Kodin vakuutus

Vakuutussopimus on kahden sopijaosapuolen, vakuu- tuksenantajan (vakuutusyhtiön) ja vakuutuksenotta- jan (asiakkaan), välinen sopimus vakuutuksesta, jonka mukaan vakuutusyhtiö sitoutuu kantamaan sopimuk- sessa määritellyt riskit asiakkaan maksamaa vakuu- tusmaksua vastaan. Vakuutussopimukseen sovelle- taan vakuutussopimuslakia (543/94) tai vastaavaa myöhempää lakia.

Vakuutuskirja ja vakuutusehdot määrittelevät vakuu- tussopimuksen keskeisen sisällön. Vakuutuskirja on asiakaskohtainen, ja siihen on merkitty vakuutettu omaisuus, vakuutusturvan tasot, vakuutus- ja enim- mäiskorvausmäärät, omavastuut sekä sopimukseen liitetyt lisävakuutukset.

Vakuutusehdoissa on kaksi osaa: yleiset sopimuseh- dot ja kyseisen vakuutuksen ehdot. Jos sopimuksessa poiketaan vakuutusehdoista, se mainitaan vakuutus- kirjassa.

Näissä ehdoissa kerrotaan Xxxxx vakuutus -nimiseen vakuutussopimukseen sisältyvien esine-, vastuu- ja oikeusturvavakuutusten sisältö.

Vakuuttamiseen ja vahingon korvaamiseen liittyviä käsitteitä

Vakuutuksenottaja

Vakuutuksenottaja on se, joka on tehnyt vakuutusyh- tiön kanssa vakuutussopimuksen. Vakuutuksenottaja on merkitty vakuutuskirjaan.

Vakuutettu

Vakuutettu on se, jonka hyväksi vakuutus on voimassa.

Vakuutustapahtuma

Vakuutustapahtumalla tarkoitetaan sellaista sat- tumanvaraista tapahtumaa, joka tapaustyypiltään kuuluu vakuutussopimuksen korvauspiiriin.

Vakuutuspaikka

Vakuutuspaikka on vakuutuskirjaan merkitty omai- suuden sijaintipaikan osoite.

Uudishinta (Jälleenhankinta-arvo)

Irtaimen esineen uudishinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka tarvitaan uuden samanlaisen tai käyttöominaisuuksiltaan lähinnä vastaavan omaisuu- den hankkimiseen.

Rakennusten uudishinta määritetään pitäen lähtö- kohtana vaurioitunutta rakennusta sellaisena ja siinä käyttötarkoituksessa kuin se oli ennen vahinkoa. Uu- dishinnalla tarkoitetaan rahamäärää, joka tarvitaan uuden samankokoisen, samaan käyttötarkoitukseen tarkoitetun ja ominaisuuksiltaan alkuperäisen kaltai- sen rakennuksen rakentamiseen. Uudishinta mää- räytyy kuitenkin enintään samaan käyttötarkoituk- seen nykyaikaisilla rakenneosilla, yleisesti Suomessa kaupan olevilla rakennustarvikkeilla ja tavanomaisilla työmenetelmillä toteutetun rakennuksen mukaan. Jos pakottavat viranomaismääräykset lisäävät rakennus- kustannuksia verrattuna siihen, mitä ne olisivat olleet toteutettaessa vaurioitunut rakennus ominaisuuksil- taan alkuperäisen rakennuksen kaltaisena, huomi- oidaan nämä kustannukset vahingon ja korvauksen määrässä ehtokohdan 6.3.4.2 mukaisesti.

Uudishinta vahinkohetkellä voi olla suurempi tai pie- nempi kuin omaisuudella hankintahetkellä ollut arvo.

Nykyhinta (päivänarvo)

Nykyhinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka saadaan, kun uudishinnasta vähennetään iän, käytön, huollon tai hoidon laiminlyönnin, käyttökelpoisuu- den alenemisen tai muun sellaisen syyn aiheuttama arvonalennus. Rakennuksen nykyhintaa arvioitaessa otetaan huomioon myös paikkakunnan muuttuneiden olosuhteiden tai muiden syiden selvä vaikutus.

Nykyhinta ei yleensä riitä korvaamaan uuden vastaa- vanlaisen omaisuuden hankkimista vahingoittuneen tilalle.

Käypä arvo

Käypä arvo on vakuutetun omaisuuden käteismyynti- hinta vahinkohetkellä eli se hinta mikä siitä saataisiin, jos se myytäisiin markkinahintaan. Käypää arvoa laskettaessa otetaan huomioon mm. esineen ikä, käyttöaika ja käyttökelpoisuus.

Jäännösarvo

Omaisuuden jäännösarvo on omaisuuden arvo välit- tömästi vahingon jälkeen.

Täysarvo

Täysarvo tarkoittaa, että omaisuus on vakuutettu aina sen todellisesta arvosta vahinkohetkellä. Täysar- vovakuutuksessa asiakkaan ei tarvitse vakuutuksen tekohetkellä määritellä vakuutettavan omaisuuden arvoa. Riittää, että vakuutusyhtiön pyytämät tiedot omaisuudesta ovat oikein ja että tietojen muutok- sista ilmoitetaan vakuutusyhtiölle. Vakuutusmaksu määräytyy näiden tietojen, esim. asunnon pinta-alan, perusteella.

Omaisuuden arvon selvittäminen tulee tarpeelliseksi vasta sitten, kun vahinko on tapahtunut. Tätä arvoa selvitettäessä huomioidaan omaisuuden ikä, käyttö, kuluminen ja muut sen arvoon vaikuttavat tekijät. Näiden tekijöiden perusteella korvaus maksetaan joko uudishinnan tai nykyhinnan mukaan. Täysarvovakuu- tus ei siten tarkoita, että vanhasta vahingoittuneesta omaisuudesta saa uuden hinnan mukaisen korvauksen.

Kodin vakuutuksen rakennuksen ja irtaimiston vakuutukset voidaan pääsääntöisesti tehdä täys- arvovakuutuksina.

Vakuutusmäärä

Omaisuus voidaan myös vakuuttaa vakuutuksenotta- jan ilmoittamasta tietystä rahamäärästä. Tätä sum- maa kutsutaan vakuutusmääräksi, ja sen perusteella määräytyy vakuutusmaksu ja suurin mahdollinen maksettava korvaus.

Vakuutuksenottajan on huolehdittava, että vakuu- tuksessa ilmoitettu rahamäärä vastaa omaisuuden todellista arvoa ja siinä tapahtuvia muutoksia. Jos tämä vakuutusmäärä ei vastaa omaisuuden todellista arvoa, voi omaisuus olla yli- tai alivakuutettu. Korva- uksen määrää laskettaessa yli- tai alivakuutus ote- taan huomioon yleisten sopimusehtojen mukaisesti.

Yli- ja alivakuuttamisriski on täysarvovakuutuksessa pienempi kuin vakuutusmäärällisessä vakuutuksessa, ja siksi täysarvovakuuttaminen on yleensä turvalli- sempi vakuuttamisvaihtoehto.

Kodin vakuutuksen rakennuksen ja irtaimiston vakuu- tukset voidaan tehdä vakuutusmäärällisinä vakuutuk- sina.‌‌

Vakuutusmäärä voi olla omaisuuden uudishinta, nykyhinta tai ensivastuun vakuutusmäärä. Vakuutus- määrää määritettäessä on otettava huomioon myös verotuksesta annetut säännökset.

Vakuutusmäärä on vakuutusmaksun laskentaperuste ja ylin korvausmäärä, mutta ei vahingonmäärä tai sen arvioimisen peruste.

Enimmäiskorvausmäärä

Kun irtaimistolle tehdään täysarvovakuutus, sille määritellään samalla enimmäiskorvausmäärät. Enim- mäiskorvausmäärä on suurin mahdollinen maksettava korvausmäärä, ja se on merkitty vakuutuskirjaan tai

-ehtoihin.

Korvausrajoitus (rajoitusehto)

Korvausrajoituksella tarkoitetaan sellaista ehdoissa erikseen määriteltyä vahinkoa tai tapahtumaa, jota ei korvata vakuutuksesta.

Suojeluohje

Suojeluohjeet ovat toimintaohjeita, joita noudatta- malla voidaan estää vahinko tai pienentää vahin- koa. Jos vakuutuksenottaja, vakuutettu tai häneen samastettava henkilö ei noudata suojeluohjeita ja se vaikuttaa vahingon syntymiseen tai laajuuteen, korvausta voidaan vähentää tai se voidaan jättää kokonaan maksamatta.

Asuinpinta-ala (huoneistoala)

Asuinpinta-alalla tarkoitetaan asunnon sisäseiniin rajoittuvaa pinta-alaa. Se lasketaan asunnon jokai- sesta kerroksesta ja näin saadut pinta-alat lasketaan yhteen. Asuinpinta-alaan kuuluvia asuintiloja ovat muun muassa asuinhuoneet, käytävät, sauna- ja pe- seytymistilat sekä vaatehuoneet.

Asuinpinta-alaan kuuluu huoneen pinta-ala siltä osin, kun huonekorkeus ylittää 160 senttimetriä.

Muussa kuin asuinkäytössä olevat tilat eivät kuulu asuinpinta-alaan. Näitä ovat muun muassa autotal- lit, avokuistit ja terassit, tekniset tilat sekä erilliset varastotilat.

Irtaimiston täysarvovakuutuksessa vakuutusmaksu lasketaan asuinpinta-alan perusteella ja tämä pinta- ala merkitään vakuutuskirjaan.

Kokonaisala (bruttopinta-ala)

Kokonaisalalla tarkoitetaan rakennuksen ulkomittojen mukaista pinta-alaa. Se lasketaan jokaisesta ker- roksesta ja näin saadut pinta-alat lasketaan yhteen. Kokonaisalaan lasketaan sekä kylmät että lämpimät tilat.

Kokonaisalaan lasketaan mukaan rakennuksen osat vain siltä osin, kun ne ylittävät 160 senttimetriä.

Rakennuksen avoimet osat, kuten avokatokset ja

-kuistit eivät kuulu kokonaisalaan, ellei niiden yh- teenlaskettu pinta-ala ylitä rakennuksen muun osan pinta-alaa.

Rakennuksen täysarvovakuutuksessa vakuutusmaksu lasketaan kokonaisalan perusteella, ja tämä pinta-ala merkitään vakuutuskirjaan.

LVISA-laitteet

LVISA-laitteita (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiolaitteet) ovat kaikki rakennuksen lämmit- tämiseen, veden käsittelyyn, valaistukseen tai ilmas- tointiin käytettävät kiinteät laitteet, kuten sähkölait- teet, sähkövastukset ja -elementit, lämmityskattilat, keskuspölynimuri, säiliöt ja rakennuksen turvatekniik- ka sekä näihin liittyvät putkistot, johdot, kaapelit ja automaattiset ohjausjärjestelmät. LVISA-laitteisiin rinnastetaan kylmähuoneen koneisto.

LVISA-laitteita eivät ole kodinkoneet, kuten astian- pesukone ja liesi, vaikka ne olisikin asennettu raken- nukseen kiinteästi.

Vahingon määrä

Vahingon sattuessa omaisuuden arvo ja vahingon määrä määritellään joko uudishinnan, nykyhinnan, ikäpoistojen tai käyvän arvon mukaan vahingoittu- neesta omaisuudesta riippuen. Vahingon määrä ei ole sama kuin maksettavan korvauksen määrä.

Korvauksen määrä

Korvauksen määrällä tarkoitetaan vahingosta mak- settavaa korvausta. Korvauksen määrä saadaan vähentämällä vahingon määrästä muun muassa mah- dolliset ikäpoistot ja omavastuu.

Omavastuu

Omavastuu on se rahamäärä, jonka vakuutuksen- ottaja on päättänyt ottaa omalle vastuulleen. Oma- vastuu merkitään vakuutuskirjaan, ja kun vahinko ta- pahtuu, omavastuu vähennetään vahingon määrästä.

Esinevakuutus

Vakuutusyhtiö sitoutuu näiden esinevakuutusten ehtojen sekä yleisten sopimusehtojen mukaisesti korvaamaan vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon sekä ehdoissa mainitut muut kustannukset.

1 Vakuutetut ja vakuutuksen voimassaolo

1.1 Vakuutetut

Tässä vakuutuksessa vakuutettuina ovat vakuutuk- senottaja ja hänen kanssaan yhteisessä taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt.

1.2 Vakuutuksen voimassaolo

1.2.1 Voimassaolo vakuutuspaikassa

Irtaimiston vakuutus on voimassa vakuutuskirjassa mainitussa asunnossa ja sen käyttöön liittyvissä säily- tystiloissa. Näillä säilytystiloilla tarkoitetaan

• omakotitalon tai vapaa-ajan asunnon samalla kiinteistöllä olevia tiloja, kuten vajaa ja autotallia

• asunto- ja kiinteistöosakeyhtiössä yhteisessä käy- tössä olevia urheilu- ja harrastusvälinevarastoja sekä asuntokohtaisia kellari- ja ullakkovarastoja sekä autotalleja. Näissä säilytystiloissa pidettä- vän irtaimiston enimmäiskorvausmäärä on 4 000 euroa.

Rakennuksen vakuutus on voimassa vakuutuskirjassa mainitussa vakuutuspaikassa.

1.2.2 Voimassaolo vakuutuspaikan ulkopuolella ‌

Irtaimiston vakuutus on voimassa Suomessa vakuu- tuspaikasta tilapäisesti pois siirretyn irtaimiston osalta 12 kuukautta siirtämispäivästä lukien. Jos koti-irtaimisto on vakuutettu laajan turvan tasoisella vakuutuksella, va- kuutus on voimassa ulkomailla 45 vuorokautta matkan alkamisesta.

Tilapäisesti vakuutuspaikasta pois siirretyn irtaimiston enimmäiskorvausmäärä on 10 % koko irtaimiston enim- mäiskorvaus- tai vakuutusmäärästä.

Enimmäiskorvaus- tai vakuutusmäärää voidaan korot- taa erillisestä lisämaksusta.

Rajoituksia koskien moottoriajoneuvosta, matkai- luautosta tai -perävaunusta, muusta perävaunusta, veneestä tai teltasta varastettua omaisuutta:

• enimmäiskorvausmäärä on 2 000 euroa

• varastettuja tallenteita, kuten cd-levyjä, korva- taan enintään 100 euron arvosta

• varastettua rahaa tai muita maksuvälineitä ei kor- vata

• vakuutuksesta ei myöskään korvata teltasta varastettuja optisia tai elektronisia laitteita, eikä arvoesineitä.

1.2.3 Voimassaolo muuton aikana

Kun Suomessa muutetaan vakinaisesta asunnosta toiseen vakinaiseen asuntoon, on irtaimiston va- kuutus voimassa muuttokuljetuksen aikana sekä molemmissa asunnoissa enintään kahden (2) kuukau- den ajan edellyttäen, että asunnot ovat vakuutetun hallinnassa. Korvauksia maksetaan vakuutuskirjaan merkittyyn irtaimiston enimmäiskorvausmäärään tai vakuutusmäärään asti. Mikäli kahden kuukauden aika ylittyy, tulee molempien asuntojen irtaimistot vakuut- taa erikseen.

Muuttuneen uuden vakituisen asunnon tiedot on ilmoitettava välittömästi vakuutusyhtiöön.

1.3 Pienin perittävä maksu vakuutuskaudelta

Kotivakuutussopimuksesta pienin perittävä vakuutus- maksu on 10 euroa kultakin voimassa olleelta vakuu- tuskaudelta.

2 Vakuutettava omaisuus

Esinevakuutuksella vakuutetaan vakuutuskirjaan mer- kityssä paikassa olevaa omaisuutta. Vakuutuksen koh- teena on vakuutetun omistama omaisuus, ellei näissä ehdoissa tai vakuutuskirjassa ole toisin mainittu.

2.1 Irtaimistot

Näissä ehdoissa irtaimistolla tarkoitetaan vakuutetun omistamaa koti- ja vapaa-ajan asunnon irtaimistoa, ellei ehdoissa ole erikseen muuta mainittu.

2.1.1 Kodin ja vapaa-ajan asunnon irtaimisto

Kodin ja vapaa-ajan asunnon irtaimistolla tarkoi- tetaan kotitalouden yksityiskäyttöön tarkoitettuja tavanomaisia esineitä.

Esimerkiksi huonekalut, vaatteet, taloustavarat, urhei- luvälineet, kodinkoneet ja laitteet.

Irtaimistovakuutuksessa on vakuutettuna myös

• arvo-omaisuus vakuutuskirjassa ilmoitettuun enimmäiskorvausmäärään asti. Arvo-omaisuudella tarkoitetaan omaisuutta, jonka arvo materiaalin, harvinaisuuden tai historian perusteella on huo- mattava.

Esimerkiksi korut, taide- ja design-esineet, arvo- matot ja antiikki

• kokoelmat vakuutuskirjassa ilmoitettuun enim- mäiskorvausmäärään asti. Kokoelmalla tarkoite- taan jonkin järjestelmän mukaan koottua esine- ryhmää, jonka arvo kokoelmana on suurempi kuin yksittäisten esineiden yhteenlaskettu arvo. Esimerkiksi raha- ja postimerkkikokoelma

• rahat, arvopaperit ja muut maksuvälineet enin- tään 500 euroon asti (eivät kuulu vapaa-ajan asunnon irtaimistoon). Rahoilla ja arvopapereilla tarkoitetaan myös raha- ja maksukortteihin ladat- tua rahaa sekä käyttämättömiä postimerkkejä, lounasseteleitä, shekkejä ja muita vastaavia saa- mistodistuksia.

• asuinhuoneiston kiinteät sisustukset vakuutuskir- jassa merkittyyn enimmäiskorvausmäärään asti. Asuinhuoneiston kiinteillä sisustuksilla tarkoite- taan asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 4 luvun tai vastaavan myöhemmän lain mukaista osak- keenomistajan kunnossapitovastuulla olevaa omaisuutta sekä huoneistossa tehtyjä sisustus- ja parannustöitä.

Esimerkiksi lattiaparketti ja tapetit

• soutuvene ja enintään 10 hevosvoiman perämoot- tori.

• ansiotyövälineet enintään 4 000 euroon asti. Ansiotyövälineillä tarkoitetaan vakuutetun omis- tamia työvälineitä, joita käytetään harjoitetta- essa ansiotoimintaa yksityishenkilönä tai yksityi- sellä toiminimellä yksinomaan vakuutuspaikassa tai vakuutuspaikasta käsin.

Esimerkiksi työkalut, puhelin ja atk-laitteet

Jos ansiotyövälineitä on yli 4 000 euron arvosta, on ne vakuutettava erikseen koko arvostaan.

Myös ansiotyövälineisiin sovelletaan kohdan 1.2 vakuutuksen voimassaoloa ja korvausmääriä kos- kevia sääntöjä.

• vakuutetun omistamat ja omaan käyttöön lainaa- mat henkilökohtaiset apu- ja hoitovälineet, kuten kuulokoje, pyörätuoli ja proteesit.

• piha ja piharakennelmat yhteensä enintään 4 000 euroon asti, ellei enimmäiskorvausmäärää ole korotettu tai omakotitalon pihaa ja piharaken- nelmia vakuutettu rakennuksen vakuutuksella. Pihalla tarkoitetaan vakuutettuun asuinhuoneis- toon välittömästi kuuluvaa hoidettua piha-aluetta kasvustoineen. Hoidetuksi piha-alueeksi ei katsota tonttimetsää eikä luonnonvaraisia alueita. Pihara- kennelmia ovat piha-alueella sijaitsevat enintään 4 m2 :n kokoiset tavanomaiset kiinteät rakennel- mat ja rakennukset.

Esimerkiksi aita, lipputanko, kompostori, pihavalaisi- met ja tuuligeneraattori lisälaitteineen

Poikkeus piharakennelmien pinta-alarajoitukseen: kylpytynnyriin, uima-altaaseen ja kevyeen pressu- katokseen ei sovelleta neliömetrirajoitusta.

Jos piharakennelman arvo ylittää 4 000 euroa, tulee se vakuuttaa erikseen koko arvostaan.

• seuraavat poltto- tai sähkömoottorilla toimivat, rekisteröintivelvollisuudesta vapaat koneet, joiden rakenteellinen huippunopeus on enintään 15 km/h, ovat vakuutettuna lisälaitteineen enintään 2 000 euroon asti:

• päältä ajettava ruohonleikkuri

• puutarhatraktori (ei pienkuormaaja)

• lasten käyttöön tarkoitettu ajoneuvo (raken- teellinen huippunopeus enintään 25 km/h).

Jos yllämainitun koneen arvo ylittää 2 000 euroa, on se vakuutettava koko arvostaan.

• sellainen omaan tai oman talouden käyttöön vuokrattu ja lainattu omaisuus, joka vakuutetun omistamana kuuluisi tällä vakuutuksella vakuutet- tuna olevaan irtaimistoon.

2.1.2 Irtaimistoon kuulumaton omaisuus

Irtaimistovakuutuksessa ei ole vakuutettuna

• eläimet

• toiselle vuokrattu tai lainattu irtaimisto. Muun muassa näyttelyyn annettu irtaimisto on toiselle lainattua irtaimistoa

• kiinteät sisustukset, jotka kuuluvat yhtiön kun- nossapitovastuulle asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 4 luvun tai vastaavan myöhemmän lain mukaisesti tai yhtiöjärjestyksessä mahdolli- sesti sovitut vastuunlaajennukset

• ansiotyöhön käytettävä

• omaisuus, jota käytetään harjoitettaessa ansiotoimintaa kommandiitti-, osakeyhtiö- tai muulla yhtiömuodolla kuin yksityisellä toimini- mellä

• työnantajan tai edellä mainitun yhtiön omis- tama ja vakuutetun työ- tai yksityiskäyttöön annettu omaisuus

• myytäväksi tai esittelykäyttöön tarkoitettu omaisuus

• kiinteästi asennettu omaisuus, kuten koneet, laitteet ja kalusteet oheislaitteineen

• tietovälineisiin liittyvät tai sisältyvät tiedot, tie- dostot ja muut kuin julkisesti saatavilla olevat val- misohjelmat

• tutkielmat, opinnäytteet, käsikirjoitukset ja muut vastaavat asiakirjat

• piha-alueella olevat patsaat, taide-esineet, laiturit sekä muut vastaavat erikoisrakennelmat

• omaisuus, jonka hallussapito tai käyttäminen on voimassa olevan lainsäädännön vastaista

• moottoriajoneuvot, moottorikäyttöiset kulkuväli- neet sekä niiden osat, varusteet ja niihin kiinni lii- tettävät työkoneet sekä laitteet, lukuun ottamatta kohdassa 2.1.1 mainittuja poltto- tai sähkömootto- rilla toimivia koneita ja niiden lisälaitteita sekä lap- sen turvaistuinta ja varastoitua suksiboksia.

2.2 Rakennukset

Rakennuksella tarkoitetaan tässä yksityistalouden omistamaa rakennusta, josta on vähintään puolet vakuutettujen käytössä.

Asuinrakennuksella tarkoitetaan rakennusta, joka on vakuutettujen pääasiallisessa ympärivuotisessa asu- miskäytössä. Asuinrakennuksella tarkoitetaan myös paritalon toista asuntoa silloin, kun paritalo ei ole asunto-osakeyhtiö. Myös muut vakuutettujen omassa

käytössä olevat ja omistamat rakennukset voivat olla vakuutuksen kohteena.

Vapaa-ajan asuinrakennus on vakuutettujen vapaa- ajan viettoon käytettävä rakennus.

2.2.1 Rakennuksen vakuutuksen kohteena oleva omaisuus

Vakuutuksen kohteena on rakennus ja rakennuksessa tai sen kanssa samalla kiinteistöllä sijaitseva kiinteäs- ti asennettu, rakennuksen käyttöä palveleva seuraava omaisuus:

• tavanomaiset koneet ja laitteet, kuten LVISA- laitteet

• aurinkopaneelit

• antennit

• sähkö- ja muut kaapelit sekä johtimet ja putkistot, kuitenkin enintään kunnalliseen tai muuhun ylei- seen liittymään asti

• sähköjohdot ja -mittarit sekä sähköpääkeskus

• rakennuksen perustuksen perusanturat

• kiinteät sisustukset.

Asuin- ja vapaa-ajan asuinrakennuksen vakuutukseen kuuluu kohdassa 2.2.1 mainitun omaisuuden lisäksi myös seuraava omaisuus:

• Piha ja piharakennelmat yhteensä enintään 4 000 euroon asti, ellei enimmäiskorvausmäärää ole korotettu eikä pihaa ja piharakennelmia ole jo vakuutettu irtaimiston vakuutuksella. Pihalla tar- koitetaan vakuutettuun asuinhuoneistoon välit- tömästi kuuluvaa hoidettua piha-aluetta kas- vustoineen. Hoidetuksi piha-alueeksi ei katsota tonttimetsää eikä luonnonvaraisia alueita. Pihara- kennelmia ovat piha-alueella sijaitsevat enintään 4 m2:n kokoiset tavanomaiset kiinteät rakennel- mat ja rakennukset.

Esimerkiksi aita, pihavalaisimet, kasvihuone, leikki- mökki, kompostori ja tuuligeneraattori lisälaittei- neen

Poikkeus piharakennelmien pinta-alarajoitukseen: kylpytynnyriin, uima-altaaseen ja kevyeen pressu- katokseen ei sovelleta neliömetrirajoitusta.

Jos piharakennelman arvo ylittää 4 000 euroa, tulee se vakuuttaa erikseen koko arvostaan.

• Rakennuksen ja kiinteistön hoitoon liittyvät läm- mitysaineet

Esimerkiksi lämmitysöljy ja polttopuut

2.2.1.1 Rakenteilla ja korjattavana oleva rakennus

Vakuutus on voimassa rakentamisen ja peruskorjaa- misen aikana. Tällöin vakuutettuna on rakennuksen lisäksi vakuutuspaikassa tai vakuutuspaikkaan siir- rettävänä olevat rakennustyöhön tarkoitetut raken- nustarvikkeet. Korvauksen edellytyksenä on kuitenkin, että vastuu rakennustarvikkeista on kauppaehtojen mukaan siirtynyt vakuutetulle.

Vakuutuksen kohteena on myös seuraava omaisuus enintään 4 000 euroon asti lukuun ottamatta rikkou- tumisvahinkoja:

• rakennustyötä suorittavien talkootyöntekijöiden vaatteet ja työkalut,

• tilapäiset työmaarakennelmat ja -rakennukset,

• rakennustyötä varten lainatut tai vuokratut koneet ja laitteet lukuun ottamatta henkilö-, rakennus- tai torninostureita.

2.2.1.2 Toiselle vuokrattu rakennus tai rakennuksen osa ‌

Vakuutus on voimassa vakuutetun asuin- tai vapaa- ajan käyttöön tarkoitetun rakennuksen tai rakennuk- sen osan ollessa vuokrattuna toiselle.

Toiselle vuokratun rakennuksen tai rakennuksen osan vahingoissa vahingon määrästä vähennetään raken- nuksen omavastuu kaksinkertaisena.

2.2.2 Rakennuksen vakuutukseen kuulumaton omaisuus

Vakuutuksen kohteena ei ole seuraava omaisuus:

• rakennus, josta alle puolet on vakuutettujen asu- miskäytössä, ellei kyseessä ole ehtokohdassa

2.2.1.2 tarkoitettu toiselle vuokrattu rakennus

• rakennuksen perusanturoiden alapuolella olevat rakenteet, salaojaputkistot ja jätevesien maapuh- distamokenttä putkistoineen sekä paalutukset

• pora- ja lämpökaivot, lukuun ottamatta pumppua laitteistoineen

• tontin maaperä, lukuun ottamatta ehtokohdan

3.4.5 mukaisia öljyvahinkoja

• piha-alueella olevat patsaat, taide-esineet sekä muut vastaavat erikoisrakennelmat

• vesialueet, laiturit ja rantarakennelmat

• moottoriajoneuvot, moottorikäyttöiset kulku- välineet, niiden osat ja varusteet.

2.3 Erikseen vakuutettava omaisuus

Tällä vakuutussopimuksella voidaan erikseen siitä sopimalla ja lisämaksusta vakuuttaa seuraavaa omai- suutta:

• Yli 4 m2:n suuruiset rakennukset ja rakennelmat sekä yksinomaan näitä rakennuksia tai rakennel- mia palveleva, kohdassa 2.2.1 lueteltu omaisuus. Esimerkiksi varasto, autotalli ja grillikatos

• Rakennustarvikkeet, jotka on tarkoitettu muuhun kuin tällä sopimuksella vakuutetun rakennuksen korjaus- ja rakennustyöhön

• Kodin ja sen säilytystilojen ulkopuolella varastoitu tai pysyvästi säilytettävä irtaimisto

• Vuokrahuoneiston kiinteät sisusteet ja kalusteet.

3 Vakuutusturvan sisältö

Vakuutukselle voi valita laajan, perus- tai suppean turvan tason. Turvan taso vaikuttaa vakuutusturvan laajuuteen ja vakuutuksen hintaan. Turvan taso mer- kitään vakuutuskirjaan ja vakuutuksen voimassaoloai- kana sattuneita vahinkoja korvataan sen mukaisesti.

3.1 Laaja turva

Laaja turva korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamatto- masta vakuutustapahtumasta aiheutuneet suoranai- set esinevahingot.

Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot, poikkeukselliset tul- vavahingot (ehtojen kohdan 3.2.9 mukaisesti) sekä rikkoutumisvahingot.

3.2 Perusturva

Perusturva korvaa kohdissa 3.2.1–3.2.13 luetellut suo- ranaiset esinevahingot.

3.2.1 Palo ja noki

Vakuutuksesta korvataan irtipäässeestä tulesta aiheutunut vahinko ja tulisijasta tai lämmityslaittees- ta äkillisesti ja arvaamattomasti nousseesta noesta aiheutunut vahinko.

3.2.2 Salamanisku ja ukkosylijännite

Vakuutuksesta korvataan suoran salamaniskun ja ukkosylijännitteen aiheuttama vahinko.

3.2.3 Sähköilmiö

Vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta arvaa- mattoman jännitevaihtelun tai muun sähköilmiön aiheuttama vahinko sähkömoottorille, pesukoneen ohjelmakoneistolle ja -korteille sekä asuinkiinteistön sähköjohdoille, kWh-mittareille ja sähköpääkeskuk- selle.

Jännitevaihtelusta tai muusta sähköilmiöstä aiheutu- nut vahinko korvataan vain tässä kohdassa mainituil- le laitteille.

3.2.4 Vuoto

Vakuutuksesta korvataan nesteen, höyryn tai kaasun aiheuttama vahinko, kun aine on vuotanut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen kiinteästä johtoverkostosta, sisäpuolisesta sadeve- siputkistosta, kiinteistä käyttölaitteista tai pesuko- neesta.

3.2.5 Xxxxxxx ja murto

Vakuutuksesta korvataan varkaudesta tai murros- ta aiheutunut vahinko vakuutuspaikassa olevalle irtaimistolle ja rakennukselle, kun rakennukseen on

• murtauduttu rakenteita rikkomalla tai muuten väkivaltaisesti, esimerkiksi lukkoja vahingoittaen

• tunkeuduttu avaimella, joka on saatu murtautumi- sen tai ryöstön yhteydessä.

Vakuutetun omaisuuden varastaminen korvataan Suomessa myös muualla kuin vakuutuspaikassa tila- päisesti säilytettynä tai matkalla mukana.

3.2.6 Ilkivalta

Vakuutuksesta korvataan tahallinen vahingonteko rakennukselle ja piha-alueella oleville vakuutetuil- le kiinteille rakennelmille ja tavanomaisesti ulkona pidettävälle pihakalustolle tai lukitulle pyörälle sekä murron yhteydessä irtaimistolle.

3.2.7 Ryöstö

Vakuutuksesta korvataan vahinko, kun omaisuutta on varastettu tai varkauden yhteydessä vahingoitettu käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai sillä uhkaamista.

3.2.8 Myrsky ja raesade

Vakuutuksesta korvataan myrskyn ja raesateen aiheut- tama rikkoutumisvahinko rakennukselle. Rakennuk- sessa oleva irtaimisto korvataan, jos se vahingoittuu samanaikaisesti rakennuksen kanssa.

Ulkopuoliselle seinänpäällykselle tai ikkunalle, ovelle, antennilaitteelle, piha-alueella oleville rakennelmille tai ulkokalustolle aiheutunut vahinko korvataan vain, jos sen on aiheuttanut myrskyn kaatama puu tai myrskyn irrottama muu esine.

3.2.9 Poikkeuksellinen tulva

Vakuutuksesta korvataan äkillisen ja ennalta ar- vaamattoman tapahtuman aiheuttama välitön ja suoranainen esinevahinko, jonka syynä on poikkeuk- sellinen rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva siten, että vesi tunkeutuu rakennukseen, sen rakenteisiin tai siinä olevaan irtaimistoon suoraan maanpinnalta tai maaperän tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.

Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpin- nalla veden tulvimisen.

Vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, ojassa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpin- nan nousua, joka johtuu poikkeuksellisista sateista tai lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadosta.

Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista meren- pinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta (keskituu- lennopeus yli 15 m/s), ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksesta Tanskan salmissa.

Poikkeuksellisena pidetään sadetta, kun sademäärä on lähimmän säähavaintoaseman mittausten mukaan 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Poikkeuk- sellisena vedenpinnan tai merenpinnan nousuna pide- tään vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuk- sellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.

3.2.10 Räjähdys

Vakuutuksesta korvataan räjähdyksestä aiheutunut vahinko.

3.2.11 Villieläimen tunkeutuminen asuinhuoneistoon

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on syntynyt villieläimen tunkeutumisesta sisälle asuinhuoneistoon.

3.2.12 Liikenne- tai vesiliikenneonnettomuus

Vakuutuksesta korvataan irtaimiston vahingoittu- minen moottoriajoneuvoon törmättäessä tai moot- toriajoneuvon kaatumisen tai tieltä suistumisen, yhteenajon tai muun sellaisen äkillisesti ulkoapäin vaikuttaneen liikenneonnettomuuden seurauksena.

Vakuutuksesta korvataan myös irtaimiston vahingoit- tuminen veneen ennalta arvaamattoman karilleajon, kaatumisen tai törmäyksen seurauksena.

3.2.13 Ilma-aluksen ja avaruuslaitteen putoaminen

Vakuutuksesta korvataan ilmailuun käytetyn aluksen tai avaruuslaitteen tai näistä irronneen esineen puto- amisesta aiheutunut vahinko.

3.3 Suppea turva

Suppea turva korvaa kohdissa 3.3.1–3.3.2 luetellut suoranaiset esinevahingot.

3.3.1 Palo ja noki

Vakuutuksesta korvataan irtipäässeestä tulesta aiheutunut vahinko ja tulisijasta tai lämmityslaittees- ta äkillisesti ja arvaamattomasti nousseesta noesta aiheutunut vahinko.

3.3.2 Myrsky

Vakuutuksesta korvataan myrskyn aiheuttama rikkou- tumisvahinko rakennukselle. Rakennuksessa oleva irtaimisto korvataan, jos se vahingoittuu samanai- kaisesti rakennuksen kanssa. Ulkopuoliselle seinän- päällykselle tai ikkunalle, ovelle, antennilaitteelle,

piha-alueella oleville rakennelmille tai ulkokalustolle aiheutunut vahinko korvataan vain, jos sen on aihe- uttanut myrskyn kaatama puu tai myrskyn irrottama muu esine.

3.4 Muut korvattavat kustannukset

3.4.1 Lisävahingot vakuutetulle omaisuudelle

Vakuutuksesta korvataan omaisuuden katoaminen, varkaus ja vahingoittuminen, kun se tapahtuu saman- aikaisesti korvattavien vahinkojen yhteydessä.

3.4.2 Seurannaisvahingot vakuutetulle omaisuudelle

Vakuutuksesta korvataan kylmyyden, kuumuuden, sateen tai muun sen kaltaisen syyn aiheuttamat esi- nevahingot, kun ne ovat olleet välitön ja väistämätön seuraus korvattavasta palo- tai myrskyvahingosta.

3.4.3 Tilapäinen asuminen

Koti-irtaimiston vakuutuksesta korvataan vakuutus- yhtiön etukäteen hyväksymät kohtuulliset, ylimääräi- set asumis-, kuljetus-, varastointi- ja muut vastaavat kustannukset, joita vakuutetulle aiheutuu vakinaiseen asuntoon kohdistuneesta tämän sopimuksen perus- teella korvattavasta vahingosta, jonka vuoksi vakuu- tettu joutuu tilapäisesti muuttamaan vakinaisesta asunnosta muualle.

Kustannuksia korvataan 90 % enintään vuoden pitui- selta ajalta. Korvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon todelliset ylimääräiset kustannukset, josta vähennetään säästyneet kustannukset, kuten matka- kustannukset ja vahingoittuneen asunnon vuokrakus- tannukset. Korvattavista kustannuksista vähennetään lisäksi omavastuu.

3.4.4 Matkatavaroiden myöhästyminen ja muut ylimääräiset kustannukset ulkomaan matkalla

Laajan turvan koti-irtaimiston vakuutuksesta korva- taan välttämättömyystarvikkeiden hankintakustan- nukset, kun matkatavarat on luovutettu kuljetusliik- keen, liikenneyrityksen tai matkanjärjestäjän haltuun ja ne tulevat ulkomaan matkakohteeseen vähintään 12 tuntia vakuutetun jälkeen. Korvauksena maksetaan enintään 100 euroa jokaista alkanutta vuorokautta

ja vakuutettua kohti. Ensimmäinen vuorokausi alkaa 12 tunnin kuluttua siitä, kun matkatavaroiden olisi pitänyt saapua matkakohteeseen. Enimmäiskorva- usmäärä on yhteensä enintään 400 euroa jokaista vakuutettua kohti.

Esimerkki: ulkomaan matkakohteeseen saavutaan perjantaina klo 9.45. Matkalaukku ei saavu perille. Len- toyhtiölle on tehty ilmoitus matkatavaroiden myöhästy- misestä. Illalla klo 21.45 alkaen vakuutettu voi hankkia välttämättömyystarvikkeita 100 eurolla. Jos matkata- varat eivät ole saapuneet matkakohteeseen lauantaina klo 21.45, voi välttämättömyystarvikkeita hankkia 100 eurolla lisää.

Laajan turvan koti-irtaimiston vakuutuksesta korva- taan myös matkatavaran etsimisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, jos kadonnut matkatavara on luovutettu kuljetusliikkeen, liikenneyrityksen tai matkanjärjestäjän haltuun.

Laajan turvan koti-irtaimiston vakuutuksesta korva- taan myös passin, viisumin tai matkalippujen uusi- misesta matkan aikana aiheutuneet ylimääräiset matka-, majoitus- ja puhelinkustannukset enintään 200 euroon asti korvattavaa vahinkoa kohti.

Rajoitus: Edellä mainittuja kustannuksia ei korvata vapaa-ajan asunnon irtaimiston vakuutuksesta.

3.4.5 Muut kustannukset

Suoranaisen esinevahingon lisäksi vakuutetussa koh- teessa korvataan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vahingon seurauksena

• kohtuulliset kustannukset, jotka vakuutuksenot- tajalle on aiheutunut sattuneen tai välittömästi uhkaavan vahingon rajoittamisesta, torjumisesta tai paloviranomaisen määräämästä jälkivartioin- nista

• vahingon korjaamisesta aiheutuneet vakuutuksen kohteena olevien rakennusten rakenteiden avaa- mis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu- ja täyttökustannukset

• piha-alueen maapohjan puhdistuskustannukset, jotka aiheutuvat vakuutuksenottajan rakennuksen laitteiston öljyvuotovahingosta.

3.5 Korvausrajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata

• omaisuuden katoamista, unohtamista tai niiden seurauksena aiheutuvaa vahinkoa

• varkausvahinkoa, kun tapahtumapaikkaa tai

-aikaa ei voida määritellä

• ulkona olevan irtaimiston varastamista lukuun ottamatta pihakalustoa, pihagrilliä, lastenvaunuja, lukittua polkupyörää, lukittua venettä ja lukittua venemoottoria

• moottoriajoneuvosta, matkailuautosta tai -perä- vaunusta, muusta perävaunusta, veneestä tai teltasta varastettua rahaa tai muita maksuväli- neitä. Vakuutuksesta ei myöskään korvata teltasta varastettuja optisia tai elektronisia laitteita eikä arvo-omaisuutta

• urheilu- ja harrastusvälineiden rikkoutumista käytettäessä niitä tarkoitukseensa

• proteesien rikkoutumista

• polttomoottorille tai polttomoottorikäyttöiselle laitteelle aiheutunutta vahinkoa lukuun ottamatta ulkoapäin äkillisesti vaikuttaneen tekijän tai irti- päässeen tulen aiheuttamaa vahinkoa

• tietokoneohjelmien rikkoutumista tai toimimatto- muutta, kun itse laite ei ole rikkoutunut

• haittaohjelmasta, kuten tietokoneviruksesta aiheutunutta vahinkoa

• tavanomaista naarmuuntumista tai kolhiintumista

• vakuutetun luvalla sisään päässeen henkilön tahal- lisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutta- maa vahinkoa

• toiselle vuokrattuun rakennukseen tai huoneistoon sekä siellä olevaan irtaimistoon kohdistuneita ilki- valta- tai varkausvahinkoja muuten, kuin murron tai ryöstön yhteydessä

• vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimelle omaisuudelle itselleen hitaasti tapahtu- vasta ilmiöstä, kuten

• syöpymisestä tai pilaantumisesta

• homehtumisesta, sienettymisestä, lahoa- misesta tai hajusta

• kulumisesta tai aineen väsymisestä

• vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimelle omaisuudelle itselleen

• pakkasesta tai jäätymisestä

• kuumuudesta, kuivuudesta tai kondenssivedestä

• maan painumisesta tai routimisesta

• vahinkoa, joka on aiheutunut sääolosuhteista tai luonnonilmiöistä, kuten

• vesi- tai lumisateesta, tulvasta tai aallokosta

• jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta

• pohja-, pinta- tai sulamisvedestä

• sade- tai sulamisveden aiheuttamaa viemärikai- von tai putkiston tulvimisesta aiheutunutta vahin- koa eikä vahinkoa, joka aiheutuu rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä tai muualta virranneesta sade- tai sulamisvedestä. Laajan- ja perusturvan vakuutuksista korvataan kuitenkin poikkeuksellisen rankkasade-, vesistö- ja merivesitulvan aiheuttama vahinko sekä vesistö- ja merivesitulvan seurauksena jään liikkumisesta aiheutunut vahinko.

• kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemärijoh- don tai vastaavan rakennelman rikkoutumisesta, tukkeutumisesta tai toimimattomuudesta aiheu- tunutta vahinkoa ellei syynä ole poikkeuksellinen rankkasade-, vesistö- tai merivesitulva

• vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen

• suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä

• rakenne-, valmistus- tai aineviasta

• perustamis- tai rakennusvirheestä rakentamis- määräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamista- van vastaisesta rakentamisesta

• rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta

• vesistötulvasta, merivesitulvasta tai niiden seu- rauksena jään liikkumisesta aiheutunutta vahin- koa rakennukselle tai siellä olevalle irtaimistolle, jos rakennus on rakennettu ilman laissa sää- dettyä lupaa tai myönnetyn luvan vastaisesti tai jos vahinko on seurausta rakennusajankoh-

dan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta taikka rakennuksen rakennus- tai työvirheestä Rakennukseen katsotaan kuuluvaksi sekä koko rakennus että kohdassa 2.2.1 mainittu rakennuk- sen käyttöä palveleva omaisuus.

Vakuutuksesta ei esimerkiksi korvata vahinkoa, joka on aiheutunut lattiakaivon ja sen korokerenkaan vuotamisesta, märkätilan putkiläpivientien vuota- misesta tai vedeneristyksen puutteellisuudesta‌‌

• vahinkoa, jos asunto-osakeyhtiö on kunnossapito- vastuullaan olevia rakenteita kohdanneen vahin- gon yhteydessä velvollinen vastaamaan myös osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevan omaisuuden vaurioista

• sulattamiskustannuksia, huoltokorjauksia eikä tuk- keutuneen putken tai laitteen puhdistus- tai avaa- miskustannuksia

• hukkaan valunutta ainetta tai lisääntynyttä ener- gian kulutusta

• vahinkoa, jonka hyönteiset, linnut, jäniseläimet, tuhoeläimet tai jyrsijät, kuten hiiret, myyrät, ora- vat ja rotat ovat aiheuttaneet. Laajan- ja perus- turvan tasoisesta vakuutuksesta korvataan kui- tenkin linnun aiheuttama ikkunan rikkoutuminen.

• lemmikki- tai kotieläimen aiheuttamaa vahinkoa

• ammattimaisesta louhinta-, paalutus- tai räjäy- tystyöstä aiheutunutta vahinkoa

• sodasta, kapinasta, vallankumouksesta tai muusta sen kaltaisesta yhteiskuntajärjestystä horjutta- vasta tapahtumasta aiheutunutta vahinkoa

• vahinkoa, joka on aiheutunut ydinvastuulaissa (484/1972) tai muussa vastaavassa myöhemmässä laissa tarkoitetusta ydinvahingosta

• vahinkoa, joka on aiheutunut maaperän, poh- javeden tai vedenottamon saastumisesta tai muusta ympäristövahingosta. Laajan ja perustur- van vakuutuksesta korvataan kuitenkin vakuutuk- senottajan rakennuksen laitteiston äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta öljyvuotovahingosta aiheutuneet vakuutetun piha-alueen maapohjan puhdistuskustannukset

• vian etsimisestä aiheutuneita kustannuksia, jos vahinko ei ole tästä vakuutuksesta korvattava

• vahinkoa, joka aiheutuu käytettäessä moottori- ajoneuvoa kilpasuorituksen yhteydessä, kilpasuo- ritukseen tähtäävässä harjoittelussa tai muussa ajo- tai nopeusharjoittelussa

• lukon vaihtamis- tai sarjoituskustannuksia, ellei avain ole joutunut ulkopuolisen haltuun varkau- den, murron tai ryöstön yhteydessä ja ellei kustan- nus ole kohdassa 3.4.5 tarkoitettu vahingontorjun- takulu

• arvonalentumista tai vahingon korjauttamisen yhteydessä tehtyjä muutos- tai parannustöitä

• vahinkoa, joka korvataan jonkin lain, takuun taikka muun sopimuksen perusteella

• postilähetyksenä tai muuna erillisenä rahtina toi- mitetulle omaisuudelle kuljetuksen aikana sattuvia vahinkoja

• vahingon selvittämisestä aiheutuneita puhelin-, matka- tai muita vastaavia kustannuksia

• varallisuusvahinkoja.

Korvaus voidaan jättää maksamatta tai sitä voidaan alentaa suojeluohjeissa ja yleisten sopimusehtojen kohdissa 2.2, 5.2, 6 ja 7 mainituissa tapauksissa. Kat- so myös korvausmenettelystä yleisten sopimusehtojen kohta 11.

4 Indeksisidonnaisuus

Vakuutuksen vakuutusmaksut, enimmäiskorvausmää- rät, vakuutusmäärät ja omavastuut on sidottu indek- siin, ellei vakuutuskirjaan ole muuta merkitty.

Esinevakuutuksissa vakuutusmaksu ja mahdolliset enimmäiskorvaus- tai vakuutusmäärät on sidottu irtaimiston osalta kuluttajahintaindeksiin ja raken- nuksen tai rakennukseen rinnastettavan omaisuuden osalta rakennuskustannusindeksiin.

Indeksiin sidotuissa vakuutuksissa noudatetaan seu- raavia sääntöjä:

Perusindeksi on vakuutuksen alkamisvuotta edeltävän heinäkuun indeksiluku. Tarkistusindeksi on vakuutus- kirjaan merkityn vakuutuskauden alkamista edeltä- vän vuoden heinäkuun indeksiluku. Tarkistushetki on vakuutuskauden alkamispäivä.

Tarkistuksessa enimmäiskorvaus- ja vakuutusmäärät sekä omavastuut pyöristetään täysiin euroihin. Va- kuutusmaksut pyöristetään täysiin sentteihin.

Enimmäiskorvausmääriä, omavastuita ja vakuutus- maksuja korotetaan indeksin muutoksen suhteessa vasta, kun pyöristyssäännön mukaan indeksillä on vai- kutusta korotettavaan summaan. Näiden korotusten yhteydessä otetaan huomioon ne indeksimuutokset, joiden vaikutusta ei edellisinä vuosina ole laskettu.

5 Ohjeita vahinkojen ehkäisemiseksi (suojeluohjeet)

5.1 Palovahinkojen torjunta

5.1.1 Yleinen paloturvallisuus

Rakennusta tai sen osaa saa käyttää vain sille suunni- teltuun ja rakennusluvan mukaiseen käyttötarkoituk- seen. Rakennukselle tulee olla tehtynä viranomaisen hyväksymä käyttöönottotarkastus.

Tupakanpoltto ja avotulen teko on kielletty tiloissa, joissa säilytetään herkästi syttyviä aineita tai mate- riaaleja.

Tupakoitaessa on huolehdittava savukkeen turval- lisesta sammuttamisesta. Vuoteessa tupakointi on kielletty. Tulentekovälineet on säilytettävä lasten ulottumattomissa.

Takan avotulta, kynttilää ja ulkona olevaa avotulta saa polttaa vain valvotusti. Ulkotulia ja kynttilöitä saa polttaa vain palamattomalla alustalla ja riittävän etäällä syttyvästä materiaalista. Tulisijasta poistettu tuhka on säilytettävä kannellisessa ja palamattomas- sa astiassa erillään rakennuksesta palamattomalla alustalla. Huoneistosta poistuttaessa ja nukkumaan mentäessä tuli on sammutettava huolellisesti.

Nurmikon kulottamiseen tai muuhun ulkona olevan avotulentekoon ei saa ryhtyä metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran ollessa voimassa. Kulotuk- seen tai muuhun avotulen tekoon ei myöskään saa ryhtyä ilman riittävää valvontaa taikka 30:a metriä lähempänä rakennuksista tai varastoidusta palavasta materiaalista kuten polttopuista. Kulotuksessa on va- rauduttava puuskittaisen tuulen synnyttämään palon riistäytymiseen riittävällä alkusammutuskalustolla

ja miehityksellä. Kulotuksen jälkeen paloaluetta on jälkivartioitava vähintään tunnin ajan.

Vaatteiden tai muun palavan materiaalin kuivatta- minen ja säilyttäminen kiukaan yläpuolella tai sen välittömässä läheisyydessä sekä sähköpattereilla on kielletty.

Kotitalouskoneiden virta on katkaistava käytön jäl- keen. Jos on mahdollista, television ja viihde-elektro- niikan valmiusvirta tulee kytkeä pois päältä yön ajaksi ja aina kun asunnosta poistutaan. Television riittäväs- tä ilmanvaihdosta ja puhdistamisesta tulee huolehtia valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Sähköliettä tulee käyttää valvotusti. Xxxxxxxxxxxx poistuttaessa ja nukkumaan mentäessä on varmis- tettava, että liedestä on virta katkaistu. Syttyviä esineitä ei saa säilyttää lieden välittömässä läheisyy- dessä. Liesituulettimen suodattimen puhdistuksesta on huolehdittava säännöllisesti.

Kylmälaitteiden riittävästä ilmanvaihdosta ja sijoi- tuksesta tulee huolehtia valmistajan asennusohjeiden mukaisesti. Laitteen takapinnalle sekä kompressorin päälle kertynyt pöly tulee poistaa säännöllisesti.

Kiukaan, hormin ja tulisijan valmistajan asennusohjei- ta ja ilmoittamia suojaetäisyyksiä palaviin materiaa- leihin tulee noudattaa. Vaatteiden tai muun palavan materiaalin kuivattaminen ja säilyttäminen kiukaan yläpuolella tai sen välittömässä läheisyydessä sekä sähköpattereilla on kielletty.

Pesukonetta tulee käyttää valvotusti. Pesukoneen ja kuivauskaapin ilmanvaihtoa ei saa estää ja niiden suo- dattimet tulee puhdistaa valmistajan ohjeiden mukai- sesti ja säännöllisesti ylikuumenemisen estämiseksi.

Palon leviämistä rajoittavien rakennusosien ja tur- valaitteiden, kuten palo-ovien, paloa osastoivien rakenteiden tai palovaroittimien käytöstä, kunnos- sapidosta ja toimintavarmuudesta tulee huolehtia, jotta suunniteltu paloa ehkäisevä ja palon leviämistä rajaava toimivuus saavutetaan.

Asuinhuoneistossa, asuin- ja huvilarakennuksessa sekä tiloissa, joissa yövytään, kuten rantasaunoissa ja aitoissa, tulee olla jokaisessa kerroksessa palovaroi- tinstandardin mukainen toimiva palovaroitin. Palova- roittimia tulee olla vähintään 1 kpl jokaista alkavaa 60:ta m2 kohden.

Palovaroitin on pidettävä toimintakunnossa. Palova- roittimen toimintakunto on varmistettava säännölli- sellä testauksella.

5.1.2 Palavien nesteiden ja nestekaasun käyttö ja säilytys

Palavien nesteiden ja nestekaasun käytössä ja säilytyksessä ei saa ylittää palavista nesteistä ja nestekaasusta annettujen asetusten määriä (Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 29.1.1999/59).

Palavia kaasuja, palavia nesteitä ja nestekaasua ei saa säilyttää yhteisessä kellari- tai ullakkotilassa, joka on tarkoitettu asuntokohtaisen talousirtaimiston säilyttämiseen.

5.1.3 Nuohous

Tulisijojen ja hormien käyttöturvallisuutta on val- vottava. Hormien säännöllisestä nuohouksesta on

huolehdittava viranomaisten antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti:

• Kiinteällä polttoaineella (esim. puu ja hake), use- ammilla polttoaineilla sekä kevyt- tai raskasöljyllä toimiva tulisija on nuohottava kerran vuodessa.

• Ympärivuotisessa käytössä olevan vapaa-ajan asunnon tulisijat on nuohottava kerran vuodessa. Muun vapaa-ajan asunnon tulisijat on nuohottava kerran kolmessa vuodessa.

Nuohoojalla tai nuohoustyöstä vastaavalla henkilöllä on oltava nuohoojan ammattitutkinto. Jos raken- nuksen tulisijat ja hormit ovat olleet yli kolme vuotta käyttämättä tai niiden käyttötarkoitus muuttuu, on nuohoojan tarkastettava ja nuohottava ne ennen niiden käyttöönottoa.

Tulisijasta poistettu tuhka on säilytettävä kannellises- sa ja palamattomassa astiassa erillään rakennuksesta palamattomalla alustalla.

Nokipalon jälkeen on nuohooja pyydettävä välittö- mästi tarkastamaan tulisija ja savuhormi. Hormisto- jen on täytettävä Suomen rakentamismääräyskokoel- man E3 vaatimukset (pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus).

Hormin soveltuvuudessa on tärkeintä liitettävän tuli- sijan teholuokka. Hormin valinnassa on huomioitava tulisijan valmistajan ja pelastusviranomaisen ohjeet.

5.1.4 Tulityöt

Tulitöitä ovat työt, joissa esiintyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joista aiheu- tuu palonvaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, polttoleikkaus, laikkaleikkaus ja metal- lien hionta sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta.

Tulitöiden tekeminen on sallittua vain tilassa, joka täyttää vakituisen tulityöpaikan vaatimukset. Vakitui- sella tulityöpaikalla tarkoitetaan erityistä tulitöiden tekemiseen varattua aluetta tai paloteknistä osastoa, joka on suunniteltu tulitöiden turvallista tekemistä varten. Ajoneuvosuojassa ei saa tehdä tulitöitä.

Rakennuksen rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvien välttämättömien ja tilapäisten tulitöiden tekeminen on sallittua tilapäisellä tulityöpaikalla silloin, kun tulityön tekijällä on voimassa oleva tulityökortti ja noudatetaan seuraavia turvamääräyksiä. Tilapäisellä tulityöpaikalla on oltava vastaava alkusammutuska- lusto kuin vakituisella tulityöpaikalla.

1. Tulitöiden tekemisessä on aina noudatettava eri- tyistä varovaisuutta.

2. Ennen tulityöhön ryhtymistä syttyvät aineet ja materiaalit on poistettava tai suojattava.

3. Tulityöpaikalle on varattava riittävä alkusammu- tuskalusto, kuitenkin vähintään yksi 43 A 183 B-C

-teholuokan (12 kg A–BIII–E) käsisammutin. Lisäksi tulityöpaikan välittömään läheisyyteen on varat- tava toinen vastaava käsisammutin tai kaksi 27 A 144 B–C -teholuokan (6 kg A–BIII–E) käsisammu- tinta tai paineellinen vesiletku.

4. Tulitöitä tehtäessä on järjestettävä palovartiointi työn ajaksi ja työn lopettamisen jälkeen vähintään yhden tunnin ajaksi.

Erityisesti tilapäisten tulitöiden palovaaran vuoksi on mahdollisuuksien mukaan harkittava tulitöille vaih- toehtoisia ns. kylmiä työmenetelmiä. Vaihtoehtoisia työmenetelmiä ovat esimerkiksi työstömenetelmät ja sellaiset liitos- ja katkaisutavat, joista ei synny kipi- nöitä ja joissa ei käytetä avotulta.

Jäätyneitä putkia tai muuta jäätynyttä omaisuutta ei saa sulattaa avotulella eikä kuumailmapuhaltimella.

5.1.5 Sähköturvallisuus

Sähkötöitä ovat sähkölaitteistojen asennustyöt sekä sähkölaitteiden ja -laitteistojen korjaus- ja huolto- työt. Sähkötöitä saavat tehdä vain lain, asetuksen ja viranomaismääräysten edellytykset täyttävät henkilöt ja yritykset. Vakuutuksenottajan tulee huolehtia, että sähkölaitteiston rakentaja tekee käyttöönottotar- kastuksen, laatii siitä pöytäkirjan ja luovuttaa sen vakuutuksenottajan haltuun.

Vialliset valaisimet, lämmittimet ja muut sähkölaitteet on korjattava välittömästi. Viallisten sähkölaitteiden käyttö on kielletty. Korjauskelvottomat ja käytöstä poistetut laitteet on hävitettävä asianmukaisesti.

Jatkojohtoja käytettäessä niiden tulee olla käyttötar- koitukseen hyväksyttyjä johtoja ja niiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Irrallisilla jatkojohdoilla ei saa korvata kiinteitä sähköasennuksia.

5.2 Murto- ja varkausvahinkojen torjunta

Irtaimistoa on säilytettävä suojaavasti suljetussa tilassa. Irtaimiston säilytystilat sekä vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen ikkunat, ovet ja muut sisäänpääsytiet on pidettävä lukossa. Jos arvo- omaisuuden määrä on yli 85 000 euroa, on kaikissa ulko-ovissa oltava varmuuslukot.

Avaimia ei saa jättää eikä piilottaa asunnon tai säi- lytystilojen läheisyyteen. Avaimeen ei saa merkitä sen haltijan nimeä eikä asunnon osoitetta. Xxxxx on vaih- dettava tai sarjoitettava uudelleen, jos avain joutuu ulkopuolisten haltuun.

Kun omaisuutta säilytetään ns. yhteistiloissa, joihin esimerkiksi taloyhtiön asukkaat pääsevät, on omai- suuden oltava lukittuna.

Asuntokohtaisessa kellari- tai ullakkovarastossa tai autotallissa ei saa säilyttää arvokasta tai varkausal- tista omaisuutta, kuten optisia tai elektronisia laittei- ta, taide-esineitä, koruja tai turkiksia.

Lastenvaunut on yön ajaksi siirrettävä lukittuun tilaan.

Mukana olevaa omaisuutta on valvottava varkauksien varalta. Valvonnalla tarkoitetaan sellaista näköyh- teyttä omaisuuteen, että vakuutettu tai joku muu hänen lukuunsa voi puuttua tilanteeseen jos asiaan kuulumattomat koskevat omaisuuteen.

Jos hotellihuoneessa tai vastaavassa majoitustilassa säilytettävän omaisuuden yksikköarvo taikka rahojen ja maksuvälineiden yhteisarvo ylittää 350 euroa, niitä on säilytettävä asianmukaisessa erikseen lukittavassa tilassa, kuten matkalaukussa tai tallelokerossa, kun se on mahdollista ottaen huomioon esineen koko, käyttö ja olosuhteet.

Rahat ja varkausaltis omaisuus, kuten korut ja kellot sekä optiset ja elektroniset laitteet on kuljetettava yleisissä kulkuneuvoissa käsimatkatavarana.

Veneessä olevaa irtaimistoa on säilytettävä lukitussa tilassa.

Kun pysäköidyssä autossa, matkailu- tai muussa perävaunussa tai veneessä säilytetään arvokasta tai varkausaltista omaisuutta, kuten optisia tai elektro- nisia laitteita ja arvoesineitä, on ovien (perävaunussa kuomun) oltava lukittuna ja lisäksi omaisuuden joko peitettynä tai muuten piilossa.

Pankki- ja luottokorttia ja niiden tunnuslukuja ei saa säilyttää lähekkäin, kuten samassa laukussa, lompa- kossa tai laatikossa. Pankki- tai luottokortti on välit- tömästi suljettava, jos se joutuu ulkopuolisen haltuun.

Pankki- tai luottokorttia käytettäessä tunnusluku on suojattava siten, ettei tunnusluku joudu ulkopuolisten tietoon.

5.3 Vuotovahinkojen ja luonnonilmiöiden aiheuttamien vahinkojen torjunta

Vesijohtoverkkoa on hoidettava huolellisesti ja suojel- tava sitä jäätymiseltä. Putkistojen jäätymisen estämi- seksi tulee kylminä vuodenaikoina huolehtia siitä, että kaikissa huonetiloissa on vähintään + 10 oC lämpötila ja huonetilojen välillä on riittävä ilmankierto. Lisäksi on huolehdittava riittävästä valvonnasta huomioiden sääolosuhteet. Johtoverkko ja siihen liittyvät laitteet on tyhjennettävä vedestä, kun rakennus jätetään kyl- mänä vuodenaikana ilman edellä mainittua riittävää lämmitystä ja valvontaa.

Astian- ja pyykinpesukoneen liitännän on oltava val- mistajan tai maahantuojan sekä viranomaisten anta- mien määräysten ja ohjeiden mukainen. Pesukoneen toimintaa on valvottava. Sitä ei saa jättää päälle, kun asunnosta poistutaan. Pesukoneen hana on suljettava aina käytön jälkeen.

Päävesihana on suljettava välittömästi, kun havai- taan vuotovahinko tai epäillään sitä. Rakennuksen ja asunnon pääsulku on suljettava, jos asunnosta ollaan pois yhtäjaksoisesti yli viikon ajan.

Vesihana, johon on liitetty puutarhaletku, on suljetta- va aina käytön jälkeen.

Teräsöljysäiliöt ja niihin liittyvät putkistot on tar- kastettava kymmenen vuoden välein tai useammin. Pohjavesialueilla sijaitsevien rakennusten maanalaiset teräsöljysäiliöt ja niihin liittyvät putkistot on tarkas- tettava viiden vuoden välein tai useammin ja muut kuin metallisäiliöt kymmenen vuoden välein tai use- ammin. Tarkistuksissa on käytettävä Turvatekniikan keskuksen hyväksymiä määräaikaistarkastusliikkeitä. Käytöstä poistetuista lämmitysöljysäiliöistä on pois- tettava lämmitysöljy, laitteistot on tehtävä vaaratto- miksi ja täyttöputki on välittömästi tulpattava.

Sade- ja sulamisvesien eli hulevesien kulkeutuminen rakennukseen on estettävä vesieristyksin ja huleve- sipoistojärjestelmillä, joita ovat pihamaan kallistuk- set rakennuksesta poispäin, tontin ojat, salaojat ja sadevesikaivot sekä pumppaamot. Tontti on liitettävä kunnalliseen hulevesiverkostoon, mikäli sellainen on alueella. Tontin ojat ja salaojat on pidettävä toi- mintakunnossa. Toimintakunto on varmistettava vuosittain. Viemärijärjestelmä on pidettävä toiminta- kunnossa ja viemäripumppujen kunnossapidosta on huolehdittava.

5.4 Omaisuuden suojaaminen ‌

Kuljetettavana oleva omaisuus on pakattava tälle tavaralle sopivalla tavalla niin, että se kestää tavan- omaiset sään ja kuljetuksen rasitukset. Helposti rikkoutuvat esineet, kuten kamerat, tietokoneet ja lasiesineet tulee kuljettaa yleisissä kulkuneuvoissa käsimatkatavarana.

Nesteet sekä tahraavat ja syövyttävät aineet on pakattava niin suojaavasti, ettei niillä vuotaessaan tai pullon rikkoontuessa ole mahdollisuutta aiheuttaa vahinkoa muille matkatavaroille, kun omaisuutta an- netaan kuljetettavaksi tai ulkopuolisen käsiteltäväksi.

Tietokoneet, matkapuhelimet ja vastaavat mukana kuljetettavat elektroniset laitteet on kuljetettava asianmukaisesti suojattuna siten, etteivät ne pääse kastumaan, hankaantumaan tai muutoin kolhiintu- maan rikki.

Juomat on pidettävä niin etäällä tietokoneista, mat- kapuhelimista, kannettavista soittimista tai vastaa- vista elektronisista laitteista, etteivät ne kaatuessaan voi vahingoittaa niitä.

6 Vahinkojen korvaaminen

6.1 Korvauksen hakeminen

Korvauksenhakijan velvollisuuksista, korvausoikeuden vanhentumisesta ja vakuutusyhtiön velvollisuuksista kerrotaan Yleisten sopimusehtojen kohdassa 11 ”Kor- vausmenettely”.

6.2 Korvauksen enimmäismäärä

Vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan omaisuu- desta enintään sen uudishinnan tai nykyhinnan. Jos omaisuus on vakuutettu erikseen sovitusta vakuutus- määrästä, on tämä vakuutuskirjaan merkitty vakuu- tusmäärä suurin mahdollinen korvaus.

Täysarvoon perustuvassa vakuutuksessa irtaimisto- vahinko korvataan enintään vakuutuskirjassa mer- kittyyn enimmäismäärään asti, vaikka uudishinnan mukainen korvaus ylittäisi vakuutuskirjaan merkityn enimmäiskorvausmäärän.

Vakuutuksen liittyvät enimmäiskorvausmäärät on merkitty joko vakuutuskirjaan tai ne on kerrottu näis- sä ehdoissa kohdissa Vakuutuksen voimassaolo (1.2), Vakuutettava omaisuus (2) ja Vahinkojen korvaami- nen (6).

6.3 Vahingon määrän laskeminen

Vakuutus korvaa vain todellisen menetyksen. Siksi käytetyn omaisuuden ikä vaikuttaa vahingon määrän arviointiin. Omaisuuden ikä huomioidaan ehtokohtien

6.3.1 – 6.3.3 mukaisesti. Muut vahingon määrän las- kemisessa huomioitavat tekijät on kerrottu kohdassa 6.3.4.

6.3.1 Vahingon määrän laskeminen määriteltyjen ikäpoistojen avulla

Vahingon määrää laskettaessa vähennetään omai- suuden uudishinnasta vuotuiset poistot ikäpoistotau- lukon mukaisesti. Ehtokohdissa 6.3.2 ja 6.3.3 kerro- taan muun kuin tässä taulukossa olevan omaisuuden vahingon määrän laskemisesta. Ikäpoistoa ei vähen- netä käyttöönottovuodelta eikä sitä seuraavalta vuo- delta. Käyttöönottovuodella tarkoitetaan sitä vuotta, jolloin esine on otettu käyttöön. Käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön. Ikä- poisto vähennetään myös vahinkovuodelta.

Ikäpoistotaulukko

	Ikä- poisto %	1.	2.	3.	4.	1. kä 5. Kor	yttö 6. vat	vuosi 7. tava	= kä 8. määr	yttöö 9. ä pro	not 10. sent	tovuo 11. teina	si 12.	13.	14.	15.	16.
Rakennuksen LVISA-laitteista putkisto, sähköjohdot sekä polttoaine- ja jätevesisäiliöt	3	100	100	97	94	91	88	85	82	79	76	73	70	67	64	61	...
Muut rakennuksen LVISA-laitteet	6	100	100	94	88	82	76	70	64	58	52	46	40	34	28	22	...
Kodinkoneet	8	100	100	92	84	76	68	60	52	44	36	28	20	12	10	10
Viihde- ja muut elektroniset laitteet, stereot ja tv	8	100	100	92	84	76	68	60	52	44	36	28	20	12	10	10
Atk-laitteet	25	100	100	75	50	25	0
Urheilu- ja harrastusvälineet	20	100	100	80	60	40	20	10	10
Retkeily- ja kalastusvälineet	8	100	100	92	84	76	68	60	52	44	36	28	20	12	10	10
Vaatteet ja jalkineet	20	100	100	80	60	40	20	0
Polkupyörä varusteineen	10	100	100	90	80	70	60	50	40	30	20	10	10
Työkalut	10	100	100	90	80	70	60	50	40	30	20	10	10
Ansiotyöhön liittyvät työkalut	20	100	100	80	60	40	20	10	10
Silmä- ja aurinkolasit	20	100	100	80	60	40	20	0
Moottoroidut laitteet	10	100	100	90	80	70	60	50	40	30	20	10	10
Matkapuhelimet	25	100	100	75	50	25	0
Lapsen turvaistuin, suksiboksi, ajopuku, ajokypärä, ajokäsineet ja ajosaappaat	10	100	100	90	80	70	60	50	40	30	20	10	10
Proteesit ja apuvälineet, kuten kuulokoje ja pyörätuoli	10	100	100	90	80	70	60	50	40	30	20	10	10

Esimerkki

Pesukone on hankittu 1.7.2009 ja se rikkoutuu 3.3.2012. Ikäpoistoa ei vähennetä käyttöönottovuodelta 2009 eikä sitä seuraavalta vuodelta 2010. Ikäpoisto vähennetään vuosilta 2011 ja vahingon sattumisvuodelta 2012. Vahingon määrä saadaan siten taulukosta neljännen (4) ikävuosisarakkeen kohdalta ja se on 84 % uuden vastaavan laitteen hinnasta.

Taulukkoon merkityn omaisuuden arvoksi jää aina vähintään 10 % uudishinnasta. Atk-laitteille, vaatteille ja jalkineille, silmä- ja aurinkolaseille, matkapuhelimil- le sekä rakennuksen LVISA-laitteille ei kuitenkaan jää korvattavaa arvoa.

Vahingoittuneen omaisuuden korjauskelpoisuus vai- kuttaa vahingon määrän laskemiseen seuraavasti:

• Jos irtaimistoon kuuluva omaisuus voidaan kor- jata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kui- tenkin enintään omaisuuden uudishinta, josta on vähennetty omaisuuden ikään perustuvat poistot.

• Jos rakennuksen LVISA-laitteisiin kuuluva omai- suus voidaan korjata, vahingon määrä on kor- jauskustannukset, josta vähennetään omaisuuden ikään perustuvat poistot.

• Jos irtaimistoon tai rakennuksen LVISA-laitteisiin kuuluvaa omaisuutta ei voida korjata, vahingon määrä on uudishinta, josta vähennetään omaisuu- den ikään perustuvat poistot.

Vakuutuksesta korvattavissa LVISA-laitteiden va- hingoissa laitteen korjaus- ja asennuskustannusten lisäksi myös vian etsimisestä ja vahingon korjaami- sesta aiheutuneista rakenteiden avaamis- ja sulke- miskustannuksista sekä maankaivu- ja täyttökustan- nuksista vähennetään vahingoittuneen omaisuuden ikään perustuvat poistot. Jos rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset tai maankaivu- ja täyttökus- tannukset ovat olleet tarpeen vuodon rakennukselle aiheuttaman vahingon korjaamiseksi, määräytyvät ikäpoistot kuitenkin vuotovahingon mukaan.

Vuodon rakennukselle tai kiinteille sisustuksille aiheut- taman vahingon kaikista vianetsimis- ja korjauskus- tannuksista tehdään vuotaneen putkiston, laitteen tai säiliön ikään perustuva vähennys seuraavasti:

Putkiston, laitteen tai säiliön ikä	Vähennys vahingon määrästä
35–49 v.	25 %
50 v. ja yli	50 %

Vuotaneen putkiston, laitteen tai säiliön ikään perus- tuva vähennys on kuitenkin enintään 3 000 euroa.

Ikä lasketaan käyttöönottovuodesta lähtien. Käyt- töönottovuodella tarkoitetaan sitä vuotta, jolloin esine on otettu käyttöön. Käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön. Ikäpoisto vähennetään myös vahinkovuodelta.

6.3.2 Vahingon määrän laskeminen omaisuudelle, jolle ei ole määritelty ikäpoistoja

Omaisuudelle, jota ei ole mainittu ikäpoistotaulu- kossa, vahingon määrä lasketaan kohdissa 6.3.2.1 ja

6.3.2.2 olevien sääntöjen avulla. Vahingon määrää laskettaessa nykyhinta arvioidaan jokaisen vahin- goittuneen esineen ja rakennuksen osalta erikseen. Yksittäisen rakennuksen osan vahingoittuessa nyky- hinta arvioidaan kuitenkin kyseisen rakennuksen osan mukaan.

6.3.2.1 Uudishinnan mukainen vahingon määrä

Jos omaisuuden nykyhinta on vahinkohetkellä vä- hintään puolet uudishinnasta ja omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään omaisuuden uudishinta.

Jos omaisuutta ei voida korjata, vahingon määrä on enintään uudishinta. Jos rakennusta ei korjata, on va- hingon määrä kuitenkin enintään omaisuuden käypä arvo vahinkohetkellä.

6.3.2.2 Nykyhinnan mukainen vahingon määrä Jos omaisuuden nykyhinta on vahinkohetkellä alle

puolet uudishinnasta, vahingon määrä on enintään omaisuuden nykyhinta.

Jos irtaimistoon kuuluva omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään omaisuuden nykyhinta.

Jos rakennus tai rakennusta palveleva, kohdassa 2.2.1 mainittu omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on nykyhinnan ja uudishinnan välinen suhde omaisuu- den korjauskustannuksista. Vahingon määrä korja- uskustannuksista on kuitenkin enintään omaisuuden nykyhinta.

Rakennuksen vahingoissa nykyhinnan mukainen vahingon määrä on kuitenkin enintään rakennuksen käypä arvo vahinkohetkellä.

Jos omaisuutta ei voida korjata, vahingon määrä on enintään omaisuuden nykyhinta.

6.3.3 Vahingon määrän laskeminen erityistapauksissa

6.3.3.1 Käyvän arvon mukainen vahingon määrä

Seuraavalle omaisuudelle vahingon määrä lasketaan käyvän arvon mukaan, kun omaisuudella on ikää vä- hintään viisi vuotta:

• musiikki-instrumentit oheislaitteineen, kuten kitara ja vahvistin

• ampuma-aseet

• kiikarit, objektiivit, järjestelmäkamerat, lukuun ottamatta järjestelmädigikameroita

• soutuveneet, kanootit ja perämoottorit.

Xxxxxxxxxx määrä on ensisijaisesti vahingoittuneen esineen korjauskulut, enintään kuitenkin esineen käypä arvo.

6.3.3.2 Ensivastuun mukainen vahingon määrä

Jos omaisuutta vakuutettaessa on sovittu ensivas- tuuseen perustuvasta vakuutusmäärästä, vahingon määrää laskettaessa ei huomioida yleisten sopimus- ehtojen alivakuutusta koskevia säädöksiä. Vakuutus- määrän ei tarvitse siis vastata omaisuuden todellista kokonaisarvoa. Xxxxxxx vahingon määrä lasketaan näissä ehdoissa esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

6.3.3.3 Piha-alue

Piha-alueen vahingot korvataan kunnostuskustannus- ten perusteella. Xxxxxxxxxxxxxx olevan pihan kunnos- tuskustannuksia ei korvata.

Pensaiden, hedelmä- ja koristepuiden osalta korva- taan uusien taimien hankintakustannukset kerrottuna kolmella. Taimien hankintakustannusten korvaaminen edellyttää, että taimia on yleisesti kaupan Suomessa. Kunnostuskustannuksina korvataan myös kohtuulliset kuljetus- ja istutuskustannukset.

Lisäksi vakuutuksesta korvataan piha-alueella olevien muiden kuin koristepuiden osalta puiden hakkuuarvo kerrottuna kolmella. Puiden hakkuuarvolla tarkoite- taan puista saatavaa kantorahaa, kun ne myydään käypinä puutavaralajeina. Hakkuuarvon osalta enim- mäiskorvaus on 500 euroa, joka sisältyy piha-alueen enimmäiskorvausmäärään.

6.3.3.4 Varaosien saatavuuden vaikutus vahingon määrään

Mikäli omaisuus on korjauskelvotonta sen vuoksi, että varaosia ei saada Suomesta tai kohtuullisin kustan- nuksin ulkomailta suhteessa omaisuuden arvoon, vahingon määrä on enintään 30 % uudishinnasta.

6.3.4 Muut vahingon määrän laskemisessa huomioitavat tekijät

6.3.4.1 Jäännösarvo

Mikäli vahingoittunutta omaisuutta ei voida korja- ta, mutta omaisuudelle jää vahingon jälkeen arvoa, vähentää tämä omaisuuden jäännösarvo vahingon määrää.

Jos kuitenkin vahingon jälkeen jäljelle jääneitä raken- nusosia ei maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) tai yleisistä teistä annetun lain (243/1954) tai muiden vastaavien myöhempien lakien perusteella, voimas- sa olevan rakennuskiellon tai rakentamisrajoituksen vuoksi voida käyttää hyväksi rakennuksen saattami-

sessa entiseen kuntoonsa, ei jäännösarvoa huomioida tältä osin kokonaisuudessaan. Jäännösarvon vähen- tyminen lasketaan tällaisessa tapauksessa siten, että jäännösarvosta vähennetään se hinta, joka jäljelle jääneistä rakennusosista saadaan, kun ne myydään pois siirrettäviksi.

Vakuutuksenottajan on esitettävä selvitys siitä, että rakennuskielto tai rakentamisrajoitus on voimassa. Jos vakuutusyhtiö pyytää, vakuutuksenottajan on haettava poikkeuslupaa rakennuksen saattamiseksi entiseen kuntoon, ja jos lupaa ei myönnetä, vakuu- tuksenottajan on haettava muutosta päätökseen. Vakuutuksenottajan tulee vakuutusyhtiön pyynnöstä valtuuttaa vakuutusyhtiö edustamaan häntä poikke- uksen hakemista koskevassa asiassa.

6.3.4.2 Lainsäädännön tai viranomaismääräyksen vaikutus vahingon ja korvauksen määrään

Jos rakennusta ei voida pakottavien viranomais- määräysten muuttumisen vuoksi rakentaa uudelleen alkuperäisen rakennuksen kaltaisena, lisätään vahin- gon määrään muuttuneista viranomaismääräyksistä aiheutuvat kustannukset, enintään kuitenkin 10 pro- senttia ilman näitä kustannuksia lasketun vahingon määrästä.

Korjausrakentamisessa näitä lisäkustannuksia ei korvata.

Jos viranomaisen (esim. museovirasto) määräyksen vuoksi korjausrakentamista ei voida toteuttaa nykyai- kaisin rakenneosin, yleisesti Suomessa kaupan olevin rakennustarvikkein ja tavanomaisin työmenetelmin, korvataan poikkeavasta rakennustavasta aiheu- tuneita lisäkustannuksia enintään 10 % laskettuna tavanomaiseen tapaan toteutettavan korjaustyön kustannuksista.

6.3.4.3 Verotuksen vaikutus vahingon määrään

Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon verotuksesta, kuten arvonlisäverosta annetut sään- nökset.

6.3.5 Omavastuu

Vakuutuksenottajalla on jokaisessa vahinkotapauk- sessa vakuutuskirjaan merkitty omavastuu, ellei kyseessä ole kohdassa 6.3.5.1 mainittu poikkeava omavastuu.

Omavastuu vähennetään näiden vakuutusehtojen mukaisesti lasketusta vahingon määrästä. Xxxxxx vahinkoa voi tapahtua samanaikaisesti useammalle vakuutuksenottajan vakuutusyhtiön esinevakuutuk- sella vakuutetulle kohteelle. Jos näillä kohteilla on eri omavastuu, vähennetään vain suurin omavastuu.

Omavastuu on mahdollista poistaa lisämaksusta laajan turvan tasoisesta koti-irtaimistovakuutuksesta ulkomaan matkojen osalta.

6.3.5.1 Poikkeavat omavastuut Omavastuuta ei vähennetä

• vahingon rajoittamis- ja torjumiskustannuksista

• ehtokohdassa 3.4.4 tarkoitetuista välttämättö- myystarvikkeiden hankinta- ja matkatavaroiden etsimiskustannuksista

• jos vakuutettuun kohteeseen asennettu hälytin- laitteisto (lukuun ottamatta palovaroitinta), on toiminut asianmukaisesti ja oleellisesti vähentänyt vahingon määrää tai jos huoneistoon on murtau- duttu varmuuslukolla lukitun oven kautta

• jos ajoneuvoon on murtauduttu ja VAT:n hyväk- symä ajoneuvohälytin on toiminut asianmukaisesti ja oleellisesti vähentänyt vahingon määrää

• uuden ylijännitesuojan hankintakustannuksista, jos sähkölaitetta suojannut ylijännitesuoja on rikkou- tunut ukkosen tai muun ylijännitteen seurauksena

• jos kylmälaitteen, astian- tai pyykinpesukoneen alle laitettu turvakaukalo on toiminut asianmukai- sesti ja oleellisesti vähentänyt vahingon määrää

• perämoottorin varkaudessa, jos perämoottori oli lukittuna hyväksytyllä lukolla.

Toiselle vuokratun rakennuksen tai rakennuksen osan vahingoissa vähennetään rakennuksen omavastuu kaksinkertaisena.

Rankkasade-, vesistö- tai merivesitulvasta aiheu- tuneista vahingoista vähennetään kohteelle valittu omavastuu kaksinkertaisena, kuitenkin enintään

2 000 euroa.

6.3.5.2 Omavastuun ja muiden vähennysten vähentämisjärjestys

Omavastuut ja muut näissä ehdoissa tai yleisissä sopimusehdoissa mainitut vähennykset lasketaan vahingon määrästä seuraavassa järjestyksessä:

1. mahdollisen veron määrä

2. omaisuuden ikään perustuva vähennys (ikäpoisto)

3. omavastuu

4. korvauksen mahdollinen alennus (esim. laiminlyönti suojeluohjeiden noudattamisessa tai alivakuutus).

6.4 Korvauksen suorittaminen

6.4.1 Rahakorvaus ja sen vaihtoehdot

Vakuutusyhtiöllä on oikeus korvata vahingoittunut omaisuus joko uudelleen rakennuttamalla, korjautta- malla, hankkimalla uutta vastaavaa omaisuutta tai maksamalla rahakorvaus. Ensisijaisesti omaisuusva- hinko korvataan korjauttamalla.

Rahakorvauksen määrä lasketaan siitä hinnasta, jolla vakuutusyhtiö voisi hankkia tilalle vastaavanlaisen esineen. Hankintahinnasta vähennetään omaisuuden ikään perustuvat poistot ja omavastuu.

6.4.2 Uudishinnan mukainen korvaus

Vahingosta maksetaan uudishinnan mukainen korva- us, kun omaisuuden nykyhinta on vähintään puolet uudishinnasta.

Uudishinnan mukainen korvaus edellyttää, että vahin- goittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vakuu- tustapahtumasta joko korjataan tai samalle sijainti- paikalle rakennetaan tai irtaimen omaisuuden tilalle hankitaan uutta samanlaatuista ja samaan käyttöön tarkoitettua omaisuutta. Jos rakentaminen viivästyy viranomaisten toimenpiteen johdosta, viivästysaika lisätään kahden vuoden määräaikaan.

Uudishinnan mukainen korvaus maksetaan seuraa- vasti:‌‌‌‌‌‌

• ensin maksetaan nykyhinnan mukainen korvaus

• uudishinnan ja nykyhinnan mukaisten korvausten erotus maksetaan uudishinnan edistymisen mukaan, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen edellä mainituista jälleenhankintatoimenpiteistä ja nykyhinnan mukainen korvaus on käytetty jäl- leenhankintaan

• uudishinnan mukainen korvaus maksetaan enin- tään toteutuneiden kustannusten mukaisena.

Oikeus uudishinnan mukaiseen korvaukseen on vain vakuutuksenottajalla tai sillä, jonka hyväksi vakuutus on voimassa. Oikeutta ei voi siirtää.

6.4.3 Omaisuuden lunastaminen

Vakuutusyhtiöllä on oikeus lunastaa vahingoittunut omaisuus tai sen osa jäännösarvosta. Tässä tapauk- sessa omaisuuden arvo arvioidaan korvauksen lasken- taa koskevan kohdan 6.3 mukaan.

Jos vakuutettu saa menetettyä omaisuuttaan takai- sin korvauksen maksamisen jälkeen, on hänen viipy- mättä joko luovutettava omaisuus vakuutusyhtiölle tai palautettava vakuutuksesta saatu korvaus.

6.4.4 Xxxxxxx kiinnitetystä omaisuudesta

Korvaus velan vakuudeksi annetusta, kiinnitetystä omaisuudesta maksetaan ensisijaisesti kiinnityksen- haltijalle, esimerkiksi pankille. Korvaus voidaan kui- tenkin maksaa vakuutuksenottajalle, kun korvauksen määrä on omaisuuden arvoon verrattuna vähäinen, tai jos kiinnityksenhaltijat ovat antaneet suostumuk- sensa korvauksen maksamisesta vakuutuksenotta- jalle. Vakuutuksenottajan tulee esittää selvitys tästä kiinnityksenhaltijoiden suostumuksesta.

7 Muut vakuutukseen sovellettavat ehdot

Muilta osin noudatetaan yleisiä sopimusehtoja ja vakuutuskirjaan mahdollisesti liitettyjä muita ehtoja tai suojeluohjeita.

Vastuuvakuutus

1 Vakuutuksen tarkoitus

Vastuuvakuutuksen tarkoituksena on näiden ehtojen ja yleisten sopimusehtojen mukaisesti vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa tapauksissa

• korvata toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahin- got, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeu- den mukaan korvausvastuussa

• selvittää vakuutuksenottajalle esitettyjen korvaus- vaatimusten peruste ja määrä

• hoitaa oikeudenkäynti, jos korvausvaatimus joutuu oikeuskäsittelyyn.

2 Vakuutetut

Vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen kanssaan yhteisessä taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt.

Jos vakuutuksenottaja on kuollut vakuutuskauden aikana, vakuutettuina ovat henkilöt, jotka vakuu- tuksenottajan kuollessa asuivat vakinaisesti hänen kanssaan yhteisessä taloudessa, ellei heillä ole omaa vakuutusta.

3 Vakuutuksen voimassaoloalue

Vakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa, Suomen rajojen ulkopuolella kuitenkin enintään 12 kuukautta matkan alkamisesta.

4 Korvattavat vahingot ja niihin liittyvät rajoitukset

4.1 Korvattavat vahingot

Vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle ai- heutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan va- kuutuskauden aikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

4.1.1 Lapsen aiheuttamat vahingot

Vakuutuksesta korvataan lapsen aiheuttama vahinko siinä laajuudessa, kun lapsi ikänsä puolesta on siitä korvausvastuussa.

Tämä säännös ei koske vahinkoa, josta joku toinen on korvausvastuussa eikä vahinkoa, joka aiheutuu sille, jonka hoidettavana tai valvonnassa lapsi vahingon sattuessa oli.

4.1.2 Koiran aiheuttamat vahingot

Vakuutuksesta korvataan vakuutetun tuottamuk- sesta riippumatta vakuutetun omistaman koiran aiheuttama henkilövahinko sekä vahinko, jonka koira aiheuttaa välittömässä yhteentörmäyksessä moot- toriajoneuvon kanssa. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, josta koiran hoitaja tai joku muu kuin vakuutettu on korvausvastuussa, eikä myöskään vahinkoa, joka aiheutuu koiran hoitajalle tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa asuvalle henkilölle.

4.2 Korvausrajoitukset

4.2.1 Itselle tai työntekijälle aiheutettu vahinko

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• vakuutetulle itselleen, muulle vakuutetulle tai oikeushenkilölle, jonka määräysvallasta vakuute- tuilla yhteensä on yli puolet

• vakuutetun työntekijälle tai tähän rinnastettavalle siltä osin kuin hän on oikeutettu saamaan vahin- gosta korvausta lakisääteisestä tapaturma- tai lii- kennevakuutuksesta.

4.2.2 Sopimusvastuu

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen, ellei korvausvastuuta olisi ilman kyseistä sitoumusta.

4.2.3 Tietoisuus virheestä

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu virheestä tai virheellisyydestä, josta vakuutettu oli tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen vakuutuksen voi- maantullessa.

4.2.4 Käytettävänä oleva omaisuus

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapah- tuessa on tai oli jonkun tällä vakuutuksella vakuute- tun hallussa, lainassa tai muutoin hänen hyödykseen käytettävänä.

Vakuutus kattaa kuitenkin korvausvastuun, joka vakuutetulle aiheutuu hänen ja hänen perheensä vakituisena asuntona käytetyn tai matkalla majoitus- tilana käyttämänsä osake- tai vuokrahuoneiston ra- kenteille tai laitteille äkillisesti tuotetusta vahingosta.

Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• omaisuudelle, josta vakuutettu on huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajana asunto-osakeyhtiölain mukaan kunnossapitovas- tuussa (esimerkiksi pinnoitteet)

• huoneiston huonosta hoidosta, kulumisesta tai muusta ei-äkillisestä syystä

• omakotitalolle tai muulle vastaavalle vakuutetun asuinkäytössä olevalle kiinteistölle.

4.2.5 Käsiteltävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapah- tuessa on tai oli vakuutetun tai jonkun muun tämän lukuun

• valmistettavana, asennettavana, korjattavana taikka muulla tavoin käsiteltävänä

• säilytettävänä

• suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen teon luonne ja sen välitön vaikutuspiiri

• muulla tavoin huolehdittavana.

4.2.6 Kiinteistön tai osakehuoneiston omistaminen ja hallinta

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu kiinteistön tai osakehuoneiston omistamisesta, hallin- nasta tai kunnossapidosta. Tämän kohdan rajoitusta ei sovelleta vakuutetun vakinaiseen asuntoon eikä hä- nen omassa käytössä olevaan Suomessa sijaitsevaan vapaa-ajan asuntoon. Jos vakuutetun omistuksessa on lisäksi enintään kaksi muuta Suomessa sijaitse- vaa asuntoa, rajoitusta ei sovelleta myöskään näihin asuntoihin.

Siltä osin kuin vahinko aiheutuu ehtokohdissa 4.2.4 ja

4.2.5 tarkoitetulle omaisuudelle, sovelletaan kyseisiä ehtokohtia.

4.2.7 Liikennevahinko

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu moottoriajoneuvon tai moottorikäyttöisen laitteen liikennevakuutuslain tai vastaavan ulkomaisen lain mukaisesta liikenteeseen käyttämisestä.

4.2.8 Vesi- ja ilma-alus

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• rekisteröitävän aluksen tai rekisteröitävän veneen käytöstä

• ilma-aluksen käyttämisestä ilmailuun, kun vakuu- tuksenottaja on korvausvelvollinen ilma-aluksen omistajana, haltijana, käyttäjänä, ilma-aluksessa tehtävää suorittavana tai näiden työnantajana.

4.2.9 Xxxxxxxxx sekä louhinta-, paalutus- ja räjäytystyö

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• pohjaveden korkeuden muuttumisesta

• vieraalla työvoimalla tai toiselle suoritetusta lou- hinta-, paalutus- tai räjäytystyöstä taikka siitä aiheutuvasta maan painumasta tai siirtymästä.

4.2.10 Ympäristövahingot sekä kosteudesta ja tulvimisesta aiheutuvat vahingot

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

• tärinästä, melusta, lämmöstä, hajusta, valosta tai muusta sen kaltaisesta häiriöstä

• savusta, noesta, pölystä, höyrystä, kaasusta tai ilman saastumisesta

• saastumisesta tai muusta vaikutuksesta maape- rään, rakennukseen, vedenottamoon, järveen tai muuhun vesialueeseen tai pohjaveteen

• kosteudesta

• sade- tai sulamisveden aiheuttamasta tulvimi- sesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin vahinko, jonka syynä on satunnaisen virheen aiheuttama tilapäinen tapahtuma tai olosuhde taikka se, että rakennukseen tai laitteeseen on syntynyt vika tai puute äkillisesti ja odottamatta.

4.2.11 Ansio- tai elinkeinotoiminta

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka vakuutettu aiheuttaa työtehtävässä toisen palveluksessa taikka itsenäisessä ammatti-, elinkeino- tai ansiotoimin- nassa, tai joka aiheutuu vakuutetun ansiotoimintaan liittyvälle omaisuudelle.

4.2.12 Tahallisuus, törkeä huolimattomuus sekä rikoksen yhteydessä aiheutetut vahingot

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu pahoinpitelyn tai muun rikoksen taikka tappelun yhteydessä.

Korvausta voidaan alentaa tai evätä se, jos vakuutet- tu on aiheuttanut vakuutustapahtuman tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella taikka ollessaan alkoholin tai muun huumaavaan aineen vaikutuksen alaisena ja tämä seikka on oleellisesti vaikuttanut vahingon syntyyn tai määrään.

Tätä ehtokohtaa ei kuitenkaan sovelleta alle 12-vuo- tiaan aiheuttamaan vahinkoon.

4.2.13 Sakko

Vakuutuksesta ei korvata sakkoa tai muuta sen kal- taista seuraamusta.

4.2.14 Muu vastuuvakuutus

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin kuin se korvataan vakuutetun muusta vastuuvakuutuksesta.

5 Vahingon selvittäminen ‌‌

5.1 Vakuutusyhtiön velvollisuudet

Vakuutusyhtiö selvittää, onko vakuutetulla vahin- gonkorvausvelvollisuutta ilmoitetusta, vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta, omavastuun ylittävästä va- hingosta ja neuvottelee korvauksen vaatijan kanssa.

Jos vakuutusyhtiö on ilmoittanut vakuutetulle olevansa valmis tekemään enimmäiskorvausmäärän rajoissa sopimuksen vahingonkärsineen kanssa tämän vakuu- tuksen piiriin kuuluvien vahinkojen korvaamisesta eikä vakuutettu tähän suostu, vakuutusyhtiö ei ole velvolli- nen maksamaan enempää korvausta. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole velvollinen korvaamaan asiasta vakuute- tulle tehdyn ilmoituksen jälkeen aiheutuneita kustan- nuksia eikä suorittamaan lisäselvityksiä asiassa.

5.2 Vakuutetun velvollisuudet

Vakuutetun tulee pyrkiä siihen, että vakuutusyhtiölle varataan tilaisuus vahingon määrän arvioimiseen sekä mahdollisuus myötävaikuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseen. Jos vakuutettu korvaa vahingon, sopii siitä tai hyväksyy vaatimuksen, ei tämä sido vakuutusyhtiötä, ellei korvauksen määrä ja peruste ole ilmeisen oikea.

Vakuutettu on velvollinen

• omalla kustannuksellaan osallistumaan vahingon selvittelyyn (ks. yleiset sopimusehdot, kohta 11.1)

• esittämään vakuutusyhtiölle hallussaan olevat tie- dot ja asiakirjat, joilla on merkitystä vahingon sel- vittelyssä

• hankkimaan tai valmistamaan tarpeelliset selvi- tykset ja tutkimukset, jotka ovat kohtuullisin kus- tannuksin vakuutetun saatavilla.

Jos vahinko johtaa oikeudenkäyntiin, vakuutetun on viipymättä ilmoitettava tästä vakuutusyhtiölle. Ellei vakuutettu ilmoita oikeudenkäynnistä etukäteen vakuutusyhtiölle, vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta korvata oikeudenkäynnistä aiheutuneita kustannuksia tai kuluja.

6 Korvaussäännökset

6.1 Vahingonkorvaus

Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjan ja erityiseh- tojen mukaisin rajoituksin se vahingonkorvaus, jonka vakuutuksenottaja on velvollinen maksamaan. Vahin- gonkorvauksen määrä lasketaan vahingonkorvausta koskevien säännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti.

6.2 Uhkaavan vahingonvaaran torjuntakustannukset

Vakuutetulla on vahingon välittömästi uhatessa tai satuttua velvollisuus huolehtia sen torjumisesta tai rajoittamisesta (ks. yleiset sopimusehdot, kohta 6.2). Tämä velvollisuus koskee ainoastaan niitä toimen- piteitä, joilla poistetaan välitön toiselle aiheutuvan vastuuvahingon uhka, mutta ei tätä pitemmälle ulottuvia vahingon jälkitoimia, ellei vakuutusyhtiön kanssa erikseen toimenpiteistä sovita. Näistä välttä- mättömistä toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset korvataan vakuutuksesta.

6.3 Selvitys- ja oikeudenkäyntikulut

Vakuutuksesta korvataan vahingon selvittelystä aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset kustannukset. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata sellaisia vakuu- tetulle syntyviä selvityskustannuksia, jotka vakuutettu on vakuutusehtojen mukaan velvollinen itse maksa- maan tai joista ei ole vakuutusyhtiön kanssa erikseen sovittu.

Jos vahingonkorvauskysymys joutuu oikeuden käsi- teltäväksi ja on ilmeistä, että vaatimus perusteiltaan koskee vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa, hoitaa vakuutusyhtiö vakuutetun puolesta oikeudenkäynnin ja maksaa tästä aiheutuvat välttämättömät ja koh- tuulliset oikeudenkäyntikulut. Ellei vakuutettu ilmoita oikeudenkäynnistä etukäteen vakuutusyhtiölle, va- kuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta korvata oikeuden- käynnistä aiheutuneita kustannuksia tai kuluja.

Jos oikeudenkäynnin kohteena on myös muita asioita, vakuutuksesta korvataan ainoastaan vakuutuksen piiriin kuuluvan korvausvaatimuksen osuus kustannuk- sista.

Asianajo- ja oikeudenkäyntikulut korvataan oikeu- denkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeudenkäyntikuluja koskevien oike- usohjeiden mukaisesti. Palkkion ja kulujen kohtuulli- suutta arvioitaessa otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu.

6.4 Vakuutusmäärä

Yhden vahingon perusteella maksettavien korvausten yhteisenimmäismäärä on selvitys- ja oikeudenkäynti- kustannukset mukaan lukien vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä. Torjuntakustannukset korvataan yleisten sopimusehtojen kohdan 6.2 mukaisesti.

Samasta tapahtumasta tai olosuhteesta aiheutuneet vahingot katsotaan yhdeksi vakuutustapahtumaksi siitä riippumatta, onko vahingot todettu yhden vai useamman vakuutuskauden aikana. Jos tällaiset vahingot todetaan eri vakuutuskausien aikana, kat- sotaan niiden kohdistuneen siihen vakuutuskauteen, jonka aikana ensimmäinen vahinko on todettu.

6.5 Omavastuu

Vakuutetulla on jokaisessa vakuutustapahtumassa vakuutuskirjaan merkitty omavastuu vahingon mää- rästä.

6.6 Yhteisvastuullisuus

Jos usea on velvollinen yhteisvastuullisesti korvaa- maan saman vahingon, vakuutuksesta korvataan ainoastaan se osa vahingosta, joka vastaa vakuute- tun viaksi jäävää syyllisyyden määrää ja hänen ehkä vahinkotapahtumasta saamaansa etua. Ellei edellä mainituista syistä muuta johdu, vakuutuksesta korva- taan enintään pääluvun mukainen osuus kokonaisva- hingosta.

6.7 Arvonlisävero

Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon arvonlisäverosta annetut säädökset.

7 Indeksisidonnaisuus ‌‌‌‌‌‌‌‌

Vakuutuksen omavastuu ja vakuutusmaksu on sidottu kuluttajahintaindeksiin esinevakuutusehdon kohdassa 4 määriteltyjä sääntöjä noudattaen.

8 Muut ehdot

Muilta osin noudatetaan yleisiä sopimusehtoja.

Oikeusturvavakuutus

1 Vakuutuksen tarkoitus

Oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on näiden eh- tojen ja Yleisten sopimusehtojen mukaisesti korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asian-

ajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemus- asioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtu- missa.

Vakuutus koskee vakuutettua yksityiselämään liitty- vissä asioissa.

2 Vakuutetut

Vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen kanssaan yhteisessä taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt.

3 Tuomioistuimet ja voimassaoloalue

Vakuutettu voi käyttää vakuutusta asioissa, jotka voidaan välittömästi saattaa Suomessa käsiteltäväksi käräjäoikeudessa.

Vakuutuksesta ei korvata kuluja asioissa, jotka käsitellään hallinnollissa viranomaisissa tai erikois- tuomioistuimissa, esimerkiksi lääninhallituksessa, hallinto-oikeudessa, vakuutusoikeudessa, ympäristö- lupavirastossa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Vakuutuksesta ei myöskään korvata kuluja asioissa, jotka käsitellään Euroopan ihmisoikeustuomioistui- messa, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa tai yhteisöjen ensimmäisen asteen tuomioistuimessa.

4 Korvattavat vakuutustapahtumat

4.1 Vakuutustapahtuman määritelmä

Vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on rikosasiassa

• asian vireille tulo tuomioistuimessa, kun vakuu- tettu on asianomistajana

• syytteen nostaminen tai jatkaminen vakuutet- tua vastaan, kun virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai on sen peruutta- nut. Syyte on nostettu, kun asianomistajan haas- tehakemus on saapunut käräjäoikeuden kansli- aan. Syytettä on jatkettu, kun asianomistaja on ilmoittanut syytteen ajamisesta kirjallisesti tuomi- oistuimelle sen jälkeen, kun virallinen syyttäjä on peruuttanut syytteen.

4.2 Vakuutuksen voimassaoloaika

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaolo- aikana sattuneet vakuutustapahtumat. Jos vakuutus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimas- saoloaikaan luetaan kuuluvaksi kaikki se aika, jonka vakuutus on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa vastaavansisältöisenä yhdessä tai useam- massa vakuutusyhtiössä tai vakuutusyhdistyksessä.

4.3 Yksi vakuutustapahtuma

Asiat katsotaan yhdeksi vakuutustapahtumaksi silloin, kun

• kaksi tai useampia tämän vakuutuksen vakuutet- tuja on riita-, rikos- tai hakemusasiassa samalla puolella; tai

• vakuutetulla on useita riita-, rikos- ja hakemus- asioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeudenlouk- kaukseen.

5 Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset

Vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa,

1. jossa vaatimuksen kiistämistä ei voida osoittaa

2. xxx liittyy vakuutetun tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvan muun vakuutetun nykyiseen, aiempaan, tulevaan tai suunniteltuun työhön, ammatinharjoittamiseen, virkaan, toi- meen, elinkeino- tai ansiotoimintaan, kaupallisen yrityksen osakkuuteen tai jäsenyyteen tällaisen yrityksen hallinnollisissa elimissä tai muuhun pää- tai sivutoimiseen toimintaan tulon hankkimiseksi

3. joka liittyy

• sijoitustoimintaan tai

• yksittäiseen sijoitukseen, jonka arvo riidan syntyessä tai sijoitusta tehtäessä on ylittänyt 100 000 euroa

4. joka liittyy takaukseen, panttaukseen tai muuhun sitoumukseen toisen elinkeino- tai ansiotoimin- taansa varten tekemästä velasta tai sitoumuk- sesta

5. joka liittyy toisen elinkeino- tai ansiotoimintaa varten annettuun lainaan

6. joka liittyy muuhun kiinteistöön, kiinteistön osaan, rakennukseen, osake- tai vuokrahuoneistoon kuin vakuutetun vakinaiseen asuntoon tai vakuutetun omassa käytössä olevaan, Suomessa sijaitsevaan vapaa-ajan asuntoon. Jos vakuutetun omistuksessa tai hallinnassa on enintään kaksi muuta Suomessa sijaitsevaa asuntoa, joita ei käytetä vakuutetun vakinaisena asuntona tai vapaa-ajan asuntona, rajoitusta ei sovelleta myöskään näihin asuntoihin. Vakuutetulle aiheutuvia kuluja ei kuitenkaan kor- vata kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston vuok- raamiseen liittyvässä asiassa, jossa vakuutettu on asianosaisena vuokranantajan ominaisuudessa ‌‌

7. jolla on vakuutetulle vähäinen merkitys

8. jossa tämän vakuutuksen vakuutetut ovat vasta- puolina

9. joka liittyy saatavaan tai vaateeseen, joka on vakuutetulle siirretty, ellei siirrosta ole riidan synty- essä kulunut kahta vuotta

10. jossa on kysymys virallisen syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä tai yksityisoikeudel- lisesta vaatimuksesta, jonka asianomistaja on täl- laisen syytteen vireillä ollessa esittänyt syytteessä olevaa vakuutettua kohtaan. Jos syyttäjä on jät- tänyt syytteen vakuutettua vastaan nostamatta sitä koskevien erityissäännösten perusteella, vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja ei korvata myöskään siinä tapauksessa, että asian- omistaja vaatii vakuutetulle rangaistusta

11. joka koskee vakuutettua vastaan esitettyä sellai- seen tekoon perustuvaa yksityisoikeudellista vaa- timusta, josta vakuutettu on tuomittu rangaistuk- seen tai jätetty syyttämättä tai rangaistukseen tuomitsematta sitä koskevien erityissäännösten perusteella

12. joka koskee vakuutetun esittämää sellaiseen tekoon perustuvaa yksityisoikeudellista vaati- musta, josta hänet on tuomittu rangaistukseen tai jätetty syyttämättä tai rangaistukseen tuomitse- matta sitä koskevien erityissäännösten perusteella

13. joka koskee lähestymiskieltoa

14. joka koskee

• avioeroa tai rekisteröidyn parisuhteen purka- mista

• varallisuusriitoja tai muita vaatimuksia, jotka liittyvät avioeroon, yhteiselämän lopettami- seen, avioliitonomaisen yhteiselämän päät- tämiseen taikka rekisteröidyn tai rekiste- röimättömän parisuhteen purkamiseen tai päättämiseen

15. joka liittyy lasten huoltoon, elatukseen, tapaamis- oikeuteen tai asumiseen. Kulut kuitenkin korva- taan yhdessä vakuutustapahtumassa kolmea (3) vuotta kohden, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät samanaikaisesti:

• asiaa ei käsitellä ensi kertaa tai yhteiselämän lopettamisen yhteydessä

• kysymys on viranomaisen vahvistaman, voi- massaolevan ja täytäntöönpanokelpoisen sopi- muksen tai oikeuden tuomion muuttamisesta

Vakuutuksesta ei korvata näihin asioihin liittyvää täytäntöönpanoa.

16. jossa on kysymys edunvalvojan, uskotun mie- hen, pesänjakajan tai -selvittäjän määräämisestä taikka tehtävästään vapauttamisesta

17. joka koskee vakuutettuun kohdistuvaa vahingon- korvausvaatimusta, jos vastuuvakuutus peittää vahingonkorvausriskin

18. josta vakuutetulle aiheutuvat kustannukset korva- taan autovakuutukseen liittyvästä oikeusturvava- kuutuksesta

19. joka liittyy konkurssiin

20.joka koskee ulosottoa, ulosottolaissa tarkoitet- tua täytäntöönpanoriitaa tai ulosottoon liittyvää täytäntöönpanoa taikka jossa vakuutetulle on esi- tetty ulosottolain mukainen oikeustoimen peräyty- misvaatimus

21. jossa on kysymys yrityksen saneerauksesta tai yksityishenkilön velkajärjestelystä annettujen lakien mukaisesta menettelystä tai maaseutue- linkeinolain mukaisesta maatalouden harjoittajan vapaaehtoisesta velkajärjestelystä

22. jossa on kysymys siitä, onko vakuutetun ilmoitta- masta vakuutustapahtumasta aiheutuneet kus- tannukset joko kokonaan tai osittain korvattava tästä oikeusturvavakuutuksesta

23. joka käsitellään ryhmäkanteena.

6 Toimenpiteet vakuutustapahtuman satuttua

1. Jos vakuutettu haluaa käyttää vakuutusta, hänen on ilmoitettava siitä vakuutusyhtiölle etukäteen ennen asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen synty- mistä. Vakuutettu saa ilmoituksen tekemisen jäl- keen vakuutusyhtiöltä kirjallisen korvauspäätök- sen.

2. Vakuutetun on käytettävä asiamiehenään asi- anajajaa tai muuta lakimiestä. Vakuutuksesta ei makseta korvausta, jos vakuutettu ei käytä lainkaan asiamiestä tai käyttää asiamiehenään

muuta kuin oikeustieteen kandidaatin tai vastaa- van ulkomaisen tutkinnon suorittanutta henkilöä.

3. Vakuutetun on käräjäoikeudessa pääkäsittelyyn edenneissä asioissa sekä välimiesmenettelyssä vaadittava vastapuolelta täysimääräisesti korva- usta asianajo- ja oikeudenkäyntikuluistaan.

Jos vakuutettu ilman perusteltua syytä jättää kuluvaatimuksen esittämättä tai luopuu siitä aiheettomasti taikka ei suostu valittamaan tuo- mioistuimen oikeudenkäyntikuluja koskevasta tuomiosta, korvausta voidaan vakuutussopimus- lain mukaan alentaa tai evätä se kokonaan. Riita- asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain mukaisessa sovittelumenettelyssä (tuomioistuinsovittelu) korvausta ei kuitenkaan tarvitse vaatia sovittelumenettelystä vakuutetulle aiheutuneiden kulujen osalta.

4. Vakuutetulla ei ole oikeutta hyväksyä asian hoi- tamisesta aiheutuneiden kustannusten määrää vakuutusyhtiötä sitovasti. Jos vakuutettu on itse maksanut asianajo- ja oikeudenkäyntikulujaan, maksettu määrä ei sido vakuutusyhtiötä arvioita- essa oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta.

7 Korvaussäännökset

7.1 Vakuutusmäärä

Vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä on suurin mahdollinen korvaus yhtä vakuutustapahtumaa kohti.

7.2 Omavastuu

Korvattavista kustannuksista vähennetään vakuutus- kirjaan merkitty omavastuu.

7.3 Korvattavat kustannukset

Vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta ai- heutuneet vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut seuraavasti:

7.3.1 Riita- ja hakemusasiassa

Asiamiehen käyttämisestä ja todistelusta aiheutuneet kulut.

Kun asiaa on käsitelty tuomioistuinsovittelussa, kor- vataan vakuutuksesta myös sovittelijan mahdollisen avustajan palkkiosta ja kuluista riidan osapuolten pääluvun mukaisesti laskettu vakuutetun osuus.

Jos edellytyksenä riidan saattamiselle tuomioistui- men tutkittavaksi on jokin oikeustoimi taikka jossakin elimessä tai toimituksessa tehty päätös, kustannuk- set korvataan siitä lukien, kun sanottu edellytys on täyttynyt.

7.3.2 Rikosasiassa

7.3.2.1 Vakuutettu asianomistajana

Asiamiehen käyttämisestä ja todistelusta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut siltä osin kuin oikeudenkäynnissä on kysymys rikoksesta johtuvasta muusta vakuutetun yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta kuin oikeuden- käyntikuluista.

7.3.2.2 Vakuutettu vastaajana

Asiamiehen käyttämisestä ja todistelusta aiheutu- neet oikeudenkäyntikulut, jos kyse on asianomistajan vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä silloin, kun virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nos- tamatta tai on sen peruuttanut.

7.3.3 Muutoksenhausta korkeimpaan oikeuteen

Jos muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen edel- lyttää valituslupaa, muutoksenhausta aiheutuneet kustannukset korvataan vakuutuksesta vain siinä tapauksessa, että lupa on myönnetty.

Ylimääräisten muutoksenhakukeinojen käyttämisestä aiheutuneet kustannukset korvataan vain, jos korkein oikeus on hyväksynyt kantelun, purkanut tuomion tai palauttanut menetetyn määräajan.

7.3.4 Yhteinen intressi

Mikäli asiassa on kysymys olennaisesti muusta kuin vakuutetun omasta intressistä taikka vakuutetulla on asiassa valvottavana yhteinen etu muiden kuin tällä vakuutuksella vakuutettujen henkilöiden kanssa, vakuutuksesta korvataan vain vakuutetun osuudeksi katsottava osa kustannuksista.

7.4 Xxxxxxxxxx määrä ja sen laskeminen

Vakuutuksesta korvattavat asianajo- ja oikeuden- käyntikulut määrätään oikeudenkäymiskaaren ja oi- keudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain oikeuden- käyntikuluja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Jos tuomioistuin ei asianosaisten myöntämisen vuoksi ole lausunut päätöksessään asianajo- ja oikeudenkäyn- tikuluista, tai jos asia on ratkaistu sovintoteitse, kor- vattavat kustannukset määrätään ottaen huomioon

myös vastaavanlaisissa asioissa yleensä tuomitut tai maksetut kulut.

Asiamiehen käytöstä korvataan kohtuullinen palkkio asiamiehen työstä ja välttämättömistä kuluista. Palk- kion ja kulujen kohtuullisuutta määrättäessä otetaan huomioon riidanalaisen etuuden arvo, asian vaikeus ja laajuus sekä suoritetun työn määrä ja laatu.

Korvattaviksi kustannuksiksi luetaan enintään tuo- mioistuimen vakuutetun vastapuolen maksettavaksi velvoittama kulumäärä, ellei tuomioistuin ole ratkai- sussaan ilmenevin perustein nimenomaisesti katsonut, että vakuutetun on itse kärsittävä kulunsa osittain tai kokonaan vahinkonaan. Korvattavien kustannusten määrä on kuitenkin enintään vakuutetun vastapuolel- leen esittämän kuluvaatimuksen suuruinen.

7.5 Kustannukset, joita vakuutuksesta ei korvata

Vakuutuksesta ei korvata

1. vakuutetun maksettavaksi tuomittuja tai sovit- tuja vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Vakuute- tun maksettavaksi tuomitut vastapuolen oikeu- denkäyntikulut korvataan kuitenkin samoin ehdoin kuin vakuutetun omatkin asianajokulut,

• kun vakuutettua on avustanut oikeudenkäyn- nissä kuluttaja-asiamies tai hänen alaisensa ja vakuutetun asian hoitaminen on ollut lain soveltamisen ja kuluttajien yleisen edun kan- nalta tärkeää

• kun vakuutetun vastapuoli on pääosin jättä- nyt noudattamatta asiassa annettua kulutta- javalituslautakunnan, vakuutuslautakunnan tai muun vastaavan elimen päätöstä, joka asian keskeisiltä osin on vakuutetulle myönteinen

2. tuomion tai päätöksen täytäntöönpanosta aiheu- tuvia kustannuksia

3. vakuutetun ajanhukkaa, omaa työtä, tulon- tai ansionmenetystä, matkoja tai oleskelu-

kustannuksia eikä sitä lisäkustannusta, joka aiheu- tuu asiamiehen vaihtamisesta tai vakuutetun omasta kustannuksia lisäävästä tai tarpeettomia kustannuksia aiheuttavasta menettelystä

4. oikeustieteellisen asiantuntijalausunnon hankkimi- sesta aiheutuneita kuluja

5. rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön tekemisestä taikka rikosasian esitutkinnasta aiheutuvia kuluja

6. kustannuksia sellaisista seikoista tai todisteista, joita tuomioistuin ei ota huomioon liian myöhään esitettyinä

7. kustannuksia, jotka vakuutettu tai hänen asiamie- hensä ovat aiheuttaneet jäämällä pois tuomiois- tuimesta, jättämällä noudattamatta tuomioistui- men antamia määräyksiä tai esittämällä väitteen, jonka he ovat tienneet tai joka heidän olisi pitänyt tietää aiheettomaksi taikka muutoin ovat oikeu- denkäyntiä pitkittämällä tahallaan tai huolimatto- muudesta aiheuttaneet

8. kustannuksia oikeudenkäynnistä tai muutoksen- hausta, jonka vakuutettu tai hänen asiamiehensä on aloittanut ilman, että vastapuoli on antanut siihen aihetta, taikka ovat muutoin tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttaneet tarpeettoman oikeudenkäynnin

9. välimiehen ja sovittelijan palkkiota ja kuluja

10. kustannuksia, jotka aiheutuvat julkisen oikeusavun hakemisesta.

7.6 Muita korvaukseen liittyviä säännöksiä ‌‌‌‌

1. Vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen vakuutetun asianajo- ja oikeudenkäyntikuluista tuomioistui- men lainvoimaisen päätöksen tai sovinnon synty- misen jälkeen. Ellei erityisiä vastasyitä ole, suorittaa vakuutusyhtiö korvauksia myös oikeusasteittain. Lisäksi vakuutusyhtiö voi harkintansa mukaan poik- keuksellisesti suorittaa ennakkokorvausta oikeus- käsittelyn huomattavasti pitkittyessä.

2. Vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden vähennyk- seksi on luettava kulukorvaus, joka vakuutetun vastapuoli on tuomittu tai jonka vakuutetun vas- tapuoli on sitoutunut maksamaan vakuutetulle, mikäli se on saatu perityksi maksuvelvolliselta.

3. Jos vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksa- maan vakuutetulle kulukorvausta, joka vakuutuk- sesta korvausta suoritettaessa on maksamatta, vakuutettu on velvollinen ennen korvauksen suo- rittamista siirtämään oikeutensa kulukorvaukseen vakuutusyhtiölle vakuutuksesta suoritettavan kor- vauksen määrään asti.

Jos vakuutettu on joutunut maksamaan osan kus- tannuksistaan itse sen vuoksi, että kustannuk-

set ylittävät kohdassa 7.1 mainitun enimmäis- korvauksen, vakuutettu on velvollinen siirtämään vastapuolen kulukorvauksesta vakuutusyhtiölle sen osan, joka ylittää vakuutetun itse maksaman osuuden.

4. Jos vakuutetun vastapuolen maksettavaksi tuo- mittu tai sovittu kulukorvaus on maksettu vakuu- tetulle tai hän on muutoin saanut lukea sen hyväk- seen, vakuutetun on palautettava vakuutusyhtiölle kulukorvaus korkoineen vakuutuksesta suoritetun korvauksen määrään asti.

8 Indeksisidonnaisuus

Vakuutuksen omavastuu ja vakuutusmaksu on sidottu kuluttajahintaindeksiin esinevakuutusehtojen kohdas- sa 4 määriteltyjä sääntöjä noudattaen.

9 Muut ehdot

Muilta osin noudatetaan yleisiä sopimusehtoja.

Yleiset sopimusehdot

Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan henkilö- ja vahinkovakuutussopimuksiin. Vakuutus on sopimus, johon sovelletaan vakuutusyhtiön laatimia vakuu- tusehtoja. Kuluttajan ja kuluttajaan rinnastuvan oikeushenkilön asemaa sopijaosapuolena vahvistaa Vakuutussopimuslaki. Vakuutussopimuslaki (543/94) sisältää asiakkaan ja vakuutusyhtiön väliseen sopi- mussuhteeseen sekä eräiden kolmansien henkilöiden oikeuksiin vaikuttavia säännöksiä. Vakuutussopimus- lain säännöksiä sovelletaan kokonaisuudessaan tähän vakuutussopimukseen.

Seuraavassa on osa lain keskeisimmistä säännöksis- tä ja asiat, joista vakuutusehdoissa on lain mukaan määrättävä sekä muita LähiTapiolan asiakassuhteissa noudatettavia yleisperiaatteita ja sopimusehtoja.

Näiden Yleisten sopimusehtojen lisäksi vakuutusso- pimukseen sovelletaan vakuutuskirjaan merkittyjä vakuutusehtoja ja suojeluohjeita sekä Suomen lakia.

Vakuutusyhtiöitä valvova viranomainen on Finanssi- valvonta.

1 Eräät keskeiset käsitteet

(VSL 2 §, 6 §, 16 §, 17 § ja 31 §)

Vakuutussopimuksen keskeinen sisältö määritellään vakuutuskirjassa ja vakuutusehdoissa, joita ovat Ylei- set sopimusehdot ja kuhunkin vakuutukseen sovellet- tavat erityisehdot.

Vakuutusyhtiöllä, vakuutuksenantajalla ja LähiTapio- lalla tarkoitetaan LähiTapiola Keskinäistä Vakuutusyh- tiötä tai LähiTapiolan alueyhtiöitä.

Vakuutuskirjalta näet oman vakuutuksesi myöntä- neen yhtiön eli vakuutuksenantajan.

Vahinkovakuutuksella tarkoitetaan vakuutusta, joka otetaan esinevahingon, vahingonkorvausvelvolli- suuden tai muun varallisuusvahingon aiheuttaman menetyksen varalle.

Henkilövakuutuksella tarkoitetaan vakuutusta, jonka kohteena on luonnollinen henkilö. Sairauskulu-, tapa- turma- ja matkustajavakuutukset ovat henkilövakuu- tuksia.

Ryhmäetuvakuutuksella tarkoitetaan sellaista ryh- mälle tarjottavaa vakuutusta, jonka vakuutusmaksun maksaa kokonaan tai osittain vakuutettu.

Vakuutuksenottaja on se, joka on tehnyt vakuutusyh- tiön kanssa vakuutussopimuksen.

Vakuutettu on se, jonka hyväksi vakuutus on voimassa.

Vakuutuskausi on sovittu vakuutuskirjaan merkitty vakuutuksen voimassaoloaika. Vakuutussopimus jat- kuu sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei jompi- kumpi sopimuspuoli irtisano sopimusta.

Vakuutusmaksukausi on ajanjakso, jolta vakuutus- maksu on säännöllisin väliajoin sovittu maksettavaksi.

Vakuutustapahtuma on se vahinko tai tapahtuma, jonka perusteella vakuutuksesta maksetaan korvausta.

Suojeluohje on vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muutoin kirjallisesti asetettu velvollisuus noudat- taa määräyksiä, joilla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä.‌‌

2 Tietojen antaminen ennen vakuutussopimuksen tekemistä

2.1 Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus

(VSL 5 § ja 9 §)

Vakuutusyhtiö antaa ennen vakuutussopimuksen sol- mimista vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuo- doistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja

-ehdoista sekä muut tiedot, jotka tarvitaan hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuk- sen valitsemiseksi. Tietoja annettaessa kiinnitetään huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoi- tuksiin. Vakuutuksen etämyynnissä annetaan lisäksi kuluttajansuojalain 6 a luvussa tarkoitetut ennakko- tiedot. Etämyynnillä tarkoitetaan esimerkiksi vakuu- tusten myymistä puhelimitse tai verkossa.

Jos vakuutusyhtiö tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle anta- matta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

2.2 Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus

(VSL 22 §, 23 § ja 24 §)

Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen va- kuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutusyhtiön esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvi- oimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutusyhtiölle antamansa, vää- riksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.

Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäes- sään edellä mainittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää maksetut vakuutus- maksut, vaikka vakuutus raukeaisi.

2.2.1 Seuraukset vakuutuksenottajan tiedon- antovelvollisuuksien laiminlyönnistä vahinkovakuutuksessa

(VSL 23 §, 34 § ja 58 §)

Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäise- nä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se evätä. Harkittaessa onko kor- vausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomi- oon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi ote- taan huomioon vakuutuksenottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuh- teet muutoin.

Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuu- tetun antaman väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja

täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmaksun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkea- ma vakuutusmaksuissa ei kuitenkaan oikeuta kor- vauksen alentamiseen.

2.2.2 Seuraukset vakuutuksenottajan tiedon- antovelvollisuuksien laiminlyönnistä henkilövakuutuksessa

(VSL 24 §)

Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäise- nä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja va- kuutusyhtiö ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta, jos oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu, on vakuutusyhtiö vastuusta vapaa.

Jos vakuutusyhtiö olisi myöntänyt vakuutuksen ai- noastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla, kuin oli sovittu, vakuutusyhtiön vastuu rajoittuu siihen, mikä vastaa sovittua vakuutusmak- sua tai niitä ehtoja, joilla vakuutus olisi myönnetty.

Jos edellä sanotut tiedonantovelvollisuuden laimin- lyönnin seuraamukset johtaisivat vakuutuksenottajan tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kannalta ilmei- seen kohtuuttomuuteen, niitä voidaan sovitella.

3 Vakuutusyhtiön vastuun alkaminen ja vakuutussopimuksen voimassaolo

3.1 Vakuutusyhtiön vastuun alkaminen

(VSL 11 §)

Vakuutusyhtiön vastuu alkaa, jollei muusta ajankoh- dasta ole yksilöllisesti sovittu vakuutuksenottajan kanssa, kun vakuutusyhtiö tai vakuutuksenottaja on hyväksynyt toisen osapuolen tarjouksen. Hyväksymis- hetki on silloin, kun vastaus on annettu tai lähetetty. Alkamisajankohta voidaan sopia osapuolten kesken tätä myöhemmäksi, mutta ei aikaisemmaksi.

Jos vakuutuksenottaja on antanut tai lähettänyt kirjallisen vakuutushakemuksen vakuutusyhtiölle ja jos on ilmeistä, että vakuutusyhtiö olisi hakemuksen hyväksynyt, vakuutusyhtiö vastaa myös hakemuk- sen antamisen tai lähettämisen jälkeen sattuneesta vakuutustapahtumasta.

Vakuutushakemus tai hyväksyvä vastaus, jonka va- kuutuksenottaja on antanut tai lähettänyt vakuutus- yhtiön edustajalle, katsotaan jätetyksi tai lähetetyksi vakuutusyhtiölle.

Jollei ole selvitystä siitä, mihin vuorokaudenaikaan vastaus tai hakemus on annettu tai lähetetty, katso- taan tämän tapahtuneen kello 24.00.

Vakuutusyhtiön vastuun alkamisen edellytyksenä on vakuutuskautta koskevan vakuutusmaksun maksami- nen

• aina kun kyseessä on määräaikainen vakuutus

• kun siihen on vakuutuksen laadun tai muun erityi- sen syyn vuoksi aihetta.

Maksamisen edellytyksestä tehdään merkintä vakuu- tusmaksua koskevaan laskuun.

3.2 Perusteet henkilövakuutuksen myöntämiselle ‌

(VSL 10 §)

Vakuutusmaksu ja muut sopimusehdot määräytyvät vakuutetun vakuutushakemuksen antamisen tai jättä- misen mukaisen ajankohdan terveydentilan perusteel- la. Vakuutusyhtiö ei hylkää henkilövakuutusta kos- kevaa hakemusta sillä perusteella, että on sattunut vakuutustapahtuma tai sen henkilön, jolle vakuutusta haetaan, terveydentila on huonontunut sen jälkeen, kun hakemusasiakirjat on annettu tai lähetetty va- kuutusyhtiölle.

3.3 Vakuutussopimuksen voimassaolo vahinkovakuutuksessa

(VSL 16 §)

Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden ker- rallaan, jollei vakuutuksenottaja tai vakuutusyhtiö irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä kohdissa 4.2 ja 16 mainituis- ta syistä.

Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa sovitun ajan.

3.4 Vakuutussopimuksen voimassaolo henkilövakuutuksessa

(VSL 17 a §)

Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutusmaksu- kauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutusmaksu- kauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai vakuu- tusyhtiö irtisano sopimusta. Jos vakuutusmaksukausi on lyhyempi kuin yksi vuosi tai siitä ei ole sovittu, vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päätty- väksi vain kalenterivuoden lopussa. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä kohdissa 4.2 ja 16 mainituista syistä.

Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa sovitun ajan.

4 Vakuutusmaksu

4.1 Vakuutusmaksun maksaminen

(VSL 38 §)

Vakuutusmaksu on maksettava yhden kuukauden kuluessa siitä, kun vakuutusyhtiö on lähettänyt vakuu- tuksenottajalle vakuutusmaksua koskevan laskun.

Ensimmäistä maksua ei kuitenkaan tarvitse maksaa ennen vakuutusyhtiön vastuun alkamista eikä myö- hempiä maksuja ennen sovitun vakuutusmaksukauden tai vakuutuskauden alkamista. Jos vakuutusyhtiön vastuu alkaa joltakin osin myöhemmin, tätä osaa koskevaa vakuutusmaksua ei tarvitse maksaa ennen vastuun alkamista.

Määräaikaisen vakuutuksen vakuutusmaksu on mak- settava ennen vakuutuksen voimaantuloa. Vakuu- tusmaksun maksaminen on vakuutusyhtiön vastuun alkamisen edellytys.

Samalle sopimukselle ja laskulle voidaan yhdistää useampi saman tai eri vakuutusyhtiön myöntämä va- kuutus sekä niiden maksut. Tällöin yhdistetyt maksut laskutetaan kootusti yhdessä tai useammassa erässä sopimuksen mukaan. Vakuutussopimukseen mak-

settu vakuutusmaksu jaetaan sopimuksen kaikkien vakuutusten hyväksi maksusuorituksen ja veloituksen mukaisessa suhteessa niin, että kaikki jatkuvat vakuu- tukset ovat voimassa samaan päivämäärään.

Jos vakuutuksenottajan maksu ei riitä kaikkien vakuu- tusyhtiön vakuutusmaksusaatavien maksamiseen, on vakuutuksenottajalla oikeus määrätä, mitä vakuu- tusmaksusaatavia maksulla lyhennetään. Vakuutuk- senottajan maksusuoritus kohdistetaan ensisijaisesti maksetun laskun viitetietojen mukaisesti, ellei vakuu- tuksenottaja ole suorituksen yhteydessä kirjallisesti erikseen toisin määrännyt.

4.2 Vakuutusmaksun viivästyminen

(VSL 39 §)

Jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutusmak- sun maksamisen edellä kohdassa 4.1 tarkoitetussa määräajassa, vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi 14 päivän kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä.

Jos vakuutuksenottaja maksaa vakuutusmaksun ennen irtisanomisajan päättymistä, vakuutus ei kuitenkaan pääty irtisanomisajan kuluttua. Vakuutus- yhtiö mainitsee tästä mahdollisuudesta irtisanomista koskevassa ilmoituksessa.

Jos maksun laiminlyönti on johtunut vakuutuksen- ottajan maksuvaikeuksista, joihin hän on joutunut sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiassa omatta syyttään, vakuutus päättyy irtisanomisesta huolimatta vasta 14 päivän kuluttua esteen lakkaamisesta. Vakuutus päättyy kuitenkin vii- meistään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisajan päättymisestä. Irtisanomisilmoituksessa mainitaan tästä mahdollisuudesta vakuutuksen määräaikaiseen jatkumiseen.

Jos vakuutusmaksua ei makseta edellä kohdassa 4.1 tarkoitetussa määräajassa, myöhästymisajalta on maksettava viivästyskorkoa korkolain mukaan.

4.3 Viivästyneen vahinkovakuutusmaksun maksaminen

(VSL 42 §)

Jos vakuutuksenottaja maksaa vakuutusmaksun sen jälkeen, kun vakuutus on päättynyt, vakuutusyhtiön vastuu alkaa maksun maksamista seuraavasta päi- västä. Vakuutus on tällöin voimassa alun perin sovitun vakuutuskauden loppuun siitä lukien, kun vakuutus tuli uudelleen voimaan.

Jos vakuutusyhtiö ei kuitenkaan halua saattaa päät- tynyttä vakuutusta uudelleen voimaan, vakuutusyhtiö ilmoittaa 14 päivän kuluessa vakuutusmaksun mak- samisesta lukien vakuutuksenottajalle, ettei se suostu ottamaan maksua vastaan.

4.4 Viivästyneen henkilövakuutusmaksun maksaminen

(VSL 39 § ja 43 §)

Jos henkilövakuutus on päättynyt muun kuin ensim- mäisen vakuutusmaksun maksamatta jättämisen vuoksi, vakuutus tulee uudelleen voimaan, jos vakuu- tuksenottaja maksaa maksamatta jätetyn vakuu- tusmaksun kuuden kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymisestä. Vakuutusyhtiö mainitsee tästä mah-

dollisuudesta irtisanomista koskevassa ilmoituksessa. Jos vakuutus tulee uudelleen voimaan, vakuutusyh- tiön vastuu alkaa maksun maksamista seuraavasta päivästä.‌

4.5 Vakuutusmaksu vakuutuksen päättyessä kesken vakuutuskauden

(VSL 45 §)

Jos vakuutus päättyy sovittua ajankohtaa aikaisem- min, vakuutusyhtiöllä on oikeus vakuutusmaksuun vain siltä ajalta, jonka sen vastuu on ollut voimassa.

Vakuutusyhtiö palauttaa vakuutuksenottajalle va- kuutuskauden loppuosaa vastaavan osan maksetusta vakuutusmaksusta. Vakuutusmaksua ei kuitenkaan palauteta, jos asiassa on menetelty vilpillisesti koh- dassa 2.2 tarkoitetuissa tilanteissa. Vakuutusmaksua ei myöskään palauteta, jos palautettava maksu on vähemmän kuin 8 euroa.

4.6 Vakuutusmaksun ja muiden saatavien kuittaaminen

Palautettavasta vakuutusmaksusta voidaan vähentää palautuksen saajan maksamattomat erääntyneet vakuutusmaksut ja muut vakuutusyhtiön erääntyneet riidattomat saatavat kaikkien niiden vakuutusyhti- öiden osalta, jotka voivat olla vakuutuksenantajina samassa sopimuksessa tai samassa laskussa.

5 Tietojen antaminen sopimuksen voimassaoloaikana

5.1 Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus

(VSL 6, 7 ja 9 §)

Vakuutussopimuksen solmimisen jälkeen vakuu- tusyhtiö antaa vakuutuksenottajalle vakuutuskirjan sekä vakuutusehdot.

Vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutusyhtiö lähet- tää vakuutuksenottajalle vuosittain tiedon vakuutus- määrästä ja muista sellaisista vakuutusta koskevista seikoista, joilla on vakuutuksenottajalle ilmeistä merkitystä (vuositiedote).

Jos vakuutusyhtiö tai sen edustaja on vakuutuksen voimassaoloaikana antanut vakuutuksesta puut- teellisia, virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saa-

miensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää, jos tällaisten puutteellisten, virheellisten taikka har- haanjohtavien tietojen voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Tämä ei kuitenkaan koske tietoja, jotka vakuutusyhtiö tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta.

5.2 Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuus vaaran lisääntymisestä vahinkovakuutuksessa

(VSL 26 ja 34 §)

Vakuutuksenottajan tulee ilmoittaa vakuutusyhtiölle vakuutussopimusta solmittaessa ilmoitetuissa olo- suhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa vakuutuskauden aikana tapahtuneesta olennaisesta vahingonvaaraa lisäävästä muutoksesta, jota va- kuutuksenantajan ei voida katsoa ottaneen lukuun sopimusta solmittaessa.

Vakuutuksenottajan on ilmoitettava tällaisesta muutoksesta vakuutusyhtiölle viimeistään kuukauden kuluttua muutosta seuraavan vuositiedotteen saami- sesta. Vakuutusyhtiö muistuttaa vakuutuksenottajaa tästä velvollisuudesta vuositiedotteessa. Tällaisia vakuutuksenottajan ilmoitettavia asioita ovat esi- merkiksi vakuutuksen kohteessa suoritetut korjaus-, muutos- tai laajennustyöt ja vakuutuksen kohteen käyttötarkoituksen muuttuminen. Jos vakuutuksenot- taja on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt ilmoittaa vaaran lisääntymisestä, korvausta voidaan alentaa tai se evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys vahin- gonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuksenottajan tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuu- tetun antaman väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmaksun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkea- ma vakuutusmaksuissa ei kuitenkaan oikeuta vakuu- tuskorvauksen alentamiseen.

5.3 Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuus vaaran lisääntymisestä henkilövakuutuksessa

(VSL 24 ja 27 §)

Vakuutuksenottajan tulee ilmoittaa vakuutusyhtiölle vakuutussopimusta solmittaessa ilmoitettujen ja vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta merki- tyksellisten vahingonvaaraa lisäävien seikkojen, kuten ammatin, harrastusten ja asuinpaikan muutoksista tai muun vakuutusturvan päättymisestä. Tällaisesta muutoksesta on ilmoitettava vakuutusyhtiölle vii- meistään kuukauden kuluttua muutosta seuraavan vuositiedotteen saamisesta. Terveydentilan muutok- sesta ei tarvitse ilmoittaa. Vakuutusyhtiö muistut- taa vakuutuksenottajaa ilmoittamisvelvollisuudesta vuositiedotteessa.

Jos vakuutuksenottaja on tahallisesti tai huolimatto- muudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt ilmoittaa edellä mainitusta vaaran lisääntymisestä

ja vakuutusyhtiö ei asiantilan muuttumisen vuoksi olisi enää pitänyt vakuutusta voimassa, on vakuutus- yhtiö vastuusta vapaa. Jos vakuutusyhtiö tosin olisi jatkanut vakuutusta mutta ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla, vakuu- tusyhtiön vastuu rajoittuu siihen, mikä vastaa va- kuutusmaksua tai niitä ehtoja, joilla vakuutusta olisi jatkettu.

Jos edellä sanotut tiedonantovelvollisuuden laimin- lyönnin seuraamukset johtaisivat vakuutuksenottajan tai muun vakuutuskorvaukseen oikeutetun kannalta ilmeiseen kohtuuttomuuteen, niitä voidaan sovitella.

6 Velvollisuus estää ja rajoittaa vahingon syntymistä vahinkovakuutuksessa ‌‌

6.1 Velvollisuus noudattaa suojeluohjeita

(VSL 31 ja 34 §)

Vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuu- tusehdoissa tai kirjallisesti muutoin annettuja suojelu- ohjeita. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimatto- muudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys suojeluohjeen laiminlyönnil- lä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuu- den laatu sekä olosuhteet muutoin.

Vastuuvakuutuksessa ei korvausta vakuutetun huoli- mattomuuden takia alenneta eikä evätä.

Jos vakuutettu on kuitenkin laiminlyönyt suojeluoh- jeen noudattamisen tahallaan tai törkeästä huoli- mattomuudesta, taikka jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineen käyttö on vaikuttanut laiminlyöntiin, voidaan korvausta alentaa tai korvaus evätä.

Jos vakuutettu on laiminlyönyt suojeluohjeen nou- dattamisen törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut laiminlyöntiin, vakuutusyhtiö maksaa kui- tenkin vastuuvakuutuksesta vahinkoa kärsineelle luon- nolliselle henkilölle sen osan korvauksesta, jota tämä ei ole ulosotossa tai konkurssissa todetun vakuutetun maksukyvyttömyyden vuoksi saanut perityksi.

6.2 Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus (pelastamisvelvollisuus)

(VSL 32, 34 ja 61 §)

Vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huo- lehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutusyhtiön oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuu- tetun on pyrittävä esimerkiksi selvittämään vahingon aiheuttajan henkilöllisyys. Jos vahinko on aiheutettu rangaistavalla teolla, vakuutetun tulee viivytyksettä ilmoittaa asiasta poliisiviranomaisille ja vaatia oikeu- dessa rikoksen tekijöille rangaistusta, jos vakuutus- yhtiön etu sitä vaatii. Vakuutetun tulee muutoinkin noudattaa vakuutusyhtiön vahingon torjumiseksi ja rajoittamiseksi antamia ohjeita. Vakuutusyhtiö kor- vaa edellä mainitun pelastamisvelvollisuuden täyttä- misestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuu- desta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt edellä tarkoitetun pelastamisvelvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Har- kittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huo- mioon vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

6.3 Suojeluohjeiden ja pelastamisvelvollisuuden laiminlyönti vastuuvakuutuksessa

(VSL 32, 34 ja 61 §)

Vastuuvakuutuksessa ei korvausta vakuutetun huoli- mattomuuden takia alenneta eikä evätä.

Jos vakuutettu on kuitenkin laiminlyönyt suojeluoh- jeen noudattamisen tai pelastamisvelvollisuutensa tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta, taikka jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineen käyttö on vaikuttanut laiminlyöntiin, voidaan korvausta alentaa tai korvaus evätä.

Jos vakuutettu on laiminlyönyt suojeluohjeen nou- dattamisen tai pelastamisvelvollisuutensa törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut laiminlyön- tiin, vakuutusyhtiö maksaa kuitenkin vastuuvakuu- tuksesta vahinkoa kärsineelle luonnolliselle henkilölle sen osan korvauksista, jota tämä ei ole ulosotossa tai konkurssissa todetun vakuutetun maksukyvyttömyy- den vuoksi saanut perityksi.

7 Vakuutustapahtuman aiheuttaminen

7.1 Vahinkovakuutus

(VSL 30 § ja 34 §)

Vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutus- tapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa kor- vausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon va- kuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Vastuuvakuutus

(koskee vain vakuutussopimuksia, joissa on vastuuva- kuutus)

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, vakuutusyhtiö maksaa kuiten- kin vastuuvakuutuksesta vahinkoa kärsineelle luon- nolliselle henkilölle sen osan korvauksesta, jota tämä ei ole ulosotossa tai konkurssissa todetun vakuutetun maksukyvyttömyyden vuoksi saanut perityksi.

Moottoriajoneuvovakuutus

(koskee vain vakuutussopimuksia, joissa on moottori- ajoneuvovakuutus)

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä on vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa ulos- hengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut muun huu- maavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka tällaisten aineiden ja alkoholin yhteisvaikutuksesta,

hänelle aiheutunut vahinko korvataan vain siltä osin kuin muut olosuhteet ovat vaikuttaneet vahinkoon.‌‌‌

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 0,5 promillea tai että hänellä on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaa- timiin suorituksiin on huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka tällaisten aineiden ja alkoholin yhteisvaikutuksesta, korvausta alennetaan sen mukaan, mikä oli hänen osuutensa vahinkoon.

7.2 Henkilövakuutus

7.2.1 Vakuutetun aiheuttama vakuutustapahtuma

(VSL 28 §)

Vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutus- tapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, vakuutusyhtiön vas- tuuta voidaan alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

7.2.2 Vakuutuskorvaukseen oikeutetun aiheuttama vakuutustapahtuma

(VSL 29 §)

Jos muu vakuutuskorvaukseen oikeutettu henkilö kuin vakuutettu on tahallisesti aiheuttanut vakuutusta- pahtuman, vakuutusyhtiö on häneen nähden vastuus- ta vapaa.

Henkilö, joka on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jota ei voi iän tai mielentilan takia tuomita rangaistukseen rikoksesta, voi saada vakuutuskorvauksen tai osan siitä vain jos se katsotaan kohtuulliseksi, kun otetaan huomioon ne olosuhteet, joissa vakuutustapahtuma on aiheutettu.

Jos vakuutettu on kuollut, maksetaan muille korvauk- seen oikeutetuille se osa vakuutuskorvauksesta, jota ei makseta vakuutustapahtuman aiheuttajalle tai aiheuttajille.

8 Samastaminen vahinkovakuutuksessa

(VSL 33 §)

Mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjei- den noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön

1. joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyt- töisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta;

2. joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan; tai

3. joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä talou- dessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

Mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on suojeluohjeiden noudattamisesta, sovelletaan vas- taavasti henkilöön, jonka tehtävänä vakuutuksenot- tajaan olevan työ- tai virkasuhteen perusteella on huolehtia suojeluohjeen noudattamisesta.

9 Syyntakeettomuus ja pakkotila

9.1 Vahinkovakuutus

(VSL 36 §)

Vakuutusyhtiö ei vastuusta vapautuakseen tai sen ra- joittamiseksi vetoa edellä mainittuihin kohtiin 6 ja 7, jos vakuutettu aiheuttaessaan vakuutustapahtuman tai laiminlyödessään suojeluohjeen noudattamisen taikka pelastamisvelvollisuuden oli kahtatoista vuotta nuorempi tai sellaisessa mielentilassa, ettei häntä olisi voitu tuomita rangaistukseen rikoksesta. Vakuutusyh- tiö ei vastuusta vapautuakseen tai sen rajoittamiseksi vetoa kohtiin 5.2, 6 ja 7, jos vakuutettu aiheuttaes- saan vaaran lisääntymisen tai vakuutustapahtuman taikka laiminlyödessään vahinkovakuutuksen suoje- luohjeen noudattamisen tai pelastamisvelvollisuuden toimi henkilön tai omaisuuden vahingoittumisen ehkäisemiseksi sellaisissa olosuhteissa, että laimin- lyönti tai toimenpide oli puolustettavissa. Mitä tässä kohdassa on sanottu vakuutetusta, sovelletaan myös kohdassa 8 tarkoitettuun vakuutettuun samaistetta- vaan henkilöön.

9.2 Henkilövakuutus

(VSL 36 §)

Vakuutusyhtiö ei vastuusta vapautuakseen tai sen rajoittamiseksi vetoa edellä mainittuun kohtaan 7, jos vakuutettu aiheuttaessaan vakuutustapahtuman oli kahtatoista vuotta nuorempi tai sellaisessa mielenti- lassa, ettei häntä olisi voitu tuomita rangaistukseen rikoksesta. Vakuutusyhtiö ei vastuusta vapautuak- seen tai sen rajoittamiseksi vetoa kohtiin 5.3 ja 7, jos vakuutettu aiheuttaessaan vaaran lisääntymisen tai vakuutustapahtuman toimi henkilön tai omaisuuden vahingoittumisen ehkäisemiseksi sellaisissa olosuh- teissa, että laiminlyönti tai toimenpide olisi puolustet- tavissa.

10 Edunsaajamääräys henkilövakuutuksessa

10.1 Edunsaaja

(VSL 47 §)

Vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä henkilö, jolla on vakuutuksenottajan tai vakuutetun sijasta oikeus maksettavaan vakuutuskorvaukseen (edunsaaja). Va- kuutuksenottaja voi muuttaa tai peruuttaa edunsaaja- määräyksen, jos vakuutustapahtumaa, jossa määräys on tarkoitettu sovellettavaksi, ei ole sattunut.

Jos edunsaajamääräys on voimassa, ei vakuutetun kuoleman johdosta maksettava vakuutuskorvaus kuu- lu vakuutetun kuolinpesään. Vakuutuskorvaus kuuluu vakuutetun kuolinpesään, jos edunsaajamääräystä

ei ole eikä korvausta ole määrätty vakuutusehdoissa maksettavaksi vakuutuksenottajalle.

10.2 Edunsaajamääräyksen muoto ‌‌

(VSL 48 §)

Edunsaajamääräys taikka sen peruuttaminen tai muuttaminen on mitätön, jollei sitä ole kirjallisesti ilmoitettu vakuutusyhtiölle.

11 Korvausmenettely

11.1 Xxxxxxxxxx hakijan velvollisuudet

(VSL 32 §, 69 § ja 72 §)

Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiöl- le sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia

asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko sattunut vakuutustapahtuma, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on maksettava. Xxxxxxxxxx hakija on velvollinen hank- kimaan omalla kustannuksellaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hank- kia selvitystä.

Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan korvaus- ta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvityk- set. Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutus- yhtiön vastuun arvioimisen kannalta, voidaan korva- usta alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Vakuutetun tulee mahdollisuuksiensa mukaan osal- listua vahingon selvittelyyn sekä myötävaikuttaa vahingon todellisen syyn ja aiheuttajan saamiseen selville. Vakuutettu ei saa poistumalla vahinkopaikal- ta, nauttimalla vahingon jälkeen alkoholia tai huu- mausaineita taikka muulla tavoin vaikeuttaa vahin- gon selvittämistä.

Vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus tarkastaa vaurioitunut omaisuus ennen kuin sitä ryhdytään kor- jaamaan tai hävittämään.

11.2 Korvausoikeuden vanhentuminen

(VSL 73 §)

Vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapah- tumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta.

Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingon-

korvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutusta- pahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

11.3 Vakuutusyhtiön velvollisuudet

(VSL 7 §, 9 §, 68 § ja 70 §)

Vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vakuutus- yhtiö antaa korvauksen hakijalle, kuten esimerkiksi vakuutetulle, edunsaajalle ja kohdassa 17.4. tarkoite-

tuissa tilanteissa vastuuvakuutuksessa vahinkoa kär- sineelle, tietoja vakuutuksen sisällöstä ja korvauksen hakemismenettelystä. Xxxxxxxxxx hakijalle mahdolli- sesti annetut ennakkotiedot tulevasta korvauksesta, korvausmäärästä tai korvauksen suorittamistavasta eivät vaikuta vakuutussopimuksen mukaiseen korva- usvelvollisuuteen.

Vakuutusyhtiö maksaa vakuutustapahtumasta johtuvan vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen tai ilmoittaa, ettei korvausta makseta, joutuisasti ja viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun se on saanut vastuunsa selvittämisen kannalta tarpeelliset asia- kirjat ja tiedot. Jos korvauksen määrä ei ole riidaton, vakuutusyhtiö maksaa kuitenkin edellä mainitussa ajassa korvauksen riidattoman osan. Viivästyneel-

le korvaukselle vakuutusyhtiö maksaa korkolaissa (633/82) säädettyä viivästyskorkoa.

Vastuuvakuutusta koskevasta korvauspäätöksestä vakuutusyhtiö lähettää tiedon myös vahinkoa kärsi- neelle.

Vakuutusyhtiö ilmoittaa vajaavaltaisen kotikunnan holhousviranomaiselle vajaavaltaiselle maksettavasta muusta kuin kustannusten tai varallisuuden menetys- ten korvaamista koskevasta vakuutuskorvauksesta, jos korvauksen kokonaismäärä on suurempi kuin

1 000 euroa.

11.4 Vakuutusmaksun ja muiden saatavien kuittaaminen

Korvauksesta voidaan vähentää vakuutetun ja va- kuutuksen, josta korvausta haetaan, maksamattomat erääntyneet vakuutusmaksut ja muut vakuutusyhtiön erääntyneet riidattomat saatavat yleisten kuittaus- edellytysten mukaisesti.

12 Vakuutuskorvaus vahinkovakuutuksessa

12.1 Ylivakuutus ja rikastumiskielto

(VSL 57 §)

Omaisuus tai etuus on ylivakuutettu, jos vakuutusso- pimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden tai etuuden oikeaa arvoa suurempi. Vakuutusyhtiö ei korvaa ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vakuutustapah- tuman johdosta enempää kuin vahingon peittämisek- si tarvittavan määrän. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti perustuu vakuutusyhtiön tai sen edusta- jan antamaan arvioon, korvaus maksetaan ylivakuu- tuksesta vakuutusmäärän mukaisena, paitsi milloin vakuutuksenottajan tahallisesti antamat väärät tai puutteelliset tiedot olivat vaikuttaneet arvioon.

12.2 Alivakuutus

(VSL 58 §)

Omaisuus tai etuus on alivakuutettu, jos vakuutusso- pimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden tai etuuden oikeaa arvoa pienempi.

Vakuutusyhtiö korvaa alivakuutetulle omaisuudelle tai etuudelle sattuneen vakuutustapahtuman johdosta vain niin suuren osan vahingosta kuin vakuutusmää- rän ja omaisuuden tai etuuden arvon välinen suhde osoittaa. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olennaisesti

perustuu vakuutusyhtiön tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus maksetaan vahingon määräisenä, kuitenkin enintään vakuutusmäärän mukaisena.‌‌

13 Muutoksenhaku vakuutusyhtiön päätökseen

(VSL 8 §)

Vakuutuksenottajalla tai korvauksenhakijalla on käytettävissään eri keinoja saadakseen muutosta vakuutusyhtiön päätökseen. Hän voi olla yhteydessä vakuutusyhtiössä asiaa käsitelleeseen henkilöön tai hakea muutosta vakuutusyhtiön Asiakassovittelutoi- mistosta, kysyä neuvoa ja opastusta FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta tai pyytää ratkaisusuositusta FINEltä tai kuluttajariitalautakunnalta. Lisäksi hänellä on oikeus nostaa kanne vakuutusyhtiötä vastaan. Asi- an käsittely FINEssä tai kuluttajariitalautakunnassa ei estä kanteen nostamista. Sen sijaan näissä muutok- senhakuelimissä ei käsitellä asiaa, joka on jo käsitelty oikeudessa tai on siellä vireillä.

13.1 Oikaisupyyntö ja Asiakassovittelutoimisto

Jos vakuutuksenottaja tai korvauksenhakija epäi- lee virhettä vakuutusyhtiön päätöksessä, hänellä on oikeus saada tarkempaa tietoa seikoista, jotka ovat

johtaneet ratkaisuun. Vakuutusyhtiö oikaisee päätök- sen, jos se osoittautuu virheelliseksi.

Jos asia ei ole oikaisupyynnöstä huolimatta selvinnyt, voi asiakas kääntyä Asiakassovittelutoimiston puo- leen. Asiakassovittelutoimisto on LähiTapiolan oma sisäinen muutoksenhakukanava, joka käsittelee va- paaehtoisiin vahinkovakuutuksiin, henkivakuutuksiin ja sijoituspalveluihin liittyviä asioita. Asiakassovitte- lutoimisto käsittelee sille osoitetut kirjalliset muutok- senhaut, jotka eivät ole vireillä muissa muutoksenha- kuelimissä. Muutosta on haettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asiakas sai kirjallisen päätöksen.

13.2 FINE ja kuluttajariitalautakunta

Jos vakuutuksenottaja tai korvauksenhakija on tyy- tymätön vakuutusyhtiön päätökseen, hän voi kysyä neuvoa ja opastusta FINEn Vakuutus- ja rahoitusneu- vonnasta. Se on puolueeton elin, jonka tehtävänä on neuvoa kuluttajia pankki-, vakuutus- ja arvopaperi- asioissa.

FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonta ja Vakuutuslau- takunta antavat myös ratkaisusuosituksia riita-asioi- hin, jotka koskevat lain ja vakuutusehtojen tulkintaa ja soveltamista vakuutussuhteessa. Ratkaisusuositus- ta on mahdollista pyytää myös kuluttajariitalauta- kunnalta, joka antaa lausuntoja vain kuluttajille.

Neuvontapalvelut ja ratkaisusuositukset ovat maksut- tomia.

13.3 Käräjäoikeus

(VSL 74 §)

Jos vakuutuksenottaja tai korvauksenhakija ei tyydy vakuutusyhtiön päätökseen, hän voi panna vireille kanteen vakuutusyhtiötä vastaan. Kanne voidaan panna vireille joko asianosaisen Suomessa olevan kotipaikan käräjäoikeudessa tai vakuutusyhtiön koti- paikan taikka vahinkopaikan käräjäoikeudessa, jollei Suomen kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu.

Kanne vakuutusyhtiön tekemän päätöksen johdos- ta on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen sai kirjallisen tiedon vakuutusyhtiön päätöksestä ja tästä määräajasta. Määräajan kulut- tua umpeen oikeutta kanteen nostamiseen ei enää ole. Lautakuntakäsittelyt katkaisevat kanneoikeuden vanhentumisen.

14 Vakuutusyhtiön takautumisoikeus

14.1 Vakuutusyhtiön takautumisoikeus kolmatta kohtaan

(VSL 75 §)

Vakuutetun oikeus vahingonkorvaukseen vahingosta korvausvastuussa olevalta kolmannelta henkilöltä siirtyy vakuutusyhtiölle sen maksamaan korvausmää- rään saakka. Henkilövakuutuksen osalta vakuutusyh- tiö voi vaatia takautumisoikeuden nojalla ainoastaan sairauden tai tapaturman aiheuttamat kustannukset ja varallisuudenmenetykset.

Jos vahingon on aiheuttanut kolmas henkilö yksityis- henkilönä, työntekijänä, virkamiehenä tai näihin vahin- gonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan rinnastettavana muuna henkilönä, syntyy vakuutusyhtiölle takautu- misoikeus kyseistä henkilöä kohtaan vain, jos tämä

on aiheuttanut vakuutustapahtuman tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta tai jos hän on korvaus- vastuussa huolimattomuudestaan riippumatta.

Vakuutusyhtiöllä on oikeus vaatia korvausmäärä kolmannelta henkilöltä myös, jos hän on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa sel- laisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 pro- millea tai että hänellä on vähintään 0,53 milligram- maa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka tällaisten aineiden ja alkoholin yhteisvaikutuksesta.

14.2 Vakuutusyhtiön takautumisoikeus vakuutuksenottajaa, vakuutettua tai vakuutettuun samastettua kohtaan vahinkovakuutuksessa

(VSL 75 §)

Vakuutusyhtiö saa vaatia kohdassa 17.1 tarkoitetulle vakuutetulle maksamansa korvauksen tai sen osan takaisin siltä vakuutuksenottajalta, vakuutetulta

tai vakuutettuun kohdan 8 mukaan samastetulta henkilöltä, joka on aiheuttanut vakuutustapahtuman (kohta 7) tai laiminlyönyt alla mainittujen kohtien mukaisen velvollisuuden:

• 2.2 (tiedonantovelvollisuus ennen vakuutussopi- muksen tekemistä)

• 5.2 (tiedonantovelvollisuus vaaran lisääntymisestä)

• 6.1 (velvollisuus noudattaa suojeluohjeita)

• 6.2 (vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus).

Vakuutusyhtiö saa takautumisoikeuden nojalla vaatia maksetun korvauksen kokonaan, jos vakuutusyhtiö olisi kohdissa 2.2, 5.2, 6 ja 7 mainituilla perusteilla vastuusta vapaa tai oikeutettu epäämään korvauk- sen. Jos korvausta olisi edellä mainittujen kohtien mu- kaisesti alennettu, vakuutusyhtiö saa vaatia takaisin alennusta vastaavan osan korvauksesta.

15 Vakuutussopimuksen muuttaminen ‌‌

15.1 Vahinkovakuutuksen sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden aikana

(VSL 18 §)

Vakuutusyhtiöllä on oikeus vakuutuskauden aikana muuttaa vakuutusmaksua tai muita sopimusehtoja vastaamaan uusia olosuhteita, jos

1. vakuutuksenottaja tai vakuutettu on laiminlyönyt kohdassa 2.2 tarkoitetun tiedonantovelvollisuu- tensa; tai

2. vakuutuksenottajan tai vakuutetun vakuutusyh- tiölle sopimusta solmittaessa ilmoittamissa olo- suhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asian- tilassa on vakuutuskauden aikana tapahtunut kohdassa 5.2 tarkoitettu muutos.

Saatuaan tiedon edellä mainitusta seikasta vakuutus- yhtiö lähettää ilman aiheetonta viivytystä ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat.

Ilmoituksessa mainitaan, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus.

15.2 Henkilövakuutuksen sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden aikana

(VSL 20 §, 27 §)

Vakuutusyhtiöllä on oikeus vakuutuskauden aikana muuttaa vakuutusmaksua tai muita sopimusehtoja vastaamaan oikeita tai muuttuneita olosuhteita, jos

1. vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahalli- sesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt kohdassa 2.2 tarkoite- tun tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutusyhtiö, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, olisi myöntänyt vakuutuksen ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla kuin oli sovittu;

2. vakuutuksenottaja tai vakuutettu on menetel- lyt vilpillisesti täyttäessään kohdassa 2.2. mainit- tua tiedonantovelvollisuuttaan ja vakuutus tästä huolimatta laiminlyönnin seuraamusten sovitte-

lun vuoksi kohdan 2.2.2 mukaan sitoo vakuutusyh- tiötä tai

3. vakuutuksenottajan tai vakuutetun vakuutusyh- tiölle sopimusta solmittaessa ilmoittamissa sei- koissa on vakuutuskauden aikana tapahtunut koh- dassa 5.3 tarkoitettu muutos ja vakuutusyhtiö olisi myöntänyt vakuutuksen ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla siinä tapauksessa, että vakuutettuun liittyvä seikka olisi ollut muutosta vastaava jo vakuutusta myönnet- täessä.

Saatuaan tiedon edellä mainitusta seikasta vakuutus- yhtiö lähettää vakuutuksenottajalle ilman aiheetonta viivytystä ilmoituksen vakuutusmaksun tai ehtojen muutoksesta.

Ilmoituksessa mainitaan, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus.

15.3 Sopimusehtojen muuttaminen vakuutuskauden vaihtuessa

15.3.1 Ilmoitusmenettely

(VSL 19 § ja 20 a §)

Vakuutusyhtiöllä on oikeus vakuutuskauden vaihtu- essa muuttaa vakuutusehtoja ja -maksua sekä muita sopimusehtoja, kun perusteena on

• uusi tai muuttunut lainsäädäntö tai viranomaisen määräys

• ennalta arvaamaton olosuhteiden muutos (esim. kansainvälinen kriisi, poikkeuksellinen luonnonta- pahtuma, suuronnettomuus)

• vakuutukseen vaikuttavan indeksin muutos

• vakuutuksen korvausmenon muutos.

Vakuutusyhtiöllä on lisäksi oikeus tehdä vakuutus- ehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön.

Jos vakuutusyhtiö tekee vakuutussopimukseen kohdassa 15.3 kuvattuja muutoksia, vakuutusyhtiö lähettää vakuutusmaksua koskevan laskun yhtey- dessä vakuutuksenottajalle ilmoituksen siitä, miten vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa mainitaan, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Muutos tulee voimaan vahinkovakuutuksessa sen vakuutuskauden, henki- lövakuutuksessa sen vakuutusmaksukauden tai, jos vakuutusmaksukausi on lyhyempi kuin yksi vuosi tai siitä ei ole sovittu, sen kalenterivuoden alusta lukien, joka ensiksi seuraa kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

15.3.2 Vakuutuksen irtisanomista edellyttävät muutokset

Jos vakuutusyhtiö muuttaa vakuutusehtoja, -maksuja tai muita sopimusehtoja muissa kuin kohdassa 15.3.1 luetelluissa tapauksissa tai poistaa vakuutuksesta voimakkaasti markkinoidun edun, vakuutusyhtiön on irtisanottava vakuutus päättymään vakuutuskauden lopussa. Irtisanominen suoritetaan kirjallisesti viimeis- tään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä.

16 Vakuutussopimuksen päättyminen

16.1 Vakuutuksenottajan oikeus irtisanoa vakuutus

(VSL 12 §)

Vakuutuksenottajalla on oikeus milloin tahansa irti- sanoa vakuutus päättymään vakuutuskauden aika- na. Irtisanominen on suoritettava kirjallisesti. Muu irtisanominen on mitätön. Jos vakuutuksenottaja ei ole määrännyt vakuutuksen päättymisaikaa, vakuutus päättyy, kun irtisanomista koskeva ilmoitus on jätetty tai lähetetty vakuutusyhtiölle.

Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole, jos vakuutus- sopimuksen sovittu voimassaoloaika on lyhyempi kuin 30 päivää.

16.2 Vakuutusyhtiön oikeus irtisanoa vahinkovakuutus vakuutuskauden aikana

(VSL 15 §)

Vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päätty- mään vakuutuskauden aikana, jos

1. vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuu- tuksen myöntämistä antanut vääriä tai puutteelli- sia tietoja ja jos vakuutusyhtiö oikean asianlaidan tuntien ei olisi vakuutusta myöntänyt

2. vakuutuksenottajan tai vakuutetun vakuutusyhti- ölle sopimusta solmittaessa ilmoittamissa olosuh- teissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa on vakuutuskauden aikana tapahtunut sellainen olennaisesti vahingonvaaraa lisäävä muutos, jota vakuutusyhtiön ei voida katsoa ottaneen lukuun sopimusta solmittaessa

3. vakuutettu on tahallisesti tai törkeästä huolimat- tomuudesta laiminlyönyt suojeluohjeen noudatta- misen

4. vakuutettu on tahallisesti tai törkeästä huolimat- tomuudesta aiheuttanut vakuutustapahtuman tai

5. vakuutettu on vakuutustapahtuman jälkeen vilpil- lisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puut- teellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyh- tiön vastuun arvioimisen kannalta.

16.3 Vakuutusyhtiön oikeus irtisanoa henkilövakuutus vakuutuskauden aikana

(VSL 17 §)

Vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päätty- mään vakuutuskauden aikana, jos

1. vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäi- senä, laiminlyönyt kohdassa 2.2 tarkoitetun tie- donantovelvollisuutensa ja vakuutusyhtiö ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta, jos oikeat ja täy- delliset vastaukset olisi annettu;

2. vakuutuksenottaja tai vakuutettu on menetel- lyt vilpillisesti täyttäessään kohdassa 2.2 mainit- tua tiedonantovelvollisuuttaan ja vakuutussopi-

mus tästä huolimatta kyseisen kohdan perusteella sitoo vakuutusyhtiötä;

3. vakuutuksenottajan tai vakuutetun vakuutusyh- tiölle sopimusta solmittaessa ilmoittamissa sei- koissa on vakuutuskauden aikana tapahtunut koh- dassa 5.3 tarkoitettu muutos eikä vakuutusyhtiö olisi myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että vakuutettuun liittyvä seikka olisi ollut muutosta vastaava jo vakuutusta myönnettäessä;

4. vakuutettu on tahallisesti aiheuttanut vakuutusta- pahtuman;

5. vakuutettu on vakuutustapahtuman jälkeen anta- nut vakuutusyhtiölle vilpillisesti vääriä tai puut- teellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyh- tiön vastuun arvioimisen kannalta.

16.4 Ryhmäetuvakuutuksen irtisanominen

(VSL 17 b §)

Jos ryhmäetuvakuutuksen vakuutuksenottaja eroaa tai erotetaan ryhmän jäsenyydestä, ryhmäetuvakuu- tus päättyy. Vakuutusyhtiö ilmoittaa vakuutuksenot- tajalle kirjallisesti päättymisperusteen ja ajankohdan. Vakuutus päättyy aikaisintaan kuukauden kuluessa ilmoituksen lähettämisestä.

16.5 Vakuutusyhtiön irtisanomismenettely

(VSL 15 § ja 17 §)

Vakuutusyhtiö suorittaa irtisanomisen kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon irtisano- miseen oikeuttavasta perusteesta. Irtisanomista kos- kevassa ilmoituksessa mainitaan irtisanomisperuste. Vakuutus päättyy kuukauden kuluessa irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Vakuutusyhtiön oikeus irtisanoa vakuutus vakuutusmaksun maksa- misen laiminlyönnin vuoksi määräytyy kohdan 4.2 mukaisesti.

16.6 Vakuutusyhtiön oikeus irtisanoa vahinkovakuutus vakuutuskauden lopussa

(VSL 16 §)

Vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päätty- väksi vakuutuskauden lopussa. Irtisanominen suorite- taan kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen va- kuutuskauden päättymistä. Irtisanomisilmoituksessa mainitaan irtisanomisperuste.

16.7 Vakuutusyhtiön oikeus irtisanoa henkilövakuutus vakuutusmaksukauden lopussa

(VSL 17 a §)

Vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päät- tyväksi vakuutusmaksukauden lopussa. Jos vakuutus- maksukausi on lyhyempi kuin yksi vuosi tai siitä ei ole sovittu, vakuutuksenantajalla on vastaavasti oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi kalenterivuoden lopus- sa. Irtisanominen suoritetaan kirjallisesti viimeistään kuukautta ennen vakuutusmaksukauden päättymis- tä tai, jos vakuutusmaksukaudesta ei ole sovittu, viimeistään kuukautta ennen kalenterivuoden päät- tymistä. Irtisanomisilmoituksessa mainitaan irtisano- misperuste. Vakuutusta ei kuitenkaan irtisanota sen vuoksi, että vakuutetun terveydentila on vakuutuksen ottamisen jälkeen huonontunut, eikä sen vuoksi, että on sattunut vakuutustapahtuma.

16.8 Omistajan vaihdos vahinkovakuutuksessa

(VSL 63 §)

Vahinkovakuutussopimus päättyy, jos vakuutettu omaisuus siirtyy oikeustoimen johdosta muulle uudelle omistajalle kuin vakuutuksenottajalle itselleen tai tämän kuolinpesälle. Jos 14 päivän kuluessa omistus- oikeuden siirtymisestä sattuu vakuutustapahtuma, omaisuuden uudella omistajalla on kuitenkin oikeus korvaukseen, jollei hän itse ole ottanut omaisuudelle vakuutusta.

Mikäli omaisuutta koskevaan vakuutukseen on liitetty muita vakuutuksia, esim. vastuu-, oikeusturva- tai keskeytysvakuutus, päättyy tällainen vakuutus välit- tömästi omaisuuden siirtyessä uudelle omistajalle.

17 Xxxxxxxxx henkilön oikeudet vahinkovakuutuksessa ‌‌‌

17.1 Muut vakuutetut, joiden hyväksi omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa

(VSL 62 §)

Sen lisäksi mitä näissä vakuutusehdoissa kohdissa ”Vakuutetut” on muutoin määrätty vakuutetusta, on omaisuutta koskeva vakuutus voimassa omista- jan, omistuksenpidätysehdoin omaisuuden ostaneen, panttioikeuden ja pidätysoikeuden haltijan sekä muutoinkin sen hyväksi, johon omaisuutta koskeva vaaranvastuu kohdistuu.

17.2 Vakuutetun asema vakuutustapahtuman satuttua

(VSL 65 §)

Vakuutusyhtiö vetoaa korvauksen alentamiseksi tai epäämiseksi edellisessä kohdassa tarkoitettua

vakuutettua kohtaan vakuutuksenottajan tai toisen vakuutetun tiedonantovelvollisuuden (kohta 2.2) tai vaaran lisääntymisestä (kohta 5.2) ilmoittamisen laiminlyöntiin vain, jos kohdassa 17.1 tarkoitettu va- kuutettu ennen vakuutustapahtumaa tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää vakuutuksenottajan tai toisen vakuutetun menettelystä. Kullakin vakuutetulla on oikeus vakuutustapahtuman johdosta maksettavaan korvaukseen. Vakuutuksenottaja saa kuitenkin va- kuutettua sitovasti neuvotella vakuutusyhtiön kanssa sekä nostaa korvauksen, paitsi, jos vakuutettu on sopimuksessa nimeltä mainittu, tai hän on ilmoittanut itse valvovansa oikeuttaan, taikka kysymys on kiinni- tyksenhaltijan oikeudesta saada maksu korvauksesta.

17.3 Etuoikeus saada maksu korvauksesta

(VSL 66 §)

Jos omaisuutta koskeva vakuutus on voimassa sel- laisen henkilön hyväksi, jolla on saatavan vakuudeksi panttioikeus omaisuuteen, hänellä on, vaikkei saatava olisikaan erääntynyt, oikeus ennen omistajaa saada maksu korvauksesta, jollei omistaja ole korjannut vahinkoa tai aseta vakuutta sen korjaamiseksi. Mitä tässä on sanottu, on vastaavasti voimassa sellaisen henkilön hyväksi, jolla on oikeus pidättää omaisuus erääntyneen saatavan vakuudeksi. Omistajalla on oikeus saada maksu korvauksesta ennen omistuk- senpidätysehdoin omaisuuden ostanutta. Kiinnityk- senhaltijan oikeudesta saada maksu korvauksesta

on voimassa mitä kiinnityksenhaltijan oikeudesta vakuutuskorvaukseen on säädetty.

17.4 Vahinkoa kärsineen oikeus korvaukseen vastuuvakuutuksessa

(VSL 67 §)

Vahinkoa kärsineellä on vastuuvakuutuksessa oi- keus vaatia vakuutussopimuksen mukainen korvaus suoraan vakuutusyhtiöltä, jos vakuutettu on asetettu konkurssiin tai on muutoin maksukyvytön.

Jos vakuutusyhtiölle esitetään korvausvaatimus, vakuutusyhtiö ilmoittaa tästä vakuutetulle ilman aiheetonta viivytystä sekä varaa hänelle tilaisuuden esittää selvitystä vakuutustapahtumasta. Vakuu- tetulle lähetetään myös tieto asian myöhemmästä

käsittelystä. Jos vakuutusyhtiö hyväksyy vahinkoa kärsineen korvausvaatimuksen, hyväksyminen ei sido vakuutettua.

17.5 Vahinkoa kärsineen muutoksenhakuoikeus vastuuvakuutuksessa

(VSL 68 §)

Vahinkoa kärsineellä on vakuutusyhtiön korvauspää- töksen johdosta oikeus kääntyä vakuutusyhtiön Asia- kassovittelutoimiston puoleen, saattaa asia FINEn vakuutus- ja rahoitusneuvonnan tai kuluttajariitalau- takunnan käsiteltäväksi tai nostaa kanne vakuutusyh- tiötä vastaan kohdan 13 mukaisesti.

18 Kauppasaarto

Vakuutus ei ole voimassa siltä osin kuin Yhdistyneiden kansakuntien (YK), Euroopan Unionin (EU) tai Yhdys- valtojen julistuksen tai päätöksen tai Suomen lainsää- dännön perusteella asetettu kauppa- tai taloussaarto rajoittaa vakuuttamista tai vakuutuksen voimassa oloa.

LähiTapiola ei suorita mitään vakuutuskorvausta, mikäli korvauksen maksaminen olisi vastoin Yhdisty- neiden kansakuntien (YK) tai Euroopan Unionin (EU) tai Yhdysvaltojen julistuksen tai päätöksen tai Suo- men lainsäädännön perusteella asetettuja kauppa- ja taloussaartoa koskevia pakotteita.

19 Henkilötietojen käsittely

LähiTapiola huolehtii asiakkaidensa yksityisyyden suojan toteutumisesta ja käsittelee henkilötietoja tietosuoja- ja vakuutuslainsäädännön, muiden asiaan soveltuvien säännösten sekä hyvän tiedonhallinta- ja tiedonkäsittelytavan mukaisesti.

Henkilötietoja käsitellään LähiTapiolan tuotteiden ja palvelujen tarjoamista ja asiakassuhteen hoitamis- ta varten. Tietoja voidaan käyttää myös esimerkiksi asiakkaille suunnattuun markkinointiin.

LähiTapiolassa hyödynnetään automaattista päätök- sentekoa ja profilointia esimerkiksi vakuuttamis- ja korvauspäätösten tekemisessä sekä markkinoinnin kohdentamisessa. Automaattisesta päätöksenteosta ilmoitetaan kunkin sitä hyödyntävän palvelun yhtey- dessä.

Henkilötiedot hankitaan pääasiassa asiakkaalta itsel- tään, hänen valtuuttamiltaan tahoilta, viranomaisten julkisista rekistereistä sekä luottotietorekisteristä.

Henkilötietoja luovutetaan sivullisille vain asiakkaan suostumuksella tai lainsäännöksen perusteella.

LähiTapiola rekisteröi sille ilmoitetuista vahingoista tietoja vakuutusyhtiöiden yhteiseen vahinkorekisteriin ja tarkistaa samalla, mitä vahinkoja muille vakuu- tusyhtiöille on ilmoitettu. Vahinkorekisterin tietoja käytetään korvauskäsittelyssä vakuutusyhtiöihin kohdistuvien väärinkäytösten torjunnassa. LähiTapi- ola rekisteröi sen harjoittamaan vakuutustoimintaan kohdistuneista rikoksista ja rikosepäilyistä tietoja vakuutusyhtiöiden yhteiseen väärinkäytösrekisteriin ja tarkistaa asiakkaasta rekisteriin merkityt tiedot.

Väärinkäytösrekisterin tietoja käytetään korvaus- ja vakuutuskäsittelyssä vakuutusyhtiöihin kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemisessä.

Asiakkaan tuntemistietoja ja muita henkilötietoja voidaan käyttää rahanpesun ja terrorismin rahoit- tamisen selvittämiseen, paljastamiseen ja estämi- seen. Lisäksi tietoja voidaan luovuttaa viranomaisille rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen tutkintaan saattamista varten sekä sellaisten rikosten tutkintaan saattamista varten, joilla rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen kohteena oleva omaisuus tai rikoshyöty on saatu.

LähiTapiola tallentaa asiakkaiden kanssa käytäviä puheluita ja chat-keskusteluita asioinnin todentami- seksi sekä palvelun laadun varmistamiseksi.

LähiTapiolan henkilörekistereistä on laadittu tietosuo- jaselosteet, joissa kerrotaan rekistereissä käsiteltävistä henkilötiedoista, niiden käsittelystä ja rekisteröidyn oikeuksista. Tietosuojaselosteisiin ja henkilötietojen tarkempaan käsittelyyn voi tutustua LähiTapiolan verkkosivuilla xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.

Tietosuojaselosteita saa myös pyydettäessä postitse tai sähköpostitse osoitteesta xxxxxxxxxx@xxxxxxxxxxx.xx.

Vakuutukset myöntävät seuraavat LähiTapiola-ryhmään kuuluvat keskinäiset vakuutusyhtiöt (y-tunnus):

LähiTapiola Etelä (0139557-7) | LähiTapiola Etelä-Pohjanmaa (0178281-7) | LokalTapiola Sydkusten -

Varsinais-Suomi (0204067-1) | LähiTapiola Vellamo (0282283-3) | LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö (0211034-2)

V-EH-01585-fi (C19.001), 0422 Edita

Löydät yhtiöiden yhteystiedot osoitteesta xxx.xxxxxxxxxxx.xx.

Document Metadata

Table of Contents

Kodin vakuutus

Document Metadata

Kodin vakuutus

Vakuutusehdot

Kodin vakuutus

Sisällysluettelo

Johdanto

Vakuuttamiseen ja vahingon korvaamiseen liittyviä käsitteitä

Esinevakuutus

1 Vakuutetut ja vakuutuksen voimassaolo

2 Vakuutettava omaisuus

3 Vakuutusturvan sisältö

4 Indeksisidonnaisuus

5 Ohjeita vahinkojen ehkäisemiseksi (suojeluohjeet)

6 Vahinkojen korvaaminen

7 Muut vakuutukseen sovellettavat ehdot

Vastuuvakuutus

1 Vakuutuksen tarkoitus

2 Vakuutetut

3 Vakuutuksen voimassaoloalue

4 Korvattavat vahingot ja niihin liittyvät rajoitukset

5 Vahingon selvittäminen‌‌

6 Korvaussäännökset

7 Indeksisidonnaisuus‌‌‌‌‌‌‌‌

8 Muut ehdot

Oikeusturvavakuutus

1 Vakuutuksen tarkoitus

2 Vakuutetut

3 Tuomioistuimet ja voimassaoloalue

4 Korvattavat vakuutustapahtumat

5 Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset

6 Toimenpiteet vakuutustapahtuman satuttua

7 Korvaussäännökset

8 Indeksisidonnaisuus

9 Muut ehdot

Yleiset sopimusehdot

1 Eräät keskeiset käsitteet

2 Tietojen antaminen ennen vakuutussopimuksen tekemistä

3 Vakuutusyhtiön vastuun alkaminen ja vakuutussopimuksen voimassaolo

4 Vakuutusmaksu

5 Tietojen antaminen sopimuksen voimassaoloaikana

6 Velvollisuus estää ja rajoittaa vahingon syntymistä vahinkovakuutuksessa‌‌

7 Vakuutustapahtuman aiheuttaminen

8 Samastaminen vahinkovakuutuksessa

9 Syyntakeettomuus ja pakkotila

10 Edunsaajamääräys henkilövakuutuksessa

11 Korvausmenettely

12 Vakuutuskorvaus vahinkovakuutuksessa

13 Muutoksenhaku vakuutusyhtiön päätökseen

14 Vakuutusyhtiön takautumisoikeus

15 Vakuutussopimuksen muuttaminen‌‌

16 Vakuutussopimuksen päättyminen

17 Xxxxxxxxx henkilön oikeudet vahinkovakuutuksessa‌‌‌

18 Kauppasaarto

19 Henkilötietojen käsittely

Document Metadata

5 Vahingon selvittäminen ‌‌

7 Indeksisidonnaisuus ‌‌‌‌‌‌‌‌

6 Velvollisuus estää ja rajoittaa vahingon syntymistä vahinkovakuutuksessa ‌‌

15 Vakuutussopimuksen muuttaminen ‌‌

17 Xxxxxxxxx henkilön oikeudet vahinkovakuutuksessa ‌‌‌