TYÖEHTOSOPIMUS

Leipomoiden työntekijöitä koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS

1.2.2021–31.1.2023 (31.1.2022)

Elintarviketeollisuusliitto ry

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

Leipomoiden työntekijöitä koskeva

TYÖEHTOSOPIMUS

1.2.2021–31.1.2023 (31.1.2022)

Elintarviketeollisuusliitto ry

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry

SISÄLLYS

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA LEIPOMOIDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI 1

SOPIMUSSIHTI 5

I YLEISTÄ 9

1 § Sopimuksen ulottuvuus 9

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus 9

3 § Ulkopuolinen työvoima 9

4 § Yleiset sopimukset 10

5 § Työsuhteen päättyminen 10

II PALKAT JA KORVAUKSET 12

6 § Palkkaryhmittely 12

7 § Palkkataulukot 14

8 § Oppilaat 15

9 § Palvelusvuosilisät 17

10 § Erilliset lisät 18

Erityisolosuhdelisä 18

Pakkasvarastolisä 19

Tuote-esittelylisä 19

Työnopastuslisä 19

11 § Vuoro-, aamu- ja iltatyölisä 19

12 § Palkanmaksu 20

13 § Kuukausipalkkaisen työntekijän päivä- ja tuntipalkan laskeminen 21

14 § Osa-aikaisen tuntipalkkaisen työntekijän tuntipalkan laskeminen 21

15 § Ylläpito-osastojen työntekijät 21

16 § Hälytysluontoinen työ ja varallaolo 22

17 § Matkakustannukset ja päivärahat vuonna 2021 22

18 § Työpuvut 24

III PALKALLINEN POISSAOLO 25

19 § Sairausajan palkka 25

20 § Äitiys- ja isyysvapaan palkka ja adoptio 27

21 § Lapsen sairaus 28

22 § Lääkärintarkastukset 30

23 § Eräät korvaukset 33

1. Syntymäpäivät 33

2. Hautajaiset ja vihkiäiset 33

3. Reservin harjoitukset 33

4. Asevelvollisuuskutsunta 33

5. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus 34

6. Kunnallisten toimielinten kokoukset 34

IV TYÖAIKA 34

24 § Säännöllinen työaika 34

25 § Työaikakokeilut 35

26 § Yötyö 35

27 § Poikkeaminen vakiintuneesta työaikajärjestelystä 35

28 § Vapaapäivät 35

29 § Lauantaityö 36

30 § Lepotauot 37

31 § Ylityö 38

A. Vuorokautinen ylityö 38

B. Viikoittainen ylityö 39

32 § Sunnuntaityö 40

33 § Työviikko 40

34 § Osa-aikatyöntekijät 40

35 § Vapunpäivä 40

V VUOSILOMA 40

36 § Vuosiloma 40

37 § Vuosiloman siirto 41

38 § Lomaraha 43

VI TYÖTURVALLISUUS 44

39 § Suojavaatetus 44

40 § Työturvallisuus 44

VII AMMATTIYHDISTYS 44

41 § Luottamusmies 44

42 § Työsuojeluvaltuutettu 47

43 § Työpaikkakäynnit 48

44 § Kokoontuminen työpaikalla 48

45 § Ilmoitustaulu 48

46 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä 49

47 § Koulutustoiminta 49

48 § Erimielisyyksien ratkaiseminen 49

VIII TYÖRAUHA 50

49 § Työrauha 50

50 § Sopimuksen voimassaoloaika 50

YLLÄPITO-OSASTOJEN TYÖNTEKIJÄIN PALKKARYHMITTELY 51

YLLÄPITO-OSASTOJEN PALKKARYHMITTELYTOIMIKUNNAN

KESKUSTELUMUISTIO 54

TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ LEIPOMOALALLA KOSKEVA SOPIMUS 2003 55

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN KESKEYTYVÄSSÄ KOLMIVUOROTYÖSSÄ 2003 59

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN KESKEYTYMÄTTÖMÄSSÄ KOLMIVUOROTYÖSSÄ 2003 61

LIITTOJEN VÄLINEN SOPIMUS KESKIMÄÄRÄISESTÄ TYÖAJASTA

.L..E. IPOMOALALLA 64

LEIPOMOIDEN TYÖAIKAMALLI 66

LIITTOJEN VÄLINEN SOPIMUS VIIKONLOPPUVUOROTYÖSTÄ 2003 69

Leipomotyölaki 73

ETL/SEL IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2003 74

ETL/SEL YLEISSOPIMUS 2003 87

TYÖSUOJELUVALTUUTETUN AJANKÄYTÖN LASKEMINEN 104

LOMAPALKKASOPIMUS 2005 105

SUOSITUS PÄIHDEONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ, PÄIHDEASIOIDEN KÄSITTELYSTÄ JA HOITOONOHJAUKSESTA TYÖPAIKOILLA 108

SOPIMUS KOULULAISTEN KESÄHARJOITTELUOHJELMASTA 2021 114

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL RY

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA LEIPOMOIDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI

Aika 27.11.2020

Paikka Elintarviketeollisuusliiton toimisto Läsnä Liittojen edustajat

Todettiin, että voimassa oleva, 13.10.2016 allekirjoitettu Leipomoiden työn- tekijöitä koskeva työehtosopimus lakkaa olemasta voimassa 31.1.2021.

Tällä allekirjoituspöytäkirjalla Elintarviketeollisuusliitto ry ja Suomen Elintar- viketyöläisten Liitto SEL ry uudistavat 31.1.2023 saakka voimassa olevan Leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen seuraavin muutok- sin ja lisäyksin:

1 § Sopimuskausi

Sopimuskausi 1.2.2021 - 31.1.2023.

Sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta kir- jallisesti irtisanota vähintään kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

Sopimuskauden aikana kumpi tahansa osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään toisen vuoden osalta (optiovuosi 1.2.2022 - 31.1.2023) viimeis- tään kuukautta ennen (31. 12.2021) ensimmäisen sopimusvuoden (1.2.2021

- 31.1.2022) päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai toinen osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi.

2 § Palkantarkistukset 2021

1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta työnte- kijöiden palkkoja korotetaan 1,9 %:n suuruisella yleiskorotuksella.

Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaisella prosentilla yleisko- rotuksen ajankohdasta lukien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksu- kauden alusta lukien.

3 § Palkantarkistukset 2022

Ellei sopimusta ole irtisanottu viimeistään kuukautta ennen ensimmäisen sopimusvuoden päättymistä, Elintarviketeollisuusliitto ry ja Suomen Elintar- viketyöläisten Liitto SEL ry sopivat nk. yleisen linjan mukaisista palkantar- kistusten niveltämisestä elintarviketeollisuuteen 15.12.2021 mennessä, ell- eivät em. liitot sovi neuvotteluajan pidentämisestä. Niveltämisessä huomioi- daan työmarkkinoilla yleisen linjan mukaiset korotukset sekä ratkaisujen pi- tuudet.

Mikäli liitot eivät pääse yksimielisyyteen vuoden 2022 palkantarkistuksista sovittuun määräaikaan mennessä, osapuolet voivat sopia asian siirtämi- sestä välityslautakunnan ratkaistavaksi. Tällöin työehtosopimus ei ole enää irtisanottavissa toisen sopimusvuoden osalta. Välityslautakunta koostuu vii- destä jäsenestä siten, että molemmat liitot asettavat lautakuntaan kaksi jä- sentä, ja lautakunnan puheenjohtajana toimii valtakunnansovittelija. Välitys- lautakunta antaa asiassa sitovan ratkaisun.

4 § Liittojen välinen sopimus keskimääräisestä työajasta leipomoalalla

Liittojen välistä sopimusta keskimääräisestä työajasta leipomoalalla nouda- tetaan tämän työehtosopimuksen osana.

5 § Ikäohjelma 50 vuotta täyttäneille

Työnantajan on neuvoteltava 50 vuotta täyttäneen työntekijän kanssa, hä- nen niin halutessaan, keinoista, joilla edesautetaan työntekijän työssä jak- samista ja työuran pidentämistä. Neuvotteluissa on pyrittävä löytämään osapuolten kannalta tarkoituksenmukainen ratkaisu, jossa mahdollisuuksien mukaan pyritään turvaamaan myös työntekijän ansiotaso.

6 § Elintarvikehygieeninen osaaminen

Liitot ovat yhtä mieltä siitä, että jos työntekijällä ei ole ennen työsopimuksen solmimista elintarvikelain (23/2006) edellyttämää osaamistodistusta, niin työnantaja huolehtii kustannuksellaan todistuksesta edellä olevan lainkoh- dan mukaisesti.

7 § Mm. osa-aikaeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke, osittainen hoito- vapaa, osa-aika-työkyvyttömyyseläke sekä osa-aikatapaturmaeläke

Liittojen välillä on sovittu siitä, että mm. otsikossa mainituissa tapauksissa siirryttäessä osa-aikatyöhön työajan lyhennyksen osalta noudatetaan työ- tuomioistuimen tuomiokäytäntöä.

Mikäli sopimuskaudella syntyy uusia työtuomioistuimen ratkaisuja edellä mainituissa tai vastaavissa tilanteissa, liitot sopivat niiden käyttöönotosta viivytyksettä. Ratkaisujen mukainen menettely tulee käyttöön liittojen sopi- malla tavalla. Liitot toteavat, että tapauksissa, joissa työajan lyhennysjärjes- telmän piirissä (pekkaset) ollut työntekijä siirtyy mm. osa-aika- eläkkeelle, osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle, osittaiselle hoitovapaalle, osa- aikatyökyvyttömyyseläkkeelle tai osa-aikatapaturmaeläkkeelle hän ansait- see työajan lyhennysvapaita suhteutettuna todellisuudessa tekemäänsä säännölliseen työaikaan (TT 2004-77).

8 § Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli

Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman no- pea työllistyminen. Muutosturvaan noudatetaan voimassa olevaa lainsää- däntöä (viittausmääräys).

9 § Tasa-arvo

Liitot pitävät tärkeänä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä työpai- koilla tasa-arvolain mukaisesti ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi korosta- vat laissa mainittujen velvollisuuksien ja toimenpiteiden toteuttamisen mer- kitystä.

10 § Muutokset palkka- ja työehdoissa

Pääluottamusmiehen esittäessä työnantajan edustaja ja pääluottamusmies käsittelevät yhdessä työehtosopimuksen uudet määräykset.

11 § Yksintyöskentely

Työturvallisuuslaki: 5 luku 29 §

Työssä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja johon siitä syystä liittyy ilmei- nen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, työnantajan on huolehdittava siitä, että haitta tai vaara yksin työskenneltäessä vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen. Työnantajan on myös työn luonne huo- mioon ottaen järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon työn- tekijän ja työnantajan, työnantajan osoittaman edustajan tai muiden työnte- kijöiden välillä. Työantajan on myös varmistettava mahdollisuus avun hälyt- tämiseen.

Liitot pitävät tarkoituksenmukaisena, että edellä mainituissa tilanteissa työn- antajan tulee ennalta selvittää yksin työskenteleville, millaisin menetelmin tai toimenpitein varmistetaan työntekijän työturvallisuus. Pyydettäessä selvi- tetään asia myös työsuojeluvaltuutetulle.

12 § Yleissopimus

Yleissopimus 1 luvun 4 kohdan (Ennakkoilmoitus työtaistelusta) määräyk- sellä ei ole työehtosopimuslain mukaisia vaikutuksia.

13 § Hyvityssakot

Paikallisen tason (yritykset ja ammattiosastot) hyvityssakot ovat leipomote- ollisuudessa 11 % työehtosopimuslain mukaisista kulloisistakin enimmäis- määristä.

14 § Sopimuksen voimaantulo ja voimassaoloaika

Edellä 1 §:ssä mainittu sopimus tulee voimaan 1.2.2021. Työehtosopimus on voimassa 31.1.2023 saakka, ellei työehtosopimusta ole irtisanottu 1

§:ssä mainitulla tavalla.

Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kum- mallekin sopijapuolelle.

Tämä pöytäkirja katsotaan tarkastetuksi ja hyväksytyksi sopijaliittojen alle- kirjoituksilla.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL RY

SOPIMUSSIHTI

1.3.2020 voimassa olevat palkkataulukot.

	Pääkaupunkiseutu	I kalleusluokka
	euroa	euroa
75 % nuori 3 kk	1381	1315
90 % uusi työntekijä 3 kk	1657	1578
95 % oppilas 1. vuonna	1749	1665
1. ryhmä leipomotyö 6 kk:n ajan oppilas 2.v:na	1841	1753
2. ryhmä leipomotyö 7-12 kuukausien ajan nuorempi leipuri 1 vuoden ajan oppilas 6 kk:n ajan (3 v. koulutus)	1934	1842
3. ryhmä leipomotyö 1 vuoden jälkeen nuorempi leipuri 2. vuotena (2.x.xxxxxxxx.) nuorempi leipuri 18 kk:n ajan (3.vuotinen koulutus) nuorempi kondiittori vuoden ajan	2031	1934
4. ryhmä leipomotyö 5 vuoden jälkeen	2105	2005
5. ryhmä	2164	2061
vanhempi leipuri
(ylöslyönti) nuorempi kondiittori 2. vuotena
6. ryhmä vanhempi leipuri (taikinan teko, paisto) vanhempi kondiittori	2274	2166
6. ryhmä + 5 % vanhempi kondiittori	2388	2274

1.5.2021 voimassa olevat palkkataulukot.

	Pääkaupunkiseutu	I kalleusluokka
	euroa	euroa
75 % nuori 3 kk	1406	1340
90 % uusi työntekijä 3 kk	1688	1607
95 % oppilas 1. vuonna	1781	1697
1. ryhmä leipomotyö 6 kk:n ajan oppilas 2.v:na	1875	1786
2. ryhmä leipomotyö 7-12 kuukausien ajan nuorempi leipuri 1 vuoden ajan oppilas 6 kk:n ajan (3 v. koulutus)	1971	1877
3. ryhmä leipomotyö 1 vuoden jälkeen nuorempi leipuri 2. vuotena (2.v.ammattik.) nuorempi leipuri 18 kk:n ajan (3.vuotinen koulutus) nuorempi kondiittori vuoden ajan	2070	1971
4. ryhmä leipomotyö 5 vuoden jälkeen	2145	2043
5. ryhmä	2205	2100
vanhempi leipuri
(ylöslyönti) nuorempi kondiittori 2. vuotena
6. ryhmä vanhempi leipuri (taikinan teko, paisto) vanhempi kondiittori	2317	2207
6. ryhmä + 5 % vanhempi kondiittori	2433	2317

ERILLISET LISÄT

pakkasvarastolisä 102 s/t

tuote-esittelylisä 99 s/t

työnopastuslisä 56 s/t

nostatushuonelisä 5 s/t

TUTKINTOLISÄT

AKH:n ammattitutkinnot tai opetushallituksen näyttötutkinnot ammattitutkinto 30 euroa/kk

ylempi ammattitutkinto 50 euroa/kk TYÖAIKA

TYÖAJAN PITUUS

8 tuntia vuorokaudessa

40 tuntia viikossa

TAUOT

ruokatunti (30/60 min.) tai ateriointitauko (20 min.) kahvitauko 15 minuuttia (tai 10 + 10 min.)

TYÖAJAN SIJOITTELU

kello 05-23

muuna aikana ja sunnuntaisin työskentely työntekijän suostumuksella

KOROTETTU PALKKA

Aamutunti / yötyölisä (kello 21–06) 100 % sekä yövuoro leipomotyölain mukaisissa töissä

iltatyölisä (klo 16–21) 15 % palkkataulukosta iltavuorolisä

yövuorolisä 30 % palkkataulukosta

(muu kuin leipomotyölain alainen työ) lauantaityölisä 22,38 euroa

YLITYÖKORVAUKSET

vuorokautinen 2 tunnilta 50 %, sitten 100 %

viikoittainen 8 tunnilta 50 %, sitten 100 %

TUNTIPALKKAJAKAJA

korotettua palkkaa laskettaessa 160

osa-ajan palkkaa ja vuorolisiä laskettaessa 169 osa-aikaisen työntekijän 160

PALVELUSVUOSILISÄT

Palveltu samassa yrityksessä

Vähintään vuoden	51 €
5 - 10 vuotta	75 €
10 - 15 vuotta	98 €
15 - 20 vuotta	122 €
20 - 25 vuotta	160 €
25 - 30 vuotta	172 €
yli 30 vuotta MUUT TYÖEHDOT VUOSILOMA	188 €

pituus:

vuonna 2021 24 + 6 päivää jos työsuhde 31.3.2021 jatkunut vuoden

kesäloman siirrosta talveen:

10 vuoden työsuhteessa 2 pv kaksinkertaisena, muilla työnantajan siirtäessä 1 1/2-kertaisena

Lomaraha 50 % SAIRAUSAJAN PALKKA

Työsuhteen kesto Palkallinen

ennen työkyvyttömyyttä kalenteriajanjakso

1 kk - alle 3 vuotta 28 pv = 4 viikkoa

3 - 5 vuotta 35 pv = 5 "

5 - 10 vuotta 42 pv = 6 "

väh. 10 vuotta 56 pv = 8 "

LAPSEN SAIRASTUMINEN

(alle 10-vuotias)

palkka enintään 4 päivän kalenteriajanjaksolta

LEIPOMOIDEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA T Y Ö E H T O S O P I M U S

I YLEISTÄ

1 § Sopimuksen ulottuvuus

Tällä sopimuksella määrätään Elintarviketeollisuusliiton jäsenliikkeiden palveluksessa olevien leipomotyöntekijäin työ- ja palkkaehdot.

Soveltamisohje:

Työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Elintarviketeolli- suusliiton jäsenyritysten leipomoissa. Kun työehtosopimus ra- kentuu ns. teollisuusliittoperiaatteen pohjalle, sovelletaan sitä periaatteessa kaikkien asianomaisten leipomoiden tuotanto-, varasto- ja ylläpito-osastoilla työskentelevien työntekijöiden työ- ja palkkaehtoihin. Automiesten palkka- ja työehdot eivät kuiten- kaan määräydy tämän työehtosopimuksen mukaan.

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työt sekä ottaa ja erottaa työnte- kijät.

Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton. Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön.

Siirtotoimenpiteisiin ryhtymisen vaikuttimena ei saa olla mieli- valta tai yksittäisen työntekijän painostaminen.

3 § Ulkopuolinen työvoima

Tiedottaminen

Työnantaja tiedottaa joka kerta hyvissä ajoin pääluottamusmiehelle suunnitellusta tuotanto- ja kunnossapitotöihin osallistuvasta ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Tällöin ilmoitetaan ulkopuolisen työvoiman suunni- teltu määrä, työtehtävät ja sopimuksen kestoaika.

Jos tiedottaminen ei ole työn kiireellisyyden tai muun senkaltaisen syyn vuoksi mahdollista, tulee tiedottaminen kuitenkin tehdä viivytyksettä.

Edellä mainitut asiat tiedotetaan myös työsuojeluvaltuutetulle.

Alihankinta

Xxx xxxxxxxxxxxx vuoksi yrityksen työvoimaa joudutaan vähentämään, on ko. työntekijät pyrittävä sijoittamaan yrityksen muihin tehtäviin tai ali- hankkijan palvelukseen.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot toteavat, että yrityksissä käytettävän ulkopuolisen työvoi- man tulee täyttää elintarviketeollisuuden ammatilliset, hygieeni- set ja työturvallisuuteen liittyvät vaatimukset.

Katso yleissopimus, luku 8 sivu 101.

4 § Yleiset sopimukset

Liittojen välillä on solmittu seuraavat yleiset sopimukset: ETL/SEL Irtisanomissuojasopimus 2003, sivu 74.

ETL/SEL Yleissopimus 2003, sivu 87.

ETL/SEL Lomapalkkasopimus 2005, sivu 105.

Keskusjärjestöjen välistä suositusta 12.1.2006 päihdeongelmien ennal- taehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpai- koilla noudatetaan liittojen välillä.

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan myös seuraavia liittojen välisiä sopimuksia:

Liittojen välinen sopimus keskimääräisestä työajasta leipomo- alalla, sivu 64.

Leipomoiden työaikamalli, sivu 66.

Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä- henkivakuutuksen keskusjärjestöjen sopimuksen mukaan.

5 § Työsuhteen päättyminen

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään vuoden 14 päivää

2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

5. yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään 5 vuotta 14 päivää

2. yli 5 vuotta 1 kuukausi

Työsuhteen päättyminen purkamalla

Edellä sanottu ei kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työsuhde lain mukaan voidaan purkaa irtisanomisaikaa noudattamatta tahi työt ylivoi- maisen esteen takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä.

Määräaikaiset työsopimukset

Määräaikaista työtä varten palkatun työntekijän työsuhde päättyy irtisa- nomisaikaa noudattamatta. Työnantaja on työsopimusta tehtäessä vel- vollinen ilmoittamaan työntekijälle, onko työ määräaikaista työtä.

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tieto määräaikaiseen työsuhtee- seen otetusta työntekijästä sekä työsopimuksen määräaikaisuuden pe- rusteesta.

Soveltamisohje 1:

1. Työsopimus on määräaikainen silloin, kun se on tehty mää- räajaksi sekä silloin, kun on sovittu määrätystä työstä tai työ- suhteen määräaikaisuus muutoin käy ilmi sopimuksen tarkoi- tuksesta. Määräaikainen työsopimus lakkaa ilman irtisano- mista, ellei toisin ole sovittu, määrätyn työn tai sovitun työkau- den päättyessä.

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos työn luonne, si- jaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä tahi jos työnanta- jalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liit- tyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen solmimi- seen. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa kuin edellä mainituissa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopi- muksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin,

pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuk- sena.

Etenkin kausiluonteisissa töissä määräaikaisia työsopimuksia solmittaessa, työsuhteen kestoaikaa ei voida aina sopia täs- mällisesti. Tällöin tulisi työsuhteen päättymisaika määritellä mahdollisimman tarkoin selvittämällä työsuhteen kestoon vai- kuttavat tekijät.

2. Osapuolet totesivat, että kohta 1 on yleinen soveltamisohje määräaikaisista työsopimuksista, eikä siihen siten kohdistu työ- ehtosopimuslain mukaisia työehtosopimusvaikutuksia.

Eräissä tapauksissa on käytännössä ilmennyt epäselvyyttä siitä, onko kysymyksessä toistaiseksi tehty vai määräaikainen työsopimus. Tämän vuoksi liitot korostavat, että työsopimusta tehtäessä on sen luonne riittävän selvästi ilmoitettava työnteki- jälle.

Soveltamisohje 2:

Milloin koeaikaa halutaan käyttää, on siitä työsuhteen alkaessa nimenomaisesti sovittava työnantajan ja työntekijän kesken.

Koeajan käyttämisestä voi myös sisältyä määräyksiä yrityk- sessä noudatettaviin työsääntöihin. Milloin näin on, määräyk- seen on syytä kiinnittää työntekijän huomiota. Työsopimuslain mukaan koeajan enimmäispituus on neljä kuukautta.

II PALKAT JA KORVAUKSET

6 § Palkkaryhmittely

1. PALKKARYHMÄ

* 2. palkkaryhmässä mainitut työt 6 (alallaolo-) kuukauden ajan

2. PALKKARYHMÄ

* leipomotyö 7-12 (alallaolo-) kuukausien ajan

* ammattityön osatehtävät (taikinanteko, ylöslyönti, paisto ja massanteko konditoriassa) 7-12 kuukausien ajan

* nuorempi leipuri yhden vuoden ajan (2-vuotinen koulutus)

* leipuri- ja kondiittorioppilas 6 kk:n ajan (3-vuotinen koulutus)

3. PALKKARYHMÄ

* leipomotyö 1 vuoden jälkeen

* ammattityön osatehtävät 1 vuoden jälkeen

* nuorempi leipuri 2. vuotena (2-vuotinen koulutus)

* nuorempi leipuri 18 kuukauden ajan (3-vuotinen koulutus)

* nuorempi kondiittori yhden vuoden ajan

4. PALKKARYHMÄ

* leipomotyöntekijä viiden alallaolovuoden jälkeen

5. PALKKARYHMÄ

* vanhempi leipuri (ylöslyönti)

* nuorempi kondiittori 2. vuotena

* taikinantekoa tai paistoa suorittava leipomotyöntekijä kahden vuoden jälkeen

* vaativa leipomotyö, jossa edellytetään useiden koulutusta tai kokemus- ta vaativien koneiden tai muun vaativan tehtäväkokonaisuuden hallin- taa ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn kolmen vuoden jälkeen, esi- merkiksi nykyaikaisten pakkauslinjastojen hoito

6. PALKKARYHMÄ

* vanhempi leipuri, joka tekee taikinaa tai paistaa

* erikoisosaamista edellyttävät tärkeät ja vastuulliset tehtävät, joiden itsenäinen hallinta edellyttää korkeatasoista ammattitaitoa ja pitkäai- kaista kokemusta, esimerkiksi leivänvalmistuslinjan hoito

* vanhempi kondiittori Oppilasmääräykset: katso tes 8 § sivu 15. Soveltamisohje:

Yleissääntö

Työntekijän palkka määräytyy sen palkkaryhmän ohjepalkan mukaan, mihin hänen suorittamansa työ on työehtosopimuksen mukaan sijoitettu. Työntekijän tehdessä useamman palkkaryh- män mukaisia töitä, määräytyy palkkaryhmä sen tehtävän pe- rusteella, mitä työntekijä ajallisesti eniten suorittaa.

Leipomotyö

Leipomotyötä suorittavan työntekijän palkkaryhmä määräytyy sen mukaan, kuinka kauan hän on työskennellyt leipomoalalla.

Leipuri, kondiittori

Saavutettu nuoremman tai vanhemman leipurin tai kondiittorin pätevyys säilyy myös työpaikkaa vaihdettaessa.

Ammattiopin suorittaneen leipurin tai kondiittorin suorittaessa tilapäisesti muita kuin ammattitöitä, ei se aiheuta muutosta hä- nen palkkaryhmäänsä.

Milloin 5. palkkaryhmään sijoitettu vanhempi leipuri tilapäisesti suorittaa taikinantekoa tai paistoa, on tämä huomioitava hänen palkkauksessaan.

Ammattityön osatehtävät

Xxxxxxx ammattityön osatehtävää suorittava leipomotyöntekijä on aikaisemmin työskennellyt muussa leipomossa samassa ammattitehtävässä, on tämä aikaisempi työkokemus otettava huomioon palkkaryhmää määrättäessä.

Siirto toiseen työhön

Mikäli työntekijä pysyvästi siirretään toiseen työhön ja hänen palkkaryhmänsä muuttuu, maksetaan hänelle uuden palkkaryh- män mukaista palkkaa siirtoa seuraavan kalenterikuukauden tai palkkakauden alusta lukien. Milloin työntekijä siirretään väliai- kaisesti korkeamman palkkaryhmän mukaiseen työhön ja siirto kestää vähintään kaksi viikkoa, maksetaan hänelle korkeam- man palkkaryhmän mukainen palkka siirron alusta lukien. Vas- taavasti menetellään siirrettäessä työntekijä väliaikaisesti alem- man palkkaryhmän mukaiseen työhön.

7 § Palkkataulukot

Täysin työkykyisille leipomotyöntekijöille maksetaan seuraavien palkka- taulukoiden mukaiset palkat.

Leipomotyöntekijäin kuukausipalkkataulukot:

1.3.2020

P a i k k a k u n t a l u o k k a

Pr	Pääkaupunki* euroa	I euroa
1	1841	1753
2	1934	1842
3	2031	1934
4	2105	2005
5	2164	2061
6	2274	2166
1.5.2021
P a i k k a k u n t a l u o k k a
Pr	Pääkaupunki* euroa	I euroa
1	1875	1786
2	1971	1877
3	2070	1971
4	2145	2043
5	2205	2100
6	2317	2207

* Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

Pöytäkirjamerkintä 1:

Alle 18-vuotiaille työntekijöille maksetaan kolmen kuukauden ajan 75 % ensimmäisen palkkaryhmän ohjepalkasta.

Työntekijälle, jolla ei ole aikaisempaa kokemusta elintarvike- alalta tai vastaavasta työstä maksetaan kolmen kuukauden ajan 90 % ensimmäisen palkkaryhmän ohjepalkasta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Vanhemman kondiittorin kuukausipalkan on 5 %:lla ylitettävä 6. palkkaryhmän taulukkopalkka.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Opetushallituksen näyttötutkinnot: Leipurin tai kondiittorin am- mattitutkinnon suorittaneelle työntekijälle maksetaan erillisenä lisänä 30 euroa. Jos työntekijä on suorittanut myös leipuri- tai kondiittorimestarin erikoisammattitutkinnon, lisän suuruus on kuitenkin 50 euroa. AKH:n ammattitutkinnosta ja ylemmästä ammattitutkinnosta maksetaan vastaavat lisät.

Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla noudatetaan pääkau- punkiseudun palkkamääräyksiä.

8 § Oppilaat

Oppilaaksi katsotaan työntekijä, joka on kirjallisesti sopinut työnantajan kanssa ryhtymisestään joko leipurioppilaaksi tai kondiittorioppilaaksi.

Oppilaaksi katsotaan myös työntekijä, joka 2-vuotisen ammattikoulun lei- purilinjan tai leipurilinjan lisäksi 1-vuotisen kondiittorin erikoistumislinjan suoritettuaan ryhtyy työskentelemään leipomossa joko leipurin tai kon- diittorin ammattitehtävissä. Lisäksi oppilaaksi katsotaan henkilö, joka 3- vuotisen ammattioppilaitoksen leipuri-kondiittorilinjan suoritettuaan ryh- tyy työskentelemään leipomossa joko leipurin tai kondiittorin ammattiteh- tävissä.

Oppilaan eteneminen palkkaryhmissä:

1. vuoden oppilas maksetaan 95 % 1. palkkaryhmän palkasta

2. vuoden oppilas maksetaan 1. palkkaryhmän palkka

3. vuoden oppilas maksetaan 2. palkkaryhmän palkka

Oppiajan suorittaneelta edellytetään, että hän tyydyttävästi pystyy suorit- tamaan leipomon ammattitehtäviä.

Soveltamisohje:

Liitot pitävät tärkeänä, että uusia työntekijöitä otettaessa selvi- tetään ao. työntekijälle ja tarvittaessa luottamusmiehelle tu- leeko työntekijä oppilaaksi vai ei.

Työsuhteessa jo olevan työntekijän ryhtyessä oppilaaksi (1. vuoden oppilas), työntekijän palkan tulee kuitenkin olla

1. palkkaryhmän palkka.

Oppisopimusoppilas

Aloitettuaan työskentelyn leipurin tehtävissä leipurioppilas katsotaan ensimmäisenä vuotena 1. vuoden oppilaaksi ja toisena vuotena 2. vuo- den oppilaaksi.

Oppiajan suoritettuaan työntekijä nuorempana leipurina siirtyy vuodeksi

2. palkkaryhmään ja sen jälkeen vuodeksi 3. palkkaryhmään. Työsken- neltyään kaksi vuotta nuorempana leipurina työntekijä siirtyy vanhem- pana leipurina tehtävistä riippuen joko 5. tai 6. palkkaryhmään.

Aloitettuaan työskentelyn kondiittorin tehtävissä kondiittorioppilas kat- sotaan ensimmäisenä vuotena 1. vuoden oppilaaksi, toisena vuotena

2. vuoden oppilaaksi ja kolmantena vuotena 3. vuoden oppilaaksi.

Oppiajan suoritettuaan työntekijä nuorempana kondiittorina siirtyy vuo- deksi 3. palkkaryhmään ja sen jälkeen vuodeksi 5. palkkaryhmään.

Tämän jälkeen työntekijä vanhempana kondiittorina siirtyy palkkaryh- mään 6.

Milloin leipomoalan työllisyys- tms. kursseja suorittanut työntekijä sopii leipuri- tai kondiittorioppilaaksi ryhtymisestä, vähennetään hänen oppiai- kaansa 2/3:lla suoritetun kurssin kestoajasta.

Ammattikoulun leipuri- ja/tai kondiittorilinjan suorittanut oppilas

2-vuotisen ammattikoulun leipurilinjan suorittanut leipurioppilas kat- sotaan 2. vuoden oppilaaksi. Työskenneltyään ammattikoulun jälkeen leipurin tehtävissä 6 kuukautta työntekijän katsotaan suorittaneen op- piajan.

Oppiajan suoritettuaan työntekijä nuorempana leipurina siirtyy vuodeksi

2. palkkaryhmään ja sen jälkeen vuodeksi 3. palkkaryhmään. Työsken- neltyään kaksi vuotta nuorempana leipurina työntekijä siirtyy vanhem- pana leipurina tehtävistä riippuen joko 5. tai 6. palkkaryhmään.

2-vuotisen ammattikoulun leipurilinjan suorittanut kondiittorioppilas katsotaan 2. vuoden kondiittorioppilaaksi. Työskenneltyään ammattikou- lun jälkeen kondiittorin tehtävissä 6 kuukautta työntekijä siirtyy 3. vuoden kondiittorioppilaaksi 2. palkkaryhmään. Työskenneltyään yhden vuoden ajan 2. palkkaryhmässä työntekijän katsotaan suorittaneen oppiajan.

2-vuotisen ammattikoulun leipurilinjan lisäksi 1-vuotisen kondiittorin erikoistumislinjan suorittanut kondiittorioppilas katsotaan 3. vuoden kondiittorioppilaaksi. Työskenneltyään ammattikoulun jälkeen kondiitto- rin tehtävissä 6 kuukautta työntekijän katsotaan suorittaneen oppiajan.

Oppiajan suoritettuaan työntekijä nuorempana kondiittorina siirtyy vuo- deksi 3. palkkaryhmään ja sen jälkeen vuodeksi 5. palkkaryhmään.

Tämän jälkeen työntekijä vanhempana kondiittorina siirtyy palkkaryh- mään 6.

Ammattioppilaitoksen elintarvikealan leipuri-kondiittori perustutkinnon suorit- tanut oppilas

3-vuotisen ammattioppilaitoksen leipuri-kondiittorilinjan suorittanut lei- purioppilas katsotaan 3. vuoden oppilaaksi. Työskenneltyään ammat- tioppilaitoksen jälkeen leipurin tehtävissä 6 kuukautta työntekijän katso- taan suorittaneen oppiajan.

Oppiajan suoritettuaan työntekijä nuorempana leipurina siirtyy 18 kuu- kaudeksi 3. palkkaryhmään. Työskenneltyään 18 kuukautta nuorempana leipurina työntekijä siirtyy vanhempana leipurina tehtävistä riippuen joko

5. tai 6. palkkaryhmään.

3-vuotisen ammattioppilaitoksen leipuri-kondiittorilinjan suorittanut kondiittorioppilas katsotaan 3. vuoden kondiittorioppilaaksi. Työsken- neltyään ammattioppilaitoksen jälkeen kondiittorin tehtävissä 6 kuu- kautta työntekijän katsotaan suorittaneen oppiajan.

Oppiajan suoritettuaan työntekijä nuorempana kondiittorina siirtyy vuo- deksi 3. palkkaryhmään ja sen jälkeen vuodeksi 5. palkkaryhmään.

Tämän jälkeen työntekijä vanhempana kondiittorina siirtyy palkkaryh- mään 6.

9 § Palvelusvuosilisät

Työntekijälle maksetaan erillistä palvelusvuosilisää, jonka suuruus mää- räytyy työntekijän palvelusvuosien perusteella ao. yrityksessä tai konser- nissa seuraavasti:

Työsuhteen kesto	Lisä
Vähintään vuoden	51 €
5 - 10 vuotta	75 €
10 - 15 vuotta	98 €
15 - 20 vuotta	122 €
20 - 25 vuotta	160 €
25 - 30 vuotta	172 €
yli 30 vuotta	188 €

Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen kestoaikaa.

Palvelusvuosilisää kartuttavaksi ajaksi luetaan työntekijän enintään kol- men vuoden poissaolo, jonka aikana työsuhde on voimassa. Uuden kol- men vuoden ajanjakson alkaminen edellyttää vähintään kolmen kuukau- den palkallista jaksoa, josta yhden kuukauden tulee olla todellista työs- säoloa.

Palvelusvuosilisää kartuttavaksi ajaksi katsotaan myös aikaisemmat työsuhteet ao. yrityksessä tai konsernissa.

Soveltamisohje:

Työntekijän tulee työsopimusta tehtäessä yhdessä työnantajan kanssa selvittää aikaisemmat työsuhteensa yritykseen tai kon- serniyritykseen tullakseen lisän piiriin työsuhteen alusta lukien.

Palvelusvuosilisä on ns. erillinen palkanlisä, joka maksetaan työehtosopimuksen mukaisen taulukkopalkan ja työntekijän henkilökohtaisen kuukausipalkan lisäksi.

Palvelusvuosilisä maksetaan vuosiloman ajalta ja otetaan huo- mioon lomarahaa laskettaessa.

Palvelusvuosilisää ei oteta huomioon laskettaessa työntekijälle yli- ja sunnuntaityöstä maksettavaa palkkaa tai aamutunti- ja vuorotyölisiä.

Kun työntekijä palvelusaikansa perusteella tulee oikeutetuksi lisään tai korotettuun lisään, suoritetaan uusi lisä ao. vuosipor- taan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien.

Päiväkohtainen palvelusvuosilisä lasketaan 13 §:n mukaisesti.

Osa-aikatyöntekijät

Osa-aikatyöntekijän vuosien karttumisoikeus lasketaan työsuhteen kes- toajan perusteella. Näin osa-aikatyöntekijä, jonka työsuhde on jatkunut yli vuoden, tulee järjestelmän piiriin.

Osa-aikatyöntekijän palvelusvuosilisän suuruus määräytyy samassa suhteessa kuin mitä hänen työaikansa on täydestä työajasta.

10 § Erilliset lisät

Erityisolosuhdelisä

Nostatushuoneen hoidosta maksetaan erityisolosuhdelisää 5 senttiä tun- nilta.

Pakkasvarastolisä

Pakkasvarastossa työskentelevälle työntekijälle maksetaan olosuhdeli- sää 102 senttiä niiltä tunneilta, joina hän joutuu olemaan pakkasvaras- tossa työssä. Tähän lisään oikeuttavien työtuntien lukumäärä voidaan arvioida paikallisesti, ja lisää voidaan maksaa kuukausittain samansuu- ruisena.

Tuote-esittelylisä

Xxxxxxx työntekijä suorittaa tuote-esittelyä yleisölle tai myymälässä tapah- tuvaa leipomista, maksetaan hänelle niiltä tunneilta erityistä 99 sentin suuruista lisää.

Työnopastuslisä

Nimetylle työnopastajalle, joka työnantajan määräyksestä suorittaa oman työnsä ohella työntekijänä työnopastusta, maksetaan työnopas- tusajalta erillistä lisää, jonka suuruus on 56 senttiä tunnilta. Lisää maksetaan samoin edellytyksin työnopastajalle myös hänen opastaes- saan työssäoppijaa. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998).

Soveltamisohje:

Nostatushuoneen hoitolisä

Nostatushuoneen hoitajalla on tarkoitettu työntekijää, jonka pääasiallisena tehtävänä on nostatuksen valvominen erillisessä nostatushuoneessa ja joka tämän johdosta joutuu oleskele- maan korkeassa lämpötilassa. Sen sijaan lisää ei ole tarkoitettu maksettavaksi esim. paistajille, jotka paistamisen ohella huo- lehtivat nostatuksesta.

11 § Vuoro-, aamu- ja iltatyölisä

Vuorotyötä tehtäessä maksetaan siihen osallistuville työntekijöille tuntia kohti vuorotyölisää, jonka suuruus iltavuorossa on 15 % työntekijän tau- lukkopalkasta lasketusta tuntipalkasta ja yövuorossa muissa kuin leipo- motyölain alaisissa töissä 30 % työntekijän taulukkopalkasta lasketusta tuntipalkasta. (Kuukausipalkan jakaja 169).

Muussa kuin kolmivuorotyössä maksetaan aamulla ennen kello 6.00 tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka.

Kello 16.00 - 21.00 välisenä aikana tehdystä säännöllisestä työstä, joka ei ole vuorotyötä, maksetaan iltavuorolisän suuruista iltatyölisää.

Mikäli työ ei ole järjestetty vuorotyöksi, maksetaan kello 21.00 jälkeen tehdystä työstä 100 %:lla korotettu palkka. Mikäli työ on samalla ylityötä maksetaan siitä lisäksi ylityökorvaus.

Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ja jatkuvassa kaksivuorotyössä maksetaan lauantaina iltavuoron alusta 100 %:lla korotettu palkka.

Soveltamisohje:

Työaikalain 33 §:n mukaan sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä tehtävästä työstä on maksettava kaksinkertainen palkka. Työehtosopimuksen mukaisten edellytysten täyttyessä maksetaan sunnuntaina tehdystä työstä sunnuntaityökorotuk- sen lisäksi myös 100 %:n suuruinen aamutunti- tai yötyölisä.

12 § Palkanmaksu

Palkanmaksu suoritetaan ainakin kahdesti kuukaudessa, kunkin kuukau- den 15 ja viimeisenä päivänä, ellei paikallisesti toisin sovita. Jos palkan- maksupäivä on sunnuntai tai juhlapäivä tai jos palkanmaksu pankin tai muun palkanmaksupaikan suljettuna olon vuoksi ei ole mahdollista, maksetaan palkka edellisenä arkipäivänä.

Palkan laskemista varten saadaan jättää viiden työpäivän palkka sisään.

Työntekijällä on oikeus saada selvitys hänelle viimeksi maksetun palkan määräytymisperusteista.

Soveltamisohje:

Työsopimuslain 2 luvun 16 §:n mukaan työnantajan on annet- tava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

Pöytäkirjamerkintä:

Muistutukset palkkaa tai ylityökorvausta vastaan on tehtävä en- nen seuraavaa palkanmaksua.

Paikallisesti voidaan sopia, että palkan laskenta suoritetaan kerran kuussa, ja palkka maksetaan kaksi kertaa kuussa. Sopimuksessa on so- vittava palkanmaksupäivät sekä se, miten palkka jakautuu kummallekin maksupäivälle. Tällainen sopimus on tehtävä kirjallisena. Työnantajan on kerran kuussa annettava palkkalaskelma, josta käy ilmi maksetun ja maksettavan palkan määräytymisen perusteet. Virhe palkanmaksussa on oikaistava mahdollisimman pian ja viimeistään seuraavan palkan- maksun yhteydessä.

13 § Kuukausipalkkaisen työntekijän päivä- ja tuntipalkan laskeminen

A. Päiväpalkan laskenta

Laskettaessa työntekijän työpäivältä maksettavan palkan suuruutta, saa- daan työntekijän työssäolopäivän palkka jakamalla kuukausipalkka asi- anomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten työ- päivien lukumäärällä.

B. Tuntipalkan laskenta Vajaa työpäivä

Laskettaessa työntekijän vajaalta työpäivältä maksettavan palkan suu- ruutta, saadaan työntekijän tunnilta maksettava palkka jakamalla kuu- kausipalkka luvulla 169. Tätä jakajaa käytetään myös maksettaessa tai pidätettäessä työajan lyhentämistä leipomoalalla koskevan sopimuksen tarkoittamaa korvausta.

Korotettu palkka

Laskettaessa tässä sopimuksessa tarkoitettua korotettua palkkaa sekä hälytysrahaa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Osa-aikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän tuntipalkan laskeminen Säännöllisen työajan ollessa lyhyempi, käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

14 § Osa-aikaisen tuntipalkkaisen työntekijän tuntipalkan laskeminen

Osa-aikaisen työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 160. Samaa lukua käytetään kuukausipalkkakertoimena.

Pöytäkirjamerkintä:

Osa-aikatyöntekijöitä koskeva määräys on 34 §:ssä sivu 40.

15 § Ylläpito-osastojen työntekijät

Ylläpito-osastojen työntekijöitä koskevat palkkamääräykset ovat tämän sopimuksen liitteenä.

16 § Hälytysluontoinen työ ja varallaolo

A. Hälytysluontoinen työ

Xxxxxxx työntekijä kutsutaan hänen poistuttuaan jo työpaikalta hälytys- luontoiseen työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hä- nelle vähintään 1 tunnin työpalkka sekä ylityökorvaus milloin työ on yli- työtä. Tämän lisäksi maksetaan erityistä hälytysrahaa seuraavasti:

a) Jos kutsu hälytystyöhön on annettu säännöllisen työajan jälkeen tai työntekijän vapaapäivänä mutta ennen klo 21.00, 2 tunnin palkkaa vas- taava korvaus ja

b) Jos mainittu kutsu on annettu klo 21.00 ja klo 06.00 välisenä aikana, 3 tunnin palkkaa vastaava korvaus. Mikäli työ on samalla ylityötä, on yli- työkorvaus tämän kohdan mukaisissa tapauksissa heti 100 %.

Xxxxxxx työntekijälle hänen klo 16.00 mennessä päättyvällä säännöllisellä työajallaan ilmoitetaan, että hänen tulisi työpaikaltaan jo poistuttuaan pa- lata samana päivänä ylityöhön, joka alkaa klo 21.00 jälkeen, maksetaan hänelle edellä kohdassa a) tarkoitettu ylimääräinen 2 tunnin palkkaa vastaava korvaus ilman ylityölisää.

B. Varallaolo

Xxxxxxx työntekijä sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaolo- ajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan, josta hänet tar- vittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle tällaiselta varalla- oloajalta puoli palkkaa. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan.

Xxxxxxx erikseen sovitaan, että työntekijä muutoin on velvollinen olemaan varalla siten, että hän on tarpeen vaatiessa kutsuttavissa työhön, on sa- malla sovittava myös varallaolosta suoritettavasta korvauksesta. Kor- vauksen suuruus on vapaa-ajan käytölle aiheutuvien rajoitusten mää- rästä riippuen vähintään 20 % tuntipalkan mukaisesta palkasta.

Tämän kohdan tarkoittamassa mielessä varalla olleen työntekijän työ- hön kutsumiseen ei sovelleta hälytysluontoista työtä koskevia määräyk- siä.

17 § Matkakustannukset ja päivärahat vuonna 2021

Työntekijälle, joka joutuu työnantajan määräyksestä matkustamaan, suoritetaan a) matkakustannusten korvausta, b) päivärahaa, c) majoittu- miskorvausta ja d) ruokarahaa seuraavasti:

a) Kaikki tarpeelliset matkustamiskustannukset korvaa työnantaja. Tar- peellisiksi kustannuksiksi luetaan rautatie-, laiva-, lento- ym. matkalippu- jen hinnat II luokassa, matkatavarakustannukset sekä, milloin matka ta- pahtuu yön aikana, makuulippujen hinnat vastaavassa luokassa.

Korvauksena oman auton käytöstä maksetaan 44 senttiä/km.

Jos työntekijä työnantajan määräyksestä tai suostumuksella kuljettaa autossaan muita henkilöitä suoritetaan em. korvauksen lisäksi kunkin mukana seuraavan osalta 3 senttiä/km.

Jos työntekijä joutuu kuljettamaan autossaan koneita tai laitteita joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri korotetaan kilometrikor- vausta 3 sentillä.

Perävaunun kuljettamisesta korotetaan kilometrikorvausta 7 senttiä.

b) Päivärahalla tarkoitetaan korvausta ruokailu- ja muiden elinkustan- nusten lisäyksestä, joka työntekijälle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta. Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 km:n etäisyydellä työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai asun- nosta taikka, mikäli työmatka tehdään toisen kunnan alueelle, yli 5 km:n etäisyydellä kunnan rajasta.

Matkan katsotaan alkaneeksi työntekijän lähtiessä matkalle työpaikalta tai milloin erikseen sovitaan, asunnostaan, sekä päättyneeksi silloin, kun työntekijä palaa työpaikalleen tai asuntoonsa.

Työmatkan kestoajasta ja kohteesta riippuen päivärahan määrät ovat seuraavat:

1. Kokopäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 10 tuntia. Kokopäiväraha on 44 €.

2. Osapäiväraha suoritetaan, kun työmatka on kestänyt yli 6 tuntia. Osa- päiväraha on 20 €.

Kun matka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokauden sovel- letaan päivärahoja maksettaessa edellä mainittuja aikamääriä.

Jos työntekijä jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan määrästä vähennetään puolet. Il- maisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan/vajaavuorokauden kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

c) Mikäli työntekijä joutuu matkan johdosta yöpymään eikä työnantaja järjestä ilmaista majoitusta, korvaa työnantaja matkakustannusten ja päivärahan lisäksi huoneen käytöstä johtuneet majoittumiskulut laskuun liitettävän majoitusliikkeen tositteen mukaisesti enintään valtion virka- matkustussäännön enimmäismääriin asti. Jos matkan aikana on yövytty, eikä esitetä majoituslaskua, maksetaan yöpymisrahana osapäivärahan suuruinen korvaus.

d) Milloin työntekijällä ei ole tavallisuudesta poikkeavasti mahdollisuutta työn vuoksi aterioida työnantajan ruokalassa tahi asunnossaan ruoka- tauon aikana eikä kysymys ole työskentelystä yrityksen samalla paikka- kunnalla tai muuten lähellä toisiaan sijaitsevassa yrityksen toimipai- kassa, jossa ruokailumahdollisuus on normaalia ruokailumahdollisuutta vastaava, maksetaan työntekijälle 11 euron suuruinen ruokaraha. Tämä ei koske tapauksia, joissa työntekijällä on oikeus päivärahaan tai osapäi- värahaan.

Työnantajan määräyksestä ulkomaille suuntautuvasta matkasta suorite- taan korvaus matkakustannuksista ja majoituksesta sekä päivärahaa si- ten kuin työnantajan ja työntekijän välillä on tämän pykälän ja valtion vir- kamiesten matkustussäännön periaatteita noudattaen erikseen sovittu.

Jos valtion virkaehtosopimuksessa sovitaan kilometrikorvausten tai ra- hakorvausten muutoksista, astuvat ne voimaan tämän sopimuksen osana sen jälkeen kun muutokset on liittojen toimesta kirjattu.

Tämän pykälän määräyksistä voidaan yrityksen matkustusohjesään- nössä poiketa, mikäli näin sovellettava muu vaihtoehto johtaa työnteki- jälle keskimäärin yhtä edulliseen lopputulokseen.

Pöytäkirjamerkintä:

Saman yrityksen eri toimipisteiden välisistä matkoista aiheu- tuva kustannusten lisäys selvitetään ja korvataan yrityskohtai- sesti ottaen huomioon myös matkaan käytetty aika.

Milloin työntekijän normaalit työtehtävät edellyttävät toistuvaa matkusta- mista tai milloin työntekijä tehtäviensä luonteen vuoksi itse päättää mat- kojensa suorittamisesta ja työaikansa käytöstä, voidaan tämän pykälän päivä- ja ruokarahamääräysten sijaan sopia niiden maksamisesta erilli- senä kuukausipalkan yhteydessä maksettavana kiinteänä korvauksena.

18 § Työpuvut

Työnantaja hankkii, kustantaa ja huoltaa työssä tarvittavat työpuvut.

Perustellusta syystä tämä etu voidaan korvata rahakorvauksella, jonka suuruus on 15 euroa kuukaudessa.

Työjalkineet

Työntekijän on työpaikalla käytettävä ja siellä säilytettävä työpaikan työ- suojelulliset ja hygieeniset vaatimukset täyttäviä työjalkineita.

Työnantaja hankkii kerran vuodessa yli 3 kuukautta työsuhteessa olleille työntekijöille yllä mainitut työjalkineet. Työnantaja voi vaihtoehtoisesti kuitenkin perustellusta syystä edellyttää, että työntekijä itse hankkii yllä mainitut työjalkineet, jolloin työnantaja korvaa kerran vuodessa tositetta

vastaan työntekijälle työjalkineiden hankkimisesta aiheutuneista kustan- nuksista enintään 60 euroa.

III PALKALLINEN POISSAOLO

19 § Sairausajan palkka

1. Xxxxxxx työnantajan palveluksessa kuukauden ollut työntekijä estyy te- kemästä työtä sairauden, tapaturman tai tartuntatautilain 20 §:n perus- teella määrätyn karanteenin vuoksi eikä hän ole aiheuttanut tautia tai ta- paturmaa tahallisesti, rikollisella toiminnallaan tai kevytmielisellä elämäl- lään taikka muulla törkeällä tuottamuksella, maksaa työnantaja hänelle palkkaa sen pituisen kalenteriajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden

alkua on jatkunut yhdenjaksoisesti Kalenteriajanjakso vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää

3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 "

5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 "

10 vuotta tai kauemmin 56 "

2. Sairausajan palkkaa maksetaan työntekijälle tämän pykälän sisältä- mien määräysten mukaisesti silloin, kun työntekijän työsuhde sairastu- mishetkellä on jatkunut vähintään kuukauden.

Mikäli työnantaja käyttää kausiluontoisissa töissä samoja työntekijöitä, sairausajan palkkaa maksettaessa sovelletaan viikon työsuhde-edelly- tystä.

Soveltamisohje:

Kausiluontoisissa töissä sovelletaan viikon työsuhde-edelly- tystä silloin, kun työntekijän työsuhde on yhdenjaksoisesti kes- tänyt vähintään 3 kuukautta ja hän tulee uudelleen kausiluon- toiseen työhön 10 kuukauden kuluessa edellisen kausiluontoi- sen työsuhteen päättymisestä.

Kuukauden työsuhde-edellytystä ei kuitenkaan noudateta, jos kysymyk- sessä on työtapaturma.

3. Sairausajan palkan maksamisen perusteena oleva kalenteriajanjakso alkaa sairastumispäivää seuraavasta kalenteripäivästä. Jos työntekijä sairastuu kesken työpäivänsä, on hän koko siltä päivältä oikeutettu palk- kaansa.

Jos työntekijä sairastuu ennen työvuoron alkua, katsotaan tämä päivä kuitenkin kalenterijakson ensimmäiseksi päiväksi. Samoin, jos työntekijä on jo työhön tullessaan tosiasiassa sairauden vuoksi työkyvytön, katso- taan tämä päivä kalenterijakson ensimmäiseksi päiväksi.

4. Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle sairastumises- taan.

Xxxxxxx työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumises- taan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisin- taan sinä päivänä, jona ilmoitus on tehty.

5. Vaadittaessa on työntekijän esitettävä sairaudestaan lääkärintodistus. Työntekijä suostuu työnantajan sitä esittäessä lääkärintarkastukseen työnantajan oman tai nimeämän lääkärin luona. Mahdollisesta lääkärin- maksusta vastaa tällöin työnantaja.

6. Työntekijän tulee ensisijaisesti käyttää oman yrityksen työterveyspal- veluja.

7. Kuukausipalkkaisen työntekijän sairausajan päiväpalkka lasketaan työehtosopimuksen 13 §:n perusteella. Palkkaa tai osaa maksetaan ai- noastaan niiltä päiviltä, jotka työvuorolistan mukaan olisivat olleet työnte- kijän työpäiviä.

Edellä sovitusta poiketen voidaan paikallisesti sopia toisenlaisista mak- samistavoista.

8. Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkan kokonaisuudes- saan normaalin palkanmaksun yhteydessä, jolloin työnantaja nostaa sa- malta ajanjaksolta työntekijälle lain tai sopimuksen perusteella maksetta- van päivärahan tai siihen verrattavan korvaukseen, enintään maksa- mansa palkan määrän. Paikallisesti voidaan sopia toisenlaisista maksa- mistavoista.

9. Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aiheut- tanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Jos päivärahaa ei työntekijästä itsestään riippuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan pal- kasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

10. Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän ku- luessa työhön palaamisestaan, lasketaan se kalenteriajanjakso, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, yhdeksi sai- rastumisajanjaksoksi.

Soveltamisohjeita:

1. Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti lääkärin tätä tarkoi- tusta varten antamalla todistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.

2. Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että lääkäriin pääsy vaikeutuu. Sama ti- lanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin, kun lääkärinpalveluk- sia ei ole saatavilla siinä määrin, että asia voitaisiin muuten hoi- taa.

Edellä tarkoitetuissa tilanteissa sairaus voidaan katsoa todiste- tuksi silloin, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutkimuk- sensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja xxxxxxxx- xxx sairasloman tarpeen enintään kolmeen vuorokauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen an- taja on sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkärinhoidon tarpeeseen. Osapuolet edellyttävät kuitenkin, että työterveyshoitaja tai terveydenhoi- taja ennen sairaslomatodistuksen antamista on yhdessä lääkä- rin kanssa todennut edellä tarkoitetun tilanteen olemassaolon.

3. Sairaslomatodistus on hyväksyttävä todistus, jollei työnan- taja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä.

4. Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään vain, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehti- vuudelle.

5. Sairausajalta maksetaan työntekijälle vuoro-, ilta-, aamutunti-

, olosuhde yms. säännölliset lisät sen suuruisena kuin hän niitä työvuorolistan mukaan olisi työskennellessään ansainnut. Sun- nuntaityökorotusta ei huomioida sairausajan palkassa.

Paikallisesti voidaan sopia muustakin tasollisesti vastaavasta laskentatavasta, jossa huomioidaan yllä mainitut lisät.

20 § Äitiys- ja isyysvapaan palkka ja adoptio

1. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta en- nen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaan ajalta palkkaa 6 viikon pituiseen kalenteriajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä työsopimuslain no- jalla tulevan äitiysvapaan alkamispäivästä lukien.

2. Jos uusi äitiysvapaa alkaa ennen kuin työntekijä palaa takaisin työ- hön, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta uuden äitiysvapaan ajalta.

Soveltamisohje:

Tämä ei koske tilanteita, joissa työntekijä siirtyy välittömästi perhevapaalta uudelle äitiysvapaalle (TT 2014:115–117).

3. Äitiysvapaan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa synnytyksen takia samalta ajanjaksolta äitiysrahaa taikka siihen verrattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan

ole oikeutta vähentää ko. korvausta äitiysvapaan palkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kus- tantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut äitiysvapaan pal- kan, on työnantaja oikeutettu nostamaan itselleen työntekijälle tulevan edellisen kappaleen mukaisen äitiysrahan tai siihen verrattavan korvauk- sen taikka saamaan sen määrän takaisin työntekijältä.

4. Jos äitiysrahaa ei työntekijän omasta syystä makseta tai sitä makse- taan vähemmän kuin mihin työntekijällä sairausvakuutuslain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää äitiysvapaan palkasta se äitiysraha tai sen osa, joka työntekijän laiminlyönnin johdosta on jää- nyt suorittamatta.

5. Xxxxxxx työntekijä on alle kouluikäisen lapsen adoptoimisen vuoksi poissa työstä enintään 12 kuukautta ja jos hän on sopinut työnantajan kanssa tästä poissaolosta, ei hänen työsuhteensa katsota katkenneen tämän poissaolon vuoksi.

6. Edellä tässä pykälässä mainitun mukaisesti maksetaan työntekijälle palkka myös enintään 6 päivän pituisen kalenteriajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä työsopimuslain nojalla tulevan isyysvapaan alkamispäivästä lukien.

21 § Lapsen sairaus

1. Alle 10-vuotiaan oman lapsen tai muun kodissa pysyvästi asuvan alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa maksetaan äidille tai isälle ja jälkimmäisessä tapauksessa lasta huoltavalle henkilölle, joka avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää lapsen äidin tai isän kanssa yhteisessä talou- dessa avioliitonomaisissa olosuhteissa (myöhemmin vanhemmat) tämän työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen mukai- sesti korvaus lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättö- mästä, lyhyestä tilapäisestä poissaolosta.

Xxxxxxxxxx maksamisen edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopimuksen sai- rausajan palkan maksamista koskevien määräysten mukainen selvitys. Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin.

Saman sairastumisen johdosta korvausta maksetaan vain toiselle van- hemmista. Tarvittaessa työnantajalla on oikeus saada selvitys siitä, että vain toinen vanhemmista on käyttänyt poissaolo-oikeutta hyväkseen.

2. Sairaan lapsen hoidon järjestämisen tai hoitamisen johdosta työnteki- jälle maksetaan palkkaa enintään neljän päivän kalenteriajanjaksolle si- sältyviltä työpäiviltä. Xxxxxxx työntekijä joutuu lähtemään työstä kesken työpäivän, katsotaan tämä ajanjakson ensimmäiseksi päiväksi. Korvauk- sen maksaminen edellyttää, että lapsen sairaudesta ja sen aiheutta- masta poissaolosta annetaan sama selvitys kuin työehtosopimuksen tai

yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mukaan vaaditaan työn- tekijän omasta sairaudesta. Lapsen sairastumisesta johtuvat palkalliset poissaolopäivät rinnastetaan vuosilomalain tarkoittamiin työssäolopäi- vien veroisiin päiviin.

3. Mikäli työntekijän, joka on alaikäisen lapsensa huoltaja, on lapsensa sairastumisen vuoksi pakko jäädä hoitamaan sairastunutta lastaan, on tällainen katsottava hyväksyttäväksi poissaolon syyksi, mikäli siitä ilmoi- tetaan välittömästi työnantajalle.

4. Työntekijälle, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston asetuksen sää- döskokoelman n:o 1335/04 (VNa sairausvakuutuslain täytäntöönpa- nosta) 4 §:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun lap- sen hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissa- olosta etukäteen työnantajan kanssa.

Soveltamisohjeita:

Milloin poissaolo on välttämätön lapsen hoidon järjestä- miseksi tai hoitamiseksi

Edellytyksenä poissaololle on molempien vanhempien ansio- työssä olo. Lähtökohtana on, että vanhempien tulisi ensisijai- sesti pyrkiä järjestämään hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, työntekijä voi itse jäädä hoitamaan lasta.

Poissaolotapauksissa lapsen vanhemmilta vaaditaan selvi- tykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lapsen hoi- topaikan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdollisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Tämä mer- kitsee sitä, ettei työnantajalle tarvitse antaa selvitystä naapu- rien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoitajien puutteesta. Per- heenjäsenillä tarkoitetaan kyseisen lapsen isovanhempia, lap- sen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.

Yksinhuoltaja

Sopimuksen tarkoittamassa mielessä yksinhuoltajaksi katso- taan myös henkilö, joka pysyvästi asuu erillään avio- tai avo- puolisostaan ja jonka luona lapset asuvat sekä henkilö, jonka puoliso on estynyt osallistumasta lapsen hoitoon asevelvolli- suuden suorittamisen tai reservin harjoitusten vuoksi.

Saman sairauden uusiutuminen

Jos lapsi sairastuu 30 päivän kuluessa uudelleen samaan sai- rauteen, lasketaan ne 2 kohdassa mainittuun ajanjaksoon kuu- luvat päivät, joilta työnantaja on velvollinen suorittamaan sai- rausajan palkkaa, yhteen.

Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pi- detä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään työntekijän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta.

Poissaolon pituus

Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoi- tetaan enintään neljän päivän kalenteriajanjaksolle sisältyviä työpäiviä. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapauk- selta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismah- dollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse auto- maattista oikeutta palkalliseen poissaoloon. Poissaolon ollessa edellä mainittua pitemmän, ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta kor- vausta suoritetaan. Soveltamisohje:

Xxxxxxxx vanhemmat vuorotyössä

Mikäli lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluk- sessa vuorotyössä siten, että vanhempien työvuorot osuvat pe- räkkäin, varataan kotona olevalle vanhemmalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sairastunutta lasta sii- hen saakka, kunnes toinen vanhemmista palaa työvuoroltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

22 § Lääkärintarkastukset

1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen lakisääteistä työter- veyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (1484/2001) tarkoitta- missa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työ- suhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liitty- vissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaa- valta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuo- rista työntekijöistä annetussa laissa (998/93), ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (1484/2001) edellyttämissä tut- kimuksissa, jotka johtuvat työntekijäin siirtymisestä saman yrityksen si- sällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettui- hin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastuk- seen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakus- tannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikka- kunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Mikäli tarkastus tapah-

tuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena yli- määräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.

2. Muut lääkärintarkastukset

Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat: Perusedellytykset (koskevat kaikkia a-e kohtia)

Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä sel- vitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka- aikoineen kesti.

Muissa kuin edellisessä kappaleessa tarkoitetuissa sairastumis- tai tapa- turmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauk- sissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanot- toa työajan ulkopuolella.

Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on il- moitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista.

Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä vält- täen.

Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimus- määräysten nojalla suoriteta.

Xxxxxxx sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahalli- suudesta, ei ansionmenetystä korvata.

Erityisedellytykset Ansionmenetys korvataan:

a) Uusi tai uusiutuva sairaus

Ansionmenetys korvataan sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa to- detaan työntekijän sairaus.

Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen, enintään vuorokauden kes- täneen työkyvyttömyyden ajalta.

Xxxxxxx työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailta- vaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyk- siä.

b) Aikaisemmin todettu sairaus

Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyt- täen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi.

Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen.

Xxxxxx määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuk- sen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hank- kimiseksi.

Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeelli- sen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saata- vissa työajan ulkopuolella.

Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyt- tömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä.

c) Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- tai rönt- gentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentut- kimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen suorittamista ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella.

d) Xxxxxxxxxx liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä ole- van lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämät- tömän tarkastuksen ajalta. Työnantajan on kuitenkin korvattava ras- kaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tut- kimuksista aiheutuva ansionmenetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella.

e) Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työnte- kijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuo- ron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kii- reellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

3. Laskenta

Edellä kohdissa 1-2 tarkoitettu ansionmenetys määräytyy ao. työehtoso- pimuksen sairausajan palkan laskenta- ja yhteensovitussääntöjen mu- kaan. Samoin sovelletaan 1. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitetun päivärahan osalta ao. työehtosopimuksen matkakustannusten korvaus- määräyksiä.

23 § Eräät korvaukset

1. Syntymäpäivät

Työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt 3 kuukautta, on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

2. Hautajaiset ja vihkiäiset

Työntekijällä on oikeus saada palkallinen vapaapäivä läheisen omai- sensa hautausjärjestelyjä varten tai hautauspäivänä sekä omiin vih- kiäisiinsä.

Läheisinä omaisina pidetään työntekijän aviopuolisoa, lapsia, lastenlap- sia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan, isovanhempiaan, veljiään ja sisa- riaan, aviopuolison vanhempia ja isovanhempia sekä avopuolisoa (sa- massa taloudessa vakinaisesti asunut).

Pöytäkirjamerkintä:

Jos lähiomaisen hautajaiset ovat niin kaukana, ettei työntekijän voida kohtuudella edellyttää yleisiä kulkuneuvoja käyttäen voi- van matkustaa hautajaisiin tai sieltä takaisin kotipaikkakunnal- leen hautauspäivänä, annetaan hänelle, mikäli

matkustaminen tapahtuu hänen työpäivänään, matkustamista varten yksi palkallinen vapaapäivä.

3. Reservin harjoitukset

Työnantaja suorittaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta yhdessä valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut.

4. Asevelvollisuuskutsunta

Asevelvollisen työntekijän osallistuminen asevelvollistenkutsuntatilaisuu- teen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista, ja siitä johtuvaa poissaoloa työstä pidetään sopimuksen tarkoittamana hyväksyttävänä poissaolon syynä.

Pöytäkirjamerkintä:

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistu- valle työntekijälle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen ta- kia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikanaan.

5. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus

Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvalle korvataan ansionmene- tys osallistumisesta naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilai- suuteen.

6. Kunnallisten toimielinten kokoukset

Kunnallisvaltuuston tai -hallituksen taikka valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalta työntekijältä ei vähennetä vuosilomaetuja sen vuoksi, että mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan. Jos mainittujen elinten kokous pidetään hänen työaikanaan, maksetaan hä- nelle palkan ja kunnan maksaman ansionmenetyksen korvauksen ero- tusta siltä osin, kuin ansionmenetyksen korvaus mahdollisesti alittaa pal- kan määrän. Erotus maksetaan, kun työntekijä on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta.

IV TYÖAIKA

24 § Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Päivittäinen työaika pyritään järjestämään yhdenjaksoiseksi sopimuksen mukaisia taukoja lukuun ottamatta.

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan luottamusmiehen kanssa neuvotellen yhtenä tai useampana viikon päivänä pidentää, ei kuiten- kaan enempää kuin tunnilla ja edellyttäen, että työaika muina saman vii- kon päivinä on vastaavasti lyhyempi.

Työajan lyhennyksestä on sovittu erillisellä pöytäkirjalla, joka on tämän työehtosopimuksen liitteenä.

Muussa kuin keskeytymättömässä vuorotyössä pyritään työaikajärjeste- lyjen avulla siihen, että uudenvuodenaattona ja vapunaattona työtä ei tehtäisi kello 18.00 jälkeen.

25 § Työaikakokeilut

Pääluottamusmiehen kanssa voidaan yrityksessä sopia työaikakokei- luista työehtosopimuksen työaikamääräyksistä poiketen. Tällainen sopi- mus, jonka toteuttaminen edellyttää asianomaisten työntekijöiden suos- tumusta, on saatettava kirjallisesti liittojen asettaman yhteisen työaika- työryhmän tietoon hyvissä ajoin ennen työaikakokeilun aiottua käyttöön- ottoa.

Xxxxxxx ETL:n tai SEL:n edustajat työaikaryhmässä edellyttävät työaika- kokeilun käsittelemistä, tulee kokeilun käyttöönottoa siirtää, kunnes asia on työryhmässä päätetty. Työaikatyöryhmän tulee toiminnassaan ottaa huomioon sekä työnantajan että työntekijöiden edut ja olosuhteet. Työ- ryhmässä käsiteltyjen työaikakokeilujen toteuttaminen edellyttää työryh- män yksimielistä päätöstä.

Liitot eivät aseta periaatteellisia esteitä kokeilujen käyttöönotolle. Liitot tulevat seuraamaan työaikakokeiluja.

26 § Yötyö

Työaikalain 26 §:n 1 momentin 12 kohdan mukaan yötyötä saa teettää työntekijän suostumuksella leipomoissa; kello 5:n ja 6:n välisenä aikana tehtävään työhön suostumusta ei kuitenkaan tarvita.

Soveltamisohje:

Työaikalain soveltamisen osalta liitot ovat yksimielisiä siitä, että kello 23:n ja 5:n välisenä aikana tehtävä työ edellyttää työnteki- jän itsensä antamaa suostumusta.

27 § Poikkeaminen vakiintuneesta työaikajärjestelystä

Mikäli vakiintuneesta työaikajärjestelystä poiketaan pysyvästi, ilmoite- taan siitä asianomaisille työntekijöille tai työntekijäryhmille vähintään viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa.

28 § Vapaapäivät

Mikäli viikolla ei sunnuntain lisäksi ole toista vapaapäivää, annetaan lei- pomon tuotantopuolen työntekijöille tämän lain mukaisen viikkovapaan lisäksi vapaapäivä viikoittain lauantaina.

Muille kuin tuotantopuolen työntekijöille annetaan lain mukaisen viikko- vapaan lisäksi tuleva vapaapäivä kuusi arkipäivää sisältävinä viikkoina lauantaina tai, ellei tämä ole mahdollista, maanantaina.

Edellä olevat määräykset eivät kuitenkaan ole esteenä sille, että työnan- taja ja työntekijä sopivat, luottamusmiehen kanssa neuvotellen, vapaa- päivän antamisesta yksittäistapauksissa jonakin muuna viikon päivänä.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Osapuolet toteavat tässä pykälässä ja 24 §:n 1 kappaleessa olevien määräysten tarkoittavan kaikkien työpäivien - myös lau- antaiden, milloin ne ovat työpäiviä, sekä aattopäivien - muodos- tumista 8-tuntisiksi sekä kaikkien työviikkojen, ellei viikolle sat- tuvasta arkipyhästä tai jäljempänä olevasta pöytäkirjamerkin- nästä 2 muuta johdu, muodostumista kullekin työntekijälle 5- päiväiseksi.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Pääsiäislauantai, sekä juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäi- viä, elleivät tuotannon teknilliset syyt muuta vaadi. Mikäli itse- näisyyspäivä, vapunpäivä, uudenvuodenpäivä ja loppiainen ovat muuna arkipäivänä kuin lauantaina, sekä helatorstaivii- kolla on niillä työntekijöillä, joilla lauantai on työtuntijärjestelmän mukaan kiinteä vapaapäivä, vapaa myös näiden viikkojen lau- antai. Sanotuilla työntekijöillä ovat myös joulun ja pääsiäisen jälkeiset lauantait vapaapäiviä.

Vastaava työajan lyhennys niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat työssä mainittujen viikkojen lauantaina, toteutetaan anta- malla lauantain työaikaa vastaava yhdenjaksoinen vapaa-aika ajanjaksolla, joka on kaksi viikkoa työaikaa lyhentävää viikkoa ennen tai kaksi viikkoa sen jälkeen.

29 § Lauantaityö

Työntekijöillä voidaan tässä pykälässä olevien määräysten estämättä teettää säännöllistä työtä lauantaisin myös kuusi arkipäivää sisältävinä viikkoina. Tällöin heille maksetaan erityislisänä 22,38 euroa siitä riippu- matta, mikä on ollut ao. lauantaipäivänä tehtyjen säännöllisten työtuntien lukumäärä.

Milloin 40-tuntista työviikkoa suorittavalla työntekijällä teetetään säännöl- listä lauantaityötä, saa hän edellä mainitun erityislisän lisäksi vapaa-ai- kahyvitystä yhden neljäsosan lauantaina tekemiensä täysien työtuntien lukumäärästä.

Näin kertyvä vapaa-aika annetaan työntekijälle työtuntijärjestelmän puit- teissa ensi sijassa normaalia lyhyempinä, esim. 6 tunnin työpäivinä. Va- paa-aika annetaan sen kertymistä seuraavan vuosineljänneksen lop- puun mennessä.

Mikäli muodostunutta vapaa-aikaa on työsuhteen päättyessä antamatta, korvataan se työntekijälle rahassa yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vapaa-ajan antamisajankohdasta toisinkin. Tapauskohtaisesti voidaan sopia myös vapaa-ajan korvaami- sesta yksinkertaisella tuntipalkalla.

Vapaa-ajan asemesta suoritettavat rahakorvaukset vanhenevat kuten ylityökorvaukset.

Soveltamisohje:

Lauantaityölisät

Pöytäkirjamerkinnässä tarkoitettu 22,38 euron suuruinen lisä maksetaan samansuuruisena lauantaipäivänä suoritetun työn kestoajasta riippumatta.

Osa-aikatyöntekijän lauantaityölisä määräytyy sen mukaan, kuinka pitkä työntekijän säännöllisesti toistuva viikkotyöaika on. Jos esim. säännöllinen viikkotyöaika, josta osa sijoittuu lauan- taiksi, on 30 tuntia, on lauantailisän suuruus 16,79 euroa. Viik- kotyöajan ollessa 12 tuntia, on lauantaityölisän suuruus vastaa- vasti 6,71 euroa.

Jouluaattona, pääsiäislauantaina ja juhannusaattona tehdystä työstä maksetaan erillinen peruspalkka sekä 100 %:n suurui- nen aattolisä. Lisäksi työntekijälle annetaan vastaava vapaa- aika säännöllisenä työaikana. Työn ollessa yötyötä maksetaan lisäksi leipomotyölain mukainen yötyökorotus.

30 § Lepotauot

Säännöllisen vuorokautisen työajan ollessa kuutta tuntia pidempi, voi- daan työntekijäin ja työnantajan välisellä paikallisella sopimuksella päi- vittäinen lepoaika lyhentää 30 minuuttiin.

Lepoaikaa ei lueta työaikaan, jos työntekijällä on sen aikana oikeus pois- tua työpaikalta. Lepoaika voidaan poistaa myös kokonaan, jos työnteki- jälle varataan tilaisuus ateriointiin työaikana työnjohdon määräämänä ai- kana.

Työajan ollessa seitsemää tuntia pitempi, on työntekijällä lisäksi yksi 15 minuutin kahvitauko. Kahvitauko voidaan paikallisesti niin sopien vaihtaa kahteen 10 minuutin taukoon.

Soveltamisohje:

Työehtosopimuksen mukaiset lepotauot tulee sijoittaa mahdolli- simman tasaisesti työajalle.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Säännöllisen työajan ollessa vähintään 4 tuntia on työntekijällä työaikaan sisältyvä 10 minuutin virkistystauko.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Viikkoylityön osalta noudatetaan ruokailu- ja lepotaukojen suh- teen soveltuvin osin samoja periaatteita kuin säännöllistä päi- vätyötä tehtäessä.

Vuorotyössä ei työntekijällä ole erityistä ruokatuntia, vaan varataan hä- nelle tilaisuus ruokailuun työn aikana ja ruokailu tapahtuu vuorotyön suorittamisen kannalta kulloinkin sopivimpana ajankohtana. Tämän li- säksi on työntekijällä yksi 15 minuutin kahvitauko tai varataan hänelle ti- laisuus nauttia kahvia kahdesti vuorotyön suorittamisen kannalta sopi- vimpana ajankohtana.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Tämän pykälän 4 kappaletta sovellettaessa huomioidaan se, ettei ruokailuun käytetty aika saa olla 20 minuuttia pitempi.

Pöytäkirjamerkintä 4:

Jos ylityö kestää yhdenjaksoisesti vähintään kaksi tuntia, on työntekijällä yksi 15 minuutin kahvitauko, ylityön jatkuessa edel- leen yli kahden tunnin sallitaan työntekijän lisäksi pitää kahden tunnin välein 10 minuutin levähdystauko, joka lasketaan työai- kaan edellyttäen, että ylityö jatkuu sen jälkeen vähintään kaksi tuntia.

Soveltamisohje:

Milloin työntekijälle on varattu työaikaan sisältyen tilaisuus ate- riointiin on huomattava, että kahvitaukomääräyksiä sovelletaan siitä huolimatta erikseen.

31 § Ylityö

Ylityötä ja sunnuntaityötä tehdään tarvittaessa työntekijän suostumuk- sella lain sallimissa rajoissa.

A. Vuorokautinen ylityö

Vuorokautisen työajan ylittäessä säännöllisen työajan, maksetaan kah- delta ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100

%:lla korotettu palkka.

Vuorotyöntekijälle maksetaan ylityöajalta lain mukaisesti korotettuna sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana hän tekee ylityötä.

Juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kai- kilta ylityötunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Xxxxxxx työntekijän suorittama ylityö jatkuu keskeytyksettä vuorokauden vaihteen yli, suoritetaan myös seuraavan vuorokauden puolelle mene- viltä tunneilta ylityökorvaus. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon ky- seessä olevan vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa.

Pöytäkirjamerkintä

A-kohdan neljännen kappaleen määräystä ylityön korvaami- sesta sovelletaan ainoastaan tilanteissa, joissa työntekijä tekee ensin säännöllisen työaikansa mukaisen työvuoron kokonaan ja sen päätyttyä keskeytyksettä jatkaa työtään ylityönä ja tämä ylityö jatkuu vuorokauden vaihteen yli.

Esimerkki 1. Työntekijän säännöllinen työvuoro alkaa klo 15.00 ja jatkuu klo 23.00 saakka. Työntekijä tekee tämän jälkeen kaksi tuntia ylityötä klo 01.00 saakka. Työntekijälle syntyy täl- löin kaksi tuntia vuorokautista ylityötä. Työntekijän seuraava säännöllinen työvuoro alkaa seuraavana iltana klo 21.00 ja jat- kuu seuraavaan aamuun klo 5.00:een. Tämä jälkimmäinen työ- vuoro on työntekijän säännöllistä työaikaa, jota ei katsota yli- työksi.

Esimerkki 2. Työntekijän säännöllinen työvuoro alkaa keskiviik- kona klo 22.00 ja jatkuu torstaiaamuun klo 6.00 saakka. Työn- tekijän seuraava säännöllinen työvuoro alkaa klo 21.00 torstai- iltana. Torstaivuorokauden puolelle tulee tällöin yhdeksän työ- tuntia. (Vuorokauden vaihtumisesta ei ole tilanteessa sovittu toisin, jolloin vuorokausi vaihtuu 00.00. Vuorokautista säännöl- listä työaikaa ei myöskään ole neuvoteltu pidennettäväksi 24 §

3. momentin mukaisesti.) Tapauksessa syntyy yksi tunti vuoro- kautista ylityötä torstaivuorokaudelle, mutta vuorokauden vaih- teen yli jatkuva työ ei kuitenkaan ole ylityötä.

B. Viikoittainen ylityö

Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Viikoittaista ylityötä on työ, jota on ylittämättä vuorokautista säännöllistä työaikaa tehty yli 40 tunnin viikossa.

Jos pääsiäis-, helatorstai-, vapunpäivä-, juhannus-, itsenäisyyspäivä-, joulupäivät, uudenvuodenpäivä ja loppiainen aiheuttavat työajan lyhen- nyksen siten kuin siitä on erikseen sovittu, maksetaan sillä viikolla, jolle työajan lyhennys sattuu, sopimuksenvaraisen viikkotyöajan ylittäviltä tunneilta ylityökorvaus, kuten viikkoylityöstä on sovittu.

Jos työntekijä on estynyt työtä tekemästä vuosiloman, sairauden, tapa- turman, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuk- sen, työnantajan määräyksestä suoritetun matkan tai reservin harjoituk- sen takia, otetaan tällaiset poissaolopäivät, jos ne muutoin olisivat olleet työntekijän työpäiviä, ylityökorvausta laskettaessa huomioon ikään kuin hän olisi silloin ollut työssä.

32 § Sunnuntaityö

Työsopimusta solmittaessa työaika sovitaan sillä hetkellä tiedossa ole- van konkreettisen tarpeen mukaan. Työntekijältä ei voi vaatia ennakko- sitoutumista sunnuntaityöhön myöhemmin mahdollisesti ilmenevän tar- peen mukaiseen sunnuntaityöskentelyyn. Tilapäisestä sunnuntaina teh- tävästä työstä on sovittava kutakin sunnuntaita varten erikseen.

33 § Työviikko

Työviikko katsotaan alkavaksi maanantaina kello 00.

34 § Osa-aikatyöntekijät

Työnantaja voi ottaa työhön viikonloppuapulaisia sekä mikäli paikallisesti sovitaan muitakin työntekijöitä edellä tarkoitettuja enimmäistyöaikoja ly- hyemmänkin työajan puitteissa. Työnantaja ei kuitenkaan voi vaatia edellä 24 §:ssä tarkoitettua pisintä säännöllistä työaikaa tekeviä työnte- kijöitä siirtymään lyhennettyyn työaikaan.

Soveltamisohje:

Milloin osa-aikatyöntekijän työaika on sovittu viikoittain saman- pituisena toistuvaksi suoritetaan hänelle kuukausipalkka, jonka suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka pitkä hänen viikkotyö- aikansa on työehtosopimuksen mukaiseen täyteen 40 tunnin viikkotyöaikaan verrattuna.

35 § Vapunpäivä

Toukokuun 1. päivä on vapaa ilman kuukausipalkan vähennystä ja muu- toin suoritetaan siitä tuntipalkka niin monelta tunnilta kuin sinä päivänä olisi tehty työtä, jos se olisi ollut tavallinen arkipäivä.

V VUOSILOMA

36 § Vuosiloma

Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomasta annetun lain mukaan.

Vuosilomaa ei saa määrätä alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, mikäli se johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen.

Soveltamisohje:

Vuosilomapalkassa huomioidaan lomanmääräytymisvuoden ai- kana maksetut sopimusperusteiset lisät (vuoro-, ilta-, aamu- tunti-, olosuhde- yms. säännölliset lisät) vuosilomalain mukai- sesti. Samalla otetaan huomioon säännöllisesti toistuvat sun- nuntaityökorotukset.

Paikallisesti voidaan sopia myös vakiintuneen työvuorolistan mukaisesta laskentatavasta.

Liitot ovat yksimielisiä siitä, ettei lomakautena ja lomakauden ulkopuolella annettavia lomia tulisi sijoittaa välittömästi peräk- käin.

37 § Vuosiloman siirto

Liitot ovat sopineet vuosilomalain 30 §:n nojalla lomakaudesta seuraa- vasti:

Työnantajalla on, milloin se yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista, oikeus antaa 18 lomapäivää (3 viikkoa) ylittävä loman osa yhdenjaksoi- sena muulloin kuin lomakauden aikana. Ennen tässä tarkoitettua loman jakamista ja lomakauden ulkopuolella annettavan loman osan ajankoh- dan määräämistä on työnantajan neuvoteltava asiasta asianomaisen työntekijän kanssa.

Lakisääteisen loman osalta, joka näin annetaan lomakauden ulkopuo- lella, ellei sitä anneta puolitoistakertaisena, maksetaan sen lisäksi, mitä lomarahasta muutoin on sovittu, lomaraha, jonka suuruus on 50 %.

Edellä sanotun mukaista järjestelyä ei kuitenkaan voida soveltaa työnte- kijään, joka ao. lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 10 vuotta.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijälle, jonka työsuhde lomanmääräytymisvuoden lop- puun mennessä on keskeytymättä jatkunut vähintään 10 vuotta ja joka työnantajan kanssa on sopinut lomakautena pidettä- västä 24 päivän pituisesta lomasta osan siirrettäväksi lomakau- den ulkopuolelle, annetaan näin siirretyksi sovittu loma kahden lomapäivän osalta työnantajan määräämänä ajankohtana kak- sinkertaisena tai maksetaan kahden näin siirretyn lomapäivän osalta sen lisäksi, mitä lomarahasta muutoin on sovittu, loma- raha, jonka suuruus on 100 % ao. päivien vuosilomapalkasta.

Soveltamisohje:

Siirtomääräyksen mukaan työnantajalla, milloin se yrityksen toi- minnan kannalta on tarpeellista, on oikeus antaa 18 lomapäi- vää (3 viikkoa) ylittävä loman osa yhdenjaksoisena muulloin kuin lakisääteisen lomakauden aikana.

Osa vuosilomasta voidaan siirtää lakisääteisen lomakauden ul- kopuolelle, jos se yrityksen toiminnan kannalta on tarpeellista. Tarpeellista se on mm. silloin kun lakisääteisen lomakauden ja tuotannon huippukauden yhteensattuminen johtaisi oleellisiin vaikeuksiin kohonneen tuotannon ylläpitämisessä eikä niitä voida poistaa esim. lomittajia käyttämällä.

Loman siirron edellytykset eivät ole olemassa esim. silloin kun

- jokin kausi on hiljainen, jolloin osa vuosilomasta olisi "muka- vinta" antaa tai

- työ- ja tuotantomäärät eivät lisäänny lakisääteisenä lomakau- tena, vaan työjärjestelyissä esiintyy vaikeuksia pelkästään sen takia, että osa työntekijöitä viettää parhaillaan vuosilomaansa.

Annettaessa osa vuosilomasta lakisääteisen lomakauden ulko- puolella on siitä sekä loman ajankohdasta neuvoteltava työnte- kijän kanssa. Vuosilomalain 22 §:n mukaan on työntekijälle tai hänen edustajalleen aina varattava tilaisuus esittää mielipi- teensä loman ajankohdasta. Vuosiloman ajasta on ilmoitettava työntekijälle mikäli mahdollista kuukautta ja kuitenkin viimeis- tään vähintään kaksi viikkoa ennen loman tai sen osan alka- mista.

Milloin työnantaja käyttää edellä selostettua oikeuttaan vuosilo- man siirtoon, on siitä sovittu suoritettavaksi ylimääräinen kor- vaus työntekijälle. Korvauksena tulee kysymykseen joko raha- tai aikakorvaus. Käytettäessä rahakorvausta on työntekijä oi- keutettu saamaan asianomaisen loman osan lomarahan lisäksi erillisen 50 %:n suuruisen lomarahan. Kun käytetään aikakor- vausta, saa työntekijä siirretyn vuosiloman osan puolitoistaker- taisena. Työnantajalla ei ole oikeutta edellä selostetun vuosilo- mansiirron toimenpanoon niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä ol- leet 10 vuotta työnantajan palveluksessa. Mikäli pöytäkirjamer- kinnän mukaan sovitaan yli 10 vuotta työsuhteessa olleiden lo- man siirtämisestä lomakauden ulkopuolelle, suosittelevat liitot, ettei työntekijöitä perusteettomasti asetettaisi erilaiseen ase- maan.

Annettaessa tämän sopimusmääräyksen perusteella 4 päivän talviloma suositellaan, että siihen pääsääntöisesti sisältyisi 4 työpäivää.

38 § Lomaraha

Työntekijälle maksetaan lomarahana 50 % hänen lakisääteisestä vuosi- lomapalkastaan.

Puolet lomarahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen yhtey- dessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työnte- kijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä makse- taan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön.

Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itses- tään johtuvasta syystä. Määräaikaisen työsopimuksen päättymistä ei katsota työntekijästä itsestään johtuvaksi syyksi.

Vanhuus-, työkyvyttömyys-, varhennetulle vanhuus- tai yksilölliselle var- haiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaraha siitä vuosilo- mapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu.

Työntekijälle, joka suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä, palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttä- vän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (8.5.2009/305) edel- lyttämällä tavalla, on oikeus saada lomaraha siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan.

Lomarahan maksamistavasta voidaan sopia toisinkin.

Soveltamisohjeet:

1. Määräyksen ensimmäisen kappaleen mukaan "Puolet loma- rahasta maksetaan vuosilomapalkan maksamisen

yhteydessä. Puolet maksetaan sen palkanmaksun yhteydessä, jolloin työntekijän palkka ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä työpäivältä maksetaan, tai olisi maksettu, ellei työntekijä olisi estynyt palaamasta työhön."

- Määräys on tulkittava siten, että saadakseen lomarahan jäl- kimmäisen osan tulee työntekijän työsuhteen olla voimassa vielä ensimmäisenä vuosiloman jälkeisenä työpäivänä.

2. Momentin 3. kappaleen mukaan "Lomaraha maksetaan myös mahdollisen lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työ- suhde päättyy lomakautena muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä." Määräystä on tulkittava seuraavasti:

- Lomaraha maksetaan edellisen päättyneen lomanmääräyty- misvuoden lomakorvauksesta ei viimeisen kesken jääneen lo- manmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

- Momentin 4. kappaleen mukaiselle eläkkeelle siirtyvälle työn- tekijälle maksetaan lomaraha myös mahdollisesta kesken jää- neen lomanmääräytymisvuoden lomakorvauksesta.

- Jos työnantaja xxxxxxxxxxx päättää työntekijän työsuhteen muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä kesken tämän vuosiloman, maksetaan työntekijälle myös lomarahan jälkimmäinen osa. Mikäli työntekijälle ei ole annettu vuosilomaa ennen tällä tavoin tapahtunutta työsuhteen päättymistä, makse- taan työntekijälle koko lomaraha.

VI TYÖTURVALLISUUS

39 § Suojavaatetus

Liitot ovat yksimielisiä siitä, että sellaisissa tapauksissa, joissa suoja- vaatteen tai -varusteen antamiseen työnantajalla ei ole lakisääteistä vel- voitetta, mutta joissa suojavaatteen tai -varusteen käytöllä on todettu yh- teisesti olevan työolosuhteita oleellisesti parantava ja työtapaturmia vä- hentävä vaikutus, että työnantaja korvaa suojavarusteen hankinta- ja yl- läpitokustannukset mikäli yrityksen työsuojelutoimikunnassa on yksimie- lisesti asiantuntijalausuntojen, työtapaturma- ja ammattitautitilastojen tai muun vastaavan perusteen nojalla tällaisen suojavarusteen tarpeellisuus todettu. Epäselvissä tapauksissa asia voidaan alistaa työalatoimikunnan selvitettäväksi ja tutkittavaksi.

40 § Työturvallisuus

1. Käytettäessä työntekijän terveydelle mahdollisesti vaarallisia kemikali- oita, liuotin- ym. aineita, on työnantajan selvitettävä ao. työntekijälle ko. aineen mahdollisesti aiheuttama terveydellinen haitta ja huolehdittava asiallisista suojatoimenpiteistä.

Sopijapuolet pitävät suotavana, että käytetään Työterveyslaitoksen asi- antuntemusta hyväksi, milloin havaitaan olevan aihetta tutkia tämän so- pimuksen alaisilla työpaikoilla pölyn, lämmön ja muiden ilman epäpuh- tauksien vaikutusta työntekijäin työskentelyolosuhteisiin.

2. Kieltäytymistä suorittamasta työtä, jota varten viranomaisten määrää- miä varmuuslaitteita ei ole tehty, ei ole pidettävä työehtosopimuksen vastaisena työstäkieltäytymisenä.

3. Lisäksi noudatetaan liittojen välisen yleissopimuksen työsuojelua kos- kevia määräyksiä.

VII AMMATTIYHDISTYS

41 § Luottamusmies

Kunkin työpaikan työntekijöillä on oikeus keskuudestaan valita luotta- musmies toimimaan heidän valtuuttamanaan tämän työehtosopimuksen tulkintaa ja muita työntekijäin ja työnantajain suhteita koskevissa asioissa.

Pöytäkirjamerkintä:

Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työnte- kijälle lyhyesti alan järjestö- ja neuvottelusuhteet sekä ilmoittaa kuka toimii työntekijäin pääluottamusmiehenä sekä milloin ja missä pääluottamusmies on tavoitettavissa.

Liitot suosittelevat, että yrityksissä, joissa se työpaikan suuruus ja muut olosuhteet huomioon ottaen on tarpeellista ja tarkoituk- senmukaista, järjestetään uusille työntekijöille yritystä ja sen työsuhteita koskevia esittelytilaisuuksia, joissa selostetaan yri- tyksen organisaatiota, työehtosopimusasiain neuvottelujärjes- tystä, työturvallisuuteen ja sosiaalisiin kysymyksiin sekä työ- markkinajärjestöjen toimintaan kuuluvia ym. työsuhteeseen liit- tyviä asioita. Myös yrityksen pääluottamusmiehelle ja työsuoje- luvaltuutetulle tulee näissä tilaisuuksissa antaa mahdollisuus selostaa edellä mainittuja kysymyksiä.

Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työajalla joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan kanssa tai toimiessaan muuten tämän toimeksiannosta.

Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmie- heksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

Luottamusmiehen vaalista on tehtävä kirjallinen ilmoitus työnantajalle.

Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle annetaan ennakkoilmoitus työsuhteen päättymisestä kolme viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut yhden vuoden, ja neljä viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut viisi vuotta. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen työsuh- teen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Pääluottamusmiehelle annetusta ennakkoilmoituksesta toimitetaan tieto myös sille ammatti- osastolle, joka pääluottamusmiehen on valinnut. Ennakkoilmoituksesta luottamusmiehelle annetaan tieto pääluottamusmiehelle.

Luottamusmies ja pääluottamusmies hoitavat näihin luottamusmiesteh- täviin kuuluvat toimenpiteet pääasiassa varsinaisen työajan ulkopuolella. Jos he suorittavat työnantajan toimeksiantoja varsinaisen työajan jäl- keen, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus. Niissä leipo- moissa, joissa työntekijäin määrä ylittää 10, suoritetaan pääluottamus- miehelle tuleva korvaus ja annetaan hänelle vapautusta seuraavasti:

Vapautus työstä, korvaus

Työntekijöiden Määrä	Vapautus t/ viikko	Korvaus €/kk
10 - 20	-	59
21 - 50	4	83
51 - 100	8	88
101 - 200	14	96
201 - 300	20	106
301 - 380	28	119
381 - 420	34	128
421 tai yli	kokonaan vapaa	143

Pääluottamusmiehelle annettavaa vapautusta ja korvausta määriteltä- essä pidetään perusteena edellisen vuoden helmikuun ja elokuun keski- määräistä työntekijämäärää. Mikäli em. ajankohtien työntekijämäärissä esiintyy suuria poikkeamia, voidaan tästä laskuperusteesta yhteisesti neuvotellen poiketa.

Jos pääluottamusmiehelle on paikallisesti sovittu pitemmästä vapautuk- sesta ei sitä muuteta.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Pääluottamusmiehellä on oikeus saada ETL:n palkkatilaston valmistuttua luottamuksellisesti tehtäviensä hoitamista varten seuraavat tiedot työntekijäkunnan:

1) uusista työntekijöistä

- nimi

- työosasto

- palkkaryhmä

2) poislähteneistä työntekijöistä

3) tiedot kuukausipalkoista

- palkkaryhmittäin

- erikseen miehet ja naiset

Pääluottamusmies ei ole oikeutettu saamaan keskiansiotietoja, jotka koskevat kuutta henkilöä pienempiä työntekijäryhmiä.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Luottamusmiehiin sovelletaan lisäksi mitä liittojen välillä on sovittu ETL/SEL yleissopimuksessa 2003.

Pöytäkirjamerkintä 3:

Pääluottamusmiehellä on pyydettäessä oikeus neljännesvuosit- tain saada jäljennös tai muu kirjallinen selvitys työaikalain mu- kaan pidettävästä yli- ja hätätyöluettelosta.

Erikseen pyydettäessä jäljennös tai muu kirjallinen selvitys luet- telosta annetaan kahden kuukauden välein.

Soveltamisohje:

Pääluottamusmiehelle suoritettava korvaus maksetaan hänen vuosilomansa tai muun vastaavan pituisen poissaolon ajalta hänen tehtäviään suorittavalle varapääluottamusmiehelle mil- loin varamiehestä on tehty asianmukainen ilmoitus työnanta- jalle.

Pääluottamusmiehen työstävapautuksen ja korvauksen perus- tana on leipomotyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen pii- riin kuuluvien työntekijöiden lukumäärä ao. työpaikassa.

42 § Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetulle korvataan hänen työaikanaan suorittamiensa työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuva ansion mene- tys. Lisäksi hänelle suoritetaan kuukausittain hänen edustamiensa työn- tekijöiden lukumäärän mukaisesti korvausta seuraavasti:

Työntekijöiden määrä	Korvaus €/kk
10 - 20	59
21 - 50	83
51 - 100	88
101 - 200	96
201 - 300	106
301 - 380	119
381 - 420	128
yli 420	143

1. Työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen määrä lasketaan vahvistet- tujen toimialakohtaisten kertoimien mukaan.

2. Työsuojeluvaltuutetun vapaa-aikaa ja korvausta määritettäessä pide- tään perusteena edellisen vuoden helmikuun ja elokuun keskimääräistä työntekijämäärää. Mikäli em. ajankohtien työntekijämäärissä esiintyy suuria poikkeamia, voidaan tästä laskuperusteesta yhteisesti neuvotel- len poiketa.

43 § Työpaikkakäynnit

Muiden kuin leipomolaitokseen työsuhteessa olevien henkilöiden tuomi- nen laitosalueelle ilman kussakin tapauksessa erikseen laitoksen joh- dolta saatua lupaa on kielletty.

Suomen Elintarviketyöläisten Liiton toimihenkilö voi, sovittuaan siitä lai- toksen johdon kanssa, käydä yhdessä työnantajan edustajan ja työnteki- jöitä edustavan ao. luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa tutustumassa olosuhteisiin tämän työehtosopimuksen käsittämissä lai- toksissa.

44 § Kokoontuminen työpaikalla

Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevan Suomen Elintarviketyö- läisten Liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ul- kopuolella (ennen työajan alkamista, ruokailutauolla tai välittömästi työ- ajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyk- sistä seuraavin edellytyksin:

1. Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpai- kan läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen sovel- tuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvotel- tava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valit- taessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygie-niasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

3. Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjes- täjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

4. Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk- sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

45 § Ilmoitustaulu

Työnantaja varaa kullekin työpaikalle ilmoitustaulun työntekijäin ja hei- dän järjestöjensä ilmoituksia ja tiedonantoja varten. Työntekijät ovat vel- vollisia itse huolehtimaan taulun siisteydestä ja järjestyksestä.

46 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä

Työnantajaliitot suosittelevat ammattiyhdistysjäsenmaksun perimistä ns. Liinamaa I -sopimuksen mukaisesti.

Työnantaja ilmoittaa päättymisilmoitusta käyttäen pääluottamusmiehelle jäsenmaksujen perintäsopimuksen tehneen työntekijän työsuhteen päät- tymisestä.

47 § Koulutustoiminta

Työntekijöille annetaan tilaisuus osallistua ammatillisten keskusjärjestö- jen ja ammattiliittojen järjestämille kursseille työsuhteen katkeamatta, milloin se aiheuttamatta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toimin- nalle käy päinsä. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on, milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, annettava vähintään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua sekä, milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen.

Osallistuminen kuukauden tai sitä lyhyemmille kursseille ei aiheuta työn- tekijän vuosilomaoikeuden tai muun työsuhteeseen perustuvan oikeu- den vähenemistä.

48 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syn- tyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvot- teluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopimuspuolten ratkaistavaksi.

Xxxxxxxxxxxx sopimuspuolen esittäessä neuvotteluja tässä pykä- lässä tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tu- lokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkais- tavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuo- let allekirjoittavat, ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

Kun erimielisyys on alistettu liittojen ratkaistavaksi, lähtökohta on se, että liittojen on sovittava neuvottelujen aloittamisesta irti- sanomis- ja purkutapauksissa kahden viikon kuluessa ja muissa tapauksissa neljän viikon kuluessa muistion saapumi- sesta molempien liittojen tietoon.

Pöytäkirjamerkintä 2:

VIII TYÖRAUHA

49 § Työrauha

Elleivät sopimuspuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1 kappa- leessa mainituista asioista, voidaan ne saattaa työtuomioistui- men ratkaistavaksi.

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimuk- seen kokonaisuudessaan tahi johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

50 § Sopimuksen voimassaoloaika

Työehtosopimus on voimassa 31.1.2023 saakka. Sopimuksen voimas- saolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakum- malta puolelta kirjallisesti irtisanota vähintään kuukautta ennen sopimus- kauden päättymistä. Sopimuskauden aikana kumpi tahansa osapuoli voi irtisanoa sopimuksen päättymään toisen vuoden osalta (optiovuosi 1.2.2022 - 31.1.2023) viimeistään kuukautta ennen (31.12.2021) ensim-

mäisen sopimusvuoden (1.2.2021 - 31.1.2022) päättymistä.

Irtisanomisesta huolimatta työehtosopimuksen määräykset ovat voi- massa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai toinen osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvotte- lut päättyneiksi.

Helsingissä marraskuun 27 päivänä 2020

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

Xxxx Xxxxx

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx

YLLÄPITO-OSASTOJEN TYÖNTEKIJÄIN PALKKARYHMITTELY

1. palkkaryhmä

Yksinkertaiset ylläpitotyöt

Harjoittelijat

4. palkkaryhmän ammatin oppilas 12 kuukauden ajan

2. palkkaryhmä

Ylläpitotyöt

4. palkkaryhmän ammatin oppilas 12 kuukauden ajan Ammattityöntekijän apuna työskentelevä työntekijä Ulkotyöntekijä

3-vuotisen yleisen ammattikoulun käynyt 6 kk ajan

3. palkkaryhmä

Vaativat ylläpitotyöt

4. palkkaryhmän ammatin oppilas 2 vuoden ajan Ammattityöntekijän apuna monipuolisia töitä tekevä työnte- kijä

6 kuukauden jälkeen Talonmies

Lämmittäjän työ yksinomaisena työnä

Monipuolisia ulkotöitä tekevä ulkotyöntekijä 6 kuukauden jäl- keen

3-vuotisen yleisen ammattikoulun käynyt 2 vuoden ajan

4. palkkaryhmä

Ammattityöt

Talonmies ja lämmittäjä, jotka tekevät erilaisia ylläpitopuolen tehtäviä, yli 5 vuotta ammatissa toiminut

Itsenäiseen työhön pystyvä ammattityöntekijä, yli 4 vuotta ammatissa toiminut

Monityötaitoisuus- ja työnvaativuuslisä

Työntekijälle maksetaan paikallisesti erikseen sovittavaa palkkaperuste- lisää alla olevien perusteiden mukaan:

1 Henkilö hallitsee ylläpito-osastojen 4. palkkaryhmän useam- pia perusammatteja ja on valmis siirtymään toisiin työtehtä- viin siten, että hänen monipuolista ammattitaitoaan voidaan käytännössä hyödyntää. Tällöin monityötaitoisen henkilön

vähimmäispalkka ylittää vähintään 1 - 7 % 4. palkkaryhmän ohjetuntipalkan.

2 Monimutkaisten koneistojen ja laitteiden asennukset, korjaukset, säädöt ja huollot, jotka vaativat erityistä perehty- neisyyttä ja ammatillista osaamista. Tällöin vähimmäis- palkka ylittää vähintään 5 – 20 % 4. palkkaryhmän ohjetunti- palkan.

Erityiskoulutuksella tarkoitetaan esim. yrityksen järjestämää tai laitetoimittajan antamaa koulutusta.

Monityötaitoisuus- ja työnvaativuuslisän voimaantulo

Sovitut lisät pannaan täytäntöön sopimista seuraavan palkkakauden alusta lukien.

Olosuhdelisät

Olosuhdelisistä sovitaan paikallisesti.

Ammatti- ja työllisyys- yms. kurssit

Ammatti- ja työllisyys- yms. vastaavat kurssit sekä lä- hiammatissa työskentely. Työssäoloajaksi verrattava aika tulee sopia paikallisesti. Kuitenkin edellytetään, että 3. palk- karyhmässä työskentelyä tulee olla vähintään yksi vuosi.

Ylläpito-osastojen kuukausipalkat 1.3.2020 voimassa olevat palkkataulukot:

Palkka- ryhmä	Pääkaupunki* euroa	I kalleusluokka euroa
1	1947	1854
2	2151	2049
3	2276	2168
4	2512	2392

1.5.2021 voimassa olevat palkkataulukot:

Palkka- ryhmä	Pääkaupunki* euroa	I kalleusluokka euroa
1	1983	1889
2	2192	2088
3	2319	2209
4	2559	2437

*Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen

ETTL/SEL 14.3.1989

YLLÄPITO-OSASTOJEN PALKKARYHMITTELYTOIMIKUNNAN KESKUSTELU- MUISTIO

1. Paikallisesti sovitaan periaatteet, miten monityötaitoisuus- ja työn-vaati- vuuslisät määräytyvät.

2. Sovittuja, edellä mainittuja lisiä ei voi leikata palkankorotusten yhtey- dessä.

Tämä sopimuksen ylittävä palkanosa katsotaan ns. ilmatilaksi.

3. Palkkaryhmittelyltään neljäs palkkaryhmä vastaa aikaisempaa metallin

5. pr:n vaativuustasoa.

4. Monityötaitoisuus- ja työnvaativuuslisän käyttö

- työntekijän velvollisuutena on esittää perusteet omille lisille

- työnantajan velvollisuus on selvittää työntekijän oikeus lisän määräytymiseen

- sovittu henkilökohtainen lisä tulee voimaan esitystä seuraa- van palkanmaksukauden alusta lukien

- 1- ja 2-kohtien mukaiset prosenttilisät voivat mennä päällek- käin

5. Paikallisesti sovittavilla olosuhdelisillä tarkoitetaan vain selvästi poik- keavia olosuhteita

6. Vanhat palkkaperusteet raukeavat otettaessa käyttöön uusi järjestelmä.

TYÖAJAN LYHENTÄMISTÄ LEIPOMOALALLA KOSKEVA SOPIMUS 2003

1. SOVELTAMISALA

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työ- aika on 40 tuntia viikossa. Näitä työaikamuotoja ovat normaalisti päivä- työ, kaksivuorotyö sekä jatkuva yksi- ja kaksivuorotyö.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos työntekijän säännöllinen työaika on vähintään 37,5 tun- tia viikossa, ansaitsee työntekijä työajan lyhennysvapaita suhteutettuna todellisuudessa tekemäänsä työaikaan. Jos työntekijä jo saa laskennallisesti xxxxxxxx, niin yllä oleva ei koske ko. työntekijää.

Tämä määräys tulee voimaan 1.10.2007

Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuosiloma sekä että hänen vuotuista työaikaansa muutoin lyhentävät vain kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä.

Sopimuksenvaraista lomanpidennystä ei pidetä tässä eikä 2 § 2 kappa- leessa tarkoitettuna 30 arkipäivää ylittävänä vuosilomana.

Ks. allekirjoituspöytäkirjan 11 § (mm. osa-aikaeläke, osa-aikalisä, osittai- nen hoitovapaa, osa-aika-työkyvyttömyyseläke sekä osa-aikatapaturma- eläke), s. 5.

2. TYÖAJAN LYHENNYKSEN TOTEUTTAMINEN

Työajan lyhentämisen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa lyhenne- tään 100 tuntia vuodessa jäljempänä esitetyllä tavalla.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin 1 §:ssä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset va- paapäivät.

3. VAPAAN KERTYMINEN

Työntekijälle kertyy vapaata kalenterivuoden aikana 1 §:ssä tarkoite- tuissa työaikamuodoissa tehdyistä säännöllisistä työpäivistä seuraavasti:

vähintään 17 työpäivää 1 vapaa

"	34	"	2 vapaata
"	51	"	3 "
"	68	"	4 "
"	85	"	5 "
"	102	"	6 "
"	119	"	7 "
"	136	"	8 "
"	153	"	9 " tai 8 vapaata ja	8 t
"	170	"	10 " " 8 " "	16 t
"	187	"	11 " " 8 " "	24 t
"	210	"	12,5 " " 8 " "	36 t

Työssäoloon rinnastettavaa aikaa ovat:

- ne työntekijän sairauden tai tartuntatautilain 20 §:n mukaisen karantee- nin ajalle sattuvat työtuntijärjestelmän mukaiset työpäivät, joilta työnan- taja maksaa sairasajan palkkaa

- työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika siltä osin kuin työnan- taja korvaa ansionmenetyksen

- Kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten kokouksiin käytetty aika

- Elintarviketyöläisten Liiton liittokokoukseen, liittovaltuuston tai -hallituk- sen kokouksiin käytetty aika

- työntekijän omat vihkiäiset ja omat 50- ja 60-vuotispäivät

- lähiomaisen hautajaiset ja hautausjärjestelyt sekä mahdollinen hautausmatkapäivä

- vuosiloman pidennysosa

- synnytysloma 42 päivän ajanjaksolta

- alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoidon tai hoidon järjestämisen aiheut- tama vapaa

- kutsunta- ja reservinharjoituspäivät

- lomautus enintään 30 päivää vuodessa

- tämän sopimuksen mukaiset työajan lyhentämispäivät

Yllä olevan luettelon mukainen aika katsotaan työssäoloon rinnastetta- vaksi ajaksi siltä osin kuin se on säännöllistä työtuntijärjestelmän mu- kaista työaikaa.

Vapaapäiväksi ei voida määrätä ennalta tiedossa olevaa työehtosopi- muksen muulla perusteella annettavaa vapaapäivää.

4. VAPAAN ANTAMINEN

Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle vii- meistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei paikalli- sesti toisin sovita. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankoh- tana. Vapaata annettaessa noudatetaan vähintään viikon ilmoitusaikaa, ellei paikallisesti toisin sovita.

Vapaan antaminen toteutetaan seuraavasti:

8 kokonaista työvuoroa ja 36 tuntia viikkotyöaikaa lyhentämällä, ellei työnantajan ja työntekijän kesken toisin sovita. Annettaessa työvuoro va- paata, katsotaan sen pituudeksi 8 tuntia, ellei toisin sovita.

Vapaan antamisesta tulee ensisijaisesti pyrkiä sopimaan. Työntekijän esityksestä sovitut tilapäiset poissaolot työstä ovat työajan lyhennystä ellei toisin sovita.

Jos työntekijän työsuhde päättyy, eikä vapaata ole siihen mennessä an- nettu, maksetaan työntekijälle kertynyttä vapaata vastaava palkka tun- tipalkan mukaan.

Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää tätä vastaavan palkan työntekijän lopputilistä.

5. ANSIOTASO

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetys korvataan säilyttä- mällä kuukausipalkka ennallaan. Työajan lyhennyspäiviltä ei makseta aamutuntikorvausta.

6. VIIKKOYLITYÖ

Viikkoylityötä laskettaessa lyhentää tämän sopimuksen mukaisesti an- nettu vapaa ao. viikon säännöllisten työtuntien lukumäärää vapautusta vastaavasti. Työnantajan toteuttaessa lyhennyksen viikkotyöaikaa lyhen- tämällä, korvataan lyhennetyn työajan ylittävä työaika kuten ylityö.

7. VUOSILOMA

Vuosilomaa annettaessa pidetään vuosilomalain 3 §:n tarkoittamina työssäolon veroisina päivinä myös edellä 3 §:ssä tarkoitettuja vapaapäi- viä.

8. 35 TUNNIN VIIKKOTYÖAIKAJÄRJESTELMÄ

Liitot suosittelevat, että leipomoissa sovitaan työehtosopimuksen mukai- sin palkkataulukoin 35 tunnin viikkotyöaikajärjestelmästä, milloin se työnantajan ja henkilöstön edustajien välillä yhteisesti todetaan tarkoi- tuksenmukaiseksi.

9. OSA-AIKAINEN SIIRTYY TILAPÄISESTI KOKOAIKAISEKSI

Osa-aikaisen työntekijän siirtyessä tilapäisesti tekemään 40/ vähintään 37,5 tuntista työaikaa tulee hän tämän sopimuksen piiriin tehtyään 40/ vähintään 37,5 tuntisia työviikkoja yhdenjaksoisesti vähintään neljän vii- kon ajan.

Soveltamisohje:

Neljän viikon täytyttyä työntekijään sovelletaan työajan ly- hentämistä koskevaa sopimusta siitä päivämäärästä lukien kun hän ryhtyi tekemään 40/ vähintään 37,5 tuntista työviik- koa.

10. TYÖAJAN LYHENTÄMISEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET

Luottamusmiehellä on oikeus saattaa liittojen välisen työaikatyöryhmän ratkaistavaksi tilanteet, joissa työnantaja ja työntekijä ovat mahdollisesti sopineet työajan enintään puolen lyhennysvapaan määrästä vaihtami- sesta yksinkertaisen tuntipalkan mukaiseen rahakorvaukseen työajan ly- hennysvapaan määrän säilyessä edelleen 100 tuntina. Sopimukset on annettava tiedoksi luottamusmiehelle.

11. VOIMASSAOLO

Tätä sopimusta noudatetaan työehtosopimuksen osana.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry PÖYTÄKIRJA

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN KESKEYTYVÄSSÄ KOLMIVUOROTYÖSSÄ 2003

1 § Sovittiin, että säännöllistä työaikaa lyhennetään keskeytyvässä kolmi- vuorotyössä siten, että se on keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. Työajan lyhennys koskee myös sellaista keskeytyvää kolmivuorotyötä, jota teh- dään vain osan kalenterivuotta. Tämän pöytäkirjan määräyksiä noudate- taan soveltuvin osin myös tällöin.

Pöytäkirjamerkintä:

Henkilö tulee tämän pöytäkirjan sovellutuspiiriin, kun hän on ollut keskeytyksettä keskeytyvässä kolmivuorotyössä

aamu-, ilta- ja yövuorojaksot.

2 § Työajan lyhentäminen tapahtuu antamalla vapaata niin, että työaika enintään vuoden pituisena ajanjaksona tai keskeytyvää kolmivuorotyötä tehtävän jakson aikana tasoittuu keskimäärin 35,8 tuntiin viikossa.

Viimeksi mainitussa tapauksessa "työajan tasoittuminen" voidaan toteut- taa myös siten, että suoritetaan vastaava rahakorvaus tuntipalkan mu- kaan tai annetaan vastaava vapaa keskeytyvää kolmivuorotyötä tehtä- vän jakson jälkeen.

Vuosityöaika keskeytyvässä kolmivuorotyössä saadaan kertomalla työ- viikot 35,8 tunnilla.

3 § Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 35,8 tuntiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällöin ei kuitenkaan pidennetä työehtosopimuksen mu- kaista säännöllistä työaikaa työskenneltäessä keskeyty- vässä kolmivuorotyössä lyhyitä ajanjaksoja, joihin sisältyy arkipyhiä.

Pöytäkirjamerkintä:

1. Liitot toteavat, ettei yksityiskohtaisen työtuntijärjestelmän laatiminen aina ole mahdollista esim. maidonjalostusalalla tuotannon kausivaihteluiden edellyttäessä keskeytyvän kol- mivuorotyön suorittamista. Kuitenkin keskeytyvän kolmivuo-

rotyön jakson kestoaika ilmoitetaan vähintään kahden viikon tarkkuudella.

2. Edellä tarkoitetuissa tapauksissa annetaan tasoitusvapaa yhdenjaksoisena ellei asiasta toisin sovita.

Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia vuoro- kaudessa.

4 § Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetys korvataan säilyttä- mällä kuukausipalkka ennallaan.

5 § Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä kuitenkin vähennettynä asianomai- seen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä.

6 § Keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan työ, joka ylittää asianomai- sen työtuntijärjestelmän mukaisen viikkotyöajan, siten kuin työehtosopi- muksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Pöytäkirjamerkintä:

Tehtäessä keskeytyvää kolmivuorotyötä käytetään kuukau- sipalkan tuntipalkkajakajana lukua 156.

7 § Siirryttäessä tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta muu- hun työaikamuotoon sekä työntekijän työsuhteen päättyessä sovitaan ansaittujen mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko an- tamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahassa tuntipalkan mu- kaan.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

TYÖAJAN LYHENTÄMINEN KESKEYTYMÄTTÖMÄSSÄ KOLMIVUOROTYÖSSÄ 2003

1 § Työaika ja soveltamisala

Sovittiin, että säännöllistä työaikaa lyhennetään keskeytymättömässä kolmivuorotyössä siten, että se on keskimäärin 34,6 tuntia viikossa. Työ- ajan lyhennys koskee myös sellaista keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, jota tehdään vain osa kalenterivuotta. Tämän pöytäkirjan määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös kyseisen työn osalta.

Pöytäkirjamerkintä:

Työntekijä tulee tämän pöytäkirjan piiriin, kun hän on ollut keskeytyksettä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä aamu-, ilta- ja yövuorojaksot.

2 § Työajan tasoittuminen

Työajan tulee enintään vuoden pituisena ajanjaksona tai keskeytymä- töntä kolmivuorotyötä tehtävän jakson aikana tasoittua keskimäärin 34,6 tuntiin viikossa.

Viimeksi mainitussa tapauksessa "työajan tasoittaminen" voidaan toteut- taa myös siten, että maksetaan vastaava rahakorvaus tuntipalkan mu- kaan tai annetaan vastaava vapaa keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehtävän jakson jälkeen.

Työtä varten tulee ennakolta laatia työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 34,6 tuntiin.

Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Keskimääräiset viikkotyöajat eivät sisällä vuosiloma-aikaa.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Kun keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehdään lyhyitä jak- soja, joihin sisältyy arkipyhiä, niin tällaisen keskeytymättö- män kolmivuorotyöjakson työaika ei voi olla pidempi kuin muissa työaikamuodoissa. Työajan vertailussa tulee huomi- oida arkipyhien lisäksi vapaapäivien kertyminen yksi- ja kak- sivuorotyössä.

Pöytäkirjamerkintä 3:

1. Liitot toteavat, ettei yksityiskohtaisen työtuntijärjestelmän laatiminen aina ole mahdollista esim. maidonjalostusalalla

tuotannon kausivaihteluiden edellyttäessä keskeytymättö- män kolmivuorotyön suorittamista. Kuitenkin keskeytymättö- män kolmivuorotyön jakson kestoaika ilmoitetaan vähintään kahden viikon tarkkuudella.

2. Edellä tarkoitetuissa tapauksissa annetaan tasoitusvapaa yhdenjaksoisena ellei asiasta toisin sovita.

3 § Työajan lyhentymisen korvaaminen

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetys korvataan säilyttä- mällä kuukausipalkka ennallaan.

4 § Vuosiloma

Viisivuorojärjestelmää käytettäessä työntekijälle annetaan vuosilomaa varten 22 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika 20.5. ja 20.9 väli- senä aikana.

Edellä olevan käytännön takia 24:n päivän loman osasta käyttämättä jäävät lomapäivät annetaan pääsääntöisesti yhdessä jaksossa saman kalenterivuoden aikana.

Xxxxxxxx tämän sopimuksen tarkoittamissa työvuorojärjestelmissä anne- taan 24 lomapäivää ylittävä loman osa saman kalenterivuoden aikana tai sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Muilta osin noudatetaan vuosilomaa annettaessa samoin kuin vuosilo- mien ajankohdista ilmoitettavissa vuosilomalain määräyksiä.

Edellä tässä pykälässä olevasta poiketen voidaan paikallisesti sopia, että vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisesti.

Liitot pitävät tarkoituksenmukaisena, että vuosilomien sijoittelu työtunti- järjestelmään pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman aikaisin.

Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä. Kuitenkin niistä vähennetään asian- omaiseen kalenterikuukauteen sisältyvien, päivätyöntekijöiden tavan- omaisten vapaapäivien lukumäärä.

5 § Ylityö

Tämän sopimuksen tarkoittamissa työaikamuodoissa korvataan työ, joka ylittää asianomaisen työviikon työtuntijärjestelmän mukaisen viikko- työajan, siten kuin työehtosopimuksessa viikoittaisesta ylityöstä on sovittu.

Pöytäkirjamerkintä:

Tehtäessä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä käytetään kuu- kausipalkan tuntipalkkajakajana lukua 146.

6 § Siirtyminen työaikamuodosta toiseen sekä työsuhteen päättyminen

Kun tässä sopimuksessa tarkoitetusta työaikamuodosta siirrytään muu- hun työaikamuotoon tai kun työntekijän työsuhde päättyy, on sovittava ansaittujen, mutta pitämättä jääneiden vapaiden korvaamisesta joko an- tamalla vastaavasti vapaata tai maksamalla rahaa tuntipalkan mukaan.

7 § Tämä sopimus on voimassa työehtosopimuksen osana.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

LIITTOJEN VÄLINEN SOPIMUS KESKIMÄÄRÄISESTÄ TYÖAJASTA LEIPOMO- ALALLA

1. Sopiminen

Keskimääräisestä työajasta sovitaan paikallisesti ja sen tekeminen edel- lyttää työntekijän henkilökohtaista suostumusta. Mikäli yrityksessä on valittu luottamusmies, asiasta on sovittava hänen kanssaan. Keskimää- räisen työaikajärjestelmän käyttöönotosta on ilmoitettava työaikatyöryh- mälle. Jos yrityksessä ei ole valittu luottamusmiestä, työaikatyöryhmä antaa luvan keskimääräisen työaikajärjestelmän käyttöönottoon.

Tässä kohdassa tarkoitetun sopimuksen irtisanomisesta sovitaan paikal- lisesti.

Työntekijällä on oikeus palata samaan tai samantapaisiin töihin ilmoitet- tuaan siitä työnantajalle. Työnantajalle on kuitenkin varattava kohtuulli- nen järjestelyaika.

2. Keskimääräinen viikkotyöaika

Säännöllinen viikkotyöaika tasoittuu 36 tuntiin enintään 52 viikon pitui- sena ajanjaksona tai muun tätä lyhyemmäksi sovitun jakson aikana.

Järjestelmä rakentuu 6-12 viikon pituiselle ajanjaksolle siten, että kaikki viikonpäivät ovat käytössä. Peräkkäisiä työpäiviä on enintään viisi.

Säännöllistä viikoittaista työaikaa ei saa kuitenkaan pidentää kuin enin- tään kahdeksalla tunnilla työehtosopimuksen 24 §:n ensimmäisen kap- paleen mukaisesta (40 h) viikkotyöajasta.

Tavoitteena pidetään, että joka toinen viikonloppu on vapaa. Jos tämä ei ole mahdollista, niin keskimäärin joka toinen viikonloppu on vapaa. Vii- konloppuun luetaan päivät perjantai, lauantai ja sunnuntai, joille yhtäjak- soisen kahden päivän vapaan tulee sijoittua. Tämän sopimuksen piiriin kuuluvalle työntekijälle annetaan kuuden viikon ajanjaksona vähintään kolme viikonloppuvapaata.

Tässä työaikajärjestelmässä työaika tasoittuu keskimäärin 36 tuntiin vii- kossa, jonka johdosta työajan lyhentämistä leipomoalalla koskeva sopi- mus ei koske tätä työaikamuotoa.

3. Vuorokautinen työaika

Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan luottamusmiehen kanssa sopien pidentää enintään yhdellä tunnilla työehtosopimuksen 24 §:n en- simmäisen kappaleen mukaisesta säännöllisestä (8 h) vuorokautisesta työajasta.

4. Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo

Kullekin 6-12 viikon pituiselle ajanjaksolle (tasoittumisjaksolle) on laadit- tava työaikalain 34 §:n mukaisesti työajan tasoittumisjärjestelmä. Tasoit- tumisjärjestelmään on myös merkittävä suunnitelma kertyvien vapaiden käyttämisestä. Työvuoroluettelo on annettava tiedoksi työaikalain 35 §:n mukaan.

5. Vuorokautinen ja viikkoylityö

Vuorokautiseksi ylityöksi katsotaan se työ, joka ylittää työvuoroluettelon mukaisen työtuntimäärän. Viikoittaista ylityötä on se työ, joka ylittää työ- vuoroluettelon mukaisen viikkotyöajan.

6. Ansiotaso

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle ansionmenetys korvataan säilyttä- mällä kuukausipalkka ennallaan.

Lauantaityön korvaus ja vapaa-aikahyvitys määräytyvät työehtosopimuk- sen 29 §:n mukaisesti.

7. Seuranta

Keskimääräisen työajan käyttöönottaminen ei poista lain mukaista oi- keutta vaatia aikaisempia viikkoylityöstä mahdollisesti aiheutuneita saa- tavia. Liittojen välinen työaikatyöryhmä seuraa järjestelmän käyttöönot- tamista yrityksissä ja tarkastelee mahdollisuuksien mukaan edellä maini- tun seikan toteutumista.

8. Voimaantulo

Tämän sopimuksen mukainen työaikajärjestely voi tulla voimaan 1.11.2010 jälkeen.

LEIPOMOIDEN TYÖAIKAMALLI

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL RY

Aika: 6.3.2019

Paikka: Elintarviketeollisuusliitto ry:n toimisto Läsnä: Liittojen edustajat

1 § Tausta

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ovat allekirjoi- tuspöytäkirjassa Leipomoiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen uudista- miseksi 13.10.2016 sopineet 3 §:n mukaisten työryhmien perustamisesta työehtoso- pimuskaudelle 1.2.2017-31.1.2021.

2 § Neuvottelutulos

Osapuolet ovat saavuttaneet Työaikamallityöryhmässä yksimielisyyden alla olevasta työaikamallista Leipomoiden työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen.

Kyseinen työaikamalli voi olla käytettävissä myös vain osaan työntekijöistä eikä se siten poista muiden työehtosopimuksen mukaisten työaikamääräysten (esim. 24 §:n

3. kappale) samanaikaista käyttämistä yhtiössä muihin työntekijöihin.

Sovitun työaikamallin toteutumista tulee tarkastella aina kahden viikon tasoittumisjak- soissa. Mikäli työaikamalli on väliaikaisesti poissa käytöstä vähintään viikon ajan, voi- daan tänä aikana käyttää muita työehtosopimuksen mukaisia työaikamääräyksiä (esim. 24 §:n 3. kappale).

KAHDEN VIIKON TASOITTUMISJAKSO

Paikallisesti voidaan työnantajan ja luottamusmiehen välillä sopia Leipomoiden työn- tekijöitä koskevan työehtosopimuksen kohdan IV Työaika 24 § säännöllinen työaika soveltamisesta sopia työehtosopimuksesta poiketen seuraavalla tavalla:

‐ viikoittainen säännöllinen työaika voi joustaa enintään kolme (3) tuntia työvuo- roluetteloon merkitystä säännöllisestä työajasta. Viikon säännöllinen työaika voi siten olla enintään 43 tuntia. Työajan tulee tasoittua säännölliseen 40 tunnin työaikaan kahden viikon tasoittumisjaksossa.

‐ vuorokautinen säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia.

‐ työviikko alkaa maanantaina 00.00, jolloin myös kahden viikon tasoittumisjak- sot alkavat ja päättyvät.

‐ työnantajan tulee hyvissä ajoin ja viimeistään viikkoa ennen kahden viikon ta- soittumisjakson alkamista julkaista kirjallinen työvuoroluettelo, josta ilmenee työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen ajankohdat.

‐ paikallinen sopimus on kummankin osapuolen irtisanottavissa noudattaen yh- den (1) kuukauden irtisanomisaikaa. Sopimuksen irtisanomisilmoitus on teh- tävä kirjallisesti.

Esimerkki 1:

Työntekijä työskentelee ensimmäisenä viikkona normaalin työviikon maanantaista perjantaihin (40 tuntia). Työntekijän seuraava työvuoro alkaa jo sunnuntai-iltana klo 21 ja päättyy maanantaiaamuna 05. Toisella työviikolla työntekijä työskentelee nor- maalit kahdeksan tunnin työvuorot tiistaista perjantaihin, jolloin toisen työviikon sään- nöllinen työaika on 37 tuntia. Työaika tasoittuu näin kahden viikon tasoittumisjaksossa työehtosopimuksen säännölliseen työaikaan.

ma	ti	ke	to	pe	la	su
8	8	8	8	8	-	3
viikon säännöllinen työaika on 43 tuntia
ma	ti	ke	to	pe	la	su
5	8	8	8	8	-	-
viikon säännöllinen työaika 37 tuntia

Esimerkki 2:

Työntekijän työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen työaika on ensimmäisellä viikolla 43 tuntia. Säännöllinen työaika alkaa sunnuntaina klo 21, mutta työnantajan pyyn- nöstä työntekijä aloittaa työt sunnuntaina klo 18. Työvuoroluetteloon merkitty säännöl- linen työaika toisella viikolla on 37 tuntia, mutta työnantajan pyynnöstä työntekijä tekee lauantaina ylityönä kahdeksan tunnin työvuoron.

ma	ti	ke	to	pe	la	su
8	8	8	8	8	-	6
Viikon työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen työaika on 43 tuntia, mutta toteutu- nut työaika on 46 tuntia, josta 3 tuntia sunnuntain osalta ovat viikoittaista ylityötä (50%)
ma	ti	ke	to	pe	la	su
5	8	8	8	8	8	-
Viikon työvuoroluetteloon merkitty säännöllinen työaika on 37 tuntia, mutta toteutu- nut työaika on 45 tuntia, josta 8 tuntia lauantain osalta ovat viikoittaista ylityötä (50%)

Esimerkki 3:

Työntekijän työvuoroluetteloon on ensimmäisellä viikolla merkitty säännöllinen työaika 43 tuntia siten, että sunnuntaina työvuoron on tarkoitus alkaa klo 21. Työnantajan pyynnöstä työntekijä aloittaa työt sunnuntaina klo 18. Toisella viikolla työvuoroluette- loon merkitty työaika on 40 tuntia siten, että sunnuntaina työvuoron on tarkoitus alkaa klo 21, mutta työntekijä aloittaa sunnuntaina työt klo 18 työnantajan pyynnöstä.

Työaika ei tässä mallissa työvuoroluettelon mukaisesti tasoitu sopimuksen mukaiseen ja kahden viikon tasoittumisjakso -työaikamalli ei ole siten lainkaan käytössä, jolloin työntekijälle muodostuu kummallekin viikolle viikkoylityötä.

ma	ti	ke	to	pe	la	su
8	8	8	8	8	-	6
Viikon työvuoroluettelon mukainen työaika on 43 tuntia, mutta tehty työaika on 46 tuntia. Koska työaikamalli ei ole käytössä, on sunnuntaina tehty työ kokonaisuudessaan viikoittaista ylityötä (50%)
ma	ti	ke	to	pe	la	su
5	8	8	8	8	-	6
Viikon työvuoroluettelon mukainen työaika on 40 tuntia, mutta tehty työaika on 43 tuntia. Koska työaikamalli ei ole käytössä, on sunnuntaina tehty työ kokonaisuudessaan viikoittaista ylityötä (50%)

3 § Neuvottelutuloksen hyväksyminen

Neuvottelutuloksen hyväksyminen edellyttää osapuolten hallintojen käsittelyä ja hy- väksyntää. Neuvottelutuloksen syntyminen vahvistetaan neuvottelijoiden allekirjoituk- sin. Neuvottelutuloksen hyväksymisen jälkeen se on sovellettavissa välittömästi.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO RY

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL RY

LIITTOJEN VÄLINEN SOPIMUS VIIKONLOPPUVUOROTYÖSTÄ 2003

1. Viikonloppuvuorotyö

Viikonloppuvuorotyöllä tarkoitetaan viikonlopun aikana tapahtuvaa vuo- rotyöntekoa. Tällöin viikonloppu voi olla esimerkiksi perjantain 22.00 - sunnuntain 22.00 välinen aika.

2. Viikonloppuvuorotyön käyttö

Viikonloppuvuorotyötä voidaan tehdä määräajan tai se voi olla käytössä toistaiseksi.

3. Vuorojärjestelmä

Säännöllinen työaika on 12 tuntia vuoroa kohti. Vuorot voivat olla järjes- tetty esimerkiksi seuraavalla tavalla:

I vuoro

Pe 22.00 - La 10.00

La 22.00 - Su 10.00

II vuoro

La 10.00 - La 22.00

Su 10.00 - Su 22.00

Säännöllinen työaika viikonlopun aikana on 24 tuntia eli kaksi 12 tunnin työvuoroa.

4. Työtuntijärjestelmä

Työtuntijärjestelmä laaditaan ajanjaksolle, jolloin viikonloppuvuorotyötä tehdään. Ajanjakso voi tällöin olla määräaikainen tai enintään kalenteri- vuosi.

5. Palkkaperusteet

Periaatteena on se, että palkka maksetaan samojen perusteiden mu- kaan mitä kyseisessä työssä muissa työaikamuodoissa on käytössä.

6. Maksettavat tunnit

Työntekijälle maksettavat tunnit koostuvat seuraavasti:

Perustunnit	24 tuntia (2 x 12)
Korvaukset 8 tunnin jälkeen
Lauantai
2 x 50 %	1
2 x 100 %	2
Sunnuntai
2 x 50 %	1
2 x 100 %	2
Sunnuntaityö
12 x 100 %	12
Yhteensä	42 tuntia

Tässä esimerkissä työvuorokausi alkaa silloin kun henkilö aloittaa sään- nöllisen työvuoronsa.

7. Vuorolisät

Vuorolisät maksetaan 8 tunnilta viikonloppuvuorotyön aikana esimerkiksi seuraavasti:

iltavuorolisä kello 14.00 - 22.00

yövuorolisä kello 22.00 - 06.00

8. Ylityö Viikonlopputyön säännöllinen vuorokautinen työaika on 12 tuntia. Tällöin lainmukaista vuorokautista ylityötä on 12 tunnin jälkeen tehty työ. Viikoit- taista ylityötä on 40 tunnin jälkeen tehty työ.

9. Arkipyhäkorvaus

Arkipyhäkorvaukset maksetaan työehtosopimuksen mukaan.

10. Sairausajan palkka

Sairausajan palkka maksetaan työehtosopimuksen mukaan.

Tällöin mm. sairausajan palkka maksetaan työehtosopimuksessa maini- tuilta ajanjaksoilta ja sairausajan palkka maksetaan viikonlopun ajalta sen suuruisena kuin työntekijä olisi ollut työssä.

11. Vuosiloma

Työntekijä ansaitsee vuosilomalain mukaisesti joko 2 tai 2,5 päivää lomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Viisi viikonlopun työvuoroa kalenterikuukauden aikana vastaa täyttä lomanmääräytymiskuukautta.

Työntekijän vuosilomaan sisältyy vapaita työvuoroja seuraavasti:

Vuosilomapäivien määrä	Vapaiden työvuorojen määrä (12 t)
2	1
3
4
5
6	2
7
8
9	3
10
11
12	4
13
14
15	5
16
17
18	6
19
20
21	7
22
23
24	8
25
26
27	9
28
29
30	10

Kesäloma sisältää neljä peräkkäistä viikonloppua ja talviloma yhden, ellei muusta sovita.

12. Sopiminen

Viikonloppuvuorotyöstä sovitaan pääluottamusmiehen kanssa ja sen tekeminen edellyttää työntekijän henkilökohtaista suostumusta.

Tässä kohdassa tarkoitetun sopimuksen irtisanomisesta sovitaan paikal- lisesti.

13. Yksittäisen työntekijän irtaantuminen viikonlopputyöstä

Työntekijällä on oikeus palata samaan tai samantapaisiin töihin ilmoitet- tuaan siitä työnantajalle. Työnantajalle on kuitenkin varattava kohtuulli- nen järjestelyaika.

14. Voimassaolo

Tämä liittojen välinen sopimus tulee voimaan työehtosopimuksen allekir- joituspäivästä lukien ja se on voimassa kuten työehtosopimukset.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

Leipomotyölaki 5 § (5.11.1993/916)

"Kello 22:n ja 6:n välisenä aikana tehdystä työstä on työntekijälle mak- settava vähintään 100 prosentilla korotettu palkka.

Työnantajien ja työntekijöiden yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on oikeus sopia 1 momentissa tarkoitetusta palkasta toisin- kin."

Työaikalaki 9.8.1996/605

46 §

Kumottavat säännökset

Tällä lailla kumotaan niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen seuraa- vat lait:

5) 9 päivänä kesäkuuta 1961 annettu leipomotyölaki (302/61) lukuun ot- tamatta 5 §:ää, sellaisena kuin se on 5 päivänä marraskuuta 1993 anne- tussa laissa (916/93).

Hallituksen esitys Eduskunnalle työaikalaiksi ja laiksi kotitaloustyönte- kijän työsuhteesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta (HE 34/1996) 46

§:n kohdalla

"Vaikka leipomotyölaki kumottaisiin, hallituksen tarkoituksena on, että voimaan jäävän 5 §:n soveltamisessa noudatetaan leipomotyölain sovel- tamisalaa."

Kumotun leipomotyölain soveltamisalaa koskenut 1 § laissa 5.11.1993/916 kuului seuraavasti:

"Tämän lain alaista on työsopimuslain (320/70) 1 §:n 1 momentissa tar- koitetun työsopimuksen perusteella tehtävä leipomotyö, jolla tavaraa tuotetaan myytäväksi, leipomossa tapahtuva leipomotuotteiden pakkaa- minen ja lähettäminen sekä leivän valmistus tehtaassa taikka teollisuus- laitoksessa niin myös leipomotuotteiden valmistus muussa liikkeessä, yrityksessä tai laitoksessa."

ETL/SEL IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2003 I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Yleinen soveltamisala

Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irti- sanomista työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä syystä, työntekijän irtisanoutumista sekä niitä menettelytapoja, joita nou- datetaan irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.

Sopimus ei koske ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/98) tarkoitettuja työsuhteita.

Soveltamisohjeita

Sopimus koskee pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa ole- van työsopimuksen irtisanomista työntekijästä johtuvasta syystä.

Sopimus ei 1 §:ssä nimenomaisesti mainitun tapauksen li- säksi koske myöskään:

1. Työsopimuksen purkamista työsopimuslain 8:1 §:n ja 8:3

§:n perusteella.

2. Työsopimuslain 1:3 §:n 2 momentin perusteella tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia.

3. Työsopimuksen purkamista koeaikana työsopimuslain 1:4

§:n 4 momentin perusteella.

4. Työsopimuksen irtisanomista taloudellisista ja tuotannolli- sista syistä työsopimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella.

5. Työsopimuslain 7:5 ja 7:7 - 8 §:ssä mainittuja tapauksia (liikkeen luovutus, saneerausmenettely, työnantajan kon- kurssi ja kuolema).

Edellä tarkoitettuja sopimuksen ulkopuolelle jääviä tapauk- sia koskevat riidat käsitellään työsopimuslain mukaisesti yleisissä tuomioistuimissa.

Tämän sopimuksen perusteella voidaan tutkia, onko työso- pimuslain 7:3 - 4 §:n perusteella suoritettu irtisanominen joh- tunut tosiasiallisesti työntekijästä johtuvasta tai hänen henki- löönsä liittyvästä syystä ja olisiko työnantajalla ollut riittävät perusteet irtisanoa työntekijä sopimuksen 2 §:ssä mainituilla perusteilla sellaisessa tilanteessa, jossa työsopimus on pu- rettu työsopimuslain 8:1 §:n 1 momentin perusteella.

Työsopimuksen purkamiseen koeaikana sovelletaan työso- pimuslain 9:1 - 2 §:n ja 9:4 - 5 §:n menettelytapasäännöksiä.

Sopimuksen I, III ja IV luvun menettelytapamääräyksiä nou- datetaan kuitenkin myös irtisanottaessa tai lomautettaessa työntekijöitä taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä.

2 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimus- lain 7:1 - 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohjeita:

Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 - 2 §:ää, joissa on mää- ritelty työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

Työsopimuslain 7:2 §:n 2 momentissa on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia työnteki- jästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien mää- räysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

Asiallinen ja painava syy -käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioin- nissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laimin- lyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asialli- suutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen koko- naisharkinnalla.

Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkem- min kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) peruste- luissa.

3 § Irtisanomisajat

Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään vuoden 14 päivää

2. yli vuoden mutta enintään 4 vuotta 1 kuukausi

3. yli 4 vuotta mutta enintään 8 vuotta 2 kuukautta

4. yli 8 vuotta mutta enintään 12 vuotta 4 kuukautta

5. yli 12 vuotta 6 kuukautta

Työntekijän noudatettavat irtisanomisajat ovat seuraavat:

Työsuhde jatkunut keskeytyksettä Irtisanomisaika

1. enintään 5 vuotta 14 päivää

2. yli 5 vuotta 1 kuukausi

Soveltamisohjeita:

Työsuhteen kestoajan määräytyminen

Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irti- sanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palve- luksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovu- tus, äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta.

Työsuhteen keskeytymättömyyden ohella on selvitettävä, mikä aika kerryttää irtisanomisaikoja pidentävää työsuhteen kestoaikaa. Asevelvollisten osalta tällaista aikaa on vain se aika, jonka työntekijä on yhtäjaksoisesti ollut työnantajan palveluksessa ennen asevelvollisuuslain (1438/2007) mu- kaista asevelvollisuuden suorittamista ja sen jälkeinen aika edellyttäen, että työntekijä on em. lain nojalla palannut työ- hön. Työsuhteen kestoaikaan ei siis lueta varsinaista ase- velvollisuusaikaa.

Määräajan laskeminen

Määräaikojen laskemisesta ei ole erityissäännöksiä työoi- keudellisessa lainsäädännössä eikä määräyksiä työehtoso- pimuksissa. Säädettyjen määräaikain laskemisesta anne- tussa laissa (150/30) olevia määräaikojen laskemissääntöjä noudatetaan vakiintuneesti työsuhteeseen liittyviä määräai- koja, kuten irtisanomisaikaa ym. laskettaessa. Irtisanomis- suojasopimukseen sisältyviä määräaikoja laskettaessa nou- datetaan siten, ellei toisin ole sovittu, seuraavia sääntöjä.

1. Jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimetyn päi- vän jälkeen, ei määräaikaan lueta sitä päivää, jona toimen- pide on suoritettu.

Esimerkki 1

Jos työnantaja lomauttaa työntekijän 14 päivän lomautusil- moitusaikaa noudattaen 1.3., on ensimmäinen lomautus- päivä 16.3.

2. Aika, joka on määrätty viikkoina, kuukausina tai vuosina nimetyn päivän jälkeen, päättyy sinä määräviikon tai -kuu- kauden päivänä, joka nimeltään tai järjestysnumeroltaan vastaa sanottua päivää. Jos vastaavaa päivää ei ole siinä kuussa, jona määräaika päättyisi, pidetään sen kuukauden viimeistä päivää määräajan loppupäivänä.

Esimerkki 2

Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, jonka työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 4 mutta enintään 8 vuotta ja jonka irtisanomisaika on siis 2 kuukautta 30.7., on työsuh- teen viimeinen päivä 30.9. Mikäli mainitun työntekijän irtisa- nominen tapahtuu 31.7., on työsuhteen viimeinen päivä 30.9., koska syyskuussa ei ole järjestysnumeroltaan vastaa- vaa päivää, jona määräaika päättyisi.

Vaikka määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä sattuu irti- sanomisessa pyhäpäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, vapunpäi- väksi, joulu- tai juhannusaatoksi tahi arkilauantaiksi, on mai- nittu päivä tästä huolimatta työsuhteen päättymispäivä.

Irtisanomisajan kuluminen ja määräaikainen työsopi- mus

Tapauksissa, joissa työntekijän työsopimus on irtisanottu ta- loudellisista ja tuotannollisista syistä ja joissa työtä on tar- jolla vielä irtisanomisajan kulumisen jälkeen, voidaan työnte- kijän kanssa solmia jäljellä olevan työn teettämistä koskeva määräaikainen työsopimus.

4 §

Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisano- misaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisano- misaikaa vastaavalta ajalta.

Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa on velvollinen suorit- tamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palk- kaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työnteki- jälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 2:17

§:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeuden rajoituksista.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvaus- velvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palk- kaa vastaavaksi.

Soveltamisohjeita:

Sopimuskohdan tarkoittamissa rikkomustapauksissa on ky- symys toisen sopimuspuolen laiminlyönnistä. Palkka laske- taan tällaisessa tapauksessa alakohtaisen työehtosopimuk- sen sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.

Tässä yhteydessä ei ole puututtu sellaisiin tapauksiin, joissa työntekijä työsuhteen kestäessä joutuu olemaan vailla työtä. Tällöin noudatetaan alakohtaisia työehtosopimusmääräyksiä tai -käytäntöä.

5 §

Irtisanomisesta ilmoittaminen

Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitse- mäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työ- ajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irti- sanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päät- tymistä seuraavana päivänä.

6 §

Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kir- jallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedos- saan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on pää- tetty.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

7 § Soveltamisala

Sen lisäksi mitä edellä on sanottu, noudatetaan työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa tämän luvun määräyksiä.

8 §

Irtisanomisen toimittaminen

Irtisanominen on toimitettava kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisa- nomisen peruste on tullut työnantajan tietoon.

9 §

Työntekijän kuuleminen

Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Soveltamisohje

Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi työntekijän omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

10 § Tuomioistuinkäsittely

Jollei työsopimuksen irtisanomista koskevassa riidassa ole päästy sovin- toon, työnantaja- tai työntekijäliitto voi saattaa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Työtuomioistuimesta annetun lain (646/74) 15 §:n mukai- nen haastehakemus on toimitettava työtuomioistuimelle kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt.

11 § Välimiesmenettely

Työsopimuksen irtisanomista koskeva erimielisyys voidaan työtuomiois- tuimesta annetun lain (646/74) 11 §:n mukaisessa järjestyksessä mää- rätä välimiesten ratkaistavaksi.

12 §

Xxxxxxx työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisano- misperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen mak- samaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisa- nomisesta.

13 §

Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukau- den palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jää- misen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vas- taavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työnte- kijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Korvauksesta on vähennettävä työntekijälle maksettujen työttömyyspäi- värahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työnantajaa ei voida tuomita tässä pykälässä tarkoitettuun korvaukseen työsopimuslain 12:2 §:n mukaisen vahingonkorvauksen lisäksi eikä sen sijasta.

Soveltamisohjeita:

Työttömyyspäivärahojen osuuden vähentäminen koskee korvausta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyy- destä johtuvista palkkaeduista. Vähennyksen määrä on pää- sääntöisesti 75 prosenttia ansioon suhteutetusta työttö- myyspäivärahasta, 80 prosenttia peruspäivärahasta ja työ- markkinatuki kokonaisuudessaan. Korvauksesta voidaan tehdä edellä mainittua pienempi vähennys tai jättää vähen- nys kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työn- tekijän taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä hänen koke- mansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta työsopimuksen pe- rusteetonta irtisanomista koskevassa asiassa tehdään sopi- mus, myös sovitusta korvauksesta on tehtävä vähennys si- ten kuin edellisessä kappaleessa on sovittu.

III LOMAUTUS

14 § Lomauttaminen

Työntekijän lomauttamisessa on noudatettava vähintään 14 päivän il- moitusaikaa ja lomautus voi tapahtua määräajaksi tai toistaiseksi.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä sopia lomautusil- moitusajasta ja lomautuksen toteuttamistavasta silloin, kun on kysymys

määräaikaisesta lomauttamisesta työsopimuslain 5:2 §:n 2 momentin mukaisissa tapauksissa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitet- tava työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä. Asuntoedun säilymisestä lomautusaikana säädetään työsopimus- lain 13:5 §:ssä.

Soveltamisohje

Sopimus ei koske lomautusperusteita, vaan ne määräytyvät lain mukaisesti. Sopimuksella ei ole rajattu lomautuksen kestoaikaa.

15 § Ennakkoselvitys

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioi- dusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipy- mättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvityksen anta- misen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työn- tekijöille tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityk- sestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun kuin työ- sopimuslain, muun sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen pe- rusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai luottamusmiehen kanssa.

16 § Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle henkilökohtai- sesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimit- taa kirjeitse tai sähköisesti edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleen mukaan mää- räytyvää ilmoitusaikaa noudattaen.

Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjalli- nen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

Edellä 14 §:n 1 - 2 kappaleessa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ei kui- tenkaan ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi tai joissa työnteon este johtuu työsopimuslain 2:12 §:n 2 momen- tissa tarkoitetuista tapauksista.

Poikkeukset lomautusilmoituksen määräajoista

Työsopimuslain 2:12 §:n 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa työnan- tajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy lain mukaisesti. Tällöin työn- antaja ei ole velvollinen antamaan erillistä lomautusilmoitusta palkan- maksun lakatessa.

Sopimukseen sisältyy lisäksi maininta lomautusilmoituksen tarpeetto- muudesta tapauksissa, joissa työnantajalla "ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi". Työsopimuslakia koskevassa hallituksen esityk- sessä mainitaan esimerkkeinä tällaisista poissaoloista perhevapaa, opintovapaa ja asevelvollisuuden suorittaminen. Toisaalta lomautusil- moituksen antamiselle myös näissä tapauksissa ei ole estettä. Jos työn- tekijä ilmoittaa lomautuksen kuluessa palaavansa työhön ennakoitua ai- kaisemmin jo ennen lomautuksen päättymistä, työnantajan on kuitenkin annettava hänelle lomautusilmoitus.

Työnantajan korvausvelvollisuus eräissä poikkeuksellisissa tilan- teissa

Sopimuksen mukaan lomautus voi tapahtua joko toistaiseksi tai määrä- ajaksi työsuhteen säilyessä muutoin voimassa.

Lomautuksen tapahduttua toistaiseksi sen kestolle ei ole asetettu enim- mäisaikaa. Työntekijällä on lomautusaikana oikeus irtisanoa työsopimus sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päät- tymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päät- tymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päätty- mään lomautuksen aikana, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Korvaus maksetaan palkanmak- sukausittain, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhden- jaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten edellisessä kappaleessa on sovittu.

Korvaus maksetaan työsopimuksen päättymistä seuraavana ensimmäi- senä työnantajan normaalina palkanmaksupäivänä, ellei toisin sovita.

Tapauksissa, joissa työn vähyyden vuoksi irtisanottu työntekijä tällaisen syyn johdosta lomautetaan irtisanomisaikana, määräytyy työnantajan palkanmaksuvelvollisuus samojen periaatteiden mukaisesti.

Erorahan saamisen edellytysten katsotaan näissä tapauksissa alkavan sinä päivänä, jona työsuhde päättyy.

Poikkeukselliset lomautustilanteet

1. Lomautuksen peruuttaminen

Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voi- daan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alka- mista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toi- meenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

2. Lomautuksen siirtäminen

Lomautusilmoitusaikana ilmaantuva työ voi kuitenkin olla luonteeltaan tilapäistä. Tällöin lomauttamisen peruuttaminen kokonaan ei ole mahdol- lista vaan lomautuksen alkamisajankohtaa voidaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Lomautusta voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sillä määrällä, jonka lo- mautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Esimerkki:

Työnantajan annettua 2.4.2001 lomautusilmoituksen 17.4.2001 alkavasta lomautuksesta hänelle ilmaantuu 10.4.2001 uutta työtä 7 päivän ajaksi.

Työnantaja voi uutta lomautusilmoitusta antamatta siirtää lo- mautuksen alkamisajankohtaa siten 7 päivällä eli 24.4.2001.

3. Lomautuksen keskeyttäminen

Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomautta- misen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työn- antajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tila- päisen työn arvioitu kestoaika.

Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännök- siin.

Xxxxxxxx ja lyhennetty työaika

Lomauttamismenettelyyn liittyvät määräykset koskevat sekä varsinaista lomautusta (työnteon keskeyttäminen kokonaan) että ns. kollektiivista siirtymistä lyhennettyyn työaikaan. Näin ollen sopimuksen määräyksiä ennakkoselvityksestä ja lomautusilmoitusajasta noudatetaan myös siir- ryttäessä lyhennettyyn työviikkoon, ellei toisin ole sovittu.

Alakohtaisissa työehtosopimuksissa on määräyksiä työtuntijärjestelmän muuttamisesta. Näissä tapauksissa on kysymyksessä yleensä työaika- järjestelyt alalla tai yrityksessä noudatetun työajan puitteissa, eivätkä nämä tapaukset ole rinnastettavissa lyhennettyyn työaikaan siirtymi- seen.

Mikäli alakohtaisessa työehtosopimuksessa on määrätty lyhennettyyn työaikaan siirtymisessä noudatettavasta ilmoitusmenettelystä, syrjäyttää tällainen sopimusmääräys tämän sopimuksen määräykset.

Työn alkamisesta ilmoittaminen

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitet- tava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on tällöin oi- keus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa nou- dattaen.

Määräyksen mukaista ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin, kun työntekijä on lomautettu määräajaksi.

Muu työ lomautusaikana

Lomauttaminen ei sopimuksen mukaan estä työntekijää ottamasta lo- mautusajaksi muuta työtä.

Mikäli työntekijä on ottanut lomautusajaksi muuta työtä lomautusilmoi- tuksen antamisen jälkeen, mutta ennen kuin hänelle on ilmoitettu lomau- tuksen peruuttamisesta tai siirtämisestä, työntekijä ei ole velvollinen kor- vaamaan tästä työnantajalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa. Tällai- sessa tapauksessa työntekijä on velvollinen palaamaan työhön niin pian kuin se on mahdollista.

Asunto lomautusaikana

Sopimuksen mukaan asuntoedun säilymisestä lomautusaikana noudate- taan työsopimuslain 13:5 §:n säännöksiä. Tämän säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuo- neistoa sen ajan, jolloin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn, kuten lomauttamisen, vuoksi. Työnantajalla on kuitenkin oikeus periä työntekijältä vastike huoneiston käytöstä aikaisintaan palkanmaksuvel- vollisuuden päättymistä seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta.

Vastike saa olla neliömetriltä enintään määrä, joka on asumistukilain (408/75) nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäis-asu- mismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alka- mista.

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

17 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinni- tetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovel- vollisuuden määrään.

Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10

§:ssä sovittuja kanneaikoja.

Soveltamisohje

Määräyksellä ei ole kumottu vuonna 2002 tehdyn ETL/SEL yleissopimuksen määräyksiä. Näin ollen mainitussa sopi- muksessa ja työsopimuslain 7:9 §:ssä tarkoitettujen erityis- ryhmien irtisanomissuojaa koskevat määräykset ovat ensisi- jaisia tämän sopimuksen 17 §:n määräykseen nähden.

18 §

Irtisanomista tai lomautusta koskeva ilmoitus luottamusmiehelle ja työvoimaviranomaiselle

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman vähentäminen taikka lomauttaminen, ilmoitetaan siitä asian- omaiselle luottamusmiehelle. Jos toimenpide kohdistuu vähintään kym- meneen työntekijään, on siitä ilmoitettava myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos työnantajalla on lain perusteella vastaava velvollisuus.

19 § Takaisinottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisella ja taloudellisella perus- teella tai saneerausmenettelyn yhteydessä irtisanomalleen, työvoimatoi- mistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvit- see työntekijöitä 9 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä sa- moihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Soveltamisohjeita:

Työnantaja täyttää velvollisuutensa tiedustelemalla paikalli- sesta työvoimatoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimatoi- mistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työnantajan käännyttyä työ-

voimatoimiston puoleen, tekee toimisto tiedustelun perus- teella työvoimatilauksen ja selvittää, onko sopimuksen 19

§:ssä tarkoitettuja työntekijöitä työnhakijoina.

Samassa yhteydessä on syytä selvittää, onko sellaisia työn- tekijöitä edelleen työttöminä työnhakijoina, jotka yli 200 päi- vää kestäneen lomautuksen jälkeen ovat työsopimuslain 5:7

§:n 3 momentin perusteella itse irtisanoneet työsuhteensa.

Työnhakijat ilmoitetaan työnantajalle ja entisille työntekijöille annetaan tavanomaiseen tapaan työhön osoitukset.

20 § Seuraamusjärjestelmä

Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnanta- jaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukai- nen korvaus on määrätty.

Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työeh- tosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten nou- dattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteetto- masta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä.

Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.

21 § Voimaantulomääräys

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomis- ajalla.

ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO ry

SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTO SEL ry

ETL/SEL YLEISSOPIMUS 2003

1 LUKU

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

Lähtökohtia

Elintarviketeollisuusliitto ry (jäljempänä ETL) ja Suomen Elintarviketyö- läisten Liitto SEL ry (jäljempänä SEL) pyrkivät kumpikin itse sekä työpai- koilla edistämään neuvottelusuhteita ja sopimustoimintaa.

Sopijapuolet pyrkivät kehittämään näitä tavoitteita yhteistoiminnan eri muotoja hyväksikäyttäen sekä valvomaan osaltaan tehtyjä sopimuksia.

Perusoikeudet

Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaama- ton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oi- keus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuu- tensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäi- sen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

Osapuolten neuvottelut ja lausuntojen pyytäminen

ETL:n tai SEL:n esittäessä työmarkkinaneuvotteluja, tulee ne mahdolli- suuksien mukaan aloittaa viivytyksettä.

Osapuolet voivat yhdessä pyytää TT:n ja SAK:n lausunnon sopimusten tulkinnasta.

Ennakkoilmoitus työtaisteluista

Liitot ilmoittavat toiselle osapuolelle aikomuksestaan ryhtyä poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun vähintään neljä päivää aikaisemmin, mikäli se on mahdollista. Ilmoituksessa tulee mainita aiotun toimenpiteen syyt, alkamishetki ja laajuus. Osapuolet suosittelevat vastaavaa ilmoitusme- nettelyä jäsenilleen.

Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan ETL:n jäsenyrityksissä jäljempänä mainituin rajoituksin. Työpaikalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa ETL:n jäsenyri- tyksen tuotantolaitosta tai sitä vastaavaa toimintayksikköä.

Organisaatio- yms. muutokset

Työpaikan toiminnan olennaisesti supistuessa, laajentuessa taikka liik- keen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen organisaatiomuutoksen johdosta saatetaan yhteistoimintaor- ganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan työ- paikan muuttunutta kokoa ja rakennetta.

Lakiviittaukset

Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yh- teistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/2007) ja työsuojelun val- vonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (44/2006), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

2 LUKU

YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKALLA

Kehittämistoiminta

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaat- teiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työ- olosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttami- seen.

Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittä- vän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työn- tekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työ- tehtäviin.

Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormi- tuksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle.

Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjes- telmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

Yhteistoiminnan toteuttaminen

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluon- teisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi pe- rustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostetta- vassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitet- tävän kohteen työntekijöistä.

Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perus- tettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat.

Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimin- taan sisältyvät asiat.

Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (1383/2001) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuu- dessa.

Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ul- kopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista.

On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttami- nen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti hen- kilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, kou- lutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työ- paikkaterveydenhuoltoon.

Tyky-toiminta

Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallin- non, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henki- löiden työkykyä ja työssä selviytymistä, sisällytetään työsuojelun toimin- taohjelmaan tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sovittaessa voidaan edellä mainitut periaatteet sisällyttää myös työpaikalla laaditta- vaan kehittämistoiminta- tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Työ- suojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan.

3 LUKU

YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT JA YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOT

3.1

Luottamusmiehiä koskevat määräykset

Valitseminen

Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa, ellei sopimuksen tekstistä muuta ilmene, ammattiosaston valitsemia pääluottamusmiestä ja työosaston tai sitä vastaavan yksikön luottamusmiestä. Ammattiosas- tolla tarkoitetaan tässä sopimuksessa SEL:n rekisteröityä alayhdistystä.

Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen työpaikan työntekijä ja pereh- tynyt työpaikan olosuhteisiin sen työntekijänä. Mikäli työpaikkaa varten on valittu vain yksi luottamusmies, on hän tämän sopimuksen tarkoit- tama pääluottamusmies.

Pääluottamusmiehen valitsemisen lisäksi ammattiosaston esityksestä sovitaan paikallisesti siitä, mille osastolle tai osastoa vastaavaan yksik- köön valitaan luottamusmies. Tällöin tulee kiinnittää huomiota siihen, että sovitut toimialueet ovat tarkoituksenmukaisia ja kattavuudeltaan sel- laisia, että ne edistävät neuvottelujärjestelmän mukaista asioiden käsit- telyä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mm. kyseessä olevan osaston työntekijöiden lukumäärä ja luottamusmiehen mahdollisuudet myös vuorotyö huomioon ottaen tavata osaston työntekijät.

Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille va- rattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on so- vittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toi- mittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilai- suuden vaalin toimittamiseen.

Tehtävät

Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa ammattiosastoa työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhtei- siin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmie- hen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Neuvottelujärjestys

Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai työsuh- teeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta, on luottamusmie- helle annettava kaikki tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

Työsuhteeseensa liittyvä asia työntekijän tulee selvittää esimiehensä kanssa. Ellei työntekijä ole saanut edellä mainittua asiaa selvitetyksi suoraan esimiehensä kanssa, voi hän saattaa asian hoidettavaksi osas- ton tai vastaavan yksikön luottamusmiehen ja työnantajan edustajan vä- lisissä neuvotteluissa. Ellei asiaa näin saada selvitetyksi, voi edellä mai- nittu luottamusmies siirtää sen pääluottamusmiehelle.

Paikallisten osapuolten yhdessä pyytäessä on ETL:lla ja SEL:lla oikeus lähettää edustajansa paikalliseen erimielisyysneuvotteluun.

Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmie- hen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttami- sen peruste on riitautettu.

3.2

Työsuojelua koskevat määräykset

Työnantaja nimeää työsuojeluyhteistoimintaa varten työsuojelupäällikön. Työntekijöiden oikeus valita työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut mää- räytyy työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain mukaisesti.

Tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan pii- riin kuuluvien tehtävien ohella järjestää, ylläpitää ja kehittää työsuojelu- yhteistoimintaa. Työsuojeluvaltuutetun tehtävät määräytyvät työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan. Lisäksi työsuojeluval- tuutettu suorittaa muut tehtävät, jotka hänelle muun lainsäädännön ja sopimusten perusteella kuuluvat. Jollei muista tehtävistä ole paikallisesti sovittu, työsuojeluasiamiehen tehtävänä on osallistua toimialuettaan koskevien työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittelyyn ja toteutuk- seen sekä osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen tai tutkimukseen toimialueellaan. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluval- tuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi, ellei paikallisesti toisin sovita.

Asiamies

Työsuojeluasiamiesten valinnasta, lukumäärästä, tehtävistä ja toimialu- eesta sovitaan paikallisesti samojen valintaperusteiden mukaisesti kuin mitä kohdan 3.1 kolmannessa kappaleessa on luottamusmiehen valin- nasta sovittu. Lisäksi on otettava huomioon työsuojeluriskit ja muut työ- oloihin vaikuttavat tekijät. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan. Sovittaessa työsuojeluasiamiehen valitsemi- sesta voidaan samalla sopia siitä ketkä asiamiehen valitsevat.

Toimikunta

Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tar- koituksenmukaisesta yhteistoimintamuodosta sovitaan paikallisesti ot- taen huomioon työpaikan laatu, laajuus ja työntekijöiden määrä ja tehtä- vien laatu sekä muut olosuhteet. Ellei muusta yhteistoimintamuodosta ole sovittu, työsuojeluyhteistoimintaa varten perustetaan työsuojelutoimi- kunta.

Soveltamisalan rajoitus

Tämän sopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä sovelletaan silloin, kun työpaikassa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää.

Sen sijasta, mitä edellisessä virkkeessä on määrätty, on työsuojeluval- tuutettu valittava vastaavasti, kun työntekijöiden lukumäärä on vähintään 10.

3.3

Ilmoitukset

Valituista luottamusmiehistä on ammattiosaston ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Pääluottamusmiehelle valitusta varamiehestä on lisäksi il- moitettava, milloin hän toimii pääluottamusmiehen sijaisena.

Varavaltuutetun toimimisesta työsuojeluvaltuutetun sijaisena on työsuo- jeluvaltuutetun ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti.

Työnantaja ilmoittaa luottamushenkilöille, ketkä käyvät yrityksen puo- lesta neuvotteluja heidän kanssaan.

4 LUKU

LUOTTAMUSMIESTEN JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN SEKÄ TYÖSUOJELUASIAMIEHEN ASEMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

4.1

Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen

Vapautus

Tehtäviensä hoitamista varten pääluottamusmiehelle ja työsuojeluval- tuutetulle järjestetään tarvittaessa tilapäisesti, säännöllisesti toistuen tai kokonaan vapautus työstään. Muulle luottamusmiehelle kuin pääluotta- musmiehelle, työsuojeluasiamiehelle sekä muille yrityksen ja henkilöstön väliseen tämän sopimuksen edellyttämään yhteistoimintaan osallistuville henkilöstön edustajille järjestetään tarvittaessa tilapäisesti vapautus työstä.

Arvioitaessa vapautuksen tarvetta on huomiota kiinnitettävä muun mu- assa ao. henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden lukumäärään, tuo- tannon ja toiminnan luonteeseen sekä tehtävien määrään.

Mikäli pääluottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu on vapautettu säännöl- lisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa tehtäväänsä pääsääntöisesti sinä aikana. Välttämättömien asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa vapautusta työstä muunakin työn kan- nalta sopivana aikana. Työnantaja korvaa pääluottamusmiehen ja työ- suojeluvaltuutetun ansionmenetyksen edellä mainituilta ajoilta.