Paikallinen sopiminen Kemianteollisuudessa
Paikallinen sopiminen Kemianteollisuudessa
Opas paikallisen sopimisen osapuolille
2015
KEMIANTEOLLISUUS KT RY
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY
1 PAIKALLINEN SOPIMINEN KEMIANTEOLLISUUDESSA - Opas paikallisen sopimisen osapuolille
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
2
4
4
5
5
5
5
5
6
6
6
6
6
6
6
6
7
7
8
8
10
12
13
14
Sisällysluettelo
SISÄLLYS
1 JOHDANTO
2 YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA
2.1 Paikallinen neuvottelutoiminta Neuvottelupyyntö Neuvottelu Erimielisyysmuistio
3 PAIKALLINEN SOPIMINEN
3.1 Paikallisen sopimisen tavoitteet
3.2 Paikallista sopimista koskevat säännöt Sopiminen ja sopimus
Lain säännökset Työehtosopimukset Yhteistoimintasopimukset Työsopimusten muutokset Muut sopimukset
3.3 Paikallisen sopimisen edellytykset
3.4 Paikallisen sopimuksen irtisanominen ja työehtosopimuksen umpeutuminen
3.5 Paikallisten sopimusten hallinta
4 PAIKALLISEN SOPIMISEN MAHDOLLISUUKSIA KEMIANTEOLLISUUDESSA
4.1 Paikallinen sopiminen kemianteollisuuden työntekijäsopimuksissa (kemian perusteollisuus, muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus)
4.2 Paikallinen sopiminen kemianalan toimihenkilösopimuksessa
4.3 Paikallinen sopiminen kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden pöytäkirjassa
4.4 Paikallinen sopiminen työlainsäädännössä
ESIMERKKI TYÖEHTOSOPIMUKSEEN PERUSTUVASTA PAIKALLISESTA SOPIMUKSESTA
Syyskuu 2015
1. JOHDANTO
Työelämä muuttuu jatkuvasti. Asiakastarpeiden ja yhteiskuntarakenteiden muutokset, talouden kansainvälistyminen ja kiristyvä kilpailu luovat muutospaineita kaikille työpaikoille. Muutokset koskevat toimialoja, yrityksiä ja yksittäisiä toimipaikkoja eri tavoin, ja siksi niiden kaikkien on etsittävä erityisiä menetystekijöitä. Oikein toteutettuna paikallinen sopiminen on myös tehokas keino säilyttää nykyisiä työpaikkoja ja edistää uusien syntymistä Suomeen.
Paikallinen sopiminen antaa mahdollisuuksia kehittää toiminnan joustavuutta ja toimintatapoja. Toimintatapojen kehittäminen paran- taa yksikön tuottavuutta ja kannattavuutta. Neuvottelukulttuuri, innostuminen ja sitoutuminen tavoitteisiin kasvavat kun muutosta tehdään yhdessä. Monilla kemianteollisuuden toimipaikoilla paikallisella sopimisella on jo pitkät perinteet ja vakiintuneet käytännöt. Kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Paikallinen sopiminen on tehostanut toimintaa ja tuonut henkilöstölle vaikutusmahdol- lisuuksia paitsi omaan työhönsä, myös tuotannollisiin ratkaisuihin.
Kemianteollisuudessa panostetaan siihen, että paikallinen sopiminen työpaikoilla toimisi tasavertaisuuden hengessä. Erityinen haas- te tämä on pienillä työpaikoilla, joissa voimavarat ovat pieniä. Toimiva luottamusmiesjärjestelmä kaikilla työpaikoilla onkin paikalli- sen sopimisen edellytys.
Yhteistyö, ennustettavuus ja toimivat työmarkkinasuhteet ovat suomalaisille työpaikoille merkittävä kilpailutekijä. Toimialatasolla kemian- teollisuuden työmarkkinaosapuolet: Kemianteollisuus ry, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Ammattiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry kehittävät yhteistyötään jatkuvalla neuvottelulla. Jatkuvan neuvottelun tavoitteena on edistää yhteistoimintaa työpaikoilla, kehittää alan työllisyyttä ja tuottavuutta, valmistella sopimuskauden aikana muutoksia työehtosopimuksiin sekä laatia yhteisiä koulutuksia, oppaita ja soveltamisohjeita työpaikoilla hankaliksi koettuihin tilanteisiin.
Paikallisen sopimisen osapuolet tarvitsevat neuvontatukea ja erityisesti neuvottelutaidon ja sopimustekniikoiden hallintaa. Paikallista sopimista tukemaan on kirjoitettu Paikallinen sopiminen kemianteollisuudessa -opas. Tämä vuonna 2010 laadittu opas on päivitetty ajan tasalle vuonna 2015 sähköisenä versiona. Opas on tarkoitettu työpaikoille sopijaosapuolten yhteiseksi käsikirjaksi paikallisia sopi-
muksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Nyt laaditun oppaan painopiste on kollektiivisesti laadittavissa paikallisissa sopimuksissa.
2 YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA
Esimiehen ja alaisen sekä työnantajan edustajien ja henkilös- tön edustajien luonteva vuorovaikutus ja päivittäinen yhteistoi- minta luovat edellytykset työpaikalla toimimiseen ja asioiden hoi- tamiseen. Vuorovaikutus ja yhteistoiminta myös ennaltaehkäise- vät erimielisyysasioiden syntymistä sekä helpottavat niiden sel- vittämistä. Yhteistoiminta luo kulttuuria paikalliselle sopimiselle. Työpaikan toimintakulttuuriin kuuluu mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä, olla rakentavasti eri mieltä asioista ja esittää vaih- toehtoisia toimintatapoja. Tällä tavoin voidaan sitouttaa ihmisiä toimintaan ja yhdessä luoda jotain uutta.
Työnantajan edustajan ja luottamusmiehen tehtävinä ovat muun muassa yhteistyössä edistää yrityksen toimintaedellytyk- siä ja henkilöstön hyvinvointia. Hyviin suhteisiin ja luottamuk- seen perustuvan neuvottelutoiminnan edellytyksenä on myös se, että työnantajan edustajilla ja luottamusmiehillä on muun muas- sa osaamista sekä neuvoteltavasta asiasta että neuvottelumenet- telystä.
Yhteistoimintaa edistäviä tekijöitä:
• Luottamukselliset neuvottelusuhteet
• Luontevat vuorovaikutussuhteet
• Päivittäinen yhteistoiminta
• Osaaminen ja valmistautuminen
• Mahdollisuus kertoa oma mielipide
• Rakentavasti eri mieltä
• Vaihtoehtojen esittäminen ja kuuleminen
• Välillä vapaamminkin
Toimiva yhteistoiminta on edellytys paikalliselle sopimiselle.
2.1 Paikallinen neuvottelutoiminta
Paikallisella neuvottelutoiminnalla pystytään tehokkaasti otta- maan huomioon paikalliset olosuhteet. Kun neuvoteltava asia koskee isompaa joukkoa tai yksittäistä asiaa ei saada ratkaistua esimiehen ja alaisen kesken, on perusteltua siirtää asia työnan- tajan edustajan ja luottamusmiehen välille käsiteltäväksi työeh- tosopimuksen neuvottelujärjestelmän mukaisesti.
TYÖNANTAJALIITTO
AMMATTILIITTO
YRITYS
PAIKALLINEN SOPIMUS
LUOTTAMUSMIES
YRITYS
TYÖSOPIMUS
TYÖNTEKIJÄ
Kuva 1 Neuvottelujärjestys
NEUVOTTELUPYYNTÖ
Tehokkaaseen kokouskulttuuriin kuuluu esityslistan laatiminen ja kokoukseen valmistautuminen. Neuvottelupyyntö tehdään, kun neuvotteluosapuolelle tulee tarve keskustella toisen osapuolen kanssa esimerkiksi työehtosopimuksen tai työlainsäädännön tul- kinnasta, ongelmatilanteen ratkaisemisesta tai tehdä esitys muus- ta asiasta. Neuvottelupyynnössä mainitaan neuvoteltava asia ja mahdolliset perustelut sille. Ennen neuvottelujen aloittamista molemmat osapuolet valmistautuvat neuvotteluun hankkimal- la asiaan liittyvää taustatietoa.
NEUVOTTELU
Kemianteollisuuden työehtosopimusten mukaan neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa neuvottelupyynnöstä. Työnantajan tulee ilmoittaa neuvottelu- ajankohta esityksen saatuaan.
Paikallisten osapuolten tulee neuvottelujen yhteydessä selvittää esillä olevan asian taustatiedot, tapahtumatiedot tai muut seikat, joilla voi olla merkitystä asian käsittelylle. Vasta tämän jälkeen on edellytykset lähteä keskustelemaan ja hakemaan asiaan ratkaisua.
ERIMIELISYYSMUISTIO
Xxxxxx käy niin, että neuvoteltavaan asiaan ei löydetä yhteistä näkemystä työpaikalla ja neuvottelun kohteena ollut asia jää osa- puolten välillä erimieliseksi. Tällöin harkitaan, annetaanko asia liit- tojen neuvoteltavaksi. Jotta asia voitaisiin neuvotella liittotasolla, tulee työnantajan olla järjestäytynyt työnantajaliittoon.
Jos asia viedään liittotasolle hoidettavaksi, niin siinä tapauk- sessa kirjoitetaan paikallinen erimielisyysmuistio, jossa Asian kuvaus -kohtaan kirjoitetaan yhteinen näkemys kiistanalaisesta asiasta. Kohtaan Oma kanta molemmat osapuolet kirjoittavat asiasta omat näkemyksensä asiasta. Kumpikin osapuoli allekirjoit- taa erimielisyysmuistion ja osapuolet lähettävät erimielisyysmuis- tiosta kopion omaan liittoonsa. Paikallinen erimielisyysmuistio on syytä tehdä välittömästi.
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• •••••••••••
3 PAIKALLINEN SOPIMINEN
Paikallisella sopimisella tarkoitetaan sellaista työehtojen asetta- mista, joka tapahtuu sopimalla yritys-, toimipaikka- tai työpaik- katasolla. Sopiminen voi tapahtua sekä yksilöllisellä tasolla työn- antajan ja työntekijän kesken tai edustuksellisella tasolla esimer- kiksi työnantajan ja luottamushenkilön välillä.
3.1 Paikallisen sopimisen tavoitteet
Paikallisten sopimusten tavoitteena on edistää henkilöstön moti- vaatiota, vaikuttamismahdollisuuksia, työoloja ja sitoutumista työhön, varmistaa yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä huomioida paikalliset olosuhteet.
3.2 Paikallista sopimista koskevat säännöt Sopiminen ja sopimus
Työpaikoilla käydään monenlaisia neuvotteluja, keskusteluja ja palavereja. Neuvottelutulos ei ole automaattisesti luonteeltaan sopimus, vaan saattaa tarkoittaa vasta tietynlaisen yhteisymmär- ryksen saavuttamista. Neuvottelun tuloksena saattaa olla myös jonkinlainen suostumus (eli lupa tai myöntyminen) johonkin toi- menpiteeseen (kuten suostumus ylitöihin, muutoksiin, siirtoihin tai vapaapäivään).
Paikallinen sopiminen muun muassa työehtosopimuksen määräyk- sistä on neuvottelua, jonka tuloksena yleensä syntyy paikallinen sopimus. Paikallinen sopimus suositellaan aina tehtäväksi kirjal- lisena. Kemian aloilla paikallinen sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi osapuoli sitä pyytää. Toimihenkilöiden työehto- sopimuksen mukaan sopimus on lisäksi tehtävä kirjallisena aina, jos sopimus on voimassa yli kaksi viikkoa.
Lain säännökset
Esimerkiksi työsopimuslaissa, työaikalaissa, vuosilomalaissa ja yhteistoimintalaissa on säännöksiä paikallisesta sopimisesta ja lakien säännöksistä poikkeamisen mahdollisuudesta. Vaikka työ- lainsäädäntö on paljolti työntekijän suojaamisen takia vähim- mäispakottavaa oikeutta, sisältyy työlakeihin useita sellaisia sään- nöksiä, joista voidaan sopia toisin muun muassa työsopimuksella. Vähimmäispakottavuudella tarkoitetaan sitä, että lain tai työeh- tosopimuksen määräys takaa työntekijälle tietyn minimitason ja näin ollen työntekijän kannalta edullisemmin voidaan aina sopia.
Osa lakien säännöksistä on sellaisia, että niistä voidaan poiketa vain työehtosopimuksilla. Tällaisissa työlainsäädännön pykälissä asia määritettään usein sanoilla ”Työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on X §:stä poiketen mahdollisuus sopia, että…” Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus työnte-
kijälle epäedullisempaan suuntaan tällaisesta asiasta ei ole sallit- tua ilman sopimiseen oikeuttavaa työehtosopimuksen määräystä.
Ne työnlainsäädännön pykälät, joista voidaan poiketa työnteki- jälle epäedullisempaankin suuntaan ilman työehtosopimuksen määräyksiä, tunnistaa yleensä lain sanamuodosta ”Jollei muus- ta sovita…” tai ”Työnantaja ja työntekijä voivat sopia…”. Tällöin asiasta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän kesken ilman luottamusmiestä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että työlainsäädännöstä löytyy siis monenlaisia määräyksiä:
1. Pakottavia määräyksiä, joista ei voi poiketa työntekijälle epä- edullisesti edes valtakunnallisella työehtosopimuksella. Tällaisia ovat esimerkiksi irtisanomisperusteet.
2. Puolipakottavia määräyksiä, joista voi poiketa ainoastaan työ- ehtosopimuksella. Tällaisia ovat esimerkiksi lisä- ja ylityöstä mak- settavat korvaukset.
3. Tahdonvaltaisia määräyksiä, joista voi poiketa työsopimuksella tai työehtosopimuksella. Tällaisia ovat esimerkiksi irtisanomisajat.
Työehtosopimukset
Valtakunnallisissa työehtosopimuksissa on vähimmäispakottavia määräyksiä, sopimisen sallivia määräyksiä ja paikallista sopimista edellyttäviä määräyksiä. Monissa työehtosopimuksissa on mää- räyksiä, joiden osalta toisin sopiminen paikallisesti on sallittu. Täl- lainen määräys voi olla muotoiltu esimerkiksi: ”ellei paikallises- ti sovita toisin” tai ”paikallisesti voidaan sopia toisin”. Sovittaessa tällöin asiasta paikallisesti, muutetaan työehtosopimuksen sisäl- töä. Tällaista työehtosopimukseen perustuvaa paikallista sopimus- ta pidetäänkin työehtosopimuksen osana. Siksi tällaisen paikalli- sen sopimuksen tulkintaerimielisyydet ratkaistaan työehtosopi- muksen neuvottelujärjestystä koskevien määräysten mukaisesti.
Työehtosopimuksissa voi myös olla määräyksiä, jotka siirtävät tie- tyn työehdon määrittelyn paikallisille osapuolille sopimista edel- lyttäen (”asiasta x sovitaan paikallisesti”). Paikallista sopimis- ta edellyttävät työehtosopimusmääräykset saattavat rajoittaa työnantajan määräysvaltaa, sillä kyseessä saattaa olla työnanta- jan määräysvallan piiriin normaalisti kuuluva seikka, josta työeh- tosopimuksen mukaan onkin paikallisesti sovittava.
Työehtosopimuksissa on usein toissijaismääräyksiä, joita kutsu- taan ”perälaudoiksi”. Jos paikallisen sopimisen alueeseen kuulu- vasta asiasta ei sovita, noudatetaan työehtosopimuksessa olevaa perälautaa eli toissijaismääräystä. Perälauta voi olla esim. työajoissa: ”ellei työajasta paikallisesti toisin sovita, noudatetaan työehtosopimuksen työaikamääräystä”.
Työehtosopimuksissa voi myös olla määräyksiä, joissa asetetaan rajoja tai raameja sille, minkälaisten rajojen puitteissa paikallis- ten sopimusten tulisi pysyä. Esimerkiksi liukuvasta työajasta on saatettu määrätä, että työaikojen tulee kuitenkin pysyä tietyis- sä rajoissa ja tasoittua jonkin ajanjakson kuluessa. Myös luotta-
musmies voi sopia raamit, joiden puitteissa yksittäiset työnteki- jät voivat asiasta sopia.
Työehtosopimusten mukaan paikallinen sopiminen tehdään sopimuksessa olevien neuvottelujärjestystä koskevien määräys- ten mukaisesti, eli ensisijassa työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Luottamusmiehen tekemä paikallinen sopimus sitoo nii- tä henkilöitä, joita luottamushenkilön on katsottava edustavan. Jos työehtosopimuksen mukaista luottamusmiestä ei ole valittu, ei paikallinen sopiminen ole mahdollista niiden määräysten osalta, jotka edellyttävät luottamusmiehen sopimista. Asiasta riippuen sopimusosapuolena voi olla myös yksittäinen työntekijä, toimi- henkilö tai ylempi toimihenkilö.
Yhteistoimintasopimukset
Yhteistoimintalain mukaisessa menettelyssä voidaan sopia käsi- teltävänä olevista yt-asioista. Yt-laki myös edellyttää, että eräät asiat on nimenomaan sovittava (kuten työsäännöt, järjestyssään- nöt ja aloitetoiminnan säännöt). Yhteistoimintamenettelyssä osa- puolina voivat olla joko henkilöstön edustaja(t) ja työnantaja tai yksittäinen työntekijä ja työnantajan edustaja.
Työsopimusten muutokset
Myös työsopimuksen tasoisella sopimuksella voidaan jo alkaneen työsuhteen aikana sopia pätevästi monenlaisia työsopimusehtojen muutosasioita. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia työsopimuk- sella aina paremmin kuin työehtosopimus tai laki. Paikallistason sopimisen keinoina voidaan mainita myös sellaiset pitkään jat- kuneet käytännöt, joista on tullut sopimuksen veroisia. Muutos- sopimukset ovat työsopimuksen liitteitä. Muutossopimuksia teh- dään erityisesti silloin, kun ei haluta muuttaa koko työsopimusta. Muutossopimuksia voidaan toteuttaa myös määräaikaisena, esim. jonkin projektin ajan tai kokeiluluontoisesti.
Muut sopimukset
Lisäksi työsuhteeseen vaikuttavia sopimuksia voidaan tehdä nor- maalin sopimusvapauden puitteissa. Se mahdollistaa paikallisen sopimisen sellaisissakin asioissa, joita työoikeuden normistot eivät sinänsä sääntele. Työsuhteeseen liittyviin asioihin kuuluu monia sellaisia asioita, joista ei työlaeissa, työehtosopimuksissa tai työ- sopimuksissa ole säännöksiä tai määräyksiä. Esimerkiksi työnanta- jan työnjohtovallan piiriin sinänsä kuuluvista asioista voivat pai- kalliset osapuolet halutessaan sopia. Paikallisesti voidaan myös sopia normaalin työehtosopimuksen mukaisen peruspalkan lisäk- si mahdollisesti tulevista tulos- tai voittopalkkioista. Yleisen sopi- musvapauden nojalla voidaan työpaikoilla esimerkiksi sopia etä- työstä, liikkuvasta työstä, työkyky- ja työhyvinvointiasioista tai koulutuksesta.
3.3 Paikallisen sopimisen edellytykset
Paikallinen sopiminen edellyttää tasavertaisia neuvottelukumppa- neita ja sopimusosapuolia. Paikallinen sopiminen perustuu sopi- musvapauteen ja edellyttää molemminpuolista tahtoa sopia
asioista yhteisesti. Toimiva luottamushenkilöjärjestelmä työehto- sopimuksineen ja hyvät neuvottelusuhteet ovat paikallisen sopi- misen perusedellytyksiä.
Paikallinen sopiminen edellyttää luonnollisesti myös oikeutta sopimiseen eli tiettyä valtuutusta sopia työehdoista paikallises- ti. Tämä valtuutus tulee yleensä työlainsäädännöstä tai työehto- sopimuksesta. Lisäksi osapuolten edustajilla tulee olla kelpoisuus tehdä paikallisia sopimuksia. Yritys tulee kelpoiseksi paikalliseen sopimiseen järjestäytymällä työnantajaliittoon. Työntekijä on kel- poinen itse sopimaan tietyistä asioista, osaan taas vaaditaan luot- tamusmiehen tekemä paikallinen sopimus.
Kun yrityksessä mietitään paikallisen sopimuksen tekemistä, on mietittävä onko kyseessä olevasta asiasta oikeus sopia toi- sin. Mihin tuo oikeus perustuu – ts. onko työlainsäädännössä tai työehtosopimuksessa määräyksiä asiasta? Kenellä yrityksessä on oikeus sopia toisin? Onko yrityksessä asiasta jo sovittu jotakin tai olemassa vakiintunut käytäntö?
Paikallisen sopimisen edellytykset voi tarvittaessa tarkistaa omas- ta liitosta.
3.4 Paikallisen sopimuksen irtisanominen ja työeh- tosopimuksen umpeutuminen
Toiminnan joustavuus
Henkilöstön hyvinvointi
Toistaiseksi voimassa olevat paikalliset sopimukset ovat irtisa- nottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei
toisin ole sovittu. Irtisanomiseen ei tarvita perusteluja. Irtisano- misen toimittamiseen ovat oikeutettuja ne osapuolet, jotka ovat sopimuksen allekirjoittaneet ja siten siihen sitoutuneet. Yksittäi- sen työntekijän kanssa tehdyn paikallisen sopimuksen irtisano- minen on siten mahdollista työnantajan tai mainitun yksittäisen työntekijän toimesta. Kun sopijapuolena on luottamusmies, ei hän sopimusta solmiessaan ole yksittäinen henkilö, vaan edustamansa henkilöstöryhmän toimielin. Näin ollen luottamusmiesvaihdosten takia on mahdollista, että sopimuksen irtisanoo muu luottamus- mies kuin sen tehnyt luottamusmies. Kun irtisanomisaika päät- tyy, palataan noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä tai lain säännöksiä.
Määräajaksi tehty paikallinen sopimus päättyy, kun määräaika umpeutuu. Tällöinkin palataan noudattamaan työehtosopimuk- sen määräyksiä tai lain säännöksiä. Paikallinen sopimus ei pää- ty automaattisesti, vaikka työehtosopimus lakkaisi olemasta voi- massa, vain uuden työehtosopimuksen neuvottelutilanteissa näin voi käydä.
3.5 Paikallisten sopimusten hallinta
Paikallisia sopimuksia kannattaa hallinnoida kuten muitakin tär- keitä asiakirjoja ja sopimuksia. Hyvä käytäntö on perustaa paikal- lisille sopimuksille esimerkiksi sähköinen arkisto aihealueittain, josta löytyy nopeasti viimeisin versio sopimuksesta.
Tuottavuus
Kannattavuus
Lisää hallinnollista työtä
Saattaa nostaa kustannuksia
Työehdot
Toiminnan vastuullisuus
Neuvotteluosapuolet eivät
ole tasaveroisessa asemassa
Osaamisen vähyys
Neuvotteluilmapiiri
Vähentää
ongelmatilanteita
HAITAT HYÖDYT
Kuva 2 Paikallisen sopimisen haitat ja hyödyt
(Xxxxxxxxx, E., Xxxxxx, M., Xxxxxxxxx X., Xxxxxxxx, M. Sovittaisiinko Paikallisesti?
Paikallinen sopiminen eräillä toimipaikoilla haastattelujen ja henkilöstökyselyjen valossa. Työministeriö, 2007.)
4 PAIKALLISEN SOPIMISEN MAHDOLLISUUKSIA KEMIANTEOLLISUUDESSA
Paikallisia sopimuksia on tehty tutkimusten mukaan varsin laajasti kemianteollisuudessa (Kauppinen, T, 2005). Kemianteollisuuden työehtosopimuksissa annetaan tähän hyvin mahdollisuuksia, mutta monia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulee myös lainsää- dännöstä. Tähän kappaleeseen on kerätty työehtosopimuksista ja lainsäädännöstä asioita, joista voi sopia paikallisesti.
4.1 Paikallinen sopiminen kemianteollisuuden työntekijäsopimuksissa
(kemian perusteollisuus, muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus sekä öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuus)
TES:n kohta | Paikallisesti sovittava asia | |
5 § Työsuhteen syntyminen ja päättyminen | Irtisanomisajoista sopiminen Takaisinottaminen | |
6 § Säännöllinen työaika | Vuorokautisen työajan pidentäminen Yötyön tekeminen muissa kuin työaikalain 26§:n mainitsemissa tilanteissa Työviikon, työvuorokauden ja sunnuntaivuorokauden alkaminen Lisien muuntaminen Säännölliseltä työajalta maksettavan palkan kohdentaminen tuntipalkkaisten työntekijöiden palkattomille työajan tasaamisvapaajaksoille | |
7 § Työaika päivä-, yksi- ja kaksivuorotyössä | Työajan tasaamisvapaiden - antamisajankohdan takaraja - antamistapa - ilmoitusaika - pitämättä jättäminen Viikoittaisen säännöllisen työajan järjestäminen | |
8 § Keskeytyvä 3-vuorotyö | Vuorovapaiden tai niiden osan antaminen yksilöllisesti | |
10 § Lepoajat | Päivittäisen lepoaika Ruokailutauosta sopiminen Vuorokausilevon tilapäinen tasaaminen | |
11 § Ylityö | Ylityötuntien korvaaminen vastaavalla vapaa-ajalla | |
13 § Päivystysvalmius | Päivystysvalmiudesta sopiminen | |
18 § Palkanmaksu | Palkkojen maksaminen kerran kuussa | |
PAIK | ALLINEN SOPIMINEN KEMIANTEOLLISUUDESSA - Opas paikallisen sopimisen osapuolille 8 | |
TES:n kohta | Paikallisesti sovittava asia | |
22 § Suurjuhlapyhäkorvaus | Suurjuhlapyhäkorvauksen maksamisajankohdasta sopiminen | |
23 § Matkakustannukset ja päivärahat | Ateriakorvauksen maksaminen Matkustussäännön laatiminen | |
24 § Ulkomaantyö | Ulkomailla tehtävän matkatyön ehdoista sopiminen Ilmaisen asunnon päivärahaosuudesta sopiminen Matkustussäännön laatiminen | |
33 § Vuosiloma | Vuosiloman antaminen lomakauden ulkopuolella Vuosiloman antaminen keskeytymättömässä 3-vuorotyössä Lomapalkan maksaminen normaalina palkanmaksupäivänä Lomaltapaluurahan maksaminen yhtenä tai useampana eränä Lomaltapaluurahan korvaaminen vastaavana vapaana | |
39 § Paikallinen sopiminen | Paikallisen sopimisen menettelytavat | |
Yleissopimus | Kehittämistoiminnan seurantajärjestelmistä sopiminen Työsuojeluvaltuutetun ja pääluottamusmiehen tehtävien yhdistäminen Osaston luottamusmiehen valinta Työsuojeluasiamiehen valinta Työsuojelutoimikunnan perustaminen Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksesta sopiminen Työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvauksesta sopiminen Palkkatilasto ja henkilötietojen antaminen | |
Irtisanomissuojasopimus | Lomautusilmoitusaika ja lomautuksen toteuttamistavat määräaikaisissa lomautuksissa Työn alkamisesta ilmoittaminen lomautuksen jälkeen Irtisanomisajan palkan maksaminen lomautetun työntekijän työsuhteen päättyessä | |
9 PAIKALLINEN SOPIMINEN KEMIANTEOLLISUUDESSA - Opas pa | ikallisen sopimisen osapuolille | |
4.2 Paikallinen sopiminen kemianalan toimihenkilösopimuksessa
TES:n kohta | Paikallisesti sovittava asia | |||
3 § Työsuhde ja työsuhteesta johtuvat yleiset velvollisuudet, kohta 6 | Työsuhteen päättymispäivän palkanmaksu | |||
5 § Paikallinen sopiminen | Paikallisen sopimisen menettelytavat (osapuolet, paikallisen sopimuksen kesto, muoto) | |||
8 § Sijaisuuskorvaus | Sijaisuuskorvauksen maksaminen | |||
9 § Yleiset työaikamääräykset | Muun päivä- ja kaksivuorotyön (pois lukien jatkuva yksi- ja kaksivuorotyö) tasoittumisjakson muuttaminen Vuorokautisen työajan pidentäminen Ilmoitusajat työajantasaamisjärjestelmän muuttamisessa | |||
11 § Työvuoroluettelon ja työajan tasoittumisjärjestelmän muuttaminen | Ilmoitusajoista sopiminen | |||
12 § Työaika päivä- ja yksi- ja kaksivuorotyössä | Siirtyminen 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon Siirtyminen liukuvaan ja porrastettuun työaikaan Työviikon ja työvuorokauden alkaminen Työajan tasaamisvapaiden vaihtaminen joustovapaaseen Työajan tasaamisvapaan antaminen - antamisajankohta - korvaaminen rahana - ilmoitusajat - antamistapa | |||
15 § Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö | Jatkuvasti samassa vuorossa työskentely Yötyön tekeminen muissa kuin työaikalain 26§ mainitsemissa tapauksissa Vuorotyökorvauksen maksaminen kiinteänä kuukausikorvauksena | |||
18 § Sunnuntaityö | Sunnuntaityökorotuksen maksaminen kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaminen vastaavaan vapaaseen Sunnuntaityökorotuksen vaihtaminen joustovapaaseen | |||
19 § Suurjuhlapyhäkorvaus | Suurjuhlapyhäkorvauksen maksuajankohta | |||
20 § Lepoajat ja viikkolepokorvaus | Päivittäisen lepoajan lyhentäminen Ruokailutauosta luopuminen Vuorokausilevon tilapäinen lyhentäminen Viikoittaisena vapaa-aikana tehdyn työn korvaaminen rahassa Viikkovapaapäivästä sopiminen | |||
TES:n kohta | Paikallisesti sovittava asia | ||
21 § Lisätyö | Lisätyön korvaaminen vastaavalla vapaalla Lisätyön vaihtaminen joustovapaaseen | ||
22 § Ylityö | Ylityön ajalta maksettavan palkan tai ylityökorvauksen korotusosan maksaminen kiinteänä kuukausikorvauksena tai vaihtaminen vastaavaan vapaaseen Ylityökorotuksen tai koko ylityöpalkan vaihtaminen joustovapaaseen | ||
23 § Päivystysvalmius ja puhelinohjeet | Päivystysvalmiudesta sopiminen Päivystysvalmiudesta ja puhelinohjeista maksettavista korvauksista ja niiden määräytymisperusteista sopiminen | ||
25 § Matkakorvaukset | Päivärahojen suuruus lyhyessä ja pitkässä työkomennuksessa Päivärahojen ja ruokarahan maksaminen erillisenä kuukausikorvauksena Matkustussääntö | ||
26 § Koulutustilaisuudet | Osallistumisen korvausperusteista sopiminen koulutuksen ollessa toimihenkilön vapaapäivänä | ||
27 § Vuosiloma | Lomapalkan maksaminen säännönmukaisena palkanmaksupäivänä Lomarahan maksuajankohta Lomarahan vaihtaminen joustovapaaseen | ||
Palkkausjärjestelmä | Ns. väliluokkien käyttö Yrityskohtaiset järjestelmät | ||
Yhteistoimintasopimus | Työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen tehtävien yhdistäminen Osaston luottamusmiehen valinta Työsuojeluasiamiehen valinta Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksesta sopiminen Yhteistoimintaelimen perustaminen | ||
Irtisanomissuojasopimus | 4 § Irtisanomisajat - Irtisanomis- ja irtisanoutumisajan pituus - Palkanmaksuajankohta työsuhteen päättyessä 15 § Lomautusilmoitus - Lomautusilmoitusajat 16 § Työhön paluu lomautuksen jälkeen - Työn alkamisesta ilmoittaminen | ||
4.3 Paikallinen sopiminen kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden pöytäkirjassa
TES:n kohta | Paikallisesti sovittava asia sopija: lm = luottamushenkilö, yth = ylempi toimihenkilö | ||
Palkankorotukset, allekirjoituspöytäkirja | Yleiskorotusten ajankohdan varhentaminen tai myöhentäminen ja kertakorvaus myöhentämisestä. (lm) | ||
Työaikapankin käyttöönotto, allekirjoituspöytäkirjan liite ja TES:n osa | Työaikapankkijärjestelmä, jolla työntekijälle syntyy mahdollisuus säästää ja pitää vapaata sovittujen pelisääntöjen rajoissa. (lm) | ||
4. Palkkaus | Ylemmän toimihenkilön palkka sovitaan yksilökohtaisesti työsopimuksella. (yth) | ||
5. Työaikamääräykset | Vuorokautisen säännöllisen työajan pidennys enintään 4 tunnilla. Viikoittainen säännöllinen työaika max 48 tuntia. (yth, lm) Yli- ja sunnuntaityön korvaaminen työaikalain mukaan rahana tai vastaavana vapaana tai maksamalla näiden töiden arvioituun määrään perustuva erillistä kiinteää korvausta. (yth) Xxxxxxx-ajan pidentäminen tai lyhentäminen yli kolmen tunnin ja enimmäiskertymän määrä enintään 120 tuntia (+/-). (lm) | ||
6. Vuosiloma, lomapalkka ja lomaraha | Vuosilomapalkan maksuajankohta säännönmukaisina palkanmaksupäivinä. (lm) Lomarahan maksuajankohta (-ajankohdat). (lm) | ||
7. Matkakustannusten korvaus | Matkakustannusten korvauksen määrät. (lm) | ||
9. Luottamushenkilö | Toimipaikan luottamushenkilöiden määrä (enemmän kuin yksi). (lm) Luottamushenkilön tiedonsaanti, toimintamahdollisuudet, vapautus työstä ja työn järjestäminen. (lm) Luottamushenkilön muun kuin luottamusmieskoulutuksen järjestäminen. (lm) Luottamushenkilön kuukausikorvaus. (lm) | ||
12. Paikallinen sopiminen | Paikallisen sopimisen menettelytavat (osapuolet, paikallisen sopimuksen kesto, muoto) (yth, lm) | ||
4.4 Paikallinen sopiminen työlainsäädännössä
Laki Paikallisesti sovittava asia
Sopiminen työsopimuslaissa (tsl)
Koeaika (TSL 1:4.1)
Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminen (TSL 1:7.1) Osa-aikainen sairauspoissaolo (TSL 2:11a.1-2)
Työntekijän oikeus palkkaansa työnteon estyessä työnantajasta johtuvasta syystä (TSL 2:12.1)
Palkanmaksuaika (TSL 2:13.1)
Kilpailukieltosopimus (TSL 3:5.1)
Hoitovapajaksojen enimmäismäärä ja yksittäisten jakson vähimmäispituus (TSL 4:3.2)
Osittainen hoitovapaa ja sen keskeyttäminen (TSL 4:4-5) Työntekijän oikeus työllistymisvapaaseen (TSL 7:12.1)
Sopiminen yhteistoimintalaissa (ytl)
Sopimus neuvottelukunnasta (YTL 9.2-3 §) Työvoiman vähentämistä koskevien neuvottelujen vähimmäisneuvotteluajat (YTL 51.1-2 §)
Sopiminen työaikalaissa (tal)
Varallaolo ja siitä maksettava korvaus (TAL 5 §) Liukuva työaika (TAL 13 §)
Työntekijän siirtyminen osa-aikatyöhön (TAL 15 §) Lisätyö (TAL 17 §)
Lisäylityö (TAL 19.2 §)
Aloittamis- ja lopettamistyö (TAL 20 §)
Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana (TAL 23.1 §) Sunnuntaityö (TAL 33 §)
Lisä-, yli- ja sunnuntaityön korvaaminen erillisellä kuukausikorvauksella (TAL 39 §)
Vuosilomalaki (vll)
Vuosilomapalkan laskentatavan määräytyminen (VLL 14.2 §) Vuosilomaetuuksien siirtäminen työsuhteesta toiseen (VLL 18 §) Vuosiloman jakaminen ja ajankohta (VLL 21.1-3 §)
Talviloman pitäminen lyhennettynä työaikana (VLL 21.4 §) Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle: erityisesti äitiys- ja isyysvapaa (VLL 24 §)
Vuosiloman säästäminen (VLL 27 §)
ESIMERKKI TYÖEHTOSOPIMUKSEEN PERUSTUVASTA PAIKALLISESTA SOPIMUKSESTA
Aika | |
Paikka | |
Sopijaosapuolet | TA / TT TA / luottamusmies |
Paikallisen sopimisen aihe ja työehtosopimuksen pykälä | |
Mihin tilanteeseen paikallinen sopimus on tehty | |
Sopimuksen katselmointi | |
Paikallinen sopimus on määräaikainen/voimassa toistaiseksi | |
Paikallisen sopimuksen irtisanominen | |
Muutoksenhallinta | |
HUOM! Jos kysymys on koko yritystä, työosastoa tai suurempaa työryhmää koskevasta asiasta, sovitaan siitä luottamusmiehen kans- sa. Luottamusmiehen kanssa tehty sopimus sitoo kaikkia niitä, joita luottamusmiehen katsotaan edustavan (edustaa myös järjestäy- tymättömiä työntekijöitä).
MUISTIINPANOJA:
Kemianteollisuus KT ry Eteläranta 10
PL 4
00131 Helsinki
Puhelin 09 172 841 xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx
Ammattiliitto Pro ry Selkämerenkuja 1 A
PL 183
00181 Helsinki
Puhelin 09 172 731 xxx.xxxxxxxxx.xx
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry
Xxxxxxxxxxxxxxxx 0
00520 Helsinki
PAIKALLINEN SOPIMINEN KEMIANTEOLLISUUDESSA - Opas paikallisen sopimisen osapuolille 16
Puhelin 0201 299 223 xxx.xxx.xx
TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Siltasaarenkatu 2
PL 324
00531 Helsinki