YHTEISTYÖSOPIMUS ESR-HANKKEEN TOTEUTTAMISESTA

Tämän sopimuksen tarkoituksena on määritellä ESR -rahoituksella osittain rahoitetun Dippi Xxxxxxx oppien -hankkeen päätoteuttajan ja osatoteuttajan keskinäiset ehdot.

1. Sopimuksen osapuolet (jäljempänä ”Osapuolet” tai kukin yksittäin ”Osapuoli”)

Päätoteuttaja

Silta-Valmennusyhdistys ry Xxxxxxxxxxxxxxx 0

33560 Tampere

Y-tunnus: 1618557-2

Osatoteuttaja

Tampereen kaupunki / Tampereen seudun ammattiopisto Tredu 33101 Tampere

Y-tunnus: 0211675-2

2. Sopimuksen kohde

Tällä sopimuksella osapuolet sopivat DIPPI -Digisti oppien (hakemusnumero S22945) toteuttamisesta. Hankkeen sisältö on yksilöity hankesuunnitelmassa (liite 1), johon on kirjattu hankkeen tavoitteet, sisältö ja aikataulu.

3. Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan kaikkien osapuolten osalta heidän allekirjoitettuaan sopimuksen. Voimaantulopäivä on myöhäisin allekirjoituspäivä. Sopimuksen mukaiset velvoitteet sitovat osapuolia. ESR-rahoituspäätöksessä (liite 2) mainitusta hankkeen aloittamispäivästä alkaen.

Sopimus on voimassa rahoituspäätöksessä mainittuun päivämäärään saakka, lukuun ottamatta sellaisia sopimusehtoja, joiden oikeusvaikutusten on tarkoitettu säilyvän voimassa tämän sopimuksen päättymisestä huolimatta.

Mikäli rahoittaja myöntää hankkeen toteutukseen jatkoaikaa sopimuksen voimassaolon aikana jatkuu voimassaolo jatkoaikaa vastaavasti.

Selvyyden vuoksi osapuolet toteavat, että projekti päättyy välittömästi myös, jos hankkeen päärahoittaja purkaa tai keskeyttää projektia koskevan rahoituspäätöksensä.

Tätä sopimusta voidaan muuttaa ainoastaan osapuolten toimivaltaisten edustajien allekirjoittamalla kirjallisella sopimuksella.

Sopimus sitoo Tampereen kaupunkia lopullisesti kuitenkin vasta, kun kaupungin sopimusta koskevat päätökset ovat saaneet lainvoiman.

4. Hankkeen osapuolten oikeudet ja velvollisuudet

Hanketta toteuttavat Silta-Valmennusyhdistys ry ja Tampereen kaupunki/Tredu projektisuunnitelmaan kummallekin osapuolelle kirjattujen tavoitteiden, toimenpiteiden ja budjetin mukaisesti. Projektin tavoitteiden saavuttamiseksi päätoteuttaja ja osatoteuttaja toteuttavat projektin

yhteistyössä. Rahoittajan edellyttämät raportoinnit tuotetaan yhdessä. Kumpikin osapuoli huolehtii osaltaan rahoittajan edellyttämien raportointi- ja seurantatietojen keräämisestä yhteisiä raportteja varten. Päätoteuttaja Silta-Valmennus vastaa hankkeen koordinoinnista, taloushallinnosta ja raportoinnista rahoittajan suuntaan. Hanketta toteutetaan rahoituspäätöksessä (liite 2) annettujen ohjeiden ja liitteiden mukaisesti.

Mikäli rahoituspäätöstä ja rahoittajan hyväksymää projektisuunnitelmaa ei noudateta, voi rahoittaja määrätä tuen palautettavaksi takaisin korkoineen. Kumpikin osapuoli vastaa itsenäisesti kaikista kuluista ja vahingoista, joita rahoituspäätöksen ja projektisuunnitelman noudattamatta jättämisestä mahdollisesti aiheutuu. Osapuoli ei vastaa toisen osapuolen aiheuttamasta vahingosta. Toisella osapuolella, joka on maksanut toisen osapuolen puolesta rahoitusosuutta takaisin päärahoittajalle, on oikeus periä maksamansa määrä korkoineen kyseiseltä osapuolelta.

Päätoteuttajan Silta-Valmennusyhdistys ry:n (jäljempänä Silta-Valmennus) kokonaiskustannukset hankkeessa ovat 89 700 euroa. Osatoteuttajan kokonaiskustannukset ovat seuraavat:

Tampereen kaupunki/Tredu 54 639 euroa. Ostopalveluiden ja muiden kululajien osalta budjetoidut hankinnat hoitaa se taho, jonka budjettiin kyseinen meno on rahoittajan hyväksymässä hankesuunnitelmassa kirjattu. Päätoteuttaja sekä osatoteuttaja noudattavat kaikkien hankkeen hankintojen osalta rahoituspäätöksessä annettuja hankintaa koskevia ohjeita.

Päätoteuttaja Silta-Valmennus allekirjoittaa maksatushakemuksen sekä muut viranomaiselle jätettävät hanketta koskevat viralliset asiakirjat. Osatoteuttaja Tampereen kaupunki valtuuttaa Silta-Valmennuksen allekirjoittamaan EURA2014-järjestelmässä maksatushakemuksen, mahdolliset seurantatiedot, väli- ja loppuraportointitiedot sekä mahdolliset muutoshakemukset puolestaan. Ennen muutoshakemusten laatimista ja allekirjoittamista neuvotellaan ja sovitaan muutoksen hakemisesta osapuolten kesken.

Lisäksi väliraportoinnit ja loppuraportoinnit käsitellään yhdessä ennen niiden toimittamista rahoittajalle. Tampereen kaupunki toimittaa Silta-Valmennukselle rahoittajalle tehtävään raportointiin tarvittavan materiaalin pdf-formaatissa sähköisesti, jotta se voidaan liittää sellaisenaan ELY-keskuksen käyttämään EURA2014 -järjestelmään.

Hankkeen ohjausryhmän tehtävät on todettu ELY-keskuksen tekemässä rahoituspäätöksessä (liite 2). Ohjausryhmän organisoinnissa noudatetaan lisäksi muita ELY-keskuksen antamia ohjeita.

Hankkeessa toimiva Silta-Valmennuksen projektipäällikkö tiedottaa Tampereen kaupunkia kaikista ELY- keskuksen kanssa käydyistä hanketta koskevista yhteydenotoista sähköpostitse.

Osapuolet ovat velvollisia säilyttämään ja arkistoimaan kaikki hankkeen toteuttamiseen liittyvät alkuperäiset asiakirjat rahoituspäätöksen mukaisesti.

5. Kustannusarvio, rahoitus ja maksuliikenne

Osatoteuttaja perustaa omaan kirjanpitoonsa seurantatunnisteen hanketta varten. Seurantatunnisteelle tulee kirjata kaikki hankkeen kustannukset ja tulot. Osatoteuttaja toteuttaa hanketta kustannusperusteisesti ilman katetta ja kustannukset muodostuvat projektihakemuksen mukaisesti.

Osatoteuttajan omarahoitusosuutta ei voida korvamerkitä kattamaan tiettyjä kustannuksia hankkeessa. Osatoteuttaja sitoutuu noudattamaan ELY-keskuksen rahoituspäätöksellä (liite 2) hyväksymää kustannusarvioita. Hankkeen budjetti on esitetty hankesuunnitelmassa (liite 1). Päätoteuttaja Silta- Valmennus ja osatoteuttaja Tampereen kaupunki pitävät erillistä hankekirjanpitoa hankkeen toteutuneista kustannuksista ja rahoituksesta. Osatoteuttajat voivat esittää kirjanpidossaan maksatushakemukseen hyväksyttäviä hankkeen toteuttamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia siten kuin sopimuksen kohdassa 5 on todettu.

Tampereen kaupunki toimittaa Silta-Valmennukselle maksatusasiakirjat (pääkirjan otteen, rahoittajan edellyttämät tositteiden kopiot, projektihenkilöstön kokonaistyöajanseurantalomakkeet sekä muut mahdolliset tarvittavat liitteet) 1 kk:n kuluttua kunkin maksatusjakson päättymisestä. Silta-Valmennus lähettää maksatushakemuksen rahoittajalle.

Silta-Valmennus ohjaa rahoittajan hyväksymien kulujen mukaisesti Tampereen kaupungille kuuluvat maksusuoritukset 14 päivän sisällä sen jälkeen, kun päärahoittaja on suorittanut maksatuksessa hyväksytyt kustannukset päätoteuttajan tilille. Silta-Valmennus maksaa Tampereen kaupungille maksusuorituksena ELY-keskuksen tukiosuuden hyväksytyistä tukikelpoisista suorista kustannuksista ja Tampereen kaupungille kuuluvan tuen flat rate -osuuteen. Hankkeen omarahoitusosuuksien osalta Silta- Valmennuksen ja osatoteuttajan välillä ei ole maksusuorituksia. Silta-Valmennus ja osatoteuttaja huolehtivat hankebudjetissa määrittelyistä omarahoitusosuuksista kukin omassa hankekirjanpidossaan.

Silta-Valmennusyhdistys osallistuu hankkeeseen 17 940 euron omarahoitusosuudella ja osatoteuttajan omarahoitusosuus on seuraava: Tampereen kaupunki: 10 928 euroa

Sopimuksen osapuolet vastaavat itse sellaisista aiheuttamistaan kuluista, joita rahoittaja ei katso tukikelpoisiksi.

6. Henkilötietojen käsittely ja salassapito

Osapuolet sitoutuvat pitämään salassa toiselta osapuolelta saamansa luottamuksellisen tiedon ja olemaan käyttämättä sitä muuhun kuin tässä sopimuksessa määriteltyyn tarkoitukseen. Luottamuksellinen tieto tarkoittaa kaikkea tietoa, joka on luovutettu kirjallisessa, suullisessa tai sähköisessä muodossa ja joka on merkitty luottamukselliseksi tai salaiseksi.

Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan koske tietoja eikä aineistoa;

a) joka on yleisesti saatavilla tai muuten julkista tai tulee julkiseksi salassa pidettävän tiedon luovuttamisen jälkeen muutoin kuin vastaanottaneen osapuolen vastuulla olevasta syystä

b) joka oli oikeutetusti luovutuksensaajan hallussa ennen sen luovutusta, ilman salassapitovelvoitetta

c) jonka luovutuksensaaja on saanut kolmannelta ilman salassapitovelvollisuutta,

d) jonka luovutuksensaaja on kehittänyt itsenäisesti tai yhdessä kolmannen kanssa tai

e) joka luovutuksensaajan on luovutettava lain, tuomioistuimen päätöksen tai viranomaisen antaman määräyksen mukaisesti.

Osapuolilla on oikeus antaa luottamuksellisia tietoja henkilökuntaansa kuuluvien käyttöön vain siinä laajuudessa, kuin se osapuolten kesken sovittujen tehtävien suorittamiseksi on tarpeen ja siten että henkilökunta on sitoutunut tämän sopimuksen mukaiseen salassapitovelvoitteeseen.

Osapuolet ovat velvollisia noudattamaan tämän sopimuksen luottamuksellisuutta koskevia velvoitteita viisi (5) vuotta tämän sopimuksen päättymisen jälkeen, ellei soveltuvasta lainsäädännöstä muuta johdu.

Osapuolet sitoutuvat projektia toteutettaessa noudattamaan kukin oman toimintansa osalta julkisuuslaissa tarkoitettua hyvää tiedonhallintapaa sekä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja Tietosuojalain (1050/2018) edellyttämää hyvää riskienhallintaa henkilötietojen käsittelyssä ja tietojen suojaamista koskevia säännöksiä sekä muuta henkilötietojen käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä.

Osapuolet toteuttavat asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, joilla kukin osapuoli varmistaa, että henkilötietojen käsittely tapahtuu projektissa sopimuksen vaatimusten ja sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Osapuolet tiedostavat, että projektissa käsitellään mahdollisesti myös sellaisia henkilötietoja, joiden salassa pysyminen on osapuolten sekä yksilöiden turvallisuuden kannalta kriittistä.

Henkilötietojen käsittelyn osalta kukin osapuoli vastaa siitä, että salassa pidettäviä tai suojattavia henkilötietoja käsittelevät ja niihin pääsevät projektissa vain henkilöt, joiden työtehtävien kannalta se on välttämätöntä. Osapuolten projektissa käyttämien toimitilojen tulee olla asianmukaisesti suojattu lukituksella ja muilla tarpeellisilla toimenpiteillä luvattoman pääsyn estämiseksi tiloihin ja siellä oleviin salassa pidettäviin/suojattaviin tietoihin.

Osatoteuttaja nimeää tietosuojaan liittyvän yhteyshenkilön.

Osatoteuttaja sitoutuu ilmoittamaan viivytyksettä päätoteuttajalle, mikäli se havaitsee henkilötietojen käsittelyssä puutteita tai niihin kohdistuvia tietoturvaloukkauksia.

Tarvittaessa henkilötietojen käsittelystä sovitaan erikseen erillisellä sopimuksella.

7. Immateriaalioikeudet

7.1 Määritelmät

Immateriaalioikeus tarkoittaa kaikkia immateriaalioikeudellisia suojamuotoja mukaan lukien patentit, hyödyllisyysmallit, tavaramerkit, tekijänoikeudet, oikeudet integroidun piirin piirimalliin, mallioikeus, rekisteröimätön mallioikeus sekä näihin liittyvät hakemukset.

Omistusoikeus tarkoittaa esineoikeudellisen omistuksen lisäksi tekijänoikeuden omistamista sekä oikeutta patenttiin ja muihin immateriaalioikeuksiin.

Tausta-aineistolla tarkoitetaan kaikkia ennen projektin alkua tai muuten projektin ulkopuolella aikaansaatuja aineita, laitteita, menetelmiä, tietoja, keksintöjä ja tietokoneohjelmia sekä niihin liittyviä tekijänoikeuksia ja muita immateriaalioikeuksia, jotka osapuoli omistaa tai joihin osapuolella on oikeus myöntää tämän sopimuksen mukaisia käyttöoikeuksia. Tausta-aineistoa ei katsota tämän projektin tulosaineistoksi.

Tulosaineisto tarkoittaa kaikkia projektissa aikaansaatuja aineita, laitteita, menetelmiä, tietoja, keksintöjä, tietokoneohjelmia, taiteellisen toiminnan tuloksia sekä niihin liittyviä tekijänoikeuksia ja muita Immateriaalioikeuksia.

7.2 Tulosaineiston omistus

Ellei rahoituspäätöksestä muuta johdu tai rahoittaja muuta ohjeista, omistusoikeus ja kaikki immateriaalioikeudet tulosaineistoon kuuluvat sille osapuolelle, joka sen on luonut, keksinyt tai laatinut. Jos osapuolet ovat yhdessä aikaansaaneet tulosaineiston tekemällä tämän sopimuksen mukaista projektia eikä osapuolten osuuksia voida erottaa toisistaan, omistusoikeus kuuluu tulosaineiston luoneille osapuolille yhteisesti. Omistusoikeus tulosaineistoon kuuluu osapuolille siinä suhteessa kuin ne ovat osallistuneet tulosaineiston aikaansaamiseen ja yhteisomistuksen ehdot sovitaan erikseen.

7.3 Käyttöoikeus projektin suorittamiseksi

Osapuolet ovat velvollisia luovuttamaan toisilleen korvauksetta käyttöoikeuden sellaiseen tausta- ja tulosaineistoon, joka on tarpeellinen toisen osapuolen vastuulla olevien tähän projektiin kuuluvien tehtävien suorittamiseksi. Käyttöoikeus on ainoastaan projektin suorittamista varten ja voimassa vain projektin ajan. Tausta-aineiston omistaja voi vaatia erillisen sopimuksen tekemistä ennen käyttöoikeuden luovutusta, jossa sovitaan tarkemmin käyttöoikeuden sisällöstä.

7.4 Käyttöoikeus tulosaineiston hyödyntämiseksi

Kolmannet osapuolet saavat käyttää tulosaineistoa rahoituspäätöksen mukaisesti. Mikäli rahoittaja niin edellyttää, luovuttavat osapuolet rahoittajalle vastikkeetta rinnakkaiset käyttöoikeudet tai taloudelliset tekijänoikeudet projektin yhteydessä syntyviin aineistoihin sekä niiden sisällön ja ulkoasun muutoksiin ja antavat rahoittajalle oikeuden levittää aineistoa kaikissa levitysmuodoissa ja valmistaa siitä kopioita.

Ellei rahoituspäätös muuta edellytä, niin osapuolet saavat oikeuden käyttää, muokata ja edelleen luovuttaa tulosaineistoa omassa tutkimus- ja kehitystyössä, opetuksessa, sekä liiketoiminnassa. Ellei rahoituspäätöksestä muuta johdu, käyttöoikeus luovutetaan korvauksetta lukuun ottamatta patentteja, keksintöjä ja tietokoneohjelmia, joiden osalta korvauksen tulee olla kohtuullinen.

Osapuolella ei ole velvollisuutta luovuttaa käyttöoikeuksia tausta-aineistoonsa tulosaineiston hyödyntämistä varten.

Tulos- ja tausta-aineistojen omistus- tai käyttöoikeuksia toisilleen luovuttaessaan osapuolet pyrkivät siihen, että luovutettavat aineistot ovat mahdollisimman virheettömiä. Xxxxxxxxxx osapuoli ei kuitenkaan anna luovutettaville aineistoille mitään takuuta, ja luovutuksen saaja on yksin vastuussa aineistojen käytöstä̈.

Kuikin osapuoli vastaa siitä, että sillä on aikaansaamaansa tulosaineistoon tämän sopimuksen edellyttämät oikeudet. Osapuolella on velvollisuus tarvittaessa tehdä erilliset siirtosopimukset työntekijöidensä kanssa.

8. Julkaiseminen

Tulosaineisto on julkista, ellei laista tai rahoitusehdoista muuta johdu. Tulosaineistoa julkaistaessa ei saa paljastaa luottamuksellista tietoa eikä julkaiseminen saa vaarantaa tulosaineiston immateriaalioikeudellista suojaamista. Projektissa tehdyt opinnäytetyöt ovat julkisia. Opinnäytetöiden laatimisesta projektissa on sovittava erikseen rahoittajan kanssa.

Saatettaessa tekijänoikeudella suojattua tulosaineistoa yleisön saataville tulee liittää oheen käyttöoikeuden saamisen ehdot. Sen lisäksi tulee mainita aineistoon liittyvien taloudellisten tekijänoikeuksien kuulumisesta rahoittajalle, mikäli rahoituspäätöksessä edellytetään tekijänoikeuksien siirtoa rahoittajalle.

Kukin osapuoli vastaa myös siitä, että se luovuttaa käyttöoikeudet tulosaineistoon kaikille kiinnostuneille tahoille rahoituspäätöksen ehtojen mukaisesti. Vaihtoehtoisesti osapuoli on velvollinen siirtämään tulosaineiston taloudelliset tekijänoikeudet rahoittajalle, jos rahoituspäätöksessä niin edellytetään.

9. Vastuu

Osapuolten on viipymättä ilmoitettava toisilleen seikoista, jotka saattavat vaarantaa hankkeen läpivientiä, tulosten toteuttamista tai aiheuttaa lisäkustannuksia. Osapuolet pyrkivät siihen, että tausta-aineistot ja tulokset ovat mahdollisimman virheettömiä. Osapuolet eivät kuitenkaan anna luovutuksen kohteelle mitään takuuta ja luovutettujen tulos- ja/tai tausta-aineiston käyttö tapahtuu yksin luovutuksensaajan vastuulla. Osapuoli vastaa toiselle osapuolelle aiheuttamastaan vahingosta. Osapuoli ei kuitenkaan ole vastuussa toiselle osapuolelle aiheuttamastaan välillisestä tai epäsuorasta vahingosta. Osapuolen vastuun ylärajana kutakin toista osapuolta kohtaan on kaikissa tapauksissa enintään kolmekymmentätuhatta (30 000) euroa, ellei vahinko ole aiheutunut takaisinperinnästä. Tämän kohdan mukaisia vastuunrajoituksia ei sovelleta tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella aiheutettuihin vahinkoihin.

Vahingonkorvausvaatimukset osapuolta vastaan on esitettävä viipymättä, kuitenkin viimeistään kuuden

(6) kuukauden kuluessa siitä hetkestä, jolloin vahinko tuli korvausta vaativan osapuolen tietoon. Osapuoli ei ole vastuussa toisille osapuolille viivästyksestä tai sopimusvelvoitteiden täyttämättä jäämisestä siltä osin kuin tämä johtuu ylivoimaisesta esteestä. Ylivoimaisena esteenä pidetään ennakoimatonta tapahtumaa, joka estää tai tekee kohtuuttoman vaikeaksi sopimusvelvoitteiden täyttämisen määräajassa. Tällaisia ovat mm. sota, kapina, luonnonmullistus, yleinen energianjakelun keskeyttäminen, tulipalo, valtion talousarvion tai valtioneuvoston asettama oleellinen rajoitus osapuolen toiminnalle, lakko, saarto tai muu merkittävä ja epätavallinen osapuolista riippumaton syy.

Osapuolet eivät vastaa toisten osapuolten aiheuttamista virheistä tai viivästyksistä, eivätkä alihankkijan virheestä tai viivästyksestä, joka on aiheutunut alihankkijan ylivoimaisesta esteestä.

10. Sopimuksen irtisanominen/purkaminen kesken sopimiskauden

Mikäli osapuoli rikkoo oleellisesti sopimusta eikä 30 päivän kuluessa siitä, kun rikkomuksesta on kirjallisesti huomautettu, korjaa rikkomustaan, on toisella osapuolella oikeus purkaa sopimus. Sopimuksen purkamisesta on ilmoitettava kirjallisesti.

Sopimusrikkomukseen syyllistynyt osapuoli on velvollinen esittämään kaiken selvityksen ja luovuttamaan kaiken sellaisen materiaalin, joka on tarpeen hankkeen toteutuksen jatkamiseksi ja purkautumisesta aiheutuvien vahinkojen minimoimiseksi. Sopimuksen purkautuessa sopimusta rikkonut osapuoli menettää

sopimuksen perusteella saamansa oikeudet. Sopimusta rikkoneen osapuolen antamat käyttöoikeudet ja oikeudet tausta-aineistoon jäävät voimaan sopimuksen purkamisesta huolimatta.

11. Sovellettava laki ja oikeuspaikka

Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan ensi sijassa osapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli aiheutuneita erimielisyyksiä ei pystytä neuvotteluin ratkaisemaan, ne ratkaistaan Pirkanmaan käräjäoikeudessa.

12. Sopimuskappaleet

Tätä sopimusta on tehty kaksi (2) samanlaista kappaletta, yksi kullekin osapuolelle.

13. LIITTEET

1. Hankesuunnitelma

2. Rahoituspäätös Allekirjoitukset

Xxxxx Xxxxxxxxxxxx-Xxxxxxxx, johtaja Silta-Valmennusyhdistys

Xxxxx Xxxxxxx, kehitysjohtaja

Tampereen kaupunki / Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

Hankehakemus

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Viranomaisen merkintöjä

Saapumispäivämäärä

3.3.2023

Diaarinumero

EURA 2014/13552/09 02 01 01/2022/KESELY

Käsittelijä

Xxxxx Xxxxxx

Xxxxxxxxxxxxx

Hakemusnumero

107853

Hankekoodi

Hakemustyyppi

Uusi

Tila

Päätösvalmistelussa

1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Viranomainen

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Xxxxxxx perustiedot

Hakijan virallinen nimi Silta-Valmennusyhdistys ry
Organisaatiotyyppi Kansalaisjärjestö			Y-tunnus 1618557-2
Jakeluosoite Xxxxxxxxxxxxxxx 0			Puhelinnumero

Postinumero 33560			Postitoimipaikka Tampere


WWW-osoite xxxx://xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx
Xxxxxxxx yhteyshenkilön nimi Xxxxxxxxxxxx-Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx			Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa kehittämisjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite			Yhteyshenkilön puhelinnumero

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely 🞎 Vain yksi hakija 🗷 Hakijoita on useampi kuin yksi 🞎 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai (yhteishanke) useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto)

Osatoteuttajat

Hakijan (osatoteuttajan) nimi	Y-tunnus	Organisaatiotyyppi
Tampereen kaupunki / Tampereen seudun ammattiopisto Tredu	0211675-2	Ammatillinen oppilaitos

Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena.

Xxxxx toteutetaan Tampereen seudun ammattiopiston ja Silta-Valmennusyhdistyksen yhteishankkeena, koska hankkeen tavoitteiden mukaisen toteutuksen ja kohderyhmän tavoittamisen osalta tarvitaan osaamisen ja toimintakentän yhdistämistä kohderyhmälle mielekkäällä tavalla. Yhteishankkeessa Silta-Valmennusyhdistys toimii non-formaalina oppimis- ja toimintaympräistönä kohderyhmälle, jotka eivät syystä tai toisesta pysty osallistumaan oppilaitosmuotoiseen koulutukseen. Digitaitoja ja oppimista lähestytään valmentavalla työotteella ilman oppilaitosopetuksen orientaatiota.

Tampereen seudun ammattiopisto tuo yhteishankkeeseen formaalin koulutuksen rajapinnan sekä ohjauksen eteenpäin oppimispolulla. Moniammatillinen tiimi pilotoi hankkeessa kohderyhmälähtöisesti toimintatapoja, joilla voitaisiin tukea ja ohjata haastavimmassa asemassa olevien nuorten oppimista siitä huolimatta, että kohderyhmän on haastavaa osallistua ryhmämuotoisesti oppilaitosopiskeluun.

3 Hankkeen perustiedot

Hankkeen julkinen nimi

DIPPI - Digisti oppien

Alkamispäivämäärä

1.3.2023

Päättymispäivämäärä

31.10.2023

Toimintalinja

9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet

Erityistavoite

12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

Hanketyyppi

Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä

4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa)

4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset)

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa oppivelvollisuusikäisten ja juuri oppivelvollisuusiän ylittäneiden, heikosti oppilaitosopintoihin kiinnittyvien nuorten opinnoissa ja työelämässä tarvitsemia digitaitoja sekä kehittää digitaalisia mahdollisuuksia opintoihin osallistumiseen koulutuksessa pysymisen ja työllistymisen edellytysten vahvistamiseksi.

Tavoitteet on jaettu osatavoitteisiin, jotka ovat:

1) Kohderyhmä tavoitetaan ja saadaan sitoutumaan hankkeen toimenpiteisiin

2) Kohderyhmän digitaidot vahvistuvat ja itseohjautuvuus digivälitteisessä ohjauksessa paranee

3) Kehitetään kohderyhmän tarpeisiin vastaavaa ohjausmateriaalia ja digitaalinen toimintaympäristö, joka itsessään tukee koulutuksen edellytyksenä olevien digitaitojen edelleen vahvistumista

Hankkeessa kehitetään ratkaisuja, joilla pystytään huomioimaan nuoren yksilöllinen tilanne ja tukemaan oppimista ja yhteisöön kiinnittymistä pienin askelin mahdollistamalla digivälitteinen osallistuminen. Kehitettävät työmuodot tuovat lisäarvoa kohderyhmän mahdollisuuksiin osallistua ikäluokan toimintaan itselle sopivalla tavalla. Yhdistämällä digivälitteisiä ja lähiohjauksessa tapahtuvia tukitoimia, voidaan kannatella nuoria haastavassakin tilanteessa. Nuoret pääsevät itse osallistumaan kehittämistyöhön ja siten hyödyntämään jo olemassa olevia taitojaan ja vahvuuksiaan kehittämistyöhön. Osallistujien omia taitoja hyödyntävä toimintatapa vahvistaa kohderyhmän kyvykkyyden tunnetta ja käsitystä itsestään osaavana ja pystyvänä mahdollisista vaikeuksista huolimatta.

Pitkän aikavälin vaikutuksena kohderyhmän kouluakäymättömyys vähenee ja koulutusosallisuus lisääntyy. Nuorten koulutuakäymättömyyteen löydetään uudenlaisia ratkaisuja, joilla voidaan ylittää haastaviakin vaiheita nuoren elämäntilanteessa. Kehittämistyö on osa nuorten syrjäytymisen ehkäisyä.

Hankkeen toimenpiteet on jaettu työpaketteihin, jotka ovat

1. Kohderyhmän tavoittaminen

2. Kohderyhmän digitaitojen parantaminen kasvokkain ja digivälitteisesti.

3. Kohderyhmän osallistumisen ja toimijuuden vahvistaminen kehittämällä yhdessä nuorten kanssa toimivia digioppimisen ja ohjauksen muotoja

Tuloksena syntyy kohderyhmän opintoihin osallistumista ja kiinnittymistä tukeva digiohjauksen malli, jossa huomioidaan sekä kasvokkaisten tapaamisten rooli että digivälitteisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen. Pitkän aikavälin vaikutuksena kohderyhmän kouluakäymättömyys vähenee ja koulutusosallisuus lisääntyy. Nuorten koulutuakäymättömyyteen löydetään uudenlaisia ratkaisuja, joilla voidaan ylittää haastaviakin vaiheita nuoren elämäntilanteessa. Kehittämistyö on osa nuorten syrjäytymisen ehkäisyä.

4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä

DIPP - Digital Potential to Play

4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä

The goal of the project is to strengthen the digital skills needed in studies and working life by young people of compulsory school age and those who have just passed the compulsory school age, who are weakly committed to educational institutions, and to develop digital means to participate in studies in order to strengthen staying in education and employment.

The goals are divided into sub-goals, which are:

1) The target group is reached and made to commit to the project's measures

2) The target group's digital skills are strengthened and self-direction in digital environment improves

3) Guidance material that meets the needs of the target group and a digital operating environment will be developed, which itself supports the further strengthening of the digital skills that are a prerequisite for the education

The project develops solutions that can take into account the young person's individual situation and support learning and participation in small steps. By combining digital and on-site measures, young people can be supported even in challenging situations. Young people get to participate in development work themselves and thus utilize their already existing skills and strengths in development work. The way of working that utilizes the participants' own skills strengthens the target group's sense of ability and perception of themselves as competent and capable despite possible difficulties.

The result is a digital guidance model that supports the target group's participation and adherence to studies.

As a long-term effect, the target group's non-attendance at school will decrease and participation in education will increase. Development work is part of preventing the exclusion of young people.

The measures of the project are divided into work packages, which are

1. Participation

2. Improving the digital skills of the target group face-to-face and digitally.

3. Strengthening the participation of target group as a subject developing forms of digital learning and guidance that work together with young people

The result is a digital guidance model that supports the target group's participation and adherence to studies. As a long-term effect, the target group's non-attendance at school will decrease and participation in education will increase.

New kinds of solutions are being found for young people's lack of education, which can overcome even challenging stages in a young person's life situation. Development work is part of preventing the exclusion of young people.

5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä

5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset?

Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä koulua käymättömyys toisella asteella on noussut selvemmin esille. Kiinnittyminen koulutukseen ja opintoihin on ollut monella heikkoa jo peruskoulussa. Kouluakäymättömyys on Suomessa kasvava ongelma, joka koskee arviolta yli 4 000 yläkouluikäistä lasta ja nuorta vuosittain (OKM 2021). Perusopetuksessa heikosti kouluun ja opintoihin sitoutuneiden nuorten määrä on kasvanut viime vuosien aikana myös Tampereella. Korona-aika on lisännyt kouluakäymättömyyttä, mutta pandemia yksin ei selitä ilmiötä, vaan selittävät syytekijät erotellaan yleisesti perhe-, koulu- ja yhteisötason tekijöihin (Gubbels, Assink & Put 2019).

Peruskoulussa alkaneen kouluakäymättömyyden pitkittyessä nuoren riski toisella asteella tapahtuvalle koulupudokkuudelle ja tästä seuraavalle aikuisuuden työllistymis-, talous- ja terveysongelmille lisääntyy merkittävästi. Toiselle asteelle on tarve luoda uusia ohjauksen ja tuen malleja ongelmaa ratkaisemaan. Tällä hetkellä esimerkiksi TUVA-koulutuksessa noin 10 prosentilla on vaikeutta sitoutua opintoihin ja poissaoloja on runsaasti, osaa näistä nuorista ei tavoiteta osallistumaan koulutukseen lainkaan. Riittäviä edellytyksiä siirtyä erityisammattioppilaitoksen TUVA-ryhmään ei ole, eikä oppivelvollisuuslain osoittamista voida käyttää.

Kouluakäymättömien ja opintoihin heikosti sitoutuvien ryhmä on heterogeeninen. Osa nuorista kokee formaalin kouluympäristön hyvin negatiivisena ja heille erilaiset oppimisympäristöt ja tekemällä oppimisen opetusmenetelmät voivat auttaa opiskeluiden etenemisessä. Osalle nuorista on muodostunut esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoja, mikä estää fyysiseen kouluympäristöön tulemista. Koska nuorten tuen ja ohjauksen tarpeet ovat keskenään erilaisia, tarvitaan monipuolisia toimintamalleja, joista valita yksilöllisesti kunkin nuoren tilanteeseen sopivia ratkaisuja. Erilaisten ohjauksen ja tuen mallien hyödyntäminen auttaa reagoimaan nuoren muuttuvassa elämäntilanteessa. Mikäli tilanne muuttuu, nuorelle voidaan tarjota sen hetkiseen tilanteeseen sopivampaa tukea ja ohjausta.

Tasavertaisena tietoyhteiskunnan jäsenenä toimiminen vaatii tietoteknistä osaamista ja erilaisten tietoteknisten laitteiden ja internetin pilvipalveluiden hallintaa. Erilaisia sovelluksia ja ohjelmia on myös osattava käyttää ja soveltaa. Koulua heikosti käyvät opiskelijat eivät usein kuitenkaan ole diginatiiveja. Kännykän käyttö on heille toki tuttua ja jopa liiallista, mutta erilaiset työ- ja opiskeluvälineet, tietotekninen asioiminen harrastuksissa ja vapaa-ajalla muodostavat kokonaisvaltaisen digiosaamisen. On tärkeää, että kohderyhmään kuuluvat nuoret pääsevät oppimaan ja harjoittelemaan laitteitten hallintaa, tiedon hankintaa ja -hallintaa. Xxxxx, sähköposti, tekstinkäsittelyn perusteet (Word), Power point, Moodle, sosiaalinen media, monilukutaito ja tietoturvan perusteet kuuluvat olennaisimpana osana harjoittelua. Kohderyhmän nuorille näitä taitoja ei kokemusten mukaan voida opettaa etänä, vaan kasvokkainen ja jopa hyvin yksilöllinen tuki ja ohjaus on usein tarpeen.

Silta-Valmennusyhdistys ja Tampereen kaupunki ovat tehneet pitkäjänteistä ja tuloksellista kehittämistyötä formaalien oppimisympäristöjen ulkopuolella tapahtuvan opetuksen osalta. Kumppanuusmallien avulla, joissa opetuksen järjestäjä vastaa arvioinnista ja Silta-Valmennusyhdistys oppimisympäristöistä ja valmennuksesta, on luotu vahva osaaminen ja ymmärrys siitä, mitkä ovat kriittisiä onnistumisen edellytyksiä. On aika luoda ja kehittää digitaalisen ohjauksen, valmennuksen ja tuen malleja oppivelvollisille toiselle asteelle siten, että kohderyhmän on mahdollista suorittaa opinnot digiperustaitojen vaikeuksien estämättä.

Hankkeen valmisteluvaiheessa on sovittu tiiviistä yhteistyöstä oppivelvollisten osalta asuinkunnan valvonnan ja perusopetuksen sekä ammatillisten erityisoppilaitosten kanssa. Tarpeenmukainen yhteistyö myös lukiokoulutuksen kanssa linkittyy Lukiopaja LUPA (ESR-hanke) toimintaan.

Hanke vastaa hankehaun maakuntakohtaisiin sisältöihin tukemalla Pirkanmaan maakuntastrategiassa tunnistettua missiota syrjäytymisen ehkäisystä. Hanke vähentää syrjäytymistä vahvistaessaan heikosti opintoihin kiinnittyvien nuorten digitaitoja ja nuoren yksilöllisen tilanteen huomioivia ohjausmenetelmiä. Hanke edistää Pirkanmaan selviytymissuunnitelman tavoitetta osaavan työvoiman turvaamisesta vahvistaessaan kohderyhmään kuuluvien nuorten osaamistasoa ja opintoihin kiinnittymistä digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntäen. Koronan aikana Pirkanmaan työttömyys kasvoi runsaasti ja huolestuttavana näyttäytyi erityisesti nuorten tilanne, joiden osalta työttömien määrä kaksinkertaistui koronan aikana. Selviytymissuunnitelman tavoitteiden mukaisesti hankkeen toimenpiteet kohdistetaan nuoriin, jotka ovat jo tai ovat ajautumassa koulutuksen, työn ja tukitoimien ulkopuolelle. Haettavassa hankkeessa tuki kohdennetaan mahdollisimman varhain, eli ensisijaisesti ennen kun nuori putoaa koulutuksesta kokonaan. Pilotoitava malli kiinnittyy digitaalisiin palveluihin ja digiperustaitojen vahvistamiseen ja on siten saavutettavissa myös paikoissa, joissa paikanpäälle saapuminen tuo lisähaasteen. Hankkeessa luodaan uudenlaisia toimintamalleja kohderyhmän nuorille, joilla on merkittäviä osallistumisen ja hyvinvoinnin vajeita joko koronan vaikutuksesta tai muista yksilöllisistä syistä.

5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?

Tavoite on jaettu osatavoitteisiin, jotka ovat:

1) Tavoittaa kohderyhmää ja sitouttaa osallistujat hankkeen toimenpiteisiin

2) Vahvistaa kohderyhmän koulutukseen osallistumista tukevia digitaitoja

3) Kehittää kohderyhmän tarpeita vastaavaa digitaalisia ohjaustyökaluja ja materiaalia, joita voidaan hyödyntää kohderyhmään kuuluvien nuorten opintoihin osallistumisessa tarvittavien digitaitojen vahvistamisessa hankkeen jälkeen

5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan?

Hankkeen uutuusarvo liittyy kasvavan kouluakäymättömien nuorten kohderyhmän tavoittamiseen ja kiinnittymisen tukemiseen. Hankkeessa kehitetään ratkaisuja, joilla pystytään huomioimaan nuoren yksilöllinen tilanne ja tukemaan oppimista ja yhteisöön kiinnittymistä pienin askelin mahdollistamalla digivälitteinen osallistuminen.

Kehitettävät työmuodot tuovat lisäarvoa kohderyhmän mahdollisuuksiin osallistua ikäluokan toimintaan itselle sopivalla tavalla. Yhdistämällä digivälitteisiä ja lähiohjauksessa tapahtuvia tukitoimia, voidaan kannatella nuoria haastavassakin tilanteessa.

Kehitettävän digimateriaalin avulla voidaan mahdollistaa kohderyhmään kuuluville etäosallistumisen lisäksi myös paikanpäällä yksilöllisiä oppimissisältöjä tai itsenäisen harjoittelun edellyttämien digiperustaitojen vahvistamista kehitettyjen digimateriaalien avulla.

Nuoret pääsevät itse osallistumaan kehittämistyöhön ja siten hyödyntämään jo olemassa olevia taitojaan ja vahvuuksiaan kehittämistyöhön. Osallistujien omia taitoja hyödyntävä toimintatapa vahvistaa kohderyhmän kyvykkyyden tunnetta ja käsitystä itsestään osaavana ja pystyvänä mahdollisista vaikeuksista huolimatta.

5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät?

Kohderyhmänä ovat oppivelvollisuusikäiset ja juuri oppivelvollisuusiän ylittäneet nuoret, jotka eivät kiinnity koulutukseen lainkaan tai vain heikosti ja joilla on puutteita opiskelun edellyttämissä digitaidoissa. Kohderyhmässä korostuvat kouluakäymättömät nuoret, jotka eivät kiinnity oppilaitosopintoihin omalla koulullaan/omassa oppilaitoksessaan.

5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät?

Välilliseen kohderyhmään kuuluvat oppilaitoksissa työskentelevät opettajat, opinto-ohjaajat, kuraattorit, kouluvalmentajat sekä muut nuorten ohjaustyössä työskentelevät ammattilaiset. Lisäksi asuinkunnan ohjaus- ja valvontaa hoitavat henkilöt kuuluvat kohderyhmään ja voivat jatkossa ohjata oppivelvollisia TUVA-ryhmiin, joissa hankkeessa kehitettäviä digivälitteisiä ja digitaitoja vahvistavia toimintamalleja käytetään.

6 Toteutus ja tulokset

6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi?

Hankkeen toimenpiteet on jaettu työpaketteihin, jotka ovat

1. Kohderyhmän tavoittaminen

Silta-Valmennusyhdistyksen valmentaja tekee koko hankkeen ajan jalkautuvaa työtä osallistujien tavoittamiseksi sekä tukee osallistujien toimintaan kiinnittymistä rinnalla kulkevalla työotteella Tredun opettaja vastaa kohderyhmän tavoittamisesta oppilaitoksen sisältä.

2. Kohderyhmän digitaitojen vahvistaminen kasvokkain

Kohderyhmään kuuluvien nuorten digitaitoja ja osaamisvajeita kartoitetaan toimintaan ohjautumisen alussa hankkeessa kehitettävien työmenetelmien ja -materiaalien oikea-aikaisuuden varmistamiseksi. Ensisijaisena työmuotona on nuorten tavoittaminen ja sitouttaminen säännöllisesti kasvokkaiseen yksilö- ja/tai ryhmämuotoiseen toimintaan, jossa kartoitetaan opiskelussa tarvittavia digitaitoja sekä vahvistetaan osaamista nuorten tarpeiden mukaisesti. Lähiohjauksena toteutettavan työskentelyn tavoitteena on tukea nuoren sitoutumista ja kiinnittymistä opintojen eteenpäin viemiseen yksilöllisen suunnitelman mukaan sekä varmistaa myös etäosallistumiseen tarvittavien taitojen oppiminen sekä oppimisen kannalta olennaiset työskentelymenetelmät. Hankkeen valmentaja vastaa nuorten tavoittamisesta ja ohjaukseen kiinnittymisen tukemisesta yhdessä opettajan kanssa.

3. Opinnoissa tarvittavien digitaitojen omaksumista tukevien digimateriaalien ja digiohjauksen muotojen kehittäminen

Työpaketissa kehitetään kohderyhmän tarpeita vastaavia digioppimista tukevia materiaaleja ja ohjausmenetelmiä. Digitaitojen oppimisen tueksi kehitetään esimerkiksi pelillisyyttä hyödyntäviä materiaaleja, joiden avulla digitaitojen harjaannuttaminen on kohderyhmää motivoivaa. Digiohjauksen muotoja kokeillaan yhdistelemällä ennakkoluulottomasti olemassa olevia ohjaus- ja oppimisympäristöjä sekä kehittämällä nuorten tarpeiden mukaisesti uusia digitaalisia työkaluja ohjauksen tueksi. Työpaketissa kehitetään ja pilotoidaan digivälitteisesti tapahtuvan oppimisen toimintatapaa, jossa nuori voi suorittaa osan opinnoistaan etänä. Etäohjauksessa on aina tavoitetavissa ohjaaja tai opettaja, joka tukee ja auttaa oppimisen prosessissa nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan. Digiohjauksen osana kokeillaan esimerkiksi nuorten aktiivisesti käyttämiä digiympäristöjä, kuten sosiaalista mediaa ja pelialustoja. Kaikki kokeilut arvioidaan yhdessä nuorten kanssa.

Hankkeen aikataulu:

Maaliskuu

- hanketiimin kokoaminen

- ohjausryhmän kokoaminen

- kohderyhmän tavoittamisen varmistaminen laajalla tiedottamisella ja jalkautumisella

- ensimmäisten kohderyhmään kuuluvien kasvokkaiset yksilö- ja ryhmävalmennukset käynnistyvät: kohderyhmän

digitaitojen ja osaamistarpeiden kartoitus

huhtikuu

-kohderyhmän ohjautuminen hankkeeseen jatkuu koko hankkeen ajan: kohderyhmän digitaitojen ja osaamistarpeiden kartoitus jatkuu ohjautumisen rinnalla

-kasvokkaiset yksilö- ja ryhmävalmennukset jatkuvat

-ensimmäisten digiohjauspilottien suunnittelu ja toteutus kohderyhmän kanssa

touko-kesäkuu

- yksilö- ja ryhmävalmennukset jatkuvat

- digiohjauspilotoinnit käynnistyvät laajemmin - pilotointien arviointi prosessin kaikissa vaiheissa yhdessä kohderyhmän kanssa

- digitaalisten materiaalien kehittäminen alkaa

heinäkuu

- yksilö- ja ryhmävalmennukset jatkuvat

- digiohjauspilotoinnit jatkuvat pilotointien arviointi prosessin kaikissa vaiheissa yhdessä kohderyhmän kanssa

- digitaalisten materiaalien kehittäminen jatkuu

elokuu-syyskuu

- kohderyhmän tehostettu ohjautuminen koulutusten alkamisen yhteydessä ja jälkeen, viimeiset ohjaukset aloitetaan syyskuun lopulla

- valmennukset ja digipilotoinnit jatkuvat - arviointi prosessin kaikissa vaiheissa yhdessä kohderyhmän kanssa

- digitaalisten materiaalien viimeistely

lokakuu

- digikokeilujen arviointi ja materiaalien koostaminen

- hankkeen juurruttaminen, jatkosuunnitelmien konkretisointi ja tulosten julkaiseminen

6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on?

Pitkän aikavälin vaikutuksena kohderyhmän opiskelussa välttämättömät digitaidot vahvistuvat, kouluakäymättömyys vähenee ja koulutusosallisuus lisääntyy. Nuorten koulutuakäymättömyyteen löydetään uudenlaisia ratkaisuja, joilla voidaan ylittää haastaviakin vaiheita nuoren elämäntilanteessa. Kehittämistyö on osa nuorten syrjäytymisen ehkäisyä.

Kouluakäymättömyyden vähenemisen seurauksena voidaan pidemmällä aikavälillä nähdä myös koulupudokkuuteen vähenemistä, joka puolestaan vaikuttaa positiivisesti nuorten tulevaan elämänkulkuun kokonaisvaltaisesti. Pitkällä aikavälillä kouluakäymättömyyden väheneminen näkyy myös yhteiskunnan taloudellisten kulujen laskuna.

Kohderyhmä on vahvasti marginalisoitunutta, ja heidän mukaan ottaminen digivihreän siirtymän toteuttamiseen aktiivisina toimijoina vahvistaa heidän osallisuuttaan ja vähentää syrjäytymistä myös ylisukupolvisesti.

6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen?

Hankkeessa kehitettyjä toimintatapoja ja materiaaleja hyödynnetään ja edelleen kehitetään osana organisaatioiden omaa toimintaa. Parhaat käytännöt otetaan käyttöön osana Silta-Valmennusyhdistyksen ja Tampereen seudun

ammattiopiston olemassa olevaa yhteistyötä. Toimintamallien käyttöönottoa laajennetaan mahdollisuuksien mukaan myös Tampereen ulkopuolelle ja digitaalisilla osallistumismahdollisuuksilla voidaan tarjota yhä saavutettavampia ohjauspalveluita myös tilanteissa, joissa paikan päälle saapuminen on erityisen haastavaa.

Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja levitetään esimerkiksi valtakunnallisen Valpas-verkoston kautta oppivelvollisuuden ohjaus- ja valvontatyötä tekevien kesken. Verkostossa yli 40 kuntaa edustettuna. Lisäksi hankkeen toimintamalleista jaetaan tietoa Pirkanmaan työpajaverkostolle sekä mahdollisesti laajemminkin työpajatoimijoille, jotka toimivat läheisessä yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja kohtaavat kouluakäymättömiä nuoria työssään.

Kehitettyjä toimintamalleja jaetaan valtakunnallisesti mm. valmennusyhteisöjen yhdistys Oktetin, Into ry:n sekä yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen kautta.

7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä

Kustannusmalli

Flat rate 17 % palkkakustannuksista

Hankkeelle haetaan ennakkoa

🞎 Kyllä 🗷 Ei

A Hankkeen kustannukset ja rahoitus

Kustannukset	Yhteensä €
1 Palkkakustannukset	116 700
2 Ostopalvelut	4 000
3 Muut kustannukset	3 800
4 Flat rate	19 839
Kustannukset yhteensä	144 339
5 Tulot	0
Nettokustannukset yhteensä	144 339

Rahoitus	Yhteensä €	Osuus nettokus- tannuksista (%)
1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus	115 471	80,00
2 Kuntien rahoitus	10 928	7,57
3 Muu julkinen rahoitus	0	0,00
4 Yksityinen rahoitus	17 940	12,43
Rahoitus yhteensä	144 339	100,00

B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta)

Kustannukset	Yhteensä €
6 Kunnat	0
7 Muu julkinen	0
Yhteensä	0

Rahoitus	Yhteensä €
5 Kuntien rahoitus	0
6 Muu julkinen rahoitus	0
Yhteensä	0

Kustannusarvio yhteensä

144 339

Rahoitussuunnitelma yhteensä

144 339

8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus

8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)?

Hankkeen toteuttajien välinen aiesopimus. Toteuttajat ovat sitoutuneet kattamaan toteutusten omarahoitusosuudet.

8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty?

Ei muita haettuja rahoituksia.

9 Yhteydet muihin hankkeisiin

9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.)

Virtuaalisesti vierellä (S21878) hankkeessa kehitettiin virtuaalisia oppimisympäristöjä sekä ohjausmenetelmiä koulutuksen ja työn ulkopuolella oleville nuorille. Haettavan hankkeen valmisteluvaiheessa on hyödynnetty Virtuaalisesti vierellä hankkeen kokemuksia ja jatkokehittämiseen suuntautuvia kokemuksia. Hankkeessa voidaan hyödyntää Virtuaalisesti vierellä hankkeessa kehitettyjä materiaaleja ja edelleen kehittää sekä yksilölliseen työskentelyyn kehitettyä digialustaa että digioppimisen materiaaleja ja ympäristöjä.

Lukiopaja LUPA (S22763) hankkeessa kehitetään lukio-opinnoistaan putoamisvaarassa oleville nuorille mielen hyvinvointia ja kuntoutumista tukevaa toiminnallista Lukiopajamallia, jossa voi yhdistää tuetun opiskelun ja kuntoutumisen yksilöllisesti. Haettavassa hankkeessa voidaan hyödyntää oppilaitoksen ja järjestön yhteistyömalleja ja toimivia tiimirakenteita sekä tehdä yhteistyötä niiden kohderyhmään kuuluvien nuorten osalta, joiden tavoitteena on suunnata opintojaan lukioon.

Oppija ikä kaikki (S21673, ESR) -hankkeessa kehitettiin menetelmiä koulutuksessa ja koulutuksen ulkopuolella olevien perustaitojen parantamiseksi. Haettavassa hankkeessa voidaan hyödyntää kokemuksia erityisesti toisen asteen opintoihin riittävän perustaito- osaamisen määrittämisessä digitaitojen osalta. Lisäksi osaamismerkkien käytöstä koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien osaamisen näkyväksi tekemiseen voidaan hyödyntää hankkeen kokemuksia.

OPIKKO – oppien kuntoutuksesta koulutukseen (S21342, ESR) -hankkeessa kehitetään ammatillisissa opinnoissa vaadittavan osaamisen tunnistamisen menetelmiä työpajoilla ja työpaikoilla. Hankkeessa kehitettyjä toimintatapoja voidaan hyödyntää haettavassa hankkeessa ja edelleen kehittää kohderyhmän tarpeita paremmin vastaavaksi.

9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.)

Nuorten arki haltuun (STM, 2018-2020) Tampereen kaupungin ja Silta-Valmennusyhdistyksen yhteistyönä hankkeessa kehitettiin ja juurrutettiin vaikuttavia moniammatillista yhteistyötapoja, joilla nuorten tarpeisiin voidaan vastata kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Pyrkimyksenä oli, ettei yksikään nuori jäisi ilman tarvitsemaansa tukea. Taustalla olivat nuorten omat toiveet saada vahvistusta oman arjen hallintaan sekä psykososiaalista tukea nykyistä enemmän paitsi nuorelle itselleen myös koko perheelle. Hankkeen kokemuksia tuen tarpeista ja nuorten tukimalleista hyödynnetään haettavassa hankkeessa.

Silta-Valmennusyhdistys on toteuttanut Tampereen kaupungin nuorisotakuuavustuksella osallisuutta tukevaa toimintaa. Mikäli rahoitus myönnetään vuodelle 2023, voidaan roolipelaamisen kautta omien vahvuuksien tunnistamiseen suuntaavan hankkeen kanssa tehdä yhteistyötä nuorten ohjautumisen sekä opintoihin kiinnittymisen osalta.

10 Maantieteellinen kohdealue

🗷 Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle	🞎 Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle	🞎 Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Maakunnat Pirkanmaa
Seutukunnat Tampereen
Kunnat Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Nokia, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi

Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite?

Jakeluosoite

Postinumero

Postitoimipaikka

11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä

11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta?

Silta-Valmennusyhdistys ry on ollut pää- tai osatoteuttajana useissa ESR- tai EAKR-hankkeissa eri ohjelmakausilla. Hankkeiden kehittäminen on kohdistunut mm. heikommassa asemassa olevien nuorten osallisuuden lisäämisen, koulutukseen osallistumisen ja työllistymisen mallintamiseen, matalan kynnyksen palvelujen, työpajojen ja ammatillisen koulutuksen, työpajojen ja perusopetuksen välisen yhteistyön kehittämiseen sekä oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen. Lisäksi Silta-Valmennus on ollut toteuttamassa muiden rahoittajien, kuten STEA:n, OKM, OM ja muiden ministeriöiden rahoittamia hankkeita. Hankkeet ovat kohdistuneet mm. vapautuvien vankien asumiseen ja koulutukseen, palvelujen ulkopuolella olevien nuorten tilanteisiin sekä peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen välisen yhteistyön ja toimintamallien kehittämiseen. Kansainvälisistä hankkeista Silta- Valmennuksella on kokemusta mm. ESR-rahoitteisina ja Erasmus-ohjelman kautta. Silta-Valmennuksen erityisosaaminen kohdistuu asiakaslähtöisten palvelujen ja prosessien kehittämiseen, kokonaiskuntoutukseen sekä toimiviin palvelupolkuihin niille ihmisille, jotka eivät tule normaaleilla palveluilla autetuiksi.

Vahvuutena on kohderyhmän vankka tuntemus, moninäkökulmainen ja moniammatillinen lähestymistapa asiakkaiden elämäntilanteisiin, sitoutunut ja tavoitteellinen toimintatapa sekä kokemus asiakkaan omaa muutostyötä tukevan työotteen ja käytännön taitojen yhdistämisessä. Myös osaaminen ja kokemus vertaistukeen perustuvien toimintamallien käytöstä osana kokonaisvaltaista kuntoutusta ja työhön osallistumisen tukeminen osana sosiaalista kuntoutusta ovat vahvoja. Silta-Valmennuksen strategiset tavoitteet ovat linjassa valtakunnallisesti ja alueellisesti asetettujen tavoitteiden kanssa heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tilanteen parantamiseksi hyvinvointia, osallisuutta, koulutusta ja työllisyyttä parantamalla.

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on osa Tampereen kaupungin organisaatiota ja on Suomen toiseksi suurin toisen asteen ammatillinen oppilaitos. Tredu on koulutuksen järjestäjänä vakiintunut toimija ja luotettava hanketoimija, joka toteuttaa vuosittain n. 60-80 koulutuksen kehittämiseen liittyvää projektia. Tredulla on pitkäaikainen ja laaja kokemus rakennerahastohankkeiden toteuttamisesta sekä muista kehittämishankkeista. Projekteja toteutetaan niin Tredussa kuin laajoissa alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa yhteistyössä muiden ammatillisten oppilaitosten, muiden koulutusasteiden ja työelämän kanssa.

Tredussa toimii projektitoimisto, jonne on keskitetty sekä kansallisten että kansainvälisten projektien hallinnointi, talouden hoito, projektirahoitusten hakuun, strategiayhteyksiin ja projekteilla tehtävään kehittämistoimintaan liittyvä asiantuntemus. Projektitoimistossa on laaja osaaminen niin EU-osarahoitteisten kuin kansallista varoista rahoitettujen projektien hallinnoimisesta ja toteuttamisesta. Toimiston tuki mahdollistaa ammattitaitoisen ja ajantasaisen hankkeiden hallinnoinnin ja tarjoaa ao. tukipalvelut Tredun lisäksi myös Tampereen kaupungin lukiokoulutuksen projekteille.

Silta-Valmennusyhdistys ja Tampereen seudun ammattiopisto ovat tehneet yhteistä kehittämistyötä useissa eri hankkeissa tuloksekkaasti.

11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan?

Riski

Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi

Kohderyhmän tavoittamisen riski

Hankkeen valmisteluvaiheessa rajapintatoimijoiden kanssa on käyty keskustelu ohjautumisen ja yhteistyön näkökulmasta. Toimijat ovat nähneet kehittämistyölle suuren tarpeen ja sitoutuneet työskentelemään kohderyhmän tavoittamiseksi yhteistyössä

Kohderyhmän kiinnittymiseen liittyvät riskit

Valmistelun yhteydessä on pyritty varmistamaan, että osallistujilla olisi myös olemassaolevien palveluiden kautta riittävä tuki kiinnittymiseen. Hankesuunnittelussa on varattu resurssia kiinnittymisen tukemiseen. Nuorten kehittämistyöhön osallistumisella pyritään varmistamaan toiminnan toteutuminen nuoren kiinnittymistä tukevalla tavalla

Hankkeen sisäiseen yhteistyöhön liittyvät riskit

Hanketoimijat ovat tehneet pitkään yhteistyötä ja hankkeen valmistelussa on sovittu yhteistyön roolit ja vastuut sekä yhteiskehittämisen tavoitteet. Xxxxxxx tarkennetussa toimintasuunnitelmassa huomioidaan työnjako ja yhteistyömuotojen suunnittelu erityisen huolellisesti.

Virtuaaliympäristöjen käytettävyyteen liittyvät riskit

Hankkeessa on varauduttu kokeilemaan erilaisia olemassaolevia alustoja ja verkkoympäristöjä osana kehittämistoimintaa, jotta kohderyhmälle soveltuvimmat kavat voitaisiin löytää ja sisältöä kehittää nuorilähtöisesti. Osallistujien sitominen kehittämistoimintaan tuottaa hankkeen aikana tietoa arjen käytettävyydestä ja saavutettavuudesta

Tuloksiin ja toiminnan juurruttamiseen liittyvät riskit

Hankkeen valmistelussa on selvitetty kehittämistyön rooli ja suhde organisaatioiden perustehtävään. Hankkeen toimintamalli kehitetään toteutettavaksi osana organisaatioiden perustehtävää hankkeen jälkeen.

Toimenpiteet ja tavoitteet on määritelty hanketoimijoiden kanssa. Toimintasuunnitelmaa tarkennetaan hankkeen käynnistymisvaiheessa toteuttajien kesken. Tuloksia ja hankkeen vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti hankkeen sisäisesti sekä osana ohjausryhmän toimintaa. Hankkeen tiedotus, viestintä ja toimintamallien levittäminen suunnitellaan hankkeen käynnistyessä ja sen toteutumista seurataan.

11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi

Silta-Valmennuksen edustaja

Perusopetuksen edustaja (Tampereen kaupunki) Tredu, ammatillisen koulutuksen edustaja Paekin edustaja

Ammatillisen erityisoppilaitoksen edustaja Lastensuojelun edustaja

Nuorisotyön edustaja

12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista

12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä

Henkilöstömäärä	Yritysten lukumäärä
Mikroyritys
Pieni yritys
Keskisuuri yritys
Suuryritys
Yhteensä	0

12.2 Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä

	Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät)	Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat	Työssä olevat (ml. yrittäjät)	Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat	Yhteensä
Alle 25-vuotiaita	4	9	0	3	16
25-29-vuotiaita	1	2		1	4
30-54-vuotiaita					0
Yli 54-vuotiaita					0
Yhteensä	5	11	0	4	20
Joista naisia	3	4		1	8

12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta

	Yhteensä
Lähiopetuspäiviä	50
Etäopetuspäiviä	50
Tukityöllistämispäiviä
Ohjaus- tai konsultointipäiviä	20
Muita henkilötyöpäiviä	0
Yhteensä	120

12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, 30-54-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä

	Osallistujat ilman perusasteen (ISCED 1) koulutusta	Alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutuksen suorittaneet	Keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeisen (ISCED 4) koulutuksen suorittaneet	Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5 to 8) suorittaneet	Yhteensä
Alle 30-vuotiaita					0
30-54-vuotiaita					0
Yli 54-vuotiaita					0
Yhteensä	0	0	0	0	0
joista naisia					0

Toimintalinja 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet Erityistavoite 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä

	Yhteensä
Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat
joista naisia

Toimintalinja 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet Erityistavoite 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen

13 Horisontaaliset periaatteet

13.1 Sukupuolten tasa-arvo

Kyllä

Perustelu

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta

🗷

🞎

Erityisesti nuoret miehet jäävät herkästi koulutuksen ulkopuolelle ja pitkittyessään paluu ja kiinnittyminen koulutukseen näyttäisi olevan haastavampaa kuin nuorilla naisilla. Naisten osaltaan erityisesti mielenterveyteen, kuten sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja ahdistuneisuuteen liittyvä koulutuksen keskeyttäminen tai osallistumatta jättäminen on tyypillistä, joskin naiset on helpommin tavoitettavissa avun piiriin. Ero sukupuolten välillä näkyy myös digiperustaidoissa ja niihin liittyvien haasteiden heijastumissa. Hankkeen taustalla on myös tutkimustietoa koulutuksen ja työelämän vahvasta sukupuolittumisesta ja sen pohjalta hankkeen tavoitteena on edistää tasa- arvoisen koulutus- ja työelämänäkemyksen kehittymistä. Aikaisempien koulukokemusten ja niiden kautta muodostuneen itsetunnon vaikutukset ovat merkittävät oppimisessa, siksi oppijoiden yksilöllisten vahvuuksien tukeminen alisuoriutumisen torjunnassa on keskeistä.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen)

🗷

🞎

Hankkeen osallistujiksi tavoitellaan eri sukupuolten edustajia, jotta hankkeessa voitaisiin pilotoida ja kehittää mahdollisimman laajasti erityistarpeita huomioiva toimintamalli eri tilanteissa olevalle kohderyhmälle. Hankkeen toteutuksessa ja arvioinnissa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten välisiin eroihin tuen tarpeissa hankekokonaisuuden eri vaiheissa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen

🞎

🗷

Hankkeen keskeinen tavoite on koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole päätavoite, mutta huomioidaan keskeisesti hankkeen toiminnassa.

13.2 Kestävä kehitys

Vaikutuksen kohde

Vaikutusaste

Perustelu

Välitön vaikutus

Välillinen vaikutus

Ekologinen kestävyys

Luonnonvarojen käytön kestävyys

Luonnonvarojen kestävyys huomioidaan hankkeen toteutuksessa materiaalivalintojen, hankintojen sekä liikkumisen osalta. Lisäksi hankkeessa kehitettävässä toiminnassa vaikutetaan välillisesti osallistujien tietoisuuteen luonnonvarojen käytöstä ja omista vaikutusmahdollisuuksista niihin. Vaikutukset ovat vähäiset.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen hankkeella on vähäinen vaikutus. Hankkeen toiminnassa huomioidaan vaikutukset hankintoja ja liikkumiseen liittyviä valintoja tehdessä. Välillisesti vaikutetaan lisäämällä osallistujien tietoisuutta ja ymmärrystä ilmastonmuutokseen liittyviin vaikutusmahdollisuuksiin konkreettisesti ja käytännönläheisesti.

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus

Ei merkittäviä vaikutuksia.

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)

Ei merkittäviä vaikutuksia.

Natura 2000 -ohjelman kohteet

Ei merkittäviä vaikutuksia.

Taloudellinen kestävyys

Materiaalit ja jätteet

Hankkeen tavoitteet kohdentuvat merkittäviltä osin digitaalisissa ympäristöissä toteutettaviin toimenpiteisiin. Näiltä osin hanke on materiaalitehokas, eikä esimerkiksi paperijätettä synny. Hankkeen toiminnallisissa osuuksissa käytetään kierrätettäviä materiaaleja ja kiinnitetään huomiota mahdollisimman vähäisen jätteen määrän syntymiseen. Syntyvä jäte kierrätetään toimijoiden jäteohjelman mukaisesti. Osallistujien osaamista ja ymmärrystä materiaalivalintojen ja jätteen kierrätyksen merkityksestä lisätään hankkeen aikana.

Uusiutuvien energialähteiden käyttö

Ei merkittäviä vaikutuksia.

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen

Hankkeen tavoitteena on lisätä osallistujien toimintakykyä ja osaamista siten, että työmarkkinoille siirtyy nopeammin ja tehokkaammin työelämätaitoisia osaajia.

Osallistujien ymmärrystä työelämästä ja yrittäjyydestä lisätään hankkeen aikana.

Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen

Hankkeen tavoitteena on kehittää aineettomia palveluita, jotka ovat hankkeen jälkeen käyttöönotettavissa ja edelleen kehitettävissä useissa organisaatioissa ja jotka hyödyttävät kohderyhmän koulutukseen ja työelämään siirtymistä merkittävästi.

Liikkuminen ja logistiikka

Ei merkittäviä vaikutuksia.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus

Hyvinvoinnin edistäminen

Hankkeen tavoitteena on osallistujien hyvinvoinnin lisääminen kehittämällä osallistumisen ja oppimisen mahdollisuuksia haastavassa elämäntilanteessa. Hankkeella vaikutetaan myös välillisesti osallistujien lähipiirin ja -verkoston hyvinvointiin tukemalla osallistujia kokonaisvaltaisesti. Digitaitojen vahvistaminen tukee osallistujien hyvinvoinnin vahvistumista myös elämän muilla osa-alueilla.

Tasa-arvon edistäminen

Hankkeen tavoitteena on erityisesti koulutuksellisen tasa-arvon lisääminen sekä maantieteellisesti että elämäntilannesidonnaisesti. Hankkeen taustaajatuksena

on, että riittävä tuki kuuluu kaikille ja

sen kehittäminen kustannustehokkaasti on hankkeen keskeinen tehtävä. Digiperustaitojen hyvä hallinta on nyky-yhteiskunnassa yhdenvertaisuuden keskeinen mahdollistaja/edellytys.

Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus

Hankkeella vaikutetaan nuorten yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja aktiivisuuteen. Hankkeen toimenpiteiden kautta vaikutetaan heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksiin vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja olla luomassa kulttuurista toimintaympäristöä.

Kulttuuriympäristö

Hankkeella on vähäiset vaikutukset kulttuuriympäristön kehittämiseen. Hankkeen aikana voidaan edistää monimuotoisen ja suvaitsevan kulttuuriympäristön kehittymistä vaikuttamalla asenteisiin ja saatavilla olevaan tietoon.

Ympäristöosaaminen

Hankkeen toimenpiteillä voidaan vaikuttaa osallistujien ympäristöosaamisen lisääntymiseen. Toimintamallin kehittämisessä huomioidaan ympäristönäkökulmia.

14 Liitteet

Pakolliset liitteet

Yhteishankkeen sopimus

Muut liitteet

Xxxxxx vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi.

Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen.

Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto –menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia.

Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus

3.3.2023 Xxxxxxxxxxxx-Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

johtaja

(Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Suomi.fi-tunnistautumisella)

3.3.2023 Xxxxxxxxxxxx-Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

johtaja

(Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Suomi.fi-tunnistautumisella)

Hakijan (päätoteuttajan) taustalomake

Hakijan (päätoteuttajan) nimi

Silta-Valmennusyhdistys ry

Y-tunnus

1618557-2

Organisaatiotyyppi

Kansalaisjärjestö

Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji

Yksityinen rahoitus

Jakeluosoite

Xxxxxxxxxxxxxxx 0

Xxxxxxxxxxx

00000

Xxxxxxxxxxxxxxxx

Xxxxxxx

Xxxxxxx (päätoteuttajan) yhteyshenkilö

Xxxxxxxxxxxx-Xxxxxxxx Xxxxx Xxxxxx

Yhteyshenkilön puhelinnumero

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli

Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo?

Tavoitteet on jaettu osatavoitteisiin, jotka ovat:

1) Kohderyhmän digitaidot vahvistuvat ja itseohjautuvuus digivälitteisessä ohjauksessa paranee

2) Kehitetään kohderyhmän tarpeisiin vastaavaa ohjausmateriaalia ja digitaalinen toimintaympäristö, joka itsessään tukee koulutuksen edellytyksenä olevien digitaitojen edelleen vahvistumista

Toteuttajaorganisaatio on kokenut koulutuksesta putoavien koulutuspalveluiden ja tukitoimien järjestäjä. Se on tunnistanut oppivelvollisuusiän nostamisen yhteydessä kasvavan joukon nuoria, jotka eivät pysty täysipainoisesti osallistumaan koulutukseen puutteellisten digivalmiuksien vuoksi. Myös oppilaitosten ja valmennusorganisaatioiden verkkoympäristöt on pääosin nopeasti korona-aikaan rakennettuja eivätkä ne palvele marginaalissa olevan kohderyhmän toteutusten onnistumista.

2 Toteutus ja tulokset

Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan?

Hankkeen toimenpiteet on jaettu työpaketteihin, jotka ovat

1. Kohderyhmän digitaitojen parantaminen kasvokkain ja digivälitteisesti.

Painopiste digitaitojen vahvistamisessa lähiohjauksessa yksilö- ja ryhmämuotoisesti, koska kohderyhmää on äärimmäisen vaikeaa tavoittaa ja saada sitoutumaan säännölliseen kävijyyteen.

Työpaketissa ensisijaisena työmuotona on nuorten tavoittaminen toimintaan kasvokkain säännöllisesti yksilö- ja/tai ryhmämuotoisesti nuoren tilanteesta riippuen. Kasvokkaisen työskentelyn tavoitteena on lähiohjauksessa kartoittaa opiskelussa tarvittavia digitaitoja sekä vahvistaa osaamista vahvalla tuella ja ohjauksella.

Lähiohjauksen tavoitteena on tukea nuoren sitoutumista ja kiinnittymistä opintojen eteenpäin viemiseen yksilöllisen suunnitelman mukaan sekä varmistaa etäosallistumiseen tarvittavien taitojen oppiminen sekä oppimisen kannalta olennaiset työskentelymenetelmät.

Työpaketissa kehitetään ja pilotoidaan myös etänä, digivälitteisesti tapahtuvan oppimisen toimintatapaa, jossa nuori voi suorittaa osan opinnoistaan etänä. Etäohjauksessa on aina tavoitetavissa ohjaaja tai opettaja, joka tukee ja auttaa oppimisen prosessissa yksilöllisesti.

2. Kohderyhmän osallistumisen ja toimijuuden vahvistaminen digioppimisen ja ohjauksen muotoja kehittämällä

Kohderyhmä otetaan mukaan kehittämään toimivia digioppimisen menetelmiä, jotta toiminta voisi vastata mahdollisimman hyvin nuorten tuen tarpeisiin. Nuorten kanssa toteutetaan digioppimisen pilotteja hyödyntämällä rohkeasti ja kokeilevasti nuorten aktiivisesti käyttämiä digiympäristöjä, kuten sosiaalista mediaa ja pelialustoja.

Kohderyhmä on aktiivisessa roolissa kokeiluiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kaikki kokeilut arvioidaan yhdessä nuorten kanssa.

Kokeilujen kautta hankkeen aikana rakennetaan digioppimisen työkalupakki, johon toimivimmat menetelmät kootaan. Hankkeen aikana kehitetään lisäksi digialusta Tampereen seudun ammattiopisto Tredun toimintaympäristöön, jota voi hyödyntää erityisesti heikosti kouluun sitoutumattomien ja kouluakäymättömien oppivelvollisten tukemiseen.

Toteuttaja vastaa työpaketin 2 toteutuksesta (yhteistyössä osatoteuttajan kanssa) sekä osallistuu työpaketin 1 toteuttamiseen.

De minimis -tuki-ilmoitus

1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla?

🞎 Kyllä 🗷 Ei

2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita?

🞎 Kyllä 🗷 Ei

Hankkeen kustannusarvio

Kustannusmalli

🗷 Flat rate 17 % palkkakustannuksista

🞎 Flat rate 15 % palkkakustannuksista

🞎 Flat rate 40 % palkkakustannuksista

🞎 Kertakorvaus (lump sum)

🞎 Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan

A Hankkeen kustannukset

🗷 Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv.

🞎 Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina.

1 Palkkakustannukset

Tehtävä	Kokoaikainen/ osa-aikainen	Henkilötyökk	2023	Yhteensä
projektipäällikkö	Osa-aikainen	4	17 000	17 000
digikehittäjä	Xxx-xxxxxxxx	6	25 000	25 000
valmentaja	Xxxxxxxxxxxx	8	28 000	28 000
1Yhteensä		18	70 000	70 000

Kustannusten perustelut

Projektipäällikkö vastaa hankkeen suunnitelman mukaisesta toteutuksesta, hankehallinnosta ja raportoinnista. Projektipäällikkö osallistuu hankkeen verkostoyhteistyöstä ja viestinnästä sekä osallistuu kehitettävän toimintamallin levittämisestä ja juurruttamiseen yhdessä koko hanketiimin kanssa.

Digikehittäjä vastaa toteuttajan osalta digitaalisten valmennustyökalujen kehittämisestä ja pilotoinnista osallistujien kanssa.

Valmentaja vastaa kohderyhmään kuuluvien osallistujien löytämisestä jalkautuvan työn keinoin sekä osallistujien tarvitseman kokonaisvaltaisen tuen tarjoamisesta digiympäristössä ja kasvokkaisissa kohtaamisissa. Valmentaja osallistuu myös toimintamallin pilotointityöhön.

2 Ostopalvelut

Kustannus	2023	Yhteensä
Digitaalisten materiaalien kehittäminen	4 000	4 000
2 Yhteensä	4 000	4 000

Kustannusten perustelut

Asiantuntijapalvelut kehitettävien digitaalisten materiaalien ulkoasu- ja saavutettavuustyöhön

3 Muut kustannukset

Kustannus	2023	Yhteensä
Päätelaitteet	2 000	2 000
Sisäiset asiantuntijapalvelut	1 800	1 800
3 Yhteensä	3 800	3 800

Kustannusten perustelut

Päätelaitteet (leasing) osallistujien käyttöön: osallistujat ovat yhteiskunnassa marginaalisessa asemassa, eikä kaikilla ole omaa päätelaitetta käytettävissään. Hankkeen digiohjauspilottien toteuttaminen edellyttää lainattavien päätelaitteiden hankkimista osallistujien käyttöön.

Sisäisiä asiantuntijoita käytetään mm. hankkeessa kehitettävien digitaalisten ratkaisujen arviointiin ja kehitettävien materiaalien palvelumuotoiluun.

4 Flat rate

Kerroin	2023	Yhteensä
17.00 %	11 900	11 900
4 Yhteensä	11 900	11 900

1 - 4 Hankkeen kustannukset

1 - 4 Yhteensä

2023

Yhteensä

89 700

5 Tulot

Tulot	2023	Yhteensä
5 Yhteensä	0	0

Nettokustannukset yhteensä

Yhteensä

2023

Yhteensä

89 700

B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta)

6 Kuntien kustannukset

Kustannus	2023	Yhteensä
6 Yhteensä	0	0

Kustannusten perustelut

7 Muut julkiset kustannukset

Kustannus	2023	Yhteensä
7 Yhteensä	0	0

Kustannusten perustelut

6 - 7 Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset

6 - 7 Yhteensä

2023

Yhteensä

A + B Kustannukset yhteensä

A + B Yhteensä

2023

Yhteensä

89 700

1 Yhteensä

2023

Yhteensä

71 760

Hankkeen rahoitussuunnitelma A Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus

2 Kuntien rahoitus

2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus

Rahoitus	2023	Yhteensä
Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus		0
2.1 Yhteensä	0	0

2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus

Rahoitus	2023	Yhteensä
2.2 Yhteensä	0	0

2.1 - 2.2 Kuntien rahoitus yhteensä

2.1 - 2.2 Yhteensä

2023

Yhteensä

3 Muu julkinen rahoitus

3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus

Rahoitus	2023	Yhteensä
Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus		0
3.1 Yhteensä	0	0

3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus

Rahoitus	2023	Yhteensä
3.2 Yhteensä	0	0

3.1 - 3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä

3.1 - 3.2 Yhteensä

2023

Yhteensä

4 Yksityinen rahoitus

4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus

Rahoitus	2023	Yhteensä
Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus	17 940	17 940
4.1 Yhteensä	17 940	17 940

4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus

Rahoitus	2023	Yhteensä
4.2 Yhteensä	0	0

4.1 - 4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä

4.1 - 4.2 Yhteensä

2023

Yhteensä

17 940

1 - 4 Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä

1 - 4 Yhteensä

2023

Yhteensä

89 700

B Erikseen raportoitavien osallistujien palkkakustannusten rahoitus 5 Kuntien rahoitus

6 Muu julkinen rahoitus

5 - 6 Erikseen raportoitavat rahoituserät yhteensä

5 - 6 Yhteensä

2023

Yhteensä

A + B Rahoitus yhteensä

A + B Yhteensä

2023

Yhteensä

89 700

Hakijan (osatoteuttajan) taustalomake

Hakijan (osatoteuttajan) nimi

Tampereen kaupunki / Tampereen seudun ammattiopisto Tredu

Y-tunnus

0211675-2

Organisaatiotyyppi

Ammatillinen oppilaitos

Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji

Kuntarahoitus

Jakeluosoite

Kirjaamo, PL 487

Postinumero

33101

Postitoimipaikka

Tampere

Hakijan (osatoteuttajan) yhteyshenkilö

Xxxxx Xxxxxxx

Yhteyshenkilön puhelinnumero

Yhteyshenkilön sähköpostiosoite

1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli

Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo?

Tavoitteet on jaettu osatavoitteisiin, jotka ovat:

1 Kohderyhmän digitaidot vahvistuvat ja itseohjautuvuus digivälitteisessä ohjauksessa paranee

2) Kehitetään kohderyhmän tarpeisiin vastaavaa ohjausmateriaalia ja digitaalinen toimintaympäristö, joka itsessään tukee koulutuksen edellytyksenä olevien digitaitojen edelleen vahvistumista

2 Toteutus ja tulokset

Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan?

1. Kohderyhmän digitaitojen parantaminen kasvokkain ja digivälitteisesti.

Painopiste digitaitojen vahvistamisessa lähiohjauksessa yksilö- ja ryhmämuotoisesti, koska kohderyhmää on äärimmäisen vaikeaa tavoittaa ja sitouttaa. Työpaketissa kehitetään ja pilotoidaan etänä, digivälitteisesti tapahtuvan oppimisen toimintatapaa, jossa nuori voi suorittaa osan opinnoistaan etänä. Etäohjauksessa on aina tavoitetavissa ohjaaja tai opettaja, joka tukee ja auttaa oppimisen prosessissa yksilöllisesti.

2. kohderyhmän osallistumisen ja toimijuuden vahvistaminen kehittämällä yhdessä nuorten kanssa toimivia digioppimisen ja ohjauksen muotoja.

Toteuttaja vastaa työpaketin 1 toteutuksesta yhdessä päätoteuttajan kanssa ja osallistuu myös muiden työpakettien toteuttamiseen.

De minimis -tuki-ilmoitus

1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla?

🞎 Kyllä 🗷 Ei

Hankkeen kustannusarvio

Kustannusmalli

🗷 Flat rate 17 % palkkakustannuksista

🞎 Flat rate 15 % palkkakustannuksista

🞎 Flat rate 40 % palkkakustannuksista

🞎 Kertakorvaus (lump sum)

🞎 Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan

A Hankkeen kustannukset

🞎 Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv.

🗷 Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina.

1 Palkkakustannukset

Tehtävä

Kokoaikainen/ osa-aikainen

Henkilötyökk

2023

Yhteensä

Tuva-ryhmän opettaja

Kokoaikainen

46 700

1Yhteensä

46 700

Kustannusten perustelut

Opettajan tehtävänä on kehittää digitaalista ohjausta ja opetusmenetelmiä TUVA-koulutuksessa erityisesti kouluakäymättömien nuorten tarpeisiin. Opettaja vastaa kohderyhmän tavoittamisesta oppilaitoksen sisältä, kartoittaa yhdessä päätoteuttajan valmentajan kanssa osallistujien digitaitoja sekä suunnittelee ja toteuttaa kohderyhmän digitaitojen parantamista tukevia menetelmiä ja materiaaleja oman erityisosaamisensa näkökulmasta.

2 Ostopalvelut

Kustannus	2023	Yhteensä
2 Yhteensä	0	0

Kustannusten perustelut

3 Muut kustannukset

Kustannus	2023	Yhteensä
3 Yhteensä	0	0

Kustannusten perustelut

4 Flat rate

Kerroin	2023	Yhteensä
17.00 %	7 939	7 939
4 Yhteensä	7 939	7 939

1 - 4 Hankkeen kustannukset

1 - 4 Yhteensä

2023

Yhteensä

54 639

5 Tulot

Tulot	2023	Yhteensä
5 Yhteensä	0	0

Nettokustannukset yhteensä

Yhteensä

2023

Yhteensä

54 639

Kustannus	2023	Yhteensä
6 Yhteensä	0	0

B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta) 6 Kuntien kustannukset

Kustannusten perustelut

6 - 7 Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset

6 - 7 Yhteensä

2023

Yhteensä

A + B Kustannukset yhteensä

A + B Yhteensä

2023

Yhteensä

54 639

1 Yhteensä

2023

Yhteensä

43 711

Hankkeen rahoitussuunnitelma A Rahoitus hankkeen kustannuksiin 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus

2 Kuntien rahoitus

2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus

Rahoitus	2023	Yhteensä
Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus	10 928	10 928
2.1 Yhteensä	10 928	10 928

2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus

Rahoitus	2023	Yhteensä
2.2 Yhteensä	0	0

2.1 - 2.2 Yhteensä

2023

Yhteensä

10 928

3 Muu julkinen rahoitus

3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus

Rahoitus	2023	Yhteensä
Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus		0
3.1 Yhteensä	0	0

3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus

Rahoitus	2023	Yhteensä
3.2 Yhteensä	0	0

3.1 - 3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä

3.1 - 3.2 Yhteensä

2023

Yhteensä

4 Yksityinen rahoitus

4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus

Rahoitus	2023	Yhteensä
Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus		0
4.1 Yhteensä	0	0

4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus

Rahoitus	2023	Yhteensä
4.2 Yhteensä	0	0

4.1 - 4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä

4.1 - 4.2 Yhteensä

2023

Yhteensä

1 - 4 Yhteensä

2023

Yhteensä

54 639

B Erikseen raportoitavien osallistujien palkkakustannusten rahoitus 5 Kuntien rahoitus

6 Muu julkinen rahoitus

5 - 6 Erikseen raportoitavat rahoituserät yhteensä

5 - 6 Yhteensä

2023

Yhteensä

A + B Rahoitus yhteensä

A + B Yhteensä

2023

Yhteensä

54 639

Päätös

Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Tuensaajat

Tampereen kaupunki / Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Y-tunnus:0211675-2

Silta-Valmennusyhdistys ry Y-tunnus:1618557-2

Hankehakemuksenne 3.3.2023

9.3.2023

EURA 2014/13552/09 02 01 01/2022/KESELY

Työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen osallisuuteen liittyvä kehittämishanke

Päätöstyyppi: Hankepäätös

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt teille alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain (8/2014), jäljempänä rahoituslaki, 8 §:n nojalla tukea seuraavasti:

Hankkeen nimi: DIPPI - Digisti oppien

Hankekoodi: S22945

Toimintalinja: 9. REACT-EU:n ESR-toimenpiteet Erityistavoite: 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen Kustannusmalli: Flat rate 17 %

Hanke on toteutettava 01.03.2023 - 31.10.2023 välisenä aikana.

1 Tuen määrä

Tällä päätöksellä kohdennetaan vuoden 2023 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja valtion rahoitusta 115 471 €. Rahoitus myönnetään valtion talousarvion momentilta 32.30.64.09

Tuen osuus hankkeen hyväksyttävistä tukikelpoisista nettokustannuksista on yhteensä enintään 80.00%.

2 Hankkeen hyväksytty kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma

Hankkeelle on hyväksytty alla oleva kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Tuensaaja voi hakea maksuun ainoastaan hyväksyttyjen kustannuslajien mukaisia kustannuksia.

Kustannukset	Yhteensä €
1. Palkkakustannukset	116 700
2. Ostopalvelut	4 000
3. Muut kustannukset	3 800
4. Flat rate	19 839
Kustannukset yhteensä	144 339
5. Tulot	0
Nettokustannukset yhteensä	144 339

Rahoitus	Yhteensä €	Prosenttia nettokustannuksista
ESR:n ja valtion rahoitus	115 471	80,00%
Kuntien rahoitus: tuensaajan omarahoitus	10 928	7,57%
Yksityinen rahoitus: tuensaajan omarahoitus	17 940	12,43%
Rahoitus yhteensä	000 000	000,00%

3 Päätöksen perusteet

3.1 Käsittelyvaiheet

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoitusyksikön hankevalintakokous 17.1.2023 Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 3.2.2023

3.2 Päätöksen perustelut

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on päättänyt hankevalintakokouksessaan 17.1.2023 rahoittaa rahoituslain (8/2014) 10 §:n sekä 22 §:n 1 momentin nojalla tässä päätöksessä mainitun hankkeen seuraavin perustein: Hanke täyttää yleiset ja erityiset valintaperusteet. Hanke on tavoitteidensa, toimenpiteidensä sekä kohderyhmänsä osalta Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmaan (CCI 2014 FI116M20P001) valtioneuvoston päätöksellä 25.2.2021 (TEM/2021/29) lisätyn toimintalinjan 9 REACT-EU:n ESR- toimenpiteet erityistavoitteen 12.3. Digitaalisten taitojen parantaminen mukainen ja hanke myös edistää mainitussa erityistavoitteessa rahoitettavalle toiminnalle asetettujen tulos- ja tuotostavoitteiden saavuttamista. Hanke tukee myös osaltaan Pirkanmaan maakuntaohjelman 2022 - 2025 sekä koronakriisin taloudellisten vaikutusten jälkihoidon ja jälleenrakennuksen selviytymissuunnitelman toteuttamista. Tässä päätöksessä on vielä otettu huomioon se, että Pirkanmaan maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on hakemuksesta 3.2.2023 antamassaan lausunnossa puoltanut hankkeen rahoittamista.

3.3 Päätöksen säädösperusta

Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (8/2014), jäljempänä rahoituslaki

Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta (357/2014), jäljempänä rahoitusasetus

Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (358/2014)

4 Tuen myöntämiselle, maksamiselle ja käytölle asetettavat ehdot

Tuensaajan on noudatettava päätöksen perustana olevaa kansallista ja Euroopan unionin lainsäädäntöä sekä tämän päätöksen ehtoja.

Tuen asianmukaisen käyttämisen sekä tuensaajan oikeuksien ja velvollisuuksien selkeyttämiseksi annetaan rahoituslain 17 §:n 3 momentin nojalla seuraavat ehdot.

4.1 Hankesuunnitelma

Liitteenä oleva hankesuunnitelma perustuu hyväksyttyyn hankehakemukseen ja on osa tätä päätöstä.

Tuki on myönnetty hyväksytyn hankesuunnitelman mukaiseen rajattuun hankkeeseen. Tuki on käytettävä päätöksessä hyväksyttyihin tarkoituksiin. Hyväksytyn hankesuunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettava ohjelma-alueella, ellei päätöksessä ole erikseen hyväksytty rajattujen toimenpiteiden toteuttamista ohjelma-alueen ulkopuolella.

Mikäli hanketta tai sen osaa ei voida toteuttaa tämän päätöksen ja liitteenä olevan hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisena, tuensaajan on viivytyksettä ilmoitettava siitä hankkeen rahoittavalle viranomaiselle. Lisäksi tuensaajan on tehtävä muutoshakemus EURA 2014 -järjestelmän hakemusosiossa ja eriteltävä miltä osin päätökseen haetaan muutosta.

Rahoittava viranomainen voi erityisestä syystä myöntää hankkeen toteutukselle jatkoaikaa. Tuensaajan on tehtävä jatkoaikaa koskeva perusteltu muutoshakemus EURA 2014 -järjestelmässä ennen voimassa olevan päätöksen mukaista hankkeen päättymispäivämäärää.

Tuensaajan on päivitettävä hankkeen yhteys- ja muita tietoja EURA 2014 -järjestelmän yhteystietojen ylläpito-osiossa, jos niihin tulee muutoksia. Ylläpidettäviä tietoja ovat tuensaajan yhteystiedot, hankkeen vastuuhenkilön, yhteyshenkilön ja hankepäällikön nimi ja yhteystiedot, hankkeen tiivistelmä suomeksi ja englanniksi sekä hankkeen englanninkielinen nimi.

4.2 Tukikelpoiset kustannukset

Kustannukset korvataan päätöksessä hyväksytyn kustannusmallin mukaan. Hankkeen hyväksytyt kustannuslajit on todettu aiempana tässä päätöksessä ja ne on eritelty tarkemmin päätöksen liitteenä olevassa hankesuunnitelmassa.

Muiden kuin prosenttimääräisinä korvattavien kustannusten hyväksymisen edellytyksenä on, että ne ovat voimassa olevan EU:n ja kansallisen lainsäädännön sekä hallintoviranomaisen ja rahoittavan viranomaisen antaman ohjeistuksen mukaisia tukikelpoisia kustannuksia. Ainoastaan hankkeesta aiheutuvat, sen toteuttamiseksi tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kustannukset ovat tukikelpoisia. Kustannusten tulee olla tämän päätöksen ja hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisia.

Prosenttimääräisinä korvattavia kustannuksia hyväksytään maksatuksessa 17 % hankkeen toteutuneista tukikelpoisista hankehenkilöstön palkkakustannuksista. Muiden kuin prosenttimääräisinä korvattavien kustannusten tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että ne ovat tuensaajan tosiasiallisesti maksamia, osoitettavissa kirjanpidon tositteilla ja ilmoitetut kustannukset vastaavat tuensaajan hallussa olevaa kirjanpitoaineistoa ja tositteita. Kustannusten tulee aiheutua tässä päätöksessä hyväksyttynä toteuttamisaikana.

Hankkeesta aiheutunut arvonlisävero on tukikelpoinen kustannus, jos hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan on merkitty, että arvonlisävero jää lopulliseksi kustannukseksi ja tuensaaja on esittänyt verohallinnolta saadun tai riittävän selvityksen siitä, ettei kyseiseen toimintaan liittyvistä kustannuksista ole mahdollista saada arvonlisäveron palautusta.

Kustannukset eivät ole tukikelpoisia siltä osin, kuin tuensaaja on saanut tai on oikeutettu saamaan niihin korvausta muualta. Hankkeesta tuensaajalle aiheutuneet mahdolliset viivästys- ja muut korkokulut, tilitapahtumista perittävät palvelumaksut, valuutan vaihtopalkkiot, kurssitappiot sekä muut yksinomaan rahoitukseen liittyvät kustannukset eivät ole tukikelpoisia kustannuksia. Myöskään sakot, pysäköintivirhemaksut, rikemaksut ja muut lakiin perustuvat taloudelliset seuraamukset sekä oikeudenkäyntikulut eivät ole tukikelpoisia.

4.3 Julkiset hankinnat

Kaikkien hankintojen tulee sisältyä hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan. Tuensaajan on kilpailutettava kansallisen ja EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (1397/2016) säädetyllä tavalla. Kilpailuttamisvelvollisuus koskee julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden (valtio, kunnat,

kuntayhtymät, julkisoikeudelliset laitokset ja säätiöt) lisäksi yrityksiä ja muita yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä, jos hankintaan on saatu julkista rahoitusta yli puolet hankinnan arvosta. Julkisella rahoituksella tarkoitetaan EU:n ja valtion sekä kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden hankkeelle osoittamaa rahoitusta mukaan lukien tuensaajan omarahoitus.

Kansallisen kynnysarvon alittavien hankintojen ja hankintojen, joihin ei muutoin sovelleta hankintalakia, on oltava kustannuksiltaan kohtuullisia. Kohtuullisuuden osoittamiseksi hankinnasta tulee pyytää tarjous vähintään kolmelta tarjoajalta sähköpostitse tai muulla todennettavissa olevalla tavalla.

Tuensaajan on pyynnöstä toimitettava hankinta-asiakirjat viranomaiselle sekä esitettävä ne tarkastusten yhteydessä.

4.4 Kirjanpito

Hankkeesta on pidettävä kirjanpitolain (1336/1997) velvoitteet täyttävää kirjanpitoa. Hankkeen muiden kuin prosenttimääräisinä korvattavien kustannusten, tulojen ja rahoituksen on oltava erotettavissa tuensaajan kirjanpidossa siten, että tilinpidon ja tositteiden tarkastaminen ilman vaikeuksia on mahdollista. Erottaminen tulee tehdä hankkeen omalla kustannuspaikalla, tilillä tai muulla tunnisteella.

Jos tuensaajaan sovelletaan valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 2 lukua, sitä sovelletaan myös tuetun toiminnan kirjanpitoon.

4.5 Tuen maksatuksen hakeminen ja maksaminen

Tuki voidaan maksaa vain, mikäli tuen myöntämisen perusteena olleet edellytykset ovat maksatusvaiheessa edelleen voimassa. Tuki maksetaan takautuvasti. Tuen maksamisen edellytyksenä muiden kuin prosenttimääräisinä korvattavien kustannusten osalta on, että ne ovat päätöksessä hyväksyttyjä, tosiasiallisesti aiheutuneita tukikelpoisia kustannuksia. Prosenttimääräisinä korvattavia kustannuksia hyväksytään maksatuspäätöksessä 17 % hankkeen tukikelpoisista hankehenkilöstön palkkakustannuksista. Mikäli maksatushakemuksen tukikelpoisuustarkastuksessa hylätään tukikelvottomia palkkakustannuksia, vähennetään samassa suhteessa myös prosenttimääräisinä korvattavia kustannuksia.

Tuen kohteena oleva tuote, palvelu tai muu suoritus on oltava maksettu ja tuensaajalle toimitettu ennen kuin kustannukset voidaan hakea maksuun. Useammassa erässä maksettavien hankintojen osalta maksettuja kustannuksia voi hakea maksuun kun laskun perusteena oleva osa tuotteesta, palvelusta tai muusta suoritteesta on toimitettu hankintasopimuksen mukaisesti.

Maksatusta haetaan sähköisesti EURA 2014 -järjestelmässä. Maksatushakemuksen laatimisessa on noudatettava järjestelmässä olevia ohjeita. Maksatushakemuksen tulee perustua tässä päätöksessä vahvistettuun kustannusarvioon ja kustannusmalliin. Maksatushakemuksessa muiden kuin prosenttimääräisinä korvattavien kustannusten tulee perustua hankkeen kirjanpitoon. Maksatushakemuksessa tulee ilmoittaa maksatuskauden kustannukset kustannuslajeittain eriteltynä.

Maksatushakemuksessa on ilmoitettava maksatuskaudella toteutunut tuensaajaorganisaation ulkopuolelta hankkeelle osoitettu kunta-, muu julkinen ja yksityinen rahoitusosuus. Hankkeen rahoitussuunnitelmaan nähden suurempana toteutunut rahoitusosuus vähentää maksettavaa tukea viimeisessä maksatuksessa. Myös hyväksytyssä hankesuunnitelmassa mainitsemattomat mahdolliset muut tulo- ja rahoituslähteet on ilmoitettava ja ne vähentävät maksettavaa tukea.

Omarahoitusosuutta ei ilmoiteta maksatushakemuksessa, vaan EURA 2014 -järjestelmä laskee omarahoituksen määrän maksatuspäätökseen rahoituspäätöksen ja muiden toteutuneiden rahoitusosuuksien perusteella.

Maksatushakemuksen liitteenä on toimitettava hankkeen toteutuneita kustannuksia, tuloja ja rahoitusosuuksia koskeva kirjanpidon ote maksatuskaudelta. Prosenttimääräisinä korvattavista kustannuksista ei esitetä kirjanpidon otetta.

Maksatushakemukseen tulee liittää hankkeessa osa-aikaisesti työskentelevien päiväkohtaiset kokonaistyöajan seurantalomakkeet, joiden perusteella osa palkkakustannuksista kohdennetaan hankkeelle. Maksatushakemukseen tulee liittää myös selvitys tai laskelma hankkeessa osa-aikaisesti työskentelevien henkilöiden palkkakustannusten kohdentamisesta hankkeelle.

Tukea ei makseta, jos vaadittua seurantaraporttia, loppuraporttia, pyydettyjä liitteitä tai muita lisäselvityksiä ei ole toimitettu.

Viimeinen maksatushakemus on jätettävä EURA 2014 -järjestelmässä neljän kuukauden kuluessa päätöksellä hyväksytystä hankkeen päättymispäivämäärästä.

Tässä päätöksessä mainittujen tuensaajien on kerättävä direktiivien 95/46/EY/7 ja 95/46/EY/8 nojalla Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) osarahoitettavan hankkeen toimenpiteisiin osallistuvista henkilöistä osallistujatietoja ESR Henkilö -järjestelmään. ESR-hankkeiden toimenpiteisiin osallistuvien henkilöiden tietojen keräämisvelvoite on ohjeistettu xxx.xxxxxxxxxxxxxxx.xx -internet-sivuilta löytyvissä ohjeissa.

4.6 Tulojen seuranta

Tuensaajan on ilmoitettava maksatushakemuksessa hankkeen tuottamat tulot. Myös sellaiset hankkeen tuottamat tulot on ilmoitettava, joita ei ole arvioitu hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. Toteutuneet tulot vähennetään tukikelpoisista kustannuksista maksatuskausittain. Xxxxx ei saa tuottaa voittoa. Tuloksi katsotaan kaikki hankkeen sen toteuttamisaikana tuottamat tuotteiden, palvelujen tai muun käyttö- tai vaihto-omaisuuden myynnistä saadut tulot sekä saadut käyttökorvaukset tai vastaavat.

4.7 Ohjausryhmä

Tuensaajan on asetettava hankkeen ohjausta ja seurantaa varten ohjausryhmä, jonka rahoittava viranomainen hyväksyy. Ohjausryhmässä on oltava riittävä määrä asiantuntijoita. Ohjausryhmä ei ole vastuussa hankkeen toteuttamisesta, vaan vastuu on aina tuensaajalla.

Hankkeen toteuttamista, sisältöä ja rahoitusta koskevat muutostarpeet on käsiteltävä ohjausryhmässä ennen kuin niitä koskeva hakemus toimitetaan rahoittavalle viranomaiselle EURA 2014 -järjestelmässä. Kiireelliset muutosesitykset on kuitenkin toimitettava välittömästi rahoittavalle viranomaiselle ja ne voidaan saattaa ohjausryhmän tiedoksi vasta jälkikäteen. Ohjausryhmän pöytäkirjat on toimitettava tiedoksi rahoittavalle viranomaiselle.

4.8 Hankkeen tavoitteiden, toimenpiteiden, tulosten ja tuotosten seuranta sekä tulosten hyödyntäminen

Tuensaajan on raportoitava hyväksytyn hankesuunnitelman tavoitteiden, tulosten ja tuotosten toteutumisesta maksatushakemuksen yhteydessä EURA 2014 -järjestelmän seurantaraportissa.

Tuensaajan on toimitettava hankkeen loppuraportti EURA 2014 -järjestelmässä samanaikaisesti viimeisen maksatushakemuksen kanssa. Loppuraportista on käytävä ilmi hankkeen tavoitteiden toteutuminen, tulokset, tuotokset ja toteuttamisessa saadut kokemukset. Loppuraportin toimittaminen on viimeisen maksatuksen maksamisen ehto.

Hyväksytyssä hankesuunnitelmassa on arvioitu yleisasetuksen (EU) N:o 1303/2013 ja ohjelma-asiakirjan mukaisten horisontaalisten periaatteiden eli kestävän kehityksen, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista hankkeessa. Näiden periaatteiden toteutumisesta hankkeen toiminnassa on raportoitava maksatushakemuksen yhteydessä toimitettavassa seurantaraportissa sekä loppuraportissa. Horisontaalisten periaatteiden toteutumista seurataan myös paikan päällä tehtävien varmennusten yhteydessä.

Rahoituslain 10 §:n 4 momentin mukaisesti kehittämishankkeen tulosten on oltava yleisesti hyödynnettävissä.

4.9 Valvonta ja tarkastus

Viranomaisella on oikeus suorittaa tuensaajiin ja tuen siirronsaajiin kohdistuvia yleisasetuksen (EU) N:o 1303/2013 mukaisia paikan päällä tehtäviä varmennuksia, joilla varmistetaan tuotteiden ja palveluiden toimittaminen ja se, että tuensaajan maksetuiksi ilmoittamat muut kuin prosenttimääräisinä korvattavat kustannukset ovat Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön sekä päätöksen ehtojen mukaisia.

Rakennerahasto-ohjelman todentamisviranomaisella, hallintoviranomaisella, tarkastusviranomaisella, Euroopan komissiolla ja tilintarkastustuomioistuimella on oikeus suorittaa tuensaajiin ja tuen siirronsaajiin kohdistuvia yleisasetuksen mukaisia tarkastuksia.

Tuensaajan ja tuen siirronsaajan on luovutettava tarkastajien käyttöön kaikki pyydetyt tiedot, tallenteet ja asiakirjat sekä avustettava tarkastuksen tekemisessä.

4.10 Asiakirjojen säilyttäminen

Tuensaajan on säilytettävä kaikki hankkeeseen liittyvä kirjanpito- ja muu aineisto siten, että tuen käytön valvonta on mahdollista. Kirjanpitoaineisto ja muu hanketta koskeva aineisto on säilytettävä 10 vuotta rahoituspäätöksessä vahvistetusta hankkeen päättymispäivästä.

Viranomainen voi jatkaa tuensaajalle annettavalla kirjallisella ilmoituksella säilyttämisaikaa yleisasetuksen (EU) N:o 1303/2013 140 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan nojalla. Jos kansallisessa lainsäädännössä tai valtiontukea koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään pidempää säilyttämisaikaa, noudatetaan sitä.

4.11 Tiedottaminen ja viestintä

Hankkeen tiedot julkaistaan internetissä rakennerahastojen tietopalvelussa. Tietopalvelun luettelossa julkaistaan muun muassa seuraavat tiedot: tuensaaja ja tuensaajan yhteystiedot, hankkeen nimi ja muut perustiedot, hankkeen tiivistelmä, hankkeen tukikelpoiset kokonaiskustannukset, Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusosuus, seurantatiedot ja hankkeen sijainti. Tietopalvelussa julkaistavat tiedot yksilöidään tarkemmin rakennerahastohankkeiden viestintäohjeessa, joka on tämän päätöksen liitteenä.

Tuensaajan on tiedotettava hankkeen saamasta Euroopan sosiaalirahaston tuesta yleisölle. Tuensaajan on kaikissa tiedotus- ja viestintätoimenpiteissään käytettävä EU-lippulogoa, joka sisältää EU-lipputunnuksen sekä maininnan Euroopan unionista ja Euroopan sosiaalirahastosta. Lisäksi on käytettävä Vipuvoimaa EU:lta logoa tai tekstiä. Logot ja ohjeet niiden käyttämiseksi on kuvattu tarkemmin rakennerahastohankkeiden viestintäohjeessa, joka on tämän päätöksen liitteenä.

Jos tuensaajalla on verkkosivusto, hankkeen toteuttamisen aikana sivustolla on esitettävä lyhyt tuen määrään suhteutettu kuvaus hankkeesta, sen tavoitteista ja tuloksista sekä maininta Euroopan unionin osallistumisesta rahoitukseen.

Tuensaajan on varmistettava, että hankkeeseen osallistuville tiedotetaan Euroopan sosiaalirahaston tuesta hankkeelle. Kaikissa hankkeen toteuttamiseen liittyvissä yleisölle tai osallistujille tarkoitetuissa asiakirjoissa, kuten osallistumistodistuksissa tai muissa todistuksissa, on käytettävä edellä mainittua EU-lippulogoa sekä Vipuvoimaa EU:lta logoa.

Tuensaajan on sijoitettava hankkeen toteuttamisajaksi vähintään yksi hanketta ja sille Euroopan unionilta saatavaa osarahoitusta esittelevä juliste (vähimmäiskoko A3) näkyvälle paikalle. Julisteessa on oltava edellä mainittu EU- lippulogo sekä Vipuvoimaa EU:lta logo tai teksti. Mallipohja julisteelle on saatavilla rakennerahastot.fi-sivuilla ja se sisältyy rakennerahastohankkeiden viestintäohjeeseen, joka on tämän päätöksen liitteenä.

4.12 Tuen palauttaminen

Rahoituslain 36 §:n mukaan tuensaajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa tuki tai sen osa. Tuensaajan tulee palauttaa tuki tai sen osa myös, jos sitä ei voida käyttää päätöksessä edellytetyllä tavalla. Tuensaajan tulee tehdä tuen palauttamisesta ilmoitus EURA 2014 -järjestelmässä.

4.13 Tuen maksamisen keskeyttäminen, lopettaminen ja takaisinperintä

Toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä tuen maksaminen keskeytettäväksi tai lopetettavaksi ja jo maksettu tuki takaisinperittäväksi, mikäli tukea on myönnetty ja käytetty sääntöjen vastaisella tavalla. Rakennerahastoista rahoitettavien tukien tukikelpoisuudesta ja valvonnasta säädetään sekä EU:n että kansallisten säädösten nojalla.

Yleisasetuksen (EU) N:o 1303/2013 menojen tukikelpoisuutta ja toimien pysyvyyttä koskevassa luvussa on 65 artiklassa säädetty kustannusten tukikelpoisuudesta, 66 artiklassa tukimuodoista, 67 artiklassa avustusmuotoisesta ja takaisin maksettavasta tuesta, 70 artiklassa sijainnin mukaan määräytyvästä toimien tukikelpoisuudesta ja 71 artiklassa toimien pysyvyydestä. 65 artiklan mukaan kustannusten tukikelpoisuus määritetään kansallisten sääntöjen perusteella, paitsi jos yleisasetuksessa tai rahastokohtaisissa säännöissä tai niiden perusteella on vahvistettu erityissääntöjä. Kansallisessa tukikelpoisuusasetuksessa on säädetty rakennerahasto-ohjelmasta osarahoitettavien hankkeiden kustannusten tukikelpoisuudesta.

Rahoituslain 37 §:ssä määrätään tuensaajasta johtuvasta tukikelpoisuussääntöjen ja päätösten noudattamatta jättämisestä seuraavasta tuen maksamisen lopettamisesta ja jo maksetun tuen takaisinperinnästä. 37 §:n mukaan toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä tuen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu tuki takaisin perittäväksi, jos:

1) tuen myöntämistä, maksamista tai valvontaa varten on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja taikka tietoja on salattu ja virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisella tai tietojen salaamisella on ollut vaikutusta rahoituksen saamiseen;

2) tuen maksamista tai valvontaa varten on kieltäydytty antamasta tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa taikka tarkastusta suoritettaessa kieltäydytty täyttämästä muita tuensaajalle tarkastuksen suorittamiseksi laissa säädettyjä velvollisuuksia;

3) tukea on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty;

4) sellaisen omaisuuden omistus- tai hallintaoikeus, jonka hankkimiseen tuki on myönnetty, on luovutettu ennen kuin viisi vuotta on kulunut tuen maksamispäivästä, taikka tuensaaja on lopettanut tuen kohteena olleen toiminnan tai supistanut sitä olennaisesti;

5) tuensaaja on olennaisesti laiminlyönyt noudattaa avustuspäätöksessä määrättyjä ehtoja.

Toimivaltainen viranomainen voi määrätä tuen maksamisen lopetettavaksi taikka osittain tai kokonaan takaisin perittäväksi, jos:

1) tuensaaja ei ole noudattanut avustuspäätöksessä määrättyjä ehtoja;

2) tuensaaja on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin taikka yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn kohteeksi ja jollei tuen käyttötarkoituksesta muuta johdu;

3) tuki tai sen osa on myönnetty tai maksettu väärin perustein.

Yhteishankkeessa vastaavat kaikki tuensaajat tuen palauttamisesta yhteisvastuullisesti.

4.14 Takaisinmaksettavan määrän korko ja viivästyskorko

Rahoituslain 38 §:n mukaan tuensaajan on maksettava palautettavalle tai takaisinperittävälle määrälle tuen maksupäivästä lukien korkoa siten kuin Euroopan unionin lainsäädännössä säädetään tai, jollei mainitussa lainsäädännössä asiasta säädetä, korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.

Rahoituslain 39 §:n mukaan, jos takaisin perittävää määrää ei makseta viimeistään asetettuna eräpäivänä, sille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa Euroopan unionin lainsäädännössä säädetyn korkokannan mukaan tai, jollei mainitussa lainsäädännössä asiasta säädetä, maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

4.15 Yleisasetuksen 71 artiklan ja tukikelpoisuusasetuksen 4 §:n mukainen hankkeen pysyvyyden jälkiseuranta ja takaisinperintä

Jos hankkeessa on toimittu pysyvyyttä koskevien ehtojen vastaisesti, aiheettomasti maksettu tuki peritään takaisin lukuun ottamatta tapauksia, joissa tuotannollisen toiminnan lopettaminen johtuu konkurssista, johon ei liity petollisuutta. Takaisinperittävä summa suhteutetaan siihen ajanjaksoon, jona vaatimuksia ei ole täytetty. Pysyvyyttä koskevien ehtojen noudattamista valvotaan hankkeen päättymisen jälkeen paikan päällä tehtävillä varmennuksilla (jälkiseuranta).

5 Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus järjestää päätöksessä mainituille tuensaajille erikseen sovittuna ajankohtana aloituspalaverin, jossa tuensaajia perehdytetään hankkeen hallinnollisiin käytäntöihin. Tässä päätöksessä ilmoitetun tuensaajien on lähetettävä tähän tilaisuuteen edustajansa.

6 Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea muutosta liitteenä olevan oikaisuvaatimusosoituksen mukaisesti.

Rahoittavan viranomaisen yhteystiedot

Rahoittava viranomainen

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lähiosoite

Xxxxxxxxxxxxxxx 0

Xxxxxxxxxxx

00000

Xxxxxxxxxxxxxxxx

JYVÄSKYLÄ

Yhteyshenkilö

Xxxxx Xxxxxx

Tehtävänimike

Rahoitusasiantuntija

Yhteyshenkilön toimipaikka

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Toimipaikan lähiosoite

Xxxxxxxxxx 00 X

Xxxxxxxxxxx

00000

Postitoimipaikka

VAASA

Sähköposti

Puhelin

Lisätietoja antaa tarvittaessa edellä mainittu hankkeen yhteyshenkilö.

Xxxxxxx Xxxxxxx

Johtava rahoitusasiantuntija

Xxxxx Xxxxxx Rahoitusasiantuntija

Asiakirja on allekirjoitettu sähköisesti.

(Xxxx sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003 4 luku 16 §)

Liitteet

Hankesuunnitelma Viestintäohje Oikaisuvaatimusosoitus

Document Metadata

Table of Contents

YHTEISTYÖSOPIMUS ESR-HANKKEEN TOTEUTTAMISESTA

Document Metadata