katsoi, että tapauksessa ei ollut kyse elinkeinoharjoittajien välis- ten sopimusehtojen sään- telystä annetussa laissa tarkoitetusta elinkeino- harjoittajien välisestä so- pimuksesta. MAO:236/10, dnro 579/09/M7.

186 MAO:42/10, dnro 267/09/ M7.

Joitakin oikeustapauksia kuitenkin on. Esimerkiksi Pir- kanmaan käräjäoikeuden ratkaisu KäO 11/10091 vuodelta 2011 koski levy-yhtiön ja artistin välisen levytyssopimuksen kohtuul- lisuutta. Ratkaisussa sovellettiin oikeustoimilain 3G §:ää. Ta- pauksessa tekijänoikeussopimus katsottiin kohtuuttomaksi ja sitä soviteltiin. Kyse oli sopimuksesta, jossa artisti velvoitettiin maksamaan levy-yhtiölle 20 000 euroa tuotantotukea. Artisti myös sitoutui tekemään levy-yhtiön kanssa kustannussopimuk- set kaikista säveltämistään ja sanoittamistaan kappaleista ilman erillistä korvausta. Käräjäoikeus piti tuotantotukea ja kustannus- sopimuksia koskevia ehtoja ”yllättävinä ja ankarina” ja katsoi, että artistin ja levy-yhtiön asema sopimusta tehtäessä on ollut epätasapainoinen.181 Käräjäoikeus katsoi, että sopimuksen koko sisällön, asianosaisten aseman, sopimusta tehtäessä ja sen jäl- keen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat huomioon ottaen sopimusehdot olivat kokonaisuudessaan kohtuuttomat, ja niiden soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen.182

Markkinaoikeuden ratkaisuissa MAO:236/10, MAO:42/10 ja MAO:610/10 vuodelta 2010 sovellettiin elinkeinoharjoittajien vä- listen sopimusehtojen sääntelystä annettua lakia 1992/10G2, jon- ka kohtuuttomuuden käsite on sisällöltään sama, kuin oikeustoi- milain 3G §:ssä.183 Elinkeinoharjoittajien välisten sopimusehtojen sääntelystä annettua lakia sovellettaessa kohtuuttomuutta on ar- vioitava siltä kannalta, millaisena ehtoa on pidettävä elinkeino- harjoittajien kannalta yleensä. Sopimusehdon on oltava luonteel- taan tyypillisesti kyseisellä alalla kohtuuton.184

Markkinaoikeuden ratkaisu MAO:236/10 koski X Factor

-ohjelmaan osallistuvien henkilöiden sopimuksia, joiden Muu- sikkojen Liitto katsoi sisältävän kohtuuttomia sopimusehtoja. Oikeustapaus ei kuitenkaan tuonut selvennystä kohtuuttomien sopimusehtojen arviointiin, sillä markkinaoikeus totesi, ettei sil- lä ollut asiassa toimivaltaa.185 Ratkaisu MAO:42/10 koski Sanoma News Oy:n freelancesopimusten sopimusehtoja. Markkinaoikeus katsoi, että sopimusehdot eivät olleet alalla tyypillisellä tavalla kohtuuttomia freelancereiden kannalta. Taloudellisten oikeuk- sien luovutuksen osalta markkinaoikeus totesi, että ”vaikka yk- sittäistapauksessa tehtävän harkinnan perusteella osoittautui- si, että ehdossa tarkoitettujen nykyisten ja tulevien oikeuksien luovutus olisi tekijän kannalta kohtuutonta, näin ei voida katsoa tyypillisesti kyseisellä alalla ja sopimuksissa tarkoitetuissa tilan- teissa”.18G Kolmas markkinaoikeuden ratkaisu MAO:610/10 koski Spin-Farm -nimisen levy-yhtiön artistisopimuksen ehtoja, joi-

ta Muusikkojen Liitto piti kohtuuttomina. Markkinaoikeus kat- soi, että sopimusehdot eivät olleet sisällöltään tyypillisesti ar- tistien kannalta kohtuuttomia. Markkinaoikeus huomioi asiassa mm. sen, että levy-yhtiö kantaa päävastuun albumintekoku- luista ja sopimuksen riskeistä. Markkinaoikeus myös katsoi, että Spin-Farmin artistit eivät olleet levy-yhtiöön nähden heikom- massa asemassa. Markkinaoikeus totesi, että vaikka ensimmäis- tä levytyssopimustaan etsivä artisti on ”usein voimavaroiltaan ja muutenkin heikommassa asemassa kuin vakiintuneesti toimiva levy-yhtiö”, niin toisaalta uraansa aloitteleva artisti voi ”kilpai- luttaa levy-yhtiöitä sekä saada alan sopimuksiin liittyvää tietoa eri lähteistä”.187

Markkinaoikeuden ratkaisu MAO:59/17 vuodelta 2017 kos- ki valokuvaajien oikeuksien luovuttamista edelleen ilman lupaa. Ratkaisussa sovellettiin aiempaa, vuonna 2015 säädettyä teki- jänoikeuslain 29 §:n sovittelusäännöstä. Ratkaisussaan mark- kinaoikeus hylkäsi vaatimuksen 29 §:n mukaisesta sopimuksen sovittelusta. Perustelu oli se, että valokuvaajat ja valokuvia ti- lannut yhtiö eivät olleet käyttöoikeuksia sopiessaan ”kohtuutto- muuden kannalta merkityksellisellä tavalla eri asemassa”, vaan he olivat asiaan liittyviltä tietotaidoiltaan tasavahvoja sopimus- kumppaneita.188 Käyttöoikeuden laajuudesta sopimatta jättämi- nen ei myöskään ollut sellaisella tavalla hyvän sopimustavan vas- taista, että se puoltaisi sovittelua.189 Sopimuksessa maksettavan korvauksen määrää ei pidetty ”sillä tavalla kohtuuttomana, että sovittelulla olisi edellytyksiä”, eikä sopimuksen kohtuullistami- selle katsottu olevan edellytyksiä myöskään muuttuneiden olo- suhteiden vuoksi.190

Kun oikeustapauksia on vähäisesti, jää tekijänoikeussopi- musten kohtuuttomuuden arviointiin väistämättä epäselvyyttä. Tämän selvityksen kirjoittamishetkellä ei ole yhtäkään sellais- ta tekijänoikeussopimusten sovittelua koskevaa oikeustapausta, jossa olisi sovellettu tekijänoikeuslain uudistunutta 29 §:ää. Koh- tuuttomuuden arvioinnin uusien kriteerien lisääminen 29 §:ään on kuitenkin askel kohti tekijöiden sopimusaseman vahvistamis- ta, sillä se pyrkii tuomaan selkeyttä kohtuuttomien sopimuseh- tojen kokonaisarviointiin, ja siten antamaan tekijöille paremmat mahdollisuudet sovitella tekijänoikeuden luovutusta koskevaa kohtuutonta sopimusehtoa. Jos tulee uusia oikeustapauksia, joi- hin sovelletaan uudistunutta 29 §:ää, saatetaan saada lisää tietoa sekä aiempien että uusien kohtuuttomuuden arvioinnin kritee- rien soveltamisen edellytyksistä.

187 MAO:610/10, dnro 265/09/ M7.

188 MAO:59/17, dnro 2016/290, kohta 51.

189 Ibid.

190 Ibid., kohta 52.

5.4. Yhteenveto

Tekijänoikeuslain 29 §:ää on uudistettu lisäämällä sen 2 momenttiin koh- tuuttomuuden arvioinnin kriteerejä. Säännöksen lisäyksellä implementoidaan DSM-direktiivin 20 artiklan sopimusten kohtuullistamismekanismi.

29 §:n mukaan sopimusehtoa alkuperäisen tekijän tekemää sopimusehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta, jos ehto on alalla vallitsevan hyvän sopimustavan vastaisella tavalla tai muutoin kohtuuton, tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Hyvä sopimustapa tarkoittaa alalla yleisesti käytettyjä ja hyväksyttyjä sopimusehtoja ja käytänteitä.

Sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan, jos kohtuuton ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen muilta osin voi- maan ei ole kohtuullista. Työsopimuksessa sovitun tekijänoikeuden luovutuk- sen kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään työsopimuslaissa. Muilta osin kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään oikeustoimilaissa. Käytännössä tekijän ensimmäiseen oikeuksien luovutukseen sovelletaan tekijänoikeuslain 29 §:ää ja ensimmäisen luovutuksen jälkeen tapahtuneisiin oikeuksien luovu- tuksiin sovelletaan oikeustoimilain 3G §:ää.

Oikeudellisesti 29 § vaikuttaa tilanteeseen, jossa sopimus on solmittu. Sopi- muksen sovittelu jälkiperäisesti on merkittävä poikkeus sopimuksen sito- vuuteen.

29 § on yhteydessä muihin sopimussuhteiden sääntelyä koskeviin säännöksiin. Kohtuuttoman sopimusehdon sovittelu toimii poikkeuksena, jonka nojalla te- kijällä on oikeus saada selvitys teoksen hyödyntämisestä (30 a §), vaikka tekijän luova panostus ei olisi merkittävä koko teos huomioon ottaen. 29 §:llä on yhteys myös asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen (28 a

§), sillä kohtuullistamisen avulla alun perin sovittua korvausta voidaan tarkas- tella jälkiperäisesti sopimuksen solmimisen jälkeen.

Kohtuuttomuuden arvioinnissa tulisi huomioida sopimuksen koko sisältö, sopimusosapuolten asema, sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olo- suhteet, sekä muut seikat. DSM-direktiivin implementoinnin myötä kohtuut- tomuuden arviointiin on lisätty seuraavat kriteerit: teoksen käyttötapa ja käy- tön määrä, teoksen kaupallinen arvo, korvauksen määräytymistapa ja tekijän luova panostus teokseen.

Kohtuuttomuuden arviointi edellyttää aina sopimuksen kokonaisarvioin- tia. Kyse on tasapainosta: joissakin tilanteissa kohtuuttomalta tuntuva yksit- täinen ehto ei ole kohtuuton, jos sopimuksen muut ehdot tasapainottavat sitä, ja joissakin tilanteissa yhdenkin sopimusehdon soveltaminen johtaa kohtuut- tomuuteen. Kohtuuttomuuden kokonaisarvioinnin kriteerien ei välttämättä tarvitse täyttyä samanaikaisesti, mutta useampi kriteeri voi helpommin joh- taa kohtuuttomuuteen.

Sopimusten sovitteluvaatimukset ratkaistaan tuomioistuimissa, mutta teki- jänoikeussopimusten kohtuullistamisesta on hyvin vähäistä oikeuskäytän- töä. Toistaiseksi ei ole sellaista oikeustapausta, jossa olisi sovellettu tekijän- oikeuslain uudistunutta 29 §:ää. Tekijänoikeussopimusten kohtuuttomuuden arviointiin jää siis väistämättä avoimia kysymyksiä.

G.

§ §

§ §§

§§

§ § §

§§§

§ § §

SELVITYS TEOKSEN

§§ § § § §

§ § §

HYÖDYNTÄMISESTÄ §§ §

191 HE 43/2022 vp, s. 101.

192 Ibid., s. 100.

193 Harenko – Kivistö – Niiranen – Tarkela 2024, s. 527.

194 HE 43/2022 vp, s. 101.

6.1. Säännöksen sisältö

DSM-direktiivin 19 artiklan avoimuusvelvoite on Suomessa implementoitu säätämällä uusi 30 a § tekijänoikeuslakiin. Sen mukaan teoksen alkuperäisellä tekijällä on oikeus säännöllises- ti ja vähintään kerran vuodessa saada ”ajantasaiset, merkityk- selliset ja kattavat tiedot” teostensa hyödyntämisestä siltä, jol- le tekijä on luovuttanut oikeutensa tai yksinomaisen käyttöluvan (1 mom.). Selvitys teoksen hyödyntämisestä koskee vastikkeel- lisia ja vastikkeettomia oikeudenluovutuksia.191 Kuten esitetty edellä, alkuperäisellä tekijällä tarkoitetaan sitä, joka on luonut teoksen. Tarkoitus on, että tekijän sopimuskumppani toimii sel- vitysvelvollisena, eikä oikeus saada selvitys siirry tekijänoikeu- den luovutuksen mukana luovutuksensaajalle.192 Selvitysvelvol- lisia voi olla useita, riippuen siitä kuinka monelle taholle ja mitä oikeuksia tekijä on luovuttanut.193

Selvityksen on sisällettävä tiedot (i) teoksen hyödyntämi- sestä, (ii) teoksen hyödyntämisestä syntyneistä tuloista ja (iii) te- kijälle maksettavasta korvauksesta, kaikkien hyödyntämistapo- jen osalta. Selvitys on annettava silloin, kun luovutuksensaajalla on tuloja teoksen hyödyntämisestä, tai tekijälle maksettava kor- vaus riippuu teoksen käytön laajuudesta (30 a §:n 1 mom. jatkuu). Tämän rajauksen taustalla on ajatus siitä, että muissa tilanteis- sa selvitys ei voisi sisältää tietoa, joka olisi tekijän kannalta mer- kityksellistä.194 DSM-direktiivin mukaan tarvetta selvitykselle ei ole, kun ”…[teoksen] hyödyntäminen on lakannut tai kun teki- jä tai esittävä taiteilija on myöntänyt lisenssin suurelle yleisölle

korvauksetta”.195 Tekijänoikeuslain uudistusta koskevan lain esi- töissä on katsottu, että oikeus säännölliseen selvitykseen ei kos- kisi sellaisia käyttötilanteita, joissa oikeudet on luovutettu ker- takorvauksella.19G

Kun arvioidaan raportointivelvollisuuden laajuutta, on asiassa huomioitava ”kunkin alan erityispiirteet ja käytännöt, työehtosopimukset ja mahdolliset muut merkitykselliset kol- lektiiviset sopimukset, olemassa olevat raportointikeinot, selvi- tyksen antamisesta aiheutuva hallinnollinen rasitus sekä kaikki muut asian arviointiin vaikuttavat seikat” (30 a §:n 2 mom.). Mi- käli selvityksen antaminen aiheuttaisi tekijän sopimuskumppa- nille ”suhteettoman taloudellisen rasituksen”, huomioiden sopi- muskumppanin saamat tuotot teoksen hyödyntämisestä, selvitys voidaan rajoittaa siihen, ”mitä voidaan kohtuudella odottaa” (3 mom.). Jos esimerkiksi käytöstä ei ole syntynyt tuloja lainkaan, riittää, että sopimuskumppani ilmoittaa asiasta tekijälle. Se, että teoksen käytöstä ei ole syntynyt tuloja, ei kuitenkaan yksin ole peruste olla antamatta selvitystä.197

Tekijän luovan panostuksen on oltava merkittävä koko teos huomioon ottaen – muuten selvityksen antamisvelvollisuut- ta ei ole. Poikkeus tähän on se, jos tekijä osoittaa tarvitsevan- sa tiedot 29 §:n mukaista korvauksen kohtuullistamista varten (4 mom.). Vaatimus korvauksen kohtuullistamisesta menee siis tekijän luovan panostuksen merkittävyyden edelle. Kohtuullis- tamisen nojalla tekijä voisi siis vaatia selvitystä myös kertakor- vauksen osalta.198

Mikäli tekijän sopimuskumppani on luovuttanut oikeuk- sia edelleen, eikä sen takia pysty täyttämään selvityksen anta- misvelvollisuuttaan, tekijällä on oikeus pyytää selvitys siltä, jolle oikeudet on luovutettu. Selvityksen voi antaa tekijälle joko suo- raan tai sopimuskumppanin välityksellä. Tietopyynnön esittä- miseksi tekijällä on oikeus saada sopimuskumppanilta sen tahon yhteystiedot, jolle oikeudet on luovutettu (5 mom.). Pääperiaat- teena voidaan kuitenkin pitää sitä, että sopimuskumppani antaa selvityksen tekijälle.199

Tekijä ei saa oikeudettomasti ilmaista tai käyttää liike- salaisuuslaissa 595/2018 määriteltyä selvityksen antajan liike- salaisuudeksi yksilöimää tietoa.200 Tekijä saa säilyttää saamaansa tietoa ja käyttää sitä teoksen hyödyntämisajan (sekä kohtuullisen ajan201 sen jälkeen), mikäli tiedon säilyttäminen ja käyttäminen on tarpeellista korvauksen kohtuullistamista varten (G mom.). Mitä tahansa teoksen hyödyntämistä koskevaa tietoa ei kuiten-

195 DSM-direktiivin johdanto- osan 74 kappale.

196 HE 43/2022 vp, s. 100.

197 Ibid., s. 101.

198 Ibid.

199 Ibid., s. 102.

200 Liikesalaisuuslaissa liike- salaisuudella tarkoitetaan tietoa, (a) joka ei ole koko- naisuutena tai osiensa täs- mällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti kä- sitteleville henkilöille ylei- sesti tunnettua tai helposti selville saatavissa; (b) jol- la a-kohdassa tarkoitetun ominaisuuden vuoksi on taloudellista arvoa elinkei- notoiminnassa; ja (c) jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi.

201 Säännöksen sanamuoto jättää avoimeksi, mitä ”kohtuullisella ajalla” tarkoitetaan. Harenko – Kivistö – Niiranen –Tarkela 2024, s. 533.

202 HE 43/2022 vp, s. 102.

203 ”Kustantajan tulee toimit- taa tekijälle kirjapainon tai teoksen muun monistajan todistus valmistettujen kap- paleiden määrästä” (TekL 35 §:n 1 mom.). ”Jos tili- vuoden aikana on tapahtu- nut myyntiä tai vuokraa- mista, josta tekijällä on oikeus palkkioon, on kus- tantajan yhdeksän kuukau- den kuluessa vuoden päät- tymisestä toimitettava hä- nelle tilitys, josta käy ilmi vuoden myynti tai vuok- raaminen sekä painoksen jäännösmäärä vuoden vaih- teessa. Muutoinkin tekijällä on oikeus tilitysajan päätyt- tyä pyynnöstään saada tie- to vuoden vaihteessa jäljel- lä olleesta määrästä”

(2 mom.).

204 DSM-direktiivin johdanto- osan 75 kappale.

205 Bláquez – Cappello – Fontaine – Milla – Valais 2020, s. 26–27.

206 Euroopan komissio, Impact Assessment on the Modernisation of EU Copy-

right Rules, SWD(2016)301, s. 174.

207 Ibid., s. 175. Ks. myös Bláquez – Cappello – Fontaine – Milla – Valais 2020, s. 26–27; Dusollier

– Ker – Iglesias – Smits 2014, s. 72.

208 Suomen Kirjailijaliiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi teki- jänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista an- netun lain 184 §:n muutta- misesta, 29.10.2021, s. 9.

209 Suomen Kirjailijaliiton tulotutkimus 2023, https://kirjailijaliitto.fi/wp- content/uploads/2023/09/ FINAL_SKL-Tulotutkimus- 2023-Koontiraportti-

Innolink-2023.pdf [haettu 30.4.2024], s. 9.

210 Asia kävi ilmi haastatteluis- ta, joita Rytinki teki musiik- kialan ansaintalogiikkoja koskevaa väitöskirjaansa varten. Rytinki 2018,

s. 135, 139.

211 Hemmo – Hoppu 2022.

Esimerkki sivulla 45.

kaan voida pitää liikesalaisuutena, vaan selvityksen antajan on yksilöitävä, mitkä tiedot ovat liikesalaisuuden piirissä.202 Lopuk- si 30 a §:ssä viitataan kustantajan velvollisuuksiin kirjankustan- nusalalla (7 mom.).203

6.2. Oikeudelliset vaikutukset

Tekijälle 30 a §:n merkittävin oikeudellinen vaikutus on läpi- näkyvyyden lisääminen sopimussuhteissa. Tekijät tyypillises- ti ovat sopimuskumppaneitaan heikommassa sopimusasemassa, joten he tarvitsevat tietoa arvioidakseen oikeuksiensa jatkuvan taloudellisen arvon lisenssistä tai siirrosta saamaansa korvauk- seen verrattuna. Usein tekijät kuitenkin huomaavat avoimuu- dessa olevan puutteita.204 Käytännössä tekijöiden voi olla haas- tavaa valvoa teoksen hyödyntämisestä syntyviä tuloja, joista sopimuksissa on sovittu.205 DSM-direktiivin vaikutustenarvioin- nin mukaan läpinäkyvyyttä kaivataan tekijöiden sopimussuhtei- siin erityisesti koskien sitä, miten teosta hyödynnetään, mitä tu- loja hyödyntämisestä on syntynyt ja millainen korvaus tekijälle on hyödyntämisestä syntynyt.20G Läpinäkyvyys on erityisen tär- keää digitaalisessa toimintaympäristössä, sillä digitaalinen toi- mintaympäristö yhä monimutkaistaa hyödyntämisestä synty- vien tulojen valvomista.207

Tekijän sopimuskumppanille 30 a §:n merkittävin oikeu- dellinen vaikutus on uusi velvollisuus raportoida tietoja koskien teosten hyödyntämistä – sopimuskumppanista tulee raportointi- velvollinen. Kuten esitetty edellä, tekijän on saatava raportointi- velvolliselta tiedot teoksen hyödyntämisestä, hyödyntämisestä syntyneistä tuloista ja tekijälle maksettavasta korvauksesta vä- hintään kerran vuodessa. Raportointivelvollisuutta ei kuitenkaan esiinny kaikissa oikeuksien luovutuksia koskevissa sopimuksis- sa. Raportointivelvollisuuden soveltuminen edellyttää aina jom- paakumpaa tilannetta: (i) tekijän sopimuskumppanilla on ollut tuloja teoksen hyödyntämisestä, tai sitten (ii) tekijälle makset- tava korvaus riippuu teoksen käytön laajuudesta. Sopimuksen si- tovuuden mukaisesti sopimus ja sen ehdot sitovat yleensä vain sopimuksen osapuolia.211 Kiinnostavaa onkin, että tekijän sopi- muskumppanin lisäksi myös sopimuksen ulkopuolinen taho voi olla raportointivelvollinen. Jos sopimuskumppani on luovutta- nut oikeuksia edelleen (alilisensointi), eikä sen takia pysty täyt- tämään raportointivelvollisuutta, tekijä saa pyytää selvityksen

Esimerkki

Suomen Kirjailijaliitto ry toi esille tekijänoikeuslain uudistusta koskevan lain luonnosta koskevassa lausunnossaan, että kirjallisuusalalla tekijöiden tietojen- saannissa esiintyy puutteita sähköisiin julkaisumuotoihin liittyen.208 Kirjailijaliiton vuoden 2023 tulotutkimuksessa 70 % tutkimukseen vastanneista kirjailijoista ei esimerkiksi tiennyt ollenkaan hintaa, jolla kustantaja myi teoksen ääni- ja sähkökirjaoikeudet palvelun- tarjoajille.209 Myös musiikkialalla ääniteteollisuuden toimintamallien läpinäkyvyys on noussut esille – läpinäkyvyyttä kaivattaisiin lisää levytyssopimuksiin ja rahanjakomalleihin.210 Tietämättömyys voi huonontaa tekijöiden sopimusasemaa, kun tekijä ei pysty valvomaan teoksen hyödyntämisestä syntyviä tuloja.

212 Ks. Dusollier – Bently – Kretschmer – Janssens – Benabou 2020, s. 18: ”This extension of the obli-

gation beyond the contractu- al realm of the first transfer/ licence is remarkable and could be considered as a genuine protection of authors/performers”.

Ks. myös Dusollier 2020,

s. 1024: ”This radical dero- gation to the normally ap- plicable principle of privity of the contract, will be use- ful for creators, particularly when the stronger economic exploiters of their works are not the producers or pub- lishers with whom they contracted”.

213 Harenko – Kivistö – Niiranen – Tarkela 2024, s. 530–531.

214 Ibid., 530–531.

215 Avate Audiovisuaalisen alan tekijät ry, Kreditointi-

ohje käsikirjoittajille, näytte- lijöille ja ohjaajille (2023). https://avate.fi/wp-content/ uploads/2024/01/Kreditointi- ohje-kasikirjoittajille-naytte- lijoille-ja-ohjaajille-FINAL.pdf [haettu 30.4.2024], s. 4.

216 Tekijänoikeuslain 27 § 3 mom.

217 HE 43/2022 vp, s. 98.

Esimerkki sivulla 47.

alilisenssinsaajalta. Tätä on oikeuskirjallisuudessa kutsuttu poik- keukselliseksi.212

Oikeudellisten vaikutusten osalta on huomioitava myös 30 a §:n yhteys muihin sopimussuhteiden sääntelyä koskeviin säännöksiin. Selvityksen on sisällettävä tiedot koskien teoksen hyödyntämisestä syntyneitä tuloja ja tekijälle maksettavaa kor- vausta, joten selvitys auttaa tekijää arvioimaan korvauksen asian- mukaisuutta ja oikeasuhtaisuutta (28 a §). Selvityksen on sisället- tävä tiedot myös teoksen hyödyntämisestä, joten se auttaa tekijää arvioimaan tarvetta peruuttaa oikeudenluovutus tilanteessa, jos- sa teosta ei ole hyödynnetty (30 b §).

Lisäksi selvityksellä on yhteys tekijänoikeuden luovutusta koskevan kohtuuttoman sopimusehdon sovitteluun (29 §). Koh- tuuttoman sopimusehdon sovittelu toimii poikkeuksena, jonka nojalla tekijällä on oikeus saada selvitys tilanteissa, joissa sitä ei muuten saisi: oikeudet on luovutettu kertakorvauksella, tai te- kijän luova panostus teokseen ei ole merkittävä koko teos huo- mioon ottaen. Kertakorvauksen suhteen on huomioitava, että kohtuuttoman sopimusehdon sovittelussa teoksen kaupallinen arvo ja korvauksen määräytymistapa ovat kohtuuttomuuden ar- viointikriteereitä. Kaupallinen arvo ja korvauksen määräytymis- tapa tulevat siis lopulta kuitenkin tarkasteltaviksi, vaikka kyse olisi kertakorvauksesta. Samoin luovan panostuksen suhteen on huomioitava, että kun sopimusta kohtuullistetaan, yksi arvioin- tikriteereistä on tekijän luova panostus suhteessa teokseen ko- konaisuutena. Käytännössä luovan panostuksen merkittävyyttä päädytään siis kuitenkin arvioimaan. Oikeuskirjallisuudessa on arveltu, että oikeuskäytäntö lopulta osoittanee sen, missä tilan- teissa selvitys voidaan luovan panostuksen merkittävyyden pe- rusteella jättää antamatta.213 Asian arvioimista voi vaikeuttaa se, jos teoksella on monta tekijää.

Lopuksi oikeudellisten vaikutusten osalta on huomatta- va, että 30 a §:ssä säädetyistä oikeuksista ei voi poiketa sopimuk- sella.21G Käytännössä tämä tarkoittaa, että 30 a § on luonteeltaan pakottava säännös.217 Kuten esitetty edellä, pakottava lainsää- däntö menee edelle sopimuksiin sovellettavien normien sovelta- misjärjestyksessä. Jos sopimusehdoissa on sovittu pakottavasta lainsäädännöstä poikkeavasti, sopimusehto jätetään huomiotta ja pakottavia lainsäännöksiä sovelletaan.

Esimerkki

Audiovisuaaliselle alalle on tyypillistä, että teoksella on monta tekijää. Tekijän panostus AV-tuotannossa voi olla tunnustettu tekijänoikeudellisesti, mutta

oikeuksien luovutuksensaajan näkökulmasta panostus ei välttämättä ole merkittävä koko teos huomioon ottaen.214 Kunkin tekijän itsenäisen ja omaperäisen luovan panostuksen osuutta voidaan ylipäätään arvioida vasta, kun AV-teos on julkaisuvalmis.215

Tämä voi vaikeuttaa sen arvioimista, milloin yksittäisen tekijän luova panostus on merkittävä koko teos huomioon ottaen.

6.3. Raportointivelvollisuuden laajuus

30 a §:n 2 mom. mukaan raportointivelvollisuuden laajuuden arviointiin vaikuttavat seuraavat seikat:

• kunkin alan erityispiirteet ja käytännöt;

• työehtosopimukset ja mahdolliset muut merkitykselliset kollektiiviset sopimukset;

• olemassa olevat raportointikeinot;

• selvityksen antamisesta aiheutuva hallinnollinen rasitus; ja

• kaikki muut seikat, jotka vaikuttavat arviointiin.

218 Ibid., s. 101

219 HE 43/2022 vp, s. 63.

220 Harenko – Kivistö – Niiranen – Tarkela 2024, s. 528–529.

221 Ibid.

Tekijänoikeuslain uudistusta koskevan lain esitöiden mukaan ra- portointivelvollisuuden laajuuden arvioinnissa on kyse ”laajasta kokonaisarviosta”. 30 a § on luonteeltaan yleislauseke ja näin ol- len viime kädessä velvoitteen sisältö perustuu tapauskohtaiseen arviointiin. Selvityksen antamisen yksityiskohdista sovittaisiin yleensä oikeuksien luovutusta koskevassa sopimuksessa.218 Se, millaiset mahdollisuudet yksittäisellä tekijällä on vaikuttaa selvi- tyksen antamisen yksityiskohtiin oikeudenluovutusta koskevas- sa sopimuksessa, käytännössä riippuu tekijän sopimusasemasta. Vaikka esitöissä on huomioitu se, että ”yleislausekkeen kaltaisen sääntelytavan vaikeutena on tietynlainen jäsentymät- tömyys tai epäselvyys tilanteessa, jossa ei vielä ole muodostunut käytäntöjä”, yleislauseketta on perusteltu sillä, että ”[…] se, että kullakin alalla määriteltäisiin kaikkia eri teostyyppejä, hyödyntä- mistapoja ja liiketoimintamalleja sekä muita relevantteja reuna- ehtoja huomioon ottavia sääntöjä, olisi varsin vaikeaa […]”.219 On ymmärrettävää, että liian yksityiskohtainen sääntely rajoittaisi tekijöitä ja sopimuskumppaneita, eikä huomioisi luovien alojen erilaisia sopimuskäytänteitä. Toisaalta selvityksen laajuus yksit- täisissä tapauksissa jää 30 a §:n yleislausekkeen luonteen takia avoimeksi.220 Selvityksen laajuuden reunaehdot jäävät epäselvik- si erityisesti niillä aloilla, joilla raportoinnista ei ole vielä olemas-

sa käytäntöjä.

Raportointivelvollisuuden laajuuden pohdinnassa on huo- mioitava myös poikkeukset velvollisuuteen. Kuten esitetty edellä, selvitys voidaan rajoittaa siihen, mitä voidaan kohtuudella odot- taa, jos selvityksen antaminen aiheuttaa tekijän sopimuskump- panille suhteettoman taloudellisen rasituksen. Suhteettomassa taloudellisessa rasituksessa huomioidaan sopimuskumppanin saamat tuotot teoksen hyödyntämisestä. Hallinnollisen rasituk- sen suhteen avoimeksi jää, mitä tarkoitetaan ilmaisuilla ”voi-

daan kohtuudella odottaa” ja ”suhteeton taloudellinen rasitus”. Käytännössä asia jää sopimuskumppanin varaan, sillä tekijällä ei ole mahdollisuutta arvioida selvityksen antamisesta aiheutuvan hallinnollisen rasituksen määrää.221 Eri aloilla sopimuskumppa- nin raportoinnista johtuva hallinnollinen taakka voi myös vaih- della alan sopimuskäytäntöjen mukaan.

Sopimuskäytäntö tulee osoittamaan, miten eri aloilla ra- portointitavat kehittyvät ja muuttuvat. Selvityksen sisältö pe- rustuu tapauskohtaiseen arviointiin, joten säännöksen sovelta- miseen vaikuttaa se, miten eri alat arvioivat selvityksen sisällön laajuutta ja selvityksestä poikkeamista yksittäistapauksissa. Säännöksen yleislausekkeen avoimesta luonteesta huolimatta tekijän oikeus saada teoksen hyödyntämistä koskeva selvitys edistää läpinäkyvyyttä tekijän sopimussuhteissa. Vähintäänkin säännös pyrkii tuottamaan lisää tietoa tekijälle.

G.4. Yhteenveto

Esimerkki sivulla 50.

222 APFI ry:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palve- luista annetun lain muutta- misesta, 9.5.2022, s. 3.

223 Kautio – Lefever 2023,

s. 51.

Tekijänoikeuslain 30 a § on kokonaan uusi säännös. Säännöksellä implemen- toidaan DSM-direktiivin 19 artiklan avoimuusvelvoite.

30 a §:n mukaan alkuperäisellä tekijällä on oikeus säännöllisesti ja vähin- tään kerran vuodessa saada sopimuskumppanilta ajantasaiset, merkitykselli- set ja kattavat tiedot teoksen hyödyntämisestä. Selvityksen tulee sisältää tiedot teoksen hyödyntämisestä, teoksen hyödyntämisestä syntyneistä tu- loista ja tekijälle maksettavasta korvauksesta, kaikkien hyödyntämis- tapojen osalta. Tekijä ei saa käyttää tai ilmaista sopimuskumppanin liikesalai- suudeksi yksilöimää tietoa.

Selvitys on annettava silloin, kun sopimuskumppanilla on tuloja teoksen hyödyntämisestä, tai tekijälle maksettava korvaus riippuu teoksen käytön laajuudesta. Selvityksen antamisvelvollisuutta ei ole, jos tekijän luova panos- tus ei ole merkittävä koko teos huomioon ottaen, tai jos tekijä on luovuttanut

Esimerkki

Audiovisuaalisella alalla yhdessä tuotannossa

voi olla kymmeniä oikeudenhaltijoita. Esimerkiksi Audiovisual Producers Finland (APFI) katsoi tekijän- oikeuslain uudistusta koskevan lain luonnosta koskevassa lausunnossaan, että raportointivelvollisuus voi oikeudenhaltijoiden määrän takia johtaa suureen hallinnolliseen taakkaan.222 Audiovisuaalisella alalla tekijöille myös maksetaan hyvin erityyppisiä korvauksia, jotka perustuvat erilaisiin sopimus- suhteisiin.223 Tämä voi monimutkaistaa ja täten vaikeuttaa teoksen hyödyntämistä koskevan selvityksen tekemistä. Avoimeksi kuitenkin jää, milloin sopimuskumppanin, esimerkiksi tuotantoyhtiön, suuri hallinnollinen taakka aiheuttaa 30 a §:ssa tarkoitetun suhteettoman taloudellisen rasituksen.

oikeudet kertakorvauksella (paitsi jos tekijä tarvitsee selvityksen sopimuksen kohtuullistamista varten).

Jos selvityksen antaminen aiheuttaa sopimuskumppanille suhteettoman taloudellisen rasituksen, selvitys voidaan rajoittaa siihen, mitä kohtuudel- la voidaan odottaa.

Oikeudellisesti 30 a § vaikuttaa sopimuksen toteuttamisvaiheessa. Tekijöille teoksen hyödyntämistä koskevan selvityksen saaminen lisää läpinäkyvyyt- tä sopimussuhteissa. Sopimuskumppanille 30 a § luo uuden raportointivel- vollisuuden. Jos sopimuskumppani on luovuttanut oikeuksia edelleen, tekijä saa pyytää selvityksen siltä, jolle oikeudet on luovutettu. Tämä on sopimuksen sitovuuden kannalta merkittävää.

30 a §:lla on yhteys korvauksen asianmukaisuuteen ja oikeasuhtaisuu- teen (28 a §) sekä oikeudenluovutuksen peruuttamiseen (30 b §). Selvi- tyksen tiedot teoksen hyödyntämisestä, hyödyntämisestä syntyneistä tuloista ja tekijälle maksettavasta korvauksesta auttavat tekijää arvioimaan korvauksen asianmukaisuutta ja oikeasuhtaisuutta sekä teoksen hyödyntämättä jättämistä. Selvityksellä on myös yhteys sopimuksen kohtuullistamiseen (29 §), sillä kohtuullistaminen toimii poikkeuksena, jonka nojalla tekijällä on oikeus saada selvitys tilanteissa, joissa sitä ei muuten saisi: oikeudet on luovutettu kertakor- vauksella, tai tekijän luova panostus teokseen ei ole merkittävä.

Selvityksen antamisvelvollisuuden laajuudessa tulisi huomioida kunkin alan erityispiirteet ja käytännöt, työehtosopimukset ja muut merkitykselliset kol- lektiiviset sopimukset, olemassa olevat raportointikeinot, selvityksen antami- sesta aiheutuva hallinnollinen rasitus sekä kaikki muut arviointiin vaikuttavat seikat. Kyse on laajasta kokonaisarviosta, joka perustuu tapauskohtaiseen arviointiin. Näin ollen selvityksen antamisvelvollisuuden laajuus jää yksittäi- sissä tapauksissa epäselväksi.

7.

52 §

§§ §

§ §§ §

§§ §

OIKEUDEN-

§ § §

LUOVUTUKSEN PERUUTTAMINEN

§ §

§ § §

§§§§ § § §

224 HE 43/2022 vp, s. 102

225 Harenko – Kivistö – Niiranen – Tarkela 2024, s. 536.

7.1. Säännöksen sisältö

Suomessa DSM-direktiivin 22 artiklan peruuttamisoikeus on implementoitu säätämällä tekijänoikeuslakiin uusi säännös, 30 b

§. Sen 1 momentin mukaan tekijällä on oikeus peruuttaa oikeu- denluovutus tai päättää, että luovutuksen yksinomainen luonne päättyy, mikäli

• teosta ei ole hyödynnetty kunkin alan erityispiirteet ja käy- tännöt huomioon ottaen kohtuullisen ajan kuluessa oikeu- den luovutusta koskevan sopimuksen tekemisestä, eikä

• teosta hyödynnetä kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tekijä on esittänyt vaatimuksen teoksen hyödyntämisestä.

Kyse on oltava teoksesta, jonka osalta tekijä on siirtänyt yksinoi- keuden tai yksinomaisen käyttöoikeuden. Tekijällä on oikeus pi- tää saamansa palkkio oikeudenluovutuksen peruuttamisen jäl- keen. (1 mom. jatkuu). Peruuttamisoikeutta voi käyttää myös silloin, kun teosta on hyödynnetty myöhemmin, kuin mitä tekijäl- lä on alan käytäntöjen perusteella aihetta odottaa.224 Säännöksen soveltaminen edellyttää, että tekijä on aktiivinen suhteessa sopi- muskumppaniin ja esittää vaatimuksen teoksen hyödyntämises- tä. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että sopimuskumppanilla ei ole velvollisuutta ryhtyä toimenpiteisiin, ellei tekijä ole ensin esittänyt vaatimusta.225

Peruuttamisoikeutta on käytettävä yhdessä, jos tekijöitä on kaksi tai useampi (2 mom.). Tämä on luontevaa: oikeuksien hallinnoinnista tulisi erittäin monimutkaista, jos yksittäinen te- kijä voisi peruuttaa yksinoikeuden ilman muiden teoksen teki-

jöiden suostumusta. Sama koskee esittäviä taiteilijoita: yksittäi- sen esittäjän peruuttamisoikeuden käyttämisestä tulisi haastavaa esimerkiksi tilanteessa, jossa useampi esittävä taiteilija osallis- tuu elokuva- tai televisiotuotantoon.22G

Peruuttamisoikeutta ei sovelleta teoksiin, jotka on luotu työ- tai virkasuhteesta johtuvia tehtäviä täytettäessä (3 mom.). Oikeuksien peruuttamismekanismi soveltuu huonosti työ- ja virkasuhteisiin, koska niissä luomistyö perustuu työnantajan määräysvallassa oleviin olosuhteisiin.227 Peruuttamisoikeutta ei sovelleta myöskään silloin, jos teos on jätetty hyödyntämät- tä pääosin sellaisten olosuhteiden takia, jotka tekijän ”voidaan kohtuudella odottaa korjaavan” (3 mom. jatkuu).

Oikeudesta peruuttamiseen voidaan poiketa vain, jos sopi- muksen ehdot perustuvat kollektiiviseen sopimukseen (4 mom.). Esittämistä koskevan oikeuden luovutuksen purkamiseen sovel- letaan soveltuvin osin tekijänoikeuslain 30, 33 ja 34 §:ää.228 Elo- kuvateosta koskevan sopimuksen purkamiseen taas sovelletaan tekijänoikeuslain 40 §:ää (5 mom.). Tämä johtuu elokuvateosten monista erityispiirteistä: elokuvateosten tuottaminen on erittäin kallista ja se edellyttää valmistelua, kuten rahoituksen hankki- mista ja henkilöstön palkkaamista.229

7.2. Oikeudelliset vaikutukset

Oikeudenluovutuksen peruuttaminen vaikuttaa sopimuksen si- tovuuteen ja sopimusvapauteen. Kuten esitetty edellä, sopi- musvapauden periaatteen mukaisesti sopimusosapuolet voivat päättää, millaisen sopimuksen he haluavat tehdä. Sopimuksen sitovuuden mukaisesti sopimuksen ehdot sitovat osapuolia eikä yksi osapuoli voi muuttaa sopimuksen ehtoja. Oikeudellisesti on merkittävää, että sopimusosapuoli voi yksipuolisesti päättää, että sopimuksen kohteena oleva oikeudenluovutus peruutetaan, tai että oikeudenluovutuksen yksinomainen luonne päättyy. Oi- keuskirjallisuudessa peruuttamisoikeuden on näin ollen katsottu olevan potentiaalisesti voimakas mekanismi, jonka avulla tekijän sopimusasemaa turvataan.230 Peruuttamisoikeus vaikuttaa myös sopimuksen päättymiseen, mikäli sopimus puretaan oikeuden- luovutuksen peruuttamisen myötä.

Kun tekijät ovat siirtäneet oikeutensa yksinoikeudella, eikä oikeuksia hyödynnetä, he eivät voi kääntyä asiassa toisen sopimuskumppanin puoleen. DSM-direktiivin 22 artiklassa on

226 HE 43/2022 vp, s. 103

227 Ibid., s. 37, 103.

228 30 § koskee sopimusta julkisesta esittämisestä, 33 § julkaisemiseen liitty- viä velvollisuuksia ja 34 § teoksen julkaisematta jättämistä.

229 HE 43/2022 vp, s. 103.

230 Dusollier 2020, s. 1025; Dusollier – Bently – Kretschmer – Janssens

– Benabou 2020, s. 22; Dusollier – Ker – Iglesias – Smits 2014, s. 80.

231 DSM-direktiivin johdan- to-osan 80 kappale.

232 HE 43/2022 vp, s. 103.

säädetty peruuttamisoikeudesta, koska sen avulla tekijät voisivat tällaisessa tilanteessa siirtää oikeutensa toiselle sopimuskump- panille.231 Tekijänoikeuslain uudistusta koskevan lain esitöistä käy ilmi, että TekL 30 b §:n tavoitteena on varmistaa, että sopi- muskumppani ei voisi ostaa yksinoikeuksia teokseen vain tarkoi- tuksenaan estää teoksen pääsy markkinoille. Tällä olisi kielteinen vaikutus sekä teosten saatavuuteen että tekijöiden mahdollisuu- teen harjoittaa elinkeinoaan.232 Käytännössä oikeudenluovutuk- sen peruuttaminen antaa tekijälle mahdollisuuden sopia samO- jen oikeuksien luovutuksesta tOisen sopimuskumppanin kanssa.

Oikeudenluovutuksen peruuttamisella on yhteys selvi- tykseen teoksen hyödyntämisestä (30 a §). Selvitys auttaa tekijää käyttämään peruuttamisoikeutta, koska selvitys antaa tekijälle tietoa koskien teoksen hyödyntämistä – ja täten myös hyödyn- tämättä jättämistä.

Kuten esitetty edellä, DSM-direktiivin 19–21 artikloja koskevat sopimusmääräykset ovat direktiivin mukaan luonteel- taan pakollisia, eikä sopijapuoli voi poiketa niistä sopimuksissa. Oikeuskirjallisuuden mukaan tämä soveltuu myös 18 artiklaan. Direktiivin 22 artiklan peruuttamisoikeus on siis ainoa tekijöiden sopimussuhteiden sääntelyä koskeva säännös, joka ei ole luon- teeltaan pakollinen. Tekijänoikeuslain 27 §:n 3 momentin mu- kaan 30 b §:n oikeudesta peruuttaa oikeudenluovutus voidaan poiketa, mutta vain, jos sopimusehdot perustuvat kollektiiviseen sopimukseen. Täten jos tekijä luovuttaa taloudellisia oikeuksiaan sopimuskumppanille, joka hyödyntää teosta tai esitystä (tekijän- oikeuksien yksinhallinnointi), peruuttamisoikeudesta ei pitäi- si pystyä poikkeamaan sopimuksessa. Jos sopimuksessa sovitaan pakottavasta säännöksestä poikkeavasti, sopimusehto tulisi jät- tää huomiotta ja pakottavia lainsäännöksiä tulisi soveltaa.

7.3. Peruuttamisoikeuden käyttäminen

Peruuttamisoikeuden käyttäminen edellyttää, että kaksi seik- kaa tapahtuu: ensinnäkin, teosta ei hyödynnetä ”kohtuullisen ajan” kuluessa oikeudenluovutusta koskevan sopimuksen teke- misestä. Kohtuullisessa ajassa huomioidaan kunkin alan erityis- piirteet ja käytännöt. Toiseksi, teosta ei myöskään hyödynnetä kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tekijä on esittänyt teok- sen hyödyntämistä koskevan vaatimuksen. Vaikka kuusi kuu-

kautta on selkeä aikaraja, sen laskeminen aloitetaan säännök- sen sanamuodon perusteella siitä, kun teosta ei ole hyödynnetty kohtuullisen ajan kuluessa. Tekijänoikeuslain uudistusta kos- kevan lain esitöissä todetaan, että peruuttamisoikeuden synty- minen riippuu siitä, mitä kullakin alalla pidetään kohtuullisena, alan erityispiirteet ja käytännöt huomioiden.233 Käsitteenä ”koh- tuullinen aika” on kuitenkin tilannesidonnainen ja saattaa tar- koittaa eri asiaa eri ihmisille.234 Teosten käyttöikä myös vaihtelee suuresti eri alojen välillä, koska eri teoksia hyödynnetään eri ta- voin.235 Peruuttamisoikeuden syntyminen voi olla epäselvää eri- tyisesti niillä aloilla, joilla ei ole minkäänlaisia aiempia käytäntö- jä peruuttamisesta. Tekijänoikeuslain 30, 33 ja 34 §:ssä säädetyt määräajat teoksen hyödyntämiselle voivat toisaalta jonkin ver- ran määrittää ”kohtuullisen ajan” kriteerin tulkintaa.23G

Epäselvyyttä peruuttamisoikeuden käyttämiseen voi tuo- da myös kysymys siitä, millaisesta hyödyntämisen puutteesta on oltava kyse, jotta tekijä voi peruuttaa oikeudenluovutuksen tai päättää, että sen yksinomainen luonne päättyy.

Avoimeksi lisäksi jää, mitä tapahtuu tekijänoikeuden luo- vutusta koskevan sopimuksen muille oikeuksille ja velvoitteille, kun oikeudenluovutus peruutetaan. Onko tarkoituksenmukais- ta, että sopimus jää oikeudenluovutuksen peruuttamisen jälkeen voimaan muilta osin, jos sopimuksen tarkoitus on ollut oikeuk- sien yksinomainen luovutus ja siitä vastikkeeksi saatu korvaus? Toisaalta oikeudenluovutuksen peruuttaminen tai oikeudenluo- vutuksen yksinomaisen luonteen päättyminen edellyttää aina sitä, ettei teosta ole hyödynnetty. Voitaneen olettaa, ettei teki- jän sopimuskumppanilla ole tahtoa jatkaa sellaisen sopimuksen velvoitteita, jonka kohteena olevaa teosta tämä ei ole hyödyntä- nyt eikä aio hyödyntää.

Tekijä ei voi peruuttaa oikeudenluovutusta tai päättää, että oikeudenluovutuksen yksinomainen luonne päättyy, jos teos on jätetty hyödyntämättä pääosin sellaisten olosuhteiden takia, jot- ka tekijän voidaan kohtuudella odottaa korjaavan (TekL 30 b §:n 3 mom.). Tekijänoikeuslain uudistusta koskevan lain esitöiden mu- kaan tällöin kyse on ”tekijän määräysvaltaan kuuluvista olosuh- teista tai seikoista, jotka vaikuttavat teoksen hyödyntämiseen tai estävät sen”.238 Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kyse voi- si olla sellaisista tilanteista, joissa tekijän toiminta ja panostus on ratkaiseva – esimerkiksi jos tekijä laiminlyö sovittuja toimenpi- teitä tai vaikka myöhästyy teoksen valmistumisen suhteen. Avoi-

Esimerkki sivulla 56.

233 HE 43/2022 vp, s. 102.

234 Harenko – Kivistö – Niira- nen – Tarkela 2024, s. 536.

235 Ahmaoja 2020 s.19.

236 ”[…] esimerkiksi 34 §:n mukainen kahden tai neljän vuoden määräaika teok- sen julkaisemiselle olisi lähtökohtaisesti kohtuulli- suuden mittapuu pykälän soveltamisalaan kuuluvis- sa oikeudenluovutustilan- teissa”. Harenko – Kivistö

– Niiranen – Tarkela 2024,

s. 539–540. Huom. tämä pätee vain silloin, kun kyse on tekijänoikeuslain 30, 33 ja 34 §:stä.

237 Tätä on pohdittu oikeuskir- jallisuudessa. Ks. mm. Gin- sburg 2022, s. 128; Dusol- lier 2020, s. 1026.

238 HE 43/2022 vp, s. 103.

Esimerkki

Kirjallisuusalalla pohdittavaksi tulee kysymys teoksen osittaisesta hyödyntämisestä. Kirjailija esimerkiksi luovuttaa kustantajalle oikeudet koskien sekä painettuja kirjoja että äänikirjoja, mutta kustantaja julkaiseekin vain painetun kirjan. Mitä tapahtuu, jos kustantaja hyödyntää teosta vain osittain ja osa sopimuksessa sovitusta

hyödyntämisestä jää tekemättä?237 Tekijänoikeuslain

30 b §:n osalta avoimeksi jää, voiko tekijä silloin perua oikeudenluovutuksen tai muuttaa oikeudenluovutuksen yksinomaista luonnetta vain näiden hyödyntämisten osalta.

meksi kuitenkin jää, mitä yksittäistapauksissa tarkoitetaan sillä, että kyseessä on tilanne, jonka tekijä voi ”kohtuudella” korjata.239 Sopimuskäytäntö ajan kuluessa osoittanee, mitä kulla-

kin alalla pidetään kohtuullisena aikana hyödyntämättä jättämi- sen suhteen, mitä tapahtuu tilanteessa, jossa teosta hyödynne- tään vain osittain, ja mitkä ovat sellaisia olosuhteita, jotka tekijän voidaan kohtuudella odottaa korjaavan. 30 b §:n peruuttamisoi- keus on avoimista kysymyksistään huolimatta tärkeä tekijöille, sillä se mahdollistaa sen, että sopimuskumppani ei voi ostaa yksi- noikeuksia teokseen vain tarkoituksenaan estää sen pääsy mark- kinoille. Säännöksen avulla tekijät voivat sopia samojen oikeuk- sien luovutuksesta toisen sopimuskumppanin kanssa, jos teosta ei hyödynnetä.

239 Harenko – Kivistö – Niiranen – Tarkela 2024, s. 538–539.

7.4. Yhteenveto

Tekijänoikeuslain 30 b § on kokonaan uusi säännös. Säännöksellä implemen- toidaan DSM-direktiivin 22 artiklan peruuttamisoikeus.

30 b §:n mukaan tekijällä on oikeus peruuttaa oikeudenluovutus tai päättää, että sen yksinomainen luonne päättyy. Tämä edellyttää, että teosta ei ole hyö- dynnetty kohtuullisen ajan kuluessa sopimuksen tekemisestä, eikä teosta hyödynnetä kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tekijä on esittänyt teoksen hyödyntämistä koskevan vaatimuksen.

Peruuttamisoikeutta sovelletaan vain sopimuksiin, joissa tekijä on luovuttanut oikeutensa yksinomaisesti. Jos tekijöitä on kaksi tai useampi, peruuttamis- oikeutta on käytettävä yhdessä.

Peruuttamisoikeutta ei sovelleta työ- tai virkasuhteesta johtuvia tehtäviä täy- tettäessä. Peruuttamisoikeutta ei sovelleta myöskään silloin, kun teos on jätet- ty hyödyntämättä sellaisten olosuhteiden takia, jotka tekijän voidaan kohtuu- della odottaa korjaavan. Oikeudenluovutuksen peruuttamisesta voidaan poiketa, jos sopimuksen ehdot perustuvat kollektiiviseen sopimukseen.

Oikeudellisesti 30 b § vaikuttaa sopimuksen sitovuuteen ja sopimus-

vapauteen, sillä tekijä voi yksipuolisesti päättää, että sopimuksen kohteena §

oleva oikeudenluovutus peruutetaan tai sen yksinomainen luonne päättyy. Pe- ruuttamisoikeuden tarkoitus on varmistaa, että sopimuskumppani ei voi ostaa

yksinoikeuksia teokseen tarkoituksenaan estää sen pääsy markkinoille.

Peruuttamisoikeudella on yhteys teoksen hyödyntämistä koskevaan selvi- tykseen (30 a §), sillä selvitys antaa tekijälle tietoja teoksen hyödyntämisestä

ja täten myös hyödyntämättä jättämisestä. §

Peruuttamisoikeuden syntyminen lopulta riippuu aina siitä, mitä kullakin alal- la pidetään kohtuullisena alan käytännöt huomioiden. Eri aloilla käytännöt vaihtelevat suuresti ja teoksia hyödynnetään eri tavoin. Sopimuskäytäntö ajan kuluessa osoittanee, mitä kullakin alalla pidetään kohtuullisena aikana hyö- dyntämättä jättämisen suhteen.

On epäselvää, mitä tapahtuu, jos sopimuskumppani hyödyntää teosta vain osittain. Avoimeksi lisäksi jää, mitä yksittäistapauksissa tarkoitetaan sillä,

että tekijä voi ”kohtuudella korjata” hyödyntämättä jättämisen. §

§ §

§ § § §

§ § §

§ §

§ § §

§§ §O§§sa III

§ §§ §

§ § § §

§ §

§ S§ÄÄNTELYN MERKITYS TEKIJÖIDEN

§ § §SOPIMUSOSAAMISELLE

Tässä osassa käsitellään edellisen osan analyysin pohjalta

sopimussuhteiden sääntelyä koskevien säännösten merkitystä

tekijöiden sopimusosaamiselle. Tässä yhteydessä sopimusosaamisella tarkoitetaan sitä, että tekijä ymmärtää, mihin seikkoihin on tärkeää

kiinnittää huomiota sopimuksen elinkaaren eri vaiheissa. Sääntelyn

§§§

§ § merkitystä tarkastellaan analysoimalla sitä, mikä tekijöiden käytännön

sopimusosaamisen kannalta on muuttunut uusien säännösten myötä

§ ja miten säännökset vaikuttavat tekijän sopimustoimintaan. Tämä

§ §

§§ osa on jaettu kolmeen lukuun: ensin tarkastellaan sopimuksen

neuvotteluvaihetta ja asianmukaista ja oikeasuhtaista korvausta (8).

§ §

Sitten käsitellään sopimuksen toteuttamisvaihetta ja sopimuksen kohtuullistamista sekä selvitystä teoksen hyödyntämisestä (9).

§ §

Lopuksi tarkastellaan oikeudenluovutuksen peruuttamista ja

sopimuksen päättymistä (10). Jokaisen kohdalla käydään läpi tarvittava sopimusosaaminen, tekijänoikeuslain uusien säännösten merkitys

sopimusosaamiselle, ja lopuksi yhteenvetona kysymyksiä tekijälle

§ sopimuksen eri vaiheissa.

§ §

§§ §§§

§§

SOPIMUKSEN

§§§

NEUVOTTELUVAIHE

8.

240 Sund-Norrgård 2022, s. 58. 241 Mäenpää 2022, s. 177.

242 Hemmo – Hoppu 2022.

8.1. Sopimusosaaminen

korvauksesta neuvoteltaessa

Korvauksesta sekä muistakin sopimuksen ehdoista sovitaan so- pimuksen neuvotteluvaiheessa, joten neuvotteluvaihe on tekijäl- le ratkaiseva. Sopimusneuvottelujen tarkoituksena on selvittää, onko sopimusosapuolille mahdollista tehdä sitova sopimus.240 Sopimus syntyy tarjouksen ja sen hyväksymisen perusteella. Käytännössä sopimuksen syntymisellä tarkoitetaan sitä, että so- pimusosapuolten oikeudet ja velvollisuudet määrittyvät neuvot- telujen kohteena olevan sopimuksen perusteella.241 Oikeuksien ja velvollisuuksien määrittämisen lisäksi sopimusehdoilla jaetaan sopimusriskiä osapuolten välillä.242 Sopimusosaamisen kannal- ta on ratkaisevaa, että tekijä ymmärtää ja pystyy ennakoimaan sitä, miten neuvotteluissa sovitut sopimusehdot tulevat vaikutta- maan sopimuksen toteuttamisen aikana, eli millaiset oikeudet ja velvollisuudet tekijällä ja hänen sopimuskumppanillaan on sopi- muskauden aikana.

Se, millaisista oikeuksista ja velvollisuuksista on kyse, riippuu sopimusneuvottelujen tuloksesta. Kuten esitetty edellä osassa I, neuvottelevat osapuolet voivat sopimusvapauden mu- kaisesti vapaasti päättää siitä, millainen sopimuksen sisältö on (ja syntyykö sopimusta ylipäätään). Osapuolten sopimusase- mat vaikuttavat sopimusneuvottelujen tulokseen. Tekijän sopi- musasema on tyypillisesti heikompi suhteessa sopimuskump- paniin, johtuen mm. informaation asymmetriasta. Tämä johtaa siihen, että juuri neuvotteluvaihe vaatii tekijältä eniten sopimis- ta koskevaa osaamista – ehtoihin on vaikeampi vaikuttaa jälki-

käteen. Mitä tarkemmin sopimusneuvottelujen yhteydessä sovi- taan asioista, sen parempi, sillä näin tilaa ei jää väärinkäsityksille tai virheellisille oletuksille.243 Tämä on eduksi myös tekijän sopi- muskumppanille, sillä on kaikkien osapuolten etujen mukaista, että tekijä ymmärtää, mitä sopimuksessa sovitaan. Hyvät neu- vottelutaidot ja sopimusoikeuden perusperiaatteiden hallitsemi- nen ovat avuksi sopimuksista neuvoteltaessa.244

Neuvotteluvaiheessa on tärkeää käydä läpi sopimuksen tärkeimmät ehdot. Tekijälle näitä ovat esimerkiksi (i) maksetta- va korvaus, (ii) tekijänoikeusluovutukset ja (iii) sopimuksen kes- to.245 Korvauksesta neuvoteltaessa on syytä kiinnittää huomio- ta sekä korvauksen suuruuteen että korvauksen luonteeseen, eli siihen, onko kyseessä nimenomaan tekijänoikeuskorvaus (mak- setaan tekijänoikeuden luovutuksesta) vai onko kyse esimerkik- si palkasta24G tai työkorvauksesta247.248 Korvauksia voidaan myös maksaa palkan ja muulla tavoin määräytyvien korvausten yhdis- telminä, kuten tekijänoikeuslain uudistusta koskevan lain esi- töissä on todettu.249 Tekijän on neuvotteluvaiheessa tärkeää kiin- nittää huomiota siihen, missä muodossa korvaus maksetaan ja millainen maksuaika korvaukselle on sovittu – erityisesti jos kor- vaus maksetaan eri tavoin määräytyvien korvausten yhdistelmi- nä. Sopimusneuvotteluissa sovittavaan korvaukseen vaikuttaa li- säksi se, millä luovalla alalla tekijä toimii, sillä korvaus määräytyy eri aloilla eri tavoin. Tekijän on tärkeää olla tietoinen siitä, mikä on omalla alalla sopimuksissa tyypillistä.

Kuten esitetty edellä osassa I, tekijänoikeuden luovutus- toimia on monenlaisia. Merkitystä on sillä, onko kyse esimer- kiksi yksinkertaisesta käyttöluvasta vai tekijänoikeuden yksin- omaisesta oikeudenluovutuksesta – jälkimmäisessä tapauksessa tekijä ei voi luovutuksen tapahduttua hyödyntää oikeuksia itse tai luovuttaa niitä muille osapuolille. Tekijänoikeuden luovutuk- sen suhteen tekijälle on olennaista ymmärtää, missä roolissa hän milloinkin toimii (esim. säveltäjä, sanoittaja, esittäjä), ja mitä oi- keuksia hän roolinsa perusteella luovuttaa. Sopimuksen kesto on tekijälle tärkeä siksi, että maltillisempi kesto voi pienentää huo- non sopimuksen aiheuttamia vahinkoja.250

Sopimusta tarkastellaan kokonaisuutena ja sen on tarkoi- tus heijastaa sopimusosapuolten tahtoa. Tekijän on siis kiinni- tettävä huomiota myös sopimuksen muihin ehtoihin. Sopimus- osapuolten kannattaa esimerkiksi sopia siitä, minkä valtion lakia sopimukseen sovelletaan251 ja missä sopimuksesta mahdollises- ti aiheutuvat riitatilanteet ratkaistaan. Jos sopimukseen sisältyy

243 Pokkinen 2020, s. 34–35.

244 Hemmo – Hoppu 2022.

245 Pokkinen 2020, s. 34.

246 Työsuhteen perusteella maksettava korvaus.

247 ”Työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana saatu korvaus”. Työkorvaus perustuu taus- talla olevaan toimeksianto- sopimukseen.

Ks. Verohallinnon ohje: https://www.vero.fi/ syventavat-vero-ohjeet/ ohje-hakusivu/48037/ palkka-ja-ty%C3%B6 korvaus-verotuksessa/ #2.2-ty%C3%B6

korvauksen-m%C3%A4% C3%A4ritelm%C3%A4.

248 Pokkinen 2020, s. 39–40.

249 HE 43/2022 vp, s. 99.

250 Sopimuksen kesto voi viitata sopimusosapuolten välisen yhteistyön lisäksi myös tekijänoikeuksien luovutuksen kestoon. Pokkinen 2020, s. 41.

251 Huom. DSM-direktiivin teki- jän sopimusasemaa vah- vistavia artikloja sovelle- taan vain sellaisiin teoksiin ja suojattuihin aineistoihin, jotka ovat EU:n jäsenvaltioi- den lainsäädännön suojaa- mia. DSM-direktiivin 26(1) artikla.

liitteitä ja tausta- ja oheismateriaalia, niidenkin sisällöstä on tär- keää olla tietoinen, sillä ne ovat osa sopimuskokonaisuutta.

8.2. Asianmukaisen ja oikeasuhtaisen

korvauksen merkitys sopimusosaamiselle

Tekijänoikeuslain 28 a § on uusi säännös. Sen mukaan tekijällä on oikeus saada asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus teoksen hyödyntämisestä, kun tekijä luovuttaa yksinoikeuden tai myön- tää yksinomaisen käyttöluvan teoksen hyödyntämiseen. Oikeu- desta asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen ei voi poi- keta sopimuksella.

Tärkein muutos tekijöiden sopimusosaamisen kannalta on se, että säännös asettaa uuden vaatimuksen sovittavan korvauk- sen asianmukaisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta. Tällä sopimus- suhteiden sääntelyllä kavennetaan sopimusosapuolten sopimus- vapautta, eli mahdollisuutta päättää siitä, millaisen sopimuksen osapuolet tekevät. Käytännössä uusi 28 a § muuttaa sopimusneu- vottelujen lähtöasetelmaa vaikuttamalla siihen, mitä tekijä ja so- pimuskumppani voivat lähteä sopimaan korvauksen suhteen.

On kuitenkin huomioitava, että hieman avoimeksi jää, mitä konkreettisesti tarkoitetaan asianmukaisuudella ja oikea- suhtaisuudella. Kuten esitetty edellä osassa II, DSM-direktiivin mukaan korvauksen tulisi olla asianmukainen ja oikeasuhtainen suhteessa luovutettujen oikeuksien arvoon, huomioiden teki- jän panostus teoksessa sekä kaikki muut olosuhteet. Kertamaksu voidaan katsoa oikeasuhtaiseksi, mutta se ei saisi olla pääsään- tö. Muutoin direktiivissä ei määritellä asiaa. Suomen tekijänoi- keuslaissa asianmukaiselle ja oikeasuhtaiselle korvaukselle ei ole määritelty tiettyä muotoa. Korvaus voi olla kertakaikkinen, kiin- teämääräinen tai käytön määrään perustuva. Korvaus voidaan myös maksaa palkkana tai palkan ja muilla tavoin määräytyvien korvausten yhdistelminä. Oikeuskirjallisuuden mukaan asian- mukaisuudessa tulisi huomioida tekijän luova panostus teok- seen ja se ala, jolla sopimus solmitaan. Oikeasuhtaisuudessa tulisi huomioida teoksen taloudellinen arvo ja korvauksen suhde sii- hen. Avoimet kysymykset koskien korvauksen asianmukaisuutta ja oikeasuhtaisuutta johtavat siihen, että on entistä tärkeämpää, että tekijä sopimuksen neuvotteluvaiheessa kiinnittää huomio- ta korvauksen määräytymiseen ja maksun muotoon. Käytännös- sä 28 a § siis vaatii tekijältä lisää sopimusosaamista.

Oikeus asianmukaiseen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen pyrkii vaikuttamaan tekijän sopimustoimintaan vahvistamalla tekijän neuvotteluasemaa. Vähintäänkin uusi säännös kannus- taa sopimusosapuolia neuvottelemaan asianmukaisesta ja oikea- suhtaisesta korvauksesta. Se, missä määrin vaatimus korvauksen asianmukaisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta lopulta vaikuttaa te- kijöiden sopimustoimintaan, riippunee siitä, miten omalla alal- la korvaukset tulevat sopimuskäytännön myötä määräytymään yksittäistapauksissa. Eri aloilla korvauksia maksetaan eri tavoin ja siten eri alojen ansaintalogiikat ja käytännöt vaikuttavat sii- hen, mitä milloinkin pidetään asianmukaisena ja oikeasuhtaise- na korvauksena. On siis erityisen tärkeää, että tekijä on tietoinen siitä, mikä on oman alan tekijänoikeuskorvauksissa tyypillistä. Säännöksen merkityksen suhteen väliä on myös sillä, miten kan- salliset tuomioistuimet ja EUT määrittävät jatkossa korvauksen asianmukaisuuden ja oikeasuhtaisuuden kriteerejä.

Kysymyksiä tekijälle

sopimuksen neuvotteluvaiheessa

Oma tekijänoikeusrooli Missä roolissa

neuvottelet sopimusta (esim. säveltäjä, sanoittaja, esittäjä)? Toimitko monessa roolissa samanaikaisesti?

Siirrettävät oikeudet Mitä oikeuksia roolisi perusteella siirrät? Onko kyse useista teoksista/esityksistä ja oikeuksista samanaikaisesti?

Tekijänoikeusluovutukset Millaisesta tekijänoikeuden luovutuksesta on kyse (esim. yksin- kertainen käyttölupa, yksinomainen oikeudenluovutus)? Mitä oikeudenluovutuksen ehto pitää sisällään?

Maksettava korvaus Missä muodossa korvaus maksetaan (esim. tekijänoikeuskorvaus, palkka, työkorvaus)?

Korvauksen asianmukaisuus ja oikea- suhtaisuus Miten korvauksen suuruus määräytyy sopimuksessa? Mikä on omalle alalle tyypillistä tässä yhteydessä? Miten korvauksen asianmukaisuus ja oikeasuhtaisuus on huomioitu sopimuksessa?

Sopimuksen kesto Mitä sopimuksessa on sovittu kestosta? Kauanko sopimus on voimassa?

Muut sopimuksen ehdot Minkä valtion lakia sopimukseen sovelletaan? Missä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat riitatilanteet ratkaistaan?

Liitteet ja muut oheismateriaalit Onko sopimuksella liitteitä tai muuta oheismateriaalia? Mitä ne sisältävät?

9.

§ § §

§§§

§§

§ §§ §

§ §

§§

§ §

SOPIMUKSEN

§§ § §

§ § §

TOTEUTTAMISVAIHE

§§

§§ §

252 ”[…] it is the post nego- tiation space where what is actually possible can be explored”. Day 2021,

s. 157.

9.1. Sopimusosaaminen voimassa olevaa sopimusta tarkasteltaessa

Siinä missä sopimuksen neuvotteluvaiheessa olisi pyrittävä en- nakoimaan sopimusehtojen soveltamisen vaikutuksia, olisi so- pimuksen toteuttamisvaiheessa kiinnitettävä huomiota siihen, miten sopimuksen oikeudet ja velvollisuudet toteutuvat ja mikä on mahdollista sopimuskauden aikana.252 Kuten esitetty edellä osassa I, sopimuksen oikeusvaikutukset alkavat lähtökohtaises- ti vasta, kun sopimus on solmittu. Kun sopimus on tehty, se si- too sopimuskumppaneita. Tämä tarkoittaa, että sopimusta ei voi muuttaa yksipuolisesti ilman toisen sopimuskumppanin hyväk- syntää. Sopimusta tulisi aina tarkastella dynaamisena proses- sina, joka määrää tekijän ja tekijän sopimuskumppanin välistä suhdetta sopimuksen koko elinkaaren ajan. Voimassa olevaa so- pimusta on siis hyvä tarkastella aika ajoin ja varmistaa, että so- pimuksessa sovitut asiat toteutuvat.

Sopimuksen toteuttamisvaiheessa on tärkeää, että teki- jä kiinnittää huomiota sopimusehtojen kohtuullisuuteen. Kuten esitetty edellä osassa II, kyse on tasapainosta: kohtuuttomalta tuntuva yksittäinen ehto ei välttämättä ole kohtuuton, jos muut ehdot tasapainottavat sitä – toisaalta yksittäisen kohtuullisen ehdon soveltaminen voi myös johtaa kohtuuttomuuteen. Muut- tuneet sopimusolosuhteet saattavat esimerkiksi vaikuttaa sii- hen, että sopimusehdosta tulee kohtuuton. Sopimuskauden ai- kana neuvotteluvaiheen olosuhteet saattavat muuttua erityisesti silloin, jos sopimus on pitkäkestoinen. Toinen seikka, johon te- kijän on tärkeää kiinnittää huomiota sopimuksen toteuttamis-

vaiheessa, on teoksen hyödyntämisestä syntyvät tulot. Sopimuk- sen toteuttamisvaiheessa on olennaista ymmärtää, miten teosta on sopimuskauden aikana hyödynnetty, mitä tuloja teoksesta on syntynyt ja millainen korvaus tekijälle on syntynyt teoksen hyö- dyntämisestä.

Myös mahdollisiin salassapitovelvoitteisiin tulisi kiinnit- tää huomiota sopimuksen toteuttamisvaiheessa. Salassapitovel- voitteita pyritään yleensä sopimuksessa rajaamaan niin, että on selvää, mitkä tiedot katsotaan luottamuksellisiksi.253 Tekijä ei esi- merkiksi saa oikeudettomasti ilmaista tai käyttää TekL 30 a §:n mu- kaisen raportointivelvollisen liikesalaisuudeksi yksilöimää tietoa. Selvityksen antajan on aina yksilöitävä, mikä tieto on liikesalai- suuden piirissä. Tekijän on tärkeää kiinnittää huomiota sopimuk- sessa siihen, mitkä kaikki tiedot katsotaan luottamuksellisiksi.

253 Hemmo – Hoppu 2022.

9.2. Sopimuksen kohtuullistamisen merkitys sopimusosaamiselle

Tekijänoikeuslain 29 §:n mukaan alkuperäisellä tekijällä on oi- keus sovitella sopimusehtoa, jos ehto on alalla vallitsevan hyvän sopimustavan vastaisella tavalla tai muutoin kohtuuton, tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Säännöstä täydentää oikeustoimilain 3G §:n yleinen sopimusehtojen sovittelua koske- va säännös. Tekijänoikeuslain 29 § ei ole kokonaan uusi säännös, vaan sitä on uudistettu.

Tärkein muutos tekijöiden sopimusosaamisen kannalta on se, että 29 §:n 2 momenttiin on lisätty kohtuuttomuuden arvi- oinnin kriteerejä. Ennen DSM-direktiivin implementointia ja te- kijänoikeuslain uudistusta kohtuuttomuuden arvioinnissa huo- mioitiin sopimuksen koko sisältö, sopimusosapuolten asema, sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet, sekä muut seikat. DSM-direktiivin implementoinnin myötä kohtuut- tomuuden kokonaisarviointiin lisättiin teoksen käyttötapa, teok- sen käytön määrä, teoksen kaupallinen arvo, korvauksen mää- räytymistapa ja tekijän luova panostus teokseen kokonaisuutena. Sopimusosaamisen kannalta on tärkeää, että tekijä on sopimuk- sissaan tietoinen uusista kriteereistä.

Se, millaista lisäarvoa uudet kriteerit käytännössä tuovat kohtuuttomuuden arvioinnille, riippunee siitä, miten omalla alal- la teoksen kaupallinen arvo määritetään ja miten korvaus mää- räytyy. Teoksen kaupallisen arvon määrittäminen voi olla haasta-

254 HE 43/2022 vp, s. 100.

vaa – tämä on tiedostettu tekijänoikeuslain uudistusta koskevan lain esitöissä.254 Haastavuus johtuu siitä, että kaupallisen arvon määrittäminen liittyy korvauksen määräytymistapaan, joka taas perustuu teoksen käytön määrään ja käyttötapaan. Eri aloilla an- saintalogiikat ja korvauksia koskevat käytännöt vaihtelevat suu- resti ja teoksia käytetään eri aloilla eri tavoin. Myös luovan pa- noksen suhteellisuuden arvioiminen vaihtelee alan mukaan. Mitä enemmän tekijöitä, sen monimutkaisempaa voi olla arvioida jo- kaisen tekijän yksittäistä panostusta suhteessa kokonaisteok- seen. Näin ollen riippuu alasta, kuinka haastavaa teoksen kaupal- lisen arvon ja luovan panostuksen suhteellisuuden määrittäminen on, ja siten missä määrin uudet kriteerit yksittäistapauksissa aut- tavat tekijää arvioimaan sopimusehdon kohtuuttomuutta.

Uudistettu 29 § pyrkii vahvistamaan tekijän sopimusase- maa mahdollistamalla sopimuksen muuttamisen (kohtuullista- misen) jälkiperäisesti. Käytännössä uudistuneen kohtuuttomuu- den kokonaisarvioinnin tulisi madaltaa tekijän kynnystä sovitella tekijänoikeuden luovutusta koskevia kohtuuttomia sopimuseh- toja. Tässä yhteydessä on huomattava, että sopimusten sovittelu- vaatimukset ratkaistaan tuomioistuimissa, mutta kuten esitetty edellä osassa II, tekijänoikeuden luovutusta koskevan sopimuk- sen kohtuullistamisesta on hyvin vähäistä oikeuskäytäntöä. Tois- taiseksi ei ole yhtäkään sellaista tekijänoikeussopimusten sovit- telua koskevaa oikeustapausta, johon olisi sovellettu uudistunutta 29 §:ää. Mikäli uusia tekijänoikeussopimusten kohtuullistamista koskevia tapauksia tulee, silloin voidaan saada lisää ymmärrystä sekä aiempien että uusien kohtuuttomuuden arvioinnin kritee- rien soveltamisen edellytyksistä.

9.3. Raportointivelvollisuuden merkitys sopimusosaamiselle

Tekijänoikeuslain 30 a § on uusi säännös. Sen mukaan alkuperäi- sellä tekijällä on oikeus säännöllisesti ja vähintään kerran vuo- dessa saada sopimuskumppanilta ajantasaiset, merkitykselliset ja kattavat tiedot teoksen hyödyntämisestä. Selvityksen on sisäl- lettävä tiedot teoksen hyödyntämisestä, teoksen hyödyntämi- sestä syntyneistä tuloista ja tekijälle maksettavasta korvauksesta kaikkien hyödyntämistapojen osalta. Oikeudesta selvitykseen ei voi poiketa sopimuksella.

Tärkein muutos tekijöiden sopimusosaamisen kannalta on se, että 30 a §:n selvityksen avulla tekijä pystyy valvomaan teok- sen hyödyntämisestä syntyviä tuloja. Tulojen tarkastelun taus- talla on ajatus siitä, että tekijän olisi tärkeää pystyä arvioimaan oikeuksiensa jatkuva taloudellinen arvo verrattuna tekijänoikeu- den luovutuksesta vastikkeeksi saamaansa korvaukseen. Uusi säännös vaatii tekijältä aktiivisuutta, sillä tekijän tulisi kiinnit- tää huomiota siihen, kuuluuko hänen saada TekL 30 a §:n mukai- nen selvitys. Selvitys on 30 a §:n mukaan annettava silloin, kun sopimuskumppanilla on ollut tuloja teoksen hyödyntämisestä, tai tekijälle maksettava korvaus riippuu teoksen käytön laajuu- desta. Selvitys voidaan rajoittaa siihen, mitä voidaan kohtuudella odottaa, jos selvityksen antaminen aiheuttaa sopimuskumppa- nille kohtuuttoman taloudellisen rasituksen. Selvitystä ei saa ti- lanteissa, joissa oikeudet on luovutettu kertakorvauksella, tai jos tekijän luova panostus ei ole merkittävä koko teos huomioon ot- taen. Kuten esitetty edellä osassa II, poikkeus tähän on se, että tekijä tarvitsee selvityksen sopimuksen kohtuullistamista varten TekL 29 §:n nojalla. On kuitenkin huomattava, että kun kohtuu- tonta sopimusehtoa lähdetään sovittelemaan, teoksen kaupalli- nen arvo ja korvauksen määräytymistapa sekä tekijän luova pa- nostus teokseen ovat kohtuuttomuuden arvioinnissa kriteereinä. Toisin sanoen: korvauksen muodolla ja tekijän luovalla panostuk- sella lienee käytännössä aina merkitystä.

Tekijän sopimuskumppanille 30 a § muodostaa täysin uu- den raportointivelvollisuuden; sopimuskumppanista tulee ra- portointivelvollinen. Tekijällä voi olla monta eri raportointivel- vollista, jos tekijä on luovuttanut eri oikeuksiaan monelle eri sopimuskumppanille. Sopimusosaamisen kannalta on tärkeää, että tekijä tiedostaa montako raportointivelvollista hänellä on ja onko hän saanut kaikki ne selvitykset, joihin hänellä on 30 a

§:n mukainen oikeus. 30 a §:n mukaan myös sopimuksen kolmas osapuoli voi olla raportointivelvollinen. Tekijä saa pyytää selvi- tyksen alilisenssinsaajalta, jos sopimuskumppani ei alilisensoin- nin takia pysty täyttämään raportointivelvollisuuttaan. Vaatimus siitä, että selvitys tulisi antaa kerran vuodessa, on minimivaati- mus – voi siis olla, että selvityksiä tulee tekijälle useampia vuoden aikana (erityisesti jos oikeudenluovutuksia koskevia sopimuksia ja sopimuskumppaneita on useita). Ajantasainen tieto omista so- pimuksista on tärkeää myös siksi, että tekijä ei saa oikeudetto- masti ilmaista tai käyttää raportointivelvollisen liikesalaisuuk-

255 Tekijänoikeuslain 30 a §:n raportointiin liittyvistä tut- kimushankkeista ks. esim. Avate Audiovisuaalisen alan tekijät ry:n Teosten käyttö- tietoportaalin kehittäminen tekijälähtöisesti -hanke, https://avate.fi/2024/04/10/ tekijoiden-kuuluu-saada

-selvitys-teostensa

-hyodyntamisesta/ [haettu 25.7.2024]; ja Suomen Kirjailijaliitto ry:n Kirjallisuus digitaalisessa murroksessa -hanke, https://kirjailijaliitto.fi/ kirjailijana-yhteiskunnassa/ liitto-kirjailijan-asialla/

kdm-hanke/ [haettu 25.7.2024].

sia. Jos raportointivelvollisia on useita, salassapidettävän tiedon määrä saattaa olla suuri.

Selvitys teoksen hyödyntämisestä vaikuttaa tekijän so- pimustoimintaan niin, että se lisää tiedonsaantia ja tuo lisää lä- pinäkyvyyttä tekijän sopimukseen koko sopimuskauden aikana. Säännös pyrkii vahvistamaan tekijän sopimusasemaa lisäämällä tietoa, jonka avulla tekijä voi arvioida oikeuksiensa taloudellista arvoa. Se, missä määrin tekijä todellisuudessa pystyy arvioimaan oikeuksiensa arvoa yksittäistapauksissa, riippuu raportointivel- vollisuuden laajuudesta. 30 a §:ssä on kyse laajasta kokonaisarvi- osta ja yleislausekkeesta, jossa ei määritellä eri alojen teostyyp- pejä, hyödyntämistapoja tai liiketoimintamalleja, taikka muita reunaehtoja. Selvityksen konkreettinen sisältö perustuu aina ta- pauskohtaiseen arviointiin. Kun on kyse tapauskohtaisesta arvi- oinnista, yksittäisen tekijän sopimusasema vaikuttaa väistämät- tä siihen, millaiset mahdollisuudet tekijällä on sopia selvityksen sisällön yksityiskohdista. Selvityksen sisältöön vaikuttaa myös oman alan raportointia koskevat käytännöt. Sopimuskäytäntö jatkossa osoittanee, miten eri sopimuskumppanit eri aloilla to- teuttavat raportointivelvollisuuksiaan ja miten ylipäätään selvi- tyksiä annetaan eri alojen sopimuskäytäntöjen mukaisesti.255

Kysymyksiä tekijälle

sopimuksen toteuttamisvaiheessa

Sopimusehtojen kohtuuttomuus Onko sopimusehto alalla vallitsevan hyvän sopimustavan vastaisella tavalla tai muutoin kohtuuton, tai johtaisiko ehdon soveltaminen kohtuuttomuuteen?

Kohtuuttomuuden kokonaisarviointi Onko kohtuuttomuuden arvioinnissa huomioitu sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema,

teoksen käyttötapa ja -määrä, teoksen kaupallinen arvo, korvauksen määräytymistapa, luova panostus teokseen kokonaisuutena, sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat?

Teoksen hyödyntäminen Miten teosta on hyödynnetty sopimuskauden aikana?

Mitä tuloja teoksesta on syntynyt?

Kysymyksiä tekijälle

sopimuksen toteuttamisvaiheessa

Selvitys teoksen hyödyntämisestä Onko sopimuskumppanin annettava selvitys teoksen hyödyntämisestä (eli onko sopimuskumppanilla ollut tuloja teoksen hyödyntämisestä, tai riippuuko tekijälle maksettava korvaus teoksen käytön laajuudesta)?

Useat raportointivelvolliset Onko useiden sopimuskumppanien annettava selvitys teoksen hyödyntämisestä? Jos raportointivelvollisia on useita, ovatko kaikki raportointivelvolliset toimittaneet selvitykset vähintään kerran vuodessa?

Salassapitovelvoitteet Mitkä tiedot sopimuksessa katsotaan luottamuksellisiksi?

§§

§§ §

§ §§

§§§

§§ §

§§

SOPIMUKSEN PÄÄTTYMISVAIHE

§§§

§§

10.

10.1. Sopimusosaaminen sopimuksen päättyessä

Sopimuksen toteuttamisvaiheen kesto riippuu sopimuksen kes- tosta. Kuten esitetty edellä osassa I, sopimus voi päättyä, kun so- pimuksen sovittu kesto tulee päätökseen, tai se voi lakata ole- masta voimassa ennenaikaisesti. Jos sopimusosapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan, toinen osapuoli voi vedota sopimusrik- komukseen. Sopimusrikkomuksen seuraus riippuu sopimusosa- puolen vaatimuksista, rikkomuksen laadusta ja sopimustyypistä. Sopimusosaamisen kannalta on tärkeää, että tekijä huomioi sen, mitä sopimukseen on kirjattu sopimuksen päättymisen osalta. On esimerkiksi olennaista ymmärtää, jääkö sopimusvelvoitteita voimaan sopimuskauden päättymisen jälkeen – esimerkiksi sa- lassapitoa koskevat velvoitteet saattavat joskus jatkua sopimuk- sen päätyttyä.

Tekijän on myös kiinnitettävä huomiota niihin tilantei- siin, joissa hän voi peruuttaa oikeudenluovutuksen. Kun oikeu- denluovutus peruutetaan, sopimuksen kohde (tekijänoikeuden luovutus, jonka vastikkeeksi tekijä saa korvauksen) katoaa. Jos sopimuksen tarkoitusta ei enää ole, voitaneen olettaa, että so- pimus ei enää heijastele sopimusosapuolten tahtoa. Jos sopimus puretaan oikeudenluovutuksen peruuttamisen myötä tai se muu- toin päättyy, oikeudenluovutuksen peruuttaminen myötävaikut- taa sopimuksen päättymiseen. Tämän vuoksi tässä alaluvus- sa käsitellään oikeudenluovutuksen peruuttamista nimenomaan sopimuksen päättymisvaiheen näkökulmasta. Myös oikeuden-

luovutuksen yksinomaisen luonteen muuttaminen saattaa jois- sakin tilanteissa aiheuttaa sen, että sopimuksen merkitys muut- tuu niin olennaisella tavalla, että osapuolet eivät halua jatkaa sitä.

10.2. Peruuttamisoikeuden merkitys sopimusosaamiselle

Tekijänoikeuslain 30 b § on uusi säännös. Sen mukaan tekijäl- lä on oikeus peruuttaa oikeudenluovutus tai päättää, että sen yk- sinomainen luonne päättyy, jos teosta ei ole hyödynnetty. Kyse on oltava teoksesta, jonka osalta tekijä on siirtänyt yksinoikeu- den tai yksinomaisen käyttöoikeuden. Jos teoksella on useampia tekijöitä, heidän on käytettävä peruuttamisoikeuttaan yhdessä. Peruuttamisoikeudesta ei voida poiketa sopimuksella, paitsi jos sopimuksen ehdot perustuvat kollektiiviseen sopimukseen.

Tärkein muutos tekijöiden sopimusosaamisen kannalta on se, että peruuttamisoikeus antaa tekijälle mahdollisuuden yk- sipuolisesti päättää, että sopimuksen kohde käytännössä katoaa, tai sen muoto muuttuu yksinomaisesta ei-yksinomaiseksi. Oi- keudenluovutuksen peruuttaminen on sopimuksen sitovuuden ja sopimusvapauden kannalta merkittävä poikkeus. Peruuttamisoi- keuden käyttäminen vaatii tekijältä aktiivisuutta, sillä tekijän tu- lisi kiinnittää huomiota siihen, voiko hän peruuttaa oikeuden- luovutuksen 30 b §:n mukaisesti. Säännöksen mukaan oikeuden luovutuksen voi perua, jos teosta ei ole hyödynnetty kunkin alan erityispiirteet ja käytännöt huomioon ottaen kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenluovutusta koskevan sopimuksen tekemises- tä, eikä teosta hyödynnetä kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tekijä on esittänyt vaatimuksen teoksen hyödyntämisestä. Pe- ruuttamisoikeuden syntyminen riippuu siitä, mitä kullakin alalla pidetään kohtuullisena aikana teoksen hyödyntämättä jättämi- sen suhteen. On tärkeää huomata, että sopimuskumppanilla ei ole velvollisuutta ryhtyä toimenpiteisiin hyödyntämisen osalta, jos tekijä ei vaadi teoksen hyödyntämistä.

Peruuttamisoikeutta ei sovelleta teoksiin, jotka on luotu työsuhteesta johtuvia tehtäviä täytettäessä. Peruuttamisoikeutta ei sovelleta myöskään silloin, kun teoksen hyödyntämättä jättä- minen johtuu seikoista, jotka tekijän voidaan kohtuudella odottaa korjaavan. Kuten esitetty edellä osassa II, kyse on tekijän määräys- valtaan kuuluvista olosuhteista. Kyseessä voisi olla esimerkik- si sellainen tilanne, jossa tekijä laiminlyö sovittuja toimenpiteitä.

Peruuttamisoikeus vaikuttaa tekijän sopimustoimintaan niin, että se antaa tekijälle mahdollisuuden sopia samojen oi- keuksien luovuttamisesta toisen sopimuskumppanin kanssa. Vaikka tekijä olisi luovuttanut oikeutensa yksinoikeudella, hän voi peruuttaa oikeudenluovutuksen ja luovuttaa samat oikeu- det toiselle sopimuskumppanille, jos ensimmäinen ei niitä hyö- dyntänyt. Käytännön kannalta tekijälle olennaista on se, milloin kohtuullisen ajan voidaan katsoa kuluneen. Täten se, missä mää- rin uusi 30 b § vaikuttaa tekijän sopimustoimintaan, riippuu sii- tä, mitä pidetään kohtuullisena aikana hyödyntämättä jättämi- sen suhteen.

Kysymyksiä tekijälle

sopimuksen päättymisvaiheessa

Sopimuksen päättyminen ja sopimus- §

velvoitteet Mitä sopimukseen on kirjattu sopimuksen

päättymisen osalta? Onko sopimuksessa velvoitteita, jotka jatkuvat sopimuksen päättymisen jälkeen?

Oikeudenluovutuksen peruuttaminen

Onko tilanne se, että teosta ei ole hyödynnetty oman

alan erityispiirteet ja käytännöt huomioon ottaen §

kohtuullisen ajan kuluessa oikeuden luovutusta

koskevan sopimuksen tekemisestä, eikä teosta §

hyödynnetä kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun

vaatimus teoksen hyödyntämisestä on esitetty?

§ §

§ § §

§ § § §§

§ §§

§ §§ § §

§ §

§ § § §§§

§ § § §

§§ § § § § §

§ § §§ § §

§ §

§ §§

§ § § §

§§ § § §

§ § §§

§ §§ §

§ §

§ § §§§ § §

§§

§§§

§§

§§ §§

§§

§ §

§ §§

§ §§ §

§ §

§ § § § § §§

§ § §§ § §§ § §

§ §

§ § §§§ §§

§ § § §

§ §

§§

§ §

§§ § §

§ §§§ §

§ §

§ § § §

§§

§ §§

§ §§§ § § §

§§ § §§ § §

§§

§ §

§ §§ §

§ §

§§§

§ § §§ §§

§ § §§§ § § § § §

§ § §

§ §§§

§§

§ §

§§§ §§ §

§ §

§ § § § § §§

§ § §§ § §§ § §

§ §

§ §§ §§

§ § § §

§ §

§§ §§§

§ §

§ § § §

§ §§

§§ § § §

§ §§

§ § § § §

§ § §§

§ §§ §

§ § §§§

§§§ §§

§§

§ §

§ § § §

§ § §

§ §

§ § §

§§ § §§

§ §§ §

§ § § §

§ §

§ §§Osa IV

§ §

§§§

§ § JOHTOPÄÄTÖKSET

§ Tässä osassa vastataan kahteen johdannossa esitettyyn

§ tutkimuskysymykseen: miten tekijänoikeuslain uusia säännöksiä

§ § tulisi tulkita ja soveltaa (11) ja millainen merkitys säännöksillä on tekijöiden sopimusosaamiselle (12).

§ §

UUSIEN SÄÄNNÖSTEN§

§§

§ §§

§§

TULKINTA JA SOVELTAMINEN

§§

§ §

11.

Kun tekijänoikeuslain uusia ja uudistuneita säännöksiä tarkas- telee yksittäin, jokaisen kohdalla nousee esiin jokin säännöksen tulkintaa ja soveltamista koskeva erityiskysymys. Asianmukai- sen ja oikeasuhtaisten korvauksen (28 a §) kohdalla soveltamisen haasteena on se, miten korvauksen asianmukaisuutta ja oikea- suhtaisuutta tulisi tulkita. Säännös on luonteeltaan pakottava, eli tekijä ja sopimuskumppani eivät voi poiketa oikeudesta sopi- muksella. Vaikeus seuraa siitä, että korvauksen on oltava asian- mukainen ja oikeasuhtainen, mutta on hieman epäselvää, mitä näillä vaatimuksilla tapauskohtaisesti tarkoitetaan. DSM-direk- tiivistä, uudistuneen tekijänoikeuslain esitöistä ja oikeuskirjalli- suudesta selviää, että korvauksella ei ole määrättyä muotoa. Kor- vaus voi olla kiinteämääräinen tai perustua käytön määrään, tai se voidaan maksaa palkkana ja muulla tavoin määräytyvien kor- vausten yhdistelminä. Oikeasuhteisuutta arvioitaessa olennaista on teoksen taloudellinen arvo ja korvauksen suhde siihen. Ker- tamaksu voidaan katsoa oikeasuhtaiseksi korvaukseksi, mutta se ei saisi olla pääsääntö. Asianmukaisuudessa tulisi huomioida se ala, jolla sopimus tehdään, sekä tekijän luova panostus teokseen kokonaisuutena. Muutoin tarkemmat reunaehdot jäävät odotta- maan kansallisten ja EUT:n tuomioistuinten määritelmiä. Lisäksi sopimuskäytäntö eri aloilla ajan kuluessa osoittanee, miten kor- vauksen asianmukaisuus ja oikeasuhtaisuus yksittäistapauksis- sa määräytyy. Avoimista kysymyksistään huolimatta säännös on tärkeä askel kohti tekijöiden sopimusaseman vahvistamista, sil- lä se kannustaa osapuolia neuvottelemaan korvauksen asianmu- kaisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta.

Tekijänoikeuden luovutusta koskevan kohtuuttoman so- pimusehdon sovittelun (29 §) suhteen avoimeksi jää, milloin ehto voidaan tulkita kohtuuttomaksi. Kohtuuttomuuden arvioinnis- sa on huomioitava sopimuksen koko sisältö, sopimusosapuolten asema ja sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuh- teet, sekä muut seikat. DSM-direktiivin implementoinnin myö- tä säännökseen on lisätty seuraavat kohtuuttomuuden arvioinnin kriteerit: teoksen käyttötapa ja -määrä, korvauksen määräyty- mistapa, tekijän luova panostus teokseen ja teoksen kaupallinen arvo. Teoksen kaupallisen arvon määrittäminen voi olla haasta- vaa. Koska uusilla kriteereillä on vahva keskinäinen suhde (kau- pallisen arvon määrittäminen liittyy korvauksen määräytymis- tapaan, joka taas perustuu teoksen käyttötapaan ja -määrään), arvon määrittämisen haastavuus heijastunee muiden kriteerien tulkintaan ja soveltamiseen. Jos teoksella on monta tekijää, yksit- täisen tekijän luovan panostuksen suhteellisuuden arvioiminen voi olla haastavaa. Kohtuuttomuuden arvioinnissa on kyse tasa- painosta ja kokonaisuudesta – yhdenkin kriteerin täyttyminen voi johtaa kohtuuttomuuteen, ja toisaalta monen kriteerin täyt- tyminen ei välttämättä tee ehdosta kohtuutonta, jos muut ehdot tasapainottavat sitä. Sopimusten sovitteluvaatimukset ratkais- taan tuomioistuimissa, mutta toistaiseksi ei ole yhtäkään sellais- ta tekijänoikeussopimusten sovittelua koskevaa oikeustapaus- ta, johon olisi sovellettu tekijänoikeuslain uudistunutta 29 §:ää. Uudistettu 29 § on kysymyksistään huolimatta tekijöille tärkeä, koska se pyrkii tuomaan selkeyttä kohtuuttomien sopimusehto- jen kokonaisarviointiin, ja täten madaltamaan kynnystä lähteä sovittelemaan kohtuutonta sopimusta. Jos uusia oikeustapauksia tulee, saatetaan saada lisää tietoa sekä aiempien että uusien koh- tuuttomuuden arvioinnin kriteerien soveltamisen edellytyksistä. Teoksen hyödyntämistä koskevan selvityksen (30 a §) kohdalla soveltamisen haasteeksi osoittautuu raportointivelvol- lisuuden laajuuden tulkinta. Asiassa on huomioitava kunkin alan erityispiirteet ja käytännöt, työehtosopimukset ja muut kollektii- viset sopimukset, olemassa olevat raportointikeinot, selvityksen antamisesta aiheutuva hallinnollinen rasitus sekä kaikki muut arviointiin vaikuttavat seikat. 30 a § luonteeltaan pakottava, eli siitä ei voi poiketa sopimuksella. Velvoitteen sisältöä arvioidaan tapauskohtaisesti. Kyse on niin laajasta yleislausekkeesta ja ko- konaisarviosta, että käytännössä selvityksen antamisen yksityis- kohdista usein sovittaneen yksittäisissä sopimuksissa. Se, millai-

set mahdollisuudet yksittäisellä tekijällä on vaikuttaa selvityksen antamisen yksityiskohtiin, riippuu yksittäisen tekijän sopimus- asemasta. Jos sopimusasema on sopimuskumppania heikompi, se heijastuu teoksen hyödyntämistä koskevan selvityksen laa- juuteen. Myös taloudellisen rasituksen suhteettomuuden arvi- ointi jää sopimuskumppanin varaan, sillä tekijällä harvoin on mahdollisuuksia arvioida selvityksen antamisesta aiheutuvaa ra- situksen määrää. Sopimuskäytäntö jatkossa osoittanee, miten eri aloilla raportointitavat kehittyvät. Yleislausekkeen luonteestaan huolimatta 30 a § on tärkeä askel kohti tekijöiden sopimusaseman vahvistamista, sillä se tuottaa tekijälle lisää tietoa. Vähintäänkin säännös on keskustelun aloitus koskien läpinäkyvyyttä teosten hyödyntämisestä syntyvistä tuloista.

Oikeudenluovutuksen peruuttamisen (30 b §) suhteen avoimet kysymykset koskevat peruuttamisoikeuden reunaehto- jen tulkintaa. Oikeudenluovutuksen peruuttaminen edellyttää, että teosta ei ole hyödynnetty kohtuullisen ajan kuluessa sopi- muksen tekemisestä (huomioiden kunkin alan erityispiirteet ja käytännöt) ja teosta ei hyödynnetä kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tekijä on esittänyt vaatimuksen hyödyntämisestä. Pe- ruuttamisoikeudesta ei voi poiketa sopimuksella (paitsi jos so- pimuksen ehdot perustuvat kollektiiviseen sopimukseen). Käy- tännössä peruuttamisoikeuden syntyminen riippuu siitä, mitä kullakin alalla pidetään kohtuullisena aikana hyödyntämättä jät- tämisen suhteen. Kohtuullinen aika on tilannesidonnainen kä- site ja saattaa tarkoittaa eri asiaa eri ihmisille. Toinen kysymys koskee hyödyntämisen puutteen luonnetta – on epäselvää, mil- laisesta hyödyntämisen puutteesta on oltava kyse, jotta peruut- tamisoikeutta voi käyttää (teosta esimerkiksi hyödynnetään vain osittain). Kolmas kysymys koskee tilannetta, jossa teos on jä- tetty hyödyntämättä sellaisten olosuhteiden takia, jotka tekijän voidaan kohtuudella odottaa korjaavan. Avoimeksi jää, mitä tar- koitetaan sillä, että tekijä voi kohtuudella korjata hyödyntämät- tä jättämisen. Kysymyksistään huolimatta peruuttamisoikeus on potentiaalisesti merkittävä mekanismi tekijöille, sillä sen avulla tekijä voi yksipuolisesti päättää, että sopimuksen kohteena ole- va oikeudenluovutus peruutetaan, tai että oikeudenluovutuk- sen yksinomainen luonne päättyy. Tämä on tekijän sopimusase- man kannalta merkittävää: jos sopimuskumppani ei hyödynnä teosta, tekijä voi sopia samojen oikeuksien luovutuksesta toi- sen sopimuskumppanin kanssa. Säännös mahdollistaa sen, että

sopimuskumppani ei voi ostaa yksinoikeuksia teokseen vain tar- koituksenaan estää sen pääsy markkinoille.

Vaikka yllä on pohdittu säännöksiä yksittäin, niiden yh- teisvaikutus ja keskinäiset vuorovaikutussuhteet eivät saa jää- dä liian vähäiselle huomiolle. Säännökset on rakennettu toimi- maan tekijöiden sopimusasemaa vahvistavana kokonaisuutena, jossa sopimusmekanismeilla on keskinäisiä yhteyksiä. Tämä te- kee kokonaisuudesta toisaalta muovautuvaisen, toisaalta vuoro- vaikutussuhteet voivat monimutkaistaa säännösten yhteisvaiku- tusta. Jos yhden säännöksen tulkintaan ja soveltamiseen liittyy epäselvyyttä, se heijastuu muiden säännösten tulkintaan ja so- veltamiseen. Eräs olennainen yhteys on sopimuksen kohtuullis- tamisen (29 §) ja teoksen hyödyntämistä koskevan selvityksen (30 a §) välillä. Kohtuullistaminen on poikkeus, jonka nojalla te- kijä voi saada selvityksen tilanteissa, joissa sitä ei muuten saisi: tekijän luova panostus ei ole merkittävä koko teos huomioon ot- taen, tai tekijä on luovuttanut oikeutensa kertakorvauksella. Kun sopimuksen kohtuuttomuutta arvioidaan, molemmat näistä ti- lanteista (luova panostus teokseen ja korvauksen määräytymis- tapa) kuitenkin ovat arvioinnin kriteereinä. Käytännössä yhteis- vaikutus on se, että tekijän luovalla panostuksella ja korvauksen määräytymistavalla on aina merkitystä. Toinen kiinnostava yh- teys on selvityksen (30 a §) ja peruuttamisoikeuden (30 b §) vä- lillä. Jos 30 a § ei sovellu, eikä tekijä saa teoksen hyödyntämistä koskevaa selvitystä, se heijastuu peruuttamisoikeuden käyttämi- sen mahdollisuuksiin. Selvityksen tiedot auttavat tekijää arvioi- maan teoksen hyödyntämistä ja täten myös hyödyntämättä jättä- mistä. Säännösten keskinäiset vuorovaikutussuhteet väistämättä vaikuttavat yksittäisten säännösten tulkintaan ja soveltamiseen. Säännösten kokonaiskuvan lisäksi niiden tulkinnassa ja soveltamisessa tulisi huomioida sopimussuhteiden sääntelyn haastavuus ja sen monet syyt. Jokaisella luovalla alalla on en- sinnäkin omat ansaintalogiikkansa ja erot voivat olla suuria eri alojen välisissä sopimuskäytännöissä. Tekijänoikeudelliset sopi- mustilanteet ovat tunnustetusti hyvin moninaisia. Tekijät saat- tavat toimia monessa erilaisessa tekijänoikeusroolissa saman- aikaisesti ja tehdä monia erilaisia sopimuksia. Tämä heijastuu sopimussuhteiden sääntelyyn: liian yksityiskohtainen lainsää- däntö rajaisi tekijöiden ja sopimuskumppanien toimintamah- dollisuuksia (erityisesti huomioiden sen, että sopimussuhteiden sääntely kaventaa sopimusvapautta), eikä sääntelyssä otettaisi

huomioon sopimustilanteiden moninaisuutta ja eri alojen sopi- muskäytäntöjä. Toisaalta sääntelyn avoimuus ja yleislausekkeet jättävät avoimia kysymyksiä säännösten tulkinnan ja soveltami- sen suhteen. Toiseksi on huomioitava, että tekijän sopimusase- ma ja neuvotteluvalta ylipäätään ovat monimutkaisia konsepteja, joihin vaikuttavat monet eri seikat. Kyse on vallan suhteellisuu- desta, joka vaihtelee erilaisissa tilanteissa ja eri tekijöiden koh- dalla. Tässäkin yhteydessä asiaa monimutkaistaa luovien alojen sopimustilanteiden moninaisuus. Lopuksi on muistettava, että EU:ssa sopimusasiat ovat perinteisesti kuuluneet jäsenvaltioille. Tämä on ymmärrettävää, sillä suurimmat erot EU:n jäsenvaltioi- den lainsäädännöissä ovat juuri tekijänoikeussopimusten sään- telyä koskevissa säännöksissä. Erot lainsäädännöissä tekevät te- kijänoikeussopimusten sääntelyn harmonisoinnista haastavaa.

Tekijänoikeuslain uusia säännöksiä tulisi tulkita toisaalta yhtenä kokonaisuutena, jossa säännöksillä on keskinäiset vuoro- vaikutussuhteet, ja toisaalta yksittäin, säännösten olemassa ole- vat reunaehdot huomioiden. Asiassa ei tulisi unohtaa säännösten oikeudellista viitekehystä ja historiaa. Kyse on sopimusmekanis- meista, joiden taustalla on monien vuosien pyrkimys parantaa te- kijän sopimusasemaa. DSM-direktiivissä EU ensimmäistä kertaa kattavasti harmonisoi tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien siirty- mistä. Direktiivin implementoinnin myötä uudistuneet tekijän- oikeuslain sopimussuhteiden sääntelyä koskevat säännökset ovat astuneet voimaan, mutta tämän selvityksen kirjoitushetkellä nii- den käytännöllinen soveltaminen odottanee sopimuskäytäntö- jen muovautumista ja tulkinta oikeustapausten kautta tapah- tuvaa termien määrittämistä. Voidaan puhua murrosvaiheesta, jossa lainsäädännölliset tavoitteet ovat selvät, mutta on vielä liian aikaista vastata osaan tulkintaa ja soveltamista koskevista kysymyksistä. Selvää kuitenkin on, että keskustelu tekijän sopi- musaseman vahvistamisesta on avattu. Uudet sopimussuhteiden sääntelyä koskevat säännökset ovat tärkeitä, koska ne kannusta- vat keskustelemaan korvauksesta, kohtuullisuudesta, läpinäky- vyydestä ja oikeuksien peruuttamisesta. Säännökset myös kan- nustavat tekijöitä hankkimaan lisää sopimusosaamista.

§§§§

§§

§ §§

§§ §§

§§

UUSIEN SÄÄNNÖSTEN

§§

MERKITYS SOPIMUS-

OSAAMISELLE

§§§ §

§ §

12.

Kaikki tekijänoikeuslain sopimussuhteiden sääntelyä koskevat uudet säännökset vaativat tekijältä lisää sopimusosaamista ja ak- tiivisuutta suhteessa sopimuskumppaniin. Sopimusosaamisella tarkoitetaan sitä, että tekijä ymmärtää, mihin seikkoihin on tär- keää kiinnittää sopimuksen elinkaaren eri vaiheissa (neuvotte- lu-, toteuttamis- ja päättymisvaihe). Tässä selvityksessä säänte- lyn merkitystä on tarkasteltu analysoimalla sitä, mikä tekijöiden sopimusosaamisen kannalta on muuttunut säännösten myötä ja miten säännökset vaikuttavat tekijän sopimustoimintaan.

Sopimuksen neuvotteluvaiheessa tekijän olisi pyrittävä ennakoimaan sitä, miten sopimuksen ehtojen soveltaminen tulee vaikuttamaan sopimuksen toteuttamisvaiheessa. Sopimusneu- votteluissa sovitaan korvauksesta sekä muistakin sopimuksen ehdoista, joten vaihe on tekijälle ratkaiseva. Oikeus asianmukai- seen ja oikeasuhtaiseen korvaukseen (28 a §) toimii lähtökohtana sopimusneuvotteluille. Tärkein muutos tekijöiden sopimusosaa- misen kannalta on se, että säännös asettaa uuden vaatimuksen sovittavan korvauksen asianmukaisuudesta ja oikeasuhtaisuu- desta. Säännöksen myötä on entistä tärkeämpää, että tekijä itse neuvotteluvaiheessa kiinnittää huomiota siihen, miten korvaus sopimuksessa määräytyy ja missä muodossa se maksetaan. Joka alalla on omat ansaintalogiikkansa, joten on tärkeää, että tekijä kiinnittää huomiota myös siihen, mikä on oman alan tekijänoi- keuskorvauksissa tyypillistä. Säännös vaikuttaa tekijöiden sopi- mustoimintaan niin, että se kannustaa osapuolia neuvottelemaan korvauksen asianmukaisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta.

Sopimuksen toteuttamisvaiheessa olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten sopimuksen oikeudet ja velvollisuudet

toteutuvat ja mikä on mahdollista sopimuskauden aikana. Sopi- muksen oikeusvaikutukset alkavat vasta sopimuksen solmimi- sesta. Uudistettu säännös tekijänoikeuden luovutusta koskevien kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelusta (29 §) ja uusi sään- nös teoksen hyödyntämistä koskevasta selvityksestä (30 a §) vai- kuttavat sopimuksen toteuttamisvaiheen sopimusosaamiseen. Tekijän tulisi sopimuksen toteuttamisvaiheessa kiinnittää huo- miota sopimusehtojen kohtuullisuuteen ja teoksen hyödyntä- misestä syntyviin tuloihin. 29 §:n suhteen tärkein muutos teki- jöiden sopimusosaamisen kannalta on se, että tekijän on oltava tietoinen uudistuneesta kohtuuttomuuden kokonaisarvioinnis- ta; kriteerejä on aiempaa enemmän. Säännös vaikuttaa tekijöi- den sopimustoimintaan niin, että se pyrkii madaltamaan kyn- nystä kohtuuttoman sopimuksen sovittelulle. 30 a §:n suhteen tärkein muutos sopimusosaamisen kannalta on se, että selvityk- sen avulla tekijä voi valvoa teoksen hyödyntämisestä syntyviä tu- loja. Tekijällä saattaa olla monta eri raportointivelvollista. Sään- nös vaatii tekijältä ajantasaista ymmärrystä omista sopimuksista. Tämä on tärkeää myös siksi, että tekijä ei saa ilmaista tai käyttää raportointivelvollisen liikesalaisuuksia. Selvitys vaikuttaa teki- jöiden sopimustoimintaan niin, että se lisää läpinäkyvyyttä koko sopimuskauden aikana.

Sopimus päättyy, kun sen sovittu kesto tulee päätökseen, tai se voi lakata olemasta voimasta ennenaikaisesti. Kun oikeu- denluovutus peruutetaan, tai sen yksinomainen luonne muuttuu, sopimuksen kohde (tekijänoikeuden luovutus, jonka vastikkeeksi tekijä saa korvauksen) saattaa kadota. Jos sopimuksen tarkoitusta ei enää ole, se ei heijastele osapuolten tahtoa. Mikäli sopimus pu- retaan oikeudenluovutuksen peruuttamisen myötä tai se muutoin päättyy, säännös oikeudenluovutuksen peruuttamisesta (30 b §) vaikuttaa sopimuksen päättymiseen. Tärkein muutos sopimus- osaamisen kannalta on se, että säännös antaa tekijälle mahdol- lisuuden yksipuolisesti päättää, että sopimuksen kohde katoaa, tai sen muoto muuttuu yksinomaisesta ei-yksinomaiseksi. Pe- ruuttamisoikeus vaikuttaa tekijän sopimustoimintaan niin, että se antaa mahdollisuuden sopia samojen oikeuksien luovutuksesta uusien sopimuskumppaneiden kanssa. Peruuttamisoikeus vaatii tekijältä aktiivisuutta, sillä tekijän on esitettävä vaatimus teok- sen hyödyntämisestä.

Tekijöiden sopimussuhteiden sääntelyä koskevat sään- nökset merkitsevät tekijöiden sopimusosaamiselle toisaalta täy-

sin uusien oikeuksien syntymistä, toisaalta säännökset vaativat tekijöiltä lisää sopimista koskevaa osaamista, tietoisuutta omis- ta sopimuksista sekä aktiivisuutta suhteessa sopimuskumppa- niin. Säännösten onnistunut soveltaminen hyvin pitkälle pe- rustuu tekijöiden omaan toimintakykyyn neuvotella sopimuksia, tarkastella niitä sopimuskauden aikana ja tarvittaessa peruuttaa sopimuksen kohteena oleva oikeudenluovutus. Tähän vaikuttaa yksittäisen tekijän tapauskohtainen sopimusasema sekä se luova ala, millä hän toimii. Joillakin tekijänoikeusaloilla uudet sopimus- suhteiden sääntelyä koskevat säännökset saattavat olla helpompi ottaa osaksi jo olemassa olevia sopimuskäytäntöjä, kun taas toi- silla aloilla säännökset ovat vasta keskustelun avaus. Sopimus- käytäntöjen muotoutuminen ajan kanssa näyttää, miten uudet säännökset heijastuvat tekijän käytännön sopimustoimintaan. Tekijänoikeuslain 28 a §, 29 §, 30 a § ja 30 b § ovat merkityksellisiä tekijöille, sillä ne antavat tekijöille tärkeitä työkaluja omien sopi- musten tarkasteluun. Säännökset myös avaavat keskustelua teki- jän sopimusasemasta, sopimusehtojen kohtuullisuudesta, sopi- musten läpinäkyvyydestä ja teosten hyödyntämisestä.

§ §

§ § § §

§ § §

§ §

§ § §

§§ § §§

§ §§ §

§ § § §

§ §

§ §§Lähteet

§ §

§§§

§ §

§§

§ §

Virallislähteet

Hallituksen esitykset

Hallituksen esitys 247/1981 vp eduskunnalle oikeustoimen kohtuullistamista koskevaksi lainsäädännöksi

Hallituksen esitys 39/1993 vp eduskunnalle laeiksi elin- keinoharjoittajien välisten sopimusehtojen sään- telystä ja markkinatuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys 181/2014 vp eduskunnalle laiksi tekijän- oikeuslain muuttamisesta

Hallituksen esitys 43/2022 vp eduskunnalle laeiksi tekijän- oikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista anne- tun lain muuttamisesta

Eduskunnan valiokuntien mietinnöt ja lausunnot

LaVL 22/2014 vp, Lakivaliokunnan lausunto hallituksen esitys (HE 181/2014 vp) eduskunnalle laiksi tekijän- oikeuslain muuttamisesta

Oikeuskäytäntö

Euroopan unionin tuomioistuin, asia C-4G7/08, Padawan,

tuomio 21. 10. 2010

Euroopan unionin tuomioistuin, asia C-271/10, VEWA,

tuomio 30. G. 2011

Euroopan unionin tuomioistuin, asia C-277/10, Luksan,

tuomio 9. 2. 2012

Markkinaoikeus, MAO:42/10, dnro 2G7/09/M7, 20. 1. 2010

Markkinaoikeus, MAO:23G/10, dnro 579/09/M7, 28. 5. 2010

Markkinaoikeus, MAO:G10/10, dnro 2G5/09/M7, 22. 12. 2010

Markkinaoikeus, MAO:59/17, dnro 201G/290, 10. 2. 2017 Pirkanmaan käräjäoikeus, KäO 11/10091, dnro L 10/23G7G,

14. 4. 2011

Muut virallis- ja viranomaislähteet

Euroopan komissio, Green Paper on Copyright and the Challenge of Technology. COM(88)172 final, Bryssel 7. G. 1988

Euroopan komission ehdotus Euroopan parlamentin

ja neuvoston direktiiviksi tekijänoikeudesta digi- taalisilla sisämarkkinoilla. COM(201G) 593 final, Bryssel 14. 9. 201G

Euroopan komissio, Impact Assessment on the Modernisation of EU Copyright Rules. SWD(201G)301 final, Bryssel 14. 9. 201G

Euroopan komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Digitaalisten sisämarkkinoi- den strategia Euroopalle. COM(2015) 192 final, Bryssel G. 5. 2015

Euroopan komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Tavoitteena nykyaikainen, eurooppalaisempi tekijänoikeusjärjestelmä.

COM(2015) G2G final, Bryssel 9. 12. 2015

Euroopan komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Tekijänoikeuden ja lähi- oikeuksien hallinnointi sisämarkkinoilla.

COM(2004) 2G1 final, Bryssel 1G. 4. 2004 Euroopan parlamentin mietintö audiovisuaaliteosten

verkkojakelusta Euroopan unionissa. 2011/2312(INI), 25. 7. 2012

Euroopan parlamentin mietintö kulttuurien moni- muotoisuudesta ja tekijöiden toimintaedellytyksistä eurooppalaisilla musiikin suoratoistomarkkinoilla. 2023/2054(INI), 4. 12. 2023

Komiteanmietintö KM 1953:5. Ehdotus laiksi tekijän- oikeudesta kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin

Komiteanmietintö KM 1987:7. Tekijänoikeuskomitean III osa- mietintö. Esittävien taiteilijoiden, äänitteiden tuotta- jien sekä radio- ja televisioyritysten oikeudet. Oikeus valokuvaan. Tekijänoikeus työ- ja virkasuhteissa

Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:9, Tekijänoikeustoimikunnan mietintö: tekijänoikeus- lain 3. luvun muutostarpeiden kartoittaminen

Tekijänoikeusneuvoston lausunto TN 1987:18, Esittävä taiteilija

Tekijänoikeusneuvoston lausunto TN 1989:1, Esittävä taitelija

Oikeuskirjallisuus

Aguilar, Ananay, We want Artists to be Fully and Fairly Paid for their Work: Discourses on Fairness in the Neoliberal European Copyright Reform. Journal of Intellectual Property, Information Technology and Electronic Commerce Law 9 (2018) 2, s. 1G0 – 178

Ahmaoja, Marianne, Näkökohtia DSM-direktiivin 18 – 20, 22 artiklan kohtuullisesta korvauksesta, avoimuus- velvoitteesta, sopimuksen kohtuullistamisesta ja peruuttamisoikeudesta. Liikejuridiikka 1/2020,

s. 10 – 39

Atladottír, Kristín – Kretschmer, Martin – Towse, Ruth Artists, authors’ right and copyright, s. 274 – 283 teoksessa Towse, Ruth – Handke, Christian (toim.), Handbook on the Digital Creative Economy. Edward Elgar 2013

Baird, Douglas, Economics of Contract Law, s. 3 – 19 teokses- sa Parisi, Francesco (toim.), The Oxford Handbook

of Law and Economics: Volume 2: Private and Commercial Law. Oxford University Press 2017

Barnhizer, Daniel, Inequality of Bargaining Power. Universi- ty of Colorado Law Review, 7G (2005) 140, s. 139 – 241

Beale, Hugh, Inequality of Bargaining Power. Oxford Journal of Legal Studies, G (198G) 1, s. 123 – 13G

Bently, Lionel – Kretschmer, Martin – Dudenbostel, Tobias

– Moreno, María – Radauer, Alfred, Strengthening the Position of Press Publishers and Authors and Performers in the Copyright Directive. Study for the JURI committee, European Parliament 2017

Bláquez, Francisco Javier Cabrera – Cappello, Maja – Fontaine, Gilles – Milla, Julio Talavera –Valais, Sophie, Copyright licensing rules in the European Union. IRIS Plus 2020-1, A publication of the Euro- pean Audiovisual Observatory

Bärlund, Jonas – Moegelvang-Hansen, Peter, Contracting with a Social Dimension, s. 115 – 133, teoksessa Letto-Vanamo, Pia – Tamm, Ditlev – Mortensen, Bent (toim.), Nordic Law in European Context, Springer 2019

Carre, Stéphanie – le Clam, Stéphanie – Macrez, Frank, Buyout Contracts Imposed by Platforms in the Cultural and Creative Sector. European Parliament, Study, Directorate-General for Internal Policies 2023

Carretta, Silvia – Hårdemark, Wendela, A Structured analysis of the implementation of Articles 18 – 23 of the Directive (EU) 2019/790 on copyright and related rights in the Digital Single Market into Swedish law. Journal of Intellectual Property Law & Practice, 17 (2022) 11, s. 915 – 923

Caves, Richard, Creative Industries: Contracts Between Art and Commerce. Harvard University Press 2002.

Day Katherine, Publishing Agreements Through a Sharper Lens: How Relational Contract Theory Informs Aut- hor-Publisher Negotiations. Publishing Research Quarterly, 37 (2021) 2, s. 152 – 1G7

Dusollier, Séverine, The 2019 Directive on Copyright in the Digital Single Market: Some Progress, a Few Bad Choices, and an Overall Failed Ambition. Common Market Law Review, 57 (2020) 4, s. 979 – 1 030.

— EU Contractual Protection of Creator: Blind Spots and Shortcomings. Columbia Journal of Law & the Arts, 41 (2018) 3, s. 435 – 457

— et al. Contractual arrangements applica- ble to creators: Law and practice of selected Member States. European Parliament, 2014

— et al. Comment of the European Copyright Society Addressing Selected Aspects of the Imple- mentation of Articles 18 to 22 of the Directive (EU) 2019/790 on Copyright in the Digital Single Market. European Copyright Society 8. G. 2020

Ficsor, Mihaly, Collective management of copyright and re- lated rights in the digital, networked environment: voluntary, presumption-based, extended, mandato- ry, possible, inevitable?, s. 37 – 81 teoksessa Gervais, Daniel (toim.), Collective Management of Copyright and Related Rights. Kluwer Law International 200G

Geiger, Christophe – Schönherr, Franciska – Jütte, Bernd, Limitations to Copyright in the Digital Age, Safe- guards for User’s Rights, Creativity and Author’s Remuneration Interests, s. 149–178 teoksessa Savin, Andrej – Trzaskowski, Jan (toim.), Research Hand- book on EU Internet Law. Edward Elgar 2023

Ginsburg, Jane, Authors’ remuneration: reforms to wish for, s. 122 – 137 teoksessa Ghidini, Gustavo – Falce, Valerie (toim.), Reforming Intellectual Property. Edward Elgar 2022

Guibault, Lucie, Relationship Between Copyright and Contract Law, s. 517 – 542 teoksessa Derclaye, Estelle (toim.), Research Handbook on the Future of EU Copyright. Edward Elgar 2009

— et al. Remuneration of Authors and Performers for the Use of their Works and the Fixation of Their Performances. IVIR, European Commission, 2015

Haarmann, Pirkko-Liisa, Immateriaalioikeus. Alma Talent 2014

— Tekijänoikeus ja lähioikeudet. Talentum Media 2005

Harenko, Kristiina – Kivistö, Martti – Niiranen, Valtteri – Tarkela, Pekka, Tekijänoikeus. Alma Talent 2024

Hemmo, Mika – Hoppu, Kari, Sopimusoikeus.

Alma Talent, päivitetty 1. 8. 2022 [Luettu 10.7.2024] https://verkkokirjahylly.almatalent.fi/teos/ HAHBGXCTDG#kohta:SOPIMUSOIKEUS((20)

Huhtala, Eetu – Huhtanen, Joonas, Tekijänoikeuden yhteis-

hallinnointi ja sopimusehtojen kohtuullisuus. Laki- mies G/2022, s. 899 – 92G

Jongsma, Daniël, Creating EU Copyright Law: Striking a Fair Balance. Hanken School of Economics, Department of Accounting and Commercial Law. Väitöskirja 2019

Kautio, Tiina – Lefever, Nathalie, Sopimussuhteet muutoksessa: Audiovisuaalisen alan tekijänoikeu- dellisia kysymyksiä. Kulttuuripolitiikan tutkimus- keskus Cupore 2023

Kortelainen, Jukka – Lefever, Nathalie – Kautio, Tiina, Tietopohjaa tulevaan: katsaus Suomen tekijän- oikeusjärjestelmään. Kulttuuripolitiikan tutkimus- keskus Cupore 2018

Kur, Annette – Dreier, Thomas – Luginbuehl, Stefan, Euro- pean Intellectual Property Law. Edward Elgar 2019

Laffont, Jean-Jacques – Tirole, Jean, The Dynamics of In- centive Contracts. Econometrica, 5G (1988) 5, s. 1153 – 1 175

Lenaerts, Koen – Gutierrez-Fons, Jose, To Say What the Law of the EU Is: Methods of Interpretation and the

European Court of Justice. Columbia Journal of Euro- pean Law, 20 (2014) 2, s. 3 – G1

Lucas-Schloetter, Agnés, European Copyright Contract Law:

A Plea for Harmonisation. International Review of Intellectual Property and Competition Law, 48 (2017), s. 897 – 899

— Is There a Concept of European Copyright Law? History, Evolution, Policies and Politics and the Acquis Communautaire, s. G – 1G teoksessa Stamatoudi, Irini – Torremans, Paul (toim.),

— The remuneration of authors and per- formers in copyright contract law, s. 254 – 272 teok- sessa Torremans, Paul (toim.), Research Handbook on Copyright Law. Edward Elgar 2017

Mattila, Tuomas, Luovien alojen ansaintalogiikan murros.

IPR University Center 2022

Mäenpää, Kalle, Sopimuksen syntyminen ja vahingon- korvausvastuu sopimusneuvotteluissa. Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta. Väitös- kirja 2022

Neuvonen, Riku, Yleistä ja yksityistä etua: Tekijän- oikeuden oikeutusperusteet, s. 52 – 77 teoksessa Alén-Savikko, Anette – Kurjenmiekka, Vehka – Nyqvist, Sanna – Oja, Outi (toim.), Muuttuva tekijä: kirjoituksia tekijänoikeudesta ja taiteesta. Helsingin yliopisto 2020

Pokkinen, Lottaliina, Muusikon sopimusopas: Tietokirja muusikoille, laulajille, artisteille ja alasta haaveileville. Tietosanoma 2020

Priora, Giulia, The principle of appropriate and proportion- ate remuneration in the CDSM Directive: a reason for hope? European Intellectual Property Review,

41 (2020) 1, s. 1 – 3

Rosati, Eleonora, Copyright in the Digital Single Market: Article-by-Article Commentary to the Provisions of Directive 2019/790. Oxford University Press 2021

— Copyright and the Court of Justice of the European Union. Oxford University Press 2019

Riis, Thomas, Remuneration Rights in EU Copyright Law. International Review of Intellectual Property and Competition Law, 51 (2020) 3, s. 44G – 4G7

Ryynänen, Juha, Ajatuksia sopimusehtojen tulkinnasta ja kohtuullistamisesta. Edilex 1. G. 2022

Rytinki, Markus, Musiikkialan tekijänoikeuksien kesto, ansaintalogiikat ja digitaalisen aineiston saatavuus internetissä. Oulun yliopisto, Humanistinen tiede- kunta. Väitöskirja 2018

Senftleben, Martin, More Money for Creators and More Support for Copyright in Society – Fair Remunerati- on Rights in Germany and the Netherlands. The Columbia Journal of Law & The Arts, 41 (2018) 3,

s. 413 – 433

Shapiro, Ted, Remuneration provisions in the DSM Copyright Directive and the audiovisual industry in the EU: the elusive quest for fairness. European Intellectual Property Review, 42 (2020) 12,

s. 778 – 788

Sund-Norrgård, Petra, Contract Law in Finland. Wolters Kluwer 2022

Torremans, Paul, When the Court of Justice of the European Union sets about defining exclusive rights: copyright quo vadis?, s. 85 – 95 teoksessa Torremans, Paul (toim.), Research handbook on copyright law.

Edward Elgar 2017

Towse, Ruth, Copyright Reversion in the Creative Industries: Economics and Fair Remuneration. Columbia Journal of Law & the Arts, 41 (2018) 3, s. 4G7 – 489

Tribulski, Emily, Look What You Made Her Do: How Swift, Streaming and Social Media can Increase Artists’ Bargaining Power. Duke Law & Technology Review, 19 (2021) 1, s. 92 – 121

Xalabarder, Raquel, The Principle of Appropriate and Proportionate Remuneration for Authors and Per- formers in Art. 18 Copyright in the Digital Single Market Directive. InDret 4. 2. 2020

— International Legal Study on Implement- ing an Unwaivable Right of Audiovisual Authors to Obtain Equitable Remuneration for the Exploitation of their Works. CISAC Study 2018

Muut lähteet

APFI ry:n (Audiovisual Producers Finland) lausunto luonnok- sesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi te- kijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta. Annettu 9. 5. 2022

Avate Audiovisuaalisen alan tekijät ry, Kreditointiohje käsikirjoittajille, näyttelijöille ja ohjaajille. 2023, https://avate.fi/wp-content/uploads/2024/01/ Kreditointiohje-kasikirjoittajille-nayttelijoille- ja-ohjaajille-FINAL.pdf [haettu 30. 4. 2024].

Avate Audiovisuaalisen alan tekijät ry, Selvitys käsi- kirjoittajien, näyttelijöiden ja ohjaajien metadatan keräämisprosessista ja kehittämisestä fiktio- ja dokumenttituotannoissa. 20. 12. 2023,

https://avate.fi/selvitys-kasikirjoittajien-naytteli- joiden-ja-ohjaajien-metadatan-keraamisprosessis- ta-ja-kehittamisesta-fiktio-ja-dokumenttituotan- noissa/ [haettu 30. 4. 2024].

Avate Audiovisuaalisen alan tekijät ry, Teosten käyttötieto- portaalin kehittäminen tekijälähtöisesti -hanke, https://avate.fi/2024/04/10/tekijoiden-kuuluu- saada-selvitys-teostensa-hyodyntamisesta/ [haettu 25. 7. 2024].

Suomen Kirjailijaliitto ry:n lausunto luonnoksesta hallituk- sen esitykseksi eduskunnalle laeiksi tekijänoikeus- lain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 184 §:n muuttamisesta. Asia VN/2245/2020. Annet- tu 29. 10. 2021

Suomen Kirjailijaliitto ry, Kirjallisuus digitaalisessa murroksessa -hanke, https://kirjailijaliitto.fi/ kirjailijana-yhteiskunnassa/liitto-kirjailijan-asialla/ kdm-hanke/ [haettu 25. 7. 2024].

Suomen Kirjailijaliitto ry, Tulotutkimus 2023, https://kirjailijaliitto.fi/wp-content/uploads/2023/ 09/FINAL_SKL-Tulotutkimus-2023-Koontiraportti- Innolink-2023.pdf [haettu 30. 4. 2024].

Tiainen, Saija-Leena – Pokkinen, Lottaliina, Käyttäjän tie- kartta: musiikin liittäminen av-tuotteeseen. Helmi- kuu 2020, https://lehtinenlegal.fi/wp-content/up- loads/2022/03/AV-tiekartta_030322.pdf [haettu

30. 4. 2024].

Verohallinnon ohje, Palkka ja työkorvaus verotuksessa, https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/

ohje-hakusivu/48037/palkka-ja-ty%C3%BGkorvaus- verotuksessa/#2.2-ty%C3%BGkorvauksen-m%C3% A4%C3%A4ritelm%C3%A4 [haettu 10. 7. 2024]

§ §

§ § § §

§ § §

§ §

§ § §

§§ § §§

§ §§ §

§ § § §

§ §

§ §§Liite 1

§ §

§§§

§ § YHTEENVETO TEKIJÖIDEN

§ SOPIMUSSUHTEIDEN

§ § SÄÄNTELYSTÄ

§ §

OIKEUS ASIANMUKAISEEN JA OIKEASUHTAISEEN KORVAUKSEEN

Mikä säännös Tekijänoikeuslain 28 a §, uusi säännös. Säännöksellä implementoidaan DSM-direktiivin 18 artiklan asianmukaisen ja oikeasuhteisen korvauk- sen periaate.

Säännöksen soveltaminen

Tekijällä on oikeus saada asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus silloin, kun tekijä luovuttaa yksinoikeuden tai myöntää yksinomaisen

käyttöluvan teoksen hyödyntämiseen.

Korvauksen asianmukaisuus ja oikeasuhtaisuus

Asianmukaiselle ja oikeasuhtaiselle korvaukselle ei ole tiettyä mää- rättyä muotoa. Korvaus voi olla kiinteämääräinen tai perustua käytön määrään, tai se voidaan maksaa palkkana ja muulla tavoin määräyty- vien korvausten yhdistelminä. Asianmukaisuudessa tulisi huomioi- da se ala, jolla sopimus tehdään, sekä tekijän luova panostus teokseen kokonaisuutena. Oikeasuhteisuutta arvioitaessa olennaista on teoksen taloudellinen arvo ja korvauksen suhde siihen. Kertamaksu voidaan katsoa oikeasuhtaiseksi korvaukseksi, mutta se ei saisi olla pääsääntö.

Yhteys muihin säännöksiin

Asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus on yhteydessä 29 §:ään (so- pimuksen kohtuullistaminen), sillä korvauksen määräystapa on yksi kohtuuttomuuden arviointiin vaikuttavista seikoista. Asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus myös liittyy 30 a §:ään (teoksen hyödyntämistä

koskeva selvitys), koska selvityksen on sisällettävä tiedot korvauksesta.

Merkitys tekijöiden sopimusosaamiselle

On entistä tärkeämpää, että tekijä kiinnittää sopimusneuvotteluis- sa huomiota siihen, miten korvaus sopimuksessa määräytyy ja missä

muodossa se maksetaan. 28 a § asettaa uuden vaatimuksen sovittavan korvauksen asianmukaisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta. Käytännössä säännös muuttaa sopimusneuvottelujen lähtöasetelmaa vaikuttamal- la siihen, mitä tekijä ja sopimuskumppani voivat lähteä sopimaan kor- vauksen suhteen.

Muuta huomioitavaa

28 a § vaikuttaa sopimuksen neuvotteluvaiheeseen. Korvauksesta sekä

muistakin sopimuksen ehdoista sovitaan sopimuksen neuvotteluvai- heessa, joten neuvotteluvaihe on tekijälle ratkaiseva.

TEKIJÄNOIKEUDEN LUOVUTUSTA KOSKEVAN KOHTUUTTOMAN SOPIMUSEHDON SOVITTELU

Säännöksen soveltaminen

Kyseessä on oltava sopimus, jonka osapuolena on alkuperäinen tekijä. Sellaista sopimusehtoa voidaan sovitella tai jättää huomioon ottamat- ta, joka on alalla vallitsevan hyvän sopimustavan vastaisella tavalla tai

muutoin kohtuuton, tai jonka soveltamisen johtaisi kohtuuttomuuteen.

Mikä säännös Tekijänoikeuslain 29 §, uudistettu säännös. Säännökseen on lisätty kohtuuttomuuden arvioinnin kriteerejä. Lisäyksellä implementoidaan DSM-direktiivin 20 artiklan sopimusten kohtuullistamismekanismi.

Kohtuuttomuuden kokonaisarviointi

29 §:ään on lisätty seuraavat uudet kohtuuttomuuden arvioinnin kri- teerit: teoksen käyttötapa ja -määrä, teoksen kaupallinen arvo, kor- vauksen määräytymistapa ja tekijän luova panostus teokseen. Nämä kriteerit yhdessä muiden kohtuuttomuuden arvioinnissa huomioita- vien seikkojen (sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimus- ta tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet, sekä muut seikat) kanssa toimivat apuna sen määrittelylle, milloin jokin ehto katsotaan kohtuuttomaksi. Kohtuuttomuuden arviointi edellyttää sopimuksen kokonaisarviointia.

Yhteys muihin säännöksiin

Sopimuksen kohtuullistaminen toimii poikkeuksena 30 a §:lle (selvi- tys teoksen hyödyntämisestä). Kohtuullistamisen nojalla tekijällä on oikeus saada selvitys tilanteissa, joissa hän ei sitä muuten saisi. Koh- tuullistaminen liittyy 28 a §:ään (asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus) sitä kautta, että sopimusneuvotteluissa sovitun korvauksen

kohtuullisuutta voidaan tarkastella jälkiperäisesti.

Merkitys tekijöiden sopimusosaamiselle

On tärkeää, että tekijä on tietoinen kohtuuttomuuden kokonaisarvi- oinnin uusista kriteereistä. Se, millaista lisäarvoa 29 §:n uudet kritee- rit käytännössä tuovat kohtuuttomuuden arvioinnille, riippunee sii- tä, kuinka haastavaa teoksen kaupallisen arvon ja luovan panostuksen suhteellisuuden määrittäminen kullakin alalla on.

Muuta huomioitavaa

Sopimusten sovitteluvaatimukset ratkaistaan tuomioistuimissa, mut- ta tekijänoikeussopimusten kohtuullistamisesta on hyvin vähäistä oi- keuskäytäntöä. Toistaiseksi ei ole sellaista oikeustapausta, jossa olisi

sovellettu tekijänoikeuslain uudistunutta 29 §:ää.

Document Metadata

Table of Contents

SUOJA

Document Metadata