OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2017-2020

1. YLEISTÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ammattikorkeakoulu ovat ammattikorkeakoululain (932/2014) 42 §:n 1 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista. Sopimuksessa asetetut tavoitteet on johdettu hallitusohjelmasta, hallituksen toimintasuunnitelmasta sekä muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista.

2. KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA KORKEAKOULUKOHTAISET TOIMENPITEET

Tavoitetila 2025

Suomalainen - nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi - korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan ja toimintatapojen uudistumisen sekä tuottaa osaamista ja uutta tietoa globaalien, usein monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Korkeakoulut ja tiedelaitokset ottavat toiminnassaan ennakoivasti huomioon toimintaympäristön muutokset, kuten digitalisaation, kansainvälistymisen ja väestökehityksen.

Suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat kansainvälisesti vahvoja ja kilpailukykyisiä toimijoita. Korkeakoululaitos muodostuu korkeatasoisista, vahvuusalueilleen profiloituneista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Näiden osaaminen täydentää toisiaan siten, että yhteiskunnan ja työelämän erilaisiin tarpeisiin vastataan. Korkeakoulujen toiminnassa korostuvat sivistystehtävä, yhteiskuntavastuu ja vaikuttavuus, kestävän kehityksen periaatteet, eettinen toimintatapa sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Laatua on vahvistettu kansainvälistymällä, digitalisaatiota hyödyntämällä sekä toimintaa modernisoimalla. Opintopolkuja on joustavoitettu, tieto on avointa ja infrastruktuurit yhteiskäytössä. Suomeen muodostuu tutkimuksen huipulla toimivia yliopistoja ja kaikissa yliopistoissa on kansainväliselle tasolle yltäviä tutkimusaloja. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tukee entistä vahvemmin koulutusta ja luo edellytyksiä pk-yritysten sekä yksityisen ja julkisen sektorin palvelujen uudistumiselle.

Korkeakoulut ennakoivat ja tukevat yhteiskunnan, kulttuurin ja työelämän uudistumista ja turvaavat tarvittavan korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden, ottaen huomioon pienevän nuorisoikäluokan sekä työ- ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutosten vaikutukset alakohtaisiin koulutustarpeisiin. Korkeakoulut vahvistavat osaamisellaan eri toimijoita yhdistäviä alue- ja alakohtaisia innovaatio- ja osaamiskeskittymiä. Nämä edistävät alueiden omiin vahvuuksiin ja kilpailuetuihin perustuvaa älykästä erikoistumista sekä uusien kasvualojen vahvistumista. Samalla hyödynnetään alueiden osaamispotentiaali korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.

Korkeakouluyhteisö heijastaa väestön moninaisuutta ja sen toiminnassa toteutuu yhdenvertaisuus ja tasa-arvo.

Korkeakoulut vahvistavat vaikuttavuuttaan erityisesti lisäämällä osaamisen ja tutkimustulosten laajempaa hyödyntämistä, kaupallistamista, osaamisen vientiä, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.

Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan.

Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia. Tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuus sekä valtakunnallinen tietovaranto tukevat korkeakoulujen toimintaa ja ministeriön ohjausta.

Korkeakoulut ovat lisänneet kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä strategisesti valituilla alueilla hyödyntäen keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Korkeakoulut hyödyntävät monipuolisesti eurooppalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusalueen sekä Team Finland -toiminnan mahdollisuuksia.

Raportointikautena on koko korkeakouluyhteisöä laajasti osallistaen rakennettu Laurean digitalisaatiolinjaukset, ja parhaillaan viimeistellään sekä TKI-linjauksia että yhteisöllisesti luotua kansainvälistymisen toimintasuunnitelmaa. Nämä kehittämistyötä ohjaavat linjaukset sisältävät toimenpidesuunnitelmat, jotka viedään johdetusti käytäntöön Laurean strategisissa kehittämishankkeissa 2018-2020. Vuonna 2018 strategista kehittämistyötä viedään Laureassa eteenpäin kolmen laajan sisäisen kehittämishankkeen avulla: 1) Onnistuva opiskelija, 2) Kehittyvä kollega ja 3) Kysytty kumppani. Onnistuva opiskelija -hanke koostuu kolmesta alaprojektista, jotka ovat: 1) Koulutuksen digitalisaatio, 2) 3AMK- oppimistoiminta ja 3) Kokonaisvaltainen opiskelijaohjaus ja urasuunnittelu. Kehittyvä kollega -hankkeessa 1) vahvistetaan Laurean menestymiselle tärkeitä kriittisiä osaamisia ja uudistetaan LbD-pedagogiikkaa sekä 2) vahvistetaan Laurean työilmapiiriä, työhyvinvointia sekä työnilon ja yrittäjämäisen työotteen kautta työn tuottavuutta ja innovaatioita. Kysytty kumppani -hankkeen alaprojektit ovat 1) Laurea alueuudistajana (fokuksena Sote2020 ja Kunta2020), 2) Ratkaisukeskeinen TKI-toiminta sekä 3) Koulutusliiketoiminta.

Laurean sisäisen kehittämisprojektin SOTE2020 avulla Laurea myötävaikuttaa tulevan sote-uudistuksen onnistumisedellytyksiin. Laurea on järjestänyt seminaaritilaisuuksia, joiden tarkoituksena on ollut lisätä korkeakoulujen henkilöstön ja muiden sidosryhmien sote-uudistukseen liittyvää osaamista. Laurea on lanseerannut SoteMBA-koulutustuotteen yhdessä työterveyslaitoksen kanssa. Edelleen Laurea panostaa mm. sote-uudistukseen liittyvään talousosaamiseen, palvelumuotoiluun ja digitalisaatioon niin koulutuksen sisältöjen jatkuvan päivittämisen että aiheeseen liittyvien TKI-hankkeiden kautta. Xxxxxxx Xxxxx0000- projektin myötä Laurea pyrkii ennakoimaan paremmin Maakuntauudistuksen ja kuntien roolin muutoksesta seuraavia osaamisen ja palveluiden kehitystarpeita. Projektissa hyödynnetään tietoa kansainvälisten hankkeiden tieteellisistä tuloksista ja markkinoiden tarpeesta.

Tarkemmin Laurean sisäisten strategisten kehittämishankkeiden toimenpiteitä kuvataan tämän raportin muissa kohdissa.

Laurea on ottanut käyttöön Peppi-ekosysteemin maaliskuussa 2018. Järjestelmä kattaa osiot opetushenkilöstön, koulutuksen suunnittelijoiden ja opiskelijoiden käyttöön. Edelleen järjestelmäkokonaisuus kattaa toiminnallisuuden tilojen ja välineiden varaukseen. Järjestelmä tulee jatkossa tilanteita, jossa opiskelijat hyödyntävät mm. Haaga-Helian ja Metropolian opetustarjontaa.

Laurea on aloittanut systemaattisen työn kattavan tietovaraston luomiseksi ajantasaisen ja joustavan raportoinnin aikaansaamiseksi. Tähän liittyy myös nk. opettajatuutorin työpöydän kehitystyö, jonka tavoitteena on mm. ennakoivan ohjauksen tukeminen. Myös erityisesti hanketoiminnan, liiketoiminnan ja

aluekehitystoiminnan tueksi kumppanuudenhallinnan tietojärjestelmä on otettu käyttöön. Ohjelmiston käyttäjinä toimivat henkilöstön lisäksi myös hanketoimintaan osallistuvat opiskelijat.

Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen uudistajina

Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi. Korkeakoulut profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa koulutuksessa, tutkimuksessa, tukipalveluissa, rakenteissa ja infrastruktuureissa. Syvenevällä yhteistyöllä tuetaan voimavarojen tehokasta käyttöä ja laadun vahvistamista. Kansalliset ja kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat korkeakoulujen profiileja. Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin. Tämä edellyttää myös poisvalintojen toteuttamista korkeakouluissa.

Laurea, Haaga-Helia ja Metropolia muodostavat strategisen liittouman, jonka tavoitteena on muodostaa nykyistä vahvempia osaamiskeskittymiä pääkaupunkiseudulle sekä edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia hyödyntää liittouman korkeakoulujen koko opintotarjontaa. Liittoumalla vahvistetaan TKI-toimintaa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Ammattikorkeakoulujen tulee purkaa sopimuskaudella koulutustarjonnan päällekkäisyyksiä siten, että kukin ammattikorkeakoulu suuntaa koulutustarjonnastaan nykyistä suuremman osan vahvuusaloilleen.

Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strategisen liittouman (3AMK) tavoitteena on vahvistaa kunkin jäsenammattikorkeakoulun strategisten päämäärien toteutumista ja tuottaa niille lisäarvoa valituilla strategisilla alueilla. Liittouman tarkoituksena on tiivistää jäsenammattikorkeakoulujen yhteistyötä vahvojen yhteisten osaamiskeskusten rakentamiseksi tavalla, joka vahvistaa metropolialueen osaamista ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian strategisen liittouman vuoden 2018 toiminnan keskiössä on kaikkia koulutusaloja läpileikkaava työelämän murros. Toiminta keskittyy uusien toimintatapojen, ei hallinnollisten rakenteiden, luontiin. Monialaisen tarjontansa ansiosta 3AMK on merkittävä työelämäosaamisen uudistaja metropolialueella. Uusi osaaminen syntyy olemassa olevien toimialojen rajapinnoille ja siksi korkeakoulujen koulutusalojen välisiä raja-aitoja tulee ylittää rohkeasti.

Kehitystyössä törmäytetään opiskelijat, henkilöstö ja sidosryhmät yhteisen tulevaisuuskuvan äärelle. Haaga- Helia, Laurea ja Metropolia ottavat käyttöön tekoälyn keväällä 2018. Sen avulla tuotetaan osaamiskarttoja verkossa olemassa olevasta avoimesta datasta ja korkeakoulujen omista tietolähteistä. Osaamiskarttojen avulla tuotetaan ratkaisuja tutkinto-, muunto- ja jatkokoulutuksen tarpeisiin sekä uusiin, yhteiskunnan kannalta merkittäviin TKI-hankekokonaisuuksiin. Tekoälyn käyttömahdollisuuksien laajentamista esim. korkeakouluhallinnon tarpeisiin arvioidaan.

Käytännön tasolla 3AMK on jo luonut uusia verkostoja henkilöstön ja opiskelijoiden kesken. Työtä on tehty yli organisaatiorajojen, ja vertailukehittäminen on tullut luontevaksi osaksi arkityötä. Vuoden 2018 aikana lanseerataan 3AMK-työnkierron malli, jonka avulla henkilöstö tutustuu kumppanikorkeakouluun henkilöstön jäsenenä, oppimaan toimintatapoja omaan työhönsä ja jakamaan omia hyviä käytäntöjä kumppanikorkeakoulun kollegoille. Opiskelijakunnat ovat yhdistäneet voimiaan ja luoneet uusia toimintatapoja. Opiskelijat ovat 3AMK:n keskeisiä kehittäjiä ja heidän näkemyksensä vaikuttavat merkittävästi toiminnan suuntaamiseen. 3AMK lukuisine liikuntapaikkoineen tarjoaa sekä opiskelijoille että

henkilöstölle Zone-liikuntapalveluita.

3AMK-toiminta jakautuu jo edellisenä vuonna määriteltyihin neljään yhteistyöalueeseen:

- Oppimistoiminta

- Vaikuttava TKI-toiminta

- Koulutusvienti

- Innovaatiotoiminta, työelämäyhteistyö ja yrittäjyys

Oppimistoiminnan kehittämisen keskiössä ovat osaamispolut, jotka vastaavat metropolialueen työelämän tarpeisiin. Keväällä 2018 käynnissä ovat olleet kaksi ensimmäistä osaamispolkua: Kiinteistöalan kehittäjä ja Circular Economy. Syksyn 2018 opetustarjontaan tuotetaan lisäksi neljä uutta osaamispolkua: TalousWelho, Sote-liiketoimintaosaaja, Perusta oma verkkokauppa sekä Wine Import Business. Kuka tahansa 3AMK- opiskelija voi tulla osaamispolulle ilman esitietovaatimuksia.

Myös opettajat tekevät osaamispoluilla yhteistyötä ja oppivat toisiltaan. Osaamispoluista kerätään erityisesti laadullista palautetta kehittämistoiminnan pohjaksi. Myös työelämä on aktiivisesti mukana kehittämässä osaamispolkujen työelämävastaavuutta. Esimerkiksi kiinteistöalan toimijat ovat muodostaneet työelämäpaneelin, jonka näkemykset ovat olleet kiinteistöalan kehittäjän osaamispolun suunnittelun keskiössä.

Vuoden 2018 muu 3AMK-opetustarjonta on volyymiltaan vuoden 2017 tasolla. Keväällä 2018 tarjolla on yhteensä 151 opintojaksoa. Opiskelijoille tarjotaan laajan kielitarjonnan lisäksi muita kiinnostavia opintojaksoja, joita ei ole tarjolla omassa korkeakoulussa. Professional Summer School tarjoaa neljä yhteistä intensiivitoteutusta. Cambridge Venture Camp kokoaa yhteen yrittäjyydestä kiinnostuneita ja CERN BootCamp ylempien amk-tutkintojen opiskelijoita. Digital Wellbeing Sprintissä opiskelijat innovoivat käyttäjäkeskeisiä digitaalisia palveluita ja 10 Days 100 Challenges -opintojaksolla opiskelijat ja työelämän edustajat ratkovat yhdessä tekoälyyn liittyviä haasteita.

Volyymin kasvattaminen mahdollistuu vasta vuonna 2019, jolloin opiskelijahallinnon prosessit automatisoituvat Peppi-järjestelmien ristiinopiskeluominaisuuden myötä. Digikampus-projekti on hyvässä vauhdissa ja edistää opiskelijaliikkuvuutta luomalla digitaalisen oppimisympäristön, jolla 3AMK:n tarjonta on käyttäjälähtöisesti tarjolla opiskelijoille.

3AMK-kirjastot ovat tehneet tiivistä yhteistyötä. Fyysisten teosten lainaaminen sujuu jo joustavasti, e- aineistojen osalta käyttöoikeuksien laajentamisessa koskemaan koko liittoumaa on vielä neuvoteltavaa kustantajien kanssa. 3AMK-korkeakoulut saavat kaikilla yhteensopivilla tietojärjestelmillä kustannushyötyjä sekä hankinnan että yhdessä tekemisen kautta.

Vaikuttava TKI-toiminta edistää kolmen korkeakoulun yhteistä hanketoimintaa, jonka tavoite on tuottaa puolet liittouman TKI-volyymistä. 3AMK-hankesalkku kattaa tätä kirjoitettaessa 17 hanketta. Keväällä 2018 uusia hankkeita generoidaan toista kertaa ProjektiBoosterin avulla. Prosessin aikana eri koulutusalojen osaajat luovat uusia, korkeakoulujen painoalueita yhdistäviä hankehakemuksia. Syksyllä 2018 toteutetaan kolmas ProjektiBoosteri-kierros. Myös TKI:n ja opetuksen integroinnin tapoja tehostetaan osana ProjektiBoosteria. 3AMK-korkeakoulut kehittävät Reportronic-järjestelmää tukemaan yhteistä 3AMK- hankesalkun seurantaa ja raportointia vuoden 2018 aikana

Koulutusvientitoiminta on 3AMK:ssa organisoitu EduExcellence Oy:n alle. Tarkoituksena on kanavoida kaikki jäsenkorkeakoulujen koulutusvientihankkeet yhtiön kautta ja tuotteistaa koulutusvientimarkkinaa kiinnostavaa koulutustarjontaa. Myyntitiimi on aloittanut täysimääräisenä helmikuussa 2018. Tämän jälkeen uusmyynti ja toimintojen kehittäminen on edennyt ripeästi. EduExcellencen henkilöstö on tehnyt myyntimatkoja Kiinaan, Lähi-Itään ja Latinalaiseen Amerikkaan. Etenkin opettajakoulutus ja online- kurssitarjonta on herättänyt runsaasti kiinnostusta.

Innovaatiotoiminta, työelämäyhteistyö ja yrittäjyys -yhteistyöalue on keskittynyt vuonna 2018 opiskelijoiden kiinnostuksen lisäämiseen yrittäjyysopintoja ja -tilaisuuksia kohtaan ja 3AMK-opettajien yrittäjyystaitojen ja

-valmiuksien kehittämiseen. Syksyksi on suunnitteilla 3AMK:n yhteinen yrittäjyystapahtuma, 3AMK pitching camp Tieto Oyj:n kanssa sekä yhteinen yrityksen omistajanvaihdoskoulutus.

3AMK-liittouma käy säännöllistä dialogia ulkoisten sidosryhmien kanssa. Vuonna 2018 3AMK- neuvottelukunta kokoontuu kaksi kertaa ja tuo yhteen mm. Sitran, Business Finlandin, EK:n sekä merkittävien työnantajien päättäjiä keskustelemaan liittouman roolista tulevaisuuden työelämän kehittäjänä. Strategisen liittouman toimintaa kehitetään myös tiiviissä yhteistyössä metropolialueen kaupunkien kanssa.

Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia ovat julkaisseet yhteisen avoimuuspolitiikan "Viisas avoimuus", joka määrittelee TKI-toiminnan ja oppimisen avoimuutta liittoumassa. Kymmenen lupauksen johtavana teemana on toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy. Korkeakoulut luopuvat pääsääntöisesti siltaopinnoista.

Korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Valintamenettelyjä kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä.

Ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittavien osuutta uusista opiskelijoista kasvatetaan hyödyntämällä paikkojen varaamismahdollisuutta ensikertaisille hakijoille ja kehittämällä siirto-opiskelijoiden valintaa.

Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät joustavia opiskelumahdollisuuksia sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa. Toimivat ura- ja rekrytointipalvelut tukevat nopeaa valmistumista ja työllistymistä. Korkeakoulut ottavat käyttöönsä valtakunnallisen uraseurannan.

Korkeakoulut ottavat vastuuta maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustarpeiden tunnistamisesta sekä työllistymisen edellytysten parantamisesta.

Laurea ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää

valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa.

Ammattikorkeakoulu lisää ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan valittujen osuutta kaikista uusista opiskelijoista. Vuonna 2020 ammattikorkeakouluun perustutkintoa suorittamaan valituista opiskelijoista vähintään 80 % on aidosti ensimmäistä kertaa korkeakouluun hyväksyttyjä.

Laurea, Haaga-Helia ja Metropolia ammattikorkeakoulut suunnittelevat ja toteuttavat sopimuskaudella yhteisen opetustarjonnan ja digitaalisen kampuksen, jotka ovat avoimesti kaikkien kolmen korkeakoulun opiskelijoiden saatavilla.

Laurea on raportointikautena tarttunut vahvasti digitalisaation mukanaan tuomaan haasteeseen uudistaa olemassa olevaa toimintamallia ja työkulttuuria. Laureassa luotiin syksyn 2017 aikana korkeakouluyhteisöä laajasti osallistaen strategiset digilinjaukset ohjaamaan ja tukemaan korkeakoulun kaikkien toimintojen digitalisaatiota. Digilinjaustyössä painottui digitaalisten oppimisympäristöjen, digipedagogiikan sekä prosesseja tukevien tietojärjestelmien kehittämisen rinnalla kokonaisvaltainen, digitalisaation mahdollisuudet laajasti hyödyntävä koko korkeakoulun kattava kulttuurimuutos. Yhdessä luotujen kymmenen digilinjauksen käytännön toteuttamista ohjaamaan rakennettiin vuodet 2018-2020 kattava toimenpideohjelma, josta ensimmäiset toimenpiteet ovat valmistuneet kevään 2018 aikana. Ensimmäisinä toimenpiteinä valmistuivat mm. verkko-opetuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaavat laatukriteerit.

Keväällä 2018 on testattu useita aiempaa avoimempia verkko-oppimisalustoja, jotka mahdollistavat tiiviin työelämäyhteistyön ja työelämäkumppaneiden joustavan osallistumisen myös verkossa toteutettaviin opintoihin. Henkilöstön digipedagogisen osaamisen tukemiseksi on Laureassa kuluneen vuoden aikana koulutettu yhteensä 20 digimentoria; tavoitteena on kouluttaa vuoden 2018 loppuun mennessä 40 digimentoria kaikille Laurean kampuksille opetushenkilöstön lähitueksi. Lisäksi on käynnistetty opettajille suunnattu verkkokoulutus, joka tähtää opettajien verkkopedagogisen osaamisen lisäämiseen ja laadukkaan verkko-opetuksen suunnittelun ja toteutuksen varmistamiseen. Opettajille tarjotaan runsaasti myös kohdennettua koulutusta, ohjausta ja tukea digipedagogisiin kysymyksiin.

Syksyllä 2017 Xxxxxxxxx aloitti ensimmäinen liiketalouden tradenomin tutkinnon täysin verkossa suorittava opiskelijaryhmä. Sosionomitutkinnon verkkototeutuksena suorittava ryhmä aloitti opintonsa tammikuussa 2018. Myös useaan muuhun tutkintoon ollaan parhaillaan rakentamassa kokonaan verkossa tai verkko- opintopainotteisena toteutettava vaihtoehto. Kun kaikissa tutkinnoissa on tarjolla runsaasti verkko-opintoja, jokainen opiskelija voi joustavasti valita tilanteeseensa sopivan tavan opiskella joko kontaktiopetuksena, verkko-opintoina tai näiden yhdistelmänä.

Koulutuksen digitalisaation rinnalla Laureassa on panostettu ja panostetaan vuonna 2018 vahvasti opiskelijoiden ohjauksen kehittämiseen, minkä tuloksena syntyy koko opiskelupolun kattava opiskelijakeskeinen ohjauksen malli. Opettajatuutoreiden systemaattinen koulutusohjelma aloitettiin keväällä 2018; tällä Laurea Certified Tutor -koulutuksella halutaan edistää mm. tutkintojen suorittamista tavoiteajassa. Keväällä 2018 on aloitettu myös Laurean ura- ja rekrytointipalveluiden vahvistaminen. Opiskelijoiden työelämään siirtymisen tukemiseksi ollaan osana Toteemi-hanketta luomassa mittaristoa arvioimaan opiskelijan urasuunnittelutaitoja, työllistyvyystaitoja, toimintakykyä ja toimijuutta. Tavoitteena on tunnistaa opiskelijan kannalta olennaiset asiat ja pyrkiä suuntaamaan ohjaus- ja tukitoimenpiteet oikeisiin kohteisiin.

Aiemman hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessin tehostamiseksi on päätetty ottaa käyttöön hyväksilukupajat opiskelijoiden orientaatioviikoilla. Tavoitteena on heti opintojen alkaessa saada kokonaiskäsitys opiskelijan aiemmasta osaamisesta ja mahdollistaa opintojen tehokas käynnistyminen.

Näyttöpäiväkonsepti, jossa opiskelijat voivat joustavasti neljä kertaa vuodessa osoittaa hankkimaansa osaamista, on kehitetty pilotin pohjalta laurealaiseksi tavaksi toimia ja uusi toimintamalli on päätetty ottaa käyttöön Laurean kaikilla kampuksilla.

Laurea on kehittänyt joustavia opiskelumahdollisuuksia opiskelijalle niin, että tarjolla on tasaisesti opintoja ympärivuotisesti. Opintoihin on mahdollisuus ilmoittautua useammassa ajankohdassa kalenterivuoden aikana niin, että eri sujuva opintojen kiihdyttäminen tai täydentäminen on mahdollisimman helppoa. Laurean ympärivuotista opintotarjontaa täydentää lisäksi 3AMK-yhteistyössä toteutettavat opinnot sekä valtakunnalliset ristiinopiskelumahdollisuudet.

Opiskelijayrittäjyyden edistämistä ovat raportointikautena tukeneet kuusi ulkoisesti rahoitettua TKI-hanketta, joiden fokus on ollut opiskelijayrittäjyyden tukemisessa sekä alueen yrittäjyyden edistämisessä. Laureassa on rakennettu opiskelijayrittäjyyden pariin neljä erilaista polkua: 1) Start-up-yrittäjyys (oman idean kaupallistaminen), 2) Palveluyrittäjyys (oman osaamisen kaupallistaminen), 3) Myyntiagenttiyrittäjyys (olemassa olevan tuotteen osto ja myynti) ja 4) Omistajavaihdosyrittäjyys (toimivan yrityksen jatkaminen). Laureassa ollaan paraikaa rakentamassa sähköistä oppimisympäristöä verkkokauppa-alustaksi, jonka kautta opiskelijat saavat oman verkkokaupan käyttöönsä ja voivat alkaa myydä omia palvelujaan tai edustamiaan tuotteita tätä kautta.

Toisen asteen opiskelijoiden jatko-opintoihin siirtymistä edistetään Laureassa digitaalisilla väyläopinnoilla, joissa opiskelijat pääsevät kehittämään korkeakouluvalmiuksia sekä tutustumaan alan substanssiin yhteensä kymmenen opintopisteen laajuisina verkko-opintoina. Opinnot ovat suoraan sisällytettävissä osaksi sekä toisen asteen tutkintoa että mahdollisesti tulevaa ammattikorkeakoulututkintoa. Laurean tämänhetkiset kumppanit ovat: Espoon lukiot, Luksia, Varia, Keuda, Amisto, Point College, Stadin ammattiopisto, Rikosseuraamusalan koulutuskeskus, Kisakallion urheiluopisto ja Omnia. Muutaman lähialueen lukion mukaantulosta on neuvotteluita käynnissä. Syksyllä 2018 aloitetaan uudenlaisen väyläopintokokonaisuuden pilotointi yhteistyössä Hyrian kanssa Laurean projektimuotoisen liiketalouden opiskelun puitteissa. Pilotissa opiskelijat suorittavat 30 op amk-opintoja osana toisen asteen tutkintoaan ja voivat valmistuttuaan hakea erillishaun kautta jatkamaan opintoja Laureassa. Vastaavaa mallia suunnitellaan myös muille aloille.

Laureassa on nostettu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville varattavia aloituspaikkoja. Vuonna 2017 paikkoja varattiin vähintään 70 % päivätoteutuksena toteutettavissa koulutuksissa ja vähintään 60 % monimuotona toteutettavissa koulutuksissa. Päivätoteutuksissa ensikertalaisten osuus opiskelijaksi valituista oli 89 %. Monimuotototeutuksissa tämä osuus oli puolestaan 76 %. Ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien tavoitteellista osuutta on pyritty nostamaan vuosi vuodelta ja päivätoteutusten osalta Laurea on jo tavoitteeseen päässyt. Vuonna 2018 paikkoja varataan 75 % päivätoteutuksissa ja 65 % monimuotototeutuksissa. Tavoitteena edelleen tuo vähintään 80 % ensikertalaisten toteutuma myös monimuotototeutuksissa.

Todistusvalintojen osuutta lisätään edelleen osana opiskelijavalintaa. Lisäksi ammatillisella tutkinnolla hakevien osuutta on pyritty vahvistamaan. Vuoden 2018 suomenkielisten koulutusten yhteishauissa on asetettu kiintiön ammatillisella tutkinnolla hakeville hakijoille. Kiintiö on asetettu valintakoekiintiön sisälle.

Ammatillisen tutkintotaustan kiintiö on samansuuruinen kuin todistusvalinnan (ylioppilastutkinto) kiintiö. Vuoden 2017 yhteishauissa hakeneista ensisijaisista hakijoista ammatillisen tutkinnon suorittaneiden sekä ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuudet jakautuivat tasaisesti. Opiskelijaksi valituista noin 40 %:lla oli ammatillinen koulutus ja noin 60 %:lla ylioppilastutkinto/lukion oppimäärä suoritettuna.

Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia

Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia. Korkeakoulut ovat sitoutuneet avoimeen toimintakulttuuriin ja avoimen tieteen käytänteisiin kaikilla organisaation tasoilla. Korkeakoulut tukevat kansallisen osaamispääoman kasvua mm. avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimenpitein.

Korkeakoulut kehittävät tutkimuslaitosten sekä muun työ- ja elinkeinoelämän kanssa pitkäjänteisesti yhteisiä tutkimusympäristöjä, joilla on edellytykset menestyä kansainvälisessä ja monitieteisessä toimintaympäristössä. Korkeakoulut vahvistavat tutkimuslaitos- ja työelämäyhteistyötä ja kokoavat sitä tukevaa osaamistaan sekä kehittävät toimintatapojaan tutkimustulosten ja innovaatioiden kaupallistamiseksi.

Korkeakoulut kokoavat tutkimusrahoitusasiantuntemustaan sekä kehittävät toimintatapojaan ja keskinäistä yhteistyötään siten, että niillä on paremmat edellytykset hankkia laadullisesti kilpailtua, täydentävää rahoitusta strategiansa ja profiilinsa mukaiseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön sekä taiteelliseen toimintaan.

Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian liittoumalla vahvistetaan ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista. Laurea vahvistaa avoimen tieteen ja tutkimuksen sekä käyttäjälähtöisen kehittämistoiminnan menetelmiä, innovaatioalustoja (Living Labs) ja muita mekanismeja kansainvälisissä tutkimus- ja innovaatiohankkeissa. Ammattikorkeakoulun ulkoisen TKI- rahoituksen määrä nousee sopimuskauden loppuun mennessä tasolle 6 miljonaa euroa vuodessa. Tästä rahoituksesta 50 % tulee Laurean, Haaga- Helian ja Metropolian yhteisestä hanketoiminnasta.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa varmistetaan kytkentä ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan.

Ammattikorkeakoulun koko henkilöstön TKI-osaamista syvennetään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa.

Ammattikorkeakoulun avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapa nousee sopimuskauden aikana tasolle neljä.

Laurean TKI- vahvuusalueidensa kautta ennakoi yhteiskunnan ja työelämän uudistumista. Laurean TKI toiminnan profiili strategisten tutkimusalueiden kautta keskittyy 1) terveyden ja hyvinvoinnin kehittämiseen hyväksikäyttämällä digitalisuutta, robotiikkaa ja muita uusia teknologioita, 2) uusien palveluiden yhteiskehittämisen digitaalisesti ja 3) turvallisen yhteiskunnan kehittämiseen. Avoin tiede ja tutkimus ja Laurean eritysosaaminen yhteiskehittämisen alueella ovat läpileikkaavia teemoja. Laurean on ennakoinut ja panostanut kotimaassa tapahtuviin muutoksiin Laurean sisäisten Kunta2020 ja SOTE2020 kehittämishankkeiden kautta. Kansainvälisesti on ollut tärkeätä ennakoida uuden EU:n tutkimuksen puiteohjelmaa valmistelu. Laurea on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa EU:n seuraavaan puiteohjelmaan niin, että soveltavan tutkimuksen, pilotoinnin, kokeilun osuus tulevaisuudessa kasvaisi ja Suomeen

kotiutettavan EU-rahoituksen määrä nousisi myös ammattikorkeakoulun keskuudessa.

Tutkimuslaitosyhteistyötä on vahvistettu. Laurea ja Työterveyslaitos (TTL) allekirjoittivat yhteistyösopimuksen 16.2.2018. Yhteistyön tavoitteena on kehittää uusia palveluita, josta ensimmäisenä on Sosiaali- ja terveysalan yhteinen MBA-koulutus. Lisäksi Laurean palvelumuotoiluosaamista on sovellettu TTL:n toiminnan kehittämisessä. Yhteistyötä on jatkettu lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa tekemällä yhteisiä TKI- hankehakemuksia. Laurean roolina on ollut viedä tuloksia nopeasti työelämään opiskelijoiden kautta. TKI-hankkeiden kautta yhteistyö on jatkunut tiiviinä eri yliopistojen (Tampere, Itä- Suomi) ja VTT:n kanssa.

Laurea osallistuu edelleen aktiivisesti kansallisiin ja kansainvälisiin avoimen tieteen ja tutkimuksen verkostoihin, mm. ATT-toimijaverkostoon, European Networks of Living Labs ja EU:n Open Science Policy Platform -verkostoihin pyrkien vaikuttamaan avoimen toimintakulttuurin, politiikan ja innovaatioekosysteemien edellytysten mm. rahoituksen, infrastruktuurin, tutkimuksen tulosten ja vaikuttavuuden arvioinnin sekä kansalaisosallisuuden kehittämiseen. Laurean International Advisory Board keskittyy 2017 alkaneella uudella kaudellaan TKI-toiminnan kehittämiseen. Laurealaiset asiantuntijat ovat jatkaneet työtä edellä mainittujen verkostojen lisäksi eurooppalaiseen turvallisuuden kehittämisessä (European Organisation for Security ja European Cybersecurity Organisation). Näiden lisäksi Xxxxxxx on pyydetty mukaan erilaisten siviilikriisinhallinta operaatioharjoitusten evaluointiin, mikä merkittävästi on vahvistanut Laurean osaamista ja kansainvälistä mainetta turvallisuusalueen korkeakouluna.

TKI- osaamisen ja toiminnan kehittäminen on jatkunut vahvana. Edellisellä raportointikaudella mainittu projektipäälliköille tarjottavan koulutuksen pilotointi on saatu päätökseen ja toiminta jatkuu nyt seuraavilla kierroksilla normaalisti. Tavoitteena on, että kaikki TKI-projektipäälliköt ovat saaneet koulutuksen laadukkaiden ja vaikuttavien projektien läpiviemiseen. Uutena koulutuksena on pilotoitu nyt ensimmäistä kertaa TKI- hankkeiden hankehakemusten kirjoittamiseen tähtäävää koulutusta. Tämä on tärkeä osa-alue, koska TKI-hankehakemusten kirjoittaminen sekä tutkimuskonsortioiden kokoaminen vaatii aikaa ja resursseja. Tämän osa-alueen parantaminen on osa kehitystä kohti tehokkaampaa TKI-toimintaa pitkällä aikavälillä. TKI-toiminnan rahoituksen kasvattamiseen tähtää myös investointi tutkimusrahoitustyökaluun, jolla päästään nopeasti ja tehokkaasti tunnistamaan Laurealle sopivat tutkimusrahoitusinstrumentit maailmanlaajuisesti.

Keväällä 2018 pilotoidaan TKI-prosessin kehittämistä vastaamaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen Visio2030:n asettamaan tavoitteeseen, missä TKI-toiminnasta syntyy yhä paremmin tuotteita ja palveluita. Laurean kaikki TKI-toiminnan hankkeet tullaan analysoimaan jo hankkeen ideavaiheesta tekemisen loppuun niin, että niistä systemaattisesti kartoitetaan potentiaaliset ideat hyödynnettäviksi eri tavoilla. Näitä tapoja voivat olla esimerkiksi TKI-tulosten käyttäminen koulutuksen kehittämisessä taikka myytävien tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä niin kotimaan elinkeinoelämän edistämiseksi taikka korkeakoulujen koulutusviennin kasvattamiseksi. Myös esimerkiksi TKI-hankkeista voi syntyä uutta yritystoimintaa.

Tavoitteena on, että jokainen TKI-hanke on analysoitu hyödynnettävyyden ja vaikuttavuuden näkökulmasta.

Laurean, Haaga-Helia ja Metropolian 3AMK strateginen TKI- yhteistyö on jatkunut vahvana. Toimintaa on edelleen kehitetty yhä systemaattisempaan suuntaan siten, että yhteistyö on yhä ketterämpää ja tuloksia tuottavampaa. Keväällä 2018 on pilotoitu seuraava versio ns. ProjektiBoosteri-menetelmästä, jolla tähdätään TKI-hankkeiden nopeaan kehittämiseen. Yhteinen strateginen alue on ollut edelleen kestävä kaupunkikehitys

ja ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Laurean profiili jatkuu samana keskittyen palvelumuotoiluun, hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Kesällä 2018 käynnissä on 17 kpl yhteisiä hankkeita. Läpinäkyvyys yhteisiin TKI-hankkeisiin automatisoidaan tulevaisuudessa. 3AMK:n TKI-yhteistyö on tuonut myös toiminnallisen kehittämisen mukaan. Esimerkkinä tästä Laurea ja Haaga-Helia evaluoivat Metropolian pyynnöstä Metropolian TKI-toimintaa osana heidän omaa TKI-toiminnan kehittämistä.

3AMK:in yhteisen Viisas avoimuus -politiikan toimenpiteenä on analysoitu TKI-työssä syntyvien aineistojen käsittelyn ja pitkäaikaistallentamisen erilaisia tarpeita sekä luotu osaamista ja infrastruktuuriratkaisuja yhteistyössä Haaga-Helian, Metropolian ja CSC:n kanssa. Laurea käynnistää CSC:n kanssa keväällä 2018 ePouta-pilotin, jossa etsitään ratkaisua sensitiivisen datan käsittelyyn. Aineistonhallinnan suunnitelmallisuutta, elinkaariajattelua ja DMT Tuuli -työvälineen osaamista on sisällytetty Laurean sisäisiin koulutuksiin. Aineistonhallinnan osaamisen tasoa kartoitetaan keväällä 2018 järjestettävällä 3AMKin yhteisellä kyselyllä, jonka analyysissa on hyödynnettävissä kansainvälinen vertailuaineisto.

Julkaisutietojen keräämisessä, siirtämisessä ja tallentamisessa Laurea siirtyi käyttämään CSC:n kehittämää JUSTUS-järjestelmää, mikä nopeuttaa julkaisutietojen näkyvyyttä kerran vuodessa julkaistavasta jatkuvaksi ja ajantasaiseksi virraksi. Laurean julkaisuista vuonna 2017 yhteensä 89,7 % oli avoimesti verkossa saatavilla, kun ammattikorkeakoulujen keskiarvo oli 56 %.

Osana ylemmän AMK:n opintoja Laurea tuottaa trendikortteja verkkoon. Ennakointiopintojen yhteydessä opiskelijat monitoroivat tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä, jäsentävät vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja ja käyvät päätöksenteon tueksi avointa keskustelua, miten valinnat tuottavat erilaisia tulevaisuuksia.

Trendikirjastossa (xxxxx://xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.xxxxxxxxx.xxx) julkaistavat trendikortit on tuotettu avoimuutta painottavilla menetelmillä ja ovat hyödynnettävissä CC-lisenssillä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen kytkemiseksi ammattikorkeakoulun strategiaa tukevaan TKI-toimintaan on panostettu voimakkaasti. Xxx xxxxxxx opiskelija on suorittanut opintojaan TKI-hankkeissa opinnäytetyönä, opintojaksotehtävinä tai vapaavalintaisina projekteina. Laurean uudenlainen TKI-YAMK-opintopolku, jossa opiskelijat voivat suorittaa lähes koko YAMK-tutkinnon Laurean strategisiin painoaloihin kytkeytyvien TKI-hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen, on vakiintunut käyttöön. TKI-YAMK-polkuun voi hakea avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaksi kaksi kertaa vuodessa ja opinnot suoritetaan Laurean strategisiin painoaloihin kytkeytyvissä TKI-hankkeissa YAMK-osaamisen tasoisina TKI-tehtävinä. Suoritettuaan 30 opintopistettä opiskelijat voivat hakea tutkinto- opiskelijoiksi Laurean YAMK-koulutuksiin.

Korkeakouluyhteisö voimavarana

Korkeakoulut arvioivat ja kehittävät suunnitelmallisesti johtamista ja asiantuntijatyön edellytyksiä kaikilla organisaatiotasoilla. Korkeakoulut toteuttavat hyvää ja avointa henkilöstöpolitiikkaa sekä ottavat työhyvinvoinnin tarkastelussa käyttöön yhtenäisen ja vertailukelpoisen työvälineen. Korkeakoulut edistävät tasa-arvoa ja moniarvoisuutta henkilöstöpolitiikassaan sekä perustehtäviensä sisältöjen kehittämisen kautta. Korkeakouluyhteisöä vahvistetaan henkilöstön osaamista kehittämällä, verkostoitumalla, kansainvälisillä rekrytoinneilla sekä hyödyntämällä opiskelijoiden osaamista. Korkeakoulut ottavat merkittävän roolin toiminta-alueensa kulttuurisen monimuotoisuuden vahvistamisessa.

Korkeakoulut kuulevat ja sitouttavat henkilöstöä ja opiskelijoita johtamis-, organisaatio- tai muiden uudistusten

varhaisessa vaiheessa siten, että korkeakouluyhteisön jäsenet voivat vaikuttaa ja ottaa vastuuta muutoksista. Korkeakoulut hyödyntävät opiskelija- ja henkilöstöpalautejärjestelmiä sekä digitalisaation mahdollisuuksia toimintakulttuurin ja käytäntöjen kehittämisessä.

Vuoden 2017 aikana Laureassa rekrytoitiin edelliseen vuoteen verrattuna merkittävästi. Uusia päätoimisia henkilöitä aloitti yhteensä 84, joista 22 kuului opetushenkilöstöön ja 54 muuhun henkilöstöön. Muun henkilöstö määrä sisältää harjoittelijat (36 kappaletta) ja yhden johdon rekrytoinnin. Uutta TKI-henkilöstöä palkattiin 8. Rekrytointien jälkeen Laurean henkilöstömäärä on vuoteen 2016 verrattuna kasvanut kymmenellä. Laurean henkilöstömäärä oli vuoden 2017 lopussa yhteensä 514, joista opetushenkilökunnan osuus oli 292. Muun henkilöstön määrä oli 222, joista TKI-henkilöstöä yhteensä 25. Vakinaisia henkilöstöstä oli 471, määräaikaisia 43.

Vuoden 2017 aikana Laureassa on lähdetty toteuttamaan entistä kokonaisvaltaisempaa korkeakoulutasoista henkilöstösuunnittelua. Sen avulla varmistetaan, että rekrytoinnit vastaavat parhaimmalla tavalla Laurean strategisiin haasteisiin ja että laurealainen osaaminen on tunnistettu. Henkilöstön liikkumista ja yhteistyötä yli yksikkörajojen yhteisten laurealaisten toimintamallien vakiinnuttamiseksi on viety aktiivisesti eteenpäin.

Työhyvinvointi ja luottamus muodostavat pohjan Laurean yhteisölliselle toiminnalle. Työyhteisön kehittämisen menetelmäksi valittu Great Place to Work -kysely toteutettiin neljännen kerran keväällä 2017. Kyselyn tulosten perusteella Laurean yhteisiksi kehittämiskohteiksi valittiin viestinnän selkiyttäminen ja jokaisen henkilökohtainen vastuu yhteishengen luojana. Sovittujen toimenpiteiden toteutumista on seurattu syksyn aikana aktiivisesti ja yksiköt ovat raportoineet etenemisestä Laurean intrassa.

Great Place to Work -kyselyä seuranneiden toimenpiteiden lisäksi laurealaisten hyvinvointia, osaamisen kehittämistä ja tunnistamista, sekä laadukasta esimiestyötä on vuoden 2017 syksyllä lähdetty määrätietoisesti edistämään osana Laurean Kehittyvä kollega -strategista kehittämishanketta. Esimiestyön laadun varmistaminen, esimiesten tukeminen ja esimiestyön merkitys opettajuuden kehittämisessä on strategisen kehittämishankkeen yksi keskeinen osa-alue. Toinen keskeinen osa-alue on opettajien ja muun henkilöstön osaamisen kehittämiseksi ja uudistamiseksi aloitettu "Future LbD specialist" -kehittämisohjelma, jossa tavoitteena on mm. Laurean pedagogisen toimintamallin Learning by Developing (LbD) modernisointi.

Osaamisen kehittämisessä painottuvat digitalisoitu ohjaus-, opetus- ja verkostotyö ja erilaiset kehittämistyön menetelmät.

3. LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA VAHVUUSALAT

Tehtävä ja profiili

Laurea-ammattikorkeakoulu on metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä. Laurea tukee vientiliiketoimintaa ja pk-kasvuyrityksiä sekä edistää uusien yritysten syntymistä.

Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat

Ammattikorkeakoulun määrittelemät vahvuusalat ovat terveys ja yhteiskunnallinen eheys, palveluliiketoiminta sekä yhtenäinen turvallisuus. Uudet nousevat alat ovat palvelumuotoilu ja Lean-menetelmä tuottavuuden kehittäjänä, uudet teknologiat ja robotiikka erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä sisäinen turvallisuus avoimessa yhteiskunnassa.

Laurean vahvuusalat ovat yhteiskunnallisesti relevantteja. Terveys ja yhteiskunnallinen eheys, palveluliiketoiminta sekä yhtenäinen turvallisuus muodostavat pohjan koulutus- sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle. Uusien nousevien alojen osalta palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen tarve yhteiskunnan eri alueilla kasvaa edelleen ja Laurea on tutkintoon johtavan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen kautta kouluttanut opiskelijoita ja organisaatioasiakkaitaan palvelumuotoilun osaajiksi. Digitalisaatio ja kiertotalous ovat voimakkaasti nousseet esille palvelumuotoilualueella. Kuten palvelumuotoilulla myös lean-menetelmillä pyritään lisäämään asiakkaalle tuotettavaa arvoa. Laurea on lisännyt oman henkilöstönsä lean-osaamista, mikä osaltaan on lisännyt myös opiskelijoiden perehtymistä

lean-perusteisiin. Suomessa useat eri organisaatiot niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla ja erityisesti terveydenhuollossa ovat siirtyneet lean-menetelmien käyttöön asiakasarvon, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi. Lean-osaamiselle on palvelumuotoiluosaamisen rinnalla iso tarve siis myös tulevaisuudessa.

Lean-menetelmiä sovelletaan Laurean sisäisen toiminnan kehittämisessä aktiivisesti, ja tämä yhdistettynä digitalisaatioon voidaan toiminnan tuottavuutta edelleen nostaa. Uudet teknologiat, ml. robotiikka, on nostettu Laureassa vahvasti esille (esim. Suomen Akatemian rahoittamassa Rose-hankkeessa, jossa tutkitaan robotiikkaa sosiaali- ja terveyssektorilla). Robotiikkaa on viety suunnitelmallisesti myös opetukseen sekä yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Palvelurobotiikan lisäksi ohjelmistorobotiikkaa sekä tekoälysovelluksia on tutkittu oman toiminnan kehittämisessä. Turvallisuus avoimessa yhteiskunnassa - osaamisalueella Laurealla on ollut keskeinen rooli uuden osaamisen tuottamisessa koulutus- ja TKI- toiminnan kautta yhteiskuntaan. Osaamisen kehittymisen perustana ovat olleet mm. Laurean H2020- rahoitusta saaneet useat turvallisuusalueen kansainväliset hankkeet, jotka ovat keskittyneet kriisienhallinnan eri osa-alueille, tiedonvaihtoon ja eettisiin kysymyksiin. Näin Laurean on omalta osaltaan vaikuttamassa kokonaisturvallisuuden edistämiseksi yhteiskunnassa ja kansainvälisesti.

4. TUTKINTOTAVOITTEET

Tavoitteet	Vuosina 2017 - 2020 keskimäärin
Ammattikorkeakoulututkinnot	1 410
Humanistiset alat, lääketieteet ja terveys- ja hyvinvointialat	670
Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet ja palvelualat	640
Luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat ja maatalous- ja metsätieteelliset alat	100
Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot	238

Ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä muiden sosionomi (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta antavien ammattikorkeakoulujen kanssa sosiaalialan koulutusta siten, että syntyy nykyistä vahvempia

yksiköitä työelämän tarpeita vastaavasti. Lastentarhanopettajien koulutusmääriä on sovittu lisättäväksi yliopistoissa.

Laurea osallistui vuonna 2017 Arene ry:n työryhmän laajaan selvitykseen sosiaalialan tilanteesta ja kehityksestä. Laurea on myös osallistunut aktiivisesti sosiaalialan amk-verkoston toimintaan, jossa yhdessä kehitetään sosiaalialan amk-koulutusta vastaamaan työelämän tulevaisuuden tarpeita. Sosionomikoulutus valmentaa osaajia sosiaalialan laajalle kentälle, jonka eri alueilla painottuvat monet erilaiset osaamisvaatimukset. Näin ollen sosionomikoulutuksen perusta muodostuu laajasta yleisosaamisesta, minkä lisäksi opiskelija hankkii erikoisosaamista valitsemaltaan alalta. Laaja-alainen tieto- ja osaamisperusta sekä substanssispesifi erikoisosaaminen vastaavat osaltaan työelämän vaatimuksiin laadukkaasta työvoimasta.

Laurean sosionomikoulutuksen erikoisosaamiset liittyvät yhteiskunnan nouseviin haasteisiin: väestön ikääntymiseen, lasten ja perheiden tukemiseen, marginalisaatioon, sosiaaliseen kuntoutukseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Sosiaalialan opetukseen integroituneen TKI-toiminnan painopisteitä ovat Laureassa sosiaalialan asiakastyön menetelmien testaus, arviointi ja kehittäminen, sosiaalialan osaamiseen kohdistuvat muutostarpeet sekä sosiaalinen kuntoutus. Laurean tiiviisti työelämän kanssa yhteistyössä suunnitellut ja

toteutettavat sosionomikoulutukset ovat olleet erittäin vetovoimaisia.

5. RAHOITUS

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää ammattikorkeakoululle perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi ammattikorkeakoululain (932/2014) 43§:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014)12, 13 ja 14 §:n (siten kuin ne ovat asetuksessa 813/2016) ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (814/2016) perusteella yhteensä 45 651 000 euroa momentilta 29.40.55 seuraavasti:

Laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen 41 992 000 euroa.

Strategiarahoitusta kohdennetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaiseen toimintaan 1 600 000 euroa vuonna 2017, 1

600 000 euroa vuonna 2018, 1 300 000 euroa vuonna 2019 ja 1 300 000 euroa vuonna 2020 ottaen huomioon sopimuksessa nimetyt strategisen kehittämisen toimenpiteet ja niiden ajoittuminen. Strategiarahoituksen kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti:

- Valintamenettelyjen uudistaminen ml. ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintojen parempi hyödyntäminen

- Joustavien opintopolkujen kehittäminen ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen

- Opetuksen, tutkimuksen ja palvelujen digitalisaatio

- Työelämäyhteyksien ja yrittäjyyden vahvistaminen

- Laurean, Haaga-Helian ja Metropolian strategisen liittouman muodostaminen ja yhteistyön tiivistäminen pääkaupunkiseudulla on otettu huomioon Metropolia Ammattikorkeakoulun strategiarahoituksessa (1,2 milj. euroa/vuosi).

Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:ssä ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista yhteensä 2 059 000 euroa.

Myönnettyä rahoitusta ei käytetä elinkeinotoiminnan tukemiseen.

Strategisen kehittämisen toimenpiteet, johon OKM:n strategiarahoitusta on kohdennettu, on kuvattu korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet ja korkeakoulukohtaiset toimenpiteet alakohdissa.

6. RAPORTOINTI

Ammattikorkeakoulu raportoi toiminnastaan tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa sekä vuosittaisessa erillisraportissa sopimuksen tavoitteiden ja korkeakoulun strategian toteuttamisen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta. Ammattikorkeakoulu myös perustelee mahdolliset poikkeamat sovittujen tavoitteiden toteutumisessa tai toimenpiteiden ajoituksessa. Rahoituksen käytöstä raportoidaan ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodiston mukaisesti. Ammattikorkeakoulu informoi ennakoivasti, vuosiraportoinnin ulkopuolella ministeriötä rakenteellisista uudistuksista, joilla on merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö varmistaa sopimuskauden aikana vuosittain, että korkeakoulu on käynnistänyt tai edennyt sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä. Mahdollisissa ongelmatilanteissa OKM käy vuosittain alkusyksystä tarkentavan keskustelun korkeakoulun kanssa aiemmin päätetyn strategiarahoituksen tason tarkistamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi sopimuksen toteutumista ministeriön kirjallisessa palautteessa, ohjaukseen liittyvien korkeakouluvierailujen yhteydessä ja osana vuotuista tilastoseurantaa.

ALLEKIRJOITUKSET

Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle.

Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx

Ylijohtaja Hallituksen puheenjohtaja

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxx

Johtaja Rehtori