OPERATIIVINEN SOPIMUS 2021
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2021
Toimiala: Vapaa-aika Palvelualue: Liikuntapalvelut
Sopimuksen tarkoitus: Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin strategiasta, strategisten ohjel- mien linjauksista sekä liikuntalautakunnan painopisteistä johdetut liikuntapalveluja sitovat tavoitteet.
Sisällys
1 Lähtökohdat ja organisoituminen 3
Kuvaus liikuntapalveluiden toimintaprosesseista 4
Toimintaympäristön muutostekijät 5
1.2.1 Liikuntakäyttäytyminen 6
1.2.1.1 Alle kouluikäisten liikuntakäyttäytymisen nykytila 6
1.2.1.2 Kouluikäisten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen nykytila (7–15-vuotiaat) 7
1.2.1.3 Työikäisten liikuntakäyttäytymisen nykytila 10
1.2.1.4 Ikääntyvien ja ikääntyneiden liikuntakäyttäytymisen nykytila 11
1.2.2 Turun kaupungin sisäiset liikuntakulttuuriin tai palveluihin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset 12
Toiminnan kehittämissuunnitelma 14
1.3.1 Strategiset painopisteet 14
1.3.2 Keskeiset kehittämiskokonaisuudet 15
4 Toiminnalliset tavoitteet 17
Perustoiminnan tavoitteet: liikuntapalvelutuotteet ja -toimenpiteet 17
Perustoiminnan tavoitteet: liikuntaolosuhteet sekä asiakaspalvelu ja liikuntatilojen vuorojako 18
Perustoiminnan tavoitteet: avustukset 19
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu 23
Kaupungin yhteiset tavoitteet 23
Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat tavoitteet 23
Tavoitteelliset tunnusluvut 24
1 Lähtökohdat ja organisoituminen
Liikuntapalvelut on osa vapaa-aikatoimialaa, jonka perustehtävinä on muun muassa kannustaa asukkaita itsensä kehittämiseen, aktiiviseen elämäntapaan ja yhteisöl- lisyyteen yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja monialaista yhteistyötä edistäen. Liikunnan palvelualueen toiminta kytkeytyy olennaisena osana Turun kaupunkistrategiaan 2029. Hyvinvointi ja aktiivisuus- sekä Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelmat täsmentävät strategisia tavoitteita. Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelman yksi kolmesta pääteemasta on Aktiivinen turkulainen, jonka tavoitteena on mm. edistää kuntalaisten liikunnallista elämäntapaa. Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelman yhdessä pääteemassa Rakentuva Turku ja ympäristö nostetaan strategisiksi maankäytön hankkeiksi keskustan kehittämisen rinnalle muun muassa Kupittaan liikuntakeskit- tymän lähistöllä oleva Kampus- ja Tiedepuisto sekä Linnakaupunki, jotka molemmat ovat tärkeässä asemassa liikuntapaikkaverkoston kehityksen kannalta. Lisäksi tavoitteena on kaupunkirakentamisen valjastaminen tukemaan kaupunkilaisten aktiivisuutta, liikkumista sekä omaehtoista viihtyvyydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista, mikä puhuu myös liikuntaolosuhteiden kehittämisen puolesta.
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen näyttökuva, lintu Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
Liikuntapalveluiden toiminta pohjautuu liikuntalakiin, jonka nojalla kuntien tehtävänä on ”luoda edellytyksiä kun- talaisten liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja sekä ter- veyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa, tukemalla kansa- laistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta sekä rakenta- malla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja”. Liikuntalain tarkoi- tuksena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvin- vointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä.
Turun kaupungin liikuntapalvelut koostuu kahdesta yksi- köstä: Liikunnallisen elämäntavan yksiköstä ja liikunta- paikkayksiköstä. Liikuntapalvelujen tehtävänä on akti- voida turkulaiset liikkumaan ja edistämään hyvinvoin- tiaan liikunnan avulla. Liikuntapalvelut tuottaa erilaisia lii- kuntapalveluita kaikille turkulaisille, niin yksittäisille kau- punkilaisille kuin liikuntaa järjestäville yhdistyksille, sekä ylläpitää liikuntapaikkaverkostoa. Liikunnan palvelualue toimii yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, muiden hallinto- kuntien ja kumppaneiden kanssa kuntalaisia osallistaen. Liikuntapalvelut toimii Turun kaupungissa alansa asian- tuntijaroolissa, jonka tehtävänä on seurata liikunta-alan kehitystä, pitää yllä tilannekuvaa turkulaisesta liikuntakult- tuurista ja kehittää sitä.
Kuvaus liikuntapalveluiden toiminnan ydinprosesseista
Toimintaympäristön muutostekijät
Valtioneuvosto antoi lokakuussa 2018 Suomen ensimmäisen liikuntapoliittisen selonteon, jonka päämääränä on tuoda esille liikunnan yhä laajempi ja monipuolisempi merkitys yhteiskunnassamme. Se luo pohjaa 2020-luvun liikuntapolitiikalle kattaen linjaukset muun muassa liikunnan lisäämisestä elämän eri vaiheissa, liikuntapaikka- rakentamisesta, liikunnan kansalaistoiminnasta ja huippu-urheilusta.
Huomionarvoista:
• Aikuisväestöstä vain joka viides liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikkumattomuus lisää sairaspoissaoloja ja työssä jaksamisen ongelmia. Liikkumatto- muus on vakava kansanterveydellinen haaste.
• Liikkumisen vahva polarisoituminen sekä fyysisen kokonaisaktiivisuuden vähentyminen yhteiskunnassa ja merkittävästi myös lasten ja nuorten keskuudessa.
• Kuntien liikuntapaikkarakentaminen, kävely- ja pyörätieverkostot ja muut arkiliikkumiseen kannustavat infrapalvelut sekä luontoliikunnan kohteet ovat välttämä- tön osa kunnan koko väestön terveysliikunnan edistämistä.
• Matalan kynnyksen esteettömät ja saavutettavat ohjauspalvelut sekä liikuntaneuvonta edistävät osaltaan liikkumisaktiivisuutta. Liikuntapaikkojen ja harrastus- mahdollisuuksien tulee olla kaikkien saatavilla toimintakyvystä, sosiaalisesta taustasta tai varallisuudesta riippumatta.
• Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tulee olla pitkäaikainen strateginen valinta ja painopiste, jos tahdotaan vaikuttavuutta ja tuloksia ihmisen elinkaaressa.
• Liikunta on tärkeä tekijä ikääntyvän väestön toimintakyvyn säilyttämisessä. Ikääntyneiden liikuntapalveluissa korostuu ohjatun liikunnan laatu, saatavuus ja esteettömyys. Liikuntaa tulisi olla mukana sekä kotipalveluissa että laitospalveluissa, mutta erityisesti tulisi kiinnittää huomiota toimintakyvyltään tai terveydel- tään heikentyneisiin iäkkäisiin, jotka asuvat kotonaan ilman säännöllisiä palveluja.
• Koko väestöstä arviolta 15–20 prosentilla fyysinen, kognitiivinen, sosiaalinen tai psyykkinen toimintakyky on alentunut. Näiden seurauksena yhä useampi tar- vitsee erityispalveluita, -ohjausta tai -hinnoittelua ym, jotka tulee huomioida palveluita suunniteltaessa.
Selonteossa tuodaan myös hyvin esiin, kuinka liikunnan edistäminen ja laajentaminen vaatii myös tulevaisuudessa sen, että kunnat rakentavat, peruskorjaavat ja ylläpitävät laajoja käyttäjäryhmiä palvelevia monipuolisia liikuntapaikkoja. Sekä omatoimisen että ohjatun liikunnan edistäminen ei onnistu ilman liikkumiseen tarkoitet- tuja olosuhteita. Yhdeksi 2020-luvun liikuntapolitiikan painotukseksi on nostettu liikuntapaikkarakentamisen ja liikuntaolosuhteiden tukeminen. Valtion Liikuntapaikkara- kentamisen avustushakemuksia tulee noin kolminkertainen määrä siihen verrattuna, kuinka monelle hankkeelle tukea voidaan myöntää nykyisestä 30 miljoonan euron budjetista. Selonteossa arvioidaan, että liikuntapaikkarakentamisen lisätuen tarve olisi 10–15 miljoonaa euroa vuodessa, minkä lisäksi 2020-luvun alussa tarvittaisiin noin 20 miljoonan euron suuruinen kertaluontoinen lisäpanostus liikuntapaikkarakentamisen tukemiseen.
Xxxxx Xxxxxxx hallituksen vuoden 2019 hallitusohjelmassa liikuntaa koskeviksi tavoitteiksi on asetettu:
• liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden nouseminen kaikissa ryhmissä: mm. Liikkuva Suomi -ohjelman rakentaminen ja Liikkuva koulu -ohjelman laajentaminen eri elämänvaiheisiin
• ulkoilun ja arkiliikkumisen edellytysten paraneminen: liikuntapaikkarakentamisen tukeminen, korjausvelan pienentäminen, energiatehokkuuden parantaminen, lähiliikuntapaikkojen, ulkoilureitistöjen sekä puistojen ja viheralueiden lisääminen ja perusparantaminen
• seuratoiminnan ja huippu-urheilun edellytysten paraneminen: tasa-arvon ja yhdenvertaisuustyön vahvistaminen, vammaisurheilun ja ikääntyneiden liikkumisen edistäminen, seuratuen nostaminen, huippu-urheilun rahoituksen lisääminen, lisäresurssien kohdentaminen urheiluakatemioihin ja valmennuskeskuksiin
• lasten ja nuorten liikunnan edistäminen: mieluisen harrastuksen takaaminen jokaiselle lapselle koulupäivän yhteyteen
Helmikuussa 2020 Suomeen rantautunut koronaviruspandemia on heikentänyt merkittävästi julkista taloutta vähentämällä verotuloja sekä kasvattamalla työttömyys- menoja ja muita julkisia menoja. Koronakriisillä on suuri vaikutus valtiontalouden lisäksi kuntien talouteen, joka oli vaikeassa tilanteessa jo ennen pandemiaa. Eduskunta hyväksyi 24.4.20 toisen lisätalousarvion, jossa myönnettiin yhteensä 19,6 miljoonaa euroa käytettäväksi liikunnan koulutuskeskuksille sekä liikunta- ja urheiluseuroille koronaviruspandemiasta aiheutuneiden kustannusten, ammattilais- ja kilpasarjojen tulonmenetysten alijäämän kattamiseksi sekä peruuntuneiden urheilutapahtumien kustannuksiin. Toisaalta valtiovarainministeriön vuoden 2021 talousarvioehdotuksessa opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntatoimelle kohdistettuihin määrärahoihin esi- tetään historiallisen suurta n. 40 miljoonan euron eli 27 % laskua. Tämä johtuu pääosin koronaviruskriisin aiheuttamasta veikkausvoittovarojen arvioitua suuremmasta laskusta. Valtion liikuntatoimen määrärahojen yli neljänneksen suuruisella leikkauksella olisi merkittävät vaikutukset suomalaiseen liikuntaan ja urheiluun. Leikkaus kohdentuisi todennäköisesti kaikkiin valtion liikuntatoimen rahoittamiin osa-alueisiin, mutta erityisesti suurimpiin menoluokkiin eli liikuntapaikkarakentamiseen ja kansa- laistoimintaan.
1.2.1 Liikuntakäyttäytyminen
Terveyden kannalta liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden, huonon kunnon ja runsaan paikallaanolon yhteyttä kroonisten kansansairauksien aiheuttamiin yhteiskunnalle muodostuviin suoriin terveydenhuollon kustannuksiin ja tuottavuuskustannuksiin on selvitetty valtioneuvoston vuoden 2018 raportissa. Yhteensä näiksi vuosittaisiksi kus- tannuksiksi ja tuottavuuden menetyksiksi on laskettu 3,2–7,5 miljardia euroa.19 Turun väkilukuun suhteutettuna samaa laskukaavaa käyttäen liikkumattomuuden yhteis- kunnalliset kustannukset Turussa ovat arviolta 117–260 miljoonaa euroa vuo- dessa. Huomioitavaa on, että laskelmasta puuttuvat kaikki alle 10 päivää kestäneiden sairaslomien kustannukset, kustannukset monista sairauksista, joista ei ole julkaistu väestösyyosuuden tunnuslukua sekä arvonlisäveron ja muiden välillisten verojen ai- heuttamat menetykset, samoin kuin laskelmista puuttuu hiilineutraalin liikkumisen ai- heuttamat säästöt.
Raportissa esitetään, että vaikuttavia ja kustannusvaikuttavia toimenpiteitä tulisi to- teuttaa merkittävästi nykyistä enemmän liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kus- tannusten aiheuttamiin riskiryhmiin, kuten elintapasairauksia omaaviin tai suuren ris- kin henkilöihin, syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, kaiken ikäisiin huonon fyysisen kunnon omaaviin henkilöihin ja heikentyneen toimintakyvyn omaaviin ikääntyneisiin. Esimerkiksi nuorten fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä yhtenä syrjäytymisen eh- käisyn keinona voitaisiin vähentää 70–140 miljoonaa euroa yhteiskunnallisia kustan- nuksia. 19
1.2.1.1 Alle kouluikäisten liikuntakäyttäytymisen nykytila
• Alle kouluikäisten tulisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä, josta tunti reippaasti. Vain 10–20 % alle kouluikäisistä saavuttaa suosituksen mukaisen päivit- täisen liikuntamäärän. Alle puolet turkulaisista 5-vuotiaista lapsista liikkui reippaasti tunnin päivässä.18
• Fyysisen aktiivisuuden määrässä ja motorisissa taidoissa on merkittäviä yksilöllisiä eroja. Esimerkiksi vain noin puolet 6-vuotiaista hallitsee motorisista perus- taidoista juoksemisen ja 20-40 % lapsista hallitsee pallon heittämisen ja kiinniottamisen18.
• Turkulaisessa aineistossa 5–6-vuotiaiden lasten ylipaino oli yhteydessä heikompiin motorisiin taitoihin13. Erityisesti kevyen, mutta myös reippaan liikunnan määrä puolestaan ennustaa 6-8 -vuotiaiden lasten painoa. Vuonna 2019 turkulaisista 2–6-vuotiaista pojista 26 % ja tytöistä 17 % oli ylipainoisia, mikä on 2 prosenttia maan keskiarvoa korkeampi4.
• N. 60 % päivähoitopäivästä on 3–6-vuotiailla fyysisesti passiivista toimintaa, 20 % on vapaata sisäleikkiä ja 21 % vapaata ulkoleikkiä, josta suurin osa ei sisällä fyysisesti aktiivista tekemistä. Reippaan fyysisen aktiivisuuden osuus on 10 % (n. 48 min/pv).11 Keskeisimmät tekijät, jotka vaikuttavat siihen, että liikuntasuosi- tukset eivät täyty päiväkotipäivän aikana ovat varhaiskasvatusympäristön ahtaat tilat, liikuntaan soveltuvan sisätilan puuttuminen, liian pieni ja tasainen ulkoilu- alue, rikkinäiset liikuntavälineet ja päivittäinen ulkoiluajan vähentäminen. Varhaiskasvattajien asenteella, liikuntaan kannustamisella ja mahdollisuuksien luomi- sella on merkittävä rooli tilanteen parantamiseksi.4
Liikunnallinen elämäntapa alkaa vähitellen urautua kolmen vuoden iästä lähtien, jolloin liikunnallisen aktiivisuuden määrä vakiintuu muita korkeammalle tai matalam- malle. Lapsuudessa opitut haitalliset elintavat jatkuvat usein aikuisiässä näkyen heikompana terveytenä ja hyvinvointina. Vanhemmat ovat tärkeitä roolimalleja lapselle liikkumisessa ja muissa elintavoissa varhaiskasvattajien lisäksi.4
• Äidin ja lapsen aktiivisuus sekä vastaavasti passiivisuus korreloivat keskenään.13
• Alhainen sosioekonominen asema on yhteydessä lasten korkeampaan fyysiseen passiivisuuteen ja heikentyneisiin liikuntamahdollisuuksiin.18
1.2.1.2 Kouluikäisten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen nykytila (7–15-vuotiaat)
Kouluikäisten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä tutkitaan usealla eri tavalla.
• Jyväskylän yliopiston ja UKK-instituutin lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimuksessa (LIITU-tutkimus) kerätään koko maan kattavasti tietoa 7–15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuudesta, liikuntakäyttäytymisestä ja passiivisesta ajanvietosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä. LIITU-tutkimus julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2014 ja on uusittu vuosina 2016 ja 2018.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama kouluterveyskysely tuottaa paikallista seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja ter- veydestä. Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi.
• Valtion liikuntaneuvoston ja opetushallituksen vuosittain toteutettavat Move! -mittaukset puolestaan mittaavat 5. ja 8. -luokkaisten fyysistä toimintakykyä.
Kansallisen liikuntasuosituksen mukaan 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten tulisi liikkua vähintään 1–2 tuntia päivittäin monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Suosi- tukseen tulisi sisältyä rasittavaa liikuntaa.15
• Rasittavasti vähintään 3–4 päivänä viikossa liikkui itsearvioidusti 65 % 9–15-vuotiaista (vrt. 9-v. 70 % ja 15-v. 56 %). Liikemittarilla mitattuna reipasta tai rasit- tavaa liikettä kertyi kaksi tuntia päivässä, josta rasittavaa 15 min – nuorimmissa ikäluokissa selvästi enemmän (vrt. istuen tai makuulla n. 7h/pvä). Pojat liikkuivat tyttöjä yleisemmin rasittavasti.8
• Viikoittaisen liikuntasuosituksen täyttävien määrä laskee merkittävästi iän myötä. Pojat liikkuvat tyttöjä yleisemmin liikuntasuosituksen mukaisesti erityisesti 7-, 9- ja 15-vuotiaiden ikäryhmissä (kaavio 1). Vuoden 2016 tuloksiin verrattuna suositukset täyttyivät yleisemmin kaikissa ikäluokissa ja molemmilla sukupuolilla.8
• Vähän liikkuvia (0–2 päivänä viikossa riittävästi liikuntaa) oli 7–15-vuotiaista noin joka kymmenes, 15-vuotiaista kuitenkin noin joka viides. 8
• Vuoden 2019 Move! -mittaustulosten mukaan noin joka kolmannella 5. luokkalaisella on Turussa heikko fyysinen toimintakyky.14 Uhkana on, että kaikkein heikkokuntoisimmat lapset ja nuoret eivät tule selviämään päivittäisistä askareista ja heikko kunto johtaa terveysongelmiin.
• Yleisimpiä syitä liikkumattomuuteen olivat kiinnostavan lajin ohjauksen puute kodin läheisyydessä, liikunnan harrastamisen kalleus, liikunnan kilpailuhenkisyys sekä se, että koululiikunta ei innosta lasta/nuorta liikkumaan. Myös terveys, ajanpuute sekä liikuntapaikkojen puute kodin läheisyydessä mainittiin syinä. Liikun- nan esteiden raportointi lisääntyi iän myötä.9
KAAVIO 1. Viikoittaisen liikuntasuosituksen (väh. 60min päivässä) saavuttavien lasten ja nuorten osuudet, joissa yhdistettyinä tulokset itsearvioidusti (n = 7 134) ja mitatusti (n = 2 555). (Lähde: LIITU-tutkimus 2018)
TAULUKKO 1. Vähintään tunnin päivässä liikkuvat (%). (Lähde: THL, kouluterveyskysely 2019)
Koko maa pojat | Varsinais-Suomi pojat | Turku pojat | Koko maa tytöt | Varsinais-Suomi tytöt | Turku tytöt | |
4. ja 5. lk | 43 | 41 | 42 | 37 | 35 | 36 |
8. ja 9. lk | 25 | 24 | 24 | 19 | 19 | 20 |
Lukio 1. ja 2. lk | 17 | 16 | 19 | 12 | 11 | 12 |
Ammatillinen oppilaitos | 17 | 17 | 21 | 11 | 13 | 11 |
Turkulaiset ovat hieman aktiivisempia seuraharrastajia kuin yleisesti Suomessa (Taulukko 2).
• Valtakunnallisesti aktiivisinta seuraharrastaminen on 11-vuotiailla (71 %) ja vähäisintä 15-vuotiailla (44 %). Turussa ero ala- ja yläkoululaisten välillä on pienempi kuin valtakunnallisesti.2
• Kansallisesti liikunta-aktiivisuuden osalta urheiluseuratoimintaan osallistuvat nuoret ovat kyllä muita aktiivisempia, mutta heidän kokonaisliikuntamääränsä jää- vät silti usein selvästi alle suositellun 18–20 tunnin viikossa. Lisäksi noin kolmasosa urheiluseuratoimintaan osallistuvista nuorista ei saavuta edes viikoittaista terveysliikuntasuositusta (14 h/vko).2
• Seurassa harrastaminen aloitetaan keskimäärin 6-vuotiaana, päätös yhteen lajiin keskittymisestä tehdään keskimäärin 9-vuotiaana ja seuraharrastaminen lo- petetaan keskimäärin 11-vuotiaana. Lopettaneiden osuus oli korkein 15-vuotiailla. Lopettaneista useampi kuin neljä viidestä oli kuitenkin halukas aloittamaan harrastamisen urheiluseurassa uudelleen.2
• Keskeisimpiä syitä urheiluseuraharrastuksen lopettamisen taustalla ovat turkulaisilla se, että ei viihdy joukkueessa tai harjoitusryhmässä (48 %), kyllästyminen lajiin (42 %) ja harrastaminen ei ollut tarpeeksi innostavaa (25 %).10
• Vuonna 2018 urheiluseuratoimintaan osallistui 62 prosenttia 9–15 vuotiaista turkulaisista lapsista ja nuorista. 10
• Turkulaisista 68 % aloittaa harrastamisen alle kouluikäisenä.10
• Turussa harrastamisen lopettaneiden tyttöjen osuus oli sekä ala- että yläkoululaisten kohdalla valtakuntaa korkeampi.2
TAULUKKO 2. Seuraharrastamisen Suomessa ja Turussa (%). (Lähde: LIITU-tutkimus 2018; LIITU-tutkimus, Turun lisäotos/urheiluseuraharrastaminen 2018)
Koko maa | Turku | |
Säännöllisesti ja aktiivisesti seurassa harrastavat | 50 | 55 |
Silloin tällöin seurassa harrastavat | 12 | 8 |
Aiemmin harrastaneita, mutta harrastuksen lopettaneita | 26 | 27 |
Ei koskaan liikkunut urheiluseurassa | 12 | 10 |
Lasten ja nuorten yleisin liikkumismuoto on vapaa-ajan omaehtoinen liikkuminen.12
• 9–15-vuotiaista lapsista ja nuorista 53 % ilmoittaa liikkuvansa vapaa-ajallaan omaehtoisesti 4–7 päivänä viikossa ja 91 % vähintään kerran viikossa (vrt. ohjatusti seuroissa 20 % ja 54 %).
• Yritysten järjestämään liikuntaan osallistuu vähintään kerran viikossa kolmannes (tytöt huomattavasti poikia yleisemmin)
• Koulujen kerhoihin sekä muiden tahojen kerhotoimintaan osallistuu neljännes 7–15-vuotiaista lapsista ja nuorista.
• Sekä omaehtoinen liikkuminen että eri tahojen järjestämiin tilaisuuksiin osallistuminen vähenivät iän myötä.
TAULUKKO 3. Omatoimisen ja ohjatun liikunnan ja urheilun harrastaminen vapaa-ajalla vähintään viikoittain (%). (Lähde: THL, kouluterveyskysely 2019)
Koko maa omaehtoisesti | Turku omaehtoisesti | Koko maa ohjatusti | Turku ohjatusti | |
8. ja 9. lk | 73 | 70 | 52 | 56 |
Lukio 1. ja 2. lk | 78 | 77 | 43 | 64 |
Ammatillinen oppilaitos | 63 | 61 | 25 | 28 |
Vähintään viitenä päivänä viikossa yli kaksi tuntia ruudun ääressä (tv, tietokone, puhelin) viettävien lasten ja nuorten osuus kasvoi 49 prosentista 55 prosenttiin vuosien 2016–2018 välisenä aikana. Vain harvalle (5 %) lapsista ja nuorista kertyi ruutuaikaa alle suosituksen.8
1.2.1.3 Työikäisten liikuntakäyttäytymisen nykytila
Päivitetyt valtakunnalliset liikkumissuositukset julkaistiin lokakuussa 2019. Aikuisväestön osalta huomioidaan liikkumisen ohella myös paikallaan olon tauottaminen ja riittävän unen merkitys. Sydämen sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumista suositellaan 2,5 h / viikko tai vastaavasti rasittavaa liikkumista 1,25 h / viikko. Muutaman minuutin pätkät kerrallaan riittävät.
Suomalaisen aikuisväestön (yli 20-vuotiaat) terveyttä ja hyvinvointia on seurattu Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (ATH) avulla vuosina 2010–2017. ATH-tutkimuksen tavoitteena oli seurata hyvinvoinnissa ja terveydessä tapahtuneita muutoksia väestöryhmittäin yhteistyössä alueiden ja kuntien kanssa niin, että muutoksia voitiin seurata myös kunta- ja aluetasolla. Syksystä 2017 alkaen ATH-tutkimus jatkui nimellä FinSote, mikä toteutetaan vuosittain kansallisena (otoskoko 10 000) ja vähintään joka neljäs vuosi otoskokoa kasvatetaan niin, että muutoksia voidaan seurata karkealla tasolla sote-alueittain (otoskoko yhteensä noin 60 000).
TAULUKKO 4. Aikuisten liikuntakäyttäytyminen (%). (ATH 2015 ja FinSote 2018)
Suomalaiset 2015 | Suomalaiset 2018 | Turkulaiset 2015 | Turkulaiset 2018 | |
Suosituksen mukaisesti kestävyysliikuntaa ja lihaskuntohar- joittelua 20– 54-vuotiaat | 17,5 | 30,9 | 22,4 | 29 |
Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat (yli 20-vuotiaat) | 20,8 | 21,4 | 17,8 | 25 |
20–54-vuotiaat | 17,8 | 21,8 | 12,1 | 24,4 |
55–74-vuotiaat | 22 | 16 | 26,2 | 22,6 |
yli 75-vuotiaat | 32,9 | 35 | 30,3 | 34,8 |
Ikääntyneellä väestöllä (>75 v.) 500 metrin matkan kävele- misessä suuria vaikeuksia | 23,7 | 22,9 | 21,7 | 19,5 |
• Turussa kaikista yli 20-vuotiaista aikuisista osallistuu hieman enemmän urheiluseurojen toimintaan (31,6 % vähintään 1 krt/vko) kuin maassa keskimäärin (Suomi 29 %).
• 20–54-vuotiaista turkulaisista osallistuu liikunta- ja urheiluseuratoimintaan n. 33 % – koko Suomi n. 35 %
• 55–74-vuotiaista turkulaisista osallistuu liikunta- ja urheiluseuratoimintaan n. 31 % – koko Suomi n. 25 %
Erityisen haasteen liikkumisen edistämisessä muodostavat sosioekonomisesti haastavassa asemassa olevat. Esimerkiksi vähemmän koulutettujen vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien määrä on Turussa paljon suurempi 28,8 % (25,1 % Suomi) verrattuna korkeakoulutettuihin (19,5 % /Suomi 16,5 %).5
Turkulaiset liikuntaa harrastavat arvioivat elämänlaatunsa huomattavan paljon yleisemmin erittäin hyväksi tai hyväksi (aktiiviset 86 % - passiiviset 52%). Samoin aktii- viset liikkujat kokevat terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi paljon enemmän (aktiiviset 85 % - passiiviset 43 %). Myös yksinäisyyden kokemisessa on huomattavat
erot. Aktiivisesti liikkuvien keskuudessa 71 % ei koe yksinäisyyttä ollenkaan tai kokee sitä hyvin harvoin, kun passiivisella väestöllä taas vähintään joskus yksinäisyyttä kokee jopa 48 %. Lähes kaikkien turkulaisten aikuistenkin elämässä liikunta on kuitenkin jossain roolissa, sillä 18–79-vuotiaista 96% harrastaa jonkinlaista liikuntaa vähintään viikoittain. Tämä antaa paljon potentiaalia liikunnan edistämiseen. 3
• Turkulaiset 20–54-vuotiaat, jotka uskovat, etteivät todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka: n. 22 % (koko Suomi n. 22 %)
• Turkulaiset yli 55-vuotiaat, jotka uskovat, etteivät todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka: n. 30 % (koko Suomi n. 29 %)
1.2.1.4 Ikääntyvien ja ikääntyneiden liikuntakäyttäytymisen nykytila
Turun erityisenä haasteena on myös väestön ikääntyminen ja sen myötä alkavat erilaiset terveyden ja toimintakyvyn haasteet, mitkä vaikuttavat myös liikuntapal- veluiden kysyntään, mm. Seniorirannekkeen käytön merkittävänä kasvuna.
Ikäihmisten liikkumissuosituksessa painotetaan lihasvoimaa ja tasapainoa, joilla on vaikutusta erityisesti arjessa selviytymiseen, liikkumiskykyyn sekä esimerkiksi kaa- tumisten ehkäisyyn. Suositus korostaa liikkumisen monipuolisuutta. Tavoitteena on toimintakykyä ylläpitävä tai parantava liikkuminen.
• Seniorirannekkeen (oikeutettuja yli 65-vuotiaat turkulaiset) käyntikerrat nousseet: 50 000 käyntiä (v. 2010) 🡪 220 000 käyntiä (v. 2019)
Ikääntyneiden terveysliikuntasuositukset toteutuvat Suomessa kaikkiaan huonosti, mutta yli 75-vuotiailla haasteet ovat suurimmat. Kestävyysliikuntasuositus toteutuu
n. 10 %:lla ja lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu vain n. 6 %:lla ja koko suositus vain muutamalla prosentilla. Tutkimusten mukaan noin 25 % lonkkamurtumista ja muista kaatumisvammoista olisi ehkäistävissä monipuolisen erityisesti voima- ja tasapainoharjoitteluun painottuvan liikunnan keinoin. Toisaalta vähäinen liikkuminen ja hei- kentynyt liikkumiskyky aiheuttaa terveyspalvelujen käyttöä ilman vammojakin, joten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisen näkökulmasta tärkeää olisikin panostaa ennalta- ehkäisevin toimin niin ikääntyvän väestön kuin jo ikääntyneiden liikkumisen edistämiseen.19
Vähintään kerran vuodessa kaatuu joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias.
• Kaatumisista seuraa 5–15 %:lle vakava vamma ja arviolta 90–95 % lonkkamurtumista syntyy kaatumisten seurauksena.
• Noin 0,7 % yli 65-vuotiaista (= 280 henkilöä, heistä 125 yli 75 v) turkulaisista saa lonkkamurtuman vuodessa.
• Yhden lonkkamurtuman hoidon kustannukset ovat minimissään ensimmäisenä vuotena 31 000 €/hlö ja 40 000–50 000 €/hlö/vuosi, jos asiakas joutuu murtuman seurauksena laitoshoitoon. Todelliset kokonaiskulut ovat vielä paljon suurempia, jos lasketaan vamman jälkeen lisääntynyt terveyspalvelujen käyttö, kuntoutus jne.
Nykyisellä Voimaa vanhuuteen-toiminnan ryhmäkapasiteetilla vain 2,5 % kohderyhmästä pääsee vuosittain liikuntapalveluiden harjoittelun piiriin. Mitä suurempi osal- listujajoukko ryhmätoimintaan saataisiin, sen todennäköisempää olisi vammojen ehkäisy ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn parantuminen.
<.. image(Kuva, joka sisältää kohteen teksti Kuvaus luotu automaattisesti) removed ..>
1.2.2 Turun kaupungin sisäiset liikuntakulttuuriin tai palveluihin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset
Turun kaupungin väkiluku lisääntyy noin 2 500 asukkaalla vuodessa väestörakenteen muuttuessa. Kaupunki rakentuu uu- sille asuinalueille, minkä seurauksena alueelliset matalankynnyksen liikkumaan aktivoivat palvelut ja lähiliikuntapaikat on huomioitava. Heinäkuussa 2020 Turun väkiluku oli 193 089 henkilöä.
• 5–19-vuotiaita 33 143 – n. 17 % koko väestöstä
• 20–59-vuotiaita 109 055 – n. 56 % koko väestöstä
• 60–64-vuotiaita 10 453 – n. 5 % koko väestöstä
• Yli 65-vuotiaita 40 438 – n. 21 % koko väestöstä
• Yli 75-vuotiaita 18 076 – n. 9 % koko väestöstä
o Yli 75-vuotiaista n. 64 % asuu yksin
o Vuoteen 2025 mennessä yli 75-vuotiaita on n. 22 000 henkilöä
Kuntalaisten osallistaminen ja kuuleminen ovat nousseet yhä tärkeämpään rooliin palvelujen ja toimintojen kehittämi- sessä. Asiakaslähtöisyys ja asiakastarpeiden tunnistaminen ovat avainasemassa. Turun kaupungin asukasbudjetissa tur- kulaiset pääsevät ehdottamaan, kehittämään ja äänestämään siitä, miten osa kaupungin budjetista käytetään hyvinvoinnin edistämiseksi suuraluekohtaisella 100 000–150 000 euron budjetilla. Syyskuussa 2020 toteutettavassa äänestysvaiheessa on mukana myös kymmeniä asukkailta tulleita liikuntaolosuhteiden investointiehdotuksia. Jokaiselta suuralueelta valitaan eniten ääniä saanut ehdotus, joka toteutetaan vuoden 2021 aikana. Liikuntapalvelut on hyödyntänyt Kerro kantasi -alustaa
kesällä 2020 toteutetussa Kaikkia liikuttava Turku -kyselyssä, jossa selvitettiin käyttäjien mielipiteitä ja näkemyksiä liikuntapaikkaverkoston nykytilaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin liittyen. Kommentteja ja vastauksia tuli yhteensä 218 kpl. Lisäksi keväällä 2020 on liikuntapaikkakohtaisesti kuultu liikunta- ja urheiluseuroja sekä koululii- kuntaa ja Turun Seudun Urheiluakatemiaa kunnallisten liikuntaolosuhteiden tarpeiden, suunnitelmien ja kehittämisen osalta. Webropol-kyselyihin vastasi yhteensä 90 seuraedustajaa ja 45 koululiikunnan toimijaa.
Vankan pohjan turkulaisten liikkumiselle, liikunnan harrastamiselle, kilpaurheilulle ja liikuttamiselle luo Turun kaupungin liikuntapaikkaverkosto. Turussa on yhteensä yli 600 liikuntapaikkaa, joista n. 400 on kaupungin. Näistä kunnallisista liikuntakohteista n. 200 on vuoronvarauksen piirissä. Varattavissa olevissa liikuntatiloissa har- joittelu on pääosin maksutonta alle 20-vuotiaille. Myös yli 20-vuotiaiden liikuntavuorot ovat vahvasti subventoituja. Laaja ja ikääntyvä verkosto vaatii monilta osin ylläpitoa ja päivityksiä, joihin kaikkiin rajalliset määrärahat eivät vuosittain riitä. Suurin osa Turun kaupungin liikuntapaikoista on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, mikä näkyy peruskorjausvelan kasvuna. Liikuntapaikkojen rakenteilla ja järjestelmillä on omat rajalliset tekniset käyttöikänsä, joita suuret käyttäjäryhmät, pitkät päivittäiset käyttöajat ja rasittavat sääolosuhteet lyhentävät entisestään. Teknisen käyttöiän lähestyessä loppuaan tulee pohtia, kunnostetaanko liikuntapaikka perusteellisesti vai korvataanko se mahdollisesti kokonaan uudella sen toimivuuden ja turvallisuuden takaamiseksi. Samalla kun liikuntapaikkojen peruskorjausvelka on kasvanut, liikuntapaikkojen ylläpitoon kohdennetut määrärahat ovat pysyneet vähäisinä.
• Seuraavan kymmenen vuoden aikana liikuntapaikkaverkostossa on merkittäviä uudistamistarpeita, kun yhdeksän suurta ja keskeistä liikuntaolosuhdetta tulee elinkaarensa päähän. Näissä suosituissa kohteissa on vuonna 2019 tilastoitu yhteensä n. 822 000 käyntiä. Uudistettavat ydinkohteet ovat:
- Impivaaran jalkapallohalli
- Impivaaran jäähalli
- Kupittaan maauimala
- Kupittaan urheiluhalli
- Liikuntakeskus Alfa
- Lintulan voimistelu- ja sirkustila
- Petreliuksen uimahalli
- Samppalinnan palloiluhalli
- Turun ammatti-instituutin liikuntasalit
• Ratkaistavien ydinkohteiden ohella liikuntapaikkaverkostossa on lisäksi muita kokonaisuuksia ja yksittäisiä kohteita, jotka kaipaavat tarkastelua ja tarvittavia päivityksiä tulevien vuosien aikana toimintaympäristön ja liikuntakäyttäytymisen muuttuessa.
• Ratapiha-hankkeen mahdollisesti toteutuessa myös Turkuhallin tiloille tulee miettiä vaihtoehtoisia ratkaisuja osana liikuntaolosuhdeverkostoa.
• Liikuntapalveluiden vuoronvarausten piirissä on tällä hetkellä yhteensä 59 liikuntasalia ja -hallia. Näistä lähes puolet (46 %) on alle 290 m² kokoisia ja alle 500 m² kokoisia n. 85 % (50 kpl). Alle 500 m² kokoisissa liikuntasaleissa on mahdollista harjoittaa esim. lentopalloa, voimistelua ja jumppaa sekä sulkapalloa. Vertailuna täysimittainen koripallokenttä varoalueineen on minimissään 510 m² ja salibandykenttä 1 056 m².
• Viime vuosien haasteena on ollut myös koulujen liikuntasalien määrän väheneminen. Nopeat muutokset koulujen remonteissa ja tarvittavien väistötilojen rat- kaisemisissa aiheuttavat suuria haasteita liikuntaolosuhdeverkoston käyttäjille. Vuosina 2015–2020 liikuntasaliverkostosta on poistunut kuusi salia, ollut remon- tissa tai muun syyn takia pois käytöstä kahdeksan salia sekä neljä salia on menossa remonttiin vuonna 2021. Tulevina vuosina tulee poistumaan viisi liikunta- salia. Uusia liikuntasaleja on tullut kaksi.
• Koronapandemian myötä ihmiset aktivoituivat käyttämään ulkoliikuntaolosuhteita entistä enemmän. Sekä Turun kaupungin asukasbudjettiehdotuksissa että Kaikkia liikuttava Turku -kyselyn vastauksissa on nähtävillä selkeä tarve ja kysyntä ulkokuntoiluvälineiden päivittämiseen ja lisäämiseen, kuntoportaiden raken- tamiseen sekä pyöräilyolosuhteiden ja skeittipaikkaverkoston kehittämiseen.
Liikuntapalvelujen syksyllä 2019 aloittaman liikuntapaikkaverkoston päivityssuunnitelman tavoitteena on laatia käytännönläheinen aikataulutettu suunnitelma, jossa huomioidaan tarkastelussa olevien liikuntapaikkojen korvaamisjärjestys, liikuntaolosuhteiden eri käyttäjäryhmät ja liikuntatilojen tehokas käyttö kuntalaisten fyysistä aktiivisuutta edistäen sekä liikuntapaikkaverkoston kokonaisuuden rahoittaminen. Päivityssuunnitelmaa tehdään yhteistyössä Turun kaupungin eri toimialojen kesken. Liikuntapalvelut vastaa suunnitelman koordinoinnista. Suunnitelman työstöön on osallistettu mukaan myös kuntalaiset, liikunta- ja urheiluseurat sekä Turun Seudun Urheiluakatemia, koulut ja päiväkodit. Kokonaistavoitteena on kaupunginvaltuuston hyväksymä suuntaa-antava suunnitelma liikuntapaikkaverkoston kokonaisvaltai- sesta päivittämisestä, jonka toteutus alkaa vuonna 2021.
Lajikirjon ja harrastajamäärien kasvaminen edellyttää lisäresursseja myös liikuntatilojen osalta. Kunnallisessa verkostossa ei ole liikuntaolosuhteita kaikille lajeille eikä toisaalta riittävästi vuoroja kaikille halukkaille. Seurojen omat harjoitustilat tai -kohteet, joissa he ovat vuokralla, lisääntyvät ja kallistuvat. Tästä johtuen liikuntalautakun- nan myöntämän harjoitustilavuokrien korvaamiseen suunnatun avustuksen (v. 2019 yht. 629 551,46 €) vaikutus on heikentynyt.
• Vuonna 2010 yli 20-vuotiaiden harjoitustiloja on pystytty avustamaan 25 % ja alle 20-vuotiaiden 65 % ja 25 % mukaan.
• Vuonna 2019 avustusmuotoa myönnettiin ainoastaan alle 20-vuotiaiden harjoitustilavuokrien korvaamiseen 52,13 % ja 5 %.
• Avustusjärjestelmän muutoksilla olisi mahdollista suunnata lisävaroja myös liikuntapaikkarakentamisen avustusmuotoon, jolloin liikuntapaikkaverkoston ke- hittämistä voitaisi edistää yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa.
• Lisäksi on tärkeää miettiä muita mahdollisia tapoja liikuntapaikkaverkoston ylläpidon tai vastaavasti avustusvarojen rahoittamiselle sekä selvittää Turun kau- pungin talouden sopeuttamisohjelman mukaisesti liikuntapaikkojen maksuttomuuden rajaamista ja sen vaikutuksia kokonaisuudelle.
Liikuntapalvelujen vuosi 2020 alkoi positiivisesti talouslukujen ja käyntimäärien ollessa tavoiteltua paremmat. Helmikuusta alkaen 2020 Suomessa levinnyt koronavi- ruspandemia vaikutti kuitenkin myös turkulaisten liikkumiseen sekä Turun kaupungin järjestämiin liikuntapalveluihin. Liikuntapaikat suljettiin 13.3.2020 koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Kuntalaisten hyvinvointia pyrittiin edistämään mm. maksuttomien digitaalisten liikunnanohjauspalvelujen ja liikuntaryhmien keinoin sekä vies- timällä monipuolisista ulkoliikuntamahdollisuuksista. Ikääntyneille ohjattiin alueellisesti parvekejumppia. Liikuntapaikat avattiin asteittain touko-kesäkuussa viranomai- sohjeita noudattaen turvaetäisyydet, hygienia ja henkilömäärärajoitteet huomioiden. Myös ohjatut liikuntatoiminnot aloitettiin kesäkuussa turvallisuusseikat huomioiden. Vaikka koronaviruspandemia on muuttanut useilta osin yhteiskunnan käytäntöjä, se luo myös uusia mahdollisuuksia mm. liikuntapalvelujen ja toimintatapojen kehittä- miseen. Koronapandemian aiheuttamat uudet haasteet huomioidaan toiminallisissa tavoitteissa ja toiminnassa vuonna 2021.
Koronaviruspandemian aiheuttamat sulut ja toimintojen lakkauttamiset vaikuttivat myös turkulaiseen järjestökenttään. Liikuntalautakunnan vuoden 2020 avustusmää- rärahat sekä niiden varatut avustuskohtaiset kohdistukset pysyivät ennallaan, mutta periaatteita päivitettiin niin, että koronaviruspandemian aiheuttamat muutokset esim. toiminnan kestossa tai harjoitustilaolosuhteiden käytössä ei vaikuta avustuksen myöntöperiaatteisiin. Toteutumattomien vuorojen osalta kunnallisista liikuntati- loista ei myöskään peritty maksuja. Tilanteen hahmottamiseksi liikuntapalvelut myös toteutti huhtikuussa 2020 seurakyselyn, jolla selvitettiin yleistä tilannekuvaa sekä koronaviruspandemian aiheuttaman poikkeustilan vaikutuksia liikunta- ja urheiluseurojen sekä liikuntaa järjestävien yhdistysten toimintaan sekä talouteen. Lisäksi ky- selyllä kerättiin ideoita seuroissa ilmenevien haasteiden taklaamiseksi. Kyselyyn vastasi 151 seuraa ja yhdistystä vastausprosentin ollessa 84 %.
Koronaviruspandemian aikaisen seurakyselyn keskeiset havainnot:
• Liikunta- ja harjoitustoiminta oli pysähdyksissä 33 % seuroista ja 55 % yhdistyksistä
• Toiminnassa noussut vahvasti esiin digitaalisuus eri muodoissa ja uudet käytänteet (mm. etä- ja livetreenit sekä videovalmennus)
• Suurimmat haasteet seuroissa olivat tilavuokrat- ja maksut ja saamatta jääneet tulot
• Seurat ennakoivat jäsenkatoa. Yhdistyksissä tilanne parempi.
• Valmentajien ja ohjaajien siirtymistä pois seuroista ja yhdistyksistä ei nähty ongelmaksi.
• Kriittiseksi talousongelman arvioi 7% vastaajista. Toiveissa oli suora rahallinen tuki sekä vuokrahuojennukset ja -vapautukset. Lisäksi toivottiin, että tilanne huomioitaisiin liikunta-avustuksissa.
Toiminnan kehittämissuunnitelma
Turun kaupunginvaltuusto päätti käynnistää kaupungin talouden sopeuttamisprosessin kesäkuussa 2019 ja sen jälkeen kaupunki on valmistellut toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2020 talousarvioon on sisällytetty vuosille 2021–2023 talouden sopeuttamisohjelma, jossa esitetään yhteensä 95 toimenpiteen käyn- nistämistä talouden tasapainottamiseksi. Näihin sisältyy viisi liikunnan palvelualueelle kohdistettua toimenpidettä: liikuntapaikkojen maksuttomuuden rajaaminen, pal- velusetelimalli lasten ja nuorten harrastustoimintaan, jäähallien ja keinonurmikenttien yhtiöittäminen, luonnonjääkenttien ylläpidon osittainen siirtäminen alueen asuk- kaille sekä ulkokenttien varausasteen nostaminen. Näistä kokonaistoiminnan toimintojen ja palvelurakenteiden kehittämisen kannalta oleellisimmat kokonaisuudet ovat liikuntapaikkojen maksuttomuuden rajaaminen sekä palvelusetelimallin kehittäminen lasten ja nuorten harrastustoimintaan.
1.3.1 Strategiset painopisteet
Liikkuvat lapset ja nuoret – Kaikki lapset ja nuoret omaksuvat liikunnallisen elämäntavan
• Liikuntapalvelut edistää lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen yhteistyötä lasten ja nuorten kiinnittymiseksi liikunnalliseen elämäntapaan. Liikuntapalveluilla ja yhteistyötahoilla (varhaiskasvatus, oppilaitokset, nuorisopalvelut, huoltajat, järjestöt, neuvola- ja kouluterveydenhuolto ym.) on yhteinen ydinviesti lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämisen osa-alueista.
• Pääpaino lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämistyössä on erityisesti varhaiskasvatusikäisissä lapsissa ja heidän huoltajissaan.
• Liikuntapalvelut edistää yhdessä sidosryhmien kanssa lasten liikunnan laatutekijöiden toteutumista lasten liikunnassa. Liikuntapalvelut edistää sidosryhmien tiedon ja ymmärryksen lisääntymistä lasten ja nuorten liikunnallisen elämäntavan taustalla olevista tekijöistä.
• Keskeiset menossa olevat projektit: Liikkuva varhaiskasvatus -hanke, Liikkuva toinen aste -hanke, Vapaa-aikatoimialan yhteinen selvitys lasten ja nuorten harrastamisen edistämiseksi, Xxxxxxxxxx elämää -koulu hyvinvointiyhteisönä kehittämishanke
Aktivoiva ympäristö ja olosuhteet luovat edellytykset liikunnalliseen elämään
• Liikuntapalvelut toimii asiantuntijaroolissa, kun kaupunkia suunnitellaan ja kehitetään liikunnallista elämäntapaa edistäväksi kaupunkiympäristöksi yhteistyössä eri sektoreiden kanssa. Aktivoivalla ympäristöllä on tulevaisuuden kunnassa korostuva rooli terveyden ja liikunnallisen elämäntavan edistämisessä
• Liikuntapalvelut etsii uusia kehittämiskonsepteja liikuntaolosuhdeverkoston rahoittamiseksi, rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi
• Keskeiset menossa olevat selvitystyöt ja projektit: Liikuntapaikkaverkoston päivityssuunnitelma, Aktivoiva ympäristö ja olosuhteet -projekti
Liikunta innostavana kumppanina elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämisessä
• Liikunnan kasvava kumppanuus ja uudenlainen konseptointi yritysten sekä tutkimus- ja oppilaitosten kanssa sekä elinvoiman että hyvinvoinnin edistämiseksi
• Turku rakentuu houkuttelevaksi urheilutapahtuma- ja liikuntamatkailukaupungiksi sekä valmennus- ja koulutuskeskukseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
• Liikunta kehittää entisestään liikunnan palveluketjuja ja neuvontaa eri kumppanien kanssa terveiden elintapojen edistämiseksi, terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi sekä yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentämiseksi
• Keskeiset menossa olevat projektit: Turku Future Sports – Kaikkia liikuttava Turku, Liikuntaneuvonnan palveluketjut -projekti, Voimaa vanhuuteen –hanke, Liikkuva aikuinen –hanke, Koko Turku liikkuu-kampanja
Liikunta- ja urheiluseurojen sekä liikuntaa järjestävien yhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen turkulaisten liikkumisen lisäämiseksi
• Kaupungin roolin kehittäminen mahdollistajasta myös aktiiviseksi kumppaniksi olosuhteiden, avustus- ja vuorojenjakopalveluiden sekä aktivointipalveluiden uudenlaisella kehittämisellä
• Seura- ja yhdistystoiminnan laadun ja osaamisen yhteiskehittäminen tiedolla johtamisen sekä paikallisen ja kansallisen osaamisverkoston avulla
• Keskeiset menossa olevat projektit: Lasten liikunnan laatutekijöiden edistäminen seuroissa -hanke
1.3.2 Keskeiset kehittämiskokonaisuudet
• Liikuntapaikkaverkoston päivityssuunnitelma viedään valtuustotason päätöksentekoon vuoden 2020 loppuun mennessä. Suunnitelman mukainen toteutus al- kaa vuonna 2021.
• Lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistäminen ja kehittäminen jatkuu vapaa-aikatoimialan yhteisenä selvitystyönä myös vuonna 2021.
• Talouden sopeuttamisohjelmaan sisältyvään harrastustoiminnan palvelusetelimallin valmistelun selvitykseen liittyvät osiltaan myös liikuntalautakunnan avus- tusjärjestelmän päivittäminen sekä liikuntatilojen maksuttomuuden rajaamisen selvitystyö, jotka molemmat on suunniteltu aloitettavan vuoden 2021 aikana.
• Vuoden 2021 aikana aloitetaan poikkihallinnollinen keskustelu mahdollisesta Turun liikkumisohjelman tai vastaavanlaisten toimenpiteiden valmistelusta, jonka ajankohtaisuus ja tarpeellisuus on nostettu esille kaupunginvaltuutetun ja liikuntalautakunnan jäsenten jättämissä aloitteissa.
• Liikuntapalvelujen yhteisen viestinnän kehittäminen: kuntalaisten liikkumaan aktivoinnin edistäminen, sosiaalisen median ja digitaalisten palvelujen hyödyntä- minen, yhteistyöverkoston kumppanuuksien esiin nosto jne.
• Liikuntaolosuhteiden kävijämäärien tilastoinnin ja seurannan sekä asiakastiedonkeruun kehittäminen
• Liikuntapalvelujen tuotehinnaston tarkastelu ja asiakastarvelähtöinen kehittäminen
2 Taloudelliset tavoitteet
Määrärahat
1.000 € | |||
Liikuntalautakunta | TOT 2019 | TAM 2020 | TA 2021 |
Toimintatulot | 4 325 | 4 045 | 4 045 |
Toimintamenot | 24 773 | 25 250 | 25 223 |
Toimintakate | -20 448 | -21 205 | -21 178 |
Muutos-% | 3,7 % | -0,1 % | |
3 Resurssien käyttö
Työvoiman käyttö
TOT 2019 | TA 2020 | TA 2021 | |
Htv | 99,0 | 102 | 102 |
Palkat ja palkkiot | 3 659 802 | 3 633 116 | 3 653 661 |
Sijaistus % | 35,9 | 31 | 31 |
Sairauspoissaolo% | 2,2 | 2,5 | 2,5 |
4 Toiminnalliset tavoitteet
Liikuntapalvelujen toiminta perustuu kohdassa 1.1. esiteltyihin ydinprosesseihin. Alla on esitelty tarkemmin liikunnallisen elämäntavan yksikön ja liikuntapaikkayksikön sekä avustustoiminnan tavoitteita ja sisältöjä.
Perustoiminnan tavoitteet: liikuntapalvelutuotteet ja -toimenpiteet
Liikunnallisen elämäntavan yksikkö vastaa liikuntapalvelujen tuottamisesta ja toteutuksesta yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Yksikön ydintehtäviin kuuluvat kaiken- ikäisten kuntalaisten liikkumaan aktivointi sekä alueellisen yhteistyön toteutus ja kehittäminen liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi yhdessä mm. Turun kaupungin muiden toimialojen, ympäristökuntien, yhdistysten ja seurojen, järjestöjen sekä oppilaitosten kanssa. Lisäksi yksikön palveluihin lukeutuu mm. liikunta- ja urheiluseurojen sekä liikuntaa järjestävien yhteisöjen toimintaan liittyvien avustusten käsittely. Yksikkö koostuu 14 työntekijästä: seitsemän liikuntapalveluvastaavaa, kaksi liikuntasih- teeriä, kaksi koululiikuntavastaavaa, liikuntasuunnittelija, erityisasiantuntija ja erityisliikunnanohjaaja. Yksikköä johtaa liikuntapalvelupäällikkö.
Lasten ja nuorten liikuttamisen palvelut:
- Lasten liikunnan ihmemaa
- Liikkuva koulu – LiiKe-kerhot (Liikkuva koulu -ohjelma)
- Koululiikunnanohjaus
- Xxxx.xx
- Harrastamisen edistäminen/Harrasteaikaikkuna (Harrastamisen Suomen mallin pilotointi)
- Lasten ja nuorten soveltavan liikunnan palvelut
- Saattajakortti
- Maahanmuuttajien liikuntapalvelut
- Lasten ja nuorten liikuntaneuvonta-/liikunnan palveluohjauspilotti Työikäisten ja ikääntyvien liikuttamisen palvelut:
- Leidit liikkeellä (Liikkuva aikuinen)
- Kunnon äijät (Liikkuva aikuinen)
- Leikkipuistojumpat
- Ihanaiset naiset (Liikkuva aikuinen)
- Raskas sarja (Liikkuva aikuinen)
- Xxxxxxx-xxxxxxx (Liikkuva aikuinen)
- Saattajakortti
- Liikuntaneuvonta (Liikkuva aikuinen)
- Kuntokonkarit (Liikkuva aikuinen)
- Työikäisten ja ikääntyneiden soveltavan liikunnan palvelut (Liikkuva aikuinen)
- Maahanmuuttajien liikuntapalvelut (Liikkuva aikuinen)
- Senioriranneke
- VoiTas-toiminta (Voimaa vanhuuteen)
- Kuntosalin ABC- kurssit ja laiteopastus (Liikkuva aikuinen)
Perustoiminnan tavoitteet: liikuntaolosuhteet sekä asiakaspalvelu ja liikuntatilojen vuorojako
Liikuntapaikkayksikkö ylläpitää ja kehittää liikuntapaikkoja sekä avustaa liikuntaolosuhdeverkoston ylläpitoa ja kehittymistä Turun kaupungissa. Lisäksi liikuntapaikkayk- sikkö vastaa kunnallisten liikuntatilojen vuorojaosta sekä siihen liittyvistä hallinnollisista ja asiakaspalvelullisista toiminnoista. Tavoitteena on tarjota kattavat sekä kor- keatasoiset kuntalaisten hyvinvointia ja urheilukulttuuria edistävät liikuntaolosuhteet, joiden käyttöaste on korkea. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä liikunnallisen elä- mäntavan yksikön kanssa kehittäen ja edistäen kuntalaisten liikkumismahdollisuuksia. Liikuntapaikkayksikkö koostuu kahdeksasta osastosta: asiakaspalvelu ja vuo- ronvaraus, liikuntasuunnittelu, uimalaitokset, jää- ja jalkapallohallit, liikuntahallit ja -salit, liikuntakeskukset, ulkoliikuntaolosuhteet sekä kunnossapito. Yksikössä on yh- teensä 84 työntekijää. Yksikköä johtaa liikuntapaikkapäällikkö.
Ydintehtävät ja -alueet:
- Kunnallisten liikuntatilojen vuorojako ja tilavaraukset
o yhteensä n. 200 erillistä varattavissa olevaa liikunta- ja kokoustilaa (4 kpl)
- Liikuntapaikkojen ylläpito, tiettyjen tilojen valvonta ja uimalaitosten ohjatut toiminnot:
o Impivaaran ja Petreliuksen uimahallit sekä kuntosalit, Samppalinnan ja Kupittaan maauimalat, Paattisten aluetalon uima-allas ja kuntosali sekä uima- laitoksissa järjestettävä ohjattu liikunta
o sisäliikuntahallit ja -salit: 59 koulujen liikuntasalia/palloiluhallia, joista 54 erillistä rakennusta (tilanne
o Liikuntakeskus Alfa, jossa 12 erilaista liikuntatilaa
o ulkokentät: 97 palloilukenttää, 25 tenniskenttää, 14 rantalentopallokenttää, 15 koripallokenttää, 15 lentopallokenttää sekä Parkin kentän tekojäärata ja
-kaukalo talvisin
o Impivaaran ja Varissuon jäähallit sekä Varissuon jäähallin kuntosali
o Impivaaran jalkapallohalli
o Kupittaan urheiluhalli + kuntosalit
o Xxxxx Xxxxxx stadion ja Urheilupuisto
o 8 skeittipaikkaa, 3 frisbeegolfrataa, 2 BMX-rataa, velodromi, Kupittaan tekojäärata sekä kymmeniä lähiliikuntapaikkoja
o 21 ulkokuntoiluolosuhdetta
o 54 km kuntoilureittejä, joissa ylläpidetään latuja talvisin ja 100 km ulkoilupolkuja
o 3 uimarantaa, joista kahdella kesäisin rantavalvonta ja 3 kanoottilaituria
o Soutu- ja melontakeskus, Kupittaan ammuntarata, Impivaaran jousiammuntarata, Parkin miekkailutila sekä Hirvensalon laskettelurinne
- Asiakaspalvelu
o Liikuntapalveluiden tuotteiden ja liikuntarannekkeiden myynti
o Seurarannekejärjestelmä Kilpurin hallinnointi
o Liikuntapalvelujen hinnastoon ja kassajärjestelmän toimintoihin liittyvät tehtävät
o Liikuntatilojen avainten hallinnointi ja asiakaspalvelu
o Tilavuokrien laskutus ja asiakaspalvelu
- Liikuntasuunnittelu
o Liikuntaolosuhdeverkoston hallinta, seuranta ja kehittäminen
Perustoiminnan tavoitteet: avustukset
Avustustoiminnan tavoitteena on liikunta- ja urheiluseurojen sekä liikuntaa järjestävien yhdistysten elinvoiman sekä kuntalaisten liikuttamisen mahdollisuuksien edistä- minen. Liikuntalautakunta päättää vuosittain avustuslajeittain kohdennetut määrärahat, joiden jaon valmistelusta vastaa liikuntapalveluiden henkilökunta. Vuonna 2020 liikuntalautakunnalla on 1,4 miljoonaa euroa avustusmäärärahoja, jotka jaetaan alla olevien avustuslajien kesken päätettyjen avustusperiaatteiden ja aikataulujen mu- kaisesti.
Liikuntaolosuhteisiin kohdistettavat avustukset:
- Avustus harjoitustilavuokrien korvaamiseen
- Avustus uuden liikuntapaikan rakentamiseen
- Avustus suunnistuskarttojen tekemiseen
- Kohdennetut eristysavustukset
Toimintaan kohdistettavat avustukset:
- Urheilu- ja liikuntaseurojen toiminta-avustus
- Muun yhdistystoiminnan toiminta-avustus
- Vammais-, eläkeläis- ja maahanmuuttajayhdistysten toiminta-avustus
- Vammaisavustaja-avustus
- Liikuntatapahtumien avustaminen
Osaamiseen liittyvät avustukset:
- Avustus valmentajien, ohjaajien ja toimihenkilöiden koulutukseen
- Nuoren urheilijan stipendi
Projektit
Hanke | Projekti | Hyötytavoite | Tuotostavoite | Strategiakytkös |
Liikuntapaikkaver- koston päivitys | Liikuntapaikkojen maksuttomuuden rajaaminen (45.) | Liikuntaolosuhteiden hinnoitteluperiaatteiden päivi- tyksillä ja maksuttomuuden rajaamisella pystytään vaikuttamaan eri lajien harrastajien entistä tasaver- taisempaan kohteluun liikuntapaikkojen käytön näkö- kulmasta. Liikuntaolosuhteiden käyttömaksuilla on suora vaikutus myös kertyneisiin tuloihin, jotka olisi mahdollista suunnata suoraan liikuntapaikkaverkoston kehittämiseen ja ylläpitoon. Liikuntatilakohtaisesti määritellyt hinnat myös kannustavat käyttäjiä hake- maan vuoroja todelliseen tarpeeseen perustuen tarjo- ten aiempaa enemmän vapaita vuoroja käytettäväksi. Lisäksi liikuntatilat saadaan tehokkaampaan käyttöön, kun hinnoittelun avulla pystytään ohjaamaan varauk- sia myös suositumpien ajankohtien ulkopuolelle. Hin- noitteluperiaatteiden muutoksella saattaisi olla posi- tiivinen vaikutus myös liikuntapaikkaverkoston koko- naiskehittämiseen yksityiset toimijat mukaan lukien luoden lisää liikuntamahdollisuuksia kuntalaisille. | Liikuntapaikkojen käyttömaksujen hinnoittelumallin päivittäminen ja maksuttomuuden mahdollinen rajaa- minen tehdään liikuntapaikkaverkoston päivityssuun- nitelman yhteydessä. Hinnoittelumalliesityksiä var- ten tehdään tarvittavat laskelmat mm. liikuntaolosuh- teiden ylläpitokustannuksista ja käyttötuntihinnoista, tilasubventioista, lajikohtaisista avustussummista, harrastus- ja käyntimääristä, liikuntatilojen hinnoitte- lumallien vaikutuksista harrastusmaksuihin sekä kuul- laan ja osallistetaan tilojen pääkäyttäjäryhmiä. Hin- noittelumallin päivitys kulkee käsi kädessä avustusjär- jestelmän uudistamisen kanssa. Valmistelu aloitetaan vuonna 2021. Tavoitteena on ottaa päivitetty malli käyttöön vuonna 2023. | Sopeuttamisohjelma 2.3.7 Hyvän elämän Turkua luodaan otta- malla aktiivisuus elä- mäntavaksi, |
Liikuntapaikkaver- koston päivitys | Palvelusetelimalli lasten liikunta ja harrastustoimintaan (54.) | Osana avustusjärjestelmän tarkastelua ja mahdollista uudistamista tavoitteena on luoda yksinkertainen ja selkeä palvelusetelimalli tukemaan turkulaisten 6-18- vuotiaiden lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuk- sia. Tarkoituksena on myös selvittää, miten palvelu- setelimalli edistää lasten ja nuorten liikkumista sekä harrastuksiin osallistumista. | Liikuntatilojen hinnoittelumallin ja liikuntapaikkaver- koston päivittämiseen liittyen aloitetaan liikuntalau- takunnan avustusjärjestelmän kehittämisen valmis- telu vuonna 2021. Tavoitteena ottaa uusi avustusjär- jestelmä käyttöön vuonna 2023. Avustusjärjestelmän kehittämiskokonaisuuden yhtenä osa-alueena on pal- velusetelimallin pilotointi. Tavoitteena on toteuttaa vuoden 2021-2022 aikana rajatun alueen pilottihanke, jossa Turun kaupunki (yhteistyössä Suomen akatemian Style-hankkeen kanssa) kokeilisi, kuinka palveluseteli- mallinen rahoittaminen toimisi käytännössä. Tietyn ikäinen lapsi/nuori saisi x euron arvoisen palvelusete- lin, jonka hän voi käyttää harrastustoimintaan. Kau- pungin kehitteillä oleva Oma Turku -asiakastili mah- dollistaisi digitaalisen rahoituksen siirron ja palvelu- jen seurannan. Pilottiin perustuen on mahdollista tehdä jatkotoimenpidelinjauksia palvelusetelimallin käyttöönotosta koko kaupungin laajuudella. | Sopeuttamisohjelma, 2.3.7 Hyvän elämän Turkua luodaan otta- malla aktiivisuus elä- mäntavaksi |
Hanke | Projekti | Hyötytavoite | Tuotostavoite | Strategiakytkös |
Aktivoiva ympäristö ja olosuhteet | Aktivoivalla ympäristöllä on tulevaisuuden kunnassa korostuva rooli terveyden ja liikunnallisen elämänta- van edistämisessä. Liikuntapalvelut etsii uusia kehit- tämiskonsepteja liikuntaolosuhdeverkoston rahoitta- miseksi, rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi. | Tavoitteena on luoda mallinnos aktivoivan ympäristön arviointiin. Alueellisena pilottikohteena käytetään Va- rissuon kehittyvää keskuspuistoa, jossa tutkitaan in- vestointien aktivoivaa vaikutusta liikkumiseen. Pro- jektin alkuvaiheen mittaukset tehtiin vuonna 2018. Vertailumittaukset tehdään syksyllä 2021, jonka jäl- keen projekti saadaan päätökseen. | 3.3.10 Sujuvaa ja tur- vallista arkea tuetaan hyvällä kaupunkiym- päristöllä ja palve- luilla | |
Liikkuva aikuinen | Liikkuva aikuinen -ohjelman toimenpiteiden (liikkuva työelämä ja liikuntaneuvonta) avulla voidaan edistää työikäisen väestön liikunnallista aktiivisuutta. Toi- menpiteiden kehittäminen edellyttää hyvää nykytilan- teen tuntemista ja eri toimijoiden välisen yhteistyön lisäämistä. | Toteutetaan turkulaisen aikuisväestön liikunnan nyky- tilanteen arviointi, sisältäen toimintarajoitteisten kohderyhmät. Arviointi sisältää liikuntapalveluiden nykyisen toiminnan, muiden toimialojen liikkumista edistävät toimenpiteet, muiden liikuntatoimijoiden toimenpiteet sekä yritysten työpaikkaliikunnan toi- menpiteet. Projektin tavoitteena on muodostaa koko- naiskuva nykyisistä toiminnoista sekä niiden ja yhteis- työn kehittämistarpeista. Arviointiin ja analysointiin perustuen luodaan toimenpide-ehdotukset turkulaisen aikuisväestön liikunnallisen elämäntavan edistä- miseksi sekä käynnistetään määritellyt toimenpiteet vuodesta 2022 alkaen. | 2.3.7 Hyvän elämän Turkua luodaan otta- malla aktiivisuus elä- mäntavaksi | |
Liikuntapaikkaver- koston päivitys | Liikuntatilojen käy- tön tehostaminen ja vuorojaon kehit- täminen | Käyttämättä tai vajaalla käytöllä olevien liikuntatilo- jen varauksiin puuttumalla säästetään investointikus- tannuksissa. Vuorojakoprosessin tehostaminen mm. digitaalisesti ja toimintamallin avaaminen sekä vä- hentää asiakaspalautteen määrää että säästää henki- löstön aikaa. Avoimella ja selkeällä prosessilla taa- taan toimintavarmuus organisaation sisällä sekä avoi- muus ja tasapuolisuus ulospäin. | Tavoitteena on vuorojaon prosessien tehostaminen ja avaaminen sekä vuorojakoperiaatteiden näkyväksi te- keminen, digitaalisten järjestelmien tehokkaampi hyödyntäminen vuorojakoprosessin pohjana. Tavoit- teet ja tuotokset tukevat liikuntapaikkaverkoston päi- vitykseen liittyvää hinnoittelumallin kehittämistä oh- jaten tehokkaampaan ja asianmukaiseen liikuntatilo- jen käyttöön. Vuonna 2017 aloitettu projekti saate- taan päätökseen vuoden 2021 aikana, kun kehitetyt käytännöt otetaan osaksi perustoimintaa. | 2.3.3 Aktiivista elä- mäntapaa edistävät palvelut kohdenne- taan hyödyntämällä paremmin asiakas- ja asukastietoa |
Xxxxx | Projekti | Hyötytavoite | Tuotostavoite | Strategiakytkös |
Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi. Voimaa Vanhuuteen mentorointi-oh- jelma | Toimintakykyinen vanhusväestö tukee kunnan elinvoi- maisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vähenevät, mikäli yli 75-vuotiaita kuntalaisia saadaan säännöllisen liikunnan pariin. Tämä edellyttää tiedon ja osallistumismahdollisuuksien lisäämistä koko kau- pungin kattavasti. Seura-. yhdistys- ja oppilaitosyh- teistyön kautta toimintamuotoja ja liikuntamahdolli- suuksia pystytään lisäämään ja kehittämään. | Voimaa vanhuuteen – ohjelman hyvien käytänteiden kehittäminen ja erityisesti toimiva yhteistyö kaupun- gin toimijoiden kesken ja palveluketjun saumaton jat- kumo kolmannelle sektorille: kohderyhmän liikunta- mahdollisuudet lisääntyvät. Projektin pääasiallinen tuotos on ikääntyneiden vaikuttavien ja tarkoituksen mukaisten liikuntaryhmien lisääntyminen kolmannen sektorin toimijoiden parissa. Lisäksi: yli 75-vuotiaiden liikunnan palveluketju selkeytyy ja oikeat asiakkaat löytävät/ohjautuvat oikea-aikaisesti heille sopiviin palveluihin. Projekti on jatkunut vuodesta 2017. | 2.1.3 Luodaan parem- pia palveluita kehittä- mällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä pal- veluprosesseja | |
Asiakastietojen ke- ruu | Asiakastietojen keruu ja seuranta suhteutettuna käy- tettävissä oleviin tilaresursseihin mahdollistaa parem- man tiedolla johtamisen ja toimenpiteiden entistä te- hokkaamman kohdentamisen. Järjestelmän tuotta- masta tiedosta on hyötyä sisäisenä työkaluna mm. vuoronjaon periaatteiden toteutumisen seurannassa, avustamismäärärahojen kohdentamisessa sekä tarve- selvitysprosesseissa. | Projektin päätuotoksena on asiakastiedonkeruujärjes- telmä, jonka avulla voidaan kerätä asiakastiedot sys- temaattisella, vertailukelpoisella ja toistettavissa olevalla tavalla (vuosi toisensa jälkeen). Projektin ai- kana määritellään myös toimipisteiden eli liikuntatilo- jen kapasiteetit, sekä harraste- ja kilpaurheilu vuo- ronvarausta varten. Projekti toteutetaan useassa vai- heessa, jolloin tuotoksia on useampia: nykytilan ku- vaus, otos- ja menetelmien testaussuunnitelma, tilo- jen kapasiteettien määrittely, harraste- ja kilpaurhei- lumääritelmät, valmis järjestelmä, analysoitavaksi saatavan datan haltuunotto sekä datan analyysisuun- nitelman tarkentaminen. Tavoitteena on saattaa pro- jekti päätökseen vuoden 2021 aikana. | 2.3.3 Aktiivista elä- mäntapaa edistävät palvelut kohdenne- taan hyödyntämällä paremmin asiakas- ja asukastietoa |
5 Henkilöstön hyvinvointi ja työelämän laatu
Kaupungin yhteiset tavoitteet
Henkilöstöohjelman painopistealue | Toimialan tavoite TA 2021 | Palvelualueen toimenpiteet TA 2021 |
Työ lisää hyvinvointia. | 1A Kehitetään työyhteisötaitoja ja johtamista. - hyödyntämällä koulutusta - antamalla tukea - luottamalla omiin alaisiin | - Pyritään parantamaan työpaikan ilmapiiriä vuorovaikutteisella johta- miskulttuurilla. - Työmäärien ollessa korkeita pyritään tehokkaammin priorisoimaan töitä ja kehitetään myös itsensä johtamista mm. kehityskeskusteiluhin ja koulutuksiin tukeutuen. |
Rakentava ja hallittu muutos – muutos on mahdollisuus! | 6A Työyhteisön kyky kehittää omaa toimintaansa | - Kehitetään etätyökulttuuria - Osallistetaan työntekijöitä laajasti kehittämistyöhön. - Ymmärryksen lisääminen työntekijöiden vastuusta omasta työstään sekä työyhteisön hyvinvoinnista. Liikuntapalvelujen organisaatiota uu- distettiin vuonna 2019. Tällä muutoksella pyritään hyödyntämään hen- kilöstön osaamista ja voimavaroja nykyistä paremmin. |
Parempi johtaminen | 9B Työpaikan tiedonkulun varmistaminen | - Pidetään säännöllisesti työpaikkakokouksia. - Tiedonkulku varmistetaan viestimällä kahdensuuntaisesti palvelualu- een johtoryhmässä, laajennetussa johtoryhmässä, osastopalavereissa ja henkilökuntapäivillä. |
Lisätietoja: | ||
Toimialoittain/palvelualueittain seurattavat tavoitteet
Kunta 10- mittarit | TOT 2018 | TA 2020 | TA 2021 |
Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä, %) | 74,2 | 80 | 80 |
Kehityskeskusteluja hyödyllisinä pitävät (kyllä, %) | 43,8 | 60 | 60 |
Työilmapiiri (1 – 5) | 3,21 | 3,5 | 3,5 |
6 Tunnusluvut
Tavoitteelliset tunnusluvut
Tunnusluku | Tyyppi | TOT 2018 | TOT 2019 | TA 2020 | Arvio TOT 2020 | TA 2021 | Seu- ranta- väli |
Liikunnallisen elämäntavan yksikön käyntikerrat yht. | V | 108 132 | 161 785 | 108 000 | 100 125 | 155 653 | 2 krt/v |
Lapset/nuoret (ei sisällä Liikkuva koulu -ryhmiä) | V | 72 452 | 117 711 | 72 450 | 53 618 | 62 828 | 2 krt/v |
Työikäiset | V | 13 670 | 14 520 | 14 000 | 11 428 | 13 300 | 2 krt/v |
Ikääntyneet | V | 10 115 | 13 839 | 11 000 | 10 144 | 10 450 | 2 krt/v |
Soveltava liikunta | V | 5 665 | 6 389 | 6 500 | 4 852 | 6 175 | 2 krt/v |
Maahanmuuttajat | V | 5 998 | 9 186 | 7 000 | 6 052 | 6 650 | 2 krt/v |
Muut (sis. liikuntaneuvonnan v. 2019 alkaen) | V | 000 | 000 | 000 | 939 | 650 | 2 krt/v |
Liikkuva koulu ryhmien määrä | 215 | 377 | 215 | 126 | 130 | 2 krt/v | |
Liikkuva koulu harrastajien KA kävijä- määrä /vko | 3 000 | 3 200 | 3 200 | 1 425 | 1 600 | 2 krt/v | |
Avustukset per asukas | T/T | 7,40 € (7,31 €) | 7,45 € | 7,33 € | 7,45 € | 7,41 € | 1 krt/v |
Uimalaitosten kävijämäärät | V | 808 000 | 825 682 | 800 000 | 550 000 | 760 000 | 1 krt/kk |
Palloiluhallit ja isot liikuntasalit varaus- aste | K/T | 84% | 72 % | 80% | 75 % | 80 % | 2 krt/v |
Pienet ja keskikokoiset liikuntasalit va- rausaste | K/T | 68% | 68 % | 70% | 65 % | 70 % | 2 krt/v |
Täysimittaiset keinonurmikentät käyt- töaste (1.4.-31.10.) | K/T | 43% | 47 % | 60% | 50 % | 60 % | 2 krt/v |
(Muut) pallokentät käyttöaste (1.5.- 31.10.) | K/T | 15% | 29 % | 15% | 10 % | 15 % | 2 krt/v |
Jäähallien (Varissuo, Impivaara) va- rausaste | K/T | 65% | 62 % | 70% | 70 % | 70 % | 2 krt/v |
Lasten ja nuorten osuus tilavarauk- sista | 55% | 57 % | 55% | 60 % | 60 % | 2 krt/v |
Liikuntapalveluiden nettomenot/asu- kas | T/T | 105,90 € (106,41 €) | 105,81 € | 110,46 € | 114 € | 110,76 € | 1 krt/v |
Asiakastyytyväisyys KA - Liikuntahallit | L/V | 3,85 (3,9) | - | 3,9 | 3,9 | 3,9 | 1 krt/v |
Asiakastyytyväisyys KA - Kuntosalit | L/V | 3,88 (3,8) | - | 3,9 | 3,9 | 3,9 | 1 krt/v |
Asiakastyytyväisyys KA - Uimahallit | L/V | 3,96 (3,9) | - | 4,0 | 4,0 | 4,0 | 1 krt/v |
Asiakastyytyväisyys KA – Koulujen sa- lit | L/V | 3,49 (4,0) | - | 3,9 | 3,9 | 3,9 | 1 krt/v |
Tunnusluvun tyyppi:
V= Volyymi L/V=Laatu/vaikuttavuus S/P=Saatavuus/peittävyys T/T=Tuottavuus/taloudellisuus
7 Lähteet
(1) ATH 2015. Aikuisten terveys- hyvinvointi- ja palvelututkimus. xxxxx://xxx.xx/xx/xxxxxxxx-xx-xxxxxxxxxxxx/xxxxxxxxxxx-xx-xxxxxxxx/xxxxxxx-xxxxxxxx/xxxxxxx-xxxxxxxx- set/aikuisten-terveys-hyvinvointi-ja-palvelututkimus-ath-
(2) Xxxxxxxxx, M., Xxxxxxx, X., Xxxxx, P. & Xxxxx, X. 2018. Urheilu ja seuraharrastaminen. Teoksessa S. Kokko & L. Xxxxxx (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäy- tyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xx-xxx- tent/uploads/2019/09/VLN_LIITU-raportti_web-final-30.1.2019.pdf
(3) FCG 2019. Kuntapalvelut Turussa vuonna 2019.
(4) FinLapset-rekisteriseuranta 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. (Viitattu 10.9.2020). Saatavissa: xxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxxx/
(5) FinSote 2018. Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSote. xxxx://xxx.xxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxx/xxxxx.xxxx
(6) Husu P, Xxxxxxxx H, Xxxxxx K, Xxxx J, Xxxx-Ypyä H, Xxxxxxxx A, Vasankari T. 2018. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. Teoksessa S. Kokko & L. Xxxxxx (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/XXX_XXXXX-xxxxxxxx_xxx-xxxxx-00.0.0000.xxx
(7) Xxxxxxx, X., Xxxxxxxx, X. & Xxxxxxxxx, X. (toim.) Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2018:6. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/Xxxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxxxxx_0000.xxx
(8) Xxxxx, X., Xxxxxx X., Xxxxxxxx, X., Xx, X. & Xxxxxxx, X. 2018. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media sekä liikkumisen seurantalaitteet ja - sovellukset. Teoksessa S. Kokko & L. Xxxxxx (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/XXX_XXXXX-xxxxxxxx_xxx-xxxxx-00.0.0000.xxx
(9) Xxxxx, X. & Xxxxxxxxxx, M. 2019. Liikunnan merkitykset ja esteet. Teoksessa S. Kokko & L. Xxxxxx (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU- tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/XXX_XXXXX-xxxxxxxx_xxx-xxxxx- 30.1.2019.pdf
(10) LIITU-tutkimus, Turun lisäotos/urheiluseuraharrastaminen. 2018. Turun kaupungin Liikuntapalvelukeskuksen materiaali.
(11) Likes. 2018. Tuloskortti 2018: Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. Saatavana: xxxxx://xxx.xxxxx.xx/xxxxxxxx/0000-xxxxxxxxxxx0000_XX_XXX_000.xxx
(12) Xxxxxx, X., Suomi, K. & Xxxxx, X. 2019. Liikuntatilaisuudet. Teoksessa Xxxx Xxxxx & Xxxxxx Xxxxxxx (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. xxxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxxxx.xx/xx-xxxxxxx/xxxxxxx/0000/00/XXX_XXXXX-xxxxxxxx_xxx-xxxxx- 30.1.2019.pdf
(13) Xxxxxxx, X. 2020. Associations between motor skills, physical activity and sedentary bahaviour. Turun yliopiston julkaisuja. xxxxx://xxx.xxxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxx- dle/10024/148969/AnnalesD1471MatarmaDISS.pdf?sequence=5&isAllowed=y
(14) Move! -mittauksen tulokset Turussa 2019.
(15) Xxxxxxxx, X. & Xxxxxxxx, X. (toim.) 2008. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille. Helsinki: Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. xxxx://xxx.xx- xxxxxxxxxxxx.xx/xxxxxxxx/0000-Xxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxx_xxxxxxxx_xxxxxxxxxxxxxx.xxx
(16) THL. 2019a. Kouluterveyskyselyn tulokset. Indikaattori: Vähintään tunnin päivässä liikkuvat. Viitattu 1.9.2020. xxxxx://xxx.xxx.xx.
(17) THL. 2019b. Kouluterveyskyselyn tulokset. Indikaattori: Harrastaa liikuntaa omatoimisesti lähes päivittäin. Viitattu 1.9.2020. xxxxx://xxx.xxx.xx.
(18) Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016:22. Saatavissa: xxxx://xxxxxxxxx.xxxxxxxxx- xxxxx.xx/xxxxxxxxx/xxxxxx/00000/00000/XXX00.xxx?xxxxxxxxx0&xxXxxxxxxxx
(19) Xxxxxxxxx, X., Xxxx P. ym. (toim.) 2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018.