SISÄLLYS
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n opetus- alan työehtosopimus 2022–2025
Avaintyönantajat AVAINTA ry Toinen linja 14
00530 HELSINKI
faksi 09 701 2239
SISÄLLYS
Avaintyönantajat AVAINTA ry:n opetusalan työehtosopimus 2022-2025 |
SISÄLLYS |
AVAINTYÖNANTAJAT AVAINTA RY
OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ RY
Tätä työehtosopimusta (AVAINOTES) sovelletaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsenyhteisön ylläpitämän ammattikorkeakoulun, mu- siikkioppilaitoksen, kansalaisopiston, ammatillisen oppilaitoksen ja aikuiskoulutuskeskuksen opetushenkilöstön työsuhteen ehtoihin.
Tätä sopimusta ei sovelleta oppilaitoksen/ammattikorkeakoulun joh- toon eikä muihin vastaavassa esimiesasemassa oleviin, jotka edus- tavat työnantajaa työ- ja palkkaehtoja määrättäessä.
Sopimuksen piirissä olevan opetushenkilöstön työsuhteen ehtoihin sovelletaan soveltuvin osin Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehto- sopimusta (AVAINTES), jollei tässä työehtosopimuksessa tai sen liit- teessä ole sovittu toisin.
1 Opetushenkilöstön peruspalkan määräytymisessä noudatetaan so- veltuvin osin Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen (AVAINTES) palkkausluvun 13 §:n 1–2 momenttia.
2 Erivapauden saaneen opettajan peruspalkka määräytyy erivapau- den saamisajankohtana voimassa olleiden kelpoisuusehtojen (ei siir- tymäsäännösten) mukaisen kelpoisuus/tutkintoryhmän perusteella.
3 Toimipaikkojen sijainnin mukaisessa jaossa noudatetaan seuraavaa kalleusluokitusta:
I kalleusluokkaan kuuluvat seuraavat kunnat:
Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeen- linna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Ko- lari, Kuhmo, Kuopio, Kuusamo, Muonio, Oulu, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Ristijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tampere, Tervola, Tornio, Utsjoki, Vaasa, Vantaa ja Ylitornio.
Muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan
4 Kalleusluokan mukainen euromääräinen palkka määräytyy opettajan pääasiallisen toimipisteen (oppilaitos, jossa eniten tunteja) mukaan.
5 § Epäpätevyysalennus
Toimenhaltijan, jolla ei ole toimen kelpoisuusehdoissa määriteltyä pätevyyttä, palkka on 6–20 prosenttia ko. hinnoittelutunnuksen mu- kaista palkkaa alempi.
Pöytäkirjamerkintä
Epäpätevyysalennuksesta päättää työnantaja. Kelpoisuuseh- doissa määritellyllä pätevyydellä tarkoitetaan laissa/asetuk- sessa säädettyä pätevyyttä. Jos laissa/asetuksessa säädetyt johonkin tiettyyn toimeen vaaditut tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoehtoisia, epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suo- rittamasta tutkintotasosta.
1 Kansalaisopiston, musiikkioppilaitoksen ja ammatillisen oppilaitok- sen päätoimiselle toimihenkilölle maksetaan vuosisidonnaista lisää vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan palvelusajan jälkeen siten kuin oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on sovittu.
2 Vuosisidonnaiset lisät määräytyvät vähimmäisperuspalkan ja päätoi- misen tuntiopettajan osalta enintään asianomaisen aineen opettajan opetusvelvollisuutta vastaavan palkkion sekä edellisten vuosisidon- naisten lisien yhteismäärän perusteella siten kuin oppilaitoskohtai- sissa määräyksissä on sovittu.
3 Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttaa päätoimiseksi katsottava koti- mainen ja ulkomainen palvelus opettajana/rehtorina tai kokemus toi- mihenkilön tointa vastaavalla ammattialalla tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä toimihenkilön tehtävissä.
4 Eri palvelusaikoja vuosisidonnaista lisää varten laskettaessa otetaan huomioon ne kalenterikuukaudet, joiden aikana toimihenkilö on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 18 kalenteripäivää.
5 Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaksi ajaksi hyväksytään myös poissaolo, xxxxx toimihenkilölle on maksettu palkkaa tai sairausvakuu- tuslain mukaista päivä-, raskaus-, äitiys-, isyys- tai vanhempainra- haa.
6 Opintovapaalain (273/79) mukaisesta opintovapaasta hyväksytään vuosisidonnaiseen lisään enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräy- tymisvuoden ajalta. Edellytyksenä on, että toimihenkilö on opintova- paan jälkeen palannut välittömästi saman työnantajan palvelukseen.
1 Toimihenkilölle voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka perus- teena ovat ensisijaisesti toimihenkilön henkilökohtainen osaaminen ja henkilökohtaiset työtulokset. Lisän maksamisesta päättää työnan- taja. Lisälle ei ole määrätty ala- tai ylärajaa.
2 Henkilökohtainen lisä myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi kui- tenkin enintään siksi aikaa, kun toimihenkilö saman työnantajan pal- veluksessa hoitaa samaa tehtävää. Vuosisidonnaisiin lisiin oikeutta- van palvelusajan täyttyessä vähenee henkilökohtainen lisä vastaa- vasti. Toistaiseksi myönnetty henkilökohtainen lisä säilyy muuten osana toimihenkilön kokonaispalkkaa ja sen maksaminen voidaan lopettaa maksamisperusteiden poistuessa.
1 Kaksikielisessä kunnassa voidaan opettajalle, jonka työtehtävät edellyttävät molempien kotimaisten kielten hallintaa ja jolla on hyvä kielitaito siinä kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä voidaan suorittaa kielilisänä hyvästä suullisesta ja kirjallisesta tai- dosta ks. palkkaliite.
2 Opettajalle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kielet, voidaan kielilisänä suorittaa ks. palkkaliite.
1 Kielitaitolisää (L yleisestä kielitutkinnosta 668/1994 ja asetus 669/1994) maksetaan, jos asianomaiselle opettajalle kuuluvien teh- tävien hoitamiselle on huomattavaa etua muun kuin suomen tai ruot- sin kielen taidosta. Kielitaitolisää ei kuitenkaan suoriteta, jos toimi ni- menomaan edellyttää vieraan kielen taitoa.
2 Lisää maksetaan kielitutkinnon tasosta riippuen ks. palkkaliite. 10 § Sijaisuus
Korkeampipalkkaista tointa sijaisena hoitavalle maksetaan palkkauk- sen erotus sijaisuusajalta.
11 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio
Jos opettajalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun pal- katun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta 30 prosenttia oman toimen yli- tuntipalkkiosta.
12 § Yksityisopiskelijoiden tentti
Yksityisopiskelijoiden tentin järjestävälle opettajalle maksetaan palk- kio (ks. palkkaliite). Palkkio sisältää korvauksen tentin valmistelemi- sesta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvittaessa valvonnasta. Tentti käsittää kirjallisen ja suullisen kyselyn, työnäytteen sekä uusintako- keen. Jos samassa tilaisuudessa tentittävänä on useampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan tentin järjestävälle opettajalle täysi palkkio kolmesta ensimmäisestä opiskelijasta, 1/2 palkkiosta neljän- nestä opiskelijasta yhdeksänteen ja ¼ palkkiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien.
1 Opettajan palkallisen työloman ajan palkka sekä lomaraha ja 25 §:n
4 kohdassa mainittu korvaus (luottamusmieskorvaus) lasketaan opettajan täydestä palkasta.
2 Opettajan täydellä palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa sekä kaikkia kuukausittain säännöllisesti toistuvia palkanlisiä, lisäpalkkioita ja kor- vauksia ylituntipalkkiot mukaan luettuna.
13 a § Tekniikan laboratorio- ja harjoitteluinsinöörin vähimmäispalkka
Tekniikan laboratorio- ja harjoitteluinsinöörin vähimmäispalkka kuu- kaudessa määräytyy palveluvuosien mukaan I kalleusluokassa seu- raavasti: ks. palkkaliite.
Tekniikan laboratorio- ja harjoitteluinsinöörin vähimmäispalkka kuu- kaudessa saadaan II kalleusluokassa kertomalla yllä mainittu euro- määrä luvulla 0,9873.
Epäpätevyysalennukset määräytyvät yleisen osan 5 §:n mukaan työnantajan määrittelemistä pätevyysvaatimuksista.
Soveltamisohje
Koska edellä oleviin vähimmäispalkkoihin sisältyy lomarahan osuus, erillistä lomarahaa ei makseta.
14 § Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön työaika
1 Jos oppilaitoskohtaisissa määräyksissä on sovittu, että rehtorin, opettajan tai muun opetushenkilöstön osalta noudatetaan tämän py- kälän määräyksiä, oppilaitoksen rehtorin, opettajan ja muun opetus- henkilöstön toimessa noudatetaan kokonaistyöaikaa, jolloin asian- omainen työskentelee soveltuvin osin toimistotyöaikaa koskevien määräysten mukaisesti kuitenkin rehtorin, opettajan ja muun opetus- henkilöstön työn erikoisluonne huomioon ottaen.
14 a § Tekniikan laboratorio- ja harjoitteluinsinöörin työaika
Tekniikan laboratorio- ja harjoitteluinsinöörin työaika on 14 §:n mu- kainen kokonaistyöaika.
15 § Opetushenkilöstön työaika
1 Opetus- ja koulutustyöpäivien lukumäärä, oppitunnin pituus, opetta- jan opetus- ja muun työajan sijoitus määräytyvät 31.12.1998 voi- massa olleen lainsäädännön ja työsuunnitelmasta tai vastaavasta asiakirjasta ilmenevän vakiintuneen käytännön mukaisesti.
2 Ennen kun työnantaja vahvistaa sellaisen työn tuntimäärän, josta maksetaan ylituntipalkkioperusteinen tuntipalkkio tai joka luetaan opetusvelvollisuuteen, työnantaja ja opettaja yhdessä käyvät läpi työn osatekijät ja arvioivat työhön mitoitettavan ajan.
16 § Etäopetukseen liittyvä työ
Kansalaisopiston ja musiikkioppilaitoksen opiskelijan etäopiskelun ohjaamisesta opettajalle määrätystä työstä luetaan opetustuntimää- rään työnantajan ja opettajan etukäteen yhdessä arvioima ja työnan- tajan vahvistama tuntimäärä. Palkanmaksun perusteena 1,5 tuntia etäopetustyötä vastaa yhtä oppituntia.
1 Jos opetushenkilöstöön kuuluvalla työntekijällä on oikeus vuosilo- maan, on tästä maininta asianomaisessa liitteessä.
2 Vuosilomanmääräyksinä sovelletaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen (AVAINTES) vuosilomamääräyksiä seuraa- vin poikkeuksin:
a Täysi lomanmääräytymiskuukausi on lomanmääräytymisvuo- den sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana toimenhaltija on ollut toimessa vähintään 16 kalenteripäivää (korvaa AVAIN- TES:n 74 §:n).
b Toimessaolopäivien veroisia päiviä ovat myös AVAINTES:n 75 §:ssä mainitut työssäolopäivien veroiset päivät.
c Vuosilomaan vaikuttavana palvelusaikana on opetushenkilös- töllä vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava palvelusaika.
d Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy siten, että loman- määräytymisvuoden täydet lomanmääräytymiskuukaudet ker- rotaan AVAINTES:n 83 §:ssä sovitulla prosenttilukua vastaa- valla kokonaisluvulla ja jaetaan kahdella. Jos tulokseksi ei tule kokonaislukua, pyöristys tapahtuu ylempää kokonaislukuun. Laskennallisten vuosilomapäivien lukumäärä asetetaan kalen- terille 16.6. alkaen ja laskennallisen vuosiloman päiviä ovat kaikki arkipäivät (juhannusaattoa lukuun ottamatta).
18 § Määräaikaisen toimihenkilön lomapäiväkorvaus
Jos määräaikainen toimihenkilö on ollut työsuhteessa lukuvuoden tai lukukauden koko työajan, maksetaan hänelle työsuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kutakin edellä 17 §:n mukaan määräytyvää täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden kahden päivän varsinai- nen palkka. Lomapäiväkorvausta vähentävät työsuhteeseen sisälty- vät kesäkeskeytyspäivät.
Soveltamisohje
Em. kohdan mukainen täysi palkka maksetaan työsuhteen päättymishetken mukaisena.
Määräystä sovelletaan, jos määräaikainen toimihenkilö on ollut työsuhteessa tosiasiallisesti lukuvuoden tai lukukauden työ- ajan. Tarkoituksena ei ole, että muutaman päivän koko luku- vuoden tai lukukauden työaikaa lyhyempi työsuhde johtaa sii- hen, ettei 18 § sovelleta.
19 § Vuosilomaetuudet siirryttäessä tehtävästä toiseen
Toimenhaltija ja päätoiminen tuntiopettaja, jolla ei ole vuosilomaoi- keutta ja joka siirtyy pysyvästi tai tilapäisesti vuosilomasäännösten piirissä olevaan toimeen tai tehtävään, on oikeutettu laskennallisella vuosilomalla vähennettyyn vuosilomaan ja lomakorvaukseen.
20 § Kokonaistyöaikaa noudattavan opetushenkilöstön vuosiloma
Rehtorin, opettajan ja muun opetushenkilöstön oikeus vuosilomaan määräytyy työehtosopimuksen vuosilomamääräysten mukaisesti.
1 Jos toimihenkilö on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä hän ole tätä aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, hä- nellä on oikeus työsuhteen jatkuessa saada työnantajaltaan täysi palkka kunkin työkyvyttömyystapauksen yhteydessä seuraavasti, jos
– työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti alle kuukauden enintään sairasvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta
– työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 1 kuukauden, ei kuitenkaan 3 vuotta, enintään 4 viikon pituiselta ajanjaksolta
– työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 3 vuotta, ei kuitenkaan 5 vuotta, enintään 5 viikon pituiselta ajanjaksolta
– työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 5 vuotta, ei kuitenkaan 10 vuotta, enintään 6 viikon pituiselta ajanjaksolta
– työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään 10 vuotta, enintään 8 viikon pituiselta ajanjaksolta.
Xxxxxxx poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut työtapa- turma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammatti- tauti, on sairausajan palkanmaksujakso 12 viikkoa.
2 Jos toimihenkilö sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyk- sessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden näin uusiutuessa vähintään sairausva- kuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.
3 Oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan siirtyy sairaus- ajalta työnantajalle siltä osin, kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toi- mihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.
Sellaisen opetushenkilöstön osalta, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnan- tajalle 16.6. alkavan ns. laskennallisen vuosiloman ajalta. Sen ope- tushenkilöstön osalta, johon sovelletaan ammattikorkeakoulusopi- musta, työnantajalla ei ole edellisestä poiketen oikeutta em. päivära- haan kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä.
Muuna aikana, kun opetustyö on lomien johdosta keskeytynyt oppi- laitoksessa, päiväraha tai muu 5 kohdassa tarkoitettu korvaus suori- tetaan työnantajalle, kun toimihenkilö on ollut oikeutettu päivärahaan tai muuhun korvaukseen, mutta toimihenkilö ei ole hakenut työkyvyt- tömyyden johdosta vapaata.
Pöytäkirjamerkintä
Työntekijällä, joka on tartuntatautilain (1227/2016) 57 §:n tai 63 §:n perusteella määrätty tartuntataudin leviämisen estä- miseksi olemaan poissa ansiotyöstään tai eristettäväksi, on oi- keus saada poissaolon ajalta palkkaa siten kuin tässä pykä- lässä on määrätty sairausajan palkasta.
4 Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei toimihenkilöstä itsestään johtuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisem- pänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:n nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka toimihenkilön menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.
5 Mikäli toimihenkilö saa työkyvyttömyyden takia muuta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai työnantajan kustantaman vakuu- tuksen perusteella, siirtyy oikeus korvaukseen tai päivärahaan sai- rausajalta työnantajalle siltä osin kuin tämä päivärahan määrä ei ylitä toimihenkilön samalta ajalta saamaa palkkaa.
Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä maini- tuista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa kor- vaus tai saada määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enem- pää kuin maksamansa määrä.
6 Toimihenkilö, joka 1 kohdassa mainittujen syiden vuoksi on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnanta- jalle tästä sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.
7 Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lää- kärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Xxxxxx toimi- henkilö käyttää työnantajan nimeämää lääkäriä, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.
8 Sairausajan palkkaa maksetaan myös, milloin päihdeongelmainen toimihenkilö on hakeutunut vapaaehtoisesti laitoshoitoon sovittuaan tällaisesta hoidosta työnantajansa kanssa.
9 Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöl- lisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. työaikakorvauksia vastaava lisäys sairausajan
palkkaan. Sairausajan palkkaa korotetaan samalla prosenttiluvulla kuin ne ovat olleet edellisen palkanmaksukauden palkasta.
21 b § Palkallinen raskaus- ja vanhempainvapaa ja oikeus raskaus- ja vanhempain- rahaan 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman aikana 1.8.2022 alkaen
Siltä osin, kun raskausrahaan oikeutetun toimihenkilön palkallinen raskaus- ja/tai vanhempainrahakausi (AVAINTES 93 § 2 mom. ja 95 § 2 mom.) osit- tain tai kokonaan sijoittuu 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman ajalle, työnantaja maksaa mainittujen raskaus- ja/tai vanhempainrahakauden osalta varsinaisen palkan lisäksi sairausvakuutuslain mukaisen päiväraha- osuuden opettajalle varsinaiseen palkkaan kuulumattomana palkanosana.
Työnantajalla on oikeus saada maksettua palkkaa vastaava osa sairausva- kuutuslain mukaisista raskaus- ja vanhempainrahan korvauksista.
Saadakseen raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta palkkaedut, toimihenki- lön on noudatettava, mitä raskaus- ja vanhempainrahan saamiseksi on sää- detty tai määrätty. Jos työnantaja menettää toimihenkilön laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, raskaus- ja/tai van- hempainvapaan palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.
21 c § Palkallinen raskaus- ja vanhempainvapaa ja oikeus raskaus- ja vanhem- painrahaan ammattikorkeakoulussa 1.8.2022 alkaen
Siltä osin, kun ammattikorkeakoulun opetushenkilöstön palkallinen raskaus- ja/tai vanhempainrahakausi (AVAINTES 93 § 2 mom. ja 95 § 2 mom.) osit- tain tai kokonaan sijoittuu kesävapaajakson alusta 30 ensimmäisen arkipäi- vän ajalle, työnantaja maksaa mainittujen raskaus- ja/tai vanhempainraha- kauden osalta varsinaisen palkan lisäksi sairausvakuutuslain mukaisen päi- värahaosuuden opettajalle varsinaiseen palkkaan kuulumattomana palkan- osana.
Työnantajalla on oikeus saada maksettua palkkaa vastaava osa sairausva- kuutuslain mukaisista raskaus- ja vanhempainrahan korvauksista.
Saadakseen raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta palkkaedut, toimihenki- lön on noudatettava, mitä raskaus- ja vanhempainrahan saamiseksi on sää- detty tai määrätty. Jos työnantaja menettää toimihenkilön laiminlyönnin tai toimenpiteiden seurauksena sille kuuluvan etuuden, raskaus- ja/tai van- hempainvapaan palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla määrällä.
41 § 3 mom. soveltaminen
Siltä osin, kun raskausrahaan oikeutetun opettajaviranhaltijan palkallinen raskaus- ja/tai vanhempainrahakausi (OVTES A osio 40 a § ja KVTES V 7 § ja 8 §)
osittain tai kokonaan sijoittuu 16.6. alkavan laskennallisen vuosiloman tai ammattikorkeakoulun kesävapaajakson 3o ensimmäisen arkipäivän ajalle, työnantaja maksaa mainittujen raskaus- ja/tai vanhempainrahakauden osalta varsinaisen palkan lisäksi sairausvakuutuslain mukaisen päiväraha- osuuden opettajalle varsinaiseen palkkaan kuulumattomana palkanosana.
Osa-aikaisen opettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänen työaikansa on asianomaista täyttä työaikaa alempi.
Soveltamisohje
Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa.
22 a § Osittaisen hoitovapaan palkka
1 mom. Osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa opetustun- neista ja muusta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat vii- koittaisesta kokonaistyöajasta. Koulutyöajan ollessa keskeytyneenä osittainen hoitovapaa kohdistuu kokonaisuudessaan muuhun työai- kaan. Kokonaistyöaikaa noudattavan rehtorin osittainen hoitovapaa voidaan toteuttaa myös kohdistamalla se ensisijaisesti oppitunteihin.
2 mom. Opetusvelvollisuustyöajassa olevan opettajan osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan opetustuntimääräksi vahvistetaan keskimäärin 18 tuntia viikossa.
23 § Päätoimiset tuntiopettajat
1 Tämän pykälän määräyksiä sovelletaan musiikkioppilaitoksissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
2 Päätoimisen tuntiopettajan palkkausjärjestelmä perustuu toimenhal- tijoiden palkkausjärjestelmään, siten kuin tässä pykälässä on sovittu.
3 Tuntiopettaja on päätoiminen, jos hän opettaa yhdessä tai useam- massa ammattikorkeakoulussa, korkeakoulutasoa alemmassa val- tion oppilaitoksessa, kunnallisessa lukiossa tai peruskoulussa, yksi- tyisessä lukiossa tai peruskoulua korvaavassa tai vastaavassa kou- lussa tai lain perusteella valtionosuutta tai -avustusta saavassa kun- nallisessa tai yksityisessä ammatillisessa oppilaitoksessa tai musiik- kioppilaitoksessa yhteensä keskimäärin vähintään 16 luokkatuntia, aikuislukiossa 14 luokkatuntia viikossa. Luokkatunneiksi tässä yhtey- dessä katsotaan myös sellaiset luokan ulkopuoliset tehtävät, joista palkkio maksetaan vuosiviikkotuntipalkkiona.
Edellytyksenä tuntien yhteen laskemiselle on, että siitä on sovittu en- nen työsuhteen alkamista. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuh- teessa olevan osalta laskenta aloitetaan irtisanomisajan kuluttua.
4 Jos tuntiopettaja opettaa kahdessa tai useammassa oppilaitoksessa siten, että hänen laskennallista opetusvelvollisuutta vastaava tunti- määränsä, kuitenkin vähintään 16 tai 14 (ks. edellinen momentti) viik- kotuntia, tulee täyteen joissakin näistä oppilaitoksista, hän on muissa oppilaitoksissa sivutoiminen tuntiopettaja.
5 Päätoimisen tuntiopettajan peruspalkka on vastaavan toimenhaltijan peruspalkka, ellei oppilaitoskohtaisissa määräyksissä ole toisin mää- rätty. Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joissa toimenhal- tijalla on eri peruspalkka, lasketaan hänelle palkkauksen määrää- mistä varten painotettu peruspalkka. Päätoimisen tuntiopettajan pe- ruspalkasta tehdään epäpätevyysalennukset.
6 Päätoimisten tuntiopettajien palkka maksetaan käyttäen vuotuisen palkkion jakajana 12:ta.
7 Päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan vuosisidonnaista lisää sa- mojen perusteiden mukaan kuin vastaavalle toimenhaltijalle. Jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa aineita, joiden osalta hänellä on oikeus erisuuruiseen vuosisidonnaiseen lisään, hänen vuosisidon- nainen lisänsä määräytyy sen mukaan, mitä tunteja hän opettaa eni- ten. Jos tunteja on yhtä paljon, määräytyy vuosisidonnaisten lisien lukumäärä tuntiopettajalle edullisimman mukaan.
8 Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus vuosisidonnaiseen lisään siltä tuntien määrältä, joka vastaa vastaavan toimenhaltijan opetus- velvollisuuden tuntimäärää ja jos päätoiminen tuntiopettaja opettaa tätä vähemmän, todelliselta tuntimäärältä. Em. tuntimäärän ylittäviltä tunneilta kalliinpaikanlisä maksetaan halvimman paikkakuntaluokan mukaan.
9 Jos tuntiopettajan tuntien lukumäärä jää alle vastaavan toimenhalti- jan opetusvelvollisuustuntimäärän, maksetaan hänelle palkkauk- sesta osuus, joka vastaa hänen tuntimääräänsä toimenhaltijan ope- tusvelvollisuudesta.
10 Tuntiopettajan laskennallinen opetusvelvollisuus on sama kuin vas- taavan toimenhaltijan opetusvelvollisuus. Jos tuntiopettaja opettaa aineita, joissa opetusvelvollisuus on erilainen, lasketaan hänelle pai- notettu laskennallinen opetusvelvollisuus.
11 Laskennallisen opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta maksetaan ylituntipalkkio. Palkkioperusteen peruspalkka määräytyy kussakin oppilaitoksessa 5 kohdan mukaisesti ja muutoin samojen perustei- den mukaan kuin toimenhaltijalla.
12 Kahden tai useamman eri oppilaitoksen tuntien varassa päätoi- miseksi tulevalle tuntiopettajalle määrätään peruspalkka ja lasken- nallinen opetusvelvollisuus kuten edellä on määrätty. Kussakin oppi- laitoksessa lasketaan se oppilaitoksen tuntien osuus, jolta makse- taan peruspalkka, tämän osan yleiset lisät ja vuosisidonnainen lisä sekä se tuntien osuus, jolta maksetaan 11 kohdan mukainen ylitun- tipalkkio.
13 Päätoimisella tuntiopettajalla on oikeus saada lomaraha samojen pe- rusteiden mukaan kuin vastaavalla toimenhaltijalla.
14 Tuntiopettajan tai määräaikaisessa työsuhteessa olevan työsuhde, joka päättyy lukukauden lopussa tai sitä seuraavan loman aikana, katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se alkaa seuraavan lukukauden työ- kauden alussa joko samassa tai toisessa oppilaitoksessa.
24 § Sivutoimiset tuntiopettajat
1 Sivutoimisen tuntiopettajan palkkiojärjestelmänä on palkkio kultakin pidetyltä tunnilta. Palkkioperusteet ovat oppilaitoskohtaisissa määrä- yksissä.
2 Jos sivutoiminen tuntiopettaja osallistuu reservin kertausharjoituk- siin, väestönsuojelukoulutukseen tai työnantajan määräyksestä täy- dennyskoulutukseen, maksetaan hänelle tältä ajalta työjärjestyksen osoittaman tuntimäärän mukainen palkkio.
3 Itsenäisyyspäivän vuoksi pitämättä jääneistä tunneista maksetaan palkkio kuten itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja va- paapäivänä on säädetty (L 388/1937 viittausmääräys).
25 § Luottamusmiehen ajankäyttö ja luottamusmieskorvaus
1 mom. Luottamusmiehen ajankäyttö määräytyy AVAINTES 112 § mukaan.
Vuosityöajassa kiinteä vapautus lasketaan samassa suhteessa sido- tusta ja sitomattomasta työajasta kuin mitä ne ovat opettajan vuosi- työajasta.
Opetusvelvollisuustyöajassa olevan luottamusmiehen opetusvelvolli- suuden huojennus on puolet määritellystä kiinteästä vapautuksesta.
2 mom. Opetusvelvollisuustyöajassa luottamusmiehenä toimivalle opettajalle maksetaan yksilöityä laskua vastaan oppituntien ulkopuolella tehdystä luottamusmiestyöstä tuntipalkkio, jonka suuruus määräytyy siten, että täysi palkka kuukaudessa jaetaan luvulla 150. Palkkio maksetaan enin- tään 7 tunnilta viikossa.
Lisäksi luottamusmiehenä toimivalle opettajalle voidaan sopia varatta- vaksi viikoittain oppituntien ulkopuolella keskimäärin 1–2 vastaanotto- tuntia. Vastaanottotunti/tunnit luetaan 1 kohdassa mainittuun 7 tunnin enimmäisaikaan. Vastaanottotunneista ei tarvitse esittää yksilöityä las- kua.
3 mom. Luottamusmieskorvaus määräytyy AVAINTES 115 § mukaan.
OSIO C AMMATILLISET OPPILAITOKSET OPETUSHENKILÖSTÖN YHTEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Rehtorin vähimmäisperuspalkka ja opetustuntimäärä
1 Rehtorin vähimmäisperuspalkka:
4 09 01 02 4 Rehtorin vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite)
Jos oppilaitoksessa on enintään 120 opiskelijaa ja siellä annetaan ainoastaan yhden koulutusalan opetusta, alkupalkka on kuitenkin 7 % yllä olevaa alempi.
2 Rehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuosittain ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet enintään 456 tunniksi. Monialaisen ammatillisen oppilaitoksen rehto- rin opetustuntimäärä voi olla enintään 320 tuntia.
2 § Apulaisrehtorin ja aikuiskoulutusjohtajan palkka ja opetustuntimäärä
1 Kokonaistyöajassa olevan apulaisrehtorin ja aikuiskoulutusjohtajan vähimmäisperuspalkat, ks. palkkaliite.
4 00 03 00 1 Ylempi Korkeakoulututkinto
4 00 03 00 2 Muu tutkinto
2 Apulaisrehtorin opetustuntimäärä vahvistetaan paikallisesti lukuvuo- sittain 760 tunniksi ja aikuiskoulutusjohtajan enintään 350 tunniksi ottaen huomioon oppilaitoksen koko ja muut paikalliset olosuhteet.
3 § Kokonaistyöajassa olevan toimenhaltijan työaika ja vuosiloma
Toimenhaltijan työaika on kokonaistyöaika, joka on oppilaitoksen toi- minnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika (yleinen osa 14 §).
Toimenhaltijan vuosiloma määräytyy yleisen osan 20 §:n mukaan.
4 § Vuosisidonnainen lisä
Toimenhaltijan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen las- kenta määräytyvät yleisen osan II luvun 6 §:n mukaan. Siihen oikeut- tavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat:
5 v. | 8 v. | 10 v. | 15 v. | 20 v. | |
rehtori | 5 % | 4 % | 4 % | ||
apulaisrehtori, aikuiskoulutusjoh- | 5 % | 4 % | 4 % |
Palkka muodostuu yleisen osan II luvun 2 §:n mukaisesti.
6 § Siirtymäkauden lisä ja henkilökohtainen palkanlisä
1 Jos opettajalle maksettiin 28.2.2010 OVTES 2010–2011 osion C yh- teisten määräysten 14 §:n mukaista siirtymäkauden lisää ja/tai osion C liite 4 10 §, liite 5 10 §, liite 6 9 §, liite 8 6 §, liite 9 10 § mukaista henkilökohtaista palkanlisää, hänelle maksetaan ko. lisää edelleen siten, kun jäljempänä määrätään.
2 Jos opettajan kokonaisansio kelpoisuusasetuksen muutoksen joh- dosta 1.8.2011 tehtyjen sopimusmääräysmuutosten vuoksi ao. teh- tävässä 31.7.2011 voimassa olleen PTYOTES 2010–2011 sopimus- määräysten mukaan on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.8.2011 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muo- dostuu henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.
3 Opettajan henkilökohtainen siirtymäkauden lisä ja henkilökohtainen palkanlisä poistuvat peruspalkassa tapahtuvia muutoksia vastaa- vasti tai toimenhaltijan tehtävien muuttuessa olennaisesti.
Soveltamisohje
Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostunei- den palkanlisien osalta. Peruspalkan muutoksiksi ei lueta yleis- korotuksia eikä henkilökohtaista lisää.
7 § Laboratorioinsinöörin työaika
Merenkulun koulutusalan laboratorioinsinööriin sovelletaan ammatil- listen oppilaitosten yhteisten määräysten 3 §:ää. Kokonaistyöaikaan voi sisältyä enintään 26 viikkotuntia opetusta.
LIITE 10 AMMATILLISEN OPPILAITOKSEN OPETUSHENKILÖSTÖ
I Soveltaminen
1 § Poistettu
2 § Soveltamisala
1 mom.
Tämän liitteen sopimusmääräyksiä sovelletaan ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstöön.
2 mom.
Tämän liitteen sopimusmääräyksiä ei kuitenkaan sovelleta ammatillisen op- pilaitoksen rehtoriin, apulaisrehtoriin eikä laboratorioinsinööriin.
3 mom.
Yhteispäätoimisen tuntiopettajan työsuhteen ehdot määräytyvät AVAINO- TES 2018-2020 osion C yhteisen osan ja liitteiden 1–6 sekä osion A päätoi- misia tuntiopettajia koskevien määräysten mukaisesti. (Voimassa 1.8.2022- 31.7.2025)
4 mom.
Musiikin toisen asteen ammatillisiin tutkintoihin (musiikkialan perustutkinto) johtavassa koulutuksessa opettajan työsuhteen ehdot määräytyvät musiik- kioppilaitosmääräysten mukaan.
3 § Muut sovellettavat sopimusmääräykset
1 mom.
Tämän liitteen mukaisien sopimusmääräysten lisäksi opetushenkilöstöön sovelletaan AVAINOTES:n yleisen osan seuraavia määräyksiä:
1 § Soveltamisala
2 § Palkkausperusteet
5 § Epäpätevyysalennus
6 § Vuosisidonnainen lisä kansalaisopistossa, musiikkioppilaitoksessa ja ammatillisessa oppilaitoksessa (3–6 kohdat)
7 § Henkilökohtainen lisä 8 § Kielilisä
9 § Kielitaitolisä
10 § Sijaisuus
17 § Vuosilomaoikeus 21 § Sairausajan palkka
22 § Osa-aikaisen palkka
24 § Sivutoimiset tuntiopettajat
25 § Luottamusmiehen ajankäyttö ja luottamusmieskorvaus
2 mom.
Tämän liitteen mukaisien sopimusmääräysten lisäksi sovelletaan osion C yhteisten määräyksien seuraavia määräyksiä:
5 § Palkan muodostuminen
6 § Siirtymäkauden lisä ja henkilökohtainen palkanlisä
3 mom.
Lisäksi sovelletaan soveltuvin osin AVAINTES:n määräyksiä.
II Palkka
4 § Opettajan palkka
Kokoaikaisen (1500 h) opettajan peruspalkka on vähintään tämän sopi- muksen palkkaliitteen mukainen.
4 11 04 00 1 | Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto |
4 11 04 00 2 | Soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin tai rakennus- arkkitehdin tutkinto |
4 11 04 00 3 | Soveltuva opistoasteen tutkinto |
4 11 04 00 4 | Muu soveltuva tutkinto tai koulutus |
Kokoaikaisen (1500 h) opinto-ohjaajan peruspalkka on vähintään tämän sopimuksen palkkaliitteen mukainen.
4 11 03 00 3 | Ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto |
4 11 03 00 4 | Muu tutkinto |
6 § Palveluvuosien vaikutus palkkaan
Palveluaika määräytyy AVAINOTES:n yleisen osan 6 §:n 3–6 kohtien vuosisidonnaista lisää koskevan määräyksen perusteella. Palveluajan vaikutus palkkaan ilmenee palkkaliitteestä.
7 § Palkan muodostuminen ja palkkausjärjestelmä
Peruspalkan määräytymiseen sovelletaan AVAINOTES:n yleisen osan II luvun 2 §:ä.
8 § Varsinainen palkka
1. mom.
Varsinainen palkka määräytyy AVAINTES 10 §:n mukaisesti.
Soveltamisohje:
Osion C vuosityöaikajärjestelmässä 1500 tunnin vuosityöaika tai keskimäärin 37,5 tuntia viikossa vastaa täyttä työaikaa.
Varsinainen palkka ei sisällä tämän liitteen 16 ja 17 §:n mukai- sia työaikakorvauksia eikä 23 §:n mukaista vapaajakso- korvausta.
Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa palkkaa mm. sairausajan ja äitiysvapaan / raskausvapaan / vanhem- painvapaan ajalta sekä päätoimisen tuntiopettajan palkan määrittelyssä.
Palkallisen työvapaan ajalta, mm. sairausajan ja äitiysvapaan / raskausvapaan / vanhempainvapaan ajalta, maksetaan 25 §:n mukaan varsinaisen palkan lisäksi 16 §:n mukaiset lisätunnit vahvistetun työaikasuunnitelman mukaisesti.
9 § Epäpätevyysalennus
AVAINOTES:n yleisen osan 5 §:n mukainen epäpätevyysalennus laske- taan palkkaliitteen mukaisen palveluvuodet sisältävän asteikon alara- jasta.
10 § Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio
Jos opettajalle annetaan määräys sidotun työtehtävänsä kanssa saman- aikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, hänelle maksetaan tunnilta palkkio, joka on 30 % opettajan tuntipalkasta. Yhden tunnin hinta saa- daan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125.
Soveltamisohje
Määräystä ei sovelleta opinto-ohjaajiin.
III Työaika
11 § Opettajan työaika
1 mom.
Kokoaikaisen opettajan vuosityöaika on 1500 tuntia.
2 mom.
Vuotta lyhyemmissä työsuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on 37,5 tuntia viikossa, josta sitomattoman työajan osuus on 12 §:n mukainen.
Soveltamisohje
Osa-aikatyössä 1500 tunnin vuosityöaika tai 37 tuntia ja 30 minuut- xxx xxxxxxxx vastaa täyttä työaikaa.
Soveltamisohje
Työaika järjestetään siten, että se tasoittuu tämän momentin mukai- seen tuntimäärään työsuhteen aikana.
3 mom. AVAINOTES:n osion E kokoaikainen opettaja voi halutessaan säilyttää palk- katasonsa siirtyessään vuosityöaikajärjestelmään. Vastaava oikeus on myös osa-aikaisella opettajalla, jonka työsopimuksen mukaisen palkkatason säilyttäminen edellyttää yli 1500 tunnin vuosityöaikaa.
Tällaisen osiosta E siirtyneen opettajan henkilökohtainen vuosityöaika on palkkatason mukaisessa suhteessa korkeampi kuin vuosityöajassa olevan kokoaikaisen (1500 tuntia/vuosi) opettajan työaika.
Opettajan keskimääräinen viikkotyöaika lasketaan opettajan henkilökohtai- sesta vuosityöajasta.
Soveltamisohje
3 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan E-osiosta siirtyneisiin opettajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa tehtävissä.
E-osiosta siirtyneeseen opettajaan, joka uudelleenvalinnassa siirtyi 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sovellettiin 3 mo- mentin määräyksiä uudelleenvalinnan voimaan tuloon saakka. Uudel- leenvalinta tuli voimaan joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, oliko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkas- telussa.
12 § Opettajan sidottu ja sitomaton työaika
Opettajan vuosityöajasta vähintään 25 %:n osalta opettaja saa valita työn tekemisen ajan ja paikan (sitomaton työaika). Muu työaika on sidottua työaikaa. Sitomattoman työajan määrän tulee perustua yksittäisen opetta- jan todelliseen arvioituun tarpeeseen.
Soveltamisohje
Opettajan työaikasuunnitelmassa voi olla tehtäviä, joiden osalta määritellään vain työaika, eikä sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia tarvitse erikseen määritellä.
Tällaisia tehtäviä voivat olla esimiestyö/tiimivastaavan tehtä- vät, hanke- ja kehittämistyö, vastuutehtävät (esim. urakointitöi- den vastaava johtaja, laatuvastaava), sidosryhmäyhteistyö ja oman osaamisen kehittäminen.
13 § Sitomatonta työaikaa koskeva siirtymämääräys 1 mom.
Määräys koskee opettajia, jotka ovat siirtyneet tähän liitteeseen työnanta- jan ottaessa vuosityöaikajärjestelmän käyttöön 1.8.2018–1.8.2020. Mui- hin kuin tässä pykälässä erikseen mainittuihin siirtyneisiin opettajiin so- velletaan 12 §:n mukaista sitomattoman työajan prosenttia.
2 mom.
Seuraavia sitomattoman työajan vähimmäisprosentteja sovelletaan siirty- neisiin opettajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishet- ken mukaisissa tehtävissään:
Matemaattisten aineiden ja kielten opettajat Liiketalouden opettajat: | 30 % |
- kirjanpidon, laskentatoimen ja | |
taloushallinnon opettaja | 37 % |
- ammatillisten teoria-aineiden opettaja | |
(mm. toinen kotimainen kieli, vieraat kielet | |
ja matemaattiset aineet) | 34 % |
- äidinkielen ja kauppakirjeenvaihdon/ | |
viestinnän opettaja | 43 % |
Merenkulkualan opettajat: | |
- merenkulun ja teknillisten aineiden opettaja | 30 % |
- työnopetus | 27 % |
- navigointi- ja konevalvontaopetusta | |
antava opettaja | 35 % |
- kielten opettaja | 42 % |
- muiden aineiden opettaja | 38 % |
Aikuiskoulutuskeskusta koskevien sopimusmääräysten soveltamisalasta siirtyneet opettajat | 17 % |
Soveltamisohje | |
E-osiosta siirtyneeseen opettajaan, joka uudelleenvalinnassa | siirtyi 1500 |
tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan, sovellettiin tämän pykälän määräyksiä uudelleenvalinnan voimaan tuloon saakka. Sen jälkeen sito- mattoman työajan vähimmäisprosentti on 12 §:n 1 momentin mukainen. Uu- delleenvalinta tuli voimaan joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, oliko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkaste- lussa.
E-osiosta vuosityöaikajärjestelmään siirtyneeseen opettajan, joka oli jo aiemmin valinnut siirtymisen (tai on muuten siirtynyt) 1500 tunnin kokoaikai- sen opettajan vuosityöaikaan, sitomattoman työajan vähimmäisprosentti muuttui automaattisesti 12 §:n 1 momentin mukaiseksi. Muutos opettajan sitomattoman työajan vähimmäisprosentissa tapahtui suunnitteluvuoden alusta lukien. Muutosajankohta oli joko 1.1.2021 tai 1.8.2021 riippuen siitä, oliko koulutuksen järjestäjä kalenterivuositarkastelussa vai lukuvuositarkas- telussa.
Uudelleenvalinnan ja em. muutoksen voimaantulosta lukien E-osiosta siir- tyneellä opettajalla tarkoitetaan tässä pykälässä vain niitä E-osiosta siirty- neitä opettajia, jotka ovat valinneet henkilökohtaisen vuosityöajan.
14 § Opinto-ohjaajan työaika
1 mom.
Kokoaikaisen opinto-ohjaajan vuosityöaika on 1500 tuntia.
Opinto-ohjaajan työaikasuunnitelmassa määritellään vain työaika, eikä sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia tarvitse erikseen määritellä.
2 mom.
Siirtyessään vuosityöaikajärjestelmään AVAINOTES:n kokoaikainen opinto-ohjaaja voi valita 1575 tunnin henkilökohtaisen vuosityöajan. Opinto-ohjaajan keskimääräinen viikkotyöaika on tällöin 37,5 tuntia.
Soveltamisohje
Määräystä sovelletaan opinto-ohjaajiin, jotka ovat siirtyneet tä- hän liitteeseen viimeistään 1.8.2020.
2 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan siirtyneisiin opinto-ohjaajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siir- tymishetken mukaisissa tehtävissä.
3 mom.
Vuotta lyhemmissä työsuhteissa kokoaikaisen opinto-ohjaajan työaika on 36,25 tuntia viikossa.
15 § Työajan suunnittelu ja seuranta
1 mom. Työnantaja vahvistaa opettajalle ja opinto-ohjaajalle kirjallisen vuosityöaika- suunnitelman, jossa määritellään opetus- ja ohjaustyön sisältö, määrä ja opettajan muut tehtävät. Vuosityöaikasuunnitelma laaditaan yhteistyössä opettajan kanssa ja annetaan opettajalle ennen opettajan työkauden alkua.
2 mom. Työaikaa seurataan säännöllisesti. Jos vuosityöaikasuunnitelmaa on tar- peen muuttaa, se tehdään muuttamalla vuosityöaikasuunnitelmaan kirjattuja tehtäviä.
Soveltamisohje
Työajan suunnittelu ja seuranta perustuvat paikalliseen järjes- telmään. Työaikasuunnitelmaa ja työajan seurantaa koskevat tarkemmat soveltamisohjeet valmistellaan paikallisesti yhteis- toiminnassa opetushenkilöstön edustajien kanssa.
16 § 1500 tunnin vuosityöajan ylittäminen (lisätyö)
1 mom.
Kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuosityöaika voi olla 1500– 1700 tuntia. Jos vuosityöaika on yli 1500 tuntia, palkka on vastaavassa suhteessa korkeampi.
Esimerkki:
Opettajan vuosityöaika on 1650 tuntia, jolloin kuukausipalkka on vähintään 110 % 1500 tuntia tekevän opettajan palkasta. Työajan ylitys voidaan maksaa myös 3 momentin mukaisella tuntipalkkiolla.
2 mom.
Yli 1 700 tuntia ylittävä vuosityöaika edellyttää asiasta sopimista ao. opet- tajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Tästä lisätyöstä maksetaan jokaiselta tunnilta 3 momentin mukainen korvaus 50 prosentilla korotettuna.
3 mom.
Yhden tunnin hinta saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125.
17 § Epämukavan työajan korvaukset
1 mom.
Saman vuorokauden aikana tehtäviltä työtunneilta maksetaan iltalisää sen jälkeen, kun on kulunut 8 tuntia vuorokauden ensimmäisen työtehtä- vän alkamisesta. Työn alkamisen ja lisän maksamisen osalta ei huomi- oida 12 §:n mukaista sitomatonta työaikaa. Iltalisä on 50 % 16 § 3 mo- mentin mukaisesta korvauksesta.
Soveltamisohje
Iltalisää maksetaan aikaisintaan kello 15 jälkeen
2 mom.
Lauantaihin, sunnuntaihin ja arkipyhiin sekä arkipäiviin kello 22.00 ja 7.00 välille työnantajan työaikasuunnitelmaan vahvistamasta työstä makse- taan epämukavan työajan lisä, joka on 50 % 16 § 3 momentin mukai- sesta korvauksesta.
3 mom.
Samalta työtunnilta ei makseta työaikakorvausta kuin yhdellä 1 ja 2 mo- menttien mukaisella perusteella.
18 § Ammatillisessa oppilaitoksessa annettava lukion opetussuunnitelman mu- kainen opetus
1 mom.
Jos lukion aineenopetukseen kelpoinen opettaja (asetus 986/1998, 10 §) opettaa lukion opetussuunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vie- raassa kielessä tai matematiikassa, hänen vuosityöaikaansa luetaan ko. oppituntien lisäksi sitomatonta työaikaa.
2 mom.
Sitomattoman työajan määrä saadaan kertomalla opetustunnit opetetta- vasta aineesta riippuvalla kertoimella, joka on:
äidinkielessä ja kirjallisuudessa 0,85 toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä 0,62 matematiikassa 0,56
Esimerkki:
Yhteisten tutkinnon osien äidinkielen opettaja opettaa lukiossa 10 tuntia viikossa. Vuosityöaikaan oppituntien lisäksi luettavan sitomat- toman työajan määrä saadaan kertomalla oppituntien määrä kertoi- mella 0,85.
Opettajan vuosityöaika saadaan laskemalla sidottu ja sitomaton työ- aika yhteen. Oppitunteihin (10) lisätään sitomaton työaika (0,85 x 10). Em. opetuksesta luetaan siis opettajan vuosityöaikaan 18,5 tun- tia, joista 10 tuntia on sidottua ja 8,5 tuntia sitomatonta työaikaa.
IV Vapaajaksot
19 § Opettajan vapaajaksot 1 mom.
1 Opettajalle on annettava 2.5.−30.9. välisenä aikana kahdeksan (8) viikon eli 56
kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso, johon työnantaja ei saa si- joittaa työaikaa. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään kolmessa osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään neljä (4) viikkoa. Muuna aikana opettajalle on annettava neljän (4) viikon eli 28 kalenteripäivän pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enintään neljässä osassa.
2 mom.
E-osiosta siirtyneelle opettajalle on annettava 2.5.−30.9. välisenäaikana kuu- den (6) viikon eli 42 kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso, johon työnan- taja ei saa sijoittaa työaikaa. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään nel- jässä osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään kolme (3) viikkoa. Muuna aikana opettajille on annettava neljän viikon eli 28 kalenteripäivän pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enintään neljässä osassa.
Tämän momentin mukaisen opettajan kanssa voidaan sopia, että vapaajak- sojen määrä määräytyy 19 § 1 momentin mukaan.
Soveltamisohje
2 momentin mukaisia määräyksiä sovelletaan E-osiosta siirtyviin opettajiin niin kauan kuin he jatkavat vuosityöaikaan siirtymishetken mukaisissa teh- tävissä.
E-osiosta siirtyneellä opettajalla tarkoitetaan tässä pykälässä kaikkia E-osiosta vuosityöaikaan siirtyneitä opettajia.
3 mom.
Työnantaja voi kuitenkin siirtää enintään yhden (1) viikon eli 7 kalenteripäi- vää kesävapaajaksoa aikavälille 1.10 - 1.5. tai enintään yhden viikon eli 7 ka- lenteripäivää muuna aikana annettavaa vapaajaksoa aikavälille 2.5 - 30.9.
Siirretty vapaajakso voidaan antaa erillisinä jaksona 1 momentin jaksotusta koskevista määräyksistä riippumatta. Siirtäminen ei voi muuttaa vapaajakso- jen kokonaismäärää, joka määräytyy 1 momentin mukaisesti.
Soveltamisohje
Määräystä ei sovelleta opettajiin, joiden vapaajaksot määräytyvät 2 momen- tin mukaisesti.
4 mom.
Opettajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajankohdista, jaksotuksesta ja määrästä toisin. Vapaajaksoja on annettava vähintään 10 viikkoa eli 70 kalenteripäivää suunnitteluvuodessa.
Soveltamisohje
Sopiminen on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti (esim. sähköpostitse tapahtuva sopiminen).
20 § Opinto-ohjaajan vapaajaksot
1 mom.
Opinto-ohjaajalle on annettava 2.5.−30.9. välisenä aikana vähintään vii- den (5) viikon eli 35 kalenteripäivän pituinen kesävapaajakso, johon työn- antaja ei saa sijoittaa työaikaa. Kesävapaajakso voidaan antaa enintään neljässä osassa, ja näistä yhden pituus on vähintään kolme (3) viikkoa.
2 mom.
Muuna aikana opinto-ohjaajalle on annettava viiden (5) viikon eli 35 ka- lenteripäivän pituinen vapaajakso ja se voidaan antaa enintään viidessä osassa.
3 mom.
Työnantaja voi kuitenkin siirtää enintään yhden (1) viikon eli 7 kalenteri- päivää kesävapaajaksoa aikavälille 1.10.–30.4. tai enintään yhden (1) vii- kon eli 7 kalenteripäivää muuna aikana annettavaa vapaajaksoa aikavä- lille 2.5.–30.9. Siirretty vapaajaksoviikko voidaan antaa erillisenä jaksona 1–2 momentin mukaisista jaksotusta koskevista määräyksistä riippu- matta. Siirtäminen ei voi muuttaa vapaajaksojen kokonaismäärää.
4 mom.
Opinto-ohjaajan kanssa voidaan sopia vapaajaksojen sijoitusajankohdista ja jaksotuksesta toisin.
21 § Vapaajaksojen ajankohdan vahvistaminen
Vapaajaksojen ajankohdat vahvistetaan seuraavasti:
Vapaajakson ajankohta | Vahvistetaan viimeistään |
1.8.–30.9. | 31.5. |
1.10.–31.12. | 30.9. |
1.1.–1.5. | 30.11. |
2.5.–31.7. | 31.3. |
Pöytäkirjamerkintä
Oppilaitoksen vapaajaksorytmi on oletus suunnitteluvuoden vapaajaksojen sijoittumisesta (ajankohdista, osien määrästä ja pituudesta). Vapaajaksorytmejä voi olla useita, esim. yksik- kökohtaisesti.
Mikäli opettaja on osan suunnitteluvuotta töissä ja osan työvapaalla, on vapaajaksot suunni- teltava ja vahvistettava koko vuodelle, myös työvapaa-aikaan. Alustavaa tai vahvistettua tie- toa vapaajaksojen sijoittumisesta tarvitaan mm. työajan laskentaan.
Vapaajaksojen lopullinen sijoittuminen käy ilmi, kun vapaajaksojen ajankohdat vahvistetaan 21 §:n mukaisina määräaikoina.
22 § Vuosilomajärjestelmästä siirtyminen
Jos henkilö siirtyy vuosilomajärjestelmästä tämän liitteen mukaiseen työ- aikajärjestelmään, hänen lomapäiviensä katsotaan kuittaantuvan siirtymi- sellä tämän liitteen mukaiseen työaikajärjestelmään.
23 § Määräaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vapaa- jaksokorvaus
1 mom.
Vuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatulle opettajalle maksetaan työsuhteen päättyessä vapaajaksokorvaus, jonka suuruus perustuu opettajan työpäivien lukumäärään. Va- paajaksokorvausta kerryttävät kaikki opettajan työsuunnitelman mukaiset työsuhtee- seen sisältyneet työpäivät (ma–pe). Opettajan vahvistetut vapaajaksopäivät eivät ole työpäiviä.
2 mom.
Vapaajaksokorvauspäivien lukumäärä saadaan kertomalla opettajan edellä kuvattujen työpäivien lukumäärä luvulla 0,42, ja vapaajaksokor- vaus lasketaan kertomalla opettajan päiväpalkka vapaajaksokorvauspäi- vien lukumäärällä.
Vuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatun opinto-ohjaajan vapaajaksokor- vaus lasketaan 1 ja 2 momentin mukaisesti kuitenkin siten, että kerroin on 0,33.
3 mom.
Jos työsuhteeseen on sisältynyt työaikasuunnitelmassa vahvistettuja va- paajaksopäiviä, jokainen vapaajakson kalenteripäivä (ma–su) vähenne- tään maksettavien vapaajaksokorvauspäivien lukumäärästä.
Soveltamisohje
Kun vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa ollut opet- taja/opinto-ohjaaja siirtyy ilman yhdenkään kalenteripäivän keskeytystä saman työnantajan palveluksessa toiseen työsuhteeseen, voidaan siir- tymistä edeltäneen määräaikaisen työsuhteen päättyessä sen ajalta maksaa vapaajaksokorvaus.
Esimerkki
Opettaja palkattiin ajalle 16.8.–17.12.2021. Viikko 42 on vahvistettu opettajan va- paajaksoviikoksi. Vapaajaksoa on 7 kalenteripäivää. Työpäiviksi lasketaan kaikki muut päivät (ma-pe), paitsi vapaajaksopäivät. Työsuhteeseen sisältyy 85 työpäivää (ma-pe). Vapaajaksokorvaus lasketaan seuraavasti: työpäivien lukumäärä 85 x 0,42
= 35,7 vapaajaksokorvauspäivää. Tästä vähennetään syysloman vapaajakson ka- lenteripäivät (35,7 - 7 = 28,7). Opettajalle maksetaan vapaajaksokorvausta 28,7 päi- vältä.
Kalenterikuukausi, jonka mukaan päiväpalkat määräytyvät, on palvelussuhteen päättymiskuukausi.
24 § Lomaraha
Opettajan, päätoimisen tuntiopettajan ja opinto-ohjaajan lomarahan las- kentaperusteena oleva varsinainen palkka kerrotaan luvulla 0,92.
Soveltamisohje
Lomaraha määräytyy AVAINTES 86 §:n ja AVAINOTES:n ylei- sen osan 17 §:n 2) kohdan a–c kohtien mukaisesti.
V Työvapaa
25 § Työvapaan vaikutus lisätuntien maksamiseen 1 mom.
Opettajalle ja opinto-ohjaajalle maksetaan palkallisen työvapaan ajalta 16
§:n mukaiset lisätunnit vahvistetun työaikasuunnitelman mukaisesti.
2 mom. Työnantajan oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan Työnantajalla ei ole AVAINOTES:n yleisen osan 21 §:n 3) kohdan 2 koh-
dasta poiketen oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan, lukuun ottamatta isyysrahaa, kesävapaajakson alusta lukien sen 34 ensimmäiseltä arkipäivältä.
Soveltamisohje
21 §:n 9) kohtaa sairausajan palkan lisäyksestä ei sovelleta.
Soveltamisohje 1.8.2022 voimaan tulevien sairausvakuutuslain muutosten jälkeen:
Raskaus- ja vanhempainvapaan palkalliset ajanjaksot määräy- tyvät AVAINTES 93 § 2 momentin ja 95 § 2 momentin mukai- sesti ja ovat palkallisia vain, jos työnantaja saa raskaus- ja vanhempainrahan, johon työntekijä on sairausvakuutuslain no- jalla oikeutettu.
Työnantajalla on oikeus saada maksettua palkkaa vastaava osa sairausvakuutuslain mukaisista raskaus- ja vanhempainra- han korvauksista.
Siltä osin, kun sairausvakuutuslain mukaiseen raskaus- tai vanhempainrahaan oikeutetun opettajan palkallinen raskaus- ja/tai vanhempainrahakausi sijoittuu kesävapaajakson 34 en- simmäisen arkipäivän ajalle, työnantaja maksaa mainittujen raskaus- ja/tai vanhempainrahakauden osalta varsinaisen pal- kan lisäksi sairausvakuutuslain mukaisen päivärahaosuuden opettajalle varsinaiseen palkkaan kuulumattomana palkan- osana.
26 § Osittainen hoitovapaa
Osittainen hoitovapaa on toteutettavissa siten kuin työnantaja ja opettaja siitä sopivat. Jos sopimukseen ei päästä, opettajan työajaksi vahvistetaan keskimäärin 30 tuntia viikossa. Osittainen hoitovapaa myönnetään samassa suhteessa sidotusta ja sitomattomasta työajasta kuin mitä mainitut työajan osat ovat opettajan vuosityöajasta.
VI Tuntiopettajat
27 § Päätoiminen tuntiopettaja
1 mom.
Tuntiopettajan, jonka vuotuinen työaika on 1500 tuntia (kokoaikaisen työaika), palkka määräytyy samoin perustein kuin 4 §:n mukaisella opettajalla.
4 11 07 00 1 | Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto |
4 11 07 00 2 | Soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin tai raken- nusarkkitehdin tutkinto |
4 11 07 00 3 | Soveltuva opistoasteen tutkinto |
4 11 07 00 4 | Muu soveltuva tutkinto tai koulutus |
2 mom.
Alle 1500 tuntia tekevän tuntiopettajan palkka on samassa suhteessa alempi kuin hänelle määrätty työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.
3 mom.
Päätoimisen tuntiopettajan vuosityöaika on vähintään 800 tuntia työ- vuodessa tai vähintään keskimäärin 20 tuntia viikossa. Sitomattoman työajan osuus on 12 §:n mukainen.
Soveltamisohje
Tuntiopettaja katsotaan päätoimiseksi, mikäli hänellä on sidot- tua työtä vähintään 600 tuntia työvuodessa tai keskimäärin 15 tuntia viikossa.
Esimerkki
Opettaja palkattiin ajalle 24.8.–18.12.2020. Viikko 42 on alustavasti suunni- teltu opettajan vapaajaksoviikoksi. Vapaajaksoa on 7 kalenteripäivää. Työ- päiviksi lasketaan kaikki muut päivät (ma-pe), paitsi vapaajaksopäivät. Työ- suhteeseen sisältyy 80 työpäivää (ma-pe). Vuotta lyhyemmissä palvelussuh- teissa kokoaikaisen opettajan työaika on 37,5 tuntia viikossa, josta sitomatto- man työajan osuus on 12 §:n 1 momentin mukainen. Täysiä työviikkoja on 16, joten opettajan 100 %:n työaika on 16 * 37,5= 600 tuntia. Jos opettajalle on vahvistettu 500 työtuntia, on opettajan työaika tällöin 83,33 % täydestä työajasta (500/600).
28 § Sivutoiminen tuntiopettaja
1 mom.
Sivutoimisen tuntiopettajan vuosityöaika on alle 800 tuntia (keskimää- rin alle 20 tuntia viikossa).
Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan vähintään palkkaliitteen mu- kainen tuntipalkkio jokaiselta tehdyltä työtunnilta. Tuntipalkkiot sisältä- vät myös lomapäivien palkan ja lomarahan osuuden.
Soveltamisohje
Tuntiopettaja katsotaan sivutoimiseksi, mikäli hänellä on sidot- tua työtä alle 600 tuntia työvuodessa tai keskimäärin alle 15 tuntia viikossa.
Tuntipalkkion määrittämisessä otetaan huomioon työn vaati- vuus ja vastuullisuus sekä opettajan kokemus, taidot ja kyky.
Tämän pykälän sopimusmääräykset voi ottaa käyttöön aikai- sintaan 1.8.2022 alkaen. Sivutoimiset tuntiopettajiin, jotka pal- kataan 1.11.2022 alkaen tai sen jälkeen, sovelletaan tämän pykälän määräyksiä. Viimeistään 1.8.2023 sovelletaan sopi- musmääräyksiä sivutoimisiin tuntiopettajiin, jotka on palkattu ennen uuden sopimusmääräyksen voimaan tuloa vakituiseen tai määräaikaiseen palvelussuhteeseen AVAINOTES 2022 - 2025 liitteen 10 tuntiopettajien sopimusmääräyksillä.
2 mom.
Sivutoimiseen tuntiopettajaan sovelletaan AVAINOTES:n yleisen osan 24 §:ä.
Kelpoisuusvaatimuksissa tarkoitettua pätevyyttä vailla olevan sivutoi- misen tuntiopettaja epäpätevyysalennus määräytyy AVAINOTESin yleisen osan 5 §:n mukaan.
3 mom.
4 11 07 xx x | Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto |
4 11 07 xx x | Soveltuva korkeakoulututkinto, insinöörin tai rakennus- arkkitehdin tutkinto |
4 11 07 xx x | Soveltuva opistoasteen tutkinto |
4 11 07 xx x | Muu soveltuva tutkinto tai koulutus |
4 mom.
Ennen työkauden alkua opettajalle vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan työaikasuunnitelma, joka sisältää opettajan kaikki työtehtä-
vät. Työaikasuunnitelmaa vahvistettaessa otetaan huomioon työ- kauden pituus ja työtehtävien ennakoitavuus. Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.
Työaikasuunnitelmassa vahvistetaan kaikki sidottu/sitomaton/sään- telemätön työaika vastaamaan todellista tarvetta. Sivutoimisiin tun- tiopettajiin ei sovelleta 12 §:n mukaista sitomattoman työajan vä- himmäismäärää.
Vähintään vuodeksi palkatulle sivutoimiselle tuntiopettajalle suunni- tellaan töitä enintään 40 viikolle/200 työpäivälle. Opettajan kanssa voidaan sopia työviikkojen/työpäivien määrästä toisin.
5 mom.
Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan epämukavan työajan li- sää, jolla korotetaan opettajalle maksettavaa tuntipalkkiota 50 %. Työn alkamisen ja lisän maksamisen osalta ei huomioida 12 § 1 mom. mukaista sitomatonta työaikaa.
Saman vuorokauden aikana tehtäviltä työtunneilta maksetaan iltali- sää sen jälkeen, kun on kulunut 8 tuntia vuorokauden ensimmäisen työantajan vahvistaman opettajan työtehtävän alkamisesta. Iltalisää maksetaan aikaisintaan kello 15 jälkeen.
Lauantaille ja sunnuntaille työnantajan vahvistamasta työstä mak- setaan epämukavan työajan lisää siinä tapauksessa, että opettajan työtehtäviä on samalla kalenteriviikolla sijoitettu jollekin kalenteripäi- välle / joillekin kalenteripäiville maanantai - perjantai.
Arkipyhiin sekä arkipäiviin kello 22.00 ja 7.00 välille työnantajan työ- aikasuunnitelmaan vahvistamasta opettajan työstä maksetaan epä- mukavan työajan lisä.
Samalta työtunnilta ei makseta työaikalisää kuin yhdellä edellä mai- nitulla perusteella.
Soveltamisohje
Lauantaille ja sunnuntaille työnantajan vahvistamasta työstä ei makseta epämukavan työajan lisää silloin, kun opettaja on palkattu pelkästään viikonlopun ajaksi perjantai - sunnuntai väliselle ajalle.
1 mom.
Tätä osiota sovelletaan ammattikorkeakoulun yliopettajaan, lehtoriin ja tun- tiopettajaan.
2 mom.
Tämän sopimuksen piirissä olevien opettajien työsuhteeseen ei sovelleta lo- marahaa koskevia työehtosopimuksen määräyksiä. Tämän sopimuksen pii- rissä oleviin sovelletaan AVAINOTES:n yleisen osan 1, 2, 6, 7, 8, 9, 21 ja 25
§.
2 § Yliopettajan ja lehtorin työaika 1 mom.
Vuosityöaika on 1600 tuntia, joista vähintään 28 % osalta opettaja saa määrätä tehtävän työn ajan ja paikan.
Soveltamisohje
Yliopettajan ja lehtorin kanssa voidaan sopia 1 momentin mu- kaisen vuosityöajan alittamisesta.
Siirtymämääräys
Siirtymämääräystä noudatetaan tekniikan ja liikenteen koulu- tusalalle sijoitettuun ammattikorkeakoulun opettajaan, joka on ollut työsuhteessa lukuvuosirytmiä noudattavassa ammatti- korkeakoulussa 31.7.2020 tai kalenterivuosirytmiä noudatta- vassa ammattikorkeakoulussa 31.12.2020 niin kauan kuin hän on työsuhteessa samaan työnantajaan tekniikan ja liiken- teen koulutusalalla:
Tekniikan ja liikenteen opettajan vuosityöajasta 37,5 %:n osalta opettaja saa itse määrätä työn tekemisen ajan ja pai- kan. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla työnantaja voi sijoit- taa määrättävissään olevaa työaikaa 35 viikolle. Työaikaa voi- daan sijoittaa myös useammille viikoille, siten kuin siitä sovi- taan ao. opettajan kanssa. Opettajan kanssa on mahdollista sopia pienemmästä sitomattoman työajan määrästä kuitenkin siten, että sitomattoman työajan määrä on vähintään 28 %
2 mom.
Opettajalle on annettava 2.5.–30.9. välisenä aikana kahdeksan vii- kon (56 kalenteripäivää) pituinen vapaajakso, johon työnantaja ei
3 mom.
4 mom.
5 mom.
6 mom.
7 mom.
saa sijoittaa työaikaa. Vapaajakso voidaan antaa kahdessa osassa. Luonnonvara-alan opetustyön alan luonteesta johtuen työnantaja voi poiketa edellä olevasta ajoituksesta.
Opettajalle on annettava muulloin kuin 2.5.–30.9. neljän viikon (28 kalenteripäivää) pituinen vapaajakso ammattikorkeakoulun toimin- nan kannalta sopivana aikana (esimerkiksi joulun, uudenvuoden ja opiskelijoiden muiden lomien yhteydessä) ja se voidaan antaa enin- tään neljässä jaksossa.
Opettajan kanssa voidaan sopia toisin vapaajakson sijoitusajankoh- dasta ja jaksotuksesta.
Opettajalle vahvistetaan ennen työkauden alkua työaikasuunni- telma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön määrän sekä opettajan muut tehtävät. Työaikasuunnitelman toteuttamista seurataan sään- nöllisesti.
Soveltamisohje
Työaikasuunnitelma sisältää lisäksi työ- ja vapaajaksot.
Jos työkauden aikana on tarpeen muuttaa vahvistettua työaika- suunnitelmaa esimerkiksi sen vuoksi, että tehtäviä ja niiden vaatimaa työaikaa ei ole kyetty riittävästi ennakoimaan, se teh- dään poistamalla opettajalle määrättyjä tehtäviä ja työaikaa tai vaihtamalla opettajalle määrättyjä tehtäviä toisiin tehtäviin tai määräämällä opettajalle lisätehtäviä ja työaikaa. Työaikasuun- nitelman tulevista muutoksista on ilmoitettava opettajalle mah- dollisimman pian.
Vuosityöaika voidaan henkilön suostumuksella ylittää, jolloin kyse on lisätyöstä.
Jos henkilö siirtyy muusta vuosilomajärjestelmästä tämän sopimuk- sen työaikajärjestelmään, hänen lomapäiviensä katsotaan kuittaan- tuvan siirtymisellä tämän liitteen mukaiseen työaikajärjestelmään.
3 § Yliopettajan ja lehtorin vähimmäispalkka
1 mom.
Yliopettajan ja lehtorin vähimmäispalkka kuukaudessa määräytyy palveluvuosien mukaan siten kuin jäljempänä määrätään.
2 mom.
Yliopettajan vähimmäispalkka kuukaudessa (ks. palkkaliite) Soveltamisohje
Hinnoittelutunnukset tilastointia varten ovat seuraavat:
Koulutusala
Tekniikka ja liikenne 4 22 04 01 0
Kauppa ja hallinto 4 22 04 01 1
Muut koulutusalat 4 22 04 01 2
3 mom.
Lehtorin vähimmäispalkka kuukaudessa ilmenee palkkaliitteestä.
Soveltamisohje
Hinnoittelutunnukset tilastointia varten ovat seuraavat: Koulutusala
Tekniikka ja liikenne 4 22 04 02 0
Kauppa ja hallinto 4 22 04 02 1
Muut koulutusalat 4 22 04 02 2
4 mom.
5 mom.
6 mom.
Yliopettajan ja lehtorin vähimmäispalkka kuukaudessa saadaan II kalleusluokassa kertomalla 2–3 kohdan euromäärä luvulla 0,9951.
Opettajan, jolla ei ole toimen kelpoisuusehdoissa säädettyä päte- vyyttä samoin kuin sellaisen opettajan, joka ei ole suorittanut vähin- tään 35 opintoviikon laajuista opettajankoulutusta tai vähintään 60 opintopisteen laajuista opettajankoulutusta, vähimmäispalkka on 6– 20 prosenttia edellä olevaa pienempi. Opettajankoulutuksen puuttu- misesta tehtävä vähennys ei kuitenkaan koske asetuksen 259/1995 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettua ammattikorkeakoulun perustana ole- vasta ammatillisesta oppilaitoksesta siirtynyttä opettajaa.
Palveluaika määräytyy AVAINOTES:n yleisen osan 6 §:n 3–6 koh- tien vuosisidonnaista lisää koskevan määräyksen perusteella.
Vuosityöajan ylittävästä (1600 tuntia) työaikasuunnitelmassa vahvis- tetusta lisätyöstä maksetaan euromääräinen varsinaiseen palkkaan kuulumaton tuntipalkkio, joka saadaan kertomalla varsinainen palkka 12:lla ja jakamalla tulos 1600:lla.
Työvuotta lyhyemmäksi ajaksi otetun opettajan työsuhteen päätty- essä maksetaan opettajalle kesävapaakorvauksena jokaista työsuh- teen keston ammattikorkeakoulun työpäivää (ma–pe) kohden kor- vaus, joka saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 0,18. Jos työsuh- teeseen on sisältynyt 2.5.–30.9. välille vahvistettuja kesävapaapäi- viä, vähennetään ne kesävapaakorvaukseen oikeuttavien päivien lu- kumäärästä.
Soveltamisohje-esimerkki
Opettajan työsuhde kestää 25.2.–31.5.2010. Siihen sisältyy 61 ammattikorkeakoulun työpäivää (ma–pe). Opettajalle on työai- kasuunnitelmassa vahvistettu yhden viikon kesävapaajakso toukokuun loppuun (ma–su, yhteensä 7 kalenteripäivää). Opet- tajalle maksetaan palvelussuhteen päättyessä kesävapaan korvausta neljältä päivältä (61 x 0,18 - 7 kalenteripäivää). Ke- sävapaakorvauksen suuruus on siis 4 x päiväpalkka.
1 mom.
2 mom.
Työnantajan työaikasuunnitelmassa määräämä kello 18.00–7.00 vä- liseen aikaan sijoittuva työ on ilta/yötyötä, joka korvataan ilta/yötyöli- sällä. Rahakorvauksen suuruus on ilta/yötyötunnilta vähintään 30 prosenttia 4 §:n mukaisesta tuntipalkkiosta. Työaikakorvauksesta voidaan sopia opettajan kanssa toisin.
Työnantajan lauantaihin, sunnuntaihin ja arkipyhään työaikasuunni- telmassa määräämä työ on viikonlopputyötä, joka korvataan viikon- loppu/arkipyhälisällä. Rahakorvauksen suuruus on viikonloppu-/arki- pyhätunnilta vähintään 50 prosenttia 4 §:n mukaisesta tuntipalkki- osta. Työaikakorvauksesta voidaan sopia opettajan kanssa toisin.
7 § Täyttä työaikaa tekevä tuntiopettaja
1 mom.
2 mom.
Tuntiopettajan, jonka vuotuinen työaika on 2 § 1 kohdan mukainen, palkka määräytyy samoin perustein kuin lehtorin toimen haltijalla.
Tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ovat samat kuin vastaavalla toi- menhaltijalla.
7 b § Osa-aikainen tuntiopettaja
1 mom. Osa-aikaisen tuntiopettajan vuosityöaika on vähintään 760 tuntia työ- vuodessa tai vähintään keskimäärin 19 tuntia viikossa. Tuntiopetta- jan omavalintaisen työajan ja -paikan osuus on 28 % vahvistetusta työajasta, kuitenkin enintään 448 tuntia.
2 mom. Osa-aikaisen tuntiopettajan palkka määräytyy 3 §:n 3 momentin mu- kaan, ja se on samassa suhteessa alempi kuin tuntiopettajalle mää- rätty työaika on täyttä lehtorin työaikaa (1600) lyhyempi.
Soveltamisohje
Osa-aikainen tuntiopettaja, jonka työaika on vähintään 760 tun- tia vuodessa tai keskimäärin 19 tuntia viikossa, on päätoimi- sessa työsuhteessa.
Osa-aikaisen tuntiopettajan hinnoittelutunnukset määräytyvät edellä olevan 3 §:n 3 momentin mukaisesti.
Tämän liitteen mukaiseen tuntiopettajaan ei sovelleta AVAINO- TES:n yleisen osan 23 §.
7 c § Sivutoiminen tuntiopettaja
1 mom. Sivutoimisen tuntiopettajan säännöllinen työaika on alle 19 tuntia vii- kossa.
Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan tuntipalkkio jokaiselta pide- tyltä opetustunnilta. Tuntipalkan määräämisessä tulee ottaa huomi- oon opetustyön vaativuus ja vastuullisuus sekä opettajan taito ja kyky.
2 mom. 2 momentti poistettu
1 mom.
2 mom.
Opettajan peruspalkan tasoon vaikuttaa mm. työvoiman saatavuus kyseisellä ammattialalla sekä paikkakunnan ja ao. ammattialan ylei- seen palkkatasoon liittyvät ongelmat.
Tekniikan alan opettajalla, jonka tehtäviin kuuluu pääosin ammat- tiopintojen järjestäminen, euromääräinen saatavuuslisä saadaan kertomalla opettajan vähimmäispalkka seuraavilla kertoimilla:
Yliopettaja | Lehtori |
Alkupalkka | 0,239 | 0,239 |
5 vuoden jälkeen | 0,231 | 0,226 |
10 vuoden jälkeen | 0,213 | 0,207 |
15 vuoden jälkeen | 0,193 | 0,189 |
20 vuoden jälkeen | 0,181 | 0,179 |
Soveltamisohje
Kerrottava vähimmäispalkka on osa-aikaisilla osapalkka ja epä- pätevillä epäpätevyysalennuksella vähennetty palkka.
Sellaisen ammattikorkeakoulun palvelussuhteessa olevan tekniikan ja liikenteen alan opettajan, johon ei sovelleta 8 §:n 2 kohtaa, vähimmäispalkka määräytyy PTYOTES 2005–2007 mukaan niin kauan kuin hän hoitaa ao. tehtävää katkea- mattomassa palvelussuhteessa saman työnantajan palveluksessa
OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS
1 Tätä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilös- töön, johon kuuluvat
– rehtorit ja apulaisrehtorit
– kokoaikaiset opettajat
– osa-aikaiset opettajat
– sivutoimiset tuntiopettajat sekä
– koulutuksen/opetuksen suunnittelijat, joiden työsopimuksen mukaisiin tehtäviin kuuluu myös opetusta.
Pöytäkirjamerkintä
Ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstöä koskee AVAINOTES Osio C. Ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia (Osio E) koskevia sopimusmääräyksiä voi kuitenkin edelleen so- veltaa ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opetushenkilöstöön kuten aikaisemmin (AVAINOTES 2017–2018). Sopijaosapuolten ei ole tarkoitus muuttaa vakiintuneita käy- täntöjä.
Ammatillisella aikuiskoulutuskeskuksella tarkoitetaan oppilaitosta, jossa tarjotaan pää- sääntöisesti aikuisopiskelijoille ammattitutkintoihin tai erikoisammattitutkintoihin johta- vaa koulutusta tai sellaista koulutusta, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen (esim. ammatillista osaamista syventävä tai täydentävä koulutus).
- Työnantaja voi tarjota ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa opetta- valle ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opettajalle työtunteja myös am- matillisessa oppilaitoksessa. Tällöin opettaja saa valita työn tekemisen ajan ja paikan ammatilliseen oppilaitokseen kohdistuvista työtunneista vähin- tään 25 %:n osalta.
- E-osion opettajan työajasta pääosan on kuitenkin kohdistuttava aikuiskou- lutuskeskukseen.
2 Rehtorin ja apulaisrehtorin työsuhteen ehdot määräytyvät AVAINTES:n mukaan. Vuosisidonnainen lisä määräytyy kuitenkin yleisen osan II luvun 6 §:n mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja pro- sentit ovat:
5 v. | 8 v. | 10 v. |
5 % |
3 Kokoaikaisiin ja osa-aikaisiin opettajiin noudatetaan seuraavia AVAINTES:n määräyksiä:
1. luku Yleinen osa
4 § Työnantajan yleiset oikeudet
5 § Työsuhde: työsopimuksen muoto ja kesto, koe- aika, lääkärintodistuksen esittäminen ja työsuh- teen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen
6 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet
2. luku Palkkaus
12 § Päiväpalkka vajaalta kalenterikuukaudelta 13 § Peruspalkka (soveltuvin osin)
16 § Siirto muuhun työhön
20 § Määräaikainen palkanlisä 22 § Tulospalkkio
24 § Palkanmaksu
(Poikkeus: Osa-aikaiselle opettajalle maksetaan palkka viimeistään seuraavan kuukauden 16. kalenteripäivänä. Paikallisesti voidaan sopia AVAINTES:n 24 §:n soveltamisesta myös em. tapauksessa.)
26 § Työnantajan saatavan kuittausoikeus
40 ja 41 § soveltuvin osin. Tuntipalkan laskeminen sekä raha- ja vapaa-ajankorvausten suorittamisajan- kohta
3. luku Työaika
28 § 2 ja 3 mom.: Työaika/Eräitä erityistilanteita
28 § 5 ja 6 mom.: Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin kuu- luneen ajan lukeminen työaikaan
4. luku Vuosiloma
Vuosilomapalkkaa laskettaessa AVAINTES:n mukaisena varsinaisena kuukausipalkkana pidetään peruspalkkaa. Vuosilomaluvun 79 §:n 4 momentin mukaista vuosiloma- palkan lisäystä laskettaessa otetaan AVAINTES:n mää- räyksistä poiketen huomioon tämän liitteen 2 §:n 2 koh- dan mukaiset ilta-, lauantai-, sunnuntai- ja yötyökorvauk- set.
5. luku Työloma lukuun ottamatta sairauslomaa (sovelletaan AVAINOTES:n yleistä osaa)
6. luku Luottamusmiehet
7. luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen
Liite 2 Matkakustannusten korvaukset.
Kokoaikaisiin ja osa-aikaisiin opettajiin noudatetaan lisäksi seuraavia AVAINOTES:n yleisen osan määräyksiä 6 § vuosisidonnainen lisä ja kielilisä 9 §.
4 Sivutoimisiin tuntiopettajiin noudatetaan seuraavia AVAINTES:n määräyksiä:
Allekirjoituspöytäkirja 8 §: Sopimuksen suhde aikaisempiin palvelus- suhteen ehtoihin
1. luku Yleinen osa
4 § Työnantajan yleiset oikeudet
5 § Työsuhde: työsopimuksen muoto ja kesto, koe- aika, lääkärintodistuksen esittäminen ja työsuh- teen ja siihen perustuvien oikeuksien alkaminen
6 § Työntekijän tehtävät ja velvollisuudet
2. luku Palkkaus
24 § Palkanmaksu
Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan palkka viimeis- tään seuraavan kuukauden 16. kalenteripäivänä.
5. luku Työloma lukuun ottamatta sairauslomaa (sovelletaan AVAINOTES:n yleistä osaa) ja 97 ja 98 §:ää (opintova- paa, täydennyskoulutus)
6. luku Luottamusmiehet
7. luku Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättyminen
Liite 2 Matkakustannusten korvaukset.
2 § Koko- ja osa-aikainen opettaja
Koko- ja osa-aikaisen opettajan työaika on seuraava:
1 Säännöllinen viikoittainen työaika:
kokoaikainen opettaja | 38 tuntia 15 minuuttia |
osa-aikainen opettaja | 16–38 tuntia 15 minuuttia |
Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää siten, että se ta- soittuu tämän osion mukaiseen tuntimäärään enintään 1 vuoden ta- soittumisjakson aikana.
Tasoittumisjakson työaika voidaan ylittää (lisätyö).
Arkipyhäviikkojen työaika määräytyy soveltuvin osin AVAINTES:n 3 luvun 47 §:n mukaisesti. Jos osa-aikaisen opettajan palkkaus mää- rätään kuukausittain erikseen laskettavan työajan perusteella, ote- taan huomioon myös arkipyhät.
Ennen työkauden alkua opettajalle vahvistetaan mahdollisuuksien mukaan työaikasuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön määrän sekä työnantajan määräämät muut tehtävät. Työaikasuun- nitelmaa vahvistettaessa otetaan huomioon työkauden pituus sekä työtehtävien ennakoitavuus. Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti.
2 Työaikakorvaukset
Edellä 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu lisätyö korvataan maksamalla opettajalle tuntia kohden palkka, joka saadaan siten, että opettajan 3 §:n mukaan määräytyvä kuukausipalkka jaetaan luvulla 163. Osa- aikaisen opettajan tuntipalkan määräämisessä käytetään sitä koko- aikaisen opettajan kuukausipalkkaa, josta ao. opettajan osa-aika- palkka on laskettu.
Jos maanantain ja perjantain välinen säännöllinen työaika sijoitetaan klo 18.00–22.00 väliseen aikaan, maksetaan näistä tunneista 15 %
rahakorvaus (iltatyökorvaus). Sama korvaus maksetaan lauantaisin klo 07.00–18.00 välisenä aikana tehdystä työstä (lauantaityökor- vaus). Yöllä klo 22.00–07.00 välisenä aikana tehdystä työstä makse- taan 30 % rahakorvaus (yötyökorvaus). Sunnuntaisin tehdystä työstä maksetaan 50 % rahakorvaus (sunnuntaityökorvaus). Sama korvaus maksetaan lauantaina klo 18.00–24.00 välisenä aikana teh- dystä työstä.
Kukin em. rahakorvauksista lasketaan 3 §:n mukaisesta tuntipal- kasta ja ne on maksettava viimeistään korvaukseen oikeuttavan työn tekemistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Rahakorvauksen sijasta voidaan antaa myös vastaava vapaa.
Kelpoisuusehdot täyttävän opettajan palkkahinnoittelu, (ks. palkkaliite).
4 30 04 00 4 | Ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto |
4 30 04 00 5 | Korkeakoulututkinto tai insinöörin tutkinto |
4 30 04 00 6 | Opistoasteen tutkinto |
4 30 04 00 7 | Muu tutkinto |
Palveluaika määräytyy AVAINOTES:n yleisen osan 6 §:n 3–6 koh- tien vuosisidonnaista lisää koskevan määräyksen perusteella. Pal- velusvuodet ovat edellä taulukossa.
Soveltamisohje
Jos opettajalla ei ole opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaa- timuksista annetun asetuksen (986/1998 siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaista ammatilliselle koulutukselle määriteltyä kelpoisuutta, noudatetaan edellä olevia asteikkoja enintään 20 % alennettuina.
Osa-aikaisen opettajan kuukausipalkka on siinä suhteessa ko- koaikaisen opettajan palkkaa alempi kuin hänen viikoittainen työaikansa on kokoaikaisen opettajan lyhyempi.
Jos osa-aikaisen opettajan palkallisen työloman viikoittaista työaikaa ei ole tiedossa, maksetaan opettajalle palkka edellisen vuosineljänneksen keskimääräisen työajan mukaan.
Jos opettajan palkallisen työloman viikoittaista työaikaa ei ole tiedossa ja opettaja on ollut työlomalla edellisen vuosineljän- neksen ajan, maksetaan työloman palkka työlomaa edeltävän
12 kuukauden ajanjakson keskimääräisen työajan mukaan. Keskimääräisen työajan laskennassa huomioidaan tosiasialli- nen työaika. Opettajalle maksetaan kuitenkin aina vähintään
4 § Sivutoimiset tuntiopettajat
1 Sivutoimisen tuntiopettajan säännöllinen työaika on alle 16 tuntia vii- kossa.
Sivutoimiselle tuntiopettajalle maksetaan jokaiselta pidetyltä oppitun- nilta erikseen sovittu tuntipalkka. Tuntipalkan määräämisessä tulee ottaa huomioon opetustyön vaativuus ja vastuullisuus sekä opettajan taito ja kyky.
Sivutoimisella tuntiopettajalla on oikeus työsopimuslain nojalla sai- rausajan palkkaan ja vuosilomalain nojalla vuosilomaan ja/tai loma- korvaukseen.
Tuntipalkkiota tarkistetaan yleiskorotusta vastaavasti.
2 Kohta 2 poistettu
OSIO F LIITE 1 KANSALAISOPISTOT
1 § Rehtorin vähimmäisperuspalkka ja opetusvelvollisuus
1 Rehtorin (4 06 01 00 1) vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite).
2 Opetusvelvollisuus on enintään 100 tuntia vuodessa. 2 § Työaika ja vuosiloma
Rehtorin työaika ja vuosiloma määräytyvät yleisen osan 15 ja 17 §:n mukaisesti.
3 § Kokonaispalkkauksessa olevan apulaisrehtorin toimenhaltijan vähimmäisperuspalkka ja opetusvelvollisuus
1 Apulaisrehtorin (4 06 02 00 2) vähimmäisperuspalkka (ks. palkka- liite).
2 Apulaisrehtorin opetusvelvollisuus on 150 tuntia työvuodessa. 4 § Työaika ja vuosiloma
Apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma määräytyvät samojen perustei- den mukaisesti kuin rehtorin työaika ja vuosiloma.
5 § Opettajan hinnoittelutunnukset ja vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite)
4 06 04 00 6 | Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi korkea- koulututkinto |
Muu tutkinto |
6 § Opetusvelvollisuus
1 Opettaja on velvollinen opettamaan seuraavan opetustuntien mää- rän vuodessa:
– yhteiskunnallisten aineiden, kasvatustieteellisten aineiden, äi- dinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen sekä mate- maattisluonnontieteellisen aineen opettaja 530 tuntia
– muut 580 tuntia.
2 Jos opettaja opettaa useampia aineita, joiden tuntimäärät ovat erilai- set, lasketaan hänen opetustuntiensa määrä vuodessa eri aineiden mukaan painotettuna.
7 § Muu työvelvollisuus
1 Opettajan muun työvelvollisuuden määrä on 350 tuntia työvuodessa. Jos opettaja eri toimipisteeseen matkustamisen johdosta matkustaa viikossa keskimäärin 200 kilometriä, luetaan matkustamiseen käyte- tystä ajasta enintään 75 tuntia vuodessa muuhun työvelvollisuuteen.
Jos opetusvelvollisuus määrätään pienemmäksi kuin 6 §:ssä on mai- nittu, lisätään muuta työvelvollisuutta 1 ½ tuntia jokaista vähennettyä opetustuntia kohden. Opetusvelvollisuus voidaan opettajan suostu- muksin vahvistaa myös suuremmaksi työvuodeksi kerrallaan, jolloin muuta työvelvollisuutta vähennetään 1 ½ tuntia jokaista lisättyä ope- tustuntia kohden. Tällöin muu työvelvollisuus on vähintään 200 tuntia työvuodessa.
Tarvittaessa opettaja voi opettaa 150 tuntia vuotuista opetustuntimää- rää enemmän. Ylimääräisestä opetuksesta sovitaan opettajan kanssa. Ylimääräinen opetus korvataan tuntipalkkiona ja yhden tun- nin hinta saadaan jakamalla varsinainen kuukausipalkka luvulla 103.
2 Muuhun työvelvollisuuteen kuuluvan tunnin pituus lasketaan 60 mi- nuutin mukaan.
3 Opettajan muuhun työvelvollisuuteen kuuluvat opiston erityisluon- teesta johtuen yleiset järjestelyt, opetussuunnitelman laatiminen, opetuksen kehittäminen, opiskelijan ohjaus, opistolaiskuntatoimin- taan osallistuminen sekä muut samantapaiset tehtävät.
8 § Loppiaisen vaikutus opetustyövelvollisuuteen
Kansalais- ja työväenopiston päätoimisen opettajan työ- ja opetus- velvollisuutta vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sat- tuvan loppiaisen johdosta laskennallisesti yhden päivän työ- ja ope- tusvelvollisuutta vastaavin osin.
9 § Opetusvelvollisuuden huojennukset
1 Apulaisrehtorin tehtävät
Jos opettaja on määrätty apulaisrehtoriksi, työnantaja voi huojentaa hänen opetustuntimääräänsä vähintään 400 tunniksi. Jos opettaja on määrätty apulaisrehtoriksi opistoon, jossa opetustuntien määrä on alle 11 000 ja jossa päätoimisia opettajan toimenhaltijoita on vähin- tään neljä, työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntien määrää vähintään 300 tunniksi. Jos opistossa on yli 5 000 opiskelijaa, työn- antaja voi huojentaa opettajan opetustuntimäärää, jos hallinnollisten tehtävien määrä antaa alentamiseen erittäin pätevät perusteet, vä- hintään 200 tunniksi.
2 Erityistehtävät
Jos opettajalle on määrätty erityistehtäviä, jotka rajoittavat opetus- tuntien pitämistä, työnantaja voi huojentaa opettajan opetustunti- määrää vähintään 400 tunniksi.
3 Osastonjohtaja
Jos opettaja on määrätty osastonjohtajaksi, työnantaja voi huojentaa hänen opetustuntimääräänsä vähintään 400 tunniksi. Jos osaston- johtajaksi määrätyn opettajan hallinnollisten tehtävien määrä antaa alentamiselle erittäin pätevät perusteet, työnantaja voi huojentaa opettajan opetustuntien määrää vähintään 150 tunniksi.
Jos kuitenkin osastossa on yli 2 000 opiskelijaa, työnantaja voi huo- jentaa osastonjohtajan opetustuntien määrän vähintään 150 tun- niksi, mikäli hallinnollisten tehtävien määrä antaa siihen erittäin pä- tevät perusteet.
4 Opetusalan johtava opettaja
Jos opistossa on vähintään 11 000 opetustuntia vuodessa, työnan- taja voi huojentaa opettajan opetustuntien määrää vähintään 200 tunniksi, jos opettaja toimii oman opetusalansa johtavana opettajana, jolle opistossa on erityisesti keskitetty opetusalansa opetuksen ja op- pimateriaalien kehittäminen sekä tuntiopettajien ohjaus.
Rehtorin, apulaisrehtorin ja päätoimisen opettajan vuosisidonnai- seen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräytyvät yleisen osan mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat 1.8.2023 alkaen:
Rehtori | 5 v. | 10 v. | 15 v. | 20 v. |
6 % | 2 % | 6 % | ||
Apulaisrehtori | 6 % | 3 % | 6 % | |
Opettaja | 5 % | 2 % | 5 % | 6 % |
Soveltamisohje
Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaan kertomalla hinnoittelutunnuksen mukainen vähimmäisperuspalkka tai as- teikkopalkkauksessa asteikon alaraja vuosisidonnaisen lisän prosenttien mukaisilla kertoimilla (esim. 6 % = 1,06) pyöristä- mättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa. Laskenta tehdään siis korkoa korolle
-periaatteella.
Jos rehtorin, apulaisrehtorin tai opettajan peruspalkkaa on alennettu kelpoisuuden puuttumisen vuoksi, vuosisidonnaisen lisän vaikutus lasketaan tästä alennetusta vähimmäisperuspal- kasta.
TUNTIOPETTAJAT
1 Tuntiopettajan hinnoittelutunnukset ja tuntipalkkioperusteet (ks. palk- kaliite)
4 06 07 03 3 | Soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut tai soveltu- van ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut tuntiopet- taja |
4 06 07 03 4 | Alemman korkeakoulututkinnon, voimistelun-, kuvaamataidon-, musiikin-, kotitalous-, kotiteollisuus- ja käsityöopettajan tutkinnon tai opistoinsinöörin tutkinnon suorittanut tuntiopettaja |
4 06 07 03 5 | Muu tutkinto |
Soveltamisohje
Kansanopiston ja kansalaisopiston päätoimisen opettajan kel- poisuuden omaavalle tuntiopettajalle sekä tuntiopettajalle, joka on suorittanut aikuiskasvatuksen approbatur-arvosanan tai ai- kuiskasvatuksen perusopintojen tutkinnon ja opettanut yh- teensä vähintään kaksi vuotta opistossa opettaen tänä aikana yhteensä vähintään 100 tuntia, maksetaan lisäpätevyydestä tuntipalkkio 10 % korkeampana kuin muutoin.
2 Alansa opetusta antavan taiteilijan palkkioperuste määräytyy a)- – c)-kohdan mukaan riippuen siitä arvostuksesta ja tunnustuk- sesta, minkä taiteilija työllään on maan rajojen ulkopuolella, valtakun- nallisesti tai alueellisesti saavuttanut.
3 Kuoron- ja orkesterinjohtaja. Opiston kuoron- ja orkesterinjohtajalla maksetaan tuntipalkkio 1 b) -kohdan perusteen mukaan, ellei hänen palkkioperusteeseensa ole sovellettava 1 a) -kohdan määräystä.
11 a§ Poistettu
12 § Työsuhteen alkaminen
1 Työsuhteen alkamisessa noudatetaan Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen (AVAINTES) 1 luvun 5 §:n määräyksiä.
2 Tuntiopettaja otetaan tässä sopimuksessa mainittua opetusta anta- maan. Tuntiopettajan velvollisuuteen kuuluu oppitunnin valmistelu, oppitunnin pito, oppituntiin välittömästi liittyvät muut työt sekä osal- listuminen opiston ohjesäännön mukaisiin opettajainkokouksiin.
3 Oppitunnin pituus on 45 minuuttia.
4 Tuntiopettaja on tarvittaessa tilapäisesti velvollinen suorittamaan myös muita sellaisia opiston toiminta- ja opetussuunnitelmassa vah- vistettuja tehtäviä, jotka kiinteästi liittyvät opiston toimintaan hänen omalla alallaan ja jotka hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella voidaan katsoa hänelle sopiviksi. Palkkio näistä tehtä- vistä määräytyy 11 §:n mukaan.
5 Edellä tarkoitetun muun kuin oppitunnin pituus on 60 minuuttia.
1 Tuntiopettajan oikeus lomakorvaukseen määräytyy vuosilomalain säännösten perusteella.
2 Vuosilomakorvaus maksetaan opiston työkauden tai työsuhteen päättyessä.
3 Vuosilomakorvauksesta on annettava tuntiopettajalle laskelma, jossa on selvitys korvauksen perusteesta.
1 Keskimäärin vähintään 16 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle maksetaan lomaraha. Keskimääräisen viikkotuntimäärän toteami- sessa käytetään tasoitusjaksona kalenterikuukautta.
2 Lomarahan maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että tuntiopetta- jalla on vähintään 14 työssäolopäiviä kalenterikuukaudessa.
15 § Xxxxxxxxxxx ja äitiysvapaan / raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän palkka
1 Keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa opettavalle tuntiopettajalle maksetaan äitiysvapaa-ajan ja sairausajan palkkaa.
Soveltamisohje 1.8.2022 voimaan tulevien sairausvakuutuslain muu- tosten jälkeen: Kohdassa 1 tarkoitetulle raskausvapaaseen oikeute- tulle opettajalle maksetaan raskaus- ja vanhempainvapaa-ajan palk- kaa AVAINTES 93 § 2 momentin ja 95 § 2 momentin mukaan, jos työnantaja saa raskaus- ja vanhempainrahan, johon työntekijä on sairausvakuutuslain nojalla oikeutettu.
Työnantajalla on oikeus saada maksettua palkkaa vastaava osa sai- rausvakuutuslain mukaisista raskaus- ja vanhempainrahan korvauk- sista.
2 Karenssiaikoja laskettaessa katsotaan tuntiopettajan palvelus yhtä- jaksoiseksi, jo hän on ollut oman opistonsa palveluksessa edellisen varsinaisen työkauden loppuun asti opettaen tällöin keskimäärin 14 tuntia viikossa.
3 Muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen tuntiopettajien oikeus äitiys- vapaaseen / raskaus- ja vanhempainvapaaseen ja palkalliseen sai- rausaikaan määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.
16 § Matkakustannusten korvaus
1 Tuntiopettajan oikeus matkakustannusten korvauksiin määräytyy AVAINTES:n määräysten mukaan, kuitenkin seuraavin poikkeuksin.
2 Muussa kuin opiston sijaintikunnassa asuvalle tuntiopettajalle mak- setaan matkakustannusten korvaukset tuntiopettajan matkasta kun- nan ulkopuolella sijaitsevasta asunnosta tai hänen kunnan ulkopuo- lella sijaitsevasta toimipaikastaan opiston työpisteeseen siltä osin kuin matkan pituus ylittää kuusi kilometriä. Samoin perustein korva- taan matka takaisin sekä maksetaan päivärahaa.
3 Samassa kunnassa asuvalle tuntiopettajalle maksetaan matkakus- tannusten korvaukset tuntiopettajan asunnosta tai toimipaikasta opiston työpisteeseen, kuitenkin enintään siltä osin kuin matka ylittää kuusi kilometriä. Samoin perustein korvataan matka takaisin.
1 Palkanmaksukausi on yksi kalenterikuukausi. Palkka maksetaan vii- meistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana. Palkka saadaan maksaa pankin välityksellä. Jos tuntiopettaja osoittaa paik- kakunnalla sijaitsevan pankin tai muun rahalaitoksen, on palkka maksettava tähän rahalaitokseen.
2 Jos palkka erääntyy maksettavaksi pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäi- vänä, joulu- tai juhannusaattona taikka arkilauantaina, pidetään edel- listä muuta arkipäivää erääntymispäivänä.
3 Palkanmaksun yhteydessä annetaan palkansaajalle laskelma, jossa on yksityiskohtainen selvitys palkan perusteista, sen suuruudesta sekä palkanpidätyksistä eri tarkoituksiin.
18 § Siirtymämääräys 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirrettävälle opettajalle
1 Jos opettajan toimenhaltijan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.12.2005 on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.1.2006 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu hen- kilökohtainen palkanlisä.
2 Henkilökohtainen palkanlisä poistuu toimen tehtäväkohtaisessa pe- ruspalkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai toimenhaltijan siir- tyessä muuhun toimeen.
Soveltamisohje
Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostunei- den henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökoh- taista lisää.
1 Jos apulaisrehtorina toimivan opettajan tai tohtorin tutkintolisää saa- neen rehtorin tai opettajan kokonaisansio 31.8.2007 voimassa olleen
PTYOTES:n 2005–2007 sopimusmääräysten mukaan on suurempi kuin samasta tehtävästä 1.9.2007 laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu henkilökohtainen siirtymäkauden lisä.
2 Tämän pykälän henkilökohtainen siirtymäkauden lisä poistuu toimen peruspalkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai toimenhaltijan siirtyessä muuhun toimeen.
Soveltamisohje
Peruspalkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia. Muuhun toi- meen siirtymisestä on kyse myös mm. tapauksessa, jossa henkilöltä poistetaan apulaisrehtorin tehtävä. Myös muu olo- suhteen muutos, jonka vuoksi siirtymäkauden lisää on muo- dostunut poistaa siirtymäkauden lisää.
OSIO F LIITE 2 MUSIIKKIOPPILAITOKSET
REHTORIT JA APULAISREHTORIT
1 § Rehtorin ja apulaisrehtorin vähimmäisperuspalkka ja opetusvelvollisuus
1 Rehtorin (4 08 01 00 2) vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite).
2 Rehtorin opetusvelvollisuus on 70–350 tuntia vuodessa.
3 Apulaisrehtorin (4 08 02 00 5) vähimmäisperuspalkka ks. palkkaliite
4 Apulaisrehtorin opetusvelvollisuus on 70–455 tuntia vuodessa. 2 § Työaika ja vuosiloma
Työaika ja vuosiloma määräytyvät yleisen osan 15 ja 17 §:n mukai- sesti.
3 § Apulaisrehtorina toimivan opettajan opetusvelvollisuus
Apulaisrehtorina toimivan opettajan opetusvelvollisuus on 350–560 tuntia vuodessa.
OPETTAJAT
4 § Opettajan hinnoittelutunnukset, opetusvelvollisuudet ja vähimmäisperus- palkka (ks. palkkaliite)
1 Musiikin perusopetuksen opettaja
Opetusvelvol- lisuus tun- tia/viikko | Opetusvelvollisuus tuntia/vuosi | ||
4 08 04 01 2 | Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulu- tutkinto | 23 | 805 |
4 08 04 01 4 | Soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, konservatorion jatkotutkinto tai entinen lehtorin kelpoisuus | 23 | 805 |
4 08 04 01 3 | Muu soveltuva tutkinto tai entinen opet- tajan kelpoisuus | 24 | 840 |
2 Ammatillinen koulutuksen lehtori (II aste)
Opetusvelvollisuus tuntia/viikko | Opetusvel- vollisuus tuntia/vuosi | ||
4 08 04 00 8 | Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulutut- kinto | 22 | 770 |
4 08 04 00 9 | Muu soveltuva tutkinto | 22 | 770 |
3 Opetusvelvollisuus voidaan määrätä tarvittaessa vuotuisena. Pöytäkirjamerkintä
Opettajalla tarkoitetaan myös säestäjää.
Sivutoimipisteen johtajaksi määrätylle opettajalle maksetaan tästä tehtävästä seuraava lisäpalkkio:
Sivutoimipisteen oppilaiden lukumäärä | Korvaus viikkotunteina |
20–50 | 1 |
51–100 | 2 |
101–200 | 3 |
201– | 4 |
Jos opettaja määrätään opettamaan pääkoulun lisäksi yhdessä tai useammassa sivutoimipisteessä, sivutoimipisteen opetuslisä saa- daan kertomalla 4 §:n 1 kohdan mukainen vähimmäisperuspalkka kertoimella 0,03–0,07 opettajan pääkoululta tai asunnosta sivutoimi- pisteeseen/-pisteisiin viikoittain kuljettavan matkan pituuden perus- teella seuraavasti:
Matkakilometrit viikossa | Kerroin |
100–149 | 0,03 |
150–199 | 0,05 |
200 tai enemmän | 0,07 |
Soveltamisohje
Matkakilometrit lasketaan pääsääntöisesti pääkoulun ja sivutoi- mipisteen tai -pisteiden välisiltä edestakaisilta matkoilta, kuiten- kin enintään todellisilta matkoilta, lyhintä käyttökelpoista matka- reittiä käyttäen. Toisin sanoen, jos opettajan matka asunnosta sivutoimipisteeseen on lyhyempi kuin matka pääkoululta sivu- toimipisteeseen ja opettajan sivutoimipisteeseen kulkema matka alkaa asunnosta, lasketaan matkakilometrit todellisuu- dessa kuljetun matkan mukaan asunnosta sivutoimipisteeseen. Merkitystä ei ole, opettaako opettaja saman päivänä aikana vain sivutoimipisteessä tai sivutoimipisteen lisäksi myös pää- koulussa.
6 a § Tohtorin tutkintolisä
7 § Opettajan ylituntipalkkio
1 Opettajantoimen haltijalle maksetaan opetusvelvollisuuden ylittäviltä tunneilta ylituntipalkkio. Ylituntipalkkioperuste on 4 §:n 1 tai 2 kohdan mukaan määräytyvä ao. kalleusluokan mukainen peruspalkka (jossa otetaan lisäksi huomioon 6 §:n mukainen lisä).
Soveltamisohje
Jos opettajan peruspalkka on epäpätevyyden perusteella alempi, ylituntipalkkio lasketaan alennetusta peruspalkasta.
2 Vuosiviikkoylituntipalkkio maksetaan vuoden jokaisena kuukautena opettajalle, jolle on vahvistettu yksi ylitunti viikossa lukuvuoden kai- kille työviikoille.
Soveltamisohje
Vuosiviikkoylituntina maksettava palkkio tarkoittaa sitä, että yh- den viikoittaisen ylitunnin maksatus tasoitetaan 12 kuukaudelle. Ylitunteja on oltava musiikkioppilaitoksessa 35 tuntia.
3 Vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa saadaan seu- raavasti:
ylituntipalkkioperuste x 0,90 toimen opetusvelvollisuus
4 Vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan toimen peruspalkan ja opetus- velvollisuuden perusteella. Peruspalkassa ei oteta huomioon toimen- haltijalle myönnettyjä vuosisidonnaista lisää, määrävuosikorotuksia, eikä muutakaan henkilökohtaista lisää. Opetusvelvollisuus on toimen opetusvelvollisuus, johon ei vaikuta toimenhaltijan opetusvelvollisuu- den huojennus.
5 Jos ylituntien lukumäärä on pienempi kuin työviikkojen lukumäärä, maksetaan palkkio pidetyiltä ylitunneilta.
Soveltamisohje
Pidetyn tunnin hinta sisältää myös oppilaitoksen loma-aikojen palkkaosuuden.
6 Yhden yksittäisen ylitunnin hinta (kertatuntipalkkio) saadaan siten, että vuosiviikkoylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se luvulla 12 ja tulos jaetaan luvulla 35.
8 § Matkakustannusten korvaaminen
Opettajalle maksetaan korvausta AVAINTES:n mukaan siirtymisestä musiikkioppilaitoksen toimipisteestä toiseen aiheutuneista matka- kustannuksista.
1 Opettajan työ ja muu työ suunnitellaan enintään 38 viikolle. Opetus- työ pyritään suunnittelemaan enintään 35 viikolle. Työviikko on viisi- päiväinen. Päivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauan- taiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.
2 Muuhun työhön kuuluu opetuksen kehittäminen ja muut työnantajan määräämät vastaavan tasoiset oppitunteihin välittömästi liittymättö- mät tehtävät. Muun työn vuotuinen työaika on 90 tuntia ja tunnin pi- tuus 60 minuuttia.
3 Muun työn asemasta opettaja voidaan määrätä opettamaan yli 35 työviikkoa. Tällöin yksi opetustunti lyhentää muuta työtä 1,5 tunnilla. Jos opettajalle määrätään muuta työtä yli 90 tuntia, maksetaan yh- destä muun työn tunnista yhden ylitunnin palkkio.
4 Opettajan työaika tulee pyrkiä järjestämään maanantaista perjantai- hin. Jos opetuksen järjestäminen lauantaisin on oppilaitoksen kan- nalta välttämätöntä tai siitä opettajan kanssa muutoin sovitaan, tulee opettajan vapaapäivä järjestää maanantaiksi, ellei opettajan pyyn- nöstä erityisesti toisin sovita.
Rehtorin, apulaisrehtorin, opettajan ja päätoimisen tuntiopettajan vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava aika ja sen laskenta määräyty- vät yleisen osan mukaan. Siihen oikeuttavat vuodet ja prosentit ovat seuraavat 1.8.2023 alkaen:
5 v. | 8 v. | 10 v. | 15 v. | 20 v. | |
Rehtori | 6 % | 1 % | 6 % | ||
Apulaisrehtori | 6 % | 1 % | 6 % | ||
Opettaja | 4 % | 2 % | 9 % | 5 % | 6 % |
Lehtori | 4 % | 2% | 9 % | 5 % | 6 % |
Päätoiminen tuntiopettaja | 4 % | 2% | 9 % | 5 % | 6 % |
Soveltamisohje
Vuosisidonnaisen lisän vaikutus palkkaan lasketaan kertomalla hinnoittelutunnuksen mukainen vähimmäisperuspalkka tai as- teikkopalkkauksessa asteikon alaraja vuosisidonnaisen lisän prosenttien mukaisilla kertoimilla (esim. 6 % = 1,06) pyöristä- mättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa. Laskenta tehdään siis korkoa korolle
-periaatteella.
Jos rehtorin, apulaisrehtorin tai opettajan peruspalkkaa on alennettu kelpoisuuden puuttumisen vuoksi, vuosisidonnaisen lisän vaikutus lasketaan tästä alennetusta vähimmäisperuspal- kasta.
11 § Päätoimisten tuntiopettajien hinnoittelutunnus, opetusvelvollisuus ja vähimmäisperuspalkka (ks. palkkaliite)
Opetusvelvolli- suus tun- tia/viikko | Opetusvelvollisuus tuntia/vuosi | ||
4 08 07 02 6 | Soveltuva ylempi korkeakoulutut- kinto tai soveltuva ylempi ammatti- korkeakoulututkinto | 23 | 805 |
4 08 07 02 8 | Soveltuva ammattikorkeakoulu- tutkinto, konservatorion jatkotut- kinto tai entinen lehtorin kelpoi- suus | 23 | 805 |
4 08 07 02 7 | Muu soveltuva tutkinto tai entinen opettajan kelpoisuus | 24 | 840 |
2 Päätoimisen tuntiopettajan ylituntipalkkioperuste lasketaan 7 §:n yli- tuntipalkkiota koskevien määräysten mukaisesti tämän pykälän pe- rusteella määräytyvästä peruspalkasta ja opetusvelvollisuudesta. Palkkioperusteessa otetaan lisäksi huomioon opettaminen sivutoimi- pisteessä 6 §:n ja 14 §:n 1 kohdan mukaan.
12 § Sivutoimisen tuntiopettajan hinnoittelutunnus ja tuntipalkkio (ks. palkkaliite).
4 08 07 02 9 | Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva ylempi ammattikorkeakoulututkinto |
4 08 07 03 0 | Ammattikorkeakoulussa suoritettu musiikinopettajan tutkinto tai konservatoriossa suoritettu musiikkioppilaitoksen opettajan opin- tolinjan jatkotutkinto tai aiempi lehtorilta vaadittu kelpoisuus |
4 08 07 03 1 | Muu soveltuva tutkinto taikka aiempi opettajalta tai säestäjältä vaadittu kelpoisuus |
12 a § Tuntiopettajan muun työn velvollisuus 1 mom. Päätoiminen tuntiopettaja
Vähintään lukuvuoden työajaksi otettu päätoiminen tuntiopettaja voi- daan määrätä tekemään 9 §:n 2 kohdan mukaista muuta työtä, esi- merkiksi opettajakokouksia, 8 tuntia vuodessa, jolloin korvaus mak- setaan 8 tuntia ylittävältä osalta.
Vähintään lukukauden työajaksi otettu päätoiminen tuntiopettaja voi- daan määrätä tekemään 9 §:n 2 kohdan mukaista muuta työtä, esi- merkiksi opettajakokouksia, 4 tuntia lukukaudessa, jolloin korvaus maksetaan 4 tuntia ylittävältä osalta.
2 mom. Poistettu
13 § Tutkintolautakunta- ja suunnittelutehtävät
Jos tuntiopettaja tekee tutkintolautakunta- tai suunnittelutehtäviä, maksetaan kultakin tunnilta oman ylituntipalkkioperusteen mukainen kertatuntipalkkio.
14 § Yhdessä tai useammassa toimipisteessä opettavan tuntiopettajan lisä
1 Tuntiopettajalle, joka opettaa yhdessä musiikkioppilaitoksessa vä- hintään 16 tuntia viikossa, palkkioperusteessa otetaan lisäksi huomi- oon opettaminen sivutoimipisteessä siten kuin 6 §:ssä on todettu.
2 Matkakilometrien laskennan osalta noudatetaan 6 §:ssä olevaa so- veltamisohjetta.
3 Tuntiopettajaan, joka opettaa yhdessä musiikkioppilaitoksessa vä- hintään 16 tuntia viikossa, sovelletaan 6 a §:n tohtorin tutkintolisää.
15 § Matkakustannusten korvaaminen
1 Tuntiopettajalle, joka yhdessä musiikkioppilaitoksessa opettaa vä- hintään 16 tuntia viikossa, maksetaan siirtymisestä musiikkioppilai- toksen toimipisteestä toiseen aiheutuneet matkustamiskustannukset AVAINTES:n mukaisesti.
2 Tuntiopettajalle, joka yhdessä musiikkioppilaitoksessa opettaa alle 16 tuntia viikossa, korvataan 1 kohdan lisäksi matkustamiskustan- nukset asunnosta toisen kunnan alueella sijaitsevaan ensimmäiseen toimipisteeseen ja vastaavasti toisen kunnan alueella sijaitsevasta viimeisestä toimipisteestä asuntoon matkustussäännön mukaisesti.
3 Jos 2 kohdassa mainittu tuntiopettaja joutuu poikkeuksellisesti tai työnantajan nimenomaisesta määräyksestä työtehtävien suorittami- sen takia yöpymään muualla kuin asunnossaan, maksetaan päivä- raha matkustussäännön mukaisin edellytyksin samoin kuin työmat- koista.
4 Jos 2 kohdassa mainittu tuntiopettaja matkustaa työtehtävien hoita- mista varten toisen kunnan alueelle vähintään 120 kilometrin päähän varsinaisesta toimipaikastaan tai asunnostaan ja matka kestää vä- hintään 10 tuntia, maksetaan hänelle osapäivärahan suuruinen kor- vaus.
5 Erityisten painavien syiden johdosta oppilaitos voi harkintansa mu- kaan maksaa osapäivärahaa 2 kohdassa tarkoitetulle tuntiopetta- jalle, mikäli tuntiopettajan asunnon ja toimipisteen välinen matka on vähintään 75 kilometriä ja matka kestää vähintään viisi tuntia.
Soveltamisohje (5 kohta ja matkakilometrien laskenta)
Jos on kysymyksessä sellainen opetusaine, johon on saata- vissa vähän tunteja, mutta joka opetussuunnitelman toteuttami- sen kannalta on välttämätöntä saada järjestetyksi tai jos tietyn esimerkiksi harvinaislaatuisen soittimen opettajasta on erityi- nen pula, voi työnantaja harkita maksettavaksi yhtä työvuotta koskevana osapäivärahan suuruisen korvauksen myös siinä ta- pauksessa, että yhteen suuntaan 75 kilometrin ja matkan koko- naiskeston viiden tunnin edellytykset täyttyvät. Matkakilomet- rien laskemisessa noudatetaan soveltuvin osin 6 §:n sovelta- misohjetta.
16 § Sopimusmääräyksistä poikkeaminen
17 § Siirtymämääräys 1.1.2006 euromääräiseen palkkaukseen siirrettävälle opettajalle
1 Jos opettajan toimenhaltijan kokonaisansio ao. tehtävässä 31.12.2005 on suurempi kuin samalla viikkotuntimäärällä 1.1.2006 alkaen laskettava uusi kokonaisansio, erotuksesta muodostuu hen- kilökohtainen palkanlisä.
2 Henkilökohtainen palkanlisä poistuu viran tehtäväkohtaisessa vä- himmäisperuspalkassa tapahtuvia muutoksia vastaavasti tai toimen- haltijan siirtyessä muuhun toimeen.
Soveltamisohje
Palkanlisä poistuu em. tavalla myös aikaisemmin muodostunei- den henkilökohtaisten palkanlisien osalta. Tehtäväkohtaisiksi palkan muutoksiksi ei lueta yleiskorotuksia eikä henkilökoh- taista lisää.
18 § Sivutoimisen tuntiopettajan oikeus sairausajan palkkaan
Vähintään lukuvuoden työajaksi palkattavalle sivutoimiselle tun- tiopettajalle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 60 kalenteripäi- vää, maksetaan sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttö- myyden johdosta hänen täysi palkkansa sairastumispäivää seuran- neen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päi- värahaan alkaa. Jos työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai tör- keällä huolimattomuudella, sairausajan palkkaa ei makseta.
Soveltamisohje
Esteen ja selvityksen ilmoittamiseen sovelletaan, mitä yleisen osan 21 §:n 6–7 kohdassa on todettu.
PALKKALIITE