Rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimus selkokielellä
Rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimus selkokielellä
Katso rakennusalan toimihenkilöiden virallinen työehtosopimus kokonaisuudessaan tästä: xxxxx://xxxxxxxxx.xx/xxxxx/xxxxxxx/xxxxx/0000-00/XxxxxxxxxxxxXxxxxxxxxxxx- TES_2023%E2%80%932025_nettiversio.pdf
Sisällys
2 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet 3
5 § Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit 4
7 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut 5
8 § Ilmoitusaikojen noudattamatta jättäminen 5
9 § Työvoiman vähentämisen kohdistuminen 5
10 § Takaisinottovelvollisuus 5
12 § Keskimääräinen säännöllinen työaika 6
13 § Työajoista tehtävä ilmoitus 6
16 § Työviikko ja -vuorokausi 7
17 § Ns. arkipyhäviikkojen säännöllinen työaika 7
21 § Viikoittainen vapaa-aika 8
22 § Työajan lyhennyksen määrä 8
23 § Työajan lyhennyksen antaminen 9
24 § Työajan lyhennyksen vaikutus ansiotasoon 10
27 § Toimintaohjeet ja -määräykset vapaa-aikana, etäpäivystys ja varallaolo 12
Ammattiliitto Pro
Xxxxxxxxxxxx 00 X, XX 000, 00000 Xxxxxxxx
p. (09) 172 731, f. (00) 0000 0000, xxxxxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxxx.xx
30 § Viikoittaisen vapaa-ajan antamisesta poikkeaminen 13
31 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 13
33 § Nuoria ja harjoittelijoita koskevat määräykset 14
34 § Palkka ja palkan maksaminen 15
36 § Vaativuus- ja olosuhdelisät 15
37 § - 39 § Matkustamista koskevat yleiset määräykset 16
40 § Palkka sairauden tai perhevapaan aikana sekä tapaturman jälkeen 18
43 § Lyhyt tilapäinen vapaa 20
44 § Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus 20
45 § Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen 20
49 § Työehtosopimuksen kehittäminen 21
50 § Sopimuksen voimassaolo 22
Työehtosopimuksen noudattaminen riippuu työtehtävästä. Merkitystä ei ole esimerkiksi koulutuk- sella, palkkauksella tai nimikkeellä. Noudatettavaa työehtosopimusta ei voi myöskään muuttaa so- pimalla, vaan se määräytyy automaattisesti työtehtävien mukaan.
Rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimuksen piiriin kuuluu kaikki rakennusliikkeen normaalit toimihenkilötehtävät. Esimiehet ja asiantuntijat ovat keskeistä jäsenryhmää. Toimiminen toimihen- kilöiden esimiehenä ei sulje tointa soveltamisalan ulkopuolelle, vaan edellytetään, että tehtävä on kokonaisuutena vaativampi ja itsenäisempi kuin toimihenkilötehtävä.
Sopimus ei koske ylempiä toimihenkilöitä ja heihin kuuluvat
• yrityksen johto
• henkilöt, jotka toimivat työnantajan edustajina toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja mää- riteltäessä
• yritysjohtoa avustava esimiestehtävä tai siihen rinnastettava asiantuntijatehtävä, jotka ovat hyvin itsenäisiä ja vaativia
• rakennusalalla on erityisesti todettu, että vastaavat työnjohtajat kuuluvat työehtosopimuk- sen soveltamispiiriin, mutta työpäälliköt eivät.
Yleensä on katsottu, että suuressa tai keskisuureessa yrityksessä työehtosopimuksen ulkopuolelle jäävät
• osastopäällikkötaso, jos hänellä on itsenäinen asema ja vastuu
• erityisalan asiantuntijat, jotka asemansa itsenäisyyden puolesta rinnastuvat osastopäälliköi- hin tai sitä ylemmällä tasolla toimiviin esimiehiin.
2 § Työnantajan ja toimihenkilön yleiset velvollisuudet
Pykälässä todetaan toimihenkilön yleinen velvollisuus edistää ja valvoa työnantajan etua. Tämä lojaliteettivelvoite koskee koko työsuhteen aikaa.
Toisaalta pykälässä todetaan työnantajan velvoite suhtautua toimihenkilöön luottamuksella. Toimi- henkilöä tulee tukea, kun hän toimii työnantajan edustajana. Ammattitaidon kehittämistä tulee tu- kea mahdollisuuksien mukaan.
Pykälässä korostetaan toimihenkilön oikeutta saada tieto omassa asemassa tapahtuvista muutok- sista mahdollisimman nopeasti. Lisäksi asetetaan velvoite tiedottaa esimiehelle alaisia koskevista asioista viimeistään samalla kun asia kerrotaan alaisille.
Perehdyttäminen työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin on toimihenkilön oikeus.
Uudelle toimihenkilölle tulee esitellä yritys ja sen toimintaperiaatteet, henkilöstöpolitiikka, järjestys- säännöt, työehtosopimus, neuvottelujärjestelmä ja toimihenkilöiden edustajat.
Työnjohto-oikeus eli direktio-oikeus on työnantajalla. Työnantajalla on oikeus päättää, mitä työtä tehdään ja milloin.
Muutoksia työsuhteen ehdoissa voidaan tehdä normaalisti sopimalla. Työnantaja voi tehdä muu- toksen yksipuolisesti, jos hänellä on irtisanomisperuste ja noudatetaan irtisanomisaikaa.
Työehtosopimuksessa on kuitenkin erillinen määräys, joka mahdollistaa toimihenkilön siirtämisen toiseen toimihenkilötehtävään ilman irtisanomisperustetta, mikäli siirto ei johda työsuhteen ehtojen
heikentymiseen. Tärkeimpiä ehtoja, joiden pitää pysyä vähintään yhtä hyvinä ovat työaika, palkka ja myös palkkaryhmä. Työtehtävä voi muuttua, myös vähemmän vaativaksi. Jos siirto merkitsee huononnusta työsuhteen ehtoihin, tarvitaan irtisanomisperuste.
Provikkapalkasta on omat määräyksensä. Työehdot tulisi sopia mahdollisimman tarkasti lainsää- däntö huomioiden. Vähintäänkin sovittavia asioita ovat oikeus provisioon ja jälkiprovisioon, provi- sion suorittaminen, selvitys provision määrästä ja tarpeelliset tiedot laskelman tarkastamiseksi. Li- säksi työehtosopimus edellyttää, että palkkaus, kulujen korvausperusteet, vuosiloma- ja sairaus- ajan palkan laskemisperusteet ja provisio-osan määräytymisperuste sekä provision maksuajan- kohta.
Myyntitavoitteista on keskusteltava tarkoituksen mukaisella tavalla ennen niiden vahvistamista. Työnantaja vastaa syntyvistä kuluista.
Irtisanomisajat ovat samat kuin työsopimuslaissa, mutta työehtosopimusmääräyksenä ne ovat pa- kottavia määräyksiä, joista voi poiketa toimihenkilön vahingoksi vain, kun todellinen irtisanomisti- lanne on päällä, eikä esim. työsopimuksessa sopimalla.
Irtisanomisajan sattuessa lomakauteen voi puolin ja toisin aloittaa pitämättömän loman pitämisen. Vaikka työnantajalla yleensä on oikeus viimekädessä päättää vuosiloman ajankohta, tällaisessa tilanteessa myös toimihenkilö voi päättää sen pitämisestä irtisanomisaikana.
Uudessa työsuhteessa voidaan sopia, ettei työnantajalla ole tiedustelu- ja takaisinottovelvollisuutta ensimmäisen vuoden aikana.
5 § Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit
Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely; Tessin pykälässä annetaan ohjeet toimintasuunnitelman tekoon työvoimaa vähennettäessä. Lisäksi todetaan velvollisuus päivittää henkilöstösuunnitelma tältä osin.
Työllistymisvapaa on pääosin samanlainen kuin laissa, jos muuta ei ole sovittu. Jos kyseessä on yli 15 vuoden työsuhteessa irtisanominen, on työllistymisvapaa 60 päivää. Työnhakuvapaa ei saa haitata työnantajan toimintaa merkittävällä tavalla. Haittaan työssä ei voida vedota pisimmän työl- listymisvapaan osalta.
Lomautusilmoitusaika on aluksi lainmukainen 14 vrk, mutta yli vuoden työsuhteen jälkeen 1 kk. Poikkeukselliset lomautustilanteet:
• Lomautuksen peruuttaminen
Ennen lomautuksen alkamista työnantaja voi ja hänen tulee peruuttaa lomautus, jos pe- ruste poistuu. Toimenpide voidaan tehdä yksipuolisesti.
• Lomautuksen siirtäminen
Jos lomautusilmoitusaikana, ennen lomautuksen alkamista, ilmaantuu tilapäistä työtä, lo- mautus voidaan siirtää samalla ilmoituksella yhden kerran ja tilapäisen työn kestoajaksi.
• Lomautuksen keskeyttäminen
Jos lomautuksen jo alettua, löytyy tilapäistä työtä, tulee lomautuksen keskeyttämisestä so- pia. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista ja samalla selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Luonnollisesti työnantaja voi keskeyttää lomautuksen yksipuolisesti, mutta silloin tulee antaa uudet lomautusilmoitukset ja käydä tarvittavat yhteistoimintaneu- vottelut, jos lomautuksia jatketaan.
7 § Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut
Rakennusalalla työvoiman vähentämistapauksissa ei tarvitse käydä muutosneuvotteluita, eli entisiä yhteistoimintaneuvotteluja, jos kaikki seuraavat seikat täyttyvät:
• kyseessä on alalla tavanomainen työvoimantarpeen vaihtelu
• kyse on tuotannollisin ja taloudellisin perustein toimeenpantavista lomautuksista tai irtisano- misista
• asia on käsitelty henkilöstösuunnitelmassa
• asia on käsitelty henkilöstön edustajan kanssa tai, jos toimihenkilöille ei ole edustajaa, kaik- kien toimihenkilöiden kanssa.
8 § Ilmoitusaikojen noudattamatta jättäminen
Työnantaja voi vapauttaa toimihenkilön työstä ennen lomautusilmoitus- tai irtisanomisajan loppu- mista, mutta palkka irtisanomisajalta pitää maksaa.
Jos toimihenkilö lähtee työstä ennen irtisanomisajanloppumista, voi työnantaja vahingonkorvauk- sena periä loppu irtisanomisajan palkan. Yleensä tällainen kuittaus tehdään lopputilistä. Kyseessä on lopullinen korvaus, eikä muita vahingonkorvausvelvollisuuksia voi esittää.
Edellä mainittu koskee vain irtisanoutumista. Määräaikaisen työsuhteen ennenaikaisesta päättämi- sestä on omat sääntönsä.
9 § Työvoiman vähentämisen kohdistuminen
Irtisanomisjärjestysmääräys on ainut irtisanottavien valintaan vaikuttava määräys. Lainsäädän- nössä asiasta ei määrätä.
Määräys on kaksiosainen. Ensinnäkin lomautettaessa tai irtisanottaessa toimihenkilöitä tuotannolli- silla tai taloudellisilla syillä tulee työnantajan selvittää, miten toimenpiteet on päätetty kohdistaa.
Toisaalta lomautettavien ja irtisanovien valintaa säädellään siten, että kiinnitetään huomiota am- mattitaitoon ja monitaitoisuuteen sekä jäljelle jääviin tehtäviin. Erikseen kielletään, että tämä ei saa johtaa syrjintään työsuhteen keston, sukupuolen tai sosiaalisten tekijöiden perusteella. Vanhat määräykset sotaveteraanien ja työssä vammautuneiden suosimisesta on poistettu.
Työehtosopimuksen mukaan sopimuksella rajoitetaan maantieteellistä aluetta, jolta työantajan tu- lee tarjota työtä ns. takaisinottotilanteessa. Määräys koskee vain työehtosopimusta, eikä se sido työvoimaviranomaisia, joten karenssin osalta kannattaa olla tarkkana.
Sopimus voidaan tehdä irtisanomisen tapahtuessa tai sen jälkeen, ei kuitenkaan ennen kuin irtisa- nominen tulee ajankohtaiseksi. Kyseessä on henkilökohtainen sopimus, joten sen solmii jokainen itse. Sopimus tulee tehdä kirjallisesti ja antaa tiedoksi luottamusmiehelle.
Pääsääntöiset työajat ovat:
• Konttoreissa 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa.
• Tuotannossa 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Tähän työaikamuotoon kuuluu aina työajanlyhennysvapaat eli Xxxxxxxx.
o Poikkeus on opiskelijoiden ja koululaisten loma-aikana suorittama työ. Osa-aikais- ten työaikojen osalta käytännöt vaihtelevat työaikamuodon mukaan.
Viikkoa kohden tulee saada kaksi vapaapäivää. Pääsääntöisesti toinen on sunnuntai ja toinen lau- antai. Jos lauantai ei onnistu, voi toinen vapaapäivä olla maanantai. Jos työ on järjestetty siten, että työskennellään kuutena päivänä viikossa, voi toinen vapaapäivä vaihdella. Katkeamattomassa vuorotyössä on omat työaikajärjestelmänsä.
12 § Keskimääräinen säännöllinen työaika
Työaika voidaan muuttaa keskimääräiseksi seuraavilla malleilla:
Työnantajan päätöksellä:
Muuttamisen on oltava välttämätöntä yrityksen toiminnoille. Päivätyössä työajan tulee tasoittua säännölliseen enintään 40 h/vko työaikaan 6 viikon tasoittumisjaksolla. Muissa työaikamuodoissa tasoittumisjakso on 52 viikkoa.
Molemmissa malleissa tulee olla 2 vapaapäivää viikkoa kohden, eikä säännöllinen vuorokautinen työaika saa ylittää 8 tuntia.
Sopimalla paikallisesti:
Tällöin säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia päivässä ja 50 tuntia viikossa. Työajan tulee tasoittua normaaliin työaikaan 52 viikon tasoittumisjakson aikana. Tasoittaminen voidaan tehdä te- kemällä lyhempää päivää tai antamalla kokonaisia vapaapäiviä.
Sopimalla paikallisesti ja ilmoittamalla sopijaliitoille:
Voidaan sopia enintään 12 h päivistä, ilman erillistä viikkotyöaikarajoitusta. Lepoaikamääräyksiä täytyy toki noudattaa. Tasoittumisjakso on 52 viikkoa. Tällaisesta sopimuksesta yksittäisellä toimi- henkilöllä on oikeus irtautua 3 päivän ilmoitusajalla, jollei toisin sovita. Irtautumiselle täytyy olla pe- rusteltu syy. Tällöin toimihenkilö palaa noudattamaan normaalia työaikaansa.
13 § Työajoista tehtävä ilmoitus
Määräyksen tarkoitus on selkeyttää toimihenkilöiden työaikakirjanpitoa ja työaikajärjestelyjä. Sen ei ole sovittu olevan määräys vanhenemisajasta. Määräyksen noudattamatta jättäminen voi olla oh- jeiden rikkomista ja lisätä toimihenkilön näyttötaakkaa, jos saatavia aletaan vaatimaan myöhem- min.
Yritys saa päättää missä muodossa ja minkä sisältöisenä se ilmoituksen vaatii. Jos yritys ei vaadi mitään, ei se voi heikentää toimihenkilön asemaa.
Liukuvassa työajassa toimihenkilö itse päättää, milloin aloittaa ja lopettaa työn tekemisen – toki so- vittujen liukumarajojen sisällä. Liukuvan työajan käyttöönotosta täytyy sopia yrityksessä.
Sovittaessa liukuvasta työajasta tulee sopia ainakin seuraavista asioista: kiinteästä työajasta, eli milloin pitää olla paikalla, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, eli milloin liukuma alkaa ja milloin loppuu, miten lepoajat sijoitetaan sekä siitä, kuinka paljon voi tulla plussaa tai miinusta. Lisäksi on syytä sopia pelisäännöt sille, miten liukuma ja ylityö erotetaan toisistaan.
Xxxxxxx-aika voi olla enintään neljä tuntia päivässä ja enimmäiskertymä saa olla enintään 60 tun- tia.
Voidaan sopia siitä, että liukumasaldoja lyhennetään antamalla kokonaisia vapaapäiviä. Lähtö- kohta on, että kokonaisia vapapäiviä annetaan, jollei kieltäytymiseen ole työstä johtuva perusteltu syy.
Vajaatyöllisyystilanteessa työnantaja voi myös velvoittaa pitämään kokonaisia päiviä. Vastaavassa tilanteessa toimihenkilö voi pitää plus-tunteja pois kokonaisina päivinä. Ilmoitusaika on kummassa- kin tapauksessa viikko.
Työaikapankin käyttöönotto edellyttää sopimista.
Tessin mukaiseen työaikapankkiin on sallittua siirtää: lisä-, yli-, ja sunnuntaityön kokopalkka tai nii- den korotusosat, työajan lyhentämisvapaat ja lomarahat.
Sallittua ei ole siirtää säännöllisen työajan palkkaa, eli esim. liukumia tai keskimääräisen työajan tasattavia tunteja.
Vapaan pitämisestä sovitaan. Jos sopuun ei päästä, vapaat saa pitää 4 kk ilmoitusajalla, siten kuin vuosiloman säästövapaan osalta on sovittu.
Työviikon alkamisesta on sovittu, jotta työaikajärjestelmät ja esim. lepoajat saadaan rytmitettyä, jos yrityksen työt jatkuvat viikonlopunkin aikana. Viikko alkaa maanantaina, ellei paikallisesti toisin so- vita. Työvuorokausi taas alkaa silloin kuin yrityksessä on tapana, eli päivätöissä yleisesti klo 7.
Tästäkin voidaan sopia toisin.
Kolmivuorotyön osalta on sovittu, että työviikko alkaa sunnuntaina työvuorokauden alkaessa ja työ- vuorokausi silloin, kun toimihenkilö saapuu työvuoroluettelon mukaisesti työhönsä.
17 § Ns. arkipyhäviikkojen säännöllinen työaika
Arkipyhät, jotka lyhentävät työaikaa on lueteltu työehtosopimuksessa. Kyseessä on pitkältä tekni- nen määräys, joka on tarpeen, jotta arkipyhät olisivat palkallisia.
Toimihenkilöiden palkkaus perustuu kuukausipalkkaan, eikä heidän palkkaansa vähennetä noilta päiviltä. Tästä syystä heillä ei ole määräyksiä arkipyhäkorvauksista, toisin kuin tuntipalkkaisilla työntekijöillä. Kuitenkin myös tuntipalkkaisilla toimihenkilöillä on oikeus palkallisiin arkipyhiin. Olisi- kin tärkeää, että tämä huomioidaan jo työsopimusta tehtäessä, jos jollekin toimihenkilölle on tarve tehdä tuntipalkkaisen sopimus.
Jos joudutaan työskentelemään arkipyhänä, korvataan se kuten viikkoylityö. Tämä ei koske kes- keytymätöntä kolmivuorotyötä, joissa on omat määräyksensä.
Työvuoroluettelo on laadittava keskimääräistä työaikaa käytettäessä aina tasoittumisjakson ajaksi. 10 tunnin tai pidempien työaikojen käytössä ollessa vähintään kolmeksi viikoksi. Muuten se pitää tehdä, jos se on tarpeen työaikojen selvittämiseksi.
Muutoksesta pitäisi ilmoittaa mahdollisimman pian, mutta viime kädessä työnantaja voi muuttaa työvuoroluetteloa väliaikaisesti 3 päivän ilmoitusajalla. Jos muutos on pysyvä, tulee siitä ilmoittaa viimeistään 2 viikkoa ennen muutosta. Pysyvä muutos tulee aina ilmoittaa myös luottamusmie- helle.
Jos muutos koskee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muu- toksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen.
Ilmoitusajoista voidaan sopia paikallisesti.
Jos työpäivä kestää yli 6 h, on oikeus taukoon, eli ruokatuntiin. Ruokatunti kestää tunnin, jollei ole sovittu sen lyhentämistä. Nykyään lähes aina on sovittu 30 min ruokatauosta. Ruokatunti ei ole työ- aikaa, jos se kestää vähintään 30 min ja samalla on tosiasiallinen mahdollisuus poistua työpaikalta. Vuoro ja jaksotyössä on vastaavat määräykset.
Jos työpäivä kestää yli 10 tuntia, on annettava mahdollisuus pitää toinen tauko.
Ns. kahvitauosta ei ole työehtosopimuksessa merkintöjä. Yleisenä tapana on ollut, että ”toimihenki- löt saavat nauttia virvokkeita sopivana aikana työn lomassa.”
Työvuoroa seuraa vuorokausilepo eli tauko ennen kuin seuraava työvuoro alkaa. Tauon pitää olla vähintään 11 tuntia ja keskeytymätön lepoaika, eli vapaa.
Tarvittaessa voidaan vuorokausilepoaikaa lyhentää tilapäisesti aina viiteen tuntiin asti. Tällainen tapaus tulee kyseeseen lähinnä ylitöiden yhteydessä. Suostumalla ylityöhön suostuu myös lyhen- tämiseen.
Sopimuskohdan keskeinen ajatus on se, että seitsemää päivää kohden pitää tulla yhtäjaksoinen ja riittävän pitkä lepo. Aika voi olla muukin kuin kalenteriviikko.
Normaali vähimmäislepoaika on 35 tuntia, joka pitää yrittää sijoittaa sunnuntain yhteyteen. Viikoit- tainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Tällöin viikkolevon tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia viikossa.
Määräyksestä voidaan poiketa, jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön työn säännöllisen ku- lun ylläpitämiseksi tai jos työn tekninen laatu ei salli täydellistä vapauttamista työstä. Korvausmää- räykset ovat tessin 30 §:ssä.
22 § Työajan lyhennyksen määrä
Työajan lyhennykset, eli xxxxxxxxxxxx kuuluvat työaikamuotoon, jossa työtä tehdään 8 tuntia päi- vässä ja 40 tuntia viikossa. Vapaata kertyy tehdyistä työpäivistä ja vapaata ansaitaan yksi vapaa 17 tehtyä työpäivää kohden, enintään 100 tuntia, eli 12,5 päivää vuodessa. Keskimääräisessä työ- ajassa pekkaset kertyvät, jos viikko työaika ylittää keskimäärin 38 tuntia.
Vapaata kertyy tehdyn työajan suhteessa myös silloin, kun työaika on ollut alun perin 8/40, mutta se on muutettu esim. osa-aikaeläkkeen takia lyhemmäksi. Jos työsuhde on alun perin tehty lyhy- emmäksi, nykyoikeuskäytännön pohjalta xxxxxxxx eivät kerry. Pekkaset eivät myöskään xxxxx opiskelijan ja koululaisen loma-aikana tekemästä työstä.
Pekkaset eivät kerry lomapäiviltä, arkipyhiltä, itsenäisyyspäivältä, pekkaspäiviltä eikä päiviltä, joi- den osalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.
Pekkaspäiviä eivät voi olla arkipyhät, juhannus- ja jouluaatto, eikä vuosilomapäivät.
23 § Työajan lyhennyksen antaminen
Työnantajalla on oikeus määrätä xxxxxxxxx xxxxxxxx. Hänen tulee noudattaa vähintään 2 viikon il- moitusaikaa. Yleensä on kuitenkin sovittu, että toimihenkilöt saavat pitää vapaansa, ainakin osin, haluamanaan aikana, kunhan siitä sovitaan esimiehen kanssa.
Jos käytössä on kollektiivinen pekkasjärjestelmä eli työantaja määrää koko porukan yhtä aikaa xxxxxxxxxx, vapaat kuluvat, vaikka olisi poissa työstä jostain muusta syystä, esim. sairauden takia.
Pekkasista ei voi etukäteen luopua, mutta kun tulee aika pitää ne, voidaan sopia niiden korvaami- sesta myös rahalla. Lisäksi voidaan sopia niiden säästämisestä.
Tietyn vuoden aikana kertyneet vapaat tulee pitää, korvata tai sopia niiden säästämisestä seuraa- van vuoden kesäkuun loppuun mennessä, jolleivat toimihenkilö ja työnantaja muuta sovi. Jos näin ei ole tehty, tulee ne korvata kuten viikkoylityö. Xxx xxxxxxxxxxxxx ei voi pitää kohtuu ajassa mää- räajan päättymisen jälkeen työnantajasta johtuvasta syystä, korvataan ne kuten viikkoylityö. Tällai- sia syitä ovat esim. suora kielto pitää vapaata tai työjärjestelyt, jotka estävät. Asia kannattaa sopia kirjallisesti, jotta ei synny epäselvyyttä kenen tahdosta vapaat on siirretty.
Xxx xxxxxxxx jää pitämättä, tulee ne korvata lopputilissä. Vastaavasti työnantaja voi periä lopputi- lissä liikaa pidetyt xxxxxxxx pois. Tämä ei koske niitä tilanteita, jossa työpaikalla on käytössä kol- lektiivinen etukäteen tehty pekkastenpitojärjestelmä.
Tienpäällystysalalla on käytössä pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan lyhennysvapaista sovittaessa tai niitä määrättäessä tulee ottaa huomioon työntekijöiden työajan lyhennyssopimuksen kausiluon- toisia töitä koskeva määräys.
Tämä määräys kuuluu:
Kausiluontoiset työt
Niille työntekijöille, jotka eivät tuotantokautena tehtävän kausiluontoisen työn tekemisen vuoksi pidä vuosilomaa lomakautena, 55 TLS lyhennysvapaa annetaan siten, että 15.6.–30.9. välisenä aikana annetaan yhdessä lauantai-, sunnuntai- ja arkipyhäpäivien kanssa yhteensä vähintään 7 päivän pituinen vapaajakso (sisältää viisi lyhennyspäivää).
Loput 7 lyhennyspäivää annetaan 1.10.–30.4. välisenä aikana työnantajan määräämällä tavalla yk- sittäisinä päivinä tai useamman päivän jaksoissa. Vapaapäivät annetaan kuitenkin siten, että vä- hintään kaksi (2) vapaapäivää sijoittuu ajalle 1.10.–31.12. ja vähintään kaksi (2) vapaapäivää ajalle 1.1.–30.4.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vapaan antamisesta edellä olevasta poikkeavasti. Sopimus on tällöin tehtävä kirjallisesti.
Maarakennusalalla taas noudatetaan vapaan antamisen osalta kaikkiin henkilöstöryhmiin työnteki- jöiden työajan lyhennyssopimuksen vapaan antamista koskevia määräyksiä.
Tämä määräys kuuluu:
Vapaan antaminen
Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään kertymisvuoden lop- puun mennessä.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että edellä olevasta poiketen kertynyt vapaa annetaan koko- naisuudessaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana työvuoro kerrallaan tai lyhentämällä päivit- täistä tai viikoittaista työaikaa. Vapaan antamisesta on ilmoitettava etukäteen mahdollisimman ajoissa. Annettaessa vapaata työvuoro kerrallaan on siitä kuitenkin ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan viikkoa aikaisemmin.
TES 28 Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, ettei vapaata pidetä. Tällöin työntekijälle maksetaan työajan lyhennyskorvaus 4. kohdan mukaisesti.
24 § Työajan lyhennyksen vaikutus ansiotasoon
Määräys tarkoittaa sitä, että kyse on palkallisista vapaapäivistä.
Niillä aloilla, joilla tyypillisesti tehdään jatkuvasti vuorotyötä, on sovittu vähentyneiden vuorotöiden ja niistä johtuvien lisien vähentymisen aiheuttamasta kompensaatiosta. Rakennusalalla näin ei ole sovittu, koska vuorotyö ei perinteisesti ole kuulunut jatkuviin työtapoihin. Jos yrityksessä näin kui- tenkin jatkuvasti toimitaan, olisi asiasta hyvä sopia.
Pekkaset kerryttävät vuosilomaa.
Lisätyötä on työ, jota tehdään yli sovitun säännöllisen työajan, mutta se ei kuitenkaan ylitä työaika- lain maksimia 8h/päivä ja 40h/viikko. Lisätyön korvaaminen edellyttää, että sitä tehdään työnanta- jan aloitteesta. Lisätyön teettäminen edellyttää toimihenkilön suostumusta kutakin kertaa kohden. Toisin kuin ylityössä, lisätyöhön voidaan antaa pysyvä suostumus esimerkiksi työsopimuksessa.
Lisätyö korvataan yksinkertaisena palkkana. Poikkeuksena on normaali toimistotyöaika, eli 7,5/37,5.Tällaisessa tapauksessa normaalin työpäivän tai työviikon ylittävä lisätyö korvataan kuten ylityö. Ylityö alkaa työaikalain säännöllisen työajan maksimin täytyttyä.
Poissaolon takia vapaapäivänä töihin joutuvalle korvataan vapaapäivänä työskentely kuten viikko- ylityö, jos poissaolon syy on joku seuraavista:
sairaus, tapaturma, työnantajan määräyksestä suoritettu matka, xxxxxxxx, xxxxxxxx, taikka työnantajan järjestämään tai keskusjärjestöjen väliseen koulutussopimuksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoimintakoulutukseen osallistuminen.
Myös arkipyhäviikolla yli arkipyhäviikon säännöllisen työajan työskentely oikeuttaa viikoittaiseen ylityökorvaukseen.
Korvaus voidaan sopia joko rahana tai vapaana, mutta kummassakin tapauksessa ne pitää korot- taa kuten viikkoylityö.
Keskeytymätöntä vuorotyötä tämä määräys ei koske.
Mikä on ylityötä
Ylityötä on työ, jota tehdään kahdeksan tunnin jälkeen tai normaalin viisipäiväisen vii- kon jälkeen. Keskimääräisessä työajassa ylityötä on työ, jota tehdään työvuoroluette- lon mukaisten tuntien lisäksi, jos keskimääräinen säännöllinen työaika ylittää 40 tun- tia viikossa. Tässä tapauksessa ylityötä voi alkaa syntyä ennen kuin 8 tai 40 tuntia tulee täyteen, kun työaikajärjestelmän mukainen täysi työaika tulee täyteen. Saattaa myös olla, että tulee työskennellä pidempään. Liukuvan työajan ja ylitöiden yhteenso- vittaminen tuottaa joskus vaikeuksia, joten niistä kannattaa sopia etukäteen.
Ylityön syntyminen edellyttää aina, että työtä tehdään työnantajan aloitteesta. Ylityö- hön ei voi määrätä, vaan se edellyttää aina toimihenkilön suostumusta.
Työnantajan aloite tarkoittaa joko selvää määräystä tai sellaista työtehtävää, että sitä ei voi hoitaa muutoin kuin ylityönä. Esimerkiksi valun valvominen saattaa edellyttää ylitöiden tekemistä, mutta siihen liittyvien paperitöiden tekeminen edellyttää työnanta- jan ylityölupaa. Korkein oikeus on ollut hyvin tiukka siinä, mikä katsotaan ylityöksi, jo- ten epäselvät tapaukset kannattaa varmistaa etukäteen ja tehdä tessin 13 §:n mukai- nen ilmoitus joka kuukausi.
Työaikamuodon tai työvuoron muuttuessa kesken viikon viikoittaista ylityötä on työ, joka ei ole päivittäistä ylityötä (yli 8 tuntia), mutta ylittää 40 tuntia viikossa.
Miten ylityö korvataan
Yli 8 tuntia ylittävä päivittäinen työ, eli vuorokautinen ylityö korvataan siten, että kah- den ensimmäisen tunnin palkkaa korotetaan 50 % ja siitä eteenpäin 100 %.
Viikoittainen ylityö, eli 40 viikkotunnin tultua täyteen tapahtuva työskentely vapaapäi- vänä korvataan siten, että korotus kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta on 50 % ja sen jälkeen 100%.
Ylityökorvaukset voi sopia pidettävän vapaana joko osin tai kokonaan, mutta tässäkin tapauksessa ne pitää korottaa vastaamaan rahana maksettavaa palkkaa.
Aloittamis- ja lopettamistyöt korvataan kuten vuorokautinen ylityö. Korvaus voi olla erillinen kuukausittainen ”könttäkorvaus”.
Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan heti 100 % korotus, jos sitä tehdään lauantaina, pyhä- ja juhlapäivän aattona.
Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan heti 100 % korotus, jos sitä tehdään pääsiäislau- antaina, juhannusaattona ja jouluaattona.
Ylityöpalkan laskeminen
Peruspalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka luontoisetuineen sovituilla vakioja- kajilla. Ne ovat 40 h työajassa 160 ja 37,5 h työajassa 158 h. Jos työaika on joku
muu, tulee jakaja laskea todellisen keskimääräisen kuukausi työajan mukaan. Se vaihtelee vuosittain.
Ylitöiden peruspalkkaa laskettaessa otetaan huomioon kuukausipalkka, luontaisedut, provisiot, tuotantopalkkiot sekä sijaisuuskorvaus. Vuorolisiä, vakio sunnuntaikorotusta tai tilapäisiä korotuksia, kuten ylityö, lisätyö ja sunnuntai työkorotuksia ei oteta las- kennassa huomioon.
Työaika, joka pitää sisällään myös yli- ja lisätyöt sekä aloitus ja lopetustyöt, saa olla keskimäärin enintään 48 tuntia viikkoa kohden. Tarkastelujakso on 12 kuukautta.
27 § Toimintaohjeet ja -määräykset vapaa-aikana, etäpäivystys ja varallaolo
Toimintaohjeiden antamisesta ja päivystyksestä on sovittava paikallisesti mahdollisimman tark- kaan; tärkeää on sopia ainakin siitä, mitä edellytetään, mitä siitä maksetaan, miten pitkään velvolli- suus kestää.
Velvollisuudesta antaa toimintaohjeita tai -määräyksiä vapaa-aikana tulee sopia. Korvaus tällai- sesta toiminnasta voidaan sopia erillisenä palkan lisänä tai se voidaan maksaa kertakorvauksena. Kertakorvauksen tulee olla vähintään 15 €/ käsitelty asiakokonaisuus. Asiasta tulee ilmoittaa 13 §:n työajoista tehtävällä ilmoituksella viimeistään seuraavan kuukauden loppuun mennessä, ettei saa- tava vanhene. Ohjeet voidaan antaa esimerkiksi puhelimella tai sähköpostilla.
Etäpäivystys on päivystystä, jossa tarvittaessa töitä aletaan tekemään puhelimen, tietokoneen tai muun etäyhden kautta, eikä ole tarvetta saapua työpaikalle. Sillä ei ole merkitystä, missä päivystys suoritetaan. Korvaus voidaan sopia paikallisesti, mutta sen tulee olla vähintään 220 € viikkoa koh- den. Etäpäivystystä saa olla enintään 2 viikkoa kuukaudessa.
Varallaolo on päivystämistä, jossa on mahdollisuus joutua menemään työpaikalle. Varallaolokor- vauksen suuruus riippuu siitä, miten nopeasti on tultava työpaikalle. Tunnin varoitusajasta tulee maksaa 50 % peruspalkasta, kahden tunnin varoitusajasta 25 % korvaus ja siitä pidemmistä ajoista 10 % peruspalkasta.
Korvaus maksetaan valmiudessa olosta, ei työn tekemisestä. Työn tekemisestä maksetaan erilli- nen korvaus.
Varallaoloaikaa ei toistuvasti saa olla yli kahta viikkoa kuukaudessa.
Hälytysluontoinen työ on hälytyskutsun perusteella tehtävää työtä, josta ei ole sovittu ennalta. Li- säksi edellytetään, että toimihenkilö on jo poistunut työpaikaltaan.
Hälytysluontoinen työ ei edellytä, että toimihenkilö tulee työpaikalle. Työtä voidaan hoitaa puheli- mella, sähköpostilla tai se voi vaativa vierailua jossain muualla (poliisi, sairaala, konevuokraamo…)
Hälytysraha on kahden tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan säännöllisellä työajalla tai viiden tunnin sisällä sen päättymisen jälkeen. Hälytysrahana maksetaan kolmen tunnin peruspalkka, jos kutsu annetaan myöhemmin. Lisäksi maksetaan palkka tehdyltä työajalta, kuitenkin vähintään yh- deltä tunnilta.
21.00 ja 06.00 välisenä aikana tehdystä hälytystyöstä maksetaan 100 % korotettu peruspalkka, joka sisältää ylityöt.
Työskentelystä sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä tai itsenäisyyspäivänä mak- setaan 100 % korotus. Jos työskentely on myös ylityötä, tulee niistä oma korotuksensa. Myös yli- työkorvaukset korottuvat.
Sunnuntaikorotus voidaan korvata vapaalla, jos siitä sovitaan henkilökohtaisesti toimihenkilön kanssa. Vapaa tulee antaa viimeistään 6 kuukauden kuluessa työn tekemisestä.
30 § Viikoittaisen vapaa-ajan antamisesta poikkeaminen
Jos toimihenkilö ei saa täysimittaista viikkolepoa, tulee se korvata. Ensisijaisesti tämä tehdään ly- hentämällä työaikaa kolmen kuukauden kuluessa. Toimihenkilön suostumuksella voidaan suorittaa rahakorvaus. Samoin tulee menetellä, jos toimihenkilö on ollut sairaana tai tapaturman takia pois silloin, kun hänellä olisi pitänyt olla viikkolepo. Korvauksesta tulee sopia samalla, kun sovitaan työnteosta viikkolevon aikana.
31 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö
Vuorotyössä työvuorot seuraavat toisiaan katkeamattomana sarjana tai enintään tunnin tauolla. Vuorot vaihtuvat, mutta on mahdollista, että joku sopii tekevänsä vain tiettyä vuoroa.
Ilta- ja yövuorosta maksetaan vuorolisä, jonka suuruus muuttuu aina kun palkankorotuksista sovi- taan. Ylitöiden ajalta maksetaan kyseisen vuoron mukaista vuorolisää, joka korotetaan kuten ylityö- kin.
Ilta- (18–22) ja yötyöstä (22–06) maksetaan ilta- ja yötyölisää, joka on vuorotyökorvausten suurui- nen. Tämä ei koske vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä, joista on omat määräyksensä.
Sijaisuuskorvaus sovitaan paikallisesti ja tärkeää on, että se sovitaan ennen sijaisuuden alkua. On mahdollista, että sijaisuus on huomioitu toimenkuvassa ja korvaus tulee sitä kautta. Tällöin kannat- taa pyytää selvitys, miten se näkyy palkassa.
Sijaisuuskorvausta maksetaan, jos tilapäisesti sijaistaa omien töiden lisäksi ja kokonaistyömäärä kasvaa. Lisäksi sijaisuuskorvausta maksetaan, jos omien töiden lisäksi hoitaa vaativampia tehtäviä.
Sijaisuuskorvausta maksetaan, kun sijaisuus kestää yli yhden viikon (yli 5 työpäivää).
Jos korvauksen suuruutta ei ole sovittu, tulee maksaa vähintään 373 euron kuukausikorvausta, jos muut edellytykset täyttyvät. Jos maksuaika ei ole täysi kuukausi, jaetaan summa kuukauden työ- päivillä ja kerrotaan niiden päivien lukumäärällä, jolta korvausta maksetaan.
Vaativuus- ja olosuhdelisät maksetaan samoin perustein kuin sijaistettavalle. Esimerkiksi vastaa- van työnjohtajan lisä maksetaan sijaiselle. Vaativuuslisien määräytymisessä toimihenkilön omaa ja sijaistettavan tehtävää arvioidaan yhtenä kokonaisuutena.
Jos sijaisuus on jo huomioitu tehtävän vaativuudessa, tulee työnantajan selvittää tämän vaikutus henkilön palkkaan sijaistuksien osalta.
33 § Nuoria ja harjoittelijoita koskevat määräykset
Nuorten palkka
Harjoittelijoiden ja opiskelijoiden palkka voi alittaa työehtosopimuksen vähimmäis- palkkamääräykset tietyissä tapauksissa. Luokkia on kolme:
• Alle 18-vuotiaan palkka voidaan sopia paikallisesti työehtosopimuksen vähim- mäispalkoista riippumatta. Tehtävän vaativuus tulisi kuitenkin huomioida.
• 18 vuotta täyttäneen harjoittelijan palkka voi alittaa tehtäväkohtaisen palkan 40 %, jos kyseessä on:
- harjoittelu, joka parantaa ao. henkilön mahdollisuuksia päästä alan koulutukseen ja
- tutkintoon liittyvä pakollinen harjoittelu tai opiskelua tukeva muu har- joittelu opintojen kestäessä.
• Alle 25-vuotiaan palkka voi olla 20 % alle luokittelun, jos hän on korkeakou- lusta valmistunut ja kyse on enintään 8 kuukauden ajasta työsuhteen alusta tai kyse on enintään yhden vuoden oppisopimuksesta tai koulutussopimuksen perusteella koulutettavasta.
Työajan lyhennykset, eli xxxxxxxx, kertyvät myös koululaiselle tai harjoittelijalle, joka työskentelee 8/40 työaikamuodossa.
Poikkeukset muiden toimihenkilöiden työsuhdeturvaan
Vaikka toimihenkilöitä olisi irtisanottu tai irtisanomisuhan alla, voidaan vähentämisjär- jestysmääräys, velvollisuus tarjota muuta työtä ja työsuhteen päättymisen jälkeiset työntarjoamisvelvollisuusmääräykset ohittaa harjoittelijoiden osalta seuraavissa tilan- teissa:
• pakollinen harjoittelu, opintojen aloittamiseksi enintään kahdeksan (8) kuukau- den ajan,
• tutkintoon liittyvä harjoittelu opintojen kestäessä,
• korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta valmistuneita enin- tään kahdeksaksi (8) kuukaudeksi työsuhteen alkamisesta lukien ensimmäi- sessä varsinaisessa työpaikassa valmistumisen jälkeen.
Lisäksi luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan täytyy todeta työnantajan kanssa, että harjoittelu ei vaikuta muiden toimihenkilöiden työehtoihin tai työsuhtei- siin.
Opiskelijan ohjaaminen
Jos työantaja määrää ohjaamaan AMK-opiskelijaa tai vastaavaa, tulee ohjaamisesta maksaa korvaus, jossa huomioidaan työmäärän lisääntyminen ja ohjaamisen vaati- vuus.
Korvauksen suuruus sovitaan paikallisesti, mutta ei voida sopia, ettei korvausta mak- seta.
Korvausta maksetaan kuukauden ajalta, jos muuta ei sovita.
Työnantaja määrää ohjaamisen sisällön ja siten myös sen, minkälainen ohjaus oi- keuttaa korvaukseen.
Jos ohjaaminen on huomioitu toimenkuvassa, ei erillistä korvausta makseta. Tällöin kannattaa pyytää selvitys, miten tämä tehtävä on vaikuttanut pisteytykseen ja sitä kautta palkkaan.
34 § Palkka ja palkan maksaminen
Toimihenkilön palkka määritellään kuukausipalkkana. Näin toimitaan, vaikka toimihenkilö tekisi töitä tuntitöinä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palkassa tulee ottaa huomioon esim. palkalliset arkipyhät.
Palkka voi sisältää rahaa tai luontaisetuja. Miten ne jakautuvat palkan sisällä, on osapuolten väli- nen neuvottelukysymys. On syytä kuitenkin huomioida se, miten erät käyttäytyvät verotuksessa. Myös vuosilomapalkan ja lomarahan laskennassa rahapalkka ja luontaisedut käyttäytyvät eri ta- valla.
Luontaisedun arvo on sen käypä arvo, jos se voidaan selvittää. Muutoin käytetään verottajan vah- vistamia verotusarvoja.
Pääsääntöisesti provisiotyötä tekevillä on omat määräyksensä palkkauksen suhteen.
Palkkapäivä on yrityksen vakiintunut palkkapäivä. Sen muutoksesta tulee sopia viimeistään kuu- kautta ennen muutosta.
Lopputili voidaan maksaa seuraavana normaalina tilipäivänä.
Toimihenkilöllä on oikeus saada pyydettäessä palkkalaskelma. Normaali tapauksessa hänelle an- netaan normaali tilinauha, jossa on selvitys mistä palkka koostuu. Jos sitä ei tule, se kannattaa pyytää.
Normaali tilanteessa toimihenkilölle maksetaan hänen kuukausipalkkansa, eikä tarvetta osa-ajan palkan laskemiseen ole. Jos kuukausi pitää sisällään palkattomia päiviä, joudutaan laskemaan päivä tai tuntipalkka. Se tapahtuu siten, että kuukausipalkka jaetaan normaalien työtuntien mää- rällä. Poissaolopäivän hinta vaihtelee kuukausittain.
Kuukausipalkka on sama kuin ylitöissä, eli esim. luontoisedut, tuotantopalkkiot ym. kuuluvat mu- kaan. Katso pykälä 26.
36 § Vaativuus- ja olosuhdelisät
Vastaavan mestarin lisä
Vastaavan työnjohtajan, eli vastaavan mestarin lisää, maksetaan rakennusalan työn- johtajalle, joka on merkitty rakennusvalvonnan kirjoihin vastaavaksi työnjohtajaksi.
Lisää maksetaan siltä ajalta, kun merkintä on voimassa. Lisän suuruus määräytyy yri- tyskohtaisesti, ottaen huomioon työmaan vaativuus ja taloudellinen vastuu. Lisän suuruus voi siis vaihdella työmaan olosuhteiden mukaan.
Jos asiasta ei ole sovittu yrityskohtaisesti, työehtosopimuksen mukaan lisän suuruus määräytyy kahdessa alimmassa luokassa alaisena olevien teknisten toimihenkilöiden määrän mukaan. Ylin luokka sovitaan erikseen. Useissa yrityksissä vastaavan työn- johtajan lisä on kuitenkin sovittu paikallisesti ja monella se on sidottu urakkasum- maan. Ylimmät tasot ovat usein korkeampia kuin työehtosopimuksessa.
Tunnelilisä
Tunnelilisää maksetaan 10 %, jos henkilö työskentelee tunnelissa, luolassa tai muussa vastaavassa kalliorakennelmassa. Työskentelyllä tarkoitetaan pidempiai- kaista työn tekemistä, pelkät vierailut luolaan eivät oikeuta lisään. Edellytys ei myös- kään ole se, että luolassa ollaan koko ajan, vaan toimistotilat, sosiaalitilat ym. voivat olla maan päällä. Lisän maksaminen loppuu, kun rakennelma on siinä vaiheessa, ettei lohkarevaaraa enää ole, eli rusnaus on tehty ja rakenteet on pysyvästi tuettu.
Saneerauslisä
Vanhojen rakennusten lisää eli saneerauslisää maksetaan, kun johdetaan työtä sa- neerauskohteessa, jossa puretaan ja rakennetaan samanaikaisesti. Jos kohteen pur- kutyöt tehdään ensin kokonaan loppuun ja sen jälkeen aloitetaan uuden rakentami- nen, ei rakentamisvaiheessa enää tarvitse maksaa saneerauslisää. Kuitenkin sanee- rauskohteessa tyypillisesti purkaminen ja rakentaminen jatkuu kaiken aikaa lomittain.
Saneerauslisä ei ole pelkkä pöly- ja mölylisä, vaan sillä korvataan kokonaisuutena korjausrakentamisen mukanaan tuomia haittoja ja haasteita. Useat yritykset ovat so- pineet omia paikallisia sopimuksia saneerauslisästä.
Turvallisuuskoordinaattorin ja työsuojelupäällikön lisä
Turvallisuuskoordinaattorille ja työsuojelupäällikölle tulee maksaa paikallisesti sovit- tava korvaus silloin, kun he ovat tässä tehtävässä. Osa turvallisuuskoordinaattoreista ei kuitenkaan ole rakennusliikkeiden palveluksessa, eivätkä he ole tämän tessin pii- rissä. Tällöin heihin noudatetaan oman alansa työehtosopimusta.
Työsuojelupäälliköllä tarkoitetaan tässä yhteydessä työpaikan, eli rakennustyömaan tai toimiston, työsuojelupäällikköä, joka hoitaa tätä tehtävää muiden tehtävien ohella. Käytännössä korvaukset ovat joko kiinteitä summia tai joissain yrityksissä korvaus- määrät on sidottu urakkasummaan, henkilömäärään tms. Turvallisuuskoordinaattorin ja työsuojelupäällikön korvaus voidaan korvata ottamalla se huomioon luokittelussa. Tällöin vaikutus tulee selvittää toimihenkilölle.
37 § – 39 § Matkustamista koskevat yleiset määräykset
Päivittäiset työmatkat
Jos henkilöllä on vakituinen työpaikka, eli työpiste yrityksen konttorissa, varastossa ym., päivittäisistä työmatkoista, eli aamulla töihin ja illalla kotiin menemisestä, ei mak- seta korvausta. Matkakuluja voi vähentää verotuksessa, jos niiden määrä ylittää melko korkean omavastuuosuuden. Matkakulut vähennetään halvimman mukaan, eli yleensä julkisen kulkuneuvon mukaan, jollei ole osoittaa erityistä perustetta.
Jos toimihenkilö työskentelee pysyvästi työmaalla, maksetaan hänelle päivittäisistä kodin ja työmaan välisistä matkoista korvausta, eli ns. tossurahaa, työehtosopimuk- sen mukaisen taulukon mukaan.
Lisäksi työmaalla työskentelevälle toimihenkilölle maksetaan ylimääräinen pitkän matkan korvaus työpäivittäisen matkan ylittäessä 120 km suuntaansa. Korvauksen suuruus sovitaan paikallisesti. Jos paikallisesti ei ole sovittu korvauksen suuruudesta, korvauksia maksetaan seuraavasti:
Kilometrimäärä / suunta | Korvaus / työpäivä |
121-130 km | 20e |
131-140 km | 25e |
yli 140 km | 43e |
Työmaatoimihenkilöille ei makseta päivärahaa työmaalla työskentelystä, poikkeuk- sena tienpäällystysala.
Varsinainen työmatka
Verotuksessa näitä kutsutaan ”matkoiksi erityiselle työntekemispaikalle”. Tällaiselta matkalta toimihenkilöllä on oikeus korvaukseen matkakuluista ja edellytysten täytty- essä oikeus päivärahaan tai ateriakorvaukseen.
Jos työmaalla työskentelevä tekee normaalin työmatkan, esim. matkustaa toiselle paikkakunnalle kokoukseen, on hän normaalien matkustusmääräysten piirissä.
Toimihenkilöllä voi olla oikeus verovapaaseen päivärahaan, jos aikarajat ja kilometri- määrät täyttyvät. Verovapauden edellytykset ja työehtosopimuksen mukaan velvolli- suus maksaa päivärahaa ovat erilaiset. Aikarajat ovat samat eli matkan pitää kestää vähintään 6 tuntia (puolipäiväraha) tai 10 tuntia (kokopäiväraha). Kilometrirajat sen sijaan ovat erilaiset. Verottajalla on selkeät rajat, 5 km työpaikasta ja 15 km kodista tai toisinpäin, jotka mahdollistavat verovapauden. Työehtosopimuksen mukaan kyse tulee olla matkustamisesta, ei lähiliikkumisesta. Tälle rajanvedolle ei ole selkeää kilo- metrimäärää. Olisi hyvä, jos yrityksessä etukäteen määriteltäisiin, mikä on normaalia lähiliikkumisaluetta ja mikä matkustamista.
Työnantajalla on oikeus edellyttää, että matka alkaa ja päättyy työpaikalle, mutta yleensä tarkoituksenmukaisuus voittaa ja matka alkaa ja loppuu tarkoituksen mukai- simpaan paikkaan, eli kotiin tai työpaikalle. Työmatka alkaa, kun matkalle lähdetään ja päättyy, kun siltä palataan, eli kun ulko-ovi avataan lähtiessä tai kun se suljetaan palattua.
Ateriakorvaus
Ateriakorvausta voidaan maksaa, jos päivärahan edellytykset eivät täyty, mutta hen- kilö ei ole voinut ruokailla normaalisti työantajan ruokalassa, kotonaan tai työnantajan toisen toimipaikan ruokalassa. Työmaalla työskentelevä henkilö voi tehdä verotuk- sessa vastaavan vähennyksen, jos ruokailumahdollisuutta ei ole järjestetty. On syytä huomata, että pelkkä mahdollisuus lounaskortin tai -setelien käyttöön poistaa oikeu- den ateriakorvaukseen.
Komennuksesta sopiminen
Työpaikkana toimivan työmaan ollessa yli 100 km:n päässä toimihenkilön kodista, on sovittava, järjestääkö työnantaja majoituksen vai kuljetaanko matkat päivittäin.
Kotimatkat komennuksella
Komennuksen aikana työnantaja maksaa kahden viikon välein matkakustannukset kotipaikkakunnalla käynnistä. Muilta viikonlopuilta maksetaan joko päiväraha vapaa- päiviltä tai kotimatkakorvaus sen mukaan kumpi on pienempi. Samoin menetellään valtakunnallisten juhla-, pyhä- ja vapaapäivien suhteen.
Mikäli matka-aika kotipaikkakunnan asunnon ja työkohteen välillä kestää yhteen suuntaan yli puolitoista tuntia, maksetaan toimihenkilölle tässä kohdassa mainituilta matkoilta tämän ajan ylimenevältä osalta korvauksena peruspalkka.
Matka-aika
Matka-aikaa ei lueta työajaksi. Jos matkustetaan normaalin työpäivän aikana, palk- kaa ei vähennetä. Jos joudutaan matkustamaan vapaa-aikana, toimihenkilölle mak- setaan matka-ajan korvaus, joka on yksinkertainen peruspalkka. Matka-ajalta ei muo- dostu ylityötä.
Paikallinen sopiminen
Monista matkakuluista voidaan sopia toisin, mutta tässä tulisi pyrkiä kokonaisuutena samantasoisiin järjestelyihin.
40 § Palkka sairauden tai perhevapaan aikana sekä tapaturman jälkeen
Sairaus ja tapaturma
Jos henkilö sairastuu tai joutuu tapaturmaan, jonka takia hän ei ole työkykyinen, hä- nellä on oikeus palkkaan työkyvyttömyyden ajalta. Palkanmaksuvelvollisuuden kan- nalta ei ole merkitystä, mikä työkyvyttömyyden on aiheuttanut, esim. työtapaturma on samanarvoinen kuin vapaa-ajan tapaturma. On kuitenkin syytä huomata, että vakuu- tuskäytännössä tapatuman syyllä on merkitystä. Toisaalta taas työkyvyttömyys ei saa olla aiheutunut törkeästä huolimattomuudesta tai rikollisesta teosta.
Xxxxxxxxxx palkka on sama palkka, mitä toimihenkilö olisi työssä ollessaan säännölli- senä työaikana ansainnut. Näin ollen esim. mahdolliset olosuhdelisät tulee huomi- oida, jos ne olisivat tulleet maksuun terveenä ollessa.
Palkkaa maksetaan seuraavasti:
Työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti Palkka
1 kuukauden mutta vähemmän kuin 1 vuoden 4 viikolta
1 vuoden mutta vähemmän kuin 5 vuotta 5 viikolta
5 vuotta tai kauemmin 3 kuukaudelta
Yllä mainittu taulukko pätee järjestäytyneissä yrityksissä. Järjestäytymättömissä yri- tyksissä, joissa työehtosopimusta noudatetaan yleissitovuuden kautta, tulee alle kuu- kauden työsuhteissa maksaa 50 % palkka yhdeksän työpäivän ajan.
Oikeus sairausajan palkkaan uudistuu, jos henkilö on kuntoutunut ja palaa töihin vä- hintään 30 päiväksi, tällöin sairausajan palkanmaksu alkaa uudestaan. Jos henkilö sairastuu nopeammin kuin 30 päivän sisällä, riippuu palkanmaksu siitä, onko ky- seessä sama vai eri sairaus. Ratkaisun tekee sairausvakuutustoimisto, eli KELA.
Työnantajalla on oikeus vaatia sairauden ajalta lääkärintodistus. Työnantajalla on oi- keus myös osoittaa oma lääkärinsä pääsääntöiseksi käyntikohteeksi. Tällöin työnan- taja toki vastaa kuluista. Samoin, jos työnantaja ei hyväksy toimihenkilön toimittamaa lääkärintodistusta, voidaan toimihenkilö lähettää työnantajan lääkärille työnantajan kustannuksella. Työehtosopimusosapuolet ovat todenneet, että tämän sopimuskoh- dan tarkoitus on, että lyhyissä flunssatyyppisissä poissaoloissa toimihenkilö voi olla poissa töistä omalla ilmoituksellaan. Perustellusta syystä lääkärintodistus voidaan vaatia myös näissä tapauksissa.
Perhevapaat
Xxxxxx pitää perhevapaita määräytyy sairausvakuutuslain mukaan. Palkallisuudesta taas on sovittu työehtosopimuksessa. Äitiysvapaalta maksetaan täysi palkka kolmelta kuukaudelta. Isyysvapaan palkallinen aika on viikko, eli 5 työpäivää. Jos perheva- paan aikana tulee uudestaan raskaaksi, on oikeus uuteen palkalliseen jaksoon. Enää ei edellytetä, että käy välillä päivän töissä.
Äitiysvapaan jälkeen on oikeus entisiin tehtäviin, jos poissaolo on kestänyt enintään 12 kuukautta. Jos vanhoja tehtäviä ei ole, tulee tarjota muita samantasoisia tehtäviä tai viime kädessä muita töitä.
Lääkärissä ja tutkimuksessa käynti on palkallista aikaa, jos kyseessä on;
• Lakisääteinen terveystarkastus.
• Akuutti vaiva, jolloin on päästävä nopeasti lääkäriin.
• Aikaa ei löydy kohtuullisessa ajassa työajan ulkopuolella.
• Kyse on lääkärintarkastuksesta tai toimenpiteestä, jotka on mainittu työehtosopimuksen lis- tassa.
Vaadittaessa toimihenkilön on selvitettävä lääkärissä käynti ja siihen kulunut aika.
Vuosiloma pidetään lain mukaan.
Yleensä toimihenkilö saa loma-ajalta normaalin kuukausipalkkansa ja sen lisäksi lomarahan.
Työehtosopimuksessa on sovittu palkan jakamisesta käyttäen jakajaa 25, jos lomapalkka pitää jos- tain syystä pilkkoa.
Lomapalkassa tulee huomioida jatkuvat vuorotyön lisät sekä muut jatkuvat tai säännölliset lisät ja sunnuntaikorotukset. Jos ylityöt, vuorotyöt sekä aloittamis- ja lopettamistyöt on sovittu köntäksi, eli kuukausikorvaukseksi, ne maksetaan myös loman aikana.
Lomaraha on 50 % lomapalkasta, eli rahapalkasta. Lomaraha maksetaan aina kun pitää loman pois. Jos loman ottaa rahana, maksetaan lomaraha lomakorvauksesta. Jos itse aiheuttaa
työsuhteen päättymisen tai irtisanoutuu itse, lomarahaa ei makseta lomakorvauksesta. Eläkkeelle jäävälle maksetaan lomaraha. Maksaminen ei edellytä paluuta takaisin loman jälkeen.
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on ohje, että lomarahoja vaihdettaessa vapaaksi, 24 päivän lomarahat tuottavat 12 työpäivää vapaata, jollei muuta ole sovittu.
Lyhyen tilapäisen vapaan ajatus on, että äkillisen tapahtuman sattuessa toimihenkilölle annetaan palkallista vapaata. Ensimmäiseksi kyseeseen tulee perheen piirissä sattunut äkillinen sairasta- paus, johon liittyvän hoidon järjestämiseksi vapaa on tarpeen. Perheellä tarkoitetaan samassa ta- loudessa asuvia perheenjäseniä, eli kyseessä on ns. yhteisen jääkaapin ajatus. Mitään ikärajaa ei ole, vaan hoidon tarve määrittää. Vapaalla ei ole myöskään kestoon liittyvää aikarajaa. Se on kui- tenkin tarkoitettu hoidon järjestämiseksi ja normaalitilanteessa sellaisen on katsottu edellyttävän enintään neljän päivän poissaoloa. Aika voi olla lyhyempi tai pidempi riippuen olosuhteista.
Vapaata voi saada myös läheisen omaisen kuoleman takia. Tässä yhteydessä läheisenä omaisena pidetään puolisoa, omia ja puolison xxxxxxxxx, perheen lapsia, sisaruksia ja isovanhempia. Puoli- soksi katsotaan myös rekisteröidyn parisuhteen mukainen puoliso ja hänen sukulaisensa. Sitä ei ole rajattu, mitkä toimet kuuluvat vapaan piiriin. Ne voivat liittyä hautajaisiin tai muihin kuolemaan liittyviin tarpeellisiin toimiin.
Yhteiskunnalliset luottamustoimet oikeuttavat vapaaseen.
Kertausharjoitusten osalta on suositus, että työnantaja maksaisi palkan siltä osin, kun valtio ei korvaa.
44 § Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus
Keskusjärjestöjen välillä on sovittu, että työnantaja ottaa toimihenkilöille vastuuvakuutuksen. Tällä täydennetään muuta vakuutusturvaa ja työnantajan vastuuta aiheutuneista vahingoista. Lisäksi Pron jäsenillä on liiton ottama ammatillinen vastuuvakuutus.
Työnantaja ottaa myös toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen, jonka tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen.
45 § Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen
Sopimuskohdassa todetaan molemminpuolinen järjestäytymisvapaus. Osapuolet eivät saa estää tai pakottaa ketään liittymään toimihenkilö- tai työnantajaliittoon.
Toimihenkilöiden osalta on sovittu siitä, että työnantaja perii palkasta jäsenmaksun ja tilittää sen liitolle. Monet työnantajat perivät myös Prohon kuuluvilta ylemmiltä toimihenkilöiltä, mutta tähän tes ei velvoita.
Jos työpaikalla syntyy laillinen työriita, johon toimihenkilöt eivät osallistu, heidän tulee hoitaa omat työnsä sekä muiden teknisten toimihenkilöiden töitä. Lakon tai muun selkkauksen alaisiin töihin ei
tule puuttua, paitsi jos ne ovat tarpeellisia suojatoimenpiteitä tai niitä voi kohtuudella muutoin edel- lyttää, jotta työt voivat jatkua selkkausten jälkeen.
Jos riita on määräysten vastainen, voidaan paikallisesti sopia laajemmistakin tehtävistä toiminnan turvaamiseksi.
Teknisiä toimihenkilöitä ei saa lomauttaa tai irtisanoa toisen henkilöstöryhmän työriidan takia.
Toimihenkilöillä on oikeus kokoustaa ay-asioissa työpaikalla. Kokouksen tulee olla työajan ulko- puolella, esim. työajan jälkeen tai tauoilla. Asiasta tulee sopia työnantajan kanssa.
Paikalle on oikeus kutsua myös liiton ja keskusjärjestön edustajia.
Työehtosopimuksessa mainittu paikallinen sopiminen on mahdollista luottamusmiehen tai henkilön itsensä kanssa, jollei oikeutta ole nimenomaisesti rajattu koskemaan vain luottamusmiestä.
Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo edustettavia, eikä se ole sidottu liiton jäsenyyteen. Sopi- mus on tehtävä kirjallisesti, jos jompikumpi sitä pyytää. Kirjallista sopimusta kannattaa aina pyytää. Jos työaikaa koskeva sopimus on voimassa yli 2 viikkoa, se on tehtävä kirjallisesti.
Paikallinen sopimus on tessin osa. Paikallisen sopimuksen irtisanomisaika on 3 kuukautta, jos muuta ei ole sovittu.
Neuvottelujärjestyksen tarkoitus on edistää sovintoa ja vähintäänkin selkeyttää osapuolten näke- myksiä. Työehtosopimus velvoittaa neuvottelujärjestyksen käyttöön työehtosopimuksessa sovi- tuista asioissa, mutta suositus on, että sitä noudatetaan kaikissa riidoissa.
Käsittelyjärjestys on seuraava:
Esimies – toimihenkilö
Luottamusmies – TA edustaja (yksikön päällikkö, henkilöstöpäällikkö) Pro – Rakennusteollisuus
Jos yhteisymmärrystä ei löydy, asia viedään tuomioistuimeen tai se jää siihen. Työtuomioistuin on erityistuomioistuin, joka käsittelee vain työehtosopimuksen tulkintariitoja. Muut jutut menevät pai- kalliseen käräjäoikeuteen ja mahdollisesti hovioikeuteen. Vaativuusryhmittelyriitoja ei viedä työtuo- mioistuimeen.
Paikalliset neuvottelut on saatava käyntiin ensi tilassa ja viimeistää 2 viikon kuluessa vaatimuk- sesta. Neuvotteluista on tehtävä muistio, jos toinen sitä vaatii. Muistio kannattaa vaatia ja se tulee tehdä viikon kuluessa. Neuvottelujen ollessa käynnissä, samasta asiasta ei saa lakkoilla.
49 § Työehtosopimuksen kehittäminen
Kyseessä on liittojen välinen periaatekirjaus siitä, että asioita yritetään ratkoa ja edistää myös sopi- muskauden aikana.
Kyseinen työehtosopimus on määräaikainen ja päättyy sovittuna aikana.